Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2043(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0249/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0249/2017

Keskustelut :

PV 04/07/2017 - 16
CRE 04/07/2017 - 16

Äänestykset :

PV 05/07/2017 - 8.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0302

Hyväksytyt tekstit
PDF 377kWORD 62k
Keskiviikko 5. heinäkuuta 2017 - Strasbourg Lopullinen painos
Talousarvio 2018 – trilogin neuvotteluvaltuudet
P8_TA(2017)0302A8-0249/2017
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. heinäkuuta 2017 varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista (2017/2043(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon komission 30. toukokuuta 2017 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (COM(2017)0400),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio(4),

–  ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2017 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2018 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06522/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0249/2017),

Vuoden 2018 talousarvioesitys: kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta edistävä talousarvio

1.  palauttaa mieliin vahvistaneensa 15. maaliskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että kestävä kasvu, ihmisarvoiset, laadukkaat ja vakaat työpaikat, sosioekonominen koheesio, turvallisuus, muuttoliike ja ilmastonmuutos ovat keskeisiä seikkoja ja tärkeimpiä painopisteitä unionin vuoden 2018 talousarviossa;

2.  katsoo, että komission ehdotus on yleisesti ottaen hyvä lähtökohta tämän vuoden neuvotteluille, koska unionin vuoden 2018 talousarvion on oltava sellainen, että unioni pystyy sen avulla edelleen luomaan kestävää kasvua ja työpaikkoja ja varmistamaan kansalaistensa turvallisuuden sekä vastaamaan muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin; pitää valitettavana, että komission ehdotus ei vastaa täysin parlamentin kehotusta toimia ilmastonmuutosta vastaan;

3.  pitää myönteisenä, että komissio päätti sisällyttää monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 välitarkistuksen tulokset talousarvioesitykseen jo ennen kuin neuvosto oli hyväksynyt sen virallisesti ja lähetti siten vahvan viestin tämän monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen merkityksestä ja tarpeesta lisätä unionin talousarvioon joustavuutta, jonka avulla unioni voisi pystyä vastaamaan tehokkaasti uusiin hätätilanteisiin ja rahoittamaan poliittisia painopisteitään;

4.  toteaa jälleen olevansa ehdottoman vakuuttunut, että investointien lisääminen tutkimukseen, innovointiin, infrastruktuuriin, koulutukseen ja pk-yrityksiin on keskeisen tärkeää, jotta unionissa saadaan aikaan kestävää kasvua ja voidaan luoda vakaita ja laadukkaita työpaikkoja; on sen vuoksi ilahtunut ehdotetuista määrärahojen lisäyksistä Horisontti 2020 -puiteohjelmaan, Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja Erasmus+-ohjelmaan, sillä nämä ohjelmat edistävät suoraan kyseisten tavoitteiden saavuttamista; katsoo kuitenkin, että määrärahoja olisi edelleen lisättävä, erityisesti kun otetaan huomioon näiden toimien rahoituksen leikkaukset, jotka tehtiin ESIR-rahoituksen hyväksi;

5.  muistuttaa pk-yritysten ratkaisevasta asemasta työpaikkojen luomisessa ja investointivajeen umpeen kuromisessa ja korostaa, että niiden riittävän rahoituksen on pysyttävä yhtenä EU:n talousarvion tärkeimmistä painopisteistä; pitää tämän osalta valitettavana, että COSME-ohjelmalle ehdotetut määrärahat ovat 2,9 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2017 talousarviossa ja aikoo lisätä tämän ohjelman määrärahoja vuoden 2018 talousarviossa; huomauttaa, että pk-yrityksiä on tuettava enemmän ja kehottaa pysymään kaikissa ohjelman rahoitussitoumuksissa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppukaudella; suhtautuu myönteisesti komission pyrkimykseen yksinkertaistaa pk-yritysten rahoitusta Horisontti 2020 -ohjelmassa;

6.  pitää myönteisenä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) merkitystä investointivajeen kuromisessa umpeen kaikkialla EU:ssa ja EU:n alueiden välillä ja autettaessa toteuttamaan strategisia investointeja, jotka tarjoavat huomattavasti lisäarvoa taloudelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle; kannattaa näin ollen rahaston toiminnan jatkamista vuoteen 2020; korostaa varojen nopeaa käyttöönottoa ESIR-rahaston pk-yrityksiä koskevassa osuudessa ja suhtautuu myönteisesti sen aiottuun laajentamiseen; pitää kuitenkin valitettavana sitä, että pk-yritysten rahoitukseen ei ole kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka ansiosta käytettävissä olevista kokonaisvaroista saataisiin selkeä yleiskäsitys; korostaa käynnissä olevissa lainsäädäntöneuvotteluissa omaksumaansa kantaa, että unionin nykyisten ohjelmien määrärahoja ei pitäisi enää leikata tämän jatkokauden rahoittamiseksi; korostaa, että ESIR-rahastolla, jonka takuurahasto rahoitetaan pääosin EU:n talousarviosta, ei pitäisi tukea yhteisöjä, jotka on perustettu tai rekisteröity oikeudenkäyttöalueilla, jotka kuuluvat asiaankuuluvassa EU:n toimintapolitiikassa määriteltyihin yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin tai joilla ei tosiasiallisesti noudateta EU:n tai kansainvälisiä verostandardeja avoimuudesta ja tietojenvaihdosta;

7.  pitää myönteisinä puolustusalan tutkimusta ja teknologian kehitystä ja hankintoja koskevia unionin aloitteita, joiden avulla alalla saadaan aikaan mittakaavaetuja ja lisätään koordinointia jäsenvaltioiden välillä; katsoo, että jos aloitteita kehitetään oikein, ne johtavat puolustusmenojen järkeistämiseen ja säästöihin kansallisella tasolla; korostaa myös, että on parannettava Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia; palauttaa mieliin aiemman kantansa, että tämän alan uudet aloitteet olisi rahoitettava lisävaroin eikä nykyisten ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen, kustannuksella;

