Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2220(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0051/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0051/2016

Keskustelut :

PV 12/04/2016 - 18
CRE 12/04/2016 - 18

Äänestykset :

PV 13/04/2016 - 11.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0121

Hyväksytyt tekstit
PDF 422kWORD 169k
Keskiviikko 13. huhtikuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpano ja uudelleentarkastelu
P8_TA(2016)0121A8-0051/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. huhtikuuta 2016 EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta (2015/2220(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 13. tammikuuta 2015 annetun neljännen selvityksen vuonna 2007 hyväksytyn EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon edistymisestä,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 22. kesäkuuta 2015 hyväksymät neuvoston päätelmät EU:n Keski-Aasian strategiasta,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 Brysselissä pidetyssä EU:n ja Keski-Aasian ministerikokouksessa ilmoitetut sitoumukset,

–  ottaa huomioon Milanossa 12. ja 13. lokakuuta 2015 järjestetyn EU:n ja Keski-Aasian maiden välisen energia- ja vesialan yhteistyötä tarkastelevan viidennen huippukokouksen yhteisen tiedonannon,

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta–2. lokakuuta 2015 Varsovassa pidetyn Etyjin inhimillisen ulottuvuuden täytäntöönpanokokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon Turkissa vuonna 2011 aloitetun Istanbulin prosessin, joka koskee alueellista turvallisuutta ja yhteistyötä ja jolla pyritään edistämään turvallisuutta ja vakautta Afganistanissa, sekä Kabulissa 14. kesäkuuta 2012 järjestetyn "Aasian sydänmaiden" ministerikokouksen, jonka tavoitteena oli prosessin täytäntöönpano,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan 1. kesäkuuta 2015 kuulemistilaisuudessaan ilmaiseman tuen ja myönteisen arvioinnin Peter Burianille, joka oli tuolloin juuri nimitetty Euroopan unionin erityisedustajaksi Keski-Aasiassa,

–  ottaa huomioon aikaisemmat aluetta koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 20. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategiasta(1) ja 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta(2),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista komissiota koskevassa varainhoitovuoden 2013 vastuuvapausmenettelyssä(3), erityisesti sen osan II tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 13/2013 ”EU:n kehitysapu Keski-Aasialle”,

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2013, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot(4) ja sen 240 kohdan,

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman energiapoliittisesta yhteistyöstä rajanaapureiden kanssa: strateginen lähestymistapa varmaan, kestävään ja kilpailukykyiseen energiahuoltoon(5),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan roolista ilmastoon liittyvissä kriiseissä ja luonnonkatastrofeissa(6),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston 25. istunnossa(7),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n ihmisoikeusstrategian tarkistamisesta(8),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman EU:n vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2011 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(9),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien puolustajien hyväksi toteutettavista Euroopan unionin toimista(10),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista ja teknologiasta: murtohälytys- ja valvontajärjestelmien vaikutus ihmisoikeuksiin kolmansissa maissa(11),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman digitaalisen vapauden strategiasta EU:n ulkopolitiikassa(12),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin roolista Etyjin vahvistamisessa(13),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle neuvotteluista EU:n ja Kazakstanin laajemmasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta(14),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Kazakstanista(15),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2013 antamansa päätöslauselman Kazakstanin ihmisoikeustilanteesta(16),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Kirgisian homoseksuaalista propagandaa koskevasta laista(17),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 vahvistamansa kannan neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen antamiseksi makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle(18),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kirgisian tilanteesta(19),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Kirgisian tilanteesta(20),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2009 antamansa päätöslauselman Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Tadžikistanin tasavallan välisen kumppanuuden perustavan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta(21),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista Uzbekistanissa(22),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Uzbekistanin tasavallan välistä kumppanuutta koskevaan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän, kyseisen sopimuksen muuttamista sen määräysten ulottamiseksi kahdenväliseen tekstiilituotteiden kauppaan, ottaen huomioon kahdenvälisen tekstiilituotteita koskevan sopimuksen voimassaolon päättyminen, koskevan pöytäkirjan tekemisestä(23),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista(24),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019, jonka neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 12. toukokuuta 2014 hyväksymät sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman A/RES/53/144 velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia annetusta YK:n julistuksesta (ihmisoikeuksien puolustajista annettu julistus),

–  ottaa huomioon EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian ja Euroopan naapuruuspolitiikan meneillään olevan uudelleentarkastelun,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0051/2016),

A.  ottaa huomioon, että EU:n Keski-Aasian strategia hyväksyttiin tilanteessa, jossa alueen merkitys oli kasvussa, EU lisäsi läsnäoloaan alueen lähellä sijaitsevassa Afganistanissa, Euroopan naapuruuspolitiikka ulotettiin Kaspianmeren alueelle, EU tuki entisen Neuvostoliiton yhteiskuntien uudistamista ja nykyaikaistamista ja jossa oli otettava huomioon EU:n energian toimitusvarmuuteen liittyvät edut; ottaa huomioon, että tässä yhteydessä pantiin merkille myös turvallisuuteen liittyvät uhkat ja haasteet, jotka edellyttävät EU:n sekä sen jäsenvaltioiden ja Keski-Aasian tiiviimpää yhteistyötä; ottaa huomioon, että strategiaa on pantu täytäntöön lähes kahdeksan vuoden ajan;

B.  katsoo, että Keski-Aasia on maiden yhteisestä historiasta huolimatta heterogeeninen alue, joka on luonteeltaan monietninen ja -uskontoinen; toteaa, että keskinäisen luottamuksen puute ja jatkuvat jännitteet, jotka liittyvät luonnonvarojen käyttöön ja jakamiseen, ovat tähän mennessä estäneet todellisen alueellisen yhteistyön kehittämisen;

C.  ottaa huomioon, että demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on perusedellytys EU:n ja viiden Keski-Aasian valtion väliselle syvemmälle yhteistyölle yhteistä etua koskevilla aloilla juuri siinä merkityksessä, joka termille ”kumppanuus” annetaan kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa; ottaa huomioon, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva yleinen tilanne alueella on vaihtelevassa määrin huono ja huolestuttava;

D.  katsoo, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vakavat puutteet, jotka liittyvät ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, vaikuttavat kielteisesti Keski-Aasian valtioiden mahdollisuuksiin edistää kestävää kehitystä ja hyvää hallintotapaa, mistä aiheutuu haittaa niiden yhteiskunnille;

E.  ottaa huomioon, että kauppa- ja energiayhteyksillä kehitetään EU:n ja Keski-Aasian välisiä suhteita ja edistetään yhteisiä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista; ottaa huomioon, että GSP-järjestelmän tavoitteena on monipuolistaa Keski-Aasian talouksia;

F.  ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet ja syventäneet kahdenvälisiä suhteita joidenkin Keski-Aasian valtioiden kanssa; ottaa huomioon, että EU tarvitsee yhtenäistä ja johdonmukaista lähestymistapaa Keski-Aasiaan, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä eikä anneta ristiriitaisia ja sekaannusta aiheuttavia signaaleja;

G.  ottaa huomioon, että EU:n kehitysapua Keski-Aasialle pääasiassa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI) on nostettu vuosiksi 2014–2020 miljardiin euroon, joka on 56 prosenttia enemmän kuin ohjelmakaudella 2007–2013;

H.  toteaa, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) on tärkeä rahoitusväline, jolla tuetaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja demokratiaprosessia;

I.  katsoo, että alueella esiintyy yhä enemmän uskonnollista fanaattisuutta, mikä näkyy Isis / Da'eshille, Afganistanin Al-Qaidalle ja Hizb-ut-Tahrirille annettavassa tuessa, ja suuri joukko ihmisiä on lähtenyt Syyriaan ja Irakiin liittyäkseen Isis / Da'eshiin;

J.  ottaa huomioon, että alue on tärkeä huumausaineiden kauttakulkuyhteys Afganistanista Venäjälle ja että tietyt paikalliset klaanit osallistuvat tähän tuottoisaan kauppaan, ja korruption ja etujen sekoittumisen vuoksi ne voivat käyttää huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa;

K.  katsoo, että koulutus on keskeisessä asemassa edistettäessä alueen vakaata, turvallista ja kestävää kehitystä;

L.  ottaa huomioon, että ulkoasiainneuvosto muistutti kesäkuussa 2015 olevansa sitoutunut edistämään naisten oikeuksia ja totesi, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen alueella on tärkeä osatekijä pitkäaikaisen vakauden ja hyvän hallinnon saavuttamisessa;

M.  katsoo, että Keski-Aasian maiden pitäisi parantaa turvapaikkapolitiikkansa oikeudellisia ja hallinnollisia säännöksiä ja että niitä voidaan edistää alueellisilla neuvoa-antavilla prosesseilla, kuten UNHCR:n ja IOM:n koordinoimalla Almatyn prosessilla;

N.  ottaa huomioon, että ilmaston lämpenemisen vaikutuksista Keski-Aasiassa ei ole vielä paljon tietoa, mutta jo nyt on selvää, että alankoalueilla sijaitsevissa maissa vesihuoltoon liittyvät ongelmat kärjistyvät entisestään;

O.  ottaa huomioon, että Venäjällä ja Kiinalla on tiiviit suhteet ja vaikutusvaltaa alueella, mutta EU:lla on edelleen hyvät mahdollisuudet laajentaa toimintaansa ja yhteistyötään Keski-Aasian maiden kanssa;

P.  ottaa huomioon, että erilaisissa alueellisissa yhteistyöelimissä, kuten kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestössä, Shanghain yhteistyöjärjestössä ja Euraasian talousunionissa on jäseninä joitain Keski-Aasian maita, mutta niitä hallitsevat Venäjä ja/tai Kiina;

Q.  ottaa huomioon, että alue on liitetty Kiinan One Belt, One Road -aloitteeseen ja erityisesti ”uudeksi silkkitieksi” nimitettyyn The New Silk Road Economic Belt ‑aloitteeseen, mikä lisää sen strategista merkitystä;

R.  ottaa huomioon, että Keski-Aasian alueeseen kuuluvat entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavallat, mutta alueeseen kohdistuu myös suuressa määrin Venäjän, Kiinan, Mongolian, Iranin ja Afganistanin vaikutus;

EU:n sitoumuksia koskevat yleiset määräykset

1.  painottaa, että on vahvasti EU:n strategisten, poliittisten ja taloudellisten etujen mukaista vahvistaa sen kahden- ja monenvälisiä suhteita kaikkien Keski-Aasian maiden kanssa yhteisten arvojen pohjalta, kuten todetaan EU:n ja Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin ja Uzbekistanin välisissä voimassa olevissa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa sekä Turkmenistanin kanssa tehdyssä kumppanuussopimuksessa joka ei vielä ole voimassa;

2.  vahvistaa, että vauras, rauhanomainen, demokraattinen, vakaa ja osallistava Keski-Aasia, joka toimii taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävänä alueena, on selvästi EU:n etujen mukainen, kuten vuoden 2007 strategiassa todettiin;

3.  huomauttaa, että EU:n Keski-Aasian suhteiden kehittämistä koskeva tähänastinen strateginen lähestymistapa on osoittautunut vain osittain pitäväksi ja onnistuneeksi; toteaa, että taloussuhteet EU:n ja Keski-Aasian strategian piiriin kuuluvien maiden välillä eivät ole olennaisesti kehittyneet, alueellisen yhteistyön ja Keski-Aasian maiden integraation tavoiteltu edistäminen kokemusten ja standardien vaihdon muodossa on EU:n taholta viivästynyt;

4.  katsoo, että vaikka tässä päätöslauselmassa mainituilla aloilla ei ole vielä saavutettu huomattavaa edistystä, on aihetta toivoa, että osapuolet eli unioni ja sen jäsenvaltiot sekä viisi Keski-Aasian valtiota, toteuttavat vakavasti otettavia toimia saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu virallisissa asiakirjoissa ja sopimuksissa, jotka ovat unionin ja Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin kahden- ja monenvälisten suhteiden oikeusperusta;

