Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/2310(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0055/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0055/2017

Keskustelut :

PV 05/04/2017 - 21
CRE 05/04/2017 - 21

Äänestykset :

PV 14/06/2017 - 8.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0263

Hyväksytyt tekstit
PDF 203kWORD 53k
Keskiviikko 14. kesäkuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2016 kertomus
P8_TA(2017)0263A8-0055/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. kesäkuuta 2017 entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta komission vuoden 2016 kertomuksesta (2016/2310(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Thessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät, jotka koskevat Länsi-Balkanin maiden mahdollista liittymistä unioniin,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen(1),

–  ottaa huomioon Ohridissa tehdyn ja Skopjessa 13. elokuuta 2001 allekirjoitetun puitesopimuksen, jäljempänä ’Ohridin puitesopimus’,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2005 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen EU:n ehdokasvaltion aseman myöntämisestä, kesäkuussa 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, joulukuussa 2008, joulukuussa 2012, joulukuussa 2014 ja joulukuussa 2015 kokoontuneen neuvoston päätelmät ja 13. joulukuuta 2016 annetut puheenjohtajan päätelmät, jotka saivat valtuuskuntien ylivoimaisen enemmistön kannatuksen ja joissa toistettiin yksiselitteinen ja vahva sitoutuminen maan EU:hun liittymistä koskevaan prosessiin,

–  ottaa huomioon Skopjessa 15. kesäkuuta 2016 pidetyn kyseisen maan ja komission välisen vakautus- ja assosiaatiokomitean 13. kokouksen,

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2016)0715) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2016 kertomuksesta (SWD(2016)0362),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kesäkuussa 2016 antaman erityiskertomuksen entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta,

–  ottaa huomioon komission kesäkuussa 2015 esittämät entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevat kiireelliset ensisijaiset uudistukset,

–  ottaa huomioon kokeneiden asiantuntijoiden ryhmän suositukset järjestelmällisistä oikeusvaltioperiaatetta koskevista kysymyksistä keväällä 2015 paljastuneen viestinnän kuuntelun yhteydessä,

–  ottaa huomioon neljän tärkeimmän puolueen välillä Skopjessa 2. kesäkuuta ja 15. heinäkuuta 2015 tehdyn poliittisen sopimuksen, jäljempänä ’Pržinon sopimus’, ja 20. heinäkuuta ja 31. elokuuta 2016 tehdyn neljän puolueen sopimuksen sen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon Pariisissa 4. heinäkuuta 2016 pidetyn Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen puheenjohtajan loppujulkilausuman sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen suositukset vuoden 2016 Pariisin-huippukokoukselle,

–  ottaa huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston alustavat havainnot ja päätelmät sekä lopullisen kertomuksen 11. joulukuuta 2016 pidetyistä ennenaikaisista parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 817 (1993) ja 845 (1993) sekä YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 47/225 ja 13. syyskuuta 1995 tehdyn väliaikaisen sopimuksen,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen tuomioistuimen tuomion 13. syyskuuta 1995 tehdyn väliaikaisen sopimuksen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon maasta aiemmin antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0055/2017),

A.  ottaa huomioon, että entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa pidettiin 11. joulukuuta 2016 ennenaikaiset parlamenttivaalit, joita oli jo ehditty lykätä kahteen kertaan, ja että vaalit sujuivat järjestäytyneessä ja rauhallisessa ilmapiirissä kansainvälisten vaatimusten sekä Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston suositusten mukaisesti; toteaa, että vaalit sujuivat ilman suurempia välikohtauksia ja ne järjestettiin yleisesti ottaen hallitusti ja että äänestysprosentti oli korkea;

B.  ottaa huomioon, että poliittinen polarisoituminen, syvä keskinäinen epäluottamus ja osapuolten välisen aidon vuoropuhelun puute haittaavat uudistuksia ja jäsenyyden valmistelua; ottaa huomioon, että eräillä tärkeillä aloilla voidaan havaita jatkuvaa lipsumista tavoitteista; toteaa, että demokratiaan ja oikeusvaltioon kohdistuu jatkuvia haasteita erityisesti demokraattisten instituutioiden ja yhteiskunnan keskeisten alojen toimintaan vaikuttavan sääntelyvallankaappauksen vuoksi;

C.  toteaa, että Talat Xhaferi valittiin 27. huhtikuuta 2017 maan parlamentin uudeksi puhemieheksi; toteaa, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian presidentti antoi 17. toukokuuta 2017 uuden hallituksen muodostamista koskevan toimeksiannon SDSM:n johtajalle Zoran Zaeville; ottaa huomioon, että maan parlamentti hyväksyi 31. toukokuuta 2017 pääministeri Zoran Zaevin johtaman uuden hallituksen;

D.  toteaa, että uudistusprosessin keskeisiä kysymyksiä ovat oikeuslaitoksen, julkishallinnon ja median uudistaminen, nuorisotyöttömyys ja Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanon uudelleentarkastelu;

E.  toteaa, että maa voi jatkaa kohti EU-jäsenyyttä ja pysyä euroatlanttisella tiellä vain, jos sen kaikki poliittiset voimat sitoutuvat siihen tosissaan; katsoo, että uuden hallituksen on hyväksyttävä ja pantava kokonaisuudessaan täytäntöön tehokkaita uudistuksia, joista saadaan näkyviä tuloksia, varsinkin oikeusvaltion uudistuksen, oikeuslaitoksen, korruption torjunnan, perusoikeuksien, sisäasioiden ja hyvien naapuruussuhteiden alalla;

F.  toteaa, että komission, neuvoston ja parlamentin välillä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että liittymisneuvottelujen käynnistämistä koskevan myönteisen suosituksen säilyttämisen ehtona ja edellytyksenä ovat yhä edistyminen Pržinon sopimuksen täytäntöönpanossa sekä huomattava edistyminen kiireellisten ensisijaisten uudistusten toteuttamisessa;