8.  panee merkille, ettei komissio ole noudattanut parlamentin pyyntöä toteuttaa ”Interrail‑kortti Eurooppaan 18 vuotta täyttäville” -hanketta koskeva arviointi ja esittää asiaa koskevia ehdotuksia; katsoo, että tällaisilla hankkeilla voidaan lisätä eurooppalaista tietoisuutta ja identiteettiä; korostaa kuitenkin, että uudet hankkeet olisi rahoitettava uusilla rahoitusvaroilla ja ilman, että ne vaikuttavat olemassa oleviin ohjelmiin, ja että niiden pitäisi olla yhteiskunnallisesti mahdollisimman kattavia; kehottaa komissiota jälleen esittämään asiaa koskevia ehdotuksia;

9.  pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisältyy lisämääräraha nuorisotyöllisyysaloitetta varten, ja toteaa, että parlamentin aiempiin pyyntöihin ohjelman jatkamisesta on näin ollen vastattu; panee merkille myös ehdotuksen lisätalousarvioesitykseksi nro 3/2017, johon sisältyy 500 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina nuorisotyöllisyysaloitteelle, kuten parlamentti ja neuvosto sopivat varainhoitovuotta 2017 koskeneessa talousarviosovittelussa; on vakuuttunut, että ehdotetut määrät eivät selvästikään riitä nuorisotyöllisyysaloitteen tavoitteiden saavuttamiseen, ja katsoo, että jotta nuorisotyöttömyysongelmaan voidaan puuttua tehokkaasti, nuorisotyöllisyysaloitteen avulla olisi edelleenkin tuettava kasvua ja työllisyyttä koskevan unionin ensisijaisen tavoitteen saavuttamista; tähdentää, että nuorisotyöttömyyteen on löydettävä toimivia ratkaisuja kaikkialla unionissa, ja korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitetta voidaan vielä parantaa ja tehostaa, erityisesti varmistamalla, että se tuo todellista eurooppalaista lisäarvoa nuorisotyöllisyyttä koskeviin toimintalinjoihin jäsenvaltioissa ja että sillä ei korvata aiempien kansallisten toimintalinjojen rahoitusta;

10.  muistuttaa, että koheesiopolitiikalla on ensisijainen asema EU:n kehityksessä ja kasvussa; painottaa, että koheesiopolitiikan ohjelmien odotetaan pääsevän vuonna 2018 jälleen täyteen vauhtiin; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne ovat yksi EU:n keskeisistä toimintalinjoista; on kuitenkin huolissaan siitä, että kansallisella tasolla toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa esiintyy kohtuuttomia viipeitä; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että hallinto-, tarkastus- ja todentamisviranomaisten nimittäminen saadaan päätökseen ja täytäntöönpano nopeutuu; myöntää, että oikeusperustaa koskevien pitkien neuvottelujen vuoksi niihin osallistuneet EU:n toimielimet ovat osaltaan vastuussa matalasta toteuttamisasteesta; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot katsovat, että koheesiorahastojen olisi oltava väline yhteisvastuun takaamiseksi unionin toimintapolitiikassa;

11.  on erityisen huolissaan siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppua kohti saattaa muodostua jälleen suorittamatta jääneiden maksujen suma, ja muistuttaa, että vuoden 2014 lopussa määrä oli ennennäkemättömät 24,7 miljardia euroa; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio esitti monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä ensimmäistä kertaa vuoteen 2020 ulottuvan maksuennusteen, mutta korostaa, että se on päivitettävä asianmukaisesti joka vuosi, jotta budjettivallan käyttäjä voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet ajoissa; varoittaa vahingollisista seurauksista, joita uudella maksukriisillä voisi olla erityisesti EU:n talousarvion edunsaajille; on vakuuttunut, että unionin uskottavuus riippuu myös sen kyvystä varmistaa, että unionin talousarviossa on riittävä määrä maksumäärärahoja, joiden turvin sen on mahdollista pitää kiinni sitoumuksistaan; korostaa maksujen myöhästymisen haitallista vaikutusta yksityiselle sektorille ja erityisesti EU:n pk-yrityksille, joilla on sopimuksia julkisten elinten kanssa;

12.  korostaa sen merkitystä, että EU noudattaa sitoumustaan saavuttaa COP21-kokouksessa asetetut tavoitteet, erityisesti Yhdysvaltojen hallinnon äskettäisen sopimuksesta vetäytymistä koskevan päätöksen valossa; painottaa tähän liittyen, että ilman lisätoimenpiteitä on olemassa suuri riski, että tavoitetta osoittaa vähintään 20 prosenttia EU:n menoista monivuotisessa rahoituskehyksessä 2014–2020 ilmastoon liittyviin toimiin ei saavuteta; panee huolestuneena merkille luonnon monimuotoisuudelle osoitetun vaatimattoman 0,1 prosentin lisäyksen; korostaa, että luonnon monimuotoisuuden suojelun sisällyttäminen koko EU:n talousarvioon on tärkeää, ja palauttaa mieliin aikaisemman kehotuksensa laatia seurantamenetelmä, jossa otetaan huomioon kaikki luonnon monimuotoisuuteen liittyvät menot ja niiden tehokkuus; korostaa myös, että EU:n rahoittamilla hankkeilla ei saisi olla kielteisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen lieventämiseen tai siirtymiseen vähähiiliseen kiertotalouteen;

13.  korostaa, että ennennäkemätön erityisvälineiden käyttöönotto on osoittanut, että unionin talousarviota ei alun perin ollut suunniteltu nykyisen muuttoliike- ja pakolaiskriisin kaltaisiin ongelmiin puuttumiseen; katsoo, että on ennenaikaista siirtyä kriisin jälkeiseen toimintamalliin; vastustaa tämän vuoksi otsakkeeseen 3 vuoden 2017 talousarvioon verrattuna tehtyjä leikkauksia, jotka eivät ole sopusoinnussa sen kanssa, että unioni on luvannut hoitaa muuttoliike- ja pakolaiskriisin tehokkaasti; korostaa kuitenkin, että kiireelliseen ja ennennäkemättömään tilanteeseen reagoimisen jälkeen tarvitaan järjestelmällisempää ja ennakoivampaa lähestymistapaa, jota olisi täydennettävä EU:n talousarviovarojen tehokkaalla käytöllä; toistaa, että kansalaisten turvallisuus on EU:n painopiste;

