Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2931(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1173/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1173/2016

Keskustelut :

PV 25/10/2016 - 12
CRE 25/10/2016 - 12

Äänestykset :

PV 26/10/2016 - 6.3
CRE 26/10/2016 - 6.3
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0412

Hyväksytyt tekstit
PDF 256kWORD 44k
Keskiviikko 26. lokakuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen
P8_TA(2016)0412B8-1173/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 26. lokakuuta 2016 monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta (2016/2931(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja erityisesti sen 2 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta 21. huhtikuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2015/623(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(4),

–  ottaa huomioon komission 14. syyskuuta 2016 tekemän ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta (COM(2016)0604) ja sen liiteasiakirjan SWD(2016)0299,

–  ottaa huomioon komission 14. syyskuuta 2016 tekemän ehdotuksen talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta COM(2016)0606,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 annetun komission julkilausuman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksesta,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

1.  korostaa Euroopan parlamentin jatkuvaa huolta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa saatavilla olevien varojen riittämättömyydestä; kiinnittää huomiota viime vuosina esiin nousseisiin uusiin kriiseihin ja painopisteisiin, joita ovat erityisesti muuttoliike- ja pakolaiskriisi, ulkoiset hätätilanteet, sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset, maatalouden kriisi, Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoitus sekä sitkeästi korkealla tasolla pysyttelevä työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys; kiinnittää huomiota myös siihen, että EU on hiljan ratifioinut ilmastonmuutosta koskevan sopimuksen;

2.  korostaa arvioituaan monivuotisen rahoituskehyksen toimintaa tämän ohjelmakauden ensi puoliskolla 6. heinäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa, että asianmukainen vastaus näihin haasteisiin edellyttää unionin talousarviosta merkittävää lisärahoitusta, jota ei voitu täysin antaa nykyisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina nykyisen rahoituskehyksen puitteissa saatavilla olevien taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi; korostaa, että unionin talousarvion on noudatettava unionin toimintapoliittisia sitoumuksia ja strategisia tavoitteita; muistuttaa tässä yhteydessä, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaisesti ”unioni huolehtii siitä, että sillä on tavoitteidensa saavuttamiseksi ja politiikkansa toteuttamiseksi tarvittavat varat”;

3.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden ratkaista budjettivaikeudet, jotka tällä hetkellä vaarantavat unionin uskottavuuden; kehottaa siksi neuvostoa kantamaan vastuun siitä, että sanoista siirrytään tekoihin ja että varmistetaan realistinen, uskottava, johdonmukainen ja kestävä unionin talousarvio nykyisen rahoituskehyksen loppuvuosia varten; katsoo, että tarkistamisella on pyrittävä saattamaan tasapainoon unionin pitkän aikavälin poliittisten painopisteiden saavuttaminen ja nouseviin uusiin haasteisiin vastaaminen; toistaa periaatteellisen kantansa, jonka mukaan uusia poliittisia aloitteita ei pitäisi rahoittaa olemassa olevien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen kustannuksella; korostaa, että tarvitaan unionin talousarvio, joka on avoimemmin ja helpommin unionin kansalaisten ulottuvilla, jotta voidaan palauttaa heidän luottamuksensa Euroopan yhdentymishankkeeseen;

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevien nopeasti käynnistettävien neuvottelujen puitteet

4.  muistuttaa, että pakollinen monivuotisen rahoituskehyksen vaalien jälkeinen tarkistus oli yksi parlamentin keskeisistä vaatimuksista neuvoteltaessa nykyisen rahoituskehyksen vahvistamisesta; pitää näin ollen myönteisenä, että komissio on päättänyt ehdottaa rahoituskehysasetuksen ja toimielinten välisen sopimuksen tarkistamista suoritettuaan rahoituskehysasetuksen 2 artiklassa säädetyn vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen toiminnan arvioinnin; uskoo, että kyseinen ehdotus on hyvä lähtökohta neuvotteluille;

5.  vahvistaa, että parlamentin 6. heinäkuuta 2016 antama monivuotista rahoituskehystä koskeva päätöslauselma muodostaa sen valtuutuksen tulevissa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa, mukaan luettuina kaikki monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen näkökohdat sekä vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät keskeiset elementit;

6.  korostaa, että kaikki tämän tarkistuksen yhteydessä sovitut muutokset olisi pantava täytäntöön viipymättä ja sisällytettävä jo unionin vuoden 2017 talousarvioon; kehottaa neuvostoa vastaamaan komission ehdotukseen rakentavasti ja nopeasti ja antamaan puheenjohtajavaltiolleen neuvotteluvaltuutuksen mahdollisimman pian; on valmis aloittamaan neuvoston kanssa nopeasti mielekkäät neuvottelut monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta vuoden 2017 talousarviota koskevan sovittelumenettelyn yhteydessä sekä yhteisesti sovitun aikataulun ja erityisten neuvottelusääntöjen mukaisesti; pitää valitettavana, että vaikka talousarviota koskeva sovittelumenettely on käynnistymässä, neuvosto ei ole vielä valmis käynnistämään monivuotista rahoituskehystä koskevia neuvotteluja; vahvistaa aikovansa päästä sopimukseen molemmista asioista ennen vuoden 2016 loppua;

Parlamentin huomautukset komission ehdotukseen: kohti kunnianhimoista sopimusta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta

7.  suhtautuu myönteisesti monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin ehdotettuihin ja erityisesti joustavuutta koskeviin muutoksiin; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei ehdottanut monivuotisen rahoituskehyksen nykyisten enimmäismäärien tarkistamista ylöspäin, mikä olisi muodostanut selkeän ja kestävän ratkaisun unionin toimintapolitiikkojen arvioituihin rahoitustarpeisiin tämän kauden loppuun asti; korostaa parlamentin kantaa, jonka mukaan otsakkeiden 1 a (kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), 1 b (taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus), 3 (turvallisuus ja kansalaisuus) ja 4 (globaali Eurooppa) enimmäismäärät ovat riittämättömät ja niitä olisi tarkistettava ylöspäin, mikäli unionin on määrä vastata haasteisiin ja saavuttaa poliittiset tavoitteensa;

8.  muistuttaa erityisesti, että parlamentti on vaatinut Horisontti 2020 -ohjelmaan ja Verkkojen Eurooppa -välineeseen kohdistuneiden ESIR-perusteisten leikkausten täysimääräistä korvaamista, nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamista vastaavalla vuosittaisten määrärahojen tasolla kuin vuosina 2014 ja 2015 sekä otsakkeissa 3 ja 4 muuttoliike- ja pakolaiskriisiin vastaamiseen käytettävissä olevien resurssien merkittävää korottamista; suhtautuu myönteisesti komission ehdottamaan kohdennettujen lisäysten pakettiin, joka voidaan rahoittaa tämän kauden loppuun asti käytettävissä olevasta liikkumavarasta, mutta korostaa, että tämä ehdotus ei täytä parlamentin odotuksia näillä aloilla;

9.  panee merkille, että komission suuruudeltaan 12,8 miljardin euron määräiseksi arvioima ehdotus sisältää eri komponentteja; korostaa erityisesti täydennyksiä, joiden kohteina ovat Horisontti ja Verkkojen Eurooppa (sen liikennettä koskeva ohjelma) (0,4 miljardia/ohjelma), Erasmus+ ja COSME (0,2 miljardia/ohjelma) sekä nuorisotyöllisyysaloite (miljardi euroa), jotka muodostavat yhteensä 2,2 miljardin euron uudet määrärahat; toteaa, että komission yhdessä monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen kanssa esittämät lainsäädäntöehdotukset (ESIR-rahaston laajentaminen, ulkoinen investointiohjelma, mukaan luettuna muuttoliikekumppanuuden kehys, sekä Wifi4EU) ovat lisäksi yhteensä 1,6 miljardia euroa; muistuttaa, että esitellessään vuotta 2017 koskevan talousarvioesityksen komissio oli jo sisällyttänyt siihen 1,8 miljardia euroa täydennyksinä muuttoliikettä varten sekä päivittänyt otsakkeessa 3 rahoitussuunnitelmaansa 2,55 miljardilla eurolla meneillään olevien lainsäädäntömenettelyjen tuloksena; huomauttaa myös, että osa otsakkeissa 1 a ja 4 ehdotetuista lisämäärärahoista on jo otettu huomioon oikaisukirjelmässä nro 1/2017; toteaa lopuksi, että koheesiopolitiikan määrärahojen tekninen mukautus, joka on kooltaan 4,6 miljardia euroa, aiheutuu komission teknisestä järjestelystä ja on jo toteutettu osana vuotta 2017 koskevan rahoituskehyksen teknistä mukautusta;

10.  uskoo, että nuorten liikkuvuus on avainasemassa, kun halutaan vahvistaa eurooppalaista tietoisuutta ja identiteettiä erityisesti vastakeinona populismin ja väärän tiedon levittämisen uhkille; katsoo, että on poliittisesti välttämätöntä investoida lisää eurooppalaisiin nuoriin unionin talousarviosta; tukee uusien aloitteiden täytäntöönpanoa ja esimerkiksi äskettäin ehdotettua ohjelmaa, jossa kaikki 18 vuotta täyttävät unionin kansalaiset saisivat ilmaisen Interrail-lipun; pyytää turvaamaan kyseiselle ehdotukselle tarvittavan rahoituksen monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä;

11.  haluaa ehdottomasti ratkaista yksiselitteisesti kysymyksen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineiden maksujen budjetoinnista; huomauttaa, että tulkintaongelma on ratkaisematta yhtäältä komission ja parlamentin ja toisaalta komission ja neuvoston välillä, mikä on heijastunut näkyvästi kaikkiin vuotuisiin talousarvioneuvotteluihin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana; palauttaa mieliin kantansa, että erityisrahoitusvälineiden käyttöönottoa varten sidotuista määrärahoista johtuvat maksumäärärahat olisi myös laskettava rahoituskehyksen vuotuiset enimmäismäärät ylittäviksi määrärahoiksi; katsoo, että komission analyysin ja ennusteiden mukaan nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen maksukattoja voidaan ylläpitää vain, jos asia ratkaistaan näitä linjoja vastaavasti;

12.  on vakavasti huolissaan yhteisesti hallinnoitujen unionin ohjelmien täytäntöönpanon nykyisistä viivästyksistä, jotka käyvät ilmi erityisesti lisätalousarvioesityksestä 4/2016, jolla vuodelle 2016 budjetoitujen maksujen tasoa alennetaan 7,3 miljardilla eurolla; odottaa, että tällaiset viivästykset johtavat huomattavaan maksupyyntöjen kertymään nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppua kohden; muistuttaa, että varainhoitovuonna 2015 maksattamatta olevien sitoumusten määrä palasi aikaisemmalle korkealle tasolle ja että tulevista talousarvioista rahoitettava summa on kasvanut 339 miljardiin euroon; uskoo vakaasti, että olisi tehtävä kaikki mahdollinen, jotta vältetään maksattamatta olevien laskujen kasaantuminen ja uusi maksukriisi, kuten edellisellä kaudella kävi; suosittelee tätä varten voimakkaasti, että kehitetään uusi ja sitova maksusuunnitelma kaudelle 2016–2020 ja siitä sovitaan kolmen toimielimen kesken; katsoo lisäksi, että maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran täysimääräinen käyttö ilman vuotuisia ylärajoja on välttämätön edellytys tämän haasteen selvittämiseksi;

13.  muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, jonka mukaan kaikki unionin talousarvion määrärahojen vajaakäytöstä kertyvät ylijäämät tai sakot olisi budjetoitava unionin talousarvioon ylimääräisinä tuloina eikä BKTL-maksuosuuksia saisi vastaavasti mukauttaa; pitää valitettavana, että komissio ei sisällyttänyt tätä elementtiä monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta koskevaan ehdotukseensa;

14.  korostaa, että joustavuussäännökset osoittautuivat keskeisiksi nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina rahoitettaessa vastausta muuttoliike- ja pakolaiskriisiin ja uusia toimintapoliittisia aloitteita laajemmin kuin monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät tarkkaan ottaen sallivat; pitää siksi myönteisenä, että komissio ehdottaa näiden säännösten laajentamista edelleen; tukee erityisesti maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran rajoitusten poistamista, jota myös parlamentti on pyytänyt; toteaa, että joustovälinettä ja hätäapuvarausta varten ehdotetut uudet vuosittaiset määrät ovat lähellä vuonna 2016 määrärahasiirtojen vuoksi saavutettuja todellisia määriä, kun taas parlamentin vaatimukset olivat kaksinkertaiset (kaksi miljardia euroa ja miljardi euroa);

15.  korostaa, että unionin talousarvion tehokas täytäntöönpano on parlamentin ensisijainen painopiste; pitää erityisen myönteisenä komission ehdotusta, jonka mukaan alkuperäisten toimien toteutumatta jäämisen vuoksi vapautuvat määrärahat asetetaan uudelleen saataville unionin talousarviossa, ja korostaa, että tämä oli yksi parlamentin monivuotisesta rahoituskehyksestä 6. heinäkuuta 2016 antamassa päätöslauselmassa esitetyistä keskeisistä vaatimuksista; korostaa, että nämä vapautuvat määrärahat ovat todellisuudessa määrärahoja, jotka budjettivallan käyttäjä on jo hyväksynyt tarkoituksenaan niiden täysimääräinen käyttäminen, eikä niitä siten voida pitää kansallisten talousarvioiden kannalta uutena rasituksena tai lisärasituksena;

16.  kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan perustetaan Euroopan unionin kriisivaraus välineeksi, jolla voidaan reagoida nopeasti kriiseihin sekä tapahtumiin, joilla on vakavia humanitaarisia tai turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia; katsoo, että tämän erityisvälineen käyttö kriisin sattuessa muodostaa selkeän ja tehokkaan ratkaisun tarvittavaa lisärahoitusta varten; tukee komission ehdotusta vapautuvien määrärahojen käytöstä mutta katsoo, että se ei voi muodostaa tämän välineen ainoaa rahoituslähdettä;

17.  palauttaa mieliin, että unionin talousarvion perusperiaate on yhtenäisyys, jota monikansallisten rahastojen lisääntyminen heikentää; kehottaakin soveltamaan pikaisesti kyseistä periaatetta ja sillä välin antamaan Euroopan parlamentille mahdollisuuden suorittaa tarvittavaa parlamentaarista valvontaa kyseisiin rahastoihin;

18.  katsoo, että meneillään oleva toimielinten välisen sopimuksen tarkistaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden varmistaa, että monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineiden käyttöönottoa koskevat äänestysvaatimukset on yhdenmukaistettu sekä mukautettu vaatimuksiin, joita sovelletaan unionin yleisen talousarvion hyväksymiseen; pyytää muuttamaan asiaan liittyviä säännöksiä vastaavasti;

Rinnakkaiset lainsäädäntöehdotukset

19.  kannattaa täysin komission aikomusta yksinkertaistaa varainhoitosääntöjä ja katsoo tämän elementin olevan tärkeä osa monivuotisten rahoitusnäkymien välitarkistusta; panee tässä yhteydessä merkille, että komissio ehdottaa varainhoitoasetuksen täysimittaista tarkistamista sekä muutoksia 15 alakohtaiseen asetukseen; korostaa, että yksinkertaistamisella olisi pyrittävä parantamaan ja järkiperäistämään täytäntöönpanoympäristöä edunsaajien kannalta; sitoutuu pyrkimään onnistuneeseen tulokseen tässä hengessä asianmukaisissa ajallisissa puitteissa;

20.  panee merkille komission yhdessä monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta koskevien ehdotusten kanssa esittämät lainsäädäntöehdotukset ESIR-rahaston laajentamisesta, ulkoisesta investointiohjelmasta (mukaan luettuna muuttoliikekumppanuus) sekä Wifi4EU-hankkeesta, ja toteaa, että parlamentti ja neuvosto päättävät niistä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä;

Kohti vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä

21.  toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen olisi myös käynnistettävä konsensuksen luomisprosessi, joka johtaa vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen; korostaa, että tässä yhteydessä olisi sitouduttava vahvasti erityisesti uudistamaan omien varojen järjestelmä, mukaan luettuna uusien omien varojen käyttöönotto siten, että unionin talousarvioon suoritettavien BKTL-maksuosuuksien osuutta voidaan pienentää merkittävästi, ja asteittainen luopuminen kaikista alennuksien muodoista, sekä saattamaan monivuotisen rahoituskehyksen kesto vastaamaan toimielinten poliittista sykliä;

o
o   o

22.  kehottaa komissiota antamaan budjettivallan käyttäjälle kaikki aiheelliset tiedot siitä, miten Yhdistyneessä kuningaskunnassa 23. kesäkuuta 2016 järjestetty kansanäänestys ja Yhdistyneen kuningaskunnan myöhempi eroaminen unionista vaikuttavat talousarvioon nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kannalta, tämän kuitenkaan vaikuttamatta osapuolten välisten tulevien neuvottelujen tulokseen;

23.  korostaa, että rauha ja vakaus ovat keskeisiä arvoja, joita unionin on pidettävä yllä; toteaa, että rauhan ja sovinnon kannalta keskeisen tärkeäksi osoittautunutta pitkänperjantain sopimusta on suojeltava; korostaa, että tarvitaan erityisiä toimenpiteitä ja ohjelmia niiden alueiden tukemiseen, joihin mahdollinen Lissabonin sopimuksen 50 artiklan mukainen neuvoteltu eroaminen unionista vaikuttaisi erityisesti;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, muille asianomaisille toimielimille ja elimille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2)EUVL L 103, 22.4.2015, s. 1.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.

Oikeudellinen huomautus