Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2285(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0030/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0030/2016

Keskustelut :

PV 24/02/2016 - 14
CRE 24/02/2016 - 14

Äänestykset :

PV 25/02/2016 - 7.7
CRE 25/02/2016 - 7.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0058

Hyväksytyt tekstit
PDF 203kWORD 99k
Torstai 25. helmikuuta 2016 - Bryssel Lopullinen painos
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2016
P8_TA(2016)0058A8-0030/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. helmikuuta 2016 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2016 (2015/2285(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan, 136 artiklan ja 148 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan (horisontaalisen sosiaalilausekkeen),

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–  ottaa huomioon julkista taloutta koskevien suunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(7),

–  ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(8),

–  ottaa huomioon 25.–26. maaliskuuta 2010 ja 17. kesäkuuta 2010 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 14. heinäkuuta 2015 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2015/1184(9),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan vuoden 2015 suuntaviivoista 5. lokakuuta 2015 tehdyn neuvoston päätöksen (EU) 2015/1848(10),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(11),

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä annetun komission tiedonannon (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu: tilannekatsaus ja haasteet(12),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

–  ottaa huomioon 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon G20-maiden johtajien tiedonannon Antalyan huippukokouksessa 15.–16. marraskuuta 2015,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen valuuttarahaston asiakirjan Update of Staff Sustainability Assessments for the G-20 Mutual Assessment Process on Imbalances and Growth (lokakuu 2015),

–  ottaa huomioon Pariisin ilmastokonferenssissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn COP 21 -sopimuksen,

–  ottaa huomioon syksyllä 2015 annetut komission taloudelliset ennusteet,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnalle laaditut tutkimukset ja yksityiskohtaiset analyysit euroalueen talouspolitiikan koordinoinnista eurooppalaisen ohjausjakson aikana (marraskuu 2015),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon vuoden 2016 vuotuisesta kasvuselvityksestä (COM(2015)0690), vuoden 2016 varoitusmekanismia koskevasta raportista (COM(2015)0691) ja yhteisen työllisyysraportin luonnoksesta (COM(2015)0700),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta (COM(2015)0701),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(13),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 annetun päätöslauselman Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä(14),

–  ottaa huomioon neuvoston suosituksen euroalueen talouspolitiikasta,

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2016 painopisteistä,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon julkisesta taloudesta EMU:ssa vuonna 2015 (Institutional Paper 014),

–  ottaa huomioon komission kanssa Euroopan parlamentissa käydyn keskustelun talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson paketista – vuotuinen kasvuselvitys 2016,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0030/2016),

A.  toteaa, että Euroopan unionin talouden elpyminen on käynnissä, mutta se jakautuu epätasaisesti jäsenvaltioiden välillä ja sisällä sekä johtuu osittain väliaikaisista ja ulkoisista tekijöistä, kuten öljyn matalasta hintatasosta;

B.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot kamppailevat hyvin alhaisten kasvuasteiden sitkeän ongelman kanssa;

C.  toteaa, että maailmanlaajuinen talouskasvu on hidastumassa useiden kehittyvien talouksien taloudellisen ja rahoitukseen liittyvän myllerryksen vuoksi, minkä johdosta uusia strategisia haasteita on jo näköpiirissä, ja Euroopan unionin on mukauduttava vastaavasti;

D.  toteaa, että Euroopassa on yhä huomattava investointivaje, mikä heikentää merkittävästi EU:n pitkän aikavälin kasvupotentiaalia, kun taas euroalueen vaihtotaseen ylijäämä on kasvussa; toteaa, että julkinen ja yksityinen velka ovat monissa maissa yhä korkealla tasolla, vaikka vaihtotaseen alijäämiä onkin supistettu; toteaa, että useiden jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan tuntuvien rakenneuudistusten täytäntöön panemiseksi;

E.  toteaa, että vaikka usean jäsenvaltion vaihtotaseen alijäämät ovat vähentyneet tuntuvasti ja yksikkötyökustannukset ovat alentuneet, ulkoinen nettovelka prosenttiosuutena BKT:stä ei ole vähentynyt useimmissa jäsenvaltioissa;

F.  toteaa, että työllisyysaste on paranemassa, mutta ei vieläkään tarpeeksi, jotta se vaikuttaisi merkittävästi työttömyyteen, kuten erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen, ja köyhyyteen;

G.  toteaa, että Eurooppa on talousalueena kilpailijoihinsa verrattuna kaikkein riippuvaisin luonnonvarojen tuonnista; toteaa, että todellisen kiertotalouden aikaansaaminen Euroopassa on näin ollen tulevan talouskasvun ennakkoedellytys;

H.  toteaa, että vuoden 2008 kriisi ei ollut vain suhdanteista johtuva vaan myös rakenteellinen, mikä selittää sen pitkäaikaiset vaikutukset;