5.  pitää myönteisenä EU:n Keski-Aasian strategian uudelleentarkastelua, jonka EUH, komissio ja neuvosto toteuttivat vuonna 2015; katsoo kuitenkin, että prioriteetit, tavoitteet ja päämäärät olisi mukautettava tarkemmin Keski-Aasian kumppanimaiden etuja, tarpeita ja olosuhteita ajatellen, ottaen huomioon alueen valtioiden väliset erot ja niiden kaikkien ainutlaatuisuuden, ja siksi ne olisi määriteltävä paremmin räätälöidyillä yksittäisillä maakohtaisilla toimintasuunnitelmilla ja niihin olisi liitettävä vertailuarvoja ja indikaattoreita tavoitteiden saavuttamisen kannalta kohtuullisessa aikataulussa, jotta ne voidaan joustavammin sovittaa alueen muuttuviin olosuhteisiin mahdollisimman nopeasti;

6.  on yhtä mieltä siitä, että vuonna 2007 hyväksytty strategia ja siinä määritellyt pitkän aikavälin painopistealueet (ihmisoikeudet ja oikeusvaltio, hyvä hallintotapa ja demokratiaprosessi, nuoriso ja koulutus, talouden kehitys, kauppa ja investoinnit, energia ja liikenne, ympäristön kestävyys ja vesi, yhteiset turvallisuuteen liittyvät uhkat ja haasteet sekä kulttuurienvälinen vuoropuhelu) ovat edelleen tärkeitä ja tarjoavat perustan konkreettiselle unionin läsnäololle alueella EU:n strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti; suhtautuu kuitenkin myönteisesti strategian uudelleentarkastelussa noudatettuun kohdistetumpaan lähestymistapaan;

7.  suhtautuu myönteisesti siihen, että strategian uudelleentarkastelu on varsin kunnianhimoinen; antaa tukensa sille, että neuvosto on nimennyt alueen strategisesti tärkeäksi ja antaa siksi tukensa poliittisen, diplomaattisen ja kaupallisen yhteistyön vahvistamiselle ja todellisen demokraattisen muutoksen tukemiselle; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että vuosina 2014–2020 EU:n kehitysapu alueelle on aiempaan ajanjaksoon verrattuna kasvanut 56 prosenttia ja että se on tarkemmin kohdennettu;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että uudelleentarkastelua käsiteltiin Astanassa 21. joulukuuta 2015 pidetyssä EU:n ja Keski-Aasian välisessä ministerikokouksessa; kannattaa EU:n ja Keski-Aasian välisen huippukokouksen järjestämistä, jotta voidaan edistää EU:n tavoitteita alueella ja tarkastella huolenaiheita ja yhteistyöaloja;

9.  yhtyy siihen, että olisi sovellettava eriytettyä, ehdollista ja kannustinperusteista lähestymistapaa parempien tulosten saavuttamiseksi sekä kahdenvälisesti että alueellisesti; katsoo, että alueelliset ohjelmat esimerkiksi rajaturvallisuuden, huumeiden ja salakuljetuksen torjunnan, liikenteen ja energian aloilla olisi suunniteltava tarpeita vastaaviksi niin, että ne kohdistetaan asiasta kiinnostuneisiin osapuoliin, mukaan lukien laajemman alueen maat, kuten Afganistan, Iran, Mongolia ja Azerbaidžan;

10.  kehottaa EU:ta tekemään tapauskohtaisesti tiiviimpää yhteistyötä niiden Keski-Aasian maiden kanssa, jotka haluavat edetä EU:n Keski-Aasian strategiaa pidemmälle;

11.  painottaa, että vahvistamalla alueellista yhteistyötä parannettaisiin taloudellista ja turvallisuuteen liittyvää tilannetta alueella; kehottaa EUH:ta ja komissiota – ottaen huomioon, että Keski-Aasiassa alueen sisäiset yhteydet ovat heikkoja – kehittämään hankkeita, joilla edistetään yhteistyötä näiden yhteyksien parantamisesta kiinnostuneiden maiden osalta;

12.  korostaa, että EU:n tuen olisi perustuttava selvästi kannustimiin ja suorituksiin ottaen huomioon saavutukset, jotka liittyvät kutakin maata varten vahvistettuihin useisiin vertailuarvoihin, ja sen, että ne riippuvat mitattavissa olevasta kehityksestä erityisesti demokratian, korruption ehkäisyn, vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien, ihmisoikeuksien, huumekaupan nujertamisen, työlainsäädännön noudattamisen, hyvän hallinnon, oikeusvaltion periaatteiden, kehityksen, ihmisten turvallisuuden ja hyvien naapurisuhteiden aloilla;

13.  on samaa mieltä siitä, että konkreettista ja rakentavaa sitoutumista ja demokraattisten uudistusten ja hallitusohjelmien hyväksymistä voidaan pitää indikaattoreina, joiden avulla voidaan mitata saavutuksia monilla aloilla; kehottaa kuitenkin komissiota ja EUH:ta perustamaan arviointinsa paikan päällä todennettuihin tosiasioihin;

14.  muistuttaa tarpeesta lisätä EU:n poliittista näkyvyyttä Keski-Aasian alueella; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita puhumaan yhdellä äänellä käymättä kahdenvälisiä neuvotteluja, joissa usein heikennetään ihmisoikeuksia koskevia ehtoja, ja vahvistamaan ulkopolitiikan johdonmukaisuutta ja koordinointia tällä alueella sekä ottamaan yhdessä käyttöön avun ja hankkeiden yhteisen suunnittelun jäsenvaltioiden kanssa, jotta saavutetaan niiden täysimääräinen vaikutus ja synergia; kehottaa painokkaasti neuvostoa/EUH:ta/komissiota hyväksymään konkreettisen toimintasuunnitelman, johon sisältyy mitattavissa olevia vertailuarvoja ja joka mahdollistaa jatkossa saavutettavan edistyksen asianmukaisen arvioinnin; pitää myönteisenä jäsenvaltioiden tiiviimpää osallistumista ja sitoutumista strategian täytäntöönpanoon;

15.  suhtautuu myönteisesti Keski-Aasian asioita käsittelevän EU:n erityisedustajan toimen uudelleen perustamiseen vuoden tauon jälkeen ja odottaa että äskettäin nimitetty erityisedustaja edistää merkittävällä tavalla strategian täytäntöönpanoa ja suhteiden kehittämistä Keski-Aasian maiden kanssa varmistamalla, että unionin ulkoiset toimet alueella ovat johdonmukaisia, ja viestittämällä EU:n kannoista Keski-Aasian poliittisille johtajille;

16.  kehottaa Keski-Aasian asioita käsittelevää EU:n erityisedustajaa keskittymään tarkastelemaan demokratian, oikeusvaltion, hyvän hallintotavan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien vahvistamista, alueellisen yhteistyön edistämistä, vuoropuhelun ja edelleen kiistanalaisten asioiden rauhanomaista ratkaisemista, yhteyksien kehittämistä hallituksien ja parlamenttien mutta myös kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden kanssa, osallistumista konfliktien ehkäisemiseen sekä alueellisen turvallisuuden ja ympäristön ja ilmastonmuutoksen järkevän hallinnan edistämistä erityisesti vesi- ja hiilivetyvarojen alalla; pyytää Keski-Aasian asioita käsittelevää EU:n erityisedustajaa antamaan Euroopan parlamentille suullisesti ja kirjallisesti tietoja tärkeimmistä haasteista SEU-sopimuksen 36 artiklan ja erityisedustajan toimeksiannon mukaisesti;

17.  pyytää EUH:ta, komissiota ja Keski-Aasian asioita käsittelevää EU:n erityisedustajaa lisäämään EU:n näkyvyyttä Keski-Aasiassa ja varmistamaan sen näkyvyyden lisääntymisen väestön, kansalaisyhteiskunnan, paikallisten tiedotusvälineiden sekä liiketoiminta- ja tutkimusyhteisöjen keskuudessa; kehottaa painokkaasti EUH:ta tasapainottamaan hiljaista diplomatiaa lisäämällä julkista diplomatiaa;

18.  pyytää EUH:ta esittämään säännöllisesti Keski-Aasiaa koskevia analyyseja, joissa otetaan huomioon alueen monimuotoinen naapurusto, tarkastellaan Afganistanin ja Iranin integrointia koskevia kysymyksiä ja esitetään kokonaisvaltainen lähestymistapa Kaspianmeren alueeseen;

19.  kehottaa komissiota varmistamaan Etyjin, YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön (UNODC), UNHCR:n ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kaltaisten kansainvälisten järjestöjen johtaman toiminnan ja alueella käytettyjen EU:n eri rahoitusvälineiden, kuten DCI:n, vakautta ja rauhaa edistävän välineen (ISP), EIDHR:n ja kumppanuusvälineen väliset synergiat, niiden yhdenmukaisuuden ja johdonmukaisuuden sekä tehostamaan koordinointia EBRD:n ja EIP:n kanssa;

20.  kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen tuki- ja kehityshankkeiden kanssa ympäristön, koulutuksen ja ilmastopolitiikan alalla, jotta voidaan parantaa niiden tehokkuutta ja tavoittaa yhdessä laajempi yleisö;

21.  kehottaa tiivistämään EU:n ja Etyjin välistä yhteistyötä Keski-Aasiassa, erityisesti ihmisoikeuksien, demokratiaprosessin ja turvallisuuden alalla, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan liittyä niiden alueella toteuttamiin toimiin ja täydentää niitä;

22.  kannustaa EU:n Keski-Aasian-valtuuskuntia hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti potentiaaliaan pyrittäessä edistämään EU:n strategian täytäntöönpanoa, erityisesti kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja siihen sitoutumisen osalta;

23.  tukee jatkuvaa parlamenttien välistä yhteistyötä ja korostaa suhteista alueeseen vastaavan pysyvän valtuuskuntansa roolia alueen maiden kanssa tehtyjen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksien täytäntöönpanon valvonnassa;

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio

24.  kehottaa neuvostoa, EUH:ta ja komissiota suhtautumaan vakavasti ja sitoutumaan ennakoivasti demokratian edistämiseen ja vahvistamiseen kansalais- ja poliittisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien, muun muassa YK:n sosiaalisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa kodifioitujen sosiaalisten oikeuksien, toteuttamiseen, oikeusvaltion rakentamiseen sekä hyvän hallinnon toteuttamiseen Keski-Aasian maissa ja siten luomaan edellytykset myös turvallisuudelle ja vakaudelle, avointen yhteiskuntien luomiselle kyseisissä maissa ja näin ollen tarjoamaan parhaita toimintamalleja ulkoisia ja sisäisiä poliittisia, turvallisuuteen liittyviä ja taloudellisia paineita ja haasteita vastaan;

25.  korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittamisen on oltava kumppanuus- ja yhteistyösopimusten mukaiseen yhteistyöhön sovellettavan Euroopan unionin strategian ytimessä, mikä edellyttää ihmisoikeus- ja demokratialausekkeen täytäntöönpanoa; pitää valitettavana, että kumppanuus- ja yhteistyösopimuksissa määrättyjä oikeudellisia velvoitteita demokratian ja oikeusvaltion ylläpitämisestä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön, Kirgisiassa saavutettua jonkinasteista edistystä lukuun ottamatta;

26.  pitää valitettavana, että demokratian normien, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleinen kunnioittaminen ei ole edelleenkään riittävää; pitää valitettavana, että ihmisoikeustilanne yleisesti on edelleen huolestuttava, mutta korostaa kuitenkin, että joissakin alueen maissa on tapahtunut jonkin verran myönteistä kehitystä, kuten lainsäädännöllisiä uudistuksia, lisääntyneitä toimia kidutuksen ehkäisemiseksi ja toimia, joilla pyritään hävittämään lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käyttö;

27.  korostaa Saksan ja Ranskan koordinoiman ja Suomen ja Latvian aktiivisesti tukeman oikeusvaltiofoorumin tuomaa lisäarvoa ja potentiaali, kun on järjestetty useita tapahtumia, joissa on tarkasteltu perustuslakia ja hallinto-oikeutta sekä tuomareiden koulutusta; kannustaa muita jäsenvaltioita toimimaan ennakoivammin tässä yhteydessä; painottaa kuitenkin, että foorumin toimintaa on laajennettava kattamaan demokratiaprosessia ja ihmisoikeuksia koskevat ajankohtaiset kysymykset; kehottaa ottamaan kansalaisyhteiskunnan täysimääräisesti mukaan foorumin toimintaan ja tekemään sen kanssa tiiviimpää yhteistyötä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä tukemaan aidosti itsenäisiä valtioista riippumattomia kumppaneita;

