Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2105(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0220/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0220/2016

Keskustelut :

PV 04/07/2016 - 17
CRE 04/07/2016 - 17

Äänestykset :

PV 05/07/2016 - 4.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0299

Hyväksytyt tekstit
PDF 252kWORD 142k
Tiistai 5. heinäkuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Eteenpäin suuntautuva ja innovatiivinen tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategia
P8_TA(2016)0299A8-0220/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. heinäkuuta 2016 uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta (2015/2105(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Dohan kehitysohjelman tilasta ja Maailman kauppajärjestön (WTO) kymmenennen ministerikokouksen valmisteluista(1),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista(2) ja 3. helmikuuta 2016 palvelukauppasopimuksesta(3) komissiolle antamansa suositukset,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa vuonna 2015,

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n kauppa- ja investointipolitiikkojen ulkoisista vaikutuksista julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin aloitteisiin EU:n ulkopuolisissa maissa(4),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman strategiasta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi kolmansissa maissa(5),

–  ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Rana Plaza ‑rakennuksen romahtamisen toisesta vuosipäivästä ja Bangladeshin kestävyyssopimuksen edistymisestä(6),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 2/2014 ”Hallinnoidaanko etuuskohtelukauppaa koskevia menettelyjä asianmukaisesti?”,

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille sekä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaisen periaatejulistuksen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa,

–  ottaa huomioon EU:n asetuksen laittomasti korjatusta puusta, EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin, komission ehdotuksen asetukseksi konfliktialueiden mineraaleista, orjuuden uusista muodoista annetussa Yhdistyneen kuningaskunnan laissa olevan toimitusketjun avoimuutta koskevan lausekkeen ja huolellisuusvelvoitteesta annetun Ranskan lain,

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta(7),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategiasta(8),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(9),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa(10),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa(11),

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 24. kesäkuuta 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalisten sekä trans- ja intersukupuolisten henkilöiden (HLBTI) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 7.–8. helmikuuta 2013 antamat päätelmät, sen 21. marraskuuta 2014 kaupasta antamat päätelmät sekä ulkoasiainneuvoston 27. marraskuuta 2015 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon EU:n toimielinten avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja lahjomattomuutta koskevaan mietintöön,

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207, 208 ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 24 artiklan 2 kohdan tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimukseen kirjatun kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kehitysvaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0220/2016),

A.  toteaa, ettei kauppa ole itsetarkoitus vaan keino luoda vaurautta ja tasa-arvoa, edistää liiketoimintamahdollisuuksia, kestävää taloudellista kehitystä, sosiaalista kehitystä ja kulttuurien ymmärtämistä, lisätä työllisyyttä ja parantaa elintasoa lisäämättä julkisia menoja;

B.  toteaa, että yhteinen kauppapolitiikka muuttui perusteellisesti Lissabonin sopimuksen tultua voimaan joulukuussa 2009; toteaa, että kauppa ei ole erillistä toimintaa, vaan se kytkeytyy moneen muuhun politiikkaan ja on riippuvainen niistä; katsoo, että kauppa- ja investointisopimuksia koskevien neuvottelujen on ulotuttava tullien alentamista pidemmälle, koska sääntelykysymyksiin ja kansainvälisten standardien lähentymiseen liittyy tällä hetkellä vaikeita haasteita;

C.  katsoo, että Euroopan unionissa ei ole ollut vakavasti otettavaa keskustelua vapaakauppapolitiikan kustannuksista (kuten teollisuuden uudelleenjärjestelyt: yhtiöiden lakkauttaminen, valmistusteollisuuden työpaikkojen menetykset, kokonaisten teollisuudenalojen siirtyminen kolmansiin maihin ja lisääntynyt tuonti) ja vapaakauppapolitiikan yleisestä kustannus- hyötyanalyysistä; ottaa huomioon, että rehellisen keskustelun puuttumisen vuoksi eri sidosryhmät kyseenalaistavat EU:n kauppapolitiikan logiikan ja suunnan sekä EU:n politiikan yleensä, ja katsoo, että rehellinen keskustelu estäisi tämän valitettavan seurauksen;

D.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen ylikapasiteetti keskeisillä toimialoilla ja tästä aiheutuva kaupan epätasapaino ovat alkaneet heikentää EU:n yritysten ja teollisuudenalojen luottamusta EU:n kauppapolitiikan toimivuuteen;

E.  toteaa, että talouskasvun jäädessä vähäiseksi ulkomaankaupalla on merkittävä osuus Euroopan talouden elpymisessä, koska sen avulla saadaan aikaan konkreettisia ja mitattavissa olevia tuloksia ja edistetään ihmisarvoista työtä, kestävää talouskasvua ja tasa-arvoa Euroopassa ja muualla;

F.  toteaa, että uuden sukupolven kauppapolitiikassa on otettava huomioon ihmisten huolenaiheet avoimuudesta ja osallistumisesta, hyvinvoinnista ja työpaikoista, yritysten globaalia ja verkottunutta taloutta koskevat odotukset, köyhyyden torjuminen ja tarve turvata kaupasta saatujen tulojen tasapuolisempi jakautuminen sekä uudet kysymykset kuten digitaalinen kaupankäynti ja pk-yritysten keskeinen asema;

G.  toteaa, että käynnissä olevat kauppaneuvottelut ovat herättäneet kansalaisten mielenkiinnon EU:n kauppapolitiikkaa kohtaan ja että yhä useammat kansalaiset ovat kiinnostuneita kauppapolitiikasta ja huolissaan siitä, että yhteinen kauppapolitiikka saattaa vesittää Euroopan ja jäsenvaltioiden sääntelyä ja normeja;

H.  ottaa huomioon, että komissio on selkeästi sitoutunut siihen, ettei kauppasopimuksilla milloinkaan alenneta sääntelyyn perustuvan suojan tasoa, että suojan tasoa voidaan muuttaa ainoastaan ylöspäin ja että oikeus sääntelyyn suojataan aina;

I.  ottaa huomioon, että kauppasopimuksiin liittyvällä sääntely-yhteistyöllä on varmistettava terveyden ja turvallisuuden suojelun korkein taso SEUT-sopimuksen 191 artiklassa vahvistetun varovaisuusperiaatteen mukaisesti;

J.  ottaa huomioon EU:n kansalaisten, yritysten ja pk-yritysten epäilykset, jotka koskevat sitä, edustavatko suuret toimialajärjestöt todella EU:n kansalaisten, EU:n yritysten ja yleisesti Euroopan unionin etua;

K.  katsoo avoimuuden edellyttävän, että EU:n toimielimet tarkistavat, että EU:n teollisuudenalojen puolesta esitetyissä kannanotoissa otetaan todella huomioon EU:n teollisuuden kannat;

L.  katsoo, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikkaa on vahvistettava sekä varmistamalla kansalaisille ja yrityksille suotuisat tulokset työllisyyden ja vaurauden suhteen että vahvistamalla ympäristöä koskevia ja sosiaalisia oikeuksia sekä takaamalla, että toiminta on mahdollisimman avointa, sitoutunutta ja vastuullista, käymällä jatkuvaa vuoropuhelua yritysten, kuluttajien, työmarkkinaosapuolten, kaikkien muiden sidosryhmien sekä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa sekä asettamalla neuvotteluille selkeät suuntaviivat;

M.  ottaa huomioon, että alkuperäsäännöt määrittävät kaupan vapauttamisen todellisen laajuuden, sillä niissä määritetään, mitkä tavarat todella hyötyvät vapaakauppasopimuksista, mutta panee merkille, että niitä ei usein käsitellä julkisissa kauppapolitiikan keskusteluissa ja Euroopan parlamentti ei ole toistaiseksi arvioinut niitä;

N.  katsoo, että Euroopan unionin on kauppapolitiikassaan ja käymissään kauppaneuvotteluissa otettava huomioon tiettyjen alojen, erityisesti maatalousalan, herkkyydet markkinoiden avaamisen yhteydessä;

O.  toteaa, että vuoteen 2050 mennessä 28 jäsenvaltion EU:n ennustetaan muodostavan ainoastaan 15 prosenttia koko maailman BKT:stä, kun vuonna 2013 vastaava osuus oli 23,7 prosenttia, ja että vuodesta 2015 lähtien 90 prosenttia maailman talouskasvusta tuotetaan muualla kuin EU:ssa ja että kehittyvien talouksien kasvuvauhti on hidastumassa merkittävästi;

P.  toteaa, että EU on nykyisin maailman suurin kaupparyhmittymä, joka hallitsee kolmasosaa maailmankaupasta, ja että vuoteen 2020 mennessä kyseisen osuuden ennustetaan kutistuvan noin 26 prosenttiin;

Q.  toteaa, että EU:n asemaa maailmankaupassa heikentävät myös muut muuttujat, kuten väestörakenteen muutokset; toteaa, että EU:n osuuden koko maailman väestöstä arvioidaan laskevan 7,1 prosentista (2013) 5,3 prosenttiin (2060);

R.  toteaa, että tulevissa kauppasopimuksissa ja -neuvotteluissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) ja palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevissa päätöslauselmissa ilmaistut kannat ja mukauduttava niihin;

S.  toteaa, että vaurauden tuottamisen painopiste siirtyy selkeästi itään Aasian ja Tyynenmeren alueelle, mikä johtuu Kiinasta, joka on jo ohittanut Japanin ja syrjäyttää todennäköisesti Yhdysvallat maailman suurimpana taloutena vuonna 2025; toteaa, että tämä merkitsee sitä, että kehittyvät taloudet ja kehitysmaat saavuttavat teollisuusmaat ja pääsevät kehittyneiden talouksien tasolle;

T.  ottaa huomioon arvion, jonka mukaan pääoman, tavaroiden, palvelujen ja tiedon rajat ylittävät virrat lisäsivät 7,8 triljoonaa Yhdysvaltojen dollaria maailmantalouteen vuonna 2014, ja että pelkästään tietovirtojen lisäarvo oli 2,8 triljoonaa Yhdysvaltojen dollaria ja tavarakaupan lisäarvo arviolta yli 2,7 triljoonaa dollaria;

Ripeämpi mukautuminen maailmankaupan nopeasti muuttuviin suuntauksiin

1.  pitää myönteisenä komission uutta strategiaa ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” ja erityisesti toimitusketjujen vastuullisen hallinnan, maailmanlaajuisten digitaalisten markkinoiden, digitaalisten tuotteiden ja palvelujen kaupan, oikeudenmukaisen ja eettisen kaupan sekä kaupan vapauttamisen sosiaalisten kustannusten kaltaisiin uusiin painopisteisiin keskittymistä; on vahvasti sitä mieltä, että kaikessa tulevassa kauppapolitiikassa on torjuttava protektionismin eri muotoja, muun muassa vähennettävä tarpeettomia tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, ja varmistettava erityisesti pk-yrityksille pääsy uusille markkinoille; muistuttaa, että kaupan vapauttaminen on tehtävä asianmukaisesti, jotta turvataan kestävä kehitys; pitää valitettavana, että komissio on viivyttänyt uuden strategian esittämistä, kun otetaan huomioon, että parlamentti oli pyytänyt, että uudistettu välistrategia ja pitkän aikavälin strategia olisi esitetty kesään 2012 mennessä;

