Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2952(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-1230/2016

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-1230/2016

Keskustelut :

PV 22/11/2016 - 18
CRE 22/11/2016 - 18

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2016)0442

Hyväksytyt tekstit
PDF 199kWORD 54k
Keskiviikko 23. marraskuuta 2016 - Strasbourg Lopullinen painos
Viittomakieli ja koulutetut viittomakielen tulkit
P8_TA(2016)0442B8-1230/2016

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. marraskuuta 2016 viittomakielistä ja koulutetuista viittomakielen tulkeista (2016/2952(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2, 5, 9, 10, 19 ja 168 artiklan sekä 216 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 1988 antamansa päätöslauselman kuurojen viittomakielistä(1) ja 18. marraskuuta 1998 antamansa päätöslauselman viittomakielistä(2),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/48/EY mukaisesti(3),

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen (CRPD) täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota YK:n CRPD-komitean päätelmiin(4),

–  ottaa huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean yleishuomautuksen nro 4 (2016) oikeudesta osallistavaan koulutukseen(5),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (”työsyrjintädirektiivi”)(6),

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY(7),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa”(8),

–  ottaa huomioon Euroopan nuorisofoorumin toimintapoliittisen asiakirjan tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä(9),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2012 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta (COM(2012)0721),

–  ottaa huomioon oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä 20. lokakuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64/EU(10),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen viittomakielen tulkkien foorumin (European Forum of Sign Language Interpreters, efsli) oppimistulokset ja arviointiohjeet, jotka koskevat viittomakielen tulkkien yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia ja kuuroille kansalaisille koko unionissa tarjottavia laadukkaita palveluja(11),

–  ottaa huomioon viittomakielen tulkkeja koskevat efslin ja kuurojen Euroopan unionin (EUD) antamat suuntaviivat kansainvälisiä ja Euroopan tason kokouksia varten(12),

–  ottaa huomioon yhteisissä ryhmissä työskentelevien puhuttujen kielten tulkkien kansainvälisen konferenssitulkkien liiton (AIIC) ohjesäännöt(13),

–  ottaa huomioon efslin raportin oikeuksista viittomakielen tulkkauspalveluihin ulkomailla työskentelyn tai opiskelun aikana(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että täysivaltaisina kansalaisina kaikilla vammaisilla henkilöillä, erityisesti naisilla ja lapsilla sekä kuuroilla ja huonokuuloisilla, viittomakieltä käyttävillä ja niillä, jotka eivät sitä käytä, on yhtäläiset oikeudet ja luovuttamaton oikeus ihmisarvoon, yhdenvertaiseen kohteluun, itsenäiseen elämään ja itsemääräämisoikeuteen sekä oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan;

B.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen mukaisesti unionin on torjuttava politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa vammaisuuteen perustuvaa syrjintää (10 artikla) ja että kyseinen sopimus antaa unionille toimivallan antaa lainsäädäntöä tällaiseen syrjintään puuttumiseksi (19 artikla);

C.  toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 26 artiklassa kielletään nimenomaisesti vammaisuuteen perustuva syrjintä ja määrätään, että on edistettävä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaelämään;

D.  toteaa, että unionissa on noin miljoona kuuroa viittomakielen käyttäjää(15) ja 51 miljoonaa huonokuuloista(16), joista myös monet ovat viittomakielen käyttäjiä;

E.  toteaa, että kansalliset ja alueelliset viittomakielet ovat itsenäisiä luonnollisia kieliä, joilla on puhuttujen kielten kaltainen oma kieli- ja lauseoppi(17);

F.  toteaa, että unionin monikielisyyspolitiikalla edistetään vieraiden kielten oppimista ja yksi sen tavoitteista on, että jokainen eurooppalainen puhuisi oman äidinkielensä lisäksi kahta kieltä; toteaa, että kansallisten ja alueellisten viittomakielten oppiminen ja edistäminen voisi tukea tätä päämäärää;

G.  toteaa, että vammaisille henkilöille esteettömyys on ennakkoedellytys itsenäiselle elämälle ja täysimääräiselle ja yhdenvertaiselle osallistumiselle yhteiskuntaelämään(18);