I.  toteaa, että henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus on kestävän talouskasvun kulmakivi Euroopan unionin sisämarkkinoilla;

J.  toteaa, että veronkierto, verovilppi ja aggressiivinen verosuunnittelu ovat aiheuttaneet valtiontalouksille miljardien tappiot useissa jäsenvaltioissa, mikä on hyödyttänyt suuryhtiöitä ja heikentänyt samalla valtioiden välistä yhteisvastuuta ja yritysten välistä rehellistä kilpailua;

Keinovalikoima

1.  pitää myönteisenä vuoden 2016 vuotuista kasvuselvityspakettia ja ehdotettua keinovalikoimaa, johon kuuluu investointeja, rakenneuudistuksia ja vastuullista finanssipolitiikkaa ja jossa pyritään edistämään suurempaa kasvua sekä lujittamaan Euroopan elpymistä ja korkeammalle tasolle tähtäävää lähentymistä; korostaa, että tarvitaan huomattavia kansallisia ponnistuksia rakenneuudistusten täytäntöönpanossa sekä tehokkaampaa EU:n tason koordinointia, jotta saadaan aikaan vankempi talouden elpyminen ja kestävää, laajasti jaettua vaurautta;

2.  pitää myönteisenä julkistalouden kohenemista ja etenkin sitä, että EU:n ja euroalueen velan suhde BKT:hen on asteittain laskemassa ja että julkisen talouden alijäämät ovat pienentymässä; toteaa kuitenkin, että julkinen velka kasvaa edelleen maissa, jotka kärsivät BKT:n matalasta nimelliskasvusta ja matalasta inflaatiosta ja että liiallista alijäämää koskeva menettely on edelleen voimassa yhdeksässä jäsenvaltiossa; huomauttaa, että monilla valtioilla on rajallisesti finanssipoliittista liikkumavaraa mahdollisia uusia talouden heilahduksia varten ja että siksi olisi harkittava vahvempaa unionin tason koordinointia tukemaan talouden vakauttamista siten, ettei kasvu häiriinny;

3.  toteaa, että Euroopan unionin kansainvälinen kilpailukyky on edelleen tärkeä tavoite, ja pitää tärkeänä rakenneuudistuksia, investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, resurssitehokkuutta, tuotantoa tehostavaa innovointia ja makrotaloudellisten epätasapainojen vähentämistä; katsoo samalla, että maailmantalouden heikentyvät näkymät edellyttävät kotimaisen kysynnän kasvua Euroopan talouden vastustuskyvyn parantamiseksi; on huolissaan etenkin globaalin kysynnän mahdollisesta hidastumisesta;

4.  katsoo, että makrotaloudellisia epätasapainoja olisi käsiteltävä koordinoidusti kaikkien jäsenvaltioiden kesken siten, että asiaa koskevia uudistuksia ja investointeja käytetään kaiken perustana; korostaa, että kunkin jäsenvaltion on vastattava tältä osin omista yksittäisistä velvollisuuksistaan; toteaa, että nykyiset suuret vaihtotaseen ylijäämät tarkoittavat, että suurempaan kotimaiseen kysyntään olisi mahdollisuuksia; toteaa, että suuri julkinen ja yksityinen velka muodostaa merkittävän heikkouden ja että vastuullista finanssipolitiikkaa ja suurempaa kasvua tarvitaan vähentämään velkaa nopeammin;

5.  kehottaa lisätoimiin, jotta voidaan tukea elpymistä ja edistää lähentymistä kohti parhaita toimijoita sekä korjata makrotaloudellista epätasapainoa lisäämällä tuottavuutta ja investointeja;

6.  on huojentunut työmarkkinaindikaattoreiden hienoisesta paranemisesta mutta myöntää samalla, että erot jäsenvaltioiden välillä ovat suuret ja että työttömyyttä on edelleen aivan liian paljon; toteaa, että viimeaikaisia parannuksia on hyödynnettävä myös parantamalla luotujen työpaikkojen ja niiden tuottavuuden tasoa; kehottaa lisätoimiin osaamiseen kohdistuvien investointien tehostamiseksi, työmarkkinoiden osallistamisen lisäämiseksi, laadukkaiden työpaikkojen luomiseksi ja köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja kasvavien tulo- ja varallisuuserojen vähentämiseksi kuitenkin niin, että budjettikuri pidetään yllä; toteaa, että työllisyysindikaattoreille olisi annettava sama asema kuin olemassa oleville indikaattoreille, ja sallittava syvällisen analyysin tekeminen kahteen eri luokkaan perustuvan lähestymistavan välttämiseksi, ja että ne olisi otettava asianmukaisesti huomioon EU:n politiikassa ja niiden olisi vaikutettava EU:n jäsenvaltioille antamiin poliittisiin ohjeisiin;

