Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 14. maaliskuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Hevoseläinten vastuullinen omistajuus ja hoito
 Elohopea ***I
 Osakkeenomistajien pitkäaikainen vaikuttaminen ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva selvitys ***I
 Aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonta ***I
 Romuajoneuvot, käytetyt paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu ***I
 Jätteet ***I
 Kaatopaikat ***I
 Pakkaukset ja pakkausjätteet ***I
 Naisten ja miesten tasa-arvo EU:ssa 2014–2015
 Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla
 EU:n varoja sukupuolten tasa-arvoon
 Massadatan vaikutukset perusoikeuksiin
 Tuotantokanien suojelun vähimmäisvaatimukset

Hevoseläinten vastuullinen omistajuus ja hoito
PDF 198kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 hevoseläinten vastuullisesta omistajuudesta ja hoidosta (2016/2078(INI))
P8_TA(2017)0065A8-0014/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 39, 42 ja 43 artiklan, jotka kaikki koskevat yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan toimintaa,

–  ottaa huomioon SEUT:n 114 artiklan, joka koskee sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon SEUT:n 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan eläinlääkintä- ja kasvinsuojelualan toimenpiteistä, joiden välittömänä tarkoituksena on kansanterveyden suojeleminen,

–  ottaa huomioon SEUT:n 13 artiklan, jossa määrätään, että ”laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja”,

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”)(1),

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta(2),

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä(3),

–  ottaa huomioon 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY tuotantoeläinten suojelusta(4),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta (hevospassista annettu asetus)(5),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1012 puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, ja kaupassa ja sekä unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten kumoamisesta (”eläinjalostusasetus”),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta(6),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta(7),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2015 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa C-424/13, Zuchtvieh-Export GmbH vastaan Stadt Kempten,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1337/2013 asetuksen (EU) N:o 1169/2011 soveltamissäännöistä(8) lihan alkuperämaan tai lähtöpaikan ilmoittamisen osalta,

–  ottaa huomioon komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antaman tiedonannon ”Eurooppa, maailman ykkösmatkailukohde – Euroopan matkailupolitiikan uudet puitteet” (COM(2010)0352),

–  ottaa huomioon komission EDUCAWEL-tutkimuksen päätelmät(9),

–  ottaa huomioon toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet,

–  ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0014/2017),

A.  ottaa huomioon, että unionin hevosala tuottaa yli 100 miljardia euroa vuodessa(10) ja pelkästään vuonna 2013 vedonlyönnin tuottama lisäliikevaihto oli 27,3 miljardia euroa, josta jäsenvaltioiden hallitukset saivat 1,1 miljardia euroa(11);

B.  ottaa huomioon, että pelkästään hevosurheilualalla on noin 900 000 työpaikkaa ja että 5–7 hevoseläintä luo yhden täysipäiväisen työpaikan ja nämä työpaikat, joita ei voida siirtää muualle, sijaitsevat tällä hetkellä taloudellisesti heikossa asemassa olevilla maaseutualueilla;

C.  ottaa huomioon, että hevoseläinala vastaa Euroopan unionin maaseudun kehittämisen tavoitteisiin, jotka perustuvat maatalouden kannattavuuteen, luonnonvarojen kestävään hallintoon ja maaseutuyhteisöjen sosiaalisen osallisuuden edistämiseen; toteaa, että hevoseläimiä käytetään edelleen hyvin paljon maataloudessa ja että kehitetään uusia käyttötapoja, kuten aasinmaidon tuotanto, ja näiden tuotteiden jatkokehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja hyötyjä sekä tuottajille että kuluttajille;

D.  ottaa huomioon, että hevoseläinalalla on aktiivinen rooli toisaalta ympäristöystävällisempään talouteen ja toisaalta osallistavaan kasvuun perustuvan Eurooppa 2020 -strategian kestävän kasvun tavoitteen saavuttamisessa, ja toteaa, että hevosala on merkittävä, koska se on keskeisessä asemassa maaseutualueiden ympäristökehityksessä sekä taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä;

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni muodostaa maailman suurimmat hevosurheilualan markkinat(12);

F.  ottaa huomioon, että unionissa olevat arviolta 7 miljoonaa hevoseläintä toimivat ihmiskunnan ja näiden eläinten ikiaikaisen suhteen mukaisesti hyvin erilaisissa tehtävissä, kilpa- ja vapaa-ajan eläimistä työeläimiin liikenteen, matkailun, käyttäytymisen tutkimisen, kuntoutuksen ja kasvatusterapian aloilla, urheilussa, koulutuksessa, metsä- ja maataloudessa sekä maidon ja lihan lähteinä, tutkimukseen käytettävinä eläiminä sekä villeinä ja puolivilleinä eläiminä; toteaa, että lisäksi nämä hevoseläimet osallistuvat biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja maaseudun kehittämiseen ja että ne voivat olla elämänsä aikana useissa näistä rooleista;

G.  katsoo, että hevoseläinten vastuullisen omistajuuden ja hoidon lähtökohtana on eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien edellytysten asianmukainen huomioon ottaminen, ja toteaa, että hyvinvointiasioiden on tästä syystä oltava keskeisellä sijalla kaikessa hevoseläimiin liittyvässä toiminnassa; ottaa huomioon, että unionin tason sääntely-ympäristö vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen ja että voimassa olevaa lainsäädäntöä pannaan unionissa täytäntöön eri tavoin, mikä vääristää kilpailua ja heikentää eläinten hyvinvointia;

H.  toteaa, että hevoseläimet ovat kokonaismääräänsä nähden eniten kuljetettuja eläimiä Euroopassa(13) ja eläinten kuljetusajat ovat vakava huolenaihe unionin kansalaisille, jotka vaativat lyhyempiä kuljetusaikoja, sillä hevoseläimiä kuljetetaan usein unioniin ja unionista pitkiä matkoja hevoskuljetuksiin soveltumattomissa ajoneuvoissa maan- ja meriteitä pitkin sekä ilmateitse ennen kuin ne saapuvat lopulliseen määränpäähänsä;

I.  ottaa huomioon, että tietoja hevoseläinten kuljetuksista kaupallisissa tarkoituksissa rekisteröidään yhdennetyn eläinlääkinnällisen tietojärjestelmän (Traces-järjestelmä) avulla, mutta nämä tiedot julkaistaan vain kerran vuodessa ja kahden vuoden viipeellä;

J.  katsoo, että helposti saatavilla olevat tiedot voisivat auttaa toimivaltaisia viranomaisia ja muita organisaatioita seuraamaan paremmin vaikutuksia eläinten terveyteen ja tutkimaan viitteitä huonosta bioturvallisuudesta;

K.  ottaa huomioon, että saatavilla ei ole riittävästi tietoja, jotta voitaisiin määrittää, kuinka monia työhevoseläimiä käytetään pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla, joista merkittävä määrä on uusissa jäsenvaltioissa, ja matkailualalla;

L.  ottaa huomioon, että Maailman eläintautijärjestö (OIE) hyväksyi toukokuussa 2016 työhevoseläimiä ja eläinten viiden perusvapauden noudattamista koskevat ohjeet(14) ja että näitä perusvapauksia ovat vapaus nälästä, janosta ja aliravitsemuksesta, vapaus pelosta ja ahdistuksesta, vapaus fyysisestä epämukavuudesta ja soveltumattomasta lämpötilasta, vapaus kivusta ja vapaus toteuttaa normaaleja käyttäytymismalleja;

M.  ottaa huomioon, että hevoseläimet tarjoavat monilla paikkakunnilla ja maaseutualueilla arvokkaita maatalouteen, hevostoimintaan ja matkailuun perustuvia työpaikkoja ja ‑tuloja, mutta joidenkin hevoseläinten hyvinvointi kärsii ja liian usein matkailijoilla ei ole riittäviä tietoja hyvinvointiongelmien tunnistamiseksi ja korjaamiseksi(15);

N.  ottaa huomioon, että alan ammattilaisten asettamien hyvinvointia koskevien laatumerkkien avulla on mahdollista taata eri toimintojen asianmukaisuus ja tarjota yleisölle tarvittavaa tietoa;

O.  ottaa huomioon, että rajoittamaton, harkitsematon ja vastuuton hevoseläinten kasvatus saattaa tuottaa eläimiä, joilla ei ole taloudellista arvoa ja joilla on usein vakavia hyvinvointiongelmia, etenkin talouden laskusuhdanteessa; ottaa huomioon, että parlamentti ja neuvosto hyväksyivät äskettäin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan puhdasrotuisten jalostuseläinten, myös hevoseläinten, jalostus- ja polveutumisedellytyksiä koskevat säännöt, ja toteaa, että tämän tarkoituksena on tehostaa unionin jalostusalan kilpailukykyä ja organisointia sekä parantaa puhdasrotuisten eläinten jalostusta ja puhdasrotuisia jalostuseläimiä, etenkin hevoseläimiä, koskevan tiedon laatua;

P.  ottaa huomioon, että hevoseläinten hylkääminen on lisääntynyt vuodesta 2008 lähtien läntisissä jäsenvaltioissa varsinkin siellä, missä niistä on tullut kalliista ylellisyyttä ja merkittävä taloudellinen rasite tulonlähteen sijasta; toteaa, että komissio ja jäsenvaltiot eivät ole löytäneet asianmukaista ja tyydyttävää vastausta tähän ongelmaan;

Q.  katsoo, että useimmissa näistä tapauksista on kyse yksityisistä omistajista ja että ne eivät ole tyypillisiä suurimmalle osalle Euroopan hevosalan ammattilaisia;

R.  ottaa huomioon, että hevoseläimet ovat sosiaalisia eläimiä, joilla on kognitiivisia taitoja ja jotka muodostavat voimakkaita yhteenkuuluvuuden siteitä, ja että hevoseläimiä käytetään useissa erilaisissa kasvatus- ja koulutusohjelmissa, hoidoissa ja kuntoutusohjelmissa, joilla hoidetaan muun muassa autismikirjon häiriöitä, CP-oireyhtymää, aivoverenvuotoa ja oppimiseen liittyviä tai kielellisiä häiriöitä ja vaikeuksia, sekä rikoksentekijöiden uudelleensopeuttamisessa, psykoterapiassa, traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ja riippuvuuden hoito-ohjelmissa;

S.  toteaa omistajien joutuvan tekemään vaikeita päätöksiä, kun he eivät enää kykene huolehtimaan hevoseläimistään, mikä johtuu osittain suurista eläinlääkärikustannuksista; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa eläimen lopettaminen on liian usein ensimmäinen ja hintava vaihtoehto omistajille, jotka eivät enää kykene suoriutumaan eläimen hoidon kustannuksista ja eläimen hyvinvointia koskevien tarpeiden täyttämisen kustannuksista; toteaa, että toisissa jäsenvaltioissa hevoseläimet voidaan lopettaa vain, jos tähän on selvä ja välitön eläinlääketieteellinen syy, riippumatta kyseisen eläimen hyvinvoinnista pitkällä aikavälillä;

T.  ottaa huomioon, että monissa unionin ulkopuolissa maissa hevoseläimiä ei pidetä elintarvikkeiden tuottamiseen käytettävinä eläiminä, ja toteaa, että kyseisistä maita tuodaan usein hevoseläinten lihaa myytäväksi ja saatettavaksi unionin markkinoille; katsoo, että tämä tilanne herättää hyvinvointia koskevia kysymyksiä ja vääristää kilpailua, sillä unioni ei toistaiseksi salli käyttää eurooppalaisten hevosten lihaa elintarvikeketjussa, kun eläimiä ei ole alun perin tarkoitettu lihantuotantoon ja ‑teuraseläimiksi, kun taas kolmansista maista peräisin olevaan lihaan suhtaudutaan joustavammin;

1.  toteaa hevoseläinten kaikkialla unionissa antaman huomattavan taloudellisen, ympäristöön liittyvän ja sosiaalisen panoksen sekä tähän suoraan liittyvät ensisijaisen tärkeät kulttuuriset ja kasvatukselliset arvot, kuten eläinten ja ympäristön kunnioittamisen;

2.  korostaa, että maanviljelijät, jotka pyrkivät monipuolistamaan toimintaansa ja saamaan uusia tulonlähteitä, käyttävät enenevässä määrin tiloillaan hevoseläimiä opetus-, urheilu-, hoito- ja virkistystarkoituksiin, ja tähdentää, että hevoseläinten läsnäolo edistää tilanpidon monitoiminnallisuutta, joka edistää työllisyyttä maaseutualueilla ja edesauttaa kaupunki- ja maaseutualueiden suhteiden kehittämistä sekä paikallista kestävyyttä ja yhteenkuuluvuutta;

3.  vaatii antamaan suuremman unionin tason arvon osaltaan merkittävällä tavalla unionin yleisiin ja strategisiin tavoitteisiin vaikuttavalle hevoseläinalalle ja eduille, joita se tuottaa maaseudun taloudessa, ja vaatii, että se otetaan paremmin huomioon YMP:n erilaisissa välineissä, kuten myöntämällä suoria tukia joko ensimmäisen pilarin tai toisen pilarin mukaisesti;

4.  toteaa, että hevoseläinten hyvä terveys ja hyvinvointi lisää sekä tilojen että yritysten tuotosta ja hyödyttää yleisesti maaseudun taloutta sekä tukee unionin kansalaisten keskuudessa voimistuvaa vaatimusta asettaa aiempaa tiukempia eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia normeja;

5.  kehottaa komissiota tunnustamaan hevoseläinten aseman työeläiminä ja merkittävinä tekijöinä Euroopan maaseutualueiden maataloustoiminnassa etenkin vuoristoalueilla ja vaikeapääsyisillä alueilla;

6.  korostaa, että hevoseläinten omistajilla olisi oltava vähimmäistiedot hevoseläinten hoidosta ja että omistajuuteen liittyy henkilökohtainen vastuu hoidettavien eläinten terveydentilasta ja hyvinvoinnista;

7.  korostaa, että tiedonvaihdon ei pelkästään hevoseläinten omistajien vaan myös jäsenvaltioiden välillä olisi oltava tärkeä väline näihin tarpeisiin vastaamisessa; katsoo, että uuden tieteellisen tietämyksen, lainsäädännön kehittymisen ja uusien oppimismenetelmien lisäksi hevosalan ammattilaiset ovat parantaneet työskentelymenetelmiään hevoseläinten hyvinvoinnin edistämiseksi;

8.  toteaa, että useimmat hevoseläinten omistajat ja kauppiaat toimivat vastuullisesti; korostaa, että yleistyvällä eläinten hyvinvoinnin edistämisellä on parhaat mahdollisuudet olla tuloksekasta, kun tuotantojärjestelmät ovat taloudellisesti kannattavia;

9.  huomauttaa, että pystyäkseen tähän alan ammattitoiminnan on oltava taloudellisesti kannattavaa ja alan ammattilaisten on vastattava tehokkaasti uusiin haasteisiin, joista voidaan mainita rajalliset luonnonvarat, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja uusien tautien esiintyminen ja leviäminen;

10.  kannustaa jäsenvaltioita luomaan olosuhteet, joissa tilojen liiketoiminta on kannattavaa;

11.  korostaa Maailman eläintautijärjestön (OIE) kymmeneen periaatteeseen viitaten tulevien eläinten hyvinvoinnin viitekeskusten merkitystä lainsäädännön noudattamisen ja johdonmukaisen täytäntöönpanon lisäämiseksi eläinten hyvinvointiin koskevien tietojen ja parhaiden käytänteiden levittämisen ohella;

12.  kehottaa komissiota tilaamaan Eurostatilta tutkimuksen, jolla analysoidaan hevoseläinalan kaikkien näkökohtien taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia, sekä pyytämään virastolta vuosittain tilastotietoja hevoseläimillä tarjottujen palveluiden käytöstä sekä hevoseläinten kuljetuksista ja teurastuksista;

13.  kehottaa komissiota kehittämään hevoseläinalan hyviä käytänteitä koskevat eurooppalaiset suuntaviivat erilaisia käyttäjiä ja asiantuntijoita varten; kehottaa laatimaan suuntaviivat kuullen sidosryhmiä ja hevoseläinalan järjestöjä ja käyttämään perustana nykyisiä oppaita ja keskittymään lajikohtaiseen hyvinvointiin, toiminnalliseen hoitoon ja iäkkäiden eläinten saattohoitoon;

14.  kehottaa komissiota varmistamaan unionin suuntaviivojen yhdenmukaisen soveltamisen ja vapauttamaan resursseja tällaisen asiakirjan kääntämiseen;

15.  kehottaa komissiota kannustamaan siihen, että kerätään eri jäsenvaltioista tietoja eläinten hyvinvointia koskevista kokemuksista ja hyvistä käytänteistä ja tuetaan näin saadun tiedon tuottamista ja levittämistä hevoseläinten tarpeiden täyttämisestä niiden kulloisestakin roolista riippumatta niin kutsutun viiden vapauden periaatteen mukaisesti ja hevoseläimen koko elämän ajalta;

16.  kehottaa komissiota harkitsemaan hevoseläinalan hyviä käytänteitä koskevia eurooppalaisia suuntaviivoja laadittaessa hevoseläinten monitoiminnallista roolia siten, että annetaan ohjeita vastuullisesta jalostuksesta, eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista, hevoseläinten steriloinnin eduista, työkäytöstä matkailussa ja maa- ja metsätaloudessa, lajinmukaisesta kuljettamisesta ja teurastamisesta, sekä vilpillisiltä menettelyiltä, kuten dopingilta, suojautumisesta; suosittelee, että tällaiset ohjeet jaetaan yhteistyössä unionin tunnustamien ja maatalousalaa unionin tasolla edustavien järjestöjen kanssa kasvattajille, hevoseläinalan yhdistyksille, tiloille, talleille, eläinsuojille, kuljettajille ja teurastamoille ja että ne ovat saatavilla eri muodoissa ja eri kielillä;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan European Horse Network -järjestöä ja European State Stud Association -yhdistystä, koska ne ovat olleet merkittävässä roolissa Euroopan hevosalaa kehitettäessä toimimalla parhaiden käytänteiden vaihdon foorumeina ja vaalimalla perinteitä, taitoja, vanhoja hevosrotuja ja alan vaikuttavuutta;

18.  kehottaa komissiota laajentamaan maatilojen eläinten hyvinvointia koskevat koulutusresurssinsa – jotka olisi suunnattava palvelemaan sekä suoraan kosketukseen hevoseläinten kanssa joutuvia asiantuntijoita, kuten eläinlääkäreitä, eläinten kasvattajia ja hevosten omistajia, että laajempaa käyttäjäpiiriä – kattamaan myös hevoseläinten hyvinvoinnin ja jalostuksen maatilojen neuvontajärjestelmän avulla siten, että samalla korostetaan koulutuksen ja tiedon merkitystä;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään myös osaamisen siirron järjestelmiä hyvien käytänteiden ja liiketoimintamallien jakamiseen, mahdollisista ongelmista tiedottamiseen sekä innovointien ja uusien ajatusten edistämiseen; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa on jo hevoseläinten alaa koskevia osaamisen siirron järjestelmiä;

20.  kehottaa komissiota sitoutumaan uudelleen laatimaan kestävää ja vastuullista matkailua koskevan eurooppalaisen peruskirjan ja levittämään selkeitä tietoja, joiden avulla matkailijat ja sidosryhmät voivat tehdä hyvinvointia edistäviä valintoja päättäessään, käyttävätkö he työhevoseläinten palveluja; korostaa, että tämän peruskirjan olisi perustuttava nykyisiin laatunormistoihin, joita maatalousalaa edustavat tunnustetut järjestöt ovat laatineet; toteaa, että eräissä jäsenvaltiossa sovelletaan työoloja ja -aikoja koskevia tiukkoja ohjeita, kun taas muissa jäsenvaltioissa ei ole vastaavaa suojelua;

21.  kehottaa komissiota antamaan työhevoseläinten yhteydessä jäsenvaltioille ohjeita hyvinvointia edistävistä matkailumalleista;

22.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vapaaehtoista työvoimaa koskevia suuntaviivoja, joissa käsitellään muun muassa päivittäisiä työtunteja ja lepoaikoja, jotta hevoseläinten parissa työskenteleviä voidaan suojata liialliselta työltä ja taloudelliselta hyväksikäytöltä;

23.  kehottaa komissiota julkistamaan Traces-järjestelmän tiedot nykyistä paljon nopeammin;

24.  korostaa, että eläinten hyvinvointia kuljetusten ja niihin liittyvien toimintojen aikana koskevalla unionin nykyisellä lainsäädännöllä on tarkoitus estää eläinten loukkaantuminen ja kärsimykset ja varmistaa, että eläimiä kuljetetaan asianmukaisissa oloissa ja kuljetusten keston ollessa asianmukainen; on huolissaan siitä, että monien jäsenvaltioiden viranomaiset soveltavat eläinten hyvinvointia ja kuljetuksia koskevaa unionin lainsäädäntöä puutteellisesti;

25.  kehottaa komissiota varmistamaan unionin nykyisen eläinkuljetuslainsäädännön asianmukaisen soveltamisen ja tehokkaan ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja oikeudellisesti sitovan raportoinnin kaikissa jäsenvaltioissa;

26.  kehottaa hevoseläimiä vieviä jäsenvaltioita selvittämään tapoja kannustaa teurastamiseen niiden omalla alueella, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan välttää elävien hevoseläinten kuljetuksia; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön mekanismin, jolla valvotaan tehokkaasti lainsäädännön ja määräysten noudattamista niin tulevassa kuin nykyisessä oikeudellisessa järjestelmässä;

27.  pyytää komissiota ehdottamaan nykyistä lyhyempiä enimmäismatka-aikoja teurashevosten kuljetuksille Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen havaintojen sekä alan ammattilaisten kehittämien, hevoseläinten kuljetusta koskevien ohjeiden perusteella ottaen huomion eri maiden hevoseläintalouden erityispiirteet;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ohjeita hevoseläinten hyvinvoinnista teurastuksen yhteydessä, edistämään ja tehostamaan asiaa koskevaa tieteellistä tutkimusta ja soveltamaan jo tehtyjä tutkimuksia, jotta voidaan kehittää inhimillisiä, hevosille paremmin soveltuvia teurastusmenetelmiä, sekä jakamaan näitä ohjeita jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille;

29.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan kokonaisvaltaisesti ja asianmukaisesti tekemään tarkastuksia ja säännöllisiä pistotarkastuksia alueellaan olevissa teurastamoissa, joilla on lupa teurastaa hevoseläimiä, jotta varmistetaan, että ne kykenevät täyttämään hevoseläinten erityiset hyvinvointitarpeet ja etenkin tarpeet, jotka koskevat teurastamon tiloja ja henkilökunnan pätevyyttä;

30.  kehottaa komissiota sitoutumaan laatimaan validoituja eläinten hyvinvointia mittaavia indikaattoreita, joita olisi käytettävä hevoseläinten hyvinvoinnin arviointiin, olemassa olevien ongelmien tunnistamiseen ja parannusten edistämiseen, samalla kun varmistetaan käytännöt toteutus ja alalle koituvat edut; pitää tärkeänä ottaa mukaan sidosryhmät, jotka ovat käyttäneet vastaavia välineitä eri puolilla unionia, ja tehdä tiivistä yhteistyötä hevoseläinalan ammattilaisjärjestöjen kanssa kyseisiä eläinten hyvinvointia koskevia indikaattoreita laadittaessa;

31.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan hevosten omistajia muodostamaan yhdistyksiä;

32.  korostaa hevoseläinten inhimillisen kohtelun ja hyvinvoinnin merkitystä sekä periaatetta, jonka mukaan julmaa ja huonoa kohtelua ei tule suvaita missään keneltäkään omistajalta, kouluttajalta, eläintenhoitajalta tai muulta henkilöltä eikä missään olosuhteissa;

33.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan eläinten huonoon kohteluun ja heitteillejättöön tiukempaa lainsäädäntöä, mukaan lukien poikkeukselliset toimet heitteillejätön torjumiseksi, ja tutkimaan kokonaisuudessaan ja perusteellisesti raportit, jotka koskevat epäinhimillisiä käytänteitä ja hevoseläinten hyvinvointiin kohdistuneita loukkauksia;

34.  toteaa, että hevoseläinlajien välillä on eroja ja että kyseiset erot johtavat erilaisiin hyvinvointia koskeviin tarpeisiin, kuten iäkkäille eläimille annettavaan hoitoon ja teurastusvaatimuksiin liittyviin tarpeisiin;

35.  kehottaa komissiota teettämään asiasta tutkimuksen ja kuvaamaan kyseiset erot sekä antamaan lajinmukaisia suuntaviivoja, jotta voidaan varmistaa hyvinvointia koskevien vaatimusten noudattaminen;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan lajinmukaisten eläintenhoitojärjestelmien tutkimusta ja kehittämistä hevoseläinalalla, kun otetaan huomioon hevosten luontainen käyttäytyminen laumaeläiminä, joilla on taipumus pyrkiä pakoon;

37.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle pilottihankkeen, jossa tutkitaan uusien ja nykyisten rahoitusjärjestelmien käyttöä myös pienillä ja osittain omavaraisilla tiloilla olevien työhevoseläinten hyvinvointia koskevien hyvien tulosten palkitsemiseen;

38.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/262 (hevospassista annettu asetus) pannaan täysimittaisesti ja asianmukaisesti täytäntöön;

39.  huomauttaa, että eläinlääkkeiden hinnat sekä ruhojen tuhoamisen ja eläinten lopettamisen – jos se on sallittua – kustannukset voivat sinänsä muodostaa esteen hevoseläimen lopettamiselle ja pidentää sen kärsimystä;

40.  kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan ilmoituksia lopettamisen yhteydessä harjoitettavista epäinhimillisistä käytännöistä ja hyvinvointiin kohdistuvista luokkauksista, kuten lääkkeiden epäasianmukaisesta käytöstä, ja ilmoittamaan näistä loukkauksista komissiolle;

41.  ottaa huomioon, että aasin- ja hevosenmaidon tuotanto on yleistynyt, ja kehottaa komissiota antamaan ohjeita hevosen- ja aasinmaidon tuotannosta;

42.  kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan lisäämään aasin- ja hevosmaitotilojen tarkastuksia yhteistyössä alaa edustavien ja tunnustettujen maatalousjärjestöjen kanssa;

43.  on erittäin huolissaan tiineen tamman seerumigonadotropiinia (pmsg-hormoni) sisältävien eläinlääkkeiden maahantuonnista ja käytöstä;

44.  kehottaa komission terveys- ja elintarviketarkastusten ja analysoinnin osastoa valvomaan tarkastusten avulla, että pmsg-hormonin tuotantoon luvan saaneilla tiloilla noudatetaan eläinsuojelumääräyksiä, ja laatimaan raportin niiden tammojen hyvinvoinnista ja hoidosta, joita käytetään lääketeollisuuden hyödyntämien hormonien keräämiseen;

45.  korostaa, että vielä ei ole otettu käyttöön kunkin jäsenvaltion tarpeisiin soveltuvaa oikeudenmukaista verotusjärjestelmää, joka antaisi hevoseläintilallisille mahdollisuuden kerätä tarvittavat varat taloudellisen toiminnan jatkamiseen unionin hevoseläintiloilla;

46.  toteaa, että hevoseläinten alan oikeudenmukaisempi verotusjärjestelmä mahdollistaisi alan toiminnan samanlaisista lähtökohdista ja lisäisi hevoseläimiin liittyvää toimintaa ja torjuisi siten petoksia ja paneutuisi harmaan talouden kysymyksiin ja auttaisi hevostilallisia keräämään tarvittavat varat taloudellisen toiminnan jatkamiseen;

47.  katsoo, että hevosalaan sovellettavaa alv-lainsäädäntöä olisi selvennettävä alv-direktiivin tulevan tarkistamisen yhteydessä, jotta tuetaan kasvua ja työllisyyttä edistävää hevosalan kasvua;

48.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimia, joilla jäsenvaltioiden sallitaan lisätä joustavuutta niiden määrittäessä alan kaikkiin toimintoihin sovellettavaa alennettua arvonlisäverokantaa, ja katsoo, että tämän selvennyksen avulla olisi saavutettava yhdenmukainen, luotettava ja asianmukainen alhaisemman alv:n kehys, joka mahdollistaisi jäsenvaltioille niiden verotuspolitiikan riittävän joustavuuden;

49.  korostaa Euroopassa tuotettuun ja kolmansista maista tuotuun hevosenlihaan sovellettavien terveysvaatimusten eroavaisuuksia;

50.  muistuttaa, että on huolehdittava tehokkaasta hevosenlihan jäljitettävyydestä, ja korostaa olevan suotavaa, että terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat vaatimukset ja eurooppalaisille kuluttajille suunnattu tuonti on tasoltaan samanlaista kulutetun hevosenlihan alkuperästä riippumatta;

51.  kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla palautetaan tasapaino unionin vaatimustason sekä rajoilla tehtyjen tarkastusten välille samalla, kun taataan kuluttajan terveyden suojelu;

52.  kehottaa tästä syystä komissiota tekemään kaikkia jalostettuja hevosenlihatuotteita koskevan alkuperämaamerkinnän pakolliseksi;

53.  kehottaa komissiota lisäämään tarkastuksia unionin ulkopuolella sijaitsevissa teurastamoissa, joilla on lupa viedä hevoseläinten lihaa unioniin, ja keskeyttämään ehtoja asettaen hevoseläinten lihan maahantuonnin kolmansista maista, jotka eivät täytä unionin asettamia jäljitettävyyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevia vaatimuksia;

54.  kehottaa ammattilaisia poistamaan hevoseläinten elämän päättymistä koskevan tabun; katsoo, että hevosen elämän päättymisen helpottaminen ei sulje pois sen päätymistä elintarvikeketjuumme;

55.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota iäkkäiden hevoseläinten saattohoitoon, myös vahvistamalla tavallisimpien eläinlääkkeiden, kuten fenyylibutatsonin, jäämien enimmäismäärät elintarvikeketjun turvallisuuden varmistamiseksi;

56.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä edistämään hevoseläinten elintarvikeketjuun palauttamista tieteelliseen tutkimukseen perustuvan varoaikajärjestelmän avulla, joka mahdollistaa eläimen palauttamisen elintarvikeketjuun sen viimeisen lääkkeensaannin jälkeen samalla, kun suojellaan kuluttajan terveyttä;

57.  panee merkille, että sellaisille hevoseläimille, joita ei ole tarkoitettu teurastamoihin ja sieltä edelleen ihmisten ravinnoksi (”muuhun kuin elintarvikekäyttöön”), mahdollisesti annetuista lääkkeistä ei ole olemassa minkäänlaisia kirjattuja tietoja ja on mahdollista, että tällaiset eläimet päätyvät teurastettaviksi laittomasti ja muodostavat siten vakavan uhan kansanterveydelle; kehottaa tämän vuoksi komissiota korjaamaan tämän sääntelyssä olevan aukon;

58.  kehottaa komissiota tarkastelemaan yhdessä Euroopan hevoseläinlääkäreiden yhdistyksen (FEEVA) kanssa hoitoon pääsyn ja lääkinnän yhdenmukaistamista unionin alueella;

59.  katsoo, että tällaisen yhdenmukaistamisen avulla voitaisiin välttää kilpailun vääristyminen ja helpottaa hevoseläinten sairauksien laajempaa hoitoa ja helpottaa tehokkaammin hevoseläinten kärsimystä;

60.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotta voidaan järkeistää hevoseläimille tarkoitettujen lääkkeiden käyttöä;

61.  toteaa, että hoitotoimet ja eläinlääkkeet ovat aika ajoin tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia ja että on lisättävä ponnisteluja investointien vähyyteen puuttumiseksi sekä hevoseläinten hoitoa varten saatavilla olevien lääkkeiden, myös rokotteiden, pulaan puuttumiseksi;

62.  muistuttaa lisäksi, että on kehitettävä hevoseläinten lääkehoitoa koskevaa lääkealan tutkimusta ja -innovointia, sillä alalla on puutetta hevoseläinten aineenvaihduntaan soveltuvista lääkkeistä;

63.  kehottaa komissiota rahoittamaan eri lääkkeiden mahdollisia vaikutuksia hevoseläinten terveyteen koskevaa lisätutkimusta;

64.  ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltioissa kasvatetut hevoslajit ovat paikallisia rotuja, jotka ovat osa tiettyjen yhteisöjen elämäntapaa ja kulttuuria, ja että eräät jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet maaseudun kehittämisen ohjelmiinsa toimenpiteitä kyseisten rotujen suojelemiseksi ja niiden levinneisyyden edistämiseksi;

65.  kehottaa komissiota sitoutumaan rahoitustukeen ohjelmista, joilla vaalitaan ja suojellaan hevoseläinten luonnonvaraisia alkuperäislajeja tai unionissa sukupuuton uhkaamia lajeja;

66.  ottaa huomioon villihevospopulaatioiden suuren ekologisen arvon ja luontoarvon, sillä ne myötävaikuttavat merkittävästi elinalueidensa puhtaanapitoon ja lannoitukseen ja tuottavat lisäarvoa matkailulle; edellyttää lisätutkimuksia, joissa paneudutaan näiden populaatioiden ongelmiin;

67.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
(2)EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1.
(3)EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1.
(4)EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23.
(5)EUVL L 59, 3.3.2015, s. 1.
(6)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487.
(7)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549.
(8)EUVL L 335, 14.12.2013, s. 19.
(9)Katso http://ec.europa.eu/food/animals/docs/aw_eu-strategy_study_edu-info-activ.pdf.
(10)Kansainvälinen hevosurheiluliitto (FEI), usein esitetyt kysymykset terveitä ja suorituskykyisiä hevosia koskevasta ”High Health, High Performance Horse” (HHP) -mallista, joka hyväksyttiin Maailman eläintautijärjestön (OIE) yleiskokouksessa toukokuussa 2014.
(11)Kansainvälisen laukkaurheilujärjestön (IFHA) vuosikertomus.
(12)FEI:n tietokanta, tiedot haettu 22.9.2014.
(13)Traces-tietokanta, 2012.
(14)Maailman eläintautijärjestö – maaeläinten terveyttä koskeva säännöstö, (2016), luku 7.12.
(15)Santorini Donkey and Mule Taxis – aasien suojelukeskusta varten laadittu riippumaton raportti eläinten hyvinvoinnista, 2013.


Elohopea ***I
PDF 243kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta (COM(2016)0039 – C8-0021/2016 – 2016/0023(COD))
P8_TA(2017)0066A8-0313/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0039),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 192 artiklan 1 kohdan ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0021/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A8‑0313/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin lausuman;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, tekee siihen huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi elohopeasta ja asetuksen (EY) N:o 1102/2008 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/852.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN LAUSUMA EHDOTUKSESTA ASETUKSEKSI ELOHOPEASTA JA ASETUKSEN (EY) N:o 1102/2008 KUMOAMISESTA (2016/0023(COD))

Euroopan parlamentin hyväksyntää uusien tuotteiden tai prosessien hyväksymistä koskeville täytäntöönpanosäädöksille elohopeaa koskevasta asetuksesta (2016/0023(COD)) käytävien toimielinten välisten neuvottelujen yhteydessä ei voida käyttää ennakkotapauksena vastaaville menettelyille, eikä se vaikuta tuleviin toimielinten välisiin neuvotteluihin delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten käyttämisen erottelukriteereistä.

KOMISSION LAUSUMA ELOHOPEAA KOSKEVASTA KANSAINVÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ

Minamata-yleissopimus ja uusi elohopea-asetus ovat tärkeitä askeleita kansalaisten suojelemiseksi elohopean aiheuttamalta saastumiselta globaalisti sekä EU:ssa.

Kansainvälistä yhteistyötä olisi jatkettava, jotta voidaan varmistaa yleissopimuksen onnistunut täytäntöönpano kaikkien osapuolten toimesta ja jotta sopimuksen määräyksiä voitaisiin vahvistaa entisestään.

Siksi komissio on sitoutunut tukemaan jatkuvaa yhteistyötä yleissopimuksen mukaisesti ja noudattaen asiaan liittyviä EU:n politiikkatoimia, sääntöjä ja menettelyjä. Komissio toimii muun muassa seuraavilla aloilla:

–  EU:n lainsäädännön ja yleissopimuksen määräysten välisen kuilun kaventaminen lisättyä elohopeaa sisältävien kiellettyjen tuotteiden luetteloa koskevan tarkistuslausekkeen avulla;

–  rahoitusta, valmiuksien kehittämistä ja teknologian siirtoa koskevien yleissopimuksen määräysten yhteydessä toimet, joilla parannetaan elohopean kaupan ja käytön jäljitettävyyttä, edistetään ilman elohopeaa harjoitettavan käsiteollisen ja pienen mittakaavan kullankaivun sertifiointia sekä kullan merkintöjä, jotka osoittavat, ettei elohopeaa ole käytetty, ja elohopeajätteen käsittelyä koskevan kehittyvien maiden kapasiteetin lisääminen.

(1)EUVL C 303, 19.8.2016, s. 122.


Osakkeenomistajien pitkäaikainen vaikuttaminen ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeva selvitys ***I
PDF 235kWORD 45k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta sekä direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen tiettyjen osien osalta (COM(2014)0213 – C7-0147/2014 – 2014/0121(COD))
P8_TA(2017)0067A8-0158/2015

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2014)0213),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 50 artiklan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0147/2014),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 9. heinäkuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 16. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0158/2015),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, tekee siihen huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/828.)

(1)EUVL C 451, 16.12.2014, s. 87.
(2)Tämä kanta korvaa 8. heinäkuuta 2015 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0257).


Aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonta ***I
PDF 240kWORD 55k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta (COM(2015)0750 – C8-0358/2015 – 2015/0269(COD))
P8_TA(2017)0068A8-0251/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0750),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0358/2015),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Puolan senaatin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 27. huhtikuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. joulukuuta 2016 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8‑0251/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, tekee siihen huomattavia muutoksia tai aikoo tehdä siihen huomattavia muutoksia;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. maaliskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/853.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

KOMISSION LAUSUMA

Komissio pitää tärkeänä toimivaa deaktivointistandardia, joka parantaa turvallisuutta ja antaa viranomaisille varmuuden siitä, että deaktivoidut aseet on deaktivoitu asianmukaisesti ja tehokkaasti.

Siksi komissio nopeuttaa deaktivointivaatimuksien tarkistamista koskevaa kansallisten asiantuntijoiden työtä direktiivin 91/477/ETY mukaisessa komiteassa, jotta komissio voi toukokuun 2017 loppuun mennessä hyväksyä direktiivissä 91/477/ETY vahvistettua komiteamenettelyä noudattaen kansallisten asiantuntijoiden myönteisen lausunnon jälkeen komission täytäntöönpanoasetuksen, jolla muutetaan komission 15. joulukuuta 2015 antamaa täytäntöönpanoasetusta (EU) 2015/2403 deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita tukemaan täysin tämän työn nopeuttamista.

(1)EUVL C 264, 20.7.2016, s. 77.


Romuajoneuvot, käytetyt paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu ***I
PDF 391kWORD 50k
Euroopan parlamentin tarkistukset 14. maaliskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta (COM(2015)0593 – C8-0383/2015 – 2015/0272(COD))(1)
P8_TA(2017)0069A8-0013/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi, luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi.
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi ja sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja tehokkaan käytön varmistamiseksi sekä kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Puhtaan, tehokkaan ja kestävän kiertotalouden edellytyksenä on vaarallisten aineiden poistaminen tuotteista suunnitteluvaiheessa, ja kiertotaloudessa olisi tunnustettava siksi seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman nimenomaiset säännökset, joissa kehotetaan kehittämään myrkyttömiä materiaalikierron järjestelmiä, jotta kierrätettyä jätettä voidaan käyttää unionissa merkittävänä ja luotettavana raaka-aineiden lähteenä.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)   On tarpeen varmistaa uusioraaka-aineiden tehokas ja vain vähän energiaa kuluttava käsittely, ja tämä tavoite olisi asetettava etusijalle tutkimuksessa ja kehittämisessä. Komission olisi myös harkittava jätteen luokittelua koskevan ehdotuksen antamista, jotta voidaan tukea unionin uusioraaka-aineiden markkinoiden luomista.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 c kappale (uusi)
(1 c)   Kierrätetyn materiaalin on täytettävä kaikki unionin kemikaalilainsäädännön vaatimukset sen jälkeen, kun se palautetaan taloudelliseen käyttöön sen perusteella, että sitä ei enää luokitella jätteeksi, joko siksi, että se täyttää tietyt jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat vaatimukset, tai siksi, että se sisällytetään osaksi uutta tuotetta.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Teollisuuden ala on viime vuosina muuttunut merkittävästi tekniikan edistymisen ja tavaroiden entistä maailmanlaajuisemman liikkumisen seurauksena. Nämä tekijät aiheuttavat uusia haasteita ympäristövastuulliselle jätehuollolle ja jätteenkäsittelylle, ja niihin olisi vastattava toteuttamalla lisää tutkimustoimia ja käyttämällä kohdennettuja sääntelyvälineitä. Suunniteltu vanheneminen on kasvava ongelma, joka on luonnostaan ristiriidassa kiertotalouden tavoitteiden kanssa ja joka olisi pyrittävä poistamaan toteuttamalla yhteisiä toimia kaikkien tärkeimpien sidosryhmien, teollisuuden, asiakkaiden ja sääntelyviranomaisten kanssa.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Jäsenvaltioiden toimittamat tilastotiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön noudattamisen arviointia kaikissa jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua ja luotettavuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi.
(3)  Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat välttämättömiä, jotta komissio voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa. Toimitettujen tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta olisi parannettava laatimalla yhteinen menetelmä luotettaviin lähteisiin perustuvan tiedon keräämistä ja käsittelemistä varten sekä ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi. Jätehuollon tietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi näissä direktiiveissä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevia kertomuksia toimittaessaan käytettävä komission yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen sekä jätehuollosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa kehittämää yhteistä menetelmää.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että erikseen kerätty sähkö- ja elektroniikkalaiteromu käsitellään asianmukaisesti. Kuten direktiivissä 2012/19/EU on säädetty, komission olisi kehitettävä yhteiset standardit sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittelyä varten varmistaakseen tasapuoliset toimintaedellytykset sekä jätelainsäädännön ja itse kiertotalouden käsitteen noudattamisen.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan käytettävä uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.
(4)  Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja tietojen vertailukelpoisuuteen liittyvien jäsenvaltioiden tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan käytettävä komission yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen kanssa kehittämää yhteistä menetelmää tietojen keräämistä ja käsittelemistä varten.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Tässä direktiivissä säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi komission olisi edistettävä koordinointia ja tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä jäsenvaltioiden välillä että talouden eri alojen välillä. Vaihtoa voitaisiin helpottaa viestintäfoorumeilla, joiden avulla voitaisiin tiedottaa uusista teollisista ratkaisuista ja mahdollistaa paremman yleiskuvan saaminen käytettävissä olevasta kapasiteetista ja jotka edistäisivät myös yhteyksien luomista jätealan ja muiden alojen välille ja tukisivat teollista symbioosia.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)   Jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevassa unionin lainsäädännössä sovelletaan direktiivissä 2008/98/EY säädetyn jätehierarkian mukaista tärkeysjärjestystä. Kyseistä hierarkiaa sovelletaan siten romuajoneuvoihin, paristoihin ja akkuihin sekä käytettyihin paristoihin ja akkuihin ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromuun. Jäsenvaltioiden olisi tämän direktiivin tavoitteisiin pyrkiessään toteutettava tarvittavat toimenpiteet ottaakseen jätehierarkiaan perustuvan tärkeysjärjestyksen huomioon ja varmistaakseen sen soveltamisen käytännössä.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Koska tarve käsitellä ja kierrättää jätettä unionissa kasvaa kiertotalouden myötä, olisi korostettava sen varmistamista, että jätteen siirtoa koskevat menettelyt ovat unionin ympäristölainsäädännön periaatteiden ja vaatimusten ja erityisesti läheisyyttä, hyödyntämisen ensisijaisuutta ja omavaraisuutta koskevien periaatteiden mukaisia. Komission olisi hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi harkittava, olisiko jätteen siirtoja koskevissa hallintomenettelyissä otettava käyttöön yhden asiointipisteen järjestelmä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet laittomien jätteen siirtojen estämiseksi.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7a kappale (uusi)
(7 a)   Komissiolle olisi tiettyjen direktiivin 2000/53/EY ja direktiivin 2012/19/EU muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tietojen keräämistä ja käsittelemistä koskevan yhteisen menetelmän sekä romuautojen uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevien tietojen toimittamista varten direktiivin 2000/53/EY nojalla käytettävän mallin osalta ja tietojen keräämistä ja käsittelemistä koskevan menetelmän ja sähkö- ja elektroniikkalaitteiden keräämis- ja kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevien tietojen toimittamista varten direktiivin 2012/19/EU nojalla käytettävän mallin osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)   Jotta voitaisiin määrittää paristoja ja akkuja sekä käytettyjä paristoja ja akkuja koskevien tietojen keräämistä ja käsittelemistä koskeva yhteinen menetelmä sekä malli tietojen toimittamista varten, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – -1 kohta (uusi)
Direktiivi 2000/53/EY
6 artikla – 1 kohta
Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki romuajoneuvot varastoidaan (myös väliaikaisesti) ja käsitellään direktiivin 75/442/ETY 4 artiklassa säädettyjen yleisten vaatimusten sekä tämän direktiivin liitteessä I asetettujen teknisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta terveyttä ja ympäristöä koskevien kansallisten säännösten soveltamista.
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki romuajoneuvot varastoidaan (myös väliaikaisesti) ja käsitellään jätehierarkian painopisteiden, direktiivin 75/442/ETY 4 artiklassa säädettyjen yleisten vaatimusten sekä tämän direktiivin liitteessä I asetettujen teknisten vähimmäisvaatimusten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta terveyttä ja ympäristöä koskevien kansallisten säännösten soveltamista.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2000/53/EY
9 artikla – 1 a kohta
1 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 1 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen raportoinnin on katettava tiedot 1 päivän tammikuuta [vuosi, jona tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä + 1 vuosi] ja 31 päivän joulukuuta [vuosi, jona tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä + 1 vuosi] väliseltä ajalta.
1 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on kerättävä ja käsiteltävä nämä tiedot tämän artiklan 1 d kohdassa tarkoitetun yhteisen menetelmän mukaisesti ja toimitettava ne sähköisesti 12 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 1 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2000/53/EY
9 artikla – 1 c kohta
1 c.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelun tuloksista kertomuksen. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan tietojenkeruun järjestämistä, tietolähteitä ja jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä sekä kyseisten tietojen täydellisyyttä, luotettavuutta, ajankohtaisuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan kolmen vuoden välein.
1 c.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelun tuloksista kertomuksen. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan tietojenkeruun järjestämistä, tietolähteitä ja jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä, kunnes käyttöön otetaan 1 d kohdassa tarkoitettu yhteinen menetelmä tietojen keräämistä ja käsittelemistä varten. Komissio arvioi myös kyseisten tietojen täydellisyyttä, luotettavuutta, ajankohtaisuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan kolmen vuoden välein.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2000/53/EY
9 artikla – 1 c a kohta (uusi)
1 c  a. Komissio voi sisällyttää kertomukseen tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2000/53/EY
9 artikla – 1 d kohta
1 d.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan malli 1 a kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
1 d.  Komissio hyväksyy delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla yhteinen menetelmä tietojen keräämistä ja käsittelemistä varten sekä malli 1 a kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2000/53/EY
9 artikla – 1 d a kohta (uusi)
1 d  a. Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä ja ottaen huomioon unionin sitoumuksen siirtyä kohti kiertotaloutta komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä uudelleen tätä direktiiviä kokonaisuudessaan ja erityisesti sen soveltamisalaa ja tavoitteita vaikutustenarvioinnin pohjalta ja ottaen huomioon unionin kiertotaloutta koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja aloitteet. Erityistä huomiota kiinnitetään romuajoneuvoiksi epäiltyjen käytettyjen ajoneuvojen siirtoon. Tätä varten käytetään romuajoneuvojen siirtoja koskevia yhteyshenkilöiden suuntaviivoja N:o 9. Komissio tutkii myös mahdollisuutta asettaa resurssikohtaisia tavoitteita, etenkin kriittisille raaka-aineille. Uudelleentarkasteluun liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Direktiivi 2000/53/EY
9 aartikla (uusi)
Lisätään artikla seuraavasti:
”9 a artikla
Välineet toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi
Jäsenvaltioiden on tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen sovellettava riittäviä taloudellisia välineitä ja toteutettava muita toimenpiteitä, joilla kannustetaan soveltamaan jätehierarkiaa. Tällaisia välineitä ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a esitetyt välineet ja toimenpiteet.”
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/66/EY
22 aartikla (uusi)
1 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”22 a artikla
Tiedot
1.   Jäsenvaltioiden 10 ja 12 artiklan mukaisesti toimittamiin tietoihin on liitettävä laaduntarkastusraportti.
2.   Komissio antaa 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla menetelmä tietojen keräämistä ja käsittelemistä varten sekä malli tietojen toimittamista varten.”
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/66/EY
23 artikla – otsikko
-a)   Korvataan 23 artiklan otsikko seuraavasti:
Uudelleentarkastelu
”Raportointi ja uudelleentarkastelu
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2006/66/EY
23 artikla – 1 kohta
1.  Komissio laatii vuoden 2016 loppuun mennessä kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.
1.  Komissio laatii vuoden 2016 loppuun mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja sisämarkkinoiden toimintaan.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/66/EY
23 artikla – 3 a kohta (uusi)
b a)   lisätään kohta seuraavasti:
”3 a. Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä ja ottaen huomioon unionin sitoumuksen siirtyä kohti kiertotaloutta komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä uudelleen tätä direktiiviä kokonaisuudessaan ja erityisesti sen soveltamisalaa ja tavoitteita vaikutustenarvioinnin pohjalta. Uudelleentarkastelussa otetaan huomioon unionin kiertotaloutta koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja aloitteet sekä sellaisten uusien paristotyyppien tekninen kehitys, joissa ei käytetä vaarallisia aineita eikä varsinkaan raskas- ja muita metalleja tai metalli-ioneja. Komissio tutkii myös mahdollisuutta asettaa resurssikohtaisia tavoitteita, etenkin kriittisille raaka-aineille. Uudelleentarkasteluun liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.”
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2006/66/EY
23 aa artikla (uusi)
2 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”23 a a artikla
Välineet toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi
Jäsenvaltioiden on tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen sovellettava riittäviä taloudellisia välineitä ja toteutettava muita toimenpiteitä, joilla kannustetaan soveltamaan jätehierarkiaa. Tällaisia välineitä ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a esitetyt välineet ja toimenpiteet.”
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Direktiivi 2012/19/EU
8 artikla – 5 kohta – 4 alakohta
-1)   Korvataan 8 artiklan 5 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:
Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan vähimmäislaatunormit, jotka perustuvat erityisesti Euroopan standardisointijärjestöjen laatimiin normeihin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi ja direktiivissä 2012/19/EU annettujen toimivaltuuksien mukaisesti komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan vähimmäislaatunormit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2012/19/EU
16 artikla – 5 a kohta
5 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 16 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen raportoinnin on katettava tiedot 1 päivän tammikuuta [vuosi, jona tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä + 1 vuosi] ja 31 päivän joulukuuta [vuosi, jona tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä + 1 vuosi] väliseltä ajalta.
5 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 16 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on kerättävä ja käsiteltävä nämä tiedot tämän artiklan 5 d kohdassa tarkoitetun yhteisen menetelmän mukaisesti ja toimitettava ne sähköisesti 12 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot toimitetaan kaikilta sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämiseen ja/tai käsittelyyn osallistuvilta toimijoilta. Tiedot on toimitettava komission 5 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2012/19/EU
16 artikla – 5 c kohta
5 c.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelun tuloksista kertomuksen. Kyseinen kertomus kattaa arvioinnin tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja jäsenvaltioissa käytetyistä menetelmistä sekä kyseisten tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, ajankohtaisuudesta ja johdonmukaisuudesta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan kolmen vuoden välein.
5 c.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelun tuloksista kertomuksen. Kyseinen kertomus kattaa arvioinnin tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja jäsenvaltioissa käytetyistä menetelmistä, kunnes käyttöön otetaan 5 d kohdassa tarkoitettu yhteinen menetelmä tietojen keräämistä ja käsittelemistä varten. Komissio arvioi myös kyseisten tietojen täydellisyyttä, luotettavuutta, ajankohtaisuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan kolmen vuoden välein.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2012/19/EU
16 artikla – 5 c a kohta (uusi)
5 c  a. Komissio sisällyttää kertomukseen tämän direktiivin täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan sekä sen vaikutuksista ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän direktiivin muuttamisesta.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2012/19/EU
16 artikla – 5 d kohta
5 d.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan malli 5 a kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
5 d.  Komissio hyväksyy 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla yhteinen menetelmä tietojen keräämistä ja käsittelemistä varten sekä malli 5 a kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2012/19/EU
16 artikla – 5 d a kohta (uusi)
5 d  a. Edellä 5 c kohdassa tarkoitetun uudelleentarkastelun aikana kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä ja ottaen huomioon unionin sitoumuksen siirtyä kohti kiertotaloutta komissio tarkastelee uudelleen tätä direktiiviä kokonaisuudessaan ja erityisesti sen soveltamisalaa ja tavoitteita vaikutustenarvioinnin pohjalta ja ottaen huomioon unionin kiertotaloutta koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja aloitteet. Komissio tutkii mahdollisuutta asettaa resurssikohtaisia tavoitteita, etenkin kriittisille raaka-aineille. Uudelleentarkasteluun liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2012/19/EU
16 aartikla (uusi)
1 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”16 a artikla
Välineet toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi
Jäsenvaltioiden on tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen sovellettava riittäviä taloudellisia välineitä ja toteutettava muita toimenpiteitä, joilla kannustetaan soveltamaan jätehierarkiaa. Tällaisia välineitä ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a esitetyt välineet ja toimenpiteet.”

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0013/2017).