2.  on vahvasti sitä mieltä, että vaikka palvelut muodostavat yli 70 prosenttia EU:n BKT:stä ja tarjoavat 90 prosenttia tulevista työpaikoista, Euroopan valmistusteollisuus on keskeinen osatekijä Euroopan uudelleenteollistumisessa ja näin ollen strategiassa olisi keskityttävä enemmän valmistusteollisuuden rooliin yhteisessä kauppapolitiikassa; kehottaa komissiota työskentelemään kauppakumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että niiden markkinat ovat suuremmassa määrin avoinna EU:n yrityksille, erityisesti liikenteen, televiestinnän ja julkisten hankintojen aloilla, sillä kauppakumppaneiden ulkomaiset yritykset voivat puolestaan osallistua laajasti EU:n sisämarkkinoille;

3.  toteaa, että EU:n kauppapolitiikalla on erittäin tärkeä geopoliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopalle globalisaation muokkaamisessa, kansainvälisten standardien vahvistamisessa ja ulkomaisille markkinoille pääsyn laajentamisessa; toteaa, että jos unioni ei toimi nyt, muut tahot asettavat kansainväliset säännöt; painottaa, että koska EU on maailman suurin talous, kestävä ja vastuullinen kauppa on sen vahvin toimintaväline niin eurooppalaisten etujen, investointien ja liiketoiminnan tukemisessa kuin eurooppalaisten arvojen edistämisessä ulkomailla samalla kun edistetään talouskasvua ja investointeja ja luodaan työpaikkoja kotikentällä; tukee komission pyrkimystä vahvistaa kauppa- ja sisämarkkinapolitiikan välisiä synergioita ja suosittaa, että näissä politiikoissa asetetaan etusijalle työpaikkojen luomiseen tähtäävät toimet;

4.  pitää myönteisenä komission lupausta, ettei millään kauppasopimuksella heikennetä EU:n kuluttajansuojavaatimusten avulla saavutettua edistystä, ei myöskään digitaalisen vallankumouksen alalla; painottaa seuraavansa jatkossakin tiiviisti, että meneillään olevissa neuvotteluissa tätä lupausta noudatetaan;

5.  painottaa sisämarkkinoiden ja EU:n kauppapolitiikan välisen yhteyden merkitystä ja katsoo, että niiden olisi oltava täysin yhteensopivia keskenään ja laajempien unionin toimintapolitiikkojen ja arvojen kanssa; katsoo, että avoin, vastuullinen ja vapaa maailmankauppa, joka perustuu tehokkaisiin, avoimiin ja tiukkoihin globaaleihin sääntöihin, on olennaisen tärkeää sille, että sisämarkkinat saavuttavat täyden potentiaalinsa, jotta niiden toiminta ja kasvu hyödyttävät kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä, etenkin pieniä ja keskisuuria yrityksiä; muistuttaa, että kaupan vapauttaminen johtaa tuottavuuden kasvuun, edistää ulkoista kilpailukykyä ja on jo lähes joka seitsemännen työpaikan perustana sisämarkkinoilla sekä hyödyttää merkittävästi kuluttajia;

6.  kehottaa komissiota päivittämään kauppa- ja investointistrategiaansa säännöllisesti ja julkaisemaan kahden vuoden välein vuodesta 2017 alkaen parlamentille annettavan yksityiskohtaisen täytäntöönpanokertomuksen, jotta varmistetaan, että se täyttää lupauksensa; kehottaa komissiota sisällyttämään näihin kertomuksiin edistymisen käynnissä olevissa kauppaneuvotteluissa ja nykyisten kauppasopimusten täytäntöönpanossa;

7.  kehottaa komissiota nopeuttamaan menettelyjään, jotta neuvotellut kauppasopimukset voidaan toimittaa parlamentille lyhyemmässä ajassa ja jotta niitä siten voidaan soveltaa tilapäisesti tai ne voidaan saattaa voimaan nopeammin;

Avoin kauppapolitiikka ja kansalaisten äänen voimistaminen

8.  pitää myönteisenä, että komissio lisää avoimuutta kauppaneuvottelujen kaikissa vaiheissa ja tukee komission TTIP-neuvottelujen avoimuutta koskevaa aloitetta; kiittää komissiota siitä, että parlamentin esittämien erinäisten pyyntöjen jälkeen se on lisännyt neuvotteluja koskevaa avoimuutta toimittamalla luottamuksellisiksi luokiteltuja neuvotteluasiakirjoja kaikille Euroopan parlamentin jäsenille ja kansallisten parlamenttien jäsenille ja antamalla sidosryhmille lisätietoja asiasta; muistuttaa, että Euroopan parlamentin entistä laajempi oikeus tutustua TTIP-neuvottelujen luottamukselliseksi luokiteltuihin asiakirjoihin on lujittanut parlamentin valvontavaltaa, joten Euroopan parlamentti on voinut toteuttaa entistä tehokkaammin vastuutehtäväänsä yhteisessä kauppapolitiikassa; kehottaa näin ollen laajentamaan komission avoimuusaloitetta täyden avoimuuden saavuttamiseksi ja julkisen valvonnan mahdollistamiseksi kaikissa käynnissä olevissa ja tulevissa kauppaneuvotteluissa sekä neuvottelemaan kumppanimaiden kanssa, jotta edistetään tiukkoja avoimuusvaatimuksia sen varmistamiseksi, että tämä on vastavuoroinen prosessi, jossa EU:n neuvotteluasema ei ole vaarassa, ja että toivotusta avoimuustasosta päästään sopimukseen neuvotteluja varten tehtävän selvitystyön yhteydessä; korostaa, että järkevä avoimuus voi vahvistaa maailmanlaajuista tukea sääntöihin perustuvalle kaupalle;

9.  kehottaa neuvostoa julkaisemaan kaikki aikaisemmin hyväksytyt ja tulevat neuvotteluvaltuudet viipymättä;

10.  kehottaa komissiota varmistamaan kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten vahvan ja tasapainoisen osallistumisen, muun muassa asianmukaisten julkisten verkkokuulemisten ja tiedotuskampanjoiden avulla, jotta EU:n kauppapolitiikan sisältöä parannetaan ja sitä suunnataan puolustamaan kansalaisten oikeuksia ja siten sen legitimiteettiä vahvistetaan;

11.  painottaa, että käynnissä olevan kauppaneuvottelujen sisältöä koskevan keskustelun yhteydessä sääntely-yhteistyössä on säilytettävä sääntelyn ensisijainen tehtävä, joka on yleisen edun edistäminen; korostaa, että sääntelyviranomaisten välisen tehostetun yhteistyön olisi helpotettava kauppaa ja investointeja siten, että tunnistetaan tarpeettomat kaupan tekniset esteet sekä päällekkäiset tai tarpeettomat hallinnolliset rasitteet ja muodollisuudet, jotka vaikuttavat suhteettomasti pk-yrityksiin, ja tähdentää, ettei saisi vaarantaa teknisiä menettelyjä, jotka liittyvät perustavanlaatuisiin vaatimuksiin ja määräyksiin ja jotka turvaavat terveyttä, turvallisuutta, kuluttaja-, työ-, sosiaali- ja ympäristölainsäädäntöä ja kulttuurista monimuotoisuutta koskevia eurooppalaisia standardeja ja suojelevat täysin varovaisuusperiaatetta sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten itsenäistä päätösvaltaa; muistuttaa, että vastaavien mekanismien on perustuttava tehostettuun tietojenvaihtoon ja kansainvälisten teknisten standardien hyväksymisen parantamiseen sekä johdettava tiiviimpään lähentymiseen, minkä yhteydessä ei saa missään tapauksessa vaarantaa tai viivästyttää minkään kauppakumppanin demokraattisesti oikeutettuja päätöksentekomenettelyjä; kannustaa vaikutustenarvionteihin perustuvien uusien kansainvälisten teknisten standardien käyttöön ja luomiseen sekä kaikkiin toimiin, joiden tarkoituksena on varmistaa unionin kauppakumppaneiden täysipainoinen osallistuminen kansainvälisiin standardointielimiin; katsoo kuitenkin, että yhteisten kansainvälisten standardien puuttuminen ei saisi estää vastaavuuden vastavuoroisen tunnustamisen tarvittaessa tai pyrkimyksiä yhteisten transatlanttisten teknisten standardien kehittämiseksi;

12.  kehottaa komissiota avoimuuden varmistamiseksi ja EU:n kaupallisten etujen suojelemiseksi varmistamaan kaupan aloitteita koskevissa teollisuuden kuulemisissa, että EU:n järjestöt edustavat tosiasiallisesti EU:n kauppaetuja ja tuovat esiin aitoja kansallisten toimialojen intressejä; korostaa, että EU:n toimielinten asiakirjat olisi mahdollisuuksien mukaan julkistettava, koska avoimuus on olennaista, jotta yhteiselle kauppapolitiikalle saadaan kansalaisten tuki; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen heinäkuussa 2015 antamat suositukset ja kiinnittämään erityistä huomiota kaikkien neuvotteluasiakirjojen saatavuuteen;

Unionin kaupan tavoitteiden ja sen kehitystä edistävää kauppaa koskevan ulkoisen politiikan muiden näkökohtien välisen johdonmukaisuuden lisääminen

13.  muistuttaa, että yhteistä kauppapolitiikkaa sovellettaessa on otettava huomioon SEU‑sopimuksen 21 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 208 artiklassa vahvistetut unionin ulkoisten toimien periaatteet ja tavoitteet sekä olisi edistettävä EU:n ajamia SEU‑sopimuksen 2 artiklassa määriteltyjä arvoja; muistuttaa, että on varmistettava johdonmukaisuus ulkoisten politiikkojen ja ulkoisen ulottuvuuden omaavien sisäisten politiikkojen välillä; korostaa, että EU:lla on oikeudellinen velvoite kunnioittaa ihmisoikeuksia ja että EU:n olisi edistettävä kauppaa käyvien maiden taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä; katsoo, että EU:n velvollisuus on toteuttaa kaikki tarvittavat toimet, jotta se voi ennakoida, ehkäistä ja torjua yhteisen kauppapolitiikkansa mahdollisia kielteisiä vaikutuksia tekemällä säännöllisesti etu- ja jälkikäteen ihmisoikeuksia ja kestävyyttä koskevia vaikutustenarviointeja ja tarkistamalla kauppasopimuksia tarvittaessa niiden perusteella; muistuttaa, että vain reilu ja asianmukaisesti säännelty kauppa, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet, voi vähentää eriarvoisuutta ja edistää kehitystä; muistuttaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy useita kauppaan liittyviä tavoitteita monilla politiikan aloilla ja että yksi konkreettisimmista tavoitteista on kehitysmaiden viennin lisääminen tarkoituksena kaksinkertaistaa vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmanlaajuisesta viennistä vuoteen 2020 mennessä;

