Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2233(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0009/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0009/2016

Keskustelut :

PV 01/02/2016 - 10
CRE 01/02/2016 - 10

Äänestykset :

PV 03/02/2016 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0041

Hyväksytyt tekstit
PDF 236kWORD 124k
Keskiviikko 3. helmikuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevat neuvottelut
P8_TA(2016)0041A8-0009/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. helmikuuta 2016, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin (2015/2233(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS)(1), joka tuli voimaan tammikuussa 1995 WTO:n Uruguayn kierroksen neuvottelujen tuloksena,

–  ottaa huomioon WTO:n palvelukauppaneuvoston puheenjohtajan, suurlähettiläs Fernando de Mateon 21. huhtikuuta 2011 WTO:n kauppaneuvottelukomitealle antaman raportin palvelukauppaneuvottelujen erityisistunnosta(2),

–  ottaa huomioon Really Good Friends of Services -ryhmän 5. heinäkuuta 2012 antaman lausuman(3),

–  ottaa huomioon neuvoston 8. maaliskuuta 2013 antamat sekä 10. maaliskuuta 2015 turvallisuusluokituksen piiristä poistamat ja julkistamat ohjeet palvelukauppasopimuksen (TiSA) neuvottelemiseksi(4),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman monenkeskistä palvelusopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta(5),

–  ottaa huomioon puheenjohtaja Junckerin 15. heinäkuuta 2014 uudelle komissiolle antamat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2014 päivätyn Ecorysin raportin komissiolle ”Trade Sustainable Impact Assessment in support of negotiations on a plurilateral Trade in Services Agreement (TiSA)”(6),

–  ottaa huomioon kaikkien TiSA-sopimuspuolten toimittamat neuvotteluasiakirjat ja erityisesti komission 22. heinäkuuta 2014 turvallisuusluokituksen piiristä poistamat ja julkistamat asiakirjat, joihin kuuluu EU:n alustava esitys(7),

–  ottaa huomioon komission jäsenen Malmströmin 5. helmikuuta 2015 antaman julkilausuman potilaiden liikkuvuudesta TiSA-sopimuksessa(8),

–  ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltojen 20. maaliskuuta 2015 antaman yhteisen julkilausuman julkisista palveluista TiSA- ja TTIP-neuvottelujen yhteydessä(9),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 39 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan henkilötietojen suojasta ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan, joiden mukaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen kuuluu EU:n perusarvoihin,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista,

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman palvelukaupan yleissopimuksesta (GATS) WTO:ssa, kulttuurin monimuotoisuus mukaan lukien(10),

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 207 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksessa esitetyn kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen,

–  ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon palvelukauppasopimuksen (TiSA) paikallisesta ja alueellisesta ulottuvuudesta (CDR 2700/2015),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0009/2016),

A.  toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä;

B.  toteaa, että vaikka TiSA on nykymuodossaan ja sen nykyisten neuvotteluosapuolten kanssa useammankeskinen sopimus, tavoitteena olisi oltava, että tehty sopimus saavuttaa kriittisen massan, jonka ansiosta siitä tulee monenvälinen sopimus WTO:ssa;

C.  toteaa, että kauppasopimusten tarkoituksena on antaa eurooppalaisille kuluttajille enemmän oikeuksia ja tarjota heille edullisempia hintoja, enemmän työpaikkoja ja turvaa työntekijöille; toteaa, että niiden tarkoituksena on oltava myös edistää kestävää kehitystä ja yritysten yhteiskuntavastuuta maailmanlaajuisesti sekä luoda eurooppalaisille yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset; toteaa, että kauppapolitiikalla olisi edistettävä ihmisarvoista työtä koskevan ILO:n ohjelman ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 toteuttamista ja sen olisi oltava täysin yhdenmukaista niiden kanssa;

D.  toteaa, että kaikilla kauppasopimuksilla on oltava tarkoitus avata markkinat eurooppalaisille yrityksille ulkomailla ja turvata EU:n kansalaisten asema; toteaa, että TiSA-sopimuksen olisi lisättävä pääsyä ulkomaanmarkkinoille, edistettävä parhaita käytäntöjä ja ohjailtava globalisaatiota, jotta varmistetaan, että se vastaa EU:n arvoja, periaatteita ja etuja ja auttaa EU:n yrityksiä menestymään globaalien arvoketjujen aikakaudella; toteaa, että kuluttajien oikeudet sekä sosiaaliset ja ympäristöä koskevat normit eivät ole kaupan esteitä vaan älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 -strategian perustekijöitä, joista ei neuvotella; toteaa, että EU:n kauppapolitiikassa on tuettava SEUT-sopimuksen 174 artiklassa asetettuja taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevia tavoitteita; toteaa, että palvelujen tarjoaminen EU:ssa perustuu yleistä saatavuutta, laatua, turvallisuutta, edullisuutta ja yhdenvertaista kohtelua koskeviin periaatteisiin, jotka on taattava aina ja kaikissa kaupungeissa ja kaikilla alueilla; toteaa, että EU:n olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa kansainvälisellä tasolla;

E.  katsoo, että talouksien ja kansainvälisen kaupan globalisoitumisen, palveluistumisen ja digitalisoitumisen yhteydessä tarvitaan pikaisia toimia, joilla vahvistetaan kansainvälisiä sääntöjä; katsoo, että EU haluaa erityisesti vahvistaa globaaleja kauppasääntöjä globaalien tuotantoketjujen hallitsemiseksi; katsoo, että monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen tehokkain kehys avoimen ja reilun kaupan saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti;

F.  katsoo, että TiSA on EU:lle tilaisuus vakiinnuttaa asemansa maailman suurimpana palvelujen viejänä, joka vastaa 25 prosentista globaalista palvelujen viennistä ja jonka palvelukaupan ylijäämä oli 170 miljardia euroa vuonna 2013; toteaa, että EU:n palveluviennin arvo on kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana ja sen arvo oli 728 miljardia euroa vuonna 2014; huomauttaa, että palvelut työllistävät lähes 70 prosenttia EU:n työvoimasta ja niiden osuus Euroopan tavaraviennin arvosta on 40 prosenttia; toteaa, että 90 prosenttia EU:ssa vuosina 2013–2025 luotavista uusista työpaikoista syntyy palvelualoille; katsoo, että tällä sopimuksella on mahdollista edistää työpaikkojen luomista EU:ssa;

G.  katsoo, että palvelukauppa synnyttää EU:ssa kasvua ja työpaikkoja, mitä voitaisiin vahvistaa TiSA-sopimuksella;

H.  toteaa, että monet tärkeät markkinat varsinkin kehittyvissä talouksissa ovat yhä suljettuja eurooppalaisille yrityksille; toteaa, että tarpeettomat palvelukaupan esteet, jotka tuontitulleiksi muutettuina ovat 15 prosenttia Kanadan, 16 prosenttia Japanin, 25 prosenttia Etelä-Korean, 44 prosenttia Turkin ja 68 prosenttia Kiinan osalta, estävät eurooppalaisia yrityksiä edelleen saamasta täyttä hyötyä kilpailukyvystään; toteaa, että EU, jossa vastaava osuus on vain 6 prosenttia, on merkittävästi avoimempi kuin suurin osa kumppaneistaan; toteaa, että EU:n olisi hyödynnettävä asemaansa palvelujen tärkeimpänä tuojana ja viejänä tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi vastavuoroisella pääsyllä markkinoille ja reilulla kilpailulla;

I.  toteaa, että tullien ulkopuoliset esteet, joiden keskimääräinen osuus on yli 50 prosenttia valtioiden rajat ylittävien palvelujen kustannuksista, vaikuttavat suhteettoman paljon pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset), joiden osuus EU:n palveluviennistä on yksi kolmasosa ja joilla ei usein ole riittävästi inhimillisiä ja taloudellisia resursseja tällaisista esteistä selviytymiseen; katsoo, että tarpeettomien esteiden poistaminen helpottaisi pk-yritysten kansainvälistymistä, jos nämä esteet voidaan poistaa vaarantamatta niiden perustana olevien yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden täyttymistä; katsoo, että oikeutettujen yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat toimet olisi säilytettävä;

