Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 13. syyskuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvat varat Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa
 Monenvälinen sopimus Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamiseksi ***
 Akryloyylifentanyylin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
 EU:n poliittiset suhteet Intiaan
 EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Italialle
 Lisätalousarvioesitys nro 4/2017, joka liittyy ehdotukseen EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Italialle
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2017/002 FI/Microsoft 2
 EU:n päästökauppajärjestelmä: voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen ***I
 Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin ***I
 Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäinen kaava ***I
 Muuntogeeninen soija DAS-68416-4
 Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonti Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen
 Lisätalousarvioesitys nro 3/2017: nuorisotyöllisyysaloitteen talousarviomäärärahojen lisääminen sekä erillisvirasto ACERin ja SESAR2-yhteisyrityksen henkilöstötaulukot
 Asevienti: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano
 EU:n poliittiset suhteet Latinalaiseen Amerikkaan
 Korruptio ja ihmisoikeudet kolmansissa maissa

Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvat varat Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa
PDF 232kWORD 44k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvien varojen jakautumisesta yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden kesken 12. kesäkuuta 2017 annettua komission delegoitua asetusta (C(2017)03881 – 2017/2743(DEA))
P8_TA(2017)0331B8-0496/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2017)03881),

–  ottaa huomioon komission 1. syyskuuta 2017 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan 5. syyskuuta 2017 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014(1) ja erityisesti sen 14 artiklan 4 kohdan ja 126 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013(2),

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 12. syyskuuta 2017, ei ole esitetty vastalauseita,

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1.
(2)EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22.


Monenvälinen sopimus Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamiseksi ***
PDF 163kWORD 46k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamista koskevan, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation(1) monenvälisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15654/2016 - C8-0098/2017 - 2006/0036(NLE))
P8_TA(2017)0332A8-0260/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15654/2016),

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisen ilmailualueen (ECAA) perustamista koskevan, Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden, Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian, Serbian tasavallan ja Yhdistyneiden kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation(2) monenvälisen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta (08823/2/2006),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0098/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0260/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Romanian ja Serbian tasavallan hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneiden kansakuntien väliaikaiselle Kosovon-siviilioperaatiolle.

(1)*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
(2)*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.


Akryloyylifentanyylin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
PDF 232kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. syyskuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi N-(1-fenetyylipiperidin-4-yyli)-N-fenyyliakryyliamidin (akryloyylifentanyyli) saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (08858/2017 – C8-0179/2017 – 2017/0073(NLE))
P8_TA(2017)0333A8-0284/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (08858/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0179/2017),

–  ottaa huomioon uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10. toukokuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0284/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.


EU:n poliittiset suhteet Intiaan
PDF 189kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 EU:n poliittisista suhteista Intiaan (2017/2025(INI))
P8_TA(2017)0334A8-0242/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 2004 perustetun EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden ja 7. syyskuuta 2005 hyväksytyn EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden yhteisen toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon 13:nnessa EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa hyväksytyn EU:n ja Intian toimintasuunnitelman 2020 ja kyseisen huippukokouksen yhteisen lausuman,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2016 julkaistun Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon 4. syyskuuta 2001 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa ja Aasia: strateginen toimintakehys kumppanuuksien edistämistä varten” (COM(2001)0469),

–  ottaa huomioon kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 234/2014(1),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2004 neuvostolle antamansa suosituksen EU:n ja Intian suhteista(2),

–  ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian suhteista: strateginen kumppanuus(3),

–  ottaa huomioon 24. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman EU:n ja Intian huippukokouksen (Marseille, 29. syyskuuta 2008) valmistelusta(4),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Intiasta ja myös ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksista,

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman BRICS-maita ja muita nousevia talouksia koskevasta EU:n ulkopolitiikasta: tavoitteet ja strategiat(5),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”EU muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä – yhteenliitetympi, kiistanalaisempi ja monimutkaisempi maailma”(6),

–  ottaa huomioon 10. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman merirosvoudesta(7),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ydinturvasta ja asesulusta(8),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ulkoasianvaliokunnan valtuuskunnan vierailun Intiassa 21.–22. helmikuuta 2017,

–  ottaa huomioon Ulaanbaatarissa 15.–16. heinäkuuta 2016 pidetyn yhdennentoista Aasia–Eurooppa-huippukokouksen (Asem) ja Ulaanbaatarissa 21.–22. huhtikuuta 2016 pidetyn yhdeksännen Aasian ja Euroopan parlamentaarisen kokouksen (Asep) sekä näissä kokouksissa hyväksytyt julistukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0242/2017),

A.  toteaa, että EU ja Intia ovat maailman suurimmat demokratiat, joiden molempien kulttuurien juuret ovat syvällä historiassa, ja että ne ovat molemmat sitoutuneet edistämään rauhaa, vakautta, turvallisuutta, vaurautta, kestävää kehitystä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia, perusvapauksia, oikeusvaltion periaatetta ja hyvää hallintotapaa;

B.  ottaa huomioon, että EU ja Intia ovat rakentaneet kahden viime vuosikymmenen ajan yhteisiin arvoihin ja etuihin perustuvaa strategista kumppanuutta, koska ne ovat luonnollisia kumppaneita ja vakautta edistäviä tekijöitä nykyajan moninapaisessa maailmassa; toteaa, että tätä strategista kumppanuutta olisi syvennettävä, koska sillä on suuret mahdollisuudet synnyttää uutta dynamiikkaa kansainvälisellä tasolla, myös YK:ssa, ja käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin kestävän kehityksen tavoitteet ja kansojen väliset yhteydet;

C.  ottaa huomioon, että 13:nnessa EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa, joka pidettiin 30. maaliskuuta 2016 neljä vuotta edellisen kokouksen jälkeen, hyväksyttiin strategista kumppanuutta koskeva etenemissuunnitelma seuraaviksi viideksi vuodeksi;

D.  ottaa huomioon, että 13:nnessa EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa hyväksyttiin useita yhteisiä julistuksia: maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta yhteisestä toimintasuunnitelmasta, vesivarojen hoitoa koskevasta Intian ja EU:n kumppanuudesta, puhtaan energian ja ilmaston alan kumppanuudesta sekä terrorismin torjunnasta;

E.  ottaa huomioon, että EU ja Intia ovat tärkeinä talous-, kauppa- ja investointikumppaneina – EU on Intian tärkein kauppakumppani – neuvotelleet vuodesta 2007 lähtien kunnianhimoisesta vapaakauppa- ja investointisopimuksesta, joka on määrä tehdä mahdollisimman pian; ottaa huomioon, että EU:n ja Intian toimintasuunnitelma 2020:ssa vahvistetaan edelleen, että molemmat osapuolet sitoutuvat luomaan suotuisan taloudellisen ilmapiirin, joka edistää kaupallisen ja taloudellisen yhteistyön laajentamista;

F.  katsoo, että Intian-suhteiden parempi koordinointi EU:n ja jäsenvaltioiden välillä edistäisi entisestään strategisen kumppanuuden vahvistamista;

G.  toteaa, että Intia on elinvoimainen demokratia ja avoin yhteiskunta, jossa on vapaa lehdistö ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta; ottaa huomioon, että EU ja Intia ovat säännöllisesti vaihtaneet ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia parhaita käytäntöjä esimerkiksi ilmaisun- ja kokoontumisvapautta sekä oikeusvaltion periaatetta koskevista kysymyksistä sekä muuttajien kohtelusta, vähemmistöjen kunnioittamisesta ja naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämisestä, kuten EU on sitoutunut tekemään;

Arvokkaan kumppanuuden vankat perustukset

1.  antaa täyden tukensa vahvemmalle ja syvemmälle EU:n ja Intian väliselle kumppanuudelle, joka perustuu vahvoihin poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin yhteyksiin, yhteisiin demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja moniarvoisuuden arvoihin sekä molemminpuoliseen kunnioitukseen ja yhteisiin etuihin;

2.  katsoo, että EU:n ja Intian poliittisten suhteiden parantaminen voisi osaltaan edistää alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä maailmassa, jossa on useita globaaleja haasteita, kuten turvallisuutta koskevat jännitteet, kansainvälisen oikeuden halveksinta, terrorismi, ääriajattelu ja radikalisoituminen, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ja korruptio, hallitsematon muuttoliike ja ihmiskauppa, ilmastonmuutoksen vaikutukset, köyhyys, eriarvoisuus ja ihmisoikeuksien halveksiminen sekä kasvava populismi;

3.  korostaa, että maailman kahtena suurimpana demokratiana EU:lla ja Intialla on yhteinen vastuu rauhan, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämisestä kaikkialla maailmassa ja että niiden olisi pyrittävä tähän tehostamalla yhteistyötään YK:ssa;

4.  katsoo, että EU:n ja Intian suhteiden laatu on parantunut ja ulottuvuus laajentunut vuonna 1993 julkaistun yhteisen poliittisen lausuman jälkeen; korostaa vuonna 2004 perustetun EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden tärkeyttä ja muistuttaa, että kumppanuuden tavoitteena oli tunnustaa EU:n ja Intian läheiset suhteet sekä syventää ja laajentaa niitä;

5.  painottaa, että EU:n ja Intian kumppanuuden täyttä potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty; katsoo, että molemmilta osapuolilta tarvitaan vahvempaa poliittista sitoutuneisuutta, jotta suhteista voidaan tehdä dynaamisemmat ja hyödyllisemmät osapuolten paikallisella ja kansainvälisellä tasolla kohtaamiin haasteisiin vastaamisen kannalta; kehottaa panostamaan 27 jäsenvaltion EU:n ja Intian välisten suhteiden vahvistamiseen; katsoo, että on tärkeää tehdä täydellinen strategisen kumppanuuden toimivuuden arviointi, jotta saadaan ideoita, kuinka kumppanuutta voitaisiin kehittää;

Vahvempi kumppanuus EU:n ja Intian yhteiseksi eduksi

6.  pitää myönteisenä 13:nnen EU:n ja Intian välisen huippukokouksen pitämistä Brysselissä 30. maaliskuuta 2016; kehottaa EU:ta ja Intiaa järjestämään huippukokouksia vuosittain, mihin ne ovat sitoutuneet, sillä korkean tason kokoukset auttavat lisäämään yhteistyötä, keskinäistä ymmärrystä ja vastavuoroista näkyvyyttä;

7.  pitää myönteisenä, että EU:n ja Intian toimintasuunnitelma 2020 eli strategisen kumppanuuden syventämistä koskeva etenemissuunnitelma seuraaviksi viideksi vuodeksi hyväksyttiin; panee tyytyväisenä merkille, että yhteistyö lukuisilla aloilla, joita ovat turvallisuus, terrorismin torjunta, muuttoliike ja liikkuvuus, kauppa, teknologian ja kulttuurin siirto, ilmastonmuutos, kehitys, energia ja vesiala, on käynnistetty uudelleen vuonna 2016; kehottaa panemaan toimintasuunnitelman tehokkaasti täytäntöön toteuttamalla selkeitä toimia ja määräaikoja noudattaen;

8.  ilmaisee uudelleen tukensa EU:n ja Intian välisen kattavan ja kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen tekemiselle, jonka pitäisi hyödyttää molempia osapuolia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti; muistuttaa, että EU on maailman johtava kaupparyhmittymä ja Intian bruttokansantuotteen kasvu on yksi maailman nopeimmista; muistuttaa myös, että EU on Intian tärkein kauppa- ja investointikumppani ja että kahdenväliset tuonti- ja vientivirrat ovat suhteellisen tasapainoiset;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että EU ja Intia ovat käynnistämässä uudelleen keskustelua tavoista, joilla voidaan edetä neuvotteluissa vapaakauppasopimuksesta, joka tunnetaan myös laaja-alaisena kauppa- ja investointisopimuksena; kehottaa molempia osapuolia käynnistämään neuvottelut vastavuoroisuuden ja keskinäisen edun hengessä ja ottamaan niissä huomioon kansainväliset normit, joihin molemmat osapuolet ovat sitoutuneet, mukaan lukien ne, jotka on vahvistettu Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kehyksessä, sekä yritysten yhteiskuntavastuun, jotta osapuolet voivat solmia vapaakauppasopimuksen mahdollisimman pian; panee merkille, että tällaisella molempien osapuolten kannalta tasapainoisella sopimuksella voidaan varmistaa, että toimet hyödyttävät sekä EU:n että Intian kansalaisia, myös torjumalla köyhyyttä ja edistämällä ihmisoikeuksien kunnioittamista;

10.  suosittaa, että otetaan käyttöön unionin tason yhtenäinen Intian-suhteita koskeva strategia, joka sisältää selkeät painopisteet; huomauttaa, että on tärkeää, että sekä EU:n toimielimet että jäsenvaltiot panevat kyseisen strategian täytäntöön johdonmukaisesti ja koordinoidusti; katsoo, että EU:n Intiaa koskevat painopisteet voitaisiin määrittää myös päivitetyssä EU:n ja Aasian suhteita koskevassa strategiassa;

11.  on tyytyväinen Euroopan investointipankin (EIP) sitoumukseen edistää pitkän aikavälin investointeja Intiassa keskeiseen infrastruktuuriin taloudellista, sosiaalista ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä varten; kehottaa EIP:tä täyttämään sitoumuksensa ja vahvistamaan tukeaan kestäviin investointeihin Intiassa;

12.  korostaa parlamenttien välisen jäsennellyn vuoropuhelun merkittävää roolia strategisen kumppanuuden toimivuuden kannalta; kehottaa Intian parlamentin puhemiestä perustamaan Intia–Eurooppa-ystävyysryhmän, johon osallistuu Intian parlamentin ylä- ja alahuoneen jäseniä ja joka olisi Euroopan parlamentin Intian-suhteista vastaavan valtuuskunnan vastine;

Laaja ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteistyötä koskeva toimintaohjelma

13.  muistuttaa, että nykyisessä kansainvälisessä ympäristössä EU:lla ja Intialla on kiireellisiä turvallisuushaasteita, jotka vaativat diplomaattista vastausta, johon liittyy pelotevaikutusten tehostaminen, kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja demokraattisten valtioiden välinen yhteistyö;

14.  painottaa, että EU:n ja Intian välillä on mahdollista lisätä merkittävästi ulko- ja turvallisuuspolitiikan synergiaetuja; on vakuuttunut, että säännöllinen ja johdonmukainen vuoropuhelu voi helpottaa keskinäisen ymmärryksen saavuttamista ja siten EU:n ja Intian ulkopoliittisten toimintaohjelmien koordinoinnin lisäämistä paikallisella ja kansainvälisellä tasolla myös sellaisissa kysymyksissä, joissa on aikaisemmin sovellettu erilaisia lähestymistapoja;

15.  pitää myönteisenä EU:n ja Intian toimintasuunnitelma 2020:ssä tehtyä sitoumusta perustaa foorumeita ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kuulemisia varten; korostaa lisäarvoa, joka saadaan lisäämällä korkean tason vaihtoja ja niiden painoarvoa ulkopolitiikan ja turvallisuuden alalla;

16.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sekä Intiaa vahvistamaan pyrkimyksiään edistää tehokasta sääntöihin perustuvaa monenkeskisyyttä maailmanlaajuisesti; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja neuvostoa tukemaan YK:n turvallisuusneuvoston uudistamista, mukaan lukien Intian hakemus pysyvästä jäsenyydestä; kannustaa EU:ta ja Intiaa yhdistämään kantojaan ja aloitteitaan niin paljon kuin mahdollista kysymyksissä, joissa yhteistyöstä voisi olla hyötyä, sekä YK:n tasolla että muissa kansainvälisissä foorumeissa, kuten Maailman kauppajärjestössä (WTO);

17.  antaa tunnustusta arvokkaalle ja tiiviimmälle vuoropuhelulle maailmanlaajuisesti huolta aiheuttavista kysymyksistä Aasia–Eurooppa-huippukokouksessa, joka on monenvälinen yhteistyöfoorumi, johon sekä EU että Intia kuuluvat; tukee Aasian alueellisia yhdentymisprosesseja sekä taloudellisella että poliittisella tasolla, sillä ne voivat edistää konfliktien lukumäärän vähentämistä ja alueen vaurautta;

18.  korostaa, että EU:n ja Intian yhteistyöstä saadaan merkittävää lisäarvoa demokraattisten prosessien tukemisessa Aasiassa; painottaa myös, että EU:n ja Intian on tärkeää koordinoida humanitaarista apua ja kehityspolitiikkojaan, kun otetaan huomioon kummankin osapuolen korkeatasoinen kehittämistoiminta Aasiassa, jotta voidaan edistää alueen maiden ja myös valtiottomiin vähemmistöihin kuuluvien, kuten rohingyaväestön, poliittista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä; kehottaa lisäämään tätä koskevaa vuoropuhelua;

19.  panee merkille 30. maaliskuuta 2016 laaditun EU:n ja Intian yhteisen terrorismin torjuntaa koskevan julistuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa yhteistyötä radikalisoitumisen, väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; korostaa, että on edistettävä yhteistyötä EU:n ja Intian turvallisuus- ja lainvalvontaviranomaisten välillä Europolin nykyisen sisäisen järjestelyn kautta; suosittelee, että helpotetaan parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa Intian ja EU:n sekä sen jäsenvaltioiden välillä; kehottaa molempia osapuolia kannattamaan yhdessä laajan kansainvälistä terrorismia koskevan yleissopimuksen hyväksymistä YK:ssa ja lisäämään YK:n terroristijärjestöjen luettelojen vaikuttavuutta;

20.  korostaa, että tarvitaan syvempää EU:n ja Intian välistä Afganistania koskevaa yhteistyötä, jotta voidaan erityisesti edistää afgaanien johtamaa ja omaksi kokemaa rauhan- ja sovintoprosessia, vakaiden instituutioiden ja toimivan valtion rakentamista ja sellaisen poliittisen ja taloudellisen ympäristön luomista, joka mahdollistaa rauhan ja turvallisuuden lujittamisen; kannustaa tehostamaan politiikkojen koordinointia erityisesti turvallisuutta ja sotilastoimintaa koskevissa kysymyksissä sekä kehitystuen ja paikallisen kontekstin käsittelyä koskevien toimenpiteiden osalta; korostaa, että ”Heart of Asia” -prosessi on tärkeä foorumi alueelliselle luottamuksen rakentamiselle ja poliittiselle yhteistyölle;

21.  kehottaa tehostamaan Intian ja Pakistanin välistä lähentymistä ja hyvien naapurisuhteiden palauttamista koskevia toimia kattavan vuoropuhelun avulla ja mahdollisesti noudattaen vaiheittaista lähestymistapaa, joka käynnistyy keskustelulla teknisistä seikoista ja luottamusta lisäävistä toimista, ja joka johtaa viime kädessä korkean tason poliittisiin kokouksiin; pitää kahdenvälistä ulottuvuutta tärkeänä pyrittäessä saavuttamaan kestävä rauha ja yhteistyö Intian ja Pakistanin välille, sillä se edistäisi turvallisuutta ja taloudellista kehitystä alueella; painottaa lisäksi, että ydinasevaltioina vastuu rauhasta kuuluu molemmille; kehottaa EU:ta kannustamaan ja tukemaan Intian ja Pakistanin välistä sovintoprosessia; painottaa, että on äärimmäisen tärkeää torjua terrorismin kaikkia muotoja ja ilmentymiä, mukaan lukien valtion tukema terrorismi;

22.  kannustaa syventämään maailmanlaajuista aseistariisuntaa, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä ja ydinturvaa koskevaa yhteistyötä ja muistuttaa, että sekä EU että Intia ovat sitoutuneet kyseisiin tavoitteisiin; kehottaa tässä yhteydessä kaikkia jäsenvaltioita tukemaan Intian pyrkimyksiä liittyä vientivalvontajärjestelmiin, kuten ydinalan viejämaiden ryhmä, ohjusteknologian valvontajärjestely, Wassenaarin järjestely ja Australia-ryhmä; pitää myönteisenä, että Intia on ratifioinut IAEA:n lisäpöytäkirjan;

23.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Intialla ja EU:lla on tiukka asenne Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korean) ydinohjusten ja ballististen ohjusten alalla toteuttamiin laittomiin ohjelmiin, jotka ovat uhka alueelliselle ja kansainväliselle rauhalle, ja kehottaa lisäämään yhteistyötä, jotta varmistetaan YK:n Pohjois-Korealle asettamien pakotteiden laaja täytäntöönpano;

24.  panee merkille Intian huolenaiheet Kiinasta ja ottaa erityisesti huomioon Kiinan aggressiivisen politiikan Etelä-Kiinan merellä, merkittävät sotilaalliset uudistamistoimet, strategisen kumppanuuden Pakistanin kanssa ja ratkaisemattomat raja-asiat; katsoo, että ainoastaan kansainvälisen oikeuden periaatteisiin perustuvalla todellisella vuoropuhelulla voidaan edistää näiden erimielisyyksien selvittämistä ja luottamuksen rakentamista;

25.  pitää myönteisenä, että 13:nnessa EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa molemmat osapuolet osoittivat tukensa sille, että kaikki osapuolet panevat täysimääräisesti täytäntöön Itä-Ukrainan konfliktia koskevan Minskin sopimuksen; muistuttaa, että EU on jyrkästi tuominnut Venäjän aggressiivisen toiminnan ja että se ei tunnusta Krimin ja Sevastopolin laitonta liittämistä Venäjään; toivoo, että EU ja Intia voisivat vuoropuhelun avulla edelleen yhdenmukaistaa kantojaan;

26.  kannustaa EU:ta ja Intiaa jatkamaan sekä huippukokouksissa että säännöllisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kuulemisissaan näkemysten vaihtoa Lähi-idän tilanteesta ja mahdollisista aloista, joilla tehtävällä yhteistyöllä voitaisiin edistää alueen vakauttamista myös kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien avulla; muistuttaa erityisesti, että on tehtävä yhteistyötä voimassa olevassa YK:n neuvottelemassa viitekehyksessä, jotta Syyriaan voidaan löytää pysyvä poliittinen ratkaisu 30. kesäkuuta 2012 annetun Geneven julkilausuman mukaisesti ja jotta voidaan tukea sopimuksen jälkeistä jälleenrakentamista ja sovinnontekoa, kun syyrialaisten johtama ja omakseen kokema uskottava poliittinen siirtymäprosessi on käynnissä;

27.  korostaa, että EU ja Intia voisivat tehostaa Afrikan valtioihin liittyvää yhteistyötään ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jotta varmistetaan, että niiden kehittämispyrkimykset täydentävät toisiaan;

28.  korostaa, että sekä EU että Intia hyötyisivät merkittävästi yhteistyön syventämisestä meriturvallisuuden, tietoverkkoturvallisuuden ja tietosuojan sekä muuttoliikkeen ja liikkuvuuden kaltaisilla aloilla;

