Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 4. lokakuuta 2016 - StrasbourgLopullinen painos
Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekeminen Euroopan unionin puolesta ***
 Giorgos Grammatikakisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Kreikalle marraskuussa 2015 Joonian saarilla tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2016/001 FI/Microsoft
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2016/002 SE/Ericsson
 Oikeusapu rikoksesta epäillyille ja syytetyille rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille ***I
 Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun vastaavanlaiseen kohteluun tai rankaisemiseen ***I
 Kiinan ja Europolin välinen strategista yhteistyötä koskeva sopimus *
 AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen

Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekeminen Euroopan unionin puolesta ***
PDF 231kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2016 esityksestä neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (12256/2016 – C8-0401/2016 – 2016/0184(NLE))
P8_TA(2016)0363A8-0280/2016

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12256/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0401/2016),

–  ottaa huomioon Pariisissa, Ranskassa joulukuussa 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksessa (COP 21) hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Pariisin jälkeen: arvio Pariisin sopimuksen vaikutuksista – oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston päätökseksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta” (COM(2016)0110),

–  ottaa huomioon 23. ja 24. lokakuuta 2014 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Latvian ja komission 6. maaliskuuta 2015 ilmastosopimukseen esittämät EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunnitellut kansallisesti päätettävät panostukset (INDC),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 kohdan ensimmäisen ja kolmannen alakohdan ja 99 artiklan 2 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen (A8-0280/2016),

1.  antaa hyväksyntänsä Pariisin sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja Yhdistyneille kansakunnille.


Giorgos Grammatikakisin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 155kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 4. lokakuuta 2016 Giorgos Grammatikakisin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2016/2084(IMM))
P8_TA(2016)0364A8-0279/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Giorgos Grammatikakisin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjän 1. huhtikuuta 2016 välittämän pyynnön, joka liittyy Rethymnon yleisen syyttäjän esittämään syytteeseen, jonka mukaan Giorgos Grammatikakis olisi väärinkäyttänyt luottamusasemaansa tehtäviensä hoidon yhteydessä yhdessä muiden kanssa Rethymnossa Kreetassa vuosina 2000–2002 (asiakirjaviite: ABM:AB05/1956), ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 27. huhtikuuta 2016,

–  ottaa huomioon, että Giorgos Grammatikakis on luopunut oikeudestaan tulla kuulluksi työjärjestyksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Kreikan perustuslain 62 artiklan, siviiliprosessilain 54 artiklan ja Kreikan parlamentin työjärjestyksen 83 artiklan,

–  ottaa huomioon Kreetan muutoksenhakutuomioistuinten syyttäjän pyynnön n:o 5181/18.11.2015,

–  ottaa huomioon 7. huhtikuuta 2015 päivätyn ilmoituksen Euroopan parlamentin jäsenen Giorgos Grammatikakisin käynnistä tutkintatuomarin luona sekä hänen puolustautumisperusteensa ja liiteasiakirjat,

–  ottaa huomioon Kreetan muutoksenhakuneuvoston päätöksen n:o 104/2015,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8–0279/2016),

A.  ottaa huomioon, että Kreikan tasavallan korkeimman oikeuden apulaissyyttäjä on pyytänyt Euroopan parlamentin jäsenen Giorgos Grammatikakisin parlamentaarisen koskemattomuuden pidättämistä syytteen nostamiseksi väitetystä rikkomuksesta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

C.  ottaa huomioon, että Kreikan perustuslain 62 artiklan mukaan parlamentin jäseniä ei saa vaalikauden aikana asettaa syytteeseen, pidättää tai vangita eikä heidän vapauttaan muuten rajoittaa ilman parlamentin ennalta antamaa lupaa;

D.  ottaa huomioon, että Kreikan viranomaiset aikovat asettaa Giorgos Grammatikakisin yhdessä muiden kanssa syytteeseen tiettyjen oikeudellisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä;

E.  ottaa huomioon, että vireillä oleva oikeusmenettely koskee 8. maaliskuuta 1996 käytyä keskustelua mahdollisuudesta ottaa uusi täydentävä yksityinen ryhmävakuutus – pakollisen vakuutuksen lisäksi – kaikille Kreetan yliopiston työntekijöille sekä laittomiksi väitettyjen maksujen suorittamista erissä vuosien 2000–2002 aikana;

F.  ottaa huomioon, että samaa tapausta koskenut aiempi oikeusmenettely kattoi ajanjakson vuodesta 2000 eteenpäin ja päättyi kaikkien syytettyjen vapauttamiseen syytteestä;

G.  pitää selvänä, että vireillä oleva oikeusmenettely ei ole mitenkään yhteydessä Giorgos Grammatikakisin asemaan Euroopan parlamentin jäsenenä vaan liittyy hänen aikaisempaan asemaansa Kreetan yliopiston konsistorin puheenjohtajana;

H.  toteaa, että vireillä olevassa oikeusmenettelyssä ei ole kyse Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetuista Euroopan parlamentin jäsenen tehtäviensä hoitamisen yhteydessä ilmaisemista mielipiteistä tai suorittamista äänestyksistä;

I.  ottaa huomioon, että vireillä oleva oikeusmenettely on laajennettu kattamaan vuodet 1996–2000 ja käsittämään Kreetan yliopiston konsistorin viimeisen kokouksen, jossa Giorgos Grammatikakis rehtorin ominaisuudessaan toimi puheenjohtajana ja jossa kyseessä olevasta asiasta keskusteltiin mutta siitä ei tehty päätöstä; katsoo, että ei ole mitään viitettä siitä, että vireillä olevan oikeusmenettelyn tarkoituksena olisi haitata kyseisen Euroopan parlamentin jäsenen poliittista toimintaa;

J.  toteaa, että vireillä olevasta oikeusmenettelystä on pysyvästi luovuttu monien yhdessä Giorgos Grammatikakisin kanssa syytettyinä olevien Kreetan yliopiston konsistorin ja ELKE-komitean jäsenten osalta, koska 15 vuoden pituinen vanhentumisaika on kulunut umpeen, ja että tuomioistuin on toukokuussa 2016 vapauttanut joitakin henkilöitä lopullisesti kaikista syytteistä;

K.  pitää yllättävänä, että koskemattomuuden pidättämistä pyydetään noin 20 vuotta sen aiheena olevien tapahtumien jälkeen, ja siitä, ettei Kreikan oikeusjärjestelmä ole pystynyt nostamaan kannetta Giorgos Grammatikakisia vastaan tämän ajanjakson kuluessa mutta aikoo tehdä niin nyt, kun hän on Euroopan parlamentin jäsen;

L.  toteaa, ettei hitaasti toimiva oikeusjärjestelmä ole koskaan todella oikeudenmukainen, koska asianosaiset eivät ole enää samoja kuin he olivat 20 vuotta sitten; katsoo, että ollakseen nimensä arvoinen oikeuden on tapahduttava ajoissa;

1.  päättää pidättää Giorgos Grammatikakisin koskemattomuuden, kuten Giorgos Grammatikakis on itse pyytänyt voidakseen lopettaa tämän pitkän oikeusprosessin;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Kreikan viranomaisille ja Giorgos Grammatikakisille.

(1)Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579; unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.


Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Kreikalle marraskuussa 2015 Joonian saarilla tapahtuneen maanjäristyksen jälkeen
PDF 231kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta (COM(2016)0462 – C8-0283/2016 – 2016/2165(BUD))
P8_TA(2016)0365A8-0270/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0462 – C8-0283/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0270/2016),

1.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

2.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Kreikalle

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2016/1856.)

