Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2022(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0156/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0156/2017

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 05/04/2017 - 9.12
CRE 05/04/2017 - 9.12

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0114

Hyväksytyt tekstit
PDF 365kWORD 54k
Keskiviikko 5. huhtikuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
P8_TA(2017)0114A8-0156/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018 (2017/2022(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017(6),

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman sovittelukomitean talousarviomenettelyssä hyväksymästä esitystä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 koskevasta yhteisestä tekstistä(7),

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2018,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 3. huhtikuuta 2017 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 96 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 96 ja 97 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0156/2017),

A.  ottaa huomioon, että tämä menettely on uuden vaalikauden kolmas kokonainen talousarviomenettely ja että menossa on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen viides voimassaolovuosi;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteerin raporttiin sisältyvässä ehdotuksessa vuoden 2018 talousarvioksi otetaan huomioon, että otsakkeen 5 määrärahojen enimmäismäärä kasvaa vuodesta 2017, mikä tarkoittaa, että kasvunvaraa on enemmän ja investointeja voidaan lisätä, samalla kun jatketaan säästötoimia ja parannetaan edelleen tehokkuutta;

C.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti vuoden 2018 talousarviolle seitsemää ensisijaista tavoitetta, jotka ovat vuoden 2019 vaaleja koskevan tiedotuskampanjan aloittaminen, turvatoimien vakiinnuttaminen, monivuotisten rakennushankkeiden jatkaminen, investoiminen menettelyjen digitalisointiin ja automatisointiin, iirin kielen täysimääräisen käyttöönoton virallisena kielenä edellyttämien toimenpiteiden jatkaminen, brexitin mahdollisten vaikutusten analysointi ja ympäristön huomioon ottavan lähestymistavan edistäminen kuljetuksissa;

D.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti parlamentin alustavassa ennakkoarvioesityksessä vuoden 2018 talousarvioksi 1 971 883 373:a euroa, mikä tarkoittaa 3,26 prosentin kokonaislisäystä vuoden 2017 talousarvioon nähden ja 19,06 prosentin osuutta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5;

E.  ottaa huomioon, että pääsihteeri on ehdottanut 47,6 miljoonan euron ylimääräisiä lisäinvestointeja turvallisuushankkeiden lujittamiseksi, Adenauer-rakennushankkeeseen liittyvien pitkäaikaisten vuokrasopimusten maksuihin ja vuoden 2019 vaalien tiedotuskampanjan aloittamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että lähes 68 prosenttia talousarviosta on pääasiassa jäsenten palkkioihin, henkilöstön palkkoihin ja jäsenten ja henkilöstön korvauksiin sekä rakennuksiin liittyviä indeksisidonnaisia menoja, joita mukautetaan henkilöstösääntöjen, alakohtaisen indeksoinnin tai inflaatioasteen perusteella;

G.  ottaa huomioon, että 8. maaliskuuta 2017 kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi julkaistusta parlamentin raportista ”Naiset Euroopan parlamentissa” ilmenee, että parlamentissa sukupuolijakauma on johtotehtävissä epätasapainoinen, sillä 83,3 prosenttia parlamentin apulaispääsihteereistä ja pääjohtajista on miehiä ja 16,7 prosenttia naisia, 70,2 prosenttia parlamentin johtajista on miehiä ja 29,8 prosenttia naisia ja 65,9 prosenttia parlamentin yksikönpäälliköistä on miehiä ja 34,1 prosenttia naisia;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan unionilla on velvollisuus kunnioittaa kielellistä monimuotoisuutta ja kieleen perustuva syrjintä on kielletty, mistä seuraa, että kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus käyttää mitä tahansa unionin 24 virallisesta kielestä kirjeenvaihdossa unionin toimielinten kanssa ja toimielimet ovat velvollisia vastaamaan samalla kielellä;

I.  toteaa parlamentin painottaneen jo 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016(8), että vuoden 2016 talousarviolla olisi oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita;

J.  katsoo, että parlamentin uskottavuus budjettivallan käyttäjänä on suurelta osin riippuvainen sen kyvystä pitää omat menonsa kurissa;

K.  katsoo, että parlamentin uskottavuus on suurelta osin riippuvainen sen kyvystä kehittää demokratiaa unionin tasolla;

Yleiset puitteet

1.  korostaa, että parlamentin talousarvion osuuden otsakkeesta 5 olisi pysyttävä alle 20 prosentissa vuonna 2018; panee merkille, että vuoden 2018 ennakkoarviossa osuus on 18,88 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2017 (19,26 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 viidentoista viime vuoden aikana;

2.  kehottaa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 annettujen päätöslauselmien 15 kohdassa ja edellä mainitun, neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 26. lokakuuta 2016 annetun päätöslauselman 98 kohdassa esitettyjen pyyntöjen mukaisesti käyttämään ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyssä menetelmää, jossa parlamentin talousarvio laaditaan todellisten tarpeiden mukaan eikä kerroinjärjestelmällä;