29.  painottaa, että EU:lla ja Intialla on yhteisiä elintärkeitä etuja ja korostaa, että niiden olisi lisättävä yhteistyötä meriturvallisuuden alalla erityisesti merirosvouksen torjumiseksi sekä rauhan ja vakauden säilyttämiseksi ja keskeisten meriyhteyksien turvaamiseksi Etelä-Kiinan merellä ja Intian valtamerellä; suosittaa siksi, että kehitetään yhteiset vakioidut toimintamenettelyt meriturvallisuuden ja merirosvouksen torjunnan alalla ja muodostetaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksesta yhteisymmärrys, jossa otetaan huomioon merenkulun vapaus, ratkaistaan keskeneräiset kysymykset ja tunnistetaan sopivimmat yhteiset toimenpiteet, joita toteutetaan yleissopimuksen muodostamassa viitekehyksessä tehtävässä yhteistyössä;

30.  panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Intian maaliskuussa 2016 13:nnessa EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa antaman yhteisen julkilausuman kumppanuudesta puhtaan energian ja ilmaston alalla; korostaa Intian ja EU:n myönteistä vaikutusta Pariisin ilmastosopimusta koskeviin neuvotteluihin sekä molempien osapuolten maailmanlaajuista johtoasemaa; kehottaa kumpaakin kumppania lisäämään ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kaikki allekirjoittajat panevat sopimuksen täytäntöön; pyytää tältä osin tehostamaan EU:n ja Intian yhteistyötä energia-alalla etenkin uusiutuvien energialähteiden osalta;

31.  panee tyytyväisenä merkille EU:n ja Intian maaliskuussa 2016 13:nnessa EU:n ja Intian välisessä huippukokouksessa antaman yhteisen julkilausuman Intian ja EU:n vesikumppanuudesta; pyytää unionia tässä yhteydessä tehostamaan yhteistyötään Intian kanssa ja vahvistamaan tukeaan Intian kestävää vesihuoltoa koskeville hankkeille, kuten ”Clean Ganga” -aloitteelle;

32.  suhtautuu myönteisesti yhteiseen julistukseen maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta yhteisestä toimintasuunnitelmasta, jonka tarkoituksena on luoda puitteet yhteistyölle sääntöjen mukaisen maahanmuuton edistämiseksi, laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäisemiseksi sekä liikkuvuuden kehitysvaikutuksen enimmäistämiseksi;

33.  katsoo, että ihmisten välisten yhteyksien pitäisi olla yksi EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden tärkeimmistä ulottuvuuksista; korostaa etenkin vaihdon lisäämisen merkitystä koulutuksen, kulttuurin ja tieteellisen tutkimuksen, informaatio- ja tietotekniikka mukaan lukien, alalla ja pitää siksi myönteisenä Erasmus+-ohjelman opiskelijavaihdon lisääntymistä ja katsoo, että tätä vaihtoa olisi entisestään laajennettava; panee tyytyväisenä merkille myös mahdollisuudet yhteistyöhön ammattitaidon kehittämisessä ja ”Make in India” -aloitteen puitteissa, kuten toimintasuunnitelma 2020:ssa on todettu, ja korostaa niiden merkitystä kauppasuhteiden ja sosiaalisten suhteiden lisäämisessä; kehottaa huolehtimaan naispuolisten opiskelijoiden, tieteentekijöiden, tutkijoiden ja ammattilaisten tasapuolisesta osallistumisesta näihin ohjelmiin;

Ihmisoikeuksia koskevan vaihdon lisääminen strategisessa kumppanuudessa

34.  pitää myönteisenä, että sitoumus tehostaa ihmisoikeuksia koskevaa näkemystenvaihtoa EU:n ja Intian strategisessa kumppanuudessa vahvistettiin uudelleen, sillä sekä EU:n että Intian kansalaiset voivat hyötyä yhteistyön syventämisestä ihmisoikeuskysymyksissä; korostaa erityisesti, että on tarpeen tehostaa tietojenvaihtoa ja koordinointia näiden kahden kumppanin välillä YK:n puitteissa, myös ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa esitettyjen suositusten täytäntöönpanossa; korostaa myös ihmisoikeuksiin keskittyvää vuoropuhelua; huomauttaa, että kyseistä vaihtoa ei ole tehty vuoden 2013 jälkeen, ja vaatii järjestämään vuoropuhelun niin pian kuin mahdollista;

35.  muistuttaa vastustaneensa kuolemanrangaistusta jo pitkään kaikissa tapauksissa ja olosuhteissa; kehottaa jälleen lopettamaan välittömästi teloitusten täytäntöönpanon Intiassa;

36.  muistuttaa, että sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat erottamaton osa elinvoimaista demokraattista yhteiskuntaa; ymmärtää tarpeen toteuttaa toimia avoimuuden lisäämiseksi ja rajoitusten soveltamiseksi ulkomaisten toimijoiden rahoittamiin toimenpiteisiin, jotka voivat vaarantaa rauhan ja vakauden tai sisäisen turvallisuuden; on kuitenkin huolissaan siitä, että Intian voimassa oleva kansalaisjärjestöjen ulkomailta tulevaa rahoitusta koskeva lainsäädäntö vaikuttaa haitallisesti sanan- ja yhdistymisvapauteen (ulkomaista rahoitusta koskeva laki, Foreign Contribution Regulation Act);

37.  panee merkille Intian viranomaisten merkittävät pyrkimykset torjua syrjinnän kaikkia muotoja, myös kasteihin perustuvaa syrjintää; on kuitenkin huolestunut siitä, että kasteihin perustuva syrjintä on edelleen yksi hyväksikäytön muoto, ja kehottaa tämän vuoksi Intian viranomaisia pyrkimään voimakkaammin lopettamaan tämän ihmisoikeuksien loukkauksen; kehottaa lisäksi Intiaa varmistamaan vähemmistöjen, erityisesti uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen, täyden suojelun ja korostaa, että moniarvoisuuden kunnioittamisen edistäminen on tärkeää yhteisöjen välisten väkivaltaisuuksien ehkäisemiseksi; pitää myönteisenä, että Intian korkein oikeus määräsi tutkimaan uudelleen kristinuskon vastaista väkivaltaa vuonna 2008 ja myöntämään asianmukaisia korvauksia uhreille;

38.  kehottaa Intiaa ratifioimaan kidutuksen vastaisen yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan sekä yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta;

39.  katsoo, että EU:n ja Intian yhteistyön lujittamisesta ihmisoikeuskysymyksissä annetun sitoumuksen yhteydessä kahden osapuolen käymän ihmisoikeusvuoropuhelun asialistalle olisi sisällytettävä naisten oikeudet; pitää myönteisenä Intian hallituksen sitoumusta parantaa naisten oikeuksia ja sisällyttää naisten ja miesten välinen tasa-arvo ohjelmasuunnitteluun, ja kehottaa Intian viranomaisia toteuttamaan lisätoimia, jotta voidaan tutkia ja ehkäistä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja edistää sukupuolten tasa-arvoa; pitää lisäksi myönteisenä, että EU rahoittaa Intiassa hankkeita, joilla puututaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, ja suosittelee, että tämä rahoitus säilytetään; kehottaa parantamaan hlbtiq-henkilöiden oikeuksia ja kumoamaan Intian rikoslain 377 pykälän;

o
o   o

40.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle sekä Intian hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL L 77, 15.3.2014, s. 77.
(2)EUVL C 174 E, 14.7.2005, s. 179.
(3)EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 589.
(4)EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 69.
(5)EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 1.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0120.
(7)EUVL C 261 E, 10.9.2013, s. 34.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0424.


EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto tuen antamiseksi Italialle
PDF 242kWORD 45k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Italialle (COM(2017)0540 – C8-0199/2017 – 2017/2101(BUD))
P8_TA(2017)0335A8-0280/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0540 – C8‑0199/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0280/2017),

1.  ottaa huomioon, että päätöksellä otetaan käyttöön Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta kaikkien aikojen suurin yksittäinen määrä;

2.  panee merkille, että asetuksen (EY) N:o 2012/2002 4 a artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014(4), säädetty ennakkomaksun enimmäismäärä saattaa usein olla riittämätön tukitoimi niiden katastrofien osalta, jotka luokitellaan suuriksi luonnonkatastrofeiksi; korostaa, että on tarpeen harkita ensimmäisten rahoitusosuuksien määrän korottamista, jotta tähän luokkaan kuuluvien katastrofien aiheuttamiin vahinkoihin voidaan reagoida tehokkaasti ja nopeasti;

3.  suhtautuu päätökseen myönteisesti ja pitää sitä merkkinä unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;

4.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

5.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Italialle

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/1599.)

(1)EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 661/2014, annettu 15. toukokuuta 2014, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 muuttamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 143).


Lisätalousarvioesitys nro 4/2017, joka liittyy ehdotukseen EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta tuen antamiseksi Italialle
PDF 246kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 neuvoston kannasta Euroopan unionin varainhoitovuoden 2017 talousarviota koskevaan lisätalousarvioesitykseen nro 4, joka liittyy ehdotukseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta tuen antamiseksi Italialle (11813/2017 – C8-0304/2017 – 2017/2109(BUD))
P8_TA(2017)0336A8-0281/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 26. kesäkuuta 2017 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 4/2017 (COM(2017)0541),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2017 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2017 (11813/2017 – C8‑0304/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0281/2017),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitys nro 4/2017 koskee 1 196 797 579 euron määrän käyttöönottoa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta (EUSR) sen vuoksi, että Italiassa tapahtui elokuun 2016 ja tammikuun 2017 välillä maanjäristyksiä Abruzzon, Lazion, Marchen ja Umbrian alueilla;

B.  ottaa huomioon, että tässä solidaarisuusrahaston tapauksessa on jo maksettu ennakkoa 30 000 000 euroa unionin vuoden 2016 talousarviosta;

C.  ottaa huomioon, että kyseessä on suurin solidaarisuusrahastosta koskaan käyttöön otettu määrä;

D.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2017 tarkoituksena on ottaa tämä mukautus virallisesti unionin vuoden 2017 talousarvioon;

E.  ottaa huomioon, että komissio ehdottaa näin ollen, että vuoden 2017 talousarviota muutetaan ja lisätään momentille 13 06 01 ”Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään” 1 166 797 579 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina;

F.  ottaa huomioon, että solidaarisuusrahastossa vuoden tässä vaiheessa käytettävissä oleva määrä on 293 971 080 euroa pienempi kuin ehdotettu määrä, joten komissio ehdottaa erotuksen rahoittamista vuotta 2018 varten käytettävissä olevasta vuosittaisesta määrästä rahoituskehysasetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti; toteaa, että tätä mahdollisuutta ei ole käytetty koskaan aiemmin;

G.  ottaa huomioon, että solidaarisuusrahasto on rahoituskehysasetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline, joten asianomaisia maksusitoumus- ja maksumäärärahoja ei tule sisällyttää monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin enimmäismääriin;

H.  ottaa huomioon komission ehdotuksen, että tarvittavat maksumäärärahat kohdennetaan kokonaisuudessaan uudelleen vuoden 2017 talousarviossa ja negatiivisesta varauksesta lisätalousarviolla nro 1/2017 käyttöön otettu määrä (70 402 434 euroa) korvataan vuosien 2007–2013 rakennerahasto-ohjelmia koskevista budjettikohdista;

1.  korostaa, että on tarpeen myöntää luonnonkatastrofeista kärsiville alueille kiireellisesti taloudellista apua solidaarisuusrahastosta; toteaa, että synergioiden luominen kaikkien käytettävissä olevien unionin välineiden välille on ensiarvoisen tärkeää sen varmistamiseksi, että varoja käytetään tehokkaasti jälleenrakennustoimintaan ja kaikkiin muihin tarvittaviin toimiin;

2.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 4/2017;

3.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 4/2017;

4.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 4/2017 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 51, 28.2.2017.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5)EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: EGF/2017/002 FI/Microsoft 2
PDF 260kWORD 48k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Suomen hakemus – EGF/2017/002 FI/Microsoft 2) (COM(2017)0322 – C8-0193/2017 – 2017/2098(BUD))
P8_TA(2017)0337A8-0278/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0322 – C8-0193/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0278/2017),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  ottaa huomioon, että unionin taloudellisen tuen irtisanotuille työntekijöille tulisi olla dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

C.  toteaa, että Suomi jätti hakemuksen EGF/2017/002 FI/Microsoft 2 rahoitustuen saamiseksi EGR:stä EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen toimintakriteereiden perusteella sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 62 (Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta) luokitellulla toimialalla toimiva Microsoft Mobile Oy -yhtiö ja sen yksitoista tavarantoimittajaa ja jatkojalostajaa olivat vähentäneet 1 248 työntekijää Suomessa;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja sen vuoksi Suomi on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 3 520 080 euroa eli 60 prosenttia 5 559 300 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että Suomi jätti hakemuksen EGR-rahoitustuen saamiseksi 1. helmikuuta 2017 ja että Suomen toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 21. kesäkuuta 2017;

3.  palauttaa mieliin, että Microsoft hankki omistukseensa Nokian matkapuhelintoiminnot ja vuonna 2014 perustettiin Microsoft Mobile Oy; panee merkille, että noin 4 700 Nokian työntekijää siirrettiin Microsoft Mobile Oy:n palvelukseen Suomessa;

4.  toteaa, että Microsoft Mobile Oy:n työntekijävähennysten pääsyynä on matkapuhelinalan maailmanlaajuinen kilpailu ja siitä seurannut Microsoft Mobile Oy:n ja sen Windows-pohjaisen käyttöjärjestelmän markkinaosuuden pieneneminen; panee merkille, että markkinaosuus pieneni siitä huolimatta, että Microsoft Mobile Oy toi markkinoille uusia mobiililaitteita ja investoi suunnitteluun, komponentteihin ja markkinointiin;

5.  toteaa, että valitettavasti EU:n matkapuhelinvalmistajilla on suuria haasteita; katsoo, että on tarjottava asianmukaista tukea, jotta asianomaiset työntekijät voivat kouluttautua uudelleen niin, että heillä on paremmat mahdollisuudet löytää työpaikka toimialaan liittyviltä tai kasvavilta teollisuuden aloilta;

6.  päättelee tästä, että työntekijävähennykset liittyvät siihen, että mobiililaitteiden valmistus siirtyy koko ajan halvemman palkkatason maihin; toteaa, että älypuhelinten valmistuksen kilpailun voittajia ovat olleet Yhdysvalloissa ja Aasiassa toimivat valmistajat, jotka käyttävät Android- ja iOS-käyttöjärjestelmiä;

7.  panee merkille, että asianomaisilla alueilla (Helsinki–Uusimaa, Länsi-Suomi ja Etelä‑Suomi) on jo toteutettu mittavia irtisanomisia elektroniikka- ja ohjelmistoalan yrityksissä ja että kahdella viime mainitulla alueella on korkea alueellinen työttömyys (Länsi-Suomessa 14,6 ja Etelä-Suomessa 17,5 prosenttia työvoimasta); ottaa huomioon, että EGR:stä maksettavaan tukeen oikeutetusta 1 248 vähennetystä työntekijästä 1 000:n odotetaan osallistuvan toimenpiteisiin;

8.  panee merkille, että 92,5 prosenttia toimenpiteiden kohteena olevista edunsaajista on 30–54-vuotiaita ja että monet vähennetyistä työntekijöistä ovat korkeasti koulutettuja; toteaa, että korkeasti koulutettujen työttömyysaste on noussut huomattavasti kaikilla kolmella alueella; on huolestunut erittäin pätevien ja korkeasti koulutettujen henkilöiden – joiden työllistymisnäkymät olisivat muuten olleet perinteisesti hyvät – jo ennestään vaikeasta työllisyystilanteesta;

9.  toteaa, että Suomi suunnittelee kuudenlaisia toimenpiteitä, joita ovat i) valmennukset ja muut valmistelutoimet, ii) työllisyys- ja yrityspalvelut, iii) koulutus, iv) starttiraha, v) palkkatuki ja vii) avustukset matka- ja yöpymiskustannuksiin; toteaa, että kyseiset toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä; toteaa, että valvontaa ja raportointia varten on osoitettu riittävästi varoja;

10.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 26,74 prosenttia yksilöllisten palvelujen koko paketista eli EGR-asetuksessa asetetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella ja että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

11.  korostaa, että EGR:stä tuetut aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet ovat tärkeitä; toteaa, että vähennetyille työntekijöille kasvokkain tarjotut palvelut ovat osoittautuneet aiemmissa EGR-tapauksissa erittäin hyödyllisiksi;

12.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EURES-verkoston kautta toimitetaan suomalaisille työnhakijoille ulkomaisia työpaikkailmoituksia; suhtautuu myönteisesti siihen, että Suomen viranomaiset kannustavat työttömäksi jääneitä työntekijöitä käyttämään kattavasti hyväkseen oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen;

13.  katsoo, että EGR:stä rahoitettavat koulutustoimet täydentävät yrityksen perustamasta rahastosta rahoitettavia toimia entisten työntekijöiden auttamiseksi pienyritysten käynnistämisessä IT-alalla ja muilla aloilla; pitää tätä aloitetta myönteisenä;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että Suomen viranomaiset päättivät aloittaa yksilöllisten palvelujen tarjoamisen kohteena oleville edunsaajille 12. heinäkuuta 2016 eli hyvissä ajoin ennen EGR:n tuen hakemista ehdotetulle koordinoidulle paketille;

15.  pitää myönteisenä neuvotteluja sidosryhmien, kuten ELY-keskusten, asianomaisten alueiden TE-toimistojen, Microsoftin, Teknologiateollisuuden, Ammattiliitto Pron, Insinööriliiton ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, kanssa;

16.  muistuttaa, että EGR:stä tuetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja ja paketin olisi oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

17.  toteaa, että nyt jätetty hakemus on jatkoa Suomen aiemmin jättämille hakemuksille, jotka liittyvät Nokian alamäkeen (EGF/2007/003 FI/Perlos, EGF/2012/006 FI/Nokia Salo, EGF/2013/001 FI/Nokia, EGF/2015/001 FI/Broadcom, EGF/2015/005 FI/Computer Programming, EGF/2016/001 FI/Microsoft ja EGF/2016/008 FI/Nokia Network Systems);

18.  toteaa, että käynnissä on EGR:n toimenpide (EGF/2016/001 FI/Microsoft), jolla tuetaan Microsoftin aiemmin irtisanomia työntekijöitä; tähdentää, että tämän ehdotuksen kohteena olevat edunsaajat eivät ole samoja kuin mainitussa tapauksessa;

19.  toteaa Suomen viranomaisten vahvistaneen, että suunniteltuihin toimiin ei saada rahoitustukea muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä, että kaksinkertainen rahoitus estetään ja että toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia;

20.  palauttaa mieliin, että on tärkeää parantaa kaikkien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia tarjoamalla mukautettua koulutusta ja tunnustamalla työntekijöiden ammattiuran aikana saavuttamat taidot ja osaaminen; edellyttää, että koordinoidussa paketissa tarjottava koulutus mukautetaan sekä vähennettyjen työntekijöiden tarpeisiin että todelliseen liiketoimintaympäristöön;

21.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten; toteaa Suomen vahvistaneen, ettei EGR:n rahoitustuki korvaa kyseisiä toimenpiteitä;

22.  pyytää komissiota varmistamaan EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;

23.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

24.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Suomen hakemuksen johdosta – EGF/2017/002 FI/Microsoft 2

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/1600.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


EU:n päästökauppajärjestelmä: voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen ***I
PDF 505kWORD 62k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. syyskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi (COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD))(1)
P8_TA(2017)0338A8-0258/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Ympäristönsuojelu on yksi unionin merkittävimmistä haasteista.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Eurooppa-neuvosto asetti 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 pitämässään kokouksessa sitovaksi tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Neuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2015 pitämässä kokouksessa hyväksyttiin virallisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden panos niiden suunniteltuna kansallisesti määriteltynä panoksena Parisiin sopimukseen. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todetaan, että tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin yhteistoimin siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja sen ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla. Kaikkien toimialojen olisi edistettävä näiden päästövähennysten saavuttamista.
(3)  Eurooppa-neuvosto asetti 23 ja 24 päivänä lokakuuta 2014 pitämässään kokouksessa sitovaksi tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoihin. Neuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2015 pitämässä kokouksessa hyväksyttiin virallisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden panos niiden suunniteltuna kansallisesti määriteltynä panoksena Parisiin sopimukseen. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todetaan, että tavoite saavutetaan kustannustehokkaimmin unionin yhteistoimin siten, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta EU:n päästökauppajärjestelmän kattamilla aloilla 43 prosentilla ja sen ulkopuolisilla aloilla 30 prosentilla. Kaikkien toimialojen olisi edistettävä näiden päästövähennysten saavuttamista, minkä vuoksi komission olisi muun muassa otettava käyttöön alusta, jolla vaihdetaan vähäpäästöisen liikkuvuuden alan parhaita käytäntöjä ja siitä saatuja kokemuksia jäsenvaltioiden kesken.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Hyvin toimiva ja uudistettu EU:n päästökauppajärjestelmä, johon liittyy tehostettu väline markkinoiden vakauttamiseksi, on tärkein eurooppalainen väline, jolla saavutetaan 40 prosentin vähennystä koskeva tavoite lineaarisen vähennyskertoimen avulla ja käyttäen ilmaisjakoa vuoden 2020 jälkeen. Huutokaupattava osuus olisi ilmaistava prosenttiosuutena säädöksessä, jotta parannetaan investointipäätösten suunnittelun varmuutta, lisätään avoimuutta, minimoidaan hiilivuodot ja tehdään järjestelmästä yleisesti yksinkertaisempi ja helpompi ymmärtää. Näiden säännösten olisi noudatettava unionin ilmastotavoitteita ja sen Pariisin sopimuksen sitoumuksia sekä oltava yhdenmukaisia vuoden 2018 taustoittavan vuoropuhelun, vuonna 2023 tehtävän ensimmäisen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen ja sitä seuraavien joka viides vuosi tehtävien maailmanlaajuisten tilannekatsauksien kanssa, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kansallisesti määriteltyjä panoksia varten.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty.
(4)  Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vuodesta 1997 alkaen pyrkineet edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ilmailun kasvihuonekaasuvaikutusten vähentämiseksi. Niillä on jo vuodesta 2008 alkaen ollut voimassa lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan ilmailutoiminnasta aiheutuvia ilmastonmuutosvaikutuksia, vuodesta 2005 alkaen käytössä olleen EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) avulla. Unionin tuomioistuin päätti 21 päivänä joulukuuta 2011 antamassaan tuomiossa1 a, että ETA:n ja kolmansien maiden välisten lentojen sisällyttäminen EU:n päästökauppajärjestelmään ei ole kansainvälisen oikeuden vastaista. Tämän lisäksi jäsenvaltiot ovat vuodesta 2004 ja uudestaan vuodesta 2008 sitoutuneet toteuttamaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan, jossa otetaan huomioon lentoliikenteen kasvu tulevina vuosina. Ilmaliikenteen hallinnan edistämiseksi on nopeutettava SESAR-hankkeen (eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanke) täytäntöönpanoa ja edistettävä innovatiivisia teknologioita Clean Sky -hankkeen puitteissa. Maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen, joka toteutetaan Kansainvälisen ilmailujärjestön (ICAO) kautta, käyttöönoton pitäisi auttaa lisäämään lentoliikenteen päästövähennyksiä. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) tehtävän työn edistämiseksi unioni on kahteen kertaan hyväksynyt ajallisesti rajattuja poikkeuksia EU:n päästökauppajärjestelmään. Niiden tarkoituksena on rajoittaa noudattamisvelvoitteita siten, että ne kattavat ainoastaan Euroopan talousalueella (ETA) sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen päästöt. Tässä yhteydessä ilma-alusten käyttäjiin sovelletaan yhtäläisen kohtelun periaatetta samoilla reiteillä niiden sijoittautumispaikasta riippumatta. Näistä EU:n päästökauppajärjestelmään tehdyistä poikkeuksista uusimmassa, josta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 421/2014, noudattamisvelvoitteet rajataan koskemaan ainoastaan ETA:n sisäisiä lentoja vuosina 2013–2016. Lisäksi mainitussa asetuksessa säädetään, että järjestelmän soveltamisalaa saatetaan muuttaa 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen ETA:n ulkopuolella sijaitsevilta lentopaikoilta lähtevien ja niille saapuvien lentojen osalta sen jälkeen, kun mainitussa asetuksessa tarkoitettu uudelleentarkastelu on tehty.
_________________
1 a  Unionin tuomioistuimen tuomio, annettu 21 päivänä joulukuuta 2011, asiassa Air Transport Association of America ynnä muut vs. Secretary of State for Energy and Climate Change, C‑366/10, ECLI:EU:C:2011:864.

Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAO:n 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, on aiheellista jatkaa voimassa olevaa poikkeusta, kunnes saavutetaan lisäedistystä maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen osatekijöiden ja täytäntöönpanon suhteen. Vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta, kunnes ICAOn järjestelmän täytäntöönpanoa on tarkasteltu uudelleen. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen.
(5)  Kun otetaan huomioon lokakuussa 2016 pidetyssä ICAOn 39. yleiskokouksessa annettu päätöslauselma, joka koskee maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöönpanoa vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasojen ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi, vuonna 2018 ICAO aikoo hyväksyä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja mainitun päätöslauselman täydentämiseksi ja maailmanlaajuisen järjestelmän täytäntöön panemiseksi. Kyseisen järjestelmän käytännön käyttöönotto edellyttää kuitenkin, että ICAOn osapuolet toteuttavat toimia kansallisella tasolla. Lisäksi ICAOn on kehitettävä hallinnointijärjestelyitä, joihin kuuluu myös rekisterijärjestelmä. Voimassa olevaa poikkeusta EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetuista velvoitteista olisi siksi jatkettava vuoteen 2021 kolmansiin maihin suuntautuvien ja niistä saapuvien lentojen osalta. Näin voidaan antaa lisäpontta ICAOssa tehtävälle työlle ja helpottaa ICAOn järjestelmän käyttöönottoa. Poikkeuksen pidentämisestä seuraa, että huutokaupattavien ja maksutta jaettavien päästöoikeuksien, myös erityisestä varannosta jaettavien päästöoikeuksien, määrien olisi oltava samat kuin vuonna 2016 ja oikeassa suhteessa palautusvelvollisuuden vähentämiseen.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Päästöoikeuksista 50 prosenttia olisi huutokaupattava 1 päivästä tammikuuta 2021 lähtien ja jaettavien oikeuksien kokonaismäärään olisi sovellettava lineaarista vähennyskerrointa direktiivin 2003/87/EY 9 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 b kappale (uusi)
(5 b)  Päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot tai niiden rahallista arvoa vastaava määrä olisi käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, etenkin kehitysmaissa, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvän tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamiseen, myös ilmailun, lentoliikenteen ja kestävien vaihtoehtoisten lentopolttoaineiden aloilla, päästöjen vähentämiseen vähäpäästöisen liikenteen avulla sekä EU:n päästökauppajärjestelmän hallinnoinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioihin, jotka käyttävät kyseisiä tuloja tutkimus- ja innovointiohjelmien tai -aloitteiden yhteisrahoitukseen yhdeksännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Direktiivin 2003/87/EY mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttöä koskeva avoimuus on olennaista unionin sitoumusten tukemisessa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 c kappale (uusi)
(5 c)  Maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen päästöjen hyvitykset käsittävät yhden ICAOn toimenpidekokonaisuuteen sisältyvän tekijän hiilineutraalia kasvua vuodesta 2020 alkaen (CNG 2020) koskevan ei-sitovan tavoitteen saavuttamiseksi, ja niitä olisi täydennettävä edistysaskelilla ilma-alusten runko- ja käyttövoimateknologiassa. Tutkimusstrategioiden sekä yhteisten Clean Sky -teknologia-aloitteiden, Galileon, SESARin ja Horisontti 2020:n kaltaisten ohjelmien jatkuva rahoitus on ratkaisevan tärkeää teknologisten innovaatioiden ja toiminnallisten parannusten aikaansaamiseksi, jotta voidaan ylittää CNG 2020 -tavoite ja saada aikaan koko alan kattavia absoluuttisia päästövähennyksiä. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot panevat nopeasti ja täysimääräisesti täytäntöön unionin lainsäädännön, kuten yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön, jonka tarkoituksena on estää Euroopan ilmatilan pirstoutuneisuutta ja siten ilmailun hiilidioksidipäästöjen kasvua.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Koska ICAOn maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, on aiheellista, että uudelleentarkastelu tehdään heti, kun on saatu selvyyttä oikeudellisten välineiden luonteesta ja sisällöstä, kuitenkin ennen kuin kyseistä toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan. Lisäksi on aiheellista toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiaa koskeva kertomus. Kertomuksessa olisi tarkasteltava ICAOn hyväksymiä standardeja tai muita välineitä, kolmansien maiden toteuttamia toimia, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide vuodesta 2021 alkaen, ja muuta merkityksellistä kansainvälistä kehitystä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kertomuksessa olisi pohdittava myös sitä, miten EU:n päästökauppajärjestelmää olisi tarkistettava, jotta nämä välineet voidaan panna täytäntöön unionin lainsäädännössä. Lisäksi siinä olisi tarpeen mukaan tarkasteltava sääntöjä, joita sovelletaan ETA:n sisäisiin lentoihin. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä.
(6)  Koska maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen keskeisiä osatekijöitä ei ole vielä kehitetty ja koska täytäntöönpano riippuu osallistuvien valtioiden ja alueiden omasta lainsäädännöstä, komission olisi raportoitava säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ICAO-neuvottelujen edistymisestä ja etenkin ICAOn hyväksymistä välineistä, kolmansien maiden toteuttamista toimista, joilla pannaan täytäntöön päästöihin sovellettava maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide ajanjaksolla 2021–2035, ponnisteluista, joilla luodaan kunnianhimoisia ja sitovia toimenpiteitä, jotta saavutetaan ilmailuteollisuuden pitkän aikavälin tavoite hiilidioksidipäästöjen puolittamisesta vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon, ja muusta merkityksellisestä kansainvälisestä kehityksestä (esimerkiksi UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen säännöt hiilimarkkinoista ja hiilikirjanpidosta). Kun on saatu selvyys ICAOn välineiden luonteesta ja sisällöstä ja ennen kuin ICAOn maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä ryhdytään toteuttamaan, komission olisi esitettävä kertomus, jossa sen olisi pohdittava, miten nämä välineet voidaan panna täytäntöön ja saattaa ne unionin lainsäädännön mukaisiksi tarkistamalla EU:n päästökauppajärjestelmää. Lisäksi kertomuksessa olisi tarpeen mukaan tarkasteltava sääntöjä, joita sovelletaan ETA:n sisäisiin lentoihin. Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä sellainen ehdotus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joka vastaa pyrkimystä taata ilmailualan panos unionin sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Nykyisten ja tulevien unionin omien ilmastonormien noudattamisen varmistamiseksi ja tämän vaikuttamatta direktiivin 2003/87/EY 28 b artiklassa tarkoitettuun uudelleentarkasteluun CORSIA olisi pantava täytäntöön unionin lainsäädännössä EU:n päästökauppajärjestelmän avulla ja sen olisi oltava sen kanssa johdonmukainen.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Unionin tasolla on hyväksytty useita säädöksiä, joiden tarkoituksena on estää Euroopan ilmatilan pirstoutuminen, jotta voidaan lisätä ilmaliikenteen sujuvuutta ja ilmatilan käytön valvontaa ja näin vähentää päästöjä. CORSIA-järjestelmä olisi unionissa katsottava osaksi ICAOn toimenpidekokonaisuutta yhdessä sen kanssa, että jäsenvaltiot panevat kaikilta osin täytäntöön yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan lainsäädännön, SESAR-hankkeen, GNSS-järjestelmän käytön satelliittinavigointiin ja yhteiset teknologia-aloitteet, kuten Clean Sky I ja Clean Sky II. Komission olisi myös esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus jäsenvaltioiden toimista, joita ne ovat toteuttaneet maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen täytäntöön panemiseksi, jotta vähennetään ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjä, mukaan lukien jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 525/2013 17 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot tulojen käytöstä.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)  Vaikka ICAOn neuvosto ei ole vielä hyväksynyt ICAOn maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen teknisiä sääntöjä, on tärkeää, että sääntelyviranomaisilla ja ilma-alusten käyttäjillä on tietoja mittaus‑, raportointi- ja todentamisvaatimuksista (MVR) sekä ICAOn järjestelmän mukaisista päästöyksiköistä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan edistää ICAOn järjestelmän täytäntöönpanon valmisteluja ja hiilidioksidipäästöjen tarkkailua 1 päivästä tammikuuta 2019 alkaen. Näiden MRV-vaatimusten tiukkuustason olisi oltava yhdenmukainen komission asetuksessa (EU) N:o 601/2012 vahvistettujen kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimusten kanssa ja niissä olisi varmistettava, että annetut päästöraportit on todennettu komission asetuksen (EU) N:o 600/2012 mukaisesti.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)
(6 d)  Vaikka ICAOn tekninen työ onkin luottamuksellista, on myös tärkeää, että ICAOn jäsenvaltiot, ilma-alusten käyttäjät ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat jatkossakin maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen täytäntöönpanoa koskevaan ICAOn työhön ja että ICAO tiedottaa sidosryhmille edistymisestä ja päätöksistä varhaisessa vaiheessa. Tämän saavuttamiseksi voi olla tarpeen tarkistaa ilmailua ja ympäristönsuojelua käsittelevän ICAOn komitean jäsenten ja tarkkailijoiden salassapitosääntöjä.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevia toimenpiteitä, joita sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin, ICAOssa laadittavana olevaa maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä silmällä pitäen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(7)  Jotta voidaan antaa muita kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyn säädöksen tiettyjä muita kuin sen keskeisiä osia, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevia toimenpiteitä, joita sovelletaan ilma-alusten käyttäjiin, ICAOssa laadittavana olevaa maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä silmällä pitäen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, varsinkin asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja niiden asiantuntijat pääsevät systemaattisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä, minkä tarkoituksena on lisätä päätöksentekoprosessin avoimuutta ja tehokkuutta.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Pitkän aikavälin tavoitteena olisi oltava yhteisen maailmanlaajuisen ilmailun hiilipäästöjen vähentämisjärjestelmän aikaansaaminen ICAOn järjestelmän toisen vaiheen alkaessa vuonna 2024, mutta mikäli ICAOn maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide ei ole riittävä unionin ilmastotavoitteiden ja Pariisin sopimuksen sitoumusten saavuttamiseksi, olisi tutkittava muita hiilipäästöjen vähentämistoimia.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Ilmailu vaikuttaa ilmastoon myös päästämällä ilmakehään typen oksideja, vesihöyryä sekä sulfaatti- ja nokihiukkasia korkealla ilmatilassa. Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on arvioinut, että ilmailun kokonaisvaikutukset ilmastoon ovat nykyisin kahdesta neljään kertaa suuremmat kuin pelkästään sen aikaisempien hiilidioksidipäästöjen vaikutukset. Tieteen kehittymistä odottaessa kaikki ilmailun vaikutukset olisi otettava huomioon mahdollisimman laajalti. Olisi myös edistettävä tutkimusta, joka kohdistuu tiivistymisjuovien eli tiivistymisvanojen muodostumiseen ja niiden muuttumiseen cirruspilviksi sekä sulfaattiaerosolien, noen, vesihöyryn tiivistymisjuovien ja cirruspilvien vähäisempään suoraan vaikutukseen ja tehokkaisiin hillitsemistoimenpiteisiin, mukaan lukien operatiiviset ja tekniset toimenpiteet.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  On kiistatonta, että ilmailutoiminnan ilmastolle haitalliset päästöt käsittävät muutakin kuin hiilidioksidivaikutukset. Komissio on sitoutunut jo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/101/EY1 a esittämään vastaavan ehdotuksen typpioksideista vuonna 2008. Alalla esiintyvistä teknisistä ja poliittisista vaikeuksista huolimatta komission olisi vauhditettava asiaan liittyvää työtään.
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/101/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailutoiminnan sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (EUVL L 8, 13.1.2009, s. 3).
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 cartikla – 3 a kohta (uusi)
-1)  Lisätään 3 c artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Ilma-alusten käyttäjille vuonna 2021 myönnettävien päästöoikeuksien kokonaismäärä on 10 prosenttia alhaisempi kuin 1 päivänä tammikuuta 2014 – 31 päivänä joulukuuta 2016 jaetut keskimääräiset päästöoikeudet, ja ne laskevat sen jälkeen vuosittain samaa tahtia kuin 9 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettu EU:n päästökauppajärjestelmän kokonaispäästökatto siten, että ilmailualan päästökatto saatetaan vastaamaan paremmin muita EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia aloja vuoteen 2030 mennessä.
Ilmailutoiminnalle ETA:n ulkopuolisissa maissa sijaitseville lentopaikoille ja lentopaikoilta vuodesta 2021 myönnettävien päästöoikeuksien määrää voidaan mukauttaa siten, että otetaan huomioon ICAOn maailmanlaajuinen markkinapohjainen toimenpide, joka pannaan täytäntöön vuodesta 2021 alkaen vuoden 2020 tasot ylittävien kansainvälisen ilmailun päästöjen hyvittämiseksi.”
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 2 kohta
-1 a) Korvataan 3 d artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Tammikuun 1 päivästä 2013 alkaen 15 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä huutokaupalla. Tätä prosenttiosuutta voidaan lisätä osana tämän direktiivin yleistä uudelleentarkastelua.
2. Tammikuun 1 päivästä 2021 alkaen 50 prosenttia päästöoikeuksista on myytävä huutokaupalla. Tätä prosenttiosuutta voidaan lisätä osana tämän direktiivin yleistä uudelleentarkastelua.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 3 kohta – 1 alakohta
-1 b) Korvataan 3 d artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
Annetaan asetus, jossa säädetään yksityiskohtaisesti jäsenvaltioissa järjestettävistä sellaisten päästöoikeuksien huutokaupoista, joita ei tämän artiklan 1 ja 2 kohdan tai 3 f artiklan 8 kohdan mukaisesti tarvitse myöntää maksutta. Jäsenvaltion on myytävä päästöoikeuksia kunakin kautena huutokaupalla määrä, joka on suhteessa kyseisen jäsenvaltion osuuteen kaikkien jäsenvaltioiden ilmailun viitevuonna aiheuttamista kokonaispäästöistä, joista on raportoitu 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jotka on todennettu 15 artiklan mukaisesti. Edellä 3 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kauden viitevuosi on 2010, ja kunkin sitä seuraavan 3 c artiklassa tarkoitetun kauden viitevuosi on kalenterivuosi, joka päättyy 24 kuukautta ennen huutokaupan kohteena olevan kauden alkua.
”Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä [23] artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi vahvistamalla yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioissa järjestettävistä sellaisten päästöoikeuksien huutokaupoista, joita ei tämän artiklan 1 ja 2 kohdan tai 3 f artiklan 8 kohdan mukaisesti tarvitse myöntää maksutta. Jäsenvaltion on myytävä päästöoikeuksia kunakin kautena huutokaupalla määrä, joka on suhteessa kyseisen jäsenvaltion osuuteen kaikkien jäsenvaltioiden ilmailun viitevuonna aiheuttamista kokonaispäästöistä, joista on raportoitu 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jotka on todennettu 15 artiklan mukaisesti. Edellä 3 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kauden viitevuosi on 2010, ja kunkin sitä seuraavan 3 c artiklassa tarkoitetun kauden viitevuosi on kalenterivuosi, joka päättyy 24 kuukautta ennen huutokaupan kohteena olevan kauden alkua.”
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 c alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 3 kohta – 2 alakohta
-1 c) Poistetaan 3 d artiklan 3 kohdan toinen alakohta.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 d alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
3 dartikla – 4 kohta – 1 alakohta
(-1 d) Korvataan 3 d artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
Jäsenvaltioiden on päätettävä, miten päästöoikeuksien huutokaupasta saatuja tuloja käytetään. Kyseiset tulot olisi käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen EU:ssa ja kolmansissa maissa, etenkin kehitysmaissa, vaikutusten lieventämiseen liittyvän tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamiseen, ennen kaikkea ilmailun ja lentoliikenteen aloilla, päästöjen vähentämiseen tukemalla vähäpäästöistä liikennettä sekä yhteisön järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen. Huutokaupasta saaduilla tuloilla olisi rahoitettava myös energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa sekä metsien hävittämistä estäviä toimenpiteitä.
”Kaikki päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot on käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen unionissa ja kolmansissa maissa, etenkin kehitysmaissa, vaikutusten lieventämiseen liittyvän tutkimuksen ja kehitystyön rahoittamiseen, erityisesti myös ilmailun ja lentoliikenteen aloilla, päästöjen vähentämiseen tukemalla vähäpäästöistä liikennettä sekä unionin järjestelmän hallinnoinnista aiheutuvien kulujen kattamiseen ja yhteisten hankkeiden rahoittamiseen ilmailualan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, kuten SESAR-yhteisyritys ja yhteiset Clean Sky -teknologia-aloitteet, ja muihin aloitteisiin, joilla mahdollistetaan GNSS-järjestelmän laaja käyttö satelliittinavigoinnissa ja mahdollistetaan yhteentoimivat valmiudet kaikissa jäsenvaltioissa, erityisesti sellaiset valmiudet, joilla parannetaan yhteistä lentosuunnistusinfrastruktuuria, lentosuunnistuspalvelujen tarjoamista ja ilmatilan käyttöä. Huutokaupasta saaduilla tuloilla voidaan rahoittaa myös energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävää maailmanlaajuista rahastoa sekä metsien hävittämistä estäviä toimenpiteitä. On kiinnitettävä erityistä huomiota jäsenvaltioihin, jotka käyttävät tuloja tutkimus- ja innovointiohjelmien tai -aloitteiden yhteisrahoitukseen yhdeksännen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Tämän direktiivin mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttöä koskeva avoimuus on olennaista unionin sitoumusten tukemisessa.”
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 e alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
12 artikla – 3 kohta
-1 e) Korvataan 12 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kunkin laitoksen toiminnanharjoittaja palauttaa joka vuosi 30 päivään huhtikuuta mennessä kyseisestä laitoksesta edellisenä kalenterivuonna aiheutuneita ja 15 artiklan mukaisesti todennettuja kokonaispäästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia, jotka ovat muita kuin II luvun mukaisesti myönnettyjä päästöoikeuksia, ja että nämä päästöoikeudet mitätöidään sen jälkeen.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kunkin laitoksen toiminnanharjoittaja palauttaa joka vuosi 30 päivään huhtikuuta mennessä kyseisestä laitoksesta edellisenä kalenterivuonna aiheutuneita ja 15 artiklan mukaisesti todennettuja kokonaispäästöjä vastaavan määrän päästöoikeuksia ja että nämä päästöoikeudet mitätöidään sen jälkeen.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 f alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
12 artikla – -3 a kohta (uusi)
-1 f) Lisätään 12 artiklaan 3 a kohdan edelle kohta seuraavasti:
"-3 a. EU:n päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden suojelemiseksi EU:n päästökauppajärjestelmän ilmailualan toimijat ja muut toimijat eivät saa käyttää sellaisen jäsenvaltion 1. tammikuuta 2018 alkaen myöntämiä päästöoikeuksia, jonka ilmailualan toimijoita ja muita toimijoita koskevat velvoitteet ovat päättyneet. Tämä kohta pannaan täytäntöön 19 artiklassa tarkoitetulla säädöksellä."
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 g alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
21 artikla – 2 a kohta (uusi)
-1 g) Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Kohdassa 2 tarkoitettuun kertomukseen lisätään 18 b artiklassa tarkoitetun yhteistyön avulla saatuja tietoja käyttäen luettelo ilma-alusten käyttäjistä, joihin sovelletaan tämän direktiivin vaatimuksia ja jotka eivät ole avanneet rekisterin tiliä.”
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 1 kohta – a alakohta
a)  kaikki Euroopan talousalueen ulkopuolisissa maissa sijaitseviin lentopaikkoihin saapuvien tai niistä lähtevien lentojen päästöt kunakin kalenterivuonna 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, jollei jäljempänä 28 b artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu,
a)  kaikki Euroopan talousalueen ulkopuolisissa maissa sijaitseviin lentopaikkoihin saapuvien tai niistä lähtevien lentojen päästöt kunakin kalenterivuonna 1 päivästä tammikuuta 2013 31 päivään joulukuuta 2020, jollei jäljempänä 28 b artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu,
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kaikki jollakin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla syrjäisimmällä alueella sijaitsevan lentopaikan ja muulla Euroopan talousalueen alueella sijaitsevan lentopaikan välisten lentojen päästöt kunakin kalenterivuonna 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen, jollei 28 b artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu.
b)  kaikki jollakin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetulla syrjäisimmällä alueella sijaitsevan lentopaikan ja muulla Euroopan talousalueen alueella sijaitsevan lentopaikan välisten lentojen päästöt kunakin kalenterivuonna 1 päivästä tammikuuta 2013 31 päivään joulukuuta 2020, jollei 28 b artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
i a. Lisätään alakohta seuraavasti:
”b a) kaikki sellaisten Euroopan talousalueen alueella sijaitsevien lentopaikkojen välisten lentojen, jotka on tämän kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun lennon aikana ohjattu Euroopan talousalueen alueella sijaitsevalle lentopaikalle, päästöt kunakin kalenterivuonna 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen, jollei 28 b artiklassa tarkoitetusta uudelleentarkastelusta muuta johdu.”
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – i alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 2 kohta – 1 alakohta
Poiketen siitä, mitä 3 d – 3 f artiklassa säädetään, ja kunnes 28 b artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun johdosta tehdyt muutokset ovat tulleet voimaan, ilma-alusten käyttäjille on 1 päivästä tammikuuta 2017 alkaen myönnettävä vuosittain päästöoikeuksia määrä, joka vastaa vuoden 2016 määrää. Vuodesta 2021 alkaen kyseiseen päästöoikeuksien määrään sovelletaan 9 artiklan mukaista lineaarista kerrointa.
Poiketen siitä, mitä 3 d – 3 f artiklassa säädetään, ja kunnes 28 b artiklassa tarkoitetun uudelleentarkastelun johdosta tehdyt muutokset ovat tulleet voimaan, ilma-alusten käyttäjille on 1 päivästä tammikuuta 2017 31 päivään joulukuuta 2020 myönnettävä vuosittain päästöoikeuksia määrä, joka vastaa vuoden 2016 määrää. Vuodesta 2021 alkaen kyseiseen päästöoikeuksien määrään sovelletaan 9 artiklan mukaista lineaarista kerrointa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – ii alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 2 kohta – 3 alakohta
ii.  Poistetaan kolmas alakohta.
ii.  Korvataan kolmas alakohta seuraavasti:
”Jäsenvaltioiden on 1 päivän tammikuuta 2017 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana tapahtuvan toiminnan osalta julkaistava kullekin ilma-aluksen käyttäjälle jaettavien ilmailun päästöoikeuksien määrä viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2018.”
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 4 kohta
4.  Poiketen siitä, mitä 3 d artiklan 3 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion 1 päivänä tammikuuta 2013 alkavalla kaudella huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää vähennetään siten, että se vastaa kyseisen jäsenvaltion osuutta ilmailun päästöistä niiden lentojen osalta, joihin ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyä poikkeusta.
4.  Poiketen siitä, mitä 3 d artiklan 3 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion kaudella 1 päivästä tammikuuta 2013 31 päivään joulukuuta 2020 huutokauppaamien päästöoikeuksien määrää vähennetään siten, että se vastaa kyseisen jäsenvaltion osuutta ilmailun päästöistä niiden lentojen osalta, joihin ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyä poikkeusta.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
28 aartikla – 8 kohta
d a)  Poistetaan 8 kohta.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 bartikla – 1 kohta
1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asiaa koskevista ICAOn standardeista tai muista oikeudellisista välineistä sekä kolmansien maiden toteuttamista kansallisista toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide, jota sovelletaan päästöihin vuodesta 2021 alkaen, sekä muusta asiaan liittyvästä kansainvälisestä kehityksestä.
1.  Komissio antaa 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen asiaa koskevista ICAOn standardeista ja suositelluista menettelytavoista, ICAOn neuvoston hyväksymistä maailmanlaajuista markkinaperusteista toimenpidettä koskevista suosituksista tai muista oikeudellisista välineistä sekä kolmansien maiden toteuttamista kansallisista toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide, jota sovelletaan päästöihin vuodesta 2021 alkaen, kolmansien maiden varaumien seurauksista sekä muusta asiaan liittyvästä kansainvälisestä kehityksestä. Komissio toimittaa myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisiä päivityksiä maailmanlaajuisen rekisterin perustamisesta ja suositeltujen menettelytapojen kehittämisestä ICAOn standardien laatimismenettelyjen mukaisesti. Se antaa myös UNFCCC:n maailmanlaajuisen arvioinnin mukaisesti kertomuksen pyrkimyksistä saavuttaa ilmailualan pitkän ajanjakson päästövähennyksen tilannekatsauksen ilmailun hiilidioksidipäästöjen puolittamisesta vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 bartikla – 2 kohta
2.  Kertomuksessa olisi pohdittava, miten asiaa koskevat ICAOn hyväksymät välineet voitaisiin panna täytäntöön unionin lainsäädännössä tämän direktiivin tarkistamisen kautta. Kertomuksessa olisi tarpeen mukaan tarkasteltava myös sääntöjä, joita sovelletaan Euroopan talousalueen (ETA) sisäisiin lentoihin.
2.  Komissio antaa 1 päivään maaliskuuta 2020 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen näiden ICAOn välineiden riittävyydestä sekä ICAOn hyväksymien välineiden täytäntöönpanovaihtoehdoista unionin lainsäädännössä tämän direktiivin tarkistamisen kautta. Kertomuksessa on tarpeen mukaan tarkasteltava myös sääntöjä, joita sovelletaan Euroopan talousalueen (ETA) sisäisiin lentoihin. Kertomuksessa on myös tutkittava maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen kunnianhimoisuutta ja yleistä tinkimättömyyttä ympäristötavoitteista, mukaan lukien se, kuinka hyvin siinä pyritään saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet yleisesti, osallistumisastetta, täytäntöönpanokelpoisuutta, avoimuutta, seuraamuksia noudattamatta jättämisestä, yleisöpalautetta koskevia menettelyjä, päästöhyvitysten laatua, päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, rekistereitä, vastuuvelvollisuutta ja biopolttoaineiden käyttöä koskevia sääntöjä. Kertomuksessa olisi myös pohdittava, onko 28 c artiklan mukaisesti hyväksyttyä delegoitua säädöstä tarkistettava.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 bartikla – 3 kohta
3.  Kertomukseen olisi tarvittaessa liitettävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28 a artiklassa säädettyjen poikkeusten muuttamiseksi, poistamiseksi, laajentamiseksi tai korvaamiseksi noudattaen unionin sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä.
3.  Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen on tarvittaessa liitettävä ehdotuksia Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28 a artiklassa säädettyjen poikkeusten muuttamiseksi, poistamiseksi, laajentamiseksi tai korvaamiseksi noudattaen unionin sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä koko talouden laajuisesti vuoteen 2030 mennessä, jotta varmistetaan, että unionin ilmastotoimet ovat ympäristöllisesti täysin tinkimättömiä ja tehokkaita, ja jotta voidaan vähentää mahdollisia tulkinnanvaraisuuksia ennen CORSIAn käyttöönottoa.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2003/87/EY
28 cartikla – 1 kohta
1.  Komissio hyväksyy säännöksiä, jotka koskevat asianmukaista päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, jotta aikanaan voidaan panna täytäntöön ICAOssa laadittavana oleva maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide. Kyseiset säännökset perustuvat samoihin periaatteisiin kuin 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asetus, ja niillä varmistetaan, että toimitettavat päästöselvitykset todennetaan 15 artiklan mukaisesti.
1.  Komissio hyväksyy säännöksiä, jotka koskevat asianmukaista päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista, jotta aikanaan voidaan panna täytäntöön ICAOssa laadittavana oleva maailmanlaajuinen markkinaperusteinen toimenpide. Kyseiset säännökset noudattavat kaikilta osin 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun asetuksen sisältämiä periaatteita, ja niillä varmistetaan, että toimitettavat päästöselvitykset todennetaan 15 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2003/87/EY
30 artikla – 4 a kohta (uusi)
2 a)  Lisätään 30 artiklaan kohta seuraavasti:
”4 a. Komissio esittää 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä päivitetyn analyysin ilmailun muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vaikutuksista sekä tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia siitä, miten näihin vaikutuksiin voitaisiin parhaiten puuttua.”

