Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 16. joulukuuta 2015 tekemän päätöksen,

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission väliseksi toimielinten sopimukseksi paremmasta lainsäädännöstä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen toimielinten sopimukseksi paremmasta sääntelystä (COM(2015)0216 ja sen liitteet),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista(1), jäljempänä ’vuoden 2010 puitesopimus’,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2003 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(2), jäljempänä ’vuoden 2003 toimielinten sopimus’,

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n sääntelyn tilasta ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista – 19. kertomus, ”Parempi säädöskäytäntö vuonna 2011”(3),

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman komission vuoden 2016 työohjelmasta(4),

–  ottaa huomioon 18. ja 19. helmikuuta 2016 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 140 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0039/2016),

A.  toteaa pyytäneensä moneen kertaan, että vuoden 2003 toimielinten sopimuksesta neuvoteltaisiin uudelleen, jotta voitaisiin ottaa huomioon Lissabonin sopimuksella luotu uusi lainsäädäntöympäristö, vakiinnuttaa nykyiset parhaat käytännöt ja saattaa sopimus ajan tasalle paremman lainsäädännön agendan mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että alueiden komitea, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja eri kansalliset parlamentit ovat ilmaisseet näkemyksensä 19. toukokuuta 2015 annetusta komission tiedonannosta ”EU-agenda: paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin” (COM(2015)0215), edellä mainitusta komission ehdotuksesta toimielinten sopimukseksi paremmasta sääntelystä tai toimielinten välillä saavutetusta paremmasta lainsäädännöstä tehtävää uutta toimielinten välistä sopimusta koskevasta yhteisymmärryksestä;

C.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa 16. syyskuuta 2015 annetussa päätöslauselmassaan parlamentti piti myönteisenä neuvottelujen käynnistämistä uudesta parempaa lainsäädäntöä koskevasta toimielinten sopimuksesta ja asetti joitakin painopisteitä, jotka koskivat etenkin komission lainvalmistelun laatua, monivuotista ja vuotuista ohjelmasuunnittelua, säädösehdotusten vaikutustenarvioinnin tehostumista, lainsäädäntövallan käyttäjien tasa-arvoista kohtelua lainsäädäntöprosessin aikana annettavien tietojen osalta, asianmukaista toimielinten välistä kuulemista, parlamentin ehdotusten ja suositusten huomioon ottamista komissiossa sekä yksityiskohtaisten perustelujen esittämistä kunkin kaavaillun peruuttamisen yhteydessä;

D.  ottaa huomioon, että toimielinten väliset neuvottelut aloitettiin virallisesti 25. kesäkuuta 2015;

E.  ottaa huomioon, että puheenjohtajakokous hyväksyi 16. joulukuuta 2015 ääntenenemmistöllä alustavan sopimuksen, jonka kolmen toimielimen neuvottelijat olivat 8. joulukuuta 2015 saaneet aikaan parempaa lainsäädäntöä koskevan uuden toimielinten välisen sopimuksen, jäljempänä ’uusi toimielinten sopimus’, sanamuodosta;

F.  ottaa huomioon, että uuden toimielinten sopimuksen on tarkoitus korvata vuoden 2003 toimielinten sopimus ja vaikutustenarviointia koskeva toimielinten yhteinen lähestymistapa marraskuulta 2005 ja että uuden toimielinten sopimuksen liitteen on tarkoitus korvata delegoituja säädöksiä koskeva yhteisymmärrys vuodelta 2011;

G.  ottaa huomioon, että tämän päätöksen liitteessä II olevan Euroopan parlamentin ja komission lausuman mukaan uusi toimielinten sopimus ei rajoita vuoden 2010 puitesopimuksen soveltamista;

H.  toteaa kuitenkin, että vuoden 2010 puitesopimuksen tietyt määräykset saattavat vanhentua tai ne on saatettava ajan tasalle uuden toimielinten sopimuksen vuoksi;

I.  ottaa huomioon, että uuden toimielinten sopimuksen mukaan toimielinten on vielä neuvoteltava erityisesti kansainvälisten sopimusten tekemiseen liittyvistä käytännön yhteistyöjärjestelyistä ja tietojenvaihdosta sekä perusteista, jotka koskevat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen delegoituja säädöksiä koskevan 290 artiklan ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevan 291 artiklan soveltamista;

J.  ottaa huomioon, että tiettyjä parlamentin työjärjestyksen määräyksiä, esimerkiksi komission työohjelmaan ja säädösten oikeusperustan tarkistamiseen liittyviä määräyksiä, on mukautettava uuteen toimielinten sopimukseen;

