Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2127(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0050/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0050/2016

Keskustelut :

PV 27/04/2016 - 16
CRE 27/04/2016 - 16

Äänestykset :

PV 28/04/2016 - 4.64
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0200

Hyväksytyt tekstit
PDF 299kWORD 112k
Torstai 28. huhtikuuta 2016 - Bryssel Lopullinen painos
Euroopan investointipankin vuosikertomus 2014
P8_TA(2016)0200A8-0050/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. huhtikuuta 2016 Euroopan investointipankista (EIP) – vuosikertomus 2014 (2015/2127(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin toimintakertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2014 ja tilastokertomuksen vuodelta 2014,

–  ottaa huomioon vuoden 2014 kestävyyskertomuksen, vuoden 2014 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:ssa toteuttamien toimien kolmeen pilariin perustuvasta arvioinnista sekä vuoden 2014 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:n ulkopuolella toteuttamien toimien tuloksista,

–  ottaa huomioon EIP:n tarkastuskomitean vuosikertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankkiryhmän vuosikertomuksen 2014 petostentorjunnasta,

–  ottaa huomioon EIP-ryhmän toimintasuunnitelman 2014–2016 (17. joulukuuta 2013), Euroopan investointirahaston toimintasuunnitelman 2014–2016 (joulukuu 2013) sekä EIP-ryhmän toimintasuunnitelman 2015–2017 (21. huhtikuuta 2015),

–  ottaa huomioon kertomuksen EIP:n avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2014,

–  ottaa huomioon säännösten noudattamista valvovan EIP:n toimiston toimintakertomuksen 2014,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 174, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin työjärjestyksen,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman ”Euroopan investointipankki (EIP) – vuosikertomus 2012”(1),

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin vuosikertomuksesta 2013(2),

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta(3) sekä 27. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan talouden pitkäaikaisesta rahoituksesta (COM(2014)0168),

–  ottaa huomioon EIP:n ulkoisista valtuuksista vuosiksi 2007–2013 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU sekä EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU,

–  ottaa huomioon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta tehdyn päätöksen N:o 1639/2006/EY sekä yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla annetun asetuksen (EY) N:o 680/2007 muuttamisesta 11. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 670/2012 (joka koskee Eurooppa 2020 ‑hankejoukkolainoja koskevan aloitteen pilottivaihetta),

–  ottaa huomioon lokakuussa 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa viitataan nimenomaisesti siihen, että EIP osallistuu uuteen varantoon, josta katetaan energiatehokkuuden parantamiseen ja energiajärjestelmien uudistamiseen tehtäviä investointeja alemman tulotason jäsenvaltioissa,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2015/1017(4),

–  ottaa huomioon 22. heinäkuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Työtä ja kasvua Euroopan tulevaisuuden hyväksi: kansallisten keskuspankkien rooli Euroopan investointiohjelman tukemisessa” (COM(2015)0361),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0050/2016),

A.  toteaa, että EIP:n ydintehtävä EU:n pankkina on tukea taloudellisesti unionin edun mukaisia hankkeita, jotka edistävät sisämarkkinoiden tasapainoista kehitystä sekä sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja tätä kautta Euroopan yhdentymistä sekä työllisyyden parantamista ja unionin kilpailukykyä;

B.  toteaa, että kaikkien EIP:n rahoittamien toimien on oltava johdonmukaisia unionin perussopimusten sekä Eurooppa 2020 -strategiassa ja kasvu- ja työllisyyssopimuksen rahoitusvälineessä vahvistettujen yleisten tavoitteiden ja painopistealojen kanssa;

C.  toteaa, että tätä varten EIP voittoa tavoittelematta myöntää lainoja ja antaa takauksia, jotka helpottavat hankkeiden rahoittamista kaikilla talouden aloilla;

D.  toteaa, että vuoden 2008 rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisi on aiheuttanut vakavan investointivajeen ja massatyöttömyyden, joka koskee erityisesti nuoria, ja Euroopan talouden pysähtyneisyyden odotetaan jatkuvan vielä pitkään;

E.  toteaa, että tällä hetkellä sekä yksittäiset jäsenvaltiot että koko EU ovat mittavan haasteen edessä ja koko EU:n historiassa ennennäkemättömässä tilanteessa, kun niiden on hallinnoitava eri puolilta maailmaa tulevia maahanmuuttovirtoja;

F.  toteaa, että nykyoloissa EIP:n keskeinen rooli Euroopan investointiohjelman tehokkaassa täytäntöönpanossa ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) tuloksekkaassa toiminnassa on entistä tärkeämpi, sillä pankki on pääasiallinen väline kasvun aikaansaamiseksi, kunnollisten työpaikkojen luomiseksi sekä sosiaalisten ja alueellisten rajalinjojen umpeen kuromiseksi unionissa;

G.  toteaa, että Euroopan investointirahastolla (EIR) on keskeinen rooli EIP-ryhmän toimissa, joilla vastataan kriisin pitkän aikavälin seurauksiin, ja toteaa, että tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä se myötävaikuttaa osaltaan Euroopan talouden elpymiseen;

H.  katsoo, että EIP:n ei pitäisi olla pelkästään rahoituslaitos, vaan myös tiedon ja hyvien käytäntöjen pankki, joka neuvoo jäsenvaltioita ja talouden toimijoita ja edistää omalta osaltaan sitä, että EU:n varat tuottavat mahdollisimman paljon lisäarvoa;

I.  toteaa, että EIP:n EU:n ulkopuolella rahoittamien toimien on tarkoitus tukea EU:n ulkopoliittisia tavoitteita ja toimien on oltava unionin arvojen mukaisia ja perustuttava kestäviin sosiaali- ja ympäristönormeihin;

J.  katsoo, että EIP:n tämänhetkiset tehtävät ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että pankin on vahvistettava sitoumuksensa pidättäytyä ehdottomasti rahoittamasta hankkeita, jotka rikkovat moitteettoman varainhoidon perusvaatimuksia ja vahingoittavat näin EIP:n uskottavuutta AAA-luottoluokituksen saaneena ja maineeltaan tahrattomana julkisena rahoituslaitoksena;

EIP:n investointiohjelma EU:n politiikan tavoitteiden tukena

Investoinnit etusijalle elpymisen vauhdittamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi

1.  suhtautuu myönteisesti EIP:n vuosikertomukseen 2014 ja kertomuksessa esiteltyihin pankin saavutuksiin ja kannustaa EIP:tä jatkamaan ponnistelujaan lisätäkseen EU:ssa tällä hetkellä alhaista investointien määrää;