Jätteet ***I
PDF 900kWORD 119k
Euroopan parlamentin tarkistukset 14. maaliskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY muuttamisesta (COM(2015)0595 – C8-0382/2015 – 2015/0275(COD))(1)
P8_TA(2017)0070A8-0034/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)   Tämän direktiivin tavoitteena on säätää toimenpiteistä, joilla suojellaan ympäristöä ja ihmisten terveyttä ehkäisemällä tai vähentämällä jätteen syntymisen ja jätehuollon aiheuttamia haittavaikutuksia, vähentämällä materiaalien käytöstä aiheutuvia kokonaisvaikutuksia ja parantamalla tällaisen käytön tehokkuutta sekä varmistamalla, että jäte katsotaan kiertotaloutta unionissa edistäväksi resurssiksi.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)
(-1 a) Koska unioni on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista ja koska huomattava määrä luonnonvaroja on nopeasti ehtymässä lyhyellä aikavälillä, keskeisenä haasteena on ottaa talteen mahdollisimman paljon resursseja unionissa ja tehostaa siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 b kappale (uusi)
(-1 b) Kiertotalous tarjoaa paikallistalouksille merkittäviä mahdollisuuksia sekä mahdollisuuden luoda kaikkia asianomaisia sidosryhmiä hyödyttävä tilanne.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 c kappale (uusi)
(-1 c) Jätehuolto olisi muutettava kestäväksi materiaalien hallinnaksi. Direktiivin 2008/98/EY tarkistaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 d kappale (uusi)
(-1 d) Jotta siirtyminen kiertotalouteen on menestyksekäs, jätedirektiivien tarkistamisen ja täysimääräisen täytäntöönpanon lisäksi myös komission tiedonanto ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön. Toimintasuunnitelmalla olisi myös lisättävä kiertotalouden sekä energia-, ilmasto-, maatalous-, teollisuus- ja tutkimuspolitiikan välistä johdonmukaisuutta, yhtenäisyyttä ja synergiaa.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 e kappale (uusi)
(-1 e) Euroopan parlamentti hyväksyi 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuutta ja kiertotalouteen siirtymistä koskevan päätöslauselman1 a, jossa se korosti erityisesti tarvetta asettaa jätteiden vähentämistä koskevia sitovia tavoitteita, kehittää jätteiden syntymistä ehkäiseviä toimia ja esittää selvät ja yksiselitteiset määritelmät.
_______________
1 a   Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0266.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi.
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja tehokkaan käytön varmistamiseksi, kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian jakelun tehostamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi, unionin tuontiresurssiriippuvuuden vähentämiseksi, uusien taloudellisten mahdollisuuksien luomiseksi ja pitkän aikavälin kilpailukyvystä huolehtimiseksi. Todellisen kiertotalouden aikaansaamiseksi on toteutettava kestävää tuotantoa ja kulutusta koskevia lisätoimenpiteitä, joissa keskitytään tuotteiden koko elinkaareen siten, että voidaan säästää resursseja ja tehdä kierrosta suljettu. Resurssien tehokkaamman käytön parantaminen tuottaisi myös tuntuvia nettosäästöjä unionin yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille, samalla kun vähennettäisiin vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Pyrkiminen entistä tehokkaammin kiertotalouteen siirtymiseen voisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 2–4 prosenttia vuosittain, mikä on selkeä kannustin kiertotalouteen investoimiselle. Resurssituottavuuden lisääminen tehokkuutta parantamalla ja resurssihävikkiä vähentämällä saattaa alentaa merkittävästi sekä resurssien kulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä. Siksi kiertotalouden olisi oltava ilmastopolitiikan olennainen osa, koska kiertotalous luo synergiaa, kuten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin raporteissa korostetaan.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)  Kiertotaloudessa olisi otettava huomioon seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman nimenomaiset vaatimukset, joiden mukaan on kehitettävä myrkyttömien materiaalien kiertoa niin, että kierrätettyä jätettä voidaan käyttää tärkeänä ja luotettavana raaka-ainelähteenä unionissa.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY14 jätteen uudelleenkäytön valmistelulle ja kierrätykselle asetettuja tavoitteita olisi muutettava, jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä kiertotalouteen.
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY14 jätteen valmistelulle uudelleenkäyttöön ja kierrätykselle asetettuja tavoitteita olisi lisättävä, jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä resurssitehokkaaseen kiertotalouteen, toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jätettä voidaan pitää hyödyllisenä resurssina.
__________________
__________________
14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Tästä syystä on tarpeen asettaa pitkän aikavälin toimintapoliittisia tavoitteita toimenpiteiden ja investointien ohjaamiseksi erityisesti sen estämiseksi, että jäännösjätteen käsittelyyn syntyy rakenteellista ylikapasiteettia ja että kierrätysmateriaalit jäävät alimmaksi jätehierarkiassa.
(3)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Tästä syystä on tarpeen asettaa pitkän aikavälin toimintapoliittisia tavoitteita ja antaa taloudellista ja poliittista tukea toimenpiteiden ja investointien ohjaamiseksi erityisesti sen estämiseksi, että jäännösjätteen käsittelyyn syntyy rakenteellista ylikapasiteettia ja että kierrätysmateriaalit jäävät alemmille tasoille jätehierarkiassa. Tässä yhteydessä on myös erittäin tärkeää käyttää Euroopan rakenne- ja investointirahastoja siihen, että rahoitetaan jätteiden syntymisen ehkäisemiseen, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen tarvittavan jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämistä, jotta asiaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa. On myös olennaista, että jäsenvaltiot tarkistavat nykyisiä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmiaan tämän direktiivin mukaisesti ja mukauttavat investointejaan vastaavasti.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Yhdyskuntajätteen osuus unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä on 7–10 prosenttia; Tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsitellä ja sen käsittelytapa antaakin yleensä selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta ja sekalaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia sekä suuresta julkisesta näkyvyydestä. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa.
(4)  Yhdyskuntajätteen osuus unionissa syntyvän jätteen kokonaismäärästä on 7–10 prosenttia; Tämä jätevirta on kuitenkin yksi hankalimmista käsitellä ja sen käsittelytapa antaakin yleensä selkeän kuvan maan jätehuoltojärjestelmän laadusta kokonaisuudessaan. Yhdyskuntajätehuollon haasteet johtuvat yhdyskuntajätteen monimutkaisesta ja sekalaisesta koostumuksesta, syntyvän jätteen sijainnista lähellä kansalaisia, suuresta julkisesta näkyvyydestä sekä ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvista vaikutuksista. Tämän seurauksena sen käsittely edellyttää erittäin monimuotoista jätehuoltojärjestelmää ja tehokasta keräysjärjestelmää, vaikuttavaa lajittelujärjestelmää, jätevirtojen asianmukaista jäljittämistä, kansalaisten ja yritysten aktiivista osallistumista, erityisjätteen koostumukseen mukautettua infrastruktuuria sekä yksityiskohtaista rahoitusjärjestelmää. Maat, jotka ovat kehittäneet tehokkaita yhdyskuntajätehuoltojärjestelmiä, hoitavat yleensä paremmin koko jätehuoltonsa, mukaan lukien kierrätystavoitteiden saavuttaminen. Asianmukainen yhdyskuntajätehuolto ei kuitenkaan riitä vauhdittamaan siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätettä pidetään resurssina. Tämän siirtymisen käynnistämiseksi tarvitaan myös elinkaariajattelun soveltamista tuotteisiin ja jätteeseen.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Kokemus on osoittanut, että sekä julkiset että yksityiset järjestelmät voivat auttaa kiertotalouden aikaansaamisessa, ja päätökseen tietyn järjestelmän käyttämisestä vaikuttavat usein maantieteelliset ja rakenteelliset olosuhteet. Tässä direktiivissä esitetyt säännökset mahdollistavat sekä järjestelmän, jossa päävastuu yhdyskuntajätteen keruusta on kunnalla, että järjestelmän, jossa tällaiset palvelut hankitaan yksityisiltä toimijoilta. Järjestelmästä toiseen siirtymistä koskevan valinnan olisi kuuluttava jäsenvaltioiden vastuulle.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Direktiiviin 2008/98/EY on sisällytettävä yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen, lopullisen kierrätysprosessin sekä maantäyttötoimien määritelmät, jotta näiden käsitteiden soveltamisalaa voidaan selventää.
(5)  Direktiiviin 2008/98/EY on sisällytettävä yhdyskuntajätteen, kaupan ja teollisuuden jätteen, rakennus- ja purkujätteen, uudelleenkäyttöön valmistelevan toiminnanharjoittajan, orgaanisen kierrätyksen, lopullisen kierrätysprosessin, maantäyttötoimien, lajittelun, roskien ja elintarvikejätteen määritelmät, jotta näiden käsitteiden soveltamisalaa voidaan selventää.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Komission olisi jäsenvaltioiden ilmoitusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tapahtuneen kehityksen perusteella tarkasteltava säännöllisesti uudelleen ohjeita, jotka koskevat direktiivin 2008/98/EY keskeisten säännösten tulkintaa, jotta jätteen ja sivutuotteiden käsitteitä voidaan parantaa, mukauttaa ja yhdenmukaistaa kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)   Direktiivin 2008/98/EY ja tähän liittyvien unionin säädösten, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/28/EY1 a ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/20061 b, välinen johdonmukaisuus olisi varmistettava. Näillä säädöksillä olisi varmistettava erityisesti ”jätteen”, ”jätehierarkian” ja ”sivutuotteen” määritelmien johdonmukainen tulkinta ja soveltaminen.
_________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/28/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta (EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)
(5 c)   Vaarallinen ja vaaraton jäte olisi yksilöitävä komission päätöksen 2014/955/EU1 a ja komission asetuksen (EU) N:o 1357/20141 b mukaisesti.
______________
1 a   Komission päätös 2014/955/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, jäteluettelosta annetun päätöksen 2000/532/EY muuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY mukaisesti (EUVL L 370, 30.12.2014, s. 44).
1 b   Komission asetus (EU) N:o 1357/2014, annettu 18 päivänä joulukuuta 2014, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III korvaamisesta (EUVL L 365, 19.12.2014, s. 89).
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jotta voidaan varmistaa, että kierrätystavoitteet perustuvat luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, ja jotta mahdollistettaisiin näiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tehokkaampi seuranta, olisi direktiivissä 2008/98/EY vahvistettavan yhdyskuntajätteen määritelmän oltava yhdenmukainen Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastotarkoituksissa käyttämän määritelmän kanssa, koska jäsenvaltiot ovat jo useiden vuosien ajan toimittaneet tilastotietoja tähän määritelmään perustuen. Tässä direktiivissä vahvistettavassa yhdyskuntajätteen määritelmässä ei oteta kantaa siihen, onko jätehuoltotoimija yksityinen vai julkinen taho.
(6)  Jotta voidaan varmistaa, että kierrätystavoitteet perustuvat luotettaviin ja vertailukelpoisiin tietoihin, ja jotta mahdollistettaisiin näiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneen edistymisen tehokkaampi seuranta, olisi direktiivissä 2008/98/EY yhdyskuntajätteen määritelmä yhdenmukaistettava Euroopan tilastotoimiston (Eurostat) ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) tilastotarkoituksissa käyttämän määritelmän kanssa, koska jäsenvaltiot ovat jo useiden vuosien ajan toimittaneet tilastotietoja tähän määritelmään perustuen. Tässä direktiivissä vahvistettavassa yhdyskuntajätteen määritelmässä ei oteta kantaa siihen, onko jätehuoltotoimija yksityinen vai julkinen taho.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti taloudellisilla kannustimilla, joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä vahvistettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut, ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet.
(7)  Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti rahoituksellisilla kannustimilla ja talous- ja sääntelykannustimilla, joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä vahvistettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut, ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät, elintarvikkeiden lahjoittamisen helpottaminen ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet. Jäsenvaltioiden olisi tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen voitava soveltaa tämän direktiivin ohjeellisessa liitteessä tarkoitettuja taloudellisia välineitä tai muita toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla saadaan korkealaatuisia lajiteltuja materiaaleja.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   Jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön toimenpiteitä sellaisten tuotteiden kehittämisen, tuotannon ja markkinoinnin edistämiseksi, jotka ovat monikäyttöisiä, teknisesti kestäviä ja helposti korjattavissa ja jotka jätteeksi muututtuaan ja valmistelun uudelleenkäyttöön jälkeen soveltuvat uudelleen markkinoille saatettaviksi. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon tuotteiden vaikutus koko niiden elinkaaren ajan sekä jätehierarkia.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jotta voitaisiin tarjota uusioraaka-ainemarkkinoilla toimiville toiminnanharjoittajille varmempaa tietoa siitä, ovatko aineet tai esineet jätettä tai muuta kuin jätettä, ja edistää yhdenvertaisia toimintaolosuhteita, on tärkeää vahvistaa unionin tasolla yhdenmukaiset edellytykset, joiden perusteella aineet tai esineet määritellään sivutuotteiksi ja joiden perusteella hyödynnetyn jätteen voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä. Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan tai unionin ympäristönsuojelun korkean tason varmistamiseksi komissiolle olisi annettava valtuudet hyväksyä delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset perusteet, joiden mukaan tällaisia yhdenmukaisia edellytyksiä sovelletaan tiettyihin jätteisiin, mukaan lukien käyttö erityiseen tarkoitukseen.
(8)  Jotta voitaisiin tarjota uusioraaka-ainemarkkinoilla toimiville toiminnanharjoittajille varmempaa tietoa siitä, ovatko aineet tai esineet jätettä tai muuta kuin jätettä, ja edistää yhdenvertaisia toimintaolosuhteita, on tärkeää vahvistaa selkeät säännöt, joiden perusteella aineet tai esineet määritellään sivutuotteiksi ja joiden perusteella hyödynnetyn jätteen voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Aineita ja esineitä, jotka ovat syntyneet tuotantoprosessissa, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei ole ollut kyseisen aineen tai esineen tuottaminen, olisi yleisesti ottaen pidettävä tiettyjen yhdenmukaistettujen edellytysten täyttyessä ja ympäristönsuojelun ja ihmisten terveyden korkea taso unionissa varmistaen sivutuotteina, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, jotta voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia perusteita sivutuotteen aseman soveltamiselle siten, että etusijalle asetetaan kyseisen teollisen toiminnan ja maatalouden symbioosin olemassa ja toisinnettavissa olevat käytännöt. Ellei tällaisia perusteita ole, jäsenvaltioiden olisi tapauskohtaisesti voitava vahvistaa yksityiskohtaisia perusteita sivutuotteen aseman soveltamiselle.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)   Komissiolle olisi yleisesti ottaen siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhdenmukaisia säännöksiä jätteeksi luokittelun päättymistä koskevan aseman myöntämiseksi tietyntyyppisille jätteille, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja ympäristönsuojelun ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso koko unionissa. Jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia erityisperusteita olisi harkittava ainakin kiviainekselle, paperille, lasille, metallille, renkaille ja tekstiileille. Kun perusteita ei ole laadittu unionin tasolla, jäsenvaltioiden olisi tiettyjen unionin tasolla asetettujen edellytysten mukaisesti voitava vahvistaa kansallisella tasolla jätteeksi luokittelun päättymisen yksityiskohtaiset perusteet tietyille jätteille. Kun tällaisia yksityiskohtaisia perusteita ei ole vahvistettu myöskään kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hyödynnetyn jätteen katsotaan lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää unionin tason erityisehdot, jotka jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi varmennettava tapauskohtaisesti. Komissiolle olisi siirrettävä valta antaa tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä ottamalla käyttöön yleisiä vaatimuksia, joita jäsenvaltioiden on noudatettava, kun ne hyväksyvät 6 artiklan mukaisia teknisiä määräyksiä.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
(8 c)   Kierrätetyn materiaalin on täytettävä kaikki unionin kemikaalilainsäädännön vaatimukset sen jälkeen, kun se palautetaan taloudelliseen käyttöön sen perusteella, että sitä ei enää luokitella jätteeksi, joko siksi, että se täyttää tietyt jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat vaatimukset, tai siksi, että se sisällytetään osaksi uutta tuotetta.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)
(8 d)   Siirtymisessä kiertotalouteen olisi hyödynnettävä laaja-alaisesti digitaalisia innovaatioita. Tätä varten olisi kehitettävä sähköisiä välineitä, kuten verkkopohjainen foorumi uutena resurssina myytävän jätteen kauppaan, jotta helpotetaan kauppaan liittyviä toimia ja vähennetään toimijoiden hallinnollista rasitusta ja lisätään näin teollista symbioosia.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 e kappale (uusi)
(8 e)   Tässä direktiivissä olevilla laajennettua tuottajan vastuuta koskevilla säännöksillä pyritään tukemaan sellaisten tavaroiden suunnittelua ja tuotantoa, joissa otetaan täysin huomioon materiaalien tehokas käyttö tuotteiden koko elinkaaren ajan ja helpotetaan sitä, mukaan lukien tavaroiden korjaaminen, uudelleenkäyttö, purkaminen ja kierrätys, aiheuttamatta kuitenkaan haittaa tavaroiden vapaalle liikkumiselle sisämarkkinoilla. Laajennettu tuottajan vastuu merkitsee henkilökohtaista velvoitetta tuottajille, joiden olisi katsottava olevan vastuussa markkinoille saattamiensa tuotteiden käsittelystä käyttöiän lopussa. Tuottajien olisi kuitenkin voitava huolehtia vastuustaan erikseen tai yhdessä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien käyttöön ottaminen ainakin pakkauksia, sähkö- ja elektroniikkalaitteita, paristoja ja akkuja ja romuajoneuvoja varten.
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 f kappale (uusi)
(8 f)  Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät olisi miellettävä jäsenvaltioiden käyttöön ottamiksi säännöiksi, joilla varmistetaan, että tuotteiden tuottajilla on taloudellinen ja/tai toiminnallinen vastuu tuotteen elinkaaren kuluttajan jälkeisestä vaiheesta. Nämä säännöt eivät saisi estää tuottajia täyttämästä näitä velvoitteita joko erikseen tai yhdessä.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja toimivuus vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa laajennettua tuottajan vastuuta koskevat vähimmäisedellytykset. Näillä vaatimuksilla olisi alennettava kustannuksia ja parannettava toimivuutta sekä varmistettava yhdenvertaiset toimintaolosuhteet, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä vältettävä esteiden muodostumista sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Niillä olisi myös edistettävä käyttöiän loppumisen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja kannustettava tuottajia ottamaan suunnittelussa paremmin huomioon tuotteiden kierrätettävyys ja uudelleenkäytettävyys. Näitä vaatimuksia olisi sovellettava sekä uusiin että olemassa oleviin laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin. Olemassa oleville laajennettua tuottajan vastuuta koskeville järjestelmille on kuitenkin tarpeen myöntää siirtymäaika, jotta ne voisivat mukauttaa rakenteensa ja menetelmänsä uusiin vaatimuksiin.
(9)  Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat oleellinen osa tehokasta jätehuoltoa, mutta niiden tehokkuus ja toimivuus vaihtelevat merkittävästi jäsenvaltioittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien vähimmäisedellytykset riippumatta siitä, onko kyse erillisestä vai yhteisestä vastuusta. On erotettava toisistaan vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin järjestelmiin, ja vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan ainoastaan yhteisiin järjestelmiin. Kaikilla näillä vaatimuksilla olisi kuitenkin alennettava kustannuksia ja parannettava toimivuutta toteuttamalla toimenpiteitä, joilla esimerkiksi edistetään erilliskeräyksen ja lajittelun toteutuksen parantamista, varmistetaan kierrätyksen laadun parantaminen, autetaan varmistamaan uusioraaka-aineiden kustannustehokas saanti ja varmistetaan yhdenvertaiset toimintaolosuhteet, myös pienille ja keskisuurille yrityksille ja sähköistä kauppaa käyville yrityksille, sekä vältetään esteiden muodostumista sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Näillä vaatimuksilla olisi myös edistettävä käyttöiän loppumisen kustannusten sisällyttämistä hintoihin ja kannustettava tuottajia kehittämään älykkäitä liiketoimintamalleja ja ottamaan tuotteidensa suunnittelussa huomioon jätehierarkia edistämällä kestävyyttä, kierrätettävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä ja korjattavuutta. Niillä olisi kannustettava vaiheittain korvaamaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut erityistä huolta aiheuttavat aineet, jos on olemassa soveltuvia vaihtoehtoisia aineita ja menetelmiä, jotka ovat taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia. Riippumattomien viranomaisten olisi valvottava laajennettua tuottajan vastuuta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämistä, josta ei saisi aiheutua suhteetonta taloudellista tai hallinnollista rasitusta julkisille elimille, talouden toimijoille eikä kuluttajille. Näitä vaatimuksia olisi sovellettava sekä uusiin että olemassa oleviin laajennettua tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin. Olemassa oleville laajennettua tuottajan vastuuta koskeville järjestelmille on kuitenkin tarpeen myöntää siirtymäaika, jotta ne voisivat mukauttaa rakenteensa ja menetelmänsä uusiin vaatimuksiin.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Tässä direktiivissä olevia tuottajan laajennettua vastuuta koskevia säännöksiä olisi sovellettava rajoittamatta muissa unionin säädöksissä olevien tuottajan laajennettua vastuuta koskevien säännösten soveltamista, etenkin kun on kyse erityisiä jätevirtoja koskevista säännöksistä.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)   Komission olisi viipymättä hyväksyttävä suuntaviivoja, jotka koskevat tuottajien osallistumista laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien mukauttamiseen, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa tämän direktiivin täytäntöönpanossa sisämarkkinoiden edistämiseksi. Komission olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi hyväksyttävä tähän tarkoitukseen soveltuvat yhdenmukaistetut perusteet delegoiduilla säädöksillä.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 c kappale (uusi)
(9 c)   Kun otetaan käyttöön laajennetun tuottajan vastuun yhteisen täytäntöönpanon järjestelmiä, jäsenvaltioiden olisi toteutettava turvatoimia, joilla estetään sopimuspuolten ja laajennettua tuottajan vastuuta käsittelevien organisaatioiden väliset eturistiriidat.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä jätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi ja arvioivat tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä. Jotta voidaan varmistaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden edistymistä mitataan yhdenmukaisesti, olisi vahvistettava yhteisiä indikaattoreita.
(10)  Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta, vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia, edistää kestäviä, kierrätettäviä ja uudelleenkäytettäviä korkealaatuisia materiaaleja sekä vähentää riippuvuutta yhä harvinaisemmiksi käyvien raaka-aineiden tuonnista. Tässä innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on keskeisessä asemassa. Näin ollen on tärkeää, että jäsenvaltiot asettavat ehkäisemistä koskevia tavoitteita ja toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä jätteen syntymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi, mukaan lukien taloudellisten välineiden käyttö ja muut toimenpiteet, joilla korvataan vaiheittain asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitetut erityistä huolta aiheuttavat aineet, jos on olemassa soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai menetelmiä, jotka ovat taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia, torjutaan käyttöiän tarkoituksellista päättymistä ja lisätään kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia parantamalla tuotteita koskevaa tiedottamista ja edistetään jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia tiedotuskampanjoita. Jäsenvaltioiden olisi myös seurattava ja arvioitava tällaisten toimenpiteiden täytäntöönpanon sekä jätteen syntymisen vähentämisen edistymistä ja pyrittävä irrottamaan jätteen syntyminen talouskasvusta. Jotta voidaan varmistaa, että jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden edistymistä mitataan yhdenmukaisesti, olisi vahvistettava yhteisiä indikaattoreita ja menetelmiä.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Kestävyyden edistäminen tuotannossa ja kulutuksessa voi merkittävästi ehkäistä jätteen syntymistä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla parannetaan kuluttajien tietoisuutta jätteen syntymisen ehkäisemisestä ja kannustetaan heitä parantamaan resurssitehokkuutta entistä aktiivisemmin.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)
(10 b)   Jätteen alkuperäinen tuottaja on keskeisessä asemassa jätteen syntymisen ehkäisemisessä ja lajittelun ensimmäisessä vaiheessa.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Ruuan hävikin vähentämiseksi ja elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi koko toimitusketjussa olisi otettava käyttöön elintarvikejätehierarkia 4 a artiklassa esitetyllä tavalla.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja erityisesti sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee elintarvikejätteen määrän puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena olisi oltava elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa, ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa. Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja mitattava elintarvikejätteen määrän vähentämisessä saavutettua edistymistä. Hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välillä että elintarvikealan toimijoiden välillä olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaisia mittauksia varten. Elintarvikejätteen määristä olisi toimitettava tietoja joka toinen vuosi.
(12)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja erityisesti sen tavoitteen mukaisesti, joka koskee elintarvikejätteen määrän vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näiden toimenpiteiden tavoitteena olisi oltava kaiken elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä elintarvikehävikin ehkäiseminen koko toimitusketjussa, mukaan lukien alkutuotannossa, kuljetuksen aikana sekä varastoinnin aikana syntyvä hävikki. Elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemisen ympäristöhyödyt ja sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien tiedottamiskampanjat, jotka koskevat elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä näillä toimenpiteillä siihen, että koko unionin tasolla kyetään vähentämään elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jäsenvaltioiden olisi myös mitattava elintarvikejätteen ja elintarvikehävikin määrän vähentämisessä saavutettua edistymistä. Tämän edistymisen mittaamiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi EU:ssa sekä jäsenvaltioiden välillä että elintarvikealan toimijoiden välillä olisi vahvistettava yhteinen menetelmä tällaisia mittauksia varten. Elintarvikejätteen määristä olisi toimitettava tietoja vuosittain.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)   Jäsenvaltioiden olisi elintarvikkeiden tuhlaamisen torjumiseksi laadittava kannustimia elintarvikkeiden vähittäismyynnissä ja elintarvikealan laitoksissa myymättä jääneiden elintarvikkeiden keruuta varten, jotta ne voidaan jakaa hyväntekeväisyysjärjestöille. Elintarvikejätteen vähentämiseksi olisi myös tehokkaammin lisättävä kuluttajien tietämystä vähimmäissäilyvyysajan merkityksestä.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Teollisuusjäte, osa kaupallisesta jätteestä ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta ja teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Näin ollen suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä sopivin ratkaisu olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi16. Teollisuusjätteen ja kaupallisen pakkausjätteen olisi kuitenkin edelleen kuuluttava direktiivien 94/62/EY ja direktiivin 2008/98/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina, soveltamisalaan.
(13)  Teollisuusjäte, osa kaupallisesta jätteestä ja kaivosjäte ovat koostumukseltaan ja määrältään äärimmäisen vaihtelevia ja myös hyvin erilaisia riippuen jäsenvaltion taloudellisesta rakenteesta, jätettä aiheuttavan teollisuuden tai kaupan alan rakenteesta ja teollisen tai kaupallisen toiminnan määrästä tietyllä maantieteellisellä alueella. Suurimmalle osalle teollisuus- ja kaivosjätettä väliaikainen ratkaisu kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevia vertailuasiakirjoja (BREF) hyödyntävä teollisuussuuntautunut lähestymistapa tietyn tyyppisten jätteiden käsittelyyn liittyvien erityiskysymysten käsittelemiseksi16. Koska teollisuusjäte ja kaupallinen pakkausjäte kuuluvat direktiivin 94/62/EY ja direktiivin 2008/98/EY soveltamisalaan, komission olisi harkittava sitä, että 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä laaditaan kaupallisen jätteen ja vaarattoman teollisuusjätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä koskevat tavoitteet, jotka on tavoitettava vuoteen 2025 ja 2030 mennessä.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Komission olisi edistettävä aktiivisesti jakamistalouden alustoja kiertotalouden liiketoimintamallina. Sen olisi yhdennettävä nykyistä vahvemmin kiertotaloutta koskeva unionin toimintasuunnitelma ja yhteisötaloutta koskevat suuntaviivat ja tutkittava kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, joilla sille voidaan tarjota kannustimia.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)   Kiertotalouteen siirtymisessä pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 ‑strategian mukaiset älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteet ottamalla huomioon erityisesti ympäristönsuojeluun, puhtaisiin energialähteisiin siirtymiseen, alueiden kestävään kehitykseen sekä jäsenvaltioiden työllisyyden kasvuun liittyvät tavoitteet. Kiertotalouden kehittämisessä olisi näin ollen edistettävä myös tähän liittyvien tahojen, kuten pienten ja keskisuurten yritysten, yhteisötalouden yritysten, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen sekä jätehuollon parissa alue- ja paikallistasolla toimivien tahojen, osallisuutta globaalin jätehuollon parantamiseksi, prosessien ja tuotteiden innovoinnin edistämiseksi sekä työllisyyden kehittämiseksi asiaankuuluvilla alueilla.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi tiukennettava merkittävien ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi.
(14)  Yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi tiukennettava vähintään 60 prosenttiin vuoden 2025 osalta ja vähintään 70 prosenttiin vuoden 2030 osalta merkittävien ympäristöön liittyvien, taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen saamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi.
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)   Jäsenvaltioiden olisi tuettava sellaisten järjestelmien perustamista, joilla edistetään uudelleenkäyttötoimintoja ja tuotteiden elinkaaren pidentämistä, edellyttäen että tällä ei vaaranneta tuotteiden laatua eikä turvallisuutta. Tällaisia järjestelmiä olisi otettava käyttöön erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteille, tekstiileille, huonekaluille, rakennusmateriaaleille, renkaille ja direktiivin 94/62/EY 5 artiklassa tarkoitetuille pakkauksille.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)   Jäsenvaltioiden olisi uudelleenkäytön edistämiseksi voitava asettaa laadullisia tavoitteita ja toteuttaa tarvittavat tuottajia koskevat toimenpiteet, jotta uudelleenkäytön alan toimijat saavat helposti käyttöönsä tuotteiden uudelleenkäytössä tarvittavia käyttöoppaita, varaosia ja teknisiä tietoja.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 c kappale (uusi)
(14 c)   Yhteisötalouden sidosryhmien yritysten rooli uudelleenkäytössä ja valmistelussa uudelleenkäyttöön on tunnustettava ja sitä on vahvistettava. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet edistääkseen yhteisötalouden yritysten roolia tällä alalla, muun muassa taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen, jätteenkeräyspisteisiin pääsyn helpottamisen ja muiden asianmukaisten talous- tai säätelykannustimien avulla. Kiertotalouspaketilla käyttöön otetulla uudella sääntelykehyksellä olisi turvattava näiden sidosryhmien valmiudet jatkaa työtään uudelleenkäytössä ja valmistelussa uudelleenkäyttöön.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 d kappale (uusi)
(14 d)   Kiertotalouteen siirtymisessä on monia myönteisiä näkökulmia, sekä taloudellisia (kuten raaka-ainevarojen käytön optimointi), ympäristöön liittyviä (kuten ympäristönsuojelu ja jätteestä aiheutuvan pilaantumisen väheneminen) ja sosiaalisia (kuten sosiaalisesti osallistavien työpaikkojen luomismahdollisuudet ja sosiaalisten yhteyksien kehittäminen). Kiertotalous on yhteisötalouden ja yhteisvastuullisuuteen perustuvan talouden ajatusmaailman mukaista, ja sen täytäntöönpanolla olisi ensisijaisesti luotava ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia etuja.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 e kappale (uusi)
(14 e)   Yhteisötalouden ja yhteisvastuullisuuteen perustuvan talouden toimijoiden olisi edistettävä toiminnallaan, mukaan lukien valmistelu uudelleenkäyttöön ja itse uudelleenkäyttö, yhteisötaloutta ja yhteisvastuullisuuteen perustuvaa taloutta. Näiden toimintojen jatkuvuus olisi varmistettava unionissa.
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Tiukentamalla vaiheittain tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, olisi varmistettava, että talouden kannalta tärkeät jätemateriaalit käytetään uudelleen ja kierrätetään tehokkaasti ja että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit kanavoidaan takaisiin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen17 täytäntöönpanoa ja kiertotalouden muodostumista.
(15)  Tiukentamalla vaiheittain tavoitteita, jotka koskevat yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, olisi varmistettava, että talouden kannalta tärkeät jätemateriaalit valmistellaan uudelleenkäyttöön ja kierrätetään tehokkaasti huolehtien samalla ihmisten terveyden ja ympäristön korkeatasoisesta suojelemisesta ja että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit kanavoidaan takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen17 täytäntöönpanoa ja kiertotalouden muodostumista.
__________________
__________________
17 COM(2008)0699 ja COM(2014)0297.
17 COM(2008)0699 ja COM(2014)0297.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Jäsenvaltioiden jätehuoltotoimien välillä on suuria eroja, erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi niille jäsenvaltioille, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään, annettava lisäaikaa, jotta ne voivat noudattaa vuodelle 2025 ja 2030 asetettuja tavoitteita valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut keskimääräinen vuosittainen edistyminen, olisi näiden jäsenvaltioiden nämä tavoitteet saavuttaakseen lisättävä kierrätyskapasiteettiaan tasoille, jotka ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat keskiarvot. Jotta voidaan varmistaa tasainen edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta täytäntöönpanossa havaittavat aukot paikataan ajoissa, olisi niiden jäsenvaltioiden, joille annetaan lisäaikaa, saavutettava välitavoitteita ja laadittava täytäntöönpanosuunnitelma.
(16)  Jäsenvaltioiden jätehuoltotoimien välillä on suuria eroja, erityisesti yhdyskuntajätteen kierrätyksen osalta. Näiden erojen huomioon ottamiseksi olisi niille jäsenvaltioille, jotka Eurostatin tietojen mukaan kierrättivät vuonna 2013 alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään ja joiden ei katsottu olevan vaarassa jäädä jälkeen tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä, annettava lisäaikaa, jotta ne voivat noudattaa vuodelle 2025 asetettuja tavoitteita valmistelusta uudelleenkäyttöön ja kierrätyksestä. Näille jäsenvaltioille olisi myös annettava lisäaikaa vuodelle 2030 asetettujen, valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen, jos niiden ei katsota olevan vaarassa jäädä jälkeen tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioissa viimeisen 15 vuoden aikana tapahtunut keskimääräinen vuosittainen edistyminen, olisi näiden jäsenvaltioiden nämä tavoitteet saavuttaakseen lisättävä kierrätyskapasiteettiaan tasoille, jotka ovat huomattavasti paremmat kuin aikaisemmat keskiarvot. Jotta voidaan varmistaa tasainen edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotta täytäntöönpanossa havaittavat aukot paikataan ajoissa, olisi niiden jäsenvaltioiden, joille annetaan lisäaikaa, saavutettava välitavoitteita ja laadittava täytäntöönpanosuunnitelmia, joiden vaikuttavuutta komission olisi arvioitava määriteltyjen perusteiden pohjalta.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Lopullisessa kierrätysprosessissa olisi sovellettava laatustandardeja, jotta voidaan varmistaa laadukkaiden uusioraaka-aineiden talteenotto. Komission olisi pyydettävä eurooppalaisia standardointijärjestöjä kehittämään standardeja sekä lopulliseen kierrätysprosessiin saapuvia jätemateriaaleja että uusioraaka-aineita, etenkin muoveja, varten markkinoilla sovellettavien parhaiden tuotantokäytänteiden mukaisesti.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa raportointia koskeva yhteiset säännöt. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja mitä voidaan ottaa huomioon tavoitteen saavuttamisessa. Tästä syystä kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin olisi yleensä perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavaan jätteen määrään. Jäsenvaltioille aiheutuvan hallinnollisen taakan rajoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava, tiukkoja ehtoja soveltaen, raportoida kierrätysasteet lajittelulaitosten tuloksen perusteella. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei vähennetä painohävikkiä, joka aiheutuu materiaalin tai aineen lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvissä mekaanisissa ja/tai kemiallisissa muuntamisprosesseissa.
(17)  Uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa raportointia koskeva yhteiset säännöt ja ottaa huomioon, että on vältettävä liiallisen hallinnollisen rasituksen sälyttämistä pienille ja keskisuurille toimijoille. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi raportoitava siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja mitä voidaan ottaa huomioon tavoitteen saavuttamisessa. Kierrätettyä yhdyskuntajätettä koskevien laskelmien olisi perustuttava yhteen yhdenmukaistettuun menetelmään, jolla estetään jäsenvaltioita ilmoittamasta käytöstä poistettua jätettä kierrätetyksi jätteeksi. Tätä varten kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin olisi perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavaan jätteen määrään. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei vähennetä painohävikkiä, joka aiheutuu materiaalin tai aineen lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvissä mekaanisissa ja/tai kemiallisissa muuntamisprosesseissa.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Laskettaessa sitä, onko uudelleenkäytön valmistelua ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu, olisi jäsenvaltioiden voitava ottaa huomioon tuotteet ja osat, jotka hyväksytyt uudelleenkäyttöä valmistelevat toiminnanharjoittajat ja panttijärjestelmät valmistelevat uudelleenkäyttöä varten, samoin kuin jätteenpolton yhteydessä tapahtuva metallien kierrätys. Näiden laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien ja panttijärjestelmien nimeämistä sekä laatukriteerit, jotka koskevat tietojen keräämistä, todentamista ja toimittamista.
(18)  Valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista koskevien laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien, panttijärjestelmien ja lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämistä, sekä erityissäännöt, jotka koskevat tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista, ja laatukriteerit, jotka koskevat jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä kierrätettyjä metalleja. Jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa huomioon metallien kierrätys esimerkiksi energian talteenottoon perustuvan jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä, kun ne tekevät yhdenmukaistetun laskentamenetelmän hyväksymisen jälkeen laskelmia siitä, onko valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa on oleellista, että noudatetaan velvoitteita erilliskierrätysjärjestelmien perustamisesta paperia, metallia, muovia ja lasia varten. Myös biojäte olisi kerättävä erikseen, jotta voitaisiin lisätä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä sekä vähentää kuivien kierrätettävien materiaalien pilaantumista.
(20)  Uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen nostamiseksi jäsenvaltioissa on oleellista, että noudatetaan velvoitteita erilliskierrätysjärjestelmien perustamisesta paperia, metallia, muovia, lasia, tekstiilejä ja biojätettä varten. Myös biojäte olisi kerättävä erikseen ja kierrätettävä, jotta voitaisiin lisätä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä sekä vähentää kuivien kierrätettävien materiaalien pilaantumista ja niiden polttoa ja sijoittamista kaatopaikalle. Lisäksi olisi kannustettava ja tehostettava mahdollisia keräys- ja kierrätysjärjestelmiä koskevaa tutkimusta muiden virtojen ja uusien materiaalien osalta.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)   Biotalous on ratkaisevassa asemassa raaka-aineiden saatavuuden varmistamisessa koko unionissa. Yhdyskuntajätteen tehokkaampi käyttö voisi luoda merkittävän kannustimen biotalouden toimitusketjua varten. Kestävä biojätehuolto mahdollistaa erityisesti fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien raaka-aineiden korvaamisen uusiutuvilla lähteillä materiaalien ja hyödykkeiden tuotannossa.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)
(20 b)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että biojäte kerätään erikseen ja että se kierrätetään orgaanisesti huolehtien ympäristönsuojelun korkeasta tasosta ja asiaa koskevien tiukkojen laatustandardien noudattamisesta, jotta voidaan välttää resursseja jätehierarkian alemmilla tasoilla nielevä jätteenkäsittely, mahdollistaa laadukas kierrätys ja tehostaa laadukkaiden uusioraaka-aineiden talteenottoa.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)
(20 c)   Erilliskeräyksestä huolimatta paljon kierrätettävää jätettä päätyy edelleen sekajätteeseen. Laadukkaalla lajittelulla, erityisesti optisella lajittelulla, voidaan lajitella huomattava materiaalimäärä jäännösjätteestä ja sen jälkeen kierrättää ja käsitellä uudelleen uusioraaka-aineiksi. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että myös jäte, jota ei kerätä erikseen, kuitenkin lajitellaan.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 d kappale (uusi)
(20 d)   Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erilliskeräys kotitalouksista peräisin olevaa vaarallista jätettä varten, jotta voidaan välttää se, että yhdyskuntajätteeseen päätyy vaarallisia jätteitä, jotka saattavat heikentää kierrätyksen laatua ja haitata siten uusioraaka-aineiden talteenottoa.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi tarvittaessa ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa.
(21)  Vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely on edelleen ongelma unionissa, ja sitä koskevia tietoja puuttuu osittain. Näin ollen on tarpeen vahvistaa tietojen kirjaamista ja jäljitettävyysmekanismeja perustamalla jäsenvaltioihin sähköisiä vaarallisen jätteen rekisterejä. Sähköinen tiedonkeruu olisi ulotettava muihin jätevirtoihin yritysten ja viranomaisten tietojen kirjaamisen yksinkertaistamiseksi ja jätevirtojen seurannan parantamiseksi unionissa.
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)   Jäteöljyjen erilliskeräyksellä ja uusiokäytöllä on huomattavia talous- ja ympäristöhyötyjä, muun muassa toimitusvarmuuden osalta. On perustettava erilliskeräys ja laadittava tavoitteet jäteöljyjen uusiokäytölle.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan talouden toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Kun jäsenvaltiot kehittävät kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnittelevat investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin, olisi niiden hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
(22)  Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan talouden toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Kun jäsenvaltiot kehittävät kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnittelevat investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin ja kiertotalouteen, olisi niiden hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä ensisijaisesti jätteen syntymisen ehkäisemistä ja uudelleenkäyttöä ja vasta tämän jälkeen kierrätystä. Komission olisi jätehierarkian mukaisesti sallittava Horisontti 2020 ‑ohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hyödyntäminen, jotta voidaan kehittää tehokas rahoituskehys, joka auttaa paikallisviranomaisia panemaan täytäntöön tämän direktiivin vaatimukset ja josta voidaan rahoittaa innovatiivisten tekniikoiden ja jätehuollon käyttöönottoa.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Tietyt raaka-aineet ovat erittäin tärkeitä unionin taloudelle ja niiden tarjontaan liittyy korkea riski. Näiden raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, jotta saavutetaan paras mahdollinen jätehuollon taso jätteille, jotka sisältävät näitä raaka-aineita merkittäviä määriä, ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristöhyödyt. Komissio on laatinut luettelon EU:n kriittisistä raaka-aineista18. Komissio tarkistaa tämän luettelon säännöllisesti.
(23)  Tietyt raaka-aineet ovat erittäin tärkeitä unionin taloudelle ja niiden tarjontaan liittyy korkea riski. Näiden raaka-aineiden toimitusvarmuuden vuoksi ja raaka-aineita koskevan aloitteen sekä raaka-aineiden eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden tavoitteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, jotta edistetään tuotteiden uudelleenkäyttöä ja kriittisiä raaka-aineita merkittäviä määriä sisältävien jätteiden kierrätystä ja varmistetaan, että niitä käsitellään tehokkaasti, ottaen huomioon toteutettavuus talouden ja teknologian kannalta sekä ympäristö- ja terveyshyödyt. Komissio on laatinut luettelon EU:n kriittisistä raaka-aineista18. Komissio tarkistaa tämän luettelon säännöllisesti.
__________________
__________________
18 COM(2014)0297.
18 COM(2014)0297.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Raaka-ainealoitteen tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä sellaisten tuotteiden uudelleenkäyttöä, jotka ovat raaka-aineiden tärkeimpiä lähteitä. Niiden olisi myös sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiinsa asianmukaisia toimenpiteitä, jotka koskevat näitä raaka-aineita merkittäviä määriä sisältävän jätteen keräystä ja hyödyntämistä. Toimenpiteet olisi sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiin, kun niitä päivitetään ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen. Komissio antaa tietoja asiaankuuluvista tuoteryhmistä ja jätevirroista EU:n tasolla. Tällä ei suljeta pois sitä, että jäsenvaltiot toteuttavat niiden kansalliselle taloudelle tärkeäksi katsomiaan muita raaka-aineita koskevia toimenpiteitä.
(24)  Raaka-ainealoitteen tehokkaan täytäntöönpanon tukemiseksi edelleen jäsenvaltioiden olisi myös sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiinsa asianmukaisia toimenpiteitä, jotka koskevat näitä raaka-aineita merkittäviä määriä sisältävän jätteen keräystä, lajittelua ja hyödyntämistä. Toimenpiteet olisi sisällytettävä jätehuoltosuunnitelmiin, kun niitä päivitetään ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeen. Komissio antaa tietoja asiaankuuluvista tuoteryhmistä ja jätevirroista EU:n tasolla. Tällä ei suljeta pois sitä, että jäsenvaltiot toteuttavat niiden kansalliselle taloudelle tärkeäksi katsomiaan muita raaka-aineita koskevia toimenpiteitä.
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Roskaamisella on suoria haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi korkeat puhdistuskustannukset ovat tarpeeton taloudellinen taakka yhteiskunnalle. Jätehuoltosuunnitelmiin sisällytettävillä erityistoimenpiteillä ja toimivaltaisten viranomaisten suorittamalla asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnalla olisi edistettävä tämän ongelman poistamista.
(25)  Roskaamisella on suoria ja epäsuoria haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisten hyvinvointiin ja talouteen. Korkeat puhdistuskustannukset ovat tarpeeton taloudellinen taakka yhteiskunnalle. Jätehuoltosuunnitelmiin sisällytettävillä erityistoimenpiteillä ja toimivaltaisten viranomaisten suorittamalla asianmukaisen täytäntöönpanon valvonnalla olisi edistettävä tämän ongelman poistamista. Roskaamisen ehkäiseminen asetetaan etusijalle puhdistamiseen nähden. Roskaamisen ennaltaehkäisyn pitäisi kuulua yhteisesti toimivaltaisille viranomaisille, tuottajille ja kuluttajille. Siksi on olennaista muuttaa kuluttajien huonoja tottumuksia, jotta voidaan vähentää roskaamista. Tuottajien, joiden tuotteista todennäköisesti tulee roskaa, olisi edistettävä tuotteidensa kestävää käyttöä roskaamisen ehkäisemiseksi. Myös opetuksella ja valistuksella on ratkaisevan tärkeä osa tottumusten muutoksen nopeuttamisessa.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)   Ympäristötavoitteita arvioitaessa, seurattaessa ja asetettaessa unionin tason sitovana oikeudellisena välineenä sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/56/EY1 a, jotta merien roskaantumisen suhteen saavutetaan hyvä ympäristön tila. Merien roskaantumisen tärkeimpiä syitä ovat kuitenkin maalla tapahtuvat toiminnat, jotka aiheutuvat kiinteän jätteen käsittelyn kehnoista käytänteistä, infrastruktuuria koskevista puutteista ja yleisestä tiedon puutteesta. Jäsenvaltioiden olisi siksi hyväksyttävä toimenpiteitä vähentääkseen merelliseen ympäristöön todennäköisesti päätyviä maalla syntyviä roskia Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn vuoteen 2030 ulottuvan kestävän kehityksen toimintasuunnitelman mukaisesti ja erityisesti pyrkien unionin tavoitteeseen, joka koskee merien roskaantumisen vähentämistä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä unionin tasolla. Merien roskaamisen ehkäisemisen ympäristö- ja taloudelliset hyödyt huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön erityisiä merien roskaamisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä näillä toimenpiteillä siihen, että koko unionin tasolla kyetään vähentämään merien roskaamista 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistymisen mittaamiseksi ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi jäsenvaltioiden välillä koko unionissa olisi vahvistettava yhdenmukaisia menetelmiä tällaista mittaamista varten. Merien roskaantumisen tasosta olisi raportoitava vuosittain.
______________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)
(25 b)   Jätteen epäasianmukainen hävittäminen roskaamalla ja jätevettä ja kiinteää jätettä, kuten muovia, levittämällä vaikuttaa haitallisesti meriympäristöön ja ihmisten terveyteen, ja lisäksi siitä aiheutuu huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia kustannuksia. Tällainen jäte myös horjuttaa jätehierarkian ensisijaisuusjärjestystä, erityisesti estämällä valmistelun uudelleenkäyttöön, kierrätyksen ja muun talteenoton ennen hävittämistä. Merien roskaamisen rajatylittävän luonteen vuoksi ja toimenpiteiden yhdenmukaistamisen takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä vähennystavoitteidensa saavuttamiseksi käyttämällä direktiivin 2008/56/EY 11 artiklassa tarkoitettuja valvontakäytäntöjä.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 c kappale (uusi)
(25 c)   Poishuuhdeltavissa kosmeettisissa tuotteissa ja henkilökohtaisen hygienian tuotteissa, jotka joutuvat kotitalouksien, yritysten tai teollisuuden jäteveden käsittelyjärjestelmiin, olevat mikrohiukkaset ovat yksi helpoimmin torjuttavista muovisten mikrohiukkasten aiheuttaman pilaantumisen lähteistä. Jäsenvaltioiden olisi tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen toteutettava toimia mikrohiukkasaineosien ja muovisten mikrohiukkasten päätymistä jätevesien käsittelyjärjestelmiin ja niiden laskemista meriympäristöön.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jäsenvaltioiden joka kolmas vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa ja hyvän täytäntöönpanon varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettomia hallinnollisia toimia. Näin ollen on asianmukaista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot laatimaan tällaisia raportteja. Säännösten noudattamisen valvonnan olisi perustuttava ainoastaan tilastotietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain komissiolle.
(27)  Jäsenvaltioiden joka kolmas vuosi laatimat täytäntöönpanokertomukset eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi välineeksi säännösten noudattamisen todentamisessa ja hyvän täytäntöönpanon varmistamisessa, vaan ne aiheuttavat tarpeettomia hallinnollisia toimia. Näin ollen on asianmukaista kumota säännökset, jotka velvoittavat jäsenvaltiot laatimaan tällaisia raportteja. Säännösten noudattamisen valvonnan olisi perustuttava tilastotietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittavat vuosittain komissiolle. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin toimitettava pyydettäessä viipymättä komissiolle kaikki sen tarvitsemat tiedot, jotta se voi arvioida tämän direktiivin täytäntöönpanoa kokonaisuutena sekä sen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Jäsenvaltioiden toimittamat tilastotiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön noudattamisen arviointia kaikissa jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevia kertomuksia toimittaessaan käytettävä uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.
(28)  Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat oleellinen osa komission suorittamaa jätelainsäädännön noudattamisen arviointia kaikissa jäsenvaltioissa. Ilmoitettujen tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yhteinen menetelmä luotettaviin lähteisiin perustuvan tiedon keräämistä ja käsittelemistä varten sekä yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi jätelainsäädännössä vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevia kertomuksia toimittaessaan käytettävä komission yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen sekä jätehuollosta vastaavien kansallisten viranomaisten ja alue- ja paikallisviranomaisten kanssa kehittämää yhteistä menetelmää.
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)   Komission olisi julkaistava kolmen vuoden välein jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perustuva kertomus raportoidakseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kierrätystavoitteiden saavuttamisen edistymisestä sekä tässä direktiivissä asetettujen uusien velvoitteiden täytäntöönpanosta. Kolmen vuoden välein annettavissa kertomuksissa olisi myös arvioitava koko direktiivin 2008/98/EY vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen kokonaisuudessaan sekä sitä, onko direktiiviin 2008/98/EY tehtävä muutoksia, jotta se soveltuisi tarkoitukseensa, kun otetaan huomioon kiertotalouden tavoitteet.
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)
(28 b)   Komission olisi otettava käyttöön foorumi, jolla se ja jäsenvaltiot vaihtavat keskenään tietoja ja parhaita käytäntöjä tämän direktiivin soveltamisesta käytännössä, jotta voidaan edistää asianmukaista hallinnointia, täytäntöönpanoa, rajatylittävää yhteistyötä ja jätealan parhaiden käytäntöjen ja innovointien levittämistä sekä saavuttaa määrätietoisesti ja johdonmukaisesti direktiivissä 2008/98/EY asetetut tavoitteet. Foorumin toiminnan tulokset olisi asetettava julkisesti saataville.
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 c kappale (uusi)
(28 c)   Kiertotalouteen siirtymisen ja energiatehokkuuden lisäämisen taloudelliset mahdollisuudet ja ympäristöedut ovat hyvin selkeitä. Kierron kattamiseksi tarvittavia toimenpiteitä esitetään monissa eri poliittisissa asiakirjoissa ja ehdotuksissa, muun muassa 17 päivänä joulukuuta 2012 julkaistussa Euroopan resurssitehokkuusfoorumin julkilausumassa ja Euroopan resurssitehokkuuden lisäämistä koskevissa suosituksissa ja tämän jälkeen annetuissa poliittisissa suosituksissa sekä 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetussa Euroopan parlamentin valiokunta-aloitteisessa mietinnössä siirtymisestä kiertotalouteen ja lisäksi 2 päivänä joulukuuta 2015 julkaistussa komission toimintasuunnitelmassa kiertotaloudesta. Niissä kaikissa esitetään muitakin kuin jätettä koskevia toimenpiteitä, jotka kattavat koko elinkaaren, ja niiden olisi oltava ohjenuorana unionin jätelainsäädännön tavoitetasolle, ja niillä olisi lisäksi varmistettava, että koko kierron kattamiseksi toteutetaan kunnianhimoisia toimenpiteitä.
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 d kappale (uusi)
(28 d)   Tutkimus ja innovointi sekä resurssitehokkuuteen perustuvien älykkäiden liiketoimintamallien käyttöön ottaminen ovat olennaisia tuettaessa unionin siirtymistä kiertotalouteen, jossa jätettä pidetään uutena resurssina. Horisontti 2020 -puiteohjelmassa on tämän tavoitteen saavuttamiseksi edistettävä tutkimus- ja innovointihankkeita, joissa voidaan osoittaa kiertotalouden taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja testata sitä kenttäoloissa. Jos samalla omaksutaan järjestelmällinen lähestymistapa, nämä hankkeet voivat samalla helpottaa innovointia edistävän ja helposti täytäntöönpantavan lainsäädännön laatimista tunnistamalla mahdolliset sääntelyyn liittyvät epävarmuustekijät, esteet ja puutteet, jotka vaikeuttavat resurssitehokkuuteen perustuvien liiketoimintamallien kehittämistä.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 e kappale (uusi)
(28 e)   Komissio esitti 2 päivänä joulukuuta 2015 kiertotaloutta koskevan unionin toimintasuunnitelman, jolla edistetään Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Koska komissio on laatinut konkreettisen ja kunnianhimoisen toimintasuunnitelman, johon sisältyy koko syklin kattavia toimenpiteitä, siirtymisen nopeuttamiseksi tarvitaan täydentäviä toimenpiteitä.
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 f kappale (uusi)
(28 f)   Resurssien käytön parantaminen saattaisi tuottaa tuntuvia nettosäästöjä unionin yrityksille, julkisille viranomaisille ja kuluttajille, samalla kun vähennettäisiin vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä. Komission olisi sen vuoksi ehdotettava vuoden 2018 loppuun mennessä resurssitehokkuutta koskevaa pääindikaattoria ja alaindikaattoreita, jotta voidaan seurata, miten edistytään pyrittäessä tavoitteeseen, jonka mukaan resurssitehokkuutta parannetaan unionin tasolla vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia verrattuna vuoden 2014 tasoon.
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Direktiivin 2008/98/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa 5 artiklan 2 kohtaa, 6 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 1 kohtaa, 11 a artiklan 2 kohtaa, 11 a artiklan 6 kohtaa, 26 artiklaa, 27 artiklan 1 kohtaa, 27 artiklan 4 kohtaa, 38 artiklan 1 kohtaa, 38 artiklan 2 kohtaa ja 38 artiklan 3 kohtaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
(29)  Direktiivin 2008/98/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja:
–  yksityiskohtaiset perusteet sellaisten ehtojen soveltamiselle, joiden mukaisesti aineita tai esineitä pidetään sivutuotteina tai niiden katsotaan lakanneen olemasta jätettä;
–  yleiset vaatimukset, joita jäsenvaltioiden on noudatettava hyväksyessään jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia teknisiä vaatimuksia;
–  jäteluettelon laatiminen;
–  yhdenmukaistetut perusteet, joita on noudatettava määritettäessä tuottajien laajennetun vastuun mukaisia tuottajien maksuosuuksia tuotteiden käyttöiän loppuessa aiheutuvien todellisten kustannusten mukaisesti;
–  indikaattorit, joilla mitataan edistymistä jätteen syntymisen vähentämisessä ja jätteen syntymistä ehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpanossa;
–  yhteinen menetelmä, mukaan lukien vähimmäislaatuvaatimukset, elintarvikejätteen tasojen yhdenmukaista mittaamista varten;
–  yhteinen menetelmä, mukaan lukien vähimmäislaatuvaatimukset, maalla syntyvien ja mereen päätyvien roskien yhdenmukaista mittaamista varten;
–  laatua ja toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien, panttijärjestelmien ja lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämistä varten, mukaan lukien tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja raportointia koskevat erityissäännöt;
–  yhteinen menetelmä jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä kierrätettyjen metallien painon laskemiseksi, mukaan lukien kierrätettyjä metalleja koskevat laatuperusteet;
–  direktiivin 2008/98/EY liitteessä I tarkoitettuja loppukäsittelytoimia D2, D3, D4, D6, D7 ja D12 koskevat tekniset perusteet ja toimintamenetelmät ja tarvittaessa kyseisten toimien kieltäminen, jos ne eivät täytä tiettyjä ihmisten terveyden ja ympäristön suojeluun liittyviä perusteita;
–  tekniset vähimmäisstandardit käsittelylle, joka edellyttää direktiivin 2008/98/EY mukaista lupaa, kun on näyttöä siitä, että tällaiset standardit tuottaisivat ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua koskevia etuja;
–  tekniset vähimmäisstandardit käsittelylle, joka edellyttää direktiivin 2008/98/EY mukaista rekisteröintiä, kun on näyttöä siitä, että tällaiset standardit tuottaisivat ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua koskevia etuja tai auttaisivat välttämään sisämarkkinoiden häiriöitä;
–  eritelmä direktiivin 2008/98/EY liitteessä II olevassa R1 kohdassa tarkoitetun kaavan soveltamisesta polttolaitoksia varten;
–  tietojen keräämistä ja käsittelyä kerätyn tiedon ja tietolähteiden organisointia koskeva menetelmä sekä tapa, jolla jäsenvaltiot esittävät komissiolle tiedot elintarvikejätteen ja merien roskien vähentämistä, valmistelua uudelleenkäyttöön, kierrätystä ja maantäyttöä ja jäteöljyjä koskevien tavoitteiden saavuttamisesta, ja
–  direktiivin 2008/98/EY I–V liitteen mukauttaminen tieteelliseen ja tekniseen kehitykseen.
On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/98/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 9 artiklan 4 kohdan, 9 artiklan 5 kohdan, 33 artiklan 2 kohdan, 35 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 6 kohdan osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201119 mukaisesti.
(30)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2008/98/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien seikkojen suhteen:
–  tapa, jolla esitetään tiedot jätehuoltosuunnitelmien ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien hyväksymisestä ja niihin tehtävistä merkittävistä tarkistuksista, ja
–   vähimmäisehdot vaarallista jätettä koskevien sähköisten rekistereiden ylläpidolle.
Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201119 mukaisesti.
__________________
__________________
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantuminen, merien terveys ja kala- ja äyriäistuotteiden turvallisuus merien roskaantumista vähentämällä sekä luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö unionin alueella, vaan ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
(33)  Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita, jotka ovat unionin jätehuollon parantaminen ja sen myötä ympäristön suojelu, säilyttäminen ja sen laadun parantuminen, merien terveys ja kala- ja äyriäistuotteiden turvallisuus merien roskaantumista vähentämällä sekä luonnonvarojen harkittu, vähennetty ja järkevä käyttö unionin alueella, vaan ne voidaan niiden laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
(33 a)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava korkean tason työterveys ja työturvallisuus tuotannon, kierrätyksen, korjaamisen ja valmistelun uudelleenkäyttöön alalla ja jätealalla ottaen huomioon näiden alojen työntekijöihin kohdistuvat erityiset riskit. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että alaa koskeva voimassa oleva unionin lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että täytäntöönpanoa valvotaan asianmukaisesti.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 33 b kappale (uusi)
(33 b)   Tämä direktiivi on hyväksytty ottaen huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa annetut sitoumukset, ja se olisi pantava täytäntöön ja sitä olisi sovellettava kyseisen sopimuksen sisältämien ohjeiden mukaisesti.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
1 artikla – 1 kohta
-1)  Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:
Tässä direktiivissä säädetään toimenpiteistä, joilla suojellaan ympäristöä ja ihmisten terveyttä ehkäisemällä tai vähentämällä jätteen syntymisen ja jätehuollon aiheuttamia haittavaikutuksia sekä vähentämällä materiaalien käytöstä aiheutuvia kokonaisvaikutuksia ja parantamalla tällaisen käytön tehokkuutta.
Tässä direktiivissä säädetään toimenpiteistä, joilla suojellaan ympäristöä ja ihmisten terveyttä ehkäisemällä tai vähentämällä jätteen syntymistä, jätteen syntymisen ja jätehuollon aiheuttamia haittavaikutuksia sekä vähentämällä materiaalien käytöstä aiheutuvia kokonaisvaikutuksia ja parantamalla tällaisen käytön tehokkuutta, jotka ovat ratkaisevia siirtymisessä kiertotalouteen ja unionin kilpailukyvyn säilyttämisessä pitkällä ajanjaksolla.
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 1 a kohta
1 a.  ’yhdyskuntajätteellä’
1 a.  ’yhdyskuntajätteellä’
(a)  kotitalouksien sekajätettä ja erilliskerättyä jätettä, mukaan lukien:
(a)  kotitalouksien sekajätettä ja erilliskerättyä jätettä, mukaan lukien:
–  paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit, biojäte, puu, tekstiilit, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä käytöstä poistetut paristot ja akut;
–  paperi ja kartonki, lasi, metallit, muovit, biojäte, puu, tekstiilit, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu sekä käytöstä poistetut paristot ja akut;
–  karkea jäte, mukaan lukien kodinkoneet, patjat ja huonekalut;
–  karkea jäte, mukaan lukien patjat ja huonekalut;
–  puutarhajäte, mukaan lukien lehdet ja nurmikonleikkuujäte;
–  puutarhajäte, mukaan lukien lehdet ja nurmikonleikkuujäte;
(b)  muista lähteistä peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, joka on luonteeltaan, koostumukseltaan ja määrältään verrattavissa kotitalousjätteeseen;
(b)  pienyrityksistä, toimistorakennuksista ja koulujen, sairaaloiden ja hallintorakennusten kaltaisista laitoksista peräisin oleva sekajäte ja erilliskerätty jäte, joka vastaa luonteeltaan ja koostumukseltaan kotitalousjätettä;
(c)  torialueiden puhdistusjäte ja katujen puhdistuspalvelusta syntyvä jäte, mukaan lukien kadunlakaisujäte, roskasäiliöiden sisältö sekä puistojen ja puutarhojen ylläpidosta kertyvä jäte.
(c)  torialueiden puhdistusjäte ja katujen puhdistuspalvelusta syntyvä jäte, mukaan lukien kadunlakaisujäte, roskasäiliöiden sisältö sekä puistojen ja puutarhojen ylläpidosta kertyvä jäte.
Yhdyskuntajätettä ei ole viemäriverkosta ja jäteveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete sekä rakennus- ja purkujäte;
Yhdyskuntajätettä ei ole viemäriverkosta ja jäteveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete sekä rakennus- ja purkujäte.
Tässä direktiivissä vahvistettavaa yhdyskuntajätteen määritelmää sovelletaan riippumatta siitä, onko jätehuoltotoimija yksityinen vai julkinen taho;
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 1 b kohta (uusi)
a a)   lisätään kohta seuraavasti:
”1 b. ’kaupan ja teollisuuden jätteellä’ sekajätettä ja kaupallisesta ja teollisesta toiminnasta ja/tai tiloista erikseen kerättyä jätettä.
Kaupan ja teollisuuden jäte ei käsitä yhdyskuntajätettä, rakennus- ja purkujätettä tai viemäriverkosta ja jäteveden käsittelystä peräisin olevaa jätettä tai puhdistamolietettä;”
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 2 a kohta
2 a)  ’tavanomaisella jätteellä’ jätettä, jolla ei ole liitteessä III lueteltuja vaarallisia ominaisuuksia;
2 a)  ’vaarattomalla jätteellä’ jätettä, joka ei kuulu tämän artiklan 2 kohdan soveltamisalaan;
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 4 kohta
4.  ’biojätteellä’ biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin olevaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketehtaista peräisin olevaa vastaavaa jätettä ja muuta jätettä, jolla on vastaavat biohajoavuusominaisuudet ja joka on luonteeltaan, koostumukseltaan ja määrältään verrattavissa biojätteeseen;
4.  ’biojätteellä’ biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksista, ravintoloista, catering-palveluista ja vähittäisliikkeistä peräisin olevaa elintarvike- ja keittiöjätettä sekä elintarviketehtaista peräisin olevaa vastaavaa jätettä ja muuta jätettä, jolla on vastaavat biohajoavuus- ja kompostoitavuusominaisuudet;
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – d a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 9 kohta
d a)   korvataan 9 kohta seuraavasti:
9.  ’jätehuollolla’ jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisten toimintojen valvonta ja loppusijoituspaikkojen jälkihoito sekä kauppiaana tai välittäjänä toteutetut toimet;
9. ’jätehuollolla’ jätteen keräystä, kuljetusta, lajittelua, hyödyntämistä ja loppukäsittelyä, mukaan lukien tällaisten toimintojen valvonta ja loppusijoituspaikkojen jälkihoito sekä kauppiaana tai välittäjänä toteutetut toimet;
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – d b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 11 kohta
d b)   korvataan 11 kohta seuraavasti:
11.  ’erilliskeräyksellä’ keräystä, jossa erityyppiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätevirrat pidetään erillään erityiskäsittelyn helpottamiseksi;
11. ’erilliskeräyksellä’ keräystä, jossa erityyppiset ja ominaisuuksiltaan erilaiset jätevirrat pidetään erillään erityiskäsittelyn helpottamiseksi erityisesti valmistelussa uudelleenkäyttöön ja kierrätyksessä;”;
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 16 kohta
16.  ’valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla jäte, tuotteet tai tuotteiden osat, jotka hyväksytty uudelleenkäyttöön valmisteleva toiminnanharjoittaja tai panttijärjestelmä on kerännyt, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä;
16.  ’valmistelulla uudelleenkäyttöön’ tarkistamis-, puhdistamis- tai korjaamistarkoituksessa toteutettavia hyödyntämistoimia, joiden avulla tuotteet tai tuotteiden osat, joista on tullut jätettä ja jotka hyväksytty uudelleenkäyttöön valmisteleva toiminnanharjoittaja on kerännyt, valmistellaan siten, että niitä voidaan käyttää uudelleen ilman mitään muuta esikäsittelyä;
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 16 a kohta (uusi)
e a)   lisätään kohta seuraavasti:
”16 a. ’uudelleenkäyttöön valmistelevalla toiminnanharjoittajalla’ yritystä, joka käsittelee jätteitä ja toimii uudelleenkäyttöön valmistelevassa prosessiketjussa noudattaen sovellettavaa jätelainsäädäntöä ja muuta asiaan liittyvää lainsäädäntöä;”
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 16 b kohta (uusi)
e b)   lisätään kohta seuraavasti:
”16 b. ’uudelleen valmistamisella’ prosessia, jolla tuote saatetaan uutta tuotetta vastaavaan kuntoon uudelleenkäytön, kunnostamisen ja osien vaihdon avulla;”;
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e c alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 17 kohta
e c)   korvataan 17 kohta seuraavasti:
17.  ’kierrätyksellä’ hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy eloperäisen aineksen uudelleenkäsittely, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;
17. ’kierrätyksellä’ hyödyntämistointa, jossa jätemateriaalit käsitellään uudelleen tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko alkuperäiseen tarkoitukseen tai muihin tarkoituksiin. Siihen sisältyy orgaaninen kierrätys, mutta ei energian hyödyntäminen eikä uudelleenkäsittely materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin;
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – e d alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – -17 a kohta (uusi)
e d)   lisätään kohta seuraavasti:
”-17 a. ’orgaanisella kierrätyksellä’ aerobiseen tai anaerobiseen käsittelyyn tai muuhun jätteen biologisesti hajoavien osien käsittelyyn perustuvaa kierrätystä, siten että saadaan aikaan tuotteita, materiaaleja ja aineita; mekaanis-biologista käsittelyä ja kaatopaikalle sijoittamista ei pidetä orgaanisena kierrätyksenä;”
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 17 a kohta
17 a.  ’lopullisella kierrätysprosessilla’ kierrätysprosessia, joka alkaa, kun muuta mekaanista lajittelutoimintoa ei enää tarvita ja jätemateriaalit siirretään tuotantoprosessiin ja ne uudelleenkäsitellään tehokkaasti tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi;
17 a.  ’lopullisella kierrätysprosessilla’ kierrätysprosessia, joka alkaa, kun muuta lajittelutoimintoa ei enää tarvita ja jätemateriaalit uudelleenkäsitellään tehokkaasti tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi;
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 17 c kohta
17 b.  ’maantäyttötoimella’ hyödyntämistoimea, jossa sopivaa jätettä käytetään maantäyttötarkoituksessa louhituilla alueilla taikka maisemointi- tai rakentamistarkoituksessa sellaisten muuta kuin jätettä olevien materiaalien sijaan, joita olisi muussa tapauksessa käytetty näihin tarkoituksiin;
17 b.  ’maantäyttötoimella’ hyödyntämistoimea, joka ei ole kierrätystä ja jossa sopivaa vaaratonta pysyvää jätettä tai muuta vaaratonta jätettä käytetään maantäyttötarkoituksessa louhituilla alueilla taikka maisemointi- tai rakentamistarkoituksessa sellaisten muuta kuin jätettä olevien materiaalien sijaan, joita olisi muussa tapauksessa käytetty näihin tarkoituksiin ja joita käytetään vain sellaisina määrinä, jotka ovat ehdottomasti tarpeen uusiokäyttöä tai maantäyttöä varten;
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 17 c kohta (uusi)
f a)   lisätään kohta seuraavasti:
”17 c. ’laimentamisella’ jätteiden sekoittamista yhteen tai useampaan muuhun materiaaliin tai jätteeseen, jotta alennetaan ilman kemiallista muuntamista jätteissä esiintyvän yhden tai useamman ainesosan pitoisuuksia, jolloin laimennetut jätteet voidaan siirtää käsittelyyn tai kierrätykseen, mikä olisi muutoin kielletty laimentamattomien jätteiden kohdalla.”;
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – f b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 20 a kohta (uusi)
f b)  lisätään kohta seuraavasti:
”20 a. ’puhdistamisella’ toimenpiteitä, joilla poistetaan jätteiden ei-toivotut vaaralliset osat tai epäpuhtaudet tai niitä käsitellään niiden tuhoamiseksi.”
Tarkistus 96
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f c alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 20 b kohta (uusi)
f c)   lisätään kohta seuraavasti:
”20 b. ’lajittelulla’ jätehuoltotoimea, jossa kerätyt jätteet erotellaan eri jakeisiin ja alajakeisiin;”;
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f d alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 20 c kohta (uusi)
f d)   lisätään kohta seuraavasti:
”20 c. ’roskilla’ yleisölle avoimilla alueilla olevaa jätettä, jota ei tahallisesti tai tuottamuksellisesti ole poistettu asianmukaisesti käytöstä;”;
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f e alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 20 d kohta (uusi)
f e)   lisätään kohta seuraavasti:
”20 d. ’elintarvikejätteellä’ ihmisravinnoksi alun perin tarkoitettuja syötäväksi kelpaavia ja kelpaamattomia elintarvikkeita, jotka on poistettu tuotanto- tai toimitusketjusta käyttöön soveltumattomina, mukaan lukien alkutuotanto-, jalostus-, valmistus-, kuljetus-, varastointi-, vähittäismyynti- ja kuluttajataso ja lukuun ottamatta alkutuotantohävikkiä;”;
Tarkistus 99
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – f f alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
3 artikla – 20 e kohta (uusi)
f f)   lisätään kohta seuraavasti:
”20 e. ’jäännösjätteellä’ käsittely- tai hyödyntämistoimesta, kierrätys mukaan luettuna, aiheutunutta jätettä, jota ei voida enää hyödyntää ja joka on näin ollen loppukäsiteltävä;”;
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
4 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
2 a)   Korvataan 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
2.  Soveltaessaan 1 kohdassa tarkoitettua jätehierarkiaa jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sellaisten vaihtoehtojen edistämiseksi, joilla päästään ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen. Tämä voi edellyttää tiettyjen jätevirtojen osalta hierarkiasta poikkeamista, kun tämä on elinkaariajattelun mukaisesti perusteltua tällaisen jätteen syntymistä ja jätehuoltoa koskevien kokonaisvaikutusten osalta.
2. Soveltaessaan 1 kohdassa tarkoitettua jätehierarkiaa jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sellaisten vaihtoehtojen edistämiseksi, joilla päästään ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen. Tämä voi edellyttää tiettyjen jätevirtojen osalta hierarkiasta poikkeamista, kun tämä on elinkaariajattelun mukaisesti perusteltua tällaisen jätteen syntymistä ja jätehuoltoa koskevien kokonaisvaikutusten osalta. Tämä saattaa edellyttää, että tietty jäte käy läpi puhdistus prosessin ennen jatkokäsittelyä.”;
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
4 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
3.  Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä riittäviä taloudellisia välineitä jätehierarkian soveltamisen kannustamiseksi.
3.  Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä riittäviä taloudellisia välineitä ja toteutettavia toimenpiteitä jätehierarkian soveltamisen kannustamiseksi. Näihin välineisiin ja toimenpiteisiin voivat kuulua liitteessä IV a tarkoitetut välineet ja toimenpiteet, joilla kannustetaan 29 artiklassa tarkoitettujen jätteen syntymistä ehkäisevien ohjelmien täytäntöönpanoon ja tuetaan toimia, joilla pyritään saavuttamaan 11 artiklan 2 kohdassa vahvistetut valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat tavoitteet, jotta voidaan maksimoida uusioraaka-aineiden talteenotto ja kompensoida kustannuserot ensiöraaka-aineisiin nähden.
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
4 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän kohdan mukaisesti käyttöönotetuista erityisistä välineistä [kahdeksantoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja viiden vuoden välein mainitun päivämäärän jälkeen.
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän kohdan mukaisesti käyttöönotetuista erityisistä välineistä [kahdeksantoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja kolmen vuoden välein mainitun päivämäärän jälkeen.
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
4 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a)  Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön maksujärjestelmä tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämän yhdyskuntajätteen jätehuoltoinfrastruktuurin rahoituksen varmistamiseksi.”;
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
4 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b)  Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 b. Jäsenvaltioiden on noudatettava huolellisesti jätehierarkiaa tukeakseen siirtymistä kiertotalouteen. Jäsenvaltioiden on tätä varten sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) No 1303/20131 a mukaisesti jätehierarkiaa kohdentaessaan kaikkia unionin varoja, ja niiden on asetettava jätehuollon infrastruktuuria koskevissa investoinneissa etusijalle ehkäiseminen, uudelleenkäyttö, valmistelu uudelleenkäyttöön ja kierrätys.
_________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).”;
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
4 aartikla (uusi)
3 c)   Lisätään artikla seuraavasti:
”4 a artikla
Elintarvikejätehierarkia
1.  Seuraavaa erityistä elintarvikejätehierarkiaa sovelletaan ensisijaisuusjärjestyksenä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätehuoltoa koskevassa lainsäädännössä ja politiikassa:
a)   jätteen syntymisen ehkäiseminen;
b)   syötäväksi kelpaavien elintarvikkeiden talteenotto asettaen ihmisravinnoksi kelpaavat elintarvikkeet etusijalle eläinten rehuun ja sellaiseen uudelleenkäsittelyyn nähden, jossa tuotetaan muita kuin elintarvikkeita;
c)   orgaaninen kierrätys;
d)   energian talteenotto;
e)   loppukäsittely.
2.  Jäsenvaltioiden on tarjottava kannustimia elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi, kuten vapaaehtoisia sopimuksia, elintarvikelahjoituksia edistäviä toimenpiteitä tai tarvittaessa taloudellisia ja verotuksellisia toimenpiteitä.”;
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sellaisen tuotantoprosessin tuloksena syntyneen aineen tai esineen, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ei katsota olevan jätettä, vaan sitä pidetään sivutuotteena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät;
1.  Sellaisen tuotantoprosessin tuloksena syntyneen aineen tai esineen, jonka ensisijaisena tavoitteena ei ole tämän aineen tai esineen valmistaminen, ei saa katsoa olevan jätettä, vaan sitä pidetään sivutuotteena, jos seuraavat edellytykset täyttyvät;
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
5 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisten perusteiden antamiseksi 1 artiklassa vahvistettujen edellytysten soveltamisesta erityisiin aineisiin tai esineisiin.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi laatimalla yksityiskohtaisia perusteita 1 artiklassa vahvistettujen edellytysten soveltamisesta erityisiin aineisiin tai esineisiin. Yksityiskohtaisia perusteita laatiessaan komissio asettaa etusijalle olemassa olevat ja toistettavissa olevat teollisen symbioosin käytänteet.
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
5 artikla – 2 a kohta (uusi)
b a)  lisätään kohta seuraavasti:
”2 a. Kun unionin tasolla ei ole vahvistettu perusteita 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jäsenvaltiot voivat laatia tapauskohtaisesti yksityiskohtaisia perusteita 1 kohdassa vahvistettujen ehtojen soveltamisesta erityisiin aineisiin tai esineisiin, mukaan lukien tarvittaessa epäpuhtauksia koskevat raja-arvot.”;
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
5 artikla – 3 kohta
3.  Niiden on ilmoitettava tällaisista päätöksistä komissiolle teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2015/1535/EY(*) mukaisesti silloin kun tätä edellytetään mainitussa direktiivissä.
3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 2 a kohdan mukaisesti hyväksymänsä tekniset määräykset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535* mukaisesti.
_______________
______________
(*) EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1.
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta – i alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätteen, joka on hyödynnetty, voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää seuraavat edellytykset:
1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätteen, joka on kierrätetty tai muuten hyödynnetty, voidaan katsoa lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää seuraavat edellytykset:
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisten perusteiden antamiseksi 1 artiklassa vahvistettujen edellytysten soveltamisesta tiettyihin jätteisiin. Näihin yksityiskohtaisiin perusteisiin sisältyy tarvittaessa epäpuhtauksien raja-arvoja, ja niissä otetaan huomioon aineen tai esineen mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristölle.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa jäsenvaltioiden tilanteen valvontaan perustuen 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin täydentämiseksi laatimalla yksityiskohtaisia perusteita 1 artiklassa vahvistettujen edellytysten soveltamisesta erityisjätteeseen. Näihin yksityiskohtaisiin perusteisiin sisältyy tarvittaessa epäpuhtauksien raja-arvoja, ja niissä otetaan huomioon aineen tai esineen mahdolliset haitalliset vaikutukset ihmisten terveydelle ja/tai ympäristölle.
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 3 kohta
3.  Jätteen, jonka 1 kohdan mukaisesti katsotaan lakanneen olevan jätettä, voidaan tässä direktiivissä, direktiivissä 94/62/EY, direktiivissä 2000/53/EY, direktiivissä 2006/66/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/19/EU (*) asetettujen tavoitteiden saavuttamista laskettaessa katsoa olevan uudelleenkäyttöön valmisteltua, kierrätettyä tai hyödynnettyä jätettä, jos jäte on valmisteltu uudelleenkäyttöön, kierrätetty tai hyödynnetty näiden direktiivien mukaisesti.
3.  Jäte, joka on 1 kohdan mukaisesti lakannut olemasta jätettä, voidaan ottaa huomioon tässä direktiivissä, direktiivissä 94/62/EY, direktiivissä 2000/53/EY, direktiivissä 2006/66/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/19/EU (*) asetettujen uudelleenkäyttöön valmisteltua, kierrätettyä tai hyödynnettyä jätettä koskevien tavoitteiden saavuttamista laskettaessa, jos jäte on valmisteltu uudelleenkäyttöön, kierrätetty tai hyödynnetty näiden direktiivien mukaisesti. Sellaisen jätteen, jonka katsotaan lakanneen olemasta jätettä, paino voidaan ilmoittaa kierrätetyksi, jos materiaalit tai aineet, jotka ovat lakanneet olemasta jätettä, on käsitelty uudelleen, lukuun ottamatta energian talteenottoa ja uudelleenkäsittelyä materiaaleiksi, joita käytetään polttoaineina tai maantäyttötoimiin.
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Kun unionin tasolla ei ole vahvistettu perusteita 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jäsenvaltiot voivat laatia yksityiskohtaisia perusteita 1 kohdassa vahvistettujen ehtojen soveltamisesta erityisjätteeseen, mukaan lukien epäpuhtauksia koskevat raja-arvot.
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Kun kyseisiä perusteita ei ole vahvistettu kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyödynnetyn jätteen katsotaan lakanneen olemasta jätettä, jos se täyttää 1 kohdassa tarkoitetut erityisehdot, jotka toimivaltainen kansallinen viranomainen varmentaa tapauskohtaisesti.
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.  Komissiolle olisi sisämarkkinoita koskevan johdonmukaisuuden varmistamiseksi siirrettävä valta antaa 38 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä ottamalla käyttöön yleisiä vaatimuksia, joita jäsenvaltioiden on noudatettava, kun ne hyväksyvät tämän artiklan 3 a ja 3 b kohdan mukaisia teknisiä määräyksiä.
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
6 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti hyväksymänsä tekniset määräykset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2015/1535/EY mukaisesti, jos mainitussa direktiivissä sitä edellytetään.
4.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 3 a ja 3 b kohdan mukaisesti hyväksymänsä tekniset määräykset direktiivin 2015/1535/EY mukaisesti.
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
7 artikla – 4 kohta
a a)   korvataan 4 kohta seuraavasti:
4.  Vaarallisen jätteen luokitteleminen vaarattomaksi jätteeksi ei voi perustua jätteen laimentamiseen tai sekoittamiseen vaarallisten aineiden alkuperäisten pitoisuuksien alentamiseksi vaaralliselle jätteelle asetettujen raja-arvojen alapuolelle.
4. Vaarallisen jätteen luokitteleminen vaarattomaksi jätteeksi tai vaarallisten ominaisuuksien muuttaminen ei voi perustua jätteen laimentamiseen tai sekoittamiseen vaarallisten aineiden alkuperäisten pitoisuuksien alentamiseksi vaaralliselle jätteelle tai vaarallisen ominaisuuden toteamiselle asetettujen raja-arvojen alapuolelle.”;
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – -a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
-a)   korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
1.  Tehostaakseen uudelleenkäyttöä sekä jätteen syntymisen ehkäisemistä, kierrätystä ja muuta hyödyntämistä jäsenvaltiot voivat toteuttaa lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että luonnollisilla tai oikeushenkilöillä, jotka ammattimaisesti kehittävät, valmistavat, prosessoivat, käsittelevät, myyvät tai tuovat tuotteita (tuotteen tuottaja) on laajennettu tuottajan vastuu.
1. Tehostaakseen uudelleenkäyttöä sekä jätteen syntymisen ehkäisemistä, kierrätystä ja muuta hyödyntämistä jäsenvaltioiden on toteutettava lainsäädännöllisiä tai muita toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että luonnollisilla tai oikeushenkilöillä, jotka ammattimaisesti kehittävät, valmistavat, prosessoivat, käsittelevät, myyvät tai tuovat tuotteita (tuotteen tuottaja) on laajennettu tuottajan vastuu.ˮ;
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä myös sellaisten laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien perustaminen, joissa asetetaan tuotteiden tuottajille erityisiä toiminnallisia ja taloudellisia velvoitteita.
Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä myös sellaisten laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien perustaminen, jotka kattavat laajennetusta tuottajan vastuusta huolehtimisen joko erikseen tai yhdessä. Tällaisiin järjestelmiin on sisällyttävä myös erityisten toiminnallisten ja taloudellisten velvoitteiden asettaminen tuotteiden tuottajille ja tuottajan vastuun laajentaminen kattamaan tuotteen elinkaaren kuluttajavaiheen jälkeinen vaihe. Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tällaisia järjestelmiä ainakin direktiivin 94/62/EY 3 artiklan 1 kohdassa määritellyille pakkauksille, direktiivin 2012/19/EU 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määritellyille sähkö- ja elektroniikkalaitteille, direktiivin 2006/66/EY 3 artiklan 1 kohdassa määritellyille paristoille ja akuille sekä direktiivin 2000/53/EY 2 artiklan 2 kohdassa määritellyille romuajoneuvoille.
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
a a)   korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
2.  Jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä edistääkseen tuotteiden suunnittelua siten, että voidaan vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia ja jätteiden syntymistä tuotannon ja sitä seuraavan tuotteiden käytön aikana ja että varmistetaan, että jätteeksi muuttuneiden tuotteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely tapahtuu 4 ja 13 artiklan mukaisesti.
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, jotka kannustavat tuottajia parantamaan tuotteiden ja tuotteiden osien suunnittelua siten, että voidaan edistää resurssitehokkuutta, vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia ja jätteiden syntymistä tuotannon ja sitä seuraavan tuotteiden käytön aikana ja että varmistetaan, että jätteeksi muuttuneiden tuotteiden hyödyntäminen ja loppukäsittely tapahtuu 4 ja 13 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Näillä toimenpiteillä voidaan edistää esimerkiksi sellaisten tuotteiden kehittämistä, tuotantoa ja markkinointia, jotka ovat monikäyttöisiä ja teknisesti kestäviä ja jotka jätteeksi muututtuaan soveltuvat valmisteltavaksi uudelleenkäyttöön ja kierrätettäväksi jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Toimenpiteissä on otettava huomioon tuotteiden vaikutus koko niiden elinkaaren ajan.
Näillä toimenpiteillä on edistettävä sellaisten tuotteiden ja materiaalien kehittämistä, tuotantoa ja markkinointia, jotka ovat monikäyttöisiä ja teknisesti kestäviä ja helposti korjattavia ja jotka jätteeksi muututtuaan ja sen jälkeen, kun ne on valmisteltu uudelleenkäyttöön tai kierrätettäväksi, soveltuvat saatettavaksi markkinoille jätehierarkian asianmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. Toimenpiteissä on otettava huomioon tuotteiden vaikutus koko niiden elinkaaren ajan, tarvittaessa mukaan lukien useaan kertaan kierrättämisen suomat mahdollisuudet sekä jätehierarkia.
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 2 a kohta (uusi)
b a)   lisätään kohta seuraavasti:
”2 a. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toimitettava komissiolle tiedot tämän kohdan mukaisesti käyttöönotetuista erityisistä välineistä [kolmenkymmenenkuuden kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja viiden vuoden välein mainitun päivämäärän jälkeen. Komissio julkaisee vastaanottamansa ilmoitukset.”;
Tarkistus 125
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 4 kohta
b b)   korvataan 4 kohta seuraavasti:
4.  Laajennetun tuottajan vastuun soveltaminen ei rajoita 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä vastuuta jätehuollosta eikä jätevirtakohtaisen ja tuotekohtaisen erityslainsäädännön soveltamista.
4. Laajennetun tuottajan vastuun soveltaminen ei rajoita 15 artiklan 1 kohdassa säädettyä vastuuta jätehuollosta eikä jätevirtakohtaisen ja tuotekohtaisen erityslainsäädännön soveltamista. Edellä olevan 8 ja 8 a artiklan säännökset eivät rajoita muiden unionin säädösten sisältämiä laajennettua tuottajan vastuuta koskevia säännöksiä.”;
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 artikla – 5 kohta
5.  Komissio järjestää tietojenvaihdon jäsenvaltioiden sekä tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin liittyvien toimijoiden kanssa 8 a artiklassa määriteltyjen vaatimusten täytäntöönpanosta käytännössä sekä parhaista käytänteistä, joilla varmistetaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien asianmukainen hallinto ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö. Tähän sisältyy muun muassa tietojenvaihto toiminnallisista näkökohdista sekä tuottajavastuujärjestöjen seurannasta, jätehuoltotoimijoiden valinnasta ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Komissio julkistaa tällaisen tietojenvaihdon tulokset.
5.  Komissio perustaa viimeistään [6 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] foorumin, jolla vaihdetaan tietoja jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, alue- ja paikallisviranomaisten sekä tuottajan vastuuta koskeviin järjestelmiin liittyvien toimijoiden kanssa 8 a artiklassa määriteltyjen vaatimusten täytäntöönpanosta käytännössä sekä parhaista käytänteistä, joilla varmistetaan laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien asianmukainen hallinto ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö sekä sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. Tähän sisältyy muun muassa tietojenvaihto toiminnallisista näkökohdista sekä tuottajavastuujärjestöjen seurannasta, 8 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien yhdenmukaisten kriteereiden kehittämisestä, jätehuoltotoimijoiden valinnasta ja jätteen syntymisen ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Komissio julkaisee tällaisen tietojenvaihdon tulokset, ja se voi antaa asiaan liittyviä seikkoja koskevia suuntaviivoja.
Viimeistään [kahdentoista kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] komissio hyväksyy tutkimuksen perusteella ja foorumin tulokset huomioon ottaen suuntaviivoja 8 a artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien määrittämiseksi. Komissio voi sisämarkkinoita koskevan johdonmukaisuuden varmistamiseksi antaa 38 a artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä ottamalla käyttöön yhdenmukaistettuja perusteita, joita jäsenvaltioiden on noudatettava, kun ne hyväksyvät 8 a artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisia rahoitusosuuksia.
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – otsikko
Laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien yleisvaatimukset
Laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien yleiset vähimmäisvaatimukset
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 1 kohta – 1 luetelmakohta
–  määritellään selkeästi unionin markkinoille tavaroita saattavien tuotteiden tuottajien, heidän puolestaan laajennettua tuottajan vastuuta täytäntöönpanevien organisaatioiden, yksityisten tai julkisten jätealan toiminnanahrjoittajien, paikallisten viranomaisten ja tarvittaessa hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien roolit ja vastuut;
–  määritellään selkeästi kaikkien asianosaisten toimijoiden, kuten unionin markkinoille tavaroita saattavien tuotteiden tuottajien, heidän puolestaan laajennettua tuottajan vastuuta yhteisissä järjestelmissä täytäntöönpanevien organisaatioiden, yksityisten tai julkisten jätealan toiminnanharjoittajien, jakelijoiden, alue- ja paikallisviranomaisten ja tarvittaessa uudelleenkäyttö- ja korjausverkostojen, yhteisötalouden yritysten ja hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien roolit ja vastuut;
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 1 kohta – 2 luetelmakohta
–  määritellään mitattavissa olevat jätehierarkian mukaiset jätehuoltotavoitteet, joiden tavoitteena on saavuttaa vähintään järjestelmää koskevat määrälliset tavoitteet, joista on säädetty tässä direktiivissä, direktiivissä 94/62/EY, direktiivissä 2000/53/EY, direktiivissä 2006/66/EY ja direktiivissä 2012/19/EU;
–  määritellään mitattavissa olevat jätehierarkian mukaiset jätteenvähennys- ja jätehuoltotavoitteet, joiden tavoitteena on saavuttaa vähintään järjestelmää koskevat määrälliset tavoitteet, joista on säädetty tässä direktiivissä, direktiivissä 94/62/EY, direktiivissä 2000/53/EY, direktiivissä 2006/66/EY ja direktiivissä 2012/19/EU;
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 1 kohta – 3 luetelmakohta
–  otetaan käyttöön raportointijärjestelmä tietojen keräämiseksi tuotteista, jotka laajennetun tuottajan vastuun soveltamisalaan kuuluvat tuottajat saattavat unionin markkinoille. Raportointijärjestelmällä on varmistettava, että kun näistä tuotteista tulee jätettä, niiden keräämisestä ja käsittelystä kerätään tietoja, joissa yksilöidään tarvittaessa jätemateriaalivirrat;
–  otetaan käyttöön raportointijärjestelmä luotettavien ja paikkansapitävien tietojen keräämiseksi tuotteista, jotka laajennetun tuottajan vastuun soveltamisalaan kuuluvat tuottajat saattavat unionin markkinoille. Raportointijärjestelmällä on varmistettava, että kun näistä tuotteista tulee jätettä, niiden keräämisestä ja käsittelystä kerätään luotettavia ja paikkansapitäviä tietoja, joissa yksilöidään tarvittaessa jätemateriaalivirrat;
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 1 kohta – 4 luetelmakohta
–  varmistetaan tuotteiden tuottajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
–  varmistetaan tuotteiden tuottajien, keräämis-, kuljetus- ja käsittelypalvelujen tarjoajien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille jätteenhaltijoille, joille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut laajennetun tuottajan vastuun järjestelmät on suunnattu, kerrotaan käytettävissä olevista jätteenkeräysjärjestelmistä ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä myös kannustimien luomiseksi käytössä oleviin erilliskeräysjärjestelmiin osallistuville jätteenhaltijoille, tarvittaessa taloudellisten kannustimien tai määräysten avulla.
2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niille jätteenhaltijoille, joille 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetut laajennetun tuottajan vastuun järjestelmät on suunnattu, kerrotaan käytettävissä olevista takaisinottamisjärjestelmistä, uudelleenkäyttö- ja korjausverkostoista, hyväksytyistä uudelleenkäytön valmistelevista toiminnanharjoittajista, jätteenkeräysjärjestelmistä ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toteutettava toimenpiteitä myös kannustimien luomiseksi jätteenhaltijoille, jotta nämä huolehtisivat vastuustaan toimittaa jätteensä käytössä oleviin erilliskeräysjärjestelmiin, tarvittaessa taloudellisten kannustimien tai määräysten avulla.
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 3 kohta – a alakohta
a)  organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty;
a)  organisaatioiden maantieteellinen kattavuus sekä tuote- ja materiaalivalikoima on selkeästi määritelty myyntialueen perusteella ja rajoittamatta näitä alueita sellaisiin alueisiin, joilla jätteen kerääminen ja jätehuolto ovat kannattavia;
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 3 kohta – b alakohta
b)  organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;
b)  organisaatioilla on tarvittavat toiminnalliset ja/tai taloudelliset keinot täyttää laajennettua tuottajan vastuuta koskevat velvollisuutensa;
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 3 kohta – d alakohta – 2 luetelmakohta
–  tuottajien maksamat rahoitusosuudet;
–  tuottajien yhteisissä järjestelmissä maksamat rahoitusosuudet myytyä yksikköä tai tonneina ilmoitettua markkinoille saatettujen tuotteiden määrää kohti;
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 3 kohta – d alakohta – 3 luetelmakohta
–  jätehuoltotoimijoiden valintamenettely.
–  jätehuoltotoimijoiden valintamenettely yhteisissä järjestelmissä.
Tarkistus 137
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 3 kohta – d alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
–   edellä 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetut jätteen syntymisen vähentämistä koskevat tavoitteet ja jätehuoltotavoitteet ja niiden saavuttaminen.
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 4 kohta – a alakohta – johdantokappale ja 1 luetelmakohta
a)  kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden koko jätehuollon, mukaan lukien seuraavat:
a)  kattavat sen unionin markkinoille saattamien tuotteiden jätehuollon seuraavat kustannukset:
–  sellaisten erilliskeräys-, lajittelu- ja käsittelytoimintojen kustannukset, jotka ovat tarpeen 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen jätehuoltotavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon uudelleenkäytöstä tai tuotteista saatujen uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot;
–  sellaisten erilliskeräys-, lajittelu-, kuljetus- ja käsittelytoimintojen kustannukset, joilla varmistetaan asianmukainen jätehuolto, ottaen huomioon uudelleenkäytöstä tai tuotteista saatujen uusioraaka-aineiden myynnistä saatavat tulot;
Tarkistus 140
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 4 kohta – b alakohta
b)  perustuvat todellisiin yksittäisen tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien todellisiin käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet;
b)  perustuvat yhteisissä järjestelmissä todellisiin yksittäisten tuotteiden tai toisiaan vastaavien tuotteiden ryhmien käyttöiän loppuessa aiheutuviin kustannuksiin ottaen erityisesti huomioon tuotteiden kestävyys-, korjattavuus-, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä elinkaariajattelun ja asiaa koskevaan unionin lainsäädäntöön mukautettujen ja saatavilla olevien yhdenmukaisten kriteerien mukaan määriteltyjen vaarallisten aineiden ilmenemisen sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi;
Tarkistus 141
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 4 kohta – c alakohta
c)  perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta.
c)  perustuvat tarjottujen palvelujen optimoituihin kustannuksiin tapauksissa, joissa julkiset jätehuoltotoimijat ovat vastuussa toiminnallisten tehtävien suorittamisesta laajennettua tuottajan vastuuta koskevan järjestelmän puolesta. Palvelun optimoitujen kustannusten on oltava avoimia ja vastattava jätehuoltoalan julkisille toimijoille aiheutuvia kustannuksia, kun ne hoitavat toiminnallisia tehtäviä laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien puolesta.
Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 5 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävä tarkkailu- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuotteiden tuottajat täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvät velvoitteensa, varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvat toimijat toimittavat luotettavia tietoja.
Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön riittävä tarkkailu- ja valvontakehys sen varmistamiseksi, että tuotteiden tuottajat täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvät velvoitteensa myös etämyynnin yhteydessä varoja käytetään asianmukaisesti ja että kaikki järjestelmän täytäntöönpanoon osallistuvat toimijat toimittavat luotettavia tietoja.
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 5 kohta – 2 alakohta
Jos useat organisaatiot täyttävät laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyviä velvoitteita tuottajien puolesta jäsenvaltion alueella, on jäsenvaltion perustettava riippumaton viranomainen, joka valvoo laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvoitteiden täyttämistä.
Jäsenvaltioiden on nimitettävä tai perustettava riippumaton viranomainen valvomaan laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvien velvoitteiden noudattamista ja erityisesti varmistamaan, että laajennetun tuottajan vastuun organisaatiot noudattavat tässä direktiivissä asetettuja velvoitteita.
Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
8 aartikla – 6 kohta
6.  Jäsenvaltioiden on perustettava foorumi laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien, mukaan lukien yksityiset ja julkiset jätealan toiminnanharjoittajat, paikallisviranomaiset ja soveltuvin osin hyväksytyt uudelleenkäyttöön valmistelevat toiminnanharjoittajat, välisen säännöllisen vuoropuhelun varmistamiseksi.
6.  Jäsenvaltioiden on perustettava foorumi kaikkien laajennetun tuottajan vastuun täytäntöönpanoon osallistuvien sidosryhmien, mukaan lukien tuottajat ja jakelijat, yksityiset ja julkiset jätealan toiminnanharjoittajat, yhteisötalouden toimijat, paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja soveltuvin osin uudelleenkäyttö- ja korjausverkostot sekä hyväksytyt uudelleenkäyttöön valmistelevat toiminnanharjoittajat.
Tarkistus 145
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – -1 kohta (uusi)
-1.  Jäsenvaltioiden on jätteen syntymisen ehkäisemiseksi pyrittävä ainakin seuraaviin tavoitteisiin:
a)   jätteen syntymisen merkittävä vähentäminen;
b)   jätteen syntymisen irrottaminen talouskasvusta;
c)   asetuksen (EY) N:o 1907/2006 57 artiklassa tarkoitettujen erityistä huolta aiheuttavien aineiden vaiheittainen korvaaminen, jos on olemassa soveltuvia vaihtoehtoisia aineita ja menetelmiä, jotka ovat taloudellisesti ja teknisesti käyttökelpoisia;
d)   unionin elintarvikejätteen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun perustaso pohjautuu vuoteen 2014;
e)   unionin merien roskaamisen vähentäminen 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun perustaso pohjautuu vuoteen 2014.
Tarkistus 146
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimia jätteen syntymisen ehkäisemiseksi. Näillä toimenpiteillä on:
1.  Edellä -1 kohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on ainakin
–  edistettävä resurssitehokkaiden, kestävien, korjattavien ja kierrätettävien tuotteiden käyttöä;
–  edistettävä ja tuettava resurssitehokkaiden, kestävien, helposti jaettavien, uudelleenkäytettävien, korjattavien ja kierrätettävien tuotteiden kestäviä kulutus- ja tuotantomalleja ja käyttöä;
–  kannustettava luopumaan sellaisten tuotteiden markkinoille saattamisesta, joiden on suunniteltu vanhenevan;
–  yksilöitävä tuotteet, jotka ovat unionin talouden kannalta erittäin tärkeiden raaka-aineiden merkittäviä lähteitä ja joiden tarjontaan liittyy korkea riski, ja kohdistettava toimet niihin, jottei näistä materiaaleista tulisi jätettä;
–  yksilöitävä tuotteet, jotka ovat unionin talouden kannalta erittäin tärkeiden raaka-aineiden merkittäviä lähteitä ja joiden tarjontaan liittyy korkea riski, ja kohdistettava toimet niihin, jottei näistä materiaaleista tulisi jätettä;
–  rohkaistava ottamaan käyttöön järjestelmiä, joilla edistetään uudelleenkäyttötoimenpiteitä, mukaan lukien erityisesti sähkö- ja elektroniikkalaitteet, tekstiilit ja huonekalut;
–   kannustamalla tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, kun se on ekologisesti suotuista, ja tukemalla sellaisten järjestelmien perustamista, joilla edistetään 9 a artiklan mukaisia korjaamis- ja uudelleenkäyttötoimenpiteitä ja uudelleenvalmistamis- ja kunnostamistoimenpiteitä;
–  vähennettävä jätteen syntymistä prosesseissa, jotka liittyvät teollisuustuotantoon, mineraalien louhintaan sekä rakentamiseen ja purkamiseen, ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat;
–  vähennettävä jätteen syntymistä prosesseissa, jotka liittyvät teollisuustuotantoon, valmistukseen, mineraalien louhintaan sekä rakentamiseen ja purkamiseen, mukaan lukien purkamisten ennakkotarkastukset ja kauppaan ja palveluihin liittyvät prosessit ja ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tekniikat;
–  vähennettävä elintarvikejätteen syntymistä primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa, ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa.
–  vähennettävä kaiken elintarvikejätteen syntymistä;
–   vähennettävä hävikkiä koko toimitusketjussa, mukaan lukien alkutuotanto, kuljetus ja varastointi;
–   ehkäistävä roskaamista määrittämällä tuotteet, jotka muodostavat luonnonympäristöön, myös meriympäristöön, eniten päätyviä roskia, ja toteutettava toimenpiteitä näistä lähteistä peräisin olevien roskien vähentämiseksi;
–  varmistettava, että kuluttajille ja jätehuoltoalan toimijoille tiedotetaan toimitusketjussa olevista erittäin suurta huolta aiheuttavista aineista;
–   kehitettävä ja tuettava tiedotuskampanjoita jätteen syntymisen ja roskaamisen estämiseen liittyviä kysymyksiä koskevan tietämyksen parantamiseksi.
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on seurattava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja arvioitava ne. Tässä tarkoituksessa niiden on käytettävä asianmukaisia laatua ja määrää kuvaavia indikaattoreita ja tavoitteita, erityisesti koskien loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen määrää henkeä kohden mitattuna.
2.  Jäsenvaltioiden on seurattava jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä ja arvioitava ne. Tässä tarkoituksessa niiden on käytettävä asianmukaisia laatua ja määrää kuvaavia indikaattoreita ja tavoitteita, erityisesti koskien syntyneen yhdyskuntajätteen ja loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen määrää henkeä kohden mitattuna.
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a)   Komissio hyväksyy tämän direktiivin täydentämiseksi 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan indikaattoreita, joilla mitataan edistymistä jätteen syntymisen vähentämisessä sekä tämän artiklan 1 kohdassa olevien jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Kyseiset delegoidut säädökset hyväksytään 18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on seurattava ja arvioitava elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteittensä täytäntöönpanoa määrittämällä elintarvikejätteen määrä 4 kohdan mukaisesti vahvistetuilla menetelmillä.
3.  Jäsenvaltioiden on seurattava ja arvioitava elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteittensä täytäntöönpanoa määrittämällä elintarvikejätteen taso yhteisen menetelmän perusteella. Komissio hyväksyy tämän direktiivin täydentämiseksi 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä 38 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla otetaan käyttöön menetelmä, mukaan lukien laatua koskevat vähimmäisvaatimukset, elintarvikejätteen tason yhdenmukaista mittaamista varten. Kyseisessä menetelmässä on otettava huomioon jätteen syntymisen ehkäiseminen lahjoittamisen tai muiden elintarvikkeiden jätteiksi päätymistä ehkäisevien toimenpiteiden avulla.
Tarkistus 236
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä mahdollisuutta asettaa koko unionissa elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia sitovia tavoitteita vuosille 2025 ja 2030, ja tavoitteet perustuvat mittauksiin, jotka on laskettu 3 kohdan mukaisesti käyttöön otetun yhteisen menetelmän mukaisesti. Komissio laatii tätä varten kertomuksen, jonka liitteenä on tarvittaessa lainsäädäntöehdotus ja joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 150
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.   Jäsenvaltioiden on seurattava ja arvioitava maalla syntyvien merien roskien syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteittensä täytäntöönpanoa mittaamalla maalla syntyvien merien roskien määrän tasoja yhteisen menetelmän perusteella. Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä 38 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla otetaan käyttöön menetelmä, mukaan lukien laatua koskevat vähimmäisvaatimukset, maalla syntyvien merien roskien yhdenmukaista mittaamista varten.
Tarkistus 151
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.   Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä mahdollisuutta asettaa koko unionissa jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia tavoitteita vuosille 2025 ja 2030 soveltaen yhteistä indikaattoria, joka lasketaan viittaamalla henkeä kohti lasketun yhdyskuntajätteen kokonaismäärään. Komissio laatii tätä varten kertomuksen, jonka liitteenä on tarvittaessa lainsäädäntöehdotus ja joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 152
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 4 kohta
4.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen indikaattoreita, joilla voidaan mitata edistymistä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Varmistaakseen elintarvikejätetasojen yhdenmukaisen mittaamisen komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa säädetään yhteisestä menetelmästä ja vähimmäislaatuvaatimuksista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Poistetaan.
Tarkistus 153
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
9 artikla – 5 kohta
5.  Euroopan ympäristökeskus julkaisee vuosittain kertomuksen, jossa kuvataan edistymistä jätteen syntymisen ehkäisemisessä kussakin jäsenvaltiossa ja koko unionin alueella, mukaan lukien jätteen syntymisen kytkeminen irti talouskasvusta ja siirtyminen kohti kiertotaloutta”;
Poistetaan.
Tarkistus 154
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
9 aartikla (uusi)
9 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”9 a artikla
Uudelleenkäyttö
1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sellaisten järjestelmien perustamista, joilla edistetään uudelleenkäyttötoimintoja ja tuotteiden elinkaaren pidentämistä, edellyttäen että tällä ei vaaranneta tuotteiden laatua eikä turvallisuutta.
2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä edistääkseen tuotteiden ja erityisesti kriittisiä raaka-aineita merkittävissä määrin sisältävien tuotteiden uudelleenkäyttöä. Näihin toimenpiteisiin voivat kuulua kannustaminen hyväksyttyjen uudelleenkäyttöverkostojen, panttijärjestelmien ja palauttamista ja uudelleentäyttöä koskevien järjestelmien perustamiseen ja niiden tukeminen sekä kannustaminen tuotteiden uudelleen valmistamiseen, kunnostamiseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen.
Jäsenvaltioiden on myös hyödynnettävä taloudellisia välineitä ja sovellettava taloudellisia toimenpiteitä, ja ne voivat asettaa määrällisiä tavoitteita.
3.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta uudelleenkäytön alan toiminnanharjoittajat voivat saada uudelleenkäyttöön tarvittavia käyttöohjeita, varaosia, teknisiä tietoja tai muita välineitä, laitteita tai ohjelmistoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tekijänoikeuksien soveltamista.”;
Tarkistus 155
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
9 bartikla (uusi)
9 b)  Lisätään artikla seuraavasti:
”9 b artikla
Jakamistalouden alustat
1.  Komissio edistää aktiivisesti jakamistalouden alustoja liiketoimintamallina. Komissio luo vahvan yhteyden näiden alustojen ja yhteisötaloutta koskevien uusien suuntaviivojen välille ja tutkii kaikki mahdolliset toimenpiteet kannustimien tarjoamiseksi, mukaan lukien laajennettu tuottajan vastuu, julkiset hankinnat ja ekologinen suunnittelu.
2.  Jäsenvaltioiden on tuettava jakamistalouden alustoja edistävien järjestelmien perustamista kaikilla aloilla.”;
Tarkistus 156
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
10 artikla – 2 kohta
9 c)  Korvataan 10 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.   Jos se on tarpeen 1 kohdan noudattamiseksi ja hyödyntämisen helpottamiseksi tai parantamiseksi, jätteet on kerättävä erillään muista jätteistä, mikäli se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa, eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai muihin materiaaleihin, joilla on erilaisia ominaisuuksia.
2. Edellä olevan 1 kohdan noudattamiseksi ja hyödyntämisen helpottamiseksi tai parantamiseksi, jätteet on kerättävä erillään muista jätteistä eikä niitä saa sekoittaa muihin jätteisiin tai muihin materiaaleihin, joilla on erilaisia ominaisuuksia.
Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta säännöstä harvaan asuttuihin alueisiin, joilla erilliskeräyksen ei ole todettu johtavan ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen, kun otetaan huomioon elinkaariajattelu.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan soveltaa tätä poikkeusta. Komission on tarkistettava ilmoitus ja arvioitava, onko poikkeus perusteltu tämän direktiivin tavoitteet huomioon ottaen. Jos komissio ei vastusta poikkeusta yhdeksän kuukauden kuluessa ilmoituksesta, se katsotaan hyväksytyksi. Jos komissio vastustaa poikkeusta, se tekee tätä koskevan päätöksen ja ilmoittaa asiasta kyseiselle jäsenvaltiolle.”;
Tarkistus 157
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 d alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
10 artikla – 2 a kohta (uusi)
9 d)   Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että 11 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan mukaisesti erikseen kerättyä jätettä ei hyväksytä jätteenpolttolaitokseen, lukuun ottamatta kyseisen jätteen lajittelusta aiheutuvia jäämiä.”;
Tarkistus 158
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 e alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
10 artikla – 2 b kohta (uusi)
9 e)   Lisätään 10 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 b. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet puhdistaakseen tarvittaessa vaaralliset jätteet ennen hyödyntämistä.”;
Tarkistus 159
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – -a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – otsikko
-a)   korvataan otsikko seuraavasti:
Uudelleenkäyttö ja kierrätys
”Valmistelu uudelleenkäyttöön ja kierrätys
Tarkistus 160
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavia toimenpiteitä uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien toimien edistämiseksi, erityisesti rohkaisemalla ja tukemalla uudelleenkäyttö-, ja korjausverkostojen perustamista ja helpottamalla tällaisten verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin sekä edistämällä taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen perusteiden, määrällisten tavoitteiden tai muiden toimenpiteiden käyttöä.
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä uudelleenkäyttöön valmistelua koskevien toimien edistämiseksi, muun muassa helpottamalla uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien ja verkostojen toiminnan käynnistämistä ja hyväksymistä erityisesti yhteisötalouden yrityksinä ja helpottamalla tällaisten hyväksyttyjen toimijoiden ja verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin sekä edistämällä taloudellisten välineiden, julkisten hankintojen perusteiden, määrällisten tavoitteiden tai muiden toimenpiteiden soveltamista.
Tarkistus 161
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä korkealaatuisen kierrätyksen edistämiseksi ja perustettava tätä varten jätteen erilliskeräysjärjestelmiä, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista asianomaisten kierrätysalojen osalta sekä 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä korkealaatuisen kierrätyksen edistämiseksi ja perustettava tätä varten 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja jätteen erilliskeräysjärjestelmiä asianomaisten kierrätysalojen osalta.
Tarkistus 162
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
a a)   lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä riittäviä sääntelyvälineitä ja taloudellisia välineitä uusioraaka-aineiden käyttöönottoon kannustamiseksi.”;
Tarkistus 164
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – a b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
a b)   korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:
Jollei 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, vuoteen 2015 mennessä on perustettava erilliskeräysjärjestelmät ainakin seuraaville: paperi, metalli, muovi ja lasi.
Jollei 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, vuoteen 2015 mennessä on perustettava erilliskeräysjärjestelmät ainakin seuraaville: paperi, metalli, muovi ja lasi. Lisäksi jäsenvaltioiden on otettava käyttöön pakollinen tekstiilien erilliskeräys vuoteen 2020 mennessä.”;
Tarkistus 165
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä rakennus- ja purkujätteen lajittelujärjestelmien edistämiseksi ainakin seuraavien jätteiden osalta: puu, kiviaines, metalli, lasi, muovi ja laasti.
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen rakennus- ja purkujätteen lajittelun ainakin seuraavien jätteiden osalta: puu, mineraalifraktiot (betoni, tiilet, laatat ja keramiikka), metalli, muovi, kipsi, lasi ja laasti. Jäsenvaltiot voivat soveltaa liitteessä IV a tarkoitettuja toimenpiteitä.
Jäsenvaltioiden on kannustettava purkamista edeltävien tarkistusten suorittamiseen, jotta voidaan minimoida pilaavien aineiden ja muiden epäsuotavien aineiden pitoisuus rakennus- ja purkujätteessä ja edistää siten laadukkaampaa kierrätystä.
Tarkistus 166
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
b a)   lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä kaupan ja teollisuuden jätteen lajittelujärjestelmien edistämiseksi ainakin seuraavien jätteiden osalta: metalli, muovi, paperi ja pahvi, biojäte, lasi ja puu.”;
Tarkistus 167
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – b b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 2 kohta – johdantokappale
b b)   korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:
Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävään Euroopan kierrätysyhteiskuntaan siirtymiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on seuraavien tavoitteiden saavuttaminen:
Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävään Euroopan kiertotalouteen siirtymiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on seuraavien tavoitteiden saavuttaminen:”;
Tarkistus 168
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – d alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 60 painoprosenttiin.
c)  vuoteen 2025 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä on lisättävä vähintään 60 painoprosenttiin syntyneestä yhdyskuntajätteestä niin, että vähintään 3 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöön.
Tarkistus 169
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – d alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä on lisättävä vähintään 65 painoprosenttiin.
d)  vuoteen 2030 mennessä yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä on lisättävä vähintään 70 painoprosenttiin syntyneestä yhdyskuntajätteestä niin, että vähintään 5 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä valmistellaan uudelleenkäyttöön.
Tarkistus 170
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
3.  Kreikka, Kroatia, Latvia, Malta, Romania, Slovakia ja Viro voivat saada viisi vuotta lisäaikaa 2 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan hyödyntää tätä säännöstä vähintään 24 kuukautta ennen 2 kohdan c ja d alakohdassa säädettyjä määräaikoja. Jos jäsenvaltio aikoo käyttää määräajan pidennystä, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lisätäkseen yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä vähintään 50 painoprosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja vähintään 60 painoprosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
3.  Jäsenvaltio voi 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tavoitteet saavuttaakseen pyytää määräajan pidennystä viidellä vuodella, jos se täyttää seuraavat edellytykset:
a)  se valmisteli vuonna 2013 uudelleenkäyttöön ja kierrätti alle 20 prosenttia yhdyskuntajätteestään; ja
b)   se ei kuulu luetteloon jäsenvaltioista, jotka eivät mahdollisesti saavuta 11 b artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettua tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätteestä.
Jäsenvaltion on esitettävä määräajan pidentämistä koskeva pyyntö komissiolle viimeistään 24 kuukautta ennen 2 kohdan c alakohdassa säädettyä määräaikaa, mutta ei ennen 11 b artiklassa tarkoitetun, tässä kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista käsittelevän kertomuksen julkaisemista.
Tarkistus 171
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Ilmoitukseen on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi ennen määräaikaa. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon yksityiskohtainen aikataulu ja arvio niiden odotetuista vaikutuksista.
Määräajan pidentämistä koskevaan pyyntöön on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka ovat tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi ennen uutta määräaikaa. Suunnitelma on laadittava voimassa olevien jätehuoltosuunnitelmien arvioinnin perusteella, ja siihen on sisällyttävä myös ehdotettujen toimenpiteiden täytäntöönpanon yksityiskohtainen aikataulu ja arvio niiden odotetuista vaikutuksista.
Lisäksi kolmannessa alakohdassa tarkoitetun suunnitelman on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
a)  suunnitelmassa käytetään asianmukaisia taloudellisia välineitä, joilla kannustetaan tämän direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukaisen jätehierarkian soveltamiseen;
b)   suunnitelmassa osoitetaan rakenne- ja koheesiorahastojen tehokas ja vaikuttava käyttö ja muiden toimenpiteiden soveltaminen osoitettavissa olevien pitkän aikavälin investointien avulla, kun pyritään rahoittamaan asiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan jätehuollon infrastruktuurin kehittämistä;
c)  suunnitelmalla tuotetaan laadukkaita tilastoja ja laaditaan selkeitä ennusteita jätehuoltokapasiteetista sekä tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa, direktiivin 94/62/EY 6 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 1999/31/EY 5 artiklan 2 a, 2 b ja 2 c kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta;
d)   suunnitelmassa on vahvistettu tämän direktiivin 29 artiklassa tarkoitettu jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeva ohjelma.
Komissio arvioi, täyttyvätkö neljännen alakohdan a–d alakohdassa asetetut vaatimukset. Ellei komissio vastusta esitettyä suunnitelmaa viiden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, lisäaikaa koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi.
Jos komissio vastustaa esitettyä suunnitelmaa, se pyytää kyseessä olevaa jäsenvaltiota toimittamaan tarkistetun suunnitelman kahden kuukauden kuluessa komission vastalauseiden vastaanottamisesta.
Komissio arvioi tarkistetun suunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja ilmoittaa lisäaikaa koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä kirjallisesti. Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä määräajan kuluessa, lisäaikaa koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi.
Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle päätöksistään kahden kuukauden kuluessa kyseisten päätösten tekemisestä.
Jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määräajan pidennys hyväksytään mutta jäsenvaltio ei vuoteen 2025 mennessä valmistele uudelleenkäyttöön tai kierrätä vähintään 50:tä prosenttia yhdyskuntajätteestään, määräajan pidennys katsotaan automaattisesti peruutetuksi.
Tarkistus 172
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Jäsenvaltio voi 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tavoitteet saavuttaakseen pyytää määräajan pidennystä viidellä vuodella, jos se täyttää seuraavat edellytykset:
a)  se täyttää 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut edellytykset; ja
b)  se ei kuulu luetteloon jäsenvaltioista, jotka eivät mahdollisesti saavuta 11 b artiklan 2 kohdan b alakohdassa asetettua tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 60 prosenttia yhdyskuntajätteestä.
Jäsenvaltion on tämän artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua lisäaikaa pyytääkseen esitettävä pyyntönsä tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti komissiolle viimeistään 24 kuukautta ennen tämän artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädettyä määräaikaa, mutta ei ennen 11 b artiklassa tarkoitetun, tässä kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista käsittelevän kertomuksen julkaisemista.
Jos lisäaika hyväksytään, mutta jäsenvaltio ei vuoteen 2030 mennessä valmistele uudelleenkäyttöön tai kierrätä vähintään 60:tä prosenttia yhdyskuntajätteestään, lisäaika katsotaan automaattisesti peruutetuksi.
Tarkistus 173
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 4 kohta
4.  Komissio tutkii 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä 2 kohdan d alakohdassa vahvistettua tavoitetta sen tiukentamiseksi ja harkitsee tavoitteiden asettamista muille jätevirroille. Komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
4.  Komissio tutkii 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä 2 kohdan d alakohdassa vahvistettua tavoitetta ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden käyttämät parhaat käytännöt ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 174
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Komissio tarkastelee mahdollisuutta laatia uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevia tavoitteita, joita sovelletaan kaupan jätteeseen, vaarattomaan teollisuusjätteeseen ja muihin jätevirtoihin ja jotka on saavutettava vuoteen 2025 ja vuoteen 2030 mennessä. Komissio laatii tätä varten 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä kertomuksen, jonka liitteenä on tarvittaessa lainsäädäntöehdotus ja joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 175
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – e alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.   Komissio harkitsee mahdollisuutta laatia uudelleenkäyttöön valmistelua ja kierrätystä koskevia tavoitteita, joita sovelletaan rakennus- ja purkujätteeseen ja jotka on saavutettava vuoteen 2025 ja vuoteen 2030 mennessä. Komissio laatii tätä varten 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä kertomuksen, jonka liitteenä on tarvittaessa lainsäädäntöehdotus ja joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 176
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 1 kohta
1.  Sen laskemiseksi, onko 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa asetetut tavoitteet saavutettu,
1.  Sen laskemiseksi, onko 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa asetetut tavoitteet saavutettu,
a)  kierrätetyn yhdyskuntajätteen painona pidetään lopulliseen kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa;
a)  kierrätetyn yhdyskuntajätteen painoksi lasketaan lopulliseen kierrätysprosessiin toimitetun jätteen paino tiettynä vuonna;
b)  uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen painona pidetään hyväksytyn uudelleenkäyttöön valmistelevan toiminnanharjoittajan talteenottaman ja keräämän yhdyskuntajätteen, jolle on tehty kaikki tarvittavat uudelleenkäytön mahdollistavat tarkistus-, puhdistus- ja korjaustoimenpiteet, painoa;
b)  uudelleenkäyttöä varten valmistellun yhdyskuntajätteen painoksi lasketaan hyväksytyn uudelleenkäyttöön valmistelevan toiminnanharjoittajan tiettynä vuonna hyödyntämän ja keräämän yhdyskuntajätteen, jolle on tehty kaikki tarvittavat uudelleenkäytön mahdollistavat tarkistus-, puhdistus- ja korjaustoimenpiteet, painoa.
c)   Jäsenvaltiot voivat sisällyttää laskelmiin tuotteet ja osat, jotka hyväksytyt uudelleenkäyttöä valmistelevat toiminnanharjoittajat tai panttijärjestelmät ovat valmistelleet uudelleenkäyttöön. Jäsenvaltioiden on käytettävä uudelleenkäyttöön valmistellun ja kierrätetyn yhdyskuntajätteen mukautetun määrän laskemiseen toiminnanharjoittajilta saatuja todennettuja tietoja sekä liitteessä VI esitettyä kaavaa.
Tarkistus 177
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Komissio pyytää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä eurooppalaisia standardointijärjestöjä kehittämään eurooppalaisia laatustandardeja lopulliseen kierrätysprosessiin saapuvia jätemateriaaleja sekä uusioraaka-aineita, etenkin muoveja, varten parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Tarkistus 178
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 2 kohta
2.   Varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset 1 kohdan b ja c alakohdan ja liitteen VI soveltamiselle komissio antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien ja panttijärjestelmien määrittämiseen sovellettavista laadullisista ja toiminnallisista vähimmäisvaatimuksista, mukaan lukien tietojen keräämistä, todentamista ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
2.  Varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset 1 kohdan a ja b alakohdan soveltamiselle komissio antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien ja lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämiseen sovellettavista laadullisista ja toiminnallisista vähimmäisvaatimuksista, mukaan lukien tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus 179
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 3 kohta
3.  Edellä 1 kohdasta poiketen lajittelutoiminnan tuotoksen painona voidaan raportoida kierrätetyn yhdyskuntajätteen paino sillä edellytyksellä, että
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että pidetään kirjaa tuotteiden ja materiaalien painosta sillä hetkellä, kun ne poistuvat (tuotoksena) hyödyntämis- tai kierrätyslaitoksesta tai uudelleenkäyttöön valmistelevasta laitoksesta.
a)   kyseinen jätemäärä toimitettiin lopulliseen kierrätysprosessin;
b)   niiden materiaalien tai aineiden paino, joita ei sijoiteta lopulliseen kierrätysprosessiin ja jotka loppukäsitellään tai jotka hyödynnetään energiana, on alle 10 prosenttia kierrätetyksi raportoidun jätteen kokonaispainosta.
Tarkistus 180
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas järjestelmä yhdyskuntajätteen laadun valvomiseksi ja jäljittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että 3 kohdan a ja b alakohdassa vahvistetut perusteet täyttyvät. Järjestelmä voi koostua 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetuista sähköisistä rekistereistä, jaotellun jätteen laatuvaatimuksia koskevista teknisistä eritelmistä tai vastaavista toimenpiteistä, joilla voidaan varmistaa kierrätetystä jätteestä kerättyjen tietojen luotettavuus ja oikeellisuus.
4.  Jäsenvaltioiden on 2 kohdan mukaisesti otettava käyttöön tehokas järjestelmä yhdyskuntajätteen laadun valvomiseksi ja jäljittämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että 1 kohdan säännöksiä noudatetaan. Järjestelmä voi koostua 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetuista sähköisistä rekistereistä, jaotellun jätteen laatuvaatimuksia koskevista teknisistä eritelmistä tai vastaavista toimenpiteistä, joilla voidaan varmistaa kierrätetystä jätteestä kerättyjen tietojen luotettavuus ja oikeellisuus. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valitsemastaan laadunvalvontaa ja jäljitettävyyttä koskevasta menetelmästä.
Tarkistus 181
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 5 kohta
5.  Sen laskemiseksi, ovatko jäsenvaltiot saavuttaneet 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistetut tavoitteet, ne voivat ottaa huomioon jätteenpolton yhteydessä tapahtuvan metallien kierrätyksen sen mukaan, mikä on yhdyskuntajätteiden osuus poltetusta jätteestä, mikäli kierrätetyt metallit täyttävät tietyt laatuvaatimukset.
5.  Sen laskemiseksi, ovatko jäsenvaltiot saavuttaneet 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistetut tavoitteet, ne voivat komission hyväksyttyä tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen ottaa huomioon jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä tapahtuvan metallien kierrätyksen sen mukaan, mikä on yhdyskuntajätteiden osuus poltetusta tai rinnakkaispoltetusta jätteestä, mikäli kierrätetyt metallit täyttävät tietyt laatuvaatimukset, jäte on lajiteltu etukäteen poltettavaksi tai on noudatettu paperin, metallin, muovin, lasin ja biojätteen erilliskeräystä koskevaa velvoitetta.
Tarkistus 182
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 aartikla – 6 kohta
6.  Varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset 5 kohdan soveltamiselle komissio antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan jätteenpolton yhteydessä kierrätettyjen metallien painon laskemista koskevat yhteiset menetelmät ja kierrätettyjen metallien laatuperusteet.
6.  Varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset 5 kohdan soveltamiselle komissio antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä kierrätettyjen metallien painon laskemista koskevat yhteiset menetelmät ja kierrätettyjen metallien laatuperusteet.
Tarkistus 183
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 bartikla – 1 kohta
1.  Komissio laatii yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa kertomuksia 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 3 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä viimeistään kolme vuotta ennen kutakin näissä säännöksissä vahvistettua määräaikaa.
1.  Komissio laatii yhteistyössä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa kertomuksia 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 3 ja 3 a kohdassa sekä 21 artiklan 1 a kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä viimeistään kolme vuotta ennen kutakin näissä säännöksissä vahvistettua määräaikaa.
Tarkistus 184
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 bartikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   esimerkkejä parhaista käytännöistä, joita käytetään eri puolilla unionia ja jotka voivat auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.
Tarkistus 185
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
11 bartikla – 2 a kohta (uusi)
2 a)   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa käsitellään tarvittaessa tässä direktiivissä asetettujen muiden vaatimusten noudattamista, kuten 29 artiklassa tarkoitettuihin jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeviin ohjelmiin sisältyvien tavoitteiden saavuttamista koskevia ennusteita sekä loppukäsitellyn tai energiana hyödynnetyn yhdyskuntajätteen prosenttiosuutta ja määrää henkeä kohden mitattuna.
Tarkistus 186
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
12 artikla – 1 a kohta (uusi)
12 a)  Lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä loppukäsiteltävän yhdyskuntajätteen määrä vähenee korkeintaan 10 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.”;
Tarkistus 187
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
12 artikla – 1 b kohta (uusi)
12 b)  Lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 b. Komissio tarkastelee uudelleen liitteessä I tarkoitettuja loppukäsittelytoimia. Komissio antaa tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset perusteet ja toimintamenetelmät loppukäsittelytoimia D2, D3, D4, D6, D7 ja D12 varten. Kyseisissä delegoiduissa säädöksissä kielletään tarvittaessa loppukäsittelytoimet, jotka eivät täytä 13 artiklassa asetettuja edellytyksiä.”;
Tarkistus 188
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
12 artikla – 1 c kohta (uusi)
12 c)   Lisätään 12 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 c. Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisiä toimenpiteitä, joilla estetään jätteiden sekä suora että epäsuora sijoittaminen meriympäristöön. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot tämän kohdan täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta ja kahden vuoden välein mainitun päivämäärän jälkeen. Komissio julkaisee toimitettujen tietojen pohjalta kaksivuotiskertomuksen kuuden kuukauden kuluessa.
Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän kohdan täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja indikaattorit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”;
Tarkistus 189
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 d alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
15 artikla – 4 a kohta (uusi)
12 d)   Lisätään 15 artiklaan kohta seuraavasti:
”4 a. Jäsenvaltiot voivat direktiivin 2014/24/EU mukaisesti toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että paikallisten viranomaisten sekä laajennettua tuottajan vastuuta tuotteiden tuottajan puolesta soveltavien organisaatioiden suorittama jätehuoltotoimijoiden valintamenettely sisältää sosiaalisia lausekkeita, joiden avulla tuetaan yhteisötalouden ja yhteisvastuullisten yritysten ja foorumien asemaa.”;
Tarkistus 190
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 e alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
18 artikla – 3 kohta
12 e)   Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Jos vaarallista jätettä on sekoitettu 1 kohdan säännösten vastaisesti, jätteet on tarvittaessa ja silloin kuin se on mahdollista eroteltava 13 artiklan noudattamiseksi, jollei teknistä ja taloudellista toteutettavuutta koskevista perusteista muuta johdu.
3. Jos vaarallista jätettä on sekoitettu 1 kohdan säännösten vastaisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että jätteet erotellaan silloin kuin se on teknisesti mahdollista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan soveltamista.
Jos erottelu ei ole teknisesti mahdollista, sekoitettu jäte on käsiteltävä laitoksissa, jotka ovat saaneet luvan tällaisten sekoitusten ja niiden erillisten osien käsittelyyn.”;
Tarkistus 191
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 f alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
20 artikla – 1 a kohta (uusi)
12 f)   Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on otettava 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä käyttöön kotitalouksista peräisin olevan vaarallisen jätteen virtaa varten erilliskeräys- ja vastaanottojärjestelmiä, jotta voidaan varmistaa, että vaarallista jätettä käsitellään asianmukaisesti eikä se pilaa muita yhdyskuntajätevirtoja.”;
Tarkistus 192
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 g alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
20 artikla – 1 b kohta (uusi)
12 g)   Lisätään 20 artiklaan kohta seuraavasti:
”Komissio laatii ... [18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] suuntaviivoja, jolla autetaan ja helpotetaan jäsenvaltioita kotitalouksista peräisin olevan vaarallisen jätteen keräämisessä ja turvallisessa käsittelyssä.”;
Tarkistus 193
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 h alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
21 artikla – 1 kohta – a alakohta
12 h)  Korvataan 21 artiklan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
a)  jäteöljyt kerätään erikseen, jos se on teknisesti mahdollista;
a) jäteöljyt kerätään erikseen;
Tarkistus 194
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 i alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
21 artikla – 1 kohta – c alakohta
12 i)  Korvataan 21 artiklan 1 kohdan c alakohta seuraavasti:
c)  ominaisuuksiltaan erilaisia jäteöljyjä ei sekoiteta eikä jäteöljyjä sekoiteta muunlaisten jätteiden tai aineiden kanssa, jos se on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti hyväksyttävää tai jos tällainen sekoittaminen haittaa niiden käsittelyä.
c) ominaisuuksiltaan erilaisia jäteöljyjä ei sekoiteta eikä jäteöljyjä sekoiteta muunlaisten jätteiden tai aineiden kanssa, jos tällainen sekoittaminen haittaa niiden uudistamista.”;
Tarkistus 195
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 j alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
21 artikla – 1 a kohta (uusi)
12 j)  Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla pyritään saavuttamaan tavoite, jonka mukaan jäteöljyjen uudistamisen aste nostetaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 85 prosenttiin syntyneestä jäteöljystä.
Toiseen jäsenvaltioon uudistamista varten lähetetty jäteöljy voidaan ottaa huomioon ainoastaan kyseisen jäteöljyn keränneen jäsenvaltion tavoitteen saavuttamista koskevissa laskelmissa ja edellyttäen, että on noudatettu asetuksessa (EY) N:o 1013/2006 vahvistettuja vaatimuksia, jotka koskevat vaarallisten jätteiden siirtoa.
Uudistamista, valmistelua uudelleenkäyttöön tai kierrätystä varten unionista viety jäteöljy voidaan ottaa huomioon ainoastaan jäteöljyn keränneen jäsenvaltion tavoitteen saavuttamista koskevissa laskelmissa, jos viejä voi osoittaa, että jätteen siirrossa on noudatettu asetuksen (EY) N:o 1013/2006 vaatimuksia ja että jäteöljyn uudistamiskäsittely unionin ulkopuolella on suoritettu asiaa koskevan unionin ympäristölainsäädännön vaatimuksia vastaavien edellytysten mukaisesti.”;
Tarkistus 196
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 k alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
21 artikla – 2 kohta
12 k)  Korvataan 21 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Jäteöljyjen erillistä keräilyä ja jäteöljyjen asianmukaista käsittelyä varten jäsenvaltiot voivat kansallisten edellytystensä mukaisesti soveltaa lisätoimenpiteitä, kuten teknisiä vaatimuksia, tuottajan vastuuta, taloudellisia ohjauskeinoja tai vapaaehtoisia sopimuksia.
2. Jäsenvaltiot voivat 1 ja 1 a kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia noudattaakseen soveltaa kansallisten edellytystensä mukaisesti lisätoimenpiteitä, kuten teknisiä vaatimuksia, tuottajan vastuuta, taloudellisia ohjauskeinoja tai vapaaehtoisia sopimuksia.”;
Tarkistus 197
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 l alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
21 artikla – 3 kohta
12 l)  Korvataan 21 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Jos jäteöljyille on kansallisessa lainsäädännössä asetettu uudistamista koskevia vaatimuksia, jäsenvaltiot voivat säätää, että tällaiset jäteöljyt on uudistettava, jos se on teknisesti mahdollista, ja, jos sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1013/2006 11 ja 12 artiklaa, rajoittaa jäteöljyjen rajatylittäviä siirtoja alueeltaan polttolaitokseen tai rinnakkaispolttolaitokseen asettaakseen jäteöljyjen uudistamisen etusijalle.
3. Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EY) N:o 1013/2006 11 ja 12 artiklaa sovellettaessa rajoittaa jäteöljyjen rajatylittäviä siirtoja alueeltaan polttolaitokseen tai rinnakkaispolttolaitokseen asettaakseen jäteöljyjen uudistamisen etusijalle.”;
Tarkistus 198
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
22 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava biojätteen erilliskeräys, jos se on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa sekä asianmukaista, kompostia koskevien laatuvaatimusten varmistamiseksi ja 11 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan tavoitteiden saavuttamiseksi.
1.  Jäsenvaltioiden on 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti varmistettava biojätteen erilliskeräys sen syntypaikalla.
Tarkistus 199
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
22 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltioiden on kannustettava kotikompostointiin.
Tarkistus 237
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
22 artikla – 2 kohta
Niiden on tarvittaessa toteutettava 4 ja 13 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää seuraavia toimia:
2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava 4 ja 13 artiklan mukaisesti toimenpiteitä, mukaan lukien jäljitettävyys- sekä panoksiin ja tuotoksiin perustuvat laadunvalmistusjärjestelmät, varmistaakseen biojätteen orgaanisen kierrätyksen siten, että huolehditaan korkeatasoisesta ympäristönsuojelusta ja asiaa koskevien tiukkojen laatuvaatimusten mukaisesta tuotoksesta.
a)   biojätteen kierrätys, myös kompostointi, ja mädättäminen;
b)   biojätteen käsittely korkeatasoisen ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävällä tavalla;
c)   biojätteestä tuotettujen, ympäristön kannalta turvallisten materiaalien käyttö.
Tarkistus 242
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
22 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Kierrätetyn biojätteen painona pidetään orgaaniseen kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa tiettynä vuonna.
Niiden materiaalien tai aineiden painoa, joita ei sijoiteta lopulliseen kierrätysprosessiin ja jotka loppukäsitellään tai jotka hyödynnetään energiana, ei saa ilmoittaa kierrätetyksi.
Tarkistus 201
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
22 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.   Komissio ehdottaa 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2150/20021 a muuttamista siten, että siinä otetaan käyttöön syntymispaikalla erotellun yhdyskuntien biojätteen eurooppalaiset jätekoodit.
_______________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2150/2002, annettu 25 päivänä marraskuuta 2002, jätetilastoista (EYVL L 332, 9.12.2002, s. 1).
Tarkistus 238
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
22 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Komissio pyytää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä eurooppalaisia standardointijärjestöjä kehittämään eurooppalaisia laatustandardeja orgaaniseen kierrätysprosessiin saapuvaa biojätettä sekä kompostia ja mädätettä varten parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Tarkistus 202
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 13 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
24 artikla – 1 kohta – b alakohta
13 a)   Korvataan 24 artiklan b alakohta seuraavasti:
b)  jätteen hyödyntäminen.
b) vaarattoman jätteen hyödyntäminen.”;
Tarkistus 203
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
26 artikla – 3 kohta
Jäsenvaltiot voivat vapauttaa toimivaltaiset viranomaiset pitämästä rekistereitä sellaisista laitoksista tai yrityksistä, jotka keräävät tai kuljettavat korkeintaan 20 tonnia vaarattomia jätteitä vuodessa.
Jäsenvaltiot voivat vapauttaa toimivaltaiset viranomaiset pitämästä rekistereitä sellaisista laitoksista tai yrityksistä, jotka keräävät tai kuljettavat korkeintaan 20 tonnia vaarattomia jätteitä vuodessa ja korkeintaan kaksi tonnia vaarallisia jätteitä vuodessa.
Tarkistus 204
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
26 artikla – 4 kohta
Komissio voi antaa delegoituja säädöksiä 38 a artiklan mukaisesti vaarattoman jätteen määriä koskevien kynnysarvojen mukauttamiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 205
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
27 artikla – 1 kohta
1.  Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten teknisten vähimmäisnormien asettamista, joita sovelletaan käsittelytoimintoihin, jotka edellyttävät 23 artiklan nojalla lupaa, jos voidaan todistaa, että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu hyötyisivät tällaisista vähimmäisnormeista.
1.  Siirretään komissiolle valta antaa 38 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisten teknisten vähimmäisnormien asettamista, joita sovelletaan kaikkiin käsittelytoimintoihin, erityisesti jätteen erilliskeräykseen, lajitteluun ja kierrätykseen, jotka edellyttävät 23 artiklan nojalla lupaa, jos voidaan todistaa, että ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu hyötyisivät tällaisista vähimmäisnormeista.
Tarkistus 206
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta – a alakohta – ii alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
28 artikla – 3 kohta – f alakohta
f)  toimenpiteet kaiken tyyppisen roskaantumisen estämiseksi ja kaiken tyyppisen roskaantumisen puhdistamiseksi.
f)  toimenpiteet kaiken tyyppisen roskaantumisen estämiseksi ja ehkäisemiseksi ja kaiken tyyppisen roskaantumisen puhdistamiseksi.
Tarkistus 207
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
28 artikla – 3 kohta – f a alakohta (uusi)
ii a)  lisätään kohta seuraavasti:
”f a) riittävät rahoitusmahdollisuudet paikallisviranomaisille jätteen syntymisen ehkäisemistä ja optimaalisten erilliskeräysjärjestelmien ja -infrastruktuurien kehittämistä varten, jotta voidaan täyttää tässä direktiivissä asetetut tavoitteet.”;
Tarkistus 208
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
28 artikla – 5 kohta
5.  Jätehuoltosuunnitelmien on oltava direktiivin 94/62/EY 14 artiklassa ja tämän direktiivin 11 artiklan 2 ja 3 kohdassa asetettujen tavoitteiden sekä direktiivin 1999/31/EY 5 artiklassa asetettujen vaatimusten mukaisia.
5.  Jätehuoltosuunnitelmien on oltava direktiivin 94/62/EY 14 artiklassa ja tämän direktiivin 11 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden sekä direktiivin 1999/31/EY 5 artiklassa asetettujen vaatimusten mukaisia.
Tarkistus 209
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – a alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
29 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia, joissa vahvistetaan 1, 4 ja 9 artiklan mukaisia jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä.
1.   Edistääkseen ainakin 1 artiklassa, 4 artiklassa ja 9 artiklan -1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista jäsenvaltioiden on käynnistettävä jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia ja vähintään käynnistettävä 9 artiklan 1 kohdan mukaisia jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia toimenpiteitä.
Tarkistus 210
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – a a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
29 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
a a)   korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
Tällaiset ohjelmat on tarpeen mukaan joko sisällytettävä 28 artiklassa säädettyihin jätehuoltosuunnitelmiin tai ympäristöpolitiikkaa koskeviin muihin ohjelmiin, tai niiden on oltava erillisiä ohjelmia. Jos tällainen ohjelma sisältyy jätehuoltosuunnitelmaan tai muihin ohjelmiin, jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat toimenpiteet on osoitettava selkeästi.
Tällaiset ohjelmat on tarpeen mukaan joko sisällytettävä 28 artiklassa säädettyihin jätehuoltosuunnitelmiin tai ympäristöpolitiikkaa koskeviin muihin ohjelmiin, tai niiden on oltava erillisiä ohjelmia. Jos tällainen ohjelma sisältyy jätehuoltosuunnitelmaan tai muihin ohjelmiin, jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet on osoitettava selkeästi.”;
Tarkistus 211
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – a b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
29 artikla – 2 kohta
a b)   korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
2.  Edellä 1 kohdassa säädetyissä ohjelmissa on vahvistettava jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat tavoitteet. Jäsenvaltioiden on kuvattava nykyiset jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevat toimenpiteet ja arvioitava liitteessä IV esitettyjä toimenpiteitä koskevien esimerkkien tai muiden aiheellisten toimenpiteiden hyödyllisyys.
2. Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjelmissa kuvattava vähintään 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano ja niiden osuus 9 artiklan -1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa kuvattava liitteessä IV a lueteltujen välineiden ja toimenpiteiden vaikutus ja arvioitava liitteessä IV esitettyjä toimenpiteitä koskevien esimerkkien tai muiden aiheellisten toimenpiteiden hyödyllisyys.”;
Tarkistus 212
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – a c alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
29 artikla – 2 a kohta (uusi)
a c)   lisätään kohta seuraavasti:
”2 a. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä tässä artiklassa tarkoitettujen jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien puitteissa erityisiä elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia.”;
Tarkistus 213
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 17 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
30 artikla – 2 kohta
17 a)   Korvataan 30 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Euroopan ympäristökeskusta kehotetaan tarkastelemaan jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien noudattamisen ja täytäntöönpanon edistymistä vuotuisessa kertomuksessaan.
2. Euroopan ympäristökeskuksen on julkaistava kahden vuoden välein kertomus, jossa arvioidaan jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien toteuttamisen ja täytäntöönpanon edistymistä sekä kunkin jäsenvaltion ja koko unionin saavutuksia kyseisten ohjelmien tavoitteiden suhteen, mukaan lukien jätteen syntymisen irrottaminen talouskasvusta ja kiertotalouteen siirtyminen.”;
Tarkistus 214
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 19 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
35 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on perustettava sähköinen rekisteri tai yhteen sovitettuja rekistereitä 1 kohdassa tarkoitettuja vaarallisia jätteitä ja tarvittaessa muita jätevirtoja koskevien koko kyseessä olevan jäsenvaltion maantieteellisen alueen kattavien tietojen tallettamiseksi. Jäsenvaltiot voivat perustaa tällaisia rekistereitä myös muille jätevirroille, erityisesti sellaisille jätevirroille, joille on unionin lainsäädännössä asetettu tavoitteita. Jäsenvaltioiden on käytettävä jätetietoja, jotka teollisuuden toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 nojalla perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevaan eurooppalaiseen rekisteriin (*).
4.  Jäsenvaltioiden on perustettava sähköinen rekisteri tai yhteen sovitettuja rekistereitä tai käytettävä jo vakiintuneita sähköisiä rekistereitä tai yhteen sovitettuja rekistereitä 1 kohdassa tarkoitettuja vaarallisia jätteitä ja tarvittaessa muita jätevirtoja koskevien koko kyseessä olevan jäsenvaltion maantieteellisen alueen kattavien tietojen tallettamiseksi. Jäsenvaltioiden on ainakin perustettava tällaisia rekistereitä muille jätevirroille, joille on unionin lainsäädännössä asetettu tavoitteita. Jäsenvaltioiden on käytettävä jätetietoja, jotka teollisuuden toiminnanharjoittajat ovat toimittaneet Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 nojalla perustetun epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevaan eurooppalaiseen rekisteriin (*).
Tarkistus 215
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
37 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 11 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa ja 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 6 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välinen aika.
1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 9 artiklan -1 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa, 3 ja 3 a kohdassa ja 21 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on kerättävä ja käsiteltävä nämä tiedot tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun yhteisen menetelmän mukaisesti ja toimitettava ne sähköisesti 12 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 6 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan sekä 3 kohdan mukaisten tavoitteiden noudattamisesta on katettava 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välinen aika.
Tarkistus 216
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
37 artikla – 2 kohta
2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 9 artiklan 4 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle joka toinen vuosi. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointikauden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 6 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välinen aika.
Poistetaan.
Tarkistus 217
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
37 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Uudelleenkäyttöön valmistellun jätteen määrä on raportoitava erillään kierrätetystä jätteestä 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan noudattamisen todentamiseksi.
Tarkistus 218
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
37 artikla – 5 kohta
5.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelun tuloksista kertomuksen. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan tietojenkeruun järjestämistä, tietolähteitä ja jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä sekä kyseisten tietojen täydellisyyttä, luotettavuutta, ajankohtaisuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan kolmen vuoden välein.
5.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelun tuloksista kertomuksen. Kyseisessä kertomuksessa arvioidaan tietojenkeruun järjestämistä, tietolähteitä ja jäsenvaltioissa käytettyjä menetelmiä, kunnes 6 artiklassa tarkoitettu delegoitu säädös on hyväksytty. Komissio arvioi joka tapauksessa myös kyseisten tietojen täydellisyyttä, luotettavuutta, ajankohtaisuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan yhdeksän kuukautta jäsenvaltioiden ensimmäisen kertomuksen jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
Tarkistus 219
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
37 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Komissio sisällyttää 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tietoja tämän direktiivin täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan ja sen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Kertomukseen voidaan liittää ehdotus tämän direktiivin muuttamiseksi.
Tarkistus 220
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
37 artikla – 6 kohta
6.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen ja maantäyttötoimia koskevien tietojen raportointimuotojen vahvistamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
6.  Komissio hyväksyy 38 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhteinen menetelmä tietojen keräämistä ja käsittelemistä, tietojen keräämisen organisointia ja tietolähteitä varten sekä säännöt 1 kohdan mukaisesti toimitettavien tietojen ja valmistelua uudelleenkäyttöön ja maantäyttötoimia koskevien tietojen raportointimuotojen vahvistamiseksi.
Tarkistus 221
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
37 aartikla (uusi)
21 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”37 a artikla
Kiertotalouden järjestelmä
Tukeakseen 1 artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä komissio viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018
a)   laatii kertomuksen, jossa arvioidaan unionin tavoitteiden ja erityisesti resurssitehokkuutta koskevan tavoitteen sekä kokonaisvaltaisten sääntelytoimenpiteiden tarvetta kestävän kulutuksen ja tuotannon alalla; kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus;
b)   laatii kertomuksen, jossa tarkastellaan tuotteita, jätteitä ja kemikaaleja koskevien unionin sääntelykehysten johdonmukaisuutta, jotta voidaan havaita kiertotalouteen siirtymistä haittaavat esteet;
c)   laatii kertomuksen, jossa paneudutaan sellaisten säädösten vuorovaikutukseen, jotka haittaavat synergiavaikutusten kehittymistä eri toimialojen välillä ja estävät sivutuotteiden myöhempää käyttöä sekä jätteen valmistelua uudelleenkäyttöön erityisiä sovelluksia varten; kertomukseen sisällytetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tai ohjeita tunnistettujen esteiden poistamiseen sekä sivutuotteiden ja uusioraaka-aineiden markkinapotentiaalin vapauttamiseen;
d)  esittää ekologista suunnittelua koskevasta unionin lainsäädännöstä kattavan uudelleentarkastelun, jotta sen soveltamisalaa laajennettaisiin kattamaan kaikki tärkeimmät tuoteryhmät, mukaan lukien muuhun kuin energiaan liittyvät tuoteryhmät, jotta pakollisiin tuotesuunnittelua koskeviin vaatimuksiin sisällytettäisiin vaiheittain kaikki asiaa koskevat resurssitehokkuuden olennaiset osatekijät ja jotta annettaisiin ympäristömerkintöjä koskevia säännöksiä.”;
Tarkistus 222
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 21 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
38 artikla – otsikko
21 a)   Korvataan 38 artiklan otsikko seuraavasti:
Tulkinta ja mukauttaminen tekniseen kehitykseen
”Tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihto, tulkinta ja mukauttaminen tekniseen kehitykseen
Tarkistus 223
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 artikla – -1 kohta (uusi)
-1.   Komissio ottaa käyttöön foorumin, jolla se ja jäsenvaltiot ja alue- ja kuntaviranomaiset vaihtavat säännöllisesti ja jäsennellysti keskenään tietoja ja parhaita käytäntöjä tämän direktiivin vaatimusten noudattamisesta käytännössä, jotta voidaan varmistaa asianmukainen hallinnointi, täytäntöönpano, rajatylittävät yhteistyö sekä parhaiden käytäntöjen ja innovointien levittäminen jätehuollon alalla.
Foorumia on erityisesti käytettävä seuraaviin tarkoituksiin:
–   tietojenvaihto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti käytettyjen välineiden ja kannustimien osalta, jotta voidaan edistää 4 artiklassa säädettyjen tavoitteiden vahvistamista;
–   tietojenvaihto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjen toimenpiteiden osalta;
–   tietojenvaihto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen jätteiden syntymisen osalta ja sellaisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi, joilla edistetään uudelleenkäyttöä ja elinkaaren pidentämistä;
–   tietojenvaihto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen erilliskeräystä koskevien velvoitteiden noudattamiseksi;
–  tietojenvaihto ja parhaiden käytäntöjen jakaminen 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdassa ja 21 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen soveltuvien välineiden ja kannustimien osalta;
–   parhaiden käytäntöjen jakaminen kehitettäessä toimenpiteitä ja järjestelmiä yhdyskuntajätevirtojen jäljittämiseksi lajittelusta aina lopulliseen kierrätysprosessiin, millä on suuri merkitys jätteen laadun valvonnassa sekä jätevirroissa ja kierrätysprosesseissa syntyvän hävikin mittaamisessa.
Komissio julkaisee tällaisen tietojenvaihdon ja parhaiden käytäntöjen jakamisen tulokset.
Tarkistus 224
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Komissio voi laatia ohjeita, jotka koskevat hyödyntämisen ja loppukäsittelyn määritelmien tulkintaa.
Komissio laatii ohjeita, jotka koskevat jätteen ja yhdyskuntajätteen, niiden syntymisen ehkäisemisen, uudelleenkäytön, valmistelun uudelleenkäyttöön, hyödyntämisen ja loppukäsittelyn määritelmien tulkintaa.
Tarkistus 225
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 artikla – 3 kohta
3.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 38 a artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.
Poistetaan.
Tarkistus 226
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 aartikla – 2 kohta
2.  Siirretään 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 11 a artiklan 2 kohdassa, 11 a artiklan 6 kohdassa, 26 artiklassa, 27 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivä] alkaen.
2.  Siirretään 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 ja 4 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 2 a, 3 ja 3 a kohdassa, 11 a artiklan 2 ja 6 kohdassa, 12 artiklan 1 b kohdassa, 27 artiklan 1 ja 4 kohdassa, 37 artiklan 6 kohdassa ja 38 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän direktiivin voimaantulopäivä] alkaen.
Tarkistus 227
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 aartikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 11 a artiklan 2 kohdassa, 11 a artiklan 6 kohdassa, 26 artiklassa, 27 artiklan 1 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 38 artiklan 2 kohdassa ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa, 6 artiklan 2 ja 4 kohdassa, 7 artiklan 1 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 2 a, 3 ja 3 a kohdassa, 11 a artiklan 2 ja 6 kohdassa, 12 artiklan 1 b kohdassa, 27 artiklan 1 ja 4 kohdassa, 37 artiklan 6 kohdassa ja 38 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 228
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 aartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 229
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 23 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
38 aartikla – 5 kohta
5.  Edellä olevien 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 11 a artiklan 2 kohdan, 11 a artiklan 6 kohdan, 26 artiklan, 27 artiklan 1 kohdan, 27 artiklan 4 kohdan, 38 artiklan 1 kohdan, 38 artiklan 2 kohdan ja 38 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
5.  Edellä olevien 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 2 ja 4 kohdan, 7 artiklan 1 kohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 9 artiklan 2 a, 3 ja 3 a kohdan, 11 a artiklan 2 ja 6 kohdan, 12 artiklan 1 b kohdan, 27 artiklan 1 ja 4 kohdan, 37 artiklan 6 kohdan ja 38 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 230
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 24 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
Liite II – R13 a kohta (uusi)
24 a)   Lisätään liitteeseen II kohta seuraavasti:
”R13 a: Valmistelu uudelleenkäyttöön”;
Tarkistus 231
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 24 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
Liite IV a (uusi)
24 b)   Lisätään liite IV a tämän direktiivin liitteen mukaisesti.
Tarkistus 232
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 25 alakohta
Direktiivi 2008/98/EY
Liite VI (uusi)
25)   Lisätään liite VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 233
Ehdotus direktiiviksi
Liite I
Direktiivi 2008/98/EY
Liite VI
Tuotteiden ja osien uudelleenkäytön valmistelua koskeva laskentamenetelmä 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan sekä 11 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi
Poistetaan.
Kierrätyksen ja uudelleenkäytön valmistelun mukautetun määrän laskemiseksi 11 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan ja 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on käytettävä seuraavaa kaavaa:
E: mukautettu kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste tiettynä vuotena;
A: kierrätetyn tai uudelleenkäyttöön valmistellun yhdyskuntajätteen paino tiettynä vuotena;
R: uudelleenkäyttöön valmisteltujen tuotteiden tai osien paino tiettynä vuotena;
P: tiettynä vuotena syntyneen yhdyskuntajätteen määrä.
Tarkistus 234
Ehdotus direktiiviksi
Liite -I (uusi)
Direktiivi 2008/98/EY
Liite IV a (uusi)
Liite -I
Lisätään liite IV a seuraavasti:
”Liite IV a
Ohjeellinen luettelo välineistä toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi
1.  Taloudelliset välineet:
1.1  kaatopaikkaverojen ja/tai -maksujen nostaminen asteittain kaikissa jäteluokissa (yhdyskuntajäte, pysyvä jäte, muu jäte);
1.2   jätteenpolttoverojen ja/tai -maksujen käyttöönotto tai korottaminen;
1.3  ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmien käyttöön ottaminen;
1.4  toimenpiteet, joilla parannetaan nykyisten ja tulevien tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien kustannustehokkuutta;
1.5  rahoittajan ja/tai tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien laajentaminen uusiin jätevirtoihin;
1.6  taloudelliset kannustimet paikallisille viranomaisille jätteen syntymisen ehkäisemisen sekä erilliskeräysjärjestelmien kehittämisen ja lisäämisen edistämiseksi;
1.7  toimenpiteet uudelleenkäyttösektorin kehittämisen tueksi;
1.8  toimenpiteet sellaisten tukien poistamiseksi, jotka eivät ole jätehierarkian mukaisia.
2.  Muut toimenpiteet:
2.1  kestävät julkiset hankinnat, joilla edistetään kestävää tuotantoa ja kulutusta;
2.2  tekniset ja verotukselliset toimenpiteet uudelleenkäyttöön tulevien tuotteiden ja kierrätysmateriaalien (myös kompostoitujen materiaalien) markkinoiden kehittämiseksi sekä kierrätysmateriaalien laadun parantamiseksi;
2.3  jätteiden käsittelyä koskevien parhaiden saatavilla olevien menetelmien soveltaminen, jolla pyritään erityistä huolta aiheuttavien aineiden poistamiseen, kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista;
2.4  toimenpiteet yleisön tietämyksen lisäämiseksi asianmukaisesta jätehuollosta ja roskaamisen vähentämisestä, mukaan lukien tapauskohtaiset kampanjat sen varmistamiseksi, että jätteiden syntymistä estetään niiden lähteellä ja että erilliskeräysjärjestelmien käyttöaste on korkea;
2.5  toimenpiteet, mukaan lukien digitaalisin keinoin toteutetut toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että jätehuoltoon osallistuvien toimivaltaisten viranomaisten toimet sovitetaan asianmukaisesti yhteen ja että muut keskeiset sidosryhmät voivat osallistua;
2.6  Euroopan rakenne- ja investointirahastoja käyttäminen asiaa koskevien tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen rahoittamiseksi.”.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0034/2017).


