Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2281(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0176/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0176/2016

Keskustelut :

PV 22/06/2016 - 22
CRE 22/06/2016 - 22

Äänestykset :

PV 23/06/2016 - 8.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0291

Hyväksytyt tekstit
PDF 207kWORD 100k
Torstai 23. kesäkuuta 2016 - Bryssel Lopullinen painos
Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seuranta
P8_TA(2016)0291A8-0176/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. kesäkuuta 2016 eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) seurannasta (2015/2281(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)(1),

–  ottaa huomioon vuonna 2012 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta: ”Koulutus älykkäässä, kestävässä ja osallistavassa Euroopassa”(2),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2015 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Luonnos neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteiseksi raportiksi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla” (COM(2015)0408),

–  ottaa huomioon vuonna 2015 annetun neuvoston ja komission yhteisen raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta: ”Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla”(3),

–  ottaa huomioon 28. ja 29. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevasta vertailuarvosta(4),

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät kestävää kehitystä edistävästä koulutuksesta(5),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutukseen investoimisesta – annettu vastauksena komission tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013(6),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta(7),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta(8),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät yrittäjyydestä koulutuksessa(9),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä(10),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä(11),

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (COM(2012)0669),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(12),

–  ottaa huomioon elinikäisen oppimisen avaintaidoista 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2006/962/EY(13),

–  ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2015 pidetyssä EU:n opetusministereiden epävirallisessa kokouksessa annetun julistuksen kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämisestä koulutuksen avulla (”Pariisin julistus”)(14),

–  ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2015 annetut ammatillisesta koulutuksesta vastaavien ministereiden Riian päätelmät(15),

–  ottaa huomioon 3. heinäkuuta 2008 annetun komission vihreän kirjan ”Maahanmuutto ja liikkuvuus – EU:n koulutusjärjestelmien haasteet ja mahdollisuudet” (COM(2008)0423),

–  ottaa huomioon asiantuntijaryhmän helmikuussa 2010 komissiolle laatiman raportin uusista taidoista uusia työpaikkoja varten: ”New Skills for New Jobs: Action Now”(16),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja(17),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2015 julkaistun tiedemaailman ja liike-elämän kuudennen foorumin raportin(18),

–  ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) vuonna 2012 julkaiseman ennusteen ”Future skills supply and demand in Europe”(19),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla(20) ja 28. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessin täytäntöönpanon seurannasta(21),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman lasten koulutuksesta hätätilanteissa ja pitkittyneissä kriiseissä(22),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa”(23),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0176/2016),

A.  toteaa, että jäljempänä kaikkiin koulutukseen tehtäviin viittauksiin olisi sisällytettävä viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen perustuvat koulutusmuodot ottaen huomioon niiden täydentävän luonteen siirryttäessä kohti oppimisyhteiskuntaa sekä niiden erityisiä kohderyhmiä koskevan tehtävän, jolloin helpotetaan muita heikommassa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksia;

B.  toteaa, että koulutuksessa ei pitäisi pyrkiä pelkästään työmarkkinoiden tarpeiden tyydyttämiseen vaan koulutuksella on arvoa sinänsä, koska sillä on yhtä merkittävä rooli perussopimuksissa vahvistettujen eettisten arvojen ja kansalaistaitojen sekä laajasti ymmärrettyjen humanististen arvojen kehittämisessä sekä niiden demokratian periaatteiden vahvistamisessa, joihin Eurooppa perustuu;

C.  toteaa, että koulutuksella olisi edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä, keskinäistä kunnioitusta ja kasvua, jotta heistä tulee oma-aloitteisia, vastuullisia ja valveutuneita kansalaisia, joilla on kansalaisvalmiudet sekä sosiaaliset ja kulttuurien väliset valmiudet, ja koulutettuja ammattilaisia;

D.  katsoo, että koulutusta olisi pidettävä perusihmisoikeutena ja julkishyödykkeenä, jonka olisi oltava kaikkien saatavilla;

E.  katsoo, että koulutuksella on tärkeä tehtävä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa, ja elinikäiseen oppimiseen pääsyn lisääminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia vähäisen ammattitaidon omaavien, työttömien, erityistarpeisten, vanhusten ja maahanmuuttajien keskuudessa;

F.  katsoo, että osallistava ja korkealaatuinen koulutus on välttämätöntä Euroopan kulttuuriselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle;

G.  katsoo, että koulutuksen olisi Euroopassa edistettävä EU:n strategioita ja aloitteita, muun muassa Eurooppa 2020 -strategiaa, digitaalisia sisämarkkinoita koskevaa aloitetta, Euroopan turvallisuusagendaa ja Euroopan investointiohjelmaa;