J.  toteaa, että arvoketjujen globalisoituminen lisää sekä kotimaisen tuotoksen että viennin tuontisisältöä; toteaa, että tavarakauppa ja palvelukauppa liittyvät toisiinsa ja näiden globaalien toimitusketjujen hallitsemiseksi tarvitaan globaaleja sääntöjä; toteaa, että sitovista kansainvälisistä normeista tulee entistä tärkeämpiä globaalien arvoketjujen yhteydessä, jotta vältetään kilpailun jatkuminen alimmalle sääntelytasolle sekä sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä polkumyynti;

K.  katsoo, että kansalaisten luottamusta EU:n kauppapolitiikkaan on vahvistettava varmistamalla työllisyyden parantuminen sekä kansalaisten ja yritysten hyvinvoinnin lisääminen ja takaamalla, että toiminta on mahdollisimman avointa, sitoutunutta ja vastuullista, minkä vuoksi työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan, paikallis- ja alueviranomaisten ja kaikkien muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua ja neuvotteluissa olisi oltava selvät suuntaviivat;

L.  toteaa, että suurin osa EU:n ohjelman sitoumuksista koskee jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä; toteaa, että sitoumusten toteuttaminen vaikuttaa erityisesti alue- ja paikallishallintoon;

M.  katsoo, että tietosuoja ei ole taloudellinen rasite vaan talouskasvun lähde; katsoo, että on erittäin tärkeää palauttaa luottamus digitaaliseen toimintaympäristöön; katsoo, että palvelukauppa ei voi toimia ilman tietovirtoja mutta siinä ei koskaan saisi tinkiä tietosuojaa ja oikeutta yksityisyyteen koskevasta EU:n säännöstöstä;

N.  toteaa kehottaneensa 4. heinäkuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa monenkeskistä palvelusopimusta koskevien neuvottelujen aloittamisesta komissiota ”panemaan täytäntöön suunnitelmansa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi”;

O.  katsoo, että TiSA lisää luonnollisten henkilöiden liikkumista sopimuspuolina olevien maiden välillä ja että kaikkia EU:n kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti, kun on kyse pääsystä sopimuspuolten alueelle;

P.  toteaa, että Euroopan parlamentilla on hyväksyntämenettelyssä lopullinen päätösvalta kauppasopimuksista ja sen jäsenet päättävät vain TiSA-sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä neuvottelujen päättymisen jälkeen; toteaa, että tietyissä jäsenvaltioissa ratifiointi voi edellyttää alueellisten parlamenttien ja/tai aluetasoa edustavien parlamentin kamarien tekemää ratifiointia;

Q.  toteaa varaavansa oikeuden esittää kantansa tutustuttuaan TiSA-sopimusta koskeviin mahdollisiin tuleviin tekstiehdotuksiin ja luonnoksiin;

1.  suosittaa komissiolle meneillään olevien palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevien neuvottelujen yhteydessä, että