3.  panee merkille, että poikkeuksellisiin investointeihin ja menoihin on vuonna 2018 varattu 47,6 miljoonaa euroa (saman verran kuin vuonna 2017); katsoo, että vuoden 2019 tiedotuskampanjaa tulisi pitää poikkeuksellisena menona;

4.  panee merkille, että vuoden 2018 alustavaan ennakkoarvioesitykseen on sisällytetty pyydetyt 75 prosenttia vuoden 2019 vaalien tiedotuskampanjan määrärahoista, koska suurin osa sopimuksista allekirjoitetaan vuonna 2018;

5.  tähdentää, että suurin osa parlamentin talousarviosta määräytyy lakisääteisten velvoitteiden tai sopimusvelvoitteiden perusteella ja että siihen sovelletaan vuotuista indeksointia;

6.  tukee puhemiehistön kanssa 28. maaliskuuta 2017 tehtyä sopimusta vuoden 2018 ennakkoarvion tasosta; alentaa menojen tasoa 18,4 miljoonalla eurolla puhemiehistön alkuperäiseen kantaan verrattuna; vahvistaa vuoden 2018 ennakkoarvionsa kokonaistasoksi 1 953 483 373 euroa, mikä tarkoittaa 2,3 prosentin kokonaiskasvua vuoden 2017 talousarviosta;

7.  tähdentää, että parlamentin keskeisiä tehtäviä ovat lainsäätäjänä toimiminen, kansalaisten edustaminen ja muiden toimielinten työn valvominen;

8.  korostaa parlamentin roolia eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostamisessa ja unionin arvojen edistämisessä;

9.  korostaa, että pääsihteerin ehdottamista määristä on säästettävä, ja kannustaa voimakkaasti kaikkiin toimiin julkisten varojen käytön tehostamiseksi ja käytön avoimuuden lisäämiseksi;

Avoimuus ja saavutettavuus

10.  panee tyytyväisenä merkille vastauksen budjettivaliokunnan pyyntöön, jonka se esitti 14. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017(9) ja toistamiseen päätöslauselmassa neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017(10) ja joka koski keskipitkän ja pitkän aikavälin talousarviosuunnitelmaa, jossa eroteltaisiin selvästi toisistaan investoinnit sekä parlamentin toimintaan ja sen lakisääteisiin velvoitteisiin liittyvät toimintamenot (mukaan luettuina vuokrat ja hankinnat);

11.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin ennakkoarviota tuloista ja menoista koskevia menettelyjä käsittelevän työryhmän perustamisen; toteaa, että parlamentti on kehottanut harkitsemaan sisäisiä talousarviomenettelyjä koskevien työjärjestyksen määräysten tarkistamisen jatkamista(11); korostaa, että puhemiehistön ja budjettivaliokunnan jäsenten on saatava ennakkoarviomenettelyä koskevat tarvittavat tiedot hyvissä ajoin, selkeässä muodossa ja riittävän yksityiskohtaisina, jotta puhemiehistö ja budjettivaliokunta voivat käyttää tekemiensä päätösten perustana kattavaa yleiskuvaa parlamentin talousarvion tilanteesta ja tarpeista;

12.  pyytää toistamiseen pääsihteeriä laatimaan ehdotuksen talousarvion esittelemiseksi kansalaisille sopivan yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävässä ja käyttäjäystävällisessä muodossa parlamentin verkkosivustolla, jotta kaikilla kansalaisilla olisi mahdollisuus saada parempi käsitys parlamentin toimista ja painopisteistä ja niitä koskevien menojen kehityksestä;

13.  pitää vierailijaryhmiä yhtenä keskeisistä välineistä, joilla lisätään kansalaisten tietoisuutta parlamentin toiminnasta; panee tyytyväisenä merkille vierailijaryhmiä koskevat tarkistetut säännöt ja katsoo, että varojen väärinkäytön riski on vähentynyt uusien ja tiukempien sääntöjen täytäntöönpanon vuoksi; kehottaa tältä pohjalta puhemiehistöä tarkistamaan yhdessä tiedotus- ja viestintäpolitiikkaa käsittelevän työryhmänsä kanssa jäsenten vierailijaryhmien määrärahoja ottaen huomioon viime vuosien inflaation, joka on kasvattanut vierailujen kustannuksia; katsoo, että vaikka summien ei ole tarkoitus kattaa vierailijaryhmien kaikkia kustannuksia vaan ne pitäisi pikemminkin katsoa tueksi, ei voida jättää huomiotta sitä, että avustuksen kattama osuus kustannuksista pienenee, jos sitä ei mukauteta inflaatioon; pyytää puhemiehistöä ottamaan huomioon, että tämä ero vaikuttaa suhteettoman paljon muita vähemmän vauraista sosioekonomisista oloista tuleviin vierailijaryhmiin, joiden omat varat ovat hyvin rajalliset;

Turvallisuus ja kyberturvallisuus

14.  panee merkille meneillään olevat toimet, joilla parannetaan kiinteistöjen, laitteiden ja henkilöstön turvallisuutta, kyberturvallisuutta ja viestinnän turvallisuutta parlamentissa; pyytää pääsihteeriä ja puhemiehistöä jatkamaan yleisen turvallisuusstrategian toteuttamista ja edistämään edelleen parannuksia parlamentin turvallisuusrakenteissa ja turvallisuuteen liittyvissä toimintatavoissa ja -kulttuureissa; painottaa tarvetta parantaa parlamentille tarjottavien tietotekniikkapalvelujen suoritustasoa investoimalla henkilöstön koulutukseen mutta myös valitsemalla toimeksisaajat paremmin näiden palvelujen ja tietoteknisten valmiuksien tarkemman arvioinnin perusteella;

15.  katsoo äskettäisten tapahtumien osoittavan, että kyberhyökkäysten todennäköisyys on kasvanut jyrkästi ja että näissä hyökkäyksissä käytetty teknologia on usein niiden torjuntaan tarkoitettuja kyberturvallisuustoimenpiteitä edistyneempää; katsoo, että tietoteknisten välineiden merkitys jäsenten ja henkilöstön työssä on nykyisin huomattava mutta ne ovat haavoittuvaisia tällaisille hyökkäyksille; pitää näin ollen myönteisenä, että kyberturvallisuus sisällytetään parlamentin yleiseen strategiseen hallintokehykseen, ja katsoo, että se auttaa parlamenttia suojelemaan paremmin omaisuuttaan ja tietojaan;

16.  pitää valitettavana, että vaikka parlamenttiin on asennettu SECEM-järjestelmä (SECure EMail), se ei voi vastaanottaa rajoitettuja (EU RESTRICTED) ja turvallisuusluokittelemattomia muistioita toisilta toimielimiltä; pahoittelee, että parlamentti ei pysty yksin kehittämään omaa turvallisuusluokiteltujen tietojen järjestelmää ja huomioi, että asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja muiden toimielinten kanssa; odottaa, että neuvottelut auttavat löytämään parhaat keinot, joiden avulla parlamentti voi vastaanottaa rajoitettuja ja turvallisuusluokittelemattomia muistioita; kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle lisätietoja meneillään olevien neuvottelujen uusimmista käänteistä ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2017;

17.  panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset jatkaa menettelyjen digitalisointia ja automatisointia; kannustaa tarjoamaan enemmän mahdollisuuksia käyttää turvallista digitaalista allekirjoitusta hallintomenettelyissä, jotta voidaan vähentää paperinkulutusta ja säästää aikaa;

18.  panee tyytyväisenä merkille, että Belgian hallitus sekä Euroopan parlamentti, neuvosto, komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja muut Brysseliin sijoittautuneet toimielimet ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan turvallisuusselvityksistä, joita on tehtävä kaikista ulkopuolisten toimeksisaajien työntekijöistä, jotka haluavat päästä unionin toimielinten tiloihin; kehottaa pääsihteeriä harkitsemaan, onko suotavaa laajentaa yhteisymmärryspöytäkirja koskemaan virkamiehiä, parlamentin jäsenten avustajia ja harjoittelijoita, jotta voidaan tehdä tarvittavat turvallisuusselvitykset ennen heidän palvelukseen ottamistaan;

Kiinteistöpolitiikka

19.  palauttaa mieliin, että viimeisin puhemiehistön hyväksymä keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategia on vuodelta 2010; ihmettelee, miksei puhemiehistö ei ole esittänyt tämän vaalikauden aikana parlamenttia koskevaa pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa parlamentin aiemmista päätöslauselmista huolimatta; kehottaa pääsihteeriä ja varapuhemiehiä esittämään budjettivaliokunnalle uuden keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian mahdollisimman pian ja ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2017;

20.  muistuttaa pyynnöstään, joka koskee varhaiseen tiedottamiseen perustuvaa avointa päätöksentekoa kiinteistöpolitiikan alalla ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 203 artiklan; pyytää tässä mielessä lisätietoja Wayenbergin päiväkodin laajentamisesta;

21.  pyytää lisätietoja Paul-Henri Spaak -rakennuksen (PHS) peruskorjaushankkeesta ja haluaa nähdä etenkin riippumattomien ulkopuolisten toimeksisaajien lausunnot vasta 25-vuotiasta PHS-rakennusta koskevista mahdollisista vaihtoehdoista; kehottaa pääsihteeriä esittämään tällaisen selvityksen tulokset budjettivaliokunnalle mahdollisimman pian; tähdentää, että nykyinen rakennus ei täytä vakausvaatimuksia, joita sovelletaan parlamentaariseen toimintaan käytettävään julkiseen rakennukseen, jossa turvallisuustaso on korkeampi ja jonka on kestettävä ulkoisia häiriöitä romahtamatta; arvostelee sitä, että PHS-rakennus ei vakauden suhteen täytä edes nykyaikaisia vähimmäisvaatimuksia, ja toteaa, että jo nyt on jouduttu turvautumaan useisiin toimiin sen vakauden varmistamiseksi; kehottaakin parlamentin puhemiehistöä ja hallintoa työstämään tulevia ratkaisuja, joiden avulla voidaan suojella uudessa PHS-rakennuksessa työskenteleviä henkilöitä ja taata heille terveelliset työolot; panee merkille määrärahat, joita pääsihteeri ehdottaa vuodeksi 2018 selvityksiä, valmisteluhankkeita ja töitä sekä projektinjohdolle annettavaa apua varten; ilmaisee huolensa selvitys- ja muuttokustannuksiin mahdollisesti liittyvistä väärinymmärryksistä; kehottaa puhemiehistöä ja pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle tiedot kaikista jatkotoimista ja toimittamaan selkeän kustannuserittelyn mahdollisimman pian ja viimeistään heinäkuussa 2017; muistuttaa, että joka tapauksessa on tarpeen käyttää uusimman tekniikan mukaista energiatehokasta rakennustapaa; kehottaa arvioimaan, miten peruskorjaus vaikuttaa vierailu- ja seminaariyksikköön sekä istuntosalin ja muiden huoneiden ja toimistotilojen käyttömahdollisuuksiin;

22.  katsoo, että vuosi 2018 on ratkaisevan tärkeä Konrad Adenauer -rakennuksen (KAD) kannalta, koska silloin saadaan päätökseen itäpuolen rakennustyöt ja aloitetaan toinen vaihe länsipuolella; toteaa huolestuneena, että tämän laajan hankkeen projektinjohtoon myönnettyjä määrärahoja on pitänyt tarkistaa, jotta tiimeillä olisi enemmän resursseja seurata rakennustöiden etenemistä; toteaa, että voimassa olevan käytännön mukaisesti meneillään oleviin kiinteistöhankkeisiin kohdennetaan rahoitusta tekemällä vuoden lopussa kokonaismäärärahasiirto; pitää tätä pragmaattisena ratkaisuna korkokulujen alentamiseksi mutta huomauttaa kuitenkin, että se aiheuttaa ristiriidan parlamentin talousarviosta rahoitettujen kiinteistöhankkeiden avoimuuden kannalta ja voi jopa yllyttää ylibudjetointiin joillakin aloilla;

23.  kehottaa asiasta vastaavia varapuhemiehiä ja pääsihteeriä esittelemään budjettivaliokunnalle KAD-rakennushanketta koskevan tilannekatsauksen ja töiden loppuun saattamista koskevan arvion;

EMAS

24.  muistuttaa, että parlamentti on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään 30 prosenttia kokoaikaista työntekijää kohti vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2006 verrattuna;

25.  pitää siksi erittäin tärkeänä, että parlamentti asettaa itselleen uusia, haasteellisempia määrällisiä tavoitteita, joita asiasta vastaavien yksiköiden olisi mitattava säännöllisesti;

26.  muistuttaa parlamentin energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU yhteydessä antamasta sitoumuksesta soveltaa omistamiinsa ja käyttämiinsä rakennuksiin samoja vaatimuksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden keskushallintojen rakennuksiin energiatehokkuudesta, kyseisen direktiivin 5 ja 6 artiklan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavia talousarvio- ja hankintasääntöjä, koska sen rakennusten näkyvyys on suuri ja koska sen olisi oltava johtavassa asemassa rakennustensa energiatehokkuuden suhteen; tähdentää, että tätä lausumaa on noudatettava pikaisesti jo senkin vuoksi, että sen oma uskottavuus säilyisi nyt käynnissä olevassa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksessa;

27.  panee tyytyväisenä merkille liikkuvuustyöryhmän perustamisen ja katsoo, että sen olisi työskenneltävä osallistavalla tavalla ja sille olisi annettava selkeät valtuudet; korostaa, että parlamentin on noudatettava työskentelypaikkakunnilla kaikkia alueellisesti sovellettavia lakeja, siis myös kyseistä alaa koskevia lakeja; kannattaa parlamentin Brysselin toimipaikan ja lentoaseman välisen vakiintuneen suoran junayhteyden käytön edistämistä; kehottaa asiasta vastaavia yksiköitä arvioimaan uudelleen sen oman ajoneuvokannan kokoonpanoa ja kokoa tämä mielessä pitäen; kehottaa puhemiehistöä perustamaan viipymättä kannustinjärjestelmän, jolla edistetään polkupyörien käyttöä työmatkaliikenteessä; toteaa, että tällainen järjestelmä on jo käytössä muissa toimielimissä, varsinkin Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa;

Vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien tiedotuskampanja

28.  pitää tiedotuskampanjaa oivana tilaisuutena selittää unionin ja parlamentin tarkoitusta kansalaisille; korostaa, että kampanjassa olisi pyrittävä muun muassa selittämään Euroopan unionin roolia ja parlamentin valtaa, sen tehtäviä, mukaan lukien komission puheenjohtajan valinta, sekä sen vaikutusta kansalaisten elämään;

29.  panee merkille, että vuonna 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja koskevan tiedotuskampanjan valmistelu on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna; on tyytyväinen, että Euroopan parlamentin vaaleja edeltävä tiedotuskampanja kestää tällä kertaa vain kaksi vuotta eikä kolme, kuten vuoden 2014 vaalien alla;

30.  panee merkille, että vuoden 2019 vaalien tiedotuskampanjan kokonaismenoiksi arvioidaan 25 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 8,33 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja että rahoitussitoumuksia tarvitaan enemmän vuodeksi 2018; korostaa, että mainitunlaiset tiedotuskampanjat ovat tärkeitä, erityisesti kun muistetaan unionin tämänhetkinen tilanne;

31.  katsoo, että viestinnän pääosaston (PO COMM) olisi noudatettava vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalikampanjan arviointiin perustuvia suosituksia(12) ja asetettava etusijalle kampanjahankkeita koskevien yksikkökohtaisten tietojen keruu ennalta määriteltyjen keskeisten indikaattoreiden perusteella, jotta niiden vaikutus voidaan arvioida, sekä otettava tarkasti huomioon vuoden 2014 vaalien erittäin alhaisen äänestysprosentin perimmäiset syyt;

Jäseniin liittyvät kysymykset

32.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin pääsihteeristön, poliittisten ryhmien sihteeristöjen ja jäsenten toimistojen toimet jäsenten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi; kannustaa jatkamaan niiden yksiköiden toiminnan kehittämistä, jotka auttavat jäseniä hoitamaan paremmin komission ja neuvoston työhön liittyvät valvontatehtävänsä ja edustamaan kansalaisia paremmin;

33.  toteaa, että Euroopan parlamentin tutkimuspalvelujen (EPRS) ja politiikkayksikköjen välityksellä jäsenille ja valiokunnille tarjotaan neuvoja ja tutkimuksia; palauttaa mieliin, että kun EPRS perustettiin vuonna 2013, päätettiin sen ja politiikkayksikköjen välisen yhteistyön tehokkuutta koskevasta väliarvioinnista; muistuttaa, että täysistunnossa 14. huhtikuuta 2016 toimitetussa äänestyksessä hyväksyttiin kehotus toteuttaa kyseinen arviointi ja esittää sen tulokset budjettivaliokunnalle(13); pyytää siksi jälleen kerran pääsihteeriä toteuttamaan kyseisen arvioinnin ja esittämään sen tulokset budjettivaliokunnalle ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2017; muistuttaa, että tällaiseen arviointiin pitäisi sisältyä ehdotuksia siitä, kuinka varmistetaan EPRS:n tarjoaman tuen parempi yhdistäminen alakohtaisten valiokuntien toimintaan ja se, että tuki ei ole päällekkäistä niiden toimien kanssa eikä kannusta yksiköiden väliseen kilpailuun; odottaa myös, että arviointiin sisällytetään yksityiskohtaiset tiedot parlamentin tutkimustoiminnan ulkopuolisesta asiantuntemuksesta, ulkopuolisista tutkimuksista ja ulkopuolisesta tuesta, mukaan lukien parlamentin sisäisten yksiköiden ja ulkoisten palveluntarjoajien tuottamien tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen määrä ja kustannukset; panee merkille Euroopan parlamentin kirjastossa keskipitkällä aikavälillä toteuttavat neljä erityishanketta, jotka ovat digitaalinen kirjasto, tutkimusresurssien parantaminen, vertailevan oikeustieteen lähteet ja avoin kirjasto; pitää näitä hankkeina keinoina parantaa sekä jäsenille että henkilöstölle annettavaa tukea ja helpottaa yhteydenpitoa ulkopuolisiin tutkijoihin ja kansalaisiin; panee merkille näiden hankkeiden merkityksen ja tarpeen integroida ne jäsenten ja henkilöstön tekemään lainsäädäntötyöhön;

34.  palauttaa mieliin parlamentin vuoden 2017 talousarviomenettelynsä yhteydessä tekemän päätöksen perustaa yksikkö kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen ottamiseksi käyttöön kaikissa täysistuntokeskusteluissa ja kehottaa hallintoa panemaan tämän päätöksen viipymättä täytäntöön;

35.  panee merkille, että työjärjestystä tarkistettiin äskettäin(14) siten, että kukin jäsen voi antaa enintään kolme suullista äänestysselitystä istuntojaksoa kohden, mutta on edelleen huolissaan niiden tulkkauksesta ja äänestysselitysten puhtaaksikirjoitettujen tekstien kääntämisestä aiheutuvista lisäkustannuksista; kehottaa pääsihteeriä esittämään yksityiskohtaiset tiedot suullisiin äänestysselityksiin liittyvien kustannusten jakautumisesta; muistuttaa käytettävissä olevista vaihtoehdoista, joita ovat muun muassa kirjalliset äänestysselitykset ja parlamentin tiloissa olevat jäsenille tarkoitetut runsaslukuiset julkisen tiedottamisen välineet, joita he voivat käyttää selittääkseen äänestyskantojaan; kehottaa väliaikaisena toimenpiteenä ottamaan suulliset äänestysselitykset täysistunnon esityslistalle kunkin työpäivän loppuun minuutin puheenvuorojen ja muiden esityslistan kohtien jälkeen;

36.  muistuttaa parlamentin jäsenten velvoitteesta ilmoittaa välittömästi hallinnolle kaikista mahdollista muutoksista sidonnaisuuksiaan koskevissa ilmoituksissa;

37.  ei katso tarpeelliseksi vaihtaa jäsenten ja heidän avustajiensa työhuoneiden huonekaluja Brysselissä; toteaa, että suurin osa huonekaluista on hyvässä kunnossa eikä ole mitään syytä vaihtaa niitä; katsoo, että huonekalut olisi vaihdettava vasta sitten, kun siihen on pätevä syy;

38.  kehottaa pääsihteeriä toimittamaan puhemiehistölle yhdeksänteen vaalikauteen valmistauduttaessa yksityiskohtaisemman luettelon yleisestä kulukorvauksesta maksettavista kuluista; palauttaa mieliin edustajantoimen riippumattomuuden periaatteen; korostaa, että parlamentin jäsenet voivat halutessaan julkaista yleiseen kulukorvaukseen liittyviä menoja koskevat tiedot omilla verkkosivuillaan; kehottaa jälleen lisäämään yleistä kulukorvausta koskevaa avoimuutta hyödyntäen parlamentin kansallisten valtuuskuntien ja jäsenvaltioiden parhaita toimintatapoja; katsoo, että jäsenillä olisi myös oltava mahdollisuus lisätä parlamentin verkkosivustolle linkkejä osoitteisiin, joissa he nyt julkaisevat menojaan koskevia tietoja; toteaa toistamiseen, että yleisen kulukorvauksen avoimuuden parantaminen ei saisi edellyttää parlamentin hallinnolta lisähenkilöstöä;

39.  korostaa, että parlamentin jäsenten avustajakorvausta koskevan budjettikohdan nykyiset määrärahat ovat riittävät eikä niitä pitäisi korottaa enempää kuin palkkojen indeksointi edellyttää;

40.  muistuttaa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017 14. huhtikuuta 2016 annettuun päätöslauselmaan sisältyvästä täysistunnon hyväksymästä pyynnöstä tarkistaa säännöt, jotka koskevat parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välisistä matkoista aiheutuneiden kustannusten korvaamista, jotta ne vastaisivat muuhun henkilöstöön sovellettavia sääntöjä, ja pitää valitettavana, että toistaiseksi asian suhteen ei ole tehty mitään; kehottaa puhemiehistöä ottamaan asian viipymättä käsiteltäväksi; korostaa myös, että valtuutettujen avustajien virkamatkakorvausten enimmäismääriä (120/140/160 euroa) ei ole mukautettu vuoden 2011 jälkeen ja että valtuutettujen avustajien ja muun henkilöstön korvausten välinen ero kasvoi entisestään vähintään 40 prosenttiin sen jälkeen, kun otettiin käyttöön neuvoston 9. syyskuuta 2016 hyväksymät uudet enimmäismäärät, joita on sovellettu 10. syyskuuta 2016 alkaen, mutta tähän mennessä vain henkilöstöön kuuluviin virkamiehiin; pyytää siksi puhemiehistöä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tuon eriarvoisuuden lopettamiseksi;

41.  tähdentää, että tämän matkustuskulujen eron ratkaiseminen ei edellytä parlamentin jäsenten avustamista koskevan budjettikohdan määrärahojen lisäämistä;

42.  edellyttää jäsenten matkakulujen korvaamisen olevan avointa ja asianmukaista ja suosittelee, että kannustetaan turistiluokan käyttämiseen sekä lento- että rautatieliikenteessä;

43.  kehottaa puheenjohtajakokousta ja puhemiehistöä harkitsemaan uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua jäsenten mukana tietyin ehdoin parlamentin virallisille valtuuskuntamatkoille ja virkamatkoille, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; katsoo, että jäsenten olisi päätettävä, pitäisikö heidän avustajiensa olla mukana virallisilla valtuuskuntamatkoilla, ja korvaukset olisi maksettava jäsenen omasta avustajakorvauksesta;

Henkilöstöön liittyvät kysymykset

44.  toteaa, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 27 kohdan määräysten mukaisesti kaikissa toimielimissä, elimissä ja virastoissa toteutetaan asteittainen 5 prosentin henkilöstöleikkaus vuosien 2013–2017 aikana, ja korostaa, että vuosina 2014 ja 2016 parlamentissa syntyi erityistarpeita, joiden vuoksi käytäessä neuvoston kanssa neuvotteluja esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2016(15) sovittiin, että parlamentti jatkaa vuotuisia henkilöstön vähennystoimiaan vuoteen 2019 saakka;

45.  toteaa, että vuodesta 2014 lähtien vuosittain toteutettavia henkilöstön vähennystoimia ei ole sovellettu poliittisiin ryhmiin(16) ja että vuoden 2017 talousarviota koskevan sovittelun tuloksena aikaansaatu sopimus on johtanut toimien vähentämiseen parlamentin pääsihteeristön henkilöstötaulukosta, mikä johtuu siitä, että neuvosto ei noudata herrasmiessopimusta;

46.  palauttaa mieliin, että poliittisten ryhmien koko henkilöstö on 5 prosentin henkilöstövähennystavoitteen ulkopuolella varainhoitovuosia 2014, 2015, 2016 ja 2017 koskevien päätösten mukaisesti;

47.  pitää mahdollisena, että parlamentin hallintoyksikköjen palveluntarjonta heikentyy, koska pääsihteeristön henkilöstötaulukosta vähennettiin 136 tointa vuonna 2016; kehottaa pääsihteeriä antamaan lisätietoja viime vuonna toteutetuista henkilöstön vähentämistoimenpiteistä ja arvioimaan budjettipäätösten seurauksia toimielimen toiminnan kannalta;

48.  panee näiden henkilöstövähennystoimenpiteiden valossa tyytyväisenä merkille ehdotuksen muuttaa 50 vakinaista AST-tointa 50 vakinaiseksi AD-toimeksi, minkä budjettivaikutukset ovat olemattomat; panee lisäksi merkille ehdotuksen muuttaa kolme väliaikaista AST-tointa kolmeksi väliaikaiseksi AD-toimeksi puhemiehen kabinetissa;

49.  kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että valtuutettujen avustajien sosiaalisia oikeuksia ja eläkeoikeuksia kunnioitetaan ja että tähän on käytettävissä varoja, ja kehottaa varmistamaan tämän erityisesti niiden valtuutettujen avustajien osalta, jotka ovat olleet jäsenten palveluksessa keskeytyksettä kahden viimeisimmän vaalikauden ajan; kehottaa hallintoa näin ollen esittämään ehdotuksen, jossa otetaan huomioon päätös aikaistaa vaaleja vuonna 2014 sekä palvelukseenottomenettelyssä kulunut aika laskettaessa henkilöstösäännöissä edellytettyjä kymmentä palvelusvuotta;

50.  kehottaa puhemiehistöä tekemään ehdotuksen irtisanomismenettelystä, jossa irtisanomisesta sovitaan jäsenten ja valtuutettujen avustajien yhteisellä sopimuksella;

51.  katsoo, että koska unionin toimielinten käytettävissä olevia rahoitus- ja henkilöresursseja rajoitetaan todennäköisesti entisestään, nyt on tärkeää, että toimielimet voivat itse ottaa palvelukseen ja pitää pätevimmät työntekijät, jotta voidaan vastata edessä oleviin monimutkaisiin haasteisiin tulosbudjetoinnin periaatteiden mukaisella tavalla;

52.  katsoo, että kääntäminen ja tulkkaus ovat parlamentin toiminnan kannalta olennaisia tehtäviä, ja on tietoinen tulkkien tarjoamien palvelujen laadusta ja lisäarvosta; toistaa edellä mainitussa, 14. huhtikuuta 2016 annetussa päätöslauselmassa esiin tuodun parlamentin kannan, jonka mukaan pääsihteerin pitäisi tehdä uusia järkeistämisehdotuksia, jotka koskevat esimerkiksi pyynnöstä tarjottavan kääntämisen ja tulkkauksen lisäämistä, erityisesti Euroopan parlamentin laajennettujen työryhmien toiminnassa, ja tutkia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ottamalla tulkkien avuksi käyttöön viimeisintä kieliteknologiaa sekä arvioida parlamentin tulkkien uusittujen puitteiden vaikutusta resurssitehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen;

53.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin toimia iirin kielen täysimääräiseksi käyttöönottamiseksi virallisena kielenä 1. tammikuuta 2021 mennessä jatketaan; toteaa, että vuonna 2018 tarkoitukseen ei ole tarpeellista perustaa enempää toimia; pyytää pääsihteeriä kuitenkin kuulemaan asiassa jatkossakin parlamentin irlantilaisia jäseniä, jotta voitaisiin mahdollisesti tehostaa resurssien käyttöä vaarantamatta jäsenten taattuja oikeuksia;

54.  kehottaa pääsihteeriä painokkaasti nojautumaan olemassa oleviin parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean välisiin yhteistyösopimuksiin ja nimeämään niiden perusteella muita aloja, joilla tukitoimintoja voitaisiin jakaa; kehottaa pääsihteeriä myös teettämään selvityksen siitä, voidaanko tukitoimintojen ja -palvelujen synergioita hyödyntää myös parlamentin, komission ja neuvoston välillä;

Euroopan tason poliittiset puolueet ja poliittiset säätiöt

55.  muistuttaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet ja säätiöt myötävaikuttavat eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja kansalaisten tietämyksen parantamiseen kansallisen ja Euroopan tason poliittisen prosessin välisestä yhteydestä;

56.  katsoo, että äskettäiset kiistat joidenkin Euroopan tason poliittisten puolueiden ja joidenkin poliittisten säätiöiden rahoittamisesta ovat tuoneet esiin heikkouksia nykyisissä hallinto- ja valvontajärjestelmissä;

57.  katsoo, että asetusten (EU, Euratom) N:o 1141/2014(17) ja (EU, Euratom) N:o 1142/2014(18) voimaantulo tarjoaa uusia valvontamekanismeja, joihin kuuluu velvoite rekisteröityä Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavalle viranomaiselle; katsoo kuitenkin, että näissä toimissa on edelleen parantamisen varaa; panee merkille, että puolueet ja säätiöt ryhtyvät soveltamaan rahoitukseen uusia sääntöjä varainhoitovuonna 2018;

58.  huomauttaa, että tämänhetkisessä yhteisrahoitusjärjestelmässä, jossa parlamentin talousarviosta puolueille tai säätiöille myönnettävästä toiminta-avustuksesta voidaan kattaa korkeintaan 85 prosenttia tukikelpoisista menoista ja loput 15 prosenttia olisi katettava omista varoista, on todettu ongelmia; on esimerkiksi todennut, että jäsenmaksujen ja lahjoitusten vajetta tasapainotetaan usein luontoissuorituksin;

Muut kysymykset

59.  panee merkille Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välillä jatkuvasti käytävän vuoropuhelun; kehottaa lujittamaan sitä, jotta saataisiin parempi käsitys Euroopan parlamentin ja unionin roolista jäsenvaltioissa;

60.  panee merkille, että valiokuntien ja muiden poliittisten elinten työn tueksi on pyydetty ulkopuolisia selvityksiä ja lausuntoja, jotta ne voisivat analysoida brexitin mahdollista vaikutusta ja myös parlamentille aiheutuvia talousarviovaikutuksia; kyseenalaistaa tarpeen pyytää ulkopuolisia selvityksiä ja lausuntoja sen sijaan, että käytettäisiin parlamentin sisäisten tutkimuspalvelujen laajaa osaamista; tähdentää, että niin kauan kuin neuvotteluja Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta ei ole saatettu päätökseen, se pysyy unionin täysjäsenenä ja kaikki jäsenyyden tuomat oikeudet ja velvollisuudet pysyvät voimassa; tähdentää siksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota unionista ei todennäköisesti vaikuta parlamentin talousarvioon vuonna 2018;

61.  muistuttaa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista 20. marraskuuta 2013 antamastaan päätöslauselmasta(19), jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat vuotuiset lisäkustannukset ovat arvioiden mukaan 156 miljoonan ja 204 miljoonan euron välillä, mikä vastaa 10:tä prosenttia parlamentin talousarviosta; korostaa, että tästä maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000 ja 19 000 tonnin välillä; painottaa, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi jälleen laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi;

62.  palauttaa mieliin edellä mainitun, 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2017; pyytää tekemään yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa eurooppalaisen mediakeskuksen perustamiseksi nuorten toimittajien kouluttamista varten;

63.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä istuttamaan tulosbudjetoinnin kulttuurin koko parlamentin hallintoon hallintorakenteen keventämistä koskevan toimintatavan mukaisesti, jotta voidaan parantaa toimielimen sisäisen työskentelyn tehokkuutta ja laatua;

o
o   o

64.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2018;

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0132.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0411.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0475.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0172.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0132.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0411.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0484.
(12)Deloitten joulukuussa 2015 tekemä selvitys.
(13)Ks. 14. huhtikuuta 2016 annetun päätöslauselman (P8_TA(2016)0132) 22 kohta.
(14)Hyväksytyt tekstit 13. joulukuuta 2016, P8_TA(2016)0484 – työjärjestyksen 183 artiklan 1 kohta.
(15)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0407.
(16)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0437; hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0036; hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0376; hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0411.
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1141/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja Euroopan tason poliittisten säätiöiden perussäännöstä ja rahoituksesta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 1).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1142/2014, annettu 22. lokakuuta 2014, asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 muuttamisesta Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksen osalta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 28).
(19)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0498.

Oikeudellinen huomautus