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0258/2017).


Maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttäminen vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin ***I
PDF 564kWORD 70k
Euroopan parlamentin tarkistukset 13. syyskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (COM(2016)0479 – C8-0330/2016 – 2016/0230(COD))(1)
P8_TA(2017)0339A8-0262/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa olisi otettava huomioon.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan -1 a kappale (uusi)
(-1 a) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetty pöytäkirja N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta olisi otettava huomioon.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Komissio esitti 10 päivänä kesäkuuta 2016 ehdotuksen, jonka mukaan EU:n olisi ratifioitava Pariisin sopimus. Tällä lainsäädäntöehdotuksella pannaan täytäntöön osa unionin sitoumuksesta, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, kuten vahvistettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.10
(3)  Neuvosto ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016 unionin puolesta Euroopan parlamentin annettua hyväksyntänsä 4 päivänä lokakuuta 2016. Pariisin sopimus tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Tällä asetuksella pannaan osaltaan täytäntöön unionin sitoumus, joka koskee koko talouden laajuisia päästövähennyksiä, sellaisena kuin se esitettiin unionin ja jäsenvaltioiden suunniteltua kansallisesti määriteltyä panosta koskevassa sitoumuksessa, joka toimitettiin ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen (’UNFCCC’) sihteeristölle 6 päivänä maaliskuuta 2015.10 Unionin on jatkettava esimerkin näyttämistä ja lisättävä ilmastotoimiaan Pariisin sopimuksen tavoitetta vastaavalle tasolle.
__________________
__________________
10 http://www4.unfccc.int/submissions/indc/Submission%20Pages/submissions.aspx
10 http://www4.unfccc.int/ndcregistry/pages/Party.aspx?party=EUU
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien.
(4)  Pariisin sopimuksessa asetetaan muun muassa pitkän aikavälin tavoite, joka vastaa tavoitetta rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä jatkaa toimia nousun pysyttämiseksi alle 1,5 celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, mikä merkitsee, että maailman on siirryttävä negatiivisten päästötasojen aikakaudelle, jolla metsät, maatalousmaa ja kosteikot, turvemaat mukaan lukien, ovat keskeisessä asemassa. Pariisin sopimuksessa pyritään myös vahvistamaan maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen uhan torjumiseksi kestävän kehityksen ja köyhyyden poistamispyrkimysten yhteydessä, muun muassa parantamalla kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja kykyä joustavasti mukautua muuttuvaan ilmastoon sekä edistämällä kehitystä kohti alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ruoantuotantoa. Pariisin sopimuksessa osapuolet toteavat lisäksi, että ensisijaisen tärkeää varmistaa ruokaturva ja lopettaa nälänhätä ja että ruoantuotannon järjestelmät ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille. Pariisin sopimuksen tarkoituksen saavuttamiseksi osapuolten olisi lisättävä kollektiivisia ponnistelujaan ilmastonmuutoksen ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Osapuolten olisi valmisteltava, ilmoitettava ja pidettävä voimassa kulloisetkin kansallisesti määritellyt panoksensa. Pariisin sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjan nojalla valittu lähestymistapa, sillä kyseinen pöytäkirja ei ole enää voimassa vuoden 2020 jälkeen. Pariisin sopimuksessa kehotetaan löytämään tasapaino ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla, ja pyydetään osapuolia ryhtymään toimiin suojellakseen ja lisätäkseen tilanteen mukaan kasvihuonekaasujen nieluja ja varastoja, metsät mukaan lukien. Pariisin sopimuksessa osapuolet myös tiedostavat, että sopeutumistoimissa olisi noudatettava kaikilta osin avointa menettelyä, ottaen huomioon ekosysteemit, ja että sopeutumistoimien perustana ja ohjeena olisi käytettävä parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  On erittäin tärkeää, että metsiä hoidetaan kestävästi noudattaen Forest Europe -prosessissa kehitettyjä kestävän metsänhoidon periaatteita. Kyseisessä prosessissa metsän kestävällä hoidolla tarkoitetaan metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille. Tällainen hoito edellyttää myös metsityksen merkityksen tunnustamista.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Jotta päästään negatiivisiin päästötasoihin, joita Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvän tilinpitojärjestelmän on oltava toimiva. Koska LULUCF-sektorin poistumat voivat hävitä, niitä olisi kohdeltava unionin ilmastopolitiikan puitteissa erillisenä pilarina.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.
(5)  Lokakuun 23–24 päivänä 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että hillitsemispotentiaaliltaan pienemmän maatalous- ja maankäyttöalan moninaiset tavoitteet olisi pidettävä mielessä, samoin kuin tarve huolehtia ruokaturvaan ja ilmastonmuutokseen liittyvien EU:n tavoitteiden johdonmukaisuudesta. Lisäksi maa- ja metsätalousalan teknisten ratkaisujen toteuttamisella lisätään tuotantoa ja pienennetään ympäristöjalanjälkeä. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tarkastelemaan parhaita tapoja kannustaa elintarviketuotannon kestävää tehostamista optimoiden samalla alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseen ja talteenottoon, myös metsityksen kautta, ja laatimaan heti teknologian salliessa ja joka tapauksessa ennen vuotta 2020 politiikan, joka koskee tapoja sisällyttää maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (jäljempänä 'LULUCF') vuoteen 2030 ulottuviin kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemispuitteisiin.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  LULUCF-sektori voi myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita, on oleellista, että hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä.
(6)  LULUCF-sektori on erittäin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Samalla tämä sektori voi tuottaa huomattavia ilmastohyötyjä pitkällä aikavälillä ja edistää merkittävästi unionin ja kansainvälisten pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista. LULUCF-sektori myötävaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen monin tavoin, erityisesti vähentämällä päästöjä sekä ylläpitämällä ja lisäämällä nieluja ja hiilivarantoja. Se tarjoaa myös biomateriaaleja, joilla voidaan jossain määrin korvata fossiili- tai hiili-intensiivisiä materiaaleja uusiutuvalla vähähiilisellä metsien biomassalla. Kun materiaaleja korvataan, olisi otettava huomioon niiden koko elinkaari raaka-aineen tuotannosta jalostus- ja valmistusvaiheisiin. Biotalous, johon luetaan materiaalien korvaaminen esimerkiksi rakennusalalla sekä bioenergia, on tärkeässä asemassa siirryttäessä fossiilittomaan talouteen. Jotta erityisesti hiilen sitoutumisen lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet olisivat tehokkaita ja Pariisin sopimuksen mukaisia, on oleellista, että metsän ja luonnonvarojen hoito on kestävää ja hiilivarastot ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja sopeutumiskykyisiä. Koska LULUCF-sektorin toiminta on pitkäjännitteistä, tarvitaan pitkän aikavälin strategioita kestävien ja kauaskantoisten investointien mahdollistamiseksi.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Unionin olisi otettava johtoasema LULUCF-sektorin kestäviä, edistyneitä ja innovatiivisia käytäntöjä, tekniikoita ja ideoita koskevien investointien ja tutkimuksen edistäjänä ja viejänä sekä vihreän teknologian levittäjänä, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja säilyttää samalla elintarviketuotanto, sillä näin unioni voi näyttää esimerkkiä kansainvälisille kumppaneilleen, muun muassa kehitysmaille. Tässä yhteydessä olisi lisättävä ja tehostettava yhteistyötä ja kumppanuutta yksityisen sektorin toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, kanssa.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Ilmastonmuutostutkimuksen rahoituksen priorisointi vahvistaisi LULUCF-sektorin roolia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Varsinkin vuosiksi 2021–2028 kaavaillun unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman lujittaminen LULUCF-sektorilla auttaisi syventämään ja levittämään tiedeyhteisön ja paikallisyhteisöjen tietämystä sektorin suorituskyvystä, nopeuttamaan kestäviä innovaatioita, edistämään siirtymistä digitaaliaikaan, nykyaikaistamaan koulutusta, parantamaan sektorin kykyä sietää ilmastonmuutosta sekä tarkkailemaan luonnon monimuotoisuutta ja ihmisen toimintaa.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
(6 c)  Olisi lisättävä tutkimusta kuolleen puuaineksen, erityisesti maanpäällisen ja maahan hautautuneen lahopuun, roolista hoitamattomissa ja hoidetuissa metsissä, jotta voidaan parantaa metsän hiilitilinpidon tarkkuutta ja ekosysteemien nettohiilitaseen laskentaa. Näyttöä on saatavilla rajoitetusti, mutta tämän näytön mukaan kuollut puuaines voi muodostaa suuren hiilivaraston ja kuolleen puun paikalleen jättämisellä voisi muun muassa olla luonnon monimuotoisuuden kannalta suuri merkitys, ja se voitaisiin tunnustaa tärkeäksi osaksi kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisstrategiaa. Tämä on merkittävä tieto, kun otetaan huomioon, että metsänhoidolla voidaan edistää kuolleen puuaineksen poistamista esimerkiksi energiatarkoituksiin ja että kaikkien asianmukaisia hillitsemis- ja sopeutumistoimia koskevien päätösten pitäisi perustua tietoon ja tieteeseen. Asiaa koskevalle tutkimukselle olisi osoitettava varoja kaudella 2017–2020.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 d kappale (uusi)
(6 d)   Unioni on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka voidaan saavuttaa ainoastaan asianmukaisella metsänhoidolla ja sitoutumalla pysäyttämään metsän hävittäminen, kääntämään suunta päinvastaiseksi ja edistämään uudelleen metsittämistä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 e kappale (uusi)
(6 e)   Olisi varmistettava, että trooppisten metsien hävitykseen sovelletaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon kaikki metsänhävitystä lisäävät tekijät sekä komission YK:n ilmastonmuutossopimusta (UNFCCC) koskevissa neuvotteluissa antamaan julistukseen sisältyvä tavoite, jonka mukaan globaali metsäkato olisi pysäytettävä viimeistään vuoteen 2030 mennessä ja trooppisten metsien bruttokatoa olisi vähennettävä ainakin 50 prosenttia suhteessa nykytasoon vuoteen 2020 mennessä.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 f kappale (uusi)
(6 f)   Metsätalouden ja metsänhoidon olisi oltava vastuullista, niillä olisi oltava todellista merkitystä maan talouskehityksessä ja niiden olisi tarjottava viljelijöille toimivia taloudellisia mahdollisuuksia edellyttäen, että herkkien ekosysteemien metsiä ei hävitetä, viljelmiä ei perusteta turvesoille, viljelmiä hoidetaan nykyaikaisin agroekologisin menetelmin kielteisten sosiaalisten ja ympäristövaikutusten välttämiseksi ja että maaoikeuksia, alkuperäisyhteisöjen oikeuksia, ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 g kappale (uusi)
(6 g)  Edistyksellisillä ja kestävillä hoitokäytännöillä voidaan myötävaikuttaa suuresti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen LULUCF-sektorilla. Olisi edistettävä innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja kannustettava maanomistajia hyödyntämään edistyksellisiä hoitokäytäntöjä, kuten täsmäviljelyä, täsmämetsätaloutta ja maatalouden digitalisaatiota. Geoinformaatioon ja maahavainnointiin perustuva seuranta sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen voivat olla keinoja auttaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa, ja niihin olisi siksi kannustettava.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 h kappale (uusi)
(6 h)  Agroekologia helpottaa siirtymistä lineaarisista ruokajärjestelmistä kiertojärjestelmiin, jotka jäljittelevät luonnollisia kiertokulkuja ja pienentävät elintarvikkeiden ja maatalouden hiilijalanjälkeä ja ekologista jalanjälkeä. On tärkeää edistää agroekologiaa ja agrometsätaloutta, koska ne auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EU11 vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.
(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 529/2013/EU11 vahvistettiin ensimmäisenä askeleena LULUCF-sektorin kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin sovellettavat tilinpitosäännöt ja edistettiin tällä tavoin toimintapolitiikkaa LULUCF-sektorin sisällyttämiseksi unionin päästöjen vähentämisvelvoitteeseen. Tämän asetuksen perustana olisi oltava voimassaolevat tilinpitosäännöt, joita olisi päivitettävä ja parannettava vuosille 2021–2030. Siinä olisi kaikissa olosuhteissa vahvistettava jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka koskevat kyseisten tilinpitosääntöjen täytäntöönpanoa, sekä velvollisuus varmistaa, että LULUCF-sektori ei kokonaisuudessaan synnytä nettopäästöjä. Siinä ei pitäisi säätää yksityisten osapuolten, kuten maanviljelijöiden ja metsänomistajien, tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista, ja jäsenvaltioiden olisi vältettävä tällaisten velvollisuuksien asettamista tätä asetusta täytäntöön pannessaan.
__________________
__________________
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 529/2013/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimiin liittyviä toimenpiteitä koskevasta tiedosta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 80).
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Maatalous ja maankäyttö ovat aloja, joilla on välitön ja merkittävä vaikutus unionin luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Siksi näihin aloihin vaikuttavien politiikkatoimien tärkeänä tavoitteena on varmistaa johdonmukaisuus unionin biodiversiteettistrategian tavoitteiden kanssa. Lisäksi on muita unionin politiikkoja, joilla voidaan kannustaa käytäntöihin, jotka menevät lakisääteisiä vähimmäisvaatimuksia pidemmälle, ylittävät hyvät vakiokäytännöt sekä vaikuttavat osaltaan siihen, että mukaudumme ilmastonmuutokseen ja hillitsemme sitä todella ja että hiilinieluja ylläpidetään julkishyödykkeinä. Olisi toteutettava toimenpiteitä hillitsemis- ja sopeutumislähtöisiin toimintamalleihin liittyvien toimien täytäntöön panemiseksi ja tukemiseksi osana metsien ja maatalousmaan kokonaisvaltaista ja kestävää hoitoa. Vaikka tiedetään, että maatalouden mahdollisuudet vähentää muita kuin hiilidioksidipäästöjään ovat rajalliset, sen on tehtävä oma kohtuullinen osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen. Tähän voidaan päästä kannustamalla muun muassa parantamaan viljelykäytäntöjä, jotta voidaan lisätä orgaanisen hiilen määrää maaperässä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että yhteinen maatalouspolitiikka ja tämä asetus ovat keskenään johdonmukaisia.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)
(7 b)  Kosteikot ovat tehokkaimpia ekosysteemejä hiilidioksidin varastoinnissa. Siksi kosteikkojen tilan heikkeneminen unionissa on ongelma paitsi luonnon monimuotoisuuden myös ilmaston kannalta. Sen sijaan kosteikkojen suojelulla ja kunnostamisella voitaisiin sekä tehostaa suojelutoimia että vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä LULUCF-sektorilla. Tämä olisi otettava huomioon myös, kun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2006 ohjeita päivitetään vuonna 2019.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n suuntaviivoissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan.
(8)  Jotta päästöille ja poistumille voitaisiin määritellä täsmälliset tilit vuoden 2006 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kansallisten kasvihuonekaasumäärien laskemista koskevien ohjeiden, jäljempänä ’IPCC:n ohjeet’, mukaisesti, olisi käytettävä vuosittain asetuksen (EU) N:o 525/2013 mukaisesti ilmoitettuja arvoja, jotka koskevat maankäyttöluokkia ja maankäyttöluokkien käyttötavan muuttamista; näin YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisessa raportoinnissa käytettävät lähestymistavat yhdenmukaistuvat. Maata, jonka käyttötapa muutetaan toiseen maankäyttöluokkaan, olisi pidettävä IPCC:n ohjeissa vahvistetun 20 vuoden oletusarvon ajan maana, joka on siirtymässä kyseiseen luokkaan. Koska unioni on ilmastoasioissa edelläkävijä, jäsenvaltiot voisivat IPCC:n ohjeiden mukaisesti poiketa tästä oletusarvosta vain metsitetyn maan osalta ja vain tarkoin rajatuissa tilanteissa. Poikkeamisen salliminen perustuu jäsenvaltioiden erilaisiin luonnonolosuhteisiin ja ekologisiin olosuhteisiin, joiden vuoksi myös niiden metsämaiden ominaispiirteet ovat erilaisia.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten jättämiseksi tilinpidon ulkopuolelle. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä tarkastusmenettelystä avoimuuden varmistamiseksi ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.
(9)  Metsämaasta peräisin olevat päästöt ja poistumat riippuvat erilaisista luonnonolosuhteista, ikärakenteesta sekä aiemmin käytetyistä ja nykyisistä hoitokäytännöistä, joissa on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Perusvuoden käyttö ei tee mahdolliseksi tuoda esiin näitä tekijöitä eikä niistä johtuvia syklisiä vaikutuksia päästöihin ja poistumiin tai niiden vuosittaista vaihtelua. Päästöjä ja poistumia koskevissa tilinpitosäännöissä olisi sen sijaan edellytettävä vertailutasojen käyttöä luonnon ja maakohtaisista ominaispiirteistä johtuvien vaikutusten huomioimiseksi, kuten Kroatian tapauksessa, jossa metsiä ei pystytty hoitamaan maan alueen miehityksestä, Kroatian itsenäisyyssodasta sekä sodanaikaisista ja sodan jälkeisistä olosuhteista johtuen. Asiaa koskevissa tilinpitosäännöissä olisi myös pyrittävä johdonmukaisuuteen, ja niissä olisi velvoitettava noudattamaan Forest Europe -prosessissa (Euroopan metsien suojelua käsittelevä ministerikonferenssi) kehitettyjä kestävän metsänhoidon periaatteita. Koska YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa ei ole kansainvälistä tarkistusmenettelyä, olisi säädettävä jäsenvaltioissa sovellettavasta avoimesta menettelystä tarkastettavuuden ja tämän ryhmän tilinpidon laadun parantamiseksi.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  LULUCF-sektorin puutuotteiden päästöillä voidaan kompensoida päästökauppajärjestelmän ja taakanjaon piiriin kuuluvia päästöjä, ja tällä asetuksella voidaan korostaa asiaa ja huolehtia siitä.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Jos komissio päättää pyytää metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamiseksi avukseen asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti, sen olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja valittava riittävä määrä asiantuntijoita jäsenvaltioista.
(10)  Metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamista varten olisi asetettava asiantuntijoista koostuva tarkistusryhmä komission päätöksen (C(2016)3301) mukaisesti. Asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän olisi perustettava työnsä UNFCCC:n puitteissa toteutettavien asiantuntijatarkastusten hyviin käytäntöihin ja kokemuksiin, muun muassa kansallisten asiantuntijoiden osallistumisen ja suositusten osalta, ja jäsenvaltioista olisi valittava riittävä määrä asiantuntijoita. Asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän olisi kuultava neuvoston päätöksellä 89/367/ETY perustettua pysyvää metsäkomiteaa sekä sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa metsätalouden kansallisten tilinpitosuunnitelmien tarkistamisesta.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.
(12)  Puutuotteiden lisääntynyt kestävä käyttö voi vähentää päästöjä huomattavasti, koska puutuotteilla korvataan muita materiaaleja (muiden alojen energia- ja hiilidioksidi-intensiteetin osalta esimerkiksi sementin tuotanto vastaa noin kahdeksaa prosenttia maailmanlaajuisista hiilidioksidipäästöistä) ja tehostaa kasvihuonekaasujen poistumia ilmakehästä. Tilinpitosäännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot ilmoittavat tileissä tarkasti muutokset puutuotteiden määrässä sinä ajankohtana, jona ne tapahtuvat, tehdäkseen näkyväksi ja kannustaakseen sellaisten puutuotteiden tehokasta käyttöä, joilla on pitkä elinkaari, sen sijaan, että kannustettaisiin puutuotteiden käyttöä energianlähteenä. Edistääkseen edelleen myönteisiä korvaavia vaikutuksia ja ottaakseen ne lukuun komission olisi delegoidulla säädöksellä sisällytettävä puutuotteita koskeviin laskelmiin enemmän tuotteita. Komission olisi annettava ohjeita menettelyllisistä kysymyksistä, jotka liittyvät puutuotteiden tilinpitoon.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.
(13)  Luonnontuhot, kuten maastopalot, hyönteis- ja tautituhot, äärimmäiset sääilmiöt ja geologiset häiriöt, jotka eivät ole jäsenvaltion hallittavissa ja joihin jäsenvaltio ei voi ratkaisevasti vaikuttaa, voivat LULUCF-sektorilla johtaa tilapäisiin kasvihuonekaasupäästöihin tai aiheuttaa sen, että aiemmat poistumat häviävät. Koska poistumien häviäminen voi olla seurausta myös hoitopäätöksistä, kuten puunkorjuuta tai -istutusta koskevista päätöksistä, tässä asetuksessa olisi varmistettava, että ihmisen toiminnasta johtuvat poistumien häviämiset otetaan aina tarkoin huomioon LULUCF-tileissä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava investoimaan ennaltaehkäiseviin toimiin, kuten kestäviin hoitokäytäntöihin, jotta voidaan vähentää luonnontuhoihin liittyviä riskejä ja välttää metsien hiilinieluun kohdistuvat kielteiset vaikutukset. Tässä asetuksessa olisi lisäksi annettava jäsenvaltioille rajallinen mahdollisuus jättää LULUCF-tiliensä ulkopuolelle sellaisista häiriöistä aiheutuvat päästöt, joihin ne eivät voi vaikuttaa. Tapa, jolla jäsenvaltiot soveltavat kyseisiä säännöksiä, ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että päästöt kirjataan aiheettomasti liian pieniksi.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet ottaen huomioon voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla.
