Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2205(DEC)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0080/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0080/2016

Keskustelut :

PV 27/04/2016 - 17
CRE 27/04/2016 - 17

Äänestykset :

PV 28/04/2016 - 4.23
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0159

Hyväksytyt tekstit
PDF 262kWORD 91k
Torstai 28. huhtikuuta 2016 - Bryssel Lopullinen painos
Vastuuvapaus 2014: EU:n erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta
P8_TA(2016)0159A8-0080/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2016 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta (2015/2205(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvioiden toteuttamisesta varainhoitovuonna 2014,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen varainhoitovuotta 2013 koskevien vastuuvapauspäätösten seurannasta (COM(2015)0505) sekä kertomuksen liitteenä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat (SWD(2015)0194, SWD(2015)0195),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityisvuosikertomukset(1) erillisvirastojen tilinpäätöksistä varainhoitovuodelta 2014,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2)ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(3),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(4) ja erityisesti sen 110 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0080/2016),

A.  toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 110 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomautukset;

1.  toteaa, että erillisvirastoilla on tärkeitä tehtäviä, joilla on suora vaikutus unionin kansalaisten päivittäiseen elämään; toteaa myös jälleen, että virastojen ja etenkin sääntelyvirastojen ja riippumatonta tietojenkeruuta hoitavien virastojen autonominen asema on tärkeää; muistuttaa, että erillisvirastojen perustamisen päätarkoituksena oli riippumattomien teknisten tai tieteellisten arviointien suorittaminen;

2.  toteaa, että EU:n erillisvirastoja ja muita elimiä koskevien tilintarkastustuomioistuimen vuotuisten tarkastusten tuloksista varainhoitovuodelta 2014 laaditun yhteenvedon, jäljempänä 'tilintarkastustuomioistuimen yhteenveto', mukaan erillisvirastojen vuoden 2014 määrärahat olivat noin 1,9 miljardia euroa, mikä tarkoittaa, että ne olivat noin 5 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2013 ja että niiden osuus unionin yleisestä talousarviosta oli noin 1,4 prosenttia; korostaa, että tästä noin 63 prosenttia (1,2 miljardia euroa) katetaan unionin rahoituksella, kun taas loput katetaan perittävistä maksuista saaduilla tuloilla tai muista lähteistä;

3.  panee merkille, että erillisvirastot työllistävät 6 578 vakinaista ja määräaikaista toimihenkilöä, mikä merkitsee 0,64 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna, ja että erillisvirastojen osuus unionin yleisessä talousarviossa vahvistetusta unionin toimihenkilöiden kokonaismäärästä on 14 prosenttia; panee lisäksi merkille, että erillisvirastoissa työskentelee noin 3 200 sopimussuhteista toimihenkilöä tai työkomennuksella olevaa kansallista asiantuntijaa; toteaa, että henkilöstön määrän kasvu keskittyy lähinnä virastoihin, joiden tehtävämäärää on lisätty, sekä rahoitusalan valvonnasta vastaaviin virastoihin ja toimeenpanovirastoihin, joille on annettu uusia vastuualueita Horisontti 2020 -puiteohjelman ja muiden ohjelmien yhteydessä;

Yhteinen lähestymistapa ja komission etenemissuunnitelma

4.  muistuttaa, että heinäkuussa 2012 parlamentti, neuvosto ja komissio hyväksyivät erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan, jäljempänä 'yhteinen lähestymistapa', eli poliittisen sopimuksen erillisvirastojen tulevasta hallinnasta ja uudistamisesta; toteaa, että komissio on vastuussa sopimukseen liittyvistä jatkotoimista;

5.  panee merkille komission edistymiskertomuksen yhteisen lähestymistavan täytäntöönpanosta sekä komission ja erillisvirastojen yhdessä toteuttamat toimenpiteet, joiden ansiosta on saatu aikaan selvää edistystä; katsoo, että tämä varmistaa tasapainoisemman hallinnoinnin sekä tehokkuuden, vastuuvelvollisuuden ja johdonmukaisuuden lisäämisen; toteaa lisäksi erillisvirastojen verkoston (”verkosto”) yhteydessä, että erillisvirastot ovat edenneet hyvin yhteisessä lähestymistavassa edellytettyjen toimien täytäntöönpanossa, sillä erillisvirastoja koskevien etenemissuunnitelmaan sisältyvien toimien toteutusaste on 99 prosenttia;

6.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on erillisvirastoja kuultuaan antanut ohjeita tulosindikaattoreista, joiden avulla pyritään arvioimaan erillisvirastojen johtajien tuloksia, ja että komissio on laatinut erillisvirastojen täytäntöönpanosääntöjen hyväksymistä koskevia ohjeita, jotka koskevat vakituisen henkilöstön työskentelyä; odottaa, että nämä ohjeet auttavat erillisvirastoja sujuvoittamaan prosessejaan, mikä säästää aikaa ja resursseja;

Talousarvio- ja varainhallinto

7.  muistuttaa, että vuotuisuuden periaate on yhtenäisyyden ja tasapainon periaatteiden ohella yksi kolmesta varainhoidon perusperiaatteesta, jotka ovat välttämättömiä unionin talousarvion tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi; panee tilintarkastustuomioistuimen yhteenvedosta merkille, että seuraavalle varainhoitovuodelle siirrettyjen sidottujen määrärahojen suuri määrä on edelleen yleisin talous- ja varainhallintoon liittyvä ongelma, joka koskee 28:aa erillisvirastoa; toteaa kuitenkin, että määrärahojen siirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat usein osittain tai täysin perusteltuja erillisvirastojen toimenpideohjelmien monivuotisen luonteen vuoksi ja että tällaiset siirrot eivät välttämättä ole osoitus talousarvion suunnittelun ja toteuttamisen heikkouksista eivätkä ne ole myöskään aina vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta; toteaa, että erillisvirastot suunnittelevat tällaiset toimenpideohjelmista aiheutuvat määrärahojen siirrot varainhoitovuodelta toiselle monessa tapauksessa etukäteen ja ilmoittavat niistä tilintarkastustuomioistuimelle, mikä helpottaa suunniteltujen ja suunnittelemattomien siirtojen erottamista toisistaan;

8.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen havainnon, että edellisiltä varainhoitovuosilta siirrettyjä määrärahoja peruuntui suuri määrä kahdeksassa tapauksessa; toteaa peruuntumisten osoittavan, että siirretyt määrärahat oli sidottu yliarvioitujen tarpeiden perusteella tai että ne eivät olleet muutoin perusteltuja; kehottaa asianomaisia erillisvirastoja toteuttamaan toimia, jotta tämä ei toistuisi jatkossa; panee merkille verkoston näkemyksen, että peruuntumisaste antaa viitteitä siitä, kuinka hyvin erillisvirastot ovat ennakoineet rahoitustarpeensa, ja on siirtojen määrää parempi hyvän talousarviosuunnittelun indikaattori; panee merkille verkoston näkemyksen, että asianomaiset erillisvirastot ovat toteuttaneet erilaisia toimenpiteitä parantaakseen talousarvion valvontajärjestelmiään ja käsitelläkseen kyseistä asiaa;

9.  muistuttaa erillisvirastoja siitä, että komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1271/2013 (varainhoidon puiteasetus) säädetään konsolidoidusta vuotuisesta toimintakertomuksesta, jossa yhdistetään tietoja vuotuisista toimintakertomuksista, sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen kertomuksista ja rahoituskertomuksista ja joka toimitetaan vuosittain 1. heinäkuuta mennessä komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle; kehottaa erillisvirastoja, jotka eivät ole vielä sisällyttäneet sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia koskevia yksityiskohtaisia tietoja konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseensa, tekemään niin;

10.  panee merkille verkoston näkemyksen, että varainhoidon puiteasetuksen soveltaminen aiheuttaa erillisvirastoille monessa tapauksessa haasteita tehokkaan ja yksinkertaistetun varojen käytön suhteen, etenkin kun on kyse julkisista hankinnoista, monivuotisesta ohjelmasuunnittelusta, välillisten avustusten hallinnoinnista ja tilien konsolidointipaketin edellyttämästä monimutkaisesta dokumentoinnista; kehottaa komissiota ja verkostoa jatkamaan sääntöjen mahdollisen yksinkertaistamisen tarkastelua ja ottamaan samalla huomioon erillisvirastojen erilaiset tarpeet;

11.  panee tyytyväisenä merkille, että kaikkien erillisvirastojen taloudellinen asema 31. joulukuuta 2014 sekä niiden toimien tulokset ja rahavirrat mainittuna päivänä päättyneeltä varainhoitovuodelta on esitetty niiden tilinpäätöksissä kaikilta olennaisilta osiltaan oikein voimassa olevien varainhoitoa koskevien säännösten ja komission tilinpitäjän vahvistamien kirjanpitosääntöjen mukaisesti;

12.  panee tyytyväisenä merkille, että kaikkien erillisvirastojen 31. päivänä joulukuuta 2014 päättyneeltä varainhoitovuodelta antamien tilinpäätösten perustana olevat toimet olivat kaikilta olennaisilta osiltaan lailliset ja asianmukaiset;

13.  on huolissaan siitä, että tiettyjä erillisvirastoja rahoitetaan osittain alan toimijoilta kerätyillä maksuilla, koska tällaiset taloudelliset siteet voivat vaikuttaa niiden riippumattomuuteen; kehottaa kaikkia erillisvirastoja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla suojellaan niiden sisäisten ja ulkoisten toimintatapojen riippumattomuutta;

Erillisvirastojen keskinäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden toimielinten kanssa – yhteiset palvelut ja synergia

14.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että 93 prosenttia erillisvirastoista oli ilmoittanut, että ne käyttävät yhteisiä palveluja muiden erillisvirastojen ja toimielinten kanssa; panee merkille, että 75 prosentilla erillisvirastoista on yhteistyösopimuksia, työjärjestelyjä ja yhteistyötä koskevia yhteisymmärryspöytäkirjoja muiden erillisvirastojen, toimielinten ja jäsenvaltioiden kanssa; panee merkille, että yleisluonteisia sopimuksia pannaan täytäntöön vuosittain ja että konkreettisempia yksittäisiä toimia toteutetaan hallinnollisten palvelujen ja erityisten operationaalisten palvelujen alalla; kannustaa erillisvirastoja pyrkimään yhteisten palvelujen järjestämiseen, kun tällä saadaan aikaan kustannussäästöjä ja parannetaan tehokkuutta; tähdentää, että kun palvelut ovat yhteisiä, osallistuvien erillisvirastojen tai toimielinten olisi jaettava kustannukset oikeudenmukaisesti, jotta palvelun kaikkia kustannuksia ei sälytettäisi yhdelle osapuolelle;

15.  ehdottaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio harkitsevat tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavien uusien erillisvirastojen sijoittamista muiden virastojen lähelle, jotta ne voisivat käyttää yhteisiä palveluja helpommin;

16.  panee merkille verkoston kannan erillisvirastojen yhdistämiseen; muistuttaa erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän tehtävästä pohtia tehokkuutta tästä näkökulmasta; kannustaa komissiota panemaan alulle pitkän aikavälin vaikutusanalyysin sellaisten erillisvirastojen yhdistämisestä, jotka toimivat samalla laajalla politiikanalalla tai suorittavat samankaltaisia tehtäviä;

17.  pitää myönteisinä suuntaviivoja, jotka koskevat erillisvirastojen välisiä hankintamenettelyjä ja niiden osallistumista komission johtamiin hankintamenettelyihin; panee merkille hyödyt, joita koituu ei vain erillisvirastoille vaan myös komissiolle synergian luomisesta ja yhteisistä hankintamenettelyistä yhteisen lähestymistavan puitteissa; pitää tältä osin valitettavana, että komissiolla on suunnitelmia alkaa periä erillisvirastoilta palveluistaan hallinnollisia maksuja; muistuttaa komissiota siitä, että erillisvirastot rahoitetaan samasta unionin talousarviosta ja että tällaiset maksut voisivat johtaa siihen, että yhteisiin hankintamenettelyihin osallistuminen vähenee; kehottaa komissiota harkitsemaan uudelleen näiden maksujen käyttöönottoa erillisvirastoille komission johtamissa hankintamenettelyissä;

Henkilöstöhallinto

18.  muistuttaa, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(5) 27 kohdassa määrätään henkilöstön asteittaisesta vähentämisestä 5 prosentilla kaikissa toimielimissä, elimissä ja virastoissa ja että kyseinen vähennys toteutetaan 2013–2017; ottaa huomioon, että useimmat erillisvirastot ovat jo toteuttaneet tämän 5 prosentin tai sitä suuremman vähennyksen, kun perustana sovelletaan vuoden 2012 henkilöstötaulukkoa; muistuttaa, että komissio alkoi toteuttaa 5 prosentin vähennystä vuoden 2013 henkilöstötaulukossaan soveltaen laskelmiensa perustana virkojen määrää vuonna 2012; toteaa, että komissio on soveltanut erillisvirastojen henkilöstöön ylimääräistä 5 prosentin leikkausjärjestelmää luodakseen uudelleen kohdennettavien virkojen varannon, josta osoitetaan virkoja erillisvirastoille, jotka saavat uusia tehtäviä tai jotka ovat vasta aloittamassa toimintaansa; kehottaa komissiota tekemään niin sanotun SWOT-analyysin erillisvirastojen toimeksiannoista ja vuotuisista työohjelmista, jotta se voi tehdä tietoon perustuvan päätöksen siitä, mitkä virastot tarvitsevat lisää henkilöstöä ja mitkä eivät;

19.  palauttaa mieliin parlamentin talousarviomenettelyn yhteydessä esittämän kannan, jonka mukaan henkilöstöön, jota koskevat menot rahoitetaan alalta kerätyillä maksuilla unionin talousarviovarojen sijaan, ei pitäisi soveltaa unionin toteuttamaa vuosittaista yhden prosentin vähennystä; kehottaa komissiota tarkastelemaan erikseen virastoja, jotka saavat rahoituksensa pääasiassa unionin talousarviosta, ja ehdottamaan erityispuitteita virastoille, joiden rahoitus on peräisin lähinnä alan toimijoiden maksuista, joiden olisi oltava suhteutettuja viraston tarjoamiin palveluihin;

20.  kannustaa kaikkia erillisvirastoja pyrkimään sukupuolten tasapainoon ylemmän johdon virkoja täytettäessä; toteaa, että tiettyjen erillisvirastojen luvut ovat varsin epätyydyttäviä; kehottaa verkostoa toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle yksityiskohtaisen selonteon toimenpiteistä, joita on toteutettu sen varmistamiseksi, että sukupuolten tasapaino toteutuu kaikkien erillisvirastojen ylemmässä johdossa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita pyrkimään sukupuolten tasapainoon hallintoneuvoston/johtokunnan jäseniä nimitettäessä;

Eturistiriidat ja avoimuus

21.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että yli 80 prosenttia kaikista erillisvirastoista soveltaa petostenvastaista strategiaa; toteaa, että neljästä vailla strategiaa olevasta erillisvirastosta kolme aikoo kehittää ja hyväksyä petostenvastaisen strategian vuonna 2016 ja että neljäs, Euroopan poliisivirasto, soveltaa komission petostenvastaisessa strategiassa määriteltyjä periaatteita ja standardeja sekä vahvaa rahoitusmallia, johon kuuluu jatkuvaa todentamista etu- ja jälkikäteen; panee merkille, että kaikissa hyväksytyissä strategioissa on otettu huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston menetelmät ja sen antamat petostenvastaisia strategioita koskevat ohjeet;

22.  panee erillisvirastojen antamista tiedoista merkille, että unionin kansalaisten luottamusta unionin toimielimiin, erillisvirastoihin ja elimiin pidetään erittäin tärkeänä; toteaa, että erillisvirastot ovat ottaneet käyttöön konkreettisia toimenpiteitä ja välineitä puuttuakseen asianmukaisella tavalla todellisten ja oletettujen eturistiriitojen riskiin; kehottaa erillisvirastoja miettimään strategiaa, jonka avulla päästäisiin lähemmäksi unionin kansalaisia; toteaa, että kaikki erillisvirastot ovat jo hyväksyneet eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa koskevia toimintaperiaatteita ja että kyseisiä periaatteita on mukautettu komission suuntaviivoihin, jotka koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallintaa unionin erillisvirastoissa; toteaa, että toimintaperiaatteisiin kuuluu muun muassa toimenpiteitä mahdollisten riskien havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa, parhaiden käytänteiden tunnistamista muissa elimissä, kuten komissiossa, muissa erillisvirastoissa ja Euroopan petostentorjuntavirastossa, sekä eturistiriitoja koskevia toimintaperiaatteita henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille, jotka eivät kuulu henkilöstösääntöjen piiriin; pyytää erillisvirastoja punnitsemaan eturistiriitoja koskevien yhteisten sääntöjen etuja ja haittoja;

23.  kehottaa parantamaan yleisesti korruption ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa julkisella sektorilla sekä erityisesti unionin toimielimissä ja erillisvirastoissa kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla alkaen siitä, että parannetaan asiakirjojen saatavuutta ja tiukennetaan eturistiriitoja koskevia sääntöjä, otetaan käyttöön tai vahvistetaan avoimuusrekistereitä, myönnetään riittävästi resursseja lainvalvontatoimiin ja parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa;

24.  pitää huolestuttavana, että eräät erillisvirastot eivät ole vielä hyväksyneet väärinkäytösten paljastamista koskevia ohjeita; katsoo, että kaikkien unionin toimielinten ja erillisvirastojen on viimeistään nyt hyväksyttävä pikaisesti sisäiset säännöt väärinkäytösten paljastamisesta ja sovellettava velvollisuuksiinsa yhteistä toimintatapaa keskittyen väärinkäytösten paljastajien suojeluun; kehottaa toimielimiä ja erillisvirastoja ottamaan erityisesti huomioon väärinkäytösten paljastajien suojelemisen käsiteltäessä piakkoin hyväksyttävää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta; kehottaa komissiota edistämään väärinkäytösten paljastajien vähimmäissuojelua koskevaa lainsäädäntöä unionissa; kehottaa toimielimiä ja erillisvirastoja varmistamaan, että ei ainoastaan velvoiteta muodollisesti virkamiehiä ilmoittamaan kaikenlaisista sääntöjenvastaisuuksista vaan myös vahvistetaan väärinkäytösten paljastajien riittävä suojelu; kehottaa toimielimiä ja erillisvirastoja panemaan henkilöstösääntöjen 22 c artiklan täytäntöön viipymättä;

25.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että 16 virastoa (52 prosenttia) käyttää asiantuntijaryhmiä ja tiedelautakuntia ja -komiteoita ja että lähes kaikki niistä ottavat huomioon huolenaiheet, jotka Euroopan oikeusasiamies oli ottanut esille 12. toukokuuta 2014 käynnistämässään oma-aloitteisessa tutkimuksessa (OI/6/2014/NF), joka koskee näiden ryhmien henkilöstöpolitiikkaa; kehottaa erillisvirastoja, jotka eivät ole vielä ottaneet näitä seikkoja huomioon, tekemään niin viipymättä; kehottaa erillisvirastoja soveltamaan asiantuntijaryhmiä koskevia uusia sääntöjä, jotka komission on määrä hyväksyä;

26.  panee merkille, että 29 erillisvirastoa (yli 90 prosenttia) soveltaa toimintaperiaatteita, jotka koskevat hallintoneuvoston/johtokunnan jäsenten, johdon ja ulkopuolisten sekä omien asiantuntijoiden ansioluetteloiden ja sidonnaisuusilmoitusten julkaisemista; toteaa lisäksi, että 23 erillisvirastoa (74 prosenttia) julkaisee ansioluettelot ja sidonnaisuusilmoitukset verkkosivustollaan; pitää huolestuttavana, että eräät erillisvirastot empivät julkaista hallintoneuvoston/johtokunnan jäsenten ansioluetteloita tai sidonnaisuusilmoituksia, koska ei ole olemassa mitään mekanismia, jolla kyseiset jäsenet velvoitettaisiin niiden toimittamiseen; kehottaa avoimuuden parantamiseksi niitä erillisvirastojen hallintoneuvoston/johtokunnan jäseniä, jotka eivät ole vielä toimittaneet eturistiriidattomuuden osoittavia asiakirjoja, toimittamaan ne viipymättä julkaistavaksi kulloisenkin erillisviraston verkkosivustolla;

27.  pyytää kaikkia unionin toimielimiä ja erillisvirastoja panemaan täytäntöön henkilöstösääntöjen 16 artiklan julkistamalla vuosittain tiedot palveluksesta lähteneistä johtavista virkamiehistä ja luettelon eturistiriidoista; vaatii, että kaikki unionin toimielimet ja erillisvirastot arvioivat unionin tehtävissä työskentelyn jälkeisten työpaikkojen yhteensopivuuden ja tilanteet, joissa virkamiehet ja Euroopan parlamentin entiset jäsenet siirtyvät julkiselta sektorilta yksityiselle (nk. pyöröovitapaukset), sekä eturistiriidan mahdollisuuden ja määrittelevät selkeästi karenssiajat, joiden olisi jatkuttava vähintään niin kauan kuin siirtymäkorvauksia maksetaan;

28.  korostaa tarvetta lujittaa lahjomattomuutta ja parantaa eettisiä toimintapuitteita soveltamalla paremmin menettelysääntöjä ja eettisiä periaatteita, jotta on mahdollista vahvistaa yhteistä toimivaa lahjomattomuuden kulttuuria kaikissa unionin toimielimissä ja erillisvirastoissa;

29.  kehottaa menettelysäännöt käyttöön ottaneita unionin toimielimiä ja erillisvirastoja, parlamentti mukaan luettuna, tehostamaan täytäntöönpanotoimiaan, kuten taloudellisista sidonnaisuuksista annettujen ilmoitusten tarkastamista;

30.  kehottaa kaikkia erillisvirastoja käyttämään pakollista avoimuusrekisteriä koskevalla uudella toimielinten sopimuksella luotavaa kehystä ohjausvälineenä, kun ne toimivat vuorovaikutuksessa unionin toimintapolitiikkojen laatimiseen ja täytäntöönpanoon osallistuvien organisaatioiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kanssa, jotta edunvalvontatoimintaan liittyvää avoimuutta lisätään;

Toiminnan tuloksellisuus

31.  toteaa, että kustannustehokkuuden periaate ja unionin tuottaman lisäarvon periaate koskevat myös erillisvirastoja, joiden olisi varmistettava, että kansalaisille tiedotetaan asianmukaisesti erillisvirastojen toiminnan tuloksista; toteaa, että tulosten aikaan saaminen on tärkeää; painottaa, että monet erillisvirastot eivät nimenomaisesti sisällytä vuosikertomuksiinsa tietoja toimintansa tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta vastuuntuntoisella tavalla; pitää tärkeänä, että verkostosta tulee toiminnan tuloksellisuutta käsittelevän toimielinten välisen uuden työryhmän jäsen, jotta voidaan päästä yhteisymmärrykseen tuloksellisuuteen perustuvista ja tuloksia painottavista budjetointiperiaatteista sekä havaita parannusmahdollisuuksia erillisvirastojen nykyisissä tuloksellisuusmalleissa; pyytää tilintarkastustuomioistuinta tekemään arvioinnin erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta ja tuloksista hyvissä ajoin ennen vuonna 2016 toteutettavaa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista;

Viestintä ja näkyvyys

32.  panee verkoston antamista tiedoista merkille, että lähes kaikki erillisvirastot ilmoittavat verkkosivustollaan olevansa unionin erillisvirastoja, lukuun ottamatta Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista, joka ilmoittaa olevansa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission riippumaton neuvoa-antava elin; toteaa lisäksi, että 50 prosenttia erillisvirastoista on julkaissut verkkosivustollaan tietoja kaikilla unionin virallisilla kielillä, neljä erillisvirastoa on antanut tietoja 23:lla unionin kielellä, 22 prosenttia antaa tietoja vähintään kahdella kielellä ja 9 prosenttia pitää yllä verkkosivustoa ainoastaan englanniksi, joskin eräät erillisvirastot aikovat laajentaa kielivalikoimaa saksalla; toteaa lisäksi, että kaikki erillisvirastot eivät resurssipulan vuoksi voi nykyisellään soveltaa monikielistä lähestymistapaa kokonaisuudessaan; pyytää erillisvirastoja harkitsemaan sosiaalisen median välineiden, selvitysten ja kohderyhmien käyttöä tunnettuuden mittaamiseksi ja sen arvioimiseksi, miten viestintästrategiaa voidaan jatkossa parantaa;

33.  panee merkille verkoston näkemyksen, jonka mukaan erillisvirastot ovat sitoutuneet vahvasti lisäämään läsnäoloaan sosiaalisessa mediassa; toteaa, että vain muutamat erillisvirastot eivät ole vielä sosiaalisessa mediassa, mutta ne ovat sitoutuneet tällaisen viestinnän aloittamiseen lähitulevaisuudessa; toteaa, että sosiaalisen median välityksellä toteutettaviin tiedotustoimiin kuuluvat selonteot, tapahtumat, työllistymismahdollisuudet sekä julkiset hankinnat; toteaa lisäksi, että sosiaaliseen mediaan liittyvä toiminta nivoutuu yhteen erillisvirastojen muiden viestintävälineiden kanssa;

34.  kehottaa erillisvirastoja entisestään tehostamaan toimiaan viestintätapojensa parantamiseksi, lisäämään näkyvyyttään erilaisilla sosiaalisen median välineillä tietoisuuden lisäämiseksi erillisvirastojen toiminnasta ja saavutuksista sekä varmistamaan, että kansalaiset ovat hyvin perillä erillisvirastojen työstä;

Muita huomautuksia

35.  panee merkille, että komissio laati erillisvirastoilta saatujen tietojen perusteella erillisvirastojen ja niiden isäntäjäsenvaltioiden välillä tehtäviä toimipaikkasopimuksia koskevat suuntaviivat ja vakiomääräykset; toteaa, että neljä erillisvirastoa käy tammikuussa 2016 edelleen neuvotteluja isäntäjäsenvaltion kanssa ja että edellisvuonna vastaava luku oli kymmenen; toteaa, että nämä sopimukset ovat tärkeitä erillisvirastojen toiminnalle ja turvallisuudelle; kehottaa erillisvirastoja ja jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tehneet toimipaikkasopimuksia, tekemään ne viipymättä;

36.  muistuttaa siitä, miten tärkeitä ovat erillisvirastojen ja niiden isäntämaiden välisen päätoimipaikkaa koskevan sopimuksen sosiaaliset näkökohdat, kuten henkilöstön sosiaalisten olojen ja elinolojen ennakoitavuus (koulumaksut, asemaan liittyvät kysymykset jne.);

37.  pitää huolestuttavana, että joillakin erillisvirastoilla on kaksi toimipaikkaa, ja pitää tarpeellisena lopettaa mahdollisimman pian kahden toimipaikan järjestelyt, joista ei saada minkäänlaista toiminnallista lisäarvoa;

38.  pyytää unionin toimielimiä ja elimiä toteuttamaan tinkimättä toimia, jotka liittyvät harkintavaltaan ja poissulkemiseen julkisissa hankinnoissa, ja toteuttamaan kaikissa vaiheissa asianmukaiset taustaselvitykset sekä soveltamaan poissulkemista koskevia perusteita sulkeakseen mahdollisissa eturistiriitatapauksissa yritykset menettelyn ulkopuolelle, koska tämä on tärkeää unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi;

