Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2304(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0201/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0201/2017

Keskustelut :

PV 12/06/2017 - 15
CRE 12/06/2017 - 15

Äänestykset :

PV 13/06/2017 - 5.1
CRE 13/06/2017 - 5.1
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0245

Hyväksytyt tekstit
PDF 277kWORD 56k
Tiistai 13. kesäkuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Kumppanien osallisuuden ja näkyvyyden lisääminen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnassa
P8_TA(2017)0245A8-0201/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. kesäkuuta 2017 kumppanien osallisuuden ja näkyvyyden lisäämisestä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnassa (2016/2304(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 174, 175 ja 177 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’),

–  ottaa huomioon Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä 7. tammikuuta 2014 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014(2),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Investoinnit työllisyyteen ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen arviointi”(3),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta ”ERI-rahastojen toimenpideohjelmien täytäntöönpanon viivästyminen – vaikutukset koheesiopolitiikkaan ja tulevat toimet”(4),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Koheesiopolitiikan 2014–2020 uudet alueellisen kehittämisen välineet: yhdennetyt alueelliset investoinnit ja paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet”(5),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti koheesiopolitiikan yksinkertaistamista ja tulosperustaista suuntaamista kaudella 2014–2020”(6),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät koheesiopolitiikan sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tuloksista ja uusista osatekijöistä(7),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Koheesiopolitiikan näkyvyyden varmistaminen: Tiedotus- ja viestintäsäännöt 2014–2020”(8),

–  ottaa huomioon komission syyskuussa 2015 teettämän Flash Eurobarometri -tutkimuksen nro 423 kansalaisten tietoisuudesta ja näkemyksistä EU:n aluepolitiikasta ’Citizens’ awareness and perceptions of EU: Regional Policy’(9),

–  ottaa huomioon lokakuussa 2014 julkistetun, alue- ja kaupunkipolitiikasta vastaavan komission jäsenen Johannes Hahnin pyynnöstä laaditun Van den Branden raportin monitasoisesta hallinnasta ja kumppanuudesta ”Multilevel Governance and Partnership”(10),

–  ottaa huomioon alueiden komitean viestintäsuunnitelman vuodeksi 2016 ”Connecting regions and cities for a stronger Europe”(11),

–  ottaa huomioon komission teettämän heinäkuussa 2016 julkaistun tutkimuksen kumppanuusperiaatteen täytäntöönpanosta ja vuosien 2014–2020 ERI-rahastojen monitasohallinnosta ”Implementation of the partnership principle and multi-level governance in the 2014-2020 ESI Funds”(12),

–  ottaa huomioon Interreg Europen sihteeristön esityksen hankeviestintästrategian suunnittelusta ”Designing a project communication strategy”(13),

–  ottaa huomioon Puolan taloudellisen kehityksen ministeriön teettämän raportin ”How do EU-15 Member States benefit from the Cohesion Policy in the V4?”(14), joka sisältyy jälkikäteisarviointiin ja ennakointitutkimukseen siitä, miten EU-15 -jäsenvaltiot hyötyvät V4-maissa täytäntöön pannusta koheesiopolitiikasta,

–  ottaa huomioon Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston (EAPN) käsikirjan vuodelta 2014 ”Giving a voice to citizens: Building stakeholder engagement for effective decision-making – Guidelines for Decision-Makers at EU and national levels”(15),

–  ottaa huomioon parlamentin sisäasioiden pääosaston (rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö B) marraskuussa 2014 julkaiseman selvityksen Eurooppaan liittyvän kansalaisviestinnän tilasta ja näkymistä ”Communicating Europe to its Citizens: State of Affairs and Prospects”,

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston (rakenne- ja koheesiopolitiikan toimialayksikkö B) huhtikuussa 2016 julkaiseman selvityksen ”Research for REGI Committee: Mid-term review of the MFF and Cohesion Policy”, joka koskee monivuotisen rahoituskehyksen ja koheesiopolitiikan väliarviointia,

–  ottaa huomioon 19. syyskuuta 2016 julkistetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan EAKR:n ja koheesiorahaston jälkiarvioinnista ajanjaksolta 2007–2013 (SWD(2016)0318),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0201/2017),