7.  pitää myönteisenä Eurooppa 2020 -suuntaviivojen uusimista ja kehottaa lujittamaan Eurooppa 2020 -strategian roolia talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson suuntaamisessa perussopimuksen tavoitteiden ja asiassa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, jotta valtiovelkakriisin uusiutuminen vältetään; korostaa kunnianhimoisten toimien ja välineiden merkitystä varmistettaessa, että Eurooppa hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla energia- ja digitaalisiirtymiä myös tutkimukseen, kehittämiseen, innovointiin ja osaamiseen tehtävien riittävien investointien avulla siten, että Euroopan tehtaiden kokonaistuottavuusvaje tärkeimpiin kilpailijoihin nähden pienenee; pitää tärkeänä puuttua taloudelliseen eriarvoisuuteen, joka muodostaa pitkäkestoisen talouskasvun esteen; kehottaa komissiota tarkastelemaan maakohtaisten suositusten ympäristöalan verouudistuksia myös vastuullisen veropolitiikan kannalta; kehottaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden suhteen valvomaan säännöllisesti ja kokonaisvaltaisesti lähentymistä kohti parhaita käytäntöjä;

Investoinnit

8.  kehottaa käyttämään Euroopan strategisten investointien rahastoa mahdollisimman täysimääräisesti sellaisten korkeamman riskin hankkeiden tukemiseen, jotka eivät saa rahoitusta muualta, sekä kasvun, työpaikkojen ja koheesion edistämiseen; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan strategisten investointien rahastoa ottamaan alue- ja paikallisviranomaiset alusta lähtien tiiviisti mukaan hankejatkumoiden ja investointijärjestelyjen kehittämiseen Euroopan investointineuvontakeskuksen ja Euroopan investointihankeportaalin avulla; korostaa myös, että on tärkeää hyödyntää kaikkea mahdollista Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välistä synergiaa;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja mahdollisimman tehokkaasti ja Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti, jotta vahvistetaan koheesiota ja lievennetään eroja sisämarkkinoilla antamalla kaikille alueille mahdollisuus kehittää kilpailuetuja ja helpottamalla yksityisiä lisäinvestointeja; katsoo, että näiden investointien tulisi johtaa johdonmukaisen, teollisuuspolitiikan harjoittamiseen ja että samalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin nuorten korkealaatuisten työpaikkojen luomiseen; painottaa, että tarvitaan riittävästi hallinnollisia valmiuksia, aktiivinen rooli alueille ja parempaa koordinointia kaikilla hallinnon tasoilla ja niiden välillä; kehottaa harkitsemaan, tarvitaanko EU:n investointivajeen supistamiseksi lisää poliittisia toimia;

10.  on perillä yksityisellä sektorilla tapahtuvasta velkavivun purkamista koskevasta prosessista; korostaa, että Euroopan investointien määrä on selvästi pienempi kuin ennen kriisiä; pitää tältä osin tärkeänä pankkiunionin ja pankkien rakenneuudistusten nopeaa valmiiksi saattamista sekä pk-yrityksiin kohdistuvien pääomainvestointien tehostamista pääomamarkkinaunionin ansiosta; kehottaa käyttämään Euroopan strategisten investointien rahastoa ja COSME-ohjelmaa mahdollisimman paljon, jotta parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta; katsoo, että sisämarkkinoiden sääntelyn parempi ennakoitavuus lisäisi sijoittajien luottamusta;

11.  korostaa, että inhimilliseen pääomaan ja etenkin koulutukseen ja innovointiin on tärkeää sijoittaa myös työmarkkinoiden uudistusten puitteissa; korostaa tarvetta parantaa kansallisia koulutusjärjestelmiä sekä elinikäistä oppimista ja mukauttaa ne EU:n työmarkkinoiden uusiin taito- ja osaamistarpeisiin; painottaa, että kaikki tämä antaa innovoinnille keskeisen aseman kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävänä tekijänä; kehottaa jäsenvaltioita tältä osin parantamaan julkisten investointien tuottavuutta;

12.  suhtautuu myönteisesti maakohtaisiin sijoitusprofiileihin, joissa yksilöidään eräitä investointien päähaasteita eri jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kutsumaan kaikki hallintotasot ja merkitykselliset sidosryhmät mukaan investointien esteiden määrittelyyn ja keskittymään etenkin sisämarkkinoihin, vaimentuneeseen kotimaiseen kysyntään ja rakenneuudistuksiin sekä julkista ja yksityistä rahoitusta yhteen kokoavien asianmukaisten välineiden saataville asettamiseen; pitää tärkeänä tuottavien investointien suuntaamista jäsenvaltioiden välisten taloudellisten erojen tasoittamista koskevaan kestävään prosessiin; toteaa, että jokaisessa maassa on löydettävä asianmukainen tasapaino juoksevien menojen, julkistalouden pitkän aikavälin kestävyyden ja talouden kasvupotentiaalin välillä ja että sisämarkkinoilla ja Euroopan strategisten investointien rahaston ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kaltaisilla välineillä on tärkeä roolinsa investointien toimivan tason tukemisessa; korostaa, että monissa maissa tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvien julkisten investointien vähäisyys saattaa ankkuroida nämä maat entistä lujemmin keskituloloukkuun;