G.  ottaa huomioon, että neuvosto on jarruttanut edistymistä, koska nimikysymys Kreikan kanssa on ratkaisematta; katsoo, ettei kahdenvälisiä kysymyksiä saisi käyttää tekosyynä, jolla estetään EU:n kanssa käytävien neuvottelujen pikainen aloittaminen;

H.  toteaa, ettei kahdenvälisiä kiistoja saisi käyttää estämään EU:hun liittymistä koskevaa prosessia eikä liittymisneuvottelujen aloittamista, vaan niitä pitäisi käsitellä asianmukaisesti rakentavassa hengessä ja EU:n ja YK:n vaatimusten mukaisesti; katsoo, että olisi pyrittävä kaikin keinoin ylläpitämään hyviä naapuruussuhteita ja etnisten ryhmien välisiä suhteita;

I.  toteaa, että (mahdollisia) ehdokasmaita arvioidaan niiden omien ansioiden perusteella ja että tarvittavien uudistusten toteuttamisen nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun; katsoo, että liittymisneuvottelujen aloittaminen olisi taattava vasta sitten, kun vaadittavat edellytykset täyttyvät; toteaa, että maata on pidetty monien vuosien ajan yhtenä edistyneimmistä EU:n ehdokasmaista unionin säännöstöön mukautumisessa;

J.  katsoo, että EU:hun liittymistä koskeva prosessi on merkittävä kannustin lisäuudistuksille erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden, korruption torjunnan ja tiedotusvälineiden vapauden osalta; toteaa, että alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet ovat tärkeitä tekijöitä laajentumisprosessissa, vakautus- ja assosiaatioprosessissa sekä maan liittymisprosessissa;

K.  ottaa huomioon, että 20. heinäkuuta ja 31. elokuuta 2016 neljän tärkeimmän puolueen johtajat saivat aikaan sopimuksen Pržinon sopimuksen täytäntöönpanosta ja että sopimuksessa vahvistettiin 11. joulukuuta 2016 ennenaikaisten parlamenttivaalien ajankohdaksi ja ilmaistiin tuki erityissyyttäjän työlle; huomauttaa, että puoluejohtajat toistivat myös sitoutuneensa kiireellisten ensisijaisten uudistusten toteuttamiseen;

L.  toteaa viimeaikaisen poliittisen kriisin osoittaneen, että maan instituutioilta puuttuu tehokas keskinäinen valvontajärjestelmä ja että on lisättävä avoimuutta ja julkista vastuuvelvollisuutta;

M.  katsoo, että järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunta on edelleen avainasemassa pyrittäessä estämään rikollisten soluttautuminen politiikan, oikeudenkäytön ja talouden järjestelmiin;

1.  pitää myönteisenä, että maahan muodostettiin uusi hallitus 31. toukokuuta 2017; kehottaa kaikkia puolueita toimimaan sovinnon hengessä kaikkien kansalaisten yhteisen edun mukaisesti ja työskentelemään hallituksen kanssa luottamuksen palauttamiseksi maahan ja sen instituutioihin, myös panemalla kokonaisuudessaan täytäntöön Pržinon sopimuksen ja kiireelliset ensisijaiset uudistukset;

2.  pitää myönteisenä, että 11. joulukuuta 2016 pidetyissä ennenaikaisissa vaaleissa kunnioitettiin perusvapauksia ja että ne järjestettiin hallitusti, avoimesti ja osallistavasti ja ne sujuivat ilman suuria välikohtauksia; panee merkille, että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston mukaan vaaleissa oli todellinen kilpailuasetelma; suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki puolueet hyväksyivät vaalien tulokset sisäisen vakauden nimissä, ja korostaa puolueiden vastuuta sen varmistamisessa, ettei poliittiseen kriisiin ajauduta; kehottaa kaikkia puolueita olemaan millään tavalla estämättä parlamentin tehokasta toimintaa; kehottaa uutta hallitusta etenemään pikaisesti tarvittavien uudistusten toteuttamisessa, jotta voidaan käyttää mandaattia tarvittavien uudistusten toteuttamiseksi, varmistaa maan euroatlanttinen yhdentyminen ja edistää sen Eurooppa-perspektiiviä maan kansalaisten eduksi; katsoo, että puolueiden ja etnisten ryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä kiireellisten sisäisten ja EU:hun liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja liittymisneuvottelujen aloittamista koskevan myönteisen suosituksen säilyttämiseksi;

3.  suhtautuu myönteisesti vaaliprosessiin tehtyihin parannuksiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeudellista kehystä, vaaliluetteloja ja tiedotusvälineissä tapahtuvaa uutisointia; pitää myönteisenä, että kansalaisyhteiskunnan edustajat tarkkailivat vaaleja useimmissa äänestyspaikoissa; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia käsittelemään asianmukaisesti väitettyjä säännönvastaisuuksia ja puutteita, kuten äänestäjien pelottelua, äänten ostamista, hallinnollisten resurssien väärinkäyttöä, tiedotusvälineisiin kohdistuvaa poliittista painostusta sekä vastakkainasettelua lietsovaa kielenkäyttöä ja sanallisia hyökkäyksiä toimittajia vastaan myös toukokuun 2017 paikallisvaaleja silmällä pitäen; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ottamaan huomioon Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ja Venetsian komission suositukset ja toimimaan uskottavasti puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen tehokkaassa valvonnassa; korostaa, että on tarpeen lisätä avoimuutta ja epäpolitisoida entisestään vaalihallinnon toimintaa, jotta voidaan lisätä yleisön luottamusta tuleviin vaaleihin;

4.  katsoo, että on tärkeää toteuttaa väestönlaskenta (edellinen laskenta toteutettiin vuonna 2002), edellyttäen, että käytettävästä menetelmästä vallitsee maanlaajuinen yksimielisyys, jotta voidaan saada ajan tasalla oleva ja realistinen kuva maan väestönkehityksestä, vastata entistä paremmin kansalaisten tarpeisiin ja tarjota heille palveluja sekä saattaa vaaliluettelot ajan tasalle ja minimoida kaikki säännönvastaisuudet ja puutteet vastaisuudessa;