28.  kiinnittää huomiota lakien säätämiseen ja niiden käytännön täytäntöönpanoon välisiin eroihin, joiden vuoksi edistymistä arvioidaan virheellisesti; kehottaa painokkaasti EUH:ta/komissiota arvioimaan edistymistä todellisten käytännön tuloksien perusteella lainsäädäntöön tai julkilausumiin perustuvien arviointien sijaan;

29.  suosittelee, että EU:n olisi räätälöitävä paremmin ihmisoikeuspolitiikkaansa ja ulkoisen rahoituksen välineitään sekä asetettava tavoitteeksi johdonmukainen pitkän aikavälin demokraattinen uudistus;

30.  tuomitsee voimakkaasti ihmisoikeuksien puolustajien, oppositiopolitiikkojen ja journalistien jatkuvan vainon Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Kazakstanissa ja Kirgisiassa, ja kehottaa EUH:ta ryhtymään toimiin heidän puolustamisekseen kaikilla käytössään olevilla keinoilla;

31.  tuomitsee joidenkin Keski-Aasian hallitusten harjoittaman karkotettujen opposition edustajien vainoamisen, mukaan lukien murhat ja luovuttamismenettelyjen väärinkäyttö Interpolin välityksellä; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita tarjoamaan heille parempaa suojelua ja olemaan karkottamasta heitä noudattaen palauttamiskiellon periaatetta, jolla kielletään vainon kohteeksi todella joutuneiden henkilöiden palauttaminen valtioon, jossa heitä vainotaan;

32.  kehottaa tältä osin painokkaasti EUH:ta esittämään suorasanaisia julkilausumia, joissa tuomitaan Keski-Aasian hallitusten yleisen turvallisuuden ylläpitämisen nimissä toteuttamat tukahduttamistoimet, tunnustaen samalla legitiimit turvallisuushuolenaiheet;

33.  kehottaa neuvostoa, EUH:ta ja komissiota suhteiden jatkokehittämisen yhteydessä vaatimaan Keski-Aasian kumppanimaita ratifioimaan mahdollisimman pian Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön ja hyväksymään ja panemaan täytäntöön jäljellä olevat ILO:n keskeiset normit ja muut ILO:n säännöt;

34.  ymmärtää, minkälaisen turvallisuusriskin Da’eshin rinnalle taistelemaan lähteneiden vierastaistelijoiden paluu aiheuttaa, mutta on erittäin huolissaan siitä, että yhä useammin kansalaisyhteiskunnan valvontaa kiristetään käyttämällä turvallisuutta ja vakautta tekosyynä, mikä ei missään tapauksessa ole asianmukainen vastaus tähän uhkaan, esimerkiksi esittämällä epäilyttäviä väitteitä terrorismitoimintaan osallistumisesta tai epämääräisiä syytöksiä yhteiskuntavihaan kiihottamisesta, hyväksymällä niin sanottuja ulkomaiden agentteja koskevia lakeja, joilla leimataan ja rajoitetaan ulkomaista rahoitusta vastaanottavien laillisten valtioista riippumattomien järjestöjen toimintaa, sekä lisäämällä seuranta-, valvonta-, sensurointi- ja seulontatekniikan käyttöä; muistuttaa kumppanimaita siitä, että täysin toimivan demokratian on taattava ilmaisunvapaus ja tiedotusvälineiden monimuotoisuus; painottaa tässä yhteydessä, että ilmaisunvapauden tukahduttaminen ei millään tavalla edistä pysyvää sisäistä vakautta; korostaa, että asianmukaisilla EU:n välineillä, esimerkiksi suuren yleisön kanssa toteutettavilla säännöllisillä seminaareilla ja lisääntyneellä vuorovaikutuksella, olisi vahvistettava yleisön asemaa, ja että monet asianomaisista yhteisöistä luottavat nykyisin enemmän ryhmien ja klaanien keskinäisiin suhteisiin tai hallitsevan eliitin kontrolloimiin verkostoihin;

35.  pyytää, että alueen maat eivät pidä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen läsnäoloa uhkana vaan yhteiskunnan tukemisena, ja kehottaa varmistamaan niille täyden pääsyn vankiloihin rangaistuksen täytäntöönpanon avoimuuden parantamiseksi, erityisesti kun kyse on yhteistyöstä kaikkien YK:n elinten ja Kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa;

36.  on huolissaan, että alueen maissa annetaan yhä enemmän lakeja, joilla rajoitetaan tiedotusvälineiden, ilmaisun-, kokoontumisen- ja yhdistymisenvapautta ja jotka on suunnattu kansalaisyhteiskunnan rahoitusta (ns. ulkomaiden agentteja koskevat lait) ja hlbti-yhteisöjä vastaan (ns. hlbti-propagandaa koskevat lait); katsoo, että EU:n on siksi sisällytettävä painopisteisiinsä edellä mainittujen vapauksien edistämisen lisäksi myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauden ja naisten, alaikäisten ja vähemmistöjen oikeuksien edistäminen;

37.  kehottaa viranomaisia toteuttamaan lisätoimia etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen sekä hlbti-henkilöiden suojelemiseksi Keski-Aasian yhteiskunnissa ja heidän syrjintänsä lopettamiseksi sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti vammaisten henkilöiden, oikeuksien täytäntöön panemiseksi;

38.  muistuttaa, että lasten oikeuksien suojeleminen ja edistäminen ovat EU:n keskeisiä tavoitteita, ja kehottaa viranomaisia tukemaan niiden täytäntöönpanoa kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten normien mukaisesti, erityisesti YK:n lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen mukaisesti;

39.  pitää myönteisenä ihmisoikeusvuoropuhelujen käynnistämistä kaikkien viiden Keski-Aasian maan kanssa; panee kuitenkin merkille, että prosessi ei ole avoin, ja kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarkistamaan alueen maiden kanssa käytävien ihmisoikeusvuoropuhelujen roolin, tehtävän, tavoitteet ja jatkotoimet ja erityisesti ottamaan mukaan kaikki sidosryhmät kiinnittämällä erityistä huomiota uudistusmielistä islamia harjoittaviin ja ääriliikkeitä vastustaviin poliittisiin ryhmiin ja ottamaan järjestelmällisesti käyttöön ihmisoikeuksien seurantamekanismeja ja valmiussuunnitelmia siltä varalta, että nämä mekanismit osoittautuvat puutteellisiksi; toteaa, että ihmisoikeusvuoropuhelut ovat tärkeitä välineitä, joilla EU voi ylläpitää yhteyksiä Keski-Aasian maihin ja joilla voidaan panna täytäntöön älykkäitä strategioita, minkä vuoksi niitä olisi hyödynnettävä asianmukaisesti; kehottaa sisällyttämään vuoropuhelut alueella täytäntöön pantavaan kattavaan ihmisoikeussitoumukseen; kehottaa tässä yhteydessä esittämään ja välittämään ihmisoikeuksia koskevia huolenaiheita kaikilla tasoilla, valtion- tai hallitusten päämiesten taso mukaan lukien; kehottaa painokkaasti EU:ta ottamaan esille yksittäisiä konkreettisia tapauksia johdonmukaisesti ja julkisesti;

40.  korostaa YK:n ihmisoikeusneuvoston yleisen määräaikaisarviointimekanismin merkitystä ihmisoikeuksien suojelun, demokratiakehityksen sekä oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseksi tehokkaasti Turkmenistanissa, Uzbekistanissa, Tadžikistanissa, Kazakstanissa ja Kirgisiassa;

41.  muistuttaa Keski-Aasian hallituksia niiden sitoutumisesta Etyjin inhimilliseen ulottuvuuteen;

42.  suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin kesäkuussa 2015 alueelle tekemänsä vierailun aikana antamiin lausuntoihin, joissa hän varoitti demokratian kaventumisesta;

43.  toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen toimia ei ole käytännössä koordinoitu mitenkään Keski-Aasiassa; kannustaa lisäämään käytännön yhteistyösuhteita; katsoo, että yhteisistä toimista voi olla hyötyä erityisesti ihmisten turvallisuuden ja ihmisoikeuksien edistämisen kaltaisilla aloilla;

Naisten oikeudet ja sukupuolten välinen tasa-arvo

44.  toteaa, että Uzbekistanilla, Kazakstanilla, Kirgisialla, Tadžikistanilla ja Turkmenistanilla on kullakin omia haasteita ihmisoikeuksien edistämisessä, ja lisäksi alueella on yhteisiä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevia haasteita;

45.  panee merkille, että vaikka kaikki viisi Keski-Aasian maata ovat ratifioineet YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta (CEDAW), niiden kulttuuri on edelleen patriarkaalinen ja miesvaltainen, ja miesten ja naisten eriarvoisuus on edelleen huomattavaa monilla aloilla, kuten korkeakoulutuksen saatavuudessa, osassa työmarkkinoita ja mahdollisuudessa saada oikeussuojaa ja käyttää oikeuksia, ja että naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä monissa Keski-Aasian osissa ja sitä esiintyy monessa muodossa, muun muassa perheväkivaltana, tyttöjen sieppaamisena morsiamiksi, ihmiskauppana, varhain solmittuina avioliittoina ja fyysisenä hyväksikäyttönä; kehottaa näitä viittä maata panemaan CEDAW-sopimuksen täysimääräisesti täytäntöön; muistuttaa, että Euroopan unionin antamaan tukeen on sisällytettävä erityisiä toimenpiteitä naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseksi;

46.  panee merkille, että naisilla on kaikissa Keski-Aasian maissa tärkeä ja täysipainoinen rooli maataloustuotannossa ja viljelyssä ja että naisten työllisyysprosentti maatalousalalla on 58 prosenttia(25); kehottaa Keski-Aasian maita tukemaan naisten työllistämistä ja yrittäjyyttä, erityisesti maaseudulla; kehottaa edistämään ja seuraamaan tyttöjen ja naisten taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia EU:n ulkosuhteiden keskeisenä tavoitteena tällä alueella;

47.  on tietoinen yksittäisten Keski-Aasian maiden edistymisestä sukupuolten tasa-arvon parantamisessa, esimerkiksi Kirgisian rikoslain 154 ja 155 artiklojen muutoksista, jotka tulivat voimaan helmikuussa 2014 ja kiristivät rangaistusta tyttöjen sieppaamisesta morsiamiksi, joka on laajalle levinnyt perinne; panee kuitenkin merkille, että naisten oikeuksien suojelu ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen alueella on edelleen suuri haaste; pyytää komissiota tukemaan edelleen Keski-Aasian maita naisten oikeuksia koskevien toimintasuunnitelmien kehittämisessä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja saavuttamiseksi ja varmistamaan, että kaikki, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yhteiskunnan jäsenet, voivat täysimääräisesti harjoittaa ihmisoikeuksiaan;

48.  suhtautuu myönteisesti Kazakstanin sukupuolten tasa-arvoa koskevaan strategiaan ja sen 45 poliittiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen toimenpiteeseen; pyytää komissiota tukemaan edelleen Keski-Aasian maita naisten oikeuksia koskevien toimintasuunnitelmien kehittämisessä ja kehottaa panemaan strategian tehokkaammin täytäntöön; pitää valitettavana, että naisia ei ole riittävästi edustettuina Kazakstanin päätöksentekoelimissä, vaikka lainsäädännön mukaan poliittisissa toimielimissä on oltava 30 prosentin kiintiö;

49.  pyytää EUH:ta laatimaan Keski-Aasiaa koskevan strategian uudelleenarvioinnin yhteydessä vuosien 2016–2020 prioriteettien ja Keski-Aasian saavuttaman edistyksen mukaisesti sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan kattavan toimintasuunnitelman, johon sisältyy konkreettisia toimia naisten oikeuksien ja elinolojen kohentamiseksi; katsoo, että kaikkia Keski-Aasian maita tulisi kannustaa antamaan lainsäädäntöä, jossa nimenomaisesti kielletään kaikenlainen naisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä, mukaan lukien seksuaalinen, fyysinen, henkinen ja taloudellinen hyväksikäyttö, jossa uhreja eristetään yhteiskunnasta esimerkiksi estämällä heitä tekemästä työtä ja käyttämästä pankkitilejä, luottokortteja tai kulkuneuvoja; panee merkille, että taloudellinen turvallisuus ennakoi parhaiten sitä, pääseekö perheväkivallan uhri vapaaksi ja pysyvästi eroon hyväksikäytöstä; kehottaa Keski-Aasian maita kohtelemaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa rikoksena, tutkimaan asianmukaisesti kaikki ilmoitetut tapaukset ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan suojelu, tuki ja oikeussuojakeinot uhreille, sekä ottamaan käyttöön mekanismeja, joilla varmistetaan lainsäädännön noudattamisen valvonta; panee merkille, että avioliittotoimistot ovat Keski-Aasiassa suhteellisen merkittävä liiketoiminnan ala, ja pyytää, että alueen maat harkitsevat avioliittotoimistojen sääntelemistä niin, että heikossa asemassa olevia naisia voidaan suojella hyväksikäytöltä; kehottaa Keski-Aasian maita järjestämään valistuskampanjoita, jotka koskevat oikeutta elää vapaana väkivallasta, ja koko yhteiskunnalle ja erityisesti uskonnollisille johtajille tarkoitettuja tiedotustoimia siitä, että avioliittoon vihkimiseen on ehdottomasti saatava molempien osapuolten suostumus;