(14)  Jäsenvaltioiden olisi kansalliset tarpeet huomioon ottaen voitava valita asianmukaiset kansalliset politiikat, joilla ne toteuttavat LULUCF-sektoria koskevat velvoitteensa, mukaan lukien mahdollisuus kompensoida yhden maaluokan päästöt toisen maaluokan poistumilla. Niiden olisi myös voitava kumuloida vuosien 2021–2030 nettopoistumat. Jäsenvaltioiden välisen kaupan olisi edelleen oltava lisävaihtoehto vaatimustenmukaisuuden noudattamisen parantamiseksi. Kioton pöytäkirjan toisen velvoitekauden käytännön mukaisesti olisi oltava mahdollista, että jäsenvaltio käyttää tästä asetuksesta sille johtuvien velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi sellaista tavoitteen ylitystä, jonka se on tehnyt sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [] nojalla alentamatta unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden yleistä tavoitetasoa. Jotta jäsenvaltiot voivat varmistaa, että ne noudattavat sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 annetun asetuksen (EU) [2017/... ] mukaisia sitoumuksiaan, niiden olisi voitava käyttää enintään 280 miljoonan tonnin edestä kokonaisnettopoistumia, jotka ovat peräisin yhteenlasketuista tilinpitoluokista, jotka koskevat maata, jolta metsä on hävitetty, metsitettyä maata, hoidettua viljelymaata, hoidettuja niittyjä, soveltuvin osin hoidettuja kosteikkoja ja, jollei asetuksen (EU) [2017/... ] 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytystä delegoidusta säädöksestä muuta johdu, hoidettua metsämaata.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon energiaunionin yhdennettyyn hallintoon tehtävät muutokset, joita koskeva ehdotus on komission työohjelman mukaan odotettavissa vuoden 2016 loppuun mennessä.
(15)  Jotta kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sekä muiden tietojen, jotka ovat tarpeen jäsenvaltioiden velvoitteiden noudattamisen arvioimiseksi, raportointi ja todentaminen olisi tehokasta, avointa ja kustannustehokasta, tällä asetuksella olisi sisällytettävä asetukseen (EU) N:o 525/2013 raportointivaatimukset, ja kyseiset raportit olisi otettava huomioon tämän asetuksen mukaisissa vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 525/2013 olisi muutettava. Kyseisiä säännöksiä voidaan myöhemmin täsmentää, jotta voidaan ottaa huomioon komission 30 päivänä marraskuuta 2016 esittämään, energiaunionin hallintoa koskevaan asetusehdotukseen mahdollisesti tehtävät muutokset.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)   Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat UNFCCC:n nojalla velvolliset laatimaan, saattamaan säännöllisesti ajan tasalle, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille tiedoksi kansalliset inventaariot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista käyttäen osapuolten konferenssissa sovittuja vertailukelpoisia menetelmiä. Kasvihuonekaasuinventaariot ovat keskeisessä asemassa seurattaessa hiilestä irtautumista koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa ja arvioitaessa ilmastolainsäädännön noudattamista. Jäsenvaltioiden velvollisuus laatia ja hallinnoida kansallisia inventaarioita sisältyy komission ehdotukseen asetukseksi energiaunionin hallinnosta.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö on olisi luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) ja Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.
(17)  Tietojen keruun ja menetelmien parantamisen helpottamiseksi maankäyttö olisi nimenomaisesti luetteloitava ja ilmoitettava käyttämällä kunkin maa-alan osalta kansallisia ja EU:n tiedonkeruujärjestelmiä vastaavaa maantieteellistä jäljittämistä. Tietojen keruussa on hyödynnettävä nykyisiä unionin ja jäsenvaltioiden ohjelmia ja kartoituksia parhaalla mahdollisella tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus), Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus ja erityisesti Sentinel-2-satelliitti sekä eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät Galileo ja EGNOS, joita voidaan käyttää apuna maankäytön kartoituksessa. Tietojen hallinnoinnin – mukaan lukien raportointia, uudelleenkäyttöä ja levittämistä koskevan jakamisen – raportointi olisi oltava Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY mukaista.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmiä ja tiedonantoa koskevien vaatimusten tarkistamista. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen [] ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(18)  Jotta voitaisiin säätää tämän asetuksen mukaisten tapahtumien asianmukaisesta tilinpidosta, mukaan lukien joustomahdollisuuksien käyttö ja jäljitettävyysvaatimusten noudattaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat määritelmien, arvojen, kasvihuonekaasujen ja hiilivarastojen luettelojen teknistä mukauttamista, viitetasojen päivittämistä, tapahtumien tilinpitoa sekä menetelmän tarkistamista uusimpien hyväksyttyjen IPCC:n ohjeiden, mukaan lukien IPCC:n vuonna 2013 hyväksymät kosteikkoja koskevat täydentävät ohjeet kasvihuonekaasuinventaarioita varten, ja UNFCCC:n ohjeiden perusteella ja tiedonantoa koskevia vaatimuksia. Kyseisissä toimenpiteissä on otettava huomioon unionin rekisterin perustamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 389/2013 säännökset. Tarvittavat säännökset olisi koottava yhteen säädökseen, jossa yhdistyvät direktiivin 2003/87/EY, asetuksen (EU) N:o 525/2013, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasujen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten annetun asetuksen (EU) .../… ja tämän asetuksen mukaiset tilinpitosäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.
(19)  Komission olisi julkaistava kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonanto, jossa arvioidaan, ovatko unionin ilmasto- ja energia-alan säädökset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista. Tätä asetusta olisi sen yleisen toiminnan arvioimiseksi tarkasteltava uudelleen vuonna 2024 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Uudelleentarkastelussa voidaan myös ottaa huomioon Pariisin sopimuksen maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Tässä asetuksessa ei säädetä yksityisten osapuolten, kuten maanviljelijöiden tai metsänomistajien, tilinpito- tai raportointivelvollisuuksista.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 b kohta (uusi)
Tämä asetus auttaa osaltaan unionia saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  hoidettu kosteikko vuodesta 2026 alkaen: maa, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, ja maa, joka on ilmoitettu asutusalueesta tai muusta maasta muutetuksi kosteikoksi, ja kosteikko, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltio voi päättää sisällyttää 4 artiklan mukaisen velvoitteensa soveltamisalaan hoidetun kosteikon, joka määritellään maaksi, joka on ilmoitettu kosteikkona pysyväksi kosteikoksi, maaksi, joka on muutettu asutusalueesta tai muusta maasta kosteikoksi ja kosteikoksi, joka on muutettu asutusalueeksi tai muuksi maaksi. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sen on pidettävä hoidettujen kosteikkojen päästöistä ja poistumista tiliä tämän asetuksen mukaisesti.
2.  Jäsenvaltio voi vuosina 2021–2025 päättää sisällyttää 4 artiklan mukaisen velvoitteensa soveltamisalaan hoidetun kosteikon. Jos jäsenvaltio valitsee tämän vaihtoehdon, sen on pidettävä hoidettujen kosteikkojen päästöistä ja poistumista tiliä tämän asetuksen mukaisesti.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  ’metsäalan vertailutasolla’ arviota hoidetusta metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella vuosina 2021–2025 ja 2026–2030;
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 a kohta (uusi)
Vuoden 2030 jälkeen jäsenvaltioiden on pyrittävä lisäämään poistumiaan niin, että ne ylittävät niiden päästöt. Komissio ehdottaa vuoden 2030 jälkeisille tavoitteille kehystä, joka sisältää mainitut lisätyt poistumat ja vastaa unionin pitkän aikavälin ilmastotavoitteita ja Pariisin sopimuksen sitoumuksia.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).
1.  Kunkin jäsenvaltion on laadittava ja ylläpidettävä tilit, joista ilmenevät tarkoin päästöt ja poistumat, jotka aiheutuvat 2 artiklan tarkoitetuista maankäyttöön liittyvistä tilinpitoluokista niiden raportointiohjeiden mukaisesti, joita UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elimet ovat hyväksyneet vuosiksi 2021–2030. Jäsenvaltioiden on varmistettava tiliensä ja muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen tarkkuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja avoimuus. Jäsenvaltioiden on merkittävä päästöt positiivisella merkillä (+) ja poistumat miinusmerkillä (−).
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa ja puutuotteita.
4.  Jäsenvaltion on sisällytettävä tilinpitoonsa kunkin maankäyttöön liittyvän tilinpitoluokan osalta liitteessä I olevassa B jaksossa lueteltujen hiilivarastojen hiilivarannon muutokset. Jäsenvaltio voi jättää sisällyttämättä tilinpitoonsa hiilivarastojen hiilivarannon muutokset, jos hiilivarasto ei ole lähde, lukuun ottamatta hoidetun metsämaan maanpäällistä biomassaa, kuollutta puuainesta (maanpäällistä ja maahan hautautunutta lahopuuta) ja puutuotteita.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä.
2.  Jäsenvaltio voi poiketen 5 artiklan 3 kohdassa säädetystä oletusarvon soveltamista koskevasta vaatimuksesta siirtää viljelymaan, niityn, kosteikon, asutusalueen ja muun maan luokasta, johon tällainen metsämaaksi muutettu maa kuuluu, metsämaan, joka pysyy metsämaana, luokkaan, 30 vuoden kuluttua muuttamispäivästä, jos se on IPCC:n ohjeiden nojalla perusteltua.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Metsittämistoimia, jotka toteutetaan vuosina 2017–2030 ja jotka koskevat kosteikkoja, myös turvemaata, Natura 2000 -verkostoa ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä, erityisesti luontaisia ja puoliluontaisia niittyjä, erityyppisiä soita ja muita kosteikkoja, myös turvemaata, ei sovellettavien brutto-netto-tilinpitosääntöjen mukaisesti sisällytetä jäsenvaltion kansalliseen tilinpitoon. Kyseiset alueet sisällytetään tilinpitoon soveltuvin osin vain poistumina tai päästöinä metsitetyn maan luokassa sen jälkeen, kun se on siirretty hoidetun metsämaan luokkaan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, sen on ilmoitettava valinnastaan komissiolle vuosien 2021–2025 osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 ja vuosien 2026–2030 osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.
3.  Jos jäsenvaltio päättää sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot vuosina 2021–2025, sen on ilmoitettava valinnastaan komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.
4.  Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä vuosien 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet sisällyttää 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa hoidetut kosteikot vuosina 2021–2025, on pidettävä tiliä hoidetuista kosteikoista aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä vuosien 2021–2025 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion hoidetuista kosteikoista peruskaudella 2005–2007 aiheutuneet keskimääräiset vuosipäästöt ja -poistumat viidellä.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet olla sisällyttämättä hoidettuja kosteikkoja 2 artiklan mukaiseen sitoumukseensa, on siitä huolimatta vuosina 2021–2025 raportoitava hoidetuista kosteikoista aiheutuvat päästöt ja poistumat komissiolle.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetuista hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsämaan vertailutaso viidellä. Metsämaan vertailutaso on arvio metsämaasta aiheutuvista keskimääräisistä vuotuisista nettopäästöistä tai -poistumista jäsenvaltion alueella kausilla 2021–2025 ja 2026–2030.
1.  Jäsenvaltioiden on pidettävä tiliä hoidetusta metsämaasta aiheutuvista päästöistä ja poistumista, ja ne on laskettava vähentämällä ajanjaksojen 2021–2025 ja 2026–2030 päästöistä ja poistumista arvo, joka saadaan kertomalla jäsenvaltion metsäalan vertailutaso viidellä.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on suhteessa jäsenvaltion metsäalan vertailutasoon negatiivinen, jäsenvaltion on sisällytettävä hoidettua metsämaata koskeviin tileihinsä kokonaisnettopoistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä, viidellä kerrottuna.
2.  Jos 1 kohdassa tarkoitetun laskelman tulos on suhteessa jäsenvaltion metsäalan vertailujaksoon negatiivinen, jäsenvaltion on sisällytettävä hoidettua metsämaata koskeviin tileihinsä kokonaisnettopoistumat, jotka vastaavat enintään 3,5:tä prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai ‑kauden päästöistä, viidellä kerrottuna. Jäsenvaltiot voivat ottaa kyseisen hoidetun metsämaan tilien 3,5 prosentin nettopoistumaluvun lisäksi huomioon puulevyistä, sahatavarasta ja lahopuusta aiheutuvien nettopoistumien määrän tämän kohdan toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa säädetyin edellytyksin.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Tämän asetuksen 9 artiklan b alakohdassa tarkoitetuista puulevyistä ja kyseisen artiklan c alakohdassa tarkoitetusta sahatavarasta peräisin olevista nettopoistumista voidaan pitää tiliä erikseen niin, että niitä ei sisällytetä hoidetun metsämaan tilien nettopoistumalukuun vaan ne otetaan huomioon sen lisäksi enintään 3 prosentin osuuteen jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai ‑kauden päästöistä viidellä kerrottuna.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Lahopuun muodostaman hiilivarastoluokan nettopoistumista voidaan pitää tiliä erikseen niin, että niitä ei sisällytetä hoidetun metsämaan tilien nettopoistumalukuun vaan ne otetaan huomioon sen lisäksi enintään 3 prosentin osuuteen jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai ‑kauden päästöistä viidellä kerrottuna.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta – 1 c alakohta (uusi)
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu 3,5 prosentin kokonaisnettopoistumaluku sekä puulevyistä, sahatavarasta ja lahopuusta peräisin olevat hoidetun metsämaan tilien nettopoistumat eivät yhdessä saa ylittää 7:ää prosenttia jäsenvaltion liitteessä III määritetyn perusvuoden tai -kauden päästöistä viidellä kerrottuna.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin ja intensiivisyyteen, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 1990–2009 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.
Kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa on oltava kaikki liitteessä IV olevassa B jaksossa luetellut tiedot, ja sen on sisällettävä metsäalan uusi vertailutaso, joka perustuu nykyisiin metsänhoidon käytäntöihin parhaan saatavilla olevan tiedon mukaisesti, sellaisina kuin ne on raportoitu vuosina 2000–2012 kansallisten metsien metsätyyppiä ja ikäluokkaa kohden, ilmaistuna tonneina hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.
Jos jäsenvaltio lisää metsänkorjuuta noudattaen kestävän metsänhoidon käytäntöjä ja kansallisia toimintapolitiikkoja, jotka on annettu ennen metsäalan vertailutason vahvistamispäivää, seuraavien edellytysten on täytyttävä:
a)  hoidettu metsämaa on edelleen kasvihuonekaasujen nielu; ja
b)  pitkän aikavälin päästövähennysstrategiassa esitetään keinot ylläpitää tai lisätä kasvihuonekaasujen nieluja ja varantoja vuoteen 2050 mennessä niin, että voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen 4 artiklan 1 kohdassa määritetty tavoite, jonka mukaan ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien välillä on tasapaino kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla.
Komissio voi myöntää poikkeuksen peruskaudesta 2000–2012 jäsenvaltion toimitettua perustellun pyynnön, jossa osoitetaan, että poikkeus on ehdottoman välttämätön syistä, jotka liittyvät tietojen saatavuuteen, kuten metsäinventaarioiden ajoitukseen.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Toisesta alakohdasta poiketen Kroatian metsäalan vertailutaso voidaan laskea siten, että otetaan huomioon maan tiettyjen alueiden miehitys vuosina 1991–1998 sekä sodan ja sen jälkiseurausten vaikutukset metsänhoitokäytäntöihin Kroatian alueella mutta jätetään pois laskuista politiikkatoimien vaikutus metsänielujen kehittämiseen.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, ja on järjestettävä julkinen kuuleminen.
Kansallinen metsätalouden tilinpitosuunnitelma on julkistettava, myös verkossa, ja siitä on järjestettävä julkinen kuuleminen.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi.
4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava, että menetelmät ja tiedot, joita käytetään metsäalan uuden vertailutason määrittämiseksi kansallisessa metsätalouden tilinpitosuunnitelmassa, ovat johdonmukaiset hoidettua metsämaata koskevassa raportoinnissa käytettävien menetelmien ja tietojen kanssa. Tässä yhteydessä on käytettävä uusimpia varmennettuja tietoja maankäytöstä ja metsäolosuhteista. Jäsenvaltion on viimeistään kauden 2021–2025 tai kauden 2026–2030 lopussa annettava komissiolle tiedoksi tekninen korjaus, joka on mahdollisesti tehty vertailutasoon johdonmukaisuuden varmistamiseksi, sekä raportoitava vertailutason määrittämisajankohtana voimassa olleen kestävän metsänhoidon politiikan tuottamista myönteisistä vaikutuksista.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 5 kohta
5.  Komissio tarkastelee kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea ehdotetut uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen siinä määrin kuin se on tarpeen 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
5.  Asiantuntijoista koostuva tarkistusryhmä, joka on perustettu komission päätöksen (C(2016)3301) nojalla ja johon kuuluu komission ja jäsenvaltioiden edustajia, tarkastelee pysyvää metsäkomiteaa sekä metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevää kansalaisvuoropuheluryhmää kuullen kansallisia metsätalouden tilinpitosuunnitelmia ja teknisiä korjauksia sekä arvioi, missä määrin jäsenvaltioiden asettamat uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot on määritetty tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen periaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. Komissio voi laskea uudet tai korjatut metsäalan vertailutasot uudelleen vain, jos tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 5 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita ja vaatimuksia ei ole noudatettu. Komissio laatii yhteenvetokertomuksen ja asettaa sen julkisesti saataville.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 5 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joita on pyydetty ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tarkastelua ja arviointia varten.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 6 kohta
6.  Komissio hyväksyy 5 kohdan nojalla tehdyn tarkastelun seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella. Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 kunnes delegoitu säädös tulee voimaan.
6.  Komissio hyväksyy asiantuntijoista koostuvan tarkistusryhmän 5 kohdan nojalla tekemän tarkastelun ja arvioinnin seurauksena delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi jäsenvaltion metsäalan vertailutason päivittämiseksi kansallisten metsätalouden tilinpitosuunnitelmien tai tiedoksiannettujen teknisten korjausten perusteella sekä tarkastelun yhteydessä tehtyjen uudelleenlaskentojen perusteella.
Jäsenvaltion liitteessä II esitettyjä metsäalan vertailutasoja sovelletaan kauteen 2021–2025 ja/tai 2026–2030 kunnes delegoidut säädökset tulevat voimaan.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 a kohta (uusi)
Komissio antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta sisällyttämällä puutuotteiden luokkiin lisää hiiltä sitovia tuotteita IPCC:n ohjeiden pohjalta ja ympäristötavoitteista tinkimättä sekä päivittämällä liitteessä V määritettyjä puoliintumisajan oletusarvoja niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi kausien 2021–2025 ja 2026–2030 lopussa jättää metsitetyn maan ja hoidetun metsämaan tilien ulkopuolelle luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät luonnontuhojen jaksolla 2001–2020 aiheuttamat keskimääräiset päästöt, lukuun ottamatta tämän artiklan ja liitteen VI mukaisesti laskettuja tilastollisesti poikkeavia arvoja, jäljempänä ’taustataso’.
1.  Jäsenvaltio voi kausien 2021–2025 ja 2026–2030 lopussa jättää hoidetun metsämaan tilien ulkopuolelle luonnontuhoista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt, jotka ylittävät luonnontuhojen jaksolla 2001–2020 aiheuttamat keskimääräiset päästöt, lukuun ottamatta tämän artiklan ja liitteen VI mukaisesti laskettuja tilastollisesti poikkeavia arvoja, jäljempänä ’taustataso’.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Tämän artiklan mukaisen joustomekanismin vaikutusten arviointi on sisällytettävä 15 artiklassa tarkoitettuun kertomukseen.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
12 aartikla (uusi)
12 a  artikla
Komissio raportoi vuosina 2027 ja 2032 unionin hoidetusta metsämaasta aiheutuvien päästöjen ja poistumien kumulatiivisesta taseesta verrattuna keskimääräisiin päästöihin ja poistumiin vuosina 1990–2009. Jos kumulatiivinen tase on negatiivinen, komissio tekee ehdotuksen vastaavan määrän kompensoimiseksi ja poistamiseksi jäsenvaltioiden päästöoikeuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...1 a mukaisesti.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu ..., sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL ..., ..., s. ...).
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 3, 5, 8, 9, 10 ja 13 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – -1 kohta (uusi)
Komissio julkaisee kuuden kuukauden kuluessa UNFCCC:n mukaisesti vuonna 2018 käytävästä taustoittavasta vuoropuhelusta tiedonannon, jossa arvioidaan, ovatko unionin ilmasto- ja energia-alan säädökset Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita, sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.
Komissio antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2024 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen toiminnasta, siitä, miten asetus edistää EU:n tavoitetta kasvihuonekaasujen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja siitä, miten asetus edistää Pariisin sopimuksen tavoitteita. Kertomuksiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0262/2017).


Kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäinen kaava ***I
PDF 234kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta (COM(2016)0434 – C8-0247/2016 – 2016/0198(COD))
P8_TA(2017)0340A8-0065/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0434),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0247/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0065/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa toisella taikka muuttaa tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. syyskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1030/2002 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/1954.)


Muuntogeeninen soija DAS-68416-4
PDF 281kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D051451 – 2017/2780(RSP))
P8_TA(2017)0341B8-0498/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä DAS-68416-4 -soijaa sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D051451),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan(1),

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 12. kesäkuuta 2017 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 26. tammikuuta 2017 hyväksymän lausunnon, joka julkaistiin 16. maaliskuuta 2017(3),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 esitetyn ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, (COD)2017/0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 25. tammikuuta 2011 Dow AgroSciences Europe toimitti Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä DAS-68416-4 -soijaa sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; toteaa, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen DAS-68416-4 -soijan saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun soijan tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että 26. tammikuuta 2017 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 16. maaliskuuta 2017(5);

C.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 määrätään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja että komission on päätöstään laatiessaan otettava huomioon mahdolliset yhteisön lainsäädännön asiaa koskevat säännökset ja muut tarkasteltavana olevan asian kannalta perustellut tekijät;

D.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät lukuisia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(6); ottaa huomioon, että huolestuttavimmissa arvioinneissa todettiin esimerkiksi, etteivät nykyinen käyttö ja esitetyt riskinarviointitiedot anna riittävästi tietoa, jonka perusteella voitaisiin yksiselitteisesti sulkea pois se mahdollisuus, että ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuu haitallisia vaikutuksia [...], että hakijan tähän mennessä toimittamat tiedot eivät ole riittäviä hakemuksen arvioinnin saattamiseksi päätökseen ja että suppeat tutkimukset tekevät täydellisen riskinarvioinnin laatimisen vaikeaksi;

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot ovat arvostelleet muun muassa seuraavia seikkoja: muuntogeenisen soijan vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen koskevien tutkimusten puuttumista, mikä estää ympäristöriskien arvioinnin loppuunsaattamisen, vertailevassa arvioinnissa käytettyjen paikkojen valintaa ja sijaintia, sitä, ettei toksikologista riskinarviointia voida saattaa loppuun, koska asianmukainen DAS-68416-4 -soijan kasvimateriaalia koskeva toksisuustesti puuttuu, sellaisia täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita koskevien tietojen puuttumista, joita voidaan käyttää muuntogeenisiin viljelykasveihin ja niiden metaboliitteihin, sitä, että ravitsemuksellinen arviointi perustuu teollisuuden itse tekemään tutkimukseen, jonka pohjalta ei voida tehdä tieteellisiä johtopäätöksiä, sekä sitä, ettei hakijan ehdotus ympäristönseurantasuunnitelmaksi täytä tavoitteita, jotka on määritelty geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön 12. maaliskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(7) liitteessä VII;

F.  ottaa huomioon, että DAS-68416-4 -soija ilmentää AAD-12 (aryloxyalkanoate dioxygenase-12) -proteiinia, jonka ansiosta se kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettäviä 2,4-dikloorifenoksietikkahappoa (2,4-D) ja muita asianomaisia fenoksiherbisidejä; ottaa huomioon, että se ilmaisee myös fosfinotrisiiniasetyylitransferaasi (PAT) -proteiinia, jonka ansiosta se kestää glufosinaattiammoniumiin pohjautuvia rikkakasvien torjunta-aineita;

G.  ottaa huomioon, että riippumattomissa tutkimuksissa on tuotu esiin huoli 2,4-D:n tehoaineen aiheuttamista sikiön kehitykseen, synnynnäisiin epämuodostumiin ja hormonitoiminnan häiriöihin liittyvistä riskeistä(8); ottaa huomioon, että vaikka 2,4-D:n tehoaineen hyväksyntä uusittiin vuonna 2015, hakija ei ole vielä toimittanut tietoja mahdollisista vaikutuksista hormonitoimintaan(9);

H.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(10) säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(11);

I.  ottaa huomioon, että useat asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa 2,4-D:n hajoamistuotteesta 2,4-dikloorifenolista, jota saattaa esiintyä maahantuodussa DAS-68416-4 -soijassa; toteaa, että 2,4-dikloorifenoli on tunnettu hormonitoimintaa häiritsevä, lisääntymiselle vaarallinen aine;

J.  toteaa, että koska 2,4-dikloorifenoli on erittäin liukoinen rasvoihin ja öljyihin, sen oletetaan kertyvän soijaöljyyn soijapapuja jalostettaessa; ottaa huomioon, että tärkein ihmisten käyttämä soijatuote on soijaöljy, jota sisältyy monien muiden tuotteiden ohella muun muassa joihinkin äidinmaidonkorvikkeisiin(12);

K.  toteaa, että 2,4-dikloorifenolin määrä tuotteessa voi olla suurempi kuin 2,4-D -jäämän määrä; toteaa, että unionissa ei ole säädetty enimmäisjäämäpitoisuutta (MRL) 2,4‑dikloorifenolille;

L.  toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien tuore raportti osoittaa, että torjunta-aineet ovat vastuussa arviolta 200 000 vuosittaisesta akuutin myrkytyksen aiheuttamasta kuolemantapauksesta, joista 99 % tapahtuu kehitysmaissa; ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG:t), joihin on sisällytetty sitoumus vähentää huomattavasti vaarallisista kemikaaleista aiheutuvia kuolemia ja sairauksia sekä ilman, veden ja maaperän saastumista ja pilaantumista vuoteen 2030 mennessä (SDG 3, tavoite 3.9) ja tämän yhtenä indikaattorina on tahattomasta myrkytyksestä aiheutuva kuolleisuus(13); toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että tällaisia torjunta-aineita käytetään enemmän kuin jos viljeltäisiin tavanomaisia viljelykasveja(14);

M.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen, jossa pyritään minimoimaan ristiriidat ja varmistamaan synergiat EU:n eri politiikkojen välillä, muun muassa kaupan, ympäristön ja maatalouden alalla(15), jotta kehitysmaat hyötyisivät ja kehitysyhteistyötä tehostettaisiin(16);

N.  toteaa, että DAS-68416-4 -soijan unioniin tuonnin salliminen johtaa epäilemättä sen viljelyn lisääntymiseen kolmansissa maissa, muun muassa kehitysmaissa, ja vastaavasti 2,4-D -torjunta-aineiden ja glufosinaattia sisältävien torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen;

O.  ottaa huomioon, että useita valikoivia torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat tukeutuneet suuressa määrin muuntogeenisiin viljelykasveihin;

P.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 12. kesäkuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 15 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain 11 jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 36,57:ää prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kaksi jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

Q.  katsoo, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen sen on hyväksyttävä lupapäätökset ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus tämän prosessin kokonaisuudessa, on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa; toteaa, että myös puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(17);

R.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(18) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

S.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi mahdollisuuksien mukaan toimittava siten, että se pyrkii välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti syntyvästä täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta enemmistön kannasta, erityisesti arkaluonteisissa, esimerkiksi kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisenä tavoitteena on asetuksessa (EY) N:o 178/2002(19) vahvistettujen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda edellytykset ihmisten hengen ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoiselle suojelulle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen yhteydessä, samalla kun varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että otetaan huomioon nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja ilman täydellisen arvioinnin tekemistä täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja, jotka on tehty vastustuskykyisiksi rikkakasvien torjunta-aineyhdistelmälle, kuten DAS-68416-4 -soija, ilman täydellisen arvioinnin tekemistä niistä kumulatiivisista vaikutuksista, joita aiheutuu täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmän ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota vaatimaan DAS-68416-4:n kaltaisiin usean muunnostapahtuman tapauksiin liittyvien terveysriskien huomattavasti yksityiskohtaisempaa testausta;

8.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin ja toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun ja niiden sekoituksiin, joita esiintyy elintarvike- ja rehuketjussa käytännön olosuhteissa;

9.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella tai tuoda sinne elintarvikkeena ja rehuna;

10.  kehottaa komissiota täyttämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklasta johtuvan kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan velvollisuutensa;

11.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4719
(4)päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110);– päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0456);– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0040);– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0039);– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0038);– päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271);– päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272);– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388);– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389);– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386);– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387);– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390);– päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123);– päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215);– päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).
(5)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4719
(6)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2011-00052
(7)EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1.
(8)http://www.pan-europe.info/sites/pan-europe.info/files/public/resources/reports/pane-2014-risks-of-herbicide-2-4-d.pdf
(9)Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2033, annettu 13. marraskuuta 2015, tehoaineen 2,4-D hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 298, 14.11.2015, s. 8).
(10)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(11)http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32015R0404&from=FI
(12)Jäsenvaltioiden kuulemisasiakirja, s. 31–32. http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2011-00052.
(13)https://sustainabledevelopment.un.org/sdg3
(14)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(15)Komission 12. huhtikuuta 2005 annettu tiedonanto aiheesta ”Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus – Kehityksen vauhdittaminen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi” (COM(2005)0134).
(16)https://ec.europa.eu/europeaid/policies/policy-coherence-development_en
(17)Ks. esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuoro, joka sisältyy seuraavalle Euroopan komissiolle annettuihin poliittisiin suuntaviivoihin (Strasbourgissa 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa koskeva puhe vuonna 2016 (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(18)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0379.
(19)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonti Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen
PDF 261kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 luonnoksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/6 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rehusta ja elintarvikkeista, joihin sovelletaan Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen asetettuja erityisiä edellytyksiä (D051561/01 – 2017/2837(RSP))
P8_TA(2017)0342B8-0502/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon luonnoksen komission täytäntöönpanoasetukseksi komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/6 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rehusta ja elintarvikkeista, joihin sovelletaan Japanista peräisin olevien tai Japanista lähetettyjen rehujen ja elintarvikkeiden tuonnille Fukushiman ydinvoimalassa tapahtuneen onnettomuuden jälkeen asetettuja erityisiä edellytyksiä (D051561/01),

–  ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(1)ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 11 ja 13 artiklan(2),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

Yleisiä huomioita

A.  ottaa huomioon, että täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/6 edellytetään tällä hetkellä, että monien Japanista peräisin olevien tai mistä tahansa Japanin osasta lähetettyjen elintarvikkeiden, mukaan lukien sienet, kala ja kalastustuotteet, riisi ja soijapavut, lähetysten mukana on oltava voimassa oleva Japanin viranomaisten antama todistus siitä, että tuotteet ovat Japanissa voimassa olevien saastumisen sallittujen enimmäistasojen mukaisia (5 artiklan 1 kohta ja (2)); ottaa huomioon, että luonnoksessa komission täytäntöönpanoasetukseksi, (jäljempänä ”ehdotusluonnos”) edellytettäisiin nyt ainoastaan, että rajoitettuun luetteloon kahdestatoista prefektuurista peräisin olevista elintarvikkeista ja rehusta, jotka on lueteltu liitteessä II, on liitettävä tällainen ilmoitus; ottaa huomioon, että ehdotusluonnoksessa myös poistetaan useita elintarvikkeiden ja rehujen luokkia liitteestä II;

B.  toteaa, että samoin ehdotusluonnoksen 10 artiklan nojalla virallisia tarkastuksia, erityisesti asiakirjatarkastuksia kaikille lähetyksille ja satunnaisia tunnistustarkastuksia ja fyysisiä tarkastuksia, mukaan luettuna laboratorioanalyysi cesium-134:n ja cesium-137:n varalta, vaadittaisiin nyt ainoastaan liitteessä II lueteltujen elintarvikkeiden ja rehujen osalta; ottaa huomioon, että ehdotusluonnoksessa säilytetään tuontitarkastusten määrä vähäisenä (johdanto-osan 12 kappale);

C.  ottaa huomioon, että kun täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/6 on muutettu komission ehdotuksen mukaisesti, siinä ei enää edellytetä, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle kolmen kuukauden välein kaikista analyysituloksista elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) kautta;

D.  toteaa, että ehdotusluonnoksessa säilytetään ennallaan voimassa olevan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/6 liite I, jossa vahvistetaan Japanin lainsäädännön mukaiset eri elintarvike- ja rehuluokkien suurimmat sallitut tasot(3); toteaa, ettei täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/6 tai ehdotusluonnoksessa sen muuttamiseksi edellytetä liitteessä I vahvistettujen elintarvikkeiden ja rehujen enimmäisrajojen noudattamisen todentamista Japanin viranomaisten toimittaman asiakirja-aineiston muodossa tai tarkastuksin ja näytteenotoin unionin rajoilla; katsoo, että näin ollen ei ole mitään takeita siitä, että nämä elintarvikkeet ja rehut täyttävät vaatimukset radioaktiivisen saastumisen sallittujen enimmäismäärien osalta;

E.  ottaa huomioon, että ehdotusluonnos perustuu Japanin viranomaisten vuosina 2014, 2015 ja 2016 (yli 132 000 esiintymistietoa radioaktiivisuudesta rehuissa ja muissa elintarvikkeissa kuin naudanlihassa ja yli 527 000 esiintymistietoa radioaktiivisuudesta naudanlihassa) toimittamiin esiintymistietoihin; ottaa huomioon, että vaikka ehdotusluonnoksen muutokset perustuvat edellä mainittujen tietojen yksityiskohtaiseen analysointiin, tekstissä ei esitetty tätä analyysiä eikä linkkiä raakatietoihin;

F.  ottaa huomioon, että tämän vuoksi on erittäin vaikea todentaa, ovatko ehdotetut toimenpiteet riittäviä suojaamaan unionin kansalaisten terveyttä;

G.  ottaa kuitenkin huomioon, että jopa ilman analyysiä, johon komissio on perustanut ehdotuksensa, on riittävästi perusteita uskoa, että tämä ehdotus saattaa lisätä altistusta radioaktiivisesti saastuneille elintarvikkeille ja siitä seuraavaa vaikutusta ihmisten terveyteen;

H.  ottaa huomioon, että Tokion sähkövoimayhtiön (Tepco) johtaja on virallisesti pyytänyt Japanin hallitukselta lupaa laskea Tyyneen valtamereen lähes miljoona tonnia erittäin radioaktiivista vettä, jota käytettiin jäähdyttämään ydinvoimalan vahingoittuneita reaktoreita; ottaa huomioon, että jos tälle annetaan lupa, sillä voi olla erittäin kielteisiä vaikutuksia Japanin rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta saatavien tuotteiden turvallisuustasoon;

Erityisiä kommentteja liitteeseen II

I.  ottaa huomioon, että kaikki tällä hetkellä liitteessä II luetellut Japanin prefektuurit (Fukushima, Miyagi, Akita, Yamagata, Nagano, Gunma, Ibaraki, Tochigi, Chiba, Iwate, Yamanashi, Shizuoka ja Niigata) altistuivat vuonna 2011 Fukushiman voimalassa tapahtuneesta ydinonnettomuudesta aiheutuneelle radioaktiiviselle laskeumalle;

J.  ottaa huomioon, että ehdotusluonnoksessa poistetaan perusteettomasti liitteestä II Fukushiman prefektuurista peräisin oleva riisi ja siitä johdetut tuotteet; toteaa tämän tarkoittavan, että jatkossa ei enää vaadita ottamaan näytteitä kyseisistä tuotteista ja analysoimaan niitä unioniin tuonnin yhteydessä, eikä Japanin viranomaisilla ole mitään velvoitetta todistaa, että radioaktiivisen saastumisen enimmäistasoja koskevia vaatimuksia on noudatettu; ottaa huomioon, että yhtä liitteestä II poistetuista riisistä johdetuista tuotteista käytetään imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetuissa ruoissa(4); ottaa huomioon, että minkäänlaista saastumisen tasoa ei voida hyväksyä asianomaisille ryhmille, kun otetaan huomioon niiden erityinen herkkyys säteilyaltistumiselle; ottaa huomioon, että EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen mukaisesti riisin vienti Japanista voisi kasvaa; ottaa huomioon, että evakuointimääräyksiä on hiljattain peruttu, joten on todennäköistä, että riisin viljelyä jatketaan saastuneilla pelloilla;

K.  katsoo, että vaikka ehdotusluonnoksen johdanto-osan 7 kappaleessa todetaan, että ainoastaan Fukushiman prefektuurista peräisin oleva riisi ja siitä johdetut tuotteet poistetaan liitteestä II, liitettä II muutetaan myös siten, että nyt sallitaan seitsemän Fukushiman vesillä pyydystetyn tai korjatun kalalajin (mukaan lukien Tyynenmeren ja Atlantin tonnikala ja makrilli) sekä äyriäis- ja nilviäislajin tuominen unioniin ilman tarkastuksia, näytteenottoa tai analyysiä;

L.  ottaa huomioon, että ehdotuksen mukaan seitsemän kalalajia (mukaan lukien Atlantin ja Tyynenmeren tonnikala ja makrilli), äyriäisiä (kuten keisarihummerit ja katkaravut) ja nilviäisiä (kuten venus- ja sinisimpukat) poistetaan liitteestä II kuuden muun prefektuurin, Miyagin, Iwaten, Gunman, Ibarakin, Chiban ja Tochigin osalta; toteaa, että tälle valvonnan vähentämiselle ei ole annettu mitään perustetta tai selitystä eikä ole mitenkään selitetty, miksi esimerkiksi kyseiset lajit katsotaan nyt riittävän turvallisiksi niiden tuomiseksi unioniin ilman valvontaa, mutta toisia taas ei;

M.  ottaa huomioon, että ehdotuksen mukaan liitteeseen II eivät enää kuulu tuotteet, jotka ovat peräisin Akitan prefektuurista (liite II kattaa tällä hetkellä viisi Akitasta tuotavaa tuotetta – sienet, Aralia, bambunversot, kuningassaniainen ja koshiabura (syötävä luonnonvarainen kasvi) ja kaikki niistä johdetut tuotteet); ottaa huomioon, että tälle valvonnan vähentämiselle ei ole annettu mitään perustetta tai selitystä;

N.  katsoo, että Yamagatasta peräisin olevat Aralia, bambu ja kuningassaniainen eivät enää kuulu liitteeseen II; ottaa huomioon, että tälle valvonnan vähentämiselle ei ole annettu mitään perustetta tai selitystä;

O.  ottaa huomioon, että viidestä prefektuurista, Iwatesta, Gunmasta, Ibarakista, Chibasta ja Tochigista peräisin olevat kuningassaniainen, sananjalka ja kotkansiipi veivät enää kuulu liitteeseen II; ottaa huomioon, että tälle valvonnan vähentämiselle ei ole annettu mitään perustetta tai selitystä;