H.  toteaa, että esteettömyys ei rajoitu ainoastaan fyysisen ympäristön esteettömyyteen vaan ulottuu myös tiedon ja viestinnän esteettömyyteen, kuten siihen, missä muodossa viittomakielinen sisältö esitetään(19);

I.  toteaa, että koulutettujen viittomakielen tulkkien toimeksiannot ja työtehtävät vastaavat puhuttujen kielten tulkkien tehtäviä;

J.  toteaa, että viittomakielen tulkkien tilanteessa unionin jäsenvaltioissa on eroja ja se vaihtelee perheen antamasta epävirallisesta tuesta ammattitaitoisiin, korkeakoulutettuihin ja täysin päteviin tulkkeihin;

K.  toteaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on pulaa koulutetuista ja pätevistä viittomakielen tulkeista ja viittomakielen käyttäjien ja viittomakielen tulkkien välinen suhde vaihtelee suhteesta 8:1 suhteeseen 2 500:1 ja on keskimäärin 160:1(20);

L.  toteaa, että Euroopan parlamentille on esitetty vetoomus(21), jossa pyydetään, että parlamentti sallisi vetoomusten jättämisen unionin kansallisilla ja alueellisilla viittomakielillä;

M.  toteaa, että Brysselin julkilausumassa viittomakielistä Euroopan unionissa(22) edistetään luonnollisen viittomakielen käyttöä koskevaa syrjimätöntä lähestymistapaa, kuten määrätään vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa, jonka unioni ja yhtä lukuun ottamatta kaikki unionin jäsenvaltiot ovat ratifioineet;

N.  toteaa, että julkisen ja yksityisen television tekstitysten taso ja laatu vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioissa alle 10 prosentista lähes 100 prosenttiin ja laatu on hyvin vaihtelevaa(23); toteaa, että useimmissa jäsenvaltioissa ei ole tietoa siitä, minkä tasoista television viittomakielen tulkkaus on;

O.  katsoo, että uuden kieliteknologian kehittäminen voisi hyödyttää viittomakielen käyttäjiä;

P.  toteaa, että kohtuullisen mukauttamisen laiminlyönti on CRPD-komitean mukaan syrjintää ja että työsyrjintädirektiivissä säädetään kohtuullisesta mukauttamisesta yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamiseksi;

Q.  toteaa, että kuurot, kuurosokeat tai huonokuuloiset kansalaiset eivät voi tätä nykyä kommunikoida suoraan Euroopan parlamentin jäsenten ja unionin toimielinten virkamiesten kanssa tai vastaavasti kuuron tai huonokuuloisen henkilön kanssa unionin toimielinten sisällä;

Pätevät ja koulutetut viittomakielen tulkit

1.  korostaa, että tarvitaan päteviä ja koulutettuja viittomakielen tulkkeja ja että tähän päästään ainoastaan seuraavalla tavalla:

   a) kansallisten ja alueellisten viittomakielten virallinen tunnustaminen jäsenvaltioissa ja unionin toimielimissä,
   b) virallinen koulutus (korkeakoulu- tai muu koulutus, joka vastaa kolmen vuoden täysipäiväistä opiskelua, kuten puhuttujen kielten tulkeilta vaadittu koulutus)(24),
   c) rekisteröinti (virallista akkreditointia ja laadunvalvontaa koskeva järjestelmä, kuten jatkuva ammatillinen kehittyminen),
   d) ammatin virallinen tunnustaminen;

2.  toteaa, että laadukkaiden viittomakielen tulkkauspalveluiden toteuttaminen

   a) riippuu objektiivisesta laadunarvioinnista, johon kaikki sidosryhmät osallistuvat,
   b) perustuu ammattipätevyyteen,
   c) sisältää kuurojen yhteisön asiantuntijaedustajia,
   d) riippuu viittomakielen tulkkien kouluttamista ja työllistämistä koskevista riittävistä resursseista;

3.  toteaa, että viittomakielen tulkkaus on asiantuntijapalvelu, joka edellyttää asianmukaista korvausta;

Esteettömyyden ja kohtuullisen mukauttamisen ero(25)