   a) asiayhteys ja soveltamisala:
   i. nähdään TiSA-neuvottelut ponnahduslautana uusille tavoitteille WTO:n tasolla uudistettua GATS-sopimusta koskevien neuvottelujen uudelleen käynnistämiseksi;
   ii. toistetaan tuki kunnianhimoisille, laaja-alaisille ja tasapuolisille neuvotteluille, joilla olisi vapautettava integroidumpien globaalien palvelumarkkinoiden hyödyntämätön potentiaali ja varmistettava samalla, että estetään sosiaalinen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen polkumyynti ja noudatetaan täysin unionin säännöstöä; vaikutetaan globalisaation kehitykseen ja säännellään sitä sekä vahvistetaan kansainvälisiä normeja samalla, kun turvataan laillisesti oikeus antaa sääntelyä ja pyritään oikeutettuihin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin, kuten kansanterveyttä, turvallisuutta ja ympäristöä koskeviin tavoitteisiin; turvataan eurooppalaisille palveluntarjoajille, myös pk-yrityksille, helpompi pääsy avainalojen markkinoille ja sisällytetään sopimukseen erityisiä poikkeuslausekkeita herkkiä aloja, kuten kaikkia julkisia palveluja, varten; varmistetaan, että neuvottelut edistävät oikeudenmukaisesti ja merkittävästi työpaikkojen luomista ja osallistavaa kasvua, ja vahvistetaan palvelukaupalle kunnianhimoiset 2000-luvun normit; kunnioitetaan EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia malleja sekä EU:n perussopimuksiin kirjattuja perusperiaatteita ja EU:n perusoikeuskirjaan sisältyviä periaatteita, myös sukupuolten tasa-arvon periaatetta; edistetään ja suojellaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta kaikkialla maailmassa;
   iii. tähdätään monenvälisyyteen ja vastustetaan määräyksiä tai liitteitä, jotka estäisivät sen, jotka eivät ole yhteensopivia GATS-sopimuksen kanssa ja jotka estäisivät sopimuksen liittämisen WTO-järjestelmään tulevaisuudessa; otetaan mukaan uusia osapuolia edellyttäen, että ne hyväksyvät jo sovitut säännöt ja tavoitteet; kannustetaan laajempaan neuvotteluihin osallistumiseen; todetaan, että palvelukaupan suurimmat esteet ja kasvumahdollisuudet ovat BRICS- ja MINT‑maissa; tunnustetaan näiden maiden merkitys EU:lle vientikohteina, joissa on kasvava keskiluokka, välillisten panosten lähteinä ja globaalien arvoketjujen solmukohtina; avataan mahdollisuus sitoutuneiden kehittyvien ja dynaamisten talouksien osallistumiselle ja toistetaan tuki Kiinan pyynnölle osallistua neuvotteluihin; varmistetaan TiSA-sopimuksen kaikkien osapuolten sitoutuminen neuvottelujen tulosten monenvälistämiseen; varmistetaan, että kehitysmaihin kiinnitetään erityistä huomiota ja TiSA-sopimukseen sisällytetään GATS-sopimuksen liitteessä IV olevat määräykset;
   iv. todetaan, että YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) mukaan palvelualan osuus kehitysmaiden BKT:stä on noin 51 prosenttia ja että palveluvienti Afrikan maista lisääntyy; otetaan huomioon, että kauppa, myös palvelukauppa, voisi tietyin edellytyksin edistää osallistavaa kasvua, kestävää kehitystä ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista sekä vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja että se voisi lisätä innovointia, koska se helpottaa taitotiedon, teknologian ja tutkimukseen ja kehitykseen tehtävien investointien vaihtoa muun muassa ulkomaisten investointien ansiosta; korostetaan näin ollen, että kehitysmaiden mahdollisuudet päästä oikeudenmukaisin ehdoin palvelujen maailmanmarkkinoille voisivat tukea niiden taloudellista yhdentymistä ja globalisaatioon sopeutumista;
   v. todetaan, että koska neuvottelut käydään etuuskohtelun periaatteella, sopimuksen hyödyt rajoitetaan koskemaan TiSA-osapuolia, kunnes sopimus on monenvälistetty; hylätään suosituimmuuskohtelulausekkeen soveltaminen muihin kuin TiSA-osapuoliin, kunnes sopimus on monenvälistetty; hylätään vapaakauppasopimusten sisällyttäminen suosituimmuuskohtelulausekkeeseen, kuten GATS-sopimuksessa;
   vi. aloitetaan uudelleen keskustelut palveluista Dohan kehityskierroksella;
   vii. varmistetaan synergia ja johdonmukaisuus parhaillaan neuvoteltavina olevien kahdenvälisten, useammankeskisten ja monenvälisten sopimusten välillä sekä sisämarkkinakehityksen kanssa, erityisesti digitaalisten sisämarkkinoiden osalta; varmistetaan EU:n sisä- ja ulkopolitiikan johdonmukaisuus ja edistetään yhdennettyä lähestymistapaa ulkoasioihin; noudatetaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta ja kannustetaan panemaan täytäntöön syyskuussa 2015 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet;
   viii. ehdotetaan matkailijoita koskevia erityisiä suojatoimia, jotta voidaan muun muassa tehdä kansainvälisistä verkkovierailumaksuista sekä kansainvälisiin puheluihin ja viesteihin sovellettavista maksuista läpinäkyviä, jolloin voidaan rajoittaa liiallisia maksuja, joita peritään Euroopan ulkopuolella luottokorttejaan käyttäviltä kuluttajilta, ja säilyttää EU:n ja jäsenvaltioiden oikeus antaa matkailukohteiden turvallisuutta koskevia varoituksia;
   ix. sisällytetään sopimukseen tarkistuslauseke, jolla luodaan mekanismi, joka tarjoaa osapuolelle mahdollisuuden sanoutua irti sopimuksesta tai keskeyttää tai kumota jonkin palvelun vapauttamiseen sitoutuminen, erityisesti jos työ- ja sosiaalinormeja rikotaan;
   x. julkaistaan viipymättä kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi ja päivitetään sitä neuvottelujen päätyttyä ottaen huomioon TiSA-sopimuksen vaikutukset kansalaisiin, paikallis- ja alueviranomaisiin ja neuvottelujen ulkopuolisiin kehitysmaihin sekä EU:n sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen; tehdään yksityiskohtainen ja oikea-aikainen arviointi GATS-sopimuksen vaikutuksista unionin talouteen sen voimaantulon jälkeen; otetaan työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta täysimääräisesti mukaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin viimeistelyyn; pyydetään parlamentin tutkimuspalvelua julkaisemaan kattava ja informatiivinen tutkimus TiSA-neuvottelujen laajuudesta ja mahdollisista vaikutuksista ja ottamaan huomioon myös sukupuolinäkökulma ja tarve torjua lasikaton ja sukupuolten palkkaeron kaltaisia ilmiöitä; tehdään perusoikeuksien tarkistus, jotta parlamentti pystyy tekemään tietoon perustuvan päätöksen TiSA-sopimuksen hyväksymisestä;
   xi. varmistetaan, että sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisumekanismia ei voida ”tuoda” muista kahdenvälisistä investointisopimuksista suosituimmuuskohtelulausekkeiden avulla;
   b) markkinoille pääsy:
   i. jätetään julkiset palvelut ja audiovisuaaliset palvelut sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja omaksutaan varovainen lähestymistapa kulttuuripalveluihin rajoittamatta EU:n GATS-sopimuksen mukaisten sitoumusten noudattamista; pyritään kunnianhimoisiin sitoumuksiin kaikkien osapuolten, alojen ja hallinnon tasojen osalta erityisesti avaamalla edelleen julkisten hankintojen, televiestinnän, liikenteen sekä rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen ulkomaanmarkkinoita;
   ii. varmistetaan vastavuoroisuus kaikilla tasoilla; kannatetaan sitoumuksia koskevien horisontaalisten määräysten käyttöä keinona asettaa yhteinen tavoitetaso rajoittamatta GATS-sopimuksen XVI ja XVII artiklan mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia ja todetaan, että tällaiset vähimmäisvaatimukset toimisivat selkeinä parametreina osallistumisesta kiinnostuneille maille; mahdollistetaan GATS-sopimuksen IV artiklan mukaisesti joustavuus kehitysmaille ja vähiten kehittyneille maille siltä osin, mihin sopimuksen tavoitteisiin ne sitoutuvat; varmistetaan, että sopimuksella pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset palvelualalla ja avaamaan uusia markkinoita EU:n palveluntarjoajille;
   iii. jätetään EU:n sitoumuksista pois sellaisten uusien palvelujen tarjoaminen, joita ei ole luokiteltu asiaankuuluvan luokitusjärjestelmän mukaisesti, mutta säilytetään samalla mahdollisuus ottaa ne mukaan myöhemmässä vaiheessa;