(1)EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2016/001 FI/Microsoft
PDF 261kWORD 44k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2016/001 FI/Microsoft) (COM(2016)0490 – C8-0348/2016 – 2016/2211(BUD))
P8_TA(2016)0366A8-0273/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0490 – C8-0348/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0273/2016),

A.  ottaa huomioon, että vaikka globalisaatio yleensä tuottaa talouskasvua, tätä kasvua olisi hyödynnettävä myös globalisaation kielteisistä vaikutuksista kärsivien ihmisten tilanteen helpottamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

C.  ottaa huomioon, että unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille tulisi olla dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

D.  toteaa, että Suomi jätti hakemuksen EGF/2016/001 FI/Microsoft rahoitustuen saamiseksi EGR:stä EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen toimintakriteereiden perusteella sen jälkeen kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla toimiva Microsoft Mobile Oy -yhtiö ja sen kahdeksan toimittajaa ja jatkojalostajaa olivat vähentäneet 2 161 työntekijää Suomessa;

E.  ottaa huomioon, että hakemus täyttää EGR-asetuksessa vahvistetut tukikelpoisuuskriteerit;

F.  toteaa, että EGR:stä tuettuja toimia koskeva varainkäytön valvonta on EGR-asetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden vastuulla;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 5 364 000 euroa eli 60 prosenttia 8 940 000 euron kokonaiskustannuksista;

2.  ottaa huomioon, että Suomi jätti hakemuksen EGR-rahoitustuen saamiseksi 11. maaliskuuta 2016 ja että Suomen toimitettua lisätietoja komissio sai arvionsa hakemuksesta valmiiksi 29. heinäkuuta 2016; toteaa, että näin komissio noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi kulua asianmukaisesti täytetyn hakemuksen jättämisestä, ja se katsoi EGR:n rahoitustuen myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttyvän;

3.  toteaa, että pääsyy Microsoftin työntekijävähennyksiin on sen Microsoft Windows ‑käyttöjärjestelmää käyttävien puhelinten markkinaosuuden lasku 50 prosentista (vuonna 2009) 0,6 prosenttiin vuoden 2016 toisella puoliskolla;

4.  palauttaa mieliin, että unionin osuus tieto- ja viestintätekniikka-alan maailmanlaajuisesta työntekijämäärästä on laskenut viime vuosina ja että tieto- ja viestintätekniikka-ala on keskeisessä asemassa Suomen taloudessa, koska vuonna 2014 alan osuus työntekijöistä oli 6,7 prosenttia; toteaa tämän olevan korkein prosenttiosuus kaikista jäsenvaltioista; ottaa huomioon, että Microsoftin työntekijävähennykset liittyvät suuntaukseen, joka on vaikuttanut Suomen koko elektroniikkateollisuuteen Nokian aseman heikennettyä alkuperämaassaan ja joka on johtanut neljän aikaisemman hakemuksen jättämiseen; toteaa näin ollen, että kyseiset tapahtumat liittyvät suoraan globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan rakenteellisiin muutoksiin;

5.  palauttaa mieliin, että ohjelmistoala on hyvin kansainvälinen ja alan kilpailu on maailmanlaajuista, joten kaikki markkinatoimijat voivat kilpailla samoista asiakkaista eikä sijainnilla ja henkilöstön kulttuuritaustalla ole suurta merkitystä;

6.  toteaa, että tämä hakemus on jatkoa sarjalle tapauksia, jotka liittyvät Nokian aseman heikkenemiseen Suomessa, ja että tieto- ja viestintätekniikka-alan työntekijävähennysten odotetaan johtavan kahden muun vastaavanlaisen hakemuksen jättämiseen;

7.  panee merkille, että työntekijävähennykset keskittyvät NUTS 2 -tason alueille Helsinki‑Uusimaa (FI1B), Etelä-Suomi (FI1C) ja Länsi-Suomi (FI197) ja että ne koskevat työntekijöitä, joiden pätevyydet poikkeavat huomattavasti toisistaan; ottaa huomioon, että 89 prosenttia heistä on 30–54-vuotiaita; toteaa, että erittäin pätevien ja korkeasti koulutettujen henkilöiden työllisyysnäkymät olisivat perinteisesti muutoin olleet hyvät, ja on huolestunut heidän jo ennestään vaikeasta työttömyystilanteestaan, joka koskee erityisesti naisia, koska heillä on suurempia vaikeuksia löytää työtä; ottaa huomioon, että lähes puolet toimenpiteiden kohteena olevista työntekijöistä on naisia;

8.  panee merkille, että tähän mennessä ohjelmistojen, konsultoinnin ja siihen liittyvien toimintojen alalla on esitetty kaksi aiempaa EGR-hakemusta, ja ne molemmat perustuvat globalisaatiokriteeriin (EGF/2013/001 FI/Nokia ja EGF/2015/005 FI/Computer programming);

9.  korostaa tieto- ja viestintätekniikka-alan merkitystä Helsingin ja Uudenmaan, Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen alueiden työllisyydelle sekä vähennettyjen työntekijöiden mahdollisuuksia myötävaikuttaa toimialan kehitykseen, jos he saavat riittävästi tukea täydennyskoulutuksen, koulutuksen ja yrittäjyyssuunnitelmien muodossa;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että Suomen viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen vähennetyille työntekijöille 11. syyskuuta 2015 eli hyvissä ajoin ennen EGR:n tuen hakemista ehdotetulle koordinoidulle paketille, sillä kyseiset toimet ovat oikeutettuja EGR-yhteisrahoitukseen;

11.  on tyytyväinen yksilöllisten palveluiden suureen osuuteen (liki 80 prosenttia) koko paketista;

12.  toteaa, että Suomi suunnittelee kuudenlaisia toimenpiteitä tämän hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) valmennukset ja muut valmentavat toimenpiteet, ii) työllisyys- ja yrityspalvelut, iii) ammatillinen koulutus, iv) palkkatuki, v) starttirahat ja vi) matka-, oleskelu- ja muuttokustannusten korvaukset; toteaa, että valvontaa ja raportointia varten on osoitettu riittävästi varoja;

13.  toteaa, että 12 kohdassa mainittu palkkatuki on 30–50 prosenttia työntekijän palkkakustannuksista ja että sitä annetaan 6–24 kuukauden ajan; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään palkkatukia maksaessaan tarkoin huomiota sen varmistamiseen, että palkkatuen avulla töihin otetuilla vähennetyillä työntekijöillä ei korvata osittain tai kokonaan työpaikkaa, joka kuului aiemmin saman yrityksen toiselle työntekijälle; panee tyytyväisenä merkille, että Suomen viranomaiset ovat vakuuttaneet, että näin ei tapahdu;

14.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 16,64 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli selvästi alle EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin raja-arvon ja että näiden toimien ehtona on toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhaku- tai koulutustoimiin;

15.  kehottaa komissiota arvioimaan tulotukitoimenpiteiden vaikutuksia useita vuosia kattavan jakson aikana ja tiedottamaan niistä, jotta varmistetaan, että toimenpiteillä tuetaan laadukkaita työpaikkoja eikä niitä ei käytetä lyhytaikaisten matalapalkkasopimusten tukemiseen;

16.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevien edunsaajien edustajia, työmarkkinaosapuolia sekä kansallisia ja alueellisia kumppaneita;

17.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia; edellyttää, että tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin, taitoihin ja pätevyyksiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

18.  panee merkille, että Microsoftin tapauksessa tehdään yhteistyötä ”Työvoiman liikkuvuus Euroopassa 2014–2020” -hankkeen kanssa, joka on valtakunnallinen EURES-palvelujen kehittämishanke; ottaa huomioon, että yhteistyössä EGR:n ja EURES-palvelujen kanssa järjestetään alueellisesti kansainvälisiä rekrytointitapahtumia; suhtautuu myönteisesti tällaisiin toimiin sekä siihen, että Suomen viranomaiset kannustavat työttömäksi jääneitä työntekijöitä käyttämään kattavasti hyväkseen oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen;