50.  toteaa, että laki ja todellisuus eivät vastaa toisiaan, sillä vaikka eräissä maissa on säädöksiä, joissa turvataan omaisuuden jakamista koskevat yhtäläiset oikeudet, miespuolisia perijöitä suositaan edelleen; on huolissaan siitä, että avioliittojen laillisen rekisteröinnin puuttuminen Tadžikistanissa jättää naiset erityisen heikkoon asemaan avioeron jälkeen ja että Etyjin tutkimuksen mukaan avioeron yhteydessä 80 prosentilta naisista evätään siksi oikeus omistamiseen ja siten myös tuki lasten elättämiseen;

51.  vaatii EU:ta tukemaan kansalaisjärjestöjä, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja edistävät sukupuolten tasa-arvoa Keski-Aasian maissa, ja tekemään aktiivisesti yhteistyötä sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka toimivat miesten ja naisten tasa-arvoa koskevien asioiden parissa, kuten ILO, OECD ja YK, jotta voidaan luoda naisten vaikutusmahdollisuuksia lisääviä synergiaetuja;

52.  panee merkille, että ministerin tehtävissä naiset ovat heikosti edustettuina: vuonna 2015 naisten osuus tällaisissa tehtävissä oli 15 prosenttia Kirgisiassa ja 5,7 prosenttia Turkmenistanissa(26); kehottaa Keski-Aasian maita ja komissiota keskittymään myös naisten ottamiseen mukaan päätöksentekoon, erityisesti poliittiseen päätöksentekoon, ja suosittaa ottamaan käyttöön kiintiöjärjestelmän, jotta voidaan edistää naisten osallistumista, varsinkin heidän asettumistaan ehdokkaiksi;

53.  kehottaa Keski-Aasian maita edistämään tasa-arvoista pääsyä tieto- ja viestintäteknologioihin, jotta voidaan hyödyntää naisten potentiaalia kasvun edistämisessä paikallisissa talouksissa ja maailmantaloudessa;

54.  suosittaa, että tuomioistuinten henkilöstö tehdään tietoiseksi sukupuolikysymyksistä ja että heille annetaan niitä koskevaa koulutusta, ja korostaa, että sukupuoleen perustuvasta väkivallasta on rangaistava;

55.  korostaa, että lainvalvonta- ja syyttäjäviranomaisille sekä tuomioistuinten henkilöstölle on järjestettävä koulutusta, joka koskee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmiskauppaa, ja että on luotava uhreja varten helppopääsyisiä keskuksia ja turvakoteja, joissa tarjotaan psykologista tukea ja oikeusapua;

56.  painottaa, että on tärkeää rahoittaa asianmukaisesti sukupuolten tasa-arvopolitiikan täytäntöönpanosta vastaavia instituutioita ja elimiä ja varmistettava naisten oikeuksien edistämiseksi työskenteleville kansalaisjärjestöille riippumaton asema ja rahoitus.

Koulutus ja nuoriso – ihmisten väliset yhteydet

57.  painottaa, että koulutus on yksi keskeisistä aloista, joilla EU voi toteuttaa pitkän aikavälin toimia Keski-Aasiassa; katsoo, että koulutus on keskeinen yhdentymistä edistävä tekijä, joka mahdollistaa demokraattisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen kaikissa Keski-Aasian maissa; antaa tukensa työlle, jota Keski-Aasian koulutusfoorumi on tehnyt institutionaalisilla ja koulutusohjelmilla sekä tarjoamalla teknistä tukea ja vuoropuhelua seminaarien muodossa (kuten Biškekissä vuonna 2014); pitää tässä yhteydessä myönteisenä Latvian aloitetta EU:n ja Keski-Aasian ensimmäisen koulutusta käsittelevän ministerikokouksen järjestämisestä ja Latvian ja Puolan sitoutumista johtamaan alueellista koulutusohjelmaa ottaen huomioon jäsenvaltioiden valitettavan pitkäaikaisen haluttomuuden asiaa kohtaan; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti vastaavien tavoitteiden saavuttamiseen, joita puheenjohtajavaltio Latvia esitti vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla; pitää investoimista osallistavaan ja laadukkaaseen koulutukseen parhaana tapana parantaa vähitellen alueen sosiaalis-taloudellista tilannetta;

58.  kannustaa komissiota tarkastelemaan EU:n ja Keski-Aasian välisessä koulutusfoorumissa esiin tulleita ongelmia, jotka liittyvät tasapuolisiin koulutusmahdollisuuksiin, ”aivovuotoon”, sekä heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten tyttöjen, vammaisten lasten ja vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten koulutukseen;

59.  kehottaa painokkaasti EU:ta kiinnittämään enemmän huomiota laadukkaan koulutuksen edistämiseen nuorten keskuudessa Keski-Aasian maissa, kun otetaan huomioon koulutuksen myönteinen vaikutus, joka ilmenee sosiaalisena osallisuutena, sosiaalisena yhteenkuuluvuutena ja vakautena sekä kestävien demokraattisten yhteiskuntien luomisena ja parhaana keinona torjua väkivaltaisia ääriliikkeitä ja radikalisoitumista alueen nuorison keskuudessa; pitää tätä painopistealana, kun otetaan huomioon "nuorisopullistuman" – jossa 0–14-vuotiaiden osuus koko väestöstä on 25–35 prosenttia – aiheuttama demografinen haaste; katsoo, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kulttuurienvälistä sovittelua ja Ferganan laakson kehittämistä koskeviin rajatylittäviin hankkeisiin;

60.  suhtautuu myönteisesti ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen osallistuvien määrän lisääntymiseen ja korostaa tämän kehityssuunnan jatkumisen merkitystä; suhtautuu myönteisesti siihen, että perus- ja keskiasteen koulutuksen suorittavien naisten määrä on lähes sama kuin miesten; korostaa, että naisten on tärkeää saada ammatti- ja korkeakoulutusta, erityisesti Uzbekistanissa ja Tadžikistanissa, joissa on edelleen huomattava ero korkeakouluopintoja suorittavien naisten ja miesten määrässä;

61.  korostaa, että on tärkeää, että naisilla on mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja yliopistokoulutukseen ja että erityisesti tieteen ja tekniikan alojen koulutukseen osallistuvien naisten määrä kasvaa, ja kehottaa EU:n erityisedustajaa kehittämään kannustimia tällä alalla; katsoo, että EU:n tulisi tehostaa tämän alan toimiaan esimerkiksi järjestämällä opettajien täydennyskoulutusta ja toimittamalla oppimateriaalia; kehottaa ryhtymään toimiin, joilla pyritään nykyaikaistamaan julkista opetusalaa, edistämään kansainvälistä akateemista vaihtoa ja tarjoamaan naisille mahdollisuus tasa-arvoiseen osallistumiseen; katsoo, että tulisi laatia sukupuolten tasa-arvoa käsitteleviä kursseja opetusalan ammattilaisille;

62.  toteaa, että EU:n myönteistä roolia alueella olisi edistettävä koulutuksen ja ihmisten välisten yhteyksien välityksellä; muistuttaa EU:n kansainvälisten vaihto-ohjelmien, kuten Erasmus+ -, Erasmus Mundus - ja Erasmus Tempus -ohjelmien merkityksestä edistettäessä myönteistä liikkuvuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua EU:n ja Keski-Aasian välillä ja tarjottaessa vaikuttamismahdollisuuksia ohjelmiin osallistuville opiskelijoille tuoden näin kulttuureja lähemmäksi toisiaan; pitää myönteisenä, että EU on varannut 115 miljoonaa euroa koulutusalan Erasmus+ -yhteistyöohjelman täytäntöön panemiseksi alueella; kehottaa kaikkia asianomaisia sidosryhmiä EU:ssa ja jäsenvaltioissa jatkamaan nykyisten EU:n ja Keski-Aasian alueen välisten tutkimus- ja apurahaohjelmien ja nuorten ammattilaisten vaihdon mekanismien arvioimista ja kehittämistä erityisesti tekniikan ja soveltavan tieteen alalla;

63.  suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki viisi Keski-Aasian maata ovat seuranneet tiiviisti Bolognan prosessia, jolla on edistetty useita kansallisia uudistuksia viime vuosina;

64.  kehottaa komissiota edistämään Keski-Aasian tutkijoiden, tutkimuslaitoksien ja yritysten osallistumista tutkimus- ja innovointialan yhteistyöhankkeisiin, joita rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta;

Taloudellinen yhdentyminen, kauppa ja kestävä kehitys

65.  panee merkille alueelle yhteiset ominaisuudet, jotka ovat peräisin kauempaa historiasta, mm. silkkitien, turkkilaisheimojen valloitusten ja islamin leviämisen ajalta; toteaa lisäksi, että alueen viisi maata ovat kehityksessään eri asteella: Kazakstan on nousemassa alueen keskeiseksi toimijaksi, jonka kanssa EU:n suhteet etenevät vakaasti; Kirgisia ja Tadžikistan ovat paljon köyhempiä mutta suhteellisen avoimia, ja niissä on jonkin verran kansalaisyhteiskunnan toimintaa, EU:n suhteet Uzbekistanin kanssa ovat myös vahvistumassa, mutta Turkmenistan on edelleen alueen suljetuin valtio, jossa ei ole todellista riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa;

66.  huomauttaa, että alueen valtioiden välillä on myös huomattavia eroja, erityisesti luonnonvarojen kuten fossiilisten polttoaineiden tai viljelysmaan määrässä ja – osaksi tästä johtuen – maiden nykyisen inhimillisen ja taloudellisen kehityksen tasossa; painottaa, että on tärkeää ottaa huomioon alueen sisäiset kulttuurierot ja toisaalta alueen maiden keskinäinen riippuvuus;

67.  toteaa, että antamalla uutta pontta EU:n ja Keski-Aasian väliselle taloudelliselle yhteistyölle saatetaan vaikuttaa myönteisesti alueen nykyaikaistamiseen ja demokratiaprosessiin;

68.  uskoo, että alueen talouden monipuolistuminen tuo lisäarvoa, joka näkyy aluekehityksen, vakauden ja turvallisuuden parantumisena siten, että otetaan huomioon yhteiskunnan, talouden ja ympäristön tasapaino; pitää välttämättömänä, että Keski-Aasian maiden kestävän kehityksen mukaista liikennettä ja energiainfrastruktuuria nykyaikaistetaan ja kehitetään erityisesti maaseutualueilla ja että nopeiden internetyhteyksien saatavuutta parannetaan ja helpotetaan alueiden välisten yhteyksien kehittämistä; katsoo, että ympäristön kunnostamisen ja kestävän kehityksen pitäisi olla yhtä tärkeitä tekijöitä alueen kehittämisessä, ja korostaa kaupan merkitystä kummankin edistämisessä; kannattaa EU:n tuen lisäämistä resurssienhallinnan kehittämiseen Keski-Aasian maissa ja kannustaa niitä tekemään rajat ylittävää yhteistyötä;

69.  on huolissaan siitä, että yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen puuttuminen, sen pysähtyneisyys ja epätasaisuus, valtion hallinnon läpinäkymättömyys ja siitä seuraava korruptio, huono hallinto, heikko toimielinkehys, oikeusvaltion periaatteiden laiminlyöminen ja kansalaisyhteiskunnan matala osallistumisaste suosivat klientelismiä ja kärjistävät korruption ja valtion tehottomuuden ongelmaa;

70.  korostaa EU:n ja Keski-Aasian välisten kauppasuhteiden kasvavaa merkitystä nyt kun EU on alueen suurin kauppakumppani; painottaa, että EU:n on jatkettava kauppa- ja investointisuhteiden nopeuttamista Keski-Aasian maiden kanssa; huomauttaa tältä osin, että Keski-Aasian maiden on vahvistettava toimiaan korruption torjumiseksi ja vakaan ympäristön edistämiseksi, jotta houkutellaan ulkomaisia investointeja;

71.  katsoo, että taloudellisten suhteiden ja kauppasuhteiden Keski-Aasian maiden kanssa olisi kehityttävä rinta rinnan eikä koskaan oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kustannuksella; muistuttaa, että tätä varten on tärkeää panna täytäntöön EU:n kanssa tehtyjen kauppasopimusten asiaa koskevat lausekkeet siltä varalta, että toinen sopimusosapuoli rikkoo ihmisoikeuksia;

72.  huomauttaa, että osallistava ja kestävä talouskehitys kuuluu strategian keskeisiin painopisteisiin; korostaa, että Keski-Aasian maiden on edistettävä aktiivista politiikkaa, jolla pyritään vähentämään köyhyyttä ja torjumaan sosiaalista syrjäytymistä; panee merkille, että talouskasvun hidastuminen Venäjällä ja Kiinassa sekä vallitsevat poliittiset jännitteet ja Ukrainan konflikti ovat vaikuttaneet kielteisesti Keski-Aasiaan; painottaa tältä osin, että heikentyvät talousnäkymät, jotka johtuvat raaka-aineiden hintojen alenemisesta, ruplan devalvoitumisesta ja Venäjällä työskentelevien siirtolaisten – joista monet palaavat nyt kotiin työttöminä – rahalähetyksien vähenemisestä, aiheuttavat alueella vakavia sosioekonomisia haasteita; toteaa, että tätä taustaa vasten alueen kasvuvauhdin arvioidaan vuodesta 2014 lähtien olevan suunnilleen puolet viime vuosikymmenen keskimääräisestä kasvuvauhdista;

73.  kehottaa painokkaasti komissiota kehittämään ohjelmia, joilla helpotetaan ulkomailta palaavien henkilöiden sosiaalista uudelleensopeutusta ja työllistymistä ja voimakkaampaa vuoropuhelua muuttoliikkeestä ja liikkuvuudesta;

74.  korostaa, että tarvitaan EU:n Keski-Aasian strategiaa, joka ei perustu geostrategisiin intresseihin vaan on tarkoitettu osallistavan ja demokraattisen yhteiskunnan kehittämiseen, jolle on ominaista ammattiliittojen yhdistymisvapaus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta, sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen erityisesti maaseutualueilla;

75.  korostaa, että huolimatta viime vuosien nopeasta talouskasvusta alueen köyhyysaste on korkea, tuloerot suuret ja eliniänodote on laskenut erityisesti maaseudulla, jossa 80–90 prosenttia väestöstä asuu; korostaa, että vuoristoalueet on jätetty suurelta osin huomiotta talouden siirtymävaiheen aikana tapahtuneessa yksityistämisprosessissa; painottaa, että tällä on ollut vaikutuksia erityisesti vuoristoalueiden naisiin, sillä monet miehet muuttavat kaupunkeihin etsiäkseen työtä ja jättävät naiset selviytymään yksin maataloustöistä ja perheestä huolehtimisesta;

76.  korostaa, että on tärkeää varmistaa, että strategia on johdonmukainen maailmanlaajuisten sitoumuksien kanssa, kuten kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 kanssa, joka hyväksyttiin 25. syyskuuta 2015 YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa;

77.  kannustaa kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämistä alueella täytäntöön pantavaan EU:n kehitysohjelmaan; muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisen tuloksena on kokonaisvaltaisempi kestävä kehitys Keski-Aasian alueella;

78.  pitää tärkeänä että EU hyödyntää kehitysyhteistyön tarjoaman mahdollisuuden edistääkseen ihmisoikeuksien kunnioittamista ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, jotta voidaan lisätä kauppaa ja investointeja alueen kaikissa maissa ja vahvistaa työmarkkinaosapuolten roolia ja osallistumista kansalaisyhteiskunnassa;

79.  katsoo, että kehitysapua olisi annettava ainoastaan niille maille, jotka ovat aidosti sitoutuneita köyhyyden lieventämiseen ja tasa-arvoiseen ja kestävään yhteiskunnallis-taloudelliseen edistykseen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, ja että näiden maiden on osoitettava, että niillä on tehokasta politiikkaa korruption torjumiseksi, ja sallittava EU:n seurata toimien täytäntöönpanoa; kysyy tässä yhteydessä, onko järkevää ja kustannustehokasta antaa apua Turkmenistanille ja Uzbekistanille; pyytää tarkistamaan politiikkaa, jos kohennusta tapahtuu; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa edistämään tämän alan kehitystä; pitää valitettavana, että tuen vastaanottokyky on hyvin alhainen ja sen myönteiset vaikutukset ovat hyvin rajallisia laajan korruption ja tehottoman byrokratian vuoksi;

80.  toteaa, että nykyinen uudelleentarkastelu irrotettiin tarkoituksella vuonna 2014 päätökseen saatetun Keski-Aasian kehitysyhteistyövälineen ohjelmasuunnittelusta vuosiksi 2014–2020, jotta vältettiin sekaannukset tai päällekkäisyydet säilyttäen samalla EU:n alueella toteuttamien toimien johdonmukaisuuden;

81.  painottaa, että kehitysyhteistyössä on keskityttävä maaseudun kehittämiseen ja kestävään maanviljelyyn, jotta viljelytoimintaa voidaan siirtää pois puuvillan viljelyn kaltaisista monokulttuureista;

82.  kehottaa EU:ta seuraamaan Keski-Aasian maiden julkisen sektorin uudistamiseen antamansa teknisen tuen ja rahoitustuen vaikuttavuutta;

83.  kehottaa koordinoimaan EU:n kehityspolitiikan toimia ja jäsenmaiden toimia alueella; kehottaa tekemään tiivistä kehityspoliittista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kestävän kehityksen kumppanuuden puitteissa; kehottaa myös tekemään yhteistyötä Kiinan ja Venäjän kanssa Keski-Aasian alueen kehittämisessä;

84.  ottaa huomioon Kiinan päättäväisen toiminnan alueella ja sen muuttumisen ulkoisesta kauppakumppanista alueellisen talouden ohjausjärjestelmän välittäjäksi, mukaan lukien julkisten hyödykkeiden tarjoamisessa alueella;

85.  katsoo, että Euroopan strategisten investointien rahaston ja Kiinan ”One Belt, One Road” -aloitteen välinen yhteisvaikutus on tärkeä väline, jolla edistetään taloudellista ja sosiaalista kehitystä alueella;

86.  toteaa lisäksi, että kaksi maata eli Kazakstan ja Kirgisia ovat liittyneet Venäjän alullepanemaan uuteen Euraasian talousunioniin;

87.  kehottaa EU:ta tekemään tiivistä yhteistyötä YK:n rahastojen ja järjestöjen sekä Maailmanpankin kanssa;

88.  ottaa huomioon Kirgisialle ja Tadžikistanille annettavan jatkuvan alakohtaisen budjettituen ja kehottaa komissiota ja EUH:ta määrittämään ja soveltamaan tiukkoja ja objektiivisesti todennettavia vaatimuksia budjettitukiohjelmien mahdolliseen jatkamiseen; painottaa kuitenkin, että tukeen on yhdistettävä tiukemmat kriteerit, mukaan luettuina perusteellinen uudistusohjelma ja tehokkaat korruption vastaiset toimet; huomauttaa, että EU:n budjettituella ei pitäisi rahoittaa suoraan julkisia peruspalveluita (kuten perus- ja keskiasteen koulutusta, perusterveydenhuoltoa ja perusinfrastruktuuria), jotka kuuluvat viranomaisten ensisijaisiin vastuualoihin; katsoo, että EU:n tuki olisi sen sijaan sidottava viranomaisten tässä yhteydessä toteuttamiin toimiin, ja että EU:n budjettituella olisi kannustettava edistyneempien julkisten palvelujen kehittämistä, kuten tutkimusta, innovointia, korkeakoulutusta ja innovatiivista infrastruktuuria;

89.  on ilahtunut makrotaloudellisen rahoitusavun lisäämisestä ja kehottaa käyttämään tätä välinettä kustannus-hyötyanalyysiä koskevien tiukkojen kriteerien mukaisesti sekä edunsaajamaihin kohdistuvat heijastusvaikutukset huomioon ottavien tarkkojen vaikutusarviointien pohjalta; ottaa huomioon strategian täytäntöönpanon edistymistä koskevat kertomukset ja painottaa, että jäsenvaltioiden on osallistuttava EU:n tukiohjelmien täytäntöönpanoon, jotta niillä on suurempi vaikutus ja jotta saavutetaan parempia tuloksia;

90.  suhtautuu myönteisesti Kirgisian pyyntöön yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja toivoo, että myös Tadžikistan ja Uzbekistan voivat seurata Kirgisian esimerkkiä;

91.  pitää tärkeänä, että kaikki Keski-Aasian maat noudattavat Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjä ja liittyvät siihen;

92.  toteaa OECD:n tekemien päätelmien mukaisesti, että ulkomaisia suoria investointeja ja pk-yrityksiä koskevat ”business linkage” -ohjelmat ovat erittäin tärkeä väline investointien heijastusvaikutusten monipuolistamiseksi ja maksimoimiseksi ja että ne tarjoavat Keski-Aasian maille mahdollisuuden sitoa ulkomaiset suorat investoinnit tiiviimmin omaan talouteensa, mikä parantaa niiden kilpailukykyä samalla kun ne pääsevät kansainvälisille markkinoille ja osallisiksi rahoituksesta ja teknologiasta sekä oppivat johtamistaitoja; kehottaa siksi Keski-Aasian valtioita ryhtymään toteuttamaan näitä ohjelmia ja lisäämään sidosryhmien osallistumista jo olemassa oleviin ”business linkage” -ohjelmiin; toteaa, että sen varmistamiseksi, että paikallinen tuotanto täyttää kansainväliset laatuvaatimukset, on toteutettava täydentäviä toimia, kuten tarjottava koulutusohjelmia, joiden avulla pk-yritykset voivat parantaa henkilöstönsä ammattitaitoa, tai autettava pk-yrityksiä täyttämään kansainvälisesti tunnustetut laatuvaatimukset;

93.  korostaa, että alueen talouden kehittämiseksi kestävästi on syvennettävä alueellista yhdentymistä, lisättävä alueiden välistä kauppaa, panostettava liikenneverkkoihin ja logistisiin palveluihin sekä parannettava erityisesti pk-yritysten liiketoimintaedellytyksiä sekä niihin sovellettavaa oikeus- ja sääntelykehystä;

94.  muistuttaa, että Keski-Aasian alueella on lukuisia tarttuvaa tuberkuloosia sairastavia henkilöitä; pitää tärkeänä, että jatketaan tuberkuloosin torjuntaa nopeasti kehittyvän talouden maissa, jotka eivät enää saa EU:lta kahdenvälistä apua, jotta voidaan ehkäistä tiettyjen tuberkuloosia aiheuttavien bakteerikantojen muuttuminen lääkeresistenteiksi;

Energia, ympäristö, vesi ja liikenne

95.  painottaa tarvetta käydä tiiviimpää vuoropuhelua infrastruktuurin kehittämisestä, mukaan lukien energia- ja liikenneverkot sekä tehokkaat internet-yhteydet;

96.  toteaa, että energiayhteistyö on keskeinen ala EU:n ja Keski-Aasian suhteissa; katsoo, että alueen avulla voidaan parantaa EU:n energian toimitusvarmuutta, erityisesti siten, että laajennetaan yhteistyötä Kazakstanin ja Turkmenistanin kanssa; muistuttaa, että on tärkeää taata EU:n turvallinen, vakaa ja edullinen energiahuolto energiaunionin mukaisesti ja ottaen huomioon energiahuollon merkityksen koko unionin turvallisuuden kannalta; korostaa näin ollen, että energiahuolto ja energialähteiden monipuolistaminen on sisällytettävä EU:n Keski-Aasian-strategiaan sen keskeisenä osana, ja kehottaa EU:ta edistämään ponnekkaammin energiamarkkinoiden yhdentymistä, mikä on kaikkien osapuolten edun mukaista, sillä se helpottaa energia-alan monipuolistamista; kehottaa tässä yhteydessä tekemään lisää työtä, jotta voidaan saavuttaa tavoite eteläisen kaasukäytävän ulottamisesta Keski-Aasiaan samoin kuin Kaspianmeren kaasukäytävän; painottaa kuitenkin, että energiasopimuksiin ja -vuoropuheluihin on kytkettävä vahvoja ihmisoikeusnäkökohtia;

97.  ottaa huomioon, että EU tukee energiahankkeita, joilla voitaisiin laajentaa eteläistä kaasukäytävää, myös Kaspianmeren ja mahdollisesti Iranin kautta kulkevilla reiteillä; kehottaa kuitenkin EU:ta toteuttamaan täysimääräisiä toteutettavuustutkimuksia hankkeista, ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit mukaan lukien;

98.  ilmaisee tukensa sille, että EU edistää uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja Keski-Aasian energiamarkkinoiden yhdentymistä naapurimaiden ja EU:n kanssa;

99.  esittää uudelleen kantansa, jonka mukaan luonnonvaroista saatujen tulojen uudelleeninvestointi on keskeisen tärkeää kestävän sosioekonomisen kehityksen kannalta;

100.  kehottaa koordinoimaan paremmin ja vahvistamaan toimia, joita toteutetaan Italian ja Romanian johtaman vettä ja ympäristöä koskevan tärkeän foorumin puitteissa;

101.  kannattaa sitä, että EU omaksuu tehostetun ja ennakoivan roolin ympäristön kannalta kestävän kehityksen edistämisessä; painottaa tältä osin ympäristön kestävyyttä koskevien periaatteiden merkitystä luonnonvarojen louhinnassa ja jalostamisessa alueella, mitä edistetään kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevalla aloitteella (EITI); toteaa, että ainoastaan Kazakstan ja Kirgisia noudattavat EITI-aloitetta alueella, ja että Tadžikistanin ehdokasmaan asema jäädytettiin väliaikaisesti vuonna 2015;

102.  panee huolestuneena merkille, että kasvaneiden ilmastonmuutosvaikutusten lisäksi monet neuvostoajalta perityt hälyttävät ympäristöhaasteet ovat edelleen olemassa, esimerkiksi ne, jotka liittyvät valvomattomaan ja jatkuvaan radioaktiiviseen saastumiseen aiempien vuosikymmenien aikana sekä ydinkoealueiden kiireelliseen puhdistamiseen, teollisuuteen ja kaivostoimintaan, ympäristöllisesti kestämättömään luonnonvarojen hyödyntämiseen, maaperän ja ekosysteemien huonontumiseen, ilman pilaantumiseen, aavikoitumiseen ja ennen kaikkea jatkuvaan ja katastrofaaliseen vesivarojen huonoon hoitoon; kehottaa tässä yhteydessä komissiota lisäämään teknistä tukea, auttamaan resurssien käyttöönottamisessa ja tarjoamaan eurooppalaista taitotietoa ja parhaita käytäntöjä siitä, miten näitä ongelmia olisi käsiteltävä;

103.  kehottaa painokkaasti EU:ta jatkamaan rahoitustuen ja teknisen tuen antamista sellaisten terveyttä, humanitaarisia seikkoja, ympäristöä, taloutta ja valistusta koskevien kysymysten ratkaisemiseksi, jotka liittyvät Neuvostoliiton Semipalatinskin ydinkoealueella Kazakstanin koillisosassa lähellä Semeyn kaupunkia (entinen Semipalatinsk) suorittamien ydinkokeiden seurauksiin;

104.  suhtautuu myönteisesti lisätoimien toteuttamiseen – ja kannustaa niitä – ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja sen vaikutusten sietämiseksi, ja kehottaa painokkaasti Keski-Aasian maita antamaan rakentavan panoksensa vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksen onnistumiseen;

105.  kehottaa EU:ta vahvistamaan entisestään toteuttamiaan katastrofiriskin vähentämis- ja selviytymiskyvyn parantamisohjelmia Keski-Aasiassa, koska alue on erittäin altis luonnonkatastrofeille ja ympäristötuhoihin ja ilmastonmuutokseen liittyvät uhat ovat vakavia;

106.  on hyvin huolestunut saiga-antilooppilaumojen joukkokuolemista Kazakstanissa toukokuussa 2015; kehottaa painokkaasti EU:ta toteuttamaan tutkimus- ja ympäristötoimia mahdollisten tapauksien ehkäisemiseksi jatkossa;

107.  kehottaa EU:ta lisäämään toimia, jotta edistetään vesihuollon alalla tehtyä yhteistyötä Keski-Aasian maiden välillä;

108.  kehottaa EU:ta asettamaan painopisteeksi ja käyttämään "vesidiplomatiaa", jotta edistetään parempaa rajatylittävää vesivarojen hoitoa ja toimitaan välittäjänä riita-asioissa muun muassa edistämällä avointa ja tehokasta kehystä erityisesti Rogunin padon tapauksessa; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta edistämään ja nopeuttamaan liittymistä jaettuja vesivaroja koskeviin kansainvälisiin yleissopimuksiin ja niihin liittyvien oikeudellisten periaatteiden noudattamista;

109.  kehottaa alueen maita, jos ne eivät ole jo niin tehneet, allekirjoittamaan ja ratifioimaan YK:n Espoon ja Århusin yleissopimukset vesikysymyksiin liittyvistä konflikteista ja ottamaan kansalaisyhteiskunnan mukaan niiden täytäntöönpanoon;

110.  kehottaa toteuttamaan uudelleen toimia Araljärven kuivumisesta seuranneen ympäristötuhon dramaattisten vaikutuksien torjumiseksi ja niistä selviytymiseksi; kehottaa painokkaasti komissiota lisäämään tukea, jota se antaa kansainväliselle Araljärven rahastolle (International Fund for the Aral Sea), ja kehottaa EUH:ta asettamaan kysymyksen etusijalle säännöllisissä yhteyksissään Uzbekistaniin;

111.  toteaa, että Kiinan, EU:n ja Venäjän keskeisenä intressinä on rakentaa silkkitietä pitkin kulkeva nykyaikainen ja yhteentoimiva strateginen maantie- ja rautatieinfrastruktuurijärjestelmä; toteaa, että Keski-Aasian onnistunut integrointi nykyaikaisen ja luotettavan infrastruktuurin avulla tarjoaisi merkittävän mahdollisuuden alueen taloudellisen yhdentymisen lisäämisen ohella myös ihmisten liikkuvuuden ja monikulttuurisen vaihdon edistämiseen, mikä puolestaan loisi paremmat edellytykset oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian tukemiselle;

112.  muistuttaa, että EU on valmis tarjoamaan asiantuntemustaan ja taitotietoaan auttaakseen turvallisuus- ja ympäristöstandardien hyväksymistä ja täytäntöönpanoa kaikissa liikennemuodoissa ja yhteyksien luomista Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian välisen liikennekäytävän varrella; tukee erityisesti EU:n toimien jatkamista turvallisen lento- ja meriliikenteen kehittämiseksi Keski-Aasiassa;

113.  kannustaa lisäämään EU:n toimien koordinointia Kiinan liikennepolitiikan kanssa alueella;

Alueellinen yhteistyö, turvallisuushaasteet ja rajaturvallisuus

114.  kannustaa EU:ta lisäämään Keski-Aasiasta käytävää vuoropuhelua asiaankuuluvien alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa samoin kuin Keski-Aasian maiden naapureiden ja muiden alueella aktiivisesti toimivien valtioiden kanssa;

115.  kannustaa EU:ta parantamaan yhteyksiä määrittämällä yhdessä Keski-Aasian maiden kanssa aloja, joilla yhteistyötä voidaan lisätä, erityisesti liikenteessä ja energia-alalla; korostaa, että on asetettava etusijalle Keski-Aasian maiden keskinäinen ja niiden välinen yhdentyminen sekä yhteydet kansainvälisille markkinoille ja kansainvälisiin käytäviin;

116.  on sitä mieltä, että EU:n pitäisi jatkaa alueellisen yhdentymisen tukemista ja luottamusta lisääviä toimia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, ja samalla myös palkita myönteiset toimet, joita yksittäiset Keski-Aasian valtiot tai niiden ryhmät toteuttavat lisääntyneen yhteistyön avulla; katsoo, että EU:n toimissa on otettava huomioon yksittäisten maiden tarpeet ja erityisominaisuudet, ja toimet on suunnattava niihin; katsoo, että on tehostettava poliittista vuoropuhelua koskevia aloitteita ja edistettävä luottamusta lisääviä toimia alueen eri maiden välillä;

117.  katsoo, että alueellisen taloudellisen integraation syventäminen on tärkeä tekijä, joka edistää alueellista vakautta ja rauhan rakentamista;

118.  korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä Etyjin ja YK:n kanssa kaikilla politiikan aloilla;

119.  kehottaa unionia ottamaan myös Mongolian tapauskohtaisesti mukaan Euroopan Keski-Aasian strategian tiettyihin osiin;

120.  panee merkille, että Keski-Aasiaa koskevassa strategiassa tunnistetut suurimmat uhat ja haasteet ovat edelleen merkityksellisiä;

121.  katsoo, että EU:n olisi kannustettava alueellista yhteistyötä erityisesti yhteisissä asioissa ja haasteissa ja että yhteinen etu olisi asetettava asianomaisten maiden epäyhtenäisyyden edelle;

122.  toteaa, että Keski-Aasian maissa ratkaisemattomat etniset ongelmat, puuttuvat näkymät hallitulle vallansiirrolle sekä suljettu hallintotapa aiheuttavat mahdollisesti epävakautta ja ääriajattelua, ja tämän seurauksena Keski-Aasian strategian mukainen EU:n keskeisten etujen onnistunut edistäminen on vakavasti uhattuna;

123.  tukee EU:n pitkän aikavälin tavoitetta syntymässä olevan EU:n ja Keski-Aasian korkean tason turvallisuusvuoropuhelun muuttamisesta aidoksi yhteistyöfoorumiksi, jossa käsitellään yhteisiä turvallisuushaasteita alueella ja sen rajojen ulkopuolella, kuten Afganistanin sodan kerrannaisvaikutuksia, mukaan lukien islamilaisen valtion uhka, huumekauppa, ihmiskauppa, väkivaltaiset ääriliikkeet ja terrorismi, sekä kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinriskit (CBNR); painottaa EU:n Keski-Aasian rajavalvontaohjelman (BOMCA) ja Keski-Aasian huumeidentorjuntaohjelman (CADAP) kaltaisten alueellisen yhteistyön ohjelmien merkitystä ja myönteistä vaikutusta, mukaan lukien rajat ylittävää yhteistyötä ja rajaturvallisuutta vahvistavat ohjelmat; katsoo, että vuoropuhelussa on painotettava ihmisten turvallisuutta pelkän valtioiden turvallisuuden sijasta; muistuttaa, että EU on päättänyt jatkaa niin alueellisten kuin kahdenvälisten turvallisuusvuoropuhelujen kehittämistä Keski-Aasian maiden kanssa, millä varmistetaan Afganistanin voimakkaampi osallistuminen yhteistyöhön, jota tehdään asianomaisten alueellisten kumppanien ja erityisesti YK:n ehkäisevän diplomatian Keski-Aasian alueellisen toimiston (UNRCCA) kanssa;

124.  panee merkille CADAPin hyväksymisen vuosiksi 2014–20; on kuitenkin huolestunut ennätyksellisestä oopiumin viljelystä ja siihen liittyvästä laittomasta kaupasta, jonka reitti kulkee Afganistanista Keski-Aasian kautta; pyytää EUH:ta/komissiota tarkastelemaan järjestäytyneen rikollisuuden ja eliitin osallistumista laittomaan kauppaan sekä kielteisiä vaikutuksia kansanterveyteen alueella;

125.  suosittaa jälleen kerran, että BOMCA ja CADAP sisällytetään pikemminkin vakautta ja rauhaa edistävään välineeseen kuin kehitysyhteistyövälineeseen;

126.  kehottaa painokkaasti EU:ta jatkamaan alueellisia tukiohjelmia, joiden tavoitteena on konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhan rakentaminen myös yhteisöjen sisäistä ja väestöryhmien välistä sovittelua edistämällä, samoin kuin rajojen merkitseminen Keski-Aasiassa, mitä rahoitetaan vakautta ja rauhaa edistävästä välineestä;

127.  suhtautuu myönteisesti Sveitsin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman UNDP:n rahoittamaan hankkeeseen Kestävää rauhaa ja kehitystä edistävä rajat ylittävä yhteistyö, jonka tavoitteena on luoda kestävän rauhan ja kehityksen kannalta suotuisampi ympäristö Kirgisian ja Tadžikistanin väliselle raja-alueelle;

128.  korostaa Ašgabatissa vuodesta 2007 toimineen UNRCCA:n ja Etyjin roolia konfliktien ennaltaehkäisyssä alueella;

129.  kehottaa EU:ta tukemaan UNRCCA:n aloitteita ja kiinnittämään huomiota vesikysymykseen sekä aloittamaan vuoropuhelun viiden valtion kanssa sen valvonnassa rajat ylittävään saastumiseen puuttumiseksi;

130.  pyytää komissiota tarkastelemaan haitallisia vaikutuksia, joita vesivarojen saatavuuteen liittyvillä ongelmilla voi olla Keski-Aasian vakaudelle ja turvallisuudelle, sekä seuraamaan kaikkea kehitystä tiiviisti;

131.  pitää huolestuttavana, että Yhdysvaltojen vuoden 2015 ihmiskauppaa koskevassa vuosikertomuksessa(27) Turkmenistan ja Uzbekistan asetetaan “tarkkailulistalle“, mikä tarkoittaa sitä, että ihmiskaupan uhrien määrä on kasvussa; kehottaa EU:n ihmiskaupan torjunnan koordinaattoria tukemaan Turkmenistania ja Uzbekistania ihmiskaupan torjunnassa ja katsoo, että ihmiskauppa loukkaa ihmisarvoa, ja siihen liittyy usein henkistä terroria ja fyysistä väkivaltaa ja se on siksi saatava loppumaan; pyytää jäsenvaltioita tuomaan esiin tämän tärkeän asian yhteyksissään näihin maihin;

132.  korostaa EU:n ja Keski-Aasian maiden välisen yhteistyön merkitystä terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa; on erittäin huolestunut islamilaiseksi valtioksi kutsutun äärijärjestön toiminnasta, kun se värvää entistä useampia Keski-Aasian kansalaisia matkustamaan Lähi-itään osittain poliittisen syrjäytymisen ja heikkojen talousnäkymien kannustamina taistellakseen islamilaisen valtion, al-Nusran ja muiden terroristi- ja äärijärjestöjen riveissä tai muutoin tukeakseen niitä; toteaa, että jos merkittävä osa radikalisoituneista Keski-Aasian maiden kansalaisista palaa kotimaihinsa, riskinä on, että he haastavat turvallisuuden ja vakauden kaikkialla Keski-Aasiassa, Afganistanissa, Iranissa, Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa;

133.  kannustaa EU:ta tarkastelemaan Keski-Aasian valtioiden hallitusten kanssa yhteisiä haasteita, jotka liittyvät siihen, että islamilainen valtio rekrytoi taistelijoita ja tukijoita, keskittymällä poliittisiin ja hallinnollisiin puutteisiin esimerkiksi edistämällä uskonnonvapautta suojaten samalla sekulaarisia perustuslakeja ja tarkistaen syrjiviä lakeja ja toimintapolitiikkaa, toteuttamalla tiedotusohjelmia sekä miehille että naisille, painottamalla epäsuotuisassa asemassa olevien nuorien työllistämistä, asettamalla etusijalle poliisialan uudistukset ja varmistamalla turvallisuuspalvelujen koordinoinnin parantamisen sekä ottamalla oppia radikaalien islamistien sopeuttamisesta ja palauttamisesta yhteiskuntaan unionissa ja Aasiassa saaduista kokemuksista;

134.  katsoo, että kansainvälinen yhteistyö, myös Venäjän ja Kiinan kanssa tehtävä kansainvälinen yhteistyö, on keskeisessä asemassa tarkasteltaessa islamilaisen radikalisoitumisen kasvavaa uhkaa Keski-Aasiassa; kehottaa kaikkia kansainvälisiä osapuolia, joilla on vaikutusvaltaa alueella, kannustamaan Keski-Aasian maita toteuttamaan yhteisiä toimia, jotta parannetaan niiden turvallisuuspalvelujen välistä yhteistyötä myös tiedustelutiedon jakamisen osalta; painottaa, että tällaisessa yhteistyössä olisi noudatettava yhtenevästi niiden kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia;

135.  on erittäin huolissaan Pohjois-Afganistanin turvallisuustilanteen heikentymisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista alueen sotilaalliseen ja poliittiseen vakauteen; suhtautuu myönteisesti siihen, että Afganistania ja Keski-Aasiaa koskevien EU:n strategioiden yhdenmukaisuutta on lisätty; korostaa kuitenkin tarvetta tiivistää Keski-Aasiaa ja Afganistania koskevien EU:n lähestymistapojen välistä yhteyttä sekä mukauttaa nykyistä politiikkaa vuoden 2014 jälkeiseen Afganistanin-strategiaan; kannustaa ottamaan Afganistanin mukaan ohjelmiin, joilla pyritään edistämään vakautta ja turvallisuutta alueella; kannustaa Keski-Aasian valtioiden hallituksia toimimaan ennakoivammin ja sitoutumaan laajempaan yhteistyöhön Afganistanin olojen vakauttamiseksi; painottaa tarvetta koordinoida alueellisesti ihmisten turvallisuutta, terrorismin torjuntaa, maahanmuuttoa ja huumekaupan torjuntaa koskevia strategioita;

136.  kehottaa neuvostoa, komissiota ja EUH:ta asettamaan etusijalle niiden suhteissa Keski-Aasian valtioihin turvallisuusalan uudistuksen, mukaan lukien rahoituksen ja koulutuksen parantamisen, uskonnonvapauden edistämisen sekulaaristen perustuslakien puitteissa, terrorismin torjuntaan liittyvät ennalta ehkäisevät näkökohdat sekä toimet entisten jihadistien sopeuttamiseksi yhteiskuntaan osana kokonaisvaltaista strategiaa, jolla vastataan radikaalin islamin asettamaan haasteeseen; pitää valitettavana, että vaikka Keski-Aasian maissa tarvitaan kiireellisesti turvallisuusalan uudistusta, EU ei ole kyennyt sisällyttämään sitä strategiaansa; suhtautuu siksi myönteisesti Kazakstanissa saavutettuihin edistysaskeleisiin, jotka toimivat lähtökohtana alueellisille uudistuksille; kehottaa EU:ta kehittämään erityisesti Kirgisiaa ja mahdollisesti Tadžikistania koskevia turvallisuusalan uudistusohjelmia, joissa keskitytään tarkastelemaan oikeusvaltiota ja ihmisoikeusnormeja rikosoikeuden alalla sekä siviilipoliisitoimintaa;

137.  antaa tunnustusta sille, että viisi Keski-Aasian maata jatkavat Keski-Aasian ydinaseettoman vyöhykkeen täytäntöönpanoa;

138.  kehottaa jäsenvaltioita tulkitsemaan yhteistä kantaa ja panemaan sen täytäntöön yhdenmukaisemmalla tavalla ja noudattamaan tiukasti kahdeksaa kriteeriä, jotka vahvistettiin vuonna 2008 hyväksytyssä EU:n yhteisessä kannassa aseviennin valvontaan; ilmaisee tältä osin huolensa siitä, että eräät eurooppalaiset yritykset kiertävät tätä yhteistä kantaa tiettyjen jäsenvaltioiden tekemien kahdenvälisten sopimusten perusteella;

139.  pyytää jäsenvaltioita lopettamaan käyttövalmiiden yksityisyyteen puuttuvien valvontajärjestelmien viennin alueen valtioihin, jos on riittävästi aihetta epäillä, että niitä käytetään toimittajia, poliitikkoja tai ihmisoikeusaktivisteja vastaan; kehottaa komissiota tarkistamaan unionin vientivalvontajärjestelmää, jotta estetään näiden yksityisyyteen puuttuvien järjestelmien päätyminen vääriin käsiin;

Maakohtaiset kysymykset

140.  korostaa, että alla olevissa maakohtaisissa kohdissa käsitellään ainoastaan ensisijaisia kysymyksiä eivätkä ne siten ole kaiken kattavia;

Kazakstan

141.  korostaa, että syvempien poliittisten ja taloudellisten suhteiden olisi perustuttava yhteisiin arvoihin; toteaa, että Kazakstan on ensimmäinen Keski-Aasian kumppani, jonka kanssa EU on neuvotellut ja allekirjoittanut laajemman kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen; edellyttää Kazakstanilta aktiivista ja konkreettista sitoutumista poliittisiin ja demokraattisiin uudistuksiin, jotka perustuvat sen kansainvälisiin velvoitteisiin ja sitoumuksiin; on tietoinen ”100 askeleen ohjelman” merkityksestä yrityksenä toteuttaa kiireellisiä uudistuksia maassa;

142.  korostaa tässä yhteydessä parlamentin 22. marraskuuta 2012 neuvotteluista EU:n ja Kazakstanin laajemmasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta antamia suosituksia, jotka ovat ratkaisevassa asemassa pyrittäessä saamaan Euroopan parlamentin hyväksyntä uuden laajemman kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemiselle sekä EU:n ja Kazakstanin välisen tulevan yhteistyön kannalta;

143.  on erittäin huolestunut tiedotusvälineiden vapauden, ilmaisunvapauden sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapauden heikentymisestä; muistuttaa ja painottaa, että poliittisten uudistusten konkreettinen ja kouriintuntuva edistyminen on kytketty uudesta laajemmasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytävien neuvottelujen edistymiseen; kehottaa Kazakstania toteuttamaan kaikki mahdolliset toimet varmistaakseen, että sen lainsäädäntö on Euroopan neuvoston normien mukaista ja että se takaa perusvapauksien täysimääräisen täytäntöönpanon asettamatta niille omia rajoituksia; kehottaa Kazakstanin viranomaisia toteuttamaan konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä niiden suositusten täytäntöön panemiseksi, joita oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapautta tarkasteleva YK:n erityisraportoija esitti vierailtuaan Kazakstanissa tammikuussa 2015 ja laadittuaan sen johdosta tuloskertomuksen; kannustaa tässä yhteydessä Kazakstania tarkistamaan ja muuttamaan uutta rikoslakia, jossa kunnianloukkaus on kriminalisoitu, koska siten heikennetään perusvapauksia; ilmaisee syvän huolestumisensa voittoa tavoittelemattomista järjestöistä annetusta laista, jossa heikennetään valtioista riippumattomien järjestöjen riippumattomuutta ja suorastaan kyseenalaistetaan niiden olemassaolo Kazakstanissa, ja kehottaa tarkistamaan sitä;

144.  muistuttaa Kazakstania sen demokraattisia uudistuksia koskevista Etyj-sitoumuksista ja kehottaa sitä sovittamaan vastaavasti yhteen ulkopoliittiset tavoitteensa ja tärkeät kotimaiset poliittiset uudistukset, ottaen huomioon maan jäsenyyden YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2013–2015, että se isännöi vuonna 2017 järjestettävää kansainvälistä EXPO-tapahtumaa ja että maa on ehdolla YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosiksi 2017–2018;

145.  korostaa, että 20. maaliskuuta 2016 järjestettyihin vaaleihin lähetetyn Etyjin/demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n kansainvälisen tarkkailuvaltuuskunnan alustavien päätelmien mukaan Kazakstanilla on vielä paljon tehtävää Etyjille antamiensa demokraattisia vaaleja koskevien sitoumusten täyttämisessä, vaikka hieman edistystä on ollut havaittavissa; kannustaa Kazakstanin viranomaisia toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet kaikkien Etyjin/demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ODIHR:n suositusten täytäntöönpanemiseksi kokonaisuudessaan;

146.  kehottaa vapauttamaan kaikki poliittiset vangit, mukaan lukien Alga!-oppositiopuolueen johtaja Vladimir Kozlov;

147.  ottaa huomioon Kazakstanin positiivisen merkityksen, kun maa isännöi ja siten auttoi vuonna 2013 käytyjä EU3+3:n ja Iranin välisiä neuvotteluja Iranin ydinohjelmasta, Kazakstanin osallistumisen maailmanlaajuisiin ydinturvallisuusaloitteisiin – mukaan lukien uuden kansainvälisen ydinpolttoainepankin isäntänä toimiminen, jonka vuonna 2017 aloitettavasta toiminnasta vastaa Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA – samoin kuin Kazakstanin pohjustavan roolin välittäjänä Venäjän ja Ukrainan välisessä kriisissä sekä välitystoimet Syyrian opposition keskuudessa toteutetuissa kuulemisissa;