   iv. hylätään vallitsevan tilanteen säilyttämistä koskevan lausekkeen ja salpalausekkeen soveltaminen kaikkiin markkinoille pääsyä ja kansallista kohtelua koskeviin sitoumuksiin ja hylätään niiden soveltaminen herkkiin aloihin, kuten julkisiin palveluihin ja kulttuuripalveluihin, julkisiin hankintoihin, toimintamuotoon 4, liikenteeseen ja rahoituspalveluihin; mahdollistetaan riittävä joustavuus yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen palauttamiseksi julkiseen valvontaan; säilytetään EU:n ja jäsenvaltioiden oikeus muuttaa sitoumusten luetteloaan GATS-sopimuksen mukaisesti;
   v. tehdään rajoitetusti sitoumuksia toimintamuodossa 1, erityisesti digitaalisten palvelujen, rahoituspalvelujen ja tieliikenteen osa-alueilla, jotta vältetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö ja sosiaalinen polkumyynti; tehdään kuitenkin kunnianhimoisia sitoumuksia ja tunnustetaan tavoiteltavat edut satelliittiviestintäpalvelujen, meripalvelujen ja jälleenvakuutusten osa-alueilla; otetaan huomioon, että tällaiset sitoumukset voivat olla kannattavia vain asianmukaisesti säännellyssä ympäristössä; varmistetaan, että EU:n lainsäädäntöä noudatetaan täysimääräisesti ja että sitä sovelletaan ulkomaisiin palveluntarjoajiin, kun yritys tarjoaa EU:n kuluttajille palveluja Euroopan ulkopuolelta, ja sisällytetään sopimukseen määräyksiä, joilla taataan, että oikeussuojakeinot ovat helposti kuluttajien saatavilla; yksilöidään samanaikaisesti haasteet, joita kuluttajilla on heidän toimiessaan kolmansissa maissa sijaitsevien palveluntarjoajien kanssa, annetaan kuluttajille neuvoja heidän oikeussuojakeinoistaan tällaisissa olosuhteissa ja ehdotetaan tarvittaessa konkreettisia toimenpiteitä;
   vi. valitaan kunnianhimoinen lähestymistapa toimintamuodossa 3 ja pyritään poistamaan kolmansilta mailta kaupallisen läsnäolon ja sijoittautumisen esteitä, kuten ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia ja yhteisyrityksiä koskevia vaatimuksia, koska näillä on ratkaiseva merkitys toimintamuodoissa 1 ja 4 tarjottujen palvelujen kasvun lisäämisessä, samalla kun säilytetään EU:n laajuisten varaumien nykyinen taso;
   vii. pidetään mielessä, että EU:lla on tavoiteltava etu korkeasti koulutettujen ammattilaisten liikkumisessa unionista; pidätytään tekemästä GATS-sopimusta laajempia uusia sitoumuksia, jotka koskevat liikkumista unioniin, kunnes muut sopimuspuolet ovat parantaneet tarjouksiaan huomattavasti; todetaan, että työlauseke velvoittaa edelleen ulkomaisia palveluntarjoajia noudattamaan EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaali- ja työlainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia; tehdään toimintamuotoa 4 koskevia kunnianhimoisia sitoumuksia tapauksissa, jotka vahvistavat toimintamuodon 3 sitoumuksia; säilytetään kyky tehdä talouden tarpeita ja työmarkkinoita koskevia testejä sopimusperusteisille palveluntarjoajille ja itsenäisille ammatinharjoittajille;
   viii. kunnioitetaan jäsenvaltion täysivaltaista oikeutta valita, mitkä alat se avaa ulkomaiselle kilpailulle rajoitusten ja vapautusten avulla ja missä määrin; pidätytään painostamasta jäsenvaltioita olemaan käyttämättä täysimääräisesti tätä oikeuttaan;
   ix. jätetään SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan sekä pöytäkirjan N:o 26 nojalla sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle nykyiset ja tulevat yleistä etua koskevat palvelut sekä yleistä taloudellista etua koskevat palvelut (muun muassa vesi- ja terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, koulutus, jätehuolto ja julkinen liikenne); varmistetaan, että EU:n viranomaisilla sekä kansallisilla ja paikallisilla viranomaisilla on edelleen täysi oikeus esittää, hyväksyä, ylläpitää tai kumota toimenpiteitä, jotka liittyvät julkisten palvelujen tilaamiseen, järjestämiseen, rahoittamiseen ja tuottamiseen; sovelletaan tätä rajoitusta riippumatta siitä, miten julkiset palvelut tarjotaan ja rahoitetaan; varmistetaan, että sosiaaliturvajärjestelmät eivät kuulu sopimuksen soveltamisalan piiriin; hylätään ehdotus potilaiden liikkuvuutta koskevasta liitteestä, jota enemmistö TiSA-osapuolista vastustaa; tunnustetaan, että unionin kansalaiset pitävät erittäin tärkeinä laadukkaita julkisia palveluja, joilla edistetään sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;
   x. vastustetaan rajoituksia, jotka koskevat saman paikallisviranomaisen yritysten ristiintukemista, kun rajoitukset ovat EU:n ja kansallisen lainsäädännön rajoituksia laajempia;
   xi. pyritään ottamaan GATS-sopimuksen soveltamista rajoittamatta käyttöön yksiselitteinen ”Gold Standard” -lauseke, joka voitaisiin sisällyttää kaikkiin kauppasopimuksiin ja jolla varmistettaisiin, että yleishyödyllisiä palveluja koskevaa lauseketta sovelletaan kaikkiin tarjoamistapoihin ja kaikkiin palveluihin, jotka unionin viranomaiset tai kansalliset taikka paikalliset viranomaiset katsovat julkisiksi palveluiksi millä tahansa alalla ja riippumatta palvelun monopoliasemasta;
   xii. varmistetaan SEUT-sopimuksen 167 artiklan 4 kohdan ja kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen hengessä koko sopimukseen sovellettavalla horisontaalisella ja oikeudellisesti sitovalla lausekkeella, että sopimuspuolilla on oikeus hyväksyä tai ylläpitää toimenpiteitä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi riippumatta verkossa tai perinteisessä muodossa käytetystä tekniikasta tai jakelualustasta;
   c) digitaalitalouden säännöt:
   i. turvataan valtioiden rajat ylittävät tietovirrat kunnioittaen yleismaailmallista oikeutta yksityisyyteen;
   ii. noudatetaan varovaisuutta tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa käsitteleviä lukuja koskevissa neuvotteluissa;
   iii. todetaan, että tietosuoja ja oikeus yksityisyyteen eivät ole kaupan esteitä vaan perusoikeuksia, jotka on vahvistettu SEU-sopimuksen 39 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 12 artiklassa; todetaan, että luottamuksen korkea taso on olennaista kehitettäessä datavetoista taloutta; varmistetaan tämän perusoikeuden täysimääräinen kunnioittaminen ottaen asianmukaisesti huomioon digitaalitalouden viimeaikainen kehitys sekä noudattaen täysin Euroopan unionin tuomioistuimen safe harbor -tapauksessa antamaa tuomiota; sisällytetään sopimukseen GATS-sopimuksen XIV artiklaan perustuva kattava, yksiselitteinen, horisontaalinen, itsenäinen ja oikeudellisesti sitova määräys, jonka nojalla henkilötietojen suojaa koskeva EU:n nykyinen ja tuleva oikeudellinen kehys jätetään kokonaan sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, ilman että sen ehtona olisi johdonmukaisuus TiSA-sopimuksen muiden osien kanssa; sovelletaan tällaisia määräyksiä kaikkiin muihin TiSA-sopimuksen liitteisiin; tuetaan välittömästi ja virallisesti tällaisia ehdotuksia TiSA-sopimuksen sähköistä kaupankäyntiä koskevassa liitteessä; tuetaan ehdotuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että käyttäjien henkilötietojen suojaa koskevaa kotimaista lainsäädäntöä sovelletaan syrjimättömästi; sovelletaan sähköistä kaupankäyntiä koskevassa liitteessä vahvistettuja tietosuojamääräyksiä kaikkiin muihin TiSA-sopimuksen liitteisiin, myös rahoituspalveluja koskevaan liitteeseen;
   iv. varmistetaan, että EU:n kansalaisten henkilötietovirtojen yhteydessä noudatetaan maailmanlaajuisesti Euroopassa voimassa olevia tietosuoja- ja tietoturvasääntöjä; varmistetaan, että kansalaiset voivat vastedeskin valvoa omia tietojaan; hylätään siksi tietovirtoja koskevat kaikenkattavat määräykset, joihin ei liity yksiselitteistä viittausta välttämättömään tietosuojavaatimusten noudattamiseen;
   v. vastustetaan välittömästi ja virallisesti tietojen liikkuvuutta koskevia Yhdysvaltojen ehdotuksia;