H.  toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole samanlaisia ja samantasoisia haasteita, mikä tarkoittaa, että koulutusta koskevien ehdotusten olisi oltava joustavia ja niissä olisi otettava huomioon kansalliset ja alueelliset talouteen, yhteiskuntaan, väestönkehitykseen ja kulttuuriin liittyvät sekä muut tekijät, samalla kun parannetaan Euroopan unionin tilannetta kokonaisuudessaan;

I.  katsoo, että ET 2020 -yhteistyön olisi täydennettävä kansallisia toimia ja tuettava jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä kehittää koulutusjärjestelmiä jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittaen;

J.  katsoo, että talouskehitys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus olisi asetettava samanarvoiseen asemaan sellaisten politiikkatoimien yhdistelmän avulla, jolla pyritään saavuttamaan tietämyksen oikeudenmukaisempi jakautuminen väestön keskuudessa ja torjutaan näin tuloerojen kasvua, joka ilmenee ammattitaitoa painottavan teknologian kasvun sivuvaikutuksena;

K.  toteaa, että tehokas investoiminen laadukkaaseen koulutukseen on kestävän kasvun lähde;

L.  katsoo, että tietämyksen ja perustaitojen tämänhetkinen alhainen taso on huolestuttavaa, ja vaatii ensimmäisen ja toisen asteen koulutusta tarjoamaan tarvittavan pohjan tulevalle oppimiselle ja työelämään osallistumiselle;

M.  toteaa, että aikuisten perustaitojen alhaisen tason vuoksi on tarpeen vahvistaa aikuiskoulutusta, joka on jatko- ja uudelleenkoulutuksen väline;

N.  toteaa, että vuoden 2014 vuotuisessa kasvuselvityksessä komissio katsoo, että jäsenvaltioiden on menojen osalta löydettävä keinoja suojella tai edistää pitkän aikavälin investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, energiaan ja ilmastotoimiin ja että on tärkeää investoida koulutusjärjestelmien, myös elinikäistä oppimista koskevien järjestelmien, nykyaikaistamiseen;

O.  toteaa, että julkiset talousarviot ovat yhä ankaran paineen alaisia ja useat jäsenvaltiot ovat leikanneet koulutusmenojaan; katsoo, että alalle tehtäviä lisäinvestointeja on nyt tehostettava, sillä ne vaikuttavat ratkaisevasti tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja kasvuun;

P.  panee merkille, että huolimatta korkea-asteen koulutusalaa varten asetettujen ET 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien tulosten paranemisesta koko eurooppalaiselta korkeakoulutusalueelta (EHEA) on kantautunut huolta koulutukseen tehtävien investointien tehokkuudesta jäsenvaltioissa, ensisijaisesta keskittymisestä määrällisiin indikaattoreihin, opetusolosuhteiden ja oppimisen laadun heikkenemisestä sekä akateemisen vapauden murenemisesta sekä Bolognan prosessin tiettyjä näkökohtia koskevista epäilyksistä ja sen täytäntöönpanosta joissakin maissa;

Q.  ottaa huomioon, että ET 2020 -seurantakatsauksen mukaan tämän hetken tärkeimmät haasteet ovat koulutuksellinen köyhyys ja sosioekonomiselta taustaltaan heikommassa asemassa olevien henkilöiden vajavainen osallisuus, minkä vuoksi sosiaalisiin asioihin on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta saavutetaan ET 2020 -tavoitteet ja parannetaan koulutusjärjestelmien osallisuutta ja laatua;

Eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategiset puitteet (ET 2020)

1.  pitää myönteisenä, että ET 2020:n tilannetta on kartoitettu, ja korostaa, että kartoituksessa tehdyt päätelmät on otettava huomioon ja pantava ripeästi täytäntöön lisäarvon kasvattamiseksi ja puitteiden vaikuttavuuden optimoimiseksi ja että on myös lujitettava maakohtaista merkitystä ja vastavuoroista oppimista;

2.  pitää valitettavana, että koulutuksen alalla on yhä ratkaisematta mittavia ongelmia, jotka koskevat laatua, saatavuutta ja sosioekonomista syrjintää, ja katsoo, että sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla olisi toteutettava kunnianhimoisempia, koordinoidumpia ja tehokkaampia politiikkatoimia;

3.  toistaa, että Pariisissa maaliskuussa 2015 hyväksytty julkilausuma kansalaisuuden ja yhteisten vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden arvojen edistämisestä koulutuksen avulla on tärkeä;

4.  pitää myönteisenä, että ET 2020:n painopisteiden määrää on vähennetty kuuteen erityisaiheeseen, joista jäsenvaltiot voivat toteuttaa valitsemansa omien tarpeidensa ja edellytystensä mukaisesti, mutta toteaa, että se ei saisi vaikuttaa ET 2020:n tehokkuuteen ja että ET 2020:n operationaalisuutta on tehostettava ja on hyväksyttävä työohjelma;

5.  pitää myönteisenä, että työskentelyjaksoa on ehdotettu laajennettavaksi kolmesta vuodesta viiteen, jotta voidaan panna paremmin täytäntöön pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja käsitellä sellaisia aiheita kuin oppilaiden alisuoriutumista joissakin oppiaineissa, alhaista osallistumisastetta aikuiskoulutuksessa, koulunkäynnin keskeyttämistä, sosiaalista osallisuutta, kansalaisten osallistumista, sukupuolten välistä kuilua ja tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä;

6.  suhtautuu myönteisesti ET 2020:n työryhmien uuteen sukupolveen ja kehottaa komissiota parantamaan eri sidosryhmien edustusta näissä ryhmissä etenkin ottamalla mukaan enemmän koulutuksen asiantuntijoita, nuorisotyöntekijöitä, kansalaisyhteiskunnan edustajia, opettajia ja professorikunnan jäseniä, joilla on ET 2020:n tavoitteiden toteuttamiseksi välttämätöntä käytännön kokemusta; korostaa, että ryhmien työn tuloksia on levitettävä paremmin paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla;

7.  pitää myönteisenä, että ET 2020:ssä vahvistetaan epävirallisten elinten ohjaavaa roolia; pitää lisäksi myönteisenä, että korkean tason ryhmän, pääosastojen pääjohtajista koostuvien ryhmien ja työryhmien välille luodaan palautekanavia; tunnustaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen merkityksen, kun ne ulottavat koulutusalan eurooppalaisen yhteistyön paikallisille, alueellisille ja kansallisille sidosryhmille ja kansalaisille, sekä kehottaa antamaan niille rahoitustukea Erasmus+ -ohjelman (avaintoiminto 3) ja Euroopan sosiaalirahaston yhteydessä;

8.  pyytää, että perustetaan epävirallinen koordinointielin, jossa olisi komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston pääjohtaja, muiden pääosastojen koulutusasioista vastaavia johtajia sekä kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan edustajia; katsoo, että tämän elimen olisi järjestettävä korkean tason tapaamisia varmistaakseen työn tiiviimmän koordinoinnin, toimien johdonmukaisuuden sekä virallisten ja epävirallisten ET 2020 -elinten laatimia suosituksia koskevat jatkotoimet; katsoo, että tällainen koordinointi on välttämätöntä siksi, että komission ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen väliltä puuttuu todellinen vuoropuhelu ja että ET 2020:een liittyvä toimivalta jakautuu useiden komission pääosastojen ja jäsenten kesken; pyytää, että työn päätökseen saattamisesta tiedotetaan todella sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla;

9.  toteaa, että vaikka työllistyvyyttä edistävien taitojen hankkiminen on tärkeää, tiedon, sen laadun ja käytännön hyödyntämisen arvoa ja tieteellistä kurinalaisuutta olisi pidettävä yllä; painottaa, että jäsenvaltioiden erilaisen sosioekonomisen tilanteen ja erilaiset koulutusperinteet huomioon ottaen on vältettävä yleispätevään ohjaukseen tähtääviä lähestymistapoja; korostaa, että tulevassa Euroopan osaamisohjelmassa olisi sen lisäksi, että keskitytään perustellusti talouden ja työllisyyden haasteisiin, käsiteltävä myös asiaosaamisen, akateemisten tulosten, kriittisen ajattelun ja luovuuden merkitystä; kehottaa samalla jäsenvaltioita tukemaan aloitteita, joissa opiskelijoiden on mahdollista esittää taitojaan julkisesti ja mahdollisten työnantajien edessä;

10.  korostaa riskejä, jotka liittyvät radikalisoitumisen lisääntymiseen, väkivaltaan, kiusaamiseen ja käytösongelmiin, jotka alkavat ensimmäisen asteen kouluissa; kehottaa komissiota tekemään EU:n tasolla tutkimuksen ja esittämään kaikkien jäsenvaltioiden tilanteesta yleiskatsauksen, jossa esitetään tällaisia suuntauksia koskevat jäsenvaltioiden vastaukset sekä tietoa siitä, onko jäsenvaltioiden opetusohjelmiin sisällytetty – ja jos on, millä tavoin – eettistä, yksilöllistä ja sosiaalista koulutusta, sillä tämä väline on tähän mennessä osoittautunut monissa kouluissa menestyksekkääksi, mukaan lukien kyseisiä monialaisia taitoja koskeva tuki opettajille; kannustaa jäsenvaltioita jakamaan tätä kysymystä koskevia parhaita käytäntöjä;

11.  tähdentää viralliseen, epäviralliseen ja arkioppimiseen perustuvaan koulutukseen sovellettavan yhteisöllisen lähestymistavan sekä oppimisympäristöjen ja perheiden välisten vahvojen yhteyksien arvoa;

12.  edellyttää, että kaikki asianomaiset toimijat osallistuvat laajemmin ET 2020 -työhön;

13.  katsoo, että oppijoita on kannustettava osallistumaan itse aktiivisesti oppilaitostensa hallintoon kaikissa ikäryhmissä ja kaikentyyppisessä opetuksessa;

14.  kannustaa jäsenvaltioita lujittamaan yhteyksiä korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen, tutkimuslaitosten ja talouselämän välillä ja varmistamaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen; toteaa, että tämä kumppanuus tehostaa ET 2020:n vaikutusta ja koulutusjärjestelmien merkitystä Euroopan innovointivalmiuksien lisäämisessä;

15.  korostaa, että koulujen ja vanhempien väliset viestintästrategiat, luonnekasvatusohjelmat ja muut henkilökohtaista kehitystä koskevat ohjelmat, jotka pannaan täytäntöön yhteistyössä perheiden ja muiden asiaankuuluvien työmarkkinaosapuolten kanssa, voivat edistää ylöspäin suuntautuvaa sosiaalista lähentymistä, aktiivista kansalaisuutta ja perussopimuksissa vahvistettuja eurooppalaisia arvoja sekä radikalisoitumisen ehkäisemistä; painottaa, että tukea antava kotiympäristö on ensiarvoisen tärkeä lasten perustaitojen kehittymiselle, ja pitää arvokkaina sellaisia vanhemmille tarkoitettuja kursseja, jotka voivat osoittautua tehokkaiksi koulutuksellisen köyhyyden torjunnassa;

16.  kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä ET 2020:n puitteissa;

17.  painottaa että ET 2020:n puitteissa toteutettava yhteistyö on tarkoitettu täydentämään kansallisia toimia, joita ovat esimerkiksi vertaisoppiminen, tietojen kerääminen, työryhmät ja parhaiden kansallisten käytäntöjen vaihtaminen, parantamalla niiden avoimuutta, koordinointia ja tulosten levittämistä;

18.  korostaa sellaisten ulkopuolisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen merkitystä, jotka tarjoavat kouluissa lapsille lisäosaamista ja sosiaalisia taitoja, kuten taiteita tai käsitöitä, ja edistävät integroitumista, auttavat lapsia ymmärtämään paremmin ympäristöään, kehittävät yhteisvastuuta oppimisessa ja elämisessä sekä parantavat kokonaisten koululuokkien oppimistaitoja;

19.  on huolissaan siitä, että opettajankoulutuksen laatu on sekä laajuutensa että monipuolisuutensa puolesta jäämässä joissakin jäsenvaltioissa jälkeen tämän päivän opettamista koskevista pätevyysvaatimuksista, kuten oppijoiden kasvavan moninaisuuden käsittelystä sekä innovatiivisten opetusmenetelmien ja tietoteknisten välineiden käyttämisestä;

20.  kannustaa jäsenvaltioita mukauttamaan opettajien peruskoulutusta ja työuran aikaisia jatkuvia kehittämisohjelmia, jotta he voivat hyödyntää paremmin jäsenvaltioiden välisiä vertaisoppimistoimia ja edistää opettajankoulutuslaitosten ja koulujen yhteistyötä ja kumppanuuksia;

21.  pitää ilahduttavana uutta ET 2020:n painopistettä, joka koskee opettajille annettavan tuen ja heidän asemansa parantamista, mikä on välttämätön edellytys heidän ehdottomasti ansaitsemalleen kunnioitukselle ja mikä tekee heidän ammatistaan houkuttelevamman; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi opettajien parempaa valmennusta ja koulutusta sekä heidän työolojensa, myös palkkojen, parantamista joissakin jäsenvaltioissa, kun otetaan huomioon, että opettajien palkat ovat usein korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkkoja alhaisemmat;

22.  toteaa huolestuneena, että joissakin, erityisesti vaikeuksissa olevissa jäsenvaltioissa opettajien koulutus ja koulutuksen laatu ovat heikentyneet henkilöstöpulan ja koulutusta koskevien leikkausten vuoksi;

23.  korostaa, että avoin ja innovatiivinen koulutus on yksi ET 2020:n prioriteettialueista; painottaa, että on tärkeää kehittää ja edistää innovatiivisuutta ja joustavuutta koulutusta, oppimista ja tietämyksen siirtoa koskevissa menetelmissä, joihin ihmiset osallistuvat aktiivisesti;

24.  kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti digitalisoitumisen, tieto- ja viestintätekniikan ja uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia, kuten avoimen datan portaaleja ja MOOC-alustoja, jotta voidaan parantaa koulutuksen ja opetuksen laatua ja saavutettavuutta; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin digitaalisten ja tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien taitojen parantamiseksi myös järjestämällä erityiskoulutusta näiden välineiden käytöstä koulujen ja yliopistojen opettajille sekä opiskelijoille; kannustaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja lisäämään rajat ylittävää yhteistyötä tällä alalla;

25.  suhtautuu myönteisesti huomioon, jota komissio on kiinnittänyt digitaalisten taitojen merkitykseen; korostaa, että nämä taidot ovat välttämättömiä nuorten valmistelemiseksi 2000-lukua varten;

26.  korostaa, että ET 2020:n puitteissa olisi kiinnitettävä enemmän huomiota oppimistulosten parantamiseen verrattuna käytettävissä oleviin voimavaroihin, erityisesti aikuiskoulutuksessa;

27.  kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan uudelleen nykyisiä sääntöjä, joita sovelletaan EU:n rahoitusvälineillä rahoitettavien koulutusohjelmien arviointiin, ja keskittymään suuremmassa määrin laatuun perustuvaan vaikutusten arviointiin ja tuloksiin, joita niillä on saavutettu verrattuna ET 2020:n painopisteisiin;

28.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan stipendein ja lainoin sellaisia opetus- ja oppimisaloja, jotka rakenteeltaan tukevat opiskelun ja käytännön tarpeiden yhteensovittamista;

29.  painottaa, että toimia on keskitettävä koulutusalalla entistä tehokkaammin yhdistämällä ja tehostamalla olemassa olevia ohjelmia ja aloitteita;

30.  kehottaa komissiota käsittelemään vähemmistöjä tarpeen mukaan erillisinä ryhminä, jotta voidaan vastata paremmin kunkin ryhmän ongelmiin;

31.  uskoo vahvasti, että kunkin kohderyhmän vastaanottokyvyn ja kypsyystason mukaan tarkoituksenmukaisesti suunniteltuun varhaiskasvatukseen tehdyistä panostuksista saadaan suurempi tuotto kuin muissa koulutuksen vaiheissa tehdyistä panostuksista; huomauttaa, että varhaiskasvatukseen tehtyjen panostusten on osoitettu vähentävän kustannuksia myöhemmin;

32.  katsoo, että koulutuksen onnistuminen määräytyy kaikilla tasoilla sen mukaan, miten hyvin opettajat on koulutettu, sekä heidän jatkuvasti etenevän täydennyskoulutuksensa mukaan, ja näin ollen opettajien koulutukseen tarvitaan riittävää panostusta;

Koulutuksen laatu

33.  kehottaa kiinnittämään entistä tarkempaa huomiota opetuksen laatuun aina esiopetusta tarjoavista kouluista koko elämän aikana jatkuvaan opetukseen;

34.  edellyttää, että kehitetään hyviä käytäntöjä laatutietojen laadullisen kehittymisen ja niihin investoimisen arviointiin sidosryhmien kanssa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, mikä ei kuitenkaan vähennä ET 2020:n puitteissa käytettyjen indikaattoreiden ja vertailuarvojen merkitystä;

35.  korostaa muun muassa tieto- ja viestintätekniikan, matematiikan, kriittisen ajattelun, vieraiden kielten ja liikkuvuuden kaltaisten yleisten perustaitojen opetuksen ja oppimisen merkitystä, koska niiden avulla nuoret voivat helposti sopeutua muuttuvaan sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöön;

36.  panee merkille viralliseen koulutukseen osallistuvien ennennäkemättömän määrän; ilmaisee huolensa siitä, että nuorisotyöttömyyden määrä pysyy EU:ssa korkeana ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on laskenut;

37.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuihin koulutuksen vertailuarvotavoitteisiin, joiden mukaan muun muassa koulunkäynnin keskeyttävien osuus lasketaan alle 10 prosenttiin ja vähintään 40 prosenttia nuoremmasta sukupolvesta suorittaa korkea-asteen tutkinnon, ei pitäisi pyrkiä koulutuksen laadun kustannuksella, vaan ne olisi saavutettava mieluummin siten, että otetaan huomioon ET 2020:n ensimmäinen tavoite eli ”merkittävät ja laadukkaat taidot ja pätevyydet”; toteaa, että yksi tapa päästä tähän on kehittää koulutusmalleja yhdisteleviä hankkeita;

38.  muistuttaa, että standardoidut testit sekä koulutusta koskevaan selontekovelvollisuuteen sovellettava määrällinen lähestymistapa mittaavat parhaimmillaankin vain muutamia perinteisiä taitoja, ja sen vuoksi koulut saattavat joutua muokkaamaan opetusohjelmaansa koeaineiston mukaiseksi sekä laiminlyömään koulutuksen itseisarvon; toteaa, että koulutuksella on tärkeä rooli eettisten arvojen, kansalaistaitojen ja humaanisuuden kehittämisessä, kun taas koetuloksissa ei oteta huomioon opettajien tekemää työtä ja opiskelijoiden saavuttamaa menestystä tällä alalla; korostaa tässä yhteydessä, että oppilaitoksissa tarvitaan joustavuutta, innovaatiota ja luovuutta, joilla voidaan edistää oppimisen laatua ja koulutustasoa;

39.  painottaa, että perusosaamista on kehitettävä laadukkaan koulutuksen takaamiseksi;

40.  tähdentää, että on tärkeää taata laadukas varhaiskasvatus ja nykyaikaistaa sitä ajoissa; korostaa ihmiskeskeisen lähestymistavan ratkaisevaa merkitystä koulutusjärjestelmissä, sillä tällöin edistetään luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittymistä ja keskitytään samalla opiskelijoiden henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiin, tarpeisiin ja kykyihin;

41.  kehottaa jäsenvaltioita kanavoimaan investointeja osallistavaan koulutukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotta voidaan varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet kaikille; korostaa, että korkealaatuinen koulutus, johon sisältyvät mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja ohjelmat kaikentyyppisen syrjinnän ja taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden sekä syrjäytymisen syiden torjumiseksi, ja ovat keskeisiä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisesti ja taloudellisesti heikommassa asemassa olevien nuorten sekä vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten elämän parantamiseksi, ja korostaa tarvetta ponnistella jatkuvasti heidän koulunkäynnin keskeyttämisensä vähentämiseksi;

42.  vaatii, että vammaiset tai erityistarpeiset henkilöt saavat entistä laajemmat mahdollisuudet osallistua koulutukseen, ja vaatii samanaikaisesti parantamaan opettajien koulutusta, jotta opettajilla on taidot sijoittaa ja sopeuttaa vammaiset opiskelijat opiskelujen pariin ja tukea heitä;

43.  korostaa, että Bolognan prosessin ja opiskelijoiden liikkuvuuden sivuvaikutuksia olisi tutkittava ja arvioitava; kannustaa jäsenvaltioita ponnistelemaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja varmistamaan yhdessä sovittujen uudistusten täytäntöönpanon osana Bolognan prosessia ja liikkuvuutta koskevia ohjelmia sekä sitoutumaan tiiviimpään yhteistyöhön siinä havaittujen puutteiden korjaamiseksi, jotta ne heijastaisivat paremmin opiskelijoiden ja koko akateemisen yhteisön tarpeita sekä kannustaisivat ja tukisivat korkeakoulutuksen laadun parantamista;

44.  suosittelee, että yliopistot otetaan laajemmin mukaan ET 2020:n työskentelyjaksoon;

45.  toteaa, että Bolognan prosessissa on päästy merkittäviin saavutuksiin, ja katsoo, että oppilaitosten olisi toimittava joustavasti käyttäessään moduuleja sekä eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmää (ECTS);

46.  panee tyytyväisenä merkille toimet, joilla pyritään lisäämään opiskelijamääriä STEM-aineissa (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), ilman että vaarannettaisiin humanistiset aineet, jotka ovat välttämättömiä STEM-aineiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi asianmukaisesti;

47.  korostaa, että taloudellisten tulosten tuottaminen ei saisi olla ennakkoedellytys kaikelle akateemiselle toiminnalle, ja kehottaa tässä yhteydessä toimiin sen varmistamiseksi, ettei humanististen alojen tutkimus katoa;

48.  kannattaa kokonaisvaltaisempaa näkemystä, jossa painotetaan eri tieteenalojen merkitystä koulutuksessa ja tutkimuksessa;

49.  kannattaa sitä, että liikkuvuusohjelmien suunnittelutyössä siirrytään painottamaan laadullisia tuloksia, jotka palvelevat asetettuja painopisteitä ja oppimistavoitteita; edellyttää, että liikkuvuutta koskevassa eurooppalaisessa laatuperuskirjassa tehdyt ehdotukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että käytetään paremmin kaikkia saatavilla olevia välineitä, jotta opiskelijoita voidaan valmistella oikeantyyppistä, heidän tarpeidensa mukaista liikkuvuutta varten; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti kansainvälistymisen potentiaalia kotimaassa, jotta sellaisille opiskelijoille, jotka eivät halua osallistua liikkuvuuteen, annetaan mahdollisuus kansainväliseen ulottuvuuteen opinnoissaan;

50.  vahvistaa uudelleen tarpeen taata liikkuvuusmahdollisuuksien saavutettavuus erityisesti ammatillisessa koulutuksessa epäedullisessa asemassa olevia nuoria ja syrjinnän eri muodoista kärsiviä henkilöitä varten; painottaa liikkuvuusohjelmien, kuten Erasmus+ ‑ohjelman, tärkeää roolia nuorten laaja-alaisten taitojen ja pätevyyksien kehittämisen tukemisessa; korostaa, että uudistettua eurooppalaista aikuiskoulutusohjelmaa on lujitettava;

51.  korostaa tutkintojen ja todistusten tunnustamisen yleisten puitteiden merkitystä keskeisenä tekijänä rajat ylittävän koulutukseen ja työhön liittyvän liikkuvuuden takaamiseksi;

52.  kehottaa pyrkimään voimakkaammin epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointiin, vapaaehtoistyö mukaan luettuna, ja kehittämään tunnustamisvälineitä digitaalisesti hankitun tietämyksen ja pätevyyksien kehittämiseksi;