5.  odottaa, että uusi hallitus nopeuttaa aivan ensisijaisesti EU:hun liittyviä uudistuksia yhteistyössä muiden osapuolten kanssa; toistaa tukevansa liittymisneuvottelujen aloittamista mutta edellyttää edistymistä Pržinon sopimuksen täytäntöönpanossa, jotta voidaan varmistaa sen täysimääräinen, näkyvä ja kestävä täytäntöönpano, sekä huomattavaa edistymistä kiireellisten ensisijaisten uudistusten toteuttamisessa järjestelmätasolla; kehottaa neuvostoa käsittelemään liittymisneuvotteluja koskevaa kysymystä mahdollisimman pian; on edelleen vakuuttunut siitä, että neuvottelut voivat synnyttää kipeästi kaivattuja uudistuksia, luoda uudenlaista dynamiikkaa, elvyttää Eurooppa-perspektiivin ja vaikuttaa myönteisesti kahdenvälisten kiistojen ratkaisemiseen, jotta ne eivät haittaa EU:hun liittymistä koskevaa prosessia;

6.  korostaa, että on strategisesti tärkeää edistyä edelleen EU:hun liittymistä koskevassa prosessissa, ja kehottaa jälleen kaikkia osapuolia osoittamaan poliittista tahtoa ja sitoutumista kiireellisten ensisijaisten uudistusten toteuttamiseksi ja Pržinon sopimuksen panemiseksi täytäntöön kattavasti; korostaa, että Pržinon sopimuksen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää myös vaalien jälkeen, jotta tulevaisuudessa voidaan taata poliittinen vakaus ja kestävyys; kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen vuoden 2017 loppua maan edistymistä täytäntöönpanossa ja raportoimaan siitä parlamentille ja neuvostolle; muistuttaa, että pitkään viivästyneet uudistukset on käynnistettävä ja toteutettava, ja tukee samalla liittymistä koskevan korkean tason vuoropuhelun jatkamista niin, että maata voidaan auttaa järjestelmällisesti tässä pyrkimyksessä; pitää valitettavana, että liittymistä koskevan korkean tason vuoropuhelun puitteissa ei ole pidetty kokousta ja että aiempien tavoitteiden täyttämisessä on edistytty vain vähän; kehottaa kiinnittämään huomiota mahdollisiin kielteisiin poliittisiin, turvallisuuteen liittyviin ja sosioekonomisiin seurauksiin, jos maan euroatlanttinen yhdentymisprosessi viivästyy entisestään; kehottaa lisäksi komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään EU:n rahoittamien hankkeiden näkyvyyttä maassa, jotta EU saadaan lähemmäksi maan kansalaisia;

7.  korostaa, että maa on edistynyt merkittävästi EU:hun yhdentymistä koskevassa prosessissa, ja painottaa kielteisiä seurauksia, joita yhdentymisprosessin viivästymisellä edelleen voisi olla, ja mainitsee näistä uhan EU:n laajentumispolitiikan uskottavuudelle ja riskin alueen epävakaudesta;

8.  huomauttaa, että unionin nykyiset haasteet (brexit, muuttoliike, radikalismi jne.) eivät saisi estää laajentumisprosessia, vaan nämä haasteet ovat pikemminkin osoittaneet, että Länsi-Balkan on yhdennettävä kokonaan EU:n rakenteisiin, jotta voidaan edistää ja syventää kumppanuutta ja ratkaista kansainvälisiä kriisejä;

9.  on ilahtunut siitä, että maan lainsäädäntö on pitkälti mukautettu unionin säännöstöön, ja antaa tunnustusta siitä, että voimassa olevien oikeudellisten ja toimintapoliittisten kehysten tehokas täytäntöönpano ja sen valvonta on asetettu etusijalle, kuten on tehty liittymisneuvottelut jo aloittaneissa maissa;

10.  onnittelee maata siitä, että se täyttää edelleen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaiset sitoumuksensa; kehottaa neuvostoa hyväksymään komission vuonna 2009 antaman ehdotuksen siirtyä vakautus- ja assosiaatiosopimuksen toiseen vaiheeseen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti;

11.  kehottaa kaikkia osapuolia osoittamaan poliittista tahtoa ja vastuullisuutta eripuraisen poliittisen ilmapiirin, polarisoitumisen ja kompromissihaluttomuuden muuttamiseksi ja vuoropuhelun aloittamiseksi uudelleen; painottaa jälleen parlamentin keskeistä asemaa maan demokraattisessa kehityksessä sekä poliittisen vuoropuhelun ja edustuksen foorumina; kehottaa vahvistamaan parlamentin valvontatehtäviä ja rajoittamaan toistuvia lainsäädäntömuutoksia koskevaa käytäntöä ja nopeutettujen menettelyjen käyttöä lakien hyväksymisessä ilman riittävää kuulemista tai vaikutustenarviointia; kehottaa helpottamaan parlamentin valiokuntien työtä, joka liittyy viestinnän kuunteluun sekä turvallisuuteen ja vastatiedusteluun, sekä antamaan valiokunnille esteettömän mahdollisuuden saada tarvittavat tiedot ja todistajanlausunnot, jotta turvataan asiaan liittyvien yksikköjen uskottava parlamentaarinen valvonta; antaa tunnustusta kansalaisyhteiskunnan rakentavasta asemasta demokraattisten prosessien tukemisessa ja parantamisessa;