2.  panee tyytyväisenä merkille erityisesti sen, että EIP myönsi vuonna 2014 rahoitusta 285 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle ja turvasi näin 3,6 miljoonaa työpaikkaa ja allekirjoitti sopimuksen kaikkiaan 413:sta EU:ssa toteutettavasta hankkeesta, joiden arvo on 69 miljardia euroa, sekä 92:sta EU:n ulkopuolella toteutettavasta uudesta hankkeesta, joiden arvo on yhteensä 7,98 miljardia euroa; pitää myönteisenä myös sitä, että samana vuonna EIR myönsi pääoma- ja takuurahastojensa kautta 3,3 miljardia euroa pienyritysten tukemiseen, minkä ansiosta voitiin panna täytäntöön yksi EIP:n kunnianhimoisimmista liiketoimintasuunnitelmista, jossa EIP-ryhmän rahoitus oli yhteensä 80,3 miljardia euroa, pantiin onnistuneesti täytäntöön; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP:n vuonna 2014 hyväksymien hankkeiden määrä on korkeimmalla tasolla sitten vuoden 2009, mutta korostaa, että hyväksyttyjen hankkeiden määrässä on vielä parantamisen varaa; tukee EIP:n pääoman lisäystä 10 miljardilla eurolla, mistä kaikki jäsenvaltiot päättivät vuonna 2012;

3.  panee kuitenkin merkille, että 59,4 prosenttia kaikista hankkeista, jotka EIP allekirjoitti vuonna 2014, toteutetaan EU:n viidessä suurimmassa taloudessa, kun muiden 23 jäsenvaltion osuus jäi vain 30,3 prosenttiin; kannustaa EIP:tä ottamaan käyttöön tasapainoisemman jäsenvaltioita koskevan lainanantopolitiikan ottaen huomioon unionin sekä tämänhetkisten että pitkän aikavälin haasteiden vakavuuden;

4.  kehottaa EIP:tä tarjoamaan hyväksymistä edeltävässä vaiheessa enemmän teknistä tukea niille jäsenvaltioille, jotka ovat onnistuneet huonommin hyväksyttämään hankkeita, ja kannustaa EIP:tä helpottamaan jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa onnistuneesta hankesuunnittelusta;

5.  kehottaa EIP:tä keskittymään reaalitalouden investointeihin työpaikkojen ja kasvun edistämiseksi EU:ssa;

6.  muistuttaa monien jäsenvaltioiden dramaattisen korkeasta työttömyys- ja etenkin nuorisotyöttömyysasteesta ja kehottaa EIP:tä ottamaan tämän huomioon toimintalinjojensa täytäntöönpanossa;

7.  huomauttaa, että toimet on määrärahojen saatavuus huomioon ottaen suunnattava sellaisten investointien luomiseen, jotka vauhdittavat talouden elpymistä ja tuottavaa työllisyyttä, ja niihin on kytkettävä jäsenvaltioille jatkuvasti annettava tuki, jotta voitaisiin tarvittaessa parantaa niiden vastaanottokykyä, sekä jatkuva sitoutuminen alueellisen pirstoutumisen riskin välttämiseen;

8.  panee merkille, että riittämätön hankesuunnittelukyky julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä huono lainanottokyky joissakin jäsenvaltioissa yhdistettyinä nykyisiin markkinaolosuhteisiin merkitsevät huomattavia haasteita EIP:n lainaohjelmalle; kehottaa EIP:tä tämän vuoksi lisäämään merkittävästi teknistä apuaan ja rahoitusneuvontaansa kaikilla tärkeimmillä toiminta-aloilla, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi varmistettava, että apu ja neuvonta ovat helposti kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla, jotta EIP:n kyky tuottaa kasvua paranisi huomattavasti nykyisestä;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että EIP on käyttänyt kolmeen pilariin perustuvaa arviointikehystä (3PA) ja tulosten mittausta koskevaa kehystä (ReM) arvioidessaan etukäteen tuloksia, joita odotetaan niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella toteutettavilta investointihankkeilta;

10.  kehottaa EIP:tä, kun se arvioi ja luokittelee hankkeita, pitämään ehdottoman ensisijaisena perusteena investointien pitkän aikavälin vaikutusta ja kiinnittämään huomiota pelkkien rahoitusindikaattoreiden sijaan myös ennen kaikkea siihen, miten investoinnit vaikuttavat kestävään kehitykseen ja elämänlaadun parantamiseen, kun ne saavat aikaan lisäparannuksia työllisyyden, sosiaalisten normien ja ympäristön aloilla;

11.  korostaa, että hankerahoituksen hyväksymisen olisi perustuttava asianmukaiseen rahoitus- ja riskianalyysiin, taloudelliseen toteutuskelpoisuuteen ja moitteettomaan varainhoitoon; korostaa, että EIP:n rahoituksen saajiksi hyväksyttyjen hankkeiden olisi tuotava selkeää lisäarvoa Euroopan taloudelle;

12.  pitää valitettavana, että kolmeen pilariin perustuvassa arviointikertomuksessa ei esitetä – joko kolmeen pilariin perustuvan arviointikehyksen tai muiden asiaankuuluvien välineiden perusteella saatuja – tietoja tuloksista, jotka on saavutettu EU:ssa vuonna 2014 toteutetuilla toimilla (kun taas EU:n ulkopuolella saavutetuista tuloksista tiedot esitetään), vaikka kolmeen pilariin perustuvan arviointikertomuksen tarkoituksena on parantaa EIP:n valmiuksia valvoa täytäntöönpanoa, kun vaikutukset voidaan jäljittää koko hankesyklin ajan; odottaa, että kolmeen pilariin perustuvan arviointikehyksen (3PA) ja tulosten mittausta koskevan kehyksen (ReM) yhdenmukaistaminen tuottaa uuden yhdenmukaisen kehyksen, joka sopii paremmin sekä EU:ssa että sen ulkopuolella toteutettujen hankkeiden tulosten jälkiarviointiin ja raportointiin ja on täysin yhdenmukainen ESIR-rahaston toimille laaditun tulostaulun kanssa; toivoo, että tämä kehys on käytössä vuoden 2016 alussa ja EIP käyttää sitä vuotta 2015 koskevassa raportoinnissaan; kehottaa julkaisemaan yksittäisten hankkeiden arvioinnit järjestelmällisesti;

13.  ottaa huomioon EIP:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2017; pitää myönteisenä, että EIP on tietoinen siitä, että elpymisvauhti vaihtelee jäsenvaltioiden välillä, ja että EIP on asettanut taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden horisontaaliseksi poliittiseksi tavoitteekseen;

14.  panee merkille, että EIP on uudistanut tärkeimmät julkisen politiikan tavoitteensa EIP-ryhmän osalta vuosina 2015–2017 (innovointi ja inhimillinen pääoma, pk-yritysten ja mid cap -yritysten rahoitus, tehokas infrastruktuuri sekä ympäristö) niin, että julkisen politiikan tavoitteet on nyt luokiteltu eri tavalla kuin vuosina 2014–2016 (kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen, ympäristökestävyys, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen sekä ilmastotoimet); panee merkille, että julkisen politiikan tavoitteet on mukautettu muuttuvaan taloudelliseen tilanteeseen, ja kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä varmistamaan, että kahta horisontaalista tavoitetta, eli EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevaa tavoitetta sekä ilmastotoimia koskevaa tavoitetta, vahvistetaan edelleen, mihin kuuluu myös se, että lisätään näitä tavoitteita edistävän rahoituksen osuutta;