14.  toteaa jälleen, että puuttumalla muuttoliike- ja pakolaiskriisin perimmäisiin syihin ja EU:n naapuruston vakauttamisella saadaan aikaan kestävä pitkän aikavälin ratkaisu ja että investoinnit muuttajien ja pakolaisten alkuperämaihin ovat keskeisiä tämän tavoitteen saavuttamisessa; suhtautuu tässä suhteessa myönteisesti ulkoiseen investointiohjelmaan ja toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan kestävän kehityksen rahastosta (EKKR), ja kehottaa panemaan rahaston nopeasti täytäntöön; panee siksi yllättyneenä merkille otsakkeeseen 4 tehdyt leikkaukset, joita ei voida täysin perustella aiemmilla määrärahalisäyksillä tai alhaisella toteuttamisasteella; toteaa jälleen, että muuttoliikkeen perimmäisiin syihin on puututtava muun muassa käsittelemällä köyhyyttä, työttömyyttä, koulutusta ja taloudellisia mahdollisuuksia sekä epävakautta, konflikteja ja ilmastonmuutosta;

15.  panee tyytyväisenä merkille, että Euroopan naapuruusvälineen itäiselle ulottuvuudelle on ehdotettu lisää määrärahoja ja parlamentin aiemmin esittämiin pyyntöihin on siten vastattu; on vakuuttunut, että unionin tuki erityisesti assosiaatiosopimuksen allekirjoittaneille maille on olennaista, jotta ne voivat yhdentyä edelleen EU:hun ja lähentyä sitä taloudellisesti ja jotta demokratiaa, oikeusvaltion periaatetta ja ihmisoikeuksia voidaan edistää itäisessä naapurustossa; korostaa, että tätä tukea olisi sovellettava niin kauan kuin kyseiset maat täyttävät tukikelpoisuuskriteerit, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, korruption torjunnan ja demokraattisten instituutioiden vahvistamisen osalta;

16.  korostaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) merkitystä, sillä se perustettiin vastaamaan suuriin luonnonkatastrofeihin ja ilmaisemaan eurooppalaisten solidaarisuutta katastrofeista kärsineitä Euroopan alueita kohtaan, ja panee merkille EUSR:n maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin ehdotetun lisäyksen; kehottaa komissiota arvioimaan viipymättä, onko määrärahoja lisättävä enemmän ottaen erityisesti huomioon Italian maanjäristykset ja Espanjan ja Portugalin metsäpalot, joissa on menetetty ihmishenkiä ja joilla on ollut järkyttävä ja mittava vaikutus ihmisten elämään etenkin jo ennestään puutetta kärsivillä seuduilla; kehottaa mukauttamaan tämän rahaston varojen käyttöönottoa koskevia sääntöjä, jotta käyttöönotosta saadaan entistä joustavampaa ja nopeampaa ja jotta se kattaa enemmän erityyppisiä katastrofeja, joilla on huomattavia vaikutuksia, ja jotta voidaan lyhentää aikaa katastrofin tapahtumisesta varojen saataville saamiseen;

17.  panee merkille, että vuoden 2018 talousarvioesitys jättää hyvin vähän tai tuskin lainkaan liikkumavaraa monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin nähden kauttaaltaan otsakkeissa 1, 3 ja 4; pitää tätä seurauksena siitä, että vuodesta 2014 alkaen on toteutettu merkittäviä uusia aloitteita (ESIR-rahasto, muuttoliikkeeseen liittyvät ehdotukset ja tuoreet ehdotukset puolustusalan tutkimuksesta ja Euroopan solidaarisuusjoukoista), jotka on ahdettu vuonna 2013 sovittujen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien muodostamiin raameihin; muistuttaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyy erityisesti sen välitarkistuksen jälkeen joustavuussäännöksiä, joita olisi käytettävä täydessä laajuudessaan niiden rajallisuudesta huolimatta, jotta voidaan pitää kiinni tuloksekkaiden ohjelmien tavoitetasosta ja tarttua uusiin ja ennennäkemättömiin haasteisiin; toteaa aikovansa esittää lisää tällaisia joustavuussäännöksiä osana tarkistusprosessia; kehottaa jälleen kerran ottamaan käyttöön uudet aidosti omat varat EU:n talousarviossa;

18.  panee tässä yhteydessä merkille talousarvioesityksessä olevat lukuisat viittaukset tarpeeseen antaa oikaisukirjelmä, mikä voi osittain vähentää parlamentin kannan merkitystä talousarviomenettelyssä; pitää valitettavana, että komissio on ilmoittanut, että turvallisuuteen ja muuttoliikkeeseen liittyviä mahdollisia uusia aloitteita sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mahdollista voimassaolon jatkamista saatetaan ehdottaa osana tulevaa oikaisukirjelmää sen sijaan, että komissio olisi jo sisällyttänyt ne talousarvioesitykseen; kehottaa komissiota antamaan näistä tulevista ehdotuksista yksityiskohtaiset tiedot hyvissä ajoin, jotta budjettivallan käyttäjä voi tutustua niihin asianmukaisesti; korostaa, että näissä mahdollisissa aloitteissa ei pitäisi jättää huomiotta eikä niillä etenkään pitäisi korvata pyyntöjä ja tarkistuksia, joita parlamentti esittää tämän talousarviomenettelyn aikana;

19.  muistuttaa tuestaan tulosperusteista talousarviota koskevan komission strategian täytäntöönpanolle ja kehottaa parantamaan jatkuvasti tuloksellisuutta kuvaavien tietojen laatua ja esittämistä, jotta voidaan tarjota täsmällistä, selkeää ja ymmärrettävää tietoa EU:n ohjelmien tuloksellisuudesta;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