148.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Kazakstan saavutti WTO:hon liittymistä koskevan prosessin viimeisen vaiheen vuoteen 2015 mennessä;

Kirgisia

149.  pitää valitettavana Kirgisian taantumista, sillä alueen maista juuri siihen EU asetti eniten odotuksia demokraattisten tavoitteiden saavuttamisessa;

150.  suhtautuu myönteisesti Kirgisiassa saavutettuun edistykseen, jota äskettäin toimitetut parlamenttivaalit ilmensivät; antaa tunnustusta niiden rauhanomaiselle toimittamiselle ja läpinäkyvyyden merkittävälle lisäämiselle; panee tyytyväisenä merkille Kirgisiassa 4. lokakuuta 2015 toimitettuja parlamenttivaaleja seuranneen Etyjin vaalitarkkailuvaltuuskunnan havainnot, joissa korostettiin, että äänestäjillä oli laajasti valinnanvaraa ja vaalikampanjoissa sallittiin kilpailu; on kuitenkin huolestunut siitä, että äänestäminen edellytti biometristen tietojen pakollista rekisteröintiä, mistä seurasi äänestysluettelon kattavuuteen liittyviä merkittäviä ongelmia; korostaa, että tarvitaan lisätoimia täysin toimivan parlamentaarisen demokratian kehittämiseksi huolimatta siitä, että Kirgisia, joka on yksi EU:n demokratiatuen pilottimaista, on osoittanut aluksi rohkaisevia merkkejä demokraattisten uudistusten tavoittelemisesta ja siirtymisestä kohti aitoa monipuoluejärjestelmää;

151.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Kirgisiassa peruttiin "ulkomaiden agentteja" ja hlbti-henkilöitä koskeva rajoittava lainsäädäntöluonnos, ja pyytää Kirgisiaa torjumaan kaikki hlbti-henkilöitä syrjiivät ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan suunnatut lait;

152.  suhtautuu myönteisesti Kirgisian hyväksymiseen YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosiksi 2016–2018 ja kehottaa sitä hyödyntämään jäsenyyttään rakentavasti ihmisoikeuskysymyksien edistämiseksi;

153.  kehottaa painokkaasti komissiota/EUH:ta auttamaan Kirgisiaa oikeudenmukaisen kohtelun takaamiseksi vuonna 2010 tapahtuneiden etnisten selkkausten uhreille;

Tadžikistan

154.  kehottaa painokkaasti Tadžikistania noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia sekä suojelemaan kokoontumisvapautta ja oikeudellisten ammattien harjoittajien riippumattomuutta; kiinnittää huomiota siihen, että tiedotusvälineet joutuivat ongelmalliseen tilanteeseen, kun presidentti oli allekirjoittanut uuden säädöksen, jonka mukaan kaikki virallisia tapahtumia koskevat tiedot kanavoidaan valtiollisen tietotoimiston kautta, millä rajoitetaan muiden tiedotusvälineiden tiedonsaantia; kehottaa Tadžikistania olemaan puuttumatta tarpeettomasti valtioista riippumattomien järjestöjen toimintaan ja olemaan panematta täytäntöön niiden rahoituksesta äskettäin annettua lainsäädäntöä;

155.  on huolissaan päätöksestä kieltää Tadžikistanin islamilaisen elpymisen puolue, mitä on seurannut huolestuttava suuntaus laillisten poliittisten voimien tukahduttamiseksi ja kriittisten äänien hiljentämiseksi turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden nimissä; kehottaa Tadžikistanin viranomaisia noudattamaan vuonna 1997 tehdyn rauhansopimuksen sitoumuksia ja toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan ilmaisunvapaus, moniarvoisuus sekä vapaa ja avoin poliittinen järjestelmä;

156.  ottaa huomioon Etyjin/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan Tadžikistanissa 1. maaliskuuta 2015 toimitetuista parlamenttivaaleista antamat päätelmät, joiden mukaan vaalit käytiin rajoitetussa poliittisessa toimintatilassa eikä niissä taattu ehdokkaille yhtäläisiä mahdollisuuksia;

157.  on edelleen huolestunut EU:n kehitysavun tehottomuudesta maassa; kehottaa painokkaasti EUH:ta/komissiota asettamaan etusijalle ohjelmat, joilla pyritään estämään kidutus säilöönottokeskuksissa ja takaamaan tiedotusvälineiden vapaus Tadžikistanissa;

158.  suhtautuu myönteisesti Tadžikistanin liittymiseen WTO:hon maaliskuussa 2013;

Turkmenistan

159.  korostaa, että Turkmenistan on useimpien merkittävien kansainvälisten sopimusten osapuoli ja siksi sen on kunnioitettava ja suojeltava ihmisoikeuksia kaikissa olosuhteissa; on valmis lisäämään EU:n tukea demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien alalla erityisesti hyödyntäen täysimääräisesti EIDHR:ää ja muita keinoja maan uudistusten tukemiseksi;

160.  pitää valitettavana, että raportointijaksolla oikeusvaltioon, ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvä ja paikan päällä vallitseva tilanne säilyi käytännössä muuttumattomana huolimatta lainsäädäntötoimista, joita toteutettiin politiikan, oikeuden, talouden, sosiaalisella ja koulutuksen alalla; katsoo, että kansainvälisten asiantuntijoiden olisi tarkasteltava uutta lainsäädäntöä kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta;

161.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota vaatimaan Turkmenistanin viranomaisilta konkreettisia toimia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseksi SEU:n 21 artiklan mukaisesti; kehottaa lisäksi jatkamaan ihmisoikeuskysymyksien ottamista esiin meneillään olevan ihmisoikeusvuoropuhelun lisäksi kaikilla tasoilla; esittää EUH:lle uudelleen kehotuksen, joka koskee Ašgabatin yhteystoimiston korottamista mahdollisimman pian täysivaltaiseksi EU:n edustustoksi, jotta se voi muun muassa toimia vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan kanssa ja seurata ihmisoikeustilannetta;

162.  korostaa, että on tärkeää jatkaa ihmisoikeusvuoropuhelua, erityisesti, kun otetaan huomioon jatkuva painostus poliittisin perustein vangittujen henkilöiden vapauttamiseksi ja sen selvittämiseksi, mitä kadonneille vangeille on tapahtunut;

163.  toteaa lisäksi, että EU:n ja Turkmenistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen voimaantulo auttaa hyödyntämään vakiinnutettujen suhteiden täyttä potentiaalia;

164.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kunnioittamaan hänen edeltäjänsä kanssa saavutettua sopimusta seurantamekanismista, jotta EUH voi tiedottaa asianmukaisesti Euroopan parlamentille kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanosta, kun se on tullut voimaan;

165.  suhtautuu myönteisesti Turkmenistanin ja EU:n välisten yhteyksien viimeaikaiseen vahvistamiseen aloilla, joihin liittyy yhteisiä huolenaiheita; ottaa huomioon valtion osallistumisen vuonna 2015 pidettyyn Etyjin inhimillisen ulottuvuuden toimeenpanokokoukseen ja Turkmenistanin korkean tason edustajan läsnäolon 15. vuotuisessa sekakomitean kokouksessa, joka järjestettiin väliaikaisen kauppasopimuksen puitteissa lokakuussa 2015;

166.  kehottaa Turkmenistania keskeyttämään kampanjan, jossa poistetaan satelliittiantenneja ja estetään pääsy joillekin verkkosivuille, ja lopettamaan riippumattomien toimittajien ja kansalaisyhteiskunnan aktivistien pelottelun ja ahdistelun;

Uzbekistan

167.  pitää valitettavana, että EU ei ole pyrkinyt tehokkaasti Uzbekistanin demokratisoimiseen, ja toistaa odottavansa, että EU edistää aktiivisesti tätä tavoitetta maassa; panee merkille, että Uzbekistanin hallitus on kieltäytynyt toteuttamasta minkäänlaisia merkityksellisiä uudistuksia; kannustaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään kriittistä, rakentavaa, ehdollista ja johdonmukaista politiikkaa, jotta EU voi tehdä yhteistyötä Uzbekistanin kanssa;

168.  pitää valitettavana perusoikeuksien ja -vapauksien järjestelmällistä ja rutiininomaista loukkaamista huolimatta niitä koskevien parempien lakien hyväksymisestä ja kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden ratifioimisesta; kehottaa painokkaasti Uzbekistanin viranomaisia toteuttamaan merkityksellisiä toimia huolenaiheiden asianmukaiseksi tarkastelemiseksi ja kaikkien YK:n kidutusta käsittelevän erityisraportoijan, kidutuksen vastaisen komitean ja ihmisoikeuskomitean antamien suositusten tosiasialliseksi täytäntöön panemiseksi;

169.  vaatii Uzbekistanin viranomaisia vapauttamaan kaikki ne, jotka on vangittu kostoksi ilmaisun-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden rauhanomaisesta käyttämisestä, ja korostaa tarvetta ehkäistä ja tutkia vankiloissa tapahtuneita kidutustapauksia; on huolestunut vankeusrangaistusten mielivaltaisesta pidentämisestä; kehottaa Uzbekistanin viranomaisia sallimaan ihmisoikeuksia tarkastelevien valtioista riippumattomien järjestöjen esteettömän toiminnan;

170.  suhtautuu myönteisesti siihen, että maassa on edistytty lapsityövoiman käytön poistamisessa ja erityisesti hallituksen esittämään asiaa koskevaan kieltoon; muistuttaa, että on tärkeää seurata itsenäisesti ja puolueettomasti kiellon täytäntöönpanoa; palauttaa mieliin, että on estettävä pakkotyön käyttö puuvillan sadonkorjuun yhteydessä, ja kannustaa samalla hallitusta sitoutumaan laajemmin lisätoimien toteuttamiseen, kuten esimerkiksi toimintasuunnitelman laatimiseen pakkotyön poistamiseksi ILOn ja Maailmanpankin suosituksien mukaisesti;

171.  muistuttaa, että parlamentti päätti olla harkitsematta suostumuksen antamista EU:n ja Uzbekistanin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirjalle, jolla sopimuksen määräyksiä laajennetaan koskemaan tekstiilituotteilla käytävää kahdenvälistä kauppaa, siihen asti, kunnes on vahvistettu, että konkreettisia uudistuksia on toteutettu ja että niissä on saavutettu merkittäviä tuloksia, ja varmistetaan, että lapsityövoiman käytön lisäksi myös pakkotyövoiman käyttöä ollaan todella poistamassa Uzbekistanista;

172.  katsoo tässä yhteydessä, että osa EU:n aiemmin Uzbekistanille antamasta kehitysavusta, kuten sen parlamentin valmiuksien kehittämiseksi annettu apu, ohjautui väärin ja että sitä olisi kohdistettava merkityksellisemmille aloille, kuten maaseudun kehittämiseen ja ympäristön ja vesivarojen hallintaan;

173.  on erittäin huolissaan islamilaisen liikkeen toiminnasta Uzbekistanissa, sillä se on vannonut Da'eshille uskollisuutta elokuussa 2015, ja siihen on liittynyt tuhansia jihadisteja Keski-Aasiassa;

o
o   o

174.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, EUH:lle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle sekä Kazakstanin, Kirgisian, Tadžikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL C 184 E, 6.8.2009, s. 49.
(2)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 91.
(3)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 68.
(4)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 27.
(5)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 28.
(6)EUVL C 419, 16.12.2015, s. 153.
(7)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0252.
(8)EUVL C 434, 23.12.2015, s. 111.
(9)EUVL C 434, 23.12.2015, s. 87.
(10)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 69.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0288.
(12)EUVL C 434, 23.12.2015, s. 24.
(13)EUVL C 74 E, 13.3.2012, s. 12.
(14)EUVL C 419, 16.12.2015, s. 159.
(15)EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 93.
(16)EUVL C 45, 5.2.2016, s. 85.
(17)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0008.
(18)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0426.
(19)EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 92.
(20)EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 80.
(21)EUVL C 224 E, 19.8.2010, s. 12.
(22)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0040.
(23)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 195.
(24)EUVL C 36, 29.1.2016, s. 126.
(25)Maailmanpankin tilastot 2012.
(26)Maailmanpankin tilastot viiden vuoden ajalta (2011–2015).
(27)Yhdysvaltain ulkoasiainministeriön keräämistä tiedoista.

Oikeudellinen huomautus