39.  muistuttaa tilintarkastustuomioistuinta, että parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat yhteisen lähestymistavan 54 kohdassa, että ”kaikki näihin ulkoistettuihin ulkoisiin tarkastuksiin liittyvät seikat ovat täysin tilintarkastustuomioistuimen vastuulla” ja ”se hallinnoi kaikki tarvittavat hallinnolliset ja hankintamenettelyt”; pyytää komissiota viipymättä vahvistamaan, että yhteistä lähestymistapaa sovelletaan edelleen; pitää erittäin valitettavana, että edelliseen, tilintarkastustuomioistuimen hoitamaan tarkastukseen verrattuna uusi tarkastukseen sovellettava lähestymistapa, jossa mukaan otetaan yksityisen sektorin tarkastajia, on lisännyt 85 prosenttia erillisvirastojen hallinnollista rasitusta, mikä vastaa 13 000 lisätyötuntia tai keskimäärin 3,5:tä kokoaikavastaavaa; pitää valitettavana, että tarkastussopimusten hankinta ja hallinnointi lisäsi erillisvirastojen työmäärää yli 1 400 tunnilla ja että ulkoisten yksityisten tarkastusten vuonna 2014 aiheuttamat lisäkustannukset olivat kokonaisuudessaan 550 000 euroa; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta antamaan yksityisille tarkastajille parempia ohjeita, jotta lisääntynyttä hallinnollista rasitusta kyetään karsimaan merkittävästi;

40.  kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja erillisvirastoja tehostamaan unionin taloudellisten etujen turvaamiseen tarkoitettuja menettelyjään ja käytäntöjään ja edistämään aktiivisesti tulossuuntautunutta vastuuvapausmenettelyä;

41.  ehdottaa, että parlamentti, neuvosto ja komissio harkitsevat sellaisten pienempien erillisvirastojen yhdistämistä, joiden tehtävät ovat samankaltaisia tai liittyvät toisiinsa; vakuuttaa, että tämä johtaisi tehokkuussäästöihin pitkällä aikavälillä;

42.  katsoo, että unionin toimielinten ja erillisvirastojen vuosikertomuksilla voisi olla tärkeä merkitys avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden noudattamisessa; kehottaa unionin toimielimiä ja erillisvirastoja sisällyttämään vuosikertomuksiinsa näitä asioita koskevan luvun;

43.  panee merkille, että samalla kertaa on julkaistu etenemissuunnitelmat, joilla aloitetaan kolmen kolmikantaisen erillisviraston eli Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (CEDEFOP), Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta annettujen asetusten muuttaminen; korostaa, että muutokset eivät vaikuttane näiden erittäin hyvämaineisten erillisvirastojen keskeisiin tehtäviin eivätkä niiden kolmikantaiseen luonteeseen ja että muutoksissa varmistetaan kansallisten viranomaisten, ammattiliittojen ja työntekijäjärjestöjen aktiivinen osallistuminen niiden hallintoon ja toimintaan;

44.  vahvistaa, että erillisvirastojen vuotuisten työohjelmien ja monivuotisten strategioiden luonnoksista keskusteleminen parlamentin asiasta vastaavissa valiokunnissa auttaa varmistamaan, että työohjelmat ja strategiat ilmentävät todellisia poliittisia painopisteitä; korostaa kuitenkin, että unionin talousarviosykli on mukautettava Eurooppa 2020 -strategiaan, jotta voidaan valvoa täysipainoisesti kunkin viraston toiminnan tuloksellisuutta niiden pyrkiessä edistämään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista sekä raportoida toiminnan tuloksellisuudesta kattavasti;

45.  panee merkille erillisvirastojen hyvät yhteistyökäytännöt elin- ja työolojen, ammatillisen koulutuksen sekä työturvallisuuden ja -terveyden alalla, mikä maksimoi synergian ja yhteistyön ja parantaa täydentävyyttä; pitää lisäksi myönteisenä, että komissio ja erillisvirastot vaihtavat keskenään hyviä käytänteitä, ja kannustaa niitä jatkamaan kyseistä vaihtotoimintaa;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville erillisvirastoille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1)EUVL C 409, 9.12.2015, s. 1.
(2)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3)EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
(4)EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(5)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

Oikeudellinen huomautus