20.  panee merkille, että vuoteen 2017 verrattuna komission ehdotuksessa vuodeksi 2018 lisätään alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 2,5 prosentilla 21 841,3 miljoonaan euroon; pitää myönteisenä, että suuri osa tästä lisäyksestä on tarkoitettu Horisontti 2020 -puiteohjelmalle, Verkkojen Eurooppa -välineelle ja Erasmus+-ohjelmalle, sillä niiden maksusitoumusmäärärahat nousevat 7,3 prosenttia, 8,7 prosenttia ja 9,5 prosenttia, mutta panee kuitenkin merkille, että määrä jää hiukan niiden rahoitussuunnitelmaa pienemmäksi; nostaa esille erityisesti Horisontti 2020 ‑ohjelman hakemusten erittäin alhaisen hyväksymisasteen;

21.  toteaa kuitenkin hämmästyneenä, että COSME-ohjelman maksusitoumusmäärärahoja on vähennetty 2,9 prosenttia ja maksumäärärahoja 31,3 prosenttia, vaikka pk-yritysten tukeminen on määritelty yhdeksi unionin tärkeimmistä painopisteistä;

22.  muistuttaa ESIR-rahaston toiminnan jatkamiseen liittyen, että parlamentti vastustaa uusia leikkauksia Verkkojen Eurooppa -välineeseen ja katsoo, että EU:n takuuseen kohdennetut ylimääräiset 1,1 miljardia euroa olisi rahoitettava kohdentamattomista liikkumavaroista (650 miljardia euroa) ja odotettavissa olevasta nettotulosta (450 miljardia euroa); palauttaa mieliin, että Verkkojen Eurooppa -välineen kokonaisrahoitukseen (TVT-osio) sisältyy myös uusi Wifi4EU-aloite; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -välineen talousarviossa on järjestelmällisesti ylivarauksia riittämättömien määrärahojen vuoksi, erityisesti infrastruktuuriosiossa;

23.  panee merkille komission ehdotuksen Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisesta; toteaa kuitenkin huolestuneena, että parlamentin varoituksista huolimatta 30. toukokuuta 2017 hyväksytyssä lainsäädäntöehdotuksessa kaavaillaan, että kolme neljäsosaa joukkojen määrärahoista rahoitettaisiin siirroilla nykyisten ohjelmien ja pääasiassa Erasmus+-ohjelman (197,7 miljoonaa euroa) määrärahoista; on huolestunut siitä, että tämä tilanne saattaa vaarantaa kyseiset unionin ohjelmat, ja aikoo vahvistaa edelleen Erasmus+-ohjelmaa vuoden 2018 talousarviossa; muistuttaa siitä, että kaikki uudet poliittiset sitoumukset olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä siirtämällä määrärahoja nykyisistä ohjelmista;

24.  pitää myönteisenä ehdotettua lisäystä puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen määrärahoihin ja sitä, että komissio on esittänyt lainsäädäntöehdotuksen puolustusteollisuuden kehittämisohjelmasta;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

25.  panee merkille, että alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahat ovat yhteensä 55 407,9 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 2,4 prosentin lisäystä vuoden 2017 talousarvioon nähden – kun mukaan on laskettu lisätalousarvioesitys nro 3;

26.  toteaa, että ehdotettu 46 763,5 miljoonan euron määrä maksumäärärahoina on 25,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2017, mikä heijastaa suurelta osin vuonna 2017 koettua määrärahojen vähenemistä, joka johtui viipeestä ennen uusien toimintaohjelmien tehokasta käyntiin saamista; muistuttaa, että jäsenvaltioiden tekemät epätarkat ennusteet johtivat siihen, että alaotsakkeen 1 b maksumäärärahoja jäi vuonna 2016 käyttämättä huomattava määrä, yli 11 miljardia euroa, ja toteaa, että vuodeksi 2018 ehdotettuja määriä on jo tarkistettu 1,6 miljardilla eurolla alaspäin edellisistä ennusteista;

27.  korostaa, että vuosien 2014–2020 ohjelmien täytäntöönpanon on päästävä täyteen vauhtiinsa, ja katsoo ehdottomasti, että epänormaalia suorittamatta jääneiden maksujen kasaantumista on vältettävä tulevaisuudessa; pyytää tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita ratkaisemaan ensi tilassa mahdolliset ratkaisematta olevat seikat, jotka liittyvät viivästyksiin jäsenvaltioiden hallinto- ja todentamisviranomaisten nimittämisessä, samoin kuin muut maksuhakemusten toimittamiseen vaikuttavat pullonkaulat; toivoo vilpittömästi, että sekä kansalliset viranomaiset että komissio ovat parantaneet maksutarpeita koskevia ennusteitaan vuoden 2018 talousarviossa ja että ehdotetut maksumäärärahat käytetään kokonaisuudessaan; toteaa, että oikeusperustasta käydyt pitkät neuvottelut EU:n toimielinten välillä ovat yksi monista syistä tähän nykyiseen matalaan toteuttamisasteeseen;

28.  pitää myönteisenä komission ehdotusta nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen jatkamisesta ja panee merkille ehdotuksen ottaa käyttöön 233,3 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen viimeaikaisen kertomuksen huomautuksia; muistuttaa, että aina kun nuorisotyöllisyysaloitteelle kohdennettuja määrärahoja lisätään, Euroopan sosiaalirahastosta olisi otettava käyttöön vastaavat määrät; aikoo tutkia kaikki mahdollisuudet lisätä edelleen tämän ohjelman määrärahoja vuoden 2018 talousarviossa;

29.  korostaa vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) merkitystä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa, ja pyytää osoittamaan vuoden 2018 talousarviossa riittävästi varoja, jotta kohderyhmien tarpeet voidaan täyttää ja rahaston tavoitteet voidaan saavuttaa asianmukaisesti;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