K.  katsoo, että uudessa toimielinten sopimuksessa otetaan tavalla tai toisella huomioon tärkeimmät parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan huolenaiheet, jotka se esitti 22. huhtikuuta 2015 päivätyssä asiakirjassaan ”Contribution of AFCO to the position of the European Parliament for the negotiations on the revision of the Interinstitutional Agreement on Better Law‑Making”;

1.  suhtautuu toimielinten aikaansaamaan sopimukseen myönteisesti ja katsoo sen olevan hyvä perusta toimielinten välisen uuden, avoimemman suhteen luomiselle ja kehittämiselle, jotta voidaan parantaa lainsäädäntöä ja palvella näin unionin kansalaisten etua;

2.  pitää lainsäädännön parantamisen kannalta erittäin valitettavana, että toimielinten sopimuksesta käydyissä neuvotteluissa ei noudatettu vakiintunutta käytäntöä Euroopan parlamentin valiokuntamenettelyn suhteen;

3.  pitää erityisen myönteisinä neuvotteluissa saavutettuja tuloksia, jotka koskevat monivuotista ja vuotuista toimielinten välistä ohjelmasuunnittelua, parlamentin lainsäädäntöaloitteiden seurantaa komissiossa sekä perustelujen esittämistä ja kuulemisten järjestämistä lainsäädäntöehdotusten kaavaillun peruuttamisen yhteydessä; korostaa, että sovitulla komission työohjelman painottamisella ei voida oikeuttaa parlamentin oman lainsäädäntövallan tai aloiteoikeuden rajoittamista; suhtautuu myönteisesti sovittuun toimielinten väliseen näkemysten vaihtoon siinä tapauksessa, että säädöksen oikeusperustaa aiotaan muuttaa, ja ilmoittaa aikovansa vastustaa määrätietoisesti kaikkia pyrkimyksiä heikentää Euroopan parlamentin lainsäädäntövaltaa oikeusperustaa muuttamalla;

4.  korostaa uuden toimielinten sopimuksen paremman lainsäädännön välineitä (vaikutustenarvioinnit, julkiset sekä sidosryhmien kuulemiset, arvioinnit jne.) koskevien määräysten merkitystä sen kannalta, että mahdollistetaan tietoon perustuva, osallistava ja avoin päätöksenteko sekä lainsäädännön asianmukainen soveltaminen, ja toteaa, että määräykset myös turvaavat lainsäätäjien oikeudet; katsoo, että vaikutustenarviointien on oltava kattavia ja tasapainoisia ja niissä olisi arvioitava muun muassa, mitä kustannuksia tuottajille, kuluttajille, työntekijöille, hallinnolle ja ympäristölle aiheutuu, jos tarvittavaa lainsäädäntöä ei anneta; on huolissaan siitä, että vaikutustenarviointeja koskeva sanamuoto ei sitouta kolmea toimielintä riittävästi siihen, että niiden vaikutustenarvioinnit käsittävät myös pienet ja keskisuuret yritykset ja kilpailukykytestit; korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon pk-yritysten tarpeet ja kiinnittää niihin huomiota lainsäädäntömenettelyn kaikissa vaiheissa; painottaa, että paremman sääntelyn suuntaviivoista 19. toukokuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0111) mukaan vaikutustenarviointiraportteihin on sisällytettävä pk‑yrityksiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, ja kehottaa komissiota antamaan tästä käytännöstä enemmän tietoa; on tyytyväinen pyrkimykseen parantaa unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista muun muassa tekemällä paremmin tunnistettaviksi kansalliset toimenpiteet, joita ei edellytetä osaksi kansallista lainsäädäntöä saatettavassa unionin lainsäädännössä (”ylisääntely”); edellyttää jäsenvaltioiden ilmaisevan ja dokumentoivan selkeästi tällaiset toimenpiteet mutta pitää kuitenkin mielessä, että jäsenvaltiot voivat vapaasti soveltaa pidemmälle meneviä vaatimuksia, jos unionin oikeudessa määritellään vain vähimmäisvaatimukset;

5.  toteaa, että lainsäädännön kumulatiiviset kustannukset voivat aiheuttaa merkittäviä vaikeuksia yrityksille ja yksityishenkilöille, joita unionin säännöt koskevat;

6.  panee merkille 15. joulukuuta 2015 päivätyn komission ensimmäisen varapuheenjohtajan kirjeen uuden sääntelyntarkastelulautakunnan toiminnasta; toteaa, että lautakunta perustettiin valvomaan komission vaikutustenarviointien laatua (mutta sille ei annettu veto-oikeutta lainsäädäntöehdotuksiin, sillä tämä oikeus kuuluu vaaleilla valituille viranomaisille); muistuttaa pyytäneensä komission vaikutustenarvioinnin suuntaviivojen tarkistamisesta ja pk-yritystestin roolista 27. marraskuuta 2014 antamassaan päätöslauselmassa(5) sääntelyntarkastelulautakunnan (entiseltä nimeltään ’vaikutustenarviointilautakunta’) riippumattomuuden lisäämistä ja erityisesti sitä, että lautakunnan jäseniä ei alisteta poliittisen valvonnan alaisuuteen; pitää tältä osin sääntelyntarkastelulautakunnan perustamista tervetulleena ensimmäisenä askelena kohti tällaista riippumattomuutta; huomauttaa, että lainsäätäjät voivat myös tehdä omia vaikutustenarviointejaan katsoessaan sen tarpeelliseksi; toteaa, että vaikutustenarvioinnit eivät korvaa poliittista päätöksentekoprosessia; korostaa myös, että uudessa toimielinten sopimuksessa määrätään vaikutustenarviointeihin liittyviä parhaita käytäntöjä ja menetelmiä koskevasta toimielinten välisestä tietojenvaihdosta ja tarjotaan näin mahdollisuus tarkastella aikanaan sääntelyntarkastelulautakunnan toimintaa yhteisen menetelmän aikaansaamiseksi;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että toimielimet ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä lainsäädännön ajantasaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä vaihtavansa näkemyksiä tästä asiasta ennen komission työohjelmasuunnittelun saattamista päätökseen; korostaa sovitun ”rasitusta koskevan vuotuisen selvityksen” merkitystä välineenä, jolla kartoitetaan ja seurataan selkeästi ja avoimesti tuloksia, joita unionin toimilla ylisääntelyn ja hallinnollisen rasituksen välittämiseksi ja vähentämiseksi on saavutettu, ja katsoo, että siinä olisi oltava erityisesti pk-yrityksiä koskeva luettelo ja siinä olisi tehtävä ero yksittäisistä komission ehdotuksista aiheutuvien rasitusten ja yksittäisten jäsenvaltioiden toimien välillä; huomauttaa, että mahdollisuutta vahvistaa rasituksen vähentämistä koskevia tavoitteita tietyillä aloilla ja tämän suotavuutta on arvioitava tarkasti ja tapauskohtaisesti tiiviissä yhteistyössä toimielinten kesken keskittyen lainsäädännön laatuun ja heikentämättä asiaankuuluvia unionin normeja; edellyttää komission ehdottavan järjestelmällisesti säädösten kumoamista, jos kumoaminen katsotaan tarpeelliseksi; pitää asian kannalta myönteisenä, että kolme toimielintä ovat sopineet, että vaikutustenarvioinneissa olisi otettava huomioon myös ehdotusten vaikutus hallinnolliseen rasitukseen ja erityisesti pk-yrityksiin; toteaa, että asianmukaisella unionin lainsäädännöllä voidaan vähentää pk-yrityksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, kun 28 maan erilaiset säännöt korvataan sisämarkkinat kattavilla yhtenäisillä säännöillä;

8.  katsoo, että delegoiduista säädöksistä ja täytäntöönpanosäädöksistä on kaiken kaikkiaan saatu aikaan tasapainoinen ratkaisu, jolla varmistetaan avoimuus ja lainsäätäjien yhdenvertaisuus, mutta huomauttaa, että tarvitaan pikaisesti sopimusta delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten erottelua koskevista asianmukaisista kriteereistä ja kaikki perussäädökset on mukautettava ripeästi Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen;

9.  toteaa, että sovitut toimenpiteet, joilla parannetaan keskinäistä näkemysten vaihtoa ja tiedottamista parlamentin ja neuvoston välillä niiden toimiessa lainsäätäjinä, ovat askel eteenpäin; katsoo kuitenkin, että näitä toimenpiteitä olisi kehitettävä edelleen, etenkin mitä tulee keskinäiseen tiedonsaantiin ja oikeuteen osallistua kokouksiin, jotta varmistetaan lainsäätäjien aito tasavertaisuus ja yhdenvertainen kohtelu koko lainsäädäntömenettelyn ajan ja taataan, että toimielinten vilpittömän yhteistyön periaatetta noudatetaan; varoittaa, että sovitut epäviralliset näkemysten vaihdot eivät saisi kehittyä uudeksi toimielinten välisten avoimuudeltaan puutteellisten neuvottelujen areenaksi;