A.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka on vaikuttanut huomattavasti kasvun ja työpaikkojen lisäämiseen sekä EU:n alueiden välisten erojen kaventamiseen;

B.  toteaa, että useiden raporttien ja riippumattomien arviointien mukaan EU:n koheesiopolitiikan rahoituksella on myönteinen vaikutus sekä talouteen että kansalaisten elämään, mutta tuloksista ei ole aina osattu kertoa ja tietoisuus sen myönteisistä vaikutuksista on sangen vähäinen; toteaa, että EU:n koheesiopolitiikan lisäarvo ylittää sen todistetun myönteisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen vaikutuksen, sillä se osoittaa jäsenvaltioiden ja alueiden sitoutumisen Euroopan yhdentymisen vahvistamiseen;

C.  katsoo että, on ratkaisevan tärkeää, että loppukäyttäjät ja kansalaisyhteiskunta ovat tietoisia paikallisista EU:n rahoittamista ohjelmista riippumatta rahoituksen määrästä tietyllä alueella;

D.  toteaa, että kumppanuusperiaatteella ja monitasohallintomallilla, jotka perustuvat viranomaisten, taloudellisten kumppaneiden, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan tiiviiseen koordinointiin, voidaan vaikuttaa siihen, että EU:n politiikan tavoitteista ja tuloksista tiedotetaan paremmin;

E.  toteaa, että pysyvä vuoropuhelu ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ovat olennaisen tärkeitä tekijöitä, kun julkisille toimille haetaan vastuuvelvollisuutta ja legitimiteettiä, ja se puolestaan luo yhteisvastuuta ja avoimuutta päätöksentekoprosessiin;

F.  toteaa, että ERI-rahastojen näkyvyys voi osaltaan vaikuttaa koheesiopolitiikan tehokkuutta koskevien käsitysten paranemiseen ja kansalaisten luottamuksen ja Eurooppa-hanketta koskevan kiinnostuksen palautumiseen;

G.  toteaa, että johdonmukainen viestintä on keskeisen tärkeää ei pelkästään toiminnan loppuvaiheissa, kun tiedotetaan ERI-rahastojen konkreettisista saavutuksista, vaan myös toiminnan alkuvaiheissa tiedotettaessa hankejohtajille rahoitusmahdollisuuksista, jotta voidaan lisätä kansalaisten osallistumista toteutukseen;

H.  toteaa, että tiedon jakamista ja viestintäkanavien monipuolistamista koskevia menetelmiä olisi lisättävä ja parannettava;

Yleiset huomautukset

1.  korostaa, että koheesiopolitiikka on yksi keskeisistä julkisista kasvun moottoreista, joka viiden ERI-rahastonsa kautta huolehtii investoinneista kaikilla EU:n alueilla, auttaa vähentämään eroavaisuuksia ja tukemaan kilpailukykyä ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä parantaa unionin kansalaisten elämänlaatua;

2.  panee huolestuneena merkille, että suuren yleisön tietoisuus ja käsitykset EU:n aluepolitiikan tehokkuudesta ovat heikentyneet vuosien varrella; toteaa, että syyskuussa 2015 julkaistussa eurobarometri nro 423:ssa vain hiukan yli kolmasosa (34 prosenttia) eurooppalaisista myönsi kuulleensa EU:n yhteisrahoittamista hankkeista, joilla parannetaan elämänlaatua heidän asuinseuduillaan; panee merkille, että suurin osa vastaajista piti koulutus-, terveys- ja sosiaali-infrastruktuuria sekä ympäristöpolitiikkaa tärkeinä aloina; katsoo, että myönteisen viestinnän edellytys on ERI-rahastoista rahoitettujen hankkeiden määrän ja niiden tuottaman, konkreettisina tuloksina ilmaistun lisäarvon ohella ennen muuta hankkeiden laatu; korostaa näin ollen, että hankkeiden arvioimisessa, valinnassa, täytäntöönpanossa ja päättämisessä on keskityttävä odotettujen tulosten saavuttamiseen, jotta vältetään varojen tehoton käyttö, joka voi johtaa koheesiopolitiikkaa koskevaan kielteiseen julkisuuteen; kiinnittää huomiota siihen, että viestintätoimenpiteet on valittava erityisesti niiden sisällön ja laajuuden perusteella, ja toteaa uudelleen, että paras mainontakeino on osoittaa toteutettujen hankkeiden merkittävyys ja hyödyllisyys;

3.  toteaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä vastattava koheesiopolitiikan investointien näkyvyyden varmistamisesta, jotta ne voivat laatia vaikuttavia unionin viestintästrategioita, joilla on tarkoitus huolehtia koheesiopolitiikan investointien näkyvyydestä; panee tässä yhteydessä merkille erityisesti hallintoviranomaisten ja toimivaltaisten paikallis- ja alueviranomaisten roolin niin institutionaalisen viestinnän toteuttajina kuin edunsaajinakin, sillä niillä on tiivein yhteys kansalaisiin tiedon tarjoamiseksi paikan päällä ja Euroopan lähentämiseksi; muistuttaa lisäksi, että kyseisillä viranomaisilla on paras tietämys paikallisista ja alueellisista olosuhteista ja tarpeista, ja toteaa, että näkyvyyden parantaminen edellyttää lisätoimia, joilla parannetaan tiedottamista ja avoimuutta ruohonjuuritasolla;

4.  korostaa, että näkyvyyden saaminen toiminnalle on kaksisuuntainen prosessi, johon kuuluvat viestintä ja vuorovaikutus kumppanien kanssa; painottaa lisäksi, että monitahoisten haasteiden yhteydessä legitimiteetin varmistamiseksi ja pitkän aikavälin tehokkaiden ratkaisujen aikaansaamiseksi viranomaisten on otettava kumppanuusperiaatteen mukaisesti asianomaiset sidosryhmät mukaan kumppanuussopimusten ja toimintaohjelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin; korostaa myös tarvetta vahvistaa viranomaisten ja kumppaneiden institutionaalisia valmiuksia ja muistuttaa, että Euroopan sosiaalirahasto (ESR) voi olla merkittävä toimija tässä suhteessa;

5.  tähdentää tässä yhteydessä, että jäsenvaltiot etenevät eritahtisesti hallintomenettelyjen virtaviivaistamisessa pyrittäessä laajentamaan ja syventämään alueellisten ja paikallisten kumppanien osallistumista, taloudelliset kumppanit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat kumppanit mukaan luettuina; palauttaa mieliin sosiaalisen vuoropuhelun merkityksen tältä osin;

Edessä olevat haasteet

6.  kiinnittää huomiota euroskeptisyyden ja Eurooppa-vastaisen populistisen propagandan lisääntymiseen, mikä vääristää unionin toimintaa koskevia tietoja, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa analysoimaan niiden taustalla olevia syitä sekä puuttumaan niihin; pitää siksi tärkeänä, että kehitetään kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla pikaisesti eri media-alustoissa entistä tehokkaampia viestintästrategioita, joilla varmistetaan kansalaisystävällisen kielen käyttö ja joilla pyritään kuromaan umpeen EU:n ja sen kansalaisten, työttömät ja sosiaalisessa syrjäytymisvaarassa olevat kansalaiset mukaan luettuina, välinen kuilu ja joilla voidaan välittää kansalaisille todenperäinen ja johdonmukainen viesti eurooppalaisen yhteistyön heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa tuomasta lisäarvosta;

7.  kehottaa komissiota ja neuvostoa analysoimaan, miten toimet, joilla pyritään vahvistamaan yhteyttä EU-ohjausjaksoon ja toteuttamaan rakenneuudistuksia ERI-rahastoista rahoitetuilla ohjelmilla, vaikuttavat käsityksiin EU:n toimintapolitiikoista niin koheesiopolitiikan nykyisessä kehyksessä kuin vuoden 2020 jälkeen toteutettavassa koheesiopolitiikan uudistuksessa;

8.  tunnustaa, että oikeudellisella kehyksellä on rajansa koheesiopolitiikan riittävän näkyvyyden varmistamisessa; korostaa, että sen seurauksena kaikki sidosryhmät eivät aina ole asettaneet etusijalle viestintää koheesiopolitiikan konkreettisista saavutuksista; katsoo, että suositeltuja viestintätoimia konkreettisista saavutuksista olisi jatkuvasti päivitettävä; panee tässä yhteydessä merkille, että ERI-rahastojen tekninen tuki ei sisällä sen enempää unionin kuin jäsenvaltioidenkaan tasolla toteutettavaan viestintään tarkoitettuja määrärahoja; korostaa kuitenkin hallintoviranomaisten ja edunsaajien velvollisuutta valvoa säännöllisesti, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 115 artiklassa ja liitteessä XII vahvistettuja tiedotusta ja viestintää koskevia vaatimuksia noudatetaan;

9.  toistaa, että on löydettävä asianmukainen tasapaino koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa koskevien säännösten yksinkertaistamisen ja moitteetonta ja avointa varainhoitoa sekä petosten torjuntaa koskevan tarpeen välillä samalla kun niistä tiedotetaan asianmukaisesti kansalaisille; palauttaa tässä yhteydessä mieliin tarpeen tehdä selkeä ero sääntöjenvastaisuuksien ja petosten välillä, jotta kansalaisten keskuudessa ei aiheuteta epäluottamusta hallintoviranomaisia ja paikallisia viranomaisia kohtaan; vaatii lisäksi yksinkertaistamaan ja vähentämään edunsaajien hallinnollista rasitetta tarpeellisia valvonta- ja tarkastustoimia heikentämättä;

10.  korostaa, että on olennaisen tärkeää lisätä politiikan omistajuutta alueellisella ja ruohonjuuritasolla, jotta tulosten saavuttaminen ja niistä tiedottaminen on varmasti tehokasta; arvostaa sitä, että kumppanuusperiaate lisää unionin julkisten toimien täytäntöönpanon arvoa, kuten äskettäin julkaistussa komission tutkimuksessa todettiin; huomauttaa kuitenkin, että kumppanien saaminen mukaan on eräissä tapauksissa varsin vaikeaa, sillä kumppanuusperiaatetta sovelletaan muodollisesti tarjoamatta mahdollisuutta todelliseen osallistumiseen hallintoprosessiin; muistuttaa, että kumppanuuteen osallistumiseen ja kokemusten vaihtamiseen kumppaneille tarkoitetuilla keskustelufoorumeilla on osoitettava lisää toimia ja resursseja myös, jotta kumppaneista tulee vaikuttajia EU:n rahoituksen mahdollisuuksien ja menestysten alalla;

11.  muistuttaa myös koheesiopolitiikan investointien pitkän aikavälin strategisesta luonteesta, jolloin tulokset antavat joskus odotuttaa itseään, mikä on haitallista koheesiopolitiikan välineiden näkyvyyden kannalta, etenkin verrattaessa niitä muihin unionin välineisiin, kuten Euroopan strategisten investointien rahastoon (ESIR); kehottaa siksi jatkamaan tarvittaessa viestintätoimia neljän vuoden ajan hankkeen päättämisen jälkeenkin; painottaa, että tiettyjen investointien (erityisesti inhimillisen pääoman alalla) tulokset ovat vähemmän näkyviä ja vaikeammin ilmaistavissa määrällisesti kuin ”fyysisten” investointien tulokset, ja kehottaakin arvioimaan koheesiopolitiikan vaikutusta kansalaisten elämään aiempaa yksityiskohtaisemmin ja yksilöidymmin; katsoo myös, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ERI-rahastojen osuutta unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiassa koskevaan jälkiarviointiin ja viestintään, sillä kyse on unionin pitkän aikavälin kehitysstrategiasta;

12.  toteaa, että tiedotusvälineillä on tärkeä rooli tiedotettaessa kansalaisille Euroopan unionin politiikasta eri aloilla sekä yleisesti ottaen EU-asioista; pitää kuitenkin valitettavana, että EU:n koheesiopolitiikan investoinneista tiedotetaan tiedotusvälineissä varsin rajallisesti; korostaa, että on kehitettävä tiedotuskampanjoita ja viestintästrategioita, jotka suunnataan tiedotusvälineille ja jotka mukautetaan nykyisiin tiedotuksen haasteisiin ja joilla välitetään tietoa helposti saatavassa ja houkuttelevassa muodossa; korostaa, että on valjastettava sosiaalisen median jatkuvasti kasvava vaikutusvalta, digitaalisen kehityksen tarjoamat edut sekä erityyppisten viestintäkanavien valikoima, jotta näitä voidaan hyödyntää entistä paremmin, kun tiedotetaan ERI-rahastojen mahdollisuuksista ja saavutuksista;

Viestinnän parantaminen ja kumppanien osallistuminen kauden 2014–2020 jälkimmäisellä puoliskolla

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään nykyisten viestintäkeinojen ja -välineiden koordinointia ja saatavuutta EU:n tasolla, jotta voidaan käsitellä aiheita, joilla on vaikutusta EU:n asialistaan; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää laatia suuntaviivoja, joilla esitetään tekniikoita ja menetelmiä, joiden avulla voidaan tiedottaa tehokkaasti siitä, miten koheesiopolitiikka tuottaa konkreettisia, unionin kansalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tuloksia; kehottaa hallintoviranomaisia ja edunsaajia viestimään aktiivisesti ja järjestelmällisesti politiikan tuloksista, hyödyistä ja pitkän aikavälin vaikutuksista ottaen huomioon hankkeiden kehityksen eri vaiheet;

14.  korostaa, että kun otetaan huomioon perinteisten ja nykyaikaisten tiedotusvälineiden välittämien tietojen määrä ja laatu, pelkkä Euroopan komission symbolin esittäminen hankkeiden kuvauksen sisältävissä kylteissä ei enää riitä; kehottaa komissiota laatimaan nykyistä tehokkaampia tunnistusvälineitä;

15.  pitää myönteisenä nykyisiä erityisiä viestintätoimia, kuten Eurooppa alueellani -kampanjaa, EU:n tuloksiin keskittyvää talousarviota koskevaa komission verkkosovellusta, CIRCOM Regional -järjestön kanssa tehtävää yhteistyötä(16), Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa sekä juuri perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarjoamia mahdollisuuksia; korostaa lisäksi EU-tietokeskusten keskeistä roolia hajautetussa viestinnässä, jolla pyritään lisäämään tietoisuutta koheesiopolitiikan vaikutuksista paikallisella ja alueellisella ruohonjuuritasolla; korostaa myös tarvetta keskittää pyrkimyksiä, joilla tavoitellaan opiskelijoita ja toimittajia mahdollisina viestin levittäjinä ja varmistetaan tiedotuskampanjoiden maantieteellinen tasapaino;

16.  painottaa, että yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tarkoitettuja viestintäjärjestelyjä on mukautettava; kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollista lisäarvoa, jota saadaan sisällyttämällä tekniseen tukeen erityinen määräraha tiedotukselle ja viestinnälle sekä lisäämällä tarpeen mukaan koheesiopolitiikan hankkeiden sitovien tiedotus- ja julkisuusvaatimusten määrää; kehottaa komissiota antamaan vuonna 2017 selvät ohjeet siitä, miten teknistä tukea voitaisiin käyttää viestintään nykyisellä rahoituskaudella, ja tarjoamaan siten oikeusvarmuutta paikallis- ja alueviranomaisille ja muille edunsaajille; muistuttaa myös, että vaikka tavanomaiset viestintä- ja mainontastandardit soveltuvat hyvin rakenne- ja teknologiainvestointeihin, ne eivät ole yhtä vaikuttavia inhimilliseen pääomaan tehtävissä aineettomissa investoinneissa;

17.  korostaa tarvetta priorisoida viestintää EU:n koheesiopolitiikan painopisteiden hierarkiassa, erityisesti kun on kyse sellaisen hallintohenkilöstön työstä, joka ei ole suoraan vastuussa viestinnästä, ja sisällyttää viestintä ERI-rahastojen tavanomaisiin menettelyihin; kehottaa lisäämään viestinnän ammattimaisuutta erityisesti paikallistasolla ja välttämään EU:n ammattikieltä;

18.  pitää myönteisenä komission tekemää koheesiopolitiikan ohjelmien 2007–2013 jälkiarviointia, jossa annetaan erinomaisia, saavutettuja tuloksia ja toteutuneita vaikutuksia koskevan tiedottamisen lähteitä; panee merkille V4-maiden aloitteen koheesiopolitiikan ulkoisvaikutuksista EU-15 -maissa(17) ja kehottaa komissiota toteuttamaan laajemman tutkimuksen kaikissa 28 EU:n jäsenvaltiossa; pyytää komissiota lisäksi eriyttämään viestintästrategiansa sen mukaan, ovatko jäsenvaltiot nettomaksajia vai nettosaajia, ja korostamaan erityisiä etuja, joita koheesiopolitiikka tuo vauhdittamalla reaalitaloutta, edistämällä yrittäjyyttä ja innovointia, parantamalla sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita sekä luomalla kasvua ja työpaikkoja kaikilla EU:n alueilla sekä suorien investointien että välittömien ja välillisten vientituotteiden muodossa (ulkoisvaikutukset);

19.  kehottaa komissiota ja hallintoviranomaisia määrittämään keinot tiedonsaannin helpottamiseksi ja standardoimiseksi sekä viestintästrategioita koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen edistämiseksi, jotta nykyisiä kokemuksia voidaan hyödyntää tehokkaammin ja rahoitusmahdollisuuksien avoimuutta ja näkyvyyttä voidaan parantaa;

20.  pitää myönteisenä sähköisen koheesion käyttöön ottamista meneillään olevalla ohjelmakaudella, sillä sen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja virtaviivaistaa ERI-rahastojen täytäntöönpanoa; korostaa sen kapasiteettia parantaa tehokkaasti tiedonsaantia ja edistää ohjelmakehityksen seurantaa ja sidosryhmien välisten hyödyllisten yhteyksien luomista;

21.  katsoo, että viestintää on vahvistettava uusien mediakanavien avulla, mitä varten on kehitettävä digitaalisen ja sosiaalisen median alustoja koskeva viestintästrategia, jolla pyritään jakamaan tietoa kansalaisille ja antamaan heille mahdollisuus ilmaista tarpeensa ja jossa keskitytään loppukäyttäjien tavoittamiseen erilaisilla välineillä, kuten interaktiivisilla verkkovälineillä, kehittämään helpommin saatavilla olevia mobiilisisältöjä ja mobiilisovelluksia ja varmistetaan, että tietoa on tarvittaessa tarjolla eri kielillä ja mukautettuna eri ikäryhmille; kehottaa hallintoviranomaisia tarjoamaan asiaan liittyville pääosastoille ajantasaiset tiedot rahoituksesta, saavutuksista ja investoinneista, jotta ERI-rahastojen avointen tietojen järjestelmässä voidaan toimittajia varten esittää helposti luettavassa muodossa olevia tietoja ja kaavioita; kehottaa käynnistämään RegioStars-mallin mukaisia alueellisia aloitteita parhaiden hankkeiden palkitsemiseksi;

22.  ehdottaa myös, että nykyisten viestintätoimien seurantaa ja arviointia on parannettava, ja esittää eri tason toimijoista koostuvien viestintää käsittelevien alueellisten työryhmien perustamista;

23.  korostaa kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen tärkeyttä sekä kumppanuusperiaatteen merkitystä, jotta vahvistetaan kollektiivista sitoutumista koheesiopolitiikkaan ja sen omistajuutta; kehottaa lujittamaan viranomaisten, mahdollisten edunsaajien, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten välistä yhteyttä avoimella vuoropuhelulla ja muuttamaan kumppanuuksien kokoonpanoa tarvittaessa täytäntöönpanon aikana siten, että varmistetaan oikea kumppanivalikoima edustamaan yhteisön etuja prosessin kaikissa vaiheissa;

24.  on tyytyväinen EU:n kaupunkiagendassa ehdotettuun monien tasojen ja sidosryhmien yhteistyötä koskevaan innovatiiviseen malliin ja suosittelee kopioimaan sitä mahdollisuuksien mukaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanon yhteydessä;

25.  painottaa, että on tehostettava rajatylittävän ja alueiden välisen yhteistyön viestintäulottuvuutta, myös sovellettavien makroaluestrategioiden (joiden näkyvyyttä unionin kansalaisten suuntaan olisi parannettava) tasolla, levittämällä tietoa hyvistä käytännöistä ja investointeja koskevista menestystarinoista ja mahdollisuuksista;

Vuoden 2020 jälkeistä koheesiopolitiikkaa koskevan viestinnän edistäminen

26.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään EU:n koheesiopolitiikkaa koskevan rahoituksen houkuttelevuutta yksinkertaistamalla edelleen menettelyjä ja rajoittamalla ylisääntelyä ja harkitsemaan määräysten ja ohjeiden monimutkaisuuden ja tarvittaessa määrän vähentämistä, kun otetaan huomioon ERI-rahastojen yksinkertaistamista käsittelevän korkean tason työryhmän hiljan ERI-rahastojen edunsaajille antama suositus;

27.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, miten EU:n koheesiopolitiikan avulla myötävaikutetaan Euroopan yhdentymiseen liittyvään myönteiseen mielikuvaan, ja harkitsemaan siksi pakollisen viestintäkentän lisäämistä hankehakemuslomakkeisiin osana teknisen tuen käytön lisäämistä osoittamalla ohjelmatasolla määräraha viestintää varten ja varmistamalla samalla, että rajoitteiden määrää ei lisätä ja taataan tarvittava joustavuus; kehottaa lisäksi hallintoviranomaisia sekä paikallis- ja alueviranomaisia parantamaan hankkeiden lopullisia tuloksia koskevan viestintänsä laatua;

28.  tähdentää, että unionin vuoropuhelua kansalaisten kanssa on lisättävä, viestintäkanavat ja -strategiat on mietittävä uusiksi ja viestit on mukautettava paikalliseen ja alueelliseen kontekstiin, kun otetaan huomioon sosiaalisen median ja uuden digitaalisen teknologian tarjoamat mahdollisuudet; korostaa lisäksi kansalaisyhteiskuntaa edustavien sidosryhmien mahdollista roolia viestin levittäjinä; palauttaa kuitenkin mieliin, että koulutuksen sisältö, mediastrategiat ja tunnetuksi tekeminen eri alustojen kautta ovat yhtä tärkeitä;

29.  korostaa viestinnän ja näkyvyyden näkökulmasta tarvetta yksinkertaistaa edelleen vuoden 2020 jälkeistä politiikkaa, myös jaetun hallinnoinnin ja tarkastusjärjestelmien osalta, jotta voidaan löytää oikea tasapaino politiikan tulossuuntautuneisuuden sekä tarkastusten ja valvonnan tason ja menettelyjen yksinkertaistamisen välillä;

30.  kehottaa lujittamaan entisestään kumppanuusperiaatetta vuoden 2020 jälkeisellä ohjelmakaudella; on vakuuttunut, että sidosryhmien, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivinen osallistaminen kumppanuussopimusten ja toimintaohjelmien neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosessiin voisi osaltaan vahvistaa tunnetta politiikkatoimien täytäntöönpanon omistajuudesta ja lisätä täytäntöönpanon avoimuutta sekä voisi myös parantaa politiikan täytäntöönpanoa EU:n talousarvion näkökulmasta; kehottaa siksi jäsenvaltioita harkitsemaan nykyisin voimassa olevien osallistuvaa hallintaa koskevien mallien täytäntöönpanoa, kaikkien asianomaisten yhteiskunnallisten kumppaneiden kokoamista yhteen ja sidosryhmien ottamista mukaan osallistavaan talousarviomenettelyyn, jotta voidaan tarvittaessa määritellä resurssit kansallista, alueellista ja paikallista yhteisrahoitusta varten keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi sekä kansalaisten osallistamiseksi julkisia menoja koskevaan päätöksentekoon; ehdottaa myös edunsaajien ja eri sidosryhmien osallistumisen tuloksia koskevien arviointien suorittamista, jotta voidaan kerätä merkityksellisiä tietoja, joiden avulla voidaan edistää aktiivista osallistumista tuleviin toimenpiteisiin ja lisätä niiden näkyvyyttä;