Kaatopaikat ***I
PDF 438kWORD 55k
Euroopan parlamentin tarkistukset 14. maaliskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta (COM(2015)0594 – C8-0384/2015 – 2015/0274(COD))(1)
P8_TA(2017)0071A8-0031/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)   Koska unioni on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista ja koska huomattava määrä luonnonvaroja on nopeasti ehtymässä lyhyellä aikavälillä, keskeisenä haasteena on ottaa talteen mahdollisimman paljon resursseja unionissa ja tehostaa siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)
(-1 a) Jätehuolto on muutettava kestäväksi materiaalihallinnaksi. Kaatopaikkadirektiivin tarkistaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi ja tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi.
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi, tehokkaamman kiertotalouden edistämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja unionin resurssiriippuvuuden vähentämiseksi.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Kiertotaloudessa olisi toteutettava seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman nimenomaiset vaatimukset, joiden mukaan on kehitettävä myrkyttömien materiaalien kiertoa niin, että kierrätettyä jätettä voidaan käyttää tärkeänä ja luotettavana raaka-ainelähteenä unionissa.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY14 vahvistettuja tavoitteita, jotka asettavat jätteen sijoittamista kaatopaikoille koskevia rajoituksia, olisi muutettava, niin että ne vastaavat paremmin EU:n tavoitteita siirtyä kiertotalouteen ja edetä raaka-ainealoitteen15 täytäntöönpanossa, vähentämällä jätteen sijoittamista tavanomaiselle jätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle.
(2)  Neuvoston direktiivissä 1999/31/EY14 vahvistettuja tavoitteita, jotka asettavat jätteen sijoittamista kaatopaikoille koskevia rajoituksia, olisi lujitettava, niin että ne vastaavat paremmin EU:n tavoitteita siirtyä kiertotalouteen ja edetä raaka-ainealoitteen15 täytäntöönpanossa, minimoimalla asteittain jätteen sijoittaminen tavanomaiselle jätteelle tarkoitetulle kaatopaikalle. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tämä sopii yhdennettyyn politiikkaan, jonka avulla taataan jätehierarkian moitteeton soveltaminen, tehostetaan siirtymistä kohti jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä ja estetään siirtyminen kaatopaikalle sijoittamisesta kohti jätteenpolttoa.
________________
__________________
14 Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
14 Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
15 KOM(2008) 699 ja KOM(2014) 297.
15 COM(2008)0699 ja COM(2014)0297.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi direktiivin 1999/31/EY määritelmät olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY16 määritelmien kanssa.
(4)  Jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi direktiivin 1999/31/EY määritelmät olisi tarvittaessa yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY16 määritelmien kanssa.
__________________
__________________
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä (esimerkiksi muovit, metallit, lasi, paperi, biojäte), saataisiin selviä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Pantaessa näitä kaatopaikkarajoituksia täytäntöön olisi otettava huomioon, miten erikseen kerätyn jätteen kierrätys tai siitä jäävän jäännösjätteen muu hyödyntäminen on teknisesti, ympäristön kannalta ja taloudellisesti toteutettavissa.
(5)  Rajoittamalla kaatopaikalle sijoittamista edelleen aloittaen jätevirroista, joihin sovelletaan erilliskeräystä (esimerkiksi muovit, metallit, lasi, paperi, biojäte), saataisiin selviä ympäristöetuja sekä taloudellisia ja sosiaalisia etuja, ja tavoitteena olisi oltava, että kaatopaikalle hyväksytään vain jäännösjätettä. Pitkäaikaisilla investoinneilla infrastruktuuriin sekä tutkimukseen ja innovointiin on keskeinen asema vähennettäessä erikseen kerätystä jätteestä jäävän sellaisen jäännösjätteen määrää, jonka kierrätys tai muu hyödyntäminen ei ole teknisesti, ympäristön kannalta tai taloudellisesti toteutettavissa tällä hetkellä.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Poliittisten ja yhteiskunnallisten kannustimien, joilla rajoitetaan edelleen kaatopaikalle sijoittamista kestävänä keinona luonnonvarojen käsittelemiseksi kiertotaloudessa, olisi noudatettava direktiivin 2008/98/EY 4 artiklassa säädettyä jätehuollon hierarkiaa, ja niissä olisi sovellettava ehdottomasti lähestymistapaa, jossa jätteen syntymisen ehkäiseminen on etusijalla ja jossa kunnioitetaan ennalta varautumisen periaatetta.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Käsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista ottaa käyttöön biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia uusia rajoituksia kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan mukaisesti.
(6)  Biohajoava yhdyskuntajäte muodostaa suuren osan yhdyskuntajätteestä. Käsittelemättömän biohajoavan jätteen sijoittamisella kaatopaikalle on huomattavia kielteisiä ympäristövaikutuksia, sillä se aiheuttaa kasvihuonekaasujen päästöjä ja pinta- ja pohjaveden, maaperän ja ilman pilaantumista. Vaikka direktiivissä 1999/31/EY vahvistetaan biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen vähentämistä koskevat tavoitteet, on aiheellista ottaa käyttöön biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikalle koskevia uusia rajoituksia kieltämällä sellaisen biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle, joka kerätään erikseen direktiivin 2008/98/EY 22 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Kaatopaikkarajoituksia koskevien tavoitteiden asettaminen helpottaa edelleen jätteen erilliskeräystä, lajittelua ja kierrätystä, ja siten voidaan välttää mahdollisesti kierrätettävien materiaalien jääminen alimmaksi jätehierarkiassa.
(7)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä kehittäneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Kaatopaikkarajoituksia koskevien selkeiden ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen kannustaa investointeihin, jotta voidaan helpottaa edelleen erilliskeräystä, lajittelua ja kierrätystä ja siten välttää mahdollisesti kierrätettävien materiaalien jääminen alimmalle tasolle jätehierarkiassa.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen vähentäminen on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla jätehierarkian mukaisesti. Vähentämisellä olisi estettävä liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätettä käsitteleviin laitoksiin esimerkiksi käsittelemättömän yhdyskuntajätteen energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten, sillä se voisi haitata yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. Vastaavasti, vaikka jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten. Tämän tarkoituksena on myös estää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Jotta voitaisiin varmistaa direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän direktiivin 5 artiklassa määritellyn kaatopaikkoja koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, niille jäsenvaltioille, jotka voivat saada lisäaikaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen, olisi lisäksi annettava lisäaikaa myös tässä direktiivissä säädetyn kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoitteen täyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.
(8)  Kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen minimointi on tarpeen, jotta estetään haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja varmistetaan taloudellisesti arvokkaiden jätemateriaalien asteittainen ja tehokas hyödyntäminen asianmukaisen jätehuollon avulla direktiivissä 2008/98/EY säädetyn jätehierarkian mukaisesti. Tällainen kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen minimointi edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuoltoon monissa jäsenvaltioissa. Parantamalla jätteen keräystä ja käsittelyä koskevia tilastoja ja jätevirtojen jäljitettävyyttä olisi voitava estää liiallisen kapasiteetin kehittyminen jäännösjätteen käsittelyyn esimerkiksi energian hyödyntämistä varten, sillä se voisi haitata yhdyskuntajätteen valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen unionin pitkän aikavälin tavoitteiden toteuttamista. Vastaavasti, vaikka jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaatopaikoille sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä, kyseisen velvoitteen täyttäminen ei saisi johtaa ylikapasiteetin luomiseen jäännösyhdyskuntajätteen käsittelyä varten. Tämän tarkoituksena on myös estää ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Joissakin jäsenvaltioissa ylikapasiteettiin energian hyödyntämistä tai perustason mekaanis-biologista käsittelyä varten johtaneiden äskettäin tehtyjen investointien perusteella on erittäin tärkeää antaa selvä signaali jätealan toimijoille ja jäsenvaltioille, jotta vältytään investoinneilta, jotka eivät ole sopusoinnussa kaatopaikka- ja jätepuitedirektiiveissä säädettyjen pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Näistä syistä voitaisiin harkita yhdyskuntajätteen polttorajoitusta valmistelua uudelleenkäytettäväksi ja kierrätystä koskevien, direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa ja direktiivin 1999/31/EY 5 artiklassa säädettyjen tavoitteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin varmistaa direktiivin 2008/98/EY 11 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja tämän direktiivin 5 artiklassa määritellyn kaatopaikkoja koskevan vähentämistavoitteen välinen johdonmukaisuus sekä kyseisten tavoitteiden täyttämiseen tarvittavan infrastruktuurin ja investointien koordinoitu suunnittelu, niille jäsenvaltioille, jotka voivat saada lisäaikaa yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteiden saavuttamiseen, olisi lisäksi annettava lisäaikaa myös tässä direktiivissä säädetyn kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoitteen täyttämiseen vuoteen 2030 mennessä.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi komission olisi edistettävä koordinointia sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja talouden eri alojen välillä. Vaihtoa voitaisiin helpottaa viestintäfoorumeilla, joiden avulla voitaisiin tiedottaa uusista teollisista ratkaisuista ja antaa parempi yleiskuva käytettävissä olevasta kapasiteetista, edistää yhteyksien luomista jätealan ja muiden alojen välille ja tukea teollista symbioosia.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)   Komission olisi edistettävä koordinointia sekä tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden, alueviranomaisten ja erityisesti paikallisviranomaisten välillä ottaen mukaan kaikki asiaankuuluvat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten työmarkkinaosapuolet ja ympäristö- ja kuluttajajärjestöt.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
(8 c)   Jotta tämän direktiivin tavoitteet voidaan panna täytäntöön ja niitä voidaan valvoa asianmukaisesti, on tarpeen varmistaa, että kaatopaikkojen sijaintialueiden paikallisviranomaiset tunnustetaan asiaankuuluviksi toimijoiksi, koska nämä kärsivät välittömästi kaatopaikalle sijoittamisen seurauksista. Sen vuoksi olisi varmistettava ennalta tapahtuva julkinen ja demokraattinen kuuleminen kunnissa ja kuntarajat ylittävillä alueilla, joille kaatopaikka on tarkoitus sijoittaa, ja paikallisväestölle olisi taattava asianmukainen korvaus.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 d kappale (uusi)
(8 d)   Komission olisi taattava, että kaikki unionin kaatopaikat tarkastetaan, jotta varmistetaan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asianmukainen täytäntöönpano.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.
(9)  Tämän direktiivin paremman, nopeamman ja yhdenmukaisemman täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä täytäntöönpanon heikkouksien ennakoimiseksi olisi otettava käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, joka helpottaisi puutteiden löytämistä ja toimien toteuttamista ennen määräaikoja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtoa eri toimijoiden välillä.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat komissiolle oleellisia, jotta se voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista eri jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusta koskeva kertomus. Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioilta olisi edellytettävä, että ne käyttävät direktiivissä 1999/31/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.
(11)  Jäsenvaltioiden raportoimat tilastotiedot ovat komissiolle oleellisia, jotta se voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista eri jäsenvaltioissa. Raportoitujen tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava laatimalla yhteinen menetelmä luotettaviin lähteisiin perustuvan tiedon keräämistä ja käsittelyä varten sekä ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertailemalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tietojen laaduntarkastusta koskeva kertomus. Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi käytettävä direktiivissä 1999/31/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan komission yhteistyössä kansallisten tilastotoimistojen ja jätehuollosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa kehittämää yhteistä menetelmää.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Direktiivin 1999/31/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi ja erityisesti sen liitteiden mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen komissiolle olisi siirrettävä perustamissopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 16 artiklaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. Liitteitä olisi voitava muuttaa ainoastaan tämän direktiivin periaatteiden mukaisesti. Tätä varten liitteen II osalta komission olisi otettava huomioon liitteessä II esitetyt testausta ja kelpoisuusperusteita koskevat yleiset periaatteet ja menettelyt. Lisäksi jokaiselle kaatopaikkaluokalle olisi vahvistettava erityisperusteet ja testausmenetelmät ja niihin liittyvät raja-arvot, mukaan lukien tarvittaessa erityiset kaatopaikkatyypit kussakin luokassa, myös maanalaiset varastot. Komissio hyväksyy liitteisiin liittyvät valvonnan, näytteiden oton ja analyysimenetelmien standardointiehdotukset tarvittaessa kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
(12)  Direktiivin 1999/31/EY muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteiden mukauttamista tieteen ja tekniikan kehitykseen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Liitteitä olisi voitava muuttaa ainoastaan tämän direktiivin periaatteiden mukaisesti. Tätä varten liitteen II osalta komission olisi otettava huomioon liitteessä II esitetyt testausta ja kelpoisuusperusteita koskevat yleiset periaatteet ja menettelyt. Lisäksi jokaiselle kaatopaikkaluokalle olisi vahvistettava erityisperusteet ja testausmenetelmät ja niihin liittyvät raja-arvot, mukaan lukien tarvittaessa erityiset kaatopaikkatyypit kussakin luokassa, myös maanalaiset varastot. Komission olisi tarvittaessa hyväksyttävä liitteisiin liittyvät valvonnan, näytteiden oton ja analyysimenetelmien standardointiehdotukset kahden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 1999/31/EC yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 3 artiklan 3 kohdan, liitteessä I olevan 3.5 kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201117 mukaisesti.
(13)  Jotta voidaan varmistaa direktiivin 1999/31/EY yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee tavanomaisen jätteen sijoittamisen määritelmää, kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määrittelemiseen tietyissä olosuhteissa käytettävää menetelmää ja, koska jätteen näytteenotto saattaa olla näytteiden edustavuuden kannalta ja teknisesti hyvin ongelmallista eri jätetyyppien heterogeenisen luonteen vuoksi, jätteen näytteenoton eurooppalaisen standardin kehittämistä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201117 mukaisesti.
__________________
__________________
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava suunnitelmien laatiminen kaatopaikkojen ja niiden pilaamien alueiden kestävää ennallistamista ja kestävää vaihtoehtoista käyttöä varten.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
(16 b)   Tämä direktiivi on hyväksytty ottaen huomioon paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa annetut sitoumukset, ja se olisi pantava täytäntöön ja sitä olisi sovellettava kyseisen sopimuksen sisältämien ohjeiden mukaisesti.
Tarkistus 52/rev
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
1 artikla – -1 kohta (uusi)
-1)  Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:
”-1. Kierrätettävän ja hyödynnettävissä olevan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen lopettaminen on perusedellytys sille, että voidaan tukea unionin siirtymistä kohti kiertotaloutta.”
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
2 artikla – a alakohta
a)  sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY* 3 artiklassa säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’jätteen tuottajan’, ’jätteen haltijan’, ’jätehuollon’, ’erilliskeräyksen’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’ ja ’loppukäsittelyn’ määritelmiä;
a)  sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY* 3 artiklassa säädettyjä ’jätteen’, ’yhdyskuntajätteen’, ’vaarallisen jätteen’, ’tavanomaisen jätteen’, ’jätteen tuottajan’, ’jätteen haltijan’, ’jätehuollon’, ’erilliskeräyksen’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’ ja ’loppukäsittelyn’ määritelmiä;
__________________
__________________
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
2 artikla – a alakohta (uusi)
a a)   lisätään a alakohta seuraavasti:
”a a) ’jäännösjätteellä’ käsittelystä tai hyödyntämistoimesta, kierrätys mukaan luettuna, aiheutunutta jätettä, jota ei voida enää hyödyntää ja joka on näin ollen loppukäsiteltävä;”
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
2 artikla – m alakohta
b a)   muutetaan m alakohta seuraavasti:
m)  "biohajoavalla jätteellä" jätettä, joka voi hajota anaerobisesti tai aerobisesti, kuten elintarvike- ja puutarhajätteet sekä paperi ja kartonki;
”m) biohajoavalla jätteellä’ elintarvike- ja puutarhajätettä, paperia, kartonkia, puuta sekä mitä tahansa muuta jätettä, joka voi hajota anaerobisesti tai aerobisesti;
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
3 artikla – 3 kohta
1 a)   Muutetaan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Jäsenvaltiot saavat harkintansa mukaan ilmoittaa, että tämän direktiivin 17 artiklalla perustetun komitean määrittelemien sellaisten tavanomaisten jätteiden sijoittaminen, jotka ovat muuta kuin pysyvää jätettä ja jotka syntyvät mineraalivarojen etsimisessä, louhinnassa, rikastamisessa ja varastoinnissa sekä louhostoiminnassa ja jotka sijoitetaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai vaaraa ihmisten terveydelle, voidaan vapauttaa liitteessä I olevan 2 kohdan ja 3 kohdan 1–3 alakohdan säännösten soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 75/442/ETY soveltamista.
3. Jäsenvaltiot saavat harkintansa mukaan ilmoittaa, että sellaisten tavanomaisten jätteiden sijoittaminen, jotka ovat muuta kuin pysyvää jätettä ja jotka syntyvät mineraalivarojen etsimisessä, louhinnassa, rikastamisessa ja varastoinnissa sekä louhostoiminnassa ja jotka sijoitetaan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai vaaraa ihmisten terveydelle, voidaan vapauttaa liitteessä I olevan 2 kohdan ja 3 kohdan 1–3 alakohdan säännösten soveltamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 75/442/ETY soveltamista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tarkoitetaan tavanomaisen jätteen sijoittamisella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 1 kohta
-a)   korvataan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strategia kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä ja ilmoitettava komissiolle tästä strategiasta. Strategian tulee sisältää erityisesti kierrätykseen, kompostointiin, biokaasun tuottamiseen tai materiaalien tai energian hyödyntämiseen liittyvät toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 kuukauden kuluessa 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon kansallisista strategioista.
1. Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen strategia yhteistyössä jätehuollosta vastaavien alue- ja paikallisviranomaisten kanssa biohajoavan jätteen kaatopaikalle sijoittamisen asteittaiseksi lopettamiseksi viimeistään kahden vuoden kuluttua 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä ja ilmoitettava komissiolle tästä strategiasta. Strategian tulee sisältää erityisesti kierrätykseen, kompostointiin, biokaasun tuottamiseen, materiaalien hyödyntämiseen tai edellä mainittujen ollessa mahdottomia energian talteenottoon liittyvät toimenpiteet 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 30 kuukauden kuluessa 18 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivästä kertomuksen, jossa se esittää yhteenvedon kansallisista strategioista.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 3 kohta – f alakohta
f)  jäte, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan nojalla.
f)  jäte, joka on kerätty erikseen direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan nojalla, ja pakkaukset ja pakkausjäte, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 94/62/EY 3 artiklassa.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 10 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.
5.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoteen 2030 mennessä kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä vähenee 5 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Jäsenvaltiot hyväksyvät 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä tavanomaiselle jätteelle tarkoitetuille kaatopaikoille vain jäännösyhdyskuntajätettä.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Kreikalle, Kroatialle, Latvialle, Maltalle, Romanialle, Slovakialle ja Virolle voidaan myöntää viisi vuotta lisäaikaa 5 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseen. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan soveltaa tätä säännöstä vähintään 24 kuukautta ennen 5 kohdassa säädettyä määräaikaa. Jos määräaikaa pidennetään, jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet, jotka tarvitaan kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttiin syntyvän yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä.
Jäsenvaltio voi pyytää viiden vuoden lisäaikaa 5 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseen, jos se on sijoittanut kaatopaikalle yli 65 prosenttia yhdyskuntajätteestään vuonna 2013.
Jäsenvaltion on toimitettava komissiolle pyyntö tällaisen lisäajan saamiseksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 6 kohta – 2 alakohta
Ilmoitukseen on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään tavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ennen uuden määräajan päättymistä tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelmaan on sisällyttävä myös yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvio odotetuista vaikutuksista.
Lisäaikaa koskevaan pyyntöön on liitettävä täytäntöönpanosuunnitelma, jossa esitetään tavoitteen noudattamisen varmistamiseksi ennen uuden määräajan päättymistä tarvittavat toimenpiteet. Suunnitelma on laadittava voimassa olevien jätehuoltosuunnitelmien arvioinnin perusteella, ja siihen on sisällyttävä myös yksityiskohtainen aikataulu ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja arvio odotetuista vaikutuksista.
Lisäksi kolmannessa alakohdassa tarkoitetun suunnitelman on täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:
a)   suunnitelmassa käytetään asianmukaisia taloudellisia välineitä, joilla kannustetaan direktiivin 2008/98/EY 4 artiklan 1 kohdan mukaisen jätehierarkian soveltamiseen;
b)   suunnitelmassa osoitetaan rakenne- ja koheesiorahastojen tehokas ja vaikuttava käyttö sellaisten osoitettavissa olevien pitkän aikavälin investointien avulla, joilla pyritään rahoittamaan asiaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan jätehuollon infrastruktuurin kehittämistä;
c)   suunnitelmalla tuotetaan laadukkaita tilastoja ja laaditaan selkeitä ennusteita jätehuoltokapasiteetista sekä tämän artiklan 5 kohdassa, direktiivin 94/62/EY 5 ja 6 artiklassa ja direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisesta;
d)   suunnitelmassa on vahvistettu direktiivin 2008/98/EY 29 artiklassa tarkoitettu jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeva ohjelma.
Komissio arvioi, täyttyvätkö neljännen alakohdan a–d alakohdassa asetetut vaatimukset.
Ellei komissio vastusta esitettyä suunnitelmaa viiden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, lisäaikaa koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi.
Jos komissio vastustaa esitettyä suunnitelmaa, se pyytää kyseessä olevaa jäsenvaltiota toimittamaan tarkistetun suunnitelman kahden kuukauden kuluessa vastalauseiden vastaanottamisesta.
Komissio arvioi tarkistetun suunnitelman kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta ja ilmoittaa lisäaikaa koskevan pyynnön hyväksymisestä tai hylkäämisestä kirjallisesti. Jos komissio ei ole tehnyt päätöstä määräajan kuluessa, lisäaikaa koskeva pyyntö katsotaan hyväksytyksi.
Komissio ilmoittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille päätöksistään kahden kuukauden kuluessa kyseisten päätösten tekemisestä.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 7 kohta
7.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 mahdollisuutta tiukentaa 5 kohdassa vahvistettua tavoitetta ja ottaa käyttöön muuta kuin yhdyskuntajätettä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskevia rajoituksia. Tätä varten komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa ehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
7.  Komissio tarkastelee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018 mahdollisuutta ottaa käyttöön muuta kuin yhdyskuntajätettä olevan tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista koskeva tavoite ja rajoituksia. Tätä varten komission kertomus, jonka liitteenä on tarvittaessa säädösehdotus, lähetetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
5 artikla – 7 a kohta (uusi)
c a)   lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
7 a.   Komissio tarkastelee edelleen mahdollisuutta ehdottaa sääntelykehystä tehostetulle kaatopaikkalouhinnalle, jotta voidaan ottaa talteen nykyisillä kaatopaikoilla esiintyviä uusioraaka-aineita. Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä kartoitettava nykyiset kaatopaikat ja ilmoitettava niiden soveltuvuus tehostettuun kaatopaikkalouhintaan sekä jaettava tietoja.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 aartikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin sisältyy
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kertomukset asetetaan julkisesti saataville, ja niihin sisältyy
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
5 aartikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   esimerkkejä parhaista käytännöistä, joita käytetään eri puolilla unionia ja jotka voivat auttaa etenemään kohti 5 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
5 bartikla (uusi)
3 a)   Lisätään 5 b artikla seuraavasti:
”5 b artikla
Parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtaminen
Komissio perustaa foorumin, jonka avulla komissio ja jäsenvaltiot voivat vaihtaa keskenään säännöllisesti ja jäsennellysti parhaita käytäntöjä ja tietoja tämän direktiivin vaatimusten käytännön täytäntöönpanosta. Tämän vaihdon avulla taataan riittävä hallinto, täytäntöönpanon valvonta, rajatylittävä yhteistyö, parhaiden käytäntöjen, kuten innovaatiosopimusten, vaihtaminen ja vertaisarviointi. Lisäksi foorumin avulla kannustetaan edelläkävijöitä ja mahdollistetaan nopea eteneminen. Komissio asettaa foorumin tulokset yleisön saataville.”
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
6 artikla – a alakohta
3 b)   Muutetaan 6 artiklan a alakohta seuraavasti:
a)  kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä; kyseinen säännös ei koske pysyvää jätettä, jonka esikäsittely ei edistä 1 artiklan tavoitteiden saavuttamista vähentämällä jätteen määrää tai ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa;
a) kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan esikäsiteltyä jätettä; kyseinen säännös ei koske pysyvää jätettä, jonka esikäsittely ei ole teknisesti toteutettavissa, eikä muuta jätettä, jonka esikäsittely ei edistä tämän direktiivin 1 artiklan tavoitteiden saavuttamista vähentämällä jätteen määrää tai ihmisten terveydelle tai ympäristölle aiheutuvaa vaaraa, edellyttäen, että kyseinen jäsenvaltio täyttää tämän direktiivin 5 artiklan 2 kohdan mukaiset vähennystavoitteet ja direktiivin 2008/98/EY 11 artiklan mukaiset kierrätystavoitteet;
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
6 artikla – a alakohta – 2 alakohta
4)  lisätään 6 artiklan a alakohtaan virke seuraavasti:
4)  Lisätään 6 artiklan a alakohtaan alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän alakohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet eivät vaaranna direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden ja erityisesti sen 11 artiklassa säädettyjen uudelleenkäytettäväksi valmistelun ja kierrätyksen lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.”;
”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän alakohdan mukaisesti toteutettavat toimenpiteet eivät vaaranna direktiivin 2008/98/EY tavoitteiden ja erityisesti sen 11 artiklassa säädettyjen jätehierarkian sekä uudelleenkäytettäväksi valmistelun ja kierrätyksen lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista.”;
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
15 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.
1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 5 artiklan 2 ja 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat tiedot komissiolle kunkin kalenterivuoden osalta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 12 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty. Tiedot on toimitettava komission 5 kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen, 5 artiklan 5 kohdan tavoitetta koskevan kertomuksen on katettava 1 päivän tammikuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] ja 31 päivän joulukuuta [enter year of transposition of this Directive + 1 year] välinen ajanjakso.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
15 aartikla (uusi)
6 a)   Lisätään artikla seuraavasti:
”15 a artikla
Välineet toimivampaan kiertotalouteen siirtymisen edistämiseksi
Jäsenvaltioiden on tässä direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistääkseen hyödynnettävä asianmukaisia taloudellisia välineitä ja toteutettava muita toimenpiteitä, joilla kannustetaan soveltamaan jätehierarkiaa. Tällaisia välineitä ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a luetellut välineet ja toimenpiteet.”
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 b alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
15 bartikla (uusi)
6 b)   Lisätään 15 b artikla seuraavasti:
”15 b artikla
Kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määritteleminen
Komissio kehittää ja hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä menetelmän, jota käytetään kaatopaikkojen vedenläpäisykertoimen määrittelemiseen kenttäoloissa ja koko kaatopaikan alueella. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 c alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
15 cartikla (uusi)
6 c)   Lisätään 15 c artikla seuraavasti:
”15 c artikla
Jätteen näytteenoton eurooppalainen standardi
Komissio kehittää täytäntöönpanosäädöksillä jätteen näytteenoton eurooppalaisen standardin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltiot voivat ennen näiden täytäntöönpanosäädösten hyväksymistä soveltaa kansallisia standardeja ja menettelyjä.”
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Direktiivi 1999/31/EY
17 aartikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
Liite I – 3.5 kohta
9 a)   Poistetaan liitteessä I oleva 3.5 kohta.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)
Direktiivi 1999/31/EY
Liite II – 5 kohta
9 b)   Poistetaan liitteessä II oleva 5 kohta.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0031/2017).