15.  katsoo kuitenkin, että vuoden 2014 toimintakertomuksessa esitellyt EIP:n toimet eivät ole johdonmukaisia vuoden 2014 julkisen politiikan tavoitteiden kanssa; pitää lisäksi valitettavana, että kertomuksessa ei esitetä tietoja vuonna 2014 käyttöön otetuilla EIP:n eri rahoitusvälineillä ja aloitteilla saavutetuista tuloksista; suosittelee, että EIP:n olisi toimistaan tiedottaessaan keskityttävä pikemminkin investointien vaikutuksiin eikä niinkään niiden määrään;

16.  toivoo, että EIP antaa oman panoksensa Eurooppa 2020 -strategian väliarviointiin esittämällä tietoja toimistaan ja siitä, miten ne ovat myötävaikuttaneet strategian tavoitteiden saavuttamiseen;

17.  kehottaa EIP:tä harkitsemaan, että se laatisi vuonna 2015 kattavamman ja analyyttisemman toimintakertomuksen, jossa tiivistettäisiin asianmukaisella tavalla aihekohtaisten kertomusten tiedot ja joka vastaisi paremmin EIP:n perussäännön 9 artiklassa esitettyjä vaatimuksia;

18.  panee tyytyväisenä merkille talousarvioesitykseen liitetyssä rahoitusvälineitä koskevassa valmisteluasiakirjassa esitetyt uudet tiedot; pitää kuitenkin valitettavana, ettei EIP:lle vuosittain osoitettavista sitoumuksista ja maksuista anneta kattavaa yleiskuvaa, ja odottaa saavansa asiasta lisätietoja;

19.  korostaa, että investointien, rakenneuudistusten ja vakaan finanssipolitiikan on oltava osa yleistä strategiaa;

Nuorten työllisyys, innovointi ja pk-yritykset nousuun

20.  panee tyytyväisenä merkille EIP:n ”Skills and Jobs – Investing for Youth” -ohjelman toteuttamisen vuonna 2014 ja kannustaa EIP:tä investoimaan jatkossakin nuorten koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja työpaikkoihin; kehottaa EIP:tä raportoimaan kattavasti ”Investing for Youth” -aloitteella saavutetuista tuloksista ja myös tuloksista, jotka on saatu käyttämällä jotain indikaattoria, kuten tietyillä toimilla aikaansaatu kestävä työllisyys;

21.  panee tyytyväisenä merkille, että kaikenkokoisille innovoijille avoimen InnovFin-hankkeen (EU Finance for Innovators) yhteydessä tuotiin vuonna 2014 markkinoille monia uusia tuotteita, ja suhtautuu myönteisesti mittaville T&K-hankkeille tarkoitetun InnovFin-neuvontapalvelun käynnistämiseen; panee merkille myös EIP:n uuden riskipääomavaltuutuksen (Risk Enhancement Mandate, EREM) käynnistämisen vuonna 2014;

22.  panee merkille, että vuonna 2014 EIP allekirjoitti yhteensä 225:n EU:ssa toteutettavan toimen rahoituksen, ja toteaa, että toimilla tuetaan innovointia ja osaamista (62 innovointia ja T&K-toimia koskevaa hanketta, joihin myönnettiin 9,6 miljardia euroa, ja 25 koulutusta ja osaamista koskevaa hanketta, joihin myönnettiin 4,4 miljardia euroa) sekä pk-yrityksiä ja mid cap -yrityksiä (138 hanketta, joihin myönnettiin 22,2 miljardia euroa);

23.  panee merkille, että EIR:n pääomaa korotettiin 1,5 miljardilla eurolla vuonna 2014 ja se tarjosi pk-yrityksille riskirahoitusta ennätyksellisen paljon, 3,3 miljardia euroa, joilla saatiin käyttöön kaikkiaan 14 miljardin euron pääoma; kehottaa sisällyttämään EIP:n vuosikertomukseen kattavan ja avoimen katsauksen EIR:n toimista;

24.  panee merkille, että EIP-ryhmä kanavoi pk-yritysten ja mid cap -yritysten rahoituksen monenlaisten rahoituksen välittäjien kautta, millä pyritään parantamaan rahoituksen ehtoja ja rahoituksensaantimahdollisuuksia; kehottaa EIP:tä tämän vuoksi tekemään huomattavasti aikaisempaa tiiviimpää yhteistyötä rahoituksen välittäjiensä kanssa jäsenvaltioissa ja kehottamaan niitä levittämään asiaankuuluvaa tietoa mahdollisille edunsaajille, jotta saataisiin aikaan yrittäjyyttä suosiva ympäristö, jossa pk-yritysten on helpompi saada rahoitusta;

25.  panee merkille, että monissa osissa Eurooppaa pk-yrityksillä on valtavia vaikeuksia saada tarvitsemaansa rahoitusta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EIP:n keskittymistä entistä enemmän pk-yritysten tukemiseen; korostaa EIP:n merkitystä kumppanuuksien edistämisessä samoin kuin sellaisten tukivälineiden lisäämisessä, joilla rahoitetaan mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä innovatiivisia start up -yrityksiä; kehottaa lisäksi EIP:tä lisäämään yhteistyötä alueellisten julkisten elinten kanssa pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien optimoimiseksi;

26.  pitää myönteisenä EIP:n kauppaa helpottavia ohjelmia, erityisesti pk-yrityksille tarkoitettua kaupan rahoitusvälinettä, joka tarjoaa takauksia kaupan rahoitusta tarjoaville ulkomaisille pankeille ja osallistuu siten kauppavirtojen vilkastuttamiseen ja käteisvakuuksia koskevien rajoitusten purkamiseen, sekä muita kaupan rahoitukseen liittyviä hankkeita, jotka on suunnattu talouskriisin vakavasti koettelemille maille, tai räätälöityjä rahoitusratkaisuja, kuten eurooppalaista Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, jolla lisätään rahoituspalvelujen saatavuutta;

27.  kehottaa EIP:tä laatimaan mahdollisiin yksityisiin edunsaajiin kohdistettavan tehokkaan viestintäpolitiikan, ja katsoo, että tämän olisi kuuluttava olennaisena osana sen neuvontatehtäviin; kannustaa EIP:tä vahvistamaan ja laajentamaan toimipisteverkostoaan EU:ssa;

28.  pitää valitettavana, että vuoden 2014 toimintakertomuksessa ei esitetä tietoja komission ja EIR:n heinäkuussa 2014 yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) yhteydessä tekemän sopimuksen täytäntöönpanosta;

