Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2257(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0049/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0049/2016

Keskustelut :

PV 11/04/2016 - 21
CRE 11/04/2016 - 21

Äänestykset :

PV 12/04/2016 - 5.14
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0107

Hyväksytyt tekstit
PDF 297kWORD 109k
Tiistai 12. huhtikuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden edistämiseksi
P8_TA(2016)0107A8-0049/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. huhtikuuta 2016 aiheesta ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa” (2015/2257(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 165 artiklan ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2002 annetun Kööpenhaminan julistuksen ammatillisen koulutuksen tehostetusta yhteistyöstä Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 18. kesäkuuta 2009 antaman suosituksen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (ET 2020)(2),

–  ottaa huomioon neuvoston 27. marraskuuta 2009 antaman päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018)(3),

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(4),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(5),

–  ottaa huomioon yhteisön yhteisistä puitteista tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttämiseksi (Europass) tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2241/2004/EY(6),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen ”Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen”(7),

–  ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY(8),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(9),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(10),

–  ottaa huomioon erilaiset osaamisen tunnustamista koskevat välineet, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmän (ECTS), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) ja eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokittelun (ESCO),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon aiheesta ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (COM(2012)0669),

–  ottaa huomioon komission 28. tammikuuta 2014 Euroopan parlamentille ja neuvostolle antaman kertomuksen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen täytäntöönpanosta (COM(2014)0030),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta,

–  ottaa huomioon ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien 22. kesäkuuta 2015 antaman julistuksen ammatillisen koulutuksen alan uusista keskipitkän aikavälin tavoitteista vuosille 2015–2020,

–  ottaa huomioon Pariisissa 17. maaliskuuta 2015 pidetyssä EU:n opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa annetun Pariisin julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (8496/15),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0049/2016),

A.  ottaa huomioon, että oppimiseen ja koulutukseen liittyvä liikkuvuus on tärkeää henkilökohtaisen kehityksen, nuorten sosiaalisen osallisuuden, monikulttuurisen vuoropuhelun, suvaitsevaisuuden, nuorten kyvyn työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä sekä aktiivisen kansalaisuuden kannalta ja että on selvästi osoitettu, että silla edistetään korkealaatuista koulutusta ja työllistettävyyttä;

B.  ottaa huomioon, että oppimiseen ja koulutukseen liittyvää liikkuvuutta olisi vahvistettava entisestään sekä nykyisissä että Euroopan unionin peräkkäisissä koulutusohjelmissa ja työllisyys- ja koheesiopolitiikan ohjelmissa;

C.  ottaa huomioon, että ammatillisesta koulutuksesta vastaavat unionin jäsenvaltioiden ministerit käynnistivät vuonna 2002 niin sanotun ”Kööpenhaminan prosessin” yhteistyön parantamiseksi tällä alalla Euroopassa pyrkien siten parantamaan ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta, laatua ja houkuttelevuutta Euroopassa;

D.  ottaa huomioon, että Kööpenhaminan prosessi perustuu keskinäisesti sovittuihin painopisteisiin, jotka tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja joiden päämääränä on muun muassa liikkuvuuden helpottaminen sekä erilaisten ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksien edistäminen elinikäisen oppimisen yhteydessä;

E.  toteaa, että Eurostatin mukaan työttömyys oli EU:ssa edelleen 10,2 prosenttia vuonna 2014 hitaasta elpymisestä huolimatta; toteaa, että EU:ssa nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä 22,1 prosenttia, vain 51 prosenttia 55–64-vuotiaista käy työssä ja sukupuolten välinen kuilu iäkkäämpien työntekijöiden työllisyysasteessa on 13,6 prosenttiyksikköä;

F.  ottaa huomioon, että epävirallisella ja arkioppimisella sekä ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli sellaisten elinikäiseen oppimiseen liittyvien nykyisten haasteiden ratkaisemisessa, joita ovat esimerkiksi koulutuksen keskeyttäminen, työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) nuorten liian suuri määrä ja osaamisvaje sekä taitojen yhteensopimattomuus;

G.  toteaa, että työmarkkinoilla vallitsee edelleen ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, kuten komission syksyn 2015 talousennusteen korkeasta avointen työpaikkojen määrästä käy ilmi;

H.  ottaa huomioon, että kielitaito on ammatillisessa koulutuksessa heikompaa ja sitä on erityisesti edistettävä;

I.  toteaa, että on välttämätöntä vahvistaa poliittinen sitoutuminen EU:n elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvän toiminnan tukemiseen erityisesti liikkuvuutta edistävillä toimilla, jotka keskitetään sopeutumiskyvyn, uteliaisuuden, oppimaan oppimisen, vuorovaikutustaitojen ja kansalaistaitojen kaltaisten monialaisten taitojen kehittämiseen;

J.  ottaa huomioon, että viimeaikainen sosioekonominen tilanne on korostanut tarvetta tehostaa elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen järjestelmiä ja myös tehdä niistä helpommin lähestyttäviä ja osallistavampia epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien ja erityistarpeita omaavien ihmisten osalta; ottaa huomioon, että koulutuksen saatavuutta ei saisi lisätä koulutuksen laadun kustannuksella;

K.  katsoo, että jatkuva taloudellinen tuki elinikäiseen oppimiseen ja ammatillisen koulutuksen tietämykseen liittyville liikkuvuustoimenpiteille ja -toimille on ratkaisevan tärkeää erityisesti nykyisen talouskriisin aikana;

L.  toteaa, että alueellisen ja paikallisen tason toimet ovat keskeisen tärkeitä uusien liikkuvuutta edistävien polkujen löytämiseen tähtäävien aloitteiden tukemiseksi, jotta voidaan varmistaa ammatilliselle koulutukselle omistettujen varojen ja ohjelmien vaikuttavuus, avoimuus ja laatu; katsoo, että ammatillisessa koulutuksessa sekä alueellisella ja paikallisella tasolla suoritettavassa harjoittelussa olevien nuorten liikkuvuutta olisi koordinoitava laajassa demokraattisessa ja osallistavassa hallintoprosessissa, jonka tavoitteena on käsitellä olennaisimpia sosioekonomisia ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä, ja ottaa siihen mukaan myös mikro-, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, uusia yrityksiä, paikallisyhteisöjä ja työmarkkinaosapuolia;