Pakkaukset ja pakkausjätteet ***I
PDF 528kWORD 66k
Euroopan parlamentin tarkistukset 14. maaliskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY muuttamisesta (COM(2015)0596 – C8-0385/2015 – 2015/0276(COD))(1)
P8_TA(2017)0072A8-0029/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)   Koska unioni on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista ja koska huomattava määrä luonnonvaroja on nopeasti ehtymässä lyhyellä aikavälillä, keskeisenä haasteena on ottaa talteen mahdollisimman paljon resursseja unionissa ja tehostaa siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)
(-1 a) Jätehuolto on muutettava kestäväksi materiaalien hallinnaksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY1a tarkistaminen tarjoaa siihen mahdollisuuden.
__________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi ja sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja järkevän käytön varmistamiseksi sekä kiertotalouden edistämiseksi.
(1)  Unionin jätehuoltoa olisi parannettava ympäristön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä sen laadun parantamiseksi, ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä luonnonvarojen harkitun ja tehokkaan käytön varmistamiseksi, kiertotalouden periaatteiden edistämiseksi, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energian jakelun tehostamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi, unionin tuontiresurssiriippuvuuden vähentämiseksi, uusien taloudellisten mahdollisuuksien luomiseksi ja pitkän aikavälin kilpailukyvystä huolehtimiseksi. Todellisen kiertotalouden aikaansaamiseksi on toteutettava kestävää tuotantoa ja kulutusta koskevia lisätoimenpiteitä, joissa keskitytään tuotteiden koko elinkaareen siten, että voidaan säästää resursseja ja tehdä kierrosta suljettu. Resurssien tehokkaampi käyttö tuottaisi myös tuntuvia nettosäästöjä unionin yrityksille, viranomaisille ja kuluttajille, samalla kun vähennettäisiin vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Hyödyntämistä ja kierrätystä kestävänä keinona luonnonvarojen käsittelemiseksi kiertotaloudessa edistävien poliittisten ja yhteiskunnallisten kannustimien olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY1a 4 artiklassa säädettyä jätehuollon hierarkiaa, ja niissä olisi sovellettava ehdottomasti lähestymistapaa, jonka mukaan jätteen syntymisen ehkäiseminen on kierrätykseen nähden etusijalla.
__________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)   Roskaamisella sekä pakkausten ja pakkausjätteiden epäasianmukaisella loppukäsittelyllä on kielteisiä vaikutuksia sekä meriympäristöön että unionin talouteen, ja se muodostaa tarpeettomia riskejä kansanterveydelle. Moniin rannoilta yleisimmin löytyneisiin esineisiin sisältyy pakkausjätettä, jolla on pitkäaikaisia vaikutuksia ympäristöön, mikä puolestaan vaikuttaa matkailuun ja ihmisten mahdollisuuteen nauttia näistä luonnonalueista. Lisäksi meriympäristöön päätyvä pakkausjäte kumoaa jätehierarkian ensisijaisuusjärjestyksen, erityisesti koska vältetään uudelleenkäytön valmistelu, kierrätys ja muu talteenotto ennen sen epäasianmukaista loppukäsittelyä. Jotta voidaan vähentää pakkausjätteiden suhteettoman suurta osuutta merien roskaantumisesta, olisi asetettava sitova tavoite, jota tuetaan jäsenvaltioiden kohdennetuilla toimilla.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/62/EY13 vahvistettuja pakkausten ja pakkausjätteiden hyödyntämistä ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi muutettava lisäämällä pakkausjätteiden valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä, jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä kiertotalouteen.
(2)  Direktiivissä 94/62/EY vahvistettuja pakkausten ja pakkausjätteiden hyödyntämistä ja kierrätystä koskevia tavoitteita olisi muutettava lisäämällä pakkausjätteiden kierrätystä, jotta voidaan paremmin ilmentää unionin halua siirtyä kiertotalouteen.
__________________
13 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/62/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1994, pakkauksista ja pakkausjätteistä (EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10).
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Olisi asetettava erillisiä uudelleenkäyttöä koskevia määrällisiä tavoitteita, jotka jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan edistääkseen uudelleenkäytettäviä pakkauksia edistäen samalla työpaikkojen luomista ja resurssien säästöä.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
(2 b)   Pakkausten uudelleenkäytön lisääminen voisi vähentää toimitusketjun yleisiä kustannuksia sekä pakkausjätteiden ympäristövaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi tuettava sellaisten uudelleenkäytettävien pakkausten markkinoille saattamista, jotka voidaan kierrättää elinkaarensa lopussa.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
(2 c)   Tietyissä tilanteissa, kuten elintarvikepalveluissa, tarvitaan kertakäyttöisiä pakkauksia elintarvikehygienian ja kuluttajien terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi otettava tämä huomioon ehkäisevien toimien kehittämisessä ja edistettävä tällaisten pakkausten kierrättämisen helpottamista.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi olisi direktiivin 94/62/EY määritelmät yhdenmukaistettava jätteisiin yleisesti sovellettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY14 määritelmien kanssa.
(3)  Jätelainsäädännön yhdenmukaistamiseksi olisi direktiivin 94/62/EY määritelmät tarvittaessa yhdenmukaistettava jätteisiin yleisesti sovellettavan direktiivin 2008/98/EY määritelmien kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pakkausten ja pakkausjätteiden erityispiirteitä.
__________________
14 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Direktiivissä 94/62/EY asetettujen pakkausjätteiden valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien tavoitteiden tiukentamisesta saataisiin selkeitä ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä.
(4)  Direktiivissä 94/62/EY asetettujen pakkausjätteiden kierrätystä koskevien tavoitteiden tiukentamisesta saataisiin selkeitä ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Jätteen syntymisen ehkäiseminen on tehokkain tapa parantaa resurssitehokkuutta, vähentää jätteiden ympäristövaikutuksia ja edistää korkealaatuisia kierrätysmateriaaleja. Siksi jäsenvaltioiden olisi noudatettava elinkaariajattelua, jonka tavoitteena on vähentää tuotteiden ympäristövaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimenpiteitä kannustaakseen uudelleenkäytettävien pakkausten käyttöön ja vähentääkseen sellaisten pakkausten kulutusta, joita ei voi kierrättää, ja liiallisia pakkauksia. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä riittäviä taloudellisia välineitä ja muita toimenpiteitä jätehierarkian soveltamisen kannustamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a olevia toimenpiteitä. Jätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevilla ponnisteluilla ei myöskään pidä vaarantaa pakkausten tehtävää suojella kuluttajien hygieniaa tai turvallisuutta.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)   Jäsenvaltioiden olisi luotava riittävät kannustimet jätehierarkian noudattamiseen, erityisesti taloudellisilla ja verotuksellisilla kannustimilla, joilla pyritään edistämään tässä direktiivissä vahvistettujen, pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Näitä taloudellisia kannustimia ovat kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut, ”maksa itse omat jätekustannuksesi” -järjestelmät, laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ja paikallisviranomaisille suunnatut kannustimet. Näiden toimenpiteiden olisi oltava osa kaikkien jäsenvaltioiden jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevia ohjelmia.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 c kappale (uusi)
(4 c)   Valtaosassa tapauksista pakkausten käyttäminen ja valitseminen riippuu pikemminkin tuottajasta kuin loppukäyttäjästä. Laajennettua tuottajan vastuuta koskevat järjestelmät ovat asianmukaisia sekä ehkäistäessä pakkausjätteiden muodostumista että luotaessa järjestelmiä, joilla varmistetaan kuluttajilta, muilta loppukäyttäjiltä tai jätevirroista saatavien käytettyjen pakkausten ja/tai pakkausjätteiden palauttaminen ja/tai keruu sekä kerättyjen pakkausten ja/tai pakkausjätteiden uudelleenkäyttö tai hyödyntäminen, mukaan lukien kierrätys.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 d kappale (uusi)
(4 d)   Jotta voidaan tehostaa pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemistä ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia edistäen samalla korkealaatuisia kierrätysmateriaaleja, tämän direktiivin liitteessä II vahvistettuja perusvaatimuksia olisi tarkasteltava uudestaan ja tarvittaessa muutettava, jotta voidaan lujittaa vaatimuksia, jotka parantavat uudelleenkäytettäväksi suunnittelua ja pakkausten korkealaatuista kierrätystä.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 e kappale (uusi)
(4 e)   Jäsenvaltioiden kansallisiin strategioihin olisi kuuluttava yleisen tietoisuuden lisääminen ja erilaiset kierrätetystä jätteestä valmistettujen tuotteiden kannustimet ja tuet, joilla kannustetaan investoimaan kierrätysteollisuuteen.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 f kappale (uusi)
(4 f)   Kestävän biotalouden edistäminen voi vähentää Euroopan riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista. Biopohjaisten kierrätettävien pakkausten ja kompostoitavien biologisesti hajoavien pakkausten markkinaolosuhteiden parantaminen ja kyseisten materiaalien käyttöä vaikeuttavan voimassa olevan lainsäädännön tarkistaminen tarjoaa mahdollisuuden edistää tutkimusta ja innovointia ja korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat raaka-aineet uusiutuvilla lähteillä pakkausten tuotannossa, kun se on hyödyllistä elinkaarinäkökulmasta katsottuna, ja tukea orgaanisen kierrätyksen jatkamista.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Pakkausjätteiden valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevien voimassa olevien tavoitteiden vaiheittaisella tiukentamisella olisi varmistettava, että taloudellisesti arvokkaat jätemateriaalit hyödynnetään vaiheittain ja tehokkaasti asianmukaisen jätehuollon avulla ja jätehierarkian mukaisesti. Näin olisi varmistettava, että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit syötetään takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen täytäntöönpanoa15 ja kiertotalouden muodostumista.
(5)  Pakkausjätteiden kierrätystä koskevien voimassa olevien tavoitteiden vaiheittaisella tiukentamisella olisi varmistettava, että taloudellisesti arvokkaat jätemateriaalit hyödynnetään vaiheittain ja tehokkaasti asianmukaisen jätehuollon avulla ja jätehierarkian mukaisesti. Näin olisi varmistettava, että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit syötetään takaisin Euroopan talouteen ja edistetään näin raaka-ainealoitteen täytäntöönpanoa15 ja kiertotalouden muodostumista, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta elintarviketurvallisuutta, kuluttajien terveyttä ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja koskevan lainsäädännön soveltamiseen.
__________________
__________________
15 COM(2013)0442.
15 COM(2013)0442.
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Kiertotaloudessa olisi toteutettava seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman nimenomaiset vaatimukset, joiden mukaan on kehitettävä myrkyttömien materiaalien kiertoa niin, että kierrätettyä jätettä voidaan käyttää tärkeänä ja luotettavana raaka-ainelähteenä unionissa.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)   Kierrätetyn materiaalin on täytettävä kaikki unionin kemikaalilainsäädännön vaatimukset sen jälkeen, kun se palautetaan taloudelliseen käyttöön sen perusteella, että sitä ei enää luokitella jätteeksi, joko siksi, että se täyttää tietyt jätteeksi luokittelun päättymistä koskevat vaatimukset, tai siksi, että se sisällytetään osaksi uutta tuotetta.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)
(5 c)   Kotitalouksien pakkausjätteet eroavat merkittävällä tavalla kaupan ja teollisuuden pakkausjätteistä. Jäsenvaltioiden olisi raportoitava molemmista jätevirroista erikseen, jotta niistä saadaan selkeä ja tarkka kuva.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet tarvittavaa jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Näin ollen on tärkeää asettaa selkeät toimintapoliittiset tavoitteet sen välttämiseksi, että kierrätettävät materiaalit jäävät alimmaksi jätehierarkiassa.
(6)  Useat jäsenvaltiot eivät ole vielä saaneet kierrätyksen edellyttämää jätehuoltoinfrastruktuuria täysin valmiiksi. Näin ollen on tärkeää asettaa selkeät toimintapoliittiset tavoitteet jätteiden syntymisen ehkäisemisen sekä jätteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen edellyttämien jätteenkäsittelylaitosten ja -laitteiden rakentamiselle sen välttämiseksi, että kierrätettävät materiaalit jäävät alimmaksi jätehierarkiassa, ja asettaa kannustimia kierrätykseen liittyvään innovatiiviseen jätehuoltoinfrastruktuuriin tehtäville investoinneille.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi ja kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi komission olisi edistettävä koordinointia ja tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja talouden eri alojen välillä. Vaihtoa voitaisiin helpottaa viestintäfoorumeilla, joiden avulla voitaisiin tiedottaa uusista teollisista ratkaisuista ja mahdollistaa paremman yleiskuvan saaminen käytettävissä olevasta kapasiteetista ja jotka edistäisivät myös yhteyksien luomista jätealan ja muiden alojen välille ja tukisivat alojen symbioosia.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Direktiivissä 2008/98/EY ja direktiivissä 1999/31/EY vahvistettujen kierrätystavoitteiden ja kaatopaikalle sijoittamista koskevien rajoitusten yhdistelmän johdosta direktiivissä 94/62/EY säädetyt unionin laajuiset pakkausjätteiden hyödyntämistä energiana ja kierrätystä koskevat tavoitteet eivät ole enää tarpeen.
(7)  Direktiivissä 2008/98/EY ja neuvoston direktiivissä 1999/31/EY1a vahvistettujen kierrätystavoitteiden ja kaatopaikalle sijoittamista koskevien rajoitusten yhdistelmän johdosta direktiivissä 94/62/EY säädetyt unionin laajuiset pakkausjätteiden hyödyntämistä energiana koskevat tavoitteet eivät ole enää tarpeen.
__________________
1a Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1).
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan taloudellisille toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Jäsenvaltioiden olisi kehittäessään kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnitellessaan investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti edistämällä jätteen syntymisen ehkäisemistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
(8)  Tässä direktiivissä vahvistetaan unionin jätehuollon pitkän aikavälin tavoitteet ja annetaan taloudellisille toimijoille ja jäsenvaltioille selkeä suunta tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia investointeja varten. Jäsenvaltioiden olisi kehittäessään kansallisia jätehuoltostrategioitaan ja suunnitellessaan investointeja jätehuoltoinfrastruktuuriin ja kiertotalouteen hyödynnettävä asianmukaisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoja jätehierarkian mukaisesti ja suunniteltava nämä strategiat ja investointisuunnitelmat siten, että ne suunnataan pääasiassa edistämään jätteen syntymisen ehkäisemistä ja jätteen uudelleenkäyttöä ja sen jälkeen kierrätystä jätehierarkian mukaisesti.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Säännöksiä kierrätystavoitteiden nostamisesta vuodesta 2030 alkaen on tarkistettava tämän direktiivin soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Sen laskemiseksi, onko valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu, jäsenvaltioiden olisi voitava ottaa huomioon tuotteet ja osat, jotka hyväksytyt uudelleenkäyttöä valmistelevat toiminnanharjoittajat ja panttijärjestelmät valmistelevat uudelleenkäyttöä varten. Näiden laskelmien yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat hyväksyttyjen uudelleenkäyttöä valmistelevien toiminnanharjoittajien ja panttijärjestelmien määrittämistä sekä tietojen keräämistä, todentamista ja toimittamista koskevat säännöt.
(11)  Kierrätystä koskevien tietojen yhdenmukaisen laskennan varmistamiseksi komission olisi hyväksyttävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämistä sekä tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista. Yhdenmukaistetun menetelmän hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden olisi voitava sen laskemiseksi, onko kierrätystä koskevat tavoitteet saavutettu, ottaa huomioon jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä tapahtuva metallien kierrätys.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Valmistelua uudelleenkäyttöön koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa tietojen toimittamista koskevat yhteiset säännöt. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja voidaan ottaa huomioon kierrätystavoitteen saavuttamisessa. Tästä syystä kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin on pääsääntöisesti perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavan jätteen määrään. Hallinnollisen taakan rajoittamiseksi jäsenvaltioiden olisi tiukkoja ehtoja soveltaen voitava toimittaa kierrätysasteita koskevat tiedot lajittelulaitosten tuotoksen perusteella. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei pitäisi vähentää materiaalien tai aineiden painohävikkiä, joka johtuu lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvistä mekaanisista ja/tai kemiallisista muuntamisprosesseista.
(12)  Kierrätystä koskevien tietojen luotettavuuden varmistamiseksi on oleellista vahvistaa tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista koskevat yhteiset säännöt. Vastaavasti on tärkeää säätää tarkemmin säännöistä, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot siitä, mitä on tosiasiallisesti kierrätetty ja voidaan ottaa huomioon kierrätystavoitteen saavuttamisessa. Tavoitteiden saavuttamisen laskennan olisi perustuttava yhteen yhdenmukaiseen menetelmään, jolla estetään hylätyn jätteen ilmoittaminen kierrätetyksi. Tätä varten kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevan raportoinnin on perustuttava lopulliseen kierrätysprosessiin sijoitettavan jätteen määrään. Kierrätetyksi jätteeksi ilmoitetun jätteen painosta ei pitäisi vähentää materiaalien tai aineiden painohävikkiä, joka johtuu lopulliseen kierrätysprosessiin sisältyvistä mekaanisista ja/tai kemiallisista muuntamisprosesseista.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Jäsenvaltioiden toimittamat tilastotiedot ovat välttämättömiä, jotta komissio voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa. Tilastojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yksi vastaanottopiste kaikelle jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laaduntarkastusraportti.
(14)  Jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ovat välttämättömiä, jotta komissio voi arvioida jätelainsäädännön noudattamista kaikissa jäsenvaltioissa. Ilmoitettujen tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailtavuutta olisi parannettava ottamalla käyttöön yhteinen menetelmä luotettaviin lähteisiin perustuvan tiedon keräämistä ja käsittelemistä varten sekä yksi vastaanottopiste jätetiedolle, poistamalla tarpeettomat raportointivaatimukset, vertaamalla kansallisia raportointimenetelmiä sekä ottamalla käyttöön tiedon laadun tarkastuksia koskeva raportointi.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden kannalta. Tästä syystä olisi vaadittava, että jäsenvaltiot direktiivissä 94/51/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan käytettävät uusinta komission ja kansallisten tilastotoimistojen kehittämää menetelmää.
(16)  Jätehuollon tilastotietojen raportoinnin luotettavuus on erittäin tärkeää tehokkaan täytäntöönpanon ja jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuuden kannalta. Tästä syystä olisi vaadittava, että jäsenvaltiot direktiivissä 94/62/EY vahvistettujen tavoitteiden noudattamista koskevia kertomuksia laatiessaan käyttävät yhteistä tietojen keruu- ja käsittelymenetelmää, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten tilastotoimistojen ja jätehuollosta vastaavien kansallisten viranomaisten kanssa.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Jäsenvaltioiden olisi toimitettava pyydettäessä viipymättä komissiolle kaikki tiedot, joiden avulla voidaan arvioida tämän direktiivin täytäntöönpanoa kokonaisuudessaan sekä vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten terveyteen.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Direktiivin 94/62/EY täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 mukaisesti valta antaa 6 a artiklan 2 ja 5 kohtaa, 11 artiklan 3 kohtaa, 19 artiklan 2 kohtaa ja 20 artiklaa koskevia säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
(17)  Direktiivin 94/62/EY täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä kierrätystavoitteiden saavuttamisen laskentasäännöistä, tietyistä poikkeuksista tiettyjen kierrätettävien materiaalien raskasmetallien enimmäispitoisuuksissa, tuotekierroista ja pakkaustyypeistä, tietojen keruuta ja käsittelyä koskevasta yhteisestä menetelmästä ja kierrätystavoitteiden saavuttamista koskevien tietojen toimittamismuodosta sekä pakkauksen määritelmästä laadittuun kuvaavien esimerkkien luetteloon tehtävistä muutoksista ja tämän direktiivin soveltamisessa havaituista vaikeuksista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset direktiivin 94/62/EC täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa 12 artiklan 3 d kohdan ja 19 artiklan osalta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201116 mukaisesti.
(18)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset direktiivin 94/62/EY täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa mukautusten tekemiseksi käytettyjen pakkausmateriaalien luonnetta koskevaan tunnistamisjärjestelmään teknisen ja tieteellisen kehityksen johdosta. Täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201116 mukaisesti.
__________________
__________________
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käyttöön otetaan kaikkia unionin työntekijöitä koskevia korkean tason työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia unionin nykyisten säännösten mukaisesti ja tavalla, joka vastaa joidenkin tuotanto-, kierrätys- ja jätealojen työntekijöihin kohdistuvia erityisiä riskejä.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
1 artikla – 2 kohta
-1)   Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Tätä varten tässä direktiivissä säädetään toimenpiteistä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on pakkausjätteiden syntymisen ehkäiseminen ja muina perusperiaatteina pakkausten uudelleenkäyttö, kierrätys ja muunlainen pakkausjätteiden hyödyntäminen sekä sitä kautta näiden jätteiden loppusijoituksen vähentäminen.
2. Tätä varten tässä direktiivissä säädetään toimenpiteistä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on pakkausjätteiden syntymisen ehkäiseminen ja muina perusperiaatteina pakkausten uudelleenkäyttö, kierrätys ja muunlainen pakkausjätteiden hyödyntäminen sekä sitä kautta näiden jätteiden loppusijoituksen vähentäminen, jotta voidaan edistää siirtymistä kohti kiertotaloutta.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
3 artikla – 2 a kohta (uusi)
b a)   lisätään kohta seuraavasti:
”2 a. ’biopohjaisella pakkauksella’ pakkausta, joka on valmistettu biologisista materiaaleista lukuun ottamatta geologisiin muodostumiin sisältyviä aineksia ja/tai fossiileja;”
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Direktiivi 94/62/EY
3 artikla – 3–10 kohta
c)  Poistetaan 3–10 kohta;
c)  poistetaan 3 ja 4 kohta sekä 6–10 kohta;
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
3 artikla – 2 kohta
Lisäksi sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklassa vahvistettuja ’jätteen’, ’jätteen tuottajan’, ’jätteen haltijan’, ’jätehuollon’, ’keräyksen’, ’erilliskeräyksen’, ’ehkäisemisen’, ’uudelleenkäytön’, ’käsittelyn’, ’hyödyntämisen’, ’uudelleenkäytön valmistelun’, ’kierrätyksen’, ’lopullisen kierrätysprosessin’ ja ’loppukäsittelyn’ määritelmiä.
Lisäksi sovelletaan direktiivin 2008/98/EY 3 artiklassa vahvistettuja ’jätteen’, ’jätteen tuottajan’, ’jätteen haltijan’, ’jätehuollon’, ’keräyksen’, ’erilliskeräyksen’, ’ehkäisemisen’, ’lajittelun’, ’yhdyskuntajätteen’, ’teollisuuden ja kaupan jätteen’, ’käsittelyn’, ’hyödyntämisen’, ’kierrätyksen’, ’orgaanisen kierrätyksen’, ’lopullisen kierrätysprosessin’ ’roskien’ ja ’loppukäsittelyn’ määritelmiä.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tällaisiin muihin toimenpiteisiin voivat kuulua kansalliset ohjelmat, laajennettuun tuottajan vastuuseen liittyvät aloitteet pakkausten ympäristövaikutusten minimoimiseksi tai niitä vastaavat toimenpiteet, joista päätetään tarvittaessa taloudellisia toimijoita kuullen, ja joiden avulla pyritään kokoamaan yhteen ja hyödyntämään jäsenvaltioissa toteutetut erilaiset pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat aloitteet. Kyseisten toimenpiteiden on oltava tämän direktiivin tarkoituksen mukaisia, sellaisena kuin se on määriteltynä 1 artiklan 1 kohdassa.
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä pakkausten ympäristövaikutuksen minimoimiseksi ja direktiivin 2008/98/EY 9 artiklan ‑1 kohdassa säädettyjen jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin on kuuluttava 8 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa määritelty laajennettu tuottajan vastuu sekä kannustimet uudelleenkäytettävien pakkausten käytölle.
Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä vähentääkseen pysyvästi kierrätyskelvottomien ja liiallisten pakkausten kulutusta. Tällaisilla toimenpiteillä ei saa vaarantaa elintarvikehygieniaa tai -turvallisuutta.
Lisäksi jäsenvaltiot voivat toteuttaa muita toimenpiteitä, joista päätetään taloudellisia toimijoita sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjä kuullen ja joiden avulla pyritään kokoamaan yhteen ja hyödyntämään jäsenvaltioissa toteutetut erilaiset pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat aloitteet.
Kyseisten toimenpiteiden on oltava tämän direktiivin tarkoituksen mukaisia, sellaisena kuin se on määriteltynä 1 artiklan 1 kohdassa.
Jäsenvaltioiden on hyödynnettävä riittäviä taloudellisia välineitä ja toimenpiteitä jätehierarkian soveltamisen kannustamiseksi. Tällaisia välineitä ja toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi direktiivin 2008/98/EY liitteessä IV a luetellut välineet ja toimenpiteet.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
4 artikla – 3 kohta
2 a)   Korvataan 4 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Komissio antaa tarvittaessa ehdotuksia toimenpiteistä, joilla lujitetaan ja täydennetään olennaisten vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa ja joilla varmistetaan, että uusi pakkaus saatetaan markkinoille vain, jos tuottaja on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet sen ympäristövaikutusten minimoimiseksi pakkauksen perustehtäviä vaarantamatta.
3. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ehdotuksia toimenpiteistä, joilla saatetaan olennaiset vaatimukset ajan tasalle, lujitetaan ja täydennetään näiden vaatimusten täytäntöönpanon valvontaa, jotta varmistetaan, että uusi pakkaus saatetaan markkinoille vain, jos tuottaja on toteuttanut kaikki tarvittavat toimenpiteet sen ympäristövaikutusten minimoimiseksi pakkauksen perustehtäviä vaarantamatta. Komissio esittää kaikkia sidosryhmiä kuultuaan säädösehdotuksen vaatimusten saattamiseksi ajan tasalle ja erityisesti uudelleenkäytettäväksi suunnittelun ja korkealaatuisen kierrätyksen parantamiseksi.”
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 b alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
4 artikla – 3 a kohta (uusi)
2 b)   Lisätään 4 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Jäsenvaltioiden on kannustettava, kun se on elinkaarinäkökulmasta ympäristölle hyödyllistä, biopohjaisten kierrätettävien pakkausten ja biologisesti hajoavien kompostoitavien pakkausten käyttöä toteuttamalla esimerkiksi seuraavia toimia:
a)   tällaisten pakkausten käytön edistäminen muun muassa taloudellisia välineitä hyödyntämällä;
b)   tällaisten tuotteiden markkinaolosuhteiden parantaminen;
c)   näiden tuotteiden käyttöä haittaavan voimassaolevan lainsäädännön tarkistaminen.”
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 c alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
5 artikla – otsikko
2 c)  (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.
Uudelleenkäyttö
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 d alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
5 artikla – 1 kohta
2 d)   Korvataan 5 artiklan 1 kohta seuraavasti:
Jäsenvaltiot voivat perustamissopimuksen mukaisesti edistää sellaisten pakkausten uudelleenkäyttöön liittyviä järjestelmiä, joita voidaan käyttää uudelleen aiheuttamatta vahinkoa ympäristölle.
”1. Jätehierarkian mukaisesti jäsenvaltioiden on edistettävä perustamissopimuksen mukaisesti sellaisten pakkausten uudelleenkäyttöön liittyviä järjestelmiä, joita voidaan käyttää uudelleen aiheuttamatta vahinkoa ympäristölle ja vaarantamatta elintarvikehygieniaa tai kuluttajien turvallisuutta.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 e alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
5 artikla – 1 a kohta (uusi)
2 e)   Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Jäsenvaltioiden on pyrittävä saavuttamaan seuraavat pakkausten uudelleenkäyttöä koskevat tavoitteet:
a)   viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 käytetään uudelleen vähintään 5 prosenttia kaikkien pakkausjätteiden painosta;
b)   viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 käytetään uudelleen vähintään 10 prosenttia kaikkien pakkausjätteiden painosta.”
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 f alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
5 artikla – 1 b kohta (uusi)
2 f)   Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 b. Uudelleenkäyttötoimien kannustamiseksi jäsenvaltiot voivat toteuttaa muun muassa seuraavia toimia:
–   uudelleenkäytettävien pakkaustuotteiden pantillisen palautusjärjestelmän käyttö;
–   vuosittain markkinoille saatettavien uudelleenkäytettävien pakkausten pakkausvirtakohtaisen vähimmäisosuuden asettaminen;
–   asianmukaisten taloudellisten kannustimien vahvistaminen uudelleenkäytettävien pakkausten valmistajille.”
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 g alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
5 artikla – 1 c kohta (uusi)
2 g)   Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 c. Pakkaukset ja uudelleenkäytetyt pakkaukset, jotka on kerätty pantillisen palautusjärjestelmän avulla, voidaan ottaa huomioon laskettaessa kansallisten jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien tavoitteiden täyttymistä.”
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – otsikko
a)  Korvataan otsikko otsikolla ”Hyödyntäminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys”;
a)  korvataan otsikko otsikolla ”Hyödyntäminen ja kierrätys”;
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – -1 kohta (uusi)
a a)   lisätään 6 artiklaan -1 kohta seuraavasti:
”-1. Jäsenvaltioiden on perustettava lajittelujärjestelmät kaikille pakkausmateriaaleille.”
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 65 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
f)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on kierrätettävä vähintään 70 prosenttia syntyneiden pakkausjätteiden painosta;
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat painoon perustuvat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteiden sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:
g)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 on täytettävä kierrätystä koskevat painoon perustuvat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteiden sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:
i)  muovi: 55 prosenttia
i)  muovi: 60 prosenttia
ii)  puu: 60 prosenttia
ii)  puu: 65 prosenttia
iii)  rautametallit: 75 prosenttia
iii)  rautametallit: 80 prosenttia
iv)  alumiini: 75 prosenttia
iv)  alumiini: 80 prosenttia
v)  lasi: 75 prosenttia
v)  lasi: 80 prosenttia
vi)  paperi ja kartonki: 75 prosenttia;
vi)  paperi ja kartonki: 90 prosenttia;
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on valmisteltava uudelleenkäyttöön ja kierrätettävä vähintään 75 prosenttia pakkausjätteiden painosta;
h)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on kierrätettävä vähintään 80 prosenttia syntyneiden pakkausjätteiden painosta;
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on täytettävä valmistelua uudelleenkäyttöön ja kierrätystä koskevat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:
i)  viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 on täytettävä kierrätystä koskevat painoon perustuvat vähimmäistavoitteet seuraavien pakkausjätteen sisältämien erityismateriaalien osalta seuraavasti:
i)  puu: 75 prosenttia
i)  puu: 80 prosenttia
ii)  rautametallit: 85 prosenttia
ii)  rautametallit: 90 prosenttia
iii)  alumiini: 85 prosenttia
iii)  alumiini: 90 prosenttia
iv)  lasi: 85 prosenttia
iv)  lasi: 90 prosenttia
v)   paperi ja kartonki: 85 prosenttia.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 3 kohta
3.  Pakkausjätteen, joka on toimitettu toiseen jäsenvaltioon uudelleenkäyttöön valmisteltavaksi, kierrätettäväksi tai hyödynnettäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa, voi ottaa huomioon 1 kohdan f–i alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ainoastaan se jäsenvaltio, jossa pakkausjätteet kerättiin.
3.  Pakkausjätteen, joka on toimitettu toiseen jäsenvaltioon kierrätettäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa, voi ottaa huomioon 1 kohdan f–i alakohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ainoastaan se jäsenvaltio, jossa pakkausjätteet kerättiin.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 4 kohta
c a)   korvataan 6 artiklan 4 kohta seuraavasti:
4.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa edistettävä kierrätetyistä pakkausjätteistä saatavien materiaalien käyttöä pakkausten ja muiden tuotteiden tuotannossa
4. Jäsenvaltioiden on edistettävä kierrätetyistä pakkausjätteistä saatavien materiaalien käyttöä, kun se on elinkaarinäkökulmasta hyödyllistä ja jätehierarkian mukaista, pakkausten ja muiden tuotteiden tuotannossa
a)  parantamalla kyseisten materiaalien markkinaedellytyksiä;
a)  parantamalla kyseisten materiaalien markkinaedellytyksiä;
b)  tarkistamalla nykyisiä säännöksiä, jotka estävät kyseisten materiaalien käytön.
b)  tarkistamalla nykyisiä säännöksiä, jotka estävät kyseisten materiaalien käytön;
b a)   käyttämällä uusioraaka-aineiden käyttöön kannustavia asianmukaisia taloudellisia välineitä, joista voidaan mainita tuotteiden kierrätettyä sisältöä edistävät toimenpiteet ja kestävien julkisten hankintojen kriteereiden soveltaminen;
b b)   edistämällä materiaaleja, jotka eivät kierrätettyinä vaaranna ihmisten terveyttä, kun niitä kierrätetään elintarvikkeiden kanssa kosketuksissa oleviksi materiaaleiksi.”
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 5, 8 ja 9 kohta
d)  Poistetaan 5, 8 ja 9 kohta;
d)  poistetaan 5 ja 9 kohta;
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – d a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
6 artikla – 8 kohta
d a)   korvataan 8 kohta seuraavasti:
8.  Komissio antaa mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2005 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanon edistymisestä ja vaikutuksista ympäristöön sekä sisämarkkinoiden toiminnasta. Kertomuksessa otetaan huomioon kussakin jäsenvaltiossa vallitsevat olosuhteet. Kertomus kattaa seuraavat asiat:
8. Tätä varten komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä 6 artiklassa vahvistettuja tavoitteita ja niiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä ottaen huomioon jäsenvaltioiden näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteuttamat parhaat käytännöt ja toimenpiteet.
Arviossaan komissio harkitsee seuraavien asettamista:
a)  olennaisten vaatimusten tehokkuuden, täytäntöönpanon ja noudattamisen arviointi;
a)  muiden pakkausten jätevirtoja koskevat tavoitteet;
b)  pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat lisätoimenpiteet pakkausten ympäristövaikutusten mahdollisimman tehokkaaksi vähentämiseksi vaarantamatta kuitenkaan niiden perustehtäviä;
b)  erilliset tavoitteet kotitalouksien pakkausjätteille ja kaupan ja teollisuuden pakkausjätteille.
c)   ympäristöä koskevan pakkausindikaattorin mahdollinen kehittäminen pakkausjätteiden ehkäisemisen yksinkertaistamiseksi ja tehostamiseksi;
Komissio laatii tätä varten kertomuksen, jonka liitteenä on tarvittaessa lainsäädäntöehdotus ja joka toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”
d)   pakkausjätteiden syntymisen ehkäisemistä koskevat suunnitelmat;
e)   uudelleenkäytön edistäminen ja etenkin uudelleenkäytön ja kierrätyksen kustannusten ja hyödyn vertailu;
f)   tuottajan vastuu sen rahoitukselliset näkökohdat mukaan lukien;
g)   pyrkimykset vähentää entisestään ja tarvittaessa viime kädessä poistaa raskasmetallit ja muut vaaralliset aineet pakkauksista vuoteen 2010 mennessä.
Kertomukseen liitetään tarpeen mukaan ehdotuksia tämän direktiivin asiaan liittyvien säännösten tarkistamiseksi, jollei tällaisia ehdotuksia siihen mennessä ole annettu.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 1 kohta
1.  Sen laskemiseksi, onko 6 artiklan 1 kohdan f–i alakohdassa asetetut tavoitteet saavutettu
1.  Sen laskemiseksi, onko 6 artiklan 1 kohdan f–i alakohdassa asetetut tavoitteet saavutettu, kierrätetyn pakkausjätteen paino lasketaan lopulliseen kierrätysprosessiin tiettynä vuonna toimitetun jätteen painona.
a)   kierrätetyn pakkausjätteen painona pidetään lopulliseen kierrätysprosessiin toimitetun jätteen painoa;
b)   uudelleenkäyttöön valmistellun jätteen painona pidetään sellaisen hyväksytyn uudelleenkäyttöön valmistelevan toiminnanharjoittajan talteenottaman tai keräämän pakkausjätteen painoa, jolle on tehty kaikki tarvittavat tarkistus-, puhdistus- ja korjaustoimenpiteet, jotka mahdollistavat uudelleenkäytön ilman muuta lajittelua tai esikäsittelyä;
c)   jäsenvaltiot voivat sisällyttää laskelmiin tuotteet ja osat, jotka hyväksytty uudelleenkäyttöön valmisteleva toiminnanharjoittaja tai panttijärjestelmä on valmistellut uudelleenkäyttöön. Jäsenvaltioiden on laskettava uudelleenkäyttöön valmistellun ja kierrätetyn jätteen mukautettu määrä toiminnanharjoittajilta saatujen todennettujen tietojen sekä liitteessä IV esitetyn kaavan perusteella ottaen tässä yhteydessä huomioon uudelleenkäyttöön valmisteltujen tuotteiden ja osien painon.
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Komissio pyytää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä eurooppalaisia standardointijärjestöjä kehittämään eurooppalaisia laatustandardeja lopulliseen kierrätysprosessiin saapuvia jätemateriaaleja sekä uusioraaka-aineita, etenkin muoveja, varten parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 2 kohta
2.  Varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset 1 kohdan b ja c alakohdan ja liitteen IV soveltamiselle komissio antaa 21 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa säädetään hyväksyttyjen uudelleenkäyttöön valmistelevien toiminnanharjoittajien ja panttijärjestelmien määrittämiseen sovellettavista laadullisista ja toiminnallisista vähimmäisvaatimuksia, mukaan lukien tietojen keräämistä, todentamista ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
2.  Varmistaakseen yhdenmukaiset edellytykset 1 kohdan soveltamiselle komissio antaa 21 a artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa säädetään lopullisen kierrätyksen toiminnanharjoittajien määrittämiseen sovellettavista laadullisista ja toiminnallisista vähimmäisvaatimuksia, mukaan lukien tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, todentamista ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Komissio tarkastelee mahdollisuuksia mukauttaa yhdistelmämateriaalipakkausten ilmoittaminen vastaamaan tämän direktiivin velvoitteita ja ehdottaa tarvittaessa sitä koskevia toimenpiteitä.
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 3 kohta
3.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen lajittelutoiminnan tuotoksen painona voidaan ilmoittaa kierrätettyjen pakkausjätteiden paino edellyttäen, että
Poistetaan.
a)   kyseinen tuotos toimitettiin lopulliseen kierrätysprosessin;
b)   niiden materiaalien tai aineiden paino, joita ei toimiteta lopulliseen kierrätysprosessiin vaan loppukäsitellään tai jotka hyödynnetään energiana, on alle 10 prosenttia kierrätetyksi ilmoittavan jätteen kokonaispainosta.
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas järjestelmä pakkausjätteiden laadun valvomiseksi ja pakkausjätteiden jäljittämiseksi, jotta voidaan varmistaa 3 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen edellytysten täyttyminen. Järjestelmä voi koostua direktiivin 2008/98/EY 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetuista sähköisistä rekistereistä, lajitellun jätteen laatuvaatimuksia koskevista teknisistä eritelmistä tai vastaavista toimenpiteistä, joilla voidaan varmistaa kierrätetystä jätteestä kerättyjen tietojen luotettavuus ja oikeellisuus.
4.  Edellä 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokas järjestelmä pakkausjätteiden laadun valvomiseksi ja pakkausjätteiden jäljittämiseksi, jotta voidaan varmistaa 1 kohdassa vahvistettujen sääntöjen noudattaminen. Järjestelmä voi koostua direktiivin 2008/98/EY 35 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetuista sähköisistä rekistereistä, lajitellun jätteen laatuvaatimuksia koskevista teknisistä eritelmistä tai vastaavista toimenpiteistä, joilla voidaan varmistaa kierrätetystä jätteestä kerättyjen tietojen luotettavuus ja oikeellisuus. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle valitsemastaan laadunvalvontaa ja jäljitettävyyttä koskevasta järjestelmästä.
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 aartikla – 5 kohta
5.  Sen laskemiseksi, onko 6 artiklan 1 kohdan f–i alakohdassa vahvistetut tavoitteet saavutettu, jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon jätteenpolton yhteydessä tapahtuvan metallien kierrätyksen, sen mukaan, mikä on pakkausjätteiden osuus poltetusta jätteestä, mikäli kierrätetyt metallit täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Jäsenvaltioiden on käytettävä direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettua yhteistä menetelmää.
5.  Sen laskemiseksi, onko 6 artiklan 1 kohdan f–i alakohdassa vahvistetut tavoitteet saavutettu, jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon jätteenpolton tai rinnakkaispolton yhteydessä tapahtuvan metallien kierrätyksen vain, jos jätteet on lajiteltu ennen polttamista tai jos paperin, metallin, muovin, lasin ja biojätteen erilliskeräyksen käyttöönottoa koskevat velvoitteet on täytetty, sen mukaan, mikä on pakkausjätteiden osuus poltetusta tai rinnakkaispoltetusta jätteestä, mikäli kierrätetyt metallit täyttävät tietyt laatuvaatimukset. Jäsenvaltioiden on käytettävä direktiivin 2008/98/EY 11 a artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettua yhteistä menetelmää.
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 bartikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)   esimerkkejä parhaista käytännöistä, joita käytetään eri puolilla unionia ja jotka voivat auttaa etenemään kohti tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
6 bartikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Tarvittaessa 1 kohdassa tarkoitetuissa kertomuksissa on käsiteltävä myös sitä, miten on saavutettu tämän direktiivin muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, kuten jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien tavoitteiden saavuttamisen ennustaminen sekä loppukäsiteltävän tai energiana hyödynnettävän yhdyskuntajätteen prosentuaalinen ja henkeä kohti laskettu määrä.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
7 artikla – 1 kohta
5 a)   Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi, joilla varmistetaan:
1. Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sellaisten järjestelmien käyttöön ottamiseksi, joilla varmistetaan seuraavat ja kannustetaan niihin:
a)  kuluttajilta, muilta loppukäyttäjiltä tai jätevirroista saatavien käytettyjen pakkausten ja/tai pakkausjätteiden palauttaminen ja/tai keruu, jotta ne voitaisiin käsitellä tarkoituksenmukaisimpien jätehuoltoratkaisujen mukaisesti,
a)  kuluttajilta, muilta loppukäyttäjiltä tai jätevirroista saatavien käytettyjen pakkausten ja/tai pakkausjätteiden palauttaminen ja/tai keruu, jotta ne voitaisiin käsitellä tarkoituksenmukaisimpien jätehuoltoratkaisujen mukaisesti,
b)  kerättyjen pakkausten ja/tai pakkausjätteiden uudelleenkäyttö tai hyödyntäminen, mukaan lukien kierrätys,
b)  kerättyjen pakkausten ja/tai pakkausjätteiden uudelleenkäyttö tai hyödyntäminen, mukaan lukien kierrätys.
tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asianomaisten alojen taloudellisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten on voitava osallistua näihin järjestelmiin. Järjestelmiä on sovellettava syrjintää harjoittamatta myös tuontituotteisiin, myös järjestelmiin pääsyä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja siitä mahdollisesti perittävien maksujen osalta, ja ne on suunniteltava siten, että vältetään kaupan esteet ja kilpailun vääristyminen perustamissopimuksen mukaisesti.
Asianomaisten alojen taloudellisten toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten on voitava osallistua näihin järjestelmiin. Järjestelmiä on sovellettava syrjintää harjoittamatta myös tuontituotteisiin, myös järjestelmiin pääsyä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja siitä mahdollisesti perittävien maksujen osalta, ja ne on suunniteltava siten, että vältetään kaupan esteet ja kilpailun vääristyminen perustamissopimuksen mukaisesti.
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
7 aartikla (uusi)
5 b)   Lisätään artikla seuraavasti:
”7 a artikla
Palautus- ja keruujärjestelmiä koskevat toimenpiteet
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta
a)   varmistetaan ainakin paperista, metallista, muovista tai lasista koostuvien pakkausten tai pakkausjätteiden erilliskeräys;
b)   komission päätöksessä 2005/270/EY tarkoitetut yhdistelmämateriaalipakkaukset kerätään olemassa olevien ja loppukierrätyksen edellyttämät laatuvaatimukset täyttävien keruujärjestelmien mukaisesti.”
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 c alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
8 artikla – 2 kohta
5 c)   Korvataan 8 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Pakkauksiin on niiden keräyksen, uudelleenkäytön ja hyödyntämisen, mukaan lukien kierrätys, helpottamiseksi merkittävä niissä käytetyt materiaalit, jotta ne voidaan tunnistaa ja luokitella kyseisellä teollisuuden alalla komission päätöksen 97/129/EY(1) perusteella.
2. Pakkauksissa on niiden keräyksen, uudelleenkäytön ja hyödyntämisen, mukaan lukien kierrätys, helpottamiseksi annettava tähän tarkoitukseen hyödyllistä tietoa. Pakkauksiin on merkittävä erityisesti niissä käytetyt materiaalit, jotta ne voidaan tunnistaa ja luokitella kyseisellä teollisuuden alalla komission päätöksen 97/129/EY(1) perusteella.
(1)   EYVL L 50, 20.2.1997, s. 28.
(1)   EYVL L 50, 20.2.1997, s. 28.
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
12 artikla – 1 kohta
3 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 6 artiklan 1 kohdan a–i alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on toimitettava nämä tiedot sähköisesti 18 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty.
3 a.  Jäsenvaltioiden on toimitettava 6 artiklan 1 kohdan a–i alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista koskevat tiedot kultakin kalenterivuodelta. Niiden on kerättävä ja käsiteltävä nämä tiedot 3 d kohdassa tarkoitetun yhteisen menetelmän mukaisesti ja toimitettava ne sähköisesti 12 kuukauden kuluessa sen raportointivuoden päättymisestä, jolta tiedot on kerätty.
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
12 artikla – 3 a kohta – 2 alakohta
Tiedot on toimitettava komission 3 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen raportoinnin on katettava tiedot 1 päivän tammikuuta [tämän direktiivin voimaantulovuosi + 1 vuosi] ja 31 päivän joulukuuta [tämän direktiivin voimaantulovuosi + 1 vuosi] väliseltä ajalta.
Tiedot on kerättävä ja käsiteltävä 3 d kohdassa tarkoitettua yhteistä menetelmää soveltaen ja toimitettava komission 3 d kohdan mukaisesti vahvistamassa muodossa. Ensimmäisen 6 artiklan f–i kohdassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisen raportoinnin on katettava tiedot 1 päivän tammikuuta [tämän direktiivin voimaantulovuosi + 1 vuosi] ja 31 päivän joulukuuta [tämän direktiivin voimaantulovuosi + 1 vuosi] väliseltä ajalta.
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
12 artikla – 3 c kohta
3 c.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelunsa tuloksista kertomuksen. Kyseinen kertomus kattaa arvioinnin tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja jäsenvaltioissa käytetyistä menetelmistä sekä kyseisten tietojen täydellisyydestä, luotettavuudesta, ajankohtaisuudesta ja johdonmukaisuudesta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan kolmen vuoden välein.
3 c.  Komissio tarkastelee tämän artiklan mukaisesti toimitettuja tietoja ja julkaisee tarkastelunsa tuloksista kertomuksen. Kyseinen kertomus kattaa arvioinnin tietojenkeruun järjestämisestä, tietolähteistä ja jäsenvaltioissa käytetyistä menetelmistä, kunnes käyttöön otetaan 3 d kohdassa tarkoitettu yhteinen menetelmä tietojen keruuta ja käsittelyä varten. Komissio arvioi myös kyseisten tietojen ja informaation täydellisyyttä, luotettavuutta, ajankohtaisuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointiin voi sisältyä erityisiä parannussuosituksia. Kertomus laaditaan yhdeksän kuukautta jäsenvaltioiden ensimmäisen kertomuksen jälkeen ja sen jälkeen kolmen vuoden välein.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
12 artikla – 3 c a kohta (uusi)
3 c  a. Komissio sisällyttää kertomukseen tietoja koko direktiivin täytäntöönpanosta kokonaisuudessaan ja arvioi sen vaikutuksia ihmisten terveyteen, ympäristöön ja sisämarkkinoihin. Kertomukseen voidaan liittää ehdotus tämän direktiivin muuttamiseksi.
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – d alakohta
Direktiivi 94/62/EY
12 artikla – 3 d kohta
3 d.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan muoto tietojen toimittamiselle 3 a kohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3 d.  Komissio hyväksyy 38 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yhteinen menetelmä tietojen keruuta ja käsittelyä varten sekä malli 3 a kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamista varten.
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
21 aartikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle [tämän direktiivin voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 6 a artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle [tämän direktiivin voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 6 a artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 12 artiklan 3 d kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
21 aartikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 a artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 a artiklan 2 kohdassa, 11 artiklan 3 kohdassa, 12 artiklan 3 d kohdassa, 19 artiklan 2 kohdassa ja 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 77
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
21 aartikla – 5 kohta
5.  Edellä olevien 6 a artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
5.  Edellä olevien 6 a artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 3 kohdan, 12 artiklan 3 d kohdan, 19 artiklan 2 kohdan ja 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 78
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 12 a alakohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
Liite II
12 a)   Korvataan pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiiviin 94/62/EY liite II tämän direktiivin liitteen mukaisesti.
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta
Direktiivi 94/62/EY
Liite IV
14)   Lisätään pakkauksista ja pakkausjätteestä annettuun direktiiviin 94/62/EY liite IV tämän direktiivin liitteen mukaisesti.
Poistetaan.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
Liite – -1 kohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
Liite II – 1 kohta – 1 luetelmakohta
-1)   Muutetaan liitteessä II olevan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:
–  Pakkaus on suunniteltava, valmistettava ja pidettävä kaupan siten, että sen uudelleenkäyttö tai hyödyntäminen, mukaan lukien kierrätys, on mahdollista, ja että sen vaikutukset ympäristöön pakkausjätteiden ja pakkausjätteistä huolehtimiseen liittyvistä toimista syntyvien jäännösten hävittämisen yhteydessä ovat mahdollisimman vähäiset.
”– Pakkaus on suunniteltava, valmistettava ja pidettävä kaupan siten, että sen uudelleenkäyttö tai hyödyntäminen, mukaan lukien kierrätys, on jätehierarkian mukaisesti mahdollista, ja että sen vaikutukset ympäristöön pakkausjätteiden ja pakkausjätteistä huolehtimiseen liittyvistä toimista syntyvien jäännösten hävittämisen yhteydessä ovat mahdollisimman vähäiset.
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
Liite – -1 a kohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
Liite II – 1 kohta – 1 a luetelmakohta (uusi)
-1 a) Lisätään liitteessä II olevaan 1 kohtaan 1 a luetelmakohta seuraavasti:
”– Pakkaus on tuotettava siten, että minimoidaan sen hiilijalanjälki, myös käyttämällä biopohjaisia ja kestäviä biohajoavia materiaaleja.”
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
Liite – -1 b kohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
Liite II – 3 kohta – c alakohta
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
c)  Kompostoimalla hyödynnettävä pakkaus
Kompostointia varten käsiteltävien pakkausjätteiden on oltava riittävän helposti biologisesti hajoavia, jotta ne eivät haittaa erillistä keräämistä, kompostointiprosessia tai toimintaa, johon ne käytetään.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
Liite – -1 c kohta (uusi)
Direktiivi 94/62/EY
Liite II – 3 kohta – d alakohta
-1 c) Muutetaan liitteessä II olevan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:
d)  Biologisesti hajoava pakkaus
d) Biologisesti hajoava pakkaus
Biologisesti hajoavien pakkausjätteiden on hajottava fyysisesti, kemiallisesti, termisesti tai biologisesti siten, että suurin osa syntyneestä kompostista hajoaa lopulta hiilidioksidiksi, biomassaksi ja vedeksi.
Biologisesti hajoavien pakkausjätteiden on hajottava fyysisesti, kemiallisesti, termisesti tai biologisesti siten, että suurin osa syntyneestä kompostista hajoaa lopulta hiilidioksidiksi, biomassaksi ja vedeksi. Oxo-hajoavaa muovipakkausta ei pidetä biohajoavana.”
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
Liite – 2 kohta
Direktiivi 94/62/EY
Liite IV
Lisätään liite IV seuraavasti:
Poistetaan.
"LIITE IV
Tuotteiden ja osien uudelleenkäytön valmistelua koskeva laskentamenetelmä 6 artiklan 1 kohdan f–i alakohdan soveltamiseksi
Kierrätyksen ja uudelleenkäytön valmistelun mukautetun määrän laskemiseksi 6 artiklan 1 kohdan f–i alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on käytettävä seuraavaa kaavaa:
"E=" "(A+R)*100" /"(P+R)"
E: mukautettu kierrätys- ja uudelleenkäyttöaste tiettynä vuotena;
A: kierrätetyn tai uudelleenkäyttöön valmistellun pakkausjätteen paino tiettynä vuotena;
R: uudelleenkäyttöön valmisteltujen tuotteiden tai osien paino tiettynä vuotena;
P: tiettynä vuotena syntyneen pakkausjätteen määrä.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0029/2017).