Ympäristökestävyys ja ilmastotoimet paremmiksi

29.  panee merkille, että vuonna 2014 allekirjoitetuista 84:stä EU:ssa toteutettavasta ympäristöhankkeesta, joiden arvo on yhteensä 12,6 miljardia euroa, kestävää liikennettä koskevien hankkeiden osuus oli 5,1 miljardia euroa, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien hankkeiden osuus oli 3,7 miljardia ja ympäristönsuojelua koskevien hankkeiden osuus 3,8 miljardia; panee merkille, että ilmastotoimien horisontaaliseen tavoitteeseen kuuluvien allekirjoitettujen toimien arvo oli 16,8 miljardia euroa, mikä vastaa 24:ää prosenttia EIP:n EU:ssa toteutettaviin toimiin myöntämästä rahoituksesta;

30.  panee merkille, että valmiuksien kehittämiseen uusiutuvan energian alalla tarkoitettu EIP:n tuki keskittyi vuonna 2014 suurimmaksi osaksi unionin viiteen suurimpaan talouteen ja ainoastaan 42 miljoonaa euroa yhteensä 4,5 miljardista eurosta, jotka oli myönnetty uusiutuvan energian alalla toteutettaviin hankkeisiin 28 jäsenvaltion EU:ssa, käytettiin 13 uudessa jäsenvaltiossa; huomauttaa lisäksi, että samanlaista keskittymistä on havaittavissa energiatehokkuuden alalla, jolla yhteensä 2 miljardista eurosta ainoastaan 148 miljoonaa euroa osoitettiin 13 uudelle jäsenvaltiolle; katsoo, että olisi asetettava tavoitteet siitä, mikä osa tulevaisuuden investoinneista käytetään uusiutuvaa energiaa koskevien valmiuksien kehittämiseen ja energiatehokkuusalaan uusissa jäsenvaltioissa, ja kannustaa nostamaan näitä osuuksia asteittain, niin että ne ovat 30 prosenttia kaikista näillä aloilla tehdyistä investoinneista vuoteen 2020 mennessä; kehottaa pyrkimään voimakkaammin siihen, että tarjotaan teknistä lisätukea kansallisille ja alueellisille viranomaisille, jotta voitaisiin parantaa niiden valmiuksia valmistella toteuttamiskelpoisia hankkeita, jotka mahdollistavat energia-alaan tehtävien investointien lisäämisen;

31.  suhtautuu myönteisesti siihen, että vuonna 2014 käynnistettiin uusia innovatiivisia välineitä ilmastotoimien tueksi, esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvä yksityisen rahoituksen väline (PF4EE) sekä luonnon pääomaan liittyvien hankkeiden rahoitusväline (NCFF), ja toivoo, että EIP raportoi tulevissa toimintakertomuksissaan niiden täytäntöönpanosta;

32.  kannustaa EIP:tä sen sitoumuksessa tukea aloitteita, joilla autetaan EU:ta pysymään edelläkävijänä ja saavuttamaan sen omat pitkäaikaiset hiilimarkkinatavoitteet vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden, vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisyysstrategian sekä uuden maailmanlaajuisen sopimuksen tekemiseen tähtäävien YK:n ilmastoneuvottelujen yhteydessä; kehottaa tarkistamaan ilmastotoimien osuutta EIP:n investoinneista, sillä 25 prosentin osuutta koskeva tavoite on jo saavutettu;

33.  panee merkille otolliset olosuhteet vihreiden joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämiselle sekä EIP:n johtavan aseman, joka sillä on omien vihreiden joukkovelkakirjojensa ja ilmastojoukkovelkakirjalainojensa ansiosta, ja toteaa tämän osoittavan, että sijoittajat ovat nyt kiinnostuneita sellaisista rahoitustuotteista, jotka on tarkoitettu tukemaan kestävää, vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kasvua; kehottaa EIP:tä tarkistamaan päästönormiaan vuonna 2016 vuoteen 2050 ulottuvan vähähiilisyysstrategian mukaiseksi;

34.  panee tyytyväisenä merkille syyskuussa 2015 julkaistun EIP:n ilmastostrategian, jolla pyritään hankkimaan rahoitusta vähähiiliseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan talouteen siirtymiseen, sekä yhteenvetokertomuksen EU:ssa vuosina 2010–2014 toteutettaviin ilmastotoimiin (ilmastonmuutoksen hillintään) myönnetyn EIP:n rahoituksen arvioinnista; kehottaa soveltamaan erityisissä toimintasuunnitelmissa, jotka on laadittava EIP:n ilmastostrategian jälkeen vuoteen 2017 mennessä, SMART-periaatetta, jonka mukaan toimintasuunnitelmien on oltava erikseen määritettyjä, mitattavissa olevia, käytettävissä/saavutettavissa olevia, olennaisia ja oikein ajoitettuja;

Tiiviimpi taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja lähentyminen

35.  panee merkille, että koheesiotoimiin myönnettiin 19,9 miljardia euroa, mikä vastaa 29:ää prosenttia EIP:n EU:ssa toteutettaviin toimiin vuonna 2014 myöntämästä rahoituksesta; pitää kuitenkin valitettavana, että kertomuksessa ei esitetä tietoja EIP-ryhmän kyseisillä aloilla tukemien hankkeiden lukumäärästä tai tähän horisontaaliseen tavoitteeseen liittyvistä rahoitusvälineistä tai sovelletuista aloitteista;

36.  korostaa koheesiopolitiikan ratkaisevan tärkeää roolia Euroopan alueiden välisen epätasapainon vähentämisessä ja Euroopan yhdentymisen lujittamisessa; painottaa tässä yhteydessä suorituspohjaisen lähestymistavan suurta merkitystä; kehottaa EIP:tä sisällyttämään tuleviin vuosikertomuksiinsa yksityiskohtaisia tietoja toimista, joita on toteutettu koheesiopolitiikan tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi kaikissa EIP:n toimissa, sekä näiden toimien tuloksista;

37.  on tyytyväinen EIP-ryhmän kasvavaan rooliin koheesiopolitiikan toteuttamisessa ohjelmakaudella 2014–2020; katsoo, että tämä on askel oikeaan suuntaan EIP:n ja ERI-rahastojen välisten synergioiden lisäämiseksi; kehottaa parantamaan EIP-ryhmän toimintaa taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta tehdyn SEUT-sopimuksen pöytäkirjan (N:o 28) mukaisesti; pitää tarpeellisena komission, EIP:n sekä paikallisten ja alueellisten elinten välisen yhteistyön lujittamista, jotta voidaan varmistaa, että rahoitusvälineitä käytetään vaikuttavasti aluekehityksen ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen; pitää myönteisenä komission ja EIP:n yhteistyötä neuvoa-antavan foorumin (Fi-Compass) luomisessa; on vakaasti sitä mieltä, että on yksinkertaistettava sääntöjä, jotka koskevat ERI-rahastoista EIP:n rahoitusvälineille annettavaa tukea;