10.  muistuttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrätään tavallisesta lainsäätämisjärjestyksestä, jossa on kolme käsittelyä; huomauttaa, että mikäli parlamentti ja neuvosto käyttävät kaikkia oikeuksiaan lainsäädäntömenettelyssä, toisen käsittelyn sopimusten pitäisi olla tavanomainen menettely ja ensimmäisen käsittelyn sopimuksia olisi käytettävä vain, kun asiasta on tehty harkittu ja nimenomainen päätös;

11.  suhtautuu myönteisesti sitoumukseen varmistaa lainsäädäntömenettelyjen avoimuus mutta korostaa, että tarvitaan lisää konkreettisia määräyksiä ja välineitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi etenkin ensimmäisen käsittelyn sopimusten käytön suhteen;

12.  on myös sitä mieltä, että kansallisten parlamenttien kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua koskevia järjestelyjä olisi hyödynnettävä paremmin; korostaa tässä yhteydessä kansallisille parlamenteille Lissabonin sopimuksella annettua merkittävää asemaa ja painottaa, että niille kuuluvan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamisen valvontatehtävän lisäksi niillä voi olla ja on merkittävä panos annettavanaan poliittiseen vuoropuheluun; kannustaa hyödyntämään paremmin perussopimuksissa vahvistettuja olemassa olevia toissijaisuus- ja suhteellisuusmekanismeja; korostaa tarvetta suhtautua joustavammin kahdeksan viikon määräaikaan, jonka kuluessa kansallisten parlamenttien on annettava perusteltu lausunto toissijaisuusperiaatteen noudattamatta jättämisestä;

13.  kehottaa laatimaan kattavan arvioinnin uuden toimielinten sopimuksen vaikutuksesta vuoden 2010 puitesopimukseen ja muihin asiaan liittyviin voimassa oleviin toimielinten välisiin sopimuksiin ja pitämään tässä yhteydessä mielessä tarpeen turvata Euroopan parlamentin asema ja oikeudet sekä yksinkertaistaa toimielinten välisiä suhteita sääntelevien lukuisten järjestelyjen rakennetta;

14.  katsoo, että yksinkertaistaminen olisi tehtävä sen jälkeen, kun kaikki käytännön järjestelyt uuden toimielinten sopimuksen panemiseksi kokonaisuudessaan täytäntöön ovat käytössä, jolloin toimielimet voisivat myös arvioida, olisiko uutta toimielinten sopimusta tarpeen mukauttaa uuden sopimuksen täytäntöönpanosta siihen mennessä saatujen kokemusten perusteella;

15.  korostaa asianmukaisen täytäntöönpanon merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää on varmistaa, että uudessa toimielinten sopimuksessa annettuja sitoumuksia ja asetettuja määräaikoja noudatetaan;

16.  huomauttaa, että erityisesti seuraavat kysymykset edellyttävät vielä teknisellä ja/tai poliittisella tasolla jatkotoimia, joihin kaikkien parlamentin valiokuntien, joilla on asiasta kokemusta, olisi osallistuttava aktiivisesti ja joissa olisi hyödynnettävä niiden asiantuntemusta:

17.  hyväksyy tämän päätöksen liitteenä I olevan sopimusluonnoksen;

18.  hyväksyy tämän päätöksen liitteenä II olevan parlamentin ja komission lausuman;

19.  pyytää asiasta vastaavaa valiokuntaa tutkimaan, missä määrin uuden toimielinten sopimuksen täytäntöönpano edellyttää työjärjestyksen tarkistamista tai tulkintaa taikka muutoksia parlamentin käytäntöihin, hallintoon sekä yhteydenpidossa muihin toimielimiin käytettäviin kanaviin;

20.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan uuden toimielinten sopimuksen neuvoston puheenjohtajan ja komission puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen liitteineen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47. (2) EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1. (3) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0061. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0323. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0069. (6) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0127.

Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä

(Liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa toimielinten välistä sopimusta sellaisena kuin se on julkaistuna virallisessa lehdessä EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA KOMISSION LAUSUMA PAREMMASTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TEHDYN TOIMIELINTEN VÄLISEN SOPIMUKSEN HYVÄKSYMISEN YHTEYDESSÄ

Euroopan parlamentti ja komissio katsovat, että tässä sopimuksessa otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission keskinäinen tasapaino ja toimivaltuudet perussopimusten mukaisesti.

Tämä sopimus ei rajoita Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista 20 päivänä lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen(1) soveltamista.

(1) EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.