12.  panee merkille, että julkishallinnon uudistuksessa on edistytty jonkin verran muun muassa toimissa, joilla pannaan täytäntöön uusi henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö; kehottaa sitoutumaan entistä paremmin komission suositusten täytäntöönpanoon; on edelleen huolissaan julkishallinnon politisoitumisesta ja siitä, että viranhaltijoihin kohdistuu poliittista painostusta; kehottaa uutta hallitusta osoittamaan vahvaa poliittista sitoutumista siihen, että se tehostaa ammattimaisuutta, ansioita, neutraaliutta ja riippumattomuutta kaikilla tasoilla panemalla täytäntöön uuden ansioperusteisen palvelukseenotto- ja arviointimenettelyn; korostaa tarvetta saada valmiiksi vuosia 2017–2022 koskeva julkishallinnon uudistusstrategia, myös myöntämällä riittävät määrärahat sen toteuttamiseksi, ja vahvistaa asiaan liittyviä hallinnollisia valmiuksia; kehottaa tulevaa hallitusta vahvistamaan avoimet ja tehokkaat vastuusuhteet instituutioiden sisällä ja niiden välillä; suosittaa, että kaikki yhteisöt olisivat tasapuolisesti edustettuina julkishallinnon kaikilla tasoilla;

13.  suosittaa, että tuleva hallitus laatisi kattavan sähköisen hallinnon strategian ja kehittäisi sen tueksi edelleen sähköisiä palveluja kansalaisille ja yrityksille, jotta valtion, kansalaisten ja yritysten byrokraattista taakkaa voidaan vähentää; korostaa, että sähköinen hallinto ja sähköiset palvelut parantaisivat maan taloudellista suorituskykyä ja lisäisivät julkishallinnon ja julkisten palvelujen avoimuutta ja tehokkuutta; korostaa kansalaisten oikeutta saada julkista tietoa ja kehottaa toteuttamaan lisätoimia sen varmistamiseksi, ettei tätä oikeutta estetä millään tavalla; kannustaa etsimään innovatiivisia sähköisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan julkisen tiedon vaivaton saatavuus ja vähennetään siihen liittyvää byrokratiaa;

14.  pitää valitettavana oikeuslaitoksen uudistuksessa tapahtunutta taantumista, sillä oikeuslaitosta olisi kannustettava toimimaan riippumattomasti; pitää valitettavana toistuvaa poliittista sekaantumista sen työhön, muun muassa tuomarien ja syyttäjien nimityksiin ja ylennyksiin, sekä vastuuvelvollisuuden puutetta ja valikoivaa oikeudenkäyttöä; kehottaa jälleen toimivaltaisia viranomaisia puuttumaan tehokkaasti kiireellisissä ensisijaisissa uudistuksissa määriteltyihin jäljellä oleviin kysymyksiin ja osoittamaan poliittista tahtoa oikeuslaitoksen uudistuksen edistämiseksi myös parantamalla lainsäädännön ja käytännön tasolla avoimuutta nimitys- ja ylennysmenettelyissä ja lyhentämällä oikeudenkäyntien kestoa; toteaa, että avoimuuden parantamiseksi on toteutettu jonkin verran toimia; kehottaa lisäksi viranomaisia varmistamaan tuomari- ja syyttäjäneuvoston ammattimaisuuden ja koko oikeuslaitoksen toiminnallisen riippumattomuuden;

15.  toistaa pitävänsä tärkeänä, että julki tulleet väitteet telekuuntelulla hankitun aineiston väärinkäytöstä ja asiaan liittyvät valvonnan puutteet tutkitaan perusteellisesti, riippumattomasti ja esteettömästi; muistuttaa sekä erityissyyttäjän että parlamenttiin perustetun tutkintavaliokunnan toimeksiannon ja työn merkityksestä oikeudellisen vastuuvelvollisuuden ja poliittisen vastuun selvittämiseksi; huomauttaa, että erityissyyttäjä on nostanut ensimmäiset rikossyytteet telekuunteluun liittyvistä väärinkäytöksistä;

16.  on huolissaan erityissyyttäjään kohdistuneista poliittisista hyökkäyksistä ja erityissyyttäjän viraston työn hallinnollisesta ja oikeudellisesta vaikeuttamisesta sekä muiden instituutioiden vähäisestä yhteistyöstä; muistuttaa niitä rikostuomioistuimia, jotka eivät vastaa erityissyyttäjän viraston virallisiin pyyntöihin, että niillä on lakisääteinen velvollisuus auttaa sitä; pitää demokraattisen prosessin kannalta välttämättömänä, että erityissyyttäjän virasto voi hoitaa kaikki tehtävänsä ja suorittaa perusteellisia tutkimuksia täysin itsenäisesti ja esteettömästi ja tarvittavin keinoin; kehottaa antamaan virastolle täyden tuen sekä tarvittavat edellytykset ja tarvittavan ajan sen tärkeän työn hoitamiseksi; kehottaa lopettamaan tuomioistuimissa tapahtuneen estelyn todisteiden toimittamisessa erityissyyttäjälle ja tukemaan lakimuutoksia, joilla varmistetaan erityissyyttäjän itsenäinen toimivalta todistajien suojelussa tapauksissa, joista virasto on vastuussa; on vahvasti sitä mieltä, että tutkimusten tulokset ovat merkittävä askel kohti kansallisia instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen palauttamista; korostaa lisäksi, että todistajien suojelusta annettuun lakiin on tehtävä muutoksia;

17.  on edelleen huolissaan siitä, että korruptio on vakava ongelma ja että poliittinen häirintä heikentää korruption torjuntaa; korostaa, että korruption torjunta edellyttää vahvaa poliittista tahtoa; korostaa, että olisi vahvistettava poliisin, syyttäjäviranomaisen ja valtion korruptiontorjuntakomission riippumattomuutta; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla lisätään avoimuutta ja varmistetaan ansioperusteisuus korruptiontorjuntakomission jäsenten valinnassa ja nimittämisessä; kehottaa toteuttamaan kiireellisesti toimia, joilla varmistetaan eturistiriitojen tehokas ehkäiseminen ja niistä rankaiseminen, ja toimimaan uskottavasti korkean tason korruption torjumiseksi, mihin sisältyy väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan oikeudellisen kehyksen, kiireellisten ensisijaisten uudistusten ja Venetsian komission suositusten täytäntöönpano; kannustaa jälleen riippumattomia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja tiedotusvälineitä tuomaan julki korruptiotapaukset sekä tukemaan riippumattomia ja puolueettomia tutkimuksia; kehottaa viranomaisia tukemaan oikeusasiamiehen työtä riittävin henkilöresurssein ja määrärahoin;