38.  pitää erityisen myönteisenä EIP:n rahoitustoimintaa, jolla tuetaan infrastruktuuri- ja liikennehankkeita Euroopan alueilla; korostaa, että tällaiset taloudellisen tuen muodot lisäävät merkittävästi kaupankäynnin kehitysmahdollisuuksia edistämällä kasvua ja lisäämällä kilpailukykyä erityisesti pysyvistä maantieteellisistä haitoista kärsivillä alueilla;

39.  panee merkille, että vuonna 2014 EIP allekirjoitti 104 EU:ssa toteutettavaa sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittämiseen liittyvää hanketta, joiden arvo on yhteensä 20,2 miljardia euroa, josta strategisten liikennehankkeiden (TEN-T-hankkeet mukaan luettuina) osuus oli 8,2 miljardia euroa, kilpailukykyisten ja turvallisten energiahankkeiden osuus 7,5 miljardia euroa ja kaupunkiuudistushankkeiden (terveyshankkeet mukaan luettuina) osuus 4,5 miljardia euroa;

40.  korostaa, että investoinnit kestäviin infrastruktuurihankkeisiin ovat erittäin tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvun ja työllisyyden elvyttämiseksi; kehottaa siksi EIP:tä kohdistamaan rahoitustaan suurtyöttömyydestä eniten kärsiville alueille sekä sosiaalista infrastruktuuria koskeviin hankkeisiin; korostaa, että EIP:n olisi keskityttävä rahoitustoiminnassaan ensisijaisesti maihin, joissa infrastruktuurin laatu ja kehitys on jäänyt jälkeen muista maista, ja katsoo, että tässä yhteydessä olisi kuitenkin pidettävä mielessä moitteettoman varainhoidon sekä hankkeiden toteutuskelpoisuuden periaate;

41.  panee huolestuneena merkille suuntauksen, että rahoitetaan moottoriteiden kaltaista infrastruktuuria, joka kannustaa käyttämään fossiilisia polttoaineita ja on näin ollen ristiriidassa niiden unionin pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa, jotka koskevat siirtymistä kohti hiiletöntä taloutta; kehottaa EIP:tä sisällyttämään unionissa ja sen ulkopuolella rahoitettavien hankkeiden valintaprosessiin ympäristöllistä, taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa koskevan pakollisen ja perusteellisen etukäteisarvion; kehottaa toteuttamaan kaikki etukäteen ja jälkikäteen laadittavat arvioinnit siten, että sidosryhmät, paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat aktiivisesti mukana; kehottaa lisäksi julkaisemaan ja asettamaan kokonaisuudessaan kaikkien saataville näiden arviointien tulokset ja käytetyt indikaattorit;

42.  painottaa, että mittavien hankkeiden rahoittaminen mahdollistaa usein sellaisten yritysten soluttautumisen, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; arvostelee sitä, että EIP on rahoittanut Passante di Mestre -ohitustietä, josta on käynnistetty veropetostutkimus; panee huolestuneena merkille, että EIP ei ole vastannut tätä koskeviin pyyntöihin, joita esitettiin aiheesta ”Vuosikertomus 2013 EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta – Petostentorjunta” laaditussa mietinnössä; kehottaa EIP:tä jälleen kerran keskeyttämään kaiken rahoituksen maksamisen tähän hankkeeseen;

43.  korostaa aluekehityksen merkitystä ja kehottaa EIP:tä lisäämään vuoropuhelua ja yhteistyötä alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä pankkien ja virastojen kanssa; katsoo tässä yhteydessä, että olisi tuettava myös rajatylittävää yhteistyötä;

44.  kehottaa EIP:tä lisäämään tukeaan hankkeille, jotka ovat osa Euroopan unionin makroalueellisia strategioita; korostaa, että on tärkeää jatkaa kestävien innovatiivisten ja perinteisten talouden alojen tukemista EU:ssa; korostaa, että Eurooppa on liitettävä yhteen intermodaalisten kuljetusten ja paikkakohtaisten investointien avulla; kehottaa lisäksi luomaan rahoitus- ja investointijärjestelyitä eri lähteistä tulevien varojen yhdistämisen mahdollistamiseksi sekä makroalueellisille projekteille tarpeellisten investointien käynnistämiseksi;

Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) hallinnointi

45.  pitää myönteisenä uutta Euroopan strategisten investointien rahastoa (ESIR); tähdentää, että ESIR-rahaston toiminnan on oltava tehokasta, avointa ja oikeudenmukaista ja linjassa sen toimeksiannon ja asetuksen kanssa, ja suosittaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tiivistä yhteistyötä ja valvovat toimia; painottaa, että rahaston määrärahoilla olisi täydennettävä tehokkaasti EIP:n rahoittamia tavanomaisia toimia; muistuttaa, että ESIR-rahastolla on myös edistettävä yhteenkuuluvuutta, ja kehottaa EIP:tä varmistamaan, että Euroopan rakenne- ja investointirahastot ja muu julkinen rahoitus täydentävät toisiaan; kehottaa EIP:tä toteuttamaan ja kehittämään ESIR-rahastoa tiiviissä yhteistyössä lainsäätäjien kanssa, mikä edellyttää myös tekeillä olevan Euroopan parlamentin ja EIP:n välisen sopimuksen oikea-aikaista päätökseen saattamista;

46.  toivoo, että ESIR-rahastolle asetettavat tavoitteet ovat johdonmukaisia EIP:n julkisen politiikan tavoitteiden kanssa ja että EIP:n investointimääriä vuonna 2016 myös mukautetaan vastaamaan ESIR-toimia;

47.  korostaa, että ESIR-rahaston olisi hyödytettävä kaikkia jäsenvaltioita ilman minkäänlaista alakohtaista tai alueellista ennakkokohdentamista ja sen olisi myös oltava johdonmukainen käynnissä olevien alue- tai paikallistason investointialoitteiden kanssa; korostaa, että myös pienimuotoisten hankkeiden olisi hyödyttävä ESIR-rahoituksesta;

48.  on tietoinen haasteista, joita strategisten hankkeiden ESIR-jatkumon perustamiseen ja nopeasti toimintakykyiseksi saamiseen liittyy; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP on perustanut Euroopan investointineuvontakeskuksen, jonka tavoitteena on tarjota teknistä apua ja asiantuntemusta mahdollisille hankkeiden vetäjille; toivoo, että teknisen avun mekanismi toimii tehokkaasti paikallisella ja alueellisella tasolla;

49.  suosittaa, että jäsenvaltiot nimeävät kansalliset kehityspankit ja että tiivistetään EIP:n ja kansallisten kehityspankkien, rahoituslaitosten ja investointijärjestelyjen yhteistyötä, jotta voitaisiin koota ja jakaa asiantuntemusta ja mukauttaa EIP:n toimet paremmin jäsenvaltioiden toimintapoliittisiin painopisteisiin; muistuttaa, että on toimittava täysin avoimesti ja asetettava etusijalle tulossuuntautuneisuus, kun ESIR-hankkeisiin otetaan mukaan kansallisia kehityspankkeja ja -laitoksia;

