Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2872(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-1126/2016

Keskustelut :

PV 27/10/2016 - 3
CRE 27/10/2016 - 3

Äänestykset :

PV 27/10/2016 - 8.8

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0425

Hyväksytyt tekstit
PDF 168kWORD 44k
Torstai 27. lokakuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu
P8_TA(2016)0425RC-B8-1126/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. lokakuuta 2016 eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta ja vapaaehtoistyön edistämisestä Euroopassa (2016/2872(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2009 annetun neuvoston päätöksen aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta (2011)(1),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”EU:n politiikka ja vapaaehtoistyö: valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja edistäminen EU:ssa” (COM(2011)0568),

–  ottaa huomioon vapaaehtoistyön Euroopan teemavuoden 2011 yhteenliittymän julkaiseman asiakirjan Euroopan vapaaehtoistyön toimintaohjelmasta ”Policy Agenda for Volunteering in Europe”,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(2),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman vapaaehtoistyöstä ja vapaaehtoistoiminnasta Euroopassa(3),

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vapaaehtoistyön mittaamista koskevassa oppaassaan vuonna 2011 ehdottaman vapaaehtoistyön määritelmän;

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustamisesta ja edistämisestä EU:ssa(4),

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman vapaaehtoistyön roolista taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä(5),

–  ottaa huomioon vapaaehtoistyöntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan eurooppalaisen peruskirjan(6),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen vapaaehtoistyöstä ja eurooppalaisesta vapaaehtoispalvelusta (O-000107/2016 – B8-1803/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että vuonna 2016 eurooppalainen vapaaehtoispalvelu viettää 20-vuotisjuhlaansa ja että palvelu on kyseisten 20 vuoden aikana tukenut 100 000:ta vapaaehtoistyöntekijää;

B.  painottaa, että Euroopan parlamentin voimakkaasti tukema vapaaehtoistyön Euroopan teemavuosi 2011 tarjosi merkittävän poliittisen tilaisuuden korostaa vapaaehtoistyön lisäarvoa Euroopassa ja että nyt, viisi vuotta myöhemmin, parlamentin olisi pohdittava, mitä lisäarvoa vapaaehtoistyön Euroopan teemavuosi 2011 toi toimintapolitiikan kehitykseen ja miten vapaaehtoistyö on sisällytetty keskeisiin unionin ohjelmiin, kuten Erasmus+ -ohjelmaan ja siihen kuuluvaan eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun;

C.  palauttaa mieliin, että vapaaehtoistyön Euroopan teemavuosi 2011 antoi sysäyksen ja kontekstin monien vapaaehtoistyötä koskevien kansallisten ja oikeudellisten kehysten luomiselle ja/tai tarkistamiselle koko Euroopassa; korostaa kuitenkin, että unionilla ei edelleenkään ole koordinoitua vapaaehtoistyötä koskevaa politiikkaa, jota varten unionin toimielimissä olisi yksi ainoa yhteyspiste;

D.  muistuttaa, että jokainen ryhtyy vapaaehtoistyöhön vapaasta tahdostaan ja oman valintansa ja motivaationsa perusteella taloudellista etua tavoittelematta; tähdentää, että vapaaehtoistyöllä pyritään ilmaisemaan yhteisvastuuta ja että se on keino käsitellä inhimillisiä, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä tarpeita ja huolenaiheita;

E.  toteaa, että vapaaehtoistyö on tärkeä osa aktiivista kansalaisuutta ja demokratiaa sekä henkilökohtaista kehitystä, sillä siinä tiivistyvät eurooppalaiset arvot, kuten yhteisvastuu ja syrjimättömyys, ja toteaa, että vapaaehtoistyöllä vaikutetaan myös osallistuvan demokratian kehittämiseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen unionissa ja sen ulkopuolella;

F.  korostaa, että vapaaehtoistyö on arvokasta ja tärkeää yhtenä näkyvimmistä yhteisvastuun ilmentymistä ja että sillä edistetään ja helpotetaan sosiaalista osallisuutta, kerätään sosiaalista pääomaa ja luodaan yhteiskuntaa muuttavia voimia; katsoo, että vapaaehtoistyöllä tuetaan sellaisen menestyvän kansalaisyhteiskunnan kehitystä, joka voi tarjota luovia ja innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, että se edistää talouskasvua ja siksi sen tuottamaa sekä taloudellista että sosiaalista pääomaa on syytä arvioida erikseen ja kohdennetusti;

G.  palauttaa mieliin, että kannustava ympäristö on avainasemassa pyrittäessä saamaan useampia unionin kansalaisia sitoutumaan vapaaehtoistyöhön ja siten varmistamaan vapaaehtoistyön infrastruktuurin ja vapaaehtoisjärjestöjen riittävä rahoitus, josta hyötyvät sekä vapaaehtoistyöntekijät itse että heidän toimintaansa;

H.  korostaa vapaaehtoistyön edellyttävän sellaisten tukijärjestelyjen ja/tai tarkoituksenmukaisten organisatoristen rakenteiden yhdistelmää, joilla määritetään vapaaehtoistyöntekijöitä koskevat ja vapaaehtoistyöhön liittyvät oikeudet ja vastuut;

I.  korostaa, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläinen oikeus osallistua vapaaehtoistyöhön ja saada suojelua kaikenlaiselta syrjinnältä ja että kaikille kansalaisille olisi annettava oikeus sovittaa vapaaehtoistoimintansa yhteen yksityis- ja työelämän kanssa, jotta he voivat hoitaa vapaaehtoistoiminnan tehtävänsä jossain määrin joustavasti;

J.  painottaa, että vapaaehtoistyön sosiaalisen ja taloudellisen arvon tunnustaminen on myös erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää asianmukaisia kannustimia kaikille sidosryhmille ja lisätä näin vapaaehtoistyön määrää, laatua ja vaikutusta;

K.  palauttaa mieliin Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunki -kilpailun, joka tuo esiin Euroopan kuntien saavutuksia siinä, kuinka ne ottavat vapaaehtoistyöntekijöiden toiminnan huomioon ja tukevat sitä alueellaan;

L.  korostaa, että uusi Erasmus+-ohjelma tarjoaa edelleen mahdollisuuksia rahoittaa ja tukea vapaaehtoistyön hankkeita etenkin eurooppalaista vapaaehtoispalvelua koskevan ohjelman kautta ja että komission EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto on käynnistänyt EU:n vapaaehtoisapua koskevan ohjelman käytännön tuen tarjoamiseksi humanitaarisen avun hankkeille; toteaa, että unionin uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 varattiin jonkin verran unionin varoja vapaaehtoistoimintaan ja että erityisesti komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston nykyisin hallinnoimassa Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa vapaaehtoistyö säilytti ensisijaisen asemansa; toteaa kuitenkin, että vapaaehtoisjärjestöjen mahdollisuudet saada rahoitusta muista merkittävistä unionin rahastoista, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, ovat edelleen hyvin rajalliset;

M.  toteaa jälleen, että EU:n vastaus nykyiseen pakolaiskriisiin tuo hyvin esiin vapaaehtoistyöntekijöiden merkityksen ja tavan, jolla he ilmentävät eurooppalaisia arvoja, auttavat lisäämään kestokykyä ja ovat käytettävissä joustavien ja käytännönläheisten ratkaisujen tarjoamiseksi yhteisiin haasteisiin, ja että se symboloi tätä näkyvästi;

1.  toteaa, että vapaaehtoistyö on yhteisvastuun, vapauden ja vastuullisuuden ilmentymä ja että se vahvistaa osaltaan aktiivista kansalaisuutta ja henkilökohtaista inhimillistä kehitystä: katsoo, että se on keskeinen väline sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kannalta samoin kuin koulutuksessa ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa ja auttaa merkittävästi levittämään eurooppalaisia arvoja; korostaa, että sen hyödyt on tunnustettu myös kolmansien maiden kanssa tehtävässä vapaaehtoistyössä strategisena välineenä, jolla edistetään keskinäistä yhteisymmärrystä ja kulttuurien välisiä suhteita;

2.  pitää tärkeänä luoda vapaaehtoistoiminnalle unionin kehys, jossa määritetään oikeudet ja vastuut ja jolla helpotetaan liikkuvuutta ja taitojen tunnustamista; kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole määrittäneet vapaaehtoistyöntekijöitä koskevia oikeudellisia puitteita, hyödyntämään Euroopan vapaaehtoistyön toimintaohjelman suosituksia sekä vapaaehtoistyöntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa eurooppalaista peruskirjaa;

3.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön konkreettisia validointiprosesseja vuonna 2012 annetun neuvoston suosituksen mukaisesti, jotta varmistetaan parempi yhteisymmärrys sekä taitojen ja pätevyyksien vertailtavuus; pyytää antamaan tulevissa eurooppalaista osaamispassia ja Europass-järjestelmää koskevissa aloitteissa vapaaehtoistoiminnalle suuremman painoarvon epävirallisen ja arkioppimisen muotona; muistuttaa, että vapaaehtoistyö auttaa hankkimaan taitoja ja pätevyyksiä, jotka voivat helpottaa työmarkkinoille pääsyä; korostaa, että vapaaehtoistyöntekijöitä ei saisi koskaan pitää tai käyttää korvaavana työvoimana;

4.  toteaa, että Euroopassa lähes 100 miljoonaa eri-ikäistä kansalaista tekee vapaaehtoistyötä ja heidän työnsä tuottaa noin 5 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta; kehottaa komissiota ottamaan vapaaehtoistyöntekijöiden tuottamien tavaroiden ja palvelujen taloudellisen arvon huomioon ottamaan toimintapolitiikoissaan vapaaehtoistyöntekijät paremmin huomioon;

5.  katsoo, että uutta varainhoitoasetusta koskevassa komission ehdotuksessa esitettyä ajatusta siitä, että vapaaehtoistyöhön käytetty aika voitaisiin laskea yhteisrahoitukseksi unionin avustuksissa, olisi tuettava ja että se olisi pantava täytäntöön;

6.  kehottaa Eurostatia tukemaan jäsenvaltioita tässä hankkeessa, jotta varmistetaan, että Euroopassa kerätyt tiedot ovat vertailukelpoisia, ja kehittämään vapaaehtoistyön sosiaalisten vaikutusten mittaamiseen tarkoitettuja yhteisiä koko unionissa päteviä indikaattoreita ja menettelytapoja; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön Kansainvälisen työjärjestön kehittämän järjestelmän, jolla mitataan vapaaehtoistyön taloudellista arvoa;

7.  kannustaa jäsenvaltioita perustamaan riittävästi rahoitettuja kansallisia vapaaehtoispalvelujärjestelmiä sekä parantamaan mahdollisuuksia saada laadukasta tietoa vapaaehtoistyömahdollisuuksista kansallisella ja paikallisella tasolla erityisesti nykyisten nuorisotiedotusverkostojen ja vertaistiedotuksen kautta, mikäli ne eivät vielä ole niin tehneet; kannustaa niitä lisäksi perustamaan kansallisia yhteiskuntapalvelun yhteyspisteitä, jotka edistäisivät myös kaikenikäisille tarkoitettuja kansainvälisiä vapaaehtoistyömahdollisuuksia;

8.  kehottaa komissiota edistämään paremmin koordinoidun eurooppalaista vapaaehtoistyötä koskevan toimintapolitiikan kehittämistä ja perustamaan komissioon keskitetyn yhteyspisteen, joka loisi yhteyden yksittäisten aloitteiden ja ohjelmien välille ja helpottaisi vapaaehtoisohjelmiin osallistumista;

9.  pyytää komissiota laatimaan tutkimuksen kansallisista vapaaehtoistyön järjestelmistä, yhteiskuntapalvelusta ja solidaarisuusjoukoista sekä potentiaalisten vapaaehtoistyöntekijöiden nykyisistä toimintamahdollisuuksista eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan edistää keskinäistä ymmärrystä ja hyvien käytäntöjen levittämistä, sekä mahdollisuudesta perustaa nykyisten vapaaehtoistyömahdollisuuksien täydennykseksi eurooppalainen yhteiskuntapalvelu – kaikki tämä unionin kansalaisuuden tukemiseksi;

10.  panee merkille komission ajatuksen uudesta nuorison vapaaehtoistyöaloitteesta eli niin kutsutuista unionin solidaarisuusjoukoista; kehottaa komissiota arvioimaan tämän aloitteen lisäarvon kansalaisyhteiskunnan jo tekemän työn tukemiseksi ja huolehtimaan siitä, että vapaaehtoisjärjestöt otetaan mukaan aloitteen suunnitteluun; korostaa lisäksi tarvetta varmistaa, ettei sen täytäntöönpano vaaranna muihin ohjelmiin jo osoitettuja määrärahoja;

11.  tukee komissiota ja jäsenvaltioita eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun 20-vuotisen toiminnan juhlistamisessa; katsoo ehdottomasti, että eurooppalainen vapaaehtoispalvelu hyödyttää siinä mukana olevia henkilöitä ja järjestöjä sekä koko yhteiskuntaa ja että sillä olisi lujitettava Erasmus+ -ohjelman kansalaistoimintaulottuvuutta; korostaa, että on tärkeää tehdä eurooppalaista vapaaehtoispalvelua tunnetuksi kaikkien nuorten keskuudessa, etenkin sellaisten, jotka eivät vielä ole kiinnostuneet vapaaehtoistyöstä ja liikkuvuudesta, ja näin motivoida heitä ja muuttaa asenteita – unohtamatta kuitenkaan vanhempia sukupolvia, sillä heillä on tärkeä tehtävä esimerkiksi mentoreina;

12.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun asemaa koulutus- ja korkeakoulujärjestelmissään keinona välittää yhteisvastuuseen ja kansalaistoimintaan osallistumiseen kasvamista nuoremman sukupolven keskuudessa;

13.  muistuttaa, että eurooppalainen vapaaehtoistyöpalvelu perustuu korkealaatuisiin vapaaehtoistarjontaan ja siinä noudatetaan vapaaehtoistyöntekijöiden peruskirjaa sekä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevan peruskirjan periaatteita; toteaa, että eurooppalaisen vapaaehtoistyöpalvelun olisi perustuttava rakenteeseen, joka kannustaa vapaaehtoisjärjestöjä ryhtymään vastaanottaviksi järjestöiksi, ja sen olisi siksi tarjottava niille riittävästi rahoitusta ja koulutusta sekä lujitettava monia vastaanottavia järjestöjä muun muassa hallinnoinnissa ja koulutuksessa tukevien koordinoivien järjestöjen asemaa;

14.  toteaa, että eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun olisi tarjottava mahdollisuus osallistua ohjelmaan nopeasti ja helposti, ja kehottaa siksi yksinkertaistamaan sen nykyistä hakujärjestelmää;

15.  korostaa tarvetta tehostaa ulkomailla tapahtuvan vapaaehtoistyökokemuksen jälkeistä seurantaa ja paikallista ulottuvuutta tarjoamalla tukea sekä ennen lähtöä että paluun jälkeen paluuorientointi- ja paluuintegrointikoulutusten muodossa;

16.  vaatii kansallisia sekä alue- ja paikallisviranomaisia myöntämään riittävästi rahoitusta, yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä ja myöntämään verokannustimia erityisesti pienille vapaaehtoisjärjestöille ja -verkostoille, joilla on rajalliset resurssit;

17.  vaatii, että koko prosessin ajan on varmistettava korkealaatuinen mentorointi vastuullisen vapaaehtoishallinnon avulla sekä siten, että tiedotetaan vapaaehtoistyöntekijöille näiden omasta vastuusta järjestöä ja yhteisöä kohtaan;

18.  kehottaa komissiota parantamaan ja muokkaamaan eurooppalaista vapaaehtoispalvelua koskevaa tiedotusstrategiaa painottamalla vapaaehtoistyön sosiaalista, inhimillistä ja yhteiskunnallista arvoa;

19.  painottaa aktiivisen ikääntymisen merkitystä vapaaehtoistyössä ja korostaa niin nuorten kuin vanhempienkin ihmisten roolia eurooppalaisessa kansalaistoiminnassa, jota vauhditettiin vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodella (2011) ja aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden Euroopan teemavuodella (2012);

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 17, 22.1.2010, s. 43.
(2)EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0549.
(4)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 14.
(5)EUVL C 259 E, 29.10.2009, s. 9.
(6)http://ec.europa.eu/citizenship/pdf/volunteering_charter_en.pdf

Oikeudellinen huomautus