Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle – Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 9. tammikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Yrittäjyys 2020 ‑toimintasuunnitelma: Uutta kipinää Euroopan yrittäjyyteen” (COM(2012)0795),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness of the European High End Industries” (SWD(2012)0286),

–  ottaa huomioon 30. kesäkuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet”(COM(2010)0352),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2015 julkaistun komission tutkimuksen ”Boosting the competitiveness of cultural and creative industries for growth and jobs” (EASME/COSME/2015/003),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2009 julkaistun komission tutkimuksen ”The impact of culture on creativity”,

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon kulttuurialan ja luovien toimialojen edistämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ”Luovat alat ja kulttuuriteollisuus – Euroopan valtti maailmanlaajuisessa kilpailussa”(1),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(2),

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(3),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1291/2013(4),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(5) (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(6),

–  ottaa huomioon erityissäännöksistä Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen tukemiseksi Euroopan aluekehitysrahastosta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(7),

–  ottaa huomioon yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1287/2013(8),

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2012 annetut neuvoston päätelmät komission tiedonannosta ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys”,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät kulttuurista luovuuden ja innovoinnin innoittajana,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista(9),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(10),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisestä talouskasvun ja työpaikkojen luojina(11),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset): kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet”(12),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta(13),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta(14),

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta(15),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta(16),

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleiskokouksessa 20. lokakuuta 2005,

–  ottaa huomioon OECD:n ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) 18. huhtikuuta 2016 päivätyn selvityksen väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kaupan vaikutuksesta talouteen(17),

–  ottaa huomioon joulukuussa 2015 julkaistun Unescon tutkimuksen ”Cultural times: The first global map of cultural and creative industries”,

–  ottaa huomioon EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuneen työryhmän marraskuussa 2015 julkaiseman selvityksen ”Towards more efficient financial ecosystems: innovative instruments to facilitate access to finance for the cultural and creative sectors”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 ja 173 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0357/2016),

A.  ottaa huomioon, että edellä mainitussa tiedonannossaan ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” komissio tunnustaa kulttuurialan ja luovien toimialojen(18) keskeisen aseman EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä;

B.  katsoo, että EU:n olisi tehostettava uusia älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun lähteitä ja investoitava niihin; katsoo, että sen olisi tällöin vapautettava kulttuurialan ja luovien toimialojen pitkälti käyttämätön potentiaali kasvun ja työpaikkojen luomiseksi, sillä niillä on huomattava vaikutus uusien liiketoimintamallien, luovuuden ja innovoinnin, digitalisoinnin ja osaamisen kehittämisen kaltaisilla aloilla;

C.  toteaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on kahdenlaista ja sisäänrakennettua arvoa, sillä niillä on suora yhteys taiteilijoihin ja luovan työn tekijöihin, ne säilyttävät ja edistävät kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja ne lujittavat eurooppalaista, kansallista, alueellista ja paikallista identiteettiä samalla, kun ne ylläpitävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja edesauttavat erilaisten arvonmuodostusmallien kautta merkittävällä tavalla luovuutta, investointeja, innovointia ja työllisyyttä sekä toimivat kestävää talouskasvua edistävinä tekijöinä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa;

D.  ottaa huomioon, että eurooppalaisella kulttuurilla ja taiteella on 3 000 vuoden yhteinen kulttuuriperintö, ne välittävät tietämystä ja arvoja ja ne auttavat turvaamaan aineellisia ja aineettomia todisteita kulttuuri- ja luonnonympäristöstä nykyisille ja tuleville sukupolville;

E.  ottaa huomioon, että arvojen ja erityispiirteiden keskinäiseen kunnioitukseen perustuva kulttuuridiplomatia vahvistaa kahden- ja monenvälisiä suhteita EU:n ja kolmansien maiden välillä, rakentaa siltoja yhteiskuntien välille ihmisten välisten yhteyksien ja yhteistyön kautta kaikilla kulttuurialan ja luovien toimialojen osa-alueilla ja edistää keskinäisen ymmärryksen lisääntymistä ja yhteisiä hankkeita samalla, kun se toimii talouskasvun ja sosiaalisen kasvun veturina;

F.  ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät Euroopan ”pehmeää voimaa” toimiessaan eurooppalaisten arvojen – kuten kulttuurin, luovuuden, laadun, huippuosaamisen ja käsityötaidon – lähettiläinä maailmannäyttämöllä;

G.  toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat keskeinen osa kaksijakoista ja herkkää ekosysteemiä kansainvälisesti kilpailukykyisten ja innovatiivisten pk-yritysten ja uusyritysten muodostamien suurten ryhmien välissä ja ne uudistavat alaa jatkuvasti, säilyttävät ja edistävät monimuotoisuutta ja luovat työpaikkoja mutta ovat joskus hauraassa asemassa etenkin markkinoillepääsyn ja rahoituksen saannin suhteen;

H.  huomauttaa, että EU:n kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on yli 12 miljoonaa kokopäiväistä työpaikkaa, niiden osuus EU:n työvoimasta on 7,5 prosenttia ja ne tuovat BKT:hen noin 509 miljardin euron verran lisäarvoa (5,3 prosenttia EU:n koko bruttoarvonlisäyksestä); toteaa, että tietyillä alueilla kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on tätäkin huomattavasti suurempi osuus BKT:stä ja ne työllistävät runsaasti paikallista työvoimaa;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan patenttiviraston ja sisämarkkinoilla toimivan yhdenmukaistamisviraston tutkimuksen mukaan immateriaalioikeuksien osalta intensiiviset toimialat muodostavat yli neljänneksen unionin työpaikoista ja yli kolmanneksen unionin taloudellisesta toiminnasta;

J.  toteaa, että immateriaalioikeuksien osalta intensiiviset toimialat muodostavat lähes 39 prosenttia unionin BKT:stä siten, että tavaramerkki-intensiivisten toimialojen osuus on 34 prosenttia, muotoiluintensiivisten toimialojen 13 prosenttia, patentti-intensiivisten toimialojen 14 prosenttia ja tekijänoikeusintensiivisten toimialojen 4,2 prosenttia(19);

K.  ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat työllistävät EU:ssa 2,5 kertaa enemmän ihmisiä kuin autonvalmistus ja viisi kertaa enemmän kuin kemianteollisuus;

L.  ottaa huomioon, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on merkittävä rooli luotaessa vireitä ja toisistaan erottuvia alueita ja ne voivat siten auttaa parantamaan kansalaisten elämänlaatua ja olla tärkeä sisäisiä investointeja edistävä tekijä;

M.  ottaa huomioon, että tekijät ja esittäjät ovat kulttuurialan ja luovien toimialojen perusta ja alkulähde;

N.  ottaa huomioon, että kulttuurialan töitä tuskin voidaan siirtää ulkomaille, koska ne liittyvät erityiseen kulttuuriseen, usein alueelliseen ja historialliseen osaamiseen; ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät nuorisotyöllisyyttä merkittävästi ja enemmän kuin mikään muu ala ja ne ovat osoittautuneet kestävimmiksi vuoden 2008 jälkeisessä talouskriisissä; huomauttaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen työpaikat lisääntyivät vuosina 2008–2014 koko unionissa; on tietoinen Euroopan sosiaalirahaston merkittävästä roolista nuorisotyöllisyyden ja osaamisen kehittämisen edistämisessä;

O.  huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on paikallisen kehittämisen näkökulmasta houkuttelevia ominaisuuksia: ne hyödyntävät monia erilaisia taitoja useilla eri tasoilla, ovat yleensä sosiaalisesti vastuullisia ja osallistavia ja tuottavat myönteisiä ulkoisvaikutuksia alueilla, joille ne ovat sijoittautuneet; ottaa huomioon, että niiden avoimuus ja vuorovaikutus muun toiminnan kanssa tuovat kasaantumis- ja klusterivaikutuksia ja että ne tuottavat yleensä suuren osan kaikesta paikallisesta lisäarvosta;

P.  ottaa huomioon, että joustavuus ja liikkuvuus liittyvät erottamattomasti ammattimaiseen taiteelliseen toimintaan ja tästä syystä on tärkeää, että taiteilija-ammattien ennakoimatonta ja joskus epävarmaa luonnetta tasapainotetaan todellisella sosiaaliturvalla;

Q.  huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimii enimmäkseen pien- ja mikroyrityksiä ja että kulttuurialan ja luovien toimialojen yritykset, joissa on alle kymmenen työntekijää, muodostavat työvoimasta yli 95 prosenttia(20);

R.  toteaa, että investointiriskin väitetään virheellisesti olevan suurempi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla muihin liiketoiminta-aloihin verrattuna ja että tämä väite perustuu muun muassa siihen, että kyseessä ovat immateriaalioikeuksien osalta intensiiviset toimialat ja aineetonta omaisuutta on vaikea käyttää vakuutena rahoitusta vastaan;

S.  huomauttaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijät toimivat yhä harvemmin vakituisissa työsuhteissa; toteaa, että he ovat yhä useammin itsenäisinä ammatinharjoittajina tai vaihtelevat itsenäisen ammatinharjoittamisen ja palkkatyön välillä tai ovat osa-aikatyössä tai ilman pysyvää työsuhdetta;

T.  ottaa huomioon, että kulttuuriin perustuvilla aloitteilla ja toimialoilla on monitahoinen rooli paikallisessa ja alueellisessa kehityksessä, sillä ne ovat perinteisesti lisänneet alueiden vetovoimaa, varmistaneet maaseutualueiden ja syrjäisten alueiden sosioekonomisen osallisuuden ja kehityksen ja myös mahdollistaneet yhdennetyn ja kestävän kaupunkialueiden elvyttämisen;

U.  ottaa huomioon, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima ja niillä on strategiset mahdollisuudet saada aikaan innovatiivisia heijastusvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille, kuten matkailuun, vähittäismyyntiin ja digitaaliteknologioihin;

V.  katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat tieto- ja viestintätekniikan alan innovoinnin ja kehittämisen liikkeellepaneva voima Euroopassa; ottaa huomioon, että elinkeinoelämän digitalisoitumiskehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää uusia liiketoimintamalleja ja laajentaa markkinoita mutta se asettaa myös haasteita kulttuurialan ja luovien toimialojen perinteisille sektoreille;

W.  ottaa huomioon, että luovat toimialat kuuluvat yrittäjähenkisimpiin aloihin ja ne kehittävät muuallakin hyödyllistä osaamista, kuten luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua, ryhmätyötä ja kekseliäisyyttä;

X.  ottaa huomioon, että teolliseen perintöön liittyvä matkailu sekä teollisuusmuseot voivat tarjota uusia kulttuurisia ja taloudellisia näkymiä varsinkin jälkiteollisilla alueilla ja pitää perinteisen eurooppalaisen taitotiedon elossa;

Y.  toteaa, että EU:n eri rahoituslähteistä vain Luova Eurooppa -ohjelmassa ja Euroopan strategisten investointien rahastossa mainitaan kulttuuriala ja luovat toimialat erityisenä painopisteenä;

Z.  ottaa huomioon, että komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 tultua voimaan eräitä kulttuuriperinnön alan toimia (etenkin restaurointia ja säilyttämistä) ja joissakin tapauksissa EU:n varoin ja alueellisin lisävaroin tuettuja kulttuuritoimintoja voitaisiin pitää valtiontukena huolimatta niiden paikallisesta merkityksestä ja ei-taloudellisesta luonteesta sekä toiminnan ja kulttuurialan laitosten ei-kaupallisesta järjestämisestä, mikä voi aiheuttaa huomattavia esteitä asianomaisille paikallisviranomaisille ja viivästyttää tällaisten toimien toteuttamista;

AA.  ottaa huomioon, että tämän päivän lähentyvillä ja globalisoituneilla markkinoilla innovatiivisilla ja tutkimusvetoisilla Euroopan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on keskeinen merkitys kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden, moniarvoisuuden sekä innovatiivisten ja laadukkaiden palvelujen tarjonnan takaamisessa;

AB.  toteaa, että kulttuurisisältöä ja luovaa sisältöä käytetään ja jaetaan nykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin, erityisesti sellaisissa palveluissa kuin käyttäjän lataamat sisältöalustat ja sisällön kokoamispalvelut, ja jakelu- ja tuotantokustannukset ovat laskeneet teknologian kehittyessä mutta kulttuurialan ja luovien toimialojen tulot eivät ole nousseet samaan tahtiin kulutuksen kasvun kanssa, mikä tämä johtuu pitkälti arvoketjun avoimuuden ja oikeudellisen selkeyden puutteesta sekä siitä, että perinteisillä aloilla on ollut vaikeuksia sopeutua digitalisoitumiskehitykseen;

AC.  katsoo, että komission olisi ehdottomasti ryhdyttävä aiheellisiin toimiin, joilla helpotetaan houkuttelevan laillisen tarjonnan kehittämistä ja rajatylittävää saatavuutta, jotta voidaan kuroa umpeen arvokuilua ja varmistaa, että tekijät, luovat toimijat, esiintyjät ja oikeudenhaltijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään;

AD.  ottaa huomioon, että digitaaliteknologian yleistyminen aiheuttaa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla huomattavia muutoksia, sillä se muuttaa taiteellisen tuotannon edellytyksiä ja vaikuttaa immateriaalioikeuteen;

AE.  katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat edelleen aliarvostettuja ja vailla riittävää tunnustusta ja etenkin niiden mahdollisuudet saada käynnistyspääomaa ja rahoitusta ovat riittämättömät;

AF.  ottaa huomioon, että uusimmassa komission teettämässä tutkimuksessa(21) kulttuurialan ja luovien toimialojen määritelmässä otetaan huomioon myös luovuusvetoiset markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat; ottaa huomioon, että muoti ja markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat edellyttävät vahvaa kulttuurista ja luovaa panosta, edistävät vuosisatoja vanhan eurooppalaisen taitotiedon säilymistä ja perustuvat kulttuuriperintöön ja -perinteeseen, jollaista muualla ei voida jäljitellä; katsoo, että yhteistyötä olisi tehostettava työllisyystilanteen muutosten ja erityisosaamisen tarpeen huomioon ottamiseksi;

AG.  ottaa huomioon, että kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevat kansalliset arviot ovat harvoin keskenään vertailukelpoisia, koska jäsenvaltiot käyttävät yhä erilaisia kulttuurialan ja luovien toimialojen määritelmiä; huomauttaa, että tällaisiin määritelmiin sisältyy myös sellaisia kulttuurialan ja luovien toimialojen laajoja osa-alueita kuin ohjelmistot, mainonta ja markkinointi, jotka ovat erittäin menestyksekkäitä sekä taloudellisesti että esimerkkeinä eurooppalaisesta luovuudesta ja yrittäjyydestä;

AH.  toteaa, että vuonna 2013 väärennettyjen ja laittomasti valmistettujen tavaroiden kansainvälisen kaupan osuus maailmankaupasta oli jopa 2,5 prosenttia ja EU:n tuonnista jopa viisi prosenttia eli 85 miljardia euroa;

AI.  ottaa huomioon, että teollisessa taloudessa investoinnit keskittyivät enimmäkseen aineellisiin hyödykkeisiin, jotka olivat tärkeimpiä kasvun vetureita, kun taas nykypäivän luovassa taloudessa aineettomat hyödykkeet ovat tärkeimmät investointikohteet, arvonlähteet ja kasvutekijät; toteaa, että kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitusta olisi tarkasteltava tästä näkökulmasta;

AJ.  katsoo, että vaikka digitaaliteknologian ja -infrastruktuurin kehittäminen on unionin politiikan painopisteala, kulttuurialan laitosten harjoittamaa kulttuurialan ja luovien toimialojen tuotteiden ja palvelujen levittämistä verkossa on yhä parannettava;

AK.  ottaa huomioon, että kulttuuriala ja luovat toimialat edistävät Euroopan valtavan historiallisen perinnön, kulttuuriperinnön ja rakennustaiteellisen perinnön säilyttämistä ja kehittämistä; katsoo, että kulttuuriala ja luovat toimialat ovat tärkeitä kulttuuridiplomatian, matkailualan sekä kansallisten ja paikallisten kulttuurien edistämisessä ja ne vievät eteenpäin kaupunkien ja alueiden kehitystä;

Määritelmä ja tilastot

1.  kehottaa komissiota laatimaan kokonaisvaltaisen ja johdonmukaisen pitkän aikavälin teollisuuspoliittisen kehyksen kulttuurialalle ja luoville toimialoille ja kehottaa EU:ta sisällyttämään kulttuurialan ja luovien toimialojen kehittämisen, tehokkaan edistämisen ja suojelun sekä niiden riittävän rahoittamisen strategisiin tavoitteisiinsa ja yleisiin prioriteetteihinsa, jotta voidaan parantaa niiden kilpailukykyä ja hyödyntää niiden mahdollisuudet laadukkaiden työpaikkojen ja kasvun luomisessa;

2.  kehottaa komissiota suunnittelemaan tulevat politiikkatoimensa seuraavan kulttuurialan ja luovien toimialojen määritelmän perusteella: ”kulttuuriala ja luovat toimialat” ovat aloja, jotka perustuvat kulttuurisiin arvoihin, kulttuuriseen monimuotoisuuteen, yksilöjen ja/tai yhteisöjen luovuuteen, osaamiseen ja lahjakkuuteen ja joilla on mahdollisuuksia luoda innovointia, vaurautta ja työpaikkoja tuottamalla sosiaalista ja taloudellista arvoa, etenkin immateriaalioikeuksista; niihin sisältyvät seuraavat kulttuuriseen ja luovaan panokseen perustuvat alat: arkkitehtuuri, arkistot ja kirjastot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuva, televisio, ohjelmistot ja videopelit sekä multimedia ja tallennettu musiikki), kulttuuriperintö, muotoilu, luovuusvetoiset markkinoiden yläsegmenttiin kuuluvat alat ja muoti, festivaalit, elävä musiikki, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta (sanoma- ja aikakauslehdet), radio, kuvataiteet ja mainonta”;

3.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että jäsenvaltiot käyttävät kansallisia luokitusjärjestelmiä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin kuuluvassa toiminnassa, ja määrittämään erityisiä indikaattoreita, jotta voidaan seurata ja analysoida sen kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin liittyvien toimintapolitiikkojen ja sääntelyehdotusten vaikutusta kulttuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan sekä niiden dynamiikkaa samoin kuin kyseisten alojen roolia innovoinnin ja kasvun veturina kaikilla muilla toiminta-aloilla EU:ssa ja siihen yhteydessä olevissa kolmansissa maissa; korostaa, että komission on sen vuoksi määritettävä vaihtoehtoisia tietolähteitä virallisten tilastojen täydentämiseksi ja parantamiseksi; korostaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla on usein monimutkaisia liiketoimintamalleja, jotka voivat olla haaste perinteisille rahoitusmuodoille, ja että on tärkeää varmistaa, että julkisten investointien myönteiset vaikutukset ymmärretään entistä selvemmin, ja tarjota riittävästi analyyseja yksityisten investointien lisäämiseksi; kehottaa komissiota myös toteuttamaan koordinointitoimia, jotta voidaan helpottaa maiden välisiä synergioita, kuten yhteistyöhankkeita, liikkuvuusmahdollisuuksia ja alan yhteisyrityksiä;

4.  korostaa tarvetta kerätä kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevia tilastotietoja, sillä tästä on hyötyä myös kulttuuripoliittisessa keskustelussa, ja kannustaa komissiota ja Eurostatia niiden pyrkimyksissä analysoida ja mitata säännöllisesti kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin kokonaisuudessaan, ottaa kulttuuriala ja luovat toimialat mukaan niiden vuositilastoihin analysoituaan niiden arvoa ja heijastusvaikutuksia digitaalisella aikakaudella ja julkaista joka toinen vuosi alakohtainen kertomus kulttuurialan ja luovien toimialojen kehityksestä Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta vahvistaa Eurostatin ja Yhteisen tutkimuskeskuksen roolia;

Puite-edellytykset ja innovoinnin edistäminen

5.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kattojärjestelmän, jolla kurotaan umpeen T&K‑toiminnan, eurooppalaisen luovan sisällön tuotannon ja teknologisen innovoinnin välinen kuilu media-alalla ja muualla; huomauttaa, että tällainen kattojärjestelmä edistäisi luovien ja kilpailukykyisten palvelujen tuotantoa EU:ssa sekä kaupallisia ja työllistämismahdollisuuksia ja parantaisi pk-yritysten ja uusyritysten markkinoillepääsyä, jolloin se ruokkisi moniarvoista ja monimuotoista eurooppalaista järjestelmää, joka perustuu kulttuurialan ja luovien toimialojen sekä teknologisen innovoinnin väliseen vahvaan synergiaan, ja vahvistaisi näin Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita;

6.  korostaa, että digitaaliteknologia ja -infrastruktuuri edellyttävät luovien toimijoiden tuottamaa sisältöä; huomauttaa, että mahdollisuus tavoittaa suoraan maailmanlaajuisia yleisöjä on synnyttänyt uusia taiteellisen ja luovan sisällön muotoja; kehottaa sen vuoksi komissiota kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden tarpeet tasapainottaen laatimaan digitaalisen aikakauden arvoketjua varten asianmukaisen lainsäädäntökehyksen, joka sisältää myös tekijänoikeudet, jossa otetaan huomioon alan erityispiirteet, mahdollistetaan uudet innovaatiot ja edistetään avoimia sopimussuhteita ja jonka perusteella vahvistetaan oikeus oikeudenmukaiseen korvaukseen sekä oikeudellinen suoja tekijöille, luoville toimijoille ja kaikille luovan prosessin osapuolille sekä näiden työlle ja varmistetaan näin kukoistava digitaalitalous;

7.  korostaa, että on tehtävä yhteistyötä ja jaettava jatkuvasti tietämystä ja parhaita käytäntöjä luovia toimialoja tukemaan ja kannustamaan pyrkivien jäsenvaltioiden välillä ja edistää luovuutta ja tuottavuutta kaikilla tasoilla;

8.  katsoo, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien suoja on kulttuurialan ja luovien toimialojen tulojen kannalta keskeistä; kehottaa komissiota meneillään olevaa tekijänoikeusuudistusta silmällä pitäen kehittämään, myös yhteistyössä toimiala- ja kuluttajaryhmien kanssa, digitaaliseen aikakauteen soveltuvia tasapainoisia oikeudellisia ratkaisuja, jotka tukevat ja vastaavat pk-yritysten, erittäin pienten yritysten ja mikroyritysten, luovien toimijoiden, oikeudenhaltijoiden, oikeuksien käyttäjien, freelancerien ja kuluttajien etuja, jotta voidaan selventää, että vastuuta koskevia poikkeuksia voidaan soveltaa vain aidosti neutraaleihin ja passiivisiin verkkopalveluntarjoajiin, sellaisina kuin ne määritellään sähköistä kaupankäyntiä koskevassa direktiivissä ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä, eikä palveluihin, joilla on aktiivinen asema sisällön jakamisessa, edistämisessä ja muuntamisessa rahaksi luovien toimijoiden kustannuksella; katsoo, että digitaalisen ympäristön rajattoman luonteen vuoksi on varmistettava johdonmukaisuus sääntelyviranomaisten, lainvalvontaviranomaisten ja oikeusjärjestelmän välillä EU:n alueella;

9.  korostaa, että oikeudenhaltijoita koskeva selvitystyö ja epäselvät tekijänoikeussäännöt muodostavat hallinnollisen rasitteen, joka aiheuttaa suuria kustannuksia ja paljon työtä etenkin rajojen yli toimiville pk-yrityksille; suosittaa sen vuoksi, että oikeuksien selvittämisen helpottamiseksi perustetaan yhteinen yleiseurooppalainen tietokanta, joka sisältää kaikki saatavilla olevat tiedot kunkin sektorin oikeudenhaltijoista;

10.  korostaa, että direktiivi 2014/26/EU on johtanut musiikkiteosten oikeuksien selvittämisjärjestelmän parannuksiin verkkoympäristössä; pyytää komissiota parantamaan oikeuksien yhteishallinnointiorganisaatioiden hyvää hallintoa, tehokkuutta, avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta myös muilla aloilla;

11.  korostaa, että tuotteiden väärentäminen ja laiton jäljentäminen on edelleen vakava huolenaihe niin kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla kuin myös kansalaisille; korostaa, että tällainen laiton toiminta johtaa mittaviin tulojen ja työpaikkojen menetyksiin ja voi aiheuttaa turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä ongelmia, joihin on puututtava; pitää myönteisenä, että alalla pyritään löytämään ratkaisuja väärentämisen ja laittoman jäljentämisen estämiseksi, ja korostaa tarvetta tehostaa tällaisen laittoman toiminnan torjuntaa;

12.  korostaa, että on tarpeen seurata ja vahvistaa nykyisten täytäntöönpanosääntöjen soveltamista koko EU:n alueella; suosittaa harkitsemaan ankarampien seuraamusten käyttöönottoa ja jäljitettävyyttä koskevan takuujärjestelmän edistämistä pelotteena väärentäjille – varsinkin laajamittaista kaupallista toimintaa harjoittaville väärentäjille – kuin myös korottamaan oikeudenhaltijoille myönnettyjä vahingonkorvauksia ja muita korvauksia; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita käynnistämään väärentämisen ja laittoman jäljentämisen vastaisia valistuskampanjoita ja kartoittamaan suuntauksia ja kohdistamaan niihin entistä tehokkaampia toimia sekä kannustamaan samalla oikeudenhaltijoita ja palveluntarjoajia varmistamaan, että laillista sisältöä on helposti saatavilla laittoman jäljentämisen ehkäisemiseksi; korostaa, että kaikki digitaaliset toimijat on saatava mukaan verkkopiratismin torjuntaan;

13.  kehottaa komissiota esittämään tehokkaita toimenpiteitä verkkopiratismin torjumiseksi ja varmistamaan erityisesti, että sisältöä ylläpitävissä verkkopalveluissa sovelletaan tehokkaita keinoja niissä olevan luvattoman sisällön poistamiseksi ja poistetun sisällön niihin palauttamisen estämiseksi;

14.  katsoo, että perinteisillä toimintapolitiikan aloilla on päästävä eroon siiloajattelusta ja edistettävä kulttuurialan ja luovien toimialojen heijastusvaikutuksia;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimivaltaansa kuuluvilla aloilla monialaista yhteistyötä perustamalla oppimislaboratorioita, luovuuskeskuksia, yhteistyöskentelytiloja, verkostoitumisohjelmia sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen keskittymiä ja verkostoja alueellisella, kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla, jotta voidaan lisätä vuorovaikutusta mikroyritysten, pk-yritysten ja suuryritysten välillä sekä voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja liikeyritysten välillä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, perinteisessä käsityötaidossa, kulttuuriperintöjärjestöissä, matkailualalla, tutkimuskeskuksissa ja yliopistoissa sekä sijoittajien ja päättäjien keskuudessa; pyytää lisäksi tukemaan innovaatiomyönteisen ja innovointiin kannustavan oikeudellisen ympäristön kehittämistä uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palvelujen luomiseksi ja kokeilemiseksi tuottajien, jakelijoiden ja myynninedistäjien strategisten kumppanuuksien avulla sekä tukemaan yrityshautomojen toimintaa;

16.  pitää välttämättömänä, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on edelleen mahdollisuus ylläpitää ja kehittää kulttuuri- ja audiovisuaalialan politiikkaansa olemassa olevien säädösten, vaatimusten ja sopimusten, kuten kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn Unescon yleissopimuksen, puitteissa; katsoo siksi, että kulttuuripalvelut ja audiovisuaaliset palvelut, myös verkossa tarjottavat palvelut, on nimenomaisesti jätettävä unionin ja kolmansien maiden välisten sopimusten ulkopuolelle; korostaa tässä yhteydessä, että kulttuuripalvelut ja audiovisuaaliset palvelut on jätettävä yleisiä vapaakauppasopimuksia koskevan neuvotteluvaltuutuksen ulkopuolelle, ja huomauttaa, että kulttuuriteoksilla ja luovilla teoksilla on kahdenlaista ja sisäänrakennettua arvoa;

17.  kehottaa komissiota edistämään ja tukemaan infrastruktuurin luomista, parantamista ja laajentamista, sillä tämä on keskeinen edellytys luovien toimialojen tukemiseksi Euroopassa, ja erityisesti varmistamaan, että laajakaistayhteyksiä laajennetaan maaseutualueille ja syrjäisille alueille;

18.  toteaa, että monet Euroopan kaupungit ja alueet ovat kehittäneet mittavia suunnitelmia paikallista kulttuurialaa ja luovia toimialoja varten; kehottaa komissiota hyödyntämään näiden strategioiden parhaita käytäntöjä;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018 tärkeänä tilaisuutena parantaa Euroopan huippuosaamista kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja korostaa asianmukaisen ohjelmasuunnittelun ja rahoituksen tarvetta;

20.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa hyödyntämään kulttuuridiplomatian mahdollisuuksia edistämällä ja parantamalla Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä;

Kulttuurialan ja luovien toimialojen digitalisointi

21.  korostaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat, jotka enimmäkseen koostuvat pk-yrityksistä, toimivat jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ja joutuvat siten ideoimaan ja kehittämään uusia liiketoimintamalleja voidakseen kehittää markkinalähtöisiä ratkaisuja ja houkuttelemaan uusia yleisöjä; korostaa, että uudet tieto- ja viestintätekniikat, kuten massadata, pilvipalvelut ja esineiden internet, voivat tarjota mahdollisuuksia taloudelle ja yhteiskunnalle, erityisesti jos ne integroidaan muihin aloihin, kuten kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin, varsinkin luovien teosten jakelun, hyödyntämisen ja tuotannon yhteydessä; painottaa kuitenkin, että digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamisen on oltava ensisijainen tavoite, jotta kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla voidaan täysimääräisesti hyödyntää uusien teknologioiden kasvu- ja työllistämispotentiaali; korostaa lisäksi tarvetta parantaa oikeusvarmuutta ja vähentää hallinnollista rasitetta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan kulttuurisisällön digitalisointia; painottaa tässä yhteydessä, että teollisuuden digitalisointia koskevassa komission suunnitelmassa ja EU:n täytäntöönpanokehyksessä olisi otettava täysin huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteet;

22.  katsoo, että digitaaliset alustat ovat keino laajentaa kulttuuriteosten ja luovien teosten saatavuutta ja ne tarjoavat kulttuurialalle ja luoville toimialoille runsaasti mahdollisuuksia uusien liiketoimintamallien kehittämiseen; korostaa, että olisi pohdittava, miten tässä prosessissa voidaan parantaa oikeusvarmuutta ja oikeudenhaltijoiden huomioon ottamista; tähdentää, että on tärkeää taata avoimuus ja varmistaa tasavertaiset toimintaedellytykset; katsoo, että tällöin on tarpeen varmistaa oikeudenhaltijoiden suojelu tekijänoikeutta ja immateriaalioikeuksia koskevassa sääntelykehyksessä, jotta voidaan varmistaa arvojen tunnustaminen ja kannustaa innovointiin, luovuuteen, investointeihin ja sisällöntuotantoon;

23.  korostaa, että digitalisointi ja viestintämuotojen yhdentyminen luovat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten teosten saatavuudelle, jakelulle ja edistämiselle, ja painottaa, että Euroopan kulttuuriperinnön digitalisointia, säilyttämistä ja sähköistä saatavuutta varten on taattava rahoitus;

Työolot kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla

24.  huomauttaa, että kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla epätyypilliset työsuhteet (osa- ja määräaikaiset sopimukset, vuokratyö ja taloudellisesti riippuvainen itsenäinen ammatinharjoittaminen) ovat yleisiä etenkin media- ja kulttuurialalla;

korostaa, että on tarpeen poistaa esteet taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudelta, ja tukee Euroopan talous- ja sosiaalikomitean komissiolle esittämää pyyntöä kehittää asianmukainen ratkaisu kulttuurialan ja luovien toimialojen työntekijöiden liikkuvuuden parantamiseksi EU:ssa ja helpottaa viisumimenettelyjä vaihto-ohjelmissa kolmansien maiden kanssa;

25.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tai ottamaan käyttöön oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen luovaa taiteellista toimintaa varten toteuttamalla tai soveltamalla erilaisia johdonmukaisia ja kattavia toimenpiteitä, jotka liittyvät sopimuksiin, työntekijöiden edustukseen, sosiaaliturvaan, sairausvakuutukseen, välittömään ja välilliseen verotukseen sekä unionin sääntöjen noudattamiseen, jotta voidaan parantaa taiteilijoiden liikkuvuutta EU:ssa;

26.  kiinnittää huomiota naisten suureen osuuteen luovilla toimialoilla ja erityisesti itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien tai työelämään palaavien äitien (ns. yrittäjä-äitien) tilanteeseen;

27.  ottaa esille EU:n nykyisen keskimääräisen sukupuolten palkkaeron (16,1 prosenttia vuonna 2014) ja eläke-eron (40,2 prosenttia) ja korostaa, että naisilla on kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla samanlaisia, erityisesti sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin, rahoituksen saatavuuteen, stereotypioihin, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyviä esteitä kuin muilla talouden aloilla;

Koulutus ja osaaminen

28.  korostaa, että jokaisella ihmisellä on luovia taipumuksia ja että luovia taitoja on kehitettävä pienestä pitäen, jotta luovia lahjakkuuksia on mahdollista saada jatkuvasti lisää; huomauttaa kuitenkin, että näitä taitoja voidaan rohkaista käyttämään kaikissa elämänvaiheissa, varsinkin kaikkien saatavilla olevissa elinikäisen oppimisen ohjelmissa; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään tietämystä kulttuurialasta ja luovista toimialoista koulutusohjelmissa, kehittämään medialukutaidon ja digitaalisen osaamisen opetusta sekä parantamaan koulutus-, oppimis- ja tutkintojärjestelmiään, jotta kaikenikäiset kulttuuri- ja taidealojen opiskelijat pystyvät hankkimaan monipuolisen koulutuksen;

29.  tuo esiin, että kulttuuri- ja taidealojen tutkinnon suorittaneilta puuttuu monialaista osaamista, varsinkin yrittäjyystaitoja, ja heillä on riittämättömät tiedot tekijänoikeuslainsäädännöstä ja keinoista tällaisten oikeuksien suojelemiseksi; katsoo sen vuoksi, että on tärkeää rohkaista jäsenvaltioita ja koulutuslaitoksia korjaamaan tämä puute muuttamalla opetusohjelmiaan, jotta voidaan tarjota jatkuvaa ammatillista koulutusta ja integroida paremmin luova ja yrittäjyyskoulutus ja siten vahvistaa luovien yrittäjien liiketoiminta-, rahoitus-, markkinointi- ja johtamistaitoja;

30.  kehottaa jäsenvaltioita tukemaan opettajia enemmän nuorten luovuuden ja innovatiivisuuden kehittämisessä uudistamalla opetusmenetelmiä ja sisällyttämällä koulutusohjelmiin medialukutaidon, taiteen, musiikin, teatterin ja elokuvan opetuksen; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tietämystä kulttuuriperinnöstä, taiteen tekemisestä ja taideilmaisuista sekä luovuuteen ja innovointiin tähtäävistä pehmeistä taidoista; kehottaa jäsenvaltioita myös tukemaan koulujen välistä yhteistyötä, jotta voidaan vaihtaa tietoja kaikkein tehokkaimmista luovuuden ja innovatiivisuuden herättämisen keinoista ja käytännöistä ja siten auttaa ihmisiä arvostamaan luovien toimialojen tuotteita ja palveluja;

31.  muistuttaa, että kumppanuudet koulutusalan kanssa voivat myös edistää innostavia oppimisympäristöjä ja muita heikommassa asemassa olevien ja marginalisoituneiden yhteisöjen integroitumista sekä tarjota mahdollisuuksia köyhillä asuinalueilla eläville;

32.  korostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen mahdollisuuksia nuorisotyöllisyydessä ja uudelleenteollistamisessa ja panee erityisesti merkille digitaalisen ympäristön nuorille kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla tarjoamat kasvavat mahdollisuudet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuurialan ja luovat toimialat nuorisotyöllisyysaloitteeseen ja antamaan määrärahoja tämän alan ura-, yrittäjyys- ja koulutusmahdollisuuksien edistämiseksi luomalla oppisopimusjärjestelyjä ja helpottamalla liikkuvuutta ja vaihtoa mentorointi- ja harjoitteluohjelmien avulla; kehottaa tehostamaan nuorisotakuuseen varattujen resurssien käyttöä;

33.  muistuttaa, että yksi kulttuuriperintöalan suurimmista haasteista on perinteisen käsityötaidon vähittäinen katoaminen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kulttuuriperinnön, kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden, perinteisen osaamisen sekä eurooppalaisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen taitotiedon säilyttämisen, turvaamaan kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin liittyvät käsityöammatit ja tekemään niitä tunnetuksi, edistämään ja helpottamaan taitotiedon siirtoa ja painottamaan entistä enemmän ammatillista koulutusta ja erittäin ammattitaitoista työvoimaa, jotta voidaan houkutella lahjakkuuksia, myös rakennusalan sekä säilyttämis- ja restaurointityön käsityötaitoon liittyvää huippuosaamista; painottaa, että tällöin on kehitettävä vahvoja strategisia yhteyksiä kulttuuripolitiikan sekä sosiaalisten ja tuotantoon liittyvien resurssien välillä;

34.  kehottaa komissiota lisäämään tietoisuutta kulttuurialan ja luovien toimialojen käsityö- ja valmistusalan työpaikkoja koskevista uramahdollisuuksista tietämyksen siirtoa edistävillä valistuskampanjoilla ja politiikkatoimilla, jotta näillä aloilla pystytään säilyttämään käsityötaito ja ammattiosaaminen;

35.  kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään Erasmus+ -ohjelman kannustimia ja siten edistämään monialaisia lähestymistapoja virallisen koulutuksen, epävirallisen ja arkioppimisen sekä elinikäisen oppimisen eri alojen välillä; kannustaa korkeakouluja ja ammatillista koulutusta tarjoavia laitoksia yhdistämään ohjelmia taiteen ja kulttuurin, luonnontieteiden, insinööritieteiden, teknologian, liike-elämän ja muiden asiaankuuluvien alojen välillä; kehottaa erityisesti toteuttamaan toimia kuilun poistamiseksi luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineiden) ja tieto- ja viestintätekniikan sekä taideaineiden ja muotoiluun liittyvien aineiden väliltä, jotta voidaan tukea teknisten uramahdollisuuksien kehittämistä luovilla toimialoilla ja luovien uramahdollisuuksien kehittämistä STEM-aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kasvulle; korostaa, että on tarpeen tukea huippuosaamiskeskuksia ja edistää ammattien välistä vaihtoa alalla, myös kolmansissa maissa, sekä houkutella ja kehittää luovia kykyjä;

36.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä taidekoulujen, ammatillista koulutusta tarjoavien laitosten, yliopistojen ja yritysten välillä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, myös kannustamalla taiteilijaresidensseihin yrityksissä ja koulutuslaitoksissa, jotta voidaan parantaa kohtaantoa osaamisen tarjonnan ja työmarkkinoiden kysynnän välillä ja parantaa alan kilpailupotentiaalia; kehottaa kehittämään työn ja oppimisen yhdistämistä, kuten harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä malleja;

37.  kehottaa laatimaan ja hyväksymään toimintapolitiikkoja, joilla pyritään lisäämään EU:n kansalaisten osallistumista kulttuuritoimintaan, sillä se on monissa jäsenvaltioissa yhä huolestuttavan vähäistä; korostaa, että tästä olisi hyötyä sekä uusien luovien kykyjen edistämisessä että EU:n kulttuurialan ja luovien toimialojen tuotteiden kysynnän laajentamisessa ja vahvistamisessa;

38.  kehottaa perustamaan eurooppalaisen luovien toimialojen ja kulttuurialan palkinnon, jonka mallina on vastaava ranskalais-saksalainen palkinto;

39.  korostaa naisten valtavaa potentiaalia innovoijina ja yrittäjinä sekä heidän tärkeää rooliaan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista rahoitustukea ja koulutusta ja korostaa verkostoitumisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen merkitystä;

40.  kehottaa selvittämään mahdollisuutta ottaa käyttöön nuorille innovoijille tarkoitettuja liikkuvuusohjelmia, jotta voidaan edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen vaihtoa ja innovointia;

41.  panee merkille komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” ja on samaa mieltä siitä, että ”nopeasti muuttuvassa maailmanlaajuisessa taloudessa taidot määrittävät suuressa määrin kilpailukyvyn ja mahdollisuudet edistää innovointia”, että ”ne houkuttelevat investointeja ja ovat liikkeelle paneva voima työpaikkojen luomisen ja kasvun positiivisessa kierteessä” ja että ”ne ovat sosiaalisen koheesion edellytys”; pitää tarpeellisena kiinnittää erityistä huomiota luoviin taitoihin tarkistettaessa avaintaitoja koskevaa viitekehystä ja eurooppalaista tutkintojen viitekehystä;

42.  kannustaa jäsenvaltioita käynnistämään sellaisia aloitteita kuin Italian hallituksen käyttöön ottama ”kulttuuribonus”, jossa jokaiselle Italiassa laillisesti oleskelevalle 18-vuotiaalle annetaan 500 euroa käytettäväksi ainoastaan ”kulttuurisesti rikastuttavaan toimintaan”, kuten museoihin, gallerioihin, arkeologisiin ja kulttuuriperintökohteisiin, kirjoihin ja elokuviin;

Rahoitus

43.  toteaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat saavat runsaasti julkista kulttuurirahoitusta, mikä myös edistää huomattavasti Euroopan unionin kulttuurista monimuotoisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sen vuoksi varaamaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla vastaisuudessakin riittävän osan talousarviostaan julkiselle kulttuurirahoitukselle;

44.  painottaa tarvetta vahvistaa julkista politiikkaa, jolla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, sekä lisätä kulttuurimäärärahoja; toteaa, että julkinen rahoitus on kärsinyt jäsenvaltioissa tehdyistä rajuista budjettileikkauksista, mikä on merkittävä uhka Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen työlle;

45.  panee merkille tietyissä jäsenvaltioissa käytössä olevien, kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevien veronhuojennusjärjestelyjen menestyksen; kannustaa sen vuoksi kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tällaisia järjestelyjä, vaikka onkin syytä tuomita ”veropäätöksinä” tunnetut erityiset verotusjärjestelyt, joiden avulla eräiden yritysten maksamat verot on voitu aiheettomasti supistaa minimiin;

46.  huomauttaa, että kulttuuriala ja luovat toimialat voivat osallistua kaikkiin EU:n rahoittamiin ohjelmiin mutta niiden osallistuminen on edelleen vähäisempää kuin se voisi olla; pyytää komissiota aivan ensiksi perustamaan keskitetyn palvelupisteen, esimerkiksi verkkosivuston, jolla eri pääosastot voisivat toimia tiiviissä vuorovaikutuksessa, jotta voidaan esitellä erilaisia kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitusmahdollisuuksia, levittää tietoa Euroopan laajuisista kulttuurialan ja luovien toimialojen verkostoista ja kansallisista järjestöistä, kerätä ja edistää esimerkkejä parhaista käytännöistä sekä lisätä rahoitussijoittajien ja -laitosten tietämystä näiden alojen erityispiirteistä ja erilaisista haasteista, sillä tämä lisäisi tietämystä kyseisistä aloista ja niiden rahoituksen saatavuudesta;

47.  kehottaa komissiota valtavirtaistamaan kulttuurialalle ja luoville toimialoille tarkoitetun EU:n tuen, myös niiden rahoituksen, hyväksymällä kattavan ja monialaisen EU:n strategian; korostaa kuitenkin, että on tärkeää tiedostaa kulttuurialan ja luovien toimialojen monitahoinen luonne ja siten niiden alakohtaiset erityispiirteet rahoitus- ja innovointiympäristöjen kannalta, ja pitää sen vuoksi tärkeinä erityisiä täytäntöönpanosuunnitelmia, kuten yhteistä kehysjärjestelyä Horisontti 2020 -ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman välillä; on tietoinen EU:n rahoituksen kerrannaisvaikutuksesta kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, erityisesti tietyillä alueilla;

48.  panee merkille voittoa tavoittelemattomien sekä osuus- ja yhteisötalouden yritysten tärkeän roolin kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja kehottaa sen vuoksi välttämään EU:n rakenne- ja sosiaalirahastojen rahoituksessa kaikenlaista erottelua, joka voisi rajoittaa tällaisten yhteisöjen tukikelpoisuutta;

49.  toteaa, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi ja unionin ohjelmien täytäntöönpanokertomukset on katsottava yhden ja saman prosessin toisiinsa kytköksissä oleviksi osatekijöiksi; huomauttaa, että erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmassa, Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja rakennerahastoissa (EAKR ja ESR) olisi arvioitava ja edistettävä kulttuurialan ja luovien toimialojen asemaa ja vaikutusta kasvuun, työllisyyteen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen; korostaa, että tässä prosessissa olisi taattava vakaa ja johdonmukainen perusta monivuotisen rahoituskehyksen tarkistukselle ja tulevalle EU:n ohjelmarakenteelle vuoden 2020 jälkeen;

50.  kehottaa komissiota noudattamaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 167 artiklan 4 kohtaa ja tekemään kulttuurialan ja luovien toimialojen elinkeinoista osana kulttuurialaa ja luovia toimialoja horisontaalisen painopisteen EU:n rahoitusjärjestelmissä ja -ohjelmissa, erityisesti Horisontti 2020 -ohjelmassa, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevassa ohjelmassa (EaSI) ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI-rahastoissa);

51.  kehottaa komissiota hyödyntämään täysin EU:n politiikanalojen välistä mahdollista yhteisvaikutusta, jotta EU:n ohjelmissa – esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa, Verkkojen Eurooppa -välineessä, Erasmus+ -ohjelmassa, EaSI-ohjelmassa, Luova Eurooppa -ohjelmassa ja COSME-ohjelmassa – ja ERI-rahastoissa saatavilla olevaa rahoitusta voidaan käyttää tehokkaasti tukemaan entistä useampia kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeita;

52.  huomauttaa, että ERI-rahastojen ja muiden ohjelmakaudella 2014–2020 toteutettavien EU:n ohjelmien vuorovaikutuksen parantamiseksi voidaan vielä tehdä paljon enemmän, varsinkin Erasmus+ -ohjelmassa ja Luova Eurooppa -ohjelmassa, joihin viitataan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteessä I olevissa 4.6 ja 6.4 kohdassa, antamalla entistä parempaa tietoa EU:n laajuisesti ja sitoutumalla paljon määrätietoisemmin täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja niiden alueilla;

53.  kehottaa komissiota muuttamaan ja/tai tulkitsemaan komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen tarkoitettua valtiontukea koskevaa osaa ottaen huomioon asetuksen johdanto-osan 72 kappaleen ja 19. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon, jotta eräät kulttuuriperinnön alan toimet (etenkin restaurointi ja säilyttäminen) ja joissakin tapauksissa EU:n varoin ja alueellisin lisävaroin tuetut kulttuuritoiminnot eivät kuulu valtiontuen käsitteen piiriin;

54.  toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman lainantakausväline on yksi tapa ratkaista kulttuurialan ja luovien toimialojen innovatiivisten ja kestävien hankkeiden lainarahoituksen saamista koskeva pakottava tarve; toteaa jälleen, että lainantakausvälineen käyttöönotto on viivästynyt; korostaa, että Luova Eurooppa -ohjelman ja lainantakausvälineen määrärahoja on lisättävä, jotta voidaan tukea tehokkaasti eurooppalaista kulttuurista ja luovaa ilmaisua, saada mukaan monia erilaisia rahoituksen saajia, taata tasapuoliset mahdollisuudet käyttää lainantakausvälinettä ja parantaa kaikkien jäsenvaltioiden kulttuurialan toimijoiden osallistumista välineeseen;

55.  huomauttaa, että Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) pitäisi auttaa pk‑yrityksiä selviämään pääomavajauksesta ja että rahoitus olisi yleensä kohdennettava hankkeisiin, joilla on korkeampi riskiprofiili kuin EIP:n tavanomaisilla toimilla tuettavilla hankkeilla(22); toteaa, että syyskuussa 2016 rahoitusta oli myönnetty vain muutamaan hankkeeseen kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla, joilla toimii pääasiassa suuririskisempiä pk-yrityksiä, sekä koulutusalalla, ja korostaa, että niiden osallistumista ESIR-rahastoon olisi pyrittävä parantamaan kaikin keinoin;

56.  kehottaa EIP:tä puuttumaan kulttuurialan ja luovien toimialojen ESIR-rahoituksen puutteeseen selvittämällä mahdollista vuorovaikutusta Luova Eurooppa -ohjelman ja lainantakausvälineen kanssa, jotta kyseisille aloille voidaan tarjota niille soveltuvia lainoja;

57.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja EIP:tä tukemaan yhdistettyjä rahoitusmuotoja, etenkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta voidaan puuttua kulttuurialan ja luovien toimialojen oman pääoman ehtoisen rahoituksen vähäiseen saatavuuteen ja korjata ongelma;

58.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan investointiympäristöä ja lisäämään kulttuurialan ja luovien toimialojen mikro- ja pk-yritysten rahoitusvälinevaihtoehtoihin uusia ja innovatiivisia rahoitusjärjestelyjä, kuten pienluotot, takaisinmaksettavat rahoitusosuudet, joukkorahoituksen, riskipääomarahoituksen, siemenrahoituksen ja pääomasijoitukset; toteaa, että erilaisista kulttuurialan ja luovien toimialojen joukkorahoituksen ja joukkoinvestointien malleista voi tulla tärkeä väline näiden alojen hankkeiden rahoittamiseksi, joten ne ovat tervetullut lisä perinteisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoitustuen lähteisiin; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita seuraamaan edelleen ja edistämään joukkorahoitusmarkkinoiden kehitystä, ottamaan mukaan julkiset instituutiot, parantamaan institutionaalisen joukkorahoituksen käyttöä, koordinoimaan erilaisia sääntelymalleja, varmistamaan asianmukaisen selkeyden EU:n sääntöjen soveltamisessa, kehittämään parhaita käytäntöjä ja parantamaan sääntelykehystä poistamalla rasitteita ja/tai laatimalla tarvittaessa uusi sääntelyväline; huomauttaa kuitenkin, ettei joukkorahoitus voi korvata kulttuurialalle ja luoville toimialoille tarkoitettua kestävää julkista ja yksityistä rahoitusta;

59.  katsoo, että on tarpeen kehittää julkisten investointipankkien roolia kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla parantamalla pk-yritysten luotonsaantia ja auttamalla yrityksiä laajentamaan markkinoitaan ja vientitoimintaansa;

60.  katsoo, että kulttuurialan ja luovien toimialojen rahoituksen saatavuuden parantamiseksi on välttämätöntä kehittää asiantuntemusta mahdollisena vakuutena käytettävän aineettoman omaisuuden arvon määrittämisessä ja arvioinnissa; painottaa tarvetta lisätä rahoitussijoittajien ja -laitosten tietämystä suuririskisemmiksi katsottujen kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteistä ja erilaisista haasteista; pitää tältä osin ilahduttavana, että komissio on sisällyttänyt Luova Eurooppa -ohjelman lainantakausvälineeseen rahoituksen välittäjien koulutusohjelman, sillä tämä voi parantaa myös kulttuurialan ja luovien toimialojen valmiuksia lähestyä ja taivutella puolelleen ulkopuolisia sijoittajia; pitää silti hyödyllisenä selvittää, onko koulutusohjelma ollut onnistunut, ja, jos arvio on myönteinen, laajentaa sitä muille toimintapolitiikan aloille;

61.  kehottaa tätä varten edistämään immateriaalioikeuksien varallisuusarvon määrittämistä helpottavia käytäntöjä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tarvittavat mekanismit, jotta voidaan parantaa immateriaalioikeuksien luottokelpoisuutta ja tunnustaa niiden täysimääräinen arvo varallisuutena;

o
o   o

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 13, 15.1.2016, s. 83. (2) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221. (4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104. (5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320. (6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289. (7) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259. (8) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33. (9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009. (10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0293. (11) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 95. (12) EUVL C 68 E, 7.3.2014, s. 40. (13) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135. (14) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142. (15) EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 25. (16) EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 223. (17) OECD/EUIPO (2016), ”Trade in Counterfeit and Pirated Goods: Mapping the Economic Impact”, OECD Publishing, Pariisi. (18) Komission tiedonannossa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla tarkoitetaan seuraavia: arkkitehtuuri, arkistot ja kirjastot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (esimerkiksi elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), kulttuuriperintö, muotoilu (myös muoti), festivaalit, musiikki, esittävät ja kuvataiteet, julkaisutoiminta ja radio. (19) Industry-Level Analysis Report (2013), ”Intellectual property rights intensive industries: contribution to economic performance and employment in the European Union”, s. 8: https://euipo.europa.eu/ohimportal/documents/11370/80606/IP+Contribution+study. (20) Komission tutkimus EASME/COSME/2015/003. (21) Tutkimuksen viitetiedot lisätään, kun se on julkaistu. Kaikki tämän päätöslauselman luvut perustuvat kyseiseen tutkimukseen. (22) Asetus (EU) 2015/1017.