Rakenneuudistukset

13.  katsoo, että pitkään jatkuneen makrotaloudellisen jouston jälkeen painopisteeksi olisi otettava rakenneuudistukset ja investoinnit, jotka on suunnattu kasvupotentiaalin vahvistamiseen laadukkaita työpaikkoja ja tuottavuutta lisäämällä, oikeudenmukaisten, vakaiden, tehokkaiden ja veropoliittisesti kestävien sosiaaliturvajärjestelmien edistämiseen ja jäsenvaltioiden talouksien siirtämiseen kestävällä tavalla kohti parempaa resurssitehokkuutta;

14.  kehottaa toteuttamaan uudistuksia tuote-, palvelu- ja työmarkkinoilla sekä eläkejärjestelmissä ja parantamaan sääntelyä, edistämään innovointia, työpaikkojen luomista ja hyvinvointia lisäävää reilua kilpailua ilman, että kuluttajansuojaa heikennetään;

15.  korostaa resurssi- ja energiatehokkuuden merkitystä, mukaan luettuna kiertotalouden kehittäminen; korostaa, että on tärkeää kehittää edelleen todellista energiaunionia, joka perustuu yhteisvastuuseen, tehokkuuteen ja monimuotoisuuteen omia energialähteitä, kuten uusiutuvaa energiaa, unohtamatta; kehottaa komissiota sisällyttämään nämä huolenaiheet maakohtaisiin suosituksiin silloin kun ne ovat erityisen merkittäviä kilpailukyvyn ja kestävän kasvun kannalta;

16.  vaatii toteuttamaan lisätoimia korkealuokkaisten työpaikkojen luomiseen ja joustavien työmarkkinoiden kehittämiseen siten, että sirpaloitumista vähennetään; korostaa kestävien ja tehokkaiden sosiaaliturvajärjestelmien merkitystä; muistuttaa, että paras keino säilyttää eläkejärjestelmien kestävyys on huolehtia korkeasta työllisyysasteesta;

17.  korostaa tarvetta saada aikaan moderni, tehokas, demokraattinen ja asiakasystävällinen julkishallinto hallinnon kaikilla tasoilla sekä tehokkaat ja avoimet säännöt julkisista hankinnoista; painottaa, että on tärkeää toteuttaa lisätoimia todellisen sähköisen hallinnon aikaansaamiseksi jäsenvaltioissa ja niiden välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tässä suhteessa yksilöimään ja korjaamaan jäsenvaltioiden ja komission hallintojen puutteet, jotka voisivat olla vahingollisia kriisitilanteissa;

18.  kehottaa siirtämään kansallisella päätöksellä verotuksen painopistettä pois työstä, mutta varmistamaan, että sosiaaliturvajärjestelmien kestävyys on taattu;

19.  panee merkille ehdotuksen rakenneuudistuksen tukiohjelmasta, joka on suunniteltu vahvistamaan jäsenvaltioiden kasvua tukevien uudistusten toteuttamista ja josta keskustellaan tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat vastuussa rakenneuudistusten täytäntöönpanosta;

Finanssipoliittinen vastuu

20.  toistaa, että tarvitaan vastuullista, kasvumyönteistä finanssipolitiikkaa, jolla varmistetaan velan kestävyys ja jossa otetaan huomioon taloussuhdanteet ja investointivajeet ja kunnioitetaan samalla kansalaisten sosiaalisia oikeuksia; muistuttaa, että joidenkin jäsenvaltioiden erittäin suuri velkautuminen aiheuttaa huomattavan riskin euroalueella tulevaisuudessa mahdollisesti ilmenevien häiriöiden aikana; korostaa, että on julkisen rahoituksen joustavuuden lisäämistä ja kasvun nopeuttamista koskevia toimia on tehostettava maissa, joiden velan suhde BKT:hen on suuri, jotta ne voisivat vähentää velkaa kestävällä tavalla;

21.  vaatii panemaan täytäntöön vakaus- ja kasvupaketin samalla, kun voimassa olevia joustavuuslausekkeita käytetään täysimääräisesti 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon (COM(2015)0012) mukaisesti muun muassa suurten investointien ja rakenneuudistusten tukemiseen sekä turvallisuusuhkien ja pakolaisvirtojen käsittelemiseen;