50.  kehottaa EIP:tä varmistamaan, että ESIR-rahastoa ei käytetä epäsuorasti EIP:n pääomanlisäyksenä; kehottaakin EIP:tä aina, kun ESIR on toimissa mukana, tarkistamaan ja osoittamaan, että asetuksen (EU) N:o 2015/1017 5 artiklan 1 kohdan täydentävyyttä koskevat edellytykset täyttyvät eikä syrjäytetä yksityisiä rahoituslähteitä;

51.  panee huolestuneena merkille, että useat valmisteluvaiheessa etukäteen rahoitettavaksi valitut hankkeet olisivat saaneet rahoitusta myös normaaliedellytyksin eivätkä ne täytä täydentävyyteen liittyvää vaatimusta; muistuttaa, että ESIR-takuun avulla EIP:lle haluttiin antaa mahdollisuus suurempaan riskinottoon siten, että säilytetään sen AAA-luottoluokitus; korostaa aikovansa tarkkailla erityisen valppaasti tämän kriteerin täyttymistä;

52.  edellyttää EIP-ryhmän noudattavan erittäin tarkasti varainhoitoasetuksen 140 artiklan 6 kohtaa, jonka mukaan rahoitusvälineet eivät ”saa tuottaa kolmansille osapuolille perusteetonta etua etenkään perusteettomien osinkojen tai voittojen muodossa”, sillä on olemassa vaara, että ESIR-rahasto voisi osaltaan edistää ”riskien sosialisointia ja voittojen yksityistämistä” ottaen huomioon muun muassa sellaiset rahoituskokemukset kuin Castor-hanke Espanjassa tai Passante di Mestre -hanke Italiassa;

Hankejoukkolainoja koskeva mahdollinen aloite

53.  katsoo, että hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta olisi arvioitava huolellisesti sen rahoitusvaikutusten sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöä koskevien vaikutusten kannalta; kehottaa komissiota käynnistämään hankejoukkolainojen tulevaisuudesta vuosina 2016–2020 osallistavan ja avoimen unionin tason kuulemisen, jossa Euroopan parlamentin edustajat ovat aktiivisesti mukana, ennen kuin hankejoukkolainoja koskeva nykyinen pilottivaihe käynnistetään täysimääräisesti;

EIP:n toimien ulkoinen ulottuvuus ajan tasalle

54.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP:n ulkoista lainanantoa koskeva valtuus uusittiin vuosiksi 2014–2020, ja toteaa, että lainavaltuus tarjoaa EU:lle takuun, joka kattaa EIP:n ulkoiset toimet aina 30 miljardiin euroon saakka; suhtautuu myönteisesti myös ulkoista lainanantoa koskevan valtuuden tärkeimpiin tavoitteisiin, joita ovat paikallisen yksityissektorin kehittäminen, sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittäminen sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen;

55.  kehottaa EIP:tä kiinnittämään huomiota kolmansiin maihin ja EU:n ulkopuolisiin alueisiin, joita konfliktit ja äärimmäinen köyhyys koettelevat, jotta voidaan vähentää kehityseroja EU:n ja näiden alueiden välillä, sekä myötävaikuttamaan pk-yrityksille itäisen ja eteläisen naapuruston kauppakumppanimaissa tarkoitettuihin tukiohjelmiin muun muassa varmistamalla riittävä rahoitus pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta (DCFTA) koskeva rahoitusväline pk-yrityksiä varten; katsoo, että tässä yhteydessä olisi painotettava erityisesti Välimeren eteläpuolisia ja itäisen Euroopan naapurimaita; kehottaa EIP:tä työskentelemään yhdessä Afrikan kehityspankin (AfDB) kanssa talouskehitystä edistävien pitkän aikavälin investointien rahoittamiseksi; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n tukia yhdistetään entistä enemmän EIP:n lainanantoon parempien hanketulosten saavuttamiseksi EU:n kumppanivaltioissa;

56.  kehottaa EIP:tä edistämään edelleen aktiivisesti kestävää kasvua sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa, jotta voidaan tukea kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa; korostaa, että EIP:n on unionin tason rahoituslaitoksena tehtävä oma osuutensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi; vaatii kiinnittämään erityistä huomiota vuoden 2015 jälkeiseen kehitysohjelmaan EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden vuoden 2016 väliarvioinnissa;

57.  muistuttaa, että Euroopan investointipankki on suurin ulkomainen rahoittaja Turkissa ja että liittymisneuvottelujen käynnistyttyä vuonna 2004 EIP lisäsi luotonantotoimiaan tässä maassa ja noin 23 miljardia euroa on asetettu saataville kymmenen viime vuoden aikana; pitää valitettavana, että huolimatta EU:ssa sitkeästi jatkuvasta talouskriisistä Turkki on tällä hetkellä ensimmäisellä sijalla EU:n ulkopuolisten EIP:n rahoituksen vastaanottajamaiden joukossa ja sen osuus EIP:n lainojen kokonaismäärästä on 3,5 prosenttia (2015); vaatii asettamaan rahoitukselle tiukempia ehtoja, jotka liittyvät ihmisoikeuksien ja ilmaisunvapauden kunnioittamiseen;

58.  kehottaa EIP:tä kehittämään ja ottamaan käyttöön kattavan lähestymistavan, jotta voidaan vastata Eurooppaan tulevien muuttovirtojen aiheuttamiin vakaviin haasteisiin, ja toteaa, että tällaiseen lähestymistapaan kuuluu myös toimien lisääminen muuttovirtojen lähtömaissa sekä lähtömaiden rajanaapurimaissa;

59.  kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä keskittämään toimintansa investointitarpeiden tukemiseen, kun kyseessä on kaupunki-, terveydenhuolto-, koulutus- ja sosiaali-infrastruktuuri, uusia työllistymismahdollisuuksia luovan taloudellisen toiminnan vauhdittamiseen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen rajat ylittävän yhteistyön edistämiseen;

60.  huomauttaa, että EIP on merkittävä toimija, joka voi edistää EU:n ulkopolitiikan painopisteitä ja tavoitteita; suosittaa tiivistämään EIP:n ja EU:n ulkopolitiikan yksiköiden ja välineiden yhteistyötä; kehottaa tekemään jatkossakin järjestelmällisesti ennakko- ja jälkiarvioinnin EIP:n tukemien hankkeiden taloudellisista, yhteiskunnallisista ja ekologisista vaikutuksista ja vertaamaan niitä EUH:n tavoitteisiin ja SEU-sopimuksen 21 artiklassa, EU:n strategiakehyksessä ja ihmisoikeuksia koskevassa toimintasuunnitelmassa tarkoitettuihin, unionin ulkoisia toimia ohjaaviin yleisiin periaatteisiin sekä parantamaan näitä arviointeja; kehottaa laatimaan unionin ulkopuolisten investointien yhteydessä yksityiskohtaisemman raportin mahdollisista tappioista sekä siitä, miten ja missä tapauksissa on käytetty takausvälinettä; pitää myönteisenä, että EIP on järjestänyt liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia käsitteleviä seminaareja;