Naisten ja miesten tasa-arvo EU:ssa 2014–2015
PDF 328kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2014–2015 (2016/2249(INI))
P8_TA(2017)0073A8-0046/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(1) rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 1995 neljännessä naisten maailmankonferenssissa hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005) ja Peking +15 (2010) hyväksytyt asiakirjat, joissa arvioidaan konferenssien tuloksia,

–  ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn YK:n yleissopimuksen ihmisten kaupan ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamisesta,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta(2),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY (äitiyslomadirektiivi) muuttamisesta(3),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa(4),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla(5),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun neuvoston direktiivin 2013/62/EU BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 2010/18/EU muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu(6),

–  ottaa huomioon vuodesta 1975 lähtien annetut Euroopan unionin direktiivit naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun eri näkökohdista (direktiivi 2010/41/EU(7), direktiivi 2010/18/EU(8), direktiivi 2006/54/EY, direktiivi 2004/113/EY, direktiivi 92/85/ETY(9), direktiivi 86/613/ETY(10) ja direktiivi 79/7/ETY(11)),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi) (COM(2012)0614),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) ja sen 3 artiklan, jossa ”sukupuoli” tarkoittaa ”yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille”,

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2016 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta (COM(2016)0111),

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 kokoontuneen neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta (00337/2016),

–  ottaa huomioon 5. ja 6. kesäkuuta 2014 kokoontuneen neuvoston päätelmät naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kaikenlaisen väkivallan, myös sukuelinten silpomisen, ehkäisystä ja torjunnasta (09543/2014),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 kokoontuneen neuvoston päätelmät naisten ja miesten tasa-arvosta päätöksenteon alalla (14327/2015),

–  ottaa huomioon Alankomaiden, Slovakian ja Maltan 7. joulukuuta 2015 allekirjoittaman puheenjohtajakolmikon julistuksen sukupuolten tasa-arvosta,

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2014” (SWD(2015)0049),

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2016 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2015” (SWD(2016)0054),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strateginen toimintaohjelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi vuosina 2016–2019” (SWD(2015)0278),

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009(12), 8. maaliskuuta 2011 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2010(13), 13. maaliskuuta 2012 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2011(14) ja 10. maaliskuuta 2015 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2013(15) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Nollatoleranssi naisten sukuelinten silpomiseen” (COM(2013)0833) ja 6. helmikuuta 2014(16) antamansa päätöslauselman nollatoleranssista naisten sukuelinten silpomiseen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) teettämän kyselytutkimuksen (EU:n hlbt-tutkimus), johon osallistui homo- ja biseksuaaleja sekä transihmisiä ja jonka tulokset julkaistiin toukokuussa 2013,

–  ottaa huomioon FRA:n raportin naisiin kohdistuvasta väkivallasta ”Violence against women – an EU-wide survey. Main results”, joka julkaistiin maaliskuussa 2014,

–  ottaa huomioon FRA:n raportin intersukupuolisten perusoikeustilanteesta ”The fundamental rights situation of intersex people”, joka julkaistiin toukokuussa 2015,

–  ottaa huomioon kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalaisen verkoston Equinetin raportin ”The Persistence of Discrimination, Harassment and Inequality for Women. The Work of Equality Bodies informing a new European Commission Strategy for Gender Equality”, joka julkaistiin vuonna 2015,

–  ottaa huomion Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) raportit ”The gender employment gap: challenges and solutions” (2016), ”Social partners and gender equality in Europe” (2014), ”Developments in working life in Europe: EurWORK annual review” (2014 ja 2015) sekä kuudennen Euroopan työolotutkimuksen (EWCS) (2016),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopassa vuoden 2015 jälkeen koskevasta uudesta strategiasta(17) ja 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(18),

–  ottaa huomioon 25. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta(19),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla(20),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta EU:ssa(21),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kotitalous- ja hoivatyötä tekevistä naisista EU:ssa(22),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Köyhyys: sukupuolinäkökulma”(23),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta(24),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY (”työsyrjintädirektiivi”) soveltamisesta(25),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa(26),

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun direktiivin 2011/36/EU täytäntöönpanosta(27),

–  ottaa huomioon 3. kesäkuuta 2013 annetun komission edistymiskertomuksen Barcelonan tavoitteista ”Pienten lasten hoitopalvelujen kehittäminen Euroopassa kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi”(28),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”(29),

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2015 tasa-arvoindeksin, Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevan raportin ”Beijing +20: 4th Review of the Implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States” ja muut Euroopan tasa-arvoinstituutin raportit,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän oikeusalan eurooppalaisen asiantuntijaverkoston tutkimuksen ”A comparative analysis of gender equality law in Europe 2015”, joka julkaistiin tammikuussa 2016,

–  ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 48. istunnossa maaliskuussa 2004 hyväksytyt miesten ja poikien roolia sukupuolten tasa-arvon saavuttamisessa koskevat päätelmät ”The role of men and boys in achieving gender equality”(30),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn, vuoteen 2030 asti ulottuvaa kestävän kehityksen agendaa käsittelevän asiakirjan ”Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development” sekä siihen sisältyvät sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja naisten vaikutusvallan lisäämistä koskevat tavoitteet,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2014 julkaistun yksinhuoltajien työllisyyttä Euroopassa käsittelevän komission tilastokertomuksen ”Single parents and employment in Europe”(31),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0046/2017),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2015 tasa-arvoindeksin mukaan vain hyvin vähäistä edistymistä on tapahtunut: EU on vasta puolivälissä matkaa kohti sukupuolten tasa-arvoa ja tasa-arvolukema on parantunut 51,3 pisteestä (vuonna 2005) 52,9 pisteeseen, kun maksimipistemäärä on 100; katsoo, että nopeampi edistyminen on tarpeen, jos EU aikoo saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet;

B.  toteaa, että viimeksi kuluneina vuosina joissakin unionin jäsenvaltioissa on syntynyt merkittävästi lisää poliittisia ja kansalaisliikkeitä, jotka pyrkivät heikentämään naisten ja miesten yhtäläisiä oikeuksia ja jopa kyseenalaistavat koko sukupuolten tasa-arvoa edistävän politiikan tarpeen; katsoo, että tällaisella sukupuolten tasa-arvon vastustamisella pyritään vahvistamaan perinteisiä sukupuolirooleja ja haastamaan sukupuolten tasa-arvon, naisten oikeuksien ja hlbti-henkilöiden oikeuksien alalla jo aikaansaatuja ja tulevia saavutuksia;

C.  ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa tunnustettu perusoikeus; toteaa, että Euroopan unionin tavoitteena tällä alalla on varmistaa miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet ja yhdenvertainen kohtelu sekä torjua kaikenlaista sukupuoleen perustuvaa syrjintää;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 naisten työllisyysaste oli ennätykselliset 64,5 prosenttia mutta silti huomattavasti alhaisempi kuin miesten vastaava luku, joka oli 75,6 prosenttia; pitää valitettavana, että naiset ottavat vastaan osa-aikatyötä ja jäävät siihen neljä kertaa miehiä todennäköisemmin usein vastoin tahtoaan; ottaa huomioon, että monet nuoret pysyvät köyhinä työnteosta huolimatta erityisesti Kreikassa, Espanjassa, Kroatiassa, Italiassa, Kyproksessa, Portugalissa ja Slovakiassa;

E.  ottaa huomioon, että naisten työttömyysastetta on aliarvioitu, sillä monet erityisesti maaseudulla tai syrjäisillä alueilla asuvat, perheyrityksiä avustavat taikka kotitaloustöistä ja lastenhoidosta huolehtivat naiset eivät ilmoittaudu työttömiksi; toteaa, että tämä tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta julkisten palvelujen (etuudet, eläkkeet, äitiysvapaat, sairauslomat, sosiaaliturvan saanti jne.) saatavuudessa;

F.  panee merkille, että Eurofoundin sukupuolten välistä työllisyyseroa käsittelevässä raportissa arvioidaan naisten ja miesten välisen työllisyyseron maksavan EU:lle vuosittain noin 370 miljardia euroa, mikä vastaa 2,8:aa prosenttia EU:n BKT:stä(32);

G.  ottaa huomioon, että talouskriisin ja säästötoimenpiteiden koettelemissa maissa niiden vaikutukset ovat kohdistuneet suhteettomasti naisiin, erityisesti nuoriin naisiin, iäkkäisiin naisiin, yksinhuoltajaäiteihin sekä moninkertaisesta syrjinnästä kärsiviin naisiin, ja että naiset ovat ajautuneet niiden vuoksi köyhyyteen ja syrjäytyneet sosiaalisesti, mikä on lisännyt heidän poissulkemistaan työmarkkinoilta; toteaa, että julkisten hoito- ja terveyspalvelujen leikkaukset johtavat hoitovastuun siirtymiseen yhteiskunnalta kotitalouksille ja useimmiten naisille;

H.  panee merkille, että köyhyyden naisistuminen jatkuu unionissa, ja toteaa, että naisten työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen hyvin korkea taso liittyy läheisesti määrärahojen leikkauksiin, joita on tehty julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaalipalveluihin ja sosiaalietuuksiin; toteaa, että kyseiset toimet johtavat entistä epävarmempiin työsuhteisiin etenkin vastoin tahtoa tehtävän osa-aikatyön ja määräaikaisten työsopimusten lisääntymisen vuoksi;

I.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 työssäkäyvät naiset tekivät kolme neljäsosaa kotitöistä ja kaksi kolmasosaa vanhemmuuteen kuuluvasta hoivatyöstä, joten valtaosa kaksinkertaisesta vastuusta oli naisten harteilla; ottaa huomioon, että naiset kantavat yleensä huomattavasti suuremman vastuun vanhemmuuteen kuuluvasta hoivatyöstä ja kotitöistä; panee merkille, että perinteisillä sukupuolirooleilla ja stereotypioilla on edelleen suuri vaikutus naisten ja miesten roolijakoon kotona, työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä; toteaa, että tällaisella perinteisellä vastuunjaolla on taipumus pitää yllä vallitsevaa tilannetta, mikä rajoittaa naisten työmahdollisuuksia ja henkilökohtaista kehitystä ja jättää heille vain vähän aikaa yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen tai taloudelliseen osallistumiseen; katsoo, että palkattomien töiden, kuten hoito- ja kotityön, jakaminen tasaisesti miesten ja naisten kesken on pitkällä aikavälillä naisten taloudellisen riippumattomuuden edellytys;

J.  toteaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden nykyisistä toimintakehyksistä ja lainsäädännöstä huolimatta tietyt perhevapaat aiheuttavat edelleen sekä naisiin että miehiin kohdistuvaa syrjintää ja leimaamista, mikä vaikuttaa erityisesti naisiin, jotka pääasiallisina hoivatyön tekijöinä käyttävät perhevapaita;

K.  ottaa huomioon, että lähes neljäsosalla jäsenvaltioista ei ole isyysvapaata koskevia säännöksiä, ja toteaa, että monet niistäkin, joilla tällaisia säännöksiä on, antavat miehille vapaata vain yhden, kahden tai muutaman päivän ajan; ottaa huomioon, että kahdeksassa jäsenvaltiossa isyysvapaa on täysin palkatonta ja että isät käyttävät keskimäärin vain pienen osan vanhempainvapaista, sillä vähintään yhden vapaapäivän käyttävien isien osuus on vain kymmenen prosenttia ja naiset käyttävät 97 prosenttia molempien vanhempien käytettävissä olevista vanhempainvapaista; toteaa, että kannustaminen vanhempain- ja isyysvapaiden hyödyntämiseen on keskeisen tärkeää sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle; ottaa huomioon, että Eurofoundin tutkimuksen(33) mukaan seuraavat tekijät vaikuttavat siihen, miten paljon isät käyttävät vanhempainvapaita: korvaustaso, vapaajärjestelmän joustavuus, tietojen saatavuus, lasten päivähoitopalvelujen saatavuus ja joustavuus sekä pelko joutua syrjään työmarkkinoilta vapaan vuoksi;

L.  toteaa, että laadukkaiden, saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten lapsille, iäkkäille sukulaisille ja muille huolenpitoa tarvitseville perheenjäsenille tarkoitettujen hoitopaikkojen ja -palvelujen saatavuus on yksi edellytys sille, että naiset osallistuvat aktiivisesti työmarkkinoille; ottaa huomioon, että Barcelonan tavoitteet ovat erinomainen väline saavuttaa todellinen sukupuolten tasa-arvo, ja toteaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on pyrittävä saavuttamaan tavoitteet mahdollisimman pian; ottaa huomioon, että laadukkaiden ja kohtuuhintaisten päivähoitopaikkojen ja -palvelujen puutteen vuoksi äidit joutuvat yhä useammin valitsemaan osa-aikatyön ja omasta työstään luopumisen välillä huolehtiakseen lapsistaan, millä on vaikutuksia perheen palkka- ja eläketuloihin;

M.  toteaa, että pääsy koulutukseen ja perusihmisoikeuksiin kuuluva tyttöjen ja naisten oikeus saada koulutusta ovat tärkeitä eurooppalaisia arvoja ja olennaisia tekijöitä naisten ja tyttöjen voimaannuttamisessa yhteiskunnassa, kulttuurin alalla ja työelämässä sekä sen varmistamisessa, että tytöt ja naiset voivat käyttää täysimääräisesti kaikkia muita sosiaalisia, taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia oikeuksiaan, ja siten myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä; katsoo, että ilmainen ja kaikkien saatavilla oleva oppivelvollisuuskoulutus on ehdoton edellytys sille, että kaikille taataan yhtäläiset mahdollisuudet, ja sen tulisi olla kaikkien lasten saatavilla ilman syrjintää ja riippumatta heidän kotipaikka-asemastaan; toteaa, että sukupuolten epätasa-arvon torjuminen alkaa jo ennen kouluikää ja edellyttää opetusohjelmien, kehitystavoitteiden ja oppimistulosten jatkuvaa pedagogista seurantaa;