22.  korostaa, että veronkantoa on parannettava, veropetoksia ja -vilppiä on torjuttava, on ryhdyttävä aggressiivista verosuunnittelun ja veroparatiisien vastaisiin toimiin ja parannettava veropolitiikan koordinointia EU:ssa; vaatii luomaan tehokkaita ja avoimia verojärjestelmiä veronkannon lisäämiseksi, veronkierron estämiseksi ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi; katsoo siksi, että vero- ja tulliviranomaisille on taattava tätä tarkoitusta varten riittävät henkilöstö-, materiaali- ja rahoitusvarat;

23.  tukee järkeviä ja maakohtaisia pyrkimyksiä parantaa julkisten menojen laatua, tehokkuutta ja kasvumyönteistä luonnetta erityisesti vaihtamalla tuottamattomia menoja kasvua lisääviin investointeihin mutta niin, ettei olennaisten julkisten ja sosiaalisten palvelujen tarjoaminen vaarannu;

Erityishuomio euroalueeseen

24.  pitää myönteisenä komission kuusi kuukautta ennen maakohtaisia suosituksia antamaa euroalueen talouspolitiikkaa koskevaa suositusta, joilla syvennetään toiminnan koordinointia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen kertomuksen ja Euroopan parlamentin asiaa koskevien päätöslauselmien seurauksena;

25.  korostaa, että euroalueen voimakkaan keskinäisen riippuvuuden ja sen rahapolitiikan yhteisyyden vuoksi se on yksi taloudellinen yksikkö, jonka lähentymistä kohti parhaita toimijoita on edistettävä ja tuettava kansallisten toimien voimakkaammalla koordinoinnilla; korostaa, että kaikkien kansallisten hallitusten on toimittava tehostetusti pannakseen jäsenvaltioissaan täytäntöön ne talousuudistukset ja investoinnit, joita tarvitaan makrotaloudellisten epätasapainojen vähentämiseksi ja muihin jäsenvaltioihin ulottuvien kielteisten heijastusvaikutusten leviämisen estämiseksi; kehottaa siksi laatimaan perinpohjaisen arvion näistä makrotaloudellisista epätasapainoista täydentämään maakohtaisten heikkouksien arviointia ja makrotaloudellista vuoropuhelua; vaatii, että euroalueen suositus ja maakohtaiset suositukset ovat keskenään johdonmukaisia;

26.  pitää myönteisenä, että euroalueen finanssipoliittiseen kokonaistilanteeseen kiinnitetään enemmän huomiota, mikä ei vie huomiota pois yksittäisten jäsenvaltioiden velvollisuuksista; muistuttaa, että yhden jäsenvaltion julkisen talouden alijäämää ei voida korvata toisen julkisen talouden ylijäämällä silloin kun on kyse liiallista alijäämää koskevasta menettelystä; kehottaa seuraamaan säännöllisesti, onko finanssipoliittinen kokonaistilanne asianmukainen suuren investointivajeen vuoksi;

27.  tukee suositusta, jonka mukaan yksittäisten jäsenvaltioiden finanssipolitiikka ja niiden näkemykset vakaus- ja kasvupaketin vaatimuksista erotetaan vakauttamistarpeista sekä heijastusvaikutuksista; toteaa, että monille jäsenvaltioille tämä tarkoittaa kasvua edistävään julkisen talouden vakauttamiseen pyrkimistä; toteaa toisaalta, että eräät maat ovat lisänneet finanssipoliittista liikkumavaraansa vakaus- ja kasvupaketin vaatimusten suhteen ja että sitä voitaisiin tässä tilanteessa käyttää kotimaisen talouden tukemiseksi;

28.  toteaa, että vaikka euroalueen suuri vaihtotaseen ylijäämä on myönteinen merkki euroalueen ulkoisesta kilpailukyvystä, sen nykyinen taso viittaa myös sisäisten investointien puutteeseen, mikä heikentää kasvua ja työllisyyttä; katsoo, että vahvempi kotimainen kysyntä olisi parempi asia euroalueen kestävän kasvun sekä globaalin näkökannan osalta; toteaa, että jäsenvaltioiden nykyiseen vaihtotaseen ylijäämään liittyy myönteisiä kerrannaisvaikutuksia koko arvoketjuun ja että tästä voi olla monin tavoin hyötyä eräille muille jäsenvaltioille; näkee myös yhteisvaluutan avustavan roolin kilpailukykyisempien valtioiden kyetessä säilyttämään muuhun maailmaan verrattuna suuret ylijäämänsä; pitää myönteisenä komission vuoden 2016 talvella tekemässä ennusteessa olevaa havaintoa, jonka mukaan eräiden jäsenvaltioiden talouskasvu vuonna 2015 johtui suurelta osin kotimaisesta kysynnästä; pitää tärkeänä, että ne jäsenvaltiot, joilla on korkeampi vaihtotaseen ylijäämä, jatkavat kotimaisen kysyntänsä lisäämistä omaksi ja yleiseksi hyödykseen; kehottaa samalla vähemmän kilpailukykyisiä jäsenvaltioita panemaan täytäntöön rakenneuudistuksia ja korkeatasoisia investointeja talouksiensa nykyaikaistamiseksi ja pitkäaikaisia investointeja koskevan kestävän liiketoimintaympäristön perustamiseksi Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti; pitää tätä parempana tapana vähentää makrotalouden epätasapainoa jäsenvaltioissa kuin sisäistä devalvaatiota, joka vähentää kysyntää ja hidastaa talouskasvua koko euroalueella;