4.  ottaa huomioon, että esteettömyys hyödyttää tiettyjä ryhmiä ja perustuu asteittain täytäntöön pantaviin vaatimuksiin;

5.  painottaa, että esteettömyyden toteuttamatta jättämistä ei voida perustella suhteettomalla tai kohtuuttomalla rasitteella;

6.  toteaa, että kohtuullinen mukauttaminen koskee yksittäistä henkilöä ja sillä täydennetään esteettömyysvelvoitetta;

7.  toteaa myös, että yksilö voi pyytää kohtuullista mukauttamista koskevia toimenpiteitä myös silloin, kun esteettömyysvelvoitetta on noudatettu;

8.  hyväksyy sen, että viittomakielen tulkkauksen tarjoamisessa voi olla tilanteesta riippuen kyse joko esteettömyyttä tai kohtuullista mukauttamista koskevasta toimenpiteestä;

Esteettömyys

9.  korostaa, että kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten on voitava tutustua samoihin tietoihin ja viesteihin kuin muidenkin viittomakielen tulkkauksen, tekstityksen, puheentunnistuksen ja/tai vaihtoehtoisten viestintäkeinojen avulla, myös huuliltaluvun avulla;

10.  korostaa, että julkisten ja valtiollisten viranomaispalveluiden, myös niiden verkkosisältöjen, käyttö on mahdollistettava välihenkilöiden, kuten paikalla olevien viittomakielen tulkkien, avulla mutta tarpeen mukaan myös vaihtoehtoisten internet-pohjaisten tai etäpalveluiden avulla;

11.  toistaa olevansa sitoutunut tekemään poliittisesta prosessista mahdollisimman esteettömän, myös tarjoamalla koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluja; toteaa, että tämä koskee myös vaaleja, julkisia kuulemistilaisuuksia ja tarvittaessa muita tapahtumia;

12.  korostaa kieliteknologian kasvavaa merkitystä, kun on kyse kaikille tasapuolisen pääsyn tarjoamisesta digitaaliseen ympäristöön;

13.  panee merkille vähimmäisvaatimusten merkityksen esteettömyyden varmistamisessa erityisesti, kun on kyse uusista ja kehitteillä olevista teknologioista, kuten viittomakielen tulkkausta sekä tekstitystä koskevien internet-pohjaisten palvelujen tarjoamisesta;

14.  toteaa, että koska terveydenhoidon tarjoaminen kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, sen olisi huolehdittava kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten potilaiden tarpeista esimerkiksi tarjoamalla koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluja ja järjestämällä henkilöstön tietoisuutta lisäävää koulutusta kiinnittäen erityistä huomiota naisiin ja lapsiin;

15.  toteaa, että oikeussuojan yhtäläisen saatavuuden varmistaminen kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille kansalaisille edellyttää riittävän pätevien ja koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluiden tarjoamista;

16.  on tietoinen tarkkojen ja täsmällisten tulkkaus- ja käännöspalveluiden tärkeydestä erityisesti tuomioistuimissa ja muissa oikeudellisissa yhteyksissä; toistaa siksi, että on tärkeää turvautua erikoistuneisiin ja erittäin päteviin koulutettuihin viittomakielen tulkkeihin erityisesti tuollaisissa ympäristöissä;

17.  painottaa, että aseellisten konfliktien, humanitaaristen hätätilanteiden ja luonnonkatastrofien yhteydessä vammaisille henkilöille on annettava enemmän tukea ja on otettava käyttöön erityisjärjestelyjä, kuten viittomakielen tulkkaus ja esteettömien tekstipohjaisten katastrofitiedotteiden tarjoaminen reaaliaikaisesti(26);

Työllisyys ja koulutus

18.  toteaa, että on toteutettava kohtuullista mukauttamista koskevia toimenpiteitä, joihin kuuluu koulutettujen viittomakielen tulkkien palveluiden tarjoaminen ja joilla varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet työhön ja koulutukseen;

19.  korostaa, että on annettava tasapuolista ja kokonaisvaltaista tietoa viittomakielestä ja siitä, millaista on elää kuurona, jotta vanhemmat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja lastensa etu mielessä pitäen;

20.  korostaa, että ohjelmat, joilla ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa, ovat keskeisen tärkeitä lapsille elämäntaitojen, myös kielitaidon, kehittymisen kannalta; toteaa myös, että tällaisten ohjelmien olisi parhaassa tapauksessa sisällettävä kuuroja roolimalleja;

21.  korostaa, että kuuroille, kuurosokeille ja huonokuuloisille oppilaille ja heidän vanhemmilleen on tarjottava mahdollisuus oppia heidän ympäristössään käytetty kansallinen tai alueellinen viittomakieli esiopetuksen yhteydessä ja koulussa(27);

22.  korostaa, että viittomakieli olisi sisällytettävä opetussuunnitelmaan viittomakieltä koskevan tiedon ja sen käytön lisäämiseksi;

23.  korostaa, että on toteutettava toimenpiteitä kuurojen yhteisöjen kielellisen identiteetin tunnustamiseksi ja vaalimiseksi(28);

24.  kehottaa jäsenvaltioita rohkaisemaan viittomakielen opiskeluun samoin kuin vieraiden kielten opiskeluun;

25.  korostaa, että kuurojen lasten ja nuorten aikuisten akateeminen menestys pohjautuu olennaisesti päteviin viittomakielen tulkkeihin ja opettajiin, jotka osaavat viittomakieltä ja kykenevät työskentelemään tuloksellisesti kaksikielisissä osallistavissa oppimisympäristöissä ja joiden työn ansiosta edellä mainittujen kuurojen oppimistulokset paranevat ja työttömyysaste laskee pitkällä aikavälillä;

26.  tähdentää, että esteettömässä muodossa olevien viittomakielisten kaksikielisten oppikirjojen ja opetusmateriaalien puute on yleistä kaikissa kielissä;

27.  vaatii, että vapaan liikkuvuuden periaatteen noudattaminen kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten kansalaisten kohdalla taataan EU:ssa erityisesti Erasmus+ -ohjelman ja muiden liikkuvuuteen liittyvien ohjelmien yhteydessä varmistamalla, että osallistujien kannettavaksi ei anneta kohtuutonta taakkaa jättämällä tulkkausjärjestelyt heidän itsensä hoidettaviksi;

28.  on tyytyväinen eurooppalaista vammaiskorttia koskevaan pilottihankkeeseen; pitää valitettavana viittomakielen tulkkauksen jättämistä hankkeen ulkopuolelle, sillä se rajoittaa merkittävästi kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten työntekijöiden ja opiskelijoiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa;

Euroopan unionin toimielimet

29.  toteaa, että EU:n toimielinten on sovellettava kohtuullista mukauttamista ja esteettömyyttä koskevia parhaita käytäntöjä, viittomakielen tulkkaus mukaan luettuna, esimerkkinä henkilöstölleen, luottamushenkilöilleen ja harjoittelijoilleen sekä unionin kansalaisille;

30.  pitää myönteisenä, että EU:n toimielimet huolehtivat jo nyt tilapäisjärjestelyin julkisten tapahtumien ja valiokuntien kokousten esteettömyydestä; katsoo, että tekstittämistä ja puheentunnistusta olisi harkittava vaihtoehtoisena mutta samalla tasavahvana ja tarpeellisena toimenpiteenä niitä huonokuuloisia henkilöitä varten, jotka eivät käytä viittomakieltä, ja pitää niitä merkityksellisinä myös EU:n toimielinten työntekijöiden kannalta, kun on kyse yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 5 artiklassa tarkoitettujen kohtuullista mukauttamista koskevien toimenpiteiden tarjoamisesta;

31.  toteaa, että EU:n toimielimillä on esteettömyyden varmistamiseksi käytössä järjestelmä, jonka avulla niiden tulkkausyksiköt tarjoavat viittomakielen tulkkausta; kehottaa toimielimiä hyödyntämään näitä jo olemassa olevia järjestelmiä kohtuullista mukauttamista koskevien toimenpiteiden tarjoamiseksi henkilöstölleen ja/tai luottamushenkilöilleen ja minimoimaan siten tehokkaasti yksittäisille henkilöille ja toimielimille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen;

32.  kehottaa painokkaasti toimielimiä myöntämään tulkkauspalveluja toimielimille ja/tai niiden henkilöstölle ja nimitetyille virkamiehille tarjoaville viittomakielen tulkeille saman aseman kuin puhuttujen kielten tulkeille, mukaan lukien mahdollisuus saada teknistä tukea ja tutustua valmisteluaineistoihin ja tausta-asiakirjoihin;

33.  kehottaa Eurostatia varmistamaan, että kuuroja, kuurosokeita ja huonokuuloisia viittomakielen käyttäjiä koskevat tilastot toimitetaan EU:n toimielimille, jotta ne voivat paremmin määritellä ja panna täytäntöön vammais- ja kielipolitiikkansa ja analysoida sitä;

34.  kehottaa parlamentin vierailupalvelua vastaamaan kuurojen, kuurosokeiden ja huonokuuloisten vierailijoiden tarpeisiin tarjoamalla heille suoraan mahdollisuuden käyttää kansallisia ja alueellisia viittomakieliä ja puheentunnistusta koskevia palveluja;

35.  pyytää toimielimiä panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n INSIGN-pilottihankkeen, jolla vastataan tosiaikaisen viittomakielen sovelluksen ja palvelun toteuttamisesta 12. joulukuuta 2012 annettuun parlamentin päätökseen ja jolla pyritään tehostamaan kuurojen ja huonokuuloisten henkilöiden ja EU:n toimielinten välistä viestintää(29);

o
o   o

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EYVL C 187, 18.7.1988, s. 236.
(2)EYVL C 379, 7.12.1998, s. 66.
(3)EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0318.
(5)http://www.ohchr.org/Documents/HRBodies/CRPD/GC/RighttoEducation/CRPD-C-GC-4.doc
(6)EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(7)EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0107.
(9)http://www.youthforum.org/assets/2016/04/0099-16_Policy_Paper_Equality_Non-discrimination_FINAL2.pdf
(10)EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1.
(11)http://efsli.org/publications
(12)http://efsli.org/efsliblu/wp-content/uploads/2012/09/SL-Interpreter-Guidelines.pdf
(13)http://aiic.net/page/6701/guidelines-for-spoken-language-interpreters-working-in-mixed-teams/lang/1
(14)http://efsli.org/efsliblu/wp-content/uploads/2012/09/R1101-The-right-to-sign-language-interpreting-services-when-working-or-studying-abroad.pdf
(15)http://europa.eu/rapid/press-release_IP-13-511_fi.htm
(16)European Federation of Hard of Hearing People (EFHOH): http://www.efhoh.org/about_us
(17)Brentari, D. (toim.) (2010) Sign Languages. Cambridge University Press. Pfau, R., Steinbach M. & Bencie W. (toim.) (2012) Sign Language: An International Handbook. De Gruyter.
(18)Yleishuomautus nro 2, CRPD-komitea, CRPD/C/GC/2.
(19)YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, 9 artikla.
(20)Wit, M. de (julkaistaan vuonna 2016). Sign Language Interpreting in Europe, vuoden 2016 laitos.
(21)Vetoomus nro 1056-16.
(22)Brysselin julkilausuma (2010), kuurojen Euroopan unioni (EUD): http://www.eud.eu/files/8514/5803/7674/brussels_declaration_FINAL.pdf
(23)EFHOH (2015). State of subtitling access in EU. Saatavilla osoitteessa: http://media.wix.com/ugd/c2e099_0921564404524507bed2ff3648781a3c.pdf
(24)Efsli (2013), Learning Outcomes for Graduates of a Three Year Interpreting Training Programme.
(25)CRPD/C/GC/4, 28 kohta.
(26)YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, 11 artikla.
(27)http://www.univie.ac.at/designbilingual/downloads/De-Sign_Bilingual_Findings.pdf
(28)Yleishuomautus nro 4, CRPD-komitea, CRPD/C/GC/4, saatavilla osoitteessa: http://www.ohchr.org/Documents/HRBodies/CRPD/GC/RighttoEducation/CRPD-C-GC-4.doc
(29)http://www.eud.eu/projects/past-projects/insign-project/

Oikeudellinen huomautus