18.  on huolissaan tiedotusvälineiden sekä poliittisen ja valtion toiminnan sekoittumisesta erityisesti julkisten menojen osalta; tuomitsee jyrkästi julkisten varojen käyttöön liittyvät laittomat taloudelliset, poliittiset ja perhekytkökset; kehottaa hallitusta hyväksymään lainsäädäntökehyksen, jolla säännellään eturistiriitoja ja julkistetaan korkeissa valtion viroissa olevien henkilöiden varat lisäkeinona korruption torjumiseksi;

19.  pitää myönteisenä, että järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi on hyväksytty lainsäädäntöä ja strategioita; suhtautuu myönteisesti siihen, että ihmiskauppaan ja huumekauppaan liittyviä rikollisjärjestöjä ja reittejä on purettu, ja kehottaa tehostamaan edelleen toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi; kehottaa parantamaan entisestään lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä sekä maan sisällä että naapurimaiden kanssa ja vahvistamaan tuomioistuinten valtuuksia ja resursseja; pitää olennaisen tärkeänä lainvalvontavalmiuksien kehittämistä edelleen talousrikosten tutkimiseksi ja omaisuuserien takavarikoimiseksi;

20.  arvostaa jatkuvia toimia islamilaisen radikalisoitumisen ja terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden torjumiseksi; pitää myönteisenä, että vuosiksi 2013–2019 on hyväksytty terrorisminvastainen strategia, jossa määritellään myös sellaiset käsitteet kuin väkivaltainen ääriliikehdintä, radikalisoituminen, ennaltaehkäisy ja yhteiskuntaan sopeuttaminen; kehottaa panemaan strategian täytäntöön lisäämällä turvallisuusviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, uskonnollisten johtajien, paikallisyhteisöjen ja muiden koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelualalla toimivien valtion instituutioiden yhteistyötä puututtaessa radikalisoitumisen eri vaiheisiin ja kehitettäessä välineitä uudelleenintegroitumista ja yhteiskuntaan sopeuttamista varten; kehottaa lisäksi turvallisuuspalveluja seuraamaan jatkuvasti kotiinsa palaavia vierastaistelijoita, sopeuttamaan heidät asianmukaisesti yhteiskuntaan ja vaihtamaan koko ajan tietoja EU:n ja naapurimaiden viranomaisten kanssa;

21.  on huolissaan kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä saaduista viesteistä, jotka viittaavat niiden toimintaympäristön heikkenemiseen; on yhä huolissaan poliitikkojen ja tiedotusvälineiden rajuista julkisista hyökkäyksistä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja ulkomaisia edustajia vastaan; antaa tunnustusta kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tärkeästä työstä demokraattisten prosessien, myös vaaliprosessin, seurannassa, tukemisessa ja parantamisessa sekä keskinäisen valvontajärjestelmän varmistamisessa ja kannustaa niitä siihen edelleen; on huolissaan hallituksen vähäisestä sitoutumisesta ja riittämättömästä yhteistyöstä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa kaikilla tasoilla; pitää tärkeänä säännöllistä ja rakentavaa vuoropuhelua ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia ottamaan ne mukaan päätöksentekoon säännönmukaisesti ja jäsennellysti; kehottaa viranomaisia olemaan syrjimättä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä millään perusteella, kuten poliittiset näkemykset, uskonnolliset näkemykset tai etninen koostumus; katsoo, ettei kokoontumis- ja yhdistymisvapautta saa evätä miltään ihmisryhmältä ilman painavia perusteluja;

22.  kannustaa viranomaisia aloittamaan uudelleen keskeytyneen väestönlaskennan, jotta saataisiin tarkat väestötilastot, joita voitaisiin käyttää hallituksen kehitysohjelmien ja asianmukaisen talousarviosuunnittelun perustana;

23.  muistuttaa hallitusta ja puolueita näiden vastuusta luoda lainsäädännön ja käytännön tasolla osallistava ja suvaitseva toimintakulttuuri; pitää myönteisenä tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan kansallisen strategian hyväksymistä vuosiksi 2016–2020; on huolissaan suojelua syrjinnältä käsittelevän komission puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta ja vaatii, että sen jäsenten valintaprosessi on avoin; toistaa tuomitsevansa vihapuheen syrjittyjä väestöryhmiä vastaan; on huolissaan homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin ja intersukupuolisiin henkilöihin (hlbti) kohdistuvan suvaitsemattomuuden, syrjinnän ja hyökkäysten jatkumisesta; kehottaa jälleen mukauttamaan syrjinnän vastaisen lain unionin säännöstöön seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän osalta; korostaa edelleen tarvetta torjua romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää ja helpottaa heidän integroitumistaan ja pääsyään koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille; on huolissaan epäinhimillisistä fyysisistä olosuhteista ja tilanahtaudesta vankiloissa, vaikka vankiloiden määrärahoja on lisätty huomattavasti; kehottaa noudattamaan oikeusasiamiehen suosituksia;

24.  kehottaa ryhtymään lisätoimiin, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja lisätään naisten osallistumista politiikkaan ja työelämään, parannetaan heidän sosioekonomista asemaansa ja vahvistetaan naisten oikeuksia kokonaisuudessaan; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia parantamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan lain täytäntöönpanoa, puuttumaan naisten aliedustukseen tärkeimmissä päätöksentekoasemissa kaikilla tasoilla ja lujittamaan institutionaalisten mekanismien vaikuttavuutta sukupuolten tasa-arvon edistämisessä; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia varaamaan riittävästi määrärahoja lain täytäntöönpanoon; on huolissaan naisten puutteellisista mahdollisuuksista käyttää tiettyjä perusterveyspalveluja sekä korkeana pysyneestä lapsikuolleisuudesta;