P.  ottaa huomioon, että ainoa lisäys liitteeseen II ovat ”kalat ja kalastustuotteet” Naganon prefektuurista; ottaa huomioon, että tälle valvonnan tiukentamiselle ei ole annettu mitään perustetta; toteaa, että järjestelmälliset tarkastukset poistettiin tämän prefektuurin osalta joulukuussa 2011; ottaa huomioon, että maaliskuussa 2014 liitteeseen II lisättiin jälleen tiettyjä luonnonvaraisia syötäviä kasveja;

Erityisiä kommentteja liitteeseen I

Q.  toteaa, että ehdotusluonnoksessa säilytetään ennallaan voimassa olevan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/6 liite I, jossa vahvistetaan Japanin lainsäädännön mukaiset suurimmat sallitut tasot; toteaa, ettei täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/6 tai ehdotusluonnoksessa sen muuttamiseksi edellytetä liitteessä I vahvistettujen elintarvikkeiden ja rehujen enimmäisrajojen noudattamisen todentamista Japanin viranomaisten toimittaman asiakirja-aineiston muodossa tai tarkastuksin ja näytteenotoin unionin rajoilla; katsoo, ettei näin ollen ole mitään takeita siitä, etteivät radioaktiivisen saastumisen enimmäismäärät ylity näissä elintarvikkeissa ja rehuissa;

R.  ottaa huomioon, että Japanissa voimassa olevia ja näin ollen liitteessä I lueteltuja enimmäismääriä on 1. huhtikuuta 2012 jälkeen tarkistettu alaspäin; katsoo, että näitä enimmäismääriä olisi alennettava, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten vauvoille ja pikkulapsille tarkoitetun maidon ja elintarvikkeiden osalta;

S.  ottaa huomioon, että kuusi vuotta katastrofin jälkeen on erittäin kyseenalaista, pitäisikö unionin päästää elintarvikeketjuunsa (edes teoriassa – kun otetaan huomioon, että ei ole olemassa oikeudellista velvoitetta tarkastuksiin unionin rajoilla) tuotteita, joissa on seuraavat cesium-134:n ja cesium-137:n enimmäismäärät: 50 Bq/kg vauvoille ja pikkulapsille tarkoitetuissa elintarvikkeissa (kuten äidinmaidonkorvikkeet, vieroitusvalmisteet ja lastenruoat) sekä maidossa ja maitopohjaisissa juomissa, 10 Bq/kg kivennäisvesissä, vastaavissa juomissa sekä käymättömistä lehdistä haudutetussa teessä ja 100 Bq/kg kaikissa muissa elintarvikkeissa;

1.  katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanoasetukseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se on ristiriidassa asetuksessa (EY) N:o 178/2002 vahvistettujen yleisten periaatteiden kanssa, joiden tavoitteena on luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen suojelun korkealle tasolle;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanoasetukseksi ja toimittamaan komitealle uuden ehdotuksen viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä;

4.  kehottaa komissiota uutta ehdotusta laatiessaan muun muassa:

   varmistamaan, että kaikkiin Japanista unioniin tuotaviin elintarvikkeisiin ja rehuihin, mukaan lukien liitteessä I lueteltuihin luokkiin, sovelletaan tarkastuksia ja todentamista,
   tarkistamaan alaspäin liitteen I enimmäismääriä; ja
   ottamaan huomioon evakuointimääräysten äskettäisen perumisen asianomaisissa prefektuureissa ja varmistamaan, että siitä ei aiheudu kielteistä vaikutusta unioniin tuotavien elintarvikkeiden ja rehujen radioaktiivisen saastumisen tasoihin;

5.  kehottaa komissiota ennen uuden ehdotuksen laatimista ottamaan käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä, kuten asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklassa edellytetään, jotta varmistetaan mahdollisimman korkeatasoinen ihmisten terveyden suojelu;

6.  kehottaa komissiota asettamaan viipymättä julkisesti saataville, myös unionin Rapid Alert System for Food and Feed -järjestelmässä, analyysin, johon se perustaa ehdotusluonnoksensa, Japanin viranomaisten käyttöön ottaman valvontajärjestelmän yksityiskohdat sekä perustelut sen asiaankuuluvuudesta ja vaikuttavuudesta;

7.  kehottaa komissiota antamaan ajantasaisen kuvan säteilytilanteesta Japanissa vuoden 2011 jälkeen sekä kattavat yhteenvedot vuosittain 2011–2017 radioaktiivisten aineiden päästöistä ilmakehään ja Tyyneen valtamereen Fukushiman ydinvoimalasta, jotta voidaan tehdä perusteellinen analyysi elintarviketurvallisuuden osalta;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)”imeväisille ja pikkulapsille tarkoitetut elintarvikkeet”, ”maito ja maitopohjaiset juomat”, ”kivennäisvedet ja vastaavat juomat sekä käymättömistä lehdistä haudutettu tee” ja ”muut elintarvikkeet”, sekä rehu, joka on tarkoitettu naudoille, hevosille, sioille, siipikarjalle ja kaloille.
(4)CN-koodiin 1901 kuuluvat.


Lisätalousarvioesitys nro 3/2017: nuorisotyöllisyysaloitteen talousarviomäärärahojen lisääminen sekä erillisvirasto ACERin ja SESAR2-yhteisyrityksen henkilöstötaulukot
PDF 243kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3/2017 varainhoitovuodeksi 2017 nuorisotyöllisyysaloitteen talousarviomäärärahojen lisäämiseksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi kaikkialla Euroopan unionissa sekä erillisvirasto ACERin ja SESAR2-yhteisyrityksen henkilöstötaulukoiden päivittämiseksi (11812/2017 – C8-0303/2017 – 2017/2078(BUD))
P8_TA(2017)0343A8-0282/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2017 ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta? Nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 30. toukokuuta 2017 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 3/2017 (COM(2017)0288),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2017 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 3/2017 (11812/2017 – C8-0303/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0282/2017),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksellä nro 3/2017 lisätään nuorisotyöllisyysaloitteen maksusitoumusmäärärahoja 500 miljoonalla eurolla, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuoden 2017 talousarviota koskevassa sopimuksessaan, ja tehdään energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) ja SESAR2-yhteisyrityksen henkilöstötaulukoihin tarkistus, joka ei kuitenkaan aiheuta muutoksia talousarvion kokonaismäärärahoihin eikä virkojen/toimien kokonaismäärään;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottivat komissiota esittämään vuonna 2017 lisätalousarvion, jotta nuorisotyöttömyysaloitteelle voidaan vuonna 2017 varata sitoumusten kokonaisliikkumavarasta rahoitettavat 500 miljoonaa euroa heti kun rahoituskehysasetuksen 6 artiklassa säädetty tekninen mukautus on hyväksytty;

C.  ottaa huomioon, että teknisen mukautuksen hyväksymisen jälkeen komissio ehdottaa unionin vuoden 2017 talousarvion muuttamista ja lisäystä momentin 04 02 64 ”Nuorisotyöllisyysaloite” määrärahoihin;

D.  ottaa huomioon, että parlamentti ja neuvosto sopivat monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksessa, että nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja vuosiksi 2017–2020 lisätään 1,2 miljardilla eurolla, ja parlamentti korosti monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta koskevassa lausumassaan, että tämä raja on luonteeltaan poliittinen eikä sillä ole oikeudellisia vaikutuksia;

E.  ottaa huomioon, että myös komissio korosti monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta koskevassa lausumassaan, että olisi harkittava nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksen lisäämistä yli sovitun 1,2 miljardin euron käyttämällä tarkoitukseen maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraan sisältyvää liikkumavaraa rahoituskehysasetuksen 14 artiklan mukaisesti;

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 sekä ACER-viraston että SESAR2-yhteisyrityksen virat/toimet on luokiteltava uudelleen;

1.  pitää ensisijaisen tärkeänä lisätä entisestään kiireellisesti unionin taloudellista sitoutumista nuorisotyöttömyyden torjuntaan nuorisotyöllisyysaloitteen lisärahoituksen avulla;

2.  pitää valitettavana, että unionin vuoden 2017 talousarvion muuttaminen siten, että nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja lisätään vuoden 2017 vuotuisen talousarviomenettelyssä tehdyn sopimuksen mukaisesti, on viivästynyt, mikä johtuu monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen käsittelyn keskeyttämisestä ja myöhäisestä hyväksymisestä neuvostossa;

3.  ottaa huomioon komission esityksen lisätalousarvioesitykseksi nro 3/2017;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että asiaankuuluvien toimenpideohjelmien rahoitussuunnitelmaa muutetaan kiireellisesti, jotta varmistetaan, että nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitettu koko 500 miljoonan euron lisärahoitus sidotaan täysimääräisesti ja tosiasiallisesti vuoden 2017 loppuun mennessä; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita suorittamaan rahoitusvajearviointeja ja markkina-analyysejä ennen järjestelmien perustamista nuorisotyöllisyysaloitteesta saatavien hyötyjen optimoimiseksi;

5.  panee merkille muutokset ACER-viraston ja SESAR2-yhteisyrityksen henkilöstötaulukoihin; toteaa, että nämä muutokset eivät vaikuta virkojen/toimien kokonaismäärään ja ne voidaan rahoittaa kyseisten virastojen tämän vuoden vuotuisista talousarvioista; on yhtä mieltä siitä, että palkkaluokan AD15 viran/toimen uudelleenluokittelu SESAR2-yhteisyrityksessä on henkilökohtainen ylennys, joka päättyy samalla kun nykyisen pääjohtajan toimikausi päättyy;

6.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 3/2017;

7.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 3/2017 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 51, 28.2.2017.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5)EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Asevienti: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano
PDF 201kWORD 56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 aseviennistä: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano (2017/2029(INI))
P8_TA(2017)0344A8-0264/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa vahvistetut periaatteet, joita ovat erityisesti demokratian ja oikeusvaltion edistäminen ja rauhan säilyttäminen, konfliktien estäminen ja kansainvälisen turvallisuuden lujittaminen,

–  ottaa huomioon 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä(1) (jäljempänä ’yhteinen kanta’),

–  ottaa huomioon seitsemännentoista(2) ja kahdeksannentoista(3) EU:n vuosikertomuksen, jotka on laadittu yhteisen kannan 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/2309 tehokkaan asevientivalvonnan edistämisestä(4) ja 29. toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa tukevista EU:n tiedotustoimista(5),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon päivitetyn version, jonka neuvosto hyväksyi 6. maaliskuuta 2017(6),

–  ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä hyväksyttyyn neuvoston yhteiseen kantaan liittyvän käyttäjän oppaan,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman ja sen 11 kohdan e alakohdan sekä 20. heinäkuuta 2015 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2015–2019) ja sen 21 kohdan d alakohdan,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 2. huhtikuuta 2013 hyväksymän asekauppasopimuksen(7), joka tuli voimaan 24. joulukuuta 2014,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2013 annetun neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa Euroopan turvallisuusstrategian puitteissa tukevista EU:n toimista(8),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta(9),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta(10), sellaisena kuin se on muutettuna 16. huhtikuuta 2014 annetulla asetuksella (EU) N:o 599/2014, ja asetuksen liitteessä I esitetyn luettelon kaksikäyttötuotteista ja -teknologiasta (jäljempänä ’kaksikäyttötuoteasetus’),

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2134 tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1236/2005 muuttamisesta(11),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa asiasta, etenkin 17. joulukuuta 2015 yhteisen kannan täytäntöönpanosta(12), 25. helmikuuta 2016 Jemenin humanitaarisesta tilanteesta(13), 14. joulukuuta 2016 vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(14) sekä 27. helmikuuta 2014 aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä(15) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman yksityisistä turvallisuusalan yrityksistä(16),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0264/2017),

A.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa vahvistetaan luonnollinen oikeus erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen;

B.  huomauttaa, että tuoreimmat tiedot(17) osoittavat, että raskaita aseita siirrettiin kansainvälisesti vuosina 2012–2016 enemmän kuin minkään viisivuotisjakson aikana kylmän sodan päättymisen jälkeen ja että näiden siirtojen määrä oli 8,4 prosenttia korkeampi kuin jaksolla 2007–2011;

C.  ottaa huomioon, että aseiden viennillä ja siirroilla on vaikutusta ihmisten turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin, demokratiaan, hyvään hallintoon ja sosioekonomiseen kehitykseen; ottaa huomioon, että aseiden vienti myötävaikuttaa myös olosuhteisiin, joiden vuoksi ihmiset joutuvat pakenemaan kotimaistaan; katsoo, että tätä varten tarvitaan tiukkaa, avointa, tehokasta sekä yhteisesti hyväksyttyä ja määriteltyä asevalvontajärjestelmää;

D.  huomauttaa, että viimeisimmät luvut(18) osoittavat, että vienti 28 jäsenvaltion EU:sta oli 26 prosenttia maailmanlaajuisesta kokonaisviennistä vuosina 2012–2016, joten 28 jäsenvaltion EU on maailman toiseksi suurin aseiden toimittaja Yhdysvaltojen (33 prosenttia) jälkeen ja ennen Venäjää (23 prosenttia); toteaa, että neuvoston tavanomaisten aseiden viennin työryhmän (COARM) viimeisimmän raportin mukaan EU:n jäsenvaltioille myönnettiin asevientilupia vuonna 2014 yhteensä 94,4 miljardin euron arvosta;

E.  huomauttaa, että viimeisimmät luvut(19) osoittavat, että asevienti Lähi-idän alueelle kasvoi 86 prosenttia ja muodosti 29 prosenttia koko maailman viennistä vuosina 2012–2016;

F.  huomauttaa, että tuoreimpien EU:n virallisten tietojen mukaan vuonna 2015 Lähi-itä oli 28 jäsenvaltion EU:n merkittävin asevientialue, jonne myönnettiin asevientilupia yhteensä 78,8 miljardin euron arvosta;

G.  huomauttaa, että osaa aseista, jotka oli toimitettu EU:n jäsenvaltioista epävakaisiin ja kriiseille alttiisiin maihin tai tällaisille alueille, käytettiin aseellisissa konflikteissa tai kansallisiin tukahduttamistoimiin; huomauttaa, että osa näistä aseista kulkeutui tiettävästi terroristiryhmien käsiin esimerkiksi Syyriassa ja Irakissa; huomauttaa, että joissain tapauksissa tiettyihin maihin, kuten Saudi-Arabiaan, vietyjä aseita on käytetty konflikteissa, esimerkiksi Jemenissä; toteaa, että tällainen vienti rikkoo selvästi yhteistä kantaa ja siten osoittaa paremman valvonnan ja avoimuuden tarpeen;

H.  ottaa huomioon, että ei ole olemassa standardoitua tarkastus- ja raportointijärjestelmää, joka antaisi tietoja siitä, onko yksittäisten jäsenvaltioiden vienti yhteisen kannan kahdeksan perusteen vastaista ja jos on, missä määrin, eikä myöskään seuraamusmekanismeja siltä varalta, että jokin jäsenvaltio harjoittaa vientiä, joka ei selvästikään ole näiden kahdeksan perusteen mukaista;

I.  ottaa huomioon, että Bonnin kansainvälisen konversiokeskuksen (BICC) tutkimusten mukaan esimerkiksi vuonna 2015 yksin Saksassa myönnettiin 4 256 asevientilupaa, jotka koskivat vientiä 83 valtioon, jotka määriteltiin ongelmalliseksi yhteisen kannan osalta(20);

J.  huomauttaa, että sekä maailmanlaajuinen että alueellinen turvallisuusympäristö on muuttunut suuresti, erityisesti unionin eteläisellä ja itäisellä naapurialueella, mikä korostaa sitä, että on kiireellisesti parannettava menetelmiä, joiden avulla vientilupiin liittyviin riskinarviointeihin tuotetaan tietoa, ja tehtävä niistä turvallisempia;

K.  ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat äskettäin allekirjoittaneet strategisia sopimuksia sotilaallisesta yhteistyöstä, muun muassa korkealaatuisen sotilasteknologian suurten määrien siirroista Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen epädemokraattisten maiden kanssa;

L.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaan köyhyyden poistaminen on EU:n kehityspolitiikan ensisijainen tavoite ja se on myös yksi EU:n ulkoisen toiminnan painopistealueista vakaamman ja vauraamman maailman aikaansaamiseksi; ottaa myös huomioon, että asevienti konfliktimaihin mahdollistaa suurimittaiset väkivallanteot ja vaikuttaa lisäksi kielteisesti näiden maiden kehitysmahdollisuuksiin;

M.  huomauttaa, että Euroopan puolustusteollisuuden kokonaiskuvassa näkyy ensisijaisen merkittävä ala, jolle samaan aikaan on luonteenomaista ylikapasiteetti, päällekkäisyydet ja pirstoutuneisuus, mikä heikentää puolustusalan yritysten kilpailukykyä ja on johtanut kasvuhakuiseen vientipolitiikkaan;

N.  huomauttaa, että 25. helmikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa Jemenin humanitaarisesta tilanteesta Euroopan parlamentti kehotti komission varapuheenjohtajaa ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään aloitteen EU:n asevientikiellon määräämiseksi Saudi-Arabialle;

O.  toteaa, että Jemenin tilanne on sen jälkeen pahentunut myös Saudi-Arabian johtaman liittouman sotilaallisten toimien takia; ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat lopettaneet aseiden toimittamisen Saudi-Arabiaan sen Jemenissä harjoittaman toiminnan vuoksi ja että eräät muut jäsenvaltiot sen sijaan ovat jatkaneet aseteknologian vientiä perusteiden 2, 4, 6, 7 ja 8 vastaisesti;

P.  huomauttaa, että 14. joulukuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla parlamentti korosti, että ihmisoikeuksien olisi oltava prioriteetti, ja kehotti jäsenvaltioita sopimaan siirtymisestä kohti uudenaikaisempaa, joustavampaa ja enemmän ihmisoikeuksiin perustuvaa vientipolitiikkaa varsinkin sellaisia maita kohtaan, joiden on osoitettu syyllistyneen väkivaltaiseen kansalliseen sortotoimintaan ja ihmisoikeusloukkauksiin;

Q.  korostaa, että EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian on osaltaan lisättävä aseviennin valvontaa koskevan politiikan johdonmukaisuutta;

1.  toteaa, että valtioilla on legitiimi oikeus hankkia sotilasteknologiaa itsepuolustustarkoituksiin; korostaa, että puolustusteollisuuden ylläpitäminen on osa jäsenvaltioiden itsepuolustusta; muistuttaa, että yhtenä yhteisen kannan laatimisen vaikuttimena oli estää eurooppalaisten aseiden käyttö jäsenvaltioiden asevoimia vastaan ja estää ihmisoikeusloukkaukset ja aseellisten konfliktien pitkittyminen; muistuttaa, että yhteinen kanta on oikeudellisesti sitova kehys, jossa asetetaan vähimmäisvaatimukset, joita jäsenvaltioiden on sovellettava asevientivalvonnan alalla, ja että yhteisessä kannassa velvoitetaan arvioimaan vientilupapyyntöjä kaikkien siinä lueteltujen kahdeksan kriteerin perusteella;

2.  toteaa, että puolustuskaluston kehittäminen on merkittävä väline puolustusteollisuudelle ja että kilpailukykyisen ja innovatiivisen Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan, joka on vielä kehitettävä, olisi oltava jäsenvaltioiden ja unionin kansalaisten turvallisuuden ja puolustuksen takaamiseen tarkoitettu väline ja sen olisi edesautettava yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioita pääsemään eroon parhaillaan vallitsevasta puolustusmenojen tehottomuudesta, joka johtuu päällekkäisyyksistä, pirstaloitumisesta ja yhteentoimivuuden puutteesta, ja pyrkimään siihen, että EU:sta tulisi turvallisuuden tuottaja, muun muassa valvomalla asevientiä nykyistä paremmin; muistuttaa, että yhteisen kannan 10 artiklassa todetaan, että jäsenvaltioiden taloudelliset, kaupalliset ja teolliset edut eivät saa vaikuttaa aseiden vientiä koskevan kahdeksan perusteen soveltamiseen;

3.  panee kuitenkin merkille, että sotilasteknologiaa päätyy toisinaan kohteisiin ja loppukäyttäjille, jotka eivät täytä yhteisen kannan kahdeksaa perustetta; on huolissaan siitä, että sodan aikana ja huomattavien poliittisten jännitteiden vallitessa tapahtuva asejärjestelmien leviäminen voi kohdistua kohtuuttomasti siviileihin; on erittäin huolestunut maailmanlaajuisesta asevarustelukilvasta ja siitä, että poliittisten konfliktien ja levottomuuksien ratkaisukeinona käytetään sotilaallisia menettelyjä; korostaa, että konfliktit olisi ratkaistava ensisijaisesti diplomaattisin keinoin;

4.  kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään huomattavasti yhteisen kannan täytäntöönpanon johdonmukaisuutta kolmansissa maissa konflikteista ja ihmisoikeusloukkauksista kärsivien siviilien turvallisuuden sekä unionin ja sen kansalaisten turvallisuuden parantamiseksi ja tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi EU:n yrityksille; korostaa tässä mielessä, että yhteisen kannan johdonmukainen täytäntöönpano on oleellista EU:n uskottavuudelle arvopohjaisena maailmanlaajuisena toimijana;

5.  kannustaa maita, jotka ovat saamassa ehdokasmaan aseman, tai maita, jotka haluavat muutoin asettua unioniin liittymiseen johtavalle tielle, soveltamaan yhteisen kannan säännöksiä; panee tyytyväisenä merkille, että Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kanada, Georgia, Islanti, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Norja ovat omaksuneet yhteisen kannan perusteet ja periaatteet ja pyrkivät täten yhdenmukaistamaan kantojaan yhä enemmän YUTP:n ja YTPP:n kanssa; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä niiden kolmansien maiden kanssa, jotka ovat virallisesti sitoutuneet noudattamaan yhteisen kannan perusteita, tavoitteenaan etenkin parantaa tietojenvaihtoa ja varmistaa, että lupien myöntäminen tapahtuu avoimemmin; kehottaa lisäksi Euroopan ulkosuhdehallintoa kannustamaan erityisesti eurooppalaisia maita yhtymään yhteiseen kantaan, jotta varmistetaan turvallisempi laajempi eurooppalainen alue;

6.  kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tekemään tiivistä yhteistyötä sellaisten riskien ehkäisemiseksi, jotka johtuvat aseiden joutumisesta vääriin käsiin ja varastoimisesta, esimerkiksi laittoman asekaupan ja salakuljetuksen avulla; korostaa, että vaarana on kolmansiin maihin vietyjen aseiden tuominen takaisin unioniin salakuljettamalla ja laittomalla asekaupalla;

7.  toteaa, että unionin turvallisuutta vaarantaa suuresti se, että unioni ei anna voimakasta tukea Bosnia ja Hertsegovinassa, Albaniassa ja Ukrainassa yhä olevien asevarastojen käytöstä poistamiselle eikä sitoudu siihen;