29.  korostaa, että on edistettävä todellista taloudellista ja sosiaalista lähentymistä, joka perustuu tuottavuuden ja kustannusten ulkopuolisten tekijöiden parantumiseen; tähdentää, että jäsenvaltioiden on tärkeää panna konkreettisesti täytäntöön rakenneuudistuksia ja parantaa julkisten menojen laatua ja että niillä on riittävä investointikapasiteetti, joka mahdollistaa tasapainoisen ja kestävän kasvun, mikä on ratkaisevan tärkeää myös velan ja BKT:n suhdeluvun pienentämiseksi; katsoo, että suuri julkinen ja yksityinen velka vähentävät merkittävästi investointikapasiteettia ja hidastavat näin kasvua;

30.  muistuttaa, että palkanmuodostus on itsenäisten työehtosopimusneuvottelujen tulos, ja kehottaa asianomaisia toimijoita varmistamaan vastuullisen ja kasvumyönteisen palkkakehityksen, joka heijastaisi tuottavuuden kasvua; kehottaa asianomaisia toimijoita etenkin niissä maissa, joiden vaihtotase on lähes tasapainossa, jatkamaan pyrkimyksiään tuottavuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi; kehottaa samalla suuren ylijäämän maissa olevia asianomaisia toimijoita käyttämään liikasäästöjä tukemaan kotimaista kysyntää ja investointeja;

31.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla estetään verotuksen ja sosiaalisten normien heikentämiskilpailu, joka lisää eriarvoisuutta; muistuttaa, että on pidettävä yllä tuottavuuteen ja ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen perustuvaa kansainvälistä kilpailukykyä; pitää myönteisenä, että makrotalouden epätasapainoa koskevalla tulostaululla kiinnitetään enemmän huomiota kolmeen työllisyyteen liittyvään indikaattoriin, ja pyytää komissiota asettamaan ne yhtäläisiin asemiin toisiinsa nähden; katsoo myös, että poliittisissa ohjeissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon analyysi keskeisten työllisyys- ja sosiaali-indikaattorien sekä resurssitehokkuuden olemassa olevasta tulostaulusta;

32.  panee merkille joulukuussa 2015 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät talous- ja rahaliitosta ja kehottaa komissiota aloittamaan pitkän ajanjakson toimenpiteiden valmistelun mahdollisimman pian;

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tehokkuuden lisääminen ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden vahvistaminen

33.  pitää valitettavana maakohtaisten suositusten heikkoa täytäntöönpanoa ja katsoo, että niiden täytäntöönpanon parantaminen edellyttää, että unionin tasolla määritellään selkeämmin muotoillut painopisteet ja että kansallisella tasolla lisätään todellista julkista keskustelua, poliittista tahtoa ja sitoutumista siten, että nämä johtavat merkityksellisyyden ja kansallisen omistajuuden lisääntymiseen; on tämän osalta tyytyväinen siihen, että komission jäsenet ovat vierailleet jäsenvaltioissa keskustellakseen eurooppalaisen ohjausjakson prosessista ja siihen liittyvistä asiakirjoista;

34.  kehottaa asianmukaiseen tasapainoon, kun yhtäältä tehdään tärkeimpiin painopisteisiin keskittyviä maakohtaisia suosituksia ja toisaalta huolehditaan siitä, että niissä puututaan kaikkiin keskeisiin haasteisiin, mukaan luettuna uusien valtiovelkakriisien synnyn estäminen sekä kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden lisääminen siten, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet otetaan huomioon;

35.  pitää myönteisenä komission puheenjohtajan ja euroryhmän puheenjohtajan kanssa 15. joulukuuta 2015 käytyä keskustelua euroalueen suositusluonnoksesta, ja pyytää, että keskustelu vakiintuu säännölliseksi osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa; katsoo, että kyseisillä keskusteluilla lujitetaan ja täydennetään nykyistä demokraattista vuoropuhelua ja ennen kaikkea taloudellista vuoropuhelua sekä autetaan lisäämään toimeenpanevien elinten vastuuvelvollisuutta;