14.  on tyytyväinen, että niiden ihmisten määrä, jotka elävät Maailmanpankin määritelmän mukaisessa absoluuttisessa köyhyydessä, on vähentynyt huomattavasti vuodesta 1990; huomauttaa kuitenkin, että on tehtävä enemmän, jotta yksityisiä ja julkisia investointeja vauhditetaan vähiten kehittyneissä maissa ja näille maille tarjotaan siten institutionaaliset ja infrastruktuuripuitteet, jotka antavat niille mahdollisuudet hyödyntää kaupan tarjoamia etuja paremmin ja auttavat niitä monipuolistamaan talouttaan ja integroitumaan globaaleihin arvoketjuihin, jolloin ne pystyvät erikoistumaan korkeamman lisäarvon tuotteisiin;

15.  panee merkille, että komissio on ilmoittanut vahvistavansa kestävää kehitystä ja edistävänsä ihmisoikeuksia, työ- ja sosiaalinormeja sekä ympäristön kestävää kehitystä koko maailmassa kauppa- ja investointisopimuksillaan, mutta kehottaa toteuttamaan määrätietoisia toimia, jotta sopimusten kyseiset luvut pannaan täysimääräisesti täytäntöön ja niiden täytäntöönpanoa valvotaan käytännössä; on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:lla on erityinen vastuu kauppapolitiikkansa vaikutuksista kehitysmaissa ja erityisesti vähiten kehittyneissä maissa;

16.  pitää muuttoliikettä yhtenä EU:n suurimmista 2000-luvun haasteista; korostaa, että EU:n kauppa- ja investointipolitiikan johdonmukaisuuden varmistaminen on olennaista, jos halutaan puuttua muuttoliikkeen syihin; pitää valitettavana, että asiaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota ”Kaikkien kauppa” -strategiassa;

17.  katsoo, että erityisesti talouskriisistä tällä hetkellä kärsivissä kumppanimaissa pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden tavoitteena on oltava ennen kaikkea todellisten ja kestävien parannusten tuominen tavallisten ihmisten elinoloihin;

18.  korostaa, että ihmisoikeuksia koskevien määräysten, sosiaali- ja ympäristönormien, ILO:n tärkeimpiin yleissopimuksiin perustuvien työntekijöiden oikeuksia koskevien sitoumusten sekä yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien periaatteiden, mukaan luettuna OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevat toimintaohjeet sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n perusperiaatteet, olisi oltava sitovia ja niiden on kuuluttava olennaisena osana EU:n kauppasopimuksiin täytäntöönpanokelpoisten sitoumusten muodossa; kehottaa komissiota sisällyttämään kaikkiin EU:n kauppa- ja investointisopimuksiin kestävää kehitystä koskevia lukuja; katsoo, että jotta näistä kestävää kehitystä koskevista määräyksistä tehdään sitovia, on sovellettava kolmivaiheista lähestymistapaa, mihin sisältyvät neuvottelut viranomaisten kanssa, kotimaiset neuvoa-antavat ryhmät ja asiantuntijapaneelit, joihin ILO osallistuu, ja viimeisenä keinona sopimuksen yleisen riitojenratkaisumekanismin käyttäminen riitojen ratkaisuun ja tähän liittyvä mahdollisuus määrätä taloudellisia seuraamuksia; huomauttaa, että työ- ja ympäristönormit eivät rajoitu kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin vaan niitä on sovellettava kauppasopimusten kaikilla aloilla;

19.  painottaa, että kauppasopimuksissa on oltava tehokkaita suojamekanismeja; edellyttää samalla, että otetaan käyttöön niiden työntekijöiden oikeuksien ja ympäristöoikeuksien täytäntöönpanon tehokas valvontamekanismi, jotka eivät kuulu ihmisoikeuksia koskevan lausekkeen piiriin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön jäsennellyn ja epäpoliittisen menettelyn, jonka avulla on selkeiden kriteerien perusteella käynnistettävä neuvottelut kumppanin kanssa kaupan ja kestävän kehityksen lukujen velvoitteiden epäillyistä rikkomuksista;

20.  pitää tärkeänä, että kansalaisyhteiskunta osallistuu vapaakauppasopimusten tekemiseen, ja korostaa mahdollisuutta käyttää edistyneempiä viestimiä kansalaisyhteiskunnan osallistumisen helpottamiseksi;

21.  muistuttaa, että on tärkeää noudattaa asekauppaa koskevia eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntöjä, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien asekauppasopimusta ja Euroopan unionin käytännesääntöjä aseiden viennistä; korostaa, että unionin kauppapolitiikka on talousdiplomatian väline, jolla voitaisiin myös edistää terrorismin perimmäisten syiden torjumista; korostaa, että myös tehokas vientivalvontalainsäädäntö on avainasemassa EU:n kauppapolitiikassa; kehottaa siksi komissiota päivittämään kaksikäyttötuotteita koskevaa EU:n vientivalvontalainsäädäntöä, jotta voidaan jatkaa pyrkimistä kohti EU:n strategisia tavoitteita ja yleismaailmallisia arvoja;

22.  muistuttaa, että ILO:n arvion mukaan 865 miljoonaa naista eri puolilla maailmaa kykenisi edistämään tuntuvammin talouskasvua, jos heitä tuettaisiin paremmin; toteaa, että naisten omistamia yrityksiä ei nykyisellään hyödynnetä riittävästi pyrittäessä parantamaan kilpailukykyä ja vauhdittamaan liiketoimintaa sekä ylläpitämään kasvua; toteaa, että kauppapolitiikalla voi olla erilaisia sukupuolivaikutuksia talouden eri aloilla ja että tarvitaan enemmän sukupuolta ja kauppaa koskevia tietoja; panee merkille, että komissio ei ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossaan käsittele lainkaan kauppasopimusten sukupuolinäkökohtia; kehottaa komissiota vauhdittamaan pyrkimyksiään käyttää kauppaneuvotteluja välineenä, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa, sekä varmistamaan, että sekä naiset että miehet voivat hyödyntää kaupan vapauttamisen tuomia etuja ja että sekä naisia että miehiä suojellaan kaupan vapauttamisen haittavaikutuksilta; katsoo, että tässä tarkoituksessa komission olisi varmistettava, että sukupuolinäkökulma sisällytetään horisontaalisesti kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin, ja että komission olisi seurattava voimassa olevien kauppasopimusten sukupuolivaikutusta;

23.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo laatia yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP) koskevan väliarvioinnin ja arvioida erityisesti mahdollisuutta laajentaa tullietuuksia järjestelmän kehyksessä koskemaan myös palveluja; korostaa samalla, että GSP, EBA- ja GSP+ -järjestelmä mukaan luettuna, on väline, joka mahdollistaa perusarvojen ylläpitämisen, ja katsoo, että GSP on pantava täytäntöön ja sitä on valvottava tehokkaasti;

Avoimet globaalit arvoketjut, joissa perusarvoja ja -normeja kunnioitetaan maailmanlaajuisesti

24.  toteaa, että maailman tuotantojärjestelmän kansainvälistyminen on edistänyt uusia talouskehitystä koskevia avauksia ja tarjonnut työllistymisen kautta sadoille miljoonille mahdollisuuden päästä köyhyydestä; muistuttaa, että ILO:n mukaan noin 780 miljoonaa aktiivisesti työmarkkinoilla toimivaa naista ja miestä ei ansaitse riittävästi voidakseen päästä köyhyydestä; korostaa, että globaalien arvoketjujen laajentaminen on tarjonnut työllistymismahdollisuuksia, mutta että voimassa olevan työlainsäädännön sekä työturvallisuutta koskevien vaatimusten – jotka otettiin käyttöön työntekijöiden suojelemiseksi liian rasittavilta työajoilta ja sietämättömiltä olosuhteilta – heikko täytäntöönpano hankintamaissa on edelleen kiireellinen kysymys; panee merkille, että globaalit arvoketjut ovat myös houkutelleet eräitä toimitusyrityksiä sivuuttamaan työlainsäädäntöä, siirtämään taloudellisia toimintojaan EU:n ulkopuolelle, edellyttämään työntekoa turvattomissa ja sietämättömissä olosuhteissa ja ylipitkiä työpäiviä sekä epäämään työntekijöiltä näiden perusoikeuksia; muistuttaa, että tällaiset käytännöt merkitsevät vilpillistä kilpailua suhteessa toimijoihin, jotka noudattavat työlainsäädäntöä ja kansainvälisiä työ- ja ympäristönormeja, sekä hallituksiin, jotka haluavat nostaa palkkoja ja elintasoa; kehottaa komissiota tutkimaan globaalien arvoketjujen yleistymisen vaikutusta ja esittämään konkreettisia ehdotuksia olosuhteiden parantamiseksi niissä tiiviissä yhteistyössä ILO:n ja OECD:n kanssa; korostaa, että EU:n syvemmän globaaleihin arvoketjuihin integroitumisen on perustuttava kahteen periaatteeseen: Euroopan sosiaalisen mallin ja sääntelymallin takaamiseen sekä kestävän ja oikeudenmukaisen kasvun ja ihmisarvoisten työpaikkojen turvaamiseen ja luomiseen sekä unionissa että sen kumppanimaissa; toteaa, että arvoketjujen globaalistuminen lisää kotimaisen tuotannon ja viennin tuontisisältöä ja siten se kasvattaa protektionististen toimien kustannuksia merkittävästi;

25.  katsoo, että kauppapolitiikalla on edistettävä avoimen tuotantoprosessin varmistamista koko arvoketjussa sekä sitä, että noudatetaan perustavanlaatuisia ympäristönormeja, sosiaalisia normeja ja turvallisuusnormeja; kehottaa komissiota edistämään aloitteita, jotka koskevat toimitusketjujen huolellisuusvelvoitenormeja; pitää myönteisenä, että komissio haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä ILO:n ja OECD:n kanssa kehittääkseen globaalin lähestymistavan erityisesti valmisvaatealan työolojen parantamiseen; tähdentää, että on kartoitettava ja arvioitava uusia alakohtaisia tai maantieteellisiä tilaisuuksia uusien vastuullisia toimitusketjuja koskevien aloitteiden laatimiseen; odottaa mielenkiinnolla komission uutta tiedonantoa yritysten yhteiskuntavastuusta;

26.  kehottaa komissiota edistämään YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kattavaa kestävää kehitystä koskevaa investointipolitiikan kehystä;

27.  vaatii, että kauppaa tukevassa kehitysavussa ja teknisessä tuessa keskitytään köyhien tuottajien, mikro- ja pienyritysten, osuuskuntien ja naisten voimaannuttamiseen sekä sukupuolten tasa-arvoon, jotta vahvistetaan niiden saamaa hyötyä kaupankäynnistä paikallisilla ja alueellisilla markkinoilla;

28.  pyytää komissiota laatimaan lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on kieltää sellaisten tavaroiden tuominen, jotka on tuotettu jotakin pakkotyön tai nykyaikaisen orjuuden muotoa hyödyntämällä, ja samalla vahvistamaan eettisiin perustein tehtäviä tuonti- ja toimitusketjun tarkastuksia;

29.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien parempi suojaaminen koko laajuudessaan sekä niiden entistä tehokkaampi valvonta ovat erittäin tärkeässä asemassa jatkettaessa integroitumista globaaleihin arvoketjuihin;

30.  kehottaa komissiota tukemaan kaikkia kehitysmaita TRIPS-sopimukseen sisällytettyjen sekä TRIPS-sopimuksesta ja kansanterveydestä 14. marraskuuta 2001 annetussa Dohan julistuksessa tunnustettujen ja vahvistettujen joustavuustekijöiden täysimääräisessä ja tehokkaassa hyödyntämisessä, jotta varmistetaan, että kehitysmaat voivat tarjota olennaislääkkeitä kohtuuhintaan omien kansanterveysohjelmiensa puitteissa; kehottaa neuvostoa tässä yhteydessä täyttämään Dohan julistuksessa antamansa sitoumukset varmistamalla, että komissio nimenomaisesti takaa lääkkeiden saatavuuden, kun se neuvottelee lääkealaan liittyvistä määräyksistä kehitysmaiden kanssa vastaisuudessa tehtävien kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten puitteissa tai kun kehitysmaat osallistuvat WTO:hon liittymistä koskevaan prosessiin; pitää myönteisenä komission antamaa tukea pyynnölle vähiten kehittyneiden maiden lääkealan teollis- ja tekijänoikeuksien voimassaolon jatkamisesta, mutta pitää valitettavana WTO:n TRIPS-neuvoston lopullista päätöstä myöntää jatkoaika ainoastaan 17 vuodeksi;

31.  on tyytyväinen, että komissio kiinnittää ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossaan huomion reiluun kauppaan, ja kehottaa komissiota toteuttamaan ensisijaisesti sitoumuksensa käyttää nykyistä rakennetta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoon reilun kaupan edistämiseksi, pientuottajien reilun kaupan järjestelmien edistämiseksi kolmansissa maissa EU:n edustustojen välityksellä ja tietoisuutta lisäävien toimien kehittämiseksi EU:ssa, ja toteaa, että näihin toimiin kuuluu esimerkiksi EU:n reilun ja eettisen kaupan kaupunki -palkinto;

32.  katsoo, että uusi teknologia ja internet tarjoavat uusia välineitä tuotteiden jäljittämiseen toimitusketjussa;

33.  muistuttaa pankkipalvelujen merkityksestä kaupan ja investointien kehittämisessä; kehottaa EU:ta tukemaan pankkipalvelujen saatavuuden parantamista kehitysmaissa;

34.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen, jonka mukaan se aikoo nykyaikaistaa alkuperäsääntöjä, koska ne muodostavat jatkuvasti kasvavan kaupan esteen globaalien arvoketjujen hallitsemissa kaupan malleissa; painottaa, että alkuperäsääntöjen nykyaikaistaminen on asetettava etusijalle kaikissa unionin käymissä vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa; kehottaa komissiota työskentelemään erityisesti joustavien alkuperäsääntöjen edistämiseksi, mukaan luettuna helposti täytettävät lisäarvoa koskevat vaatimukset ja harmosoidun järjestelmän alanimikkeiden muutokset;

Nykyisten sopimusten seuranta, arviointi ja jatkotoimet yhdeksi painopisteeksi unionin kauppapolitiikassa

35.  pitää myönteisenä komission ehdotusta tehostaa kumppanuutta Euroopan parlamentin ja sidosryhmien kanssa kauppasopimusten täytäntöönpanon yhteydessä; korostaa, että parlamentti on otettava mukaan menettelyn kaikkiin vaiheisiin ja että sen on saatava ajoissa täydelliset tiedot eri vaiheista, muun muassa siten, että sitä kuullaan järjestelmällisesti ennen neuvotteluvaltuuksien laatimista; tähdentää, että komissiolla on velvollisuus tiedottaa parlamentille kauppa- ja investointisopimusten täytäntöönpanoa, seurantaa ja jatkotoimia koskevista toimistaan;

36.  kehottaa komissiota pidättymään kauppasopimusten, mukaan lukien assosiaatiosopimuksissa olevat kauppaa koskevat luvut, väliaikaista soveltamista koskevista pyynnöistä siihen saakka, kunnes parlamentti on antanut sopimuksille suostumuksensa; muistuttaa, että tällaiset pyynnöt saattaisivat heikentää tuntuvasti parlamentin oikeuksia ja luoda mahdollisesti oikeudellista epävarmuutta sopimuksen toiselle osapuolelle ja asianomaisille talouden toimijoille; muistuttaa kauppapolitiikasta vastaavan komission jäsenen tätä koskevista sitoumuksista ja pitää niitä myönteisinä, mutta kehottaa voimakkaasti virallistamaan tämän järjestelyn uudessa toimielinten välisessä sopimuksessa;

37.  katsoo, että sekasopimusten tapauksessa käytännössä kokeiltu järjestely, jonka mukaan sopimuksia sovelletaan ainoastaan väliaikaisesti Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen kansallisten parlamenttien ratifiointia odotettaessa, tarjoaa demokraattisen valvonnan ja tehokkuuden kannalta parhaan tasapainon;

38.  edellyttää, että nykyisten sopimusten seurannasta, arvioinnista ja jatkotoimista on tultava yksi yhteisen kauppapolitiikan painopisteistä; kehottaa komissiota kohdentamaan asianmukaisia resursseja uudelleen, jotta kauppapolitiikan pääosasto voi seurata paremmin kauppasopimuksia, jotka on pantava täytäntöön, kun otetaan huomioon neuvotteluohjelman paisuminen; pyytää komissiota laatimaan erityiset indikaattorit, jotta kauppasopimusten täytäntöönpanon seuranta voidaan varmistaa, ja esittämään Euroopan parlamentille julkisesti ja säännöllisesti kattavan ja yksityiskohtaisen vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen, jossa esitetään esimerkiksi EU:n teollisuudenalojen saavuttamat tulokset ja sopimusten vaikutus eri aloihin ja niiden markkinaosuuksiin;

39.  kehottaa komissiota parantamaan sekä ennakko- että jälkiarviointien laatua ja täsmällisyyttä tarkistetun menetelmän pohjalta; korostaa, että kauppapolitiikkaa koskevien aloitteiden kestävyysvaikutuksia on aina arvioitava perusteellisesti ja kattavasti, erityisesti kun otetaan huomioon oikeusasiamiehen hiljattain EU:n ja Vietnamin välistä vapaakauppasopimusta koskevassa kanteluasiassa 1409/201/JN antama suositus; korostaa, että arviointien on katettava ainakin herkät talouden alat, ihmisoikeudet, sosiaaliset oikeudet ja ympäristöä koskevat oikeudet sekä maataloustuotanto ja paikallinen tuotanto syrjäisimmillä alueilla; on huolissaan siitä, että väli- ja jälkiarvioinnit puuttuvat ja että joidenkin nykyisten arviointien laatu on heikko, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuin on todennut erityiskertomuksessaan nro 2/2014; edellyttää, että kaikkien kauppasopimusten osalta toteutetaan laadultaan paremmat väli- ja jälkiarvioinnit, jotta poliittiset päättäjät, sidosryhmät ja eurooppalaiset veronmaksajat voivat arvioida, onko kauppasopimuksilla päästy tavoiteltuihin tuloksiin; pyytää komissiota antamaan tietoja tehtyjen kauppasopimusten vaikutuksista, myös kumppanimaissa, etenkin pk-yritysten, ihmisarvoisten työpaikkojen luomisen, ihmisoikeuksien ja ympäristön osalta, sekä ehdottamaan lisätoimia, joilla varmistetaan, että vähiten kehittyneet maat hyötyvät kauppapolitiikastamme;

40.  kehottaa komissiota toimittamaan Euroopan parlamentille EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden kaksoishinnoittelua ja muita hintoja vääristäviä käytäntöjä koskevan kertomuksen, jossa keskitytään erityisesti energiavaroihin ja kerrotaan tällaisten käytäntöjen taloudellisesta vaikutuksesta EU:n talouteen ja komission – kahdenvälisellä, monenvälisellä ja WTO:n tasolla – toteuttamista toimenpiteistä tällaisten käytäntöjen lopettamiseksi; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa kaksoishinnoittelun ja muiden hintoja vääristävien käytäntöjen lopettamiseksi kauppasuhteissaan kaikkien kauppakumppaneidensa kanssa;

Globaalin kaupan edistäminen WTO:ssa sovellettavalla monenvälisellä lähestymistavalla

41.  korostaa, että WTO:n monenvälinen kauppajärjestelmä on edelleen paras vaihtoehto varmistaa avoin, oikeudenmukainen ja sääntöihin perustuva järjestelmä, jossa otetaan huomioon sen jäsenten erilaiset intressit ja tasapainotetaan niitä; muistuttaa, että parlamentti kannattaa painokkaasti monenvälistä ohjelmaa; suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvottelut saatiin päätökseen kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta, jolla yksinkertaistetaan ja nykyaikaistetaan tullimenettelyjä monissa maissa, mikä puolestaan helpottaa kehitysmaiden integroitumista maailmanlaajuiseen kauppajärjestelmään; kehottaa kaikkia osapuolia panemaan sopimuksen täytäntöön nopeasti ja asianmukaisesti;

42.  toteaa, että Nairobissa vuonna 2015 pidetyssä WTO:n kymmenennessä ministerikokouksessa saatiin aikaan vain vähäisiä parannuksia; ottaa huomioon WTO:n jäsenten erimielisyydet siitä, miten Dohan kierroksen suhteen olisi edettävä, sekä tarpeen harkita uusia lähestymistapoja keskeneräisten kysymysten ratkaisemiseksi, kun otetaan huomioon kehitysmaissa ja vähiten kehittyneiden maiden keskuudessa esiintyvät erilaiset intressit, samalla kun tunnustetaan nousevan talouden maiden suurempi vastuu Dohan kierroksen päätökseen saattamiseksi; pitää myönteisenä EU:n sitoutumista tavoitteeseen tukea 400 miljoonan euron rahoituksella viiden vuoden aikana kehitysmaita ja etenkin vähiten kehittyneitä maita niiden pyrkimyksissä panna täytäntöön kaupan helpottamisesta tehty sopimus; panee merkille, että eräät WTO:n jäsenet pyrkivät käynnistämään uusien neuvottelualojen, joita ovat muun muassa investoinnit, valtionyhtiöt, kilpailu ja digitaalinen kaupankäynti, käsittelemisen; katsoo, että Nairobin ministerikokouksen tulokset tarjoavat mahdollisuuden WTO:n neuvottelujärjestelmän elvyttämiseen; kehottaa komissiota olemaan aloitteellinen WTO:n uudistamisessa ja lujittamisessa, jotta voidaan varmistaa osallisuuden, vaikuttavuuden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääntyminen, myös vahvistamalla koordinointia ILO:n ja muiden ympäristön ja ihmisoikeuksien parissa työskentelevien YK:n järjestöjen kanssa; muistuttaa kauppaa tukevan kehitysavun ratkaisevasta merkityksestä kehitysmaille ja vähiten kehittyneille maille annettavassa kauppaan liittyvässä valmiuksien kehittämisessä ja teknisessä avussa; kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita sitoutumaan kauppaa tukevan kehitysavun lisäämiseen, minkä avulla kehitysmaat voivat hyötyä globaalien arvoketjujen lisäarvon suuremmasta osuudesta; kehottaa komissiota ottamaan oikeudenmukaisen ja eettisen kaupan huomioon kauppaa tukevaa kehitysapua koskevan strategian tulevassa tarkistamisessa;

43.  katsoo, että monenväliset neuvottelut, jotka mieluiten käydään WTO:ssa (kuten neuvottelut informaatioteknologiasopimuksesta (ITA), ympäristöhyödykesopimuksesta ja palvelukauppasopimuksesta (TiSA)), tarjoavat mahdollisuuden palata edistymisen tielle WTO:n tasolla, mutta ainoastaan pitämällä ovet avoinna, jotta kaikki kiinnostuneet WTO:n jäsenet voivat tulla mukaan; on vahvasti sitä mieltä, että tällaisten sopimusten on oltava mahdollisuuksien mukaan riittävän kunnianhimoisia, jotta niitä voidaan soveltaa suosituimmuuskohtelun perusteella kaikissa WTO:n jäsenissä, ja toteaa, että näiden sopimusten on toimittava tulevien monenvälisten sopimusten rakenneosina; painottaa, että kauppapolitiikkaa olisi myös käytettävä välineenä ympäristölle hyödyllisten tuotteiden kilpailukyvyn lisäämisessä sekä niiden käytön että niiden tuotantomenetelmien osalta; korostaa, että on tärkeää tehdä ympäristöystävällisiä tuotteita koskevasta aloitteesta monenvälinen ja harkita, voisivatko kauppasopimukset tarjota etuuksia aidoille ympäristöhyödykkeille; korostaa, että palvelukauppasopimus voisi tarjota mahdollisuuden palata edistymisen tielle palvelukaupan alalla WTO:n tasolla;

44.  toteaa, että WTO:lla on oltava vahva ja tehokas parlamentaarinen ulottuvuus, jotta voidaan parantaa WTO:n läpinäkyvyyttä ja taata vahvempi maailmanlaajuisen kauppapolitiikan demokraattinen oikeutus; kehottaa WTO:ta hyödyntämään täysimääräisesti WTO:ta käsittelevää parlamentaarista konferenssia varmistamalla, että parlamentin jäsenet saavat kaikki tarvitsemansa tiedot, jotta he voivat suorittaa tehokkaasti valvontatehtävänsä ja vaikuttaa mielekkäällä tavalla kauppapolitiikkoihin;

Räätälöity lähestymistapa tulevien vapaakauppasopimusten neuvotteluja koskevia valintoja varten

45.  kehottaa komissiota keskittymään tasapainoisella tavalla ja asianmukaisesti vastavuoroisuutta ja molemminpuolista hyötyä kunnioittaen käynnissä olevien kauppaneuvottelujen päätökseen saattamiseen ja kehottaa sitä arvioimaan mahdollista kumulatiivista vaikutusta erityisesti sellaisten herkkien tuotteiden kohdalla, joihin sovelletaan kiintiöitä tai vapautuksia meneillään olevien neuvottelujen ja jo tehtyjen kauppasopimusten kehyksessä; pyytää, että tehtyjen kauppasopimusten tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset arvioidaan ja niistä tiedotetaan paremmin, jotta voidaan löytää asianmukainen tasapaino herkkien maatalousalojen suojelemisen ja maatalouselintarvikealan suurimpiin viejiin kuuluvan unionin offensiivisten etujen välillä, esimerkiksi määräämällä asianmukaisia siirtymäkausia ja kiintiöitä herkimmille tuotteille ja jättämällä sellaisia muutamissa tapauksissa sopimuksen ulkopuolelle; muistuttaa komissiota siitä, että ennen kuin laaditaan neuvotteluvaltuuksia olisi teetettävä perusteellisia selvitystöitä ja puolueettomia ja ennakkoasenteettomia kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointeja, joissa otetaan huomioon unionin edut;

46.  pitää olennaisena ennen kaikkea sen varmistamista, että menestyksekkäästi päätökseen saatetut kauppaneuvottelut ratifioidaan mahdollisimman nopeasti; kehottaa erityisesti saattamaan päätökseen Kanadan ja Singaporen kanssa tehtävät sopimukset, jotta varmistetaan kahden EU:n yritysten tulevien etujen kannalta elintärkeän suuren markkina-alueen avautuminen; vaatii Euroopan laajuista tietoon perustuvaa keskustelua poliittisten keskustelujen aikana;

47.  korostaa, että on erittäin tärkeää, että kaikissa EU:n kauppaneuvotteluissa ajetaan arkaluonteisia ja offensiivisia etuja, joita ovat muun muassa investointien edistäminen, tarpeettomien tullien ulkopuolisten kaupan esteiden vähentäminen, maantieteellisten merkintöjen sekä työntekijöiden oikeuksien tunnustaminen ja suojaaminen, julkisiin hankintoihin mukaan pääsyn helpottaminen (erityisesti nykyisten transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) sekä EU:n ja Japanin välistä vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen yhteydessä), ihmisarvoisten ja laadukkaiden työpaikkojen varmistaminen, pk-yritysten integroiminen globaaleihin arvoketjuihin, julkisten palvelujen ja audiovisuaalisten palvelujen sulkeminen neuvottelujen ulkopuolelle ja sääntelyoikeuden oikeudellinen turvaaminen neuvoteltaessa vapaakauppasopimuksista osana kunnianhimoisia, tasapainoisia ja kattavia paketteja;

48.  edellyttää, että kauppaneuvotteluissa noudatetaan räätälöityä alueellista kauppastrategiaa ja taataan täysi yhdenmukaisuus alueellisen integraation kanssa erityisesti Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan osalta, jotka komissio on määrittänyt unionin taloudellisten etujen kannalta ratkaisevan tärkeiksi alueiksi, tämän kuitenkaan heikentämättä EU:n ja Yhdysvaltojen strategisen kumppanuuden keskeistä asemaa; kehottaa komissiota käynnistämään välittömästi neuvottelut investointisopimuksesta Taiwanin kanssa; muistuttaa, että EU ja Latinalainen Amerikka ovat luontaisia liittolaisia, joiden alueella asuu yhteensä miljardi ihmistä ja jotka tuottavat neljänneksen koko maailman BKT:stä; huomauttaa, että kyseisen kumppanuuden potentiaalia ei ole hyödynnetty riittävästi; pitää myönteisenä, että komission uudessa kauppa- ja investointistrategiassa keskitytään Latinalaiseen Amerikkaan; kehottaa komissiota käyttämään Mercosur-kauppaneuvottelujen saamaa nykyistä vauhtia hyväksi, jotta päästään kattavaan, tasapuoliseen ja kunnianhimoiseen sopimukseen; kannattaa Meksikon ja Chilen kanssa tehtyjen sopimusten nykyaikaistamista; pyytää vauhdittamaan neuvotteluja vapaakauppasopimuksista sekä Australian että Uuden-Seelannin kanssa ja muistuttaa EU:n ja Intian välisten kauppasuhteiden kehittämisen tärkeydestä, kun otetaan huomioon näiden markkinoiden valtava potentiaali; kehottaa komissiota antamaan uutta vauhtia Malesian kanssa käytäville neuvotteluille ja aloittamaan neuvottelut Indonesian kanssa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun valmistelevat keskustelut kattavasta talouskumppanuudesta on saatettu päätökseen;

49.  korostaa, että nykyisten haasteiden yhteydessä olisi keskityttävä erityisesti Cotonoun jälkeiseen järjestelmään ja olisi korostettava sen yhteyttä talouskumppanuussopimusten ihmisoikeuslausekkeisiin, sellaisen Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen perustamisen tukemiseen, jonka avulla vahvistetaan vakautta, alueellista yhdentymistä, paikallista kasvua, työllisyyttä ja innovointia; muistuttaa, että EU:n on turvattava itäisten ja eteläisten naapurivaltioidensa vakaus, ja kehottaa lisäämään kauppaa ja taloudellista yhdentymistä sekä toteuttamaan tässä yhteydessä Ukrainan, Georgian ja Moldovan tasavallan kanssa tehtyjen pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten täysimittaisen, nopean ja asianmukaisen täytäntöönpanon ja saavuttamaan todellista edistymistä Tunisian, Marokon ja Jordanian kanssa;

50.  kehottaa komissiota ottamaan kansallisia yrityksiä täysimittaisesti mukaan kauppaneuvottelujen kaikkiin vaiheisiin, myös kuulemalla kansallisia järjestöjä rinnakkain EU:n kattojärjestöjen kuulemisten kanssa, ja liittämään neuvotellun kauppasopimuksen tekstiin luettelon, jossa ilmoitetaan selkeästi neuvottelujen tulokset eri alojen osalta sekä syyt komission tekemiin valintoihin;

Vastustus markkinatalousaseman Kiinalle myöntämistä kohtaan ja tehokkaiden kaupan suojatoimien tarve

51.  korostaa, että kaupan vapauttamista koskevat lisätoimet – jotka voivat johtaa epäreiluihin kaupankäynnin käytäntöihin ja maiden väliseen kilpailuun kaikenlaisilla tullien ulkopuolisilla esteillä, työntekijöiden oikeuksilla ja ympäristöä ja kansanterveyttä koskevilla normeilla – edellyttävät EU:lta, että sen on kyettävä torjumaan entistä tehokkaammin epäterveitä kaupan käytäntöjä ja varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset; korostaa, että kaupan suojatoimien on säilyttävä erottamattomana osana unionin kauppastrategiaa ja että niillä on voitava parantaa unionin kilpailukykyä palauttamalla tasapuolisen kilpailun edellytykset tarvittaessa; muistuttaa, että unionin nykyinen kaupan suojaamista koskeva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 1995; tähdentää, että unionin kaupan suojaamisen järjestelmää on nykyaikaistettava kiireellisesti heikentämättä sitä; painottaa, että unionin kaupan suojatoimia koskevan lainsäädännön on oltava entistä vaikuttavampaa ja entistä paremmin pk-yrityksien ulottuvilla, se on mukautettava nykyisiin haasteisiin ja kaupan suuntauksiin, tutkintamenettelyjen on oltava lyhyempiä ja avoimuutta ja ennakoitavuutta on lisättävä; pitää valitettavana, että neuvosto on jäädyttänyt kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevan ehdotuksen, sillä se ei ole kyennyt etenemään tämän tärkeän säädöksen käsittelyssä; pitää valitettavana, että komissio ei viittaa ˮKaikkien kauppaˮ -tiedonannossaan lainkaan tarpeeseen nykyaikaistaa kaupan suojatoimia; kehottaa neuvostoa kiireellisesti ratkaisemaan kaupan suojatoimien nykyaikaistamista koskevan pattitilanteen Euroopan parlamentin kannan perusteella etenkin nyt, kun Kiina pyytää järkähtämättä markkinatalousasemansa tunnustamista;

52.  toteaa jälleen pitävänsä tärkeänä EU:n ja Kiinan kumppanuutta, jossa vapaalla ja oikeudenmukaisella kaupalla ja investointitoiminnalla on tärkeä osa; on vakuuttunut siitä, että siihen asti että Kiina täyttää kaikki viisi ehtoa tullakseen luokitelluksi markkinataloudeksi, EU:n olisi käytettävä epätavanomaista menetelmää Kiinan tuontia koskevissa polkumyynti- ja tukitutkimuksissa hintojen vertailukelpoisuutta määritettäessä; katsoo, että tässä olisi noudatettava täysin Kiinan liittymispöytäkirjan 15 jakson niitä osia, jotka mahdollistavat epätavanomaisen menetelmän soveltamisen; kehottaa komissiota tekemään tämän periaatteen mukaisen ehdotuksen ja muistuttaa tarpeesta koordinoida asiaa tiiviisti muiden WTO-kumppaneiden kanssa;

53.  kehottaa komissiota pidättymään kaikista toimenpiteistä tässä yhteydessä, ennen kuin on toteutettu perusteellinen ja kattava ennakkoarviointi kaikista mahdollisista vaikutuksista työllisyyteen ja kestävään kasvuun kaikilla EU:n aloilla ja mahdollisista ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista ja seurauksista;

Unionin kauppa- ja teollisuuspolitiikan johdonmukaisuuden sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantaminen

54.  katsoo, että on tehtävä enemmän Euroopan teollisuuden tarpeiden ottamiseksi kattavasti huomioon ja että unionin valmistusteollisuus jää liian usein palvelualan varjoon; korostaa, että kauppapolitiikalla on varmistettava Euroopan teollisuuden tasapuoliset toimintaedellytykset, tarjottava pääsy uusille ja nouseville markkinoille ja edistettävä korkeammalle tasolle suuntautuvaa vaatimusten lähentymistä samalla kun vähennetään kaksoissertifiointia; kehottaa komissiota varmistamaan unionin kauppa- ja teollisuuspolitiikan johdonmukaisuuden ja edistämään Euroopan teollisuuden kehittämistä ja kilpailukykyä kiinnittäen erityisesti huomiota uudelleenteollistumisen strategiaan;

55.  korostaa alkuperäsääntöjen keskeistä roolia sen määrittelemisessä, mitkä toimialat hyötyvät tai kärsivät EU:n vapaakauppasopimuksista; panee merkille, että Euroopan parlamentti ei ole vielä analysoinut alkuperäsääntöjä kattavasti, ja pyytää Euroopan komissiota valmistelemaan kertomuksen, jossa määritellään sen viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinumeroisen CN-nimikkeistön tasolla tekemät muutokset vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa suosimiinsa alkuperäsääntöjä koskeviin oletusarvoisiin kantoihin ja ilmoitetaan syyt mahdollisiin muutoksiin;

56.  katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon puuttuminen vaarantaa Euroopan teollisuuden kokonaisten toimialojen selviytymisen; tähdentää, että väärennökset aiheuttavat työpaikkojen katoamista ja haittaavat innovointia; toteaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien riittävä suojaaminen ja tehokas täytäntöönpano muodostavat maailmantalouden perustan; pitää myönteisenä, että komissio sitoutuu parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa ja niiden täytäntöönpanoa vapaakauppasopimuksissa ja WTO:ssa ja tekemään yhteistyötä kumppaneidensa kanssa vilpillisen toiminnan torjumiseksi; kannattaa komission pyrkimystä suojata teollis- ja tekijänoikeuksien kaikkia osa-alueita, kuten patentteja, tavaramerkkejä, tekijänoikeutta, malleja, maantieteellisiä merkintöjä alkuperämerkintöjä ja lääkkeitä koskevia oikeuksia;

Uusien markkinamahdollisuuksien avaaminen unionin palveluntarjoajille ja ammatillisen pätevyyden tunnustaminen keskeisenä tekijänä unionin kauppastrategiassa

57.  muistuttaa, että unionilla on johtoasema palvelualalla; tähdentää, että uusien markkinamahdollisuuksien avaamisen on oltava keskeinen tekijä unionin kansainvälistä kauppaa koskevassa strategiassa; pitää erittäin tärkeänä, että palvelut sisällytetään kauppasopimuksiin, koska näin tarjotaan mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille samalla kun suljetaan nykyiset ja tulevat yleishyödylliset palvelut ja yleistä taloudellista etua koskevat palvelut kaikkien sopimusten soveltamisalan ulkopuolelle SEUT-sopimuksen 14 ja 106 artiklan ja pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti riippumatta siitä, rahoitetaanko palvelut julkisista vai yksityisistä varoista; pyytää komissiota edistämään ammatillisen pätevyyden tunnustamista ja sisällyttämään sen osaksi kauppasopimuksia, ja katsoo, että tämän avulla avataan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille; kehottaa erityisesti harkitsemaan yrityksen sisäisiä siirtoja koskevan direktiivin tiettyjen etujen sisällyttämistä osaksi kauppa- ja investointisopimuksia tällaista tunnustamista vastaan;

58.  on samaa mieltä komission kanssa siitä, että ammattilaisten väliaikaisesta liikkuvuudesta on tullut olennainen osa liiketoiminnan lisäämistä kansainvälisesti ja että se kuuluu yhä EU:n offensiivisiin etuihin; tähdentää, että kaikkiin unionin kauppa- ja investointisopimuksiin on sisällytettävä työvoiman liikkuvuutta koskeva luku; muistuttaa kuitenkin, että mallia 4 koskevia sitoumuksia on sovellettava ainoastaan korkeasti koulutettujen (kuten yliopistotutkinnon tai vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai ylemmissä johtotehtävissä työskentelevien henkilöiden) liikkuvuuteen, joka tapahtuu erityisessä tarkoituksessa, rajoitetun ajan ja täsmällisin ehdoin, jotka on vahvistettu sen valtion lainsäädännössä, jossa palvelu suoritetaan, sekä tämän kansallisen lainsäädännön mukaisesti laaditussa ja palveludirektiivin 16 artiklan mukaisessa sopimuksessa samalla kun varmistetaan, että mikään ei estä EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämästä yllä ja parantamasta työelämän normeja ja työehtosopimuksia;

59.  pitää myönteisenä, että komissio aikoo hyödyntää kauppapolitiikkaa digitaalisen protektionismin uusien muotojen käsittelemiseen sekä sähköistä kaupankäyntiä ja rajatylittävää tiedonkulkua koskevien määräysten vahvistamiseen tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti ja perusoikeuksia suojellen; katsoo, että on tehtävä paljon enemmän, jotta unioniin saadaan aikaan sähköiselle kaupankäynnille ja yrittäjyydelle suotuisa ilmapiiri vähentämällä monopoleja ja monopoliasemien väärinkäyttöä televiestintämarkkinoilla sekä maarajoituksia ja tarjoamalla konkreettisia ratkaisuja tilanteiden korjaamiseksi; tähdentää, että on erittäin tärkeää varmistaa sääntely-yhteistyö, verkkopetosten vähentäminen sekä normien vastavuoroinen tunnustaminen ja yhdenmukaistaminen digitaalisen kaupan alalla; kehottaa komissiota tekemään sähköistä kauppaa koskevia lukuja varten ehdotuksen uudesta mallista, jossa suljetaan EU:n nykyinen ja tuleva tietosuojaa koskeva oikeudellinen kehys kokonaan kaikkien kauppasopimusneuvottelujen ulkopuolelle ja jonka avulla pyritään varmistamaan tietojenvaihdon tapahtuminen siten, että noudatetaan täysimääräisesti rekisteröidyn alkuperämaassa voimassa olevia tietosuojasääntöjä; kehottaa lisäämään yhteistyötä täytäntöönpanon valvojien välillä erityisesti verkossa harjoitettavista epäoikeudenmukaisista kaupallisista käytännöistä;

Digitaalisen talouden olennainen merkitys tulevalle maailmanlaajuiselle kaupankäynnille

60.  panee merkille digitaalisen talouden kasvavan ja tulevan merkityksen paitsi Euroopassa myös koko maailmassa, kun otetaan huomioon, että maailmassa on arviolta 3,3 miljardia internetin käyttäjää, mikä tarkoittaa 40:ää prosenttia maailman koko väestöstä; katsoo, että pilvipalvelujen, mobiililaitteilla käytettävien verkkopalvelujen, älykkäiden verkkojen ja sosiaalisen median kaltaiset suuntaukset ovat johtamassa radikaalisti muuttuneeseen yritysten toimintaympäristöön; korostaa, että EU:n kauppapolitiikan on pysyttävä ajan tasalla digitaalisten ja teknologisten suuntausten kanssa;

61.  vaatii komissiota perustamaan yhdessä WTO-kumppaneiden kanssa paitsi digitaalista kauppaa käsittelevän WTO:n työryhmän, jonka olisi tarkasteltava yksityiskohtaisesti nykyisen kehyksen soveltuvuutta sähköisen kaupankäynnin näkökulmasta ja harkittava erityisiä suosituksia, selvennyksiä ja muutoksia, ja myös harkitsemaan palvelukaupan helpottamista koskevan uuden kehyksen laatimista kaupan helpottamisesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta saatujen parhaiden käytäntöjen pohjalta;

Komission tukeminen korruption torjunnassa

62.  on tietoinen siitä, että rahoituspalveluja koskevien määräysten sisällyttäminen kauppasopimuksiin on herättänyt huolta niiden mahdollisesti kielteisestä vaikutuksesta rahanpesun, verovilpin ja veron välttelyn ja kiertämisen osalta; kehottaa komissiota torjumaan korruptiota, sillä se on merkittävä tullien ulkopuolinen kaupan este kehittyneissä maissa ja kehitysmaissa; katsoo, että kauppa- ja investointisopimukset tarjoavat hyvän tilaisuuden lisätä yhteistyötä korruption, rahanpesun, verovilpin ja veronkierron torjunnan alalla; katsoo, että kansainvälisiin standardeihin perustuvat sitoumukset, maakohtaiset raportointivelvollisuudet ja automaattinen tietojenvaihto olisi sisällytettävä asianmukaisiin kansainvälisiin sopimuksiin rahoituspalvelujen vapauttamisen etenemisen tukemiseksi;

63.  katsoo, että kauppa- ja investointisopimusten ja kaksinkertaisen verotuksen estämistä koskevien sopimusten välistä yhteyttä on tutkittu aivan liian vähän, ja kehottaa komissiota tutkimaan tarkasti kaikkia mahdollisia vaikutuksia, joita tällaisilla välineillä voi olla toisiinsa ja laajemmin politiikan johdonmukaisuuteen verovilpin torjunnan alalla;

Tulevaisuuteen suuntautuva ja pk-yritysten erityistarpeet huomioon ottava kauppapolitiikka

64.  korostaa, että tulevaisuuteen suuntautuvassa kauppapolitiikassa on myös kiinnitettävä enemmän huomiota mikro- ja pk-yritysten erityistarpeisiin ja sen varmistamiseen, että ne voivat hyötyä täysimääräisesti kauppa- ja investointisopimuksista; muistuttaa, että vain pieni osa eurooppalaisista pk-yrityksistä kykenee havaitsemaan ja hyödyntämään globalisaation ja kaupan vapautumisen tarjoamia mahdollisuuksia; toteaa, että vain 13 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä on harjoittanut kansainvälistä toimintaa EU:n ulkopuolella, mutta toteaa, että pk-yritykset vastaavat kuitenkin kolmanneksesta EU:n viennistä; kannattaa aloitteita, joilla helpotetaan eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä, ja katsoo siksi pk-yrityksiä koskevan luvun olevan hyödyllinen kaikissa tulevissa vapaakauppasopimuksissa; katsoo, että on tutkittava uusia tapoja, joilla pk-yrityksiä voidaan auttaa paremmin tuotteiden ja palvelujen myymisessä ulkomaille; korostaa, että pk-yritykset tarvitsevat räätälöidympää tukea jäsenvaltioiden tasolta alkaen ja niiden olisi voitava saada helposti verkosta käyttäjäystävällisiä tietoja kaupan toimenpiteistä sekä erityisiä selkeitä ohjekirjoja pk-yrityksille kunkin sellaisen kauppasopimusten tarjoamista mahdollisuuksista ja eduista, jonka EU on tehnyt tai tekee tulevaisuudessa;

65.  pyytää komissiota ottamaan pk-yritysten tarpeet huomioon horisontaalisesti kaikissa kauppasopimusten luvuissa, muun muassa siten, että perustetaan sellaisia verkossa toimivia keskitettyjen asiointipisteitä pk-yrityksille, joissa ne voivat saada tietoja asiaankuuluvasta sääntelystä, mikä on erityisen tärkeää rajatylittävien palvelujen tarjoajille toimilupien ja muiden hallinnollisten vaatimusten osalta; huomauttaa, että tarvittaessa näiden välineiden olisi katettava myös pk-yritysten uudet markkinoillepääsyä koskevat mahdollisuudet, erityisesti arvoltaan vähäisten tarjouskilpailujen osalta; korostaa tarvetta leikata pk-yritysten kaupankäynnin kustannuksia virtaviivaistamalla tullimenettelyjä, vähentämällä tarpeettomia tullien ulkopuolisia esteitä ja sääntelytaakkaa ja yksinkertaistamalla alkuperäsääntöjä; katsoo, että pk-yritykset voivat auttaa komissiota näiden välineiden laatimisessa, jotta varmistetaan, että kauppasopimukset ovat pk-yritysten tarpeiden mukaisia; kannustaa komissiota käymään jatkossakin tiivistä vuoropuhelua pk-yritysten edustajien kanssa neuvottelujen kaikissa vaiheissa;

66.  korostaa, että eurooppalaisten pk-yritysten nopeampi pääsy polkumyynnin vastaisiin menettelyihin on ratkaisevaa, jotta kyseisiä yrityksiä voidaan suojata hyvän kauppatavan vastaisilta käytännöiltä; painottaa, että WTO:n monenvälistä järjestelmää on uudistettava, jotta voidaan varmistaa pk-yritysten parempi mukaanpääsy sekä riitojen nopeampi ratkaiseminen;

67.  kehottaa komissiota arvioimaan ja parantamaan jäsenvaltioiden ohjelmiin ja eurooppalaiseen lisäarvoon liittyviä nykyisiä toissijaisuuden, päällekkäisyyden poistamisen ja täydentävyyden välineitä ennen kuin pk-yritysten kansainvälistymisen tukemiseen kehitetään uusia erillisiä toimia; korostaa, että komission olisi toimitettava parlamentille riippumaton arvio kaikista nykyisistä ohjelmista;

Investoinnit

68.  korostaa sisäisten ja ulkoisten investointien merkitystä EU:n taloudelle ja tarvetta suojata EU:n yrityksiä, kun ne investoivat kolmansille markkinoille; antaa tässä yhteydessä tunnustusta komission tekemille, uutta investointituomioistuinjärjestelmää koskeville ponnisteluille; painottaa tarvetta jatkaa investointituomioistuinjärjestelmästä sidosryhmien ja Euroopan parlamentin kanssa käytäviä keskusteluja; korostaa, että järjestelmän on oltava yhteensopiva unionin oikeusjärjestelmän kanssa ja etenkin unionin tuomioistuinten toimivallan sekä EU:n kilpailusääntöjen kanssa; toivoo myös, että keskipitkällä aikavälillä löydettäisiin monenvälinen ratkaisumenetelmä investointiriitoihin; pitää valitettavana, että investointituomioistuinjärjestelmää koskeva ehdotus ei sisällä säännöstä investoijien velvollisuuksista;

69.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita noudattamaan UNCTAD:n kestävää kehitystä koskevan investointipolitiikan kattavan kehyksen mukaisia suosituksia vastuullisempien, avoimempien ja luotettavampien investointien edistämiseksi;

70.  panee merkille komission laatimassa Euroopan investointiohjelmassa esitetyn vaatimuksen investointien vauhdittamisesta EU:ssa ja pitää kauppastrategioita olennaisina keinoina tämän tavoitteen saavuttamiseksi; toteaa, että Euroopan strategisten investointien rahastolla ei ole ulkoista ulottuvuutta; pyytää komissiota harkitsemaan ulkoisen haaran luomista ainoastaan rahaston toiminnasta tehdyn huolellisen analyysin perusteella ja rahaston käyttökelpoisuudesta varmistuttuaan, kun otetaan huomioon Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin nykyinen lainanantotoiminta ja Euroopan kehitysrahaston toiminta; korostaa, että tällaisten rahastojen avulla on edistettävä kestävää kehitystä ja ihmisarvoista työtä, torjuttava köyhyyttä ja kitkettävä muuttoliikkeen perimmäisiä syitä;

71.  muistuttaa, että olisi vahvistettava kehitysrahoituslaitosten avoimuutta ja vastuullisuutta sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta voidaan tehokkaasti jäljittää ja valvoa rahavirtoja sekä seurata velan kestävyyttä ja näiden rahoituslaitosten hankkeiden tuottamaa lisäarvoa kestävälle kehitykselle;

Kauppa ja maatalous

72.  korostaa, että ympäristöön, elintarviketurvaan sekä eläinten hyvinvointiin ja ihmisten elinoloihin liittyvät Euroopan unionin korkeat vaatimukset ovat hyvin tärkeitä EU:n kansalaisille, erityisesti julkisen moraalin ja kuluttajien tietoisen valinnan kannalta; katsoo, että kauppasopimuksissa olisi edistettävä tasapuolista kilpailua sen varmistamiseksi, että EU:n viljelijät saavat täyden hyödyn tariffimyönnytyksistä eivätkä ole taloudellisesti epäedullisessa asemassa kolmansissa maissa oleviin viljelijöihin nähden; korostaa tarvetta taata elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia koskevien unionin normien suojaaminen niin, että säilytetään varovaisuusperiaate, kestävä maatalous ja jäljitettävyyden sekä tuotteiden merkitsemisen korkea taso sekä varmistetaan, että kaikki tuonti on sovellettavien EU:n säädösten mukaista; panee merkille suuret erot eläinten hyvinvointia koskevissa normeissa eri puolilla maailmaa; korostaa tässä yhteydessä, että elävien kotieläinten vientiä on säänneltävä nykyisen EU:n lainsäädännön ja Maailman eläintautijärjestön (OIE) eläinten hyvinvointia koskevien standardien mukaisesti;

73.  pitää maatalouden tämänhetkisen kriisin yhteydessä tärkeänä uusien markkinoiden avaamista EU:n maataloustuotannolle, kuten maitotuotteille, lihalle sekä hedelmille ja vihanneksille; korostaa tarvetta löytää uusia markkinakanavia, joissa on paljon ostopotentiaalia;

74.  katsoo, että on tarpeen vahvistaa maatalouden lisäarvoa ja toteuttaa menekinedistämiskampanjoja uusien markkinoiden avaamiseksi; korostaa, että on välttämätöntä lujittaa ennen kaikkea unionin laatujärjestelmiä, sillä ne takaavat unionin tuotteiden parhaan mahdollisen tuotekuvan maailmanmarkkinoilla hyödyttäen epäsuorasti unionin koko maataloutta;

75.  korostaa, että tuonnin valvontaa rajoilla on tiukennettava samoin kuin elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tekemiä tuotanto- ja markkinointiolosuhteiden tarkastuksia maissa, joilla on EU:hun suuntautuvaa vientiä, jotta voidaan varmistaa unionin sääntöjen noudattaminen;

76.  katsoo, että on tärkeää edistyä terveyteen ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien sekä muiden tullien ulkopuolisten maatalouskaupan esteiden alalla kaikissa vapaakauppaneuvotteluissa ja kiinnittää erityistä huomiota unionin esittämiin vähimmäisvaatimuksiin, jotka voivat vaikuttaa kuluttajan terveyteen;

77.  palauttaa mieliin maantieteellisten merkintöjen tärkeyden perinteisten eurooppalaisten maatalouselintarvikkeiden myynninedistämisessä, sillä merkinnät suojelevat näitä elintarvikkeita haitallisilta vapaamatkustuskäytännöiltä, takaavat kuluttajien oikeudet ja tietoiset valinnat ja suojelevat maaseudun tuottajia ja viljelijöitä sekä erityisesti pk‑yrityksiä; toteaa, että maantieteellisten merkintöjen suojelu ja tunnustaminen kolmansissa maissa voi mahdollisesti hyödyttää suuresti koko EU:n maatalouselintarvikealaa; katsoo, että kaikkiin kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä suojatoimia ja väärentämisen vastaisia toimia;