   vi. todetaan, että selkeästi määritelty ja vastavuoroisesti sovittu oikeudellinen kehys takaa tarvittaessa nopean tietojenvaihdon turvallisuusuhkien torjumiseksi; varmistetaan, että GATS-sopimuksen XIV a artikla sisällytetään TiSA-sopimustekstiin; varmistetaan, että kansallista turvallisuutta koskevat lausekkeet perustuvat asianmukaisiin välttämättömyyskriteereihin; hylätään kuitenkin tiukasti kaikki GATS-sopimuksen XIV a artiklaan sisältyvän kansallista turvallisuutta koskevan poikkeuksen soveltamisalan laajennukset ja takaportit teknologiassa; vastustetaan välittömästi ja virallisesti tällaisia TiSA-sopimusta koskevia ehdotuksia;
   vii. todetaan, että digitaalinen innovointi vauhdittaa talouskasvua ja koko talouden tuottavuutta; tunnustetaan, että tietovirrat ovat ratkaisevia tekijöitä palvelutaloudessa, olennainen osatekijä perinteisten valmistusteollisuuden yritysten globaalissa arvoketjussa ja ratkaisevia digitaalisten sisämarkkinoiden kehityksessä; pyritään siksi estämään kaikki tietojen pakollista paikantamista koskevat vaatimukset ja varmistamaan, että TiSA-sopimus sisältää tulevaisuuden huomioon ottavat säännöt ja estää digitaalisen maailman pirstaloitumisen; otetaan huomioon, että pakollista paikantamista koskevat vaatimukset, toisin sanoen palveluntarjoajien pakottaminen käyttämään paikallista infrastruktuuria tai olemaan läsnä paikan päällä palvelujen tuottamisen edellytyksenä, estävät ulkomaisten suorien sijoitusten tekemisen sopimuspuoleen tai estävät sopimuspuolta tekemästä ulkomaisia suoria sijoituksia; pyritään siksi mahdollisuuksien mukaan hillitsemään tällaisten käytäntöjen soveltamista Euroopassa ja sen ulkopuolella ja sisällytetään samalla sopimukseen tarvittavat poikkeukset, jotka perustuvat oikeutettuihin julkisiin tavoitteisiin, kuten kuluttajansuojaan ja perusoikeuksien suojeluun;
   viii. varmistetaan, että lopullisen sopimuksen määräykset ovat sopusoinnussa EU:n nykyisen ja tulevan lainsäädännön kanssa, mukaan lukien eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita koskeva asetus, yleinen tietosuoja-asetus, sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi ja digitaalisista sisämarkkinoista annettuun tiedonantoon sisältyvät 16 toimenpidettä; turvataan verkon neutraalius ja avoin internet; varmistetaan, että henkilötietoja voidaan siirtää unionin ulkopuolelle vain, jos noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädännön säännöksiä henkilötietojen siirtämisestä kolmansiin maihin; taataan erityisesti, että EU voi vastedeskin kieltää henkilötietojen siirron EU:sta kolmansiin maihin, jos kolmannen osapuolen säännöt eivät ole EU:n normien mukaisia, jos yritykset eivät käytä vaihtoehtoisia keinoja, kuten yrityksiä koskevia sitovia sääntöjä tai vakiomuotoisia sopimuslausekkeita, ja jos direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 1 kohdassa luetellut poikkeukset eivät ole voimassa; estetään maakohtaiset estokäytännöt ja pidetään voimassa internetin avoimen hallinnon periaate; tehdään yhteistyötä osapuolten kanssa asianmukaisissa yhteyksissä, jotta voidaan hyväksyä riittävän korkeatasoiset tietosuojavaatimukset;
   ix. edistetään sääntöihin perustuvaa kilpailua televiestintäalalla palveluntarjoajien ja kuluttajien hyödyksi; puututaan televiestintäalan sääntelyn jatkuvaan epäsymmetriaan estämällä osapuolia asettamasta ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia, laatimalla kilpailua edistäviä sääntöjä vakiintuneiden operaattoreiden verkkojen tukkumarkkinoille pääsystä, antamalla selkeitä ja syrjimättömiä sääntöjä lisensioinnista, turvaamalla EU:n televiestintäpalvelujen tarjoajille tosiasiallinen pääsy verkon viimeisen osuuden infrastruktuuriin vientimarkkinoilla, varmistamalla sääntelyviranomaisten riippumattomuus ja tukemalla televiestintäpalvelujen kaikki verkkotyypit kattavaa määritelmää; varmistetaan, että kaikilla toimijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset ja että EU:n ulkopuoliset, oligopolistisilla markkinoilla toimivat yritykset eivät käytä hyväkseen EU:n markkinoiden sirpaleisuutta; taataan, että TiSA-sopimuksen osapuolet noudattavat palveluntarjoajien ja kuluttajien avoimen ja syrjimättömän internetyhteyden periaatetta; taataan, että EU:n toimijoilla on TiSA-sopimusmaissa oikeudenmukainen ja tasavertainen televiestintämarkkinoille pääsy, johon ei liity tullien ulkopuolisia ja rajantakaisia esteitä, kuten sääntelyvaatimuksia, normien eroavaisuutta, teknisiä määräyksiä tai rajoituksia;
   x. ilmaistaan vankka tuki määräyksille mobiililaitteiden kansainvälisistä verkkovierailuista ja ulotetaan ne koskemaan kansainvälisiä puheluja ja viestejä; tehostetaan lyhyellä aikavälillä yleistä tiedotusta vähittäishinnoista ja kannatetaan pitkällä aikavälillä rajoituksia hintojen alentamiseksi; varmistetaan, että TiSA-sopimus ei ole esteenä tämän alan kahdenvälisille sopimuksille; edistetään kuluttajansuojaa verkossa ja erityisesti suojaa ei-toivotulta kaupalliselta sähköiseltä viestinnältä;
   xi. mahdollistetaan tehokas yhteistyö digitaalitalouden verotuksen alalla verotusalan hyvää hallintotapaa käsittelevän komission foorumin työn pohjalta ja taataan erityisesti verotuksen ja alan yritysten todellisen taloudellisen toiminnan välinen yhteys;
   d) liikkuvuutta koskevat säännöt:
   i. varmistetaan, että mikään ei estä EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämästä yllä, parantamasta ja soveltamasta työ- ja sosiaalilainsäädäntöään, työehtosopimuksia ja luonnollisten henkilöiden maahantuloa tai tilapäistä oleskelua EU:n tai jäsenvaltion alueella koskevaa lainsäädäntöä, mukaan lukien tarvittavat toimet luonnollisten henkilöiden hallitun liikkuvuuden varmistamiseksi rajojen yli, kuten muun muassa maahantulon salliminen tai sallimisedellytykset; taataan työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan direktiivin 96/71/EY mukaisesti, että vastaanottavan maan vähimmäistason työehtoja ja -oloja sovelletaan kaikkiin EU:n alueelle nyt ja tulevaisuudessa tuleviin palveluntarjoajiin; varmistetaan, että kaikilla Eurooppaan tulevilla työntekijöillä on kotimaastaan riippumatta työpaikallaan samat oikeudet kuin vastaanottavan maan kansalaisilla ja että noudatetaan periaatetta, jonka mukaan samasta työstä maksetaan sama palkka; varmistetaan, että TiSA-osapuolet ratifioivat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kahdeksan keskeistä yleissopimusta ja panevat ne tehokkaasti täytäntöön; kehotetaan kaikkia osapuolia ratifioimaan ja panemaan täytäntöön tärkeimmät ILO:n normit sekä edistämään muiden asiaa koskevien ILO:n yleissopimusten ja YK:n päätöslauselmien täytäntöönpanoa; varmistetaan, että EU:n alueella noudatetaan EU:n ja jäsenvaltioiden työlainsäädäntöä sekä työehtosopimuksia; vahvistetaan EU:n seuranta- ja valvontamekanismia rikkomusten ehkäisemiseksi; kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään työsuojelutarkastajien käytettävissä olevia resursseja; kootaan ja esitetään pikaisesti yksityiskohtaista tietoa siitä, miten paljon ja minkä tyyppisiä palveluntarjoajia EU:ssa tällä hetkellä toimii toimintamuodon 4 nojalla ja miten pitkään heidän oleskelunsa kestää; varmistetaan, että tietojen rajatylittävää saatavuutta EU:ssa parannetaan merkittävästi tulevaisuudessa; sisällytetään sopimukseen turvalauseke, jonka nojalla yrityksiä estetään kiertämästä tai heikentämästä oikeutta toteuttaa työtaistelutoimia työllistämällä kolmansista maista olevia työntekijöitä työehtosopimusneuvottelujen ja työriitojen aikana, ja sallitaan TiSA-osapuolten soveltaa kaikkia tarvittavia suojatoimia, jos painetta kohdistetaan palkkatasoon kotimaassa, kotimaisten työntekijöiden oikeudet ovat uhattuina tai muita sovittuja normeja rikotaan, GATS-sopimuksen X artiklassa asetettujen rajoitusten mukaisesti; kehotetaan kaikkia sopimuspuolia kunnioittamaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) monikansallisille yrityksille antamia toimintaohjeita;