36.  korostaa, että kevään Eurooppa-neuvoston kokouksen olisi vastaisuudessakin oltava se ratkaiseva hetki, jolloin määritellään politiikan painopisteet; pitää myönteisenä komission kanssa käytäviä täysistuntokeskusteluja vuotuisen kasvuselvityksen prioriteeteista ennen selvityksen hyväksymistä ja sen jälkeen; muistuttaa, että talouspolitiikan vahvistaminen neuvoston jäsenvaltioille antaman suosituksen jälkeen on täytäntöönpanotoimi, johon on sovellettava Euroopan parlamentin demokraattista valvontaa ja parlamentin keskusteluja; kehottaa tämän vuoksi neuvostoa hyväksymään euroalueelle annettavat suositukset ja päätelmät vuotuisesta kasvuselvityspaketista sen jälkeen kun parlamentti on voinut esittää kantansa niistä; vakuuttaa aikovansa käsitellä asiakirjat nopeasti ja ilmaista kantansa hyvissä ajoin ennen kevään Eurooppa-neuvoston kokousta; on tyytyväinen Euroopan parlamentille esitettyyn kutsuun, jossa sen puhemiestä pyydettiin välittämään parlamentin kanta kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa; huomauttaa edelleen, että perussopimus velvoittaa tiedottamaan Euroopan parlamentille neuvoston antamista suosituksista sekä monenkeskisen valvonnan tuloksista;

37.  pitää erittäin tärkeänä, että kansalliset parlamentit keskustelevat maaraporteista ja maakohtaisista suosituksista sekä äänestävät kansallisista uudistusohjelmista ja kansallisista lähentymistä ja vakauttamista koskevista ohjelmista; kehottaa jäsenvaltioita osallistamaan työmarkkinaosapuolet, paikallis- ja alueviranomaiset sekä muut sidosryhmät rakentavalla tavalla hyödyntäen maaraporttien varhaista julkaisemista; painottaa työmarkkinaosapuolten korvaamatonta asemaa palkanmuodostuksessa sekä ratkaisevaa asemaa, joka niillä olisi oltava laajemmissa talouskeskusteluissa, erityisesti kun on kyse tuottavuuden lisäämisestä; kehottaa edelleen lujittamaan kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välistä yhteistyötä;

38.  vaatii komissiota käynnistämään neuvottelut talouden ohjausta koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta; katsoo, että toimielinten välisellä sopimuksella olisi varmistettava perussopimusten puitteissa, että eurooppalaisen ohjausjakson rakenne mahdollistaa prosessin merkityksellisen ja säännöllisen parlamentaarisen valvonnan erityisesti vuotuisen kasvuselvityksen prioriteettien ja euroalueen suositusten osalta;

Talousarviota koskeva politiikka

39.  pitää valitettavana, että tyydyttävää vipuvoimaa ei ole, mikä johtuu unionin talousarvion rajoitetusta koosta samalla kun omien varojen järjestelmää ei ole mahdollista muuttaa, sekä siitä, että talousennusteet, talouspoliittiset painopisteet ja vuosittaisten sekä monivuotisten talousarvioiden laadinta eivät ole sopusoinnussa toistensa kanssa;

40.  panee merkille, että unionin talousarvio auttaa osaltaan saavuttamaan suoraan kaksi vuotuisen kasvuselvityksen 2016 kolmesta tavoitteesta (investointien käynnistäminen uudelleen, rakenteellisten uudistusten jatkaminen sekä vastuullisen, rehdin ja annettujen poliittisten lupausten mukaisen finanssipolitiikan toteuttaminen); pitää myönteisenä komission ehdotusta EU varojen käyttämisestä tekniseen apuun rakenneuudistusten tukiohjelman yhteydessä;

41.  katsoo, että unionin talousarviolla voitaisiin auttaa keventämään kansallisia talousarvioita ja edistämään talousarvion vakauttamistoimia ottamalla käyttöön omia varoja ja järkiperäistämällä menoja; on vakuuttunut siitä, että julkisten varojen lisääntyvät hallinnan muodot unionin tasolla antaisi mahdollisuuden käyttää mittakaavaetua ja siten vähentää menoja esimerkiksi ulkosuhteiden ja puolustuksen aloilla kyseenalaistamatta kuitenkaan yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin periaatetta etenkään rakennerahastojen osalta;

42.  muistuttaa, että alijäämäinen unionin talousarvio olisi lainvastainen; toteaa, että jäsenvaltiot pitävät unionin talousarviota muuttuvana tekijänä, jolla mukautetaan kansallisia talousarvioita;

43.  muistuttaa, että euroalueen voimakkaampi integraatio on välttämätöntä talous- ja rahaliiton (EMU) saattamiseksi valmiiksi ja että finanssivakausunioni on euron toimivuuden kulmakivi;

44.  kehottaa ottamaan huomioon euroalueen talousarviovalmiudesta vuoden 2016 aikana laadittavan valiokunta-aloitteisen mietinnön päätelmät, kun tarkastellaan parlamentin kantaa euroalueeseen ja sen talousarviovalmiuteen;