61.  kehottaa EIP:tä antamaan parlamentille ja kansalaisille yksityiskohtaista tietoa EIP:n rahoituksesta ja liike-elämän oikeusasiamiehen toiminnasta Ukrainassa;

62.  pitää myönteisenä Maailmanpankin kanssa saavutettua ratkaisua, jonka avulla EIP voi osaltaan helpottaa Ukrainan kaasuostoja;

63.  aikoo valvoa tarkkaan EIP:n ulkoisten valtuuksien täytäntöönpanoa ennen väliarviointia ja ottaa myös huomioon mahdollisen 3 miljardin euron lisämäärän käyttöönoton; vahvistaa olevansa sitoutunut tarkastelemaan yksityiskohtaisesti hankkeiden ensimmäisiä loppuraportteja, jotka julkaistaan EIP:n ulkoista lainanantoa koskevien valtuuksien mukaisesti ajanjaksolta 2014–2020; pyytää Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja sovittamisesta yhteen EU:n politiikkojen kanssa;

Parannuksia EIP:n hallintoon, avoimuuteen ja valvontakehykseen

64.  pitää myönteisenä EIP:n omaisuuserien laadukkuutta ja toteaa, että sen riskilainojen määrä on lähellä 0:aa prosenttia (0,2 prosenttia) koko lainasalkusta ja likviditeetinhallinta varovaista; pitää ehdottoman välttämättömänä, että EIP säilyttää AAA-luottoluokituksensa, jotta se voisi edelleen hankkia rahoitusta kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta parhain mahdollisin rahoitusehdoin;

65.  ehdottaa, että EIP:n olisi lisättävä valmiuksiaan tehdä alakohtaisia analyyseja ja julkaistava yhteenkoottuja tilastotietoja sekä tietoja alahankkeista, jotta voidaan edistää tiettyihin pk-yritysaloihin tai tietyntyyppisiin pk-yrityksiin kohdennettua lähestymistapaa; korostaa, että EIP:n vuosikertomuksiin on tarpeen sisällyttää kattavampi ja yksityiskohtaisempi analyysi unionin alakohtaisista investointitarpeista, jotta voidaan määrittää alat, joilla on investointivajeita suhteessa EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin; katsoo, että EIP:n olisi arvioitava investointivälineidensä mahdollisuudet korjata nämä vajeet;

66.  korostaa, että EIP ei suvaitse lainkaan petoksia, korruptiota eikä vilpillistä yhteistoimintaa ja se on sitoutunut tinkimättömyyteen ja lujiin eettisiin sääntöihin; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille, että EIP:n valtuusto hyväksyi ajantasaistetut petostentorjuntatoimet sekä EIP-ryhmän vuosikertomuksen 2014 petostentorjunnasta; toivoo, että EIP lopettaa lainojen maksatuksen hankkeille, jotka ovat kansallisen tai unionin tason korruptiotutkinnan kohteina;

67.  panee tyytyväisenä merkille, että EIP-ryhmän tarkistettu rahanpesun ja terrorismirahoituksen vastainen kehys (AML-CFT) hyväksyttiin heinäkuussa 2014; kannustaa EIP:tä käymään kansalaisyhteiskunnan kanssa vuoropuhelua yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa parantamisesta; kehottaa EIP:tä vahvistamaan vastuullista verotusta koskevan uuden toimintapolitiikan ottaen lähtökohdaksi yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan toimintapolitiikkansa vuonna 2016 suoritettavan uudelleentarkastelun päätelmät; kehottaa EIP:tä asettamaan niin suoran rahoituksen kuin välittäjien toteuttaman rahoituksen ehdoksi, että ilmoitetaan sekä maakohtaiset verotustiedot luottolaitoksia koskevan neljännen vakavaraisuusdirektiivin säännösten mukaisesti että tosiasiallista omistajaa koskevat tiedot;

68.  kehottaa EIP:tä päivittämään rahanpesun vastaisia sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoitusta torjuvia toimintalinjojaan sellaisten yritysten etukäteisarvioita ajatellen, joilla on ratkaisemattomia oikeudellisia ongelmia;

69.  panee merkille kertomuksen EIP:n avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2014; korostaa tarvetta saavuttaa mahdollisimman suuri avoimuus ja institutionaalinen vastuuvelvollisuus kaikilla tasoilla siten, että varmistetaan kattavien ja luotettavien budjettitietojen saanti EIP:n rahoittamista hankkeista ja pääsy niitä koskeviin rahoitustietoihin;

70.  kehottaa noudattamaan hankinta- ja alihankintajärjestelmän yhteydessä mahdollisimman suurta avoimuutta ja julkisuutta ja takaamaan parlamentille joka tapauksessa pääsyn tietoihin ja asiakirjoihin;

71.  kannustaa EIP:tä noudattamaan tarkasti ns. Århusin asetuksessa (asetus (EY) N:o 1367/2006) säädettyjä vaatimuksia ympäristöön liittyvien asiakirjojen julkisesta rekisteristä ja raportoimaan jatkossakin säännöllisesti lainanantotoiminnastaan EU:n ulkopuolella kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen (IATI) standardien mukaisesti;

72.  toistaa kantanaan, että EIP:n olisi vahvistettava due diligence -toimiaan, jotta voitaisiin parantaa lopullisia edunsaajia koskevien tietojen laatua ja estää tehokkaammin toimet sellaisten rahoituksen välittäjien kanssa, joista on huonoja kokemuksia avoimuuden, petosten, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun tai vahingollisten sosiaalisten ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä tai jotka on rekisteröity offshore-rahoituskeskuksiin tai veroparatiiseihin tai jotka käyttävät aggressiivista verosuunnittelua; kehottaa EIP:tä pidättäytymään käyttämästä hankejoukkolainoja koskevaa aloitetta sellaisten toimien rahoittamiseen, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen; korostaa jälleen kerran, että EIP:n on laadittava yhdessä komission kanssa sitova julkinen luettelo rahoituksen välittäjien valintaperusteista;

73.  kehottaa EIP:tä tiukentamaan eturistiriitoja koskevia sääntöjä ja laatimaan selkeät, tiukat ja avoimet perusteet, joita sovelletaan rahoitusta saaviin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, jotta voidaan varmistaa, että paitsi hankkeisiin tehtyjen investointien määrä myös investointeihin liittyvät riskit jakautuvat oikeudenmukaisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden kesken, jotta voidaan valvoa yleistä etua; kehottaa EIP:tä vahvistamaan esimerkiksi ohjeita antamalla hallitusten, alueiden, kaupunkien ja kuntien taitotietopohjaa, jotta ne voivat osallistua julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyviin rakenteisiin;