8.  katsoo, että vientilupiin liittyvissä riskinarviointimenetelmissä olisi noudatettava ennalta varautumisen periaatetta ja että jäsenvaltioiden olisi sen lisäksi, että ne arvioivat, voidaanko jotakin tiettyä sotilasteknologiaa käyttää kansallisiin tukahduttamistoimiin tai muihin ei-toivottuihin tarkoituksiin (toiminnallinen arviointitapa), arvioitava myös kohdemaan kokonaistilanteeseen perustuvia riskejä (periaatteellinen arviointitapa);

9.  toteaa, että brexitin yhteydessä olisi tärkeää, että yhteinen kanta sitoisi jatkossakin Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja että se soveltaisi sen toimintaohjeita muiden eurooppalaisten kolmansien maiden tapaan;

10.  pyytää jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa kehittämään erityisstrategian sellaisten väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi virallisesti, jotka paljastavat aseteollisuudessa toimivien yhteisöjen ja yhtiöiden käytäntöjä, jotka ovat yhteisen kannan perusteiden ja periaatteiden vastaisia;

11.  korostaa kaikkien unionin vientivalvontajärjestelmien johdonmukaisuuden merkitystä erityisesti valvontaperusteiden tulkinnassa; palauttaa mieliin lisäksi vientivalvonnan ja muiden ulkopolitiikan välineiden sekä kaupankäynnin välineiden, kuten yleisen tullietuusjärjestelmän ja konfliktialueiden mineraaleista annetun asetuksen, välisen johdonmukaisuuden merkityksen;

12.  palauttaa mieliin, että EU:n yritysten valvomattoman verkkovalvontateknologian viennin haittavaikutukset voivat heikentää EU:n digitaalisen infrastruktuurin turvallisuutta ja ihmisoikeuksia; korostaa tässä yhteydessä EU:n kaksikäyttötuotteita koskevan asetuksen nopean, tehokkaan ja kokonaisvaltaisen uudistamisen merkitystä ja kehottaa neuvostoa hyväksymään kunnianhimoisen tätä asiaa koskevan aikataulun;

13.  korostaa, että on tärkeää rajoittaa sellaisten aseiden vientiä, jossa loppukäyttäjinä ovat yksityiset turvallisuusalan yritykset, ja että tällainen lupa tulisi myöntää ainoastaan, jos perinpohjaisten due diligence -tarkastusten jälkeen osoitetaan, että yksityinen turvallisuusalan yritys ei ole osallistunut ihmisoikeusloukkauksiin; korostaa, että on otettava käyttöön vastuuvelvollisuusjärjestelmiä, jotta varmistetaan, että yksityiset turvallisuusalan yritykset käyttävät aseita vastuullisesti;

Yhteisen kannan perusteiden täytäntöönpano

14.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 1 käytettiin epäämiseen 81 kertaa vuonna 2014 ja 109 kertaa vuonna 2015;

15.  kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa ja korkeaa edustajaa tekemään aloitteen unionin asevientikiellon määräämiseksi maille, joita epäillään vakavista kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksista ja etenkin tahallisista siviili-infrastruktuuriin suunnatuista iskuista; korostaa jälleen kerran, että jatkuva lupien myöntäminen aseiden myyntiin tällaisiin maihin on yhteisen kannan vastaista;

16.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 2 käytettiin epäämiseen 72 kertaa vuonna 2014 ja 89 kertaa vuonna 2015; pitää valitettavana tiedoista ilmenevää yhteisen toimintatavan puutetta erityisesti suhteessa Syyriaan, Irakiin ja Jemeniin; kannustaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa ryhtymään selvittelemään perusteen 2 laajentamista koskemaan myös demokraattista hallintotapaa kuvaavia indikaattoreita, koska tällaiset arviointiperusteet voisivat auttaa laatimaan lisäsuojatoimia aseviennin tahattomia kielteisiä seurauksia vastaan; katsoo lisäksi, että periaatteellisempi riskien arviointitapa painottaisi sitä, miten vastaanottajamaassa yleisesti ottaen noudatetaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta;

17.  katsoo, että vienti Saudi-Arabiaan on ainakin perusteen 2 vastaista, sillä YK:n toimivaltaisten viranomaisten mukaan maa syyllistyy vakaviin humanitaarisen oikeuden loukkauksiin; toistaa 26. helmikuuta 2016 esittämänsä kehotuksen määrätä kiireesti asevientikielto Saudi-Arabiaa vastaan;

18.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 3 käytettiin epäämiseen 99 kertaa vuonna 2014 ja 139 kertaa vuonna 2015; korostaa, että perusteen 3 yhteydessä on arvioitava jäsenvaltioiden viimeaikaiset asesiirrot valtiosta riippumattomille toimijoille, teknisen avun ja koulutuksen tarjoaminen mukaan luettuna, vuonna 2002 hyväksytyn Euroopan unionin osallistumista käsiaseiden ja kevyiden aseiden epävakauttavan keskittymisen ja leviämisen torjumiseen koskevan yhteisen toiminnan 2002/589/YUTP mukaisesti;

19.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 4 käytettiin epäämiseen 57 kertaa vuonna 2014 ja 85 kertaa vuonna 2015; pitää valitettavana, että jäsenvaltioiden viemää sotilasteknologiaa käytetään Jemenin konfliktissa; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita noudattamaan yhteistä kantaa johdonmukaisesti perusteellisen pitkän aikavälin riskinarvioinnin perusteella;

20.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 5 käytettiin epäämiseen 7 kertaa vuonna 2014 ja 16 kertaa vuonna 2015; muistuttaa, että tämä peruste koskee jäsenvaltioiden ja liittoutuneiden valtioiden turvallisuusetuja, mutta toteaa samalla, että nämä edut eivät saa vaikuttaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta koskevien perusteiden arviointiin;

21.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 6 käytettiin epäämiseen 6 kertaa vuonna 2014, kun taas vuoden 2015 osalta ei tehty yhtään ilmoitusta perusteen 6 käytöstä; on huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden viemiä aseita on tiettävästi tarkoituksenvastaisesti siirretty valtiosta riippumattomille toimijoille, myös terroristiryhmille, ja varoittaa, että näitä aseita voitaisiin käyttää siviilejä vastaan EU:n alueella ja sen ulkopuolella; palauttaa mieliin, että tällaiseen asevientiin kohdistuvan valvonnan kiristäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan täyttää kansainväliset sitoumukset terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi;

22.  on huolissaan Saudi-Arabiaan ja Qatariin vietävien aseiden mahdollisesta joutumisesta Syyriassa valtiosta riippumattomille aseistautuneille toimijoille, jotka rikkovat vakavasti ihmisoikeuslainsäädäntöä ja humanitaarista oikeutta, ja kehottaa tavanomaisten aseiden viennin työryhmää puuttumaan asiaan kiireellisesti; toteaa, että suurin osa kapinallisten ja terroristiryhmittymien hallussa olevista aseista on peräisin Euroopan ulkopuolelta;

23.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 7 käytettiin epäämiseen 117 kertaa vuonna 2014 ja 149 kertaa vuonna 2015; on huolissaan muun muassa vietyjen pienaseiden ja kevyiden aseiden väitetyistä tarkoituksenvastaisista siirroista Euroopan maista kohteisiin, joista nämä aseet kulkeutuivat valtiosta riippumattomien toimijoiden käsiin ja muille loppukäyttäjille, jotka toimivat Syyrian, Irakin, Jemenin ja Etelä-Sudanin kaltaisissa maissa eivätkä noudata yhteistä kantaa; painottaa, että aseiden tarkoituksenvastaisiin siirtoihin liittyvän riskin arviointi on kiireellisesti perustettava muuhunkin kuin pelkkään vastaanottajamaan loppukäyttäjätodistuksessa antamaan sitoumusten hyväksyntään; korostaa, että toimituksen jälkeiseen valvontaan on saatava tehokkaat mekanismit, joilla varmistetaan, että aseita ei viedä edelleen luvattomille loppukäyttäjille; korostaa Euroopan ulkosuhdehallinnon mahdollista roolia jäsenvaltioiden työn tukemisessa tällä alalla;

24.  toteaa, että vuosikertomusten mukaan perustetta 8 käytettiin epäämiseen yhden kerran vuonna 2014, kun taas vuoden 2015 osalta ei tehty yhtään ilmoitusta perusteen 8 käytöstä; toteaa, että perusteen 8 parempi täytäntöönpano edistäisi merkittävästi kehitystä tukevaan politiikkajohdonmukaisuuteen liittyviä EU:n tavoitteita ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti tavoitetta 16.4; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tältä osin päivittämään neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP käyttäjän opasta ja painottamaan aseiden käytöstä kehitykselle mahdollisesti aiheutuvia haittoja;

25.  kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään yhteiseen kantaan uuden perusteen sen varmistamiseksi, että lupia myönnettäessä otetaan asianmukaisesti huomioon vientiin liittyvä korruption riski;

Jäsenvaltioiden välisen tietojenvaihdon edistäminen

26.  kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa parantamaan yhteisen kannan täytäntöönpanon johdonmukaisuutta ja vahvistamaan tietojenvaihtoa koskevia mekanismeja siten, että vientilupiin liittyviä riskinarviointeja varten asetetaan saataville sekä laadullisesti että määrällisesti parempia tietoja digitalisoimalla nykyinen järjestelmä suojatusti ja kattavasti seuraavalla tavalla:

   a) vientiluvista ja todellisesta viennistä tulee antaa enemmän tietoja, jotka tulee jakaa järjestelmällisesti ja kohtuullisessa ajassa; tietojen tulee koskea muun muassa huolestuttavia loppukäyttäjiä, tapauksia, joissa aseita on siirretty tarkoituksenvastaisesti, väärennettyjä tai muuten huolestuttavia loppukäyttäjätodistuksia sekä epäilyttäviä välittäjiä tai kuljetusyrityksiä kotimaisen lainsäädännön mukaisesti;
   b) tulee pitää luetteloa yhteisöistä ja henkilöistä, jotka on tuomittu asevientilainsäädännön rikkomisesta, todetuista tarkoituksenvastaisista siirroista sekä henkilöistä, joiden on todettu tai epäillään osallistuneen laittomaan asekauppaan tai toimiin, jotka aiheuttavat vaaraa kansainväliselle ja kansalliselle turvallisuudelle;
   c) kahdeksan perusteen täytäntöönpanossa parhaiksi havaitut käytännöt tulee jakaa;
   d) käyttäjän opas tulee muuntaa interaktiiviseksi verkkosivustoksi;
   e) EU:n vuosikertomus tulee muuntaa hakutoiminnolla varustetuksi verkkotietokannaksi vuoden 2018 loppuun mennessä, ja uutta mallia tulee soveltaa vuoden 2016 tietoihin;
   f) lainvalvontaviranomaisten ja rajavalvontaviranomaisten välisiä selkeitä ja vakiintuneita tietojenvaihtoon perustuvia yhteistyömenettelyjä tulee kannustaa turvallisuusyhteistyön vahvistamiseksi ja EU:n ja sen kansalaisten turvallisuutta vaarantavan laittoman asekaupan kitkemiseksi;

27.  pitää myönteisenä, että tavanomaisten aseiden viennin työryhmä aikoo ottaa Euroopan ulkosuhdehallinnon aiempaa järjestelmällisemmin mukaan valmistellessaan kohdemaiden tilanteesta ja mahdollisista loppukäyttäjistä käytäviä keskusteluja; korostaa, että ihmisoikeustyöryhmää on tärkeää kuulla säännöllisesti tässä prosessissa;

28.  toteaa, että tehokas tietojenvaihto ja yhteistyö vaativat myös toimintapolitiikasta, luvista ja valvonnasta vastaavan henkilöstön kokouksia, ja kannustaa myöntämään tarpeeksi voimavaroja tätä varten; katsoo, että ratkaiseva tekijä yhteisen kannan täytäntöönpanon vahvistamisessa on jäsenvaltioiden valmiuksien lisääminen; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään vientiin liittyvien asioiden parissa työskentelevää henkilöstöään sekä kansallisella että EU:n tasolla; kannustaa osoittamaan EU:n varoja jäsenvaltioiden lupien myöntämisestä ja valvonnasta vastaavien viranomaisten valmiuksien kehittämiseen;

29.  korostaa, että on kehitettävä toimintatapa tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot tulkitsevat eri tavalla yhteisen kannan kahdeksaa perustetta, kun on kyse pohjimmiltaan samanlaisten tuotteiden viennistä samankaltaisiin kohteisiin ja loppukäyttäjille, jotta voidaan säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset ja EU:n uskottavuus ulkomailla; katsoo, että on aika harkita EU:n toimielimille vahvempaa roolia lupamenettelyissä jäsenvaltioiden tasolla, erityisesti kun on kyse tällaisista tilanteista; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan riippumattoman asevalvontaviranomaisen perustamista komission varapuheenjohtajan ja korkean edustajan alaisuuteen; toteaa, että jäsenvaltioille, jotka suunnittelevat myöntävänsä luvan, joka on toisessa jäsenvaltiossa tai jäsenvaltioissa evätty, olisi annettava lausunto;

30.  korostaa, että on kiireesti vahvistettava EU:n edustustojen roolia jäsenvaltioiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon avustamisessa vientilupiin liittyvissä riskinarvioinneissa ja loppukäyttäjien valvonnan, toimituksen jälkeisen valvonnan sekä paikan päällä tehtävien tarkastusten suorittamisessa;

31.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan yhteiseen kantaan säännöksen, jolla varmistetaan, että EU:n asevientikielto kolmanteen maahan peruuttaisi automaattisesti luvat, jotka on jo myönnetty kiellon kattamille tavaroille;

32.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita auttamaan edelleen EU:n ulkopuolisia maita tarpeen mukaan laatimaan, päivittämään ja panemaan täytäntöön asiaan liittyviä lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että saadaan aikaan aseiden ja sotilasteknologian vientivalvontajärjestelmä;

Ilmoitusvelvollisuuksien noudattamisen vahvistaminen

33.  pitää valitettavana, että seitsemästoista EU:n vuosikertomus julkaistiin erittäin myöhään – vähintään 17 kuukautta lupien myöntämisen tai vientitapahtumien jälkeen; pitää samoin valitettavana, että kahdeksastoista EU:n vuosikertomus julkaistiin vasta maaliskuussa 2017;

34.  paheksuu kahdeksan perusteen rikkomisia jäsenvaltioissa; katsoo, että kahdeksan perusteen yhtenäistä ja johdonmukaista soveltamista olisi edistettävä; panee merkille, että seuraamuksista jäsenvaltioille, jotka jättävät noudattamatta kahdeksaa perustetta lupia myöntäessään, ei ole annettu säännöksiä, ja kehottaa, että jäsenvaltiot laatisivat menettelyitä riippumattomien tarkastusten suorittamiseksi; katsoo, että on aika käynnistää prosessi sellaisen mekanismin luomiseksi, jolla rangaistaan jäsenvaltioita, joiden toiminta ei ole yhteisen kannan mukaista;

35.  muistuttaa, että yhteisen kannan 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden on ilmoitettava aseviennistään, ja kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan velvoitteitaan; pitää valitettavana, että seitsemänteentoista EU:n vuosikertomukseen ilmoituksensa jätti täydellisinä, eriteltyjä tietoja vientiluvista ja todellisesta viennistä käyttäen 21 jäsenvaltiota ja kahdeksanteentoista vuosikertomukseen vain 20 jäsenvaltiota; pyytää kaikkia jäsenvaltioita, mukaan lukien jäsenvaltioista kolmea suurinta aseiden viejää eli Ranskaa, Saksaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jotka eivät ole jättäneet ilmoituksiaan täydellisinä, antamaan täydelliset tiedot aiemmasta viennistään seuraavaa vuosikertomusta varten;

36.  pyytää varmistamaan yhdenmukaisemman ja nopeamman raportointi- ja ilmoitusmenettelyn asettamalla tietojen ilmoittamisen tiukaksi määräajaksi viimeistään sitä vuotta seuraavan vuoden tammikuun, jolloin vientitapahtumat toteutuivat, ja määrittämällä kiinteäksi julkaisupäivämääräksi viimeistään vientivuotta seuraavan vuoden maaliskuun;

37.  katsoo, että yhteistä kantaa olisi täydennettävä jatkuvasti päivitettävällä ja julkisella luettelolla, jossa on kattavat perustelut ja josta käy ilmi, onko tiettyihin vastaanottajamaihin suuntautuva vienti yhteisen kannan kahdeksan perusteen mukaista vai ei ja missä määrin;

38.  pitää tarpeellisena, että luodaan standardoitu tarkastus- ja raportointijärjestelmä, joka antaa tietoja siitä, onko yksittäisten EU:n jäsenvaltioiden vienti yhteisen kannan kahdeksan perusteen vastaista ja jos on, missä määrin;

39.  kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti yhteisessä kannassa määrättyjä ilmoitusvelvoitteitaan; korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää saada laadukkaita tietoja todellisista toimituksista, jotta voitaisiin ymmärtää, miten kahdeksaa perustetta sovelletaan; kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa selvittämään, miten tulliviranomaisten tuottamia tietoja voitaisiin hyödyntää, mukaan luettuna osoittamalla asetarvikkeille erilliset tullikoodit;

40.  toteaa, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet asekauppasopimuksen; kehottaa saattamaan asekauppasopimuksen yleismaailmalliseksi ja keskittymään enemmän niihin maihin, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, Venäjä ja Kiina mukaan lukien; kiittää asekauppasopimusta koskevia tiedotustoimia ja tukee sen tehokasta täytäntöönpanoa;

Asiaan liittyvien välineiden nykyaikaistaminen

41.  kehottaa painokkaasti tarkistamaan yhteisen puolustustarvikeluettelon ja kaksikäyttötuoteasetukseen liitetyt luettelot, jotta varmistettaisiin, että ne kattavat täysin kaikki asiaankuuluvat miehittämättömät järjestelmät; palauttaa mieliin 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä ja erityisesti sen 2 kohdan c alakohdan, jossa kehotettiin sisällyttämään aseistetut miehittämättömät ilma-alukset asiaa koskeviin asevalvontajärjestelyihin;

42.  kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan aikaisempaa yksityiskohtaisemmin kolmansissa maissa tapahtuvaa lisensoitua valmistusta ja varmistamaan vahvemman suojan ei-toivottua käyttöä vastaan; vaatii yhteisen kannan tiukkaa soveltamista kolmansissa maissa tapahtuvaan lisensoituun valmistukseen; kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan kolmannen maan asennoitumista asekauppasopimukseen ja kolmannen maan asemaa asekauppasopimuksessa, kun ne päättävät siirroista, jotka lisäisivät kyseisen maan puolustustarvikkeiden valmistus- ja/tai vientikapasiteettia;

43.  katsoo, että yhteisön sisällä tapahtuvien puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta annetun direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanon on oltava johdonmukaista yhteisen kannan täytäntöönpanon kanssa, varaosat ja komponentit mukaan lukien; panee merkille, että yhteinen kanta ei sisällä soveltamisalan rajoituksia ja siten sen kahdeksan perustetta koskevat myös EU:n sisäistä vientiä;

44.  panee huolestuneena merkille kyberturvallisuuteen liittyvät haasteet ja erityisesti hakkerointimenetelmien alalla aikaansaadut läpimurrot, joiden avulla saadaan pääsy kansallisten lupaviranomaisten tietoihin; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota investoimaan riittävästi teknologia- ja henkilöstöresursseihin, jotta voidaan antaa erityistä kyberturvallisuusohjelmia ja -menetelmiä koskevaa koulutusta kyberturvallisuushaasteiden ehkäisemiseksi ja näihin haasteisiin vastaamiseksi;

Parlamenttien ja yleisen mielipiteen merkitys

45.  toteaa, että kaikki EU:n kansalliset parlamentit eivät valvo hallitustensa tekemiä lupapäätöksiä muun muassa tuottamalla vuosittaisia aseiden vientiä koskevia raportteja, ja kannustaa tässä mielessä lisäämään yleisesti parlamentaarista ja julkista valvontaa; viittaa Euroopan parlamentin työjärjestykseen, joka sisältää mahdollisuuden reagoida säännöllisesti aseiden vientiä koskeviin EU:n vuosikertomuksiin;

46.  pitää kansallisten parlamenttien, asevientiä valvovien viranomaisten, alaa edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan säännöllistä kuulemista keskeisenä merkityksellisen avoimuuden kannalta; kehottaa tavanomaisten aseiden viennin työryhmää, kaikkia jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja kansallisten parlamenttien ja asevientiä valvovien viranomaisten kuulemista; kannustaa kansallisia parlamentteja, kansalaisyhteiskuntaa ja tiedemaailmaa valvomaan asekauppaa itsenäisesti sekä kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa tukemaan tällaista toimintaa, myös taloudellisesti;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.
(2)EUVL C 163, 4.5.2016, s. 1.
(3)EUVL C 153, 16.5.2016, s. 1.
(4)EUVL L 326, 11.12.2015, s. 56.
(5)EUVL L 139, 30.5.2017, s. 38.
(6)EUVL C 97, 28.3.2017, s. 1.
(7)Asekauppasopimus, YK, 13-27217.
(8)EUVL L 341, 18.12.2013, s. 56.
(9)EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1.
(10)EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.
(11)EUVL L 338, 13.12.2016, s. 1.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0472.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0066.
(14)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0502.
(15)EUVL C 285, 29.8.2017, s. 110.
(16)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0289.
(17)”Trends in international arms transfers, 2016” (SIPRI Fact Sheet, helmikuu 2017).
(18)Ks. edellä.
(19)Ks. edellä.
(20)Kirkko ja kehitys -konferenssin GKKE:n (Gemeinsame Konferenz Kirche und Entwicklung) asevientiraportti 2016, s. 54.


EU:n poliittiset suhteet Latinalaiseen Amerikkaan
PDF 225kWORD 58k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 EU:n poliittisista suhteista Latinalaiseen Amerikkaan (2017/2027(INI))
P8_TA(2017)0345A8-0268/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen V osaston unionin ulkoisesta toiminnasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen viidennen osan, I–III ja V osaston (yhteinen kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu sekä kansainväliset sopimukset),

–  ottaa huomioon 17. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta,

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2009 annetun komission tiedonannon ”Euroopan unioni ja Latinalainen Amerikka: globaalien toimijoiden kumppanuus” (COM(2009)0495),

–  ottaa huomioon vahvat kulttuuriset, kielelliset, poliittiset ja historialliset siteet, jotka johtuvat osin EU:n jäsenvaltioiden Latinalaisen Amerikan ja Karibian (LAC) maiden välillä tapahtuneesta, vuosikymmeniä kestäneestä voimakkaasta siirtolaisuudesta,

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 – Maa- ja aluekohtaiset kysymykset,

–  ottaa huomioon tähän mennessä järjestetyissä Latinalaisen Amerikan, Karibian ja Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksissa annetