Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2936(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-1122/2016

Keskustelut :

PV 26/10/2016 - 17
CRE 26/10/2016 - 17

Äänestykset :

PV 27/10/2016 - 8.7
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0424

Hyväksytyt tekstit
PDF 182kWORD 46k
Torstai 27. lokakuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Ydinturva ja asesulku
P8_TA(2016)0424RC-B8-1122/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2016 ydinturvasta ja asesulusta (2016/2936(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2013 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin suosituksista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään(1),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksesta(2),

–  ottaa huomioon aseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskevat EU:n seminaarit sekä EU:n asesulkukonsortion säännölliset kokoukset,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen EU:n strategian,

–  ottaa huomioon, ettei vuonna 2015 järjestetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa päästy sopimukseen päätösasiakirjasta,

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät ydinsulkusopimuksen osapuolten yhdeksännestä tarkistuskonferenssista (8079/15),

–  ottaa huomioon Washingtonissa keväällä 2016 järjestetyssä ydinturvahuippukokouksessa hyväksytyt asiakirjat,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 (2016) täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen 20-vuotispäivästä,

–  ottaa huomioon Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vuonna 2016 yksimielisesti hyväksymän Tbilisin julistuksen,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2011 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 66/61 ydinaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-idän alueelle,

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/422/YUTP Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen johtavan prosessin tukemisesta(3),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 70/33 monenvälisen ydinaseriisunnan edistämisestä sekä YK:n avoimen työryhmän (OEWG) 19. elokuuta 2016 hyväksytyn raportin YK:n yleiskokoukselle (A/71/371),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  panee merkille, että globaali turvallisuusympäristö ja varsinkin EU:n turvallisuusympäristö on heikentynyt merkittävästi, siitä on tullut epävakaampi, epävarmempi ja vähemmän ennustettava; toteaa, että uhkat ovat tavanomaisia, uusia ja hybridiuhkia ja niitä aiheuttavat sekä valtiolliset että muut kuin valtiolliset toimijat;

B.  toteaa, että kansainvälistä rauhaa, turvallisuutta ja vakautta uhkaa vakavasti monenlainen kehitys, kuten suhteiden huononeminen ydinasevaltioiden, esimerkiksi Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen sekä Intian ja Pakistanin välillä, samoin kuin Pohjois-Korean ydinasevalmiuksien kasvaminen;

C.  toteaa, että biologisten ja kemiallisten joukkotuhoaseiden leviäminen minimoidaan ja pysäytetään vähitellen , kun pannaan kansainvälisellä tasolla tehokkaasti täytäntöön vuoden 1972 biologisia ja toksiiniaseita koskeva yleissopimus (BTWC) sekä kemiallisia aseita koskeva yleissopimus (CWC); toteaa kuitenkin, että ydinjoukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen muodostaa edelleen yhden vakavimmista huolenaiheista maailmanlaajuiselle yhteisölle;

D.  ottaa huomioon, että tammikuussa 2016 yhdeksällä valtiolla – Yhdysvallat, Venäjä, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Korean demokraattinen kansantasavalta – oli hallussaan yhteensä noin 15 395 ydinasetta, kun vuonna 2015 ydinaseita oli noin 15 850;

E.  pitää ensisijaisen tärkeänä estää terroristeja tai uusia valtioita saamasta haltuunsa ydinaseita ja käyttämästä niitä, vähentää kaikkia ydinasearsenaaleja ja hävittää ne sekä siirtyä kohti ydinaseetonta maailmaa;

F.  huomauttaa, että ydinaseettomia vyöhykkeitä koskevia sopimuksia on jo tehty tietyillä muilla maailman alueilla, kuten Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian valtioissa, eteläisen Tyynenmeren alueella, Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja Keski-Aasiassa;

G.  panee merkille, että ydinsulkusopimuksen vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa painotettiin jälleen ydinaseiden humanitaarista vaikutusta, jonka Norjan, Meksikon ja Itävallan hallitukset nostivat esiin peräkkäisissä ydinaseiden humanitaarista vaikutusta käsitelleissä konferensseissa sekä laatimissaan kertomuksissa; toteaa, että samaa kysymystä korostettiin Itävallan alulle panemassa kansainvälisessä humanitaarisessa sitoumuksessa, joka esitettiin ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssissa ja jota 127 YK:n jäsenvaltiota on kannattanut;

H.  toteaa, että on vahvistettava edelleen keskeisiä leviämisen estämisen ja aseriisunnan tavoitteita, jotka sisältyvät ydinsulkusopimuksen kolmeen pilariin (leviämisen estäminen, aseriisunta ja yhteistyö ydinenergian rauhanomaisen käytön alalla); ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneet ydinasevaltiot ovat nykyaikaistamassa ja parantamassa ydinasearsenaalejaan ja viivyttämässä toimia ydinasearsenaaliensa vähentämiseksi tai hävittämiseksi ja ydinasepelotteeseen perustuvasta sotilasdoktriinista luopumiseksi;

I.  toteaa, että siviilikäyttöön tarkoitetun fissiomateriaalin turvallisuuden suhteen on saavutettu muodollisesti edistystä ydinturvaa käsittelevissä huippukokouksissa, jotka on järjestetty ydinsulkusopimuksen ulkopuolisena täydentävänä prosessina ja jotka ovat auttaneet vahvistamaan ydinsulkusopimusta lisäämällä sen aseiden leviämisen estämistä koskevan osan uskottavuutta; katsoo kuitenkin, että Venäjän viimeaikainen kieltäytyminen yhteistyöstä ja sen suhteiden huononeminen Yhdysvaltioihin vaarantaa lisätoimet, joilla pyritään fissiomateriaalin turvaamiseen ja tällaisen materiaalin vähentämiseen;

J.  ottaa huomioon, että yleissopimus ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista on ydinaineiden turvajärjestelyjä koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen väline, jossa määrätään toimista ydinaineeseen liittyvien rikosten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja rankaisemiseksi;

K.  ottaa huomioon, että Venäjä ja Yhdysvallat panevat edelleen täytäntöön START-sopimusta, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2021, elleivät molemmat osapuolet jatka sitä; panee merkille Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Berliinissä 2013 pitämässä puheessa esittämän ydinkärkien vähentämistä koskevan merkittävän ehdotuksen, jonka hän toisti Washingtonissa vuonna 2016; ottaa huomioon, ettei Venäjän federaatio ole suhtautunut samalla tavalla tällaisiin avauksiin neuvottelujen käynnistämiseksi uutta START-sopimusta seuraavasta jatkosopimuksesta eikä uuden START-sopimuksen seuraajasta ole vielä neuvoteltu niin, että olisi käsitelty ei-strategisten ja strategisten ydinaseiden vähentämistä ja viime kädessä niiden hävittämistä;

L.  ottaa huomioon, että ydinaseiden koeräjäytykset ja/tai kaikki muut ydinräjäytykset uhkaavat kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja heikentävät aseriisuntaa ja leviämisen estämistä koskevaa maailmanlaajuista järjestelyä; ottaa huomioon, että täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus on kaikkein tehokkain tapa kieltää ydinasekokeet; ottaa huomioon, että vuonna 2016 tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus avattiin allekirjoituksia varten 24. syyskuuta 1996;

M.  ottaa huomioon, että kaikista yrityksistä huolimatta Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiskonferenssia ei ole saatu kutsuttua koolle joulukuuhun 2012 mennessä ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioiden vuoden 2010 tarkistuskonferenssin yhteydessä saavuttaman yksimielisyyden mukaisesti;

N.  toteaa, että NATOn vuoden 2010 strateginen konsepti sekä vuonna 2012 tehty pelotevaikutusta ja puolustusta koskeva selvitys velvoittavat NATOa luomaan ydinaseettoman maailman mahdollistavat olosuhteet; toteaa, että NATOn ydinaseiden jakamisen ja kahdenvälisten sopimusten nojalla viiteen NATO-maahan, jotka eivät ole ydinasevaltioita (Belgia, Saksa, Italia, Alankomaat ja Turkki), on edelleen NATOn nykyisen politiikan mukaisesti sijoitettuina 150–200 Yhdysvaltojen lyhyen kantaman vapaasti pudotettavaa ydinpommia, jotka katsotaan taktisiksi tai substrategisiksi ydinaseiksi;

O.  toteaa, että Yhdysvaltojen Turkkiin sijoittamien ydinaseiden turvallisuuteen ja varmuuteen kiinnitetään nyt aikaisempaa enemmän huomiota ja että tähän on syynä Syyrian konflikti, joka sijoittuu lähelle Incirlikin lentotukikohtaa, ja 15. heinäkuuta 2016 tehdyn epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeiset tapahtumat Incirlikin lentotukikohdan läheisyydessä ja itse lentotukikohdassa;

P.  ottaa huomioon, että 5. joulukuuta 2015 tuli kuluneeksi 20 vuotta Budapestin muistion allekirjoittamisesta; ottaa huomioon, että Ukraina on noudattanut kaikkia sen määräyksiä ja ryhtynyt ennakoiviin toimiin ydinaseriisunnassa ja ydinaseiden leviämisen estämisessä toisin kuin Venäjän federaatio, joka on rikkonut omia sitoumuksiaan miehittämällä osan Ukrainan alueesta (Krim) ja käynnistämällä aseellisen hyökkäyksen Itä-Ukrainassa; katsoo, että tämä on luonut vaarallisen ennakkotapauksen, koska maa, joka oli taannut Ukrainan turvallisuuden vastineena maan päätökselle liittyä ydinsulkusopimukseen ydinaseettomana valtiona, rikkoi sen itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; katsoo, että tämä heikensi vakavasti negatiivisten turvatakuiden uskottavuutta sekä vahingoitti yleisesti ydinasevaltion tarjoamien negatiivisten turvatakuiden välinettä ja ydinsulkusopimusta sekä ajatusta maailmanlaajuisen ydinaseriisunnan ja leviämisen estämisen edistämisestä kansainvälisen oikeuden ja monenvälisten sopimusten pohjalta; on erittäin huolestunut korkeiden venäläisviranomaisten uhkaavaan sävyyn esittämistä lausunnoista, joiden mukaan Venäjällä on oikeus sijoittaa ydinaseita Krimille ja hallita niitä, koska tällä olisi maailmanlaajuisia seurauksia; on huolissaan Venäjän uudesta, joulukuussa 2014 käyttöön otetusta sotilasopista, jonka mukaan ydinaseita voidaan käyttää sellaista valtiota vastaan, jolla niitä ei ole;

Q.  ottaa huomioon, että Venäjä on sijoittanut ydiniskuun kykeneviä lyhyen kantaman Iskander-ohjuksia Kaliningradiin ja järjestää harjoituksia ja ylilentoja, joissa käytetään ydiniskuun kykeneviä järjestelmiä; ottaa huomioon Venäjän johdon lausunnot ydinpelotteen tärkeydestä ja Venäjän päätöksen keskeyttää Yhdysvaltain kanssa vuonna 2000 tehdyn plutoniumin hävittämistä ja käsittelyä koskevan sopimus, mikä on lisännyt huolta siitä, että Venäjä luottaa entistä enemmän ydinaseisiin;

R.  ottaa huomioon, että unionilla on keskeinen rooli Iranin kanssa tehdyn yhteisen kattavan toimintasuunnitelman osapuolena ja rooli sopimuksen täytäntöönpanoa valvovan yhteisen komission täysjäsenenä;

S.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta suoritti 9. syyskuuta 2016 viidennen ydinkokeensa vain joitakin kuukausia 6. tammikuuta 2016 tehdyn kokeen jälkeen; ottaa huomioon, että tämä ydinkoe, jonka Korean demokraattinen kansantasavalta väitti olleen ”onnistunut vetypommitesti”, rikkoo selkeästi maalla YK:n turvallisuusneuvoston mukaisesti olevia kansainvälisiä velvoitteita ja Koreoiden välistä vuoden 1992 ydinaseettomuusjulistusta, jonka mukaan kumpikaan Korea ei kehitä tai pidä hallussaan ydinaseita; katsoo, että kaikkien joukkotuhoaseiden mutta erityisesti ydinaseiden ja niiden maalinsaattamisjärjestelmien leviäminen on uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle; ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti vuonna 2003 vetäytyvänsä ydinsulkusopimuksesta, se on suorittanut ydinkokeita vuodesta 2006 ja ilmoitti vuonna 2009 virallisesti kehittäneensä ydinaseen pelotteeksi, mikä merkitsee sitä, että Korean demokraattisen kansantasavallan naapureilleen Kaakkois-Aasiassa sekä alueelliselle ja kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle muodostama uhka on voimistunut;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan vuoden 2003 turvallisuusstrategiassa todettiin, että joukkotuhoaseiden leviäminen voi muodostaa suurimman uhan turvallisuudellemme, mukaan luettuna joukkotuhoaseita koskevan kilpavarustelun mahdollisuus, ja että unioni on sitoutunut siihen, että monenvälisiä sopimusjärjestelyjä noudatetaan yleismaailmallisesti ja että sopimuksia ja niiden todentamissäännöksiä vahvistetaan; ottaa huomioon, että EU:n vuoden 2016 globaalistrategiassa ei mainita joukkotuhoaseita, leviämisen estämistä eikä asevalvontaa;

U.  ottaa huomioon, että unioni ei ydinsulkusopimuksen vuoden 2015 tarkistuskonferenssiin valmistautumisen yhteydessä valitettavasti pystynyt sopimaan yhteisestä kannasta ydinaseriisuntaan ja tunnusti ensimmäistä kertaa, että ydinaseiden seurauksista esitettiin ”erilaisia näkemyksiä”; toteaa, että tarkistuskonferenssissa ei pystytty hyväksymään loppuasiakirjaa, koska konferenssissa oltiin eri mieltä alueellisista pyrkimyksistä luoda joukkotuhoaseeton vyöhyke Lähi-itään;

V.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut hyödyntämään kaikkia käytettävissään olevia asianmukaisia välineitä, jotta voidaan ehkäistä, estää, pysäyttää ja mahdollisuuksien mukaan lakkauttaa ydinaseiden leviämistä edistäviä maailmanlaajuisesti huolestuttavia ohjelmia, mikä on todettu selkeästi Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymässä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisessa EU:n strategiassa; katsoo, että tämä on mahdollistanut aseiden leviämisen estämistä käsittelevien eurooppalaisten ajatushautomoiden entistä syvemmän yhteistyön osana asesulkukonsortiumia;

W.  katsoo, että on tärkeää tukea ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan avointa osallistumista tähän kansainväliseen prosessiin;

1.  ilmaisee syvän huolensa turvallisuusympäristön huononemisesta Euroopan unionin naapurialueilla ja muualla maailmassa, sillä tämä voi johtaa siihen, että ydinaseita ryhdytään käyttämään uudelleen aktiivisena pelotteena, ne saattavat levitä valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden keskuudessa eikä tehokkaita aseriisuntaan ja aseiden leviämisen estämiseen liittyviä toimia toteuteta;

2.  kehottaa kaikkia ydinasevaltioita toteuttamaan konkreettisia väliaikaisia toimia ydinaseiden räjäytysriskin pienentämiseksi, mukaan luettuina ydinaseiden valmiusasteen alentaminen ja ydinaseiden siirto käyttövalmiudesta varastoon, ydinaseilla sotilasdoktriinissa olevan merkityksen vähentäminen ja kaikentyyppisten ydinaseiden nopea vähentäminen;

3.  on hyvin huolissaan keskipitkän matkan ydinaseita (INF) koskevan sopimuksen mahdollisesta rikkomisesta;

4.  on hyvin huolissaan siitä, että Venäjän asenne on lisännyt ydinaseisiin liittyviä uhkia, joilla on vaikutusta turvallisuuteen, vakauteen ja ennustettavuuteen maailmanlaajuisesti, ja siitä, että Venäjän suhteet Natoon ovat huonontuneet, mihin liittyy keskipitkän matkan ydinaseita (INF) koskevan sopimuksen mahdollinen rikkominen, lausunnot, jotka osoittavat yhä suurempaa valmiutta ydinaseiden käyttämiseen, sekä lausunnot, jotka osoittavat ydinaseiden mahdollisen käyttämisen harkintaa uusilla alueilla Euroopassa; kiinnittää huomioita Venäjän sotaharjoituksiin, joissa simuloidaan ydinaseiden käyttöä Puolaa vastaan, ja ilmaisee syvän huolestumisensa siitä, että ydiniskuun kykeneviä Iskander-ohjusjärjestelmiä on siirretty Kaliningradin alueelle, jonka naapureita unionin jäsenvaltiot Puola ja Liettua ovat; muistuttaa, että Kansainvälinen tuomioistuimen totesi vuonna 1996 antamassaan neuvoa-antavassa päätöksessä, että voimassa olevan kansainvälisen oikeuden mukaan se ei voi tehdä lopullista johtopäätöstä ydinaseiden käytön laillisuudesta tai laittomuudesta sellaisen valtion osalta, joka on äärimmäisessä itsepuolustustilanteessa;

5.  tukee vuoden 2016 ydinturvahuippukokousta, jossa tunnustettiin, että ydinmateriaalin laiton kauppa ja käyttö muodostaa välittömän ja vakavan uhkan koko maailman turvallisuudelle; odottaa, että toteutetaan kaiken asemateriaalin täydellinen jäljittäminen ja fyysinen turvaaminen;

6.  pitää myönteisenä, että Yhdistyneiden kansakuntien avoin työryhmä on saattanut loppuun työnsä ydinaseriisuntaa koskevien monenvälisten neuvottelujen (OWEG) edistämisessä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 70/33 mukaisesti; pitää myönteisenä OEWGin loppukertomukseen (A/71/371) sisältynyttä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen suositusta, joka hyväksyttiin laajalla tuella 19. elokuuta 2016 ja jonka mukaan vuonna 2017 kutsutaan koolle kaikille valtioille avoin konferenssi neuvottelemaan ydinaseiden kieltämistä koskevasta oikeudellisesti sitovasta välineestä, jolla pyritään niiden täydelliseen hävittämiseen; katsoo, että tämä vahvistaa ydinsulkusopimukseen sisältyviä leviämisen estämisen ja aseriisunnan tavoitteita ja velvoitteita ja auttaa luomaan edellytykset globaalille turvallisuudelle ja ydinaseettomalle maailmalle;

7.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tällaisen konferenssin koollekutsumista vuonna 2017 ja osallistumaan siihen liittyviin toimiin rakentavasti; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa Federica Mogherinia ja Euroopan ulkosuhdehallintoa osallistumaan rakentavasti vuoden 2017 neuvottelukonferenssin toimintaan;

8.  palauttaa mieleen, että täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus avattiin allekirjoitettavaksi 20 vuotta sitten 24. syyskuuta 1996, ja korostaa, että yleismaailmallinen ja kansainvälisesti ja tehokkaasti todennettava koekieltosopimus on tehokkain tapa kieltää ydinaseiden koeräjäytykset ja kaikki muut ydinräjäytykset;

9.  kehottaa täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen liitteessä II jäljellä olevia valtioita, joiden ratifiointia sopimuksen voimaatulo edellyttää, allekirjoittamaan ja/tai ratifioimaan sopimuksen entistä pikaisemmin, jotta tälle tärkeälle kansainväliselle välineelle saataisiin viipymättä täysi oikeusvaikutus; pitää tässä suhteessa myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2310 (2016) hyväksymistä;

10.  arvostaa täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen valmistelutoimikunnan aikaansaamaa merkittävää edistystä, kun se on saanut valmiiksi tehokkaan kansainvälisen valvontajärjestelmänsä ja käyttää sitä, mikä edistää ilman sopimuksen voimaantuloakin alueellista vakautta merkittävänä luottamusta lisäävänä toimena ja vahvistaa ydinaseiden leviämisen torjumista ja aseriisuntaa ja tuo valtioille uusia tieteellisiä ja siviilialan hyötyjä; on vakuuttunut siitä, että täydellistä ydinkoekieltoa koskevan sopimuksen valmistelutoimikunta turvautuu jatkossakin valtioiden antamaan rahoitukseen valvontajärjestelmän toiminnan jatkamiseksi;

11.  pitää valitettavana, että – toisin kuin toivottiin – ydinaseet ovat palaamassa ydinasevaltioiden strategisiin suunnitelmiin; kehottaa syventämään vuoropuhelua kaikkien ydinasevaltioiden kanssa ydinkärkien varastojen asteittaiseen pienentämiseen tähtäävien yhteisten tavoitteiden edistämiseksi; tukee erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän toimia sijoitettujen ydinaseidensa vähentämiseksi uudessa START-sopimuksessa sovitulla tavalla;

12.  pitää valitettavana, että uuden START-sopimuksen tultua voimaan vuonna 2011 ei ole käyty muita neuvotteluja sijoitettujen ja sijoittamattomien ydinkärkien pikaisesti tarvittavasta vähentämisestä eikä Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation aiemmin sopimista toimista, joiden avulla vähennetään lyhyen matkan ydinaseita ja taktisia ydinaseita, joita pidetään substrategisina tai ei-strategisina ydinaseina, tai hävitetään ne;

13.  toteaa, että lyhyen kantaman, taktisten ja tiettyjen substrategisten ydinkärkien vastavuoroinen ja samanaikainen poistaminen Euroopan alueelta voisi auttaa saavuttamaan edellytykset uusien ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamiselle, mikä auttaisi täyttämään ydinsulkusopimukseen sisältyvät asesulku- ja aseriisuntavelvoitteet luoden samalla ennakkotapauksen ydinaseriisunnan jatkamista varten;

14.  pitää ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamista positiivisena askeleena kohti ydinaseetonta maailmaa; katsoo tältä osin, että Lähi-itään perustettava vapaaehtoisesti sovittuihin menettelyihin perustuva ydinaseeton vyöhyke olisi perusedellytys sille, että alueella voidaan saavuttaa kestävä ja kattava rauha; on tässä yhteydessä erittäin pettynyt siihen, että ydinsulkusopimukseen perustuvaa vuoden 2012 konferenssia joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamisesta Lähi-itään ei ole onnistuttu järjestämään;

15.  tukee lisäponnisteluja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n toimivallan lujittamiseksi, mukaan luettuna IAEA:n ydinmateriaalivalvontasopimusten lisäpöytäkirjojen soveltamisen laajentaminen ja muu toiminta luottamusta lisäävien toimenpiteiden toteuttamiseksi; pyrkii varmistamaan, että kyseisellä järjestöllä on käytössään riittävät resurssit, jotta se voi täyttää keskeisen tehtävänsä eli ydinvoima-alan toimintojen turvaamisen; kehottaa etenemään vuoden ydinsulkusopimusta käsittelevän vuoden 2017 valmistelukomitean ja vuonna 2018 pidettävän ydinaseriisuntaa käsittelevän korkean tason konferenssin järjestämisessä;

16.  panee tyytyväisenä merkille P5+1-valtioiden ja Iranin välillä aikaansaadun sopimuksen Iranin ydinaseita koskevista tavoitteista ja kannustaa molempia osapuolia jatkamaan yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa yhteisen kattavan toimintasuunnitelman täysimääräinen täytäntöönpano; katsoo, että yhteinen kattava toimintasuunnitelma, joka tunnetaan myös Iranin ydinsopimuksena, oli merkittävä saavutus monenväliselle diplomatialle ja erityisesti eurooppalaiselle diplomatialle ja että sen avulla voidaan parantaa huomattavasti EU:n ja Iranin suhteita sekä edistää koko alueen vakautta; katsoo, että sopimuksen tinkimättömän ja täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen on nyt kaikkien osapuolten vastuulla; pitää myönteisenä, että on perustettu yhteinen komissio, jossa ovat edustettuina Iran ja E3/EU+3 (Kiina, Ranska, Saksa, Venäjän federaatio, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat) yhdessä varapuheenjohtajan / korkean edustajan kanssa; tukee täysin varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tämän toimiessa ydinsopimuksella perustetun yhteisen komission koordinaattorina ja katsoo, että ydinsopimuksen tiukka ja täysimääräinen täytäntöönpano on äärimmäisen tärkeää;

17.  tuomitsee Korean demokraattisen kansantasavallan viimeisimet ydinkokeet ja sen, että maa on torjunut lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, mukaan luettuna viimeisin 2. maaliskuuta 2016 annettu päätöslauselma (2070); kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa pidättymään uusista provokaatioista luopumalla ydinohjelmastaan ja ballististen ohjusten ohjelmastaan täydellisesti, todennettavasti ja peruuttamattomasti, lopettamaan kaikki niihin liittyvät toimet ja noudattamaan välittömästi kaikkia kansainvälisiä velvoitteitaan, mukaan luettuina YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n hallintoneuvoston päätöslauselmat sekä muut kansainväliset aseidenriisunta- ja asesulkunormit, ja palaamaan neuvottelupöytään; kehottaa Korean demokraattista kansantasavaltaa allekirjoittamaan ja ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen viipymättä; vahvistaa halunsa ratkaista Korean demokraattisen kansantasavallan ydinasekysymykset diplomaattisesti ja poliittisesti ja tukee kuuden osapuolen neuvottelujen jatkamista; kehottaa Kiinaa lisäämään painostustaan Korean demokraattista tasavaltaa kohtaan;

18.  pitää myönteisenä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevien lausekkeiden sisällyttämistä EU:n ja kolmansien maiden sopimuksiin ja toimintasuunnitelmiin; korostaa, että EU:n kaikkien kumppanimaiden on pantava täytäntöön kaikki nämä toimet poikkeuksitta;

19.  pitää EU:n globaalistrategian esittelyä tervetulleena ja kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa seurantatoimena päivittämään ja laajentamaan vuonna 2003 laadittua joukkotuhoaseiden vastaista unionin strategiaa ja vuoden 2009 uusia toimintalinjoja sekä ottamaan edellä kuvatut kysymykset ja ohjelmat huomioon, jotta unionista voidaan tehdä kantava voima vahvistettaessa ja edistettäessä monenvälisiä ydinaseriisunta- ja asesulkusopimuksia;

20.  pitää myönteisenä näiden asioiden säännöllistä pohtimista EU:n asesulkukonsortiossa ja muissa kansalaisyhteiskunnan järjestöissä ja ajatushautomoissa ja kehottaa EU:n asesulkukonsortiota, jota ohjaavat EU:n pääneuvonantaja sekä aseiden leviämisen estämisen ja aseistariisunnan alan erikoislähettiläs, laajentamaan esityslistaansa ja sisällyttämään siihen aseriisuntakysymykset;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman jäsenvaltioille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, YK:n pääsihteerille, YK:n aseriisuntavaltuutetulle, täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestölle ja IAEA:n pääjohtajalle sekä YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenen parlamenteille.

(1)EUVL C 440, 30.12.2015, s. 97.
(2)EUVL C 349 E, 22.12.2010, s. 77.
(3)EUVL L 196, 24.7.2012, s. 67.

Oikeudellinen huomautus