N.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on kaikkien yhteiskunnan jäsenten vastuulla ja edellyttää sekä naisten että miesten aktiivista osallistumista; katsoo, että viranomaisten olisi sitouduttava kehittämään miehille ja nuoremmille sukupolville suunnattuja valistuskampanjoita, joiden tavoitteena on osallistaa miehiä ja poikia kumppaneina ja torjua ja poistaa vaiheittain kokonaan kaikenlainen sukupuoleen perustuva väkivalta sekä edistää naisten mahdollisuuksia ja voimaannuttamista;

O.  toteaa, että sukupuolten palkkaero oli unionissa vuonna 2014 keskimäärin 16,1 prosenttia, vaikka naisilla on keskimäärin korkeampi koulutustaso kuin miehillä, tosin jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja;

P.  ottaa huomioon, että sukupuolen perusteella tapahtuva horisontaalinen ja vertikaalinen jaottelu työssä on edelleen yleinen ilmiö, joka aiheutuu muun muassa siitä, että naisten töinä pidettyjä töitä arvostetaan vähemmän kuin miesten töinä pidettyjä ja että yhä esiintyy lasikattoja, jotka estävät naisia pääsemästä kaikkein korkeampiin ja parhaiten palkattuihin asemiin, ja lisäksi naiset ovat yliedustettuina osa-aikaisessa työssä, joka on huonommin palkattua kuin kokopäivätyö; toteaa, että vaikka korkeakouluista valmistuu yhtä paljon tai jopa enemmän naisia kuin miehiä, sukupuolistereotypioiden vaikutus koulutukseen ja oppilaiden koulussa tekemiin päätöksiin voi ohjata heidän valintojaan koko elämän ajan ja siten heijastua merkittävällä tavalla työmarkkinoihin; toteaa, että äitiyden ja kokopäiväisen työnteon yhteensopimattomuutta koskevat yhteiskunnassa laajalti vallitsevat stereotypiat asettavat naiset epäsuotuisaan asemaan ja voivat estää nuoria naisia panostamasta korkeakoulutukseen tai uraan;

Q.  panee merkille, että Eurofoundin työolotutkimuksen palkallista ja palkatonta työaikaa kuvaava yhdistelmäindikaattori osoittaa naisten tekevän yleensä ottaen enemmän työtunteja, kun lasketaan yhteen palkalliset ja palkattomat työtunnit(34);

R.  toteaa, että muun muassa tavaroihin, palveluihin ja maatalouteen liittyvillä toimialoilla miehet ja naiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa taloudellisten ja rahoituksellisten resurssien, kuten omaisuuden, pääoman, tuotantoresurssien ja luoton, saatavuuteen;

S.  ottaa huomioon, että EU:ssa on yhä sukupuolten välinen eläke-ero ja että vuonna 2014 se oli kohtuuttomat 40,2 prosenttia; katsoo, että se on seurausta naisille ajan mittaan kertyneistä haitoista, joista voidaan mainita monien kokopäiväiseen työhön liittyvien taloudellisten resurssien, kuten etuuksien ja eläkejärjestelmien, puuttuminen monilta naisilta, sillä hoitovelvoitteiden takia he tekevät usein osa-aikatyötä tai heidän työuransa on katkonainen;

T.  ottaa huomioon, että joissakin unionin jäsenvaltioissa vero- ja sosiaaliturvajärjestelmiä ei ole yksilöllistetty; toteaa, että tällainen tilanne tekee naiset riippuvaisiksi puolisoistaan, sillä heillä saattaa olla ainoastaan johdettuja oikeuksia, jotka perustuvat heidän suhteeseensa mieheen;

U.  ottaa huomioon, että viime vuosikymmenen aikana naisten osuus kansallisissa parlamenteissa / liittovaltion parlamenteissa on kasvanut vain noin 6 prosenttia ja oli 29 prosenttia vuonna 2015;

V.  panee merkille, että vuonna 2015 suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksen puheenjohtajista ainoastaan 6,5 prosenttia ja toimitusjohtajista 4,3 prosenttia oli naisia;

W.  toteaa, että huolimatta EU:n sitoutumisesta sukupuolten tasa-arvoon päätöksenteossa, tasa-arvo ei toteudu EU:n virastojen hallintoneuvostoissa, joissa sukupuolittainen eriytyminen elää sitkeästi, sillä keskimäärin 71 prosenttia hallintoneuvostojen jäsenistä on miehiä, vain joka kolmatta hallintoneuvostoa johtaa nainen ja EU:n virastojen 42 pääjohtajasta vain kuusi on naisia;

X.  ottaa huomioon, että yli puolet murhan uhreiksi joutuneista naisista kuolee kumppanin, sukulaisen tai perheenjäsenen surmaamina(35); ottaa huomioon, että EU:ssa 33 prosenttia naisista on joutunut fyysisen ja/tai seksuaalisen väkivallan ja 55 prosenttia seksuaalisen häirinnän kohteeksi ja 32 prosenttia naisista on kokenut seksuaalista häirintää työpaikalla; toteaa, että naiset ovat erityisen alttiita seksuaaliselle ja fyysiselle väkivallalle, verkkoväkivallalle, verkkokiusaamiselle ja vainoamiselle;

Y.  toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailmanlaajuisesti yleisimpiä ihmisoikeusloukkauksia, joka koskee yhteiskunnan kaikkia kerroksia iästä, koulutustasosta, tuloista, sosiaalisesta asemasta ja alkuperä- tai asuinmaasta riippumatta, ja se on suuri este naisten ja miesten tasa-arvolle; ottaa huomioon, että naismurhien määrä ei ole laskussa jäsenvaltioissa;

Z.  ottaa huomioon, että kyselyt, joilla mitataan asenteita naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, kertovat huolestuttavasti taipumuksesta syyttää uhria, mikä saattaa olla seurausta patriarkaalisesta järjestelmästä; ottaa huomioon, että viranomaiset ja muut instituutiot eivät usein tuomitse tällaista käytöstä riittävän voimakkaasti;

AA.  toteaa, että digitaaliset viestintämuodot ovat lisänneet naisiin kohdistuvia uhkauksia ja vihapuhetta, 18 prosenttia Euroopan naisista on joutunut nuoruusikänsä jälkeen jonkinasteisen verkkohäirinnän kohteeksi ja Euroopassa on yhdeksän miljoonaa verkkoväkivallan uhria; katsoo, että oikeusjärjestelmä ei reagoi asianmukaisesti naisiin kohdistuvaan verkkoväkivaltaan; toteaa, että väärinkäytöksiin ja vihapuheeseen syyllistyviä ilmiannetaan, tutkitaan, asetetaan syytteeseen ja tuomitaan hyvin harvoin;

AB.  toteaa, että 23 prosenttia lesboista ja 35 prosenttia transihmisistä on joutunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vähintään kerran fyysisen/seksuaalisen väkivallan tai väkivallalla uhkailun kohteeksi kotona tai kodin ulkopuolella, kuten kadulla, julkisissa liikennevälineissä tai työpaikalla;

AC.  ottaa huomioon, että EU:n hlbt-tutkimuksen mukaan lesboilla sekä biseksuaalisilla ja transsukupuolisilla naisilla on erittäin suuri riski joutua syrjityiksi seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä perusteella; ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä on yhtymäkohtia muuhun syrjintään, joka perustuu rotuun ja etniseen alkuperään, uskontoon, vammaisuuteen, terveyteen, sukupuoli-identiteettiin, seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai sosioekonomiseen tilanteeseen;

AD.  ottaa huomioon tiettyjen naisryhmien elinolojen heikkenemisen ja toteaa, että näille naisille on kasaantunut monenlaisia vaikeuksia ja riskejä ja he joutuvat kohtaamaan runsaasti syrjintää;

AE.  ottaa huomioon, että vuonna 2015 unionin alueelle tulleiden pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ennennäkemättömällä tavalla; toteaa, että YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan naisten ja lasten osuus näistä pakolaisista ja turvapaikanhakijoista oli yli puolet, ja toteaa, että naisten ja lasten on kerrottu kärsineen väkivallasta ja hyväksikäytöstä, myös seksuaalisesta väkivallasta, matkan aikana ja myös liian täyteen ahdetuissa vastaanottokeskuksissa unionissa;

AF.  ottaa huomioon, että naisten ja tyttöjen osuus rekisteröidyistä ihmiskaupan uhreista on 80 prosenttia(36); ottaa huomioon, että uhrien tunnistaminen on edelleen haaste, ja katsoo, että uhrien tukemista ja suojelua on vahvistettava ja kaikkiin ihmiskaupan vastaisiin pyrkimyksiin on sisällytettävä sukupuolen huomioon ottavat näkökohdat;

AG.  ottaa huomioon, että yksi ihmiskaupan päätavoitteista on seksuaalinen hyväksikäyttö ja että uhreiksi joutuneet naiset joutuvat elämään vankeudessa ja hyväksikäytettyinä ja kohtaamaan päivittäistä sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa;

AH.  toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet ovat perusihmisoikeuksia ja olennainen osa sukupuolten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta, ja katsoo, että ne olisi sisällytettävä EU:n terveysstrategiaan;

AI.  toteaa, että omantunnon syistä kieltäytymisen tai henkilökohtaisten uskomusten ei pitäisi koskaan vaarantaa naisten terveyttä;

AJ.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevan unionin lainsäädännön soveltamisessa jäsenvaltioissa on havaittu erityisiä ongelmia, jotka liittyvät asiaa koskevien direktiivien saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamiseen, ja toteaa, että kyse on esimerkiksi lainsäädännön sisällöllisistä puutteista ja sen epäjohdonmukaisesta soveltamisesta kansallisissa tuomioistuimissa mutta merkittävää on myös yleinen tietämättömyys tasa-arvon periaatteista ja tasa-arvolainsäädännöstä(37);

AK.  toteaa, että erityisesti sukupuolten tasa-arvoa koskevia EU:n direktiivejä ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön useissa jäsenvaltioissa, joissa transihmisiä ei ole suojattu syrjinnältä työnhaussa tai tavaroiden ja palveluiden saatavuuden suhteen;

AL.  katsoo, että institutionaaliset mekanismit sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on usein jätetty vähälle huomiolle kansallisissa hallintorakenteissa, ne on jaettu eri politiikan aloille ja niitä heikentävät monimutkaiset ja laajat toimeksiannot eikä niillä ole riittävästi henkilöstöä, koulutusta, tietoja eikä riittäviä resursseja eivätkä ne saa riittävää tukea poliittisilta johtajilta(38);

AM.  ottaa huomioon, että kattavien, luotettavien ja sukupuolen mukaan eriteltyjen tilastotietojen puute on jatkuva ongelma, joka luo epäselvyyttä ja vääristää kuvaa sukupuolten tasa-arvon tilanteesta, erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan kohdalla; toteaa, että näiden tietojen kerääminen antaisi selkeän kuvan tilanteesta ja kiinnittäisi samalla huomiota kiireellistä vastausta kaipaaviin kysymyksiin;

AN.  toteaa, että työmarkkinaosapuolilla on merkittävä tehtävä tasa-arvotavoitteiden saavuttamisessa, sillä ne vaikuttavat ratkaisevasti työmarkkinoiden ja sosiaalisten olojen muovautumiseen osallistumalla päätöksentekoon ja työehtosopimusneuvotteluihin eri tasoilla, vaikka onkin selvää, että niiden rooli vaihtelee eri valtioissa ja työmarkkinasuhteiden järjestelmissä paljolti kansallisten perinteiden ja organisaation vahvuuden mukaan(39);

AO.  toteaa, että vuoden 2016 Eurobarometri-kyselyn mukaan 55 prosenttia eurooppalaisista toivoo EU:lta enemmän toimia miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun alalla; toteaa, että komission velvoite saavuttaa sukupuolten tasa-arvo perussopimusten mukaisesti ei riipu kyselytuloksista;

1.  on erittäin huolissaan siitä, että Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2015 tasa-arvoindeksin mukaan EU on vasta puolivälissä matkaa kohti sukupuolten tasa-arvoa; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon arvostus ja profiili ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjunta näyttävät menettävän merkitystään ja niiden asema poliittisena tavoitteena ja politiikan alana on murentumassa, erityisesti kun naisten ja hlbti-henkilöiden oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet ovat ympäri Eurooppaa vastatuulessa, ja pitää tarpeellisena tutkia tämän suuntauksen taustalla olevia syitä ja tarkistaa sukupuolten tasa-arvon alalla tällä hetkellä käytössä olevia strategioita, välineitä ja lähestymistapoja;

2.  korostaa, että SEU-sopimuksen mukaan unionilla on velvollisuus torjua sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja että SEUT-sopimuksen mukaan unioni on sitoutunut poistamaan miesten ja naisten välistä eriarvoisuutta ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa; korostaa, että perusoikeuskirjan 23 artiklan mukaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon periaate ei estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka tarjoavat erityisetuja aliedustettuna olevalle sukupuolelle;

3.  kehottaa komissiota ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon kaikessa budjetoinnissa ja päätöksenteossa sekä unionin toimenpiteiden ja ohjelmien täytäntöönpanossa ja tekemään sukupuolivaikutusten arviointeja uutta toimintaa suunniteltaessa, jotta voidaan varmistaa entistä johdonmukaisemmat ja näyttöön perustuvat politiikkatoimet, joilla unioni vastaa sukupuolten tasa-arvoon liittyviin haasteisiin; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vastaavat toimenpiteet kansallisella tasolla;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisemmin julkisiin menoihin tehtyjä leikkauksia, jotka vaikuttavat kielteisesti naisten oikeuksiin ja sukupuolten tasa-arvoon jäsenvaltioissa, ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla puututaan näihin vaikutuksiin ja torjutaan niitä;

5.  pitää valitettavana, että Eurooppa 2020 -strategiassa ei ole otettu huomioon sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista, ja kehottaa ottamaan sukupuoleen liittyvät näkökohdat huomioon entistä voimakkaammin ja kattavammin siten, että naisten köyhyyden rakenteellisia syitä käsitellään erityisesti laadittaessa maakohtaisia suosituksia eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä ja että vuotuiseen kasvuselvitykseen sisällytetään toimintapoliittiset ohjeet sukupuolten epätasa-arvon vähentämiseksi;

6.  panee merkille sukupuoleen ja muihin tekijöihin perustuvan syrjinnän yhtymäkohdat ja moniperusteisen syrjinnän suhteettomat vaikutukset naisiin; korostaa, että naisten ja erityisesti ikääntyneiden naisten ja yksinhuoltajaäitien sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi joutuneiden naisten, vammaisten naisten, maahanmuuttaja-, turvapaikanhakija- ja pakolaisnaisten ja vähemmistöihin kuuluvien naisten köyhyyteen on puututtava kiireesti; kannustaa jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä alue- ja paikallisviranomaisten, lainvalvontaelinten, kansallisten tasa-arvoelinten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa lisätäkseen sukupuolen ja muiden syrjinnän perusteiden yhtymäkohtien seurantaa ja toteuttamaan aikaisempaa tuloksellisempia osallisuuteen tähtääviä strategioita hyödyntämällä tehokkaasti sosiaalipolitiikkaan kohdennettuja määrärahoja ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa ja rakennerahastoja;

7.  antaa tukensa neuvostolle, joka on kehottanut komissiota esittämään uuden aloitteen, jossa vahvistetaan myös trans- ja intersukupuoliset henkilöt kattava tasa-arvostrategia vuosiksi 2016–2020, ja vahvistamaan sukupuolten tasa-arvon edistämistoimiensa asemaa siten, että ne kytketään tiiviisti Eurooppa 2020 -strategiaan ja niissä otetaan huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan politiikkatoimiaan ja lisäämään investointejaan, joilla tuetaan naisten työllistymistä laadukkaisiin työpaikkoihin kaikilla aloilla, sekä toteuttamaan toimia, joilla torjutaan epävarmoja työsuhteita;

9.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään aloitteita, toimenpiteitä ja toimia, joilla autetaan ja neuvotaan naisia, jotka ovat päättäneet ryhtyä yrittäjiksi;

10.  kehottaa komissiota tarkastelemaan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökohtia makrotalouspolitiikan yhteydessä ja säätämään innovatiivisista toimenpiteistä, joilla parannetaan naisten ja miesten yhtäläisiä työmahdollisuuksia ja hoitovelvollisuuksia;

11.  toteaa, että naisten ja miesten tasavertainen työmarkkinoille osallistuminen ja parempien ja oikeudenmukaisempien palkkojen maksaminen naisille lisäisi merkittävästi naisten taloudellista riippumattomuutta ja merkittävällä tavalla myös unionin taloudellista potentiaalia samalla, kun se vahvistaisi unionin oikeudenmukaisuutta ja osallistamista korostavaa luonnetta; muistuttaa, että OECD:n ennusteiden mukaan osallistumisasteiden täydellinen lähentyminen tarkoittaisi 12,4 prosentin BKT:n kasvua asukasta kohden vuoteen 2030 mennessä;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita valvomaan työntekijöiden oikeuksien loukkauksia ja toteuttamaan toimia niiden torjumiseksi erityisesti silloin, kun kyseessä ovat työssäkäyvät naiset, jotka ovat entistä useammin halpaa työvoimaa ja joutuvat syrjinnän kohteeksi; kehottaa lisäksi hyväksymään toimintapolitiikkoja ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla tunnistetaan työpaikkakiusaaminen ja puututaan siihen, suojellaan siltä ja tarjotaan siitä tietoa, mukaan lukien raskaana olevien naispuolisten työntekijöiden häirintä ja äitiyslomalta palaamisen jälkeen tai työpaikkaa hakiessa koettu huono kohtelu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan palkka- ja eläke-eroista sukupuolen ja vanhemmuuden mukaan eriteltyjä tietoja;

13.  korostaa, että koulutus on tärkeä väline, jonka avulla naiset voivat osallistua täysipainoisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen; korostaa, että elinikäiseen oppimiseen liittyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeä keino tarjota naisille niitä taitoja, joiden ansiosta he voivat palata työelämään tai parantaa työtään, tulojaan ja työolojaan; kehottaa komissiota edistämään aloitteita, joilla tuetaan naisten ammatillista koulutusta koskevien ohjelmien täytäntöönpanoa, kannustetaan naisia osallistumaan tieteen, teknologian ja tietotekniikan alan korkeakoulutukseen, kehitetään koulutusalan ammattilaisille suunnattuja sukupuolten tasa-arvoa koskevia koulutusohjelmia ja ehkäistään stereotypioiden siirtymistä opinto-ohjelmien ja oppimateriaalien välityksellä; kehottaa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia hyväksymään järjestelmälliset sukupuolten tasa-arvoa koskevat käytännöt noudattaen Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) yhdessä komission kanssa laatimia suuntaviivoja (GEAR-väline, ”Gender Equality in Academia and Research”);

14.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita puuttumaan sukupuolten tasa-arvoa, seksismiä ja sukupuolistereotypioita koskeviin ongelmiin koulutusjärjestelmiensä kaikilla tasoilla ja varmistamaan, että niiden koulutusjärjestelmien tavoitteisiin sisältyy perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittaminen sekä miesten ja naisten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia koskeva kasvatus ja että niiden laatuperiaatteisiin sisältyy sellaisten esteiden poistaminen, jotka ovat sukupuolten todellisen tasa-arvon tiellä, ja sukupuolten täydellisen tasa-arvon edistäminen;

15.  kehottaa komissiota tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa osana komission työohjelmaa vuodeksi 2017 ja tulevan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin huomioon ottaen esittämään kunnianhimoisen ja kattavan paketin lainsäädäntö- ja muita toimia, jotka koskevat työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien nykyisten äitiyslomadirektiivin 92/85/ETY ja vanhempainvapaata koskevan direktiivin 2010/18/EU tarkistaminen sekä isyysvapaata ja hoitovapaata koskevat direktiiviehdotukset, jotka kannustavat miesten ja naisten vapaajärjestelyjen yhdenvertaiseen hyödyntämiseen kaikissa työntekijäluokissa;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että vuosina 2014–2015 jotkut jäsenvaltiot muuttivat vanhempainvapaata koskevaa politiikkaansa ja/tai lainsäädäntöään ottaen käyttöön vanhempainvapaan käyttöoikeuden siirtokiellon, isyysvapaan velvoittavan luonteen, pidemmän isyysvapaan ja/tai bonuksia, jos vapaa jaetaan vanhempien kesken tai jaetaan tasan vanhempien kesken, mikä vahvistaa vanhempien oikeuksia, parantaa naisten ja miesten tasa-arvoa sekä edistää hoito- ja perhevelvoitteiden jakaantumista tasaisemmin ja äitien mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti työmarkkinoille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltiota ryhtymään toimiin, joilla rohkaistaan miehiä jakamaan kotityöt ja lasten ja muiden huolenpitoa tarvitsevien hoitoon liittyvät velvollisuudet tasapuolisesti naisten kanssa;

17.  kehottaa lisäksi Eurofoundia kehittämään edelleen toimiaan, jotka liittyvät työpaikkojen laadun ja työelämän seurantaan sen toteuttaman Euroopan työoloja koskevan tutkimuksen avulla ja jotka pohjautuvat sen soveltamaan työn laatua koskevaan käsitteeseen, jossa otetaan huomioon palkka, tulevaisuudennäkymät, työajan laatu, ammattitaidon ja harkintavallan käyttö, sosiaalinen ympäristö, fyysinen riski ja työn intensiivisyys; kehottaa Eurofoundia lisäksi kehittämään tutkimustaan toimintalinjoista, työmarkkinaosapuolten sopimuksista ja yritysten käytännöistä, jotka tukevat työ- ja yksityiselämän tasapainon parantamista, ja kehittämään tutkimustaan siitä, miten kahden työssäkäyvän kotitalouksissa sovitaan työaikajärjestelyistä ja miten heitä voitaisiin parhaiten tukea;

18.  kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, siirtymään kohti oikeuksien yksilöllistämistä sosiaalista tasa-arvoa koskevassa politiikassa, erityisesti verojärjestelmissä, jotta voidaan poistaa vähemmän ansaitsevalta puolisolta kannustimia lopettaa työssäkäynti tai työskennellä osa-aikaisesti;

19.  onnittelee niitä jäsenvaltioita, jotka ovat saavuttaneet molemmat Barcelonan tavoitteet; kannustaa Portugalia, Alankomaita, Luxemburgia, Suomea, Italiaa, Maltaa ja Viroa pyrkimään toiseen, vielä saavuttamatta olevaan tavoitteeseen, ja kehottaa Puolaa, Kroatiaa ja Romaniaa, missä molempien tavoitteiden saavuttamiseen on vielä matkaa, lisäämään ponnistuksiaan julkisen lasten päivähoidon tarjoamiseksi, jotta voidaan edistää työntekijöiden yksityiselämän ja työelämän välistä tasapainoa; toteaa, että nykyisten havaintojen mukaan näyttää vahvasti siltä, että lasten ja ikääntyneiden hoitoon investoiminen lisää naisten osallistumista kokopäivätyöhön ja parantaa heidän paikallista ja yhteiskunnallista osallisuuttaan;

20.  kehottaa uudelleen komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään toteuttamaan lapsitakuun, jolla varmistettaisiin, että kaikille köyhyysriskissä eläville eurooppalaisille lapsille taataan maksuton terveydenhuolto, maksuton koulutus, maksuton päivähoito, asianmukaiset asuinolot ja riittävä ravitsemus; painottaa, että tällaisella politiikalla on parannettava naisten ja tyttöjen tilannetta erityisesti haavoittuvissa ja marginalisoituneissa yhteisöissä; toteaa, että nuorisotakuualoitteeseen on sisällyttävä sukupuolinäkökulma;

21.  pitää valitettavana sukupuolten palkkaeron ja sukupuolten eläke-eron säilymistä ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia toteuttamaan kiireellisiä toimia eron kuromiseksi umpeen;

22.  toteaa, että sukupuolten palkka-eron torjumisen ensimmäinen askel on noudattaa avoimuutta palkkatiedoissa, ja panee ilahtuneena merkille, että jotkut yritykset ovat ottaneet käytännökseen analysoida ja julkistaa tiedot mies- ja naistyöntekijöidensä palkkaerosta; kehottaa kaikkia työnantajia ja ammattijärjestöjä laatimaan ja ottamaan käyttöön toimivia ja konkreettisia työnarviointivälineitä, joiden avulla voidaan määritellä sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään määräajoin palkkakartoituksia, julkistamaan tiedot ja pyytämään yrityksiä ottamaan käyttöön sisäisiä menetelmiä palkkaerojen havaitsemiseksi;

23.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio pitää yhtenä keskeisistä toiminta-aloistaan saman palkan maksamista miehille ja naisille samasta tai samanarvoisesta työstä; ja kehottaa tässä yhteydessä laatimaan uudelleen vuonna 2006 annetun työelämän yleisen tasa-arvodirektiivin;

24.  tuomitsee sen, että yli puolessa jäsenvaltioita sukupuolten välinen eläke-ero on kasvanut; kannustaa Kyprosta, Saksaa ja Alankomaita supistamaan miesten ja naisten eläkkeiden välistä eroa, joka on lähes 50 prosenttia; kehottaa Maltaa, Espanjaa, Belgiaa, Irlantia, Kreikkaa, Italiaa ja Itävaltaa kaventamaan sukupuolten välistä eroa eläketurvan kattavuudessa, sillä kyseisissä maissa 11–36 prosentilla naisista ei ole mahdollisuutta saada eläkettä;

25.  on tyytyväinen Ruotsin hallituksen saavuttamaan sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja Slovenian ja Ranskan likimain saavuttamaan sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja kannustaa Unkaria, Slovakiaa ja Kreikkaa, joissa on muodostettu hallituksia ilman yhtäkään naista(40), varmistamaan, että naiset ovat riittävästi edustettuina kaikilla poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon tasoilla; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että sukupuolten tasapuolinen edustus toteutuu jäsenvaltioiden hallitusten, julkisten laitosten ja elinten korkeissa viroissa ja vaaliluetteloissa, jotta voidaan taata tasapuolinen edustus kunnanvaltuustoissa ja alueellisissa ja kansallisissa parlamentissa sekä Euroopan parlamentissa; korostaa, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, että asianmukaisilla lainsäädäntötoimilla voidaan saada aikaan nopea muutos sukupuolten tasapainossa politiikassa; on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että kiintiöt ovat tehokkaita vain, jos niiden rinnalle säädetään ehdokaslistojen järjestystä koskevia säännöksiä ja asianmukaisia seuraamuksia mahdollisista rikkomuksista;

26.  painottaa, että naisten selkeä aliedustus sekä vaaleilla valituissa että nimitetyissä poliittisissa tehtävissä EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa on osoitus demokratiavajeesta, joka heikentää päätöksentekoprosessin legitiimiyttä sekä kansallisella että unionin tasolla;

27.  kehottaa unionin toimielimiä tekemään voitavansa sukupuolten tasapuolisen edustuksen turvaamiseksi komission kollegiossa ja unionin kaikkien toimielinten, virastojen, laitosten ja elinten korkeissa viroissa;

28.  panee huolestuneena merkille, että vuonna 2015 suurin osa maista jäi unionin keskiarvon alapuolelle naisten edustuksessa suurten pörssiyhtiöiden johtokunnissa vuoteen 2010 verrattuna; on kuitenkin tyytyväinen yleiseen edistyssuuntaukseen erityisesti Ranskassa, Italiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Belgiassa ja Tanskassa;

29.  kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään nopeasti direktiivin sukupuolijakauman tasapainosta julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten keskuudessa (naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi), mikä olisi tärkeä ensimmäinen askel kohti tasapuolista edustusta yksityisellä ja julkisella sektorilla; panee merkille, että kehitys on ollut näkyvintä (11,9 prosenttia vuonna 2010 ja 22,7 prosenttia vuonna 2015) jäsenvaltioissa, joissa on annettu sitovaa lainsäädäntöä johtokuntien sukupuolikiintiöistä(41);

30.  pitää valitettavana, että vain yksi jäsenvaltio on saavuttanut sukupuolten tasapuolisen edustuksen korkeakoulutuslaitosten korkeimpien virkojen osalta, mutta panee tyytyväisenä merkille, että naisten edustus on yleisesti ottaen lisääntynyt näissä tehtävissä;

31.  kehottaa jäsenvaltioita ehkäisemään ja torjumaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä ottamaan käyttöön uusia ehkäiseviä strategioita, asettamaan laajasti saataville erikoistuneita tuki- ja suojapalveluja siten, että ne ovat kaikkien uhrien saatavilla, sekä kiinnittämään erityistä huomiota uhrien oikeuksiin liittyviin sukupuolinäkökohtiin, mukaan lukien uhrien sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun, raportoidessaan uhrien oikeuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanosta vuonna 2017; kehottaa neuvostoa käyttämään siirtymälauseketta hyväksymällä yksimielisen päätöksen, jolla lisätään sukupuoleen perustuva väkivalta SEUT:n 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rikollisuuden aloihin; pyytää komissiota edistämään eurooppalaisten suojelumääräysten eurooppalaista rekisteriä täydentävänä toimenpiteenä uhrien suojelemista koskevalle unionin lainsäädännölle;

32.  muistuttaa painokkaasti, että sukupuoleen perustuvat väkivallan ja syrjinnän muodot, joita ovat muun muassa raiskaukset, seksuaalinen väkivalta, sukupuolinen häirintä, naisten sukuelinten silpominen, järjestetyt avioliitot ja perheväkivalta, loukkaavat syvästi ihmisarvoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön nollatoleranssin suhteessa kaikkiin sellaisiin väkivallan muotoihin, perheväkivalta mukaan lukien, jonka uhrit eivät ole halukkaita ilmoittamaan väkivallasta, sillä väkivaltaan syyllistyvät uhrien puolisot tai perheenjäsenet; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään perheväkivallan uhreiksi joutuvien vammaisten naisten tilanteen näkyvyyttä, koska nämä eivät usein pääse pakoon väkivaltaisesta suhteesta;

33.  panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden edistymisen Istanbulin yleissopimuksen allekirjoittamissa ja toteaa, että yleissopimus on ensimmäinen oikeudellisesti sitova asiakirja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta kansainvälisesti; kehottaa niitä neljäätoista jäsenvaltiota, jotka eivät vielä ole ratifioineet yleissopimusta, tekemään sen viipymättä; panee tyytyväisenä merkille komission maaliskuussa 2016 tekemän ehdotuksen unionin liittymisestä Istanbulin yleissopimukseen; kehottaa neuvostoa ja komissiota nopeuttamaan Istanbulin yleissopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevia neuvotteluja ja kannattaa unionin liittymistä varauksetta ja laaja-alaisesti; kehottaa lisäksi komissiota sisällyttämään sukupuoleen perustuvan väkivallan määritelmän direktiivin 2012/29/EU säännösten mukaisesti ja esittelemään mahdollisimman pian sitovan säädöksen sisältävän kokonaisvaltaisen eurooppalaisen strategian sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

34.  on tyytyväinen Eurostatin ja kansallisten oikeusviranomaisten ja poliisin käytäntöön tehdä yhteistyötä tietojen vaihdossa, jotta voidaan valottaa valitettavaa sukupuoleen perustuvan väkivallan esiintymistä unionissa, ja kehottaa niitä tekemään tästä jatkuvan käytännön seuraamalla vuosittain yhteistyössä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa naisiin kohdistuvia rikoksia;

35.  korostaa stereotypioiden läheistä yhteyttä internetissä ja sosiaalisessa mediassa esiintyvän naisten häirinnän ja seksismin selvään lisääntymiseen, ja toteaa, että tähän liittyy myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan uusia muotoja, kuten verkkokiusaaminen, verkkohäirintä, halventavien kuvien levittäminen verkossa ja yksityisten valokuvien ja videoiden levittäminen sosiaalisessa mediassa ilman niissä esiintyvien henkilöiden lupaa; korostaa, että niitä on torjuttava varhaisesta iästä lähtien; korostaa, että tällaiset tilanteet saattavat aiheutua siitä, että viranomaiset ja muut instituutiot, joiden kuuluisi luoda sukupuolineutraali ympäristö ja tuomita seksismi, eivät suojele tyttöjä riittävästi;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikki oikeudelliset ja juridiset toimenpiteet naisiin kohdistuvan verkkoväkivallan torjumiseksi; kehottaa erityisesti unionia ja jäsenvaltioita yhdistämään voimansa osana kattavaa eurooppalaista strategiaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, jotta luodaan edellytykset uusien verkkoväkivallan muotojen määrittelylle rangaistaviksi teoiksi ja järjestetään verkkoväkivallan uhreiksi joutuneille naisille ja tytöille psykologista tukea; kehottaa tekemään sukupuolivaikutusten arvioinnin EU:n kyberturvallisuusstrategiasta ja Euroopan kyberrikostorjuntakeskuksesta (Europol), jotta sukupuolinäkökohdat ja ‑näkökulma voidaan sisällyttää osaksi niiden työtä;

37.  kehottaa jälleen kerran komissiota perustamaan nykyisen Euroopan tasa-arvoinstituutin mallin mukaan sukupuoliperusteisen väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen, jota johtaisi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä käsittelevä eurooppalainen koordinaattori;

38.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla suojataan naisia ja hlbti-ihmisiä häirinnältä työelämässä; kehottaa komissiota tarkistamaan nykyistä EU:n puitepäätöstä rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin(42) niin, että siihen sisällytetään seksismi sekä seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoliominaisuuksiin perustuvat viharikokset ja vihaan yllyttäminen;

39.  tuomitsee sen, että intersukupuolisten pikkulasten sukuelinten ”normalisointileikkauksia” tehdään yhä useimmissa unionin jäsenvaltioissa, vaikka ne eivät ole lääketieteellisesti tarpeellisia; kehottaa jäsenvaltioita välttämään tällaisten lääketieteellisten toimenpiteiden tekemistä ilman asianomaisen henkilön vapaata ja tietoon perustuvaa suostumusta;

40.  panee merkille, että Maltalla ja Kreikassa intersukupuolisia henkilöitä suojellaan sukupuoliominaisuuksiin perustuvalta syrjinnältä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliominaisuuksien perusteet sukupuolten tasa-arvoa koskevaan lainsäädäntöönsä sukupuolten tasa-arvoa koskevien unionin direktiivien täytäntöönpanon yhteydessä;

41.  korostaa, että sukupuoleen perustuvat väkivallan ja syrjinnän muodot, kuten raiskaukset, seksuaalinen väkivalta, naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot ja perheväkivalta, sekä niin kutsutut kunniarikokset ja valtion hyväksymä sukupuoleen perustuva syrjintä, ovat vainoa ja ne olisi katsottava päteväksi syyksi hakea turvapaikkaa unionissa; kannattaa turvallisten ja laillisten kanavien luomista unioniin tuloa varten; palauttaa mieliin, että naiset ja tytöt ovat erityisen haavoittuvia salakuljettajien harjoittamalle hyväksikäytölle;

42.  pyytää jälleen kerran jäsenvaltioita lopettamaan viipymättä lasten, raskaana olevien ja imettävien naisten sekä raiskauksen, seksuaalisen väkivallan ja ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden naisten säilöönoton ja tarjoamaan asiaankuuluvaa psykologista tukea ja terveydenhuoltoa, joita tarjoavat samaa sukupuolta olevat ammattilaiset, kuten psykologit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat ja lääkärit, jotka ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen kyseisiin hätätilanteisiin; palauttaa mieliin, että kaikissa muuttoprosessin vaiheissa olisi tarjottava oikea-aikaista tukea sukupuoleen tai (oletettuun) seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan väkivallan uhreiksi joutuneille pakolaisille, mukaan lukien välitön siirtäminen, mikäli henkilön turvallisuutta ei voida taata, laadukkaat mielenterveyspalvelut ja välitön sukupuoli-identiteetin tunnustaminen turvapaikkamenettelyn ajaksi väkivaltaa ehkäisevänä toimenpiteenä;

43.  toteaa, että ihmiskauppa on nykyään yksi järjestäytyneen rikollisuuden kannattavimmista toimintatavoista, ja muistuttaa, että sen ehkäisemisen ja torjumisen sukupuoliulottuvuutta on seurattava jatkuvasti ihmiskaupan torjuntaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa, ja kehottaa jälleen komissiota jatkamaan tämän seuraamista arvioidessaan sitä, miten jäsenvaltiot noudattavat direktiiviä ja panevat sen täytäntöön, ja varmistamaan, että direktiivissä vahvistettuja raportointivelvollisuuksia ja aikataulua noudatetaan;

44.  pyytää komissiota tarjoamaan sekä taloudellista että logistista tukea ihmiskauppaa torjuville jäsenvaltioille, erityisesti Italialle ja Kreikalle, jotka ovat nykyisen muuttoliikekriisin seurauksena joutuneet vastaamaan eturintamassa kyseisen hätätilanteen käsittelystä;

45.  pyytää lisäämään kansallisen ja unionin tason toimia sukupuoleen liittyvien stereotypioiden ja syrjinnän torjumiseksi valistuskampanjoilla, joissa keskitytään naisten ja tyttöjen sekä miesten ja poikien esittämiseen ilman stereotypioita ja jotka on suunnattu kaikille yhteiskunnan tasoille; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan positiivisia erityistoimia, kuten strategioita, joilla kannustetaan naisia valitsemaan uria ja ammatteja, joissa he ovat aliedustettuina, ja miehiä osallistumaan perhevelvollisuuksien ja kotitöiden hoitamiseen ja lisätään miesten tietoisuutta siitä, miten väkivalta, kuten ihmiskauppa kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä varten, pakkoavioliitot ja pakkotyö, vahingoittaa naisia, miehiä ja lapsia sekä heikentää sukupuolten tasa-arvoa, sekä toteuttamaan toimenpiteitä ihmiskaupan uhreiksi joutuneita naisia ja lapsia koskevan kysynnän vähentämiseksi tiedostuskampanjoin;

46.  toteaa, että naisilla on oltava valta päättää itse omista seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyvistä oikeuksistaan; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita takaamaan naisille helposti saatavilla olevan vapaaehtoisen perhesuunnittelun sekä kaikkien lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen liittyvien palveluiden, kuten ehkäisyn ja turvallisen ja laillisen abortin, saatavuuden; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan kansalaisten tietoisuutta lisääviä toimia, jotta miehet ja naiset olisivat täysin tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan seksuaali- ja lisääntymisasioissa;

47.  korostaa, että omantunnon syistä kieltäytymistä koskevien lausekkeiden liiallinen käyttö on yleistymässä, mikä heikentää naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuutta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että omantunnon syistä kieltäytymistä koskevat lausekkeet eivät estä potilaita saamasta lainmukaista terveydenhoitoa;

48.  katsoo, että elintärkeiden seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen, kuten turvallisen abortin, kieltäminen on vakava perusihmisoikeuksien rikkomus;

49.  korostaa teini-ikäisille, nuorille ja aikuisille suunnattujen aktiivisten ennaltaehkäisy-, koulutus- ja valistustoimien merkitystä, jotta unionin kansalaiset voivat hyötyä hyvästä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollosta ja välttyä sukupuolitaudeilta ja ei-toivotuilta raskauksilta;

50.  kannustaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia edistämään sukupuolten tasa-arvoa kattavissa seksuaalisuutta ja ihmissuhteita koskevissa koulutusohjelmissaan, joissa valistetaan tyttöjä ja poikia suostumukseen, kunnioitukseen ja vastavuoroisuuteen perustuvista ihmissuhteista, ja edistämään tasa-arvoa myös liikunta- ja vapaa-ajan toiminnassa, jossa sukupuolistereotypiat ja sukupuolen perusteella määrittyvät odotukset voivat vaikuttaa tyttöjen ja poikien minäkuvaan, terveyteen, taitojen hankkimiseen, henkiseen kehitykseen, sosiaaliseen integroitumiseen ja identiteetin muodostumiseen;

51.  korostaa, että on tärkeää kannustaa miehiä osallistumaan täysipainoisesti kaikkiin sukupuolten tasa-arvoa edistäviin toimiin ja tunnistaa kaikki tilanteet, joissa voidaan tavoittaa paljon miehiä, erityisesti miesvaltaisissa laitoksissa, aloilla ja yhdistyksissä, sekä valistaa miehiä heidän rooleistaan ja velvollisuuksistaan sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja tukea periaatetta vallan ja vastuun jakamisesta naisten ja naisten kesken työelämässä, yhteisöissä, yksityiselämässä ja laajemmissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä;

52.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan tapauksia, joissa tiedotusvälineet ja mainosala edistävät naisten seksualisointia ja esineellistämistä ja esittävät toistuvasti kauneuteen, nuoruuteen ja seksuaaliseen vetovoimaan liittyviä naisen stereotypioita mallina yhteiskunnalliselle menestymiselle; kehottaa komissiota ryhtymään oikeudellisiin toimiin tapauksissa, joissa jokin jäsenvaltio rikkoo audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä, ja edistämään hyviä käytäntöjä julkisissa ja yksityisissä mediayrityksissä kannustimien avulla; kehottaa tiedotusvälineitä ja mainosalaa kunnioittamaan naisten ihmisarvoa ja varmistamaan, että naiset esitetään ilman stereotypioita ja syrjintää ja heidän nykyisen monipuolisuutensa mukaisesti; pyytää lisäksi tiedotusvälineitä ja mainosalaa kiinnittämään huomiota terveellisiin elämäntapoihin, erilaisiin perhemuotoihin ja elämäntapoihin;

53.  palauttaa mieliin sitoumukset, jotka unioni on tehnyt Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) kanssa naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevissa vuoden 2013 ja 2015 toimintasuunnitelmissa, ja toteaa huolestuneena, että toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan 7 luvun täytäntöönpano on laiminlyöty; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tekemään yhteistyötä ja kohdentamaan taloudellisia ja institutionaalisia resursseja toimintasuunnitelmissa sovittujen sukupuolten tasa-arvoa edistävien suositusten ja erityisesti kaikkien väkivallan muotojen poistamista koskevien suositusten toteuttamisen varmistamiseksi Belem do Parán yleissopimuksen, Istanbulin yleissopimuksen ja kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen mukaisesti;

54.  korostaa, että tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin, sillä naiset kantavat todennäköisemmin suuremman taakan köyhyydessä; katsoo, että naisten on osallistuttava aktiivisesti ilmastopolitiikkaan ja ‑toimiin;

55.  kehottaa komissiota laatimaan ehdotuksen kestävän kehityksen yleisstrategiasta, joka kattaa kaikki keskeiset sisä- ja ulkopolitiikan osa-alueet, sekä kehittämään tehokkaita seuranta-, uudelleentarkastelu- ja vastuuvelvollisuusjärjestelmiä Agenda 2030 ‑toimintaohjelman ja siihen sisältyvien sukupuolten tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja naisten voimaannuttamista koskevien tavoitteiden täytäntöönpanemiseksi;

56.  kehottaa komissiota seuraamaan tehokkaammin voimassa olevan unionin tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja korostaa, että on tarpeen käynnistää rikkomismenettelyjä tapauksissa, joissa asianomaisen lainsäädännön täytäntöönpano on laiminlyöty;

57.  pitää valitettavana, että monivuotiseen rahoituskehykseen liitetystä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen varmistamista koskevasta toimielinten välisestä lausumasta huolimatta mitään sukupuolitietoista budjetointia koskevia toimia ei ole vielä toteutettu; korostaa tässä yhteydessä, että on seurattava tiiviisti sitä, miten yhteisen lausuman periaatteet on pantu täytäntöön vuotuisissa talousarviomenettelyissä, ja kehottaa antamaan asiasta vastaavalle valiokunnalle virallisen roolin monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisessa;

58.  kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia varmistamaan, että maassa on pysyvä ja asianmukaiset voimavarat omaava elin, joka suunnittelee, koordinoi ja panee täytäntöön sukupuolten tasa-arvoa edistäviä politiikkoja, ja huomauttaa, että tämä on merkittävä indikaattori tarkasteltaessa hallituksen sitoutumista sukupuolten tasa-arvon edistämiseen;

59.  kehottaa unionin toimielimiä ottamaan demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan tulevan EU:n järjestelmän seurantajärjestelmässä käyttöön erityisiä sukupuolten tasa-arvoa mittaavia indikaattoreita, Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksi mukaan lukien;

60.  pyytää komissiota laatimaan laajemman tasa-arvostrategian, jonka tavoitteena on tehdä loppu kaikenlaisesta sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä ja johon kuuluu horisontaalinen direktiivi syrjinnän torjumisesta; kehottaa siksi neuvostoa vahvistamaan mahdollisimman pian yhteisen kannan uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa koskevasta ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (COM(2008)0426), jonka käsittely on pysähtynyt sen jälkeen, kun parlamentti 2. huhtikuuta 2009 vahvisti kantansa siihen(43); pyytää jälleen kerran neuvostoa sisällyttämään sukupuolen yhdeksi syrjintätekijäksi;

61.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.
(2)EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1.
(3)EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 162.
(4)EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(5)EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(6)EUVL L 353, 28.12.2013, s. 7.
(7)EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.
(8)EUVL L 68, 18.3.2010, s. 13.
(9)EYVL L 348, 28.11.1992, s. 1.
(10)EYVL L 359, 19.12.1986, s. 56.
(11)EYVL L 6, 10.1.1979, s. 24.
(12)EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 35.
(13)EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 65.
(14)EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 1.
(15)EUVL C 316, 30.8.2016, s. 2.
(16)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0105.
(17)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0042.
(18)EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.
(19)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0126.
(20)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0312.
(21)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0073.
(22)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0203.
(23)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0235.
(24)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338.
(25)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0360.
(26)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0072.
(27)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0227.
(28)ISBN 978-92-79-29898-1.
(29)EUVL L 59, 2.3.2013, s. 5.
(30)http://www.un.org/womenwatch/daw/csw/csw48/ac-men-auv.pdf
(31)ISBN 978-92-79-36171-5.
(32)Eurofoundin raportti (2016): ”The gender employment gap: challenges and solutions”.
(33)Eurofoundin raportti (2015) ”Promoting uptake of parental and paternity leave among fathers in the European Union”.
(34)Eurofound (2015) ”Ensimmäiset tulokset kuudennesta Euroopan työolotutkimuksesta”.
(35)http://ec.europa.eu/eurostat/web/crime/database
(36)Eurostatin raportti ”Trafficking in Human beings” (Ihmiskauppa), vuoden 2015 painos.
(37)Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä oikeusalan eurooppalainen asiantuntijaverkosto: ”Comparative Analysis of Gender Equality Law in Europe 2015”.
(38)Euroopan tasa-arvoinstituutti, 2014. ”Effectiveness of institutional mechanisms for the advancement of gender equality. Review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States”.
(39)Eurofoundin raportti (2014) ”Social partners and gender equality in Europe”.
(40)Kehitys vuosina 2014 ja 2015.
(41)European Commission Factsheet ‘Gender balance on corporate boards - Europe is cracking the glass ceiling’, October 2015; European Commission, DG JUST, ‘Women in economic decision-making in the EU: Progress report: A Europe 2020 initiative’, 2012; Aagoth Storvik and Mari Teigen, ‘Women on Board: The Norwegian Experience’, June 2010.
(42)EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(43)EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68.


Miesten ja naisten yhdenvertainen kohtelu tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla
PDF 196kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY soveltamisesta (2016/2012(INI))
P8_TA(2017)0074A8-0043/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 19 artiklan 1 kohdan ja 260 artiklan,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY(1),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY soveltamisesta (COM(2015)0190),

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2011 annetut komission suuntaviivat neuvoston direktiivin 2004/113/EY soveltamisesta vakuutuksiin Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-236/09 (Test-Achats) antaman tuomion valossa(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 1. maaliskuuta 2011 asiassa C‑236/09 (Test-Achats) antaman tuomion(3),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) ja sen 3 artiklan, jossa ’sukupuoli’ tarkoittaa ”yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tammikuussa 2017 tekemän Euroopan tason täytäntöönpanon arvioinnin ”Gender Equal Access to Goods and Services – Directive 2004/113/EC”(4),

–  ottaa huomioon marraskuussa 2014 julkaistun Equinetin raportin ”Equality Bodies and the Gender Goods and Services Directive”,

–  ottaa huomioon vuonna 2014 julkaistun sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän oikeusalan asiantuntijaverkoston raportin ”Gender Equality Law in 33 European Countries: How are EU rules transposed into national law?”,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2009 julkaistun sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän oikeusalan asiantuntijaverkoston raportin ”Sex Discrimination in the Access to and Supply of Goods and Services and the Transposition of Directive 2004/113/EC”,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen asiassa C-13/94 antaman tuomion, jonka mukaan oikeuteen olla joutumatta syrjityksi sukupuolen perusteella voi sisältyä henkilön sukupuolen korjaukseen perustuva syrjintä(5), sekä EU:n perusoikeusviraston HLBTI-tutkimuksen vuodelta 2014 ja sen raportin ”Professionally speaking: challenges to achieving equality for LGBT people”, jotka kaikki liittyvät tavaroiden ja palvelujen alaan,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426) sekä Euroopan parlamentin 2. huhtikuuta 2009 vahvistaman kannan kyseiseen ehdotukseen(6),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen naisyrittäjyyden esteenä toimivista ulkoisista tekijöistä(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0043/2017),

A.  ottaa huomioon, että suoran ja epäsuoran sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän torjuminen tavaroiden ja palvelujen alalla on olennainen osa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevaa periaatetta, joka on Euroopan unionin perusarvo, ja toteaa, että sekä perussopimuksissa että perusoikeuskirjassa kielletään kaikenlainen sukupuoleen perustuva syrjintä ja vaaditaan varmistamaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo kaikilla aloilla ja kaikissa EU:n jäsenvaltioissa;

B.  ottaa huomioon, että direktiivillä 2004/113/EY (jäljempänä ’direktiivi’) miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltaminen ulotetaan työelämän ja työmarkkinoiden ohella myös tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen ja tarjontaan;

C.  ottaa huomioon, että direktiivillä kielletään sekä välitön että välillinen sukupuoleen perustuva syrjintä sellaisten tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla, jotka ovat yleisesti saatavilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla;

D.  toteaa, että direktiiviä sovelletaan kaikkiin korvausta vastaan tarjottaviin tavaroihin ja palveluihin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 57 artiklassa tarkoitetulla tavalla ja Euroopan unionin tuomioistuimen alaa koskevan oikeuskäytännön mukaisesti; toteaa, ettei korvauksen maksajan välttämättä tarvitse olla palvelun vastaanottaja ja että korvaus voi olla välillinen maksu, johon palvelun vastaanottajan ei välttämättä tarvitse osallistua;

E.  toteaa, että tiedotusvälineiden ja mainonnan alalla koulutukseen liittyvät palvelut sekä yksityiselämässä tarjottavat palvelut jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle; ottaa huomioon, että jäsenvaltioilla on lainsäädäntövalta taata naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu muilla aloilla, ja toteaa, että joissakin tapauksissa kansallinen lainsäädäntö on direktiiviä tiukempi ja kattaa miesten ja naisten välisen syrjinnän tiedotusvälineissä, mainonnassa ja koulutuksessa;

F.  ottaa huomioon, että direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kaikissa 28 jäsenvaltiossa; toteaa, että vuonna 2015 annetun komission kertomuksen mukaan kuuden jäsenvaltion kanssa jatkettiin edelleen intensiivistä vuoropuhelua direktiivin riittävästä täytäntöönpanosta;

G.  ottaa huomioon, että Test-Achats-tuomiossa Euroopan unionin tuomioistuin päätti, että direktiivin 5 artiklan 2 kohta on esteenä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun tavoitteen saavuttamiselle; toteaa, että kyseinen säännös todettiin pätemättömäksi 21. joulukuuta 2012 lukien ja että sen vuoksi molempien sukupuolten maksujen ja etuuksien on oltava samat kaikissa jäsenvaltioissa;

H.  toteaa, että keskeiset ongelmakohdat direktiivin täytäntöönpanossa liittyvät tavaroiden ja palveluiden liian rajoittavaan tulkintaan, eriarvoisen kohtelun oikeuttamiseen 4 artiklan 5 kohdan nojalla yleisin ja paikoin epäselvin perustein sekä naisten riittämättömään suojeluun raskaudesta tai äitiydestä johtuvista syistä;

I.  katsoo, että syrjinnän kieltämisen yhteydessä on tärkeää kunnioittaa muita perusoikeuksia ja -vapauksia, kuten yksityiselämän ja niiden yhteydessä tehtävien liiketoimien suojaa, sekä uskonnonvapautta;

J.  ottaa huomioon, että vuonna 2008 esitetty yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi ulottaisi uskontoon tai vakaumukseen, ikään, vammaan ja seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kiellon työmarkkinoiden ulkopuolelle sosiaaliseen suojeluun, mukaan luettuina sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon, sosiaalisiin etuihin, koulutukseen sekä tavaroiden ja palveluiden saatavuuteen ja tarjontaan; toteaa, että neuvosto ei ole vielä hyväksynyt tätä direktiiviehdotusta koskevaa kantaansa;

K.  ottaa huomioon, että vaikka äskettäin julkaistu komission tiedonanto ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” on hyvä lähtökohta tämän alan tehokkaalle edistämiselle ja sääntelylle, on alaa koskevissa analyyseissa ja suosituksissa otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskeva näkökulma ja noudatettava direktiivin säännöksiä;

L.  toteaa, että direktiivin toteuttaminen kaikilta osin riippuu tehokkaasta ja jatkuvasta sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisesta kaikilla direktiivin soveltamisalaan liittyvillä aloilla;

M.  katsoo, että tasa-arvoelinten eurooppalaisen verkoston työ on erittäin tärkeää yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon edistämiseksi sekä kansallisten tasa-arvoelinten yhteistyön koordinoimiseksi ja parhaiden käytäntöjen jakamiseksi kaikkialla EU:ssa;

Yleiset huomautukset

1.  on huolissaan siitä, ettei direktiiviä sovelleta yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vaan sen soveltaminen vaihtelee ja että alalla saavutetusta edistymisestä huolimatta sen soveltamisessa on edelleen haasteita ja aukkoja, joita on käsiteltävä viipymättä tietyissä jäsenvaltioissa ja tietyillä aloilla; kehottaa komissiota ensisijaisesti käsittelemään jäsenvaltioiden kanssa käymässään vuoropuhelussa kaikkia täytäntöönpanossa edelleen ilmeneviä puutteita; korostaa jäsenvaltioiden ratkaisevaa roolia EU:n lainsäädännön ja toimintapolitiikkojen täytäntöönpanossa sekä katsoo, että entistä suurempi alueellisten ja paikallisten viranomaisten tuki sekä yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa voi olla tarpeen direktiivin täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

2.  toteaa, että komissio on esittänyt kertomuksen direktiivin soveltamisesta pitkällä viipeellä sen vuonna 2009 esittämän ensimmäisen kertomuksen jälkeen;

3.  panee merkille, että vaikka komission kertomuksessa todetaan, ettei monien direktiivin säännösten täytäntöönpanon yhteydessä ole tullut esiin erityisiä vaikeuksia, toteamus perustuu kuitenkin ilmoitettujen tapausten vähäiseen määrään, ja yleisesti ottaen tietoa on hyvin vähän ja alaa koskevien tietojen keruu vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä;

4.  korostaa, että yksi joidenkin jäsenvaltioiden kohtaamista ongelmista on se, että päätöksentekijät, palveluntarjoajat ja itse kansalaiset tietävät vähän direktiiviin sisältyvistä kansalaisten oikeuksista ja suojakeinoista; korostaa, että direktiiviä ja sen säännöksiä koskevan yleisen tiedon puute ja tietämättömyys voivat johtaa entistä pienempään määrään sukupuoleen perustuvaan syrjintään liittyviä kanteita; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja asiaankuuluvia sidosryhmiä, mahdollisesti yhteistyössä kuluttajansuojajärjestöjen kanssa, lisäämään tietoisuutta direktiivin säännöksistä vahvistaakseen yhdenvertaisen kohtelun merkitystä tavaroiden ja palvelujen alalla;

5.  panee merkille, että vain muutamat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet positiivisia erityistoimia koskevista erityissäännöksistä; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ja edistämään entistä enemmän sellaisia positiivisia toimia koskevia säännöksiä, jotka perustuvat lakisääteiseen tavoitteeseen ja joiden tarkoituksena on ehkäistä tai korjata sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta direktiivin mukaisesti;

Vakuutus-, pankki- ja rahoitusalat

6.  suhtautuu myönteisesti Test-Achats-tuomion täytäntöönpanoon jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä ja siihen, että kansallista lainsäädäntöä on muutettu oikeudellisesti sitovalla tavalla; toteaa, että kansallisen lainsäädännön saattamisessa tuomion mukaiseksi on edelleen haasteita esimerkiksi sairausvakuutusjärjestelmien alalla ja sen suhteen, että raskauteen ja äitiyteen perustuva syrjintä saadaan täysimääräisesti poistettua;

7.  korostaa annetun tuomion eläkkeitä koskevaa tasapainottavaa vaikutusta, koska siinä kiellettiin sukupuoleen perustuvien vakuutusmatemaattisten tekijöiden käyttö vakuutussopimuksissa ja todettiin, että molempien sukupuolten maksujen ja etuuksien on oltava samat yksityisissä vakuutusjärjestelmissä, myös eläkkeissä; toteaa, että vaikka tuomiota sovelletaan vain yksityisiin järjestelmiin, molempien sukupuolten samansuuruista eläkettä koskeva sääntö on hyvä käytäntö sukupuolten välisen eläke-eron pienentämisessä; suhtautuu myönteisesti joidenkin jäsenvaltioiden päätökseen mennä tuomion soveltamisalaa pidemmälle ulottamalla molempia sukupuolia koskevan säännön koskemaan muita vakuutuksia ja eläkkeitä, ammatilliset lisäeläkejärjestelmät mukaan luettuina, jotta varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvo näillä aloilla; rohkaisee muita jäsenvaltioita noudattamaan tarvittaessa esimerkkiä;

8.  katsoo, että tuomion asianmukaisella ja täysimääräisellä täytäntöönpanolla on ratkaiseva merkitys; kehottaa komissiota seuraamaan säännöllisten kertomusten avulla näiden sääntöjen noudattamista jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan mahdollisten puutteiden korjaaminen;

9.  korostaa, että direktiivissä kielletään nimenomaisesti raskauden ja äitiyden käyttö erottavana tekijänä vakuutuspalveluja ja niihin liittyviä rahoituspalveluja koskevien maksujen laskennassa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimenpiteitä ja lisäämään selvyyttä raskaana olevien naisten oikeuksien ja hyvinvoinnin suojelusta tällä alalla, suojaamaan heitä liiallisilta raskauteen liittyviltä kustannuksilta, koska raskaana oleville naisille ei saisi aiheutua korkeampia kustannuksia vain raskauden perusteella, sekä lisäämään palveluntarjoajien tietoisuutta raskaana oleville naisille tarjottavasta erityisestä suojelusta; korostaa erityisesti, että on varmistettava, että erityyppisten vakuutusten, erityisesti sairausvakuutusten, siirtymäkaudet eivät vaikuta raskaana olevien naisten oikeuksiin saada yhdenvertaista kohtelua koko raskauden ajan;

10.  muistuttaa, että oikeuteen olla joutumatta syrjityksi sukupuolen perusteella voi sisältyä henkilön sukupuolen korjaukseen perustuva syrjintä(8), ja kehottaa komissiota varmistamaan, että naisia ja miehiä suojellaan tähän perustuvalta syrjinnältä; korostaa, että direktiivissä tarjotaan suojelua tässä suhteessa ja että lisäselvennyksiä voidaan tehdä jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä; korostaa tässä yhteydessä, että 13 jäsenvaltiota ei ole vielä hyväksynyt varsinaista lainsäädäntöä, jolla suojellaan transsukupuolisia henkilöitä, jotka kokevat edelleen syrjintää tavaroiden ja palvelujen saatavuuden alalla, ja korostaa, että sisällyttämällä tällaiset säännökset lainsäädäntöön voitaisiin lisätä tietoisuutta syrjimättömyyden periaatteesta; kehottaa komissiota valvomaan näihin perustuvaa syrjintää tulevissa direktiivin soveltamista koskevissa kertomuksissaan;

11.  pitää valitettavana jatkuvaa naisiin kohdistuvaa syrjintää sekä raskauteen, äitiyden suunnitteluun ja äitiyteen liittyviä syrjiviä käytäntöjä vakuutus- ja pankkialan tarjoamien palvelujen saatavuuden osalta;

12.  toteaa, että naisyrittäjien suuremmat vaikeudet rahoituksen saannissa saattavat osittain liittyä vaikeuksiin riittävän luottohistorian rakentamisessa ja vähäiseen kokemukseen johtotehtävissä toimimisesta; kehottaa jäsenvaltioita toimimaan yhdessä rahoitusalan kanssa sen varmistamiseksi, että freelancereina ja pk-yrityksissä toimivilla miehillä ja naisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet saada pääomaa; kehottaa niitä tutkimaan mahdollisuuksia ottaa sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat huomioon lainojen myöntämistä koskevassa raportoinnissa, riskiprofiilien laatimisessa, sijoitustoimeksiannoissa ja henkilöstörakenteissa sekä rahoitustuotteissa; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa ja toteuttamaan tehokkaita toimia ja antamaan käytännön esimerkkejä, jotta voidaan varmistaa, että kaikki voivat täysimääräisesti ja asianmukaisesti hyödyntää direktiiviä tehokkaana välineenä, joka suojelee heidän oikeuksiaan yhdenvertaiseen kohteluun tavaroiden ja palvelujen saatavuuden alalla;