53.  toteaa, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten EU:ssa nykyisin käytössä olevien taitoja ja pätevyyksiä koskevien välineiden yksinkertaistamiseen ja järkeistämiseen, jotka on suunnattu laajalle yleisölle, tiedotuksen tukemiseksi komission vuonna 2014 tekemän tutkimuksen ”European Area of Skills and Qualifications” tulosten mukaisesti;

Muuttoliike ja koulutus

54.  tähdentää, että Euroopasta ja sen ulkopuolelta saapuvasta muuttoliikkeestä Euroopan koulutusjärjestelmille aiheutuvia haasteita sekä nykyistä pakolaiskriisiä ja humanitaarista kriisiä olisi käsiteltävä Euroopan tasolla, kansallisella tasolla ja aluetasolla;

55.  korostaa, että maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kouluttamisen epäonnistuminen vaikuttaa kielteisesti heidän tulevaan työllistyvyyteensä, vastaanottavan maan kulttuuriperinteiden ja sosiaalisten arvojen tuntemuksen kehittymiseen ja lopuksi heidän kotouttamiseensa ja panokseensa yhteiskunnassa;

56.  kehottaa parantamaan yhteistyötä EU:n ja kansallisten viranomaisten välillä, jotta löydetään oikea lähestymistapa pakolaisten ja siirtolaisten integroimiseksi nopeasti, täysimääräisesti ja kestävästi koulutusjärjestelmiin;

57.  suhtautuu myönteisesti päätökseen ottaa siirtolaisten koulutus huomioon kaikessa ET 2020 -työryhmien työssä ja toteuttaa vastaavat vertaisoppimistoimet niiden alkuperäisen elinkaaren mukaisesti;

58.  korostaa, että jäsenvaltioiden opetusministeriöiden ja komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston olisi tehtävä yhteistyötä, jotta taataan yhtäläiset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen, erityisesti pyrkimällä tavoittamaan epäedullisimmassa asemassa olevat ja taustoiltaan erilaiset henkilöt, muun muassa hiljattain saapuneet muuttajat, integroimalla heidät myönteiseen oppimisympäristöön;

59.  edellyttää toimenpiteitä, joilla sekä Euroopasta että sen ulkopuolelta tulevien muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden lapset integroidaan koulutusjärjestelmiin sekä autetaan heitä sopeutumaan vastaanottavan jäsenvaltion opetussuunnitelmiin ja oppimisvaatimuksiin siten, että tuetaan innovatiivisia opetusmenetelmiä, heille annetaan kieliapua ja tarvittaessa sosiaalista apua ja mahdollistetaan perehtyminen vastaanottavan maan kulttuuriin ja arvoihin huolehtien kuitenkin heidän oman kulttuuriperintönsä vaalimisesta;

60.  kannustaa jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia integroida maahanmuuttajataustaisia opettajia ja tutkijoita eurooppalaisiin koulutusjärjestelmiin ja hyödyntää heidän kieli- ja opetustaitojaan ja kokemustaan;

61.  suosittelee, että jäsenvaltiot ja koulutuksen järjestäjät tarjoavat neuvontaa ja tukea koulutuspalveluja etsiville maahanmuuttaja-, pakolais- ja turvapaikanhakijalapsille selkeän tiedotuksen ja näkyvien yhteyspisteiden avulla;

62.  ilmaisee huolensa siitä, että puolet OECD-maiden opettajien kouluttajista katsoo, että opettajankoulutusjärjestelmät eivät riittävällä tavalla valmenna heitä käsittelemään tehokkaasti moninaisuutta, ja kannustaa kyseisiä jäsenvaltioita takaamaan tällä alalla jatkuvaa ammatillista tukea opettajille varustamalla heidät tarvittavilla pedagogisilla maahanmuuttoa ja vieraaseen kulttuuriin sopeutumista koskevilla valmiuksilla ja mahdollistamalla, että he voivat hyödyntää monimuotoisuutta runsaana oppimislähteenä opetustilanteissa; kannustaa hyödyntämään paremmin vertaisoppimistoimia jäsenvaltioissa;

63.  kannattaa ajatusta, että opettajia varten perustetaan tukipisteitä ja laaditaan suuntaviivoja, joissa opastetaan käsittelemään erilaisia oppilaiden erilaisuuteen liittyviä tilanteita myönteisellä tavalla ja edistämään kulttuurien välistä vuoropuhelua oppimistilanteissa sekä toimimaan tilanteissa, joissa on olemassa opiskelijan radikalisoitumisen riski;

64.  edellyttää eriytetyn synergian luomista ET 2020 -työryhmien ja sellaisten verkostojen kuin radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston (RAN) koulutusta käsittelevän työryhmän välillä;

65.  kehottaa perustamaan asiaankuuluvan asiantuntijaryhmän, kuten Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmassa vuosiksi 2016–2018 vaaditaan;

66.  korostaa, että tarvitaan lisää kieliin pohjautuvia opetusohjelmia;

67.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään nopeasti ja ottamaan käyttöön mekanismeja muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pätevyyksien ymmärtämisen ja tunnistamisen parantamiseksi, sillä monilla unioniin saapuvilla ei ole muodollista pätevyyttä osoittavia asiakirjoja;

68.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan, miten nykyisiä ammattipätevyyden tunnustamismalleja voitaisiin kehittää, koulutustaustojen tarkastukset mukaan luettuina;

69.  katsoo, että epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen voivat olla tehokkaita välineitä, joilla pakolaiset voidaan integroida onnistuneesti työmarkkinoille ja yhteiskuntaan;

70.  korostaa epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen merkitystä samoin kuin osallistumista urheilu- ja vapaaehtoistoimintaan, kun edistetään kansalaisvalmiuksien sekä sosiaalisten ja kulttuurien välisten valmiuksien kehittämistä; tähdentää, että jotkin maat ovat edistyneet huomattavasti asiaankuuluvan oikeuskehyksen kehittämisessä, kun taas toisilla mailla on vaikeuksia luoda kattavia validointistrategioita; painottaa sen vuoksi, että on kehitettävä kattavia strategioita validoinnin mahdollistamiseksi;

71.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimenpiteitä, jotka koskevat maahanmuuttaja-, pakolais- ja turvapaikanhakijaopiskelijoiden hyväksymistä yliopistokoulutukseen, edellä mainitun kuitenkaan rajoittamatta koulutuksen saatavuutta koskevia kansallisia sääntöjä ja toimivaltuuksia; pitää myönteisenä, että eräät eurooppalaiset yliopistot ovat käynnistäneet tätä koskevia aloitteita, ja kannustaa vaihtamaan hyviä käytäntöjä tällä alalla;

72.  kehottaa luomaan opetusväyliä, joiden ansiosta pakolaistaustaiset tai konfliktialueilta tulevat opiskelijat voidaan ottaa vastaan eurooppalaisiin yliopistoihin muun muassa etäkurssien kautta;

73.  kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan maahanmuuttajaopiskelijoiden pääsyä opiskelemaan kaikilla koulutustasoilla;

74.  katsoo, että Science4Refugees-ohjelmaa olisi arvioitava ja tarvittaessa kehitettävä edelleen; kannattaa sitä, että unionin tasolla ja kansallisella tasolla tuetaan voittoa tavoittelemattomia laitoksia, jotka auttavat maahanmuuttaja-, pakolais- ja turvapaikkataustaisia tutkijoita tieteen alalla ja muilla ammatillisilla aloilla;

75.  toteaa, että aivovuotoilmiö uhkaa jäsenvaltioita, etenkin Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopan jäsenvaltioita, joista kasvava määrä nuoria tutkijoita joutuu muuttamaan muualle; on huolissaan siitä, että ET 2020 -työryhmät eivät ole kyenneet reagoimaan asianmukaisesti epätasapainoiseen liikkuvuuteen, ja korostaa, että ongelmaan on puututtava kansallisella ja EU:n tasolla;

76.  korostaa koulutuksen ratkaisevaa merkitystä naisten mahdollisuuksien parantamisessa kaikilla elämän aloilla; painottaa tarvetta puuttua sukupuolten välisiin kuiluihin ja ottaa huomioon nuorten naisten erityistarpeet sisällyttämällä ET 2020:een sukupuoliulottuvuuden; korostaa, että koska miesten ja naisten tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoista, on kaikkien koulutuslaitosten tuettava ja pantava täytäntöön tämä periaate opiskelijoidensa keskuudessa, jotta edistetään suvaitsevaisuutta, syrjimättömyyttä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua;

o
o   o

77.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(2)EUVL C 70, 8.3.2012, s. 9.
(3)EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25.
(4)EUVL C 372, 20.12.2011, s. 31.
(5)EUVL C 327, 4.12.2010, s. 11.
(6)EUVL C 64, 5.3.2013, s. 5.
(7)EUVL C 183, 14.6.2014, s. 22.
(8)EUVL C 183, 14.6.2014, s. 30.
(9)EUVL C 17, 20.1.2015, s. 2.
(10)EUVL C 172, 27.5.2015, s. 17.
(11)EUVL C 417, 15.12.2015, s. 36.
(12)EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(13)EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.
(14)http://ec.europa.eu/education/news/2015/documents/citizenship-education-declaration_en.pdf
(15)http://ec.europa.eu/education/policy/vocational-policy/doc/2015-riga-conclusions_en.pdf
(16)http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/125en.pdf
(17)EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5.
(18)http://ec.europa.eu/education/tools/docs/university-business-forum-brussels_en.pdf
(19)http://www.cedefop.europa.eu/files/3052_en.pdf
(20)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0292.
(21)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0107.
(22)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0418.
(23)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0107.

Oikeudellinen huomautus