31.  vaatii myös lisäämään kaupunki- ja maaseutualueiden yhteistyötä, jotta alueellista yhteistyötä kaupunkien ja maaseutualueiden välillä voidaan kehittää hyödyntämällä EU:n rahastojen kaikkia mahdollisia synergioita ja kaupunkialueiden asiantuntemusta sekä niiden suurempia valmiuksia rahoituksen hallinnassa;

32.  pyytää lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita keskittymään viestintää koskevissa toimintasuunnitelmissaan eri pääosastojen, ministeriöiden ja viestinnästä eri tasoilla vastaavien toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamiseen ja kohdeyleisöjä koskevan yleiskatsauksen laatimiseen, jotta voidaan kehittää ja lähettää räätälöityjä viestejä erityisille kohderyhmille kansalaisten saavuttamiseksi suoremmin ruohonjuuritasolla ja heille osoitettavan tiedotuksen parantamiseksi;

33.  korostaa tässä yhteydessä kulttuurinmuutoksen merkitystä siinä mielessä, että viestintä on kaikkien mukana olevien toimijoiden vastuulla ja että edunsaajat itse ovat muuttumassa keskeisimmiksi viestijöiksi;

34.  pyytää lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan olemassa olevien viestintä- ja tiedotusverkostojen roolia ja asemaa sekä hyödyntämään EU:n interaktiivista koheesiopolitiikan täytäntöönpanoa käsittelevää sähköisen viestinnän foorumia kaiken asiaan liittyvän ERI-rahastojen tukemia hankkeita koskevan tiedon keräämiseen ja sen mahdollistamiseen, että loppukäyttäjät voivat antaa täytäntöönpanoprosessista ja saavutetuista tuloksista palautetta, joka on perusteellisempaa kuin pelkkä hankkeen ja aiheutuneiden kustannusten lyhyt kuvaus; katsoo, että kyseisellä foorumilla helpotettaisiin myös koheesiopolitiikkaa koskevan viestinnän vaikuttavuuden arviointia;

o
o   o

35.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle sekä jäsenvaltioiden kansallisille ja alueellisille parlamenteille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(2)EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0053.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0055.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0211.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0419.
(7)http://www.consilium.europa.eu/press-releases-pdf/2016/11/47244650399_fi.pdf.
(8)http://ec.europa.eu/regional_policy/fi/information/publications/brochures/2014/ensuring-the-visibility-of-cohesion-policy-information-and-communication-rules-2014-2020.
(9)http://ec.europa.eu/COMMFrontOffice/publicopinion/index.cfm/ResultDoc/download/DocumentKy/67400.
(10)http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/informing/dialog/2014/5_vandenbrande_report.pdf.
(11)http://cor.europa.eu/en/about/Documents/CoR-communication-plan-2016.pdf.
(12)http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/policy/how/studies_integration/impl_partner_report_en.pdf.
(13)http://www.interregeurope.eu/fileadmin/user_upload/events/Rotterdam/pdf/Designing_communication_strategy.pdf.
(14)https://www.strukturalni-fondy.cz/getmedia/fdc8a04e-590d-47ac-9213-760d4ac76f75/V4_EU15_manazerske-shrnuti.pdf?ext=.pdf.
(15)http://www.eapn.eu/images/stories/docs/EAPN-position-papers-and-reports/2014-eapn-handbook-Give-a-voice-to-citizens-Guidelines-for-Stakeholder-Engagement.pdf.
(16)Professional Association of Regional Public Service Television in Europe.
(17)Puolan taloudellisen kehityksen ministeriön teettämä raportti ”How do EU-15 Member States benefit from the Cohesion Policy in the V4?”, joka sisältyy jälkikäteisarviointiin ja ennakointitutkimukseen siitä, miten EU-15 -jäsenvaltiot hyötyvät V4-maissa täytäntöön pannusta koheesiopolitiikasta.

Oikeudellinen huomautus