13.  kehottaa omaksumaan naisyrittäjyyteen sovellettavan kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jolla pyritään kannustamaan naisia luomaan uraa yrittäjinä ja tukemaan heitä tässä, helpottamaan rahoituksen saantia ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä luomaan sellainen ympäristö, jossa naisilla on mahdollisuus hyödyntää potentiaalinsa ja tulla menestyksekkäiksi yrittäjiksi, varmistamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, lastenhoitopalvelujen saatavuus sekä tarpeita vastaava koulutus;

Liikenneala ja julkiset tilat

14.  panee merkille, että vaikka häirintä, mukaan lukien sukupuolinen ja sukupuoleen perustuva häirintä, kielletään kansallisessa lainsäädännössä, naiset sekä transsukupuoliset ja intersukupuoliset henkilöt kohtaavat edelleen järjestelmällisesti ja usein erilaisia häirinnän muotoja liikennevälineissä; toteaa, että häirintää ehkäiseville toimenpiteille, muun muassa asiaa koskevan tietoisuuden lisäämiselle palveluntarjoajien keskuudessa, on jatkuva tarve;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan alaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa; kehottaa keskittymään sellaisiin ehkäiseviin toimenpiteisiin, jotka ovat sukupuolten tasa-arvoa koskevan periaatteen mukaisia, esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) suositusten mukaisesti, ja joilla ei rajoiteta naisten vapauksia ja joissa keskitytään pääasiallisesti puuttumaan mahdollisiin syyllisiin sen sijaan, että muutettaisiin mahdollisina uhreina nähtävien naisten käyttäytymistä; panee merkille, että Istanbulin sopimuksessa todetaan, että ”naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttaminen sekä oikeudellisesti että tosiasiallisesti on keskeinen osa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä”, ja kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja komissiota noudattamaan toimissaan tätä kattavaa lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen, direktiivissä säädettyjen häirinnän ehkäisyä koskevien säännösten soveltaminen mukaan luettuna; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet Istanbulin sopimusta, ratifioimaan sen, ja kehottaa komissiota ja neuvostoa edistämään EU:n yleissopimukseen liittymistä koskevaa prosessia;

16.  pitää valitettavana, että pienten lasten vanhemmat ja hoitajat kohtaavat edelleen fyysisiä kulkuesteitä ja muita esteitä, kuten riittämättömiä lastenhoitotiloja palveluntarjoajien tiloissa; korostaa tarvetta taata sekä äitien että isien oikeudet nauttia lastensa kanssa yhtäläisistä mahdollisuuksista palveluntarjoajien tiloissa; korostaa, että pienten lasten vanhempina ja hoitajina toimivien naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu palvelujen saatavuuden ja käytön alalla on ratkaisevan tärkeä tekijä sukupuolten tasa-arvolle yleisesti, sillä se edistää lastenhoidon tasa-arvoista ja jaettua vastuuta naisten ja miesten välillä; kehottaa jäsenvaltioita sen vuoksi lisäämään palveluntarjoajien tietoisuutta tarpeesta tarjota tiloissaan yhdenvertaiset ja turvalliset edellytykset molemmille vanhemmille;

17.  toteaa lisäksi, että hoitajilla, pääasiassa naisilla, on erityisiä esteettömyysvaatimuksia, ja kannustaa komissiota siksi paneutumaan kaikkiin naisia ja hoitotyöntekijöitä yleensä koskeviin esteisiin pääasiallisina joukkoliikennepalvelujen käyttäjinä naisiin liittyvistä kysymyksistä liikenteessä Pariisissa 2014 järjestetyn viidennen konferenssin päätelmien mukaisesti; korostaa, että tämän alan tutkimuksesta huolimatta on kiinnitetty vain vähän huomiota sukupuolispesifisten toimintalinjojen kehittämiseen liikenteen alalla; panee merkille, että sukupuolinäkökohtien huomioon ottaminen liikennevälineiden ja muiden julkisten tilojen suunnittelun ja jäsentelyn alkuvaiheissa sekä säännöllisten sukupuolivaikutusten arviointien tekeminen on hyvä ja kustannustehokas tapa vähentää fyysisiä esteitä, jotka heikentävät pikkulasten vanhempien ja hoitajien yhdenvertaista esteetöntä kulkua;

18.  toteaa, että naisia kohdellaan edelleen eriarvoisesti äitiyden tai raskauden perusteella kaikissa jäsenvaltioissa, ja toteaa, että tämä koskee esimerkiksi imetystä palveluntarjoajien tiloissa; katsoo, että jäsenvaltioiden on vahvistettava direktiivillä taattua naisten suojelua äitiyden ja raskauden, imetys mukaan luettuna, perusteella ja sovellettava sitä täysimääräisesti; korostaa, että palveluntarjoajien on noudatettava direktiivin ja sen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen säädösten suuntaa-antavia periaatteita;

19.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että joukkoliikenteen kulkuneuvot ja infrastruktuuri ovat yhdenvertaisesti sekä naisten että miesten käytettävissä ja mukautettuja heidän tarpeisiinsa sekä loppukäyttäjinä ja matkustajina että alan työntekijöinä;

20.  kehottaa komissiota arvioimaan raskaana olevien naisten lennoille pääsyä ja avustamista koskevia lentoyhtiöiden sääntöjä ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lentoyhtiöt saadaan varmistamaan yhdenmukainen lähestymistapa tässä asiassa;

21.  kehottaa neuvostoa hyväksymään matkustajien oikeuksia koskevaa asetusta koskevan parlamentin kannan, jossa edellytetään lentoasematyöntekijöiden palauttavan lastenvaunut matkustajille heti lentokoneesta poistumisen jälkeen, tai huolehtimaan vaihtoehtoisista kuljetustavoista, joilla vältetään se, että lasta on kannettava lentoaseman halki matkatavarahihnalle;

22.  katsoo, että äitiyteen liittyvien tukipalvelujen, kuten päiväkotien, hoitopaikkojen ja iltapäivähoitopaikkojen, verkoston tarjoaminen on välttämätöntä, jotta voidaan edistää miesten ja naisten tasa-arvoa tavaroiden ja palvelujen saatavuudessa koskevan periaatteen täytäntöönpanoa; katsoo, että tällaisessa verkostossa on tarjottava väestön tarpeita vastaava määrä julkisia palveluja;

23.  panee merkille, että lääketieteellisten tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen liittyy yhä syrjintää ja erottelua, minkä vuoksi on korostettava tarvetta vahvistaa julkisten, maksuttomien ja laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta;

Yhteistyötalous

24.  korostaa direktiivin mahdollisia uusia soveltamisaloja erityisesti tiettyjen palvelujen ja alojen digitalisoitumisen seurauksena sekä yhteistyössä tapahtuvan palvelujen tarjoamisen lisääntymistä, jotka ovat muuttaneet tavaroiden ja palvelujen saatavuutta ja tarjoamista, ja panee merkille, että direktiiviä voidaan soveltaa edelleen digitaalialaan; korostaa, että yhteistyötaloutta koskevasta eurooppalaisesta toimintasuunnitelmasta äskettäin julkaistun komission tiedonannon olisi toimittava lähtökohtana tämän alan tehokkaalle edistämiselle ja sääntelylle ja että komission olisi myöhemmissä vaiheissa otettava huomioon sukupuolten valtavirtaistamisen periaatteet ja noudatettava direktiivin säännöksiä naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ja häirinnän tehokkaaksi estämiseksi yhteistyötaloudessa tarjottavien palvelujen yhteydessä;

25.  toteaa, että häirintä on erityinen haaste sukupuolten tasa-arvolle yhteistyötalouden palvelujen alalla; korostaa, että vaikka useilla foorumeilla sovellettu syrjinnän nollatoleranssi on hyvä käytäntö, jota on syytä vahvistaa alalla edelleen, häirinnän ehkäisy on asetettava kyseisillä foorumeilla etusijalle ja lisäksi on harkittava selkeiden käytäntöjen laatimista käyttäjien häirintätapauksista ilmoittamista varten; korostaa, että tavaroiden ja palvelujen sekä yhdistävien verkkofoorumien tarjoajien vastuuta, kolmannen osapuolen toteuttama häirintä mukaan luettuna, koskevia säännöksiä on selkeytettävä direktiivin perusteella;

26.  katsoo, että yleisön saatavilla olevat ja korvausta vastaan yhteistyötaloudessa tarjottavat palvelut kuuluvat direktiivin soveltamisalaan ja siksi niiden pitäisi olla miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukaisia;

27.  panee tässä yhteydessä merkille, että digitaalialalla ”voitto” ei välttämättä merkitse rahaa ja että tietoja käytetään yhä enemmän vastineena tavaroista ja palveluista;

28.  kehottaa komissiota seuraamaan tulevissa direktiivin soveltamista koskevissa kertomuksissaan sukupuolten tasa-arvon periaatteen toteutumista yhteistyötaloudessa ja antamaan erityisiä suuntaviivoja, joissa määritetään hyviä käytäntöjä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi yhteistyötaloudessa tarjottavien palvelujen yhteydessä;

Erilainen kohtelu

29.  toteaa, että 4 artiklan 5 kohdan soveltaminen on osoittautunut suureksi haasteeksi direktiivin soveltamisessa, koska sen perusteella on esitetty valtaosa jäsenvaltioiden tasa-arvoelinten vastaanottamista valituksista, jotka liittyvät pääasiassa vapaa-ajan ja viihdealaan;

30.  korostaa, että direktiivin 4 artiklan 5 kohdan soveltamiseen liittyvästä monitulkintaisuudesta huolimatta tämän poikkeuksen tarkoituksena on ennen kaikkea luoda mahdollisuuksia miesten ja naisten yhdenvertaisuuden parantamiseen tavaroiden ja palvelujen tarjoamisen alalla;

31.  panee merkille, että käytännöt vaihtelevat esimerkiksi tapauksissa, joissa palveluja tarjotaan vain yhden sukupuolen edustajille tai joissa samoja palveluja hinnoitellaan eri tavoin; korostaa, että erilaisen kohtelun soveltamista olisi arvioitava tapauskohtaisesti siltä osin, onko kohtelu direktiivin mukaisesti perusteltua oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi;

32.  kehottaa tasa-arvoelimiä ja kuluttajansuojajärjestöjä lisäämään tietoisuutta erilaisen kohtelun rajoituksista ja ehdoista palveluntarjoajien keskuudessa sekä lisäämään tietoisuutta yhdenvertaista kohtelua koskevista oikeuksista palvelujen käyttäjien keskuudessa, sillä usein huomautetaan siitä, että käyttäjät eivät tunne tavaroiden ja palvelujen alalla sovellettavia säännöksiä;

33.  katsoo, että 4 artiklan 5 kohtaan perustuvien positiivisten erityistoimien puute jäsenvaltioissa heikentää direktiivin täytäntöönpanoa; kehottaa edistämään oikeutettuun tavoitteeseen perustuvia positiivisia toimia, joissa erityiskohtelu on suorassa yhteydessä haittaan, jota on vältettävä tai joka on poistettava, esimerkiksi uhrien suojelu sukupuoleen liittyvältä väkivallalta vain toiselle sukupuolelle tarkoitettujen turvakotien tapauksessa;

34.  kehottaa jälleen neuvostoa tarkastelemaan kaikkia mahdollisia reittejä sen varmistamiseksi, että esitetty yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi hyväksytään viipymättä, ja siten takaamaan kattavan ja tasavertaisen suojan sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää vastaan;

Suositukset direktiivin soveltamisen parantamiseksi

35.  kehottaa komissiota ensisijaisesti ratkomaan käytännön toimenpiteiden avulla kyseisten jäsenvaltioiden kanssa kysymyksiä, jotka liittyvät direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tukemaan niitä direktiivin johdonmukaisemmassa täytäntöönpanossa;

36.  korostaa, että vaikka tasa-arvoelimillä on ratkaiseva rooli sen valvomisessa ja varmistamisessa, että direktiivistä johtuvia oikeuksia käytetään täysimääräisesti kansallisella tasolla, niiden toimivalta suhteessa tavaroiden ja palvelujen tarjontaan ja saatavuuteen sekä tuloksellisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa vaihtelee; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tasa-arvoelimille direktiivin säännösten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti riittävät valtuudet ja riippumattomuuden, jotta ne voivat täyttää tehokkaasti pääasialliset tehtävänsä, kuten avustaa itsenäisesti syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa, teettää riippumattomia selvityksiä syrjintään liittyvistä kysymyksistä ja julkaista riippumattomia raportteja ja suosituksia, lisätä tietoisuutta direktiivistä ja haastaa sukupuolirooleja koskevia stereotypioita tavaroiden ja palvelujen tarjonnan ja saatavuuden alalla; katsoo, että kansallisia tasa-arvoelimiä olisi tuettava asianmukaisesti niiden suorittaessa tehtäviään eli pyrkiessä edistämään, valvomaan ja tukemaan yhdenvertaista kohtelua riippumattomalla ja tehokkaalla tavalla;

37.  kehottaa komissiota parantamaan tasa-arvoelinten kanssa tekemäänsä yhteistyötä ja valvomaan, noudatetaanko kaikkia niiden valtuuksia koskevia säännöksiä kaikissa jäsenvaltioissa, sekä tukemaan jäsenvaltioita merkittävimpien haasteiden järjestelmällisessä määrittämisessä sekä parhaiden käytäntöjen jakamisessa; kehottaa komissiota keräämään parhaita käytäntöjä ja saattamaan ne jäsenvaltioiden käyttöön, jotta tarjotaan tarvittavat resurssit positiivisten erityistoimien tukemiseen sekä varmistetaan säännösten parempi täytäntöönpano kansallisella tasolla;

38.  toteaa, että syrjinnän uhrien oikeussuojaa voitaisiin parantaa antamalla yksityisille tasa-arvoelimille valtuudet tarjota apua, kuten ilmaista oikeusapua, sekä oikeus edustaa yksityishenkilöitä väitetyissä syrjintätapauksissa;

39.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kansallisten valituselinten ja valitusmenettelyjen tehokkuutta direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä ja varmistamaan, että käytössä on läpinäkyvät ja tehokkaat valitusmekanismit sekä varoittavat seuraamukset;

40.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja tasa-arvoelimiä, mahdollisesti yhteistyössä kuluttajansuojajärjestöjen kanssa, jakamaan tietoa direktiivin säännöksistä sekä palveluntarjoajien että käyttäjien keskuudessa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattamiseksi tällä alalla ja niiden tapausten lukumäärän vähentämiseksi, joissa direktiivin rikkomisista jätetään ilmoittamatta;

41.  toteaa, että direktiivin käytäntöön soveltamisessa on edelleen puutteita, ja pyytää oikeusalan eurooppalaista asiantuntijaverkostoa aloittamaan yhteistyössä tasa-arvoelinten kanssa kattavan selvityksen ja ottamaan myös huomioon sukupuolten eriarvoisuuden risteävät muodot ja syrjinnän monet perusteet, jotka koskevat lukuisia heikossa asemassa olevia sosiaaliryhmiä, jatkamaan sen toimien valvontaa sekä tukemaan ja kannustamaan jäsenvaltioita tietojen keräämisessä ja toimittamisessa, jotta direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan häirintää ja sukupuolista häirintää koskevien kattavien, verrattavissa olevien erityistietojen keruuta tavaroiden ja palvelujen yhtäläisen saatavuuden alalla, jotta syrjinnän perusteet voidaan erotella ja kannustaa tässä suhteessa tehostamaan yhteistyötä asianomaisten instituutioiden kanssa; kehottaa komissiota perustamaan julkisen tietokannan naisten ja miesten yhdenvertaista kohtelua koskevasta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä tietoisuuden lisäämiseksi tämän alan säännösten soveltamisesta;

42.  korostaa, että mainosala liittyy tavaroiden ja palvelujen alaan ja että tavaroita ja palveluita esitellään kuluttajille pääasiassa mainosten avulla; korostaa, että sukupuolistereotypioiden luomisen, ylläpitämisen ja kehittämisen sekä naisia syrjivän kuvan antamisen kannalta mainonnan merkitys on suuri; kehottaa komissiota teettämään siksi selvityksen sukupuolten tasa-arvosta mainonnassa ja tutkimaan tarvetta ja mahdollisuuksia tehostaa naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua mainonnan alalla ja edistämään parhaita käytäntöjä tällä alalla; suhtautuu myönteisesti naisten ja miesten tasa-arvoa tiedotusvälineissä koskeviin kansallisiin säännöksiin ja suuntaviivoihin ja kehottaa jäsenvaltioita tarvittaessa vahvistamaan näitä säännöksiä naisten ja miesten tasa-arvoisen kohtelun varmistamiseksi;

43.  kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan vuoropuhelua sellaisten asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, joilla on oikeutettu intressi myötävaikuttaa sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla;

44.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota soveltamaan direktiivin täytäntöönpanossa alakohtaiseen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen perustuvaa lähestymistapaa;

45.  kehottaa komissiota koordinoimaan paremmin tämän direktiivin ja muiden tasa-arvodirektiivien vaatimuksia seuratessaan ja tukiessaan jäsenvaltioita direktiivin täytäntöönpanossa;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(2)EUVL C 11, 13.1.2012, s. 1.
(3)EUVL C 130, 30.4.2011, s. 4.
(4)PE 593.787.
(5)ECLI:EU:C:1996:170. Katso myös neuvoston ja komission yhteinen lausuma ja lisäys yhteenvetoon asiasta, joka koskee neuvoston direktiiviä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (st.15622/04 ADD 1).
(6)EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0007.
(8)Neuvoston ja komission yhteinen lausuma ja lisäys yhteenvetoon asiasta, joka koskee neuvoston direktiiviä miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla.


EU:n varoja sukupuolten tasa-arvoon
PDF 285kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 EU:n varoista sukupuolten tasa-arvoon (2016/2144(INI))
P8_TA(2017)0075A8-0033/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1),

–  ottaa huomioon monivuotiseen rahoituskehykseen liitetyn sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon: ”Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi/tarkistus: tuloksiin keskittyvä EU:n talousarvio” (COM(2016)0603),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan: ”Horisontti 2020 -ohjelman vuosiraportti 2014” (SWD(2016)0123),

–  ottaa huomioon esitystä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 käsittelevän toimintamenojen ohjelmaselvityksiä koskevan komission työasiakirjan: ”Programme Statements of operational expenditure for the Draft General Budget of the European Union for the financial year 2017” (COM(2016)0300),

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevän komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (SWD(2015)0182),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strategic engagement for gender equality 2016–2019” (SWD(2015)0278),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman(5) työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin politiikkayksikkö D:n vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen ”The EU Budget for Gender Equality” ja politiikkayksikkö C:n vuonna 2016 julkaiseman seurantatutkimuksen varojen käytöstä sukupuolten tasa-arvoon tietyissä jäsenvaltioissa,

–  ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015” (COM(2010)0491),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman(6) sukupuolten tasa‑arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin työssä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston raportin sukupuolitietoisesta budjetoinnista: Asiantuntijaryhmän loppuraportti sukupuolitietoisesta budjetoinnista – Strasbourg 2005,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot (A8‑0033/2017),

A.  ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu Euroopan unionin perusarvo; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”,

B.  ottaa huomioon YK:n asettamat vuoteen 2030 mennessä saavutettavat 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja toteaa, että tavoite nro 5 koskee sukupuolten tasa-arvoa, jota olisi sovellettava jokaiseen näistä tavoitteista;

C.  toteaa, että joulukuussa 2015 julkaistussa komission strategisessa toimintaohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) korostetaan EU:n rahoituksen keskeistä roolia sukupuolten tasa-arvon tukemisessa; toteaa, että mikään unionin toimielin ei ole noudattanut johdonmukaisesti sukupuolitietoista budjetointia;

D.  toteaa, että tuloja ja menoja koskevat päätökset vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin;

E.  toteaa, että 6. heinäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa aiheesta ”Monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelu: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa”(7) parlamentti tukee sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen tehokasta integroimista;

F.  toteaa, että sukupuolikysymyksiä käsitellään yleensä useammin ”pehmeän” toimintapolitiikan aloilla, kuten henkilöresurssien kehittämisessä, kuin ”kovilla” aloilla, joista mainittakoon infrastruktuurit sekä tieto- ja viestintätekniikka, jotka saavat enemmän rahoitustukea;

G.  toteaa, että työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseksi on tarjottava huolellisesti harkittu hoitovapaajärjestelmä sekä laadukkaita, kohtuuhintaisia ja saatavilla olevia, myös julkisia, hoitopalveluja; katsoo, että näiden palvelujen kustannuksia on pidettävä osana infrastruktuuri-investointeja; katsoo, että nämä kaksi tekijää ovat ennakkoehto naisten pääsemiseksi työmarkkinoille, johtaviin asemiin sekä tiede- ja tutkimusaloille ja siten ne ovat ennakkoehto sukupuolten tasa-arvolle;

H.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä lausumassa pyydetään, että vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä ottaen huomioon se, miten unionin kokonaisrahoituskehys tukee sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ja varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen; toteaa, että tästä huolimatta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen on sitouduttava entistä lujemmin, koska nykyisten toimintapolitiikkojen täytäntöönpano on jäänyt vähäiseksi ja sukupuolinäkökulmaa koskeviin kysymyksiin ei ole kohdennettu riittävästi määrärahoja;

I.  toteaa, että vuoden 2008 kriisin jälkeen sukupuolten tasa-arvon merkityksen heikkeneminen julkisessa keskustelussa ja toimintapoliittisissa ohjelmissa on käynyt ilmeiseksi sekä unionin että kansallisella tasolla; toteaa, että kriisin myötä määrätyt julkisen talouden vakauttamistoimet ja budjettirajoitukset todennäköisesti vähentävät entisestään sukupuolten tasa-arvoa edistävien strategioiden ja elinten käytettävissä olevia resursseja;

J.  katsoo, että aikana, jolloin unionissa vallitsee luottamuskriisi, olisi kaikkien unionin toimielinten asetettava ensisijaiseksi tavoitteekseen varainhoidon täydellinen avoimuus, eikä tätä kysymystä pidä sivuuttaa;

K.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen on Euroopan tasa-arvoinstituutin julkistaman vuoden 2015 tasa-arvoindeksin mukaan edelleen hyvin kaukainen tavoite Euroopassa;

L.  toteaa, että yksi tärkeimmistä sukupuolten tasa-arvon merkeistä on tasa-arvoinen palkkaus; toteaa kuitenkin, että yhtä tärkeitä ovat unionin toimet ja tulokset, joilla pyritään lisäämään naisten työmarkkinoille osallistumista ja huolehtimaan naisten ja miesten tasa-arvoisesta taloudellisesta riippumattomuudesta, edistämään naisten ja miesten tasa-arvoa päätöksenteossa, torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja suojelemaan ja tukemaan uhreja sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia kaikkialla maailmassa;

M.  toteaa, että YK:n Pekingin toimintaohjelmassa vaadittiin vuonna 1995 sukupuolinäkökulmaa talousarvioprosesseihin;

Yleisiä huomautuksia

1.  suhtautuu myönteisesti aikomukseen ottaa sukupuolten tasa-arvo huomioon SEUT‑sopimuksen 8 artiklan mukaisesti unionin rahastoissa ja ohjelmissa unionin talousarvion kokonaisvaltaisena politiikkatavoitteena;

2.  pitää kuitenkin valitettavana, ettei EU:n korkean tason poliittista sitoutumista sukupuolten tasa-arvoon ja sen valtavirtaistamiseen ole vielä otettu täysin huomioon unionin politiikan alojen määrärahoissa ja menopäätöksissä osana sukupuolitietoista budjetointia;

3.  toteaa, että sukupuolitietoinen budjetointi on osa sukupuolten tasa-arvon kokonaisstrategiaa, ja korostaa siksi pitävänsä olennaisena, että unionin toimielimet sitoutuvat siihen; pitää näin ollen valitettavana, ettei unionissa ole hyväksytty sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa vuosiksi 2016–2020, ja pyytää komissiota tehostamaan strategista sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvoon vuosina 2016–2019 antamalla siitä tiedonannon mukaillen sukupuolten tasa-arvosta 16. kesäkuuta 2016 annettuja Eurooppa-neuvoston päätelmiä;

4.  korostaa talousarvion laatimiseen kuuluvien rakenteiden ja prosessien merkitystä sekä tarvetta muuttaa rakenteita ja prosesseja, joiden on osoitettu voimistavan tai tahattomasti edistävän sukupuolten epätasa-arvoa;

5.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolitietoista budjetointia koskeva tiedottaminen ja koulutus ovat tarpeen sukupuolinäkökulman huomioon ottavien rakenteiden ja menettelyjen kehittämiseksi;

6.  panee merkille, että muutamiin EU:n ohjelmiin (joista mainittakoon Euroopan sosiaalirahasto (ESR), perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma (2014–2020), Horisontti 2020, liittymistä valmisteleva tukiväline II (IPA II), humanitaarisen avun alalla kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI) ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR)) sisältyy naisten ja miesten tasa-arvoon liittyviä erityisiä toimia, kun taas toisissa ohjelmissa (joista mainittakoon työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva Euroopan unionin ohjelma (EaSI), vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) ja Euroopan globalisaatiorahasto (EGR)) viitataan naisten ja miesten tasa-arvon yleisiin periaatteisiin, mutta hyvin harvassa ohjelmassa todella vahvistetaan selkeät tavoitteet ja kohdennetut varat tai esitetään järjestelmällistä täytäntöönpanoa ja seurantaa;

7.  pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvoa käsitellään useissa ohjelmissa ainoastaan monialaisena tavoitteena, koska tämä sekä vähentää tasa-arvotoimien tukea että lähes estää arvioimasta, millaisia määriä sukupuolikysymyksiin on kohdennettu(8);

8.  pitää valitettavana, ettei useimmissa unionin rahoittamissa ohjelmissa ole erityisiä sukupuolten tasa-arvoon kohdennettuja toimia, joihin olisi osoitettu erikseen määrärahoja; toteaa, että sukupuolten tasa-arvo olisi tunnustettava politiikkatavoitteeksi unionin talousarvion osastoissa ja että tällöin olisi eriteltävä yksittäisille politiikkatavoitteille ja -toimille myönnettävät määrät, jotta lisätään avoimuutta eikä jätetä varjoon sukupuolikysymyksiin liittyviä tavoitteita; toteaa myös, että talousarvion valvontaa koskevissa tehtävissä olisi ilmoitettava, missä määrin unionin talousarvio ja sen toteuttaminen edistävät tai haittaavat tasa-arvopolitiikkaa;

9.  pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineitä, kuten sukupuoli-indikaattoreita, sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolitietoista budjetointia, käytetään hyvin harvoin politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa unionin tasolla tai kansallisissa toimielimissä; pitää valitettavana nykyistä sukupuoli-indikaattoreiden ja sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen puutetta ja korostaa, että Euroopan tasa-arvoinstituutin olisi koottava sukupuoli-indikaattoreita ja kerättävä sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, jotta saataisiin johdonmukainen kuva EU:n toimintapolitiikkojen vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon sekä siihen liittyvästä varainhoitoa ja talousarviota koskevasta riittävästä vastuuvelvollisuudesta; korostaa Euroopan tasa-arvoinstituutin olennaista roolia tilastotieteilijöiden ja poliittisten päättäjien välisen yhteistyön erojen kaventamisessa, jotta voidaan lisätä tietoisuutta arkaluontoisten tietojen keräämiseen liittyvistä haasteista; edellyttää siksi edelleen, että jatketaan sukupuolikysymyksiä koskevien indikaattoreiden ja tilastojen kehittämistä, jotta unionin talousarviota voidaan arvioida sukupuolinäkökulmasta ja jotta sukupuolitietoista budjetointia voidaan seurata;

10.  pitää valitettavana, että vaikka monivuotiseen rahoituskehykseen on liitetty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeva yhteinen lausuma, alalla on edistytty vain vähän;

11.  pitää erittäin valitettavana, ettei vuosien 2014–2020 monivuotisesta rahoituskehyksestä ole ilmennyt mitään selvää sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa, jolla olisi tarkat tavoitteet, konkreettiset kohteet ja määrärahat;

12.  pitää valitettavana, ettei syyskuussa 2016 julkaistussa, monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevassa komission tiedonannossa mainita lainkaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista;

13.  kehottaa sisällyttämään sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian ja sen valtavirtaistamisen talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon;

14.  tähdentää, että sukupuolten tasa-arvon täytäntöönpanon ohella unionin ensisijaisena tavoitteena olisi oltava avoimuus todellisten saavutusten suhteen sekä niitä koskevien tietojen saatavuus;

15.  kehottaa hyväksymään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia säännöksiä myös sellaisilla aloilla, joita ei pidetä suoraan sukupuolten tasa-arvoon liittyvinä, kuten tieto- ja viestintätekniikan, liikenteen, yritys- ja investointituen tai ilmastonmuutoksen aloilla;

16.  katsoo, että talousarviomenettelyn kaikkiin vaiheisiin olisi otettava mukaan ulkoisten asiantuntijoiden ja järjestöjen verkosto, jotta voidaan lisätä avoimuutta ja parantaa demokraattisuutta, etenkin sovellettaessa sukupuolitietoista budjetointia;

Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnettävä EU:n rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä, sosiaaliasioissa ja osallistavuudessa

17.  huomauttaa, että kaikkein tärkein taloudellinen tuki sukupuolten tasa-arvoa koskevan politiikan täytäntöönpanolle EU:ssa tulee ERI-rahastoista ja erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, jonka tavoitteena on edistää naisten täysimääräistä integroitumista työmarkkinoille; korostaa, että asetuksessa (EU) N:o 1304/2013 tehdään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta pakollinen osa Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden kaikkia vaiheita, mukaan lukien valmistelu, täytäntöönpano, valvonta ja arviointi;

18.  korostaa julkisten palvelujen merkittävää roolia sukupuolten tasa-arvon edistämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään toimiin Barcelonan tavoitteiden saavuttamiseksi, jotta työ- ja yksityiselämän tasapaino voisi toteutua kaikkien kohdalla; kehottaa niitä myös käyttämään asianmukaisia välineitä ja kannustimia, myös eurooppalaisia rahastoja, kuten Euroopan sosiaalirahastoa, Euroopan aluekehitysrahastoa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa, ja varmistamaan tarvittavan sosiaalisen infrastruktuurin rahoituksen, jotta voidaan taata laadukkaan, kohtuuhintaisen ja helposti saatavilla olevan hoidon järjestäminen lapsille ja muille huollettaville henkilöille, mukaan lukien iäkkäät huollettavat ja vammaiset perheenjäsenet; toteaa tämän lisäävän naisten osallistumista työmarkkinoille sekä naisten taloudellista riippumattomuutta;

19.  pitää valitettavana, että naiset ovat edelleen eriarvoisia työelämässä, mikä näkyy esimerkiksi alhaisempana työllisyysasteena, palkkaeroina, epätyypillisten tai osa‑aikaisten työsuhteiden suurempana määränä, huonompina eläkeoikeuksina, uraa koskevana eriytymisenä ja huonompina etenemismahdollisuuksina; korostaa Euroopan sosiaalirahaston merkitystä luotaessa rahoitusmahdollisuuksia syrjinnän torjumiseen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä;

20.  toteaa, että perinteisen lähestymistavan mukaisesti sosiaalietuuksissa ei oteta huomioon palkatonta työtä, kuten lasten- tai vanhustenhoitoa;

21.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi laadittavaa strategista toimintaohjelmaa (2016–2019) koskevassa komission valmisteluasiakirjassa todetaan, että vuosina 2014–2020 käytetään sukupuolten tasa-arvon edistämiseen 5,85 miljardia euroa, josta 1,6 prosenttia tulee Euroopan sosiaalirahastosta investointien painopistealueelle ”miesten ja naisten tasa-arvo kaikilla aloilla, mukaan lukien työpaikan saanti, urakehitys, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen sekä samapalkkaisuuden edistäminen”;

22.  toteaa, että Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksella olisi edelleen tuettava myös lasten- ja vanhustenhoitoon sekä muuhun julkiseen ja yksityiseen sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja, jotta voidaan edistää muun muassa työ- ja perhe‑elämän parempaa yhteensovittamista;

23.  korostaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston merkittävää roolia varmistettaessa tarvittava rahoitus maaseutualueiden julkisten palvelujen ja sosiaalisen infrastruktuurin tukemiseen sekä edistettäessä maan ja investointien saatavuutta naisille;

24.  kehottaa komissiota esittämään uusia kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on kannustaa naisia osallistumaan työmarkkinoille, esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta rahoitettavia erityisiä ohjelmia naisten yrittäjyyden tukemiseksi;

25.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallishallintoja hyödyntämään ERI‑rahastojen monialaisia rahoitusmahdollisuuksia tuettaessa sukupuolten tasa-arvoa edistäviä hankkeita; korostaa ERI-rahastoissa sovellettavan kumppanuusperiaatteen merkitystä, koska sillä edistetään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista paikallistasolla;

26.  muistuttaa, että on tärkeää sisällyttää toimenpideohjelmien valvontaan ja arviointiin sukupuolittain jaoteltuja indikaattoreita, kuten ERI-rahastoja koskevia yleisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 edellytetään, jotta pyritään sukupuolten tasa-arvon tavoitteeseen täytäntöönpanovaiheessa;

27.  pitää valitettavana, että huolimatta yrityksistä luoda ”standardi” tälle alalle ei vieläkään ole vahvistettu järjestelmällistä tapaa valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvoa ERI‑rahastojen sisällä eikä käynnistetty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen yleiseen strategiaan liittyviä kohdennettuja toimia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään sukupuolten tasa-arvon arviointiin kohdistuvia varoja tarpeen vaatiessa ja seuraamaan johdonmukaisesti tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanoa;

28.  muistuttaa, että ERI-rahastoissa sovelletaan sukupuolinäkökohtaa koskevaa ennakkoehtoa, joka edellyttää järjestelyjä, jotka koskevat asiaankuuluvan henkilöstön kouluttamista sekä sukupuolten tasa-arvosta vastaavien elinten osallistumista ohjelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon; kehottaa komissiota varmistamaan, että kyseinen vaatimus täytetään; kehottaa käyttämään tehokkaasti jäsenvaltioiden nykyisiä pysyviä tasa-arvoelimiä; pitää erittäin myönteisinä kansallisia parhaita käytäntöjä, kuten Ruotsissa toimivaa European Community of Practice on Gender Mainstreaming (Gender CoP) -verkostoa; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tasa-arvoelinten riippumattomuuden, vaikuttavuuden sekä riittävät valtuudet ja resurssit, jotta ne voivat hoitaa pääasialliset tehtävänsä;

29.  pitää hyvin tärkeänä, että kiinnitetään erityistä huomiota ERI-rahastojen toimenpiteisiin, joilla tuetaan lastenhoitopaikkojen lisäksi koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin kohdistuvia investointeja, ja että ne asetetaan etusijalle, sillä näihin palveluihin osoitettua julkista rahoitusta leikataan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, ja niiden avulla saataisiin lisää työpaikkoja;

30.  suosittaa, että monivuotisessa rahoituskehyksessä korotetaan sosiaalisiin infrastruktuureihin sekä lasten ja vanhusten hoitopalveluihin kohdistuvia määrärahoja;

Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmasta (2014–2020) myönnettävä EU:n rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusoikeuksien, tasa-arvon ja kansalaisuuden aloilla

31.  pitää valitettavana, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa (2014–2020) koskevissa budjettikohdissa ei ilmoiteta ohjelman kuhunkin tavoitteeseen kohdennettuja määrärahoja, mikä tekee sukupuolten tasa-arvoon ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseen osoitettujen varojen analysoinnista hyvin vaikeaa;

32.  panee merkille, että sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi laadittavaa strategista toimintaohjelmaa (2016–2019) koskevan komission valmisteluasiakirjan mukaan nykyisin noin 35 prosenttia perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman varoista kohdistuu kahteen tavoitteeseen, jotka liittyvät sukupuolten tasa-arvoon sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa koskevaan Daphne-ohjelmaan, kun taas perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman (2014–2020) kokonaistalousarvio on 439,5 miljoonaa euroa; huomauttaa, että suurin osa varoista myönnetään Daphne-ohjelman tavoitteen mukaisesti ja sukupuolten tasa-arvon tavoitteeseen verrattuna; pitää kuitenkin valitettavana, ettei Daphne-ohjelmalla ole erillistä budjettikohtaa, vaikka se on tällä hetkellä yksi perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman erityistavoitteista; korostaa tarvetta antaa Daphne-ohjelmalle riittävästi rahoitustukea ja ylläpitää sen näkyvyyttä ja erittäin menestyksekästä toimintaa;

33.  korostaa, että kaudella 2014–2020 Daphne-tavoitetta koskevat pyynnöt kattavat kaikki naisiin ja/tai lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot; toteaa, että suurin osa resursseista on varattu haitallisiin käytäntöihin liittyvän väkivallan torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn (39 prosenttia) sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan, perheväkivallan tai läheisväkivallan uhrien tukeen, jota tarjotaan naisille tarkoitetuilla erityisillä tukipalveluilla (24 prosenttia);

34.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa koskevalla tavoitteella puututtiin seuraaviin painopistealueisiin: naisten ja miesten yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino (44 prosenttia varoista varattu); sukupuolirooleja koskevien hyvien käytäntöjen edistäminen sekä sukupuolistereotypioiden torjuminen koulutuksessa ja työpaikoilla (44 prosenttia) sekä sukupuolten tasa-arvoteemoja koskevien EU-tason verkostojen tukeminen (12 prosenttia);

35.  korostaa, että kansalaisuuden rakentamiseen olisi kytkettävä oikeuksien puolustamisen ja laajentamisen ohella myös hyvinvointi, sukupuolisista stereotypioista vapaa koulutus sekä sosiaalisten palvelujen ja terveyspalvelujen, kuten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevien palvelujen, saatavuus;

36.  pitää kuitenkin valitettavana Daphne-ohjelman erityistavoitteen määrärahojen vähentämistä; huomauttaa, että Daphne-ohjelman maksusitoumusmäärärahat olivat 18 miljoonaa euroa vuonna 2013, 19,5 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja yli 20 miljoonaa euroa vuonna 2011; toteaa lisäksi, että vuonna 2016 perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman työohjelmassa tähän tavoitteeseen on osoitettu hieman yli 14 miljoonaa euroa;

37.  kehottaa komissiota vuotuista työohjelmaansa laatiessaan noudattamaan taloudellisen tuen asiaankuuluvaa ja oikeudenmukaista jakoa perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman kattamien erityistavoitteiden eri aloille ja ottamaan huomioon edellisellä ohjelmakaudella 2007–2013 jo osoitettu rahoitustaso;

38.  kehottaa komissiota lisäämään tukea eurooppalaisille verkostoille, jotka käsittelevät sukupuolten tasa-arvoon liittyviä aiheita, ja siten vahvistamaan vertaisoppimista koskevia mahdollisuuksia etenkin valtiotasoa alempien tasojen viranomaisten keskuudessa; toteaa erityisesti, että erityistukea tarvitaan, jotta voidaan lisätä naisten osallistumista päätöksentekoon;

39.  kehottaa selvittämään tarkemmin, kuinka perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmassa pyritään saavuttamaan väkivallan torjuntaa koskeva tavoite; korostaa, että tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että varat saavuttavat ruohonjuuritason organisaatiot sekä alue- ja paikallishallinnot; toteaa, että etusijalle olisi asetettava organisaatiot, jotka käsittelevät väkivallan ehkäisemistä ja tukevat kaikenlaisen väkivallan uhreja;

40.  on tietoinen, että olemassa olevien, sukupuolten tasa-arvoa edistävien alueellisten ja paikallisten aloitteiden, kuten tasa-arvoa paikallistasolla koskevan eurooppalaisen peruskirjan, täytäntöönpanon tukeminen on varmistettava;

41.  kehottaa komissiota tukemaan vaatimusta, joka koskee sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä tämän ohjelman täytäntöönpanossa, sillä se on olennainen väline sukupuolitietoisen budjetoinnin tehokkaaksi arvioimiseksi;

Horisontti 2020 -ohjelmasta myönnettävä EU:n rahoitus sukupuolten tasa-arvon edistämiseen tutkimuksen ja innovoinnin aloilla

42.  korostaa, että Horisontti 2020 -ohjelmaa (jäljempänä ”tämä ohjelma”) koskevan asetuksen (EU) N:o 1291/2013 16 artiklan vaatimusten mukaisesti tässä ohjelmassa valtavirtaistetaan sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimuksessa työohjelman kunkin eri osan monialaisena kysymyksenä;

43.  kiinnittää huomiota tämän ohjelman kolmeen valtavirtaistamista koskevaan tavoitteeseen, joita ovat: yhtäläisten mahdollisuuksien ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistäminen hankeryhmissä, sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistaminen päätöksenteossa sekä sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen tutkimussisältöön;

44.  pitää myönteisenä, että tämä ohjelma tarjoaa tukea tutkimuselimille sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien toteuttamiseen; pitää myönteisenä myös komission ja Euroopan tasa-arvoinstituutin yhteistä hanketta sellaisen sukupuolten tasa-arvosuunnitelmia koskevan verkkotyökalun luomiseksi, jolla voidaan tunnistaa ja jakaa parhaita käytäntöjä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

45.  pitää myönteisenä, että hakijat voivat sisällyttää sukupuolta koskevan koulutuksen ja erityistutkimukset ehdotuksiinsa tukikelpoisina kustannuksina;

46.  pitää myönteisenä, että tässä ohjelmassa pidetään henkilöstön sukupuolijakauman tasapainottamista yhtenä arviointiperusteena ja että arvioijat käsittelevät ehdotuksen muiden merkittävien seikkojen ohella sitä, miten ehdotuksessa on otettu huomioon sukupuoli- ja/tai tasa-arvoanalyysi;

47.  pitää myönteisenä eritysindikaattoreita, joilla seurataan sukupuolinäkökulman täytäntöönpanoa tässä ohjelmassa sekä sitä, että tarkasteltaessa sukupuolten tasapuolista edustusta Horisontti 2020:n neuvoa-antavissa ryhmissä vuonna 2014 naisten osuus oli 52 prosenttia(9);

48.  katsoo, että jatkotarkastelu on tarpeen, jotta voidaan arvioida tuloksia, jotka myös perustuvat erityisiin indikaattoreihin, kuten tämän ohjelman naispuolisten osallistujien ja naishankekoordinaattoreiden osuuteen, ja jotta erityistoimiin voidaan tarpeen vaatiessa ehdottaa muutoksia;

49.  kehottaa vahvistamaan tässä ohjelmassa edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista sekä laatimaan sukupuolten tasa-arvotavoitteita strategioihin, ohjelmiin ja hankkeisiin tutkimussyklin kaikissa vaiheissa;

50.  kehottaa säilyttämään oman budjettikohdan sukupuolikohtaisille rakennemuutoshankkeille (kuten sukupuolten tasa-arvo tutkimuksen ja innovoinnin aloilla (GERI) vuosina 2014–2016) sekä muille sukupuolten tasa-arvoa koskeville aiheille tutkimuksessa ja innovoinnissa;

51.  pitää myönteisenä, että yksi ”Tiede yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten” ‑erityisohjelman tavoitteista on sukupuolten tasa-arvon varmistaminen sekä tutkimusprosessissa että tutkimussisällössä; pitää lisäksi myönteisinä avustuksia, joilla tuetaan tutkimusorganisaatioita sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien toteuttamisessa ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa ja eurooppalaisella tutkimusalueella; pitää kuitenkin valitettavana, ettei talousarviossa ole erillisiä budjettikohtia tässä ohjelmassa esitettyjä tavoitteita varten;

Muut ohjelmat ja rahastot, joihin sisältyy sukupuolten tasa-arvoa koskevia erityistavoitteita

52.  tähdentää, että luonnonkatastrofit vaikuttavat merkittävästi julkisten palvelujen infrastruktuureihin ja että siksi etenkin naiset ovat niiden vaikutuspiirissä; kehottaa komissiota ottamaan Euroopan unionin solidaarisuusrahastossa käyttöön sukupuolitietoista analysointia koskevan vaatimuksen, kun arvioidaan väestöön kohdistuneita vaikutuksia;

53.  toteaa, että toimintasuunnitelma sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi kaudella 2016–2020 kattaa EU:n toiminnan kolmansissa maissa ulkoisten toimien ja kehitysyhteistyön alalla ja että on olemassa monia ulkoisen avun välineitä, joilla tuetaan tasa-arvotavoitteita;

54.  korostaa, että aseellisten konfliktien nais- ja tyttöuhreilla on oikeus tarvittavaan lääketieteelliseen hoitoon, mukaan lukien ehkäisy-, hätäehkäisy- ja raskaudenkeskeyttämispalvelut; muistuttaa, että unionin humanitaarisessa avussa on vaalittava tyttöjen ja naisten oikeuksia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti eikä avussa saisi soveltaa muiden avunantajakumppaneiden asettamia rajoituksia, kuten unionin vuoden 2016 talousarviossa todetaan; pitää unionin asiaan soveltamaa lähestymistapaa myönteisenä; kannustaa komissiota pitäytymään omassa kannassaan;

55.  kehottaa komissiota varaamaan EU:n kehitysvaroja vapaaehtoiseen, nykyaikaiseen perhesuunnitteluun ja lisääntymisterveyspalveluihin, jotta voidaan vastata Yhdysvaltojen uuden hallituksen vahvistaman ”global gag” ‑säännön aiheuttamaan rahoitusvajeeseen ja siten pelastaa naisten henkiä, suojella heidän terveyttään ja ehkäistä sukupuoliteitse tarttuvia infektioita;

56.  korostaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on myös yksi äskettäin perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) perusperiaatteista; kehottaa jälleen ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon myös muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikassa varmistamalla, että naisten saatavilla on turvallisia tiloja sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvää erityistä terveydenhoitoa, sekä kiinnittämällä erityistä huomiota erityistarpeisiin, joita on haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä, kuten väkivallan, myös seksuaalisen väkivallan, uhreiksi joutuneilla naisilla, vailla huoltajaa olevilla alaikäisillä ja muilla riskiryhmillä, hlbti-henkilöt mukaan lukien;

57.  kehottaa ottamaan unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikassa käyttöön kattavia, koko unionissa sovellettavia sukupuolinäkökulmaa koskevia suuntaviivoja ja järjestämään riittävästi rahoitusta kattaviin koulutusohjelmiin pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa mahdollisesti tekemisiin joutuville ammattilaisille; korostaa, että näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon pakolaisnaisten sukupuolikohtaiset tarpeet ja muut sukupuolisidonnaiset huolenaiheet, kuten nais- ja tyttökauppa;

58.  korostaa, että pakolaisten vastaanottokeskukset ovat edelleen liian täysiä, mikä vaikuttaa naisten turvallisuuteen; edellyttää, että AMIFia hyödynnetään suuremmassa määrin vastaanottokeskusten parantamiseen järjestämällä naisille ja miehille erilliset yöpymis- ja saniteettitilat ja huolehtimalla siitä, että saatavilla on sukupuolikohtaisia terveydenhoitopalveluja, kuten synnytystä edeltävää ja sen jälkeistä hoitoa;

59.  katsoo, että jäsenvaltioita olisi kannustettava hyödyntämään suuremmassa määrin paitsi AMIFia myös koheesiorahastoja sekä ERI-rahastoja, jotta voidaan edistää pakolaisten integroitumista työmarkkinoille keskittyen erityisesti siihen, kuinka lastenhoidon saatavuus mahdollistaa naispakolaisten työllistymisen;

60.  kehottaa tarkastelemaan uudelleen Daphne- ja Odysseus-ohjelmien rahoituksen lisäämistä ja soveltamisalan laajentamista sekä arvioimaan näiden ohjelmien laajentamista siten, että voidaan puuttua pakolaisnaisten vakaviin haavoittuvuustekijöihin ja tarjota lisätukea näiden sukupuolisidonnaisten huolenaiheiden ratkaisemiseksi;

61.  korostaa, että on muitakin rahastoja, kuten sisäisen turvallisuuden rahasto, erityisiä rahoitusvälineitä, kuten hätätilanteen tuki, ja muita tilapäisiä välineitä ja avustuksia, joita on käytetty nykyisen pakolaiskriisin yhteydessä ilmenneiden tarpeiden ratkaisemiseen; huomauttaa, että on vaikeaa valvoa näiden varojen käyttöä, erityisesti sukupuolinäkökulmasta katsottuna, ja katsoo, että tätä alla koskevan EU:n rahoituksen käytön olisi oltava koordinoitua, tehokasta, avointa ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa;

62.  kehottaa myöntämään erityisrahoitusta sellaisten kohdennettujen toimien tukemiseksi, joihin osallistuu ruohonjuuritason järjestöjä sekä alue- ja paikallishallintoja, jotta varmistetaan, että turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahantulijanaisten ja -tyttöjen, mukaan lukien raskaana olevat ja ikääntyneet sekä hlbti-henkilöt, ihmisoikeuksia ja turvallisuutta suojellaan;

Poliittiset suositukset

63.  kehottaa jälleen käyttämään sukupuolitietoista budjetointia EU:n talousarviomenettelyn kaikilla tasoilla; kehottaa noudattamaan sukupuolitietoista budjetointia johdonmukaisesti koko talousarviomenettelyssä, jotta talousarvion määrärahoilla voidaan edistää sukupuolten tasa-arvoa;

64.  kehottaa sisällyttämään vahvan ja vaikuttavan sukupuolitietoisen budjetoinnin sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen vuoden 2020 jälkeisiin EU:n rahoitusohjelmiin ja panemaan ne täytäntöön EU:n rahoituksen lisäämiseksi sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjuntaan tähtääville toimille siten, että otetaan huomioon seuraavat seikat:

   i) piilevien ja selvästi havaittavissa olevien sukupuolikysymysten tunnistaminen
   ii) saatavilla olevien resurssien selvittäminen mahdollisuuksien mukaan sekä
   iii) sen arvioiminen, sallivatko EU:n rahoitusohjelmat olemassa olevan eriarvoisuuden miesten ja naisten (myös miesten ja naisten ryhmien) sekä poikien ja tyttöjen välillä, samoin kuin sukupuolten välisten suhdemallien, jatkua vai johtavatko ne muutokseen;

65.  kehottaa pyrkimään kaikissa talousarvion osastoissa yhtä vahvoihin sukupuolten tasa-arvoa edistäviin tavoitteisiin ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskeviin vaatimuksiin;

66.  kehottaa erittelemään tarkasti sukupuolten tasa-arvoa edistäville yksittäisille poliittisille tavoitteille ja toimille myönnettävät määrät avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi;

67.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ei ole kertaluontoinen toimenpide ja että sukupuolitietoinen budjetointi edellyttää jatkuvaa sitoutumista sukupuolinäkökulman ymmärtämiseen, mihin sisältyy analysointi ja kuuleminen sekä jatkuvat budjettimukautukset, jotta voidaan ottaa huomioon naisten ja miesten sekä poikien ja tyttöjen muuttuvat tarpeet;

68.  katsoo, että nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä myönnetyt 6,17 miljardia euroa EU:n tason rahoitusta sukupuolinäkökulman huomioon ottavan strategisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ovat ensiaskel;

69.  katsoo, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä olisi ollut mahdollista parantaa EU:n talousarviolla saavutettuja, sukupuolten tasa-arvon kehittämistä koskevia tuloksia, ja esitellä nämä saavutukset suurelle yleisölle;

70.  pitää siksi valitettavana komission päätöstä jättää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanokysymys käsittelemättä monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ja kehottaa ryhtymään erityistoimenpiteisiin tämän asian hoitamiseksi;

71.  kehottaa soveltamaan sukupuoli-indikaattoreita hankkeiden valinnassa sekä kaikkien EU:n talousarviosta rahoitusta saavien toimien seuranta- ja arviointivaiheissa; kehottaa lisäksi tekemään sukupuolivaikutusten arvioinneista pakollisia osana yleisiä ennakkoehtoja ja keräämään sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja edunsaajista ja osallistujista;

72.  suosittaa voimakkaasti, että sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen olisi oltava suuren yleisön saatavilla, jotta varmistetaan taloudellinen vastuuvelvollisuus ja avoimuus;

73.  kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan tasa-arvoinstituutin vuonna 2015 julkaisemassa raportissa ”Gender Equality Index 2015 – Measuring gender equality in the European Union 2005–2012” esitetty menetelmä sukupuolten eriarvoisuuden mittaamiseksi EU:n rahoitusohjelmien suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi;

74.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita järjestämään säännöllisesti sukupuolten tasa‑arvon valtavirtaistamisen välineitä koskevaa koulutusta ja teknisiä tukiohjelmia kaikille työntekijöille, jotka osallistuvat toimintapolitiikkojen laadintaan ja talousarviomenettelyyn; kehottaa kannustamaan sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöön sekä unionin että kansallisissa strategioissa, jotta sukupuolten tasa-arvoa voidaan edistää tehokkaammin;

75.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti kansallisten valituselinten ja -menettelyjen tehokkuutta sukupuolten tasa-arvoa koskevien direktiivien täytäntöönpanossa;

76.  kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon arvioidessaan unionin talousarvion toteuttamista sekä unionin tasa-arvopolitiikan erityistavoitteiden että kyseisen politiikan monialaisten tekijöiden kannalta sekä suosituksissaan että erityiskertomuksissaan; kehottaa niin ikään jäsenvaltioita ottamaan sukupuolten tasa-arvon huomioon talousarvioissaan, jotta voidaan arvioida hallitusohjelmia ja hallitusten toimia, niiden vaikutusta resurssien jakamiseen ja niiden panosta naisten ja miesten tasa-arvoon;

77.  ilmoittaa olevansa edelleen huolissaan sukupuolten tasapainoisen edustuksen silmiinpistävästä puutteesta tilintarkastustuomioistuimessa, sillä nykyisin jäseninä on 28 miestä ja ainoastaan kolme naista (kaksi vähemmän kuin vuoden 2016 alussa), mikä tarkoittaa, että ero on suurempi kuin missään muussa unionin toimielimessä; kehottaa neuvostoa esittämään tästä lähtien ja siihen saakka, kunnes asianmukainen tasapaino on saavutettu, parlamentille kutakin nimitystä varten kahta ehdokasta, joista toinen on nainen ja toinen mies;

78.  kiittää Puolan ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa tämän työstä ja toteaa, että yhdenvertaista kohtelua koskevan lain nojalla tämä on yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön toteutumisesta vastuussa oleva tasa-arvoelin; on erittäin huolissaan viimeaikaisista budjettileikkauksista, jotka vaikuttavat niihin ihmisoikeusvaltuutetun toimiston osiin, jotka käsittelevät sukupuolten tasa-arvoa; muistuttaa, että kansallisella tasa-arvoelimellä olisi oltava riittävästi henkilöstöä ja varoja ja että sen riippumattomuutta olisi kunnioitettava ja vaalittava;

o
o   o

79.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2)EUVL C 436, 24.11.2016, s. 51.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.
(4)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0072.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
(8)Esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2017 liitetty toimintamenojen ohjelmaselvityksiä koskeva komission työasiakirja – Osa I: ”Programme Statements of operational expenditure for the Draft General Budget of the European Union for the financial year 2017” (COM(2016)0300, s. 15).
(9)Euroopan komissio, tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto, ”Horisontti 2020 -ohjelman vuosiraportti 2014”, ISBN 978-92-79-57749-9, s. 44.