25.  kehottaa hallitusta toteuttamaan toimenpiteitä perheväkivallan ennaltaehkäisyä ja siltä suojelua koskevan lain ja muiden asiaankuuluvien lakien tarkistamiseksi, jotta voidaan tarjota asianmukaista suojelua kaikille perheväkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille ja parantaa perheväkivallan uhrien tukipalveluja, kuten taata turvakotien riittävä määrä; kehottaa hallitusta lisäksi varmistamaan, että perheväkivaltatapaukset tutkitaan perusteellisesti ja niihin syyllistyneet asetetaan syytteeseen, sekä lisäämään edelleen tietoisuutta perheväkivallasta;

26.  toteaa, että etnisten ryhmien välinen tilanne on edelleen hauras; kehottaa kaikkia puolueita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä edistämään aktiivisesti osallistavaa ja suvaitsevaa monietnistä, monikulttuurista ja moniuskonnollista yhteiskuntaa sekä lujittamaan rinnakkaiseloa ja vuoropuhelua; katsoo, että tarvitaan erityistoimia, jotta voidaan saavuttaa sosiaalinen yhteenkuuluvuus eri etnisten, kansallisten ja uskonnollisten yhteisöjen välillä; muistuttaa hallitusta ja puoluejohtajia siitä, että nämä ovat sitoutuneet panemaan Ohridin puitesopimuksen täysimääräisesti täytäntöön osallistavasti ja avoimesti, saattamaan viipymättä päätökseen sen pitkään viivästyneen uudelleentarkastelun, joka sisältää myös toimintapoliittisia suosituksia, ja varmistamaan riittävät määrärahat sen täytäntöönpanoon; tuomitsee kaikenlaisen irredentismin ja kaikenlaiset pyrkimykset hajottaa eri yhteiskuntaryhmiä; korostaa, että on tärkeää aloittaa viipymättä kauan odotettu väestönlaskenta;

27.  kehottaa komissiota toteuttamaan lisätoimia todellisen sovintoprosessin edistämiseksi alueella erityisesti tukemalla lähimenneisyyttä käsitteleviä kulttuurihankkeita ja edistämällä yhteistä ja jaettua käsitystä historiasta samoin kuin julkista ja poliittista suvaitsevaisuuden, osallisuuden ja sovinnon kulttuuria;

28.  toteaa jälleen, että viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä historiallisen sovinnon saavuttamiseksi, jotta voidaan lopettaa erilaisten etnisten ja kansallisten ryhmien välinen ja niiden sisäinen kahtiajako myös identiteetiltään bulgarialaisten kansalaisten tapauksessa;

29.  kehottaa hallitusta antamaan suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille selvän viestin siitä, ettei maassa suvaita kansalliseen identiteettiin perustuvaa syrjintää oikeusjärjestelmässä, tiedotusvälineissä, työhönotossa tai sosiaalisissa mahdollisuuksissa; korostaa näiden toimien merkitystä eri etnisten ryhmien integroitumiselle sekä maan vakaudelle ja yhdentymiselle Eurooppaan;

30.  kannustaa viranomaisia hankkimaan Jugoslavian salaisen palvelun asiaankuuluvat arkistot Serbiasta; katsoo, että totalitaarisen menneisyyden avoin käsittely, johon kuuluu salaisen palvelun arkistojen avaaminen, on askel kohti demokratiakehitystä, vastuuvelvollisuutta ja vahvoja instituutioita;

31.  painottaa jälleen tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden merkitystä yhtenä EU:n perusarvoista ja kaiken demokratian kulmakivenä; on yhä huolissaan sananvapaudesta ja tiedotusvälineiden vapaudesta, vihapuheen käytöstä, pelottelu- ja itsesensuuritapauksista, toimituksellisiin käytäntöihin kohdistuvasta järjestelmällisestä poliittisesta häirinnästä ja painostuksesta, tutkivan, puolueettoman ja paikkansapitävän uutisoinnin puuttumisesta sekä hallituksen toimintaa koskevasta epätasapainoisesta uutisoinnista; toistaa vaatimuksensa erilaisten näkökulmien tuomisesta esille valtavirran tiedotusvälineissä, erityisesti julkisessa yleisradiotoiminnassa;

32.  kehottaa uutta hallitusta varmistamaan, että toimittajien pelottelu tai heihin kohdistuva väkivalta estetään ja tutkitaan asianmukaisesti ja että niihin syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen; painottaa, että julkisen yleisradiotoiminnan on oltava kestävää sekä poliittisesti ja taloudellisesti itsenäistä, jotta voidaan varmistaa sen taloudellinen ja toimituksellinen riippumattomuus sekä oikeus saada puolueetonta tietoa; kehottaa perustamaan tiedotusvälineiden etuja kattavasti edustavia elimiä; kehottaa laatimaan ammattialan käytännesäännöt, jotka sekä julkiset että yksityiset tiedotusvälineet hyväksyvät; kannustaa viranomaisia, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja toimittajajärjestöjä tekemään yhteistyötä tiedotusvälineiden uudistuksessa;

33.  on yhä huolissaan siitä, että poliittinen tilanne on vakava uhka maan taloudelle; on edelleen huolissaan sopimusten noudattamisen heikosta valvonnasta, epävirallisen talouden laajuudesta ja ongelmista rahoituksen saatavuudessa; korostaa, että huomattavan suuri harmaa talous on merkittävä este liiketoiminnalle; korostaa tarvetta toteuttaa toimia, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista yksityisellä sektorilla, ja kehottaa toimivaltaisia viranomaisia käsittelemään myös oikeudenkäytön tehokkuutta;