30.  panee merkille, että otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahojen ehdotettu määrä on 59 553,5 miljoonaa euroa (1,7 prosentin lisäys vuoteen 2017 nähden) ja maksumäärärahojen määrä 56 359,8 miljoonaa euroa (2,6 prosentin lisäys), joten maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jää 713,5 miljoonan euron liikkumavara; toteaa, että Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) vuoden 2018 tarpeiden rahoittamiseen kohdennetut määrärahalisäys (2,1 prosenttia) johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2018 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi pienempi määrä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

31.  panee merkille, että komissio on jättänyt 713,5 miljoonan euron liikkumavaran otsakkeen 2 enimmäismääriin nähden; huomauttaa, että maatalousmarkkinoiden yhä suurempi epävakaus, kuten havaittiin maitoalan kriisin yhteydessä, saattaa johtaa siihen, että tämä liikkumavara on otettava käyttöön; kehottaa komissiota varmistamaan, että enimmäismääriin nähden jää riittävästi liikkumavaraa, jotta pystytään vastaamaan mahdollisiin kriiseihin;

32.  korostaa, että tiettyjä hedelmiä, joiden markkinatilanne on edelleen vaikea, koskevien poikkeuksellisten tukitoimenpiteiden voimassaoloaikaa on jatkettu; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei tällä hetkellä ehdota tukitoimenpiteitä kotieläintuotantoalalla ja erityisesti maitoalalla Venäjän asettaman EU:sta suuntautuvan tuonnin kiellon vuoksi, ja odottaa siksi muutosta tähän; toivoo näin ollen, että jos otsakkeen 2 liikkumavara otetaan käyttöön, osa siitä osoitetaan maidontuottajille maissa, joihin Venäjän tuontikielto eniten vaikuttaa; odottaa lokakuussa 2017 esitettäväksi aiottua komission oikaisukirjelmää, jonka pitäisi perustua päivitettyihin tietoihin maataloustukirahaston rahoituksesta maatalousalan todellisten tarpeiden todentamiseksi ja jossa otettaisiin asianmukaisesti huomioon Venäjän tuontikiellon ja muiden markkinoiden epävakauksien vaikutukset;

33.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) (2,4 prosenttia) ja LIFE+-ohjelman (5,9 prosenttia) rahoitussuunnitelman mukaiset maksusitoumusmäärärahojen lisäykset, mutta pitää valitettavana, että huomattavasti vähennetyt maksumäärärahat näyttävät osoittavan, että nämä kaksi ohjelmaa eivät ole kaudella 2014–2020 päässeet vieläkään vauhtiin;

Otsake 3 — Turvallisuus ja kansalaisuus

34.  panee merkille, että otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahojen ehdotettu määrä on 3 473,1 miljoona euroa; korostaa, että muuttoliike- ja pakolaistilanteeseen sekä siihen liittyviin haasteisiin tarvitaan yhteisiä, kattavia ja kestäviä ratkaisuja;

35.  pitää myönteisenä komission ehdotusta lisätä turvallisuustoimiin kohdennettua rahoitusta 800 miljoonalla eurolla – etenkin useiden EU:n alueella tehtyjen terrori-iskujen jälkeen;

36.  katsoo, että otsakkeen 3 maksusitoumus- (18,9 prosenttia) ja maksumäärärahoihin (21,7 prosenttia) vuoden 2017 talousarvioon nähden ehdotetut merkittävät leikkaukset, erityisesti leikkaukset turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja oikeusalan ohjelman määrärahoihin, eivät ole sopusoinnussa näiden asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden kanssa; kehottaa antamaan näille rahastoille riittävät määrärahat; katsoo ehdottomasti, että nämä leikkaukset eivät ole perusteltavissa viipeillä sovittujen toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja uusien lainsäädäntöehdotusten hyväksymisessä; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että käytettävissä on riittävästi talousarviomäärärahoja ja että mahdollisiin lisätarpeisiin reagoidaan nopeasti;

37.  pitää valitettavana, että tähän mennessä ei ole ollut tehokasta uudelleenjakojärjestelmää, mikä on aiheuttanut joillekin jäsenvaltioille, erityisesti Italialle ja Kreikalle, kohtuutonta kuormitusta; palauttaa mieliin, että vuonna 2016 Eurooppaan saapui 361 678 pakolaista ja maahanmuuttajaa, joista 181 405 saapui Italiaan ja 173 447 Kreikkaan, ja että vuonna 2017 Italia on jo tähän mennessä ottanut vastaan 85 prosenttia Eurooppaan saapuneista pakolaisista ja maahanmuuttajista; pitää valitettavana, että Italia on tähän mennessä saanut AMIF-rahastosta vain 147,6 miljoonaa euroa, mikä on vain kolme prosenttia muuttoliikekriisin hallinnasta maalle koituneista kokonaiskustannuksista;

38.  uskoo lisäksi, että jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä turvallisuusasioissa voitaisiin tehostaa tukemalla sitä enemmän unionin talousarviosta; pitää kyseenalaisena, voidaanko tällainen tavoite saavuttaa, jos sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevien budjettikohtien määrärahoja vähennetään merkittävästi vuoden 2017 talousarvioon verrattuna; korostaa, että on taattava tarvittava rahoitus EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän ja rajanylitystietojärjestelmän kaltaisten ehdotettujen uusien tieto- ja rajavalvontajärjestelmien täytäntöönpanoa varten;

39.  katsoo, että vuosi 2018 on ratkaiseva Euroopan muuttoliikeagendan laatimisen kannalta, sillä useita sen keskeisistä osa-alueista kehitetään parhaillaan; korostaa tarvetta arvioida huolellisesti käsiteltävinä olevien erinäisten lainsäädäntöehdotusten talousarviovaikutuksia ja tarkastella mahdollisuutta siirtää niiden hyväksymistä myöhemmäksi ja toteaa, että näihin ehdotuksiin kuuluvat esimerkiksi yhteisen turvapaikkajärjestelmän (Dublin-järjestelmä) uudistus sekä uusi rajanylitystietojärjestelmä ja uusi EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä; korostaa, että on tärkeää myöntää riittävästi rahoitusta, jotta asiaa koskevat unionin tavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta voidaan saada nopeasti aikaan vaikuttava Euroopan turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikka, jossa noudatetaan tinkimättä kansainvälistä oikeutta ja joka perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen;

40.  huomauttaa, että jo kolmantena vuonna peräkkäin komission ehdotuksessa ei jätetä lainkaan liikkumavaraa otsakkeen 3 enimmäismäärään nähden, mikä osoittaa, että monivuotisen rahoituskehyksen pienimmän otsakkeen koko on ajastaan jäljessä, kuten parlamentti totesi välitarkistusprosessin aikana; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen ottaa joustovälineestä käyttöön 817 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina, mikä on mahdollista vain monivuotista rahoituskehystä koskevassa tarkistetussa asetuksessa aikaansaadun lisäjouston ansiosta; korostaa, että menotaso on edelleen riittämätön, ja pitää valitettavana, että komissio on lykännyt uusien ehdotusten tekemistä tulevan oikaisukirjelmän esittämiseen asti;

41.  palauttaa mieliin, että parlamentti on johdonmukaisesti tukenut voimakkaasti kulttuuri- ja media-alan ohjelmia; on ilahtunut Luova Eurooppa -ohjelmaan vuoden 2017 talousarvioon nähden ehdotetuista lisäyksistä, samoin kuin lisäyksistä osana multimediatoimia toteutettavan kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoitukseen; vaatii lisäksi, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalle on annettava riittävästi rahoitusta; kehottaa komissiota tarkistamaan multimediatoimien budjettikohtaan kuuluvat aloitteet, jotta voidaan varmistaa, että määrärahoilla tuetaan tosiasiallisesti laadukasta ja riippumatonta tiedottamista EU:n asioista; muistuttaa tukevansa Euranet+-verkon kestävää monivuotista rahoitusjärjestelyä; suhtautuu myönteisesti myös elintarvikkeita ja rehuja koskevan ohjelman ja kuluttajaohjelman maksusitoumusmäärärahoihin tehtyihin lisäyksiiin vuoden 2017 talousarvioon verrattuna; korostaa lopuksi vahvan terveysalan toimintaohjelman ja sen riittävien määrärahojen merkitystä, jotta terveysalalla voidaan tehdä eurooppalaista yhteistyötä, joka kattaa muun muassa terveydenhoidon uudet innovaatiot, epätasa-arvon terveydenhuollossa, kroonisten sairauksien aiheuttaman taakan, mikrobilääkeresistanssin, rajatylittävän terveydenhuollon ja hoidon saatavuuden;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

42.  pitää valitettavana, että otsakkeen 4 rahoitus on kokonaisuutena tarkastellen vähentynyt ja että sen määrä on 9,6 miljardia euroa (5,6 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa) maksusitoumusmäärärahoina; toteaa, että otsakkeen 4 tärkeimpiä välineitä koskevat leikkaukset liittyvät suurelta osin aiempiin, vuoden 2017 talousarviossa hyväksyttyihin määrärahalisäyksiin, jotka kohdennettiin Turkin‑pakolaisavun koordinointivälineelle ja Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvalle uudelle kumppanuuskehykselle;

43.  katsoo, etteivät kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen (DCI) ja Euroopan naapuruusvälineeseen (ENI), etenkin sen eteläiseen ulottuvuuteen, kohdistetut leikkaukset ole perusteltuja, kun otetaan huomioon kumppanuuskehykseen sisältyviä muuttoliikesopimuksia pidemmälle ulottuvien, muuttoliikettä koskevien unionin toimien pitkän aikavälin tarpeet; pyytää tähän liittyen lisäämään rauhanprosessia varten osoitettuja taloudellisia resursseja ja rahoitusapua Palestiinalle ja UNRWA:lle; muistuttaa, että riittävien varojen varmistaminen eteläistä naapurustoa varten on tärkeää, koska Lähi-idän vakaus on keskeinen tekijä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumisessa;

44.  on kuitenkin ilahtunut lisäyksistä, joita on ehdotettu Euroopan naapuruusvälineen itäiselle ulottuvuudelle ja joiden avulla edistetään demokraattisten uudistusten tukemista ja taloudellista yhdentymistä unioniin erityisesti maissa, jotka ovat allekirjoittaneet assosiaatiosopimuksen unionin kanssa;

45.  pitää valitettavana, että Turkille myönnettävää tukea poliittisiin uudistuksiin (IPA II) on lisätty – erityisesti nyt, kun maa on taantunut oikeusvaltion, sananvapauden ja perusoikeuksien suhteen; kehottaa komissiota keskeyttämään liittymistä edeltävän tuen antamisen, jos liittymisneuvottelut keskeytyvät, ja pyytää siinä tapauksessa käyttämään kyseisiä varoja suoraan Turkin kansalaisyhteiskunnan tueksi ja investoimaan enemmän opiskelijoille, tutkijoille ja toimittajille tarkoitettujen henkilöiden välisiin vaihto-ohjelmiin, kuten Erasmus+-ohjelmaan; toivoo kuitenkin riittävää rahoitusta liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) tuensaajina oleville Länsi-Balkanin maille, jotka tarvitsevat kiireellisesti taloudellista tukea uudistuksia varten;

46.  katsoo, että opiskelijoiden liikkuvuuden ja akateemisen yhteistyön EU:n naapuruuspolitiikkaan kuuluvien maiden välillä olisi saatava jatkuvaa tukea, koska korkeakoulutus on tärkeää kumppanimaiden uudistuksille yleisesti; pitää siksi valitettavina vähennyksiä teknisen ja taloudellisen tuen määrärahoihin kolmessa ulkoisessa välineessä – IPA, ENI ja DCI – jotka on tarkoitettu edistämään korkeakoulutuksen kansainvälistä ulottuvuutta Erasmus+-ohjelman täytäntöön panemiseksi;

47.  panee merkille komission ehdotuksen jättää 232 miljoonan euron liikkumavara enimmäismäärään nähden; on vakuuttunut, että unionin ulkoisiin toimiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvaa rahoitusta, jonka määrä on otsakkeeseen 4 osoitettua nykyistä rahoitusta suurempi; muistuttaa, että ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa käytettiin vuoden 2017 talousarviossa mahdollistamaan enimmäismäärän yli menevä rahoitus; katsoo, että uusia aloitteita olisi rahoitettava uusilla määrärahoilla ja että kaikkia joustavuusvaihtoehtoja olisi hyödynnettävä kattavasti monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä sovitun tason mukaisesti;

48.  toteaa, että komissio viittaa toistuvasti mahdolliseen Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaolon jatkamiseen, ja kehottaa sitä esittämään mahdollisimman pian varsinaisen ehdotuksen sen jatkamisesta, jos se on sen aikomus; palauttaa mieliin, että parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sitoutuneet varmistamaan, että Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja erityisrahastojen perustaminen tapahtuu avoimesti ja selkeästi ja kunnioittaen unionin talousarvion yhtenäisyyden periaatetta ja budjettivallan käyttäjän oikeuksia, parlamentaarinen valvonta mukaan lukien; kehottaa jäsenvaltioita jälleen kerran noudattamaan ajallaan Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen ja erityisrahastojen rahoittamista koskevia sitoumuksiaan;

49.  antaa täyden tukensa lupauksille, jotka unioni antoi Brysselin Syyria-konferenssissa ja joilla vahvistettiin aiemmat Lontoossa annetut lupaukset; hyväksyy sekä Euroopan naapuruusvälineen että humanitaarisen avun rahoituksen lisäämisen 120 miljoonalla eurolla niiden lunastamiseksi;

Otsake 5 – Hallinto

50.  panee merkille, että otsakkeen 5 menoja lisätään 3,1 prosentilla vuoden 2017 talousarvioon nähden ja että ne ovat yhteensä 9 682,4 miljoonaa euroa (+287,9 miljoonaa euroa); toteaa, että yli kolmannes (108,5 miljoonaa euroa) tästä nimellislisäyksestä selittyy eläkkeisiin tarvittavilla lisämäärärahoilla; panee merkille, että lisämäärärahat johtuvat pääasiassa ennakoidusta eläkeläisten määrän kasvusta (+4,2 prosenttia); toteaa lisäksi, että eläkeläisten määrän odotetaan edelleen kasvavan tulevina vuosina; panee merkille hallintomenoihin sovelletun tiukan lähestymistavan sekä kaikkien muiden kuin palkkoihin liittyvien menojen nimellisen jäädyttämisen;

51.  toteaa, että todellinen liikkumavara enimmäismäärään nähden on 93,6 miljoonaa euroa sen jälkeen, kun on korvattu ennakoimattomiin menoihin varatusta liikkumavarasta otsakkeen 3 menoihin vuonna 2017 käyttöön otetut 570 miljoonaa euroa; korostaa, että otsakkeen 5 osuus unionin talousarviosta on eläkkeiden vuoksi hivenen kasvanut ja on nyt 6,0 prosenttia (maksusitoumusmäärärahoina);

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

52.  korostaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; aikoo määrittää tasapainoisen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan paketin; toteaa, että nykyisessä ehdotuksessa joidenkin otsakkeiden liikkumavara on varsin pieni tai jopa olematon, ja aikoo tarkastella, miten mahdollisille pilottihankkeille ja valmistelutoimille voitaisiin tehdä tilaa vähentämättä muihin poliittisiin painopisteisiin kohdennettua rahoitusta; katsoo, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanossa komission olisi tiedotettava jokaisessa vaiheessa niitä ehdottaneille Euroopan parlamentin jäsenille, jotta ehdotusten henkeä kunnioitettaisiin kaikin puolin;

Virastot

53.  panee merkille, että erillisvirastoille kohdennettua rahoitusta on kokonaisuudessaan lisätty vuoden 2018 talousarvioesityksessä 3,1 prosentilla (kun käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ei ole otettu huomioon) ja että niille on myönnetty 146 uutta tointa, mutta korostaa, että täydessä toimintavalmiudessa olevien virastojen (-11,2 prosenttia) ja uusia tehtäviä hoitavien virastojen (+10,5 prosenttia) välillä on suuri ero; olettaa näiden lukujen kuvastavan asianmukaisesti sitä, että useimmat virastot ovat vuoden 2013 jälkeen saavuttaneet tai jopa ylittäneet tavoitteen leikata henkilöstöä 5 prosentilla (osa saavuttaa tavoitteen vuonna 2018), kun taas henkilöstölisäykset on samaan aikaan rajoitettu koskemaan vain muuttoliike- ja turvallisuusasioita käsitteleviä virastoja (+183 tointa), rahoitusvalvontaviranomaisia (+28 tointa) ja eräitä uusia tehtäviä hoitavia virastoja (rautatievirasto, lentoturvallisuusvirasto ja GNSS-virasto) (+18 tointa); muistuttaa kehottaneensa vuotta 2015 koskeneessa vastuuvapausmenettelyssä(5) turvaamaan riittävät resurssit ja tarvittaessa lisäämään niitä, jotta varmistetaan virastojen asianmukainen toiminta, mukaan lukien virastojen verkoston pysyvän sihteeristön (nykyinen ”yhteinen tukivirasto” (Shared Support Office)) toiminta;

54.  muistuttaa kannastaan, että oikeus- ja sisäasioiden alalla toimiville unionin virastoille on kiireellisesti myönnettävä tarvittavat toimintamäärärahat ja henkilöstö, joiden turvin ne voivat selviytyä niille viime vuosina annetuista lisätehtävistä ja uusista vastuualueista; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Euroopan raja- ja merivartiovirastolle (Frontex) ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle (EASO) ehdotetut henkilöstölisäykset ja katsoo, että tämä on vähintä, mitä voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että nämä virastot voivat toimia tehokkaasti; korostaa, että Europolille ehdotetut määrärahat ja henkilöstömäärä eivät riitä sille osoitettujen tehtävien suorittamiseen, koska komissio ja jäsenvaltiot ovat edellisinä vuosina päättäneet vahvistaa jäsenvaltioiden yhteistyötä erityisesti terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, kyberrikollisuuden ja ihmiskaupan torjunnan sekä ilman huoltajaa olevien alaikäisten suojelun alalla; nostaa esille nykyisessä tietojenvaihtoarkkitehtuurissa havaitut puutteet ja kehottaa komissiota antamaan tietotekniikkavirastolle riittävät henkilöstö- ja taloudelliset resurssit sille tämän osalta äskettäin siirrettyjen lisätehtävien ja -velvollisuuksien täyttämiseksi; korostaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) merkitystä jäsenvaltioiden tukemisessa turvapaikkahakemusten käsittelyssä, erityisesti silloin kun turvapaikanhakijoita on enemmän; pitää valitettavana Eurojustin toimintarahoituksen (23,6 prosentin vähennys vuoteen 2017 nähden) ja henkilöstömäärän (4 prosenttia) vähentämistä, sillä sen käsittelemien tapausten määrä on tällä hetkellä lisääntynyt;

55.  panee merkille, että työllisyyden ja koulutuksen (Cedefop, ETF, EU-OSHA, Eurofound) sekä ympäristötoimien (ECDC, ECHA, EYK, EFSA, EMA) alalla toimivat EU:n virastot ovat erityisesti henkilöstöleikkausten kohteena (5 ja 12 paikkaa vähemmän); katsoo, että tämä on vastoin yleistä unionin politiikkaa, jonka tavoitteena on luoda ihmisarvoisia, laadukkaita ja vakaita työpaikkoja ja torjua ilmastonmuutosta; suhtautuu myönteisesti henkilöstö- ja määrärahalisäyksiin ACER:ssa ja GNSS-virastossa mutta korostaa, että nämä lisäykset eivät riitä siihen, että virastot voisivat täyttää tehtävänsä asianmukaisesti;

56.  panee merkille, että vuosi 2018 on kolmas REACH-rekisteröinnin määräaika ja että se koskee suurta määrää yrityksiä Euroopassa ja tähän mennessä suurinta määrää pk-yrityksiä, millä on huomattava vaikutus kemikaaliviraston työmäärään; kehottaa siksi komissiota pidättäytymään suunnitellusta kuuden väliaikaisen toimihenkilön paikan vähentämisestä vuonna 2018 ja lykkäämään tätä vähennystä vuoteen 2019, jotta kemikaalivirasto voi panna tehokkaasti täytäntöön koko vuoden 2018 työohjelmansa; panee tässä yhteydessä merkille, että kemikaalivirasto on jo vähentänyt REACH‑henkilöstöä kymmenen prosenttia vuodesta 2012 lähtien;

o
o   o

57.  muistuttaa, että tasa-arvon valtavirtaistaminen on suoraan perussopimuksista johtuva oikeudellinen velvoite; vaatii toteuttamaan sukupuolitietoista budjetointia talousarviomenettelyssä ja käyttämään talousarviovaroja vaikuttavana välineenä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi; suosittelee talousarviosuunnitelman laatimista sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen täytäntöönpanemiseksi EU:n toimielimissä hyväksytyn pilottihankkeen mukaisesti ja erityisen budjettikohdan käyttöönottamista tulevaisuudessa, jotta tasa-arvon valtavirtaistamista voidaan hallinnoida ja koordinoida kaikissa EU:n toimielimissä;

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0085.
(5)Katso Euroopan parlamentin päätöslauselma 27. huhtikuuta 2017 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin erillisvirastojen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015: toiminnan tuloksellisuus, varainhoito ja sen valvonta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0155).


LIITE

YHTEINEN LAUSUMA TALOUSARVIOMENETTELYN AIKATAULUSTA JA SOVITTELUKOMITEAN TYÖSKENTELYN TOIMINTATAVOISTA VUONNA 2018

A.  Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen liitteessä olevan A osan mukaisesti Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat seuraavista vuoden 2018 talousarviomenettelyn keskeisistä ajankohdista:

1.  Trilogi kutsutaan koolle 13. heinäkuuta aamulla ennen neuvoston kannan hyväksymistä.

2.  Komissio pyrkii esittelemään vuoden 2018 ennakkoarvion toukokuun loppupuoleen mennessä.

3.  Neuvosto pyrkii vahvistamaan kantansa ja lähettämään sen Euroopan parlamentille viikkoon 37 (syyskuun kolmanteen viikkoon) mennessä, jotta asiasta voitaisiin sopia hyvissä ajoin Euroopan parlamentin kanssa.

4.  Euroopan parlamentin budjettivaliokunta pyrkii äänestämään tarkistuksista neuvoston kantaan viimeistään viikon 41 loppuun (lokakuun puoliväliin) mennessä.

5.  Trilogi kutsutaan koolle 18. lokakuuta iltapäivällä ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

6.  Euroopan parlamentin täysistunto äänestää käsittelyssä viikolla 43 (täysistunto 23.–26. lokakuuta).

7.  Sovittelujakso alkaa 31. lokakuuta. SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelujakso päättyy 20. marraskuuta 2017.

8.  Sovittelukomitea kokoontuu 6. marraskuuta iltapäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 17. marraskuuta neuvoston isännöimänä, ja sitä jatketaan tarpeen mukaan. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan trilogissa (tarvittaessa trilogeissa). Trilogi on määrä pitää 9. marraskuuta aamulla. Lisäksi 21 päivää kestävän sovittelujakson kuluessa, mahdollisesti myös 13. tai 14. marraskuuta (Strasbourg), voidaan järjestää muita trilogeja.

B.  Sovittelukomitean työskentelyn toimitavat on esitetty edellä mainitun toimielinten välisen sopimuksen liitteen E osassa.

Oikeudellinen huomautus