Massadatan vaikutukset perusoikeuksiin
PDF 199kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 massadatan vaikutuksista perusoikeuksiin: yksityisyys, tietosuoja, syrjimättömyys, turvallisuus ja lainvalvonta (2016/2225(INI))
P8_TA(2017)0076A8-0044/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1, 7, 8, 11, 14, 21, 47 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 1990 annetussa YK:n yleiskokouksen päälauselmassa 45/95 vahvistetut henkilötietoja sisältävien sähköisten tiedostojen sääntelyä koskevat suuntaviivat,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(1) luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) ja 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680(2) luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta,

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon 28. tammikuuta 1981 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (ETS N:o 108) ja sen 8. marraskuuta 2001 tehdyn lisäpöytäkirjan (ETS N:o 181)(3),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean 23. marraskuuta 2010 jäsenvaltioille antaman suosituksen CM/Rec(2010)13(4) yksilöiden suojelusta profiloinnin yhteydessä tapahtuvassa henkilötietojen automaattisessa käsittelyssä,

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 19. marraskuuta 2015 antaman, massadataan liittyviä haasteita koskevan lausunnon 7/2015(5): ”Meeting the challenges of big data; A call for transparency, user control, data protection by design and accountability”,

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojavaltuutetun 23. syyskuuta 2016 antaman lausunnon 8/2016(6) ”EDPS:n lausunto perusoikeuksien yhdenmukaisesta täytäntöönpanosta massadatan aikakaudella”,

–  ottaa huomioon 16. syyskuuta 2014 annetun 29 artiklan mukaisen tietosuojatyöryhmän lausunnon(7) massadatan kehittämisen vaikutuksista yksilöiden suojeluun heidän henkilötietojensa tietojenkäsittelyssä EU:ssa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0044/2017),

A.  toteaa, että massadatalla tarkoitetaan sellaisten suurien tietomäärien, myös henkilötietojen, keräämistä, analysointia ja jatkuvaa kerääntymistä eri lähteistä, joita käsitellään automaattisesti tietokonealgoritmeillä ja pitkälle kehitetyillä tietojenkäsittelytekniikoilla käyttäen sekä tallennettuja että siirrettyjä tietoja, jotta aikaansaadaan tiettyjä korrelaatioita, suuntauksia ja malleja (massadatan analysointi);

B.  ottaa huomioon, että tiettyihin massadatan käyttämistapauksiin liittyy neuroniverkostojen ja tilastollisten mallien kaltaisten tekoälyvälineiden kouluttamista, jotta voidaan ennustaa tiettyjä tapahtumia ja käyttäytymisiä; toteaa, että koulutusdata on usein laadultaan kyseenalaista eikä se ole neutraalia;

C.  ottaa huomioon, että viestintäteknologian kehittyminen sekä elektronisten laitteiden, valvontalaitteiden, sosiaalisen median, internetvuorovaikutuksen ja -verkkojen, myös laitteiden, jotka lähettävät tietoa ilman ihmisen toimintaa, kaikkialle levinnyt käyttö on johtanut sellaisten massiivisten, alati kasvavien tietokokonaisuuksien kehittymiseen, jotka tarjoavat pitkälle kehittyneiden prosessointitekniikoiden ja analysoinnin avulla ennennäkemättömän kuvan ihmisen käyttäytymisestä, yksityiselämästä ja yhteiskunnistamme;

D.  toteaa, että kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden tiedustelupalvelut ovat enenemässä määrin tukeutuneet tällaisten tietokokonaisuuksien prosessointiin ja analysointiin ja että nämä tietokokonaisuudet eivät kuulu mihinkään oikeudellisiin puitteisiin tai aivan hiljattain on hyväksytty niitä koskevaa lainsäädäntöä, jonka yhteensopivuus EU:n primaarioikeuden ja johdetun oikeuden kanssa herättää huolta ja on vielä varmistettava;

E.  panee merkille, että kiusaaminen, naisiin kohdistuva väkivalta ja lasten haavoittuvaisuus verkossa on lisääntynyt; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tarvittavia oikeudellisia toimenpiteitä näiden ilmiöiden torjumiseksi;

F.  ottaa huomioon, että yhä useammat yhtiöt, liikeyritykset, elimet ja virastot, viranomaisorganisaatiot ja kansalaisjärjestöt (sekä julkinen ja yksityinen sektori yleensä), poliittiset johtajat, kansalaisyhteiskunta, tiedemaailma ja -yhteisö sekä kansalaiset yleensä ovat hyödyntäneet tällaisia tietokokonaisuuksia ja massadata-analyysejä edistääkseen kilpailukykyä, innovointia, markkinaennustuksia, poliittisia kampanjoita, kohdennettua mainontaa, tieteellistä tutkimusta ja politiikantekoa liikenteen, verotuksen, rahoituspalveluiden, älykkäiden kaupunkien, lainvalvonnan, avoimuuden, kansanterveyden ja katastrofivalmiuksien aloilla sekä vaikuttaakseen vaaleihin ja poliittisiin tuloksiin esimerkiksi kohdistetun viestinnän avulla;

G.  ottaa huomioon, että massadatan markkinat ovat kasvussa, koska tietolähtöisen päätöksenteon teknologia ja prosessi hyväksytään ratkaisujen tarjoajaksi yhä laajemmin; toteaa, ettei vielä ole olemassa menetelmää, jolla voitaisiin tehdä näyttöön perustuva arviointi massadatan kokonaisvaikutuksesta, mutta on olemassa näyttöä siitä, että massadata-analyyseillä voi olla merkittävä horisontaalinen vaikutus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; ottaa huomioon, että komission laatimassa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa Euroopalle otetaan huomioon datavetoisten teknologioiden ja palveluiden sekä massadatan mahdollisuudet toimia talouskasvun, innovoinnin ja digitalisoinnin alullepanijoina EU:ssa;

H.  toteaa, että massadata-analyysit tuottavat lisäarvoa monin tavoin, joista on lukuisia myönteisiä esimerkkejä, ja tarjoavat kansalaisille merkittäviä mahdollisuuksia eri aloilla, joista mainittakoon terveydenhuolto, ilmastonmuutoksen torjunta, energiankulutuksen vähentäminen, liikenneturvallisuuden parantaminen ja älykkäiden kaupunkien mahdollistaminen, ja siten parantavat liiketoiminnan optimointia ja tehokkuutta sekä vaikuttavat osaltaan työolojen parantamiseen ja petosten havaitsemiseen ja torjuntaan; toteaa, että massadata voi tarjota kilpailuetua unionin yritysten päätöksentekoprosesseille, kun taas julkinen sektori voi hyötyä tehokkuuden kasvusta, kun saadaan parempi käsitys sosioekonomisen kehityksen eri tasoista;

I.  ottaa huomioon, että massadata tarjoaa edellä mainittuja mahdollisuuksia kansalaisille, tiedemaailmalle ja -yhteisölle sekä julkiselle ja yksityiselle sektorille, mutta siihen liittyy myös huomattavia riskejä, jotka koskevat erityisesti EU:n perusoikeuskirjan ja unionin lainsäädännön takaamien perusoikeuksien suojelua, joista mainittakoon oikeus yksityisyyteen, tietosuojaan ja -turvaan sekä sananvapaus ja syrjimättömyys; toteaa, että pseudonymisointi- ja salaustekniikoilla voidaan lieventää massadata-analyyseihin liittyviä riskejä ja niillä on siten tärkeä rooli rekisteröidyn yksityisyyden suojelussa ja samalla myös innovoinnin ja talouskasvun edistämisessä; katsoo, että nämä tekijät on otettava huomioon osana tietosuojadirektiivin parhaillaan tehtävää tarkistusta;

J.  katsoo, että ilmaisimienlevinneisyys, laaja rutiininomainen tiedontuotanto ja nykyiset tietojenkäsittelyprosessit eivät ole aina riittävän avoimia, mikä heikentää yksilöiden ja viranomaisten kykyä arvioida henkilötietojen keräämisen, yhdistämisen, analysoinnin ja käytön menettelyjä ja tarkoitusta; toteaa, että massadata-analyysien käytön voidaan nähdä aiheuttavan henkilötietojen ja muiden kuin henkilötietojen välisen eron hämärtymistä, mikä voi johtaa uusien henkilötietojen luomiseen;

K.  toteaa, että massadata-ala kasvaa 40 prosentilla vuodessa eli seitsemän kertaa nopeammin kuin tietotekniikan markkinat; toteaa, että uusien teknologioiden tuottamien laajojen tietokokonaisuuksien keskittyminen tarjoaa ratkaisevan tärkeää tietoa suurille yhtiöille, mikä aiheuttaa ennennäkemättömiä muutoksia vallan tasapainossa kansalaisten, hallitusten ja yksityisten toimijoiden välillä; katsoo, että tällainen vallan keskittyminen yhtiöiden käsiin saattaa vahvistaa monopoleja ja vahingollisia käytäntöjä sekä vaikuttaa heikentävästi kuluttajien oikeuksiin ja reiluun markkinakilpailuun; katsoo, että yksilöiden etua sekä perusoikeuksien suojelua olisi valvottava enemmän massadatasulautumien yhteydessä;

L.  katsoo, että massadatalla on valtava käyttämätön potentiaali tuottavuuden edistäjänä ja keinona tarjota parempia tuotteita ja palveluja kansalaisille; korostaa kuitenkin, että älylaitteiden, verkostojen ja verkkosovellusten yleistynyttä käyttöä kansalaisten, yritysten ja järjestöjen keskuudessa ei voida pitää merkkinä tyytyväisyydestä tarjottuihin tuotteisiin vaan pikemminkin laajemmasta käsityksestä, että näistä palveluista on tullut välttämättömiä elämisen, viestinnän ja työn kannalta huolimatta siitä, ettei täysin ymmärretä, millaisia hyvinvointiamme, turvallisuuttamme ja oikeuksiamme koskevia vaaroja ne saattavat aiheuttaa;

M.  katsoo, että olisi tehtävä ero tiedon määrän ja laadun välillä, jotta edistetään massadatan (algoritmien ja muiden analyyttisten välineiden) tehokasta käyttöä; katsoo, että päätöksentekoprosessien ja analyyttisten välineiden taustalla olevat huonolaatuiset tiedot ja/tai huonolaatuiset menettelyt voivat aiheuttaa yksipuolisia algoritmeja, valheellisia korrelaatioita ja virheitä sekä oikeudellisten, sosiaalisten ja eettisten vaikutusten aliarviointia ja riskin, että tietoja käytetään syrjiviin tai petollisiin tarkoituksiin ja ihmisen rooli sivuutetaan näissä prosesseissa, mikä johtaa virheellisiin päätöksentekomenettelyihin, joilla on haitallinen vaikutus kansalaisten elämään ja mahdollisuuksiin, erityisesti marginalisoituneisiin ryhmiin, ja lisäksi kielteinen vaikutus yhteiskuntaan ja liike-elämään;

N.  toteaa, että algoritmejä koskevan vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden olisi tarkoitettava sellaisten teknisten ja operatiivisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa, joilla varmistetaan avoimuus ja syrjimättömyys automatisoidussa päätöksenteossa sekä yksilöiden käyttäytymisen todennäköisyyksien laskemisessa; katsoo, että avoimuuden olisi tarjottava ihmisille tärkeää tietoa sovelletusta logiikasta, sen merkityksestä ja suunnitelluista seurauksista; katsoo, että siihen olisi sisällyttävä tietoa massadata‑analyysikoulutukseen käytetystä datasta, jotta ihmiset voisivat ymmärtää ja valvoa heihin vaikuttavia päätöksiä;

O.  katsoo, että data-analyysit ja algoritmit vaikuttavat yhä enemmän kansalaisten saatavilla olevaan tietoon; katsoo, että tällaisten tietojen väärinkäyttö voi vaarantaa tiedonsaantia koskevan perusoikeuden sekä tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden; toteaa, että jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminta liittyy suoraan kunkin yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin sekä tarpeeseen säilyttää tiedotusvälineiden moniarvoisuus, kuten todetaan Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa (11997D/PRO/09) jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta;

P.  katsoo, että tietojenkäsittelyn ja analysoinnin leviäminen, datan keräämiseen, säilyttämiseen, käsittelyyn, varastointiin ja jakamiseen osallistuvien toimijoiden suuri määrä sekä laajojen tietokokonaisuuksien yhdistelmät, jotka sisältävät henkilötietoja ja muita kuin henkilötietoja eri lähteistä, luovat merkittäviä mahdollisuuksia mutta ne ovat myös luoneet kansalaisille sekä julkiselle ja yksityiselle sektorille suurta epävarmuutta EU:n nykyisen tietosuojalainsäädännön noudattamista koskevista erityisvaatimuksista;

Q.  toteaa, että on olemassa runsaasti vanhoja epävirallisia järjestelmiä, joihin sisältyy yhtiöiden vuosien mittaan keräämiä valtavia tietomääriä, joiden hallintojärjestelmät ovat epäselviä, ja katsoo, että ne olisi saatettava järjestelmällisesti vaatimusten mukaisiksi;

R.  katsoo, että olisi kannustettava tiiviimpään yhteistyöhön ja yhtenäisyyteen eri lainsäätäjien ja valvontaviranomaisten sekä kansallisen ja unionin tason kuluttajansuoja- ja tietosuojaviranomaisten välillä, jotta varmistetaan massadatan vaikutusta perusoikeuksiin koskevan lähestymistavan ja ymmärryksen johdonmukaisuus; toteaa, että digitaalisen clearing house -järjestelmän(8) perustaminen ja edelleen kehittäminen valvontaelinten vapaaehtoisena verkostona voi osaltaan parantaa niiden työtä ja valvontatoimia sekä auttaa syventämään synergioita ja yksilöiden oikeuksien ja etujen suojelua;

Yleiset näkökohdat

1.  korostaa, että kansalaiset, julkinen ja yksityinen sektori sekä tiedemaailma ja -yhteisö voivat hyödyntää massadatan näkymiä ja mahdollisuuksia täysimääräisesti vasta sitten, kun julkinen luottamus näihin teknologioihin on varmistettu siten, että valvotaan tiukasti perusoikeuksien toteutumista, noudatetaan EU:n nykyistä tietosuojalainsäädäntöä ja kaikille toimijoille taataan oikeusvarmuus; korostaa, että henkilötietoja saa käsitellä vain asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklassa vahvistettujen oikeusperustojen nojalla; katsoo, että avoimuus ja riittävä tiedottaminen asiaankuuluvalle yleisölle ovat olennaisen tärkeitä kansalaisten luottamuksen rakentamisessa ja yksilöiden oikeuksien suojelussa;

2.  korostaa, että nykyisen tietosuojalainsäädännön noudattaminen sekä vahvat tieteelliset ja eettiset standardit ovat keskeisiä massadataratkaisujen luotettavuuden ja käyttövarmuuden varmistamisessa; korostaa lisäksi, että massadata-analyysin esiin tuoma tieto ei tarjoa puolueetonta yleiskatsausta mistään aiheesta ja on vain niin luotettavaa kuin taustalla oleva tieto sallii; korostaa, että massadataan perustuva ennustava analyysi voi tarjota vain tilastollisen todennäköisyyden eikä siksi voi aina tarkasti ennustaa yksilön käyttäytymistä; korostaa näin ollen, että tietojen keräämisen valvomiseksi ja tällaisten analyysien tulosten arvioimiseksi tarvitaan vahvoja tieteellisiä ja eettisiä standardeja;

3.  huomauttaa, että ihmisiä koskevia arkaluoteisia tietoja voidaan johtaa muista kuin arkaluonteisista tiedoista, mikä hämärtää arkaluonteisten ja muiden kuin arkaluonteisten tietojen välistä rajalinjaa;

4.  korostaa, että yksilöiden heikko tietoisuus ja ymmärrys massadatan luonteesta mahdollistavat henkilötietojen käytön ei-toivotulla tavalla; toteaa, että perusoikeuksia koskeva koulutus ja tietoisuus ovat ensisijaisen tärkeitä EU:ssa; kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita investoimaan digitaaliseen lukutaitoon ja digitaalisia oikeuksia koskevan tietoisuuden lisäämiseen sekä kansalaisten, myös lasten, yksityisyyden suojeluun ja tietosuojaan; korostaa, että tämän tyyppiseen koulutukseen olisi sisällyttävä käsitys periaatteista/logiikasta, joiden mukaan algoritmit ja automatisoidut päätöksentekoprosessit toimivat ja kuinka niitä tulkitaan mielekkäästi; painottaa lisäksi, että koulutuksella on lisättävä ymmärrystä siitä, missä ja kuinka datavirtoja kerätään (muun muassa verkkosivuja haravoimalla, yhdistämällä datavirtaa sosiaalisen median ja verkkoon liitettyjen laitteiden tietoihin ja kokoamalla ne uudeksi datavirraksi);

Massadata kaupallisiin tarkoituksiin ja julkisella sektorilla

Yksityisyys ja tietosuoja

5.  huomauttaa, että yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä sekä tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevia oikeuksia sekä yksilöiden oikeutta saada tietoa automatisoituun päätöksentekoon ja profilointiin liittyvästä logiikasta sekä oikeutta oikeudelliseen muutoksenhakuun sovelletaan tietojenkäsittelyyn myös silloin, kun käsittelyä edeltää pseudonymisointitekniikkaa, tai ainakin silloin, kun muiden kuin henkilötietojen käyttö voi vaikuttaa ihmisten yksityiselämään tai muihin oikeuksiin tai vapauksiin ja johtaa kokonaisten väestöryhmien leimautumiseen;

6.  korostaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden perustaksi tarvitaan varmoja, luotettavia ja nopeita verkkoja ja palveluja, jotka suojelevat rekisteröityjen perusoikeuksia, eli oikeutta henkilötietojen suojaan ja yksityisyyteen, mutta kannustavat samalla innovointiin ja massadata-analyysiin, jotta voidaan luoda oikeat olosuhteet ja tasavertaiset toimintamahdollisuudet Euroopan digitaalisen talouden edistämiseksi;

7.  painottaa lisäksi, että yksilöt on mahdollista uudelleen tunnistaa korreloimalla erityyppisiä anonymisoituja tietoja; korostaa, että yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa koskevaa unionin lainsäädäntöä sovelletaan tällaiseen korreloituun dataan vain silloin, kun yksilö voidaan todellakin uudelleen tunnistaa;

8.  painottaa, että edellä mainittujen periaatteiden olisi toimittava julkisen ja yksityisen sektorin sekä muiden dataa käyttävien toimijoiden päätöksentekomenettelyiden kehyksenä; korostaa tarvetta lisätä huomattavasti julkisen ja yksityisen sektorin sekä muiden data-analyysejä käyttävien toimijoiden harjoittaman tietojenkäsittelyn ja analysoinnin algoritmejä koskevaa vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta, sillä se on olennainen väline, jolla taataan, että yksilö saa asianmukaisesti tietoja henkilötietojensa käsittelystä;

9.  korostaa, että komissiolla, Euroopan tietosuojaneuvostolla, kansallisilla tietosuojaviranomaisilla ja muilla riippumattomilla valvontaviranomaisilla olisi oltava keskeinen rooli tulevaisuudessa avoimuuden, oikeusturvan, oikeusvarmuuden yleensä ja erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin harjoittamaan tietojenkäsittelyyn ja analysointiin liittyvän, perusoikeuksia ja takuita suojaavia konkreettisia vaatimuksia koskevan oikeusvarmuuden edistämisessä; kehottaa tiivistämään digitaaliympäristön menettelytapojen sääntelijöiden välistä yhteistyötä, jotta vahvistetaan kuluttajia koskevien sääntelykehysten sekä kilpailu- ja tietosuojaviranomaisten välisiä synergioita; kehottaa järjestämään riittävästi rahoitusta ja henkilökuntaa kyseisille viranomaisille; on myös tietoinen tarpeesta perustaa digitaalinen clearing house -järjestelmä;

10.  korostaa, että massadatan luontaisena tavoitteena olisi oltava vertailukelpoisten korrelaatioiden aikaansaaminen mahdollisimman vähillä henkilötiedoilla; korostaa siksi, että tieteellisten, elinkeinoelämän ja julkisten yhteisöjen olisi keskityttävä anonymisointia koskevaan tutkimukseen ja innovointiin;

11.  on tietoinen, että pseudonymisoinnin, anonymisoinnin tai salauksen soveltaminen henkilötietoihin voi vähentää asianomaisiin rekisteröityihin kohdistuvaa riskiä, kun henkilötietoja käytetään massadatasovelluksissa; korostaa yleisessä tietoturva-asetuksessa tarkoitetun pseudonymisoinnin etuja asianmukaisena suojatoimenpiteenä; muistuttaa, että anonymisointi on peruuttamaton prosessi, jonka jälkeen pelkkiä henkilötietoja ei enää voida käyttää luonnollisen henkilön tunnistamiseksi tai yksilöimiseksi; katsoo, että sopimusvelvoitteilla olisi varmistettava, ettei anonymisoituja tietoja uudelleen tunnisteta käyttämällä lisäkorrelaatioita ja yhdistämällä erilaisia tietolähteitä; kehottaa yksityistä ja julkista sektoria sekä muita massadata-analyysiin osallistuvia toimijoita tarkistamaan säännöllisesti tällaisia riskejä uusien teknologioiden valossa ja dokumentoimaan hyväksyttyjen toimien sopivuus; kehottaa komissiota, Euroopan tietosuojaneuvostoa ja muita riippumattomia valvontaviranomaisia laatimaan ohjeita tietojen asianmukaisesta anonymisoinnista, jotta vältetään näiden toimenpiteiden tulevia väärinkäytöksiä ja valvotaan käytäntöjä;

12.  kehottaa yksityistä ja julkista sektoria ja muita tietojen käsittelystä vastaavia tahoja käyttämään yleisen tietosuoja-asetuksen tarjoamia välineitä, kuten käytännesääntöjä ja sertifiointijärjestelyjä, saadakseen suurempaa varmuutta unionin lainsäädännön mukaisista erityisvelvoitteistaan ja saattaakseen omat käytänteensä ja toimintansa asianmukaisten unionin oikeusperiaatteiden ja oikeudellisten takeiden mukaisiksi;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, etteivät datavetoiset teknologiat kavenna tai syrji moniarvoista mediaympäristöä tai sen saatavuutta, vaan pikemminkin edistävät tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta; korostaa, että hallitusten, koulutuslaitosten ja viestintäalan järjestöjen välisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli sen varmistamisessa, että digitaalista medialukutaitoa tuetaan kansalaisten voimaannuttamiseksi ja heidän tiedon saantiaan ja sananvapauttaan koskevien oikeuksiensa suojelemiseksi;

14.  katsoo, että viranomaiset voivat julkaista henkilötietoja yleistä etua koskevien syiden, kuten korruption estämisen, eturistiriitojen, verovilpin ja rahanpesun, vuoksi demokraattisessa yhteiskunnassa edellyttäen, että tiedot julkaistaan laissa säädetyin ehdoin, että asianmukaiset suojatoimenpiteet ovat käytössä ja että tällainen julkaiseminen on tarpeellista ja oikeasuhtaista tavoitteeseen nähden;

Turvallisuus

15.  on tietoinen sellaisen teknologisen kehityksen lisäarvosta, joka osaltaan parantaa turvallisuutta; on tietoinen, että tietojenkäsittelytoimintaan, kuten massadatatekniikoihin (erityisesti esineiden internetin yhteydessä) liittyviä kaikkein suurimpia riskejä ovat muun muassa turvallisuusloukkaukset, luvaton pääsy tietoihin ja lainvastainen tarkkailu; katsoo, että tällaisten uhkien ratkaiseminen perusoikeuksia loukkaamatta edellyttää aitoa ja keskitettyä yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin, lainvalvontaviranomaisten ja riippumattomien valvontaviranomaisten välillä; korostaa tässä yhteydessä, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sähköisten viranomaispalvelujärjestelmien turvallisuuteen sekä oikeudellisiin lisätoimenpiteisiin, kuten ohjelmistoja koskevaan vastuuvelvollisuuteen;

16.  katsoo, että läpisalauksen käyttöön olisi myös kannustettava ja tarpeen vaatiessa siitä olisi tehtävä pakollista sisäänrakennetun tietosuojan periaatteen mukaisesti; suosittaa, että kaikissa asiaa koskevissa tulevissa lainsäädäntökehyksissä salaus- ja viestintäpalveluiden tarjoajilta ja kaikilta muilta organisaatioilta (toimitusketjun kaikilla tasoilla) nimenomaisesti kielletään "takaporttien" salliminen tai niiden käytön helpottaminen;

17.  korostaa, että datan tuotannon ja datavirtojen kasvu tuovat mukanaan lisää haavoittuvaisuuksia ja uusia tietoturvahaasteita; kehottaa näin ollen käyttämään sisäänrakennettua ja oletusarvoista yksityisyydensuojaa, anonymisointitekniikoita tarpeen mukaan, salaustekniikoita ja pakollisia yksityisyyden suojaa koskevia vaikutustenarviointeja; korostaa, että kaikkien massadata-analyyseihin osallistuvien yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden sekä arkaluonteisia tietoja käsittelevien muiden toimijoiden, kuten lakimiesten, toimittajien ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden, olisi sovellettava kyseisiä toimenpiteitä;

18.  muistuttaa, että direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan nojalla jäsenvaltiot eivät saa asettaa palvelun tarjoajille siirtämistä, tallentamista ja säilyttämistä koskevien palvelujen toimittamisen osalta yleistä velvoitetta valvoa siirtämiään ja tallentamiaan tietoja eivätkä yleistä velvoitetta pyrkiä aktiivisesti saamaan selville laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita; panee erityisesti merkille, että Euroopan unionin tuomioistuin on asioissa C-360/10 ja C-70/10 torjunut lähes kaikkien kyseessä olevien palvelujen käyttäjien (Internet-palveluntarjoajat toisessa ja sosiaalinen media toisessa tapauksessa) aktiivista valvontaa koskevat toimenpiteet, ja täsmentää, että kaikki määräykset, joilla pakotetaan isäntäpalveluntarjoaja suorittamaan yleistä valvontaa, ovat kiellettyjä;

Syrjimättömyys

19.  korostaa, että arviointien ja ennusteiden teossa tietojenkäsittelyn eri vaiheissa käytettyjen tietokokonaisuuksien ja algoritmijärjestelmien vuoksi massadata voi aiheuttaa ihmisten perusoikeuksien loukkauksia mutta myös erilaista kohtelua ja ominaispiirteiltään samanlaisten ihmisryhmien epäsuoraa syrjintää erityisesti tapauksissa, jotka koskevat koulutukseen- ja työhönpääsymahdollisuuksien oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta, rekrytointia, yksilöiden arviointia tai sosiaalisen median käyttäjien uusien kulutustottumusten määrittelemistä;

20.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja tietosuojaviranomaisia tunnistamaan algoritmisen syrjinnän ja vääristymät ja ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin niiden minimoimiseksi sekä kehittämään henkilötietojen avointa käsittelyä ja automatisoitua päätöksentekoa koskevat vahvat ja yhteiset eettiset puitteet, joilla ohjataan tiedon käyttöä ja unionin lainsäädännön täytäntöönpanon jatkuvaa valvontaa;

21.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja tietosuojaviranomaisia arvioimaan tarkasti algoritmisen avoimuuden tarpeen sekä sellaisen avoimuuden tarpeen, joka koskee mahdollisia vääristymiä koulutusdatassa, jota on käytetty massadataan perustuvien päättelyiden tekoon;

22.  suosittaa, että yritykset tekevät säännöllisesti arvioita tietokokonaisuuksien edustavuudesta, tutkivat, sisältyykö niihin vääristymiä, ja kehittävät strategioita vääristymien torjumiseksi; korostaa tarvetta tarkastaa, kuinka tarkkoja ja luotettavia data-analyyseihin perustuvat ennustukset ovat ja onko niissä otettu huomioon eettiset huolenaiheet ja oikeudenmukaisuus;

Massadata tieteellisiin tarkoituksiin

23.  korostaa, että massadata-analyysi voi olla hyödyllistä tieteelliselle kehitykselle ja tutkimukselle; katsoo, että massadata-analyysien kehittäminen ja käyttäminen tieteellisiin tarkoituksiin on toteutettava siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjassa vahvistetut perusarvot ja noudatetaan unionin nykyistä tietosuojalainsäädäntöä;

24.  muistuttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötietojen jatkokäsittely tilastotarkoituksiin saa tuottaa ainoastaan yhdistelmätietoa, jota ei voi uudelleensoveltaa yksilöihin;

Massadata lainvalvonnallisiin tarkoituksiin

Yksityisyys ja tietosuoja

25.  muistuttaa kaikkia tietojenkäsittelyä ja analysointia käyttäviä lainvalvonnan toimijoita, että direktiivissä (EU) 2016/680 säädetään lainvalvontatarkoituksissa tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä jäsenvaltioissa; muistuttaa, että lainvalvontatarkoituksissa tapahtuvan henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn on aina oltava asianmukaista ja merkityksellistä eikä se saa olla liiallista siihen erikseen määriteltyyn, nimenomaiseen ja lainmukaiseen tarkoitukseen nähden, jota varten niitä käsitellään; toteaa, että käyttötarkoitus ja tarve näiden tietojen keräämiseen on osoitettava selvästi; toteaa, kaikki päätökset, jotka perustuvat pelkästään automatisoituun käsittelyyn, kuten profilointiin, ja joilla on rekisteröityä koskevia haitallisia oikeudellisia vaikutuksia tai jotka vaikuttavat häneen merkittävällä tavalla, on kielletty, jollei sitä ole sallittu rekisterinpitäjään sovellettavassa unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa on otettu huomioon rekisteröidyn oikeuksia ja vapauksia koskevat asianmukaiset suojatoimet, vähintään oikeus vaatia, että käsittelyyn osallistuu rekisterinpitäjien puolesta ihminen; kehottaa komissiota, Euroopan tietosuojaneuvostoa ja muita riippumattomia valvontaviranomaisia laatimaan ohjeita, suosituksia ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan määritellä kriteerejä ja ehtoja profilointiin perustuville päätöksille ja lainvalvontatarkoituksissa tapahtuvalle massadatan käytölle;

26.  korostaa direktiivin (EU) 2016/680 noudattamisen merkitystä sellaisten etukäteen tehtävien vaikutuksenarviointien ja tarkastusten kannalta, joissa otetaan huomioon eettiset huolenaiheet, jotta voidaan arvioida datan osallistavuus, tarkkuus ja laatu ja varmistaa, että yksilöt, joita päätökset koskevat, ja/tai päätöksentekoprosesseissa mukana olevat toimijat voivat ymmärtää ja asettaa kyseenalaiseksi keräämisen, analyysit, mallit ja korrelaatiot ja estää joihinkin ihmisryhmiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset;

27.  huomauttaa, että valtion harjoittama laajamittainen valvonta ja lainvalvontaviranomaisten aiheeton pääsy kaupallisiin ja muihin henkilötietoihin voi vakavasti heikentää kansalaisten luottamusta digitaalisiin palveluihin;

28.  muistuttaa, että säännöstöstä, jonka nojalla viranomaiset pääsevät yleisesti sähköisen viestinnän sisältöön, on katsottava, että sillä loukataan perusoikeuskirjan 7 artiklassa vahvistetun yksityiselämän kunnioitusta koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä;

29.  korostaa, että lainvalvontatarkoituksissa tapahtuvaan massadatan käyttöön perustuvia tietojenkäsittelymalleja, -välineitä ja -ohjelmia koskeviin julkisiin tarjouskilpailuihin on sisällytettävä suuntaviivoja ja järjestelmiä, jotta varmistetaan, että lainvalvontaviranomainen voi tarkistaa perustana olevan koodin ennen lopullista hankintaa ja että sen sopivuus, oikeellisuus ja turvallisuus voidaan tarkistaa ottaen huomioon, että omisteinen ohjelmisto rajoittaa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; huomauttaa, että tietyt ennustavia poliisitoimia koskevat mallit ovat enemmän yksityisyyttä kunnioittavia kuin toiset, esimerkiksi kun todennäköisyyteen perustuvia ennustuksia tehdään paikoista tai tapahtumista eikä yksittäisistä henkilöistä;

Turvallisuus

30.  korostaa ehdotonta tarvetta suojella lainvalvonnan tietokantoja turvallisuusloukkauksilta ja laittomalta pääsyltä, sillä asia huolestuttaa kansalaisia; katsoo siksi, että tällaisten riskien ratkaiseminen edellyttää keskitettyä ja tehokasta yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten, yksityisen sektorin, hallitusten ja riippumattomien tietosuojavalvontaviranomaisten välillä; korostaa tarvetta taata riittävä tietosuoja henkilötiedoille asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin (EU) 2016/680 mukaisesti sekä minimoida haavoittuvaisuudet turvattujen ja hajautettujen tietokantajärjestelmien avulla;

Syrjimättömyys

31.  varoittaa, että koska lainvalvontaviranomaisten myös tietodenkäsittelyn ja data-analyysin avulla tekemät päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat perinpohjaisesti kansalaisten elämään ja oikeuksiin, olisi noudatettava mahdollisimman suurta varovaisuutta, jotta vältetään lainvastainen syrjintä ja kohdistaminen tiettyihin yksilöihin tai ihmisryhmiin rodun, ihonvärin tai etnisen tai sosiaalisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden, iän, sukupuolen, sukupuolen ilmaisun, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen, oleskeluoikeuden, terveydentilan tai kansalliseen vähemmistöön kuulumisen perusteella, ja että viimeksi mainitut ovat usein etnisen profiloinnin tai tavallista voimakkaampien lainvalvontatoimien kohteena, kuten myös henkilöt, jotka määritellään erityisominaisuuksien perusteella; kehottaa kouluttamaan asianmukaisesti etulinjassa olevat tietojen kerääjät ja data-analyysistä johdetun älyn käyttäjät;

32.  kehottaa jäsenvaltioiden data-analyysia käyttäviä lainvalvontaviranomaisia pitämään yllä mahdollisimman korkeita eettisiä vaatimuksia tietojen analysoinnissa sekä varmistamaan ihmisen osallistumisen ja vastuuvelvollisuuden päätöksentekoprosessin eri vaiheissa, ei pelkästään siksi, että arvioidaan tietojen edustavuus, oikeellisuus ja laatu, vaan myös siksi, että voidaan arvioida jokaisen tämän tiedon perusteella tehdyn päätöksen asianmukaisuus;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(2)EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.
(3)http://www.coe.int/en/web/conventions/full-list/-/conventions/treaty/108
(4)https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectID=09000016805cdd00
(5)https://secure.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Consultation/Opinions/2015/15-11-19_Big_Data_EN.pdf
(6)https://secure.edps.europa.eu/EDPSWEB/webdav/site/mySite/shared/Documents/Consultation/Opinions/2016/16-09-23_BigData_opinion_EN.pdf
(7)http://ec.europa.eu/justice/data-protection/article-29/documentation/opinion-recommendation/files/2014/wp221_en.pdf
(8)Euroopan tietosuojavaltuutetun 23. syyskuuta 2016 antama lausunto 8/2016, s. 15.


Tuotantokanien suojelun vähimmäisvaatimukset
PDF 192kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2017 tuotantokanien suojelun vähimmäisvaatimuksista (2016/2077(INI))
P8_TA(2017)0077A8-0011/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 13 ja 43 artiklan,

–  ottaa huomioon sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista 18. joulukuuta 2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/120/EY,

–  ottaa huomioon vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista 18. joulukuuta 2008 annetun neuvoston direktiivin 2008/119/EY,

–  ottaa huomioon munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista 19. heinäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/74/EY,

–  ottaa huomioon lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista 28. kesäkuuta 2007 annetun neuvoston direktiivin 2007/43/EY,

–  ottaa huomioon tuotantoeläinten suojelusta 20. heinäkuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2016 julkaistun erityiseurobarometrin 442 ”Attitudes of Europeans towards Animal Welfare”, joka koskee eurooppalaisten asenteita eläinten hyvinvointia kohtaan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 12. tammikuuta 2011 antaman tieteellisen lausunnon eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana,

–  ottaa huomioon EFSAn 11. lokakuuta 2005 antaman tieteellisen lausunnon tuotantokanien terveyttä ja hyvinvointia käsittelevästä asiakirjasta ”The impact of the current housing and husbandry systems on the health and welfare of farmed domestic rabbits”,

–  ottaa huomioon Maailman eläintautijärjestön (OIE) maaeläinsäännöstön 7.5 luvun eläinten teurastuksesta (”Slaughter of animals”),

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan säännöstöön sisältyvät suositukset kanien hyvinvoinnista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0011/2017),

A.  ottaa huomioon, että kani on lukumääräisesti maailman neljänneksi yleisin tuotantoeläin ja toiseksi yleisin tuotantoeläin EU:ssa;

B.  ottaa huomioon, että eurooppalaisten tuottajien on noudatettava eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia tiukkoja vaatimuksia, jotka eivät aina ole pakollisia kolmansissa maissa, joista EU tuo teuraseläimiä;

C.  ottaa huomioon, että kuluttajat ovat yhä paremmin tietoisia eläinten kasvatusoloista;

D.  ottaa huomioon, että kaninkasvatusala on kärsinyt pahasti lihan kulutuksen vähenemisestä unionissa sekä maatalousalan talouskriisistä ja että myyntihinnat ovat laskeneet noin 20 prosenttia kolmessa vuodessa, kun taas tuotantokustannukset ovat pysyneet samoina;

E.  ottaa huomioon kaninlihan ravintoarvon sekä tämän tuotannon merkityksen naisia merkittävästi työllistävissä perheyrityksissä monilla maaseutualueilla, joilla mahdollisuudet kotieläintalouden monipuolistamiseen ovat niukat;

F.  katsoo, että maataloustuottajien hyvinvointi on otettava huomioon samoin kuin eläinten hyvinvointikin;

G.  ottaa huomioon, että suurin osa kaneista kasvatetaan lihantuotantoa varten ja joka vuosi teurastetaan yli 340 miljoonaa kania lihan vuoksi; ottaa huomioon, että kaninkasvatuksen osuus EU:n kotieläintuotannosta on alle prosentti;

H.  ottaa huomioon, että kaninkasvatus vähenee EU:ssa jatkuvasti ja vuoden 2016 lukujen mukaan tuotanto laskee 4,7 prosenttia, mikä johtuu kaninlihan kulutuksen vähenemisestä kuluttajien keskuudessa; ottaa huomioon, että kaninkasvatusta harjoitetaan maailmanmarkkinoiden sanelemissa olosuhteissa eikä ala hyödy yhteisen maatalouspolitiikan ensimmäisen pilarin mukaisesta suorasta tuesta tai markkinoiden interventiotoimenpiteistä;

I.  ottaa huomioon, että kaninlihan kohdalla unionin ja Kiinan kauppatase on unionille negatiivinen; ottaa huomioon, että 99 prosenttia unioniin tuodusta kaninlihasta on peräisin Kiinasta; toteaa, että kiinalaiset tuottajat kilpailevat unionin viljelijät ulos markkinoilta ja eläinten hyvinvoinnille aiheutuu kielteisiä vaikutuksia, jos toimiin ei ryhdytä;

J.  katsoo, että on tarpeen ja suotavaa tehdä kaninkasvatuksesta kannattavaa ja myös säilyttää se kannattavana niin, että sen avulla voidaan jatkossakin ylläpitää talouden rakennetta ja varsinkin naisten työllisyyttä maaseudulla, missä muun tyyppinen tuotanto ei ole mahdollista, samoin kuin tarjota edelleen kuluttajille monipuolista ja laadukasta ravintoa;

K.  ottaa huomioon, että unioni on maailman suurimpia kanintuottajia, suurempi kuin Aasia ja erityisesti Kiina, joka tuottaa 417 000 tonnia ruhoja ja on suurin viejämaa;

L.  toteaa, että on kaninkasvattajien ja koko alan edun mukaista, että kaninkasvatuksessa noudatetaan eurooppalaisen tuotantomallin mukaisesti jatkossakin maailman tiukimpia vaatimuksia elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristönsuojelun alalla;

M.  toteaa, että eurooppalainen kaninkasvatus perustuu erilaisten tuotantomenetelmien yhteiseloon ja että kaninkasvatus on tärkeä keino monipuolistaa monien pienten tilojen tulonlähteitä kaikilla alueilla;

N.  ottaa huomioon, että kaninlihan keskimääräinen kulutus asukasta kohden on 1,7 kiloa ja että se on siten yksi vähiten kulutetuista lihoista unionissa (1–2 prosenttia kaikesta lihankulutuksesta);

O.  ottaa huomioon, että tuotantokanien puutteelliseen hyvinvointiin, korkeisiin stressitasoihin sekä korkeaan kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen liittyy vakavia huolenaiheita, kuten EFSA totesi jo vuonna 2005; ottaa huomioon, että tuotantokanien pitopaikka, ruokinta, perintötekijät, terveysnäkökohdat ja henkisen hyvinvoinnin optimointi ovat tärkeitä kysymyksiä kaninkasvatusalan toimijoille erityisesti eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisen näkökulmasta;

P.  toteaa, että suurinta osa EU:ssa kasvatettavista kaneista pidetään niiden jalostuksesta alkaen yleensä kerroshäkeissä, joita koskevat säännöt voivat vaihdella – ja usein vaihtelevatkin – maasta toiseen;

Q.  toteaa, että kani, aivan kuten muut ihmisen kanssa rinnakkain elävät lajit, on säilyttänyt tiettyjä piirteitä luontaisesta käyttäytymisestään, joten on tarpeen tutkia tarkemmin toimenpiteitä ja olosuhteita, jotka voidaan ottaa käyttöön kasvatuksen aikana sen varmistamiseksi, että kanit voivat säilyttää mahdollisuuksien mukaan luontaisen käyttäytymisensä, kunhan se on sen oman terveyden kannalta myönteistä;

R.  toteaa, että tehotuotannossa käytetään nopeakasvuisia kanirotuja, joita aikaisemmin kutsuttiin ”lihakaneiksi”, ja erityisesti kaupallisia hybridejä, joita käytetään teollisissa kasvatuslaitoksissa lihaeläinten tuottamiseksi;

S.  toteaa, että luonnonmukaiset tuotantojärjestelmät, joissa lihantuotantoa varten pidettäviä kaneja pidetään ryhmäkarsinoissa, joista pääsee pienelle laidunalueelle ja joissa on enemmän tilaa, ovat mahdollisia vaihtoehtoja häkkikasvatukselle, vaikka tällaiset ryhmäkasvatusjärjestelmät saattavat aiheuttaa kielteisiin sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoihin ja eläinten väliseen aggressiivisuuteen liittyviä ongelmia, mikä voi aiheuttaa niiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia vammoja ja lisätä suun kautta ja ulosteiden välityksellä leviäviä tauteja;

T.  ottaa huomioon, että joissakin luonnonmukaista tuotantoa koskevissa kansallisissa säännöissä edellytetään, että kanit kasvatetaan ryhmäkarsinoissa, joiden päädystä on pääsy pienelle laidunalueelle;

U.  katsoo, että samoin kuin muiden lajien, kuten siipikarjan, kohdalla, voitaisiin selvittää vaihtoehtoisia tuotantojärjestelmiä, esimerkiksi luonnonmukaisen tuotannon järjestelmiä, jotka voivat tarjota kuluttajille laajemman valikoiman elintarvikkeita ja joita on toistaiseksi kehitetty vain vähän;

V.  toteaa edellä esitetyn huomioon ottaen, että ryhmäkasvatusjärjestelmien haasteita ja mahdollisuuksia olisi tutkittava lisää;

W.  toteaa, että tämän alan vähäinen taloudellinen merkitys Euroopan unionissa on vahva pidäke tutkimukselle ja innovoinnille, joiden tavoitteena on parantaa kanien terveyttä ja hyvinvointia;

X.  ottaa huomioon, että EU:ssa on annettu sikojen(1), vasikoiden(2), munivien kanojen(3) ja lihantuotantoa varten pidettävien kanojen(4) suojelun vähimmäisvaatimukset ja yleinen tuotantoeläinten suojelua koskeva neuvoston direktiivi(5) mutta ei erityistä EU:n lainsäädäntöä tuotantokanien suojelun vähimmäisvaatimuksista; ottaa huomioon, että yhä useammat kuluttajat ja kansalaiset eri puolilla unionia toivovat tuotantokaneja koskevaa sääntelyä ja kanien parempaa hyvinvointia;

Y.  ottaa huomioon, että direktiivin 1999/74/EY mukaisesti munivien kanojen pitäminen perinteisissä häkeissä on kielletty ja kielto on pantu jäsenvaltioissa suurelta osin menestyksekkäästi täytäntöön;

Z.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on annettu kansallista lainsäädäntöä ja oikeudellisia vaatimuksia kaninkasvatuksesta ja laadittu hyvän käytännön oppaita yhteistyössä alan kanssa; ottaa huomioon, että Itävalta kielsi vuonna 2012 kanien pitämisen häkeissä lihantuotantoa varten ja Belgiassa on voimassa lainsäädäntö, jolla pyritään luopumaan kerroshäkeistä vaiheittain ja korvaamaan ne pihatoilla vuoteen 2025 mennessä;

AA.  toteaa, että eläinten hyvinvointia koskevan unionin strategian mukaan olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön voimassa oleva lainsäädäntö, ennen kuin otetaan käyttöön lisää lainsäädäntöä, ja olisi kannustettava laatimaan hyvän käytännön oppaita;

AB.  toteaa, että kun otetaan huomioon vaihtoehtoisiin tuotantojärjestelmiin siirtymistä koskeva kysyntä ja kaninkasvatuksen vähäinen taloudellinen painoarvo Euroopan lihantuotannossa, jäsenvaltioita ja komissiota olisi kannustettava jatkamaan tutkimusta kanien terveyden, hyvinvoinnin, kasvatuksen, kasvatusolojen, ravinnon, käyttäytymisen ja tainnutuksen alalla;

AC.  ottaa huomioon, että vuonna 2005 annetussa EFSAn tieteellisessä lausunnossa tuotantokanien kasvatusoloista ja hoitojärjestelmistä suositeltiin häkkikoon kasvattamista, kasvavien eläinten enimmäistiheyden alentamista ja hoitotoimenpiteitä, esimerkiksi lisäaineiden käyttöä tautien vähentämiseksi;

AD.  ottaa huomioon, että OIE:n maaeläinsäännöstöä eläinten teurastuksesta, myös tainnutusmenetelmiä ja toimijoiden tietovaatimuksia, sovelletaan kaneihin;

AE.  ottaa huomioon, että tuotantoeläinten suojelusta annetun neuvoston direktiivin 98/58/EY 3 artiklassa säädetään, että on toteutettava ”kaikki asianmukaiset toimenpiteet” eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi, ja 4 artiklassa säädetään, että olosuhteet, joissa elämiä pidetään, on määriteltävä ”saadun kokemuksen ja tieteellisen tiedon” mukaisesti, mikä kattaa myös EFSAn ja OIE:n standardit;

Yleisiä huomioita

1.  ottaa huomioon, että EU:ssa kaneja kasvatetaan yleensä tavanomaisissa virikkeettömissä häkeissä, joka on karu ympäristö, jossa on vain juotto- ja syöttölaite ja joka ei täytä uusimpien tieteellisten tulosten mukaisia optimaalisen kasvatuksen edellytyksiä; panee merkille myös, että kaneille syötetään joskus pelkästään pellettejä eikä niillä ole saatavilla kuitupitoista ravintoa ja että metallilankahäkkien ahtaat tilat voivat johtaa epänormaaliin käyttäytymiseen;

2.  toteaa, että kasvatusjärjestelmien tieteellistä tutkimusta olisi jatkettava, jotta voitaisiin edistää hygienian tasoa ja vähentää eläinten sairastumisen ja infektioiden riskiä;

3.  toteaa, että kanien häkkikasvatuksen vaihtoehtoja pannaan menestyksekkäästi täytäntöön ja näistä voidaan mainita esimerkkeinä kasvatus ulkoilmapihatoissa tai koppijärjestelmä, jossa kaneja ruokitaan pääasiassa ruoholla, ja toteaa, että nämä parantavat tuotantokanien viihtyvyyttä ja hyvinvointia; katsoo, että vaihtoehtoisia järjestelmiä olisi kehitettävä, parannettava ja kannustettava, ja on samalla tietoinen siitä, että tällaisissa järjestelmissä tuotetun kaninlihan kysyntä saattaisi jäädä vähäisemmäksi siksi, että ylimääräiset tuotantokustannukset näkyvät kuluttajahinnoissa;

4.  kannustaa käyttämään kaneille kollektiivisia pihattoja, koska suurempi elintila mahdollistaa sosiaalisen käyttäytymisen ja liikkumisen; muistuttaa, että kollektiivisten pihattojärjestelmien käyttö lisää tuotantokanien hyvinvointia, sillä näin ne voivat elää luonnonmukaisemmissa olosuhteissa; korostaa, että eläinten terveys riippuu myös kahdesta tärkeästä kasvatuskäytännöstä, jotka ovat rakennusten kasvatusympäristöolot sekä hoitoa, bioturvaamista ja huoltoa koskevien asianmukaisten käytäntöjen kehittäminen;

5.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota jatkamaan tutkimusta parhaiden kasvatusjärjestelmien löytämiseksi, jotta voidaan parantaa eläinten hyvinvointia erilaisissa kaninkasvatuksen muodoissa, siten että voidaan toteuttaa parannustoimenpiteitä tiloilla sekä taata samalla niiden kannattavuus;

6.  korostaa, että kaiken unionin markkinoilla olevan kaninlihan, myös kolmansista maista tuodun kaninlihan, on täytettävä elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevat tiukat vaatimukset sekä eläinten hyvinvointia koskevat kriteerit; korostaa kolmansista maista peräisin olevan vilpillisen kilpailun vaaroja, jos tuontilihaan ei sovelleta vastaavia vaatimuksia ja kriteerejä;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säilyttämään tuontikaninlihan laadun ja turvallisuuden toteuttamalla perusteellisia tarkastuksia näiden tuotteiden tullessa unioniin;

8.  pitää myönteisenä eläinten hyvinvointia käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamista ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan ja arvostamaan kaninkasvatusta koskevia hyviä käytäntöjä;

Kanien jalostus

9.  korostaa, että kanien jalostus EU:ssa on hyvin intensiivistä, vaikka olosuhteet, joissa kaneja jalostetaan ja pidetään, vaihtelevat kanien jalostustavoitteiden mukaisesti sekä eri jäsenvaltioiden kuluttajien erilaisten vaatimusten vuoksi;

10.  huomauttaa, että häkkien koko vaihtelee eläinten iän ja painon perusteella ja että tämä vaikuttaa liikkeisiin, kuten venyttelyyn, istumiseen ja korvat pystyssä seisomiseen (lajille ominainen tähystysasento), takajaloille nousemiseen, mukavasti ympäri kääntymiseen ja hyppimiseen; korostaa, että liikunnan puute voi johtaa myös heikkoihin luihin, stereotyyppiseen käyttäytymiseen ja anturoiden loukkaantumisiin;

11.  huomauttaa, että eläinsuojat ovat ajan mittaan parantuneet niin, että niihin on sisällytetty uusia laitteita, kuten käpälätuet, joiden tavoitteena on vähentää raajavammoja ja lisätä hyvinvointia; huomauttaa kuitenkin, että jotkin vanhat käytössä olevat häkkimallit eivät ehkä ole suunnittelultaan nykyisten vaatimusten mukaisia;

12.  panee huolestuneena merkille, että tuotantokanien sairastumis- ja kuolleisuusaste on luontaisesti korkea, mikä johtuu muita lajeja suuremmista loisinfektioiden (kokkidioosi, kihomadot jne.) määristä ja suuremmasta tartunta-alttiudesta infektiosairauksille, joista voidaan mainita RHD ja limakasvaintauti;

13.  huomauttaa EFSAn todenneen vuonna 2005, että tuotantokanien kuolleisuus ja sairastuvuus vaikuttivat olevan huomattavasti korkeammat kuin muilla tuotantoeläinlajeilla, mikä johtuu ruoansulatus- ja hengityselimistön infektioista sekä lisääntymisongelmista; panee niin ikään merkille, että samassa EFSAn raportissa varoitettiin suuremmista terveysriskeistä lattialla pidetyillä eläimillä verrattuna häkeissä pidettyihin eläimiin, mikä johtuu erityisesti kokkidioosista ja loisinfektioista;

14.  panee tyytyväisenä merkille eläinsuojien suunnitteluun tehdyt parannukset, joita monet kasvattajat ovat ottaneet käyttöön EFSAn suositusten mukaisesti; ilmaisee kuitenkin huolestumisensa siitä, että tuotantokanien sairauksien torjumiseksi on saatavilla niukasti hoitokeinoja ja tutkimustietoa;

Kaninkasvatus

15.  ilmaisee huolensa siitä, että EU:ssa lihantuotantoa varten kasvatettavia ja lihotettavia kaneja pidetään yleensä vanhanaikaisissa häkeissä, jotka eivät ole nykyisten kasvatusvaatimusten mukaisia ja joissa kania kohtaan on tilaa on vähemmän kuin kahden A4-arkin verran;

16.  toteaa, että kanit ovat erittäin herkkiä eläimiä ja voivat kärsiä monista niiden epäasianmukaisiin kasvatusolosuhteisiin liittyvistä ongelmista ja sairauksista, mukaan luettuina tappavat virukset, hengityselinten sairaudet ja kipeät kintereet, jotka aiheutuvat istumisesta metallilankahäkin lattialla;

17.  huomauttaa, että kaninkasvattajien ja eläinlääkärien käytettävissä on vain niukasti hoitokeinoja terveysongelmien ratkaisemiseksi ja että tarvitaan lisätoimia toissijaisiin käyttötarkoituksiin ja toissijaisille lajeille tarkoitettuja lääkkeitä koskevan tutkimuksen ja investointien puutteen korjaamiseksi;

18.  panee lisäksi merkille, että ravinnolla on suuri vaikutus eläinten hyvinvointiin ja terveyteen, ja katsoo tämän vuoksi, että kaneilla olisi oltava jatkuvasti mahdollisuus tasapainoiseen ruokavalioon ja niillä olisi oltava saatavilla kuitupitoista ravintoa;

19.  korostaa kuitenkin, että terveysriskejä on rajoitettu erittäin tiukkojen unionin hygieniavaatimusten ansiosta, ja korostaa, että voimassa olevan lainsäädännön (direktiivi 98/58/EY) ansiosta sairaat eläimet saavat välittömästi lääkintähoitoa, johon liittyy eristäminen toipumisen aikana tai eutanasia tarpeen vaatiessa;

20.  toteaa kaikille kaninkasvatukseen osallistuville henkilöille tarjottavien kurssien sekä luotettaviin teknisiin ja tieteellisiin analyyseihin perustuvien hyvän käytännön oppaiden merkityksen, jotta heidän työnsä laatu paranee ja he tuntevat keskeiset eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset ja osaavat näin välttää tarpeetonta kärsimyksen aiheuttamista eläimille;

21.  huomauttaa, että lihottamista varten vieroitetut kanit ja naaraat, joita pidetään vaihtoehtoisissa kollektiivisissa pihattojärjestelmissä (yleensä 750 cm²/kasvava kani ja 800 cm²/naaras), hyötyvät liikunnan mahdollistavasta lisätilasta, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja leikistä ja että pihattojärjestelmien lavat antavat kaneille mahdollisuuden paeta aggressiivisia kaneja, kun imettäville naaraille on erilliset tilat;

22.  on tietoinen, että tällaiset järjestelmät aiheuttavat tiloille kustannuksia, mikä on otettava huomioon auttamalla taloudellisesti tämän kasvatusjärjestelmän valinneita kasvattajia; pyytää komissiota tukemaan kaninkasvatusalaa tulevista unionin talousarvioista; panee merkille, että maaseudun kehittämisohjelmissa on saatavilla taloudellista tukea niiden kasvattajien tukemiseksi, jotka soveltavat eläinten hyvinvointia koskevia toimenpiteitä, jotka parantavat kanien hyvinvointia;

23.  muistuttaa, että kaikkiin pakollisiin toimenpiteisiin, jotka otetaan käyttöön, on yhdistettävä riittävät määrärahat kaninkasvattajien tukemiseksi; katsoo lisäksi, että olisi otettava käyttöön erillinen budjettikohta kaninlihan kulutuksen edistämiseksi;

24.  korostaa, että naaraskanien ryhmäkasvatustiloista tehtävästä lisätutkimuksesta olisi hyötyä naaraskanien hyvinvoinnille, ja katsoo, että erityisesti olisi tutkittava sitä, miten kauan naaraskaneja olisi pidettävä erillisissä kasvatustiloissa ja milloin ne olisi siirrettävä takaisin ryhmään;

25.  neuvoo erottamaan jalostusta varten pidettävät yli 12 viikon ikäiset uroskanit erillisiin tiloihin kaikissa järjestelmissä niiden aggressiivisuuden takia;

Kuljetus ja teurastus

26.  toteaa, että kuljetus on kaneille stressaava kokemus; korostaa, että kanit on ruokittava ja juotettava ennen pitkän matkan kuljetusta ja niille on tarjottava kuljetuksen aikana riittävästi ruokaa, vettä ja tilaa ja että kuljetusaikojen on oltava mahdollisimman lyhyitä lajin herkkyyden takia; korostaa, että on olemassa erittäin monia stressitekijöitä, jotka vaikuttavat eläinten hyvinvointiin, ja toteaa, että stressitekijöitä ovat esimerkiksi kuumuus, nälkiintyminen, nestehukka, kipu ja traumat, kylmä, matkapahoinvointi ja pelko;

27.  korostaa, että tuotantokanien hyvinvointi kuljetuksen ja teurastuksen aikana riippuu myös viljelijöiden, kuljettajien ja teurastamohenkilökunnan asenteista ja käsittelymenetelmistä sekä kuljetuslogistiikasta; kehottaa komissiota seuraamaan asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa, ja toteaa, että tämä koskee erityisesti eläinten suojelusta kuljetuksen aikana annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1/2005;

28.  korostaa, että kanit on tainnutettava täysin ennen teurastusta, millä suljetaan pois kärsimys, kipu ja stressi; palauttaa mieliin, että teurastuksen on tapahduttava niin, että tainnutettu eläin ei voi tulla tajuihinsa, eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 mukaisesti; muistuttaa, että muiden lajien kohdalla käytettäviä tainnutustekniikkoja koskevan käytännön tutkimuksen kehittyminen mahdollistaisi sellaisten kanien erityispiirteisiin soveltuvien sähköisten tai muiden tainnutusmenetelmien, esimerkiksi kaasuseoksella tapahtuvan tainnutuksen, käyttöönoton, jotka voisivat olla kaupallisesti kannattavia ja inhimillisempiä;

Mikrobilääkeresistenssi

29.  on tietoinen eurooppalaisten tuottajien pyrkimyksistä vähentää antibioottien käyttöä kaninkasvatuksessa; korostaa, että antibioottien runsas käyttö kaninkasvatuksessa, erityisesti intensiivisessä kasvatuksessa, voi johtaa mikrobilääkeresistenssin kasvuun;

30.  panee merkille, että antibioottien runsas käyttö voi johtaa antibioottiresistenssin lisääntymiseen, minkä vuoksi on välttämätöntä edistää vastuullisempaa käyttöä; katsoo, että kaninkasvatus on samassa tilanteessa muiden eläintuotantoalojen kanssa ja myös siltä vaaditaan merkittäviä toimia antibioottien vastuullisemman käytön edistämiseksi, jotta voidaan säilyttää niiden teho ja estää mikrobilääkeresistenssin syntyminen;

31.  korostaa, että jäsenvaltioita olisi kannustettava luopumaan vähitellen perinteisistä kerroshäkeistä kaikkialla EU:ssa ja edistämään samalla taloudellisesti kannattavia parannettuja kasvatusjärjestelmiä, jotta voidaan saavuttaa korkeat hygieniavaatimukset ja ylläpitää niitä kaikissa kasvatusjärjestelmissä pääasiassa siten, että kehitetään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja kohdennettuja tarkastuksia;

32.  korostaa, että antibiootteja on käytettävä ainoastaan hoitotarkoituksiin ja niiden käytön jälkeen olisi pidettävä riittävän pitkä varoaika ennen teurastusta farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismääriä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 mukaisesti, jotta taataan, että kaninliha on turvallista;

33.  korostaa, että antibioottien käytön väheneminen ja siitä johtuva myönteinen vaikutus kansanterveyteen voidaan saavuttaa vain kiinnittämällä enemmän huomiota kanitilojen hallintoon ja seurantaan;

Päätelmät

34.  ottaa huomioon EU:ssa kasvatettujen ja teurastettujen kanien suuren määrän ja kaninkasvatuksessa tällä hetkellä käytettävien järjestelmien vakavat vaikutukset eläinten hyvinvointiin ja kannustaa komissiota laatimaan etenemissuunnitelman tuotantokanien suojelun taloudellisesti kestävien vähimmäisvaatimusten antamiseksi; korostaa, että etenemissuunnitelmaan olisi sisällytettävä mitattavissa olevia välitavoitteita, joista raportoidaan säännöllisesti, ja siinä olisi (aikajärjestyksessä esitettynä) asetettava tavoitteeksi ainakin, että

   laaditaan suuntaviivat hyvistä käytännöistä ja kanien hyvinvointia koskevista säännöistä yhteistyössä kaikkien tuotantoon osallistuvien ja kaninkasvatusalan muiden sidosryhmien kanssa,
   annetaan komission suositus, jossa otetaan huomioon voimassa olevat kansalliset toimet ja joihin sisältyy tarvittaessa ehdotuksia erityisesti kanien terveyttä, hyvinvointia ja kasvatustiloja koskevaksi yhteiseksi unionin lähestymistavaksi,
   esitetään asianmukaiseen määräaikaan mennessä säädösehdotus tuotantokanien suojelun vähimmäisvaatimuksista;

35.  kehottaa komissiota käyttämään tieteellisiä todisteita ja tuloksia ohjaavana periaatteena, kun se ehdottaa toimia, jotka koskevat jalostusnaaraiden ja lihantuotannossa pidettävien kanien kasvatustiloja, ja kiinnittämään asianmukaista huomiota eläinten biologisiin tarpeisiin ja niiden lajille ominaiseen käyttäytymiseen kasvatustilojen osalta;

36.  katsoo, että direktiivin 98/58/EY 3 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia, joiden mukaan on toteutettava ”kaikki asianmukaiset toimenpiteet” eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi, ja 4 artiklassa tarkoitettuja ”saadun kokemuksen ja tieteellisen tiedon” mukaisesti asetettuja vähimmäisvaatimuksia olisi käytettävä EFSAn ja OIE:n vahvistamien kanien hyvinvointia koskevien tieteellisten suositusten täytäntöönpanon valvomiseksi;

37.  kehottaa pitämään tasapainossa huomioon otettavat eri näkökohdat, jotka koskevat eläinten hyvinvointia ja terveyttä, kasvattajien taloudellista tilannetta ja työoloja, tuotannon kestävyyttä, ympäristövaikutuksia ja kuluttajansuojaa; huomauttaa, että on myös otettava huomioon kohtuuhintaista ja korkealaatuista kaninlihaa koskevat kuluttajien tarpeet;

38.  korostaa, että yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on tuottaa maataloustuotteita ja elintarvikkeita kuluttajille kaikkialla unionissa ottaen huomioon heidän tarpeensa ja toiveensa saada terveellisiä ja laadukkaita maataloustuotteita ja elintarvikkeita kohtuulliseen hintaan;

39.  kannustaa jäsenvaltioita ja alaa luomaan selkeitä merkintäjärjestelmiä ja hyödyntämään elintarviketietojen antamisesta kuluttajille annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 V luvussa säädettyjä merkintäjärjestelmiä, lisäämään markkinoiden avoimuutta, säilyttämään laatuvaatimukset ja suojelemaan kuluttajien terveyttä niin, että kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia ja läpinäkyviä ostovalintoja, ja toteaa, että samalla voidaan korostaa tuotteen alkuperää ja suojella sitä vilpilliseltä kilpailulta;

40.  korostaa, että kaikki voimassa olevat säännöt olisi yhdenmukaistettava EU:n tasolla; korostaa, että tietojen vaihtaminen hyvän käytännön oppaiden laatimiseksi ja kansallisten suuntaviivojen tukeminen ovat ratkaisevan tärkeitä tässä prosessissa;

41.  kannustaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan Itävallassa, Belgiassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa annettuja kanien hyvinvointia koskevia nykyisiä säännöksiä, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset;

42.  toteaa, että kun otetaan huomioon vaihtoehtoisiin tuotantojärjestelmiin siirtymistä koskeva kysyntä, kaninkasvatuksen tieteellistä tutkimusta on jatkettava; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan talousarviosta ja tekemään tutkimusta, joka koskee seuraavia:

   tuotantokanien terveys
   tuotantokanien hyvinvointi
   tuotantokanien kasvatustilat
   tuotantokanien jalostus, mukaan lukien kanien jalostus temperamentiltaan rauhallisemmista sukulinjoista
   tuotantokanien kasvatus
   tuotantokanien käyttäytyminen
   tuotantokanien ravinto
   tuotantokanien lajikohtaiset sairaudet, sairastuvuus ja kuolleisuus
   tuotantokaneille sopivat lääkkeet, rokotteet ja hoidot ottaen huomioon mikrobilääkeresistenssiä koskevat kasvavat ongelmat
   tuotantokaneille soveltuvat lajikohtaiset inhimilliset tainnutusmenetelmät;

43.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimittamaan tietoja kaninlihan tuotannosta ja kaupasta ja sisällyttämään kaninlihan Euroopan lihamarkkinoiden seurantakeskukseen;

o
o   o

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Neuvoston direktiivi 2008/120/EY, annettu 18. joulukuuta 2008, sikojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 47, 18.2.2009, s. 5).
(2)Neuvoston direktiivi 2008/119/EY, annettu 18. joulukuuta 2008, vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 10, 11.1.2009, s. 7).
(3)Neuvoston direktiivi 1999/74/EY, annettu 19. heinäkuuta 1999, munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (EYVL L 203, 3.8.1999, s. 53).
(4)Neuvoston direktiivi 2007/43/EY, annettu 28. kesäkuuta 2007, lihantuotantoa varten pidettävien kanojen suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 182, 12.7.2007, s. 19).
(5)Neuvoston direktiivi 98/58/EY, annettu 20. heinäkuuta 1998, tuotantoeläinten suojelusta (EYVL L 221, 8.8.1998, s. 23).

Oikeudellinen huomautus