45.  pyytää komissiota toteuttamaan monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen, kuten kesäkuussa 2013 parlamentin, komission ja neuvoston välillä tehdyssä poliittisessa sopimuksessa sovittiin; korostaa, että Euroopan unionia vuosina 2009–2014 koetelleet finanssikriisit ja humanitaariset kriisit ovat osoittaneet nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen riittämättömyyden; painottaa lisäksi, että unionin rahoitussuunnittelua on tarpeen uudistaa merkittävästi ja ottaa siinä yhteydessä kattavasti huomioon käytettävissä olevien välineiden tavoitteet, rahoitus ja kesto;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

46.  painottaa, että jos jätelainsäädännön uudistuksella ja kiertotaloutta koskevalla toimintaohjelmalla halutaan edistää unionin talouden siirtymistä kiertomalliin, on ehdottoman tärkeää liittää eurooppalaiseen ohjausjaksoon asiaan liittyviä suosituksia, jotta lisätään kilpailukykyä sekä luodaan työpaikkoja ja kestävää kasvua; suosittelee, että kiertotalouden periaatteet sisällytetään maakohtaisiin suosituksiin;

47.  korostaa jälleen tarvetta ottaa käyttöön kestävien toimintalinjojen laatimista palkitseva ja ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukainen finanssipoliittinen kehys, jolla annetaan oikeita signaaleja resurssitehokkuuteen investoimiseksi, tuotantoprosessien nykyaikaistamiseksi ja entistä helpommin korjattavien ja kestävämpien tuotteiden valmistamiseksi; muistuttaa, että on välttämätöntä poistaa asteittain ympäristön kannalta haitalliset, muun muassa fossiilisille polttoaineille myönnettävät, tuet ja siirtää verotusta työn verottamisesta ympäristöä pilaavan toiminnan verottamiseen;

48.  pitää tärkeänä arvioida terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta ja kestävyyttä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja kannattaa siirtymistä tuloksiin perustuvaan lähestymistapaan sekä keskittymistä tautien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen; kehottaa komissiota kehittämään yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa välineitä, joilla voidaan seurata terveystuloksia, arvioida pääsyä korkealuokkaiseen terveydenhuoltoon ja edistää lääketieteellisen tutkimuksen kustannuksia koskevaa avoimuutta, jotta voitaisiin vähentää sosiaalisia eroja ja terveyteen liittyvää eriarvoisuutta jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä; kehottaa komissiota ottamaan maakohtaisissa suosituksissa huomioon ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimenpideohjelmien pitkän aikavälin vaikutukset terveyteen ja julkiseen talouteen;

49.  korostaa koko taloudessa merkittävässä asemassa olevan terveydenhuoltoalan kestävyyden merkitystä, sillä ala työllistää kahdeksan prosenttia unionin koko työvoimasta ja tuottaa kymmenen prosenttia unionin BKT:stä; painottaa sen tärkeyttä, että kansalaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää terveyspalveluja, sillä terveys on olennainen vakauteen, kestävyyteen sekä jäsenvaltioiden ja niiden talouden kehitykseen vaikuttava tekijä;

Aluepolitiikka

50.  panee merkille EU-investointien merkittävyyden vähemmän kehittyneillä alueilla sekä tarpeen varmistaa, että näillä investoinneilla kyetään houkuttelemaan lisäinvestointeja, millä edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

51.  panee merkille eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin tavoitteiden ja ERI-rahastojen kauden 2014–2020 ohjelmasuunnittelun väliset yhteydet, jotka on otettu huomioon kumppanuussopimuksissa; katsoo siksi, että vuosina 2014–2020 toteutettavien uudistusten jälkeen koheesiopolitiikan välineillä voi olla hyvin merkittävä rooli asianomaisten maakohtaisten suositusten täytäntöönpanossa ja että kyseisillä välineillä voidaan siten tukea rakenteellisia uudistuksia ja edistää EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamista sekä kumppanuussopimusten vaikuttavaa täytäntöönpanoa; korostaa kuitenkin, että ERI-rahastojen ohjelmat ja tavoitteet ovat luonteeltaan monivuotisia ja pitkäkestoisia, kun taas eurooppalaisen ohjausjakson sykli on vuotuinen, ja että on huolehdittava unionin ensisijaisten tavoitteiden ja kansallisten, alueellisten ja paikallisten tarpeiden välisestä koordinoinnista;

o
o   o

52.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, kansallisille parlamenteille ja Euroopan keskuspankille.

(1)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
(2)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
(3)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
(4)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
(5)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(6)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
(7)EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
(8)EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
(9)EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27.
(10)EUVL L 268, 15.10.2015, s. 28.
(11)EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0238.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.
(14)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0469.

Oikeudellinen huomautus