34.  pitää myönteisenä makrotaloudellisen vakauden ylläpitämistä, työttömyysasteen alentamista ja hallituksen jatkuvaa sitoutumista kasvun ja työllisyyden edistämiseen markkinasuuntautuneella talouspolitiikalla mutta on huolissaan julkisen velan kestävyydestä ja siitä, että työttömyysaste on edelleen korkea ja työvoimaosuus erittäin alhainen erityisesti nuorten, naisten ja vammaisten henkilöiden keskuudessa; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia puuttumaan myös pitkäaikaistyöttömyyteen ja rakenteelliseen työttömyyteen, edistämään talouspoliittista yhteistyötä, mukauttamaan koulutusta yhä paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja laatimaan kohdennetun strategian siitä, miten nuoret ja naiset voidaan entistä paremmin integroida työmarkkinoille; on huolissaan korkeasti koulutettujen nuorten ammattilaisten muutosta ulkomaille ja kehottaa ponnekkaasti hallitusta laatimaan ohjelmia, jotta nämä henkilöt voisivat palata maahan ja osallistua politiikkaan ja päätöksentekoprosessiin; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla parannetaan julkisen talouden kurinalaisuutta ja avoimuutta ja lisätään talousarviosuunnitteluvalmiuksia; kannustaa omaksumaan tasapainoisen talousarvion periaatteen; huomauttaa, että yritysten kannalta luotettava ja ennakoitavissa oleva sääntely-ympäristö lisää makrotaloudellista vakautta ja kasvua; kehottaa kuulemaan kaikkia sidosryhmiä asianmukaisesti tässä asiassa;

35.  panee tyytyväisenä merkille liikenne-, energia- ja televiestintäverkkojen uudistamisessa tapahtuneen edistymisen ja erityisesti pyrkimykset saada valmiiksi liikennekäytävä X(2); korostaa rautatieyhteyksien merkitystä kestävän liikennejärjestelmän yhteydessä ja pitää sen vuoksi tervetulleena hallituksen aikomusta kunnostaa tai rakentaa Skopjen ja naapurimaiden pääkaupunkien välisiä rautatieyhteyksiä sekä kehottaa nopeuttamaan edistymistä varsinkin liikennekäytävään VIII(3) sisältyvien rautatie- ja maantieyhteyksien viimeistelyssä;

36.  antaa tunnustusta hyvästä valmistelutasosta sähköisen viestinnän ja tietoyhteiskunnan aloilla; kehottaa edistymään lisää kyberturvallisuuden alalla ja korostaa, että on laadittava ja hyväksyttävä kansallinen kyberturvallisuusstrategia kyberuhkien sietokyvyn lisäämiseksi;

37.  on huolissaan merkittävistä puutteista ympäristön alalla ja erityisesti teollisuuden päästöistä sekä ilman ja veden pilaantumisesta; huomauttaa, että vesihuoltojärjestelmän nykytila on yleisesti heikko, mikä aiheuttaa paljon vesihävikkiä ja vedenlaatuongelmia; korostaa tarvetta laatia ja panna täytäntöön kestävä jätepolitiikka ja kehottaa laatimaan ilmastotoimia koskevan kattavan toimintapolitiikan ja strategian, jotka ovat EU:n vuoteen 2030 ulottuvien ilmastopolitiikan puitteiden mukaisia, sekä ratifioimaan ja panemaan täytäntöön Pariisin ilmastosopimuksen;

38.  suhtautuu myönteisesti maan rakentavaan asemaan alueellisessa yhteistyössä, erityisesti kuusi Länsi-Balkanin maata kattavassa aloitteessa ja yhteenliitettävyyttä koskevassa toimintasuunnitelmassa; panee kuitenkin merkille, että liikenne- ja energiainfrastruktuurin yhteydet alueellisiin naapureihin ja yhteys TEN-T-verkkoon ovat edelleen rajallisia; suhtautuu myönteisesti toimitusvarmuudessa sekä sähkön siirtoverkkojen rajayhdysjohtojen ja kaasuverkkojen yhteenliitäntöjen alalla saavutettuun edistykseen; panee merkille Länsi-Balkanin maiden kanssa alueellisten sähkömarkkinoiden kehittämisestä allekirjoitetun sopimuksen; korostaa tarvetta edistyä sähkömarkkinoiden avaamisessa ja saada aikaan kilpailua kaasu- ja energiamarkkinoilla, jotta yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat voidaan eriyttää EU:n kolmannen energiapaketin mukaisesti; kehottaa toteuttamaan tuntuvia parannuksia energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tuotannon ja ilmastonmuutoksen torjunnan aloilla; kehottaa ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen;

39.  kehottaa viranomaisia lujittamaan hallinnollisia ja rahoitukseen liittyviä valmiuksia, jotta voidaan varmistaa avoin, tehokas ja vaikuttava julkisten hankintojen järjestelmä, estää kaikki säännönvastaisuudet ja käyttää EU:n määrärahoja asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti, sekä antamaan samalla säännöllisesti yksityiskohtaisia kertomuksia unionin varojen ohjelmasuunnittelusta ja käytöstä; panee huolestuneena merkille, että komissio on jälleen vähentänyt liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA) myönnettävää taloudellista tukea noin 27 miljoonalla eurolla, koska poliittinen tahto toteuttaa uudistuksia julkisessa varainhoidossa on puuttunut; pyytää komissiota sisällyttämään kertomuksiinsa tietoa maalle myönnetystä IPA-tuesta ja toteutettujen toimien vaikuttavuudesta ja erityisesti keskeisten painopisteiden ja asiaankuuluvien hankkeiden täytäntöönpanoon kohdennetusta IPA-tuesta;

40.  kiittää maata sen rakentavasta roolista ja yhteistyöstä sekä sen mittavista ponnisteluista muuttoliikekriisiin liittyvien haasteiden käsittelemisessä, sillä se on näin myötävaikuttanut tuntuvasti EU:n turvallisuuteen ja vakauteen; kehottaa tältä osin komissiota antamaan maalle kaikki tarvittavat välineet kriisin lieventämiseksi; suosittaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisia lisätoimia maan turvapaikkajärjestelmän parantamiseksi, tarvittavien valmiuksien varmistamiseksi ihmiskaupan estämisessä ja torjumisessa, mikä sisältää myös naapurimaiden kanssa tehtävät yhteistyösopimukset rikollisuuden torjumiseksi, ja tehokkaan rajaturvallisuuden takaamiseksi;

41.  huomauttaa, että maa sijaitsee ns. Länsi-Balkanin reitillä ja että tähän mennessä noin 600 000 pakolaista ja muuttajaa, heidän joukossaan myös heikossa asemassa olevia ryhmiä, kuten lapsia ja vanhuksia, on kulkenut maan kautta matkallaan Eurooppaan; kehottaa maan viranomaisia varmistamaan, että turvapaikkaa maasta hakevia tai sen alueen kautta kulkevia muuttajia ja pakolaisia kohdellaan kansainvälisen ja EU:n oikeuden mukaisesti, mukaan lukien vuoden 1951 pakolaissopimus ja EU:n perusoikeuskirja;

42.  kehottaa komissiota jatkamaan muuttoliikettä koskevien asioiden käsittelyä kaikkien Länsi-Balkanin maiden kanssa, jotta varmistetaan EU:n ja kansainvälisten sääntöjen ja vaatimusten noudattaminen;

43.  korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä välineenä, jolla edistetään EU:hun yhdentymistä koskevaa prosessia, ja kiittää maata sen rakentavista toimista ja aktiivisesta panoksesta kahdenvälisten suhteiden edistämiseksi kaikkien alueen maiden kanssa;

44.  katsoo, että alueellinen yhteistyö on olennainen osa EU:hun liittymistä koskevaa prosessia, sillä se tuo vakautta ja vaurautta alueelle, ja sen olisi oltava hallituksen prioriteettina; pitää myönteisenä maan jatkuvaa rakentavaa roolia ja aktiivista panosta kahdenvälisen, alueellisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämisessä sekä sen osallistumista siviili- ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin; on tyytyväinen lisääntyneestä mukautumisesta EU:n ulkopolitiikkaan (73 prosenttia); kehottaa maan viranomaisia mukautumaan myös Venäjään Krimin laittoman liittämisen jälkeen kohdistettuihin EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin; muistuttaa, että on tärkeää saattaa päätökseen neuvottelut ystävyyttä ja hyvää naapuruutta koskevasta sopimuksesta Bulgarian kanssa; kehottaa viranomaisia kunnioittamaan itseään bulgarialaisina pitävien kansalaisten poliittisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia;

45.  kannustaa perustamaan naapurimaiden kanssa historiaa ja koulutusta käsitteleviä yhteisiä asiantuntijakomiteoita, jotta voidaan edistää objektiivista, tosiasioihin perustuvaa historian tulkintaa, lujittaa akateemista yhteistyötä ja herättää nuorissa myönteistä asennetta naapureita kohtaan;

46.  pitää myönteisenä, että luottamusta lisääviä toimia koskevasta aloitteesta tämän maan ja Kreikan välillä on saatu näkyviä tuloksia, mikä voisi parantaa yhteisymmärrystä ja lujittaa kahdenvälisiä suhteita ja siten pohjustaa kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävää ratkaisua nimikysymykseen, ja panee merkille tulosten täytäntöönpanoa koskevat myönteiset kehityssuuntaukset: korostaa, että on tärkeää välttää sellaisia eleitä, kiistanalaisia toimia ja lausuntoja, joilla voi olla kielteinen vaikutus hyviin naapuruussuhteisiin; kehottaa painokkaasti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja komissiota laatimaan uusia aloitteita, jotta voidaan ratkaista jäljellä olevat erimielisyydet ja pyrkiä yhteistyössä näiden kahden maan sekä YK:n erityisedustajan kanssa kummankin osapuolen kannalta hyväksyttävään ratkaisuun nimikysymyksessä, ja kehottaa tiedottamaan tilanteen edistymisestä parlamentille;

47.  suhtautuu myönteisesti Berliinin prosessin kehyksessä toteutettuihin toimiin, joilla osoitetaan vahvaa poliittista tukea Länsi-Balkanin maiden Eurooppa-perspektiiville; panee merkille tämän prosessin merkityksen alueen maiden taloudellisen kehityksen edistämisessä ydinverkkoihin tehtävillä investoinneilla ja kahdenvälisillä hankkeilla infrastruktuurin, talouden ja yhteenliitettävyyden aloilla; muistuttaa, että on tärkeää osallistua aktiivisesti alueellisiin nuorisoa koskeviin aloitteisiin, kuten Länsi-Balkanin alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön toimintaan; suhtautuu myönteisesti Länsi-Balkanin rahaston perustamiseen ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon ehdotetut aloitteet ja hankkeet;

48.  antaa maalle tunnustusta sen puheenjohtajuudesta Keski-Euroopan aloitteessa, kun siinä vuonna 2015 keskityttiin taloudelliseen yhteistyöhön ja liiketoimintamahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja yleiseen taloudelliseen kehitykseen, muun muassa maaseudun kehittämiseen ja matkailuun, sekä makroalueiden yhdistämiseen;

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä maan hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL L 84, 20.3.2004, s. 13.
(2)Käytävä X on yksi yleiseurooppalaisista liikennekäytävistä ja kulkee Salzburgista (Itävalta) Thessalonikiin (Kreikka).
(3)Käytävä VIII on yksi yleiseurooppalaisista liikennekäytävistä ja kulkee Durrësista (Albania) Varnaan (Bulgaria). Se kulkee myös Skopjen kautta.

Oikeudellinen huomautus