74.  kehottaa EIP:tä varmistamaan, että EIP:n yhteisrahoittamiin hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä vaaditaan samapalkkaisuuden ja palkkauksen avoimuutta koskevan periaatteen sekä sukupuolten tasa-arvon periaatteen noudattamista miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/54/EY säädetyllä tavalla; toteaa lisäksi, että päätettäessä hankkeiden rahoittamisesta EIP:n tulisi ottaa huomioon ehdolla olevien yritysten toimet yhteiskuntavastuukysymyksissä;

75.  katsoo, että säännöllisesti päivitetyt tiedot EIP:stä aiheutuvista hallintokuluista ja -maksuista sekä rahoitettujen hankkeiden vaikutuksesta työllisyyteen ja taloudelliseen lisäarvoon olisivat hyödyllisiä;

76.  suosittaa julkaisemaan EIP:n verkkosivustolla asiakirjat, jotka eivät ole luottamuksellisia, kuten aikaisempien vuosien toimintasuunnitelmat, toimielinten sopimukset ja muistiot sekä muut asiaankuuluvat sopimukset; suosittaa julkaisemaan järjestelmällisesti myös pöytäkirjat EIP:n hallintoelinten kokouksista tammikuusta 2016 alkaen; katsoo, että asiakirjojen parempi saatavuus on erittäin tärkeää pankin avoimuuden, vastuuvelvollisuuden ja lahjomattomuuden kannalta;

77.  suhtautuu myönteisesti EIP:n valitusmekanismia koskevan toimintalinjan tarkistamiseen, joka käynnistettiin syyskuussa 2015, sekä sidosryhmien julkiseen kuulemiseen; toivoo, että valitusmekanismia koskevan toimintalinjan meneillään oleva tarkistaminen parantaa ja lisää mekanismin riippumattomuutta ja edistää valituksia käsittelevän toimiston vaikuttavuutta ja tehokkuutta; kehottaa EIP:n hallitusta ottamaan toimiston suositukset huomioon sekä toimimaan Euroopan oikeusasiamiehen kannanottojen mukaisesti; kehottaa varmistamaan jatkuvan tiedonkulun EIP:n valitusmekanismista vastaavan toimiston ja EIP:n hallintoneuvoston välillä; katsoo, että EIP:n ja oikeusasiamiehen välillä tehty yhteistoimintapöytäkirja olisi saatettava ajan tasalle, jotta oikeusasiamies voisi harjoittaa EIP:n ulkoista valvontaa aktiivisemmin ja jotta voitaisiin parantaa seurantamenettelyjä ja EIP:n vastuuvelvollisuutta entisestään;

78.  panee tyytyväisenä merkille EIP:n tarkastuskomitean vuosikertomuksen varainhoitovuodelta 2014, ja vaatii asiasta vastaavia EIP:n elimiä varmistamaan, että parhaita toiminnan vakautta edistäviä pankkikäytäntöjä noudatetaan täysimääräisesti kaikilla aloilla, joilla tähän ei päästy vuonna 2014; panee merkille EIP:n johdon aikeen järjestää pankin valvontatehtävät uudelleen; kannattaa tarkastuskomitean pyyntöä asiaa koskevan toteutussuunnitelman laatimisesta samoin kuin tarkastuskomitean aikomusta seurata tarkasti asian etenemistä; pitää myönteisenä sitä, että tarkastuskomitea on varoittanut EIP:n johtoa ja yksiköitä siitä, että EIP:n olisi säilytettävä valmiutensa heikentämättä nykyistä sisäisen valvonnan järjestelmää;

79.  katsoo, että EIP:n vuosikertomuksissa olisi keskityttävä enemmän päätökseen saatujen hankkeiden tuloksiin; kehottaa tässä yhteydessä EIP:tä yhdessä hankekumppaneiden kanssa esittämään kustakin päätökseen saadusta hankkeesta tulokset, joissa arvioidaan EIP:n rahoituksen tehokkuutta;

80.  toteaa, että SEUT-sopimuksen 287 artiklan 3 kohdassa mainitun kolmikantasopimuksen, jossa määrätään EIP:n, komission ja tilintarkastustuomioistuimen välisestä yhteistyöstä EIP:n toimintaa unionin ja jäsenvaltioiden varojen hallinnassa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen suorittamassa valvonnassa, voimassaolo päättyy 27. lokakuuta 2015; kehottaa kolmea toimielintä tekemään yhteistyötä sopimuksen uusimiseksi ja ajan tasalle saattamiseksi sekä varmistamaan, että uusi sopimus kattaa jo olemassa olevat ja mahdolliset uudet EIP:n välineet tai aloitteet, joissa käytetään EU:n tai Euroopan kehitysrahaston varoja; kehottaa tässä yhteydessä lisäämään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toimivaltaa, jotta EIP:n lainanantokäytäntöjä, -välineitä ja -aloitteita, kun ne liittyvät suoraan unionin talousarvion määrärahojen käyttöön, voidaan arvioida ja niistä voidaan raportoida perusteellisemmin;

Kohti kattavaa parlamentaarista vastuuta

81.  katsoo, että koska EIP:n toimet muuttuvat koko ajan monimutkaisemmiksi ja niiden määrä kasvaa ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus jatkuu, on entistä tärkeämpää löytää ratkaisuja EIP:n vakavaraisuuteen kohdistuvan pankkivalvonnan käyttöön ottamiseksi; pitää tämän vuoksi valitettavana, että sen enempää komissio kuin EIP:kään eivät ole ottaneet huomioon parlamentin aikaisemmin esittämiä ehdotuksia vakavaraisuuteen kohdistuvan säännöllisen ulkoisen pankkivalvonnan käyttöön ottamiseksi;

82.  kannattaa osapuolten toteuttamia toimia saada aikaan Euroopan parlamentin ja EIP:n välinen toimielinten sopimus, jossa määrättäisiin tiiviimmästä yhteistyöstä näiden kahden toimielimen välillä; kehottaa EIP:n pääjohtajaa käymään säännöllistä jäsenneltyä vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa, jotta voidaan varmistaa EIP:n toimiin kohdistuva tiukempi parlamentaarinen valvonta; kehottaa lisäksi EIP:tä allekirjoittamaan osana tätä toimielinten sopimusta parlamentin kanssa sopimuksen, jotta Euroopan parlamentin jäsenet voisivat esittää pääjohtajalle suoria kysymyksiä, joihin vastaamiselle olisi sovittu määräaika, kuten EKP:n pääjohtajan kanssa jo tehdään;

o
o   o

83.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0201.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0183.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0161.
(4)EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö