Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2271(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0183/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0183/2017

Keskustelut :

PV 31/05/2017 - 20
CRE 31/05/2017 - 20

Äänestykset :

PV 01/06/2017 - 7.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0240

Hyväksytyt tekstit
PDF 226kWORD 62k
Torstai 1. kesäkuuta 2017 - Bryssel Lopullinen painos
Euroopan teollisuuden digitalisointi
P8_TA(2017)0240A8-0183/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. kesäkuuta 2017 Euroopan teollisuuden digitalisoinnista (2016/2271(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan (XVII osasto), joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 9, 11 ja 16 artiklan,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla” (COM(2016)0176),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Quantum technologies” (SWD(2016)0107),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Advancing the Internet of Things in Europe” (SWD(2016)0110),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista(1),

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta(2),

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman Eurooppa 2020 ‑strategiasta(3),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman yhteisön innovaatiopolitiikasta muuttuvassa maailmassa(4),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle” (COM(2010)0614),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke – Innovaatiounioni” (COM(2010)0546),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2007 annetun komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikan väliarviointi – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (COM(2007)0374),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SWD(2015)0100) sekä sen johdosta laaditut lainsäädäntöehdotukset ja muut kuin lainsäädäntöehdotukset,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisia sähköisen viestinnän sisämarkkinoita ja koko Euroopan yhteen liittämistä koskevista toimenpiteistä sekä direktiivien 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY ja asetusten (EY) N:o 1211/2009 ja (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (COM(2013)0627),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönoton kustannusten vähentämiseksi (COM(2013)0147),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2013 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietoturvan varmistamiseksi koko unionissa (COM(2013)0048),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Toinen sisämarkkinoiden toimenpidepaketti – Yhdessä uuteen kasvuun” (COM(2012)0573),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12 viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi” (COM(2011)0206),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi” (COM(2010)0608),

–  ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan datavetoisen talouden rakentaminen” (COM(2017)0009),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(5),

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Pilvipalvelujen potentiaali käyttöön Euroopassa”(6),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman ”Kasvun, liikkuvuuden ja työllisyyden digitaalinen strategia: aika kiristää tahtia”(7),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”Elintärkeiden tietoinfrastruktuureiden suojaaminen – saavutukset ja seuraavat vaiheet: kohti maailmanlaajuista verkkoturvallisuutta”(8),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuutta ja luovaa alaa koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(9),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan uudesta digitaalisesta asialistasta: 2015.eu(10),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman esineiden internetistä(11),

–  ottaa huomioon 14. heinäkuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Teollisuus 4.0 ja digitaalinen muutos: tulevat toimet”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0183/2017),

A.  toteaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden uudelleenteollistamiseksi on toteutettava konkreettisiin toimintamalleihin ja kannustimiin liittyviä tehokkaita toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää kilpailukyky ja kestävyys, laadukkaiden työpaikkojen luominen ja osallistaminen; palauttaa mieliin EU:n tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden unionin bkt:stä olisi oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja johon pääsemiseksi on välttämättä otettava huomioon digitaalisesta murroksesta ja uusien liiketoimintamallien syntymisestä aiheutuva teollisuuden rakennemuutos;

B.  toteaa, että eurooppalainen teollisuus muodostaa Euroopan talouden ja hyvinvoinnin perustan ja että sillä on edessään globalisaation kiihtymisestä ja innovointisuuntauksista aiheutuvia suuria haasteita;

C.  toteaa, että teollisen valmistuksen digitalisointi auttaa parantamaan talouksiemme häiriönsietokykyä, energia- ja resurssitehokkuutta, innovointia, kestävyyttä ja kilpailukykyä, sekä muuttaa siten liiketoimintamalleja, valmistusta, tuotteita, prosesseja ja arvonmuodostusta sekä vaikuttaa merkittävästi Euroopan teollisuuden ja työntekijöiden mahdollisuuksien ja haasteiden tasapainoon;

D.  toteaa, että Euroopalla on sen teollisen perinnön, teollisuuden alojen ja arvoketjujen verkoston, innovointiin liittyvien vahvuuksien, tutkimukseen ja kehitykseen tehtyjen strategisten julkisten sijoitusten, yksityisten investointien saatavuuden, tehokkaan hallinnon, koulutetun työvoiman sekä teollisen kehityksen ja yhteiskunnallisten haasteiden integroinnin sekä teollisuuden digitalisointiin tähtäävien yli 30 kansallisen ja alueellisen aloitteen ansiosta vahvat perusedellytykset päästä johtavaan asemaan digitalisoitumiskehyksessä; toteaa, että EU:n teollisuutta on mahdollisuus vahvistaa, jos onnistumme luomaan täysin integroituneita arvoketjuja digitaalisesti tuettuja teollisuustuotteita sekä yhteenliitettyjä tuotteita ja palveluja varten;

E.  katsoo, että 5G-teknologia muuttaa merkittävästi talouksiamme ja sijoittaa digitalisoinnin teollisuuden kehityksen ja sosiaalipalvelujen ytimeen;

F.  katsoo, että Euroopan teollisuusstrategian menestymisen kannalta on ehdottoman tärkeää luoda sellaiset digitaaliset sisämarkkinat, jotka vauhdittavat talouskasvua ja työllisyyttä sosiaalisesti vastuullisella tavalla;

G.  toteaa, että hyvin suunniteltu ja teknologianeutraali strategia teollisen valmistuksen digitalisoimiseksi, jossa ihmisiä ja koneita sekä rajatylittäviä palveluja liitetään yhä useammin yhteen maailmanlaajuisen arvoketjun puitteissa, on tärkeä askel talouden häiriönsietokyvyn, kestävyyden ja kilpailukyvyn lisäämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa;

H.  toteaa, että digitalisoinnilla olisi tehostettava resurssien, energian ja pääoman käyttöä ja edistettävä siten entistä yhtenäisempää kiertotaloutta, materiaali-intensiteetin vähentämistä ja suurempaa teollista symbioosia;

I.  ottaa huomioon, että digitalisointi voi vauhdittaa matkailualaa ja siten hyödyttää matkailijoita ja edistää heidän liikkuvuuttaan, koska se mahdollistaa muun muassa reaaliaikaisen tiedon ja monien erilaisten palvelujen helpon saatavuuden;

J.  katsoo, että kehittyneet kieliteknologiat voivat auttaa teollisuutta ylittämään kielimuureja, jotka muodostavat esteitä digitaalisten markkinoiden kehitykselle;

K.  ottaa huomioon, että digitalisointi luo liikennealalla uusia mahdollisuuksia valmistajille, liikenteenharjoittajille, investoijille, työntekijöille ja matkustajille ja on edellytys sille, että liikenneala säilyy kilpailukykyisenä ja toimivana, että sen tehokkuus paranee ja että liikennepalveluista tulee kestävämpiä ja suorituskykyisempiä;

L.  toteaa, että digitalisoinnilla voidaan edistää entistä turvallisempia työoloja, tuoteturvallisuutta sekä tuotannon yksilöllistämistä ja hajauttamista;

M.  toteaa, että sukupuolten välinen työllisyysero on suuri tieto- ja viestintäalalla, mikä vaikuttaa erittäin kielteisesti tasa-arvoon työmarkkinoilla;

N.  toteaa, että digitalisointi sekä tuotannon yksilöllistäminen ja hajauttaminen johtavat muutoksiin työoloissa ja niillä on monia yhteiskunnallisia vaikutuksia; toteaa, että turvallisten ja säällisten työolojen ja tuoteturvallisuuden korkean tason on oltava vastaisuudessakin yhteinen huolenaihe;

O.  toteaa, että monet tutkimukset osoittavat, että teollisen valmistuksen digitalisointi muuttaa työmarkkinoiden kysyntää ja työllisyyttä Euroopassa; toteaa, että tällä saattaa olla vaikutusta työntekijöiden oikeuksia ja osallistumista koskeviin nykyisiin sääntöihin; pitää selvänä, että näihin muutoksiin on vastattava kouluttamalla työvoimaa uusiin tieto- ja viestintätekniikan taitoihin liittyvissä asioissa ja lisäämällä kokonaisuudessaan digitaalisia taitoja yhteiskunnassa;

Teollisuuden digitalisointia koskevan yhdennetyn strategian laatiminen EU:lle

1.  suhtautuu myönteisesti Euroopan teollisuuden digitalisoinnista annettuun komission tiedonantoon;

2.  on vahvasti sitä mieltä, että teollisuuden digitalisointia koskeva yhdennetty strategia on erittäin tärkeä, jotta Euroopan kiireellisimpien taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista voidaan auttaa toteuttamalla seuraavia toimia:

   a) talouden dynamiikan, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen teknologian muutosten ja häiriöiden varalta siten, että uudistetaan unionin teollisuutta ja taloudellisia arvoketjuja ja edistetään niiden yhteenliitettävyyttä, lisätään julkisia ja yksityisiä investointeja reaalitalouteen ja luodaan investointimahdolliuuksia kestävän nykyaikaistamisen kehyksessä;
   b) laadukkaiden työpaikkojen luomisen ja työpaikkojen siirtämistä takaisin alkuperäisiin tuotantomaihin koskevien mahdollisuuksien tukeminen, työnormien ja teollisuuden työpaikkojen houkuttelevuuden parantaminen, kuluttajille tarjottavien mahdollisuuksien ja tiedotuksen lisääminen, sosiaalisesti tiedostavaan muutokseen ja osallistaviin työmarkkinoihin pyrkiminen monimuotoisempien työnteon mallien ja työaikajärjestelyjen avulla sekä työnteon ja elinikäisen oppimisen paremmat edellytykset ja integrointi;
   c) valmistusteollisuuden resurssien käytön tehostaminen ja materiaali-intensiteetin vähentäminen Euroopan kiertotalouden vahvistumisen vuoksi, kun pidetään mielessä, että tämä on ratkaisevassa asemassa unionin huipputeknologian alan aineellisten edellytysten sekä digitaalisen teollisuustuotannon ja sen tuotteiden kannalta;
   d) Euroopan yhteenkuuluvuuden vahvistaminen unionin luotettavalla ja kunnianhimoisella investointipolitiikalla (kiinnittäen erityistä huomiota huipputason digitaalisen infrastruktuurin toteuttamiseen) käyttämällä EU:n eri rahoitusvälineitä, kuten ESIR-rahasto, aluerahastot ja Horisontti 2020, sekä koordinoidulla ja teknologianeutraalilla eurooppalaisella teollisuuspolitiikalla, joka perustuu eri toimijoiden väliseen oikeudenmukaiseen kilpailuun, innovointiin ja kestävään nykyaikaistamiseen sekä sellaiseen tekniseen, sosiaaliseen ja liiketoimintamalleihin liittyvään innovointiin, jolla parannetaan digitaalisia sisämarkkinoita ja koko EU:n teollisuuden integrointia ja nykyaikaistamista;
   e) EU:n ilmastopolitiikan tavoitteiden tukeminen energia- ja resurssitehokkuutta ja teollisuustuotannon kiertoa lisäämällä, päästöjen vähentäminen sekä teollisuustuotannon kestävyyden edistäminen kilpailukyky huomioiden;
   f) taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen innovoinnin tehostaminen julkisten ja yksityisten tietojen avoimuutta ja saatavuutta koskevien periaatteiden mukaisesti siten, että samalla suojellaan aina arkaluontoisia tietoja yritysten, työntekijöiden ja kuluttajien välisessä kanssakäymisessä ja mahdollistetaan kaikkien talouden ja politiikan alojen, myös luovien toimialojen ja kulttuurialojen, parempi integrointi;
   g) kansalaisten toimeentulon parantaminen kaupunkialueilla ja muilla alueilla ja heidän tietoisuutensa lisääminen digitalisoinnin tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja tähän liittyvien valmiuksien parantaminen;
   h) EU:n tutkimustoiminnan teknisen ja sosiaalisen innovoinnin edistäminen sellaisen teollisuuden digitalisointia koskevan politiikan välityksellä, jolla on selkeä kohde ja visio;
   i) energiaturvallisuuden parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen digitalisoidun ja entistä joustavamman ja tehokkaamman teollisuustuotannon avulla, joka mahdollistaa energian kysynnän paremman hallinnan;
   j) innovatiivisten sekä oikeudenmukaisten ja avoimien digitaalisten markkinoiden kehittämistä koskevien kumppanuuksien perustaminen maailman muiden makroalueiden kanssa;
   k) sen tiedostaminen, että tarvitaan oikeudenmukaisempaa ja tehokkaampaa EU:n veropolitiikkaa, jolla selvennetään kysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi veropohjaa maailmanlaajuisesti yhteenliitettyjen digitaalimarkkinoiden ja digitalisoidun tuotannon aikakaudella;
   l) investointien sekä maailman johtavien tutkijoiden ja asiantuntijoiden houkutteleminen, millä edistetään talouskasvua ja EU:n kilpailukykyä;
   m) digitalisoinnin ja teknisen kehityksen myötä syntyneiden uusien liiketoimintamallien ja innovatiivisten aloittelevien yritysten tukeminen;

3.  pitää erityisen tärkeänä sellaisen kilpailulle avoimen liiketoimintaympäristön luomista, jossa helpotetaan yksityisiä sijoituksia, sellaisen mahdollistavan sääntelykehyksen luomista, jossa vältetään byrokraattisia esteitä, huippuluokan eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin rakentamista sekä sellaista teollisuuden digitalisointia edistävää EU:n koordinointirakennetta, jolla helpotetaan kansallisten, alueellisten ja EU:n laajuisten aloitteiden ja foorumien koordinointia; kehottaa komissiota toteuttamaan tavoitteen, jonka mukaan teollisuuden osuuden EU:n bkt:stä on oltava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä; korostaa, että jotta EU voisi omaksua maailmanlaajuisen johtoaseman teollisuudessa, teollisuuden digitalisointi on kytkettävä EU:n laajempaan teolliseen strategiaan; korostaa digitalisoinnin edistämisen merkitystä erityisesti niissä jäsenvaltioissa sekä niillä alueilla ja aloilla, jotka ovat jääneet kehityksessä jälkeen, ja niiden ihmisten keskuudessa, joihin digitaalinen kuilu vaikuttaa; suhtautuu tältä osin myönteisesti ehdotettuihin korkean tason pyöreän pöydän keskusteluihin ja EU:n sidosryhmäfoorumiin; painottaa asianomaisten toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä ja toivoo, että teollisuusjohtajien ja työmarkkinaosapuolten ohella tiedemaailman, pk-yritysten, standardointiorganisaatioiden, poliittisten päättäjien, kansallisen ja paikallisen tason julkishallintojen ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä kehotetaan myös omaksumaan aktiivinen rooli;

4.  kehottaa komissiota jatkamaan tärkeää työtään ja tarkastelemaan edelleen valmistukseen ja digitalisointiin liittyviä suuntauksia samoin kuin muihin kuin teknisiin aloihin (kuten oikeusalaan, toimintapolitiikkaan, hallintoon ja viestintään) liittyviä suuntauksia, tutkimaan tärkeitä kehitysaskelia muilla alueilla, kartoittamaan uusia keskeisiä teknologioita ja pyrkimään varmistamaan, että Euroopan johtoasema näillä aloilla säilyy ja että uusia suuntauksia sisällytetään toimintapolitiikkoihin ja toimiin ottaen samanaikaisesti huomioon sisäänrakennetun turvallisuuden sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen yksityisyyden suojan käsitteet, ja tarkastelemaan myös, voisiko tätä työtä tehdä erityinen teollisuuden tulevaisuuden ennakointiverkosto, johon kuuluisivat kansalliset tutkimus- ja teknologiaorganisaatiot;

5.  pitää myönteisenä komission tiedonantoa ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180) mutta pitää valitettavana, että siinä keskitytään liikennealan osalta pelkästään verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustettuihin ajoneuvoihin eikä käsitellä riittävästi kaikkia nykyisiä haasteita; ottaa huomioon, että verkkoyhteyksillä ja automaattiohjauksella varustetut ajoneuvot ovat yksi alan jännittävimmistä tulevista digitaalisista muutosprosesseista, mutta muistuttaa, että kaikissa liikennemuodoissa on digitalisointipotentiaalia, sekä operatiivisissa että hallinnollisissa menettelyissä, ja sitä on koko arvoketjussa valmistajista aina matkustajiin ja rahtiin saakka; toteaa, että alalla on myös koordinointipotentiaalia, joka liittyy kaikkeen alalla käytettävään uuteen tekniikkaan, kuten Euroopan satelliittinavigointijärjestelmiin EGNOS ja Galileo, joista voidaan odottaa tuloksia lähitulevaisuudessa; pyytää komissiota keskittymään digitaalisiin muutosprosesseihin kaikissa liikennemuodoissa, mukaan lukien liikenne- ja matkailupalvelut;

6.  toteaa, että digitalisointiprosessi ei ole ollut yhtä hyödyllinen koko liikennealalla ja että tämä on johtanut sisämarkkinoiden haitalliseen pirstoutumiseen sekä eri liikennemuotojen välillä että saman liikennemuodon sisällä; korostaa, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä ja kasvavia eroja, jotka liittyvät liikennealan kilpailukykyyn ja digitalisointiin ja jotka ovat havaittavissa myös alueiden, yhtiöiden ja pk-yritysten välillä; katsoo, että kehittämällä unionille koordinoitu teollisuuden digitalisointistrategia (IDS) voitaisiin päästä eroon tästä pirstoutumisesta ja näistä eroista ja houkutella investointeja digitaalisiin hankkeisiin; painottaa, että tavoitteeksi ei pitäisi asettaa, että laaditaan jälleen vain yksi uusi politiikka-asiakirja, vaan tavoitteena olisi oltava innovointisuuntauksia ja markkinapotentiaalia ilmentävä todellinen strategia, jonka täytäntöönpanoa arvioitaisiin jatkuvasti;

7.  katsoo, että teollisuuden digitalisointistrategia auttaa osaltaan ratkaisemaan joitakin liikenne- ja matkailualan kiireellisimmistä haasteista; kehottaa siksi komissiota edelleen tukemaan digitalisointia, jotta voidaan

   a) parantaa yleisesti liikennealan turvallisuutta, laatua ja ympäristötuloksia;
   b) parantaa esteettömyyttä kaikkien, myös ikääntyvien, liikuntaesteisten ja vammaisten henkilöiden, kannalta ja lisätä koko EU:ssa sekä kaupunkialueilla että vähemmän kehittyneillä alueilla tietoisuutta vaihtoehtoisista liikkuvuusratkaisuista, jotka tarjoavat matkustajille enemmän valinnanvaraa, käyttäjäystävällisempiä ja räätälöidympiä tuotteita ja enemmän tietoa;
   c) alentaa liikenteen kustannuksia, kuten huoltokustannuksia, ja tehostaa nykyisen liikenneinfrastruktuurin kapasiteetin käyttöä (esimerkiksi saattueajo, vuorovaikutteiset älykkäät liikennejärjestelmät, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä ja jokiliikenteen tietopalvelu);
   d) lisätä kilpailua tukemalla uusien toimijoiden, erityisesti pk-yritysten ja aloittelevien yritysten, perustamista olemassa olevien monopolien haastamiseksi;
   e) helpottaa unionin lainsäädännön täytäntöönpanon asianmukaista ja yhdenmukaista valvontaa kehittämällä muun muassa liikenteenhallintajärjestelmiä, älykkäitä liikennejärjestelmiä, digitaalisia ajopiirtureita ja sähköisiä tiemaksujärjestelmiä sekä luoda sääntelypuitteet, jotka soveltuvat todellisiin uusiin tilanteisiin, joita voi syntyä kehittyneen teknologian soveltamisen myötä;
   f) vähentää pienten ja keskikokoisten liikenteenharjoittajien ja aloittelevien yritysten hallinnollista taakkaa esimerkiksi rahti- ja logistiikka-alalla yksinkertaistamalla hallinnollisia menettelyjä, mahdollistamalla rahdin jäljittäminen sekä optimoimalla aikatauluja ja liikennevirtoja;
   g) turvata edelleen matkustajien oikeudet, tietosuoja mukaan luettuna, myös multimodaalimatkoilla;
   h) vähentää ongelmia, jotka liittyvät epäsymmetriseen tietoon liikennemarkkinoilla;
   i) lisätä matkailualan (joka tuottaa noin 10 prosenttia Euroopan bkt:stä) ja luovien toimialojen houkuttelevuutta ja tukea niiden kehitystä kaupunki- ja maaseutualueilla ja syrjäisimmillä alueilla esimerkiksi yhdistämällä liikkuvuus- ja matkailupalvelut paremmin toisiinsa ja ottamalla niiden piiriin myös vähemmän tunnetut kohteet;

8.  huomauttaa, että vaihtoyhteyksien katkeamaton ja tehokas toimivuus on kaikkien liikennemuotojen nopeiden, turvallisten ja luotettavien yhteyksien ja liikennealan digitalisoinnin jatkamisen edellytys; pitää valitettavana, että internetin kattavuudessa on huomattavia eroja EU:ssa; katsoo, että laajakaistayhteyksiin ja taajuuksien tasapuoliseen jakamiseen tehtävät investoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä liikennealan digitalisoimiseksi; korostaa, että tässä yhteydessä tarvitaan monialaista näkemystä esimerkiksi elektroniikka-, televiestintä-, liikenne- ja matkailualojen kesken; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita täyttämään sitoumuksensa, joka koskee tällaisten yhteyksien tarjoamista keskeisillä liikenneväylillä ja keskeisissä solmukohdissa viimeistään vuonna 2025, ja aloittamaan koko EU:n laajuisen kattavuuden toteuttamisen;

Edellytysten luominen onnistunutta teollisuuden digitalisointia varten: infrastruktuuri, investoinnit, innovointi ja taidot

9.  painottaa, että teollisuuden digitalisointistrategiaan liittyy mahdollisuus edistää innovointia, tehokkuutta ja kestävää tekniikkaa, millä parannetaan kilpailukykyä ja nykyaikaistetaan EU:n teollista perustaa sekä poistetaan esteitä digitaalisten markkinoiden kehittämisen tieltä; korostaa, että teollisuuden integroidun digitalisoinnin on perustuttava vahvoihin mahdollisuuksia luoviin edellytyksiin, jotka vaihtelevat ensiluokkaisesta tulevaisuutta varten suunnitellusta infrastruktuurista, tutkimuksesta ja kehittämisestä ja investointiystävällisestä ympäristöstä asianmukaiseen innovointia edistävään lainsäädäntökehykseen, syvennettyihin digitaalisiin sisämarkkinoihin, korkeaan osaamistasoon ja yrittäjyyteen sekä vahvistettuun työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun;

10.  korostaa, että esimerkiksi 5G-teknologiaa, optisia kuituja, navigointia ja satelliittiviestintää koskevan infrastruktuurin avulla on edistettävä julkisia ja yksityisiä investointeja suurnopeuksiseen yhteenliitettävyyteen, jotta varmistetaan kaupunki- ja teollisuusalueilla digitaali-infrastruktuuriin perustuva vankka pohja; korostaa, että on tärkeää edistää taajuuksien jakamisen yhdenmukaistamista, jolla pyritään lisäämään yhteenliitettävyyden kysyntää ja parantamaan verkkoinvestointiympäristön ennustettavuutta; korostaa tarvetta vahvistaa johtoasemaa digitaaliteollisuuden arvoketjuissa ja keskeisillä tekniikan aloilla, kuten 5G-teknologian, kvanttitekniikan, suurteholaskennan, tekoälyn, pilvipalvelujen, massadatan analysoinnin, esineiden internetin, robotiikan, automaation (pitkälle automatisoitu ajaminen mukaan luettuna) sekä hajautetun tilikirjan teknologian aloilla; ilmaisee tässä yhteydessä tukevansa komission tiedonantoa täydentäviä komission valmisteluasiakirjoja;

11.  ymmärtää teollisuuden digitalisoinnin myötä aukeavat mahdollisuudet ja haasteet; toteaa, että teollisuuden digitalisoinnilla on myönteisiä vaikutuksia, sillä se lisää työjärjestelyjen joustavuutta, joka voi auttaa työn ja vapaa-ajan yhdistämisessä, monipuolistaa valintoja liikkuvan etätyön avulla ja antaa maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuville ihmisille mahdollisuuden tulla työmarkkinoille, kunhan heillä on tarvittava infrastruktuuri, mikä puolestaan edistää talouskasvua; toteaa samalla, että digitalisoinnin myötä yleistynyt kehitys kohti joustavuuden lisäämistä saattaa lisätä epävakaiden ja epävarmojen työsuhteiden vaaraa; korostaa, että työn uusia muotoja ei saa käyttää kiertämään voimassa olevaa työmarkkina- ja sosiaalilainsäädäntöä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien suojelun osalta; tähdentää, että perinteisillä teollisuudenaloilla ja internet-sovelluksiin perustuvan talouden yrityksillä on oltava yhtäläiset toimintaedellytykset;

12.  toteaa, että liikenne- ja matkailualan digitaaliset muutosprosessit ja etenkin tilaus- ja yhteistyötalouden kehitys muokkaavat osaltaan merkittävästi matkustajien ja kuluttajien käyttäytymistä erityisesti liikkuvuuden ja matkailun alalla ja lisäävät tarvetta mukauttaa infrastruktuuria; kehottaa komissiota arvioimaan digitalisoinnin vaikutuksia liikenne-, liikkuvuus- ja matkailupalveluihin kiinnittäen erityistä huomiota näiden palvelujen käyttäjien käyttäytymiseen ja valintoihin, ja kehottaa käyttämään hyväksi tämän yhteiskunnallisen muutoksen mahdollisuudet;

13.  toteaa matkalippujen jakelun digitalisoitumisen merkitsevän sitä, että kuluttajille on tarjolla entistä enemmän tietoa internetissä, mutta yhä enemmän sellaisessa muodossa, että tarjousten vertailu on vaikeaa; katsoo, että siksi jakelun ja erityisesti internetjakelun avoimuutta ja tasapuolisuutta on vahvistettava, jotta kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja käyttäen perustana luotettavia tietoja, jotka koskevat hinnan lisäksi muitakin muuttujia, kuten palvelun laatua ja oheistarjontaa; katsoo, että tällainen avoimuus edistää sekä kilpailua että multimodaaliliikenteen kehitystä;

14.  uskoo, että digitalisointi tarjoaa kuluttajille lisää valinnanvaraa, enemmän käyttäjäystävällisiä ja räätälöityjä tuotteita ja lisää tietoa erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadusta;

15.  huomauttaa, että kielimuurien vaikutusta teollisuuteen ja sen digitalisoitumiseen ei ole riittävän hyvin pohdittu ja arvioitu digitaalisia markkinoita koskevissa asiakirjoissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kieliteknologian kehitystä, mikä teollisuuden samalla digitalisoituessa vähentäisi Euroopan markkinoiden pirstoutumista;

16.  painottaa, että analogisen monikielisyyden erityistuki Euroopassa hyödyttää yhtä lailla Euroopan teollisuuden digitalisointia kuin kattavien digitaalisten taitojen opettamista; korostaa näin ollen, että on panostettava tuntuvasti nykyistä enemmän tilastollista, älykästä ja tietokoneavusteista kääntämis- ja opiskeluohjelmistoa koskevaan perustutkimukseen;

17.  korostaa, että alueiden on painotettava niiden tuotantoon liittyviä vahvuuksia ja edistettävä niiden kehittämistä älykkään erikoistumisen, älykkäiden ketjujen ja klusterien välityksellä; katsoo, että pk-yritysten, teollisuuden ja työmarkkinoiden toimijoiden, käsiteollisuusalan, aloittelevien yritysten, tiedemaailman, tutkimuskeskusten, kuluttajajärjestöjen, luovien ammattialojen, rahoitusalan ja muiden sidosryhmien väliset klusterit ja synergiat voivat olla menestyksekkäitä malleja edistettäessä digitaalista valmistusta ja innovointia; kannustaa tutkimukseen, innovointiin ja rakenteelliseen koheesioon EU:ssa; painottaa kiihdyttämöohjelmien ja riskipääoman merkitystä autettaessa aloittelevia yrityksiä laajentamaan toimintaansa; toteaa, että on tärkeää hyödyntää digitalisointia liiketoimintamalleja koskevien innovaatioiden, kuten ”pay-per-output-järjestelmien” ja massaräätälöinnin edistämisessä;

18.  katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisiin pk-yrityksiä koskeviin erityisongelmiin, joissa energiaan, resurssitehokkuuteen ja tuotannon tehokkuuteen liittyvien digitalisointitoimien suhteelliset hyödyt olisivat suurimpia; kannattaa pk-yrityksiä edustavien järjestöjen vahvistamista ja niiden vaikutusvallan levittämistä digitalisointiohjelmien myötä, ammattikorkeakoulujen kehittämistä digitalisaatioon keskittyen sekä pk-yritysten oman tutkimuksen ja kehittämisen yhteisrahoittamista; toteaa, että huomiota olisi kiinnitettävä tietojen omistajuuteen ja käyttöoikeuksiin sekä digitaalialan oppisopimusjärjestelmän koskevan unionin ohjelman kehittämiseen;

19.  suhtautuu myönteisesti teollisuuden nykyaikaistamista koskevan aihekohtaisen älykkään erikoistumisen foorumin perustamiseen ja erityisesti komission ehdotukseen, joka sisältyy teollisuuden digitalisointia koskevaan toimintasuunnitelmaan ja joka koskee sellaisen osaamiskeskusten ja digitaali-innovointikeskittymien verkoston luomista, jonka avulla tehostetaan teollisuuden digitalisointia ja pk-yritysten digitaalista innovointia kaikilla aloilla; toteaa, että käsiteollisuusalaa ei pitäisi sivuuttaa tässä yhteydessä; kehottaa komissiota erityisesti edistämään digitaali-innovointikeskittymien ja digitaalialan osaamiskeskusten perustamista vähemmän digitalisoituneilla EU:n alueilla; kehottaa komissiota myöntämään lisää rahoitusta digitaali-innovointikeskittymille unionin eri rahoituslähteistä (esimerkiksi Horisontti 2020, rakennerahastot), tukemaan jäsenvaltioiden toimia ja strategioita kansallisten digitaali-innovointikeskittymien kehittämiseksi ja harkitsemaan hiekkalaatikkomallia, jossa valvotussa ympäristössä toteutettavia monialaisia kokeiluja ei estetä pysyvällä sääntelyllä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään digitaali-innovointikeskittymien välistä kansainvälistä yhteistyötä; katsoo, että tiettyjen digitaali-innovointikeskittymien olisi erikoistuttava teollisuuden digitalisointia koskevaan innovointiin, millä edistetään osaltaan EU:n yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamista; katsoo, että digitaali-innovointikeskittymille Horisontti 2020 -ohjelmasta myönnetty rahoitus voitaisiin yhdistää samasta ohjelmasta saatuun, yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi myönnettyyn rahoitukseen; panee merkille, että pk-yritysten on mahdollista käyttää tieto- ja viestintätekniikan alan innovaatioseteleitä saadakseen neuvontaa, osallistuakseen parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja hyödyntääkseen digitaali-innovointikeskittymien asiantuntemusta;

20.  panee merkille kaupunkien ja paikallishallintojen tärkeän roolin uusien liiketoimintamallien kehittämisessä ja digitaalisen infrastruktuurin tarjoamisessa sekä pk-yritysten, yrittäjien ja teollisuuden tukemisessa sekä valtavat mahdollisuudet, joita teollisuuden digitaalisesta innovoinnista aiheutuu kaupungeille esimerkiksi jätettä tuottamattoman paikallisen valmistusteollisuuden välityksellä, lähentämällä entisestään teollista tuotantoa ja paikallista ja kaupunkialueiden logistiikkaa ja liikennettä energian tuotannon, kulutuksen, valmistuksen ja 3D-tulostuksen aloilla; katsoo, että kaupungeille olisi myös taattava pääsy digitaali-innovointikeskittymiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä parhaita käytäntöjä ja edistämään niiden vaihtamista; suhtautuu myönteisesti Euroopan digitaalisia kaupunkeja koskevan indeksin (European Digital City Index) julkaisemiseen ja aloitteisiin, joilla edistetään tietojen ja järjestelmien yhteenliitettävyyttä EU:n kaupunkien välillä; toteaa, että älykkäitä kaupunkeja koskeva aloite on tässä yhteydessä merkittävässä asemassa; korostaa alueellisten neuvoa-antavien foorumien toiminnasta saatuja myönteisiä kokemuksia;

21.  korostaa roolia, joka yritysten rekisteröintiä ja liiketoiminnasta raportointia tai tietojen julkistamista koskevilla julkisilla hankinnoilla ja oikeudellisilla vaatimuksilla voi olla uusien teollisuuden digitaalisten teknologioiden edistämisessä; kehottaa komissiota tarkastelemaan, miten julkisia hankintoja voitaisiin hyödyntää innovointia houkuttelevana mekanismina; kehottaa komissiota sisällyttämään digitaalisen tarkastuksen REFIT-ohjelmaansa varmistaakseen sääntelyn ajanmukaisuuden digitaalisessa yhteydessä ja helpottamaan julkisten viranomaisten välisten parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jotka koskevat innovointiperusteiden käyttöä julkisissa tarjousmenettelyissä; suosittelee nopeuttamaan oikeudellisen ja teknisen ympäristön mukauttamista, kuten siirtymistä IP-yhteyskäytännön versioon 6 (IPv6), teollisuuden digitalisointiin ja esineiden internetin käyttöönottoon liittyviin tarpeisiin;

22.  korostaa Euroopan teollisuuden digitalisoinnin julkisen ja yksityisen rahoituksen vapauttamisen merkitystä sekä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) käytön parantamista; katsoo, että tätä on lisättävä huomattavasti ja että digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä julkisia investointeja on lisättävä; painottaa, että yksityisiltä tahoilta ja yhteistyöalustoilta saatava rahoitus on ensisijaista; pyytää komissiota perustamaan teollisuuden digitalisointia tarkastelevan rahoitusalan pyöreän pöydän keskustelun, jossa asiaa tutkitaan ja esitetään innovoivia rahoitusehdotuksia; pitää valitettavana, että digitaalipolitiikalle EU:n talousarviossa osoitetut varat ovat liian vähäisiä tehdäkseen todellista vaikutusta; toteaa, että unionin taloudelle on annettava pontta tuottavien investointien välityksellä; toteaa, että tavoitteen saavuttaminen olisi varmistettava takaamalla EU:n nykyisten rahoitusvälineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja Horisontti 2020:n, saatavuus; katsoo, että näiden rahastojen yhdistelmän olisi oltava yhtenevä kansallisten varojen ja valtiontukisäännösten kanssa; on tietoinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien ja yhteisyritysten merkityksestä;

23.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan finanssialan kannustimia yrityksille, joissa noudatetaan digitaalista ja älykästä tuotantojärjestelmää, jotta kannustetaan tehokasta teollisuuden digitalisointia;

Euroopan teknologisen johtoaseman varmistaminen ja teollisuuden digitalisoinnin turvallisuus: sulautumiset ja yritysostot, verkkoturvallisuus, tietovirrat, standardointi

24.  katsoo, että on ehdottoman tärkeää vahvistaa tutkimus- ja kehittämistyötä; kehottaa komissiota tukemaan tutkimuksen ja kehittämisen alaan kuuluvia sisäisiä ja ulkoisia toimia sekä edistämään innovointiverkostoja ja yhteistyötä esim. aloittelevien yritysten, vakiintuneiden yritystoiminnan harjoittajien, pk-yritysten ja korkeakoulujen välillä digitaalisessa ekosysteemissä; pyytää komissiota tutkimaan, miten voidaan maksimoida Horisontti 2020:n tutkimustuloksien siirtäminen markkinoille ja hyödyntäminen EU:n yrityksissä; pyytää komissiota lisäämään sellaisten Horisontti 2020:n tutkimushankkeiden määrää, joilla tuotetaan patentteja ja teollis- ja tekijänoikeuksia, ja raportoimaan siitä;

25.  painottaa, että on tärkeää suojata arkaluonteisia eurooppalaisia teknologioita ja taitotietoa, jotka muodostavat tulevan teollisen vahvuuden ja taloudellisen häiriönsietokyvyn perustan; korostaa potentiaalisia riskejä, jotka liittyvät strategisiin valtion ja teollisuuspolitiikan ohjaamiin suoriin ulkomaisiin sijoituksiin, joita erityisesti valtionyritykset toteuttavat fuusioiden ja yrityskauppojen välityksellä; korostaa, että suorien ulkomaisten investointien yhteydessä eräät ulkoiset sijoittajat ovat ilmaisseet kasvavaa kiinnostusta hankkia arkaluonteisia eurooppalaisia teknologioita sulautumisten ja yritysostojen kautta; pitää myönteisenä komission aloitetta, jossa tarkastellaan Yhdysvaltojen ulkomaisten investointien komitean (CFIUS) saamia kokemuksia; painottaa, että investointien yhtäläistä markkinoille pääsyä on valvottava laatimalla maailmanlaajuisia sääntöjä;

26.  painottaa, että automaatioon, robotiikkaan, tekoälyn soveltamiseen tuotannossa ja eri alkuperää olevien teknisten komponenttien pitkälle menevään integrointiin liittyvä kehitys herättää uusia kysymyksiä, jotka koskevat tuotteiden ja tuotantolaitoksien vastuuvelvollisuutta; kehottaa komissiota selventämään mahdollisimman pian autonomisesti toimivien järjestelmien turvallisuus- ja vastuuvelvollisuusmääräyksiä, testausolot mukaan luettuna;

27.  toteaa, että avoimuus ja yhteenliitettävyys saattavat mahdollisesti vaikuttaa altistumiseen verkkohyökkäyksille, sabotaaseille, tietojen manipuloinnille tai teollisuusvakoilulle, ja korostaa tältä osin verkkoturvallisuutta koskevan EU:n yhteisen lähestymistavan merkitystä; toteaa, että on lisättävä tietoisuutta verkkoturvallisuuden parantamisesta; pitää verkkouhkien sietokykyä erittäin tärkeänä vastuualana yritysjohtajien sekä kansallisten ja EU:n teollisuus- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien kannalta; toteaa, että tuottajat vastaavat turvallisuutta ja kyberturvallisuutta koskevien normien varmistamisesta saatavilla olevia uusimpia tekniikoita hyödyntäen sekä ”secure by design”- ja ”secure by default” -periaatteita noudattaen, mutta tästä tuottajavastuusta voidaan tietyissä oloissa ja tietyin edellytyksin poiketa; toteaa, että esineiden internetiä koskevat verkkoturvallisuusvaatimukset ja tietoturvastandardit, jotka perustuvat esimerkiksi RAMI4.0-viitearkkitehtuuriin ja ICS:ään, vahvistaisivat Euroopan verkkoturvallisuuden häiriönsietokykyä; toteaa, että Euroopan standardointielimillä on erityinen rooli tässä, eikä niitä pitäisi syrjäyttää; pyytää Euroopan komissiota tutkimaan esineiden internetin verkkoturvallisuutta edistäviä eri malleja; pyytää kuitenkin julkisia elimiä toteuttamaan toimia, jotta verkkoturvallisuutta koskevat vaatimukset olisivat pakollisia julkisissa hankintamenettelyissä tietoteknisten laitteistojen ja esineiden internetiin liittyvien tuotteiden osalta; katsoo, että verkkoturvallisuutta koskevat tarkastukset ja pk-yrityksille annettavat neuvot, jotka koskevat niiden digitalisoituja teollisia tuotteita, ovat hyvin tärkeitä; katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden välisellä parhaiden käytäntöjen vaihdolla voitaisiin helpottaa Euroopan verkkouhkien sietokykyä tältä osin;

28.  katsoo, että olisi laadittava kriittistä infrastruktuuria ja sen digitaalista turvallisuutta koskevat yhteiset perusteet ja että EU:n verkko- ja tietoturvadirektiivi (NIS-direktiivi) on ensimmäinen vaihe verkko- ja tietoturvajärjestelmien korkean yhteisen tason saavuttamiseksi unionissa; kehottaa komissiota painostamaan jäsenvaltioita direktiivin yhdenmukaiseksi ja oikea-aikaiseksi saattamiseksi osaksi kansallisia lainsäädäntöjä; painottaa tarvetta vahvistaa roolia, joka NIS-direktiivissä tarkoitetuilla hallintoelimillä on ja joka liittyy luottamuksen lisäämiseen tulevaisuuden tekniikkaa kohtaan; toteaa, että olisi tunnustettava verkkohyökkäysten uhkaa seuraavien mekanismien ja tulevaisuuden näkymien kartoittamisen merkitys EU:n digitaalisen teollisuuden turvallisuuden kannalta siten, että erityisesti painotetaan pk-yritysten ja kuluttajien suojelua;

29.  korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota kysymyksiin, jotka koskevat teollisen tai tuotantoon liittyvän tiedon keräämiseen ja saantiin; painottaa tässä yhteydessä, että on korostettava erityisesti periaatteita, jotka koskevat datasuvereniteettia, avointa ja standardoitua pääsyä ja tiedon saatavuutta sekä innovoinnin ja tuottavuuden, uusien palvelujen ja liiketoimintamallien sekä turvallisuustarkastuskelpoisuuden vahvistamista kuitenkin siten, että oikeudenmukainen kilpailu on mahdollista; korostaa, että tiedon omistajuuteen ja tiedonsaantiin liittyviä kysymyksiä koskevaa uutta sääntelyä on tarkasteltava hyvin huolellisesti ja sitä voidaan hyväksyä vasta kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien laajamittaisen kuulemisen jälkeen; toteaa, että innovointia ja työntekijöiden ja kuluttajien yksityisyyttä koskevia huolenaiheita on suojeltava turvattava ne yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti; painottaa lisäksi, että olisi edistettävä tietojen luovuttamista ja saantia yhteisen edun nimissä ja tieteellisissä tarkoituksissa; ottaa tässä yhteydessä huomioon tietotaloutta koskevan komission ehdotuksen, jolla pyritään edistämään EU:n yhteisiä tietomarkkinoita; katsoo, että tietojärjestelmästä parhaillaan käytävässä keskustelussa on korostettava kahta keskeistä tekijää teknisten ratkaisujen kehittämisessä tietojen luotettavaksi määrittämiseksi ja vaihtamiseksi: yhtäältä oletusarvoisia sopimussääntöjä, ja toisaalta kohtuuttomuuden valvonnan toteuttamista yritysten välisissä sopimussuhteissa;

30.  korostaa, että eurooppalainen pilvipalvelualoite sekä datan vapaata liikkuvuutta koskeva lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään poistamaan datan sijaintia koskevat perusteettomat rajoitukset, voivat edelleen vauhdittaa Euroopan teollisuuden digitalisointiprosessia erityisesti pk- ja uusyritysten osalta sekä välttää unionin sisämarkkinoiden pirstaloituminen; kehottaa komissiota valvomaan eurooppalaisen pilvipalvelualoitteen hyväksymistä ja johdonmukaista täytäntöönpanoa, jotta mahdollistetaan nopea, luotettava ja saumaton datavirta ja datan käyttö; muistuttaa komissiota sen tiedonannossaan antamasta sitoumuksesta esittää datan vapaata liikkuvuutta unionissa koskeva lainsäädäntöehdotus, jotta voidaan poistaa kansallisiin lakeihin tai asetuksiin perustuvat aiheettomat sijaintipaikkavaatimukset tai ehkäistä niitä;

31.  katsoo ehdottomasti, että erityisesti liikennealalla avoin data, massadata ja data-analytiikka ovat edelleen keskeisiä elementtejä, joiden avulla voidaan saada digitaalisista sisämarkkinoista täysi hyöty ja edistää innovointia; pitää valitettavana, että datan kulun helpottamista koskevat aloitteet ovat edelleen hajanaisia; korostaa, että erityisesti omistajuuden ja vastuun osalta tarvitaan lisää oikeusvarmuutta yksityisyyden ja tietosuojan täyden kunnioittamisen pohjalta;

32.  ottaa huomioon alakohtaista tietojenhakua koskevat teollisuuden digitalisoinnin sekä hallinnointia koskevat julkisten ja osittain julkisten elinten ja markkinatoimijoiden mahdollisuudet;

33.  korostaa arkkitehtuurin avoimuuden roolia digitaalisten komponenttien suunnitteluperiaatteena;

34.  katsoo, että teknistä tietämystä on suojeltava teollisuuden digitaalisten komponenttien vaihdossa ja yhdistämisessä ja samalla mahdollistettava entistä parempi yhteentoimivuus ja päästä päähän -yhteenliitettävyys;

35.  korostaa, että Euroopan johtoasema teollisuuden digitalisoinnissa edellyttää vahvaa standardointistrategiaa, jota koordinoidaan jäsenvaltioiden ja komission kanssa, digitaalisen alan yhteentoimivuus mukaan luettuna; korostaa Euroopan standardointielinten merkitystä ja ainutlaatuista kokoonpanoa, yhteiskunnalliset sidosryhmät ja pk-yritykset integroiva osallistava ja konsensusperustainen lähestymistapa mukaan luettuna; kehottaa komissiota edistämään avoimien standardien kehittämistä ja pitää tervetulleena komission aikomusta varmistaa standardien soveltamisen kannalta olennaisten patenttien saatavuus ja niiden tehokas lisensointi oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin sekä toteaa, että tämä on olennaisen tärkeää, jotta edistetään innovointia sekä tutkimusta ja kehittämistä EU:ssa; katsoo, että kiertotalous voisi olla merkittävässä asemassa edistettäessä tietovirtojen yhdenmukaista standardointia teollisuuden arvoketjujen varrella; kehottaa noudattamaan koordinoitua EU:n lähestymistapaa eurooppalaisten standardiorganisaatioiden eli CEN:n, Cenelecin ja ETSIn välityksellä kansainvälisiin foorumeihin ja yhteenliittymiin; katsoo, että on toivottavaa pyrkiä maailmanlaajuisiin ja yleisiin standardeihin, mutta korostaa myös halukkuutta jatkaa EU:n standardien täytäntöönpanoa, jos standardointifoorumeilla tehty kansainvälinen yhteistyö ei edistyisi rakentavalla tavalla; pitää yhteentoimivuutta tarpeellisena erityisesti esineiden internetin alalla, jotta varmistetaan, että uusien teknologioiden kehittäminen tarjoaa lisämahdollisuuksia kuluttajille, joiden ei pitäisi olla pakko käyttää vain tiettyjä palveluntarjoajia;

36.  painottaa, että digitalisointialaan liittyvät kaupan esteet vaikeuttavat EU:n teollisuuden kansainvälistä toimintaa ja heikentävät EU:n kilpailukykyä; katsoo, että EU:n ja kolmansien maiden välisillä kauppasopimuksilla voidaan merkittävässä määrin edistää yhteisten kansainvälisten sääntöjen käyttöönottoa tietosuojan, tietovirtojen, tietojen käytön ja standardoinnin aloilla;

Sosiaalinen ulottuvuus: taidot, koulutus ja sosiaalinen innovointi

37.  katsoo, että on toteutettava merkittäviä toimia koulutuksen, verotuksen ja sosiaaliturvajärjestelmien alalla, jotta sisällytetään kehitysvaikutukset EU:n sosiaalisiin ja taloudellisiin malleihin; korostaa, että teollisuuden digitalisoitumiskehityksellä on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus työllisyydestä, työoloista ja työntekijöiden oikeuksista aina koulutukseen ja taitoihin, sähköiseen terveydenhuoltoon, ympäristöön ja kestävään kehitykseen; painottaa tarvetta varmistaa, että muutoksen yhteydessä pyritään turvallisuuteen; kehottaa komissiota arvioimaan ja selvittämään asianmukaisesti teollisuuden digitalisoinnin sosiaalisia vaikutuksia ja ehdottamaan soveltuvilta osin lisätoimien toteuttamista, joilla torjutaan digitaalista kuilua ja edistetään osallistavaa digitaalitaloutta samalla kun Euroopan kilpailukykyä tehostetaan;

38.  muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuin on määritellyt ”työntekijän” käsitteen käyttäen pohjana tiettyjen ehtojen mukaisesti määritettyä työsuhdetta niin, että huomioon otetaan esimerkiksi alisteisuus, palkka ja työn laatu(12); vaatii oikeusvarmuutta työsuhteen määritelmälle digitaalisilla työmarkkinoilla, jotta varmistetaan työ- ja sosiaalilainsäädännön noudattaminen; toteaa, että kaikki internet-sovelluksiin perustuvassa taloudessa työskentelevät työntekijät ovat olosuhteista riippuen joko työntekijöitä tai itsenäisiä ammatinharjoittajia ja heidät olisi luokiteltava sellaisiksi sopimustilanteesta riippumatta;

39.  korostaa, että digitaalisessa yhteiskunnassa koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden perusta; korostaa, että Eurooppa joutuu kohtaamaan tätä koskevan digitaalisen kuilun; kehottaa panemaan täytäntöön taitotakuun työmarkkinaosapuolien kuulemisen jälkeen ja niiden osallisuudella, ja kehottaa jäsenvaltioita löytämään keinoja kansalaisten tarpeisiin, jotka koskevat jatkuvaa (uudelleen)koulutusta, täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista, joilla varmistetaan sujuva siirtymä älytalouteen; korostaa, että tärkeää varmistaa, että digitaalisia taitoja edistetään ja ne tunnustetaan näillä aloilla ja monitaitoisuuden kehittämiseen tähtäävän uuden suuntauksen kehyksessä; toteaa, että työnantajien olisi käytettävä Euroopan sosiaalirahastoa kyseiseen koulutukseen ja edistämään digitaalisen välineistön käyttöä, jolla mahdollistetaan taitojen päivittäminen yhteistyössä teollisuuden ja työmarkkinaosapuolien kanssa; suhtautuu myönteisesti opetusaineiston ja alakohtaisen opintosuunnitelman laatimiseen; pyytää komissiota tutkimaan vaihtoehtoja sertifiointijärjestelmän laatimiseksi digitaalisten taitojen jatkokoulutusta varten;

40.  korostaa, että koulutukseen on sisällytettävä digitaaliset taidot ja että tämä on sisällytettävä kansallisiin opinto-ohjelmiin; toteaa, että tavoitteen saavuttamiseksi olisi jatkettava Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) tukemien aloitteiden kehittämistä, kuten esimerkiksi Euroopan kyberturvallisuuskuukausi ja Euroopan kyberturvallisuushaaste; painottaa digitaalisiin taitoihin erikoistuneen opettajainkoulutuksen merkitystä sekä digitaalisten taitojen opettamista kaikille lapsille; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikissa kouluissa on wi-fi ja ajanmukaiset tieto- ja viestintätekniikan oppimateriaalit; toteaa, että koodaus on myös merkittävässä asemassa; kehottaa vaihtamaan parhaita käytäntöjä EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotta hyödynnetään vakiintuneista käytännöistä, kuten Fit4Coding-ohjelmasta, digital academy -aloitteista, verkko-opinto-ohjelmista ja Webforce3:n kaltaisista koodikouluista, saatuja kokemuksia; pyytää komissiota edistämään digitaalisten taitojen testauksen sisällyttämistä IGCU/Pisa-tutkimuksiin, jotta mahdollistetaan EU:n jäsenvaltioiden välinen kilpailu ja vertailu; kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan yhteistyössä komission kanssa monialaisia opinto-ohjelmia, joissa pyritään yhdistämään eri aloihin liittyviä valmiuksia, kuten tietotekniikka ja liikkeenjohto tai insinööritaito ja datatiede; painottaa, että kaikissa jäsenvaltioissa olisi kehitettävä digitaalisia taitoja koskevia kattavia kansallisia strategioita ja niihin kuuluvia tavoitteita, kuten komissio on kehottanut niitä tekemään; korostaa, että työmarkkinaosapuolet ja muut sidosryhmät voivat osallistua keskeisessä asemassa näiden strategioiden kehittämiseen ja täytäntöön panemiseen; toteaa, että toistaiseksi vain puolessa EU:n jäsenvaltioista on perustettu digitaalisia työpaikkoja koskevia kansallisia koalitioita; painottaa, että digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition toimintaa tukevalla erityisellä budjettikohdalla vahvistettaisiin tiedon levittämistä ja lisätoimien toteuttamista;

41.  korostaa, että on tärkeää investoida ammatillisen koulutuksen sekä käsityöalan digitalisointiin; painottaa, että digitaaliset taidot on yhdistettävä insinööritaitoihin sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan opetukseen, ja painottaa pehmeiden taitojen, kuten viestinnän, ryhmäkoordinaation ja monialaisen ajattelun edistämistä;

42.  pyytää sisällyttämään sukupuolinäkökulman kaikkiin digitaalisiin aloitteisiin ja varmistamaan, että meneillään oleva digitalisoitumiskehitys edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa; painottaa tarvetta torjua sukupuolten välistä merkittävää kuilua tieto- ja viestintätekniikan alalla, sillä se on keskeisessä asemassa EU:n pitkän aikavälin kasvun ja vaurauden kannalta;

43.  toteaa, että digitalisointi tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalipalvelujen ja muiden julkisten palvelujen saatavuuden suhteen sekä vammaisten henkilöiden ja liikkumisrajoitteisten henkilöiden työmarkkinoille osallistamisen suhteen; pitää tässä yhteydessä etätyöskentelyä erittäin tärkeänä;

44.  toteaa, että kuten Europeana-aloite osoittaa, eurooppalaisten teosten digitalisointi tarjoaa merkittävän mahdollisuuden niiden saavutettavuuden, jakelun ja edistämisen tehostamiselle ja että digitaalialan innovaatiot voivat olla käänteentekeviä siinä, miten kulttuurihyödykkeet asetetaan esille tai miten niihin tutustutaan; painottaa, että on tärkeää edistää erityisesti 3D-teknologian käyttöä tuhottua kulttuuriesineistöä ja -perintöä koskevan tiedon keräämiseen ja kyseisen aineiston ennallistamiseen; painottaa, että Euroopan kulttuuriperinnön digitalisointia, säilyttämistä ja sähköistä saatavuutta varten on taattava rahoitus;

45.  pitää valitettavana, että historiaan ja kulttuuriin liittyvät kohteet eivät usein ole esteettömiä vammaisille henkilöille, ja korostaa, että vahva digitaalinen kulttuurialusta tarjoaa mahdollisuuksia parantaa osallistumista ja lisätä kulttuuristen kokemusten, kohteiden ja esineiden saavutettavuutta kaikkialla Euroopassa maantieteellisestä sijainnista riippumatta;

46.  kannustaa avustavan teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen, koska kyseistä teknologiaa ja sen myötä syntyneitä uusia teollisia tuotteita voitaisiin käyttää vammaisten henkilöiden osallistamiseen.

47.  suosittelee toteuttamaan säännöllisen parhaiden käytäntöjen vaihdon, kahden vuoden välein edistymistä koskevan arvioinnin ja laatimaan teollisuuden digitalisointia koskevia suosituksia;

o
o   o

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009.
(2)EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 131.
(3)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 57.
(4)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 41.
(5)EUVL C 482, 23.12.2016, s. 89.
(6)EUVL C 468, 15.12.2016, s. 19.
(7)EUVL C 93, 9.3.2016, s. 120.
(8)EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 22.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0486.
(10)EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 45.
(11)EUVL C 236 E, 12.8.2011, s. 24.
(12)Ks. Euroopan unionin tuomioistuimen asia C-596/12, 17 kohta, ja asia C‑232/09, 39 kohta.

Oikeudellinen huomautus