Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2015/2280(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0202/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0202/2016

Keskustelut :

PV 12/09/2016 - 19
CRE 12/09/2016 - 19

Äänestykset :

PV 13/09/2016 - 4.2
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0321

Hyväksytyt tekstit
PDF 295kWORD 51k
Tiistai 13. syyskuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan alueellinen yhteistyö – parhaat käytänteet ja innovatiiviset toimet
P8_TA(2016)0321A8-0202/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2016 Euroopan alueellisesta yhteistyöstä – parhaat käytänteet ja innovatiiviset toimet (2015/2280(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen XVIII osaston,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(3),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(4),

–  ottaa huomioon unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2014(5),

–  ottaa huomioon liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014(6),

–  ottaa huomioon Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 232/2014(7),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(8),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(9),

–  ottaa huomioon aluesuunnittelusta ja -kehityksestä vastaavien ministerien epävirallisessa kokouksessa Gödöllőssä Unkarissa 19. toukokuuta 2011 hyväksytyn asiakirjan ”Euroopan unionin alueellinen agenda 2020: Tavoitteena entistä osallistavampi, älykkäämpi ja kestävämpi moninaisten alueiden Eurooppa”,

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n jäsenvaltioiden valmiudesta käynnistää koheesiopolitiikan uusi ohjelmakausi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti(10),

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman viipeistä vuosien 2014–2020 koheesiopolitiikan käynnistämisessä(11),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon Euroopan investointiohjelmasta (COM(2014)0903),

–  ottaa huomioon kuudennen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen (COM(2014)0473),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman investoimisesta työpaikkoihin ja kasvuun: unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen(12),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman koheesiopolitiikasta ja Eurooppa 2020 -strategian arvioinnista(13),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(14),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(15),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ˮMakroaluestrategioiden lisäarvoˮ (COM(2013)0468) sekä asiaankuuluvat 22. lokakuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston (osasto B – rakenne- ja koheesiopolitiikka) tammikuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen makroalueiden uudesta roolista Euroopan alueellisessa yhteistyössä (”New Role of Macro-Regions in European Territorial Cooperation”),

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston (osasto B – rakenne- ja koheesiopolitiikka) heinäkuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymästä alueellisen yhteistyön edistämisen ja parantamisen välineenä Euroopassa (”European Grouping of Territorial Cooperation as an instrument for promotion and improvement of territorial cooperation in Europe”),

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2016 julkistetun komission esitteen ”Euroopan investointiohjelma: uusia suuntaviivoja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) yhdistämisestä”,

–  ottaa huomioon toukokuussa 2015 annetun alueiden komitean lausunnon ”Paikallis- ja aluekehitystä tukevat rahoitusvälineet”,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” (COM(2015)0639),

–  ottaa huomioon 2. syyskuuta 2015 annetun alueiden komitean julkilausuman ”Interreg 25 vuotta: uutta vauhtia rajojen yli ulottuvalle yhteistyölle”,

–  ottaa huomioon joulukuussa 2015 annetun alueiden komitean lausunnon ”Alueellinen visio 2050: minkälainen tulevaisuus?”,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 annetun alueiden komitean lausunnon ”Rajatylittävän yhteistyön vahvistaminen: tarvitaanko parempaa sääntelykehystä?”,

–  ottaa huomioon puheenjohtajavaltio Luxemburgin laatiman Interregin tähänastista toimintaa ja alueellisen yhteistyön tulevaisuutta käsittelevän tausta-asiakirjan ”Looking back on 25 years of Interreg and preparing the future of territorial cooperation”,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät ”Interreg 25 vuotta: yhteisöaloitteen merkitys koheesiopolitiikan päämäärien edistämisessä”,

–  ottaa huomioon puheenjohtajavaltio Luxemburgin aloitteen raja-alueita koskevista erityisistä säännöksistä näiden alueiden tarpeisiin ja haasteisiin vastaamiseksi (”A tool for the attribution and application of specific provisions for the improvement of cross-border cooperation”)(16),

–  ottaa huomioon komission eurooppalaisen yhteistyön päivänä 21. syyskuuta 2015 käynnistämän EU:n laajuisen julkisen kuulemisen rajatylittävässä yhteistyössä jäljellä olevista esteistä(17),

–  ottaa huomioon tulokset ensimmäisestä Eurobarometri-tutkimuksesta, jonka komissio toteutti vuonna 2015 selvittääkseen ja kartoittaakseen raja-alueilla asuvien kansalaisten näkemyksiä, jotta EU:n toimet voitaisiin kohdentaa entistä paremmin(18),

–  ottaa huomioon OECD:n vuonna 2013 rajatylittävästä yhteistyöstä julkaiseman raportin ”Regions and Innovation: collaborating across borders”,

–  ottaa huomioon alueiden komitean raportin ”EAYY-seurantakertomus 2014 – Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano”(19),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0202/2016),

A.  ottaa huomioon, että noin 38 prosenttia Euroopan väestöstä asuu raja-alueilla ja että EU on ajautunut laajamittaiseen talous-, rahoitus- ja sosiaalikriisiin, joka vaikuttaa erityisen haitallisesti naisiin kaikilla rintamilla; katsoo, että EU:n on sisällytettävä sukupuolten tasa-arvo keskeisenä kaikkiin Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyviin toimiin ja käytänteisiin;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan alueellisen yhteistyön yleisenä tavoitteena on vähentää kansallisten rajojen vaikutusta, jotta voidaan vähentää alueiden välisiä eroja, poistaa investoimisessa ja rajatylittävässä yhteistyössä jäljellä olevia esteitä, lujittaa yhteenkuuluvuutta ja edistää tasapainoista taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja aluekehitystä koko unionissa;

C.  toteaa, että Euroopan alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan olennainen osa, sillä se vahvistaa unionin alueellista yhteenkuuluvuutta;

D.  toteaa, että jäsenvaltiot voivat hyödyntää Euroopan alueellista yhteistyötä vastatakseen muuttoliikekriisistä johtuviin haasteisiin;

E.  toteaa, että edelleenkin vain harvat EU:n kansalaiset hyödyntävät EU:n sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden koko potentiaalia;

F.  ottaa huomioon, että jaetun hallinnoinnin, monitasoisen hallinnon ja kumppanuuden periaatteiden mukaisesti Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia on kehitetty sellaisen yhteisen prosessin avulla, joka tuo yhteen useita Euroopan tason, kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi rajojen yli ja hyvien käytänteiden vaihtamisen helpottamiseksi;

G.  katsoo, että on tarpeen pohtia yhdessä vuoden 2020 jälkeisen Euroopan alueellisen yhteistyön rakennetta;

Euroopan alueellisen yhteistyön eurooppalainen lisäarvo, parhaat käytänteet ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden edistäminen

1.  panee merkille, että Euroopan alueellisesta yhteistyöstä on tullut toinen koheesiopolitiikan kahdesta yhtä tärkeästä tavoitteesta kaudella 2014–2020 ja siitä on annettu oma asetus; korostaa kuitenkin, että Euroopan alueellisen yhteistyön 10,1 miljardin euron määrärahat, jotka ovat 2,8 prosenttia koheesiopolitiikan määrärahoista, eivät yllä niiden suurten haasteiden tasolle, joihin Euroopan alueellisella yhteistyöllä on vastattava, eivätkä vastaa Euroopan alueellisen yhteistyön eurooppalaisen lisäarvon korkeaa tasoa; muistuttaa tässä yhteydessä, että parlamentti pettyi monivuotisesta rahoituskehyksestä 2014–2020 käytyjen neuvottelujen tulokseen, koska Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahoja leikattiin; uskoo, että Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahojen lisääminen seuraavalla ohjelmakaudella kasvattaa koheesiopolitiikan lisäarvoa; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota alueellista yhteenkuuluvuutta koskevaan SEUT:n 174 artiklaan ja erityisesti maaseutualueisiin ja teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten syrjäisimpiin alueisiin, pohjoisimpiin alueisiin tai harvaan asuttuihin alueisiin ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään koheesiopolitiikkaa toteuttaessaan erityistä huomiota maantieteellisesti ja väestörakenteen kannalta epäsuotuisimmassa asemassa oleviin alueisiin;

2.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti Euroopan alueellista yhteistyötä on uudistettu sen vaikuttavuuden parantamiseksi keskittymällä temaattiseen keskittämiseen ja tulossuuntautuneisuuteen rajoittamatta alueelliset näkökohdat huomioon ottavaa tarkastelutapaa, joka mahdollistaa alueellisten painopisteiden toteuttamisen jatkossakin; katsoo, että Euroopan alueellisen yhteistyön erityispiirteisiin on kiinnitettävä enemmän huomiota; kehottaa sen vuoksi arvioimaan paremmin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia, jotta voidaan näyttää toteen niiden vaikutukset ja lisäarvo;

3.  toteaa, että rajatylittävä yhteistyö on keskeinen väline raja-alueiden kehittämisessä ja että raja-alueita pidetään Euroopan yhdentymisen todellisina koekenttinä; toteaa, että rajatylittävälle yhteistyölle oli ominaista kausilla 2000–2006 ja 2007–2013 selkeä suuntautuminen strategisemmin kohdennettuihin painopisteisiin ja sillä saatiin aikaan parhaita käytänteitä yhteyksien ja saavutettavuuden parantamisessa, tietämyksen ja innovaation siirtämisessä, alueellisen identiteetin vahvistamisessa, ympäristöhaasteisiin vastaamisessa, institutionaalisten valmiuksien, terveydenhuollon, koulutuksen, työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden sekä pelastustoiminnan parantamisessa, uusien kumppanuuksien luomisessa ja olemassa olevien kumppanuuksien vahvistamisessa;

4.  toteaa, että valtioiden välinen yhteistyö on edesauttanut tutkimuksen, innovoinnin ja osaamistalouden tukemista, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävän liikenteen ja liikkuvuuden edistämistä, kun asioita on tarkasteltu valtioiden välisesti, ja parantanut osaltaan institutionaalisia valmiuksia; korostaa, että kokonaisvaltainen alueellinen tarkastelutapa ja valtioiden välinen yhteistyö ovat erittäin tärkeitä ympäristönsuojelun kannalta erityisesti vesistöjen, biologisen monimuotoisuuden ja energian aloilla;

5.  toteaa, että alueiden välinen yhteistyö on mahdollistanut eri kysymyksiä ja aiheita koskevan kaupunkien ja alueiden yhteistyön, johon sisältyy kokemusten ja hyvien käytänteiden vaihtoa, ja että tämä on lisännyt monien alueellisten ja paikallisten toimien vaikuttavuutta; katsoo, että maaseutu- ja kaupunkialueiden kehityksen huomattaviin eroihin ja metropolialueiden ongelmiin olisi puututtava;

6.  katsoo, että tehokas rajatylittävä ja valtioiden välinen yhteistyö tekee maantieteellisestä alueesta kauppaa käyvien yritysten kannalta houkuttelevamman, kun hyödynnetään paikallista, alueellista ja rajatylittävää potentiaalia sekä inhimillistä pääomaa mahdollisimman tehokkaasti, jotta voidaan vastata paremmin kauppaa käyvien yritysten tarpeisiin ja odotuksiin ja välttää yritysten uudelleensijoittaminen kolmansiin maihin, EU:n alueiden väestökato ja työttömyyden lisääntyminen;

7.  on vakuuttunut siitä, että Euroopan alueellinen yhteistyö tarjoaa merkittävää eurooppalaista lisäarvoa, sillä se tukee rauhaa, vakautta ja alueellista yhdentymistä myös laajentumis- ja naapuruuspolitiikan puitteissa sekä kaikkialla maailmassa levittämällä parhaita käytänteitä; katsoo, että rajatylittävästä yhteistyöstä voidaan saada lisäarvoa muuttoliikekriisin hallintaan;

8.  huomauttaa, että vuosina 2014–2020 Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Euroopan alueellisen yhteistyön määrärahoista(20) noin 41 prosenttia investoidaan toimiin ympäristön laadun parantamiseksi, samalla kun 27 prosenttia investoidaan älykkään kasvun sekä tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ja 13 prosenttia käytetään osallistavan kasvun edistämiseen toteuttamalla työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä toimia ja 33 ohjelmalla pyritään parantamaan yleisesti yhteyksiä rajojen yli; toteaa lisäksi, että 790 miljoonaa euroa osoitetaan institutionaalisten valmiuksien parantamiseen perustamalla tai lujittamalla yhteistyörakenteita ja tehostamalla julkisia palveluja;

9.  korostaa, että tulossuuntautuneisuus edellyttää, että Interreg-ohjelmissa varmistetaan laadukas hanketason yhteistyö ja omaksutaan uudenlainen arviointi ottamalla huomioon kunkin ohjelman erityisluonne ja edistämällä edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollisen rasitteen vähentämistä; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja hallintoviranomaisia tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja ja hyviä käytänteitä, jotta voidaan tehdä arviointeja ja antaa ohjeita siitä, miten tulossuuntautuneisuus voidaan mukauttaa Euroopan alueellisen yhteistyön erityispiirteisiin; toteaa, että Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien koko lisäarvoa ei voida arvioida ainoastaan määrällisillä indikaattoreilla, ja kehottaa komissiota ottamaan käyttöön enemmän laadullisia indikaattoreita, jotta ne vastaisivat paremmin alueellisella yhteistyöllä aikaansaatuja tuloksia;

10.  panee huolestuneena merkille, että Interreg-ohjelmien hyväksyminen on viivästynyt, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suuntaamaan ponnistelunsa niiden tehokkaaseen ja onnistuneeseen täytäntöönpanoon ja esteiden poistamiseen rajatylittävältä yhteistyöltä, jotta voidaan välttää keskeiset ongelmat, jotka korostuivat jo ohjelmakaudella 2007–2013; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

11.  pitää valitettavana, että saatavilla ei ole luotettavaa rajatylittävää tietoa ja näyttöä rajatylittävän yhteistyön vaikuttavuudesta tuloksellisuutta koskevan raportoinnin osalta; kehottaa näin ollen komissiota, Eurostatia ja hallintoviranomaisia tekemään yhteistyötä yhteisten arviointiperusteiden laatimiseksi ja yhdessä koordinoimaan yhtenäistä tietokantaa ja luomaan menetelmiä, joiden avulla luotettavia tietoja voidaan toimittaa, käyttää ja vaihtaa rajojen yli; panee merkille kokonaisvaltaisten alueellisten tarkastelutapojen täytäntöönpanossa esiintyvät haasteet, jotka johtuvat siitä, että jäsenvaltioiden alueellisten ja paikallisten viranomaisten vaikutusvallan lisääminen on hyvin eritasoista;

12.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja hallintoviranomaisia perustamaan asianmukaisesti jäsenneltyjä seurantajärjestelmiä ja arviointisuunnitelmia, jotta voidaan paremmin arvioida saavutettuja tuloksia Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja alueelliseen yhdentymiseen nähden;

Alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen

13.  korostaa, että Euroopan alueellinen yhteistyö vahvistaa merkittävästi EU:n alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitetta yhdistämällä erilaisia alakohtaisia toimia alueellisella tasolla; suhtautuu myönteisesti Euroopan alueellisia skenaarioita ja visioita koskevaan Euroopan aluekehittämisen seurantaverkoston (ESPON) tutkimukseen ”ET2050: Territorial Scenarios and Visions for Europe”, joka voi toimia viitekehyksenä vuoden 2020 jälkeisen koheesiopolitiikan valmistelusta käytäville jatkokeskusteluille;

14.  muistuttaa niiden yhdennettyjen alueellisten investointien (ITI) ja paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) merkityksestä, joita ei ole pantu täytäntöön riittävän laajasti Interreg-ohjelmissa kaudella 2014–2020, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään niitä enemmän ja korostaa, että tämä edellyttää alueellisten ja paikallisten elinten laajempaa osallistumista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan tiedotus- ja koulutusohjelmia edunsaajille;

15.  on sitä mieltä, että uusien aluekehitysvälineiden, kuten yhdennettyjen alueellisten investointien ja paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden, avulla voidaan synnyttää investointeja sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutusalan infrastruktuuriin, elvyttää heikossa asemassa olevia kaupunkialueita, luoda työpaikkoja ja toteuttaa muita toimia, joilla pyritään vähentämään muuttajien eristäytymistä ja tukemaan heidän osallistamistaan;

16.  kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota hankkeisiin, joilla pyritään saamaan paikkakunnat ja alueet sopeutumaan väestömuutokseen ja torjumaan väestömuutoksesta aiheutuvaa epätasapainoa erityisesti 1) mukauttamalla sosiaalisia ja liikkuvuutta koskevia infrastruktuureja väestörakenteen muutokseen ja muuttoliikkeeseen, 2) luomalla ikääntyvälle väestölle tarkoitettuja hyödykkeitä ja palveluja, 3) tukemalla iäkkäiden ihmisten, naisten ja muuttajien työllistymismahdollisuuksia, jotka lisäävät sosiaalista osallisuutta, ja 4) vahvistamalla digitaalisia yhteyksiä ja luomalla foorumeja, joiden avulla mahdollistetaan syrjäisemmillä alueilla asuvien kansalaisten osallistuminen ja vuorovaikutus ja edistetään niitä erilaisten hallinnollisten, sosiaalisten ja poliittisten palvelujen osalta kaikilla hallinnon tasoilla (paikallinen, alueellinen, kansallinen ja Euroopan taso);

17.  korostaa Euroopan alueellisen yhteistyön roolia saarialueilla, syrjäisimmillä alueilla, harvaan asutuilla alueilla sekä vuoristo- ja maaseutualueilla tärkeänä välineenä, jolla vahvistetaan niiden alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota rahastojen käyttöön näillä alueilla, myös kolmansien maiden rajoilla sijaitsevilla alueilla, jotta voidaan parantaa Euroopan alueellisen yhteistyön avulla rahoitettavien rajatylittävien hankkeiden täytäntöönpanoa;

18.  korostaa Euroopan alueellisen yhteistyön ja makroaluestrategioiden täydentävää luonnetta yhteisiin haasteisiin vastaamisessa laajemmilla toiminnallisilla alueilla sekä makroaluestrategioiden myönteistä roolia pyrittäessä vastaamaan makroalueiden kohtaamiin yhteisiin haasteisiin;

19.  katsoo, että olisi pyrittävä parempaan koordinointiin, synergiaan ja täydentävyyteen rajatylittävän ja valtioiden välisen yhteistyön ohjelmalohkojen välillä, jotta voidaan parantaa yhteistyötä ja yhdentymistä laajemmilla strategisilla alueilla; kehottaa parantamaan hallintoviranomaisten ja makroaluestrategioiden toimijoiden välistä koordinointia; kehottaa komissiota tehostamaan yhteistyötä sekä vahvistamaan Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien sekä kansallisten ja alueellisten ohjelmien välisiä yhteyksiä ja johdonmukaisuutta kehittämisvaiheessa, jotta voidaan tehostaa täydentävyyttä ja välttää päällekkäisyyksiä;

20.  toteaa, että joillakin alueilla on edessään vakavia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, ja kehottaa hyödyntämään Interreg-ohjelmia ja vaatii niiden pikaista täytäntöönpanoa, jotta voidaan muun muassa vastata pakolaiskriisin torjumista koskeviin haasteisiin ja vaihtaa hyviä käytänteitä paikallis- ja alueviranomaisten välillä raja-alueilla sekä kolmansien maiden kanssa erityisesti makroaluestrategioiden avulla;

Tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen

21.  korostaa tutkimuksen ja innovoinnin saavutuksia, kuten yhteisiä tutkimushankkeita, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä, kansainvälisten rajatylittävien korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja koulutuslaitosten perustamista, rajatylittävien klustereiden ja yritysverkostojen, yrityshautomojen ja pk-yritysten neuvontapalvelujen perustamista sekä huipputeknologian tuotemerkkien luomista ulkomaisten investoijien houkuttelemiseksi jne.; panee merkille tärkeän roolin, joka Interreg-ohjelmilla on alueiden kilpailukyvyn ja innovaatiopotentiaalin parantamisessa, sillä niillä edistetään älykkään erikoistumisen strategioiden välisiä synergioita, klusterien välistä yhteistyötä ja innovaatioverkostojen kehittämistä; pyytää komissiota esittämään kattavan katsauksen alueellisesta yhteistyöstä EAKR:ssa ja ESR:ssa yhteisen strategiakehyksen perusteella (yleisiä säännöksiä koskevan asetuksen liite I (asetus (EU) N:o 1303/2013));

22.  on tietoinen siitä, että investoinnit älykkään kasvun sekä tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen ovat 27 prosenttia rajatylittävän yhteistyön ohjelmille kaudella 2014–2020 myönnettävästä EAKR:n rahoitusosuudesta(21); panee myös merkille, että 35 prosenttia valtioiden välisten ohjelmien määrärahoista käytetään älykkään kasvun tukemiseen edistämällä tutkimusta ja innovointia;

23.  korostaa tarvetta luoda innovaatiopolitiikkaa koskevia rajatylittäviä tarkastelutapoja, kuten yhteiset tutkimus- ja liikkuvuusohjelmat, yhteiset tutkimusinfrastruktuurit, kumppanuudet ja yhteistyöverkostot; kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että jäsenvaltioiden erilainen lainsäädäntö haittaa yhteisiä ponnisteluja tutkimuksen ja innovoinnin laajentamiseksi rajojen yli;

24.  vaatii, että ohjelmien ja rahastojen, mukaan lukien Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot), Horisontti 2020 -ohjelma, Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) jne., ja muiden EU:n rahastojen välisillä synergioilla ja täydentävyydellä on pyrittävä maksimoimaan tutkimukseen ja innovointiin tehtävien investointien määrä, laatu ja vaikutus; suosittaa paikallis- ja alueviranomaisille, että nämä hyödyntävät täysimääräisesti mahdollisuuksia yhdistää kyseiset rahastot pk-yritysten sekä tutkimus- ja innovointihankkeiden, tarvittaessa myös rajatylittävien hankkeiden, tukemiseen; kehottaa pk-yrityksiä hyödyntämään täysimääräisesti näiden rahastojen tarjoamia mahdollisuuksia, jotta voidaan edistää kyseisten Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa;

25.  kehottaa hyväksymään rajatylittäviä innovaatiostrategioita samalla kun vahvistetaan täydentävyys jo olemassa olevien älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa sekä muiden olemassa olevien ohjelmien ja strategioiden kanssa; kehottaa arvioimaan rajatylittävien synergioiden potentiaalia ja ottamaan käyttöön erilaisia rahoituslähteitä;

26.  katsoo, että rahoitusvälineiden on oltava olennainen osa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmia siten, että niillä täydennetään avustuksia, jotta voidaan tukea pk-yritysten rahoituksen saantia, tutkimusta ja innovointia; katsoo, että rahoitusvälineiden lisääntyvä käyttö voisi houkutella Interreg-hankkeisiin lisää investointeja, mikä loisi uusia työpaikkoja ja mahdollistaisi parempien tulosten saavuttamisen; muistuttaa teknisen tuen ja mukautettujen koulutusaloitteiden ratkaisevasta merkityksestä rahoitusvälineiden käytöstä saatavien kaikkien etujen hyödyntämisessä jopa vähemmän kehittyneillä alueilla;

Hallinnon ja politiikan koordinointi

27.  muistuttaa, että kuudennessa yhteenkuuluvuutta käsittelevässä kertomuksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota Euroopan alueelliseen yhteistyöhön, kun otetaan huomioon, että se on ollut täysimittainen koheesiopolitiikan tavoite ohjelmakaudelta 2007–2013 lähtien; muistuttaa eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien (EAYY) potentiaalista sekä välineenä, jolla tuetaan ja edistetään Euroopan alueellista yhteistyötä ja hallinnoidaan rajatylittäviä hankkeita, että välineenä, jolla edistetään kokonaisvaltaista yhdennettyä aluekehitystä, ja monitasoisen hallinnon joustavana foorumina;

28.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymän (EAYY) yksinkertaistamista koskevaan asetukseen (asetus (EU) N:o 1302/2013) ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, joilla helpotetaan eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien perustamista; huomauttaa kuitenkin, että tämä asetus ei riitä ratkaisemaan kaikkia rajatylittävässä yhteistyössä jäljellä olevia oikeudellisia esteitä; pitää siksi myönteisenä puheenjohtajavaltio Luxemburgin aloitetta, jossa ehdotetaan raja-alueita koskevaa oikeudellista välinettä, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden sopia erityissäännöksistä; suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen laatia vuoden 2016 loppuun mennessä rajatylittävän yhteistyön esteistä analyysi, jossa etsitään ratkaisuja ja esimerkkejä hyvistä käytänteistä; pyytää komissiota sisällyttämään tähän analyysiin selvityksen raja-alueiden tarpeista; odottaa mielenkiinnolla tuloksia komission eurooppalaisen yhteistyön päivänä 21. syyskuuta 2015 käynnistämästä EU:n laajuisesta julkisesta kuulemisesta rajatylittävässä yhteistyössä jäljellä olevista esteistä; pyytää komissiota ottamaan huomioon analyysissaan parlamentin suositukset ja julkisen kuulemisen tulokset;

29.  katsoo, että Interreg-ohjelmilla olisi ohjelmien sovittujen painopisteiden puitteissa ja sovitun toimintalogiikan mukaisesti sekä muuta asianmukaista rahoitusta täydentäen tuettava muuttoliike- ja maahanmuuttoasioihin liittyviin haasteisiin vastaamista ja edistettävä tehokkaita kotouttamistoimia; kehottaa hyödyntämään komission avointa suhtautumista kauden 2014–2020 toimenpideohjelmien nopeaan tarkasteluun ja niitä koskevien muutosten hyväksymiseen, kun asianomaiset jäsenvaltiot pyytävät muutoksia ja ainoastaan kun tavoitteena on pakolaiskriisin haasteisiin vastaaminen;

30.  pitää rahoitusvälineiden lisääntynyttä käyttöä avustusten ohella käytettävänä joustavana mekanismina; painottaa, että tehokkaasti täytäntöönpantuina rahoitusvälineet voivat lisätä merkittävästi rahoituksen vaikutusta; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan selkeät, johdonmukaiset ja keskitetyt säännöt rahoitusvälineille, jotta voidaan edistää valmistelu- ja täytäntöönpanoprosessin yksinkertaistamista varoja hallinnoivien henkilöiden ja edunsaajien kannalta; kehottaa kiinnittämään huomiota mahdollisuuteen hyödyntää EIP:n rahoitusjärjestelyjä ja teknistä tukea koskevista välineistä saatavaa erityisasiantuntemusta ja tietotaitoa;

31.  korostaa, että ohjelmakaudella 2007–2013 Interreg-ohjelmien ja muiden EU:n rahoittamien ohjelmien mahdollista keskinäistä täydentävyyttä ei arvioitu riittävästi; kehottaa perustamaan asianmukaisia koordinointimekanismeja, joilla varmistetaan tehokas koordinointi, täydentävyys ja synergia ERI-rahastojen ja muiden unionin ja kansallisten rahoitusvälineiden, kuten Horisontti 2020 -ohjelman, sekä ESIR:n ja EIP:n kanssa;

32.  kehottaa sisällyttämään hallintoviranomaisten arviointisuunnitelmiin jatkuvia arviointeja, joissa keskitytään arvioimaan erityisesti ohjelmien välisten synergioiden vaikuttavuutta;

33.  korostaa rajatylittävien työmarkkinoiden jatkuvasti lisääntyvää merkitystä, sillä niillä on varsin huomattava asema hyvinvoinnin ja työpaikkojen luomisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Interreg-ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia, joilla voidaan edistää rajatylittävää työvoiman liikkuvuutta muun muassa edistämällä yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta, mukauttamalla tarvittaessa hallinnollista ja sosiaalista sääntelykehystä sekä lujittamalla kaikkien hallinnon tasojen välistä vuoropuhelua;

34.  pitää ratkaisevan tärkeänä synergioiden ja täydentävyyden lisäämistä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien ja Euroopan työnvälitysverkoston (EURES) välillä, koska niillä on erityisen tärkeä rooli rajatylittävillä alueilla, joilla on huomattavasti rajatylittävää työmatkaliikennettä; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään täysimääräisesti työllistymistä ja ammatillista liikkuvuutta koskevia Euroopan työnvälitysverkoston tarjoamia mahdollisuuksia kaikkialla EU:ssa;

35.  on vakuuttunut siitä, että monitasoisen hallinnon periaate, kumppanuusperiaate ja eurooppalaisten käytännesääntöjen tosiasiallinen täytäntöönpano ovat erityisen merkittäviä Interreg-ohjelmien kehittämiselle;

Yksinkertaistaminen

36.  korostaa, että huolimatta siitä, että Euroopan alueellisesta yhteistyöstä on annettu erillinen asetus, alueellisen yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa olisi edelleen yksinkertaistettava, ja kehottaa yksinkertaistamista käsittelevää korkean tason ryhmää harkitsemaan toimia, joilla yksinkertaistetaan ja vähennetään edunsaajien hallinnollista rasitetta, ennen Euroopan alueellisesta yhteistyöstä annettavaa lainsäädäntöehdotusta ja vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevaa Interreg-ohjelmien ohjelmasuunnittelua;

37.  kehottaa komissiota esittämään erityistoimia, joilla yksinkertaistetaan raportointia, tarkastuksia ja valtiontukea koskevia sääntöjä ja yhdenmukaistetaan menettelyjä; vaatii laatimaan ohjelmalohkoittain yhdenmukaisia vaatimuksia kaikkia Interreg-ohjelmia varten;

38.  kehottaa jäsenvaltioita yksinkertaistamaan kansallisia säännöksiä ja välttämään ylisääntelyä; vaatii toteuttamaan sähköisen koheesion ja yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä;

39.  korostaa, että kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin sidosryhmien mukaan ottamista koskevia järjestelyjä on laajennettava ja yksinkertaistettava ottaen kuitenkin aina huomioon tarpeen varmistaa avoimuus ja vastuuvelvollisuus; ehdottaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamisesta voisi koitua erinäisiä potentiaalisia etuja mutta siihen sisältyy eturistiriitojen vaara, johon olisi puututtava asianmukaisesti sekä oikeudellisesti sitovilla että ei-sitovilla välineillä; kehottaa komissiota antamaan oikea-aikaiset, johdonmukaiset ja selkeät ohjeet rahoitusvälineiden käytöstä Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmissa;

40.  korostaa, että kaikkea kasvu- ja työllisyysohjelmien yksinkertaistamista on sovellettava myös Interreg-ohjelmiin;

41.  korostaa, että yksinkertaistamistoimien soveltamisalalla on tärkeää luoda mekanismeja edunsaajien seuraamiseksi;

42.  katsoo, että etusijalle olisi asetettava voimien yhdistäminen paikan päällä ja toimijoiden välisen molemminpuolisen luottamuksen edistäminen rajoilla ja että rahoitusvälineillä voidaan tarjota arvokasta apua näille toimille;

Suositukset

43.  katsoo, että Euroopan alueellinen yhteistyö on osoittautunut vaikuttavaksi ja että sen potentiaalia olisi kehitettävä edelleen; korostaa sen potentiaalia muuallakin kuin aluepolitiikassa, esimerkiksi sisämarkkinoilla, digitaalistrategiassa sekä työllisyyden, liikkuvuuden, energian, tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin, terveyden ja ympäristön alalla, ja kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään Euroopan alueellisen yhteistyön tärkeänä välineenä, antamaan sille merkittävämmän roolin vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa ja lisäämään huomattavasti sen määrärahoja;

44.  katsoo, että Euroopan alueellisen yhteistyön perusfilosofia ja nykyinen rakenne olisi säilytettävä, mukaan lukien johtavaa edunsaajaa koskevan periaatteen noudattaminen, ja rajatylittävää osatekijää olisi edelleen painotettava; kehottaa komissiota tarkastelemaan 25-vuotisen kokemuksen perusteella mahdollisuutta laatia yhdenmukaisia kriteerejä, jotka eivät perustu ainoastaan väestön kokoon vaan joissa otetaan myös huomioon sosiaalis-taloudelliset ja alueelliset erityispiirteet;

45.  korostaa liittymistä valmistelevan tukivälineen ja Euroopan naapuruusvälineen mukaisen rajatylittävän yhteistyön merkitystä EU:n ulkorajoilla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että hyviä käytänteitä, joilla mahdollistetaan Interreg-ohjelmien edunsaajien hallinnollisen rasitteen vähentäminen, voidaan soveltaa ohjelmiin, jotka pannaan täytäntöön EU:n ulkorajoilla;

46.  muistuttaa kansalaisten välisen ruohonjuuritason yhteistyön mahdollisuuksista, joita tarjoaa niin kutsuttu pienten hankkeiden rahasto, josta myönnetään varoja pieniin hankkeisiin ja mikrohankkeisiin kansalaisten osallistumisen edistämiseksi kiinnittäen erityistä huomiota naapureina olevien raja-alueiden välisiin pieniin rajatylittäviin yhteistyöhankkeisiin; kehottaa kannustamaan tällaisten hankkeiden rahoittamista ja muistuttaa, että tämä edellyttää yksinkertaistamista ja joustavuutta koskevia lisätoimia;

47.  kannustaa laatimaan yhdessä raja-alueita koskevia strategioita, jotta voidaan edistää kokonaisvaltaista ja kestävää aluekehitystä, mukaan lukien kokonaisvaltaisten tarkastelutapojen soveltaminen ja levittäminen sekä hallinnollisten menettelyjen ja säännösten yhdenmukaistaminen rajojen yli; toteaa, että on tärkeää edistää tasapuolista aluekehitystä alueiden sisällä;

48.  katsoo, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota rajalla sijaitsevien vuoristoalueiden välisen rajatylittävän yhteistyön edistämiseen asettamalla etusijalle maaseutualueet;

49.  korostaa, että kulttuuriyhteistyön olisi oltava yksi Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteista; katsoo siksi, että kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä olisi edistettävä enemmän rajatylittävillä alueilla, joilla on yhteinen kulttuurinen ja kielellinen perintö;

50.  vaatii, että alueellisilla ja paikallisilla elimillä olisi tärkeä ja merkittävä asema, kun ehdotetaan, hallinnoidaan ja arvioidaan Euroopan alueellista yhteistyötä erityisesti rajatylittävän yhteistyön osalta, ottaen huomioon, että joillakin alueilla on jo tällaisia valtuuksia;

51.  kehottaa komissiota tarkastelemaan rahoitusvälineiden roolia avustusten täydentäjinä; katsoo, että on olennaisen tärkeää tehdä tiiviimpää yhteistyötä EIP:n kanssa tukemalla pk-yrityksiä ja hyödyntämällä sekä komission että EIP:n taloudellista ja teknistä asiantuntemusta investointien vauhdittajana; kehottaa komissiota ja EIP:tä lisäämään rahoitusvälineiden ja alueellisen yhteistyön tavoitteiden johdonmukaisuutta;

52.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja hallintoviranomaisia tarkastelemaan puheenjohtajavaltio Luxemburgin ehdotusta uuden oikeudellisen välineen luomisesta vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa varten jälkiarvioinnin tulosten, kauden 2014–2020 ohjelmien toteuttamisen ja asianmukaisen vaikutustenarvioinnin perusteella;

53.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan vuonna 2016 sidosryhmien jäsennellyn monenvälisen vuoropuhelun EU:n tasolla Euroopan alueellisen yhteistyön tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan valmistella vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa; korostaa, että keskusteluissa olisi ennen kaikkea käsiteltävä kysymyksiä, jotka liittyvät Euroopan alueellisen yhteistyön rakenteeseen ja ohjelman määrärahojen jakamista koskevaan menettelyyn, ja olisi myös kehitettävä uusia mekanismeja, joilla varmistetaan tulossuuntautuneisuuden laajempi soveltaminen; kehottaa komissiota toimimaan yhteistyössä alueiden komitean ja kansalaisyhteiskunnan sekä alueellisten sidosryhmien kanssa;

54.  vaatii, että EU:n alueellinen visio perustuu Vihreään kirjaan alueellisesta koheesiosta (COM(2008)0616), ja toteaa, että tuleva Valkoinen kirja alueellisesta koheesiosta voisi myös olla tärkeä vuoden 2020 jälkeisen seuraavan ohjelmakauden kannalta;

Yleisen tietoisuuden ja näkyvyyden lisääminen

55.  pitää valitettavana Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien vähäistä yleistä tunnettuutta ja riittämätöntä näkyvyyttä ja kehottaa tehostamaan viestintää niiden tavoitteista, niiden tarjoamista mahdollisuuksista ja kanavista, joiden kautta hankkeita voidaan toteuttaa, ja jälkeenpäin valmistuneiden hankkeiden saavutuksista; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja hallintoviranomaisia ottamaan käyttöön mekanismeja ja laajoja institutionalisoituja yhteistyöfoorumeja, jotta voidaan varmistaa parempi näkyvyys ja tietoisuuden lisääminen; kehottaa komissiota kartoittamaan ja levittämään laajasti tietoa Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien ja hankkeiden tähänastisista saavutuksista;

56.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisen alueellisen yhteistyön yhtymien asemaa tehokkaampana välineenä, jonka avulla paikalliset tarpeet voidaan tyydyttää rajatylittävillä alueilla;

57.  tunnustaa paikan päällä toimivien toimijoiden tärkeän roolin ja antaa arvoa niiden tuelle hankkeiden valmistelussa ja kehottaa hallintoviranomaisia lujittamaan olemassa olevia tukivälineitä, kuten alueellisia yhteyspisteitä;

58.  toteaa, että komission, EIP:n ja paikallis- ja alueviranomaisten hyvä yhteistyö on olennaisen tärkeää aluekehitystä tukevien rahoitusvälineiden onnistuneen käytön ja koko koheesiopolitiikan kannalta; korostaa tässä yhteydessä, että kokemusten ja tietämyksen vaihtoa on tehostettava toisaalta komission ja EIP:n välillä ja toisaalta paikallis- ja alueviranomaisten välillä;

59.  toteaa, että alueellinen (paikan päällä tapahtuva) toiminnan edistäminen, tiedon levittäminen, tietoisuuden lisääminen paikallistasolla ja hanketuki ovat merkittävässä asemassa, ja kannustaa siksi hallintoviranomaisia lujittamaan hyödyllisiä välineitä, kuten alueellisia yhteyspisteitä;

60.  kehottaa parantamaan komission, hallintoviranomaisten ja kaikkien sidosryhmien välistä koordinointia, jotta hankkeiden teemakohtaisista saavutuksista voidaan laatia kriittinen analyysi, jossa korostetaan sekä menestystarinoita että puutteita ja annetaan suosituksia vuoden 2020 jälkeistä kautta varten ja varmistetaan samalla avoimuus ja kansalaisläheisyys;

o
o   o

61.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.
(4)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.
(5)EUVL L 77, 15.3.2014, s. 95.
(6)EUVL L 77, 15.3.2014, s. 11.
(7)EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27.
(8)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(9)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(10)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0015.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0068.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0308.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0384.
(14)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.
(15)EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
(16)http://www.dat.public.lu/eu-presidency/Events/Informal-Ministerial-Meetings-on-Territorial-Cohesion-and-Urban-Policy-_26-27-November-2015_-Luxembourg-City_/Material/IMM-Territorial-_LU-Presidency_---Input-Paper-Action-3.pdf
(17)Komission lehdistötiedote IP/15/5686.
(18)Flash-Eurobarometri 422 – Rajatylittävä yhteistyö EU:ssa.
(19)http://cor.europa.eu/en/documentation/studies/Documents/-%20EGTC%20monitoring%20report%202014%20-%20Implementing%20the%20Strategy%20Europe%202020%20-%20Executive%20Summmary/EXECUTIVE-SUMMARY-EGTC-MR-2014-FI.pdf
(20)Liite I, Euroopan alueellinen yhteistyö / Interreg, komission tiedonanto ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi”.
(21)Liite I, Euroopan alueellinen yhteistyö / Interreg, komission tiedonanto ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi”.

Oikeudellinen huomautus