19.  toteaa, että ESR:n puitteissa on käynnistetty valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, jonka nimi on ”Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä”; ottaa huomioon, että tämä toimenpidepaketti tuottaa tuloksia, jotka voivat olla hyödyllisiä tähän EGR‑hakemukseen liittyvien hankkeiden täytäntöönpanossa; on tyytyväinen Suomen viranomaisten pyrkimyksiin löytää synergiaa muiden kansallisista tai unionin rahastoista rahoitettavien toimien kanssa;

20.  palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

21.  toteaa, että irtisanotuille työntekijöille kasvokkain tarjotut palvelut ovat osoittautuneet aiemmissa EGR-tapauksissa erittäin hyödyllisiksi;

22.  toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, ettei ehdotetuille toimille saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että ehdotetuilla toimilla täydennetään rakennerahastoista rahoitettavia toimia; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosittain näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

23.  pitää myönteisenä Suomen antamaa vakuutusta, että EGR-rahoitustuella ei korvata toimia, jotka asianomaisen yrityksen on toteutettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella;

24.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;

25.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

26.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

27.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2016/001 FI/Microsoft)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2016/1857.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2016/002 SE/Ericsson
PDF 256kWORD 44k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Ruotsin hakemus – EGF/2016/002 SE/Ericsson) (COM(2016)0554 – C8‑0355/2016 – 2016/2214(BUD))
P8_TA(2016)0367A8-0272/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0554 – C8-0355/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0272/2016),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  toteaa, että EGR-asetuksen hyväksyminen ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että Ruotsi jätti hakemuksen EGF/2016/002 SE/Ericsson rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulta toimialalta oli vähennetty työntekijöitä pääasiassa NUTS 2 -tason alueilla Tukholma (SE11), Itäinen Keski-Ruotsi (SE12), Etelä-Ruotsi (SE22) ja Länsi-Ruotsi (SE23), ja toteaa, että EGR-tukeen oikeutetuista 1 556 vähennetystä työntekijästä 918:n odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;

E.  toteaa, että hakemus perustui EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka lopettavat työskentelynsä;

F.  ottaa huomioon, että kasvun hidastuminen ja samalla aasialaisten tuottajien taholta tulevan kilpailun kiristyminen ovat johtaneet siihen, että Ericsson on supistanut televiestinnän laitteistojen tuotantoaan, ja tämä prosessi alkoi jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Ruotsi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 3 957 918 euroa eli 60 prosenttia 6 596 531 euron kokonaiskustannuksista, jolloin voidaan helpottaa 918:n kohteena olevan edunsaajan paluuta työmarkkinoille;

2.  toteaa, että Ruotsi jätti EGR-rahoitustukea koskevan hakemuksen 31. maaliskuuta 2016 ja että Ruotsin toimitettua lisätietoja komissio antoi siitä arvionsa 5. syyskuuta 2016 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä, joten se noudatti 12 viikon määräaikaa, joka alkoi kulua asianmukaisesti täytetyn hakemuksen jättämisestä;

3.  toteaa, että tietotekniikan ja televiestinnän aloja hallitsevat valmistajat Aasiassa, josta on tullut ulkoistamisen määräpaikka; huomauttaa, että Ericsson on asteittain vähentänyt henkilöstöään Ruotsissa (21 178 työntekijästä vuonna 2005 17 858 työntekijään vuonna 2014) mutta kasvanut samaan aikaan huomattavasti maailmanlaajuisesti (56 055 työntekijästä vuonna 2005 ja 118 055 työntekijään vuonna 2014);

4.  tähdentää, että asianomaisilla alueilla on suhteellisen suuri ja taustaltaan samanlainen ikääntyvien työntekijöiden ryhmä, joka on irtisanottu samana ajankohtana, ja että useimmilla näistä työntekijöistä ei ole paikallisilla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja, mikä koskee etenkin Kistan kaupunkia, jossa työntekijöitä vähennettiin eniten;

5.  panee tyytyväisenä merkille Ruotsin päätöksen keskittää mahdollinen EGR-tuki erityisesti Kistan, Katrineholmin ja Kumlan tuotantopaikkoihin, joiden haasteet ovat suurimmat, sekä tarjota yksilöllistä apua myös muiden tuotantopaikkojen vähennetyille työntekijöille;

6.  muistuttaa, että hyvin monenlaiset työntekijät, niin ruumiillisen työn tekijät kuin toimihenkilöt, ovat työntekijävähennysten kohteena; on huolissaan siitä, että joidenkin työntekijöiden kysyntä perinteisen valmistusteollisuuden alalla on melko vähäistä; on tietoinen siitä, että näille työntekijöille löytyy työtilaisuuksia julkisen tai yksityisen sektorin palvelualoilla, mikä edellyttää merkittävää uudelleenkoulutusta;

7.  panee merkille Ruotsin julkisen työvoimapalvelun (Arbetsförmedlingen) arvion, että ruumiillista työtä tekeville löytyy mahdollisia työtilaisuuksia julkisen tai yksityisen sektorin palvelualoilla, jos heille järjestetään merkittävää uudelleenkoulutusta;

8.  toteaa, että useimmat vähennetyistä toimihenkilöistä ovat insinöörejä ja jotkut heistä ovat erikoistuneita toimimaan sellaisilla markkinasektoreilla, joita vain Ericssonilla on, mutta panee tyytyväisenä merkille, että Ruotsin julkinen työvoimapalvelu on vakuuttunut, että useimmat näistä vähennetyistä työntekijöistä onnistuvat yksilöllisen koulutusohjelmapaketin ja valmennuksen ansiosta löytämään uuden laadukkaan työpaikan;

9.  panee merkille, että EGR:stä yhteisrahoitettuja vähennetyille työntekijöille tarjottuja yksilöllisiä palveluja ovat muun muassa neuvonta ja uraohjaus, tuettu työllistyminen ja kuntoutus, koulutus ja työnhakuavustukset; pitää ilahduttavana, että motivoiva ohjaus ja urasuunnittelu on tarkoitus suunnata erityisesti 50 vuotta täyttäneille kohteena oleville edunsaajille;

10.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 33,92 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli lähellä EGR-asetuksessa asetettua 35 prosentin enimmäisrajaa ja että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin; pitää tätä suhteellisen korkeaa prosenttiosuutta perusteltuna, kun otetaan huomioon ikääntyneiden työntekijöiden merkittävä osuus sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen osallistujille, joilla on oppimisvaikeuksia;

11.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevia edunsaajia sekä heidän edustajiaan ja paikallisia julkisia toimijoita ja otettu huomioon, että 22 prosenttia työntekijöistä on naisia ja 78 prosenttia miehiä;

12.  muistuttaa, että EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti EGR:n varoilla tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

13.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

14.  panee tyytyväisenä merkille Ruotsin viranomaisten vakuutuksen, että erityisesti pyritään murtamaan perinteisiä sukupuoleen liittyviä esteitä muun muassa kannustamalla miespuolisia edunsaajia löytämään töitä terveydenhuollon alalla, sekä sen, että toimenpiteet edistävät kuuttatoista ympäristön laatua koskevaa Ruotsin tavoitetta;

15.  pyytää komissiota määrittämään tulevissa ehdotuksissa, miltä aloilta työntekijät todennäköisesti löytävät työtä ja onko koulutustarjontaa mukautettu tuleviin talousnäkymiin ja työmarkkinoiden tarpeisiin alueilla, joihin irtisanomiset kohdistuivat;

16.  toteaa Ruotsin viranomaisten vahvistaneen, ettei suunniteltuihin toimiin saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että suunnitellut toimet täydentävät rakennerahastojen rahoittamia toimia; kehottaa jälleen komissiota esittämään vuosikertomuksissaan näiden tietojen vertailevan arvioinnin, jotta varmistetaan nykyisten asetusten täysimääräinen noudattaminen ja taataan, ettei unionin rahoittamissa palveluissa ole päällekkäisyyttä;

17.  toteaa, että tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen alalla on tähän mennessä jätetty 14 EGR-hakemusta, joista 11 perustui kauppaan liittyvään globalisaatioon ja kolme maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin;

18.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten;

19.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on ottanut käyttöön parannetun menettelyn sen jälkeen, kun parlamentti pyysi nopeuttamaan varojen käyttöönottoa; panee merkille uuden aikataulun aiheuttamat määräaikoihin liittyvät paineet ja mahdolliset vaikutukset tapausten tutkintaan;

20.  pyytää komissiota varmistamaan EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;

21.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

22.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Ruotsin hakemuksen johdosta – EGF/2016/002 SE/Ericsson)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2016/1858.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Oikeusapu rikoksesta epäillyille ja syytetyille rikosoikeudellisissa menettelyissä ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille ***I
PDF 233kWORD 65k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ensivaiheen oikeusavusta rikoksesta epäillyille tai syytetyille henkilöille, jotka ovat menettäneet vapautensa, sekä oikeusavusta eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä (COM(2013)0824 – C7-0429/2013 – 2013/0409(COD))
P8_TA(2016)0368A8-0165/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0824),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 82 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0429/2013),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. maaliskuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 30. kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0165/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. lokakuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/… antamiseksi oikeusavusta rikosoikeudellisissa menettelyissä epäillyille ja syytetyille henkilöille ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevissa menettelyissä etsityille henkilöille

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2016/1919.)

(1)EUVL C 226, 16.7.2014, s. 63.


Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun vastaavanlaiseen kohteluun tai rankaisemiseen ***I
PDF 112kWORD 75k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2016 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta (COM(2014)0001 – C7‑0014/2014 – 2014/0005(COD))
P8_TA(2016)0369A8-0267/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0001),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0014/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 30. kesäkuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0267/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(1);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. lokakuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/… antamiseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2016/2134.)

(1)Tämä kanta korvaa 27. lokakuuta 2015 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0368).


Kiinan ja Europolin välinen strategista yhteistyötä koskeva sopimus *
PDF 232kWORD 39k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2016 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi hyväksynnän antamisesta Euroopan poliisivirastolle (Europol) Kiinan kansantasavallan yleisen turvallisuuden ministeriön ja Europolin välistä strategista yhteistyötä koskevan sopimuksen tekemiseen (08364/2016 – C8-0217/2016 – 2016/0808(CNS))
P8_TA(2016)0370A8-0265/2016

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (08364/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0217/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta 6. huhtikuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/371/YOS(1) ja erityisesti sen 23 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon täytäntöönpanosäännöistä, jotka koskevat Europolin suhteita kumppaneihin, henkilötietojen ja turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihto mukaan lukien, 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/934/YOS(2) ja erityisesti sen 5 ja 6 artiklan,

–  ottaa huomioon luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista, joiden kanssa Europol tekee sopimuksia, 30. marraskuuta 2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/935/YOS(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0265/2016),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan yhteistyösopimuksen säännöksiä sen jälkeen, kun uutta Europol-asetusta(4) ryhdytään soveltamaan; kehottaa komissiota tiedottamaan arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja antamaan tarvittaessa suosituksen sopimusta koskevien kansainvälisten neuvotteluiden käynnistämisen hyväksymiseksi;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja Europolille.

(1)EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37.
(2)EUVL L 325, 11.12.2009, s. 6.
(3)EUVL L 325, 11.12.2009, s. 12.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11. toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.).


AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuus vuoden 2020 jälkeen
PDF 273kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2016 AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen (2016/2053(INI))
P8_TA(2016)0371A8-0263/2016

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus) ja siihen vuonna 2005 ja 2010 tehdyt tarkistukset(1),

–  ottaa huomioon vuonna 1975 tehdyn Georgetownin sopimuksen, jolla perustettiin AKT-valtioiden ryhmä, ja sen tarkistamisen vuonna 1992(2),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2003 annetun komission tiedonannon ”Kohti AKT-maiden kanssa tehtävän yhteistyön täydellistä integroimista EU:n talousarvioon” (COM(2003)0590),

–  ottaa huomioon Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 6. lokakuuta 2015 antaman yhteisen kuulemisasiakirjan ”Kohti uutta kumppanuutta Euroopan unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden välillä vuoden 2020 jälkeen” (JOIN(2015)0033),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa AKT-maiden ja EU:n suhteista, erityisesti 11. helmikuuta 2015 AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnasta(3), 13. kesäkuuta 2013(4) Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun sopimuksen muuttamisesta toisen kerran, 5. helmikuuta 2009 talouskumppanuussopimusten vaikutuksesta kehitysyhteistyön alalla(5) ja 1. huhtikuuta 2004 Euroopan kehitysrahaston (EKR) budjetoinnista(6) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen aiemmat päätöslauselmat ja erityisesti 9. joulukuuta 2015 annetun päätöslauselman ”Neljänkymmenen vuoden kumppanuus: arvio vaikutuksesta AKT-maiden kauppaan ja kehitykseen sekä tulevaisuudennäkymät kestävälle suhteelle AKT-maiden ja Euroopan unionin välillä”(7),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta,

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2015 annetun AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajien yhteisen julkilausuman AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta(8),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvostolle sen 28. ja 29. kesäkuuta 2016 pidetyssä kokouksessa esitetyn EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2012 annetun Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheesta ”EU:n ja Tyynenmeren alueen kehityskumppanuuden uudistaminen” (JOIN(2012)0006),

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2012 annetun Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n ja Karibian yhteisestä kumppanuusstrategiasta (JOIN(2012)0018),

–  ottaa huomioon Afrikan ja Euroopan maiden valtion- ja hallitusten päämiesten Lissabonin huippukokouksessa 9. joulukuuta 2007 hyväksymän yhteisen EU–Afrikka-strategian(9),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kehitysmaiden paikallisviranomaisten roolista kehitysyhteistyössä(10),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2014 annetun AKT-maiden ja EU:n yhteisen julistuksen vuoden 2015 jälkeisestä kehitysohjelmasta(11),

–  ottaa huomioon AKT-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten 13. ja 14. joulukuuta 2012 pidetyssä seitsemännessä huippukokouksessa annetun Sipopon julistuksen ”The Future of the ACP Group in a Changing World: Challenges and Opportunities”(12),

–  ottaa huomioon 13.–16. heinäkuuta 2015 pidetyn kolmannen kansainvälisen kehitysrahoituskonferenssin ja YK:n yleiskokouksessa 27. heinäkuuta 2015 hyväksytyn Addis Abeban toimintaohjelman(13),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksen ja YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 hyväksymän päätösasiakirjan ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”(14),

–  ottaa huomioon Dakarissa (Senegal) 28. ja 29. huhtikuuta 2016 pidetyn yhteisen AKT–EU-neuvoston 41. istunnon,

–  ottaa huomioon Port Moresbyssa (Papua-Uusi-Guinea) 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2016 pidetyn AKT-maiden valtion- ja hallitusten päämiesten kahdeksannen huippukokouksen, jossa hyväksyttiin Waiganin tiedonanto AKT-valtioiden ryhmän tulevista näkymistä ja Port Moresbyn julkilausuma sekä hyväksyttiin AKT-valtioiden ryhmän tulevaisuutta tarkastelevan arvovaltaisten henkilöiden ryhmän loppukertomus,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kehitysvaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0263/2016),

A.  toteaa, että Cotonoun sopimuksen vahvuus ja sen säännöstö perustuvat erinäisiin ainutlaatuisiin ominaispiirteisiin: se on oikeudellisesti sitova asiakirja, sen jäsenvaltioiden lukumäärä (79+28) on vertaansa vailla, se on kehitysyhteistyötä, poliittista yhteistyötä sekä taloudellista ja kaupallista yhteistyötä koskevien kolmen pilarinsa ansiosta kattava, sillä on yhteinen toimielinkehys, ja sillä on suuri, Euroopan kehitysrahastosta (EKR) muodostuva talousarvio;

B.  toteaa, että Cotonoun sopimuksen ensisijainen tavoite eli köyhyyden vähentäminen ja lopulta poistaminen kestävää kehitystä ja AKT-valtioiden asteittaista integroitumista maailmantalouteen koskevien tavoitteiden mukaisesti perustuu lujasti sen 1 artiklaan; toteaa, että kumppanuus perustuu yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, kuten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen, oikeusvaltioon perustuvaan demokratiaan sekä läpinäkyvään ja vastuuvelvolliseen hallintoon;

C.  ottaa huomioon, että yli 80 prosenttia maailman vähiten kehittyneistä maista kuuluu AKT-maihin, millä on erityistä merkitystä EU:n ja AKT-maiden kumppanuudelle;

D.  ottaa huomioon, että AKT-maiden poliittisessa ja taloudellisessa ympäristössä sekä Euroopan unionissa on tapahtunut muutoksia Cotonoun sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen;

E.  katsoo, että AKT-maiden ja EU:n välisten suhteiden olisi jatkossa perustuttava uuteen pohdintaan, jossa tarkastellaan EU:n ja AKT-maiden yhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä;

F.  toteaa, että AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden lukumäärästä huolimatta yhteinen toiminta ei ole toteutunut riittävässä määrin maailmanlaajuisilla foorumeilla;

G.  katsoo, että AKT-maiden ja EU:n välinen kumppanuus on ollut tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet;

H.  katsoo toisaalta, että köyhyyden poistamisen ja AKT-maiden maailmantalouteen integroitumisen tavoitteisiin liittyvät tulokset ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä, koska puolet AKT-maista kuuluu edelleen maailman vähiten kehittyneiden maiden ryhmään ja AKT-maiden osuus maailmankaupasta on yhteensä alle viisi prosenttia ja maailmanlaajuisesta BKT:stä noin kaksi prosenttia;

I.  toteaa, että kauppasuhteet ovat Cotonoun sopimuksen toinen pilari ja että talouskumppanuussopimukset ovat keino edistää näitä suhteita;

J.  ottaa huomioon, että talouskumppanuussopimukset on määritelty Cotonoun sopimuksen 36 artiklassa kehityksen välineiksi, joilla pyritään ”edistämään AKT-valtioiden sujuvaa ja asteittain etenevää yhdentymistä maailmantalouteen erityisesti hyödyntämällä täysimääräisesti alueellisen yhdentymisen ja etelän maiden keskinäisen kaupan tarjoamia mahdollisuuksia”; katsoo, että sisällyttämällä talouskumppanuussopimukset Cotonoun sopimukseen edistetään kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta;

K.  katsoo, että Cotonoun sopimuksessa otetaan huomioon alueellisen yhdentymisen kasvava merkitys AKT-maissa ja AKT-maiden ja EU:n välisessä yhteistyössä sekä sen rooli rauhan ja turvallisuuden edistämisessä, kasvun lisäämisessä ja rajat ylittäviin haasteisiin vastaamisessa;

L.  toteaa, että Cotonoun sopimuksessa käsitellään uusia maailmanlaajuisia haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen, rauhaan ja turvallisuuteen (kuten terrorismin, ääriliikkeiden ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta), mutta se ei ole juuri tuottanut konkreettisia tuloksia näillä aloilla;

M.  ottaa huomioon, että AKT-maiden ja EU:n yhteisten toimielinten kokouksissa ja erityisesti yhteisessä ministerineuvostossa on saavutettu vain vähäisiä konkreettisia tuloksia ja niihin on osallistuttu vain vähän ja alhaisella tasolla;

N.  ottaa huomioon, että EU rahoittaa noin 50 prosenttia AKT-maiden sihteeristön menoista; ottaa huomioon, että jotkin AKT-maat eivät maksa jäsenyysmaksuaan täysimääräisesti;

O.  katsoo, että Cotonoun sopimuksen 8 ja 96 artiklassa tarkoitettu olennaisia osia koskeva poliittinen vuoropuhelu on konkreettinen ja oikeudellinen keino, jolla pidetään kiinni AKT–EU-kumppanuuden yhteisistä arvoista ja edistetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia, jotka ovat keskeisiä tekijöitä kestävässä kehityksessä;

P.  katsoo, että on selvästi tarpeen varmistaa, että ihmisoikeuksia koskevat ehdot säilytetään, ja vahvistaa poliittista vuoropuhelua uudessa sopimuksessa;

Q.  toteaa, että vaikka kansallisten parlamenttien, paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin merkitys tunnustetaan, niiden osallistuminen poliittiseen vuoropuheluun on ollut melko rajallista; toteaa, että AKT-valtioiden ryhmän rooli sellaisenaan on rajoittunut tapauksiin, joissa vedotaan 96 artiklaan; toteaa, että poliittista vuoropuhelua ja erityisesti 96 artiklaa on useimmiten käytetty poliittisten kriisien myöhäisessä vaiheessa eikä ennaltaehkäisevästi;

R.  katsoo, että vaikka kansallisten parlamenttien, paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin rooli on tunnustettu selvästi Cotonoun sopimuksessa sen vuonna 2010 toteutetun tarkistamisen seurauksena, niiden osallistuminen AKT-maiden ja EU:n toimintapolitiikan ja toiminnan tarkasteluun on ollut vähäistä;

S.  ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöihin sovelletaan entistä rajoittavampaa sääntelyä ja muita esteitä, jotka rajoittavat niiden toimintaa ja liikkumavaraa;

T.  ottaa huomioon, että AKT-maiden alueella on Euroopan unioniin assosioituneita merentakaisia maita ja alueita (MMA), joiden erityiset suhteet unioniin puhuvat sen puolesta, että perinteisestä kehitysapulähestymistavasta olisi luovuttava, jotta voidaan ottaa entistä paremmin huomioon niiden kuuluminen eurooppalaiseen perheeseen; toteaa, että vaikka merentakaisten maiden ja alueiden asema on erityinen, ne ovat edelleen yhdennentoista EKR:n edunsaajia kaikkien AKT-maiden tavoin;

U.  ottaa huomioon, että EKR:ää rahoitetaan EU:n jäsenvaltioiden suorilla maksuilla eikä siihen sovelleta EU:n tavanomaisia talousarviosääntöjä; ottaa huomioon, että parlamentilla ei ole EKR:n suhteen muuta toimivaltaa kuin vastuuvapauden myöntäminen jo suoritetuista maksuista eikä sillä ole virallista valvontaoikeutta EKR:n ohjelmasuunnitteluun;

V.  ottaa huomioon, että yhdennestätoista EKR:stä on varattu noin 900 miljoonaa euroa Afrikan rauhanrahastoon ja että noin 1,4 miljardia euroa EKR:n varauksesta käytetään EU:n Afrikka-hätärahastoon;

W.  katsoo, että AKT-maiden kansallisten resurssien ja maastamuuttajayhteisöjen rahalähetysten käyttöönotto voivat olla merkittävä lähde kehitystoimien rahoituksessa;

X.  ottaa huomioon, että sisällyttämällä EKR unionin talousarvioon mahdollistettaisiin demokraattinen valvonta, näkyvyyden lisääminen sekä avoimuuden edistäminen EU:n kehitysvarojen käytössä; ottaa toisaalta huomioon, että EKR:n ohjelmasuunnittelun monivuotinen luonne mahdollistaa varojen ennakoitavuuden ja että sisällyttämällä rahasto unionin talousarvioon saatettaisiin vähentää kehitysvarojen osoittamista AKT-maille muiden ulkopolitiikan painopistealojen edistämiseksi, mitä voitaisiin pitää EU:n ja AKT-maiden välisen etuoikeutetun kumppanuuden heikentämisenä; katsoo, että sisällyttämällä EKR unionin talousarvioon saatettaisiin myös vaarantaa rahoitus Afrikan rauhanrahastoon samoin kuin muihin tärkeisiin aloitteisiin, kuten Afrikka-hätärahastoon, paitsi jos luodaan erityinen väline kehitysyhteistyöhön liittyvien turvallisuusmenojen rahoittamiseksi;

1.  toteaa, että AKT-maiden ja EU:n yhteistyö on arvokas ja ainutlaatuinen saavutus, joka on vahvistanut AKT-maiden ja EU:n kansalaisten ja jäsenvaltioiden sekä niiden parlamenttien välisiä siteitä viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana; toteaa, että AKT-maat ovat osoittaneet sitoutuneensa yhteiseen toimintaan ryhmänä, ja painottaa, että jotta voidaan tehostaa yhteistyötä ja mukauttaa sitä uusiin haasteisiin, on hyväksyttävä uusi rakenne, jossa säilytetään ne AKT–EU-säännöstön osat, jotka ovat luonteeltaan yleismaailmallisia, kuten sitoutuminen ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon, inhimilliseen kehitykseen, hyvään hallintotapaan ja demokratiaan, oikeusvaltioperiaatetta koskevan tavoitteen saavuttaminen ja parhaiden käytäntöjen vaihto yhteisessä toimintakehyksessä, vaikka suurin työ on tehtävä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, mikä tarkoittaa, että sen on tapahduttava sellaisten alueellisten sopimusten mukaisesti, jotka on muokattu vastaamaan erityisiä alueellisia tarpeita sekä EU:n ja kyseisen alueen välisiä molemminpuolisia etuja;

2.  korostaa, että yhteisen toimintakehyksen ja alueellisten sopimusten olisi oltava oikeudellisesti sitovia; painottaa, että niiden tehokkuuden lisäämiseksi, päällekkäisyyksien vähentämiseksi ja päällekkäisten toimintakehysten välttämiseksi olisi laadittava alueellisia sopimuksia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen kanssa siten, että otetaan huomioon olemassa olevat alueelliset ja osa-alueelliset järjestöt, esimerkiksi Afrikan unioni, alueelliset talousyhteisöt, alueelliset strategiat ja alueelliset sopimukset, kuten talouskumppanuussopimukset, ja niihin olisi voitava sisällyttää muita maita, kuten Pohjois-Afrikan maita, tai niiden avulla olisi voitava luoda ryhmittymiä erityisten etujen tai tarpeiden mukaisesti (esimerkiksi kehityksen nykytila, kuten vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa, tai maantieteelliset erityispiirteet, kuten pienten kehittyvien saarivaltioiden tapauksessa);

Tavoitteet, periaatteet ja yhteistyön ehdot

3.  vaatii, että Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet asetetaan keskeiselle sijalle uudessa sopimuksessa ja että luodaan vankkoja seurantajärjestelmiä, joilla varmistetaan, että sopimuksen täytäntöönpano myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteisiin;

4.  kehottaa valvomaan kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa säännöllisesti sellaisen AKT-maiden ja EU:n seuranta-, vastuuvelvollisuus- ja tarkistusjärjestelmän avulla, johon kuuluu AKT-maiden ja EU:n edustajia sekä keskeisten valtiollisten elinten ja parlamenttien, alue- ja paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisöjen edustajia, ja laatimaan vuosittain päätelmiä ja suosituksia kansallisiksi, alueellisiksi ja maailmanlaajuisiksi tarkistusprosesseiksi ja niiden jatkotoimiksi;

5.  painottaa lisäksi, että tulevan sopimuksen yhteydessä julkisen alakohtaisen toimintapolitiikan suunnittelussa, laatimisessa ja täytäntöönpanossa olisi otettava täysimääräisesti huomioon tietoon perustuva toimintapolitiikka;

6.  kehottaa säilyttämään köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnan ja niiden lopullisen poistamisen sekä kestävän kehityksen edistämisen AKT-maiden ja EU:n välisen yhteistyön ensisijaisena tavoitteena; korostaa kuitenkin, että uuden sopimuksen on ensisijaisesti oltava omavastuullisuuden periaatteeseen perustuva poliittinen hanke ja että avunantajiin ja avunsaajiin perustuva ajatusmalli on selvästi hylättävä; katsoo, että yhteistyön olisi tapahduttava yhteistä etua koskevilla aloilla, joilta voidaan odottaa molemminpuolisia hyötyjä niin taloudelliselta kuin myös rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, hyvän hallintotavan ja demokratian, muuttoliikkeen, ympäristön, ilmastonmuutoksen sekä muiden AKT-maiden ja EU:n väestön hyvinvointiin liittyvien alojen kannalta;

7.  muistuttaa olevansa sitä mieltä, että kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus on keskeinen tekijä uusien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa; katsoo, että Cotonoun sopimuksen kattavuus edistää kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta ja se olisi sen vuoksi säilytettävä uudessa sopimuksessa; huomauttaa, että on tarpeen ylläpitää kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevia erityisiä määräyksiä ja vahvistaa uuden sopimuksen kehyksessä käytävää vuoropuhelua asiaan liittyvistä kysymyksistä; muistuttaa ehdotuksestaan, joka koskee kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta tarkastelevien pysyvien yhteisesittelijöiden asettamista yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puitteissa;

8.  katsoo, että kansainvälisesti sovittujen avun tuloksellisuuden periaatteiden kunnioittaminen on olennaisen tärkeää Agenda 2030:n täytäntöönpanon kannalta, ja katsoo, että tulevaan sopimukseen olisi sisällytettävä tätä koskeva viittaus;

9.  vaatii, että Cotonoun sopimuksen olennaiset osat, jotka koskevat ihmisoikeuksia, demokratian periaatteita ja oikeusvaltiota, muodostavat edelleen uuden sopimuksen arvoihin perustuvan perustan; kehottaa lisäämään sopimuksen olennaiseksi osaksi hyvän hallintotavan rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa koskevan uuden kestävän kehityksen tavoitteen 16 mukaisesti; muistuttaa, että on tärkeää panna Cotonoun sopimuksen 9 artikla kaikilta osin täytäntöön;

10.  korostaa, että poliittinen vuoropuhelu on Cotonoun sopimuksen keskeinen osa ja että sen 8 ja 96 artikla ovat konkreettisia ja oikeudellisia keinoja, joilla säilytetään AKT-maiden ja EU:n suhteiden olennaiset osat, vaikka niitä ei ole aina käytetty tehokkaasti; vaatii, että poliittinen vuoropuhelu pysyy edelleen keskeisenä oikeudellisena pilarina uuden sopimuksen yhteisessä toimintakehyksessä ja alueellisella tasolla; vaatii, että poliittista vuoropuhelua käytetään tehokkaammin ja järjestelmällisemmin sekä ennakoivasti poliittisten kriisien ehkäisemiseksi;

11.  huomauttaa, että Cotonoun sopimuksen 97 artiklassa määrätään neuvottelumenettelystä ja aiheellisista toimenpiteistä vakavissa korruptiotapauksissa; pitää valitettavana, että artiklaan on tähän mennessä vedottu vain kerran; kehottaa vahvistamaan menettelyä tulevassa EU:n ja AKT-maiden välisessä kumppanuussopimuksessa siten, että siitä tulee täysin toimiva;

12.  korostaa tässä yhteydessä, että poliittinen vuoropuhelu on arvokas perusta kumppanimaiden kansojen tilanteen parantamiselle; pitää valitettavana kyseisen välineen riittämätöntä käyttöä ja sen heikkoa vaikuttavuutta tähän mennessä; kehottaa siksi kaikkia AKT-maita ja EU:n jäsenvaltioita tehostamaan ihmisoikeustilanteen ja sopimuksen muiden olennaisten ja perustavanlaatuisten osien seurantaa, katsoo, että seurannan on oltava osallistavaa, ja kehottaa arvioimaan näiden osien toteuttamista säännöllisesti kahden tai useamman vuoden välein ja laatimaan asiasta yhteisiä kertomuksia niin kutsuttua ”naming, shaming and praising” -periaatetta noudattaen; pyytää, että kertomusten tulokset esitetään yhteisissä AKT–EU-kokouksissa ja että niitä käytetään poliittisen vuoropuhelun perustana sekä kansallisten, alueellisten ja globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien seurantatoimien pohjana;

13.  vaatii vahvistamaan AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien ja alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista AKT-maiden ja EU:n politiikkatoimiin ja toimiin kaikissa vaiheissa suunnittelusta ja ohjelmasuunnittelusta täytäntöönpanoon, arviointiin ja seurantaan erityisesti toissijaisuusperiaatteen kannalta;

14.  kehottaa kaikkia uuden sopimuksen sopimuspuolia sitoutumaan paikallis- ja aluehallinnon itsehallinnon ja valmiuksien lujittamiseen, jotta nämä voivat täyttää asianmukaisesti ja tehokkaasti tehtävänsä ja toimia tärkeässä asemassa AKT-maiden kehittämiseksi;

15.  vaatii vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan osallistumista poliittiseen vuoropuheluun, ohjelmasuunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä lisäämään tukea kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti toimien kohteena suoraan olevien paikallisten ryhmien valmiuksien kehittämiselle; korostaa tässä yhteydessä vaaraa, joka liittyy kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kutistumiseen joissakin maissa, ja tarvetta ottaa mukaan myös ryhmät, jotka eivät pysty puolustamaan omia etujaan, kuten vähemmistöt, nuoret ja naiset, tai joita hallitukset eivät ole tunnustaneet niiden oikeutetusta demokraattisesta edusta huolimatta;

16.  katsoo, että yksityisellä sektorilla voi olla keskeinen rooli kehitysprosessissa ja se voi osallistua kehitysrahoitukseen edellyttäen, että investoinnit toteutetaan väestöä, perinteistä omistus- tai käyttöoikeutta sekä ympäristöä kunnioittaen liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen mukaisesti; kehottaa sen vuoksi tukemaan yksityisiä investointeja Euroopan investointipankin (EIP) johdolla edellyttäen, että noudatetaan kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä sekä sosiaalista suojelua ja ympäristönsuojelua koskevia sääntöjä; korostaa, että uudessa kumppanuudessa etusijalle olisi asetettava pientuottajat ja -viljelijät sekä mikro- ja pk-yritysten kannalta suotuisan toimintaympäristön turvaaminen; vaatii lisäksi, että paikallista ja kansallista yksityistä sektoria kuullaan päätöksenteon aikana ohjelmasuunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheessa;

Tulevat AKT–EU-toimielimet

17.  kehottaa sisällyttämään yhteisen AKT–EU-neuvoston kokouksiin politiikkaa koskevia keskusteluja ajankohtaisista ja kiireellisistä aiheista, myös arkaluonteisista kysymyksistä, ja asettamaan tavoitteeksi yhteisten päätelmien hyväksymisen niistä; kehottaa asiaankuuluvien AKT-maiden ja EU:n jäsenvaltioiden ministeriöitä tehostamaan osallistumistaan ministeritasolla, jotta kokouksilla olisi tarvittava poliittinen legitimiteetti ja jotta kumppanuuden periaate saisi tarvittavaa näkyvyyttä;

18.  vaatii, että uuteen yhteistyösopimukseen sisällytetään vahva parlamentaarinen ulottuvuus yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen avulla, joka mahdollistaa avoimen demokraattisen ja kattavan parlamentaarisen vuoropuhelun, jossa käsitellään myös vaikeita ja arkaluonteisia aiheita, edistetään yhteisiä (alueellisia) poliittisia hankkeita, tarjotaan niille demokraattinen perusta sidosryhmien osallisuudella, valvotaan täytäntöönpanoelimen työskentelyä sekä kehitysyhteistyötä, edistetään demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja myötävaikutetaan siten merkittävästi uuteen yhteistyökumppanuuteen samoista lähtökohdista; painottaa, että on tärkeää, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous osallistuu varhaisessa vaiheessa kaikkiin merkityksellisiin keskusteluihin, jotka koskevat AKT-maiden ja EU:n välistä kumppanuutta vuoden 2020 jälkeisenä aikana;

19.  korostaa, että yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen olisi varmistettava kaikkien poliittisten voimien asianmukainen demokraattinen ja oikeasuhteinen edustus ja osallistuminen keskusteluihin; kehottaa siksi kansallisia valtuuskuntia yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa sisällyttämään valtuuskuntiinsa kansalliseen poliittiseen kirjoonsa kuuluvia parlamenttiedustajia ja varmistamaan opposition osallistumisen;

20.  vaatii, että yhteinen parlamentaarinen edustajakokous mukautetaan uuteen alueelliseen rakenteeseen, jotta se voi keskittyä työssään alueellisilla foorumeilla kysymyksiin, joilla on alueellista merkitystä, ottaa vahvasti mukaan kansalliset ja alueelliset parlamentit ja pitää samalla säännöllisesti mutta harvemmin yhteisiä AKT–EU-kokouksia; kehottaa sisällyttämään kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa järjestettäviä kokouksia yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen istuntoihin, jotta kehitetään ja laajennetaan keskustelua edustajakokouksen esityslistaan liittyvistä aiheista;

21.  kehottaa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajistoa kehittämään edustajakokouksen työohjelman strategisempaa suuntausta; kehottaa lisäämään yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valiokuntien mietintöihin selvän viittauksen 17:ään kestävän kehityksen tavoitteeseen, jotta mahdollistetaan kunkin tavoitteen jatkuva seuranta; kehottaa yhdenmukaistamaan yhteisiä päätöslauselmia yleisellä AKT–EU-foorumilla kiireellisistä kansainvälisistä aiheista, kestävän kehityksen tavoitteita koskevista viivästyksistä ja ihmisoikeusloukkauksista sekä yhdenmukaistamaan alueellisten tai muiden vastaavien kokousten päätöslauselmia ajankohtaisista aiheista ja kysymyksistä, jotka ovat kiireellisiä ja koskevat jonkin alueen tai tietyn yksittäisen ryhmän erityistä etua; muistuttaa tässä yhteydessä korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa siitä, että on politiikan kannalta tärkeää, että neuvosto osallistuu ministeritasolla yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen istuntoihin; kehottaa kutsumaan AKT-maiden ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajat yhteisen neuvoston kokouksiin, jotta varmistetaan tuloksellinen ja vastavuoroinen tietovirta ja parannetaan toimielinten välistä yhteistyötä;

22.  kehottaa toteuttamaan lisätoimia, joilla tehostetaan yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen harjoittamaa kehitystä koskevan ohjelmasuunnittelun valvontaa ottaen huomioon kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevat periaatteet ja tällaisen valvonnan seurantaa; kehottaa komissiota ja hallituksia edistämään kansallisten parlamenttien, paikallisten ja alueellisten viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, yksityisen sektorin ja maastamuuttajayhteisöjen osallistumista kaikkiin kehitystä koskevan ohjelmasuunnittelun etu- ja jälkikäteen toteutettavan valvonnan vaiheisiin ja toimittamaan kaikki saatavissa olevat tiedot hyvissä ajoin ja avoimesti kansallisille parlamenteille auttaakseen niitä demokraattisen valvonnan harjoittamisessa;

23.  katsoo, että EU:n ja AKT-maiden kumppanuudessa olisi pyrittävä ottamaan mukaan muita globaaleja kumppaneita (kuten Afrikan unioni ja YK) sekä muita kansainvälisiä toimijoita aina, kun se on mahdollista, ja pyrittävä tehostamaan koordinointia ja yhteistyötä ilman päällekkäistä työtä tai päällekkäisiä tehtäviä, jotta voidaan selvitä sotien, sisäisten konfliktien, levottomuuden, haurauden ja siirtymävaiheen haasteista;

Tuleva rahoitus

24.  on vakuuttunut, että Cotonoun sopimuksen voimassaolon päättyminen samaan aikaan unionin monivuotisen rahoituskehyksen kanssa tarjoaa tilaisuuden päättää viimeinkin Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä unionin talousarvioon, jotta voidaan lisätä EU:n kehitysrahoituksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta, avoimuutta, demokraattista valvontaa, näkyvyyttä ja johdonmukaisuutta; tähdentää kuitenkin, että EKR:n sisällyttämiselle unionin talousarvioon olisi asetettava ehdoksi i) kehitysvarojen taattu turvaaminen siten, että säilytetään kehitysmaille tarkoitetun rahoituksen taso, ja ii) pysyvän ja erillisen ratkaisun löytäminen EU:n rahoittamia kehitysyhteistyöhön liittyviä ja sen kanssa johdonmukaisia turvallisuutta koskevia menoja varten; painottaa, että unionin talousarvioon sisällytettynäkin EKR:ssä olisi oltava EU:n kehitysyhteistyöhön mukautettuja vertailuarvoja; kehottaa kumpaakin osapuolta uudistamaan rahoitusvälineitä ja edistämään yleistä ja alakohtaista budjettitukea mahdollisuuksien mukaan;

25.  huomauttaa, että unionin talousarvioon kuuluu jo tietyille kumppaneille kohdennettuja rahoitusvälineitä ja että EKR:n budjetointi voidaan järjestää niin, että se heijastaa ja edistää AKT-maiden ja EU:n erityissuhdetta kestävän kehityksen edistämiseksi; kehottaa komissiota esittämään mainituista asioista etenemissuunnitelman ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen edellyttämiä ehdotuksia;

26.  muistuttaa, että AKT-maiden ja EU:n suhteiden on oltava tulevaisuudessa luonteeltaan poliittisia esimerkiksi siten, että pyritään toteuttamaan erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla yhteisiä poliittisia hankkeita, eivätkä ne saisi perustua pääasiassa avunantajan ja avunsaajan suhteeseen; korostaa näin ollen, että EU:n kehitysavun periaatteita on sovellettava yhdenvertaisesti kaikkiin kehitysmaihin ja että kehittyneiden AKT-maiden on sen vuoksi vähitellen lakattava vastaanottamasta EU:n kehitysapua samoin ehdoin kuin AKT-maihin kuulumattomien maiden; katsoo, että AKT-maiden suurempi omarahoitusosuus olisi niiden AKT-maiden tavoitteiden mukainen, jotka koskevat niiden asemaa itsenäisenä toimijana, ja korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää sisällyttää uuteen sopimukseen AKT-maiden valmiuksia lujittavia välineitä, jotta ne voivat rahoittaa elintärkeitä talouden aloja; pyytää osapuolia kaksinkertaistamaan ponnistuksensa vahvistaakseen AKT-maiden valmiuksia ottaa käyttöön ja käyttää kansallisia resursseja erityisesti vahvistamalla verojärjestelmiä, luonnonvarojen hyvää hoitoa, teollistamista sekä raaka-aineiden jalostusta paikallisille, alueellisille ja kansainvälisille markkinoille;

27.  korostaa, että yhdestoista EKR on pääasiallinen rahoituksen lähde Afrikan rauhanrahastolle siitä huolimatta, että tämän oli tarkoitus olla väliaikainen ratkaisu, kun rahasto perustettiin vuonna 2003; vaatii perustamaan erillisen välineen kehitysyhteistyöhön liittyvien turvallisuutta koskevien menojen rahoitusta varten;

28.  panee merkille 7. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa”; huomauttaa, että EU:n talousarvio ja EKR:n osuus kahdeksan miljardin euron paketista koostuvat yksinomaan jo suunnitellusta avusta; kehottaa olemaan vaarantamatta edunsaajien kehitysapua ja rahoittamaan muuttoliikkeeseen liittyviä aloitteita uusilla määrärahoilla;

29.  kehottaa ottamaan käyttöön kaikkia merentakaisia maita ja alueita koskevan välineen, joka vastaisi niiden erityisasemaa niiden eurooppalaiseen perheeseen kuulumisen vuoksi; kehottaa tiivistämään AKT-maiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää osallistavaa ja kestävää kehitystä niiden omilla alueilla ja jotta merentakaiset maat ja alueet voivat paremmin yhdentyä alueelliseen ympäristöönsä;

Kauppaa koskeva ulottuvuus: talouskumppanuussopimukset

30.  muistuttaa, että talouskumppanuussopimukset muodostavat alueellisen yhteistyön perustan ja että niiden on oltava kehityksen ja alueellisen yhdentymisen välineitä; korostaa siksi oikeudellisesti sitovien, kestävyyttä edistävien (ihmisoikeuksia sekä sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja koskevien) määräysten merkitystä ja painottaa, että on tärkeää luoda tehokkaita seurantajärjestelmiä, joihin osallistuu useita kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotta voidaan määrittää ja estää kaupan vapauttamisesta johtuvat mahdolliset kielteiset vaikutukset;

31.  kehottaa tekemään Cotonoun sopimuksen jälkeisestä sopimuksesta poliittisen puitesopimuksen, jossa asetetaan talouskumppanuussopimuksia koskevia sitovia vähimmäisvaatimuksia, jotta voidaan varmistaa jatkuvuus talouskumppanuussopimusten kytköksillä nykyisen Cotonoun sopimuksen hyvää hallintoa, ihmisoikeuksien kunnioittamista myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa sekä sosiaalisten normien ja ympäristönormien kunnioittamista koskevien kestävän kehityksen määräysten kanssa, ja toteaa, että se tarjoaisi asianmukaiset puitteet kestävälle kehitykselle ja politiikan johdonmukaisuudelle; kehottaa käynnistämään talouskumppanuussopimuksen vaikutuksia koskevan yhteisen parlamentaarisen valvonta- ja seurantaprosessin sekä ottamaan käyttöön jäsennellyt kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismit;

o
o   o

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, AKT-ministerineuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen puheenjohtajistolle.

(1)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/03_01/pdf/mn3012634_en.pdf
(2)http://www.epg.acp.int/fileadmin/user_upload/Georgetown_1992.pdf
(3)EUVL C 310, 25.8.2016, s. 19.
(4)EUVL C 65, 19.2.2016, s. 257.
(5)EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 120.
(6)EUVL C 103 E, 29.4.2004, s. 833.
(7)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/2015_acp2/pdf/101905en.pdf
(8)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/2015_acp2/pdf/1081264en.pdf
(9)http://www.africa-eu-partnership.org/sites/default/files/documents/eas2007_joint_strategy_en.pdf
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0336.
(11)http://www.acp.int/content/acp-eu-stand-together-post-2015-development-agenda
(12)http://www.epg.acp.int/fileadmin/user_upload/Sipopo_Declaration.pdf
(13)YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/69/313.
(14)YK:n yleiskokouksen päätöslauselma A/RES/70/1.

Oikeudellinen huomautus