   ii. palautetaan mieliin, että toimintamuodon 4 sitoumuksia on sovellettava ainoastaan korkeasti koulutettujen ammattilaisten, kuten yliopistotutkinnon tai vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai ylemmissä johtotehtävissä työskentelevien, liikkuvuuteen, joka tapahtuu erityisessä tarkoituksessa, rajoitetun ajan ja täsmällisin ehdoin, jotka on vahvistettu sen maan lainsäädännössä, jossa palvelua tarjotaan, sekä sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti laaditussa sopimuksessa; vaaditaan, että tässä yhteydessä otetaan huomioon ja pannaan täytäntöön palveludirektiivin (2006/123/EY) 16 artikla; torjutaan merkittävät muutokset toimintamuotoa 4 koskeviin sääntöihin, jotka on määritetty GATS-sopimuksessa, ja harkitaan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun nykyisen direktiivin 2014/66/EU tarkistamista;
   iii. todetaan, että toimintamuotoa 4 koskeva liite on Euroopalle tavoiteltava etu, sillä EU:n ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja ja halukkaita liikkumaan ja EU:n yritykset tarvitsevat yhä enemmän ulkomaisten asiantuntijoiden erityistaitoja Euroopassa ja omaa henkilöstöään Euroopan ulkopuolella uuden liiketoiminnan aloittamisen tueksi; varmistetaan, että liikkuvuudesta on etua sekä eurooppalaisille yrityksille että eurooppalaisille työntekijöille;
   iv. vastustetaan viisumeita ja muita maahantulomenettelyjä koskevia määräyksiä, lukuun ottamatta sellaisia, joiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja sujuvoittaa hallintomenettelyjä; varmistetaan, ettei TiSA-sopimusta sovelleta osapuolen työmarkkinoille pyrkiviä luonnollisia henkilöitä koskeviin toimenpiteisiin eikä myöskään kansalaisuutta, oleskelua tai vakituista työntekoa koskeviin toimenpiteisiin; annetaan riittävät takeet sen varmistamiseksi, että tilapäiset palveluntarjoajat palaavat kotimaihinsa;
   v. pyritään estämään laaja-alaisesti vaatimus, jonka mukaan asiantuntijapalvelujen tarjoajan olisi oltava kaupallisesti läsnä paikan päällä tai asuttava maassa, jossa palvelu tarjotaan; rajataan asiantuntijapalveluja koskevan liitteen soveltamisala kunkin sopimuspuolen tekemien sitoumusten luetteloon;
   vi. pyritään koulutuksen, akateemisten oppiarvojen ja ammattipätevyyden vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyvän kehyksen luomiseen erityisesti rakennustekniikan, kirjanpidon ja oikeudellisten ammattien aloilla ja varmistetaan samalla palveluntarjoajan pätevyys ja tarjottujen palvelujen laatu EU:n ammattipätevyydestä annettujen direktiivien mukaisesti pyrkien samalla välttämään yliopistotutkintojen automaattinen ja määrällinen tunnustaminen;
   vii. kehotetaan määrittelemään selkeästi toimintamuotoa 4 koskevan liitteen piiriin kuuluvat työntekijät;
   e) rahoituspalveluja koskevat säännöt:
   i. pyritään saamaan aikaan sopimus, joka sisältää kunnianhimoisen mutta tasapainoisen liitteen, joka kattaa kaiken tyyppiset rahoituspalvelut, erityisesti pankki- ja vakuutuspalvelut, laajemmin kuin GATS-sopimuksen rahoituspalveluja koskeva liite ja joka edistää kestävää kasvua pitkällä aikavälillä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; pyritään vahvistamaan rahoitusjärjestelmän ja yksittäisten rahoituslaitosten vakautta, takaamaan kriisin jälkeisen sääntely-ympäristön täysi johdonmukaisuus ja takaamaan rahoituspalvelujen tarjoajien välinen reilu kilpailu; pyritään saamaan aikaan sopimus, josta on hyötyä eurooppalaisille kuluttajille ja joka suojelee heitä, kun rahoitusalan sääntelyä yhtenäistetään ja samalla tiukennetaan ja rahoituspalvelujen valikoima laajenee; pyritään huolehtimaan asianmukaisesta kuluttajansuojasta, mukaan lukien tietosuoja ja oikeus yksityisyyteen sekä ymmärrettävän ja oikean tiedon tarjoaminen, koska ne ovat välttämättömiä tiedon epäsymmetrian vähentämiseksi;
   ii. velvoitetaan TiSA-osapuolet panemaan täytäntöön rahoitusalan sääntelyä ja valvontaa koskevat kansainväliset vaatimukset, kuten G20-ryhmän, Baselin pankkivalvontakomitean, finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän, kansainvälisen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisön ja kansainvälisen vakuutusvalvojien järjestön asettamat vaatimukset, ja soveltamaan niitä; ryhdytään toimiin sen varmistamiseksi, että rahoituspalvelusitoumuksista tehdyn WTO:n sopimuksen tärkeimmät osat sisällytetään TiSA-sopimukseen siten, että samalla parannetaan rahoituspalvelusitoumuksista tehdyn sopimuksen sanamuotoa ja saatetaan se yhdenmukaiseksi näitä aloja koskevien EU:n tämänhetkisten toimintalinjojen kanssa; varmistetaan, että TiSA-sopimuksella edistetään kaksinkertaisen verotuksen vähentämistä mutta ei millään tavoin helpoteta veropetoksia, verovilppiä, aggressiivista verosuunnittelua tai rahanpesua eikä tarjota näitä mahdollistavia porsaanreikiä; pyritään saamaan erityisesti markkinoille pääsyä koskevia painavia sitoumuksia mailta, joilla ei tähän asti ole ollut kahdenvälisiä kauppasopimuksia EU:n kanssa, kuten Australia, Uusi-Seelanti, Hongkong ja Taiwan, tai joiden sitoumukset ovat olleet hyvin rajallisia WTO:n tasolla, kuten Chile ja Turkki, tai joiden rahoituspalvelusitoumukset ovat olleet hyvin rajallisia kahdenvälisesti, kuten Meksiko;
   iii. sisällytetään TiSA-sopimukseen vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeuslauseke EU:n ja Kanadan laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) mallin mukaisesti ja säilytetään sopimuspuolen täysivaltainen oikeus poiketa kauppasitoumuksistaan ja hyväksyä rahoitus- ja pankkialansa sääntelemiseksi tarvittavaksi katsomansa toimenpiteet silloin, kun se on vakavaraisuus- ja valvontasyistä tarpeen sopimuspuolen rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden varmistamiseksi;
   iv. varmistetaan, että rahoituspalvelujen alalla ei tehdä uusia sitoumuksia, jotka voisivat vaarantaa EU:n rahoitusalan sääntelyn pakottamalla EU:n pysäyttämään rahoitusalan sääntelykehyksen vahvistamisen tai estämällä EU:ta torjumasta rahoituslaitosten liiallista riskinottoa lainsäädännön avulla; varmistetaan, että mikään sopimusmääräys ei rajoita EU:n sääntelyviranomaisten mahdollisuutta sallia tai kieltää nykyisiä tai uusia rahoitustuotteita EU:n sääntelykehyksen puitteissa;
   v. korostetaan tarvetta parantaa globaalia pääsyä rahoituspalvelumarkkinoille, jotka ovat tärkeät kasvun ja talouden kannalta, mutta jättää EU:n sitoumusten ulkopuolelle valtioiden rajat ylittävät rahoituspalvelut, myös salkunhoito, muutamaa rajoitettua ja asianmukaisesti perusteltua tapausta, kuten yritysten välisiä jälleenvakuutuspalveluja, lukuun ottamatta, kunnes rahoitusalan sääntely on saatu yhdenmukaistettua mahdollisimman korkealla tasolla; otetaan erityisesti huomioon, että kolmansiin maihin sijoittautuneisiin yrityksiin sovellettavat selkeät säännöt ja menettelyt, jotka koskevat lupaa tarjota näitä palveluja EU:ssa, ja tarvittaessa EU:n nimenomainen toteamus siitä, että näiden yritysten alkuperämaissa on voimassa vastaava sääntely- ja valvontakehys kuin EU:ssa, ovat välttämättömiä, jotta estetään valvomattomien yritysten toiminta unionissa ja varmistetaan, että eurooppalaisten ja ulkomaisten yritysten toimintaedellytykset ovat tasapuoliset riippumatta siitä lainkäyttöalueesta, jolle ne ovat sijoittautuneet; ryhdytään samanaikaisesti TiSA-sopimuksen kanssa välittömästi toimiin, joilla lähennetään niitä eri tapoja, joilla valtiot nykyisin tunnustavat muiden lainkäyttöalueiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuuden, mikä tällä hetkellä tekee maailmanlaajuisista rahoituspalvelumarkkinoista hajanaiset, pyrkimällä yhteisymmärrykseen siitä, että vastaavuutta koskevan päätöksen olisi oltava tulos avoimesta arvioinnista, jossa tutkitaan, saavutetaanko eri lainkäyttöalueiden säännöillä samat tavoitteet, sekä siitä, että päätös voi olla yksipuolinen, jos vastavuoroinen tunnustaminen ei ole mahdollista, vaikkakin päätös olisi tehtävä varhaisessa vaiheessa ja tiiviiden kahdenvälisten keskustelujen jälkeen;
   vi. pyydetään vaikutusten perusteellista ja riippumatonta ennakkoarviointia, jotta voidaan selvittää TiSA-sopimuksen mukaisen rahoitusmarkkinoiden pidemmälle menevän vapauttamisen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset;
   vii. otetaan huomioon, että rahoituskriisiä seuranneet uudelleensääntelytoimet eivät ole vielä päättyneet ja että niihin sisältyy muun muassa tiettyjä oikeudellisia muotoja, pilkkomista (esim. pankin toimintojen eriyttäminen) ja liiketoiminnan muutoksia tai supistamista koskevia vaatimuksia;
   f) logistiikkaa koskevat säännöt:
   i. pyritään liikennealan kunnianhimoiseen mutta tasapainoiseen sääntelyyn, mikä on erittäin tärkeää globaalien arvoketjujen kestävässä kehityksessä; lisätään liikennepalvelujen nopeutta, luotettavuutta, turvallisuutta ja yhteentoimivuutta yritysasiakkaiden ja yksittäisten käyttäjien ja työntekijöiden hyödyksi; varmistetaan johdonmukaisuus EU:n ilmastopolitiikan kanssa; otetaan huomioon liikenne- ja kuljetuspalvelujen merkitys Euroopan taloudelle ja työllisyydelle, sillä eurooppalaiset laivanvarustajat hallitsevat yli 40:tä prosenttia maailman kauppalaivastoista, ilmailuteollisuus työllistää yli viisi miljoonaa henkilöä, Euroopan raideteollisuus tuottaa yli puolet maailman rautatiekalustosta ja -palveluista ja maantieliikenteellä on edelleen tärkeä asema koko unionin logistiikassa; otetaan siksi huomioon, että liikennepalvelut voisivat auttaa vähentämään työttömyyttä Euroopassa; varmistetaan, että neuvotteluissa pidetään mielessä liikennealan nopeasti kehittyvä luonne ja jakamistalouteen perustuvien liikennemuotojen kasvava merkitys eurooppalaisten arjessa; vaaditaan, että ulkomaiset yritykset noudattavat täysin EU:n voimassa olevia sääntelyvaatimuksia tarjotessaan liikenne- ja kuljetuspalveluja EU:n alueella;
   ii. pyritään helpottamaan pääsyä ulkomaanmarkkinoille ja vähentämään kilpailua rajoittavia sääntelykäytäntöjä ja varsinkin niitä, jotka pilaavat ympäristöä ja heikentävät liikennepalvelujen tehokkuutta, sekä kolmansien maiden ulkomaiselle omistukselle asettamia rajoituksia turvaamalla samalla oikeudellisesti viranomaisten oikeus säännellä liikennettä ja turvata julkinen liikenne; puututaan erityisesti meri- ja ilmakuljetuksia koskevissa liitteissä oleviin kabotaasiliikenteen rajoituksiin ja pyritään välttämään liikenteenharjoittajien paluu kohdemaasta ilman lastia;
   iii. esitetään ehdotuksia määräyksiksi, joilla tiukennetaan matkustajien oikeuksia erityisesti ilmakuljetuksia koskevassa liitteessä ja muiden liikennemuotojen osalta, jotta sopimus hyödyttää myös kuluttajia;
   iv. vaalitaan jäsenvaltioiden oikeuksia, jotka koskevat voimassa olevia tai tulevia kansallisia sääntöjä ja kahden- tai monenvälisiä tieliikennesopimuksia, mukaan lukien kauttakulkulupia koskevat vaatimukset; jätetään tieliikennettä koskevan liitteen soveltamisalan ulkopuolelle määräykset, joilla helpotetaan ammattikuljettajien maahantuloa ja oleskelua; hylätään kaikki pyynnöt toimintamuotoon 4 liittyvien sitoumusten tekemisestä tieliikennealalla;
   v. varmistetaan johdonmukaisuus kansainvälisten vaatimusten ja erityisesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön vaatimusten kanssa, katsotaan niiden olevan vähimmäisvaatimuksia ja vastustetaan näiden kansainvälisten vaatimusten heikentämistä; pidetään pitkän aikavälin tavoitteena, että meri- ja ilmakuljetusalalla saadaan aikaan sitovat kansainvälisen kaupan säännöt; varmistetaan logistiikka- ja liikennealaa koskevien ILO:n yleissopimusten, kuten merityötä koskevan yleissopimuksen, soveltaminen; painotetaan, että EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännössä taataan työntekijöille etuja, jotka koskevat muun muassa turvallisuutta ja varmuutta, ja se hyödyttää myös kuluttajia ja ympäristöä; korostetaan, että niin ulkomaisten kuin kotimaisten palveluntarjoajien on noudatettava kyseistä lainsäädäntöä tarjotessaan palveluja EU:ssa; tunnustetaan, että palvelujen laatu kytkeytyy olennaisesti työllisyyden laatuun ja voimassa oleviin sääntelyjärjestelmiin;
   vi. korostetaan kilpailukykyisen postialan vapauttamisen, joka on palvelujen ja digitaalisen talouden tulevan kehityksen kannalta keskeinen tekijä, ja postin yleispalvelujen, joilla on ratkaiseva rooli sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä, suojelun oikeanlaista tasapainoa; estetään siksi kilpailua rajoittava ristiintukeminen ja lisätään pääsyä kolmansien maiden markkinoille, samalla kun varmistetaan kunkin osapuolen määrittelemien yleispalveluvelvoitteiden täyttäminen;
   vii. pidetään mielessä, että meriliikenteellä on ratkaisevan tärkeä asema maailmantaloudessa sekä teollisuudenalana että kansainvälisen kaupan edistäjänä; pyritään siihen, että neuvotteluissa laaditaan vahvoja sitoumuksia sisältävä selkeä sopimusteksti, joka turvaa pääsyn satamiin sekä markkinoille pääsyn ja kansallisen kohtelun kansainvälisille meriliikennepalveluille;
   g) kotimaista sääntelyä ja avoimuutta koskevat säännöt:
   i. varmistetaan oikeudellisesti EU:n sekä kansallisten ja paikallisten viranomaisten oikeus harjoittaa yleisen edun mukaista sääntelyä tavalla, joka ei ole rajoittavampi kuin GATS-sopimus ja johon ei sovelleta välttämättömyyskriteereitä; varmistetaan, etteivät liitteiden määräykset ole rajoittavampia kuin GATS-sopimuksen VI artiklassa tai EU:n oikeudessa vahvistetut periaatteet;
   ii. todetaan, että neuvotteluosapuolet kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta ja niillä on riippumaton oikeusjärjestelmä sekä muutoksenhakukeinoja, joiden avulla turvataan investoijien ja kansalaisten oikeudet;
   iii. edistetään hyvää hallintoa ja avoimuutta sekä hyviä käytäntöjä hallinto-, sääntely- ja lainsäädäntömenettelyissä kannustamalla sellaisten toimenpiteiden yleiseen toteuttamiseen, joilla vahvistetaan päättäjien riippumattomuutta, lisätään päätösten avoimuutta ja demokraattista vastuullisuutta ja vähennetään byrokratiaa; korostetaan, että kuluttajansuoja, terveyden ja ympäristön suojelu ja turvallisuus sekä työelämän oikeudet on asetettava sääntelytoiminnan keskiöön; varmistetaan, että EU:n tasolla säänneltyyn suojeluun tehtävät mahdolliset muutokset ovat parannuksia eivätkä koskaan heikennyksiä;
   iv. varmistetaan, että yleispalvelu turvataan niin, että esimerkiksi syrjäisillä alueilla, raja-alueilla, vuoristoalueilla tai saarilla asuvat ihmiset voivat nauttia samoista peruspalveluista samaan hintaan kuin kaupunkialueilla asuvat;
   v. todetaan, että kotimaista sääntelyä koskevan liitteen olisi GATS-sopimuksen määräysten mukaisesti estettävä osapuolia käyttämästä peiteltyjä kaupan esteitä ja asettamasta tarpeettomia rasitteita ulkomaisille yrityksille erityisesti silloin, kun ne anovat erilaisia lupia; varmistetaan, että kotimainen sääntely täyttää edelleen yhteiskuntapoliittiset tavoitteet;
   vi. varmistetaan, että sovittuja sääntöjä sovelletaan ainoastaan kauppaan liittyviin toimenpiteisiin, kuten pätevyys- ja lisensiointivaatimuksiin ja -menettelyihin, ja ainoastaan aloihin, joilla osapuoli on tehnyt sitoumuksia;
   vii. pyydetään ja julkaistaan oikeudellinen lausunto ennen kuin parlamentti äänestää lopullisesta sopimuksesta, jotta liitteitä kotimaisesta sääntelystä ja avoimuudesta voidaan arvioida perusteellisesti unionin oikeuden valossa, ja arvioidaan, noudatetaanko EU:ssa jo näissä liitteissä vahvistettuja oikeudellisia velvoitteita;
   viii. määritellään selkeästi lainsäädännölliset avoimuus- ja puolueettomuusperiaatteet, jotta voidaan varmistaa, etteivät nämä käsitteet muutu kaikenkattaviksi määräyksiksi;
   ix. asetetaan tiedot kauppaan liittyvistä säännöistä ja niiden samoin kuin alemmilla hallintotasoilla sovellettavien sääntöjen soveltamisesta yleisön saataville verkkoon; korostetaan lisensiointi- ja lupamenettelysääntöjä; pyritään erityisesti luomaan verkkopohjainen keskitetty tiedotusjärjestelmä pk-yritysten käyttöön ja ottamaan pk-yritykset mukaan sen suunnitteluun;
   x. varmistetaan, että ulkomaisilta yrityksiltä perittävät hallinnolliset maksut ovat oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä, että niin ulkomaisilla kuin kotimaisilla palveluntarjoajilla on riittävät mahdollisuudet hakea muutosta kansallisilta tuomioistuimilta ja että päätökset annetaan kohtuullisessa ajassa;
   xi. pidetään kiinni EU:n käytännöstä järjestää julkisia kuulemisia ennen säädösehdotusten käsittelyä; varmistetaan, että kuulemisten tulokset otetaan neuvotteluissa tarkoin huomioon;
   xii. vastustetaan ehdotuksia, joissa velvoitetaan toimittamaan säädösehdotukset kolmansille osapuolille ennen niiden julkistamista; pidetään mielessä, että sidosryhmillä on erilainen mahdollisuus saada resursseja ja asiantuntemusta, ja varmistetaan, että sidosryhmien vapaaehtoinen kuulemismenettely TiSA-prosessissa ei suosi järjestöjä, joilla on enemmän rahoitusta;
   h) muihin sääntelyperiaatteisiin sisältyvät säännöt:
   i. todetaan, että TiSA-sopimus on tilaisuus varmistaa kilpailu sääntöjen mukaisesti, ei sääntöjä varten;
   ii. varmistetaan, että vastavuoroisesti sovittuja sitoumuksia noudatetaan käytännössä, varataan mahdollisuus tehokkaisiin vastatoimiin ja määrätään seuraamuksia sitoumusten rikkomisesta; sisällytetään sopimukseen valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely, jota käytetään kunnes sopimus muutetaan monenväliseksi ja WTO:n riitojenratkaisumenettely tulee saataville; tarkistetaan unionin oikeuksien harjoittamisesta kansainvälisten kauppasääntöjen soveltamista ja täytäntöönpanoa varten annettua asetusta (EU) N:o 654/2014 sen varmistamiseksi, että EU voi ryhtyä vastatoimiin palvelualoilla;
   iii. puolletaan julkisten hankintojen sääntelyä koskevan liitteen sisällyttämistä sopimukseen, jotta mahdollisimman moni eurooppalainen yritys voisi osallistua ulkomaisiin tarjouskilpailuihin, ja säilytetään samalla EU:n kriteerit, kuten sosiaaliset ja ympäristökriteerit, sekä EU:n tarjouskilpailujen menettelyt, erityisesti ne, jotka koskevat pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintasopimuksiin, parhaaseen hinta-laatusuhteeseen perustuvat valintaperusteet sekä vähimmäismäärät, joita alempiin määriin sitoumuksia ei sovelleta; poistetaan avoimuuden puute ja markkinoille pääsyn esteet EU:n ulkopuolisissa tarjouspyynnöissä ja arvostellaan kaikilla hallintotasoilla tällä alalla esiintyvää vastavuoroisuuden puutetta, joka ilmenee siinä, että monissa maissa kotimaiset yritykset saavat etuuskohtelun, samalla kun tarjotaan mahdollisuus valita markkinoille pääsyä ja kansallista kohtelua koskevat sitoumukset monenvälisyyden vuoksi; kannustetaan niitä osapuolia, jotka eivät vielä ole ratifioineet ja panneet täytäntöön julkisia hankintoja koskevaa WTO:n sopimusta ja sen tarkistettua versiota vuodelta 2011, ratifioimaan ne ja panemaan ne täytäntöön; kehotetaan unionia laatimaan American Business Act -lakia vastaava eurooppalaisia yrityksiä koskeva säädös, jolla tuetaan eurooppalaisten pk-yritysten ja teollisuudenalojen taloudellista kehitystä;
   iv. varmistetaan EU:n pienten ja keskisuurten palveluntarjoajien suojelu EU:n ulkopuolisten palveluntarjoajien hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä;
   v. vähennetään kaupan tarpeettomia esteitä energia- ja ympäristöpalveluissa ja erityisesti uusiutuvan energian ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen ja edistämiseen liittyvissä palveluissa samalla, kun säilytetään mahdollisuus tehdä varaumia markkinoille pääsyyn ja kansalliseen kohteluun kaikissa toimintamuodoissa, sillä yhä useammat palvelut, kuten asennukset, huolto ja korjaukset, myydään yhdessä tuotteiden kanssa näillä kahdella alalla; tunnustetaan nimenomaisesti kunkin osapuolen suvereniteetti energiaresursseissa perussopimusten määräysten mukaisesti ja turvataan GATS-sopimusta vastaavia määräyksiä parantamalla oikeudellisesti EU:n oikeus antaa sääntelyä erityisesti siksi, että voidaan täyttää EU:n kestävyys-, ilmasto-, turvallisuus- ja kohtuuhintaisuustavoitteet;
   vi. varmistetaan, etteivät tulevat hankintasitoumukset ylitä minkään osapuolen paikallista tai kansallista lainsäädäntöä;
   i) julkinen ja poliittinen tiedottaminen:
   i. varmistetaan mahdollisimman laaja avoimuus, vuoropuhelu ja vastuuvelvollisuus;
   ii. pidetään parlamentti kaikilta osin ja viipymättä ajan tasalla neuvottelujen kaikissa vaiheissa; varmistetaan, että kaikki parlamentin jäsenet saavat kaikki TiSA-sopimuksen neuvotteluasiakirjat sekä kaikki komission sisäiset asiakirjat, kuten yksityiskohtaiset yhteenvedot neuvottelukierroksista ja perusteelliset arviot TiSA-osapuolten tarjouksista, ja taataan samalla asianmukainen luottamuksellisuus; julkaistaan neuvotteluasiakirjat WTO:n toimintaperiaatteiden, salassa pidettäviä asiakirjoja koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja EU:n säännöstössä, erityisesti asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevassa asetuksessa (EY) N:o 1049/2001, asetettujen rajoitusten mukaisesti, poikkeuksena tapauskohtaisesti ne asiakirjat, joiden salassapito on selvästi perusteltua;
   iii. pannaan tyytyväisenä merkille Euroopan parlamentin vuoden 2014 vaalien jälkeiset merkittävät pyrkimykset lisätä avoimuutta kansalaisten suuntaan, mukaan lukien EU:n markkinoille pääsyä koskevien tarjousten julkaiseminen ja neuvoston antama valtuutus; edistetään näitä toimia antamalla faktatietoja, joissa selitetään sopimuksen kaikki osat selkeästi ja ymmärrettävästi, ja julkaisemalla neuvottelukierroskohtaisia palauteraportteja Europa-verkkosivustolla; kehotetaan EU:n neuvottelukumppaneita lisäämään avoimuutta, jotta TiSA-sopimuksesta käytävät neuvottelut olisivat vähintään yhtä avoimet kuin WTO:n johdolla käydyt neuvottelut;
   iv. varmistetaan EU:n toimielinten vakavasti otettava ja jatkuva yhteistyö kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa koko neuvotteluprosessissa; vaaditaan, että yhteistyötä tiivistetään neuvottelujen edetessä, jotta Euroopan kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja muiden sidosryhmien odotukset otetaan asianmukaisesti huomioon, myös kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävässä vuoropuhelussa; korostetaan, että neuvotteluohjeita antavilla jäsenvaltioilla on tässä keskeinen tehtävä;
   v. kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan kansalliset parlamentit sekä paikallis- ja alueviranomaiset mukaan prosessiin ja kuulemaan niitä sekä pitämään ne asianmukaisesti ajan tasalla käynnissä olevista neuvotteluista;
   vi. kutsutaan EU:n tasolla alueiden komiteassa edustettuina olevien paikallis- ja alueviranomaisten edustajat osallistumaan komission järjestämiin vuoropuheluihin kunkin neuvottelukierroksen alussa ja lopussa;

2.  pyytää komissiota ottamaan tämän päätöslauselman huomioon kaikilta osin ja vastaamaan siihen kuuden kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset, komissiolle sekä tiedoksi neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja kaikkien TiSA-sopimuspuolten hallituksille ja parlamenteille.

(1)https://www.wto.org/english/docs_e/legal_e/26-gats_01_e.htm
(2)TN/S/36
(3)http://eeas.europa.eu/delegations/wto/press_corner/all_news/news/2012/20120705_advancing_negotiations_services.htm
(4)http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2015/03/150310-trade-services-agreement-negotiating-mandate-made-public/
(5)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0325.
(6)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/july/tradoc_152702.pdf
(7)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/july/tradoc_152702.pdf
(8)http://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=1254
(9)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/march/tradoc_153264.pdf
(10)EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 289.

Oikeudellinen huomautus