M.  toteaa, että yrittäjien, kauppa- ja teollisuuskamarien ja käsiteollisuus- ja maatalousalan vastaavien ammattijärjestöjen sekä ammattiyhdistysten ja muiden asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten olisi oltava aktiivisesti mukana ammatillisen koulutuksen ja siihen liittyvän liikkuvuuden suunnittelussa, järjestämisessä, toteuttamisessa ja rahoittamisessa; katsoo, että ammatillisen koulutuksen suunnittelussa olisi otettava huomioon sosiaalinen ulottuvuus reilun kaupan, sosiaalisen yrittäjyyden ja vaihtoehtoisten liiketoimintamallien, esimerkiksi osuuskunnat, kaltaisten alojen sisällyttämiseksi, ja että kyseinen suunnittelu olisi järjestettävä yhdessä asiaan liittyvien mainituilla aloilla toimivien kumppaneiden kanssa;

N.  toteaa, että nuorten liikkuvuutta on edistettävä työllistettävyyden parantamiseksi, mutta se ei saa olla ainoa ratkaisu nuorisotyöttömyyteen;

Tulosten arviointi ja keskeisten haasteiden tunnistaminen

1.  katsoo, että koulutus on perusihmisoikeus ja yleishyödyllinen palvelu, jonka olisi oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita puuttumaan kaikkiin sosioekonomisiin rajoituksiin, jotka estävät yhdenvertaisen pääsyn kaikkeen ammatilliseen koulutukseen, liikkuvuus mukaan luettuna; toteaa, että nykyisten ammatilliseen koulutukseen liittyvää liikkuvuutta koskevien ohjelmien ja aloitteiden asemaa ja tuloksia olisi parannettava saatavuuden, avoimuuden ja osallisuuden osalta, jotta voidaan edistää yksilöllistä lähestymistapaa koulutukseen, vähentää koulunkäynnin keskeyttävien henkilöiden lukumäärää sekä taata heikommassa asemassa oleville ryhmille ja erityistarpeisille henkilöille yhtäläiset mahdollisuudet päästä Erasmus+-ohjelman liikkuvuutta edistävien toimien piiriin; painottaa siksi, että tarvitaan joustavia, monipuolisia ja räätälöityjä liikkuvuusvaihtoehtoja, ottaen huomioon myös sukupuolinäkökohdat, tarjottaessa koulutusta ihmisille, joilla on maahanmuuttotausta tai joiden perhe on taloudellisesti epäsuotuisassa asemassa, syrjäisten alueiden oppijoille, vammaisille ja muille erityistarpeisille henkilöille;

2.  vahvistaa, että liikkuvuuden ja koulutuksen kohdalla on tarpeen noudattaa sukupuolinäkökulmaa ja ottaa huomioon eri syrjinnän muodoista kärsivien ihmisten, kuten vammaisten henkilöiden, HLBTI-henkilöiksi itsensä määrittävien ja syrjäytyneistä yhteisöistä kotoisin olevien tarpeet; kannustaa ryhtymään tämä vuoksi lisätoimenpiteisiin Erasmus+-ohjelman liikkuvuutta edistävien toimien saatavuuden parantamiseksi epäsuotuisassa asemassa oleville ryhmille ja erityistarpeita omaaville ihmisille;

3.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja keskeisiä sidosryhmiä lisäämään ammatillisen koulutuksen ohjelmien näkyvyyttä, jotta voidaan poistaa kulttuuriset esteet ja torjua motivaation, aktiivisen vastaanottavuuden ja kielitaidon puutteen ilmiöitä etenkin niillä alueilla, joilla nuorisotyöttömyys on suurinta; katsoo, että on varmistettava, että nämä ohjelmat ovat syrjimättä kaikkien kansalaisten saatavilla; kehottaa ottamaan kohteeksi työttömyysriskissä olevat ryhmät, kuten vammaiset; kehottaa helpottamaan ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen hankkimista siten, että edistetään oppisopimuskoulutuksen väylien mukautettavuutta ja järjestelyjen sovitettavuutta sekä koulutusmahdollisuuksia erityisesti ryhmille, joiden perustaidot ovat riittämättömät, ja työntekijöille, joilla on heikko tai keskitason koulutus; muistuttaa, että näiden kokemusten saatavuudessa on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvo, jotta ammatillisen koulutuksen liikkuvuusohjelmia voidaan edistää tehokkaasti naisten keskuudessa; katsoo, että tässä yhteydessä olisi asetettava kunnianhimoiset tavoitteet ja seurattava kehitystä;

4.  korostaa sukupuolten välistä kuilua luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-tieteet) koulutuksessa, taidoissa ja työllisyydessä kaikkialla EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan täysimääräisesti Erasmus+ ‑ohjelmaan ja hyödyntämään tätä järjestelyä keskeisenä mahdollisuutena kehittää naisten STEM-taitoja, jotta heidän kykyään ryhtyä STEM-uralle parannettaisiin ja täten pienennettäisiin osaamisvajetta alalla;

5.  korostaa sellaisen voimakkaaseen liikkuvuustekijään perustuvan yhteisen eurooppalaisen koulutusalueen merkitystä, johon sisältyy korkeakoulutuksen lisäksi ammatillinen koulutus ja joka edistää vahvemman eurooppalaisen identiteetin ja voimakkaamman unionin kansalaisuuden luomista ja kehitystä;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa Eurooppa 2020 -strategian koulutustavoitteiden saavuttamiseksi; toteaa, että liikkuvuudessa on otettava huomioon ammatillinen jatkokoulutus, sillä se on keskeistä taitojen ja asiantuntemuksen parantamisessa ja saattamisessa ajan tasalle; korostaa, että elinikäinen oppiminen ja ammatillinen koulutus ovat keskeisiä pitkäaikaistyöttömien paremmille työllisyysnäkymille;

7.  uskoo, että tämän yhteistyön tuloksena pitäisi tarkastella vaatimuksia, jotta varmistettaisiin niiden merkitys keston, sisällön, kykyjen ja oppimistulosten osalta samalla kun yhdistetään liikkuvuus sekä koulutuskeskusten että työpaikan kanssa ja asetetaan etusijalle pitempiaikaiset kokemusjaksot (esimerkiksi kuusi kuukautta) lyhyempiin jaksoihin nähden;