Julkisiin hankintasopimuksiin osallistumisen parantaminen Euroopan talouden toimijoiden kannalta

78.  kehottaa korjaamaan EU:n ja muiden kauppakumppaneiden julkisten hankintojen markkinoiden avoimuusasteessa nykyisin vallitsevan epätasapainon; kehottaa komissiota menemään vielä pidemmälle ja pyrkimään kansainvälisten julkisia hankintoja koskevien markkinoiden kunnianhimoiseen ja entistä vastavuoroisempaan avaamiseen, samalla kun varmistetaan, että tämä ei koske yleistä taloudellista etua koskevia palveluja ja että valtioilla säilyy vapaus hyväksyä hankintamenettelyjään koskevia sosiaalisia ja ympäristönormeja, kuten kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämisperusteet; korostaa, että Euroopan talouden toimijat, sekä suuret yhtiöt että pk-yritykset, tarvitsevat parempia mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintasopimuksiin kolmansissa maissa sellaisten välineiden avulla kuten eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite (Small Business Act) ja nykyisen tasoisten epäsymmetrioiden poistaminen; muistuttaa tässä yhteydessä, että EU on kaikkien WTO‑jäsenten keskuudessa yksi julkisten hankintojen osalta avoimimmista markkinoista;

79.  panee merkille komission muutetun asetusehdotuksen kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen pääsystä unionin julkisten hankintojen sisämarkkinoille, koska se on merkittävä väline pyrittäessä varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset kolmansien maiden markkinoille pääsyn suhteen, ja pitää erityisen valitettavana, että jäsenvaltioiden hallitukset ovat viivästyttäneet alkuperäistä ehdotusta; pyytää komissiota saavuttamaan myönteisen vastavuoroisuuden julkisia hankintoja koskeville markkinoille pääsyssä tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa;

Resurssien yhdenvertainen saatavuus maailmanmarkkinoilla käytävää rehellistä kilpailua varten

80.  korostaa, että luonnonvaroja on rajallisesti ja että niitä olisi käytettävä taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla asettamalla etusijalle kierrätys; panee merkille kehitysmaiden ja etenkin vähiten kehittyneiden maisen suuren riippuvuuden luonnonvaroista; muistuttaa, että unionin kauppapolitiikassa on noudatettava johdonmukaista, kestävää, kattavaa ja monialaista raaka-aineita koskevaa strategiaa, kuten parlamentti korosti päätöslauselmassaan Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesta Euroopan uudesta kauppapolitiikasta;

81.  korostaa, että on tarpeen siirtyä kohti vähähiilistä taloutta, ja kannustaa näin ollen komissiota lisäämään yhteistyötä sellaisen energiaan liittyvän tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin alalla, jonka tavoitteena on edistää energiatoimittajien, ‑reittien ja -lähteiden monipuolistamista, etsiä uusia energia-alan kauppakumppaneita ja lisätä kilpailua sekä alentaa energiankuluttajille tarjottavia hintoja; korostaa, että uusiutuvien energioiden kehittäminen sekä energiatehokkuuden lisääminen ovat olennaisen tärkeitä energiaturvallisuuden parantamisen ja tuontiriippuvuuden vähentämisen kannalta; pitää tärkeänä, että vapaakauppasopimuksiin sisällytetään molemmat määräykset, joilla pyritään rakentamaan kestäviä energiakumppanuuksia ja tehostamaan teknologista yhteistyötä varsinkin uusiutuvien energioiden ja energiatehokkuuden ja suojatoimien aloilla sekä estämään hiilivuotoa, jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet saavutetaan;

Villieläimillä ja villieläintuotteilla käytävän laittoman kaupan torjunta

82.  on edelleen erittäin huolissaan siitä, että villieläimiin liittyvä rikollisuus ja laiton kauppa ovat viime aikoina lisääntyneet, ja toteaa, että tällä on tuhoisa vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja lajien määrään ja se uhkaa selvästi toimeentuloa ja paikallistaloutta erityisesti kehitysmaissa; suhtautuu myönteisesti EU:n sitoumukseen, joka koskee villieläinten laittoman kaupan hävittämistä osana EU:n vastausta YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan 2030, ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteeseen 15, jossa todetaan, että suojeltujen kasvi- ja eläinlajien salametsästyksestä ja laittomasta kaupasta on tehtävä loppu ja että laittomien villieläintuotteiden kysyntään ja tarjontaan on puututtava; odottaa siksi, että komissio harkitsee pohdinta-ajan jälkeen, jonka aikana se muun muassa kuulee Euroopan parlamenttia ja jäsenvaltioita, miten villieläinten laitonta kauppaa koskevat määräykset voitaisiin sisällyttää parhaiten osaksi kaikkia tulevia EU:n kauppasopimuksia;

Tulliyhteistyön parantaminen ja laittoman kaupan torjunta unionin rajoilla

83.  korostaa, että paremmat, yhdenmukaistetut ja tehokkaammat eurooppalaiset ja ulkomaiset tullausmenettelyt auttavat edistämään kauppaa, täyttämään kaupankäynnin helpottamista koskevat vaatimukset ja estämään väärentämistä sekä laittomien ja väärennettyjen tuotteiden saapumista sisämarkkinoille, sillä ne heikentävät unionin talouskasvua ja altistavat unionin kuluttajat huijauksille; pitää myönteisenä, että komissio aikoo tehostaa tulliviranomaisten yhteistyötä; kehottaa jälleen kerran komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan unionin yhteisen tulliyksikön, jotta tullimääräyksiä ja -menettelyjä voitaisiin soveltaa aiempaa tehokkaammin unionin koko tullialueella;

84.  korostaa, että komission olisi pyrittävä kauppasopimuksista neuvotellessaan siihen, että kauppakumppanit ottavat käyttöön yhden yhteyspisteen tulli- ja rajavelvollisuuksien noudattamisessa, mihin liitetään tarvittaessa kauppaa tukevan avun myöntämistä kaupankäyntivalmiuksien kehittämiseksi;

85.  korostaa, että riittävä viestintä ja tehokas koordinointi ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että tullien poistamisen yhteydessä ryhdytään asianmukaisiin teknisiin, institutionaalisiin ja poliittisiin toimenpiteisiin kaupan turvallisuuden takaamiseksi jatkossakin;

86.  pyytää komissiota harkitsemaan keskeisiä suoritusindikaattoreita, joiden avulla voidaan arvioida tullihallintojen työn tuloksia kotimaassa ja muualla; pitää valitettavana, että tällä haavaa julkista tietoa on saatavilla hyvin vähän; huomauttaa, että olisi hyödyllistä ymmärtää, miten tullit ja muut rajavirastot suorittavat tehtäviään jatkuvasti meillä ja kauppakumppaneiden maissa, jotta voitaisiin jakaa parhaita käytäntöjä ja sovittaa yhteen kaupan helpottamiseen liittyviä erityisiä intressejä unionin toimielimissä – ottaen huomioon WTO:n kaupan helpottamisesta tehdyn sopimuksen 13 artiklan määräykset;

87.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään avoimen keskustelun mahdollisesta tulliviranomaisten siirtämisestä kansalliselta tasolta EU:n tasolle;

Konkreettisten etujen tarjoaminen kuluttajille

88.  panee merkille, että kauppasopimukset voivat hyödyttää merkittävällä tavalla kuluttajia lisäämällä erityisesti kilpailua, laskemalla hintoja, tarjoamalla enemmän valinnanvaraa ja tehostamalla innovointia; kehottaa komissiota ajamaan kaikissa neuvotteluissa voimakkaasti maarajoitusten käytön rajoittamista, kansainvälisten verkkovierailumaksujen alentamista ja matkustajien oikeuksien vahvistamista, jotta nämä kaikki edut voidaan saavuttaa;

89.  vaatii toimia kuluttajien tukemiseksi kolmansien maiden kanssa käytävän rajat ylittävän tavara- ja palvelukaupan yhteydessä esimerkiksi verkossa toimivien palvelupisteiden avulla, jotka tarjoavat tietoa ja neuvontaa riitatapauksissa;

90.  vaatii, että kuluttajille on annettava tarkkoja tietoja myytävien tuotteiden ominaisuuksista;

Kaikkien kauppa: avointa kauppa- ja investointipolitiikkaa täydentävät poliittiset liitännäistoimet voittojen maksimoimiseksi ja tappioiden minimoimiseksi

91.  on samaa mieltä OECD:n kanssa siitä, että ”avoin ja reilu kauppa” ja investointipolitiikka edellyttävät monia tehokkaita poliittisia liitännäistoimia kaupan vapauttamisesta EU:lle ja kolmansien maiden väestölle ja talouksille koituvien hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tekemään paljon enemmän täydentääkseen kaupan avaamista sitä tukevilla toimenpiteillä, jotta varmistetaan kestävä kehitys – esimerkiksi julkisten palvelujen ja investointien, koulutuksen ja terveydenhuollon, aktiivisen työmarkkinapolitiikan, tutkimuksen ja kehittämisen sekä infrastruktuurien kehittämisen alalla ja asianmukaisilla säännöillä sosiaalisen suojelun ja ympäristönsuojelun takaamiseksi;

92.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suorittamaan perusteellisen ennakko- ja jälkiarvioinnin alakohtaisten ja alueellisten vaikutustenarviointien pohjalta kaikista kauppasopimuksista ja asiaankuuluvista lainsäädäntöasioista, ennakoimaan unionin työmarkkinoille aiheutuvia mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja löytämään entistä hienovaraisempia keinoja ottaa käyttöön lieventäviä toimenpiteitä niiden teollisuudenalojen ja alueiden kehittämiseksi, jotka kärsivät vapauttamisesta, jotta voidaan saavuttaa kaupan etujen tasapuolisempi ja laaja-alaisempi jakaminen; korostaa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla ja etenkin Euroopan aluekehitysrahastolla ja Euroopan sosiaalirahastolla voi olla huomattava rooli tässä asiassa; huomauttaa, että Euroopan globalisaatiorahasto voisi myös olla tärkeä väline, jos sitä uudistetaan ja muovataan siten, että sillä on riittävät varat avun antamiseen niille EU:n yrityksille ja tuottajille, joihin kolmansille maille määrättävät kauppapakotteet vaikuttavat kielteisesti, sekä avun antamiseen pk-yritysten työntekijöille, joita globalisaatio suoraan vahingoittaa;

o
o   o

93.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, UNCTAD:lle ja WTO:lle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0415.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0252.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0041.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0250.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0219.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0175.
(7)EUVL C 56 E, 26.2.2013, s. 87.
(8)EUVL C 188 E, 28.6.2012, s. 42.
(9)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 94.
(10)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 31.
(11)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 101.

Oikeudellinen huomautus