8.  toteaa, että Erasmus+ -ohjelmalle ja ammatillisen koulutuksen ohjelmille myönnetyt EU:n resurssit eivät ole oikeassa suhteessa näiden järjestelmien tarjoamasta liikkuvuudesta mahdollisesti hyötyä saavien lukumäärään ja tarpeisiin; kehottaa jäsenvaltioita edistämään kahdenvälisiä sopimuksia, joilla täydennetään Erasmus+ ‑ohjelman ja EU:n ammatillisen koulutuksen ohjelmien toimintaa ja lisätään siten nuorten eurooppalaisten liikkuvuutta;

9.  panee merkille nykyisten liikkuvuutta koskevien ohjelmien ja aloitteiden tärkeän roolin ja tulokset, kuten Erasmus+-ohjelman avaintoimen 1, Europassin, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen; pyytää komissiota ottamaan käyttöön opiskelijoille tarkoitetun eurooppalaisen e-kortin, joka antaa haltijalleen EU-opiskelijan aseman liikkuvuustoimien yhteydessä ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää palveluja;

10.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EU:n virastoja, kuten Cedefopia, ryhtymään toimiin parantaakseen ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta edistäviä ohjelmia, jotta niistä koituu lisäarvoa kaikille osallistujille laadun, tunnustamisen ja sisällön osalta, ja varmistamaan laatuvaatimusten käyttöönoton oppisopimuskoulutusta varten;

11.  huomauttaa, että liikkuvuutta edistävät aloitteet vahvistavat oppijoiden yhteiskunnallisten arvojen ja Eurooppaan liittyvää yhteenkuuluvuuden tunteen lisäksi myös heidän akateemisia taitojaan ja työnäkymiään, mikä koskee erityisesti osaamista, joka liittyy ongelmanratkaisukykyyn, suunnitteluun, jäsentelyyn, kykyyn toimia uusissa tilanteissa ja sopeutua niihin, yrittäjyyteen, johtamistaitoon, päätöksentekoon, yhteiskuntavastuuseen liittyviin taitoihin, vieraiden kielten osaamiseen, viestintään vaikuttaviin taitoihin ja kykyyn toimia ryhmässä, sekä työllistettävyyteen vaikuttavia henkilökohtaisia taitoja, kuten itseluottamusta, motivaatiota, uteliaisuutta, kriittistä ja luovaa ajattelua, aloitekykyä ja itsevarmuutta;

12.  painottaa tarvetta helpottaa Erasmus+-ohjelmaan liittyvän liikkuvuuden täytäntöönpanoa toteuttamalla toimia hyväksyttyjen hakemusten määrän nostamiseksi, liikkuvuuden hallintaan liittyvien sähköisten työkalujen suunnittelun ja käytön yksinkertaistamiseksi, liikkuvuusohjelmien arvoa koskevan tietoisuuden lisäämiseksi kaikissa unionin yleissivistävää opetusta antavissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä paremmin kohdennetun tiedotuksen ja koulutuksen järjestämiseksi ohjelmien ja toimien edunsaajille ja välittäjäelimille, myös koulujen ja yliopistojen henkilökunnalle; korostaa tässä yhteydessä eurooppalaisen kouluverkon (European SchoolNet) panoksen merkitystä; kehottaa komissiota keventämään hakijoiden sekä Erasmus+-hankkeisiin osallistuvien lähettävien ja vastaanottavien yritysten ja oppilaitosten nykyistä kohtuutonta ja liian monimutkaista hallinnollista rasitusta sekä helpottamaan ja selkeyttämään hakemiseen, rekisteröintiin ja raportointiin liittyviä prosesseja sekä itse hankkeita; nostaa lisäksi esiin, että liialliset hallinnolliset rasitteet asianomaisissa kouluissa ja yliopistoissa hankaloittavat ohjelman yksinkertaista toteuttamista;

13.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön järjestelmiä, joilla pyritään vähentämään liikkuvuusohjelmien organisoinnin kielellisiä ja kulttuurisia esteitä; katsoo, että näiden järjestelmien avulla olisi voitava arvioida täytäntöönpanon edistymistä; painottaa, että toimintaohjelmissa olisi erityisesti tuettava isäntämaan kielen perusasioiden oppimista; kannustaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia selvittämään, mitä erityisiä opetustarpeita ammatillisen koulutuksen opettajilla ja kouluttajilla on, kannustamaan ja tukemaan parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja tarjoamaan heille lisää ammatillisia kehitysmahdollisuuksia; korostaa, että on tärkeää suunnitella peruskoulutusmalli, jonka avulla voidaan kertoa kohdemaan yritys- ja työkulttuurin keskeisistä piirteistä, sekä edistää ja tarjota opetushenkilökunnan kouluttamiseen tarkoitettuja erityisohjelmia koulutuskeskusten vastuulla olevan liikkuvuuden hallinnan yhteydessä;

14.  huomauttaa, että ammatilliseen koulutukseen liittyvät ammatit ovat tarvittavan joustavia niiden harjoittamiseksi missä tahansa; toteaa, että siksi liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa on yksi tärkeimmistä välineistä työttömyyden torjunnassa, sillä se parantaa työllistettävyyttä, vähentää osaamisvajetta ja helpottaa työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensaattamista varsinkin nuorille sekä tarjoaa taitoja ja ainutlaatuista kokemusta, jota tarvitaan kilpailukykyyn nykypäivän työmarkkinoilla EU:ssa; katsoo, että Erasmus+ -ohjelman avulla voidaan kehittää erityisiä ammattitaitoja sekä poikittaisia ja siirrettäviä kykyjä, kuten yrittäjyyttä, sekä laajentaa tuotantoalan osallistumismahdollisuuksia, joten se on tehokas väline työmarkkinoilla;

15.  painottaa, että markkinointinimien ja logojen tunnistamisarvo Erasmus+-ohjelman ja sen alaohjelmien yhteydessä on merkittävä ja tärkeä asia; katsoo, että näitä markkinointinimiä olisi käytettävä erityisesti Erasmus+-ohjelmaa koskevissa julkaisuissa ja esitteissä;

16.  on huolissaan siitä, että nuoret pitävät Erasmus+ -ohjelmaa lähinnä korkeakouluopiskelijoiden ohjelmana; suosittaa siksi antamaan enemmän merkitystä eri alueiden ja kuhunkin alueeseen liittyvien alaohjelmien eurooppalaisen, kansallisen ja alueellisen tason profiilin nostamiselle, kuten yleissivistävä koulutus (Comenius), korkeakoulutus (Erasmus), kansainvälinen korkeakoulutus (Erasmus Mundus), ammatillinen koulutus (Leonardo da Vinci) ja aikuiskoulutus (Grundtvig) sekä nuoriso (Youth in Action) ja urheilu;

17.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja julkisia työnvälityselimiä tekemään tunnetuksi Erasmus+ -ohjelmaa ja muita välineitä, joilla pyritään edistämään ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta, ja lisäämään tietämystä niistä varsinkin pk-yritysten keskuudessa; uskoo, että näiden välineiden tehokkuuden maksimointi mahdollistaa, että useammat ihmiset hyötyvät näistä mahdollisuuksista niin, että liikkuvuustavoite voidaan saavuttaa;

18.  korostaa, että sekä yksityisen että julkisen sektorin on pikaisesti kuultava teollisuutta ja palveluja, muun muassa tuotantoalaa (varsinkin pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä), ammatillisen koulutuksen laadukkaiden liikkuvuusohjelmien suunnittelusta, laadinnasta, täytäntöönpanosta ja tuesta ja/tai osallistuttava niihin; katsoo, että ohjelmien valinnassa olisi otettava huomioon työmahdollisuudet vastaanottavissa yrityksissä ja organisaatioissa; uskoo, että kaikkien sidosryhmien väliseen keskusteluun, yhteistyöhön ja hyvään toimintatapaan perustuva joustava ja rakentava kumppanuus varmistaa ammatillisen koulutuksen menestyksen ja lisäarvon; katsoo, että tietoja ja hyviä toimintatapoja on vaihdettava myös koulutuskeskusten ja yritysten välillä; kehottaa komissiota seuraamaan työmarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa samoin kuin maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta EU:ssa, jotta ne vastaavat työmarkkinoiden tarpeita; katsoo, että tämä kaventaisi toisaalta tarjolla olevan koulutuksen ja nuoria liiketoimintaympäristössä odottavan todellisuuden ja toisaalta lisäarvoa tuovien alojen (esimerkiksi digitaalitalouden, vihreän talouden, energian, puolustuksen, hoitoalan ja asuntojen kunnostuksen) markkinoiden tarpeiden välistä kuilua;

19.  korostaa seuraavia keskeisiä seikkoja, jotka on otettava huomioon suunniteltaessa liikkuvuutta edistäviä toimia ja arvioitaessa niiden täytäntöönpanoa: oppijoiden taloudelliset valmiudet liikkuvuuteen; opintojen, osaamisen ja pätevyyden sekä koulutussisältöjen tunnustaminen maiden välillä joko opintopisteinä tai tutkintotodistuksina; kielitaito; koulutusohjelmien tai opintojen järjestäminen; opiskelijan ulkomailla hankkimien saavutusten ja suorittamien tenttien käytännön merkitys, kun hän palaa alkuperäiseen yliopistoonsa; oikeudelliset näkökohdat; opintojen päättämiseen liittyvä tieto tai motivaatio; opastus- ja neuvontatoimet koko liikkuvuusjaksolla sekä opiskelijoiden henkilökohtainen tilanne; kehottaa siksi komissiota vahvistamaan indikaattoreita ja arviointiperusteita, jotta voidaan valvoa säännöllisemmin unionin ohjelmien vaikuttavuutta ja parantaa niitä tarpeen vaatiessa;

20.  muistuttaa, että tällä hetkellä ainoastaan yksi prosentti vuorotteluun perustuvaan ammatilliseen koulutukseen osallistuvista nuorista, joihin kuuluvat myös työharjoittelijat, osallistuu liikkuvuusohjelmaan koulutuksen aikana; toteaa, että on välttämätöntä luoda suotuisat olot työharjoittelijoiden liikkuvuuden kehittämiseksi Euroopan unionissa, jotta heille taataan samat mahdollisuudet kuin korkeakouluopiskelijoille; kannustaa näin ollen unionia määrittelemään eurooppalaisia työharjoittelijoita koskevat säännöt; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita varmistamaan, että oppisopimus- ja harjoittelujaksot säilyvät formatiivisina tilaisuuksina, joita ei käytetä hyväksi työvoiman hankkimiseksi epävarmoihin työpaikkoihin, jotka eivät korvaa kokopäiväisen ammattitaitoisen työntekijän paikkaa ja jotka takaavat harjoittelijoille ihmisarvoiset työolot ja opiskelijan oikeudet, myös taloudelliset ja palkkaan liittyvät oikeudet; kannustaa komissiota myös arvioimaan edellä mainittujen sääntöjen vaikutuksia, seuraamaan asiaan liittyvien toimien täytäntöönpanoa, kehottamaan kaikkia asianosaisia sidosryhmiä, myös eurooppalaista oppisopimusyhteenliittymää, noudattamaan antamiaan suosituksia harjoittelujaksojen ehtojen, laadun ja saatavuuden parantamiseksi unionissa, sekä pitämään tätä strategisesti ensisijaisena kysymyksenä;

21.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen EU:n oppisopimusjärjestelmästä, jolla varmistetaan oppisopimuskoulutettavien ja ammatillisessa koulutuksessa olevien oikeuksien suojelu, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tätä järjestelmää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon myönteisen roolin, joka ”senioreilla” voi olla nuorison koulutuksessa, jotta voidaan maksimoida sukupolvien välinen vaihto harjoittelujaksojen ja mentoroinnin avulla sekä edistää kokemukseen perustuvaa oppimista sukupolvien välisissä työryhmissä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että Erasmus+ -ohjelman nojalla tehtyjä oppisopimus- ja harjoittelujaksoja ei käytetä väärin muuttamalla ne työn kustannuksia alentavaksi välineeksi;

22.  suhtautuu myönteisesti pilottihankkeisiin ja äskettäin hyväksyttyyn oppisopimuskoulutettavien liikkuvuutta koskevaan eurooppalaiseen järjestelmään perustana Erasmus+-ohjelman parannuksille, joilla pyritään lisäämään ja parantamaan pitkäkestoista liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa; kehottaa luomaan kehyksen pitkän aikavälin aloitteille vastineeksi ainoastaan hankekohtaisille toimille, jotta luodaan pysyvä ja kestävä järjestelmä, joka on täysin toimiva ja odotustenmukainen ja joka kannustaa taitojen vapaaseen liikkuvuuteen Euroopassa;

23.  huomauttaa, että koulutuksen keskeyttäminen on yksi liikkuvuuden kohderyhmien selvimmistä ongelmista ja että paremmat ammatilliset mahdollisuudet vähentävät koulutuksen keskeyttämistä; painottaa siksi sitä, että koulutusjärjestelmien tulokset voivat olla tärkeitä, jotta voidaan vähentää koulutuksen keskeyttämisiä ja tarjota opiskelijoille paremmin monialaisia taitoja, jotka auttavat heitä sovittamaan osaamisensa työmarkkinoiden vaatimuksiin;

24.  korostaa tarvetta auttaa ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria voittamaan vaikeutensa turvautumalla tiettyihin täydentäviin ja liitännäistoimenpiteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi liikkuvuusjärjestelmien ryhmäluonteen vahvistamiseen, lähettävien ja vastaanottavien oppilaitosten suorittamaan parempaan mentorointiin ja avustamiseen ennen liikkuvuusjaksoa ja sen aikana, ammatillisia koulutusmahdollisuuksia koskevan korkealaatuisen tiedon saatavuuden parantamiseen, erityisten ohjaus- ja neuvontatoimien ja -välineiden tarjoamiseen sekä kaikkien osallistujien kielituen rahoittamiseen ilman kielirajoitusta;

25.  muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen järjestelmissä opiskelevien nuorten odotuksiin vaikuttavat useat eri tekijät, joita ovat erityisesti sosioekonomiset tekijät, perhetyyppi ja opastavien (ja ohjaavien) työkalujen puute oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen päättymisen jälkeen tai ammatillisen koulutuksen aikana;

26.  korostaa oppimiseen ja koulutukseen liittyvän liikkuvuuden keskeistä osuutta sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin vastaamisessa, jotta nuorille voidaan tarjota kaikki mahdollisuudet kehittää oma toimintamallinsa yhteiskunnassa; muistuttaa, että Euroopan unioni on keskittänyt ponnistelunsa erityisesti Eurooppa 2020 -strategian kautta taloutensa kilpailukyvyn lisäämiseen, työpaikkojen luomiseen ja loppujen lopuksi valmiuksiensa vahvistamiseen maailmanlaajuisessa kilpailussa tämän vuosisadan kolmannella vuosikymmenellä; korostaa tässä yhteydessä tutkimuksen, innovaatioiden ja digitaalisen yhteiskunnan sekä kestävän energian suurta merkitystä keinoina tuottaa entistä enemmän lisäarvoa;

27.  korostaa unionin ja jäsenvaltioiden roolia laadukkaan ja hyvin organisoidun ammatillisen koulutuksen järjestelmän kehittämisessä ja edistämisessä ja toteaa, että ne ovat soveltaneet siinä kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa asianomaiseen ammattiin keskittyvä teoreettinen koulutus, käytännön koulutus sekä yleissivistävä koulutus ja virallinen oppiminen, arkioppiminen ja epävirallinen oppiminen ovat tasapainossa; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan ylemmän toisen asteen koulutusjärjestelmissään käyttöön kaksijakoista koulutusta koskevan lähestymistavan tai vahvistamaan nykyisiä järjestelmiään sisällyttämällä niihin harjoittelujaksoja tai työharjoitteluja ja helpottamaan siten ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden kestävää integroitumista työmarkkinoille sekä lisäämään heidän osallistumista ylikansallisiin liikkuvuusohjelmiin; muistuttaa, että yleisesti ottaen ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja julkisten työvoimapalvelujen kanssa on keino vahvistaa sosiaalista osallisuutta, lisätä osallistumista korkea-asteen koulutukseen, auttaa opiskelijoita menestymään ja helpottaa heidän siirtymistään työmarkkinoille ja on siten myös liikkuvuutta helpottava tekijä elinikäisen oppimisen prosessissa;

28.  kehottaa puuttumaan kohdennetusti eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun liittyviin ongelmiin, jotka koskevat osallistujien vakuutusta, hyväksymistä, tietokannan hallintaa ja vapaaehtoisten tukemista, jotta estetään osallistumisen väheneminen;

29.  pitää valitettavana, että epävirallinen oppiminen on menettänyt näkyvyyttä sekä siihen osoitettuja määrärahoja nykyisessä Erasmus+ -ohjelmassa; korostaa epävirallisen oppimisen merkitystä Euroopan tasolla erityisesti nuorison työnteon ja ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnan kautta; vaatii epäviralliselle oppimiselle ja arkioppimiselle selkeää ja näkyvää sijaa Erasmus+ -ohjelmassa; uskoo myös, että olisi oltava mahdollisuus jättää hakemuksia laajamittaisiin aikuiskoulutushankkeisiin, joita hallinnoitaisiin samoin periaattein kuin alakohtaisia osaamisalliansseja tai osaamisyhteenliittymiä;

30.  tukee nykyaikaisten tekniikoiden ja infrastruktuurien kehittämistä, kun vahvistetaan ja nykyaikaistetaan kansallisia ammattikoulutusjärjestelmiä, jotta voidaan parantaa liikkuvuuden saatavuutta ja laatua; katsoo, että ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden torjumisessa olisi korostettava enemmän innovointia ja uusien akateemisten ja ammattitaitojen, digitaalisten opetus- ja oppimisympäristöjen, biotekniikoiden, kulttuuriperinnön parantamiseen tarkoitettujen innovatiivisten tekniikoiden sekä tieto- ja viestintätekniikoiden kehittämistä; on vahvasti sitä mieltä, että EU:n ja jäsenvaltioiden olisi laadittava tehokas strategia, jonka tavoitteena on saada nykyiset ja tulevat kiertotalouden työtilaisuudet ja ammatilliset koulutusjärjestelmät vastaamaan toisiaan;

31.  toteaa, että työpaikkoja ja taitoja määritellään uudelleen siirryttäessä digitalisoidumpaan talouteen; vaatii tästä syystä jäsenvaltioita ja komissiota tekemään yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa osaamisstrategioiden ja ammatillisen koulutuksen ohjelmien kehittämiseksi työntekijöiden uudelleenkoulutusta varten;

Saatavuus: liikkuvuuteen liittyvien vaihtoehtojen lisääminen ammatilliseen koulutukseen osallistuville nuorille

32.  kannustaa luomaan aiemman Leonardo da Vinci-ohjelman tarjoaman mallin mukaisen kehyksen, jossa on määritelty mahdollisimman selvästi ja täsmällisesti liikkuvuuteen liittyvät vaihtoehdot ammatilliseen koulutukseen osallistuville nuorille, missä hyödynnetään erityisesti viranomaisen käynnistämiä usean eri alustan kampanjoita ja kaikkien sellaisten sidosryhmien koordinoitua osallistumista, joilla on aktiivinen rooli ja vaikutusvaltaa ammatillisessa koulutuksessa; toteaa, että Erasmus+-ohjelmaa koskevissa hakupyynnöissä olisi viitattava tähän kehykseen;

33.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan riittävät rahavarat liikkuvuusohjelmien tukemiseksi, kun otetaan huomioon mahdolliset taloudelliset esteet; kehottaa pohtimaan, onko tarpeen lisätä sen näkyvyyttä, miten yritykset voivat täydentää osoitettua tukea tai tarjota muuntyyppistä tukea; katsoo, että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Erasmus+ -ohjelman välinen täydentävyys olisi varmistettava ja sitä olisi seurattava, jotta tulokset olisivat hedelmällisiä;

34.  pyytää kehittämään parempia synergioita liikkuvuuteen ja koulutukseen vaikuttavien EU:n politiikkojen ja välineiden välille ja erityisesti ESR:n ja Erasmus+-ohjelman välisiä täydentäviä toimia ja koordinoimaan enemmän kaikkia toimia kaikilla eri tasoilla kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa suunnittelussa;

35.  muistuttaa, että on toteutettava toimia, joilla pyritään takaamaan rakennerahastojen, kuten esimerkiksi ESR:n ja Erasmus+-ohjelman kaltaisten ohjelmien koordinointi, täydentävyys ja yhtenevyys kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti;

36.  korostaa tarvetta kompensoida ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden huonommasta sosioekonomisesta tilanteesta aiheutuvia esteitä erilaisilla toimenpiteillä, kuten lisäämällä mahdollisesti komission yksittäisten apurahojen määrää tai lisäämällä jäsenvaltioiden, alue- ja paikallisviranomaisten, välittäjinä toimivien elinten tai kansalaisjärjestöjen osuuksia, jotka voidaan rahoittaa niiden omista talousarvioista tai sellaisten kumppanuusjärjestelyjen avulla, joissa on mukana yrityksiä, säätiöitä ja järjestöjä, jotka ovat mukana alueensa ammatillisen pätevyyden ja koulutuksen järjestelmässä;

Liikkuvuudesta työllistettävyyteen: oppimistulosten, taitojen ja osaamisen validointi ja tunnustaminen

37.  korostaa, että uusien monipuolisten ja luovien ideoiden saaminen ulkomailla voi motivoida ja innostaa yrittäjyyteen ja luovuuteen; painottaa, että koulutukseen liittyvän liikkuvuuden tarjoamat mahdollisuudet, kuten kansainvälisten verkostojen luominen, voi myös vaikuttaa myönteisesti työllistyvyyteen, valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön ja Euroopan kilpailukykyyn;

38.  katsoo, että nykyisillä ja tulevilla ammattitaidon tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuuden torjumistoimilla olisi edistettävä työnantajien, yritysten ja paikallisyhteisöjen osallistamista ja että nämä toimet olisi liitettävä paremmin yhteen työmarkkinoiden kehittymistä ja tulevia taitotarpeita koskevien ennusteiden kanssa;

39.  korostaa, että oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja tulevan liikkuvuuden ja ansioiden välillä on positiivinen yhteys, koska EU:n ja kansainväliset liikkuvuusohjelmat parantavat osallistujien työllistyvyyttä ulkomailla, kuten komission yhteinen tutkimuskeskus havaitsi vuonna 2013; painottaa, että oppisopimuskoulutus ja työharjoittelu ulkomailla parantavat osallistujien kielitaitoa (Eurobarometrin (2013) mukaan 79 prosentissa tapauksista(11));

40.  korostaa liikkuvuutta edistävien uudelleenkoulutusohjelmien merkitystä kaikenikäisille työttömille ja ihmisille, joita uhkaavat uudelleenjärjestelytoimenpiteet;

41.  kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden välisten validointia ja tunnustamista koskevien järjestelmien monimuotoisuuteen ja epätasaiseen kehittymiseen siitä huolimatta, että lähentyminen on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana; korostaa tarvetta parantaa ammatillisen koulutuksen eri järjestelmien välistä yhteensopivuutta, helpottaa eri jäsenvaltioissa yrityksissä tai koulutuslaitoksissa hankittujen taitojen ja osaamisen validointia ja tunnustamista sekä lisätä Erasmus+-ohjelman houkuttavuutta; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen(12) täytäntöönpanoa ja poistamaan jäljellä olevat esteet; kannustaa laatimaan eurooppalaisen standardin, joka voidaan hyväksyä ja panna täytäntöön kaikilla tasoilla (jäsenvaltioiden, alue- ja paikallistasolla);

42.  kannustaa ryhtymään lisätoimiin oppimistulosten tunnustamisen ja validoinnin edistämiseksi, mukaan lukien epävirallisen ja arkioppimisen tulokset, erityisesti Europass-kehyksen ja ECVET:n kaltaisten nykyisten työkalujen käyttöä tehostamalla;

43.  muistuttaa, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ansiosta tehdyt tärkeimmät parannukset ovat olleet ammatillisen koulutuksen todistusten, opintosuoritusten, ammattitutkintotodistusten, pätevyyden ja hankitun asiantuntemuksen tunnustaminen; kehottaa asettamaan erityiset tavoitteet, muun muassa täysin operationaalisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän ja tunnustamisen täytäntöönpano, joka perustuu ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaiseen siirtojärjestelmään (ECVET); kannustaa kehittämään ammatillisen koulutuksen yhteisiä tutkintoja, millä voidaan varmistaa tutkintojen kansainvälinen tunnustaminen;

44.  kannattaa, että tiiviissä yhteistyössä kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa laaditaan vihreä kirja ammatillisesta koulutuksesta ja liikkuvuudesta sekä taitojen ja oppimistulosten tunnustamisesta Euroopasta; muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen tutkintoja koskevat nykyiset suositukset on pantava täysin täytäntöön; huomauttaa, että oppimistulosten tunnustamatta jättäminen vaikuttaa kielteisesti Eurooppa 2020 ‑strategian työllisyysastetta koskevaan tavoitteeseen ja estää perussopimuksissa määrättyä vapaata liikkuvuutta;

45.  kannattaa työssä, koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja työharjoittelussa olevien liikkuvuuden lisäämistä EU:n kansallisten nuorisotakuujärjestelmien puitteissa, jotta voidaan parantaa nuorten osaamista ja vähentää osaamisen maantieteellistä kohtaanto-ongelmaa EU:ssa;

46.  korostaa nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen merkitystä tutkintoon johtavien oppisopimusten, harjoittelujaksojen, ammatillisen koulutuksen, työharjoittelun ja jatkokoulutuksen tukemisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävästi rahoitusta koko ohjelmakaudeksi 2014–2020;

47.  kehottaa kääntämään EU:n osaamispanoraaman verkkosivuston ”Skills Panorama” kaikille unionin virallisille kielille, jotta se toimisi kaikkien käytettävissä olevana kaikkialla Euroopassa tarvittavaa osaamista koskevana tietolähteenä;

48.  panee merkille edistyksen, jota on monissa jäsenvaltioissa tapahtunut ammatillisen koulutuksen korkeamman laadun varmistamisessa ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) avulla, ja kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka parhaillaan kehittävät EQAVET:n mukaista kansallista laadunvarmistusjärjestelmää; painottaa, että jäsenvaltioiden olisi lisättävä toimia sen varmistamiseksi, että laadunvarmistusjärjestelyissä otetaan paremmin huomioon oppimistulokset ja että ne arvostavat ja tukevat epävirallista oppimista ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka tapahtuu kansallisten käytäntöjen mukaan joko muodollisessa järjestelmässä tai sen ulkopuolella;

49.  korostaa, että oppisopimusohjelmia olisi toteutettava pätevän valvojan ohjauksessa;

Kohti tehokkaampia, helpommin saavutettavissa olevia ja osallistavampia liikkuvuusohjelmia

50.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita, myös yhteistyössä Cedefopin kanssa, määrittelemään ja vahvistamaan sellaisten alueellisten ja alakohtaisten välittäjinä toimivien elinten asemaa, jotka osallistuvat liikkuvuuden valmisteluun, hallintaan ja seurantaan, edellyttäen samalla niitä noudattamaan korkeimpia avoimuusvaatimuksia, ja tukemaan tällaisten elinten perustamista kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

51.  korostaa, että tällaisilla välittäjinä toimivilla elimillä on oltava riittävät taloudelliset varat ja henkilöstöresurssit, jotta ne voivat saada aikaan ammattikoulujen verkoston osallistumisen takaavan liikkuvuutta edistävän organisaation ja hallintorakenteet, ja että niillä on oltava toimivaltaa ja valmiuksia perustaa toiminnallisia liittoumia ja tehdä sopimuksia mahdollisten kumppaneiden kanssa sekä kotimaassa että liikkuvuusohjelmiin osallistuvissa maissa;

52.  korostaa tarvetta alaikäisten lainmukaiseen suojeluun ulkomailla;

53.  korostaa, että Erasmus+-ohjelmassa olisi edistettävä ja korostettava liikkuvuustoimia ja/tai -palveluja, jotka on mukautettu kouluttajien, ohjaajien ja yrittäjien tarpeisiin;

54.  huomauttaa, että tarvitaan yhtenäisiä, täydentäviä ja hyvin koordinoituja Euroopan, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason yhteisrahoitusjärjestelmiä, jotta koulutuskeskukset pystyvät kattamaan kaikki kustannukset ja suunnittelemaan ja toteuttamaan pysyviä toimia;

55.  on tyytyväinen siihen, että Erasmus+-ohjelma on laajentanut ammatillisen koulutuksen ohjelmien edunsaajien määrää huomattavasti kattamaan nuoret, jotka eivät opiskele yliopistossa tai korkeakoulussa;

56.  tukee kaikkia tarpeellisia täydentäviä toimenpiteitä, joilla autetaan ja kannustetaan työharjoittelijoita, jotka haluavat osallistua liikkuvuusohjelmiin, ja tuetaan heitä sen jälkeen tuomaan paremmin esille liikkuvuuden avulla hankkimiaan taitoja ja kehittämään itsevarmuuttaan, jotta he voivat tehdä tietotaidostaan ja arvokkaasta kokemuksestaan näkyvän ja hyödyllisen;

57.  huomauttaa, että oppisopimuskoulutuksen oppimistuloksia olisi suunniteltava ja niistä olisi keskusteltava oppisopimusopiskelijan kanssa ECVET:n periaatteiden mukaisesti, ennen kuin oppisopimuskoulutus alkaa, ja ne olisi kirjattava koulutuksen päättymisen jälkeen tutkintotodistuksen liitteeseen;

58.  korostaa laadukkaan opettajakoulutuksen ja alan valvonnan, arvioinnin ja laadunvarmistuksen tarvetta sekä tarvetta kannustaa osallistavuuteen ja suvaitsevaisuuteen liikkuvuusohjelmissa;

59.  korostaa tarvetta tarjota laadukkaita harjoittelupaikkoja, joiden avulla opiskelijat hankkivat tavoiteltuja ammattitaitoja, ja painottaa lisäksi kaikilla tasoilla läsnä olevaa tarvetta hyvälle viestinnälle yrittäjien kanssa, jotta yrittäjät saadaan mukaan liikkuvuusjärjestelyjä hyödyntävien nuorten hankkiman kokemuksen tunnustamisen kehittämiseen;

60.  tukee kaikkia yrittäjien, kanasalaisjärjestöjen tai kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden Erasmus +-tavoitteiden mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä nuorten työntekijöiden tai työharjoittelijoiden liikkuvuusjärjestelyjen kehittämiseksi toimialalla tai kauppa- ja teollisuuskamarien kaltaisten toimialajärjestöjen ja Eurochambersin kaltaisten eurooppalaisten verkostojen sekä asiaankuuluvien ammattiyhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön avulla; vaatii tunnustamaan käsityökamarien ja niiden koulutuskeskusten roolin liikkuvuuden ja hyvin pienten yritysten tukemisessa; katsoo, että kaikissa ammattikoulutuksen järjestelmien parantamiseksi toteutetuissa toimissa olisi myös keskityttävä hiilettömään energiaan ja kestävään liikkuvuuteen;

61.  suosittaa, että kaikki keskeiset sidosryhmät pyrkivät laatimaan sellaisia yhteisiä strategioita, joilla on tarkoitus edistää joko ammatillisessa koulutuksessa olevien harjoittelijoiden ja oppisopimuskoulutettavien kotiinpaluuta tai heidän liikkuvuuttaan muihin Euroopan osiin ja joissa otetaan samalla heidän valintansa huomioon pitäen mielessä, että tavoitteena on kanavoida ulkomailla hankittu tieto ja kokemus epätasapainoisuuksien vähentämiseen ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen kyseisten henkilöiden omilla ”taidoitta jääneillä” alkuperäalueilla tai muualla Euroopassa;

62.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan ja panemaan tehokkaasti täytäntöön työpajoista ja ajatushautomoista koostuvan eurooppalaisen verkoston, ja pitää tätä pitää keskeisen tärkeänä, jotta voidaan kannustaa kouluja, yliopistoja ja yrityksiä muodostamaan osaamisyhteenliittymiä ja edistää koulutuksen ja kokemusten saatavuutta sekä opettajien, luennoitsijoiden, harjoittelijoiden ja uusien yritysten mahdollisuuksia saada täydennyskoulutusta;

63.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja vahvistamaan eurooppalaista Ecsite-verkkoa, joka yhdistää tiedekeskukset paikkoina, joissa tieteellinen kulttuuri on kaikkien saatavilla;

64.  pyytää perustamaan keskitetyn mekanismin tiedon ja viestintätyökalujen yhdistämiseksi, jotta voidaan tarjota kätevä ja tehokas palvelu niille, jotka hakevat tietoa ja tukea erilaisista EU:n, jäsenvaltioiden ja alueellisen sekä paikallisen tason nykyisistä liikkuvuusohjelmista;

65.  kehottaa komissiota laatimaan ajan tasalla olevia tilastoja ja toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan Erasmus+ -ohjelmasta ja muista ammatillisen koulutuksen liikkuvuusohjelmista arviointeja ja/tai tutkimuksia, jotta mitataan niiden vaikutusta työpaikkojen kanssa yhteensopiviin työkokemuksiin työhönottoasteen osalta ja tutkitaan myös, miksi tietyissä jäsenvaltioissa esitetään enemmän hakemuksia ammatillisen koulutuksen työpaikkoihin ja oppimiskokemuksiin ulkomailla, sekä laaditaan suunnitelma niiden laajemmalle osallistumiselle; katsoo, että tilasto- ja arviointitulokset olisi otettava huomioon Erasmus+ -ohjelman väliarviointia laadittaessa ja sisällytettävä siihen;

66.  on tyytyväinen ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministerien 22. kesäkuuta 2015 Riikassa hyväksymiin päätelmiin, joissa asetetaan ammatillisen koulutuksen uudet keskipitkän aikavälin tavoitteet vuosille 2015–2020, ja vaatii panemaan ne täytäntöön oikea-aikaisesti ja perusteellisesti;

67.  painottaa, että on tärkeää edistää hyötyä, jota liikkuvuus tuottaa työllistettävyyden ja hankitun koulutuksen muodossa, jotta osoitetaan sen aito hyödyllisyys ja vähennetään näkemystä, jonka mukaan se on pelkkää ajan hukkaa sellaisten pätevyyksien kannalta, jotka perustuvat ensisijaisesti yksinomaan kansalliseen pätevyyteen;

68.  kannustaa tiedottamaan paremmin nuorille ja yrityksille sellaisista foorumeista kuin Drop'pin@EURES, jonka tarkoituksena on helpottaa nuorten oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun, koulutusohjelmiin ja verkkokielikursseihin liittyvää liikkuvuutta, ja lisäämään niiden näkyvyyttä;

69.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään uuden Erasmus+ -ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti, sillä se tarjoaa nuorille ulkomaisten opiskelumahdollisuuksien lisäksi mahdollisuuksia oppisopimuksiin ja työharjoitteluun;

70.  kehottaa ottamaan käyttöön vähimmäistukitason, joka mukautetaan jäsenvaltioiden välisiin elinolo-, hinta- ja kustannuseroihin; tukee näkemystä, että jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön toimenpiteitä, jotka mahdollistavat tarvittaessa välttämättömän ja kohtuullisen tuen esimerkiksi asumista ja matkustusta varten, ja kiinnitettävä erityistä huomiota alaikäisten tarpeisiin sekä opiskelijoiden valmistautumiseen ennen heidän kansainvälistä kokemustaan esimerkiksi uraohjauksen, kieltenopetuksen ja kulttuurien välisen viestinnän kautta;

71.  pyytää arvioimaan/tarkistamaan monivuotista rahoituskehystä, jotta se perustuisi perusteisiin, joihin kuuluu muun muassa työttömyyden torjuntaa koskevien toimenpiteiden tehokkuutta koskeva ennakkoarvio ja vähemmän tehokkaiden määrärahojen leikkaaminen; katsoo, että tällainen lähestymistapa on erityisen tärkeä nykyhetken kaltaisina kriisiaikoina, joita leimaavat epätasapainot, joita on mahdoton hyväksyä;

o
o   o

72.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

(1)EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.
(2)EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(3)EUVL C 311, 19.12.2009, s. 1.
(4)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.
(5)EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(6)EUVL L 390, 31.12.2004, s. 6.
(7)EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1.
(8)EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
(9)EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 29.
(10)EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.
(11)http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_381_en.pdf
(12)Katso Euroopan parlamentin ja neuvoston 23. huhtikuuta 2008 antama suositus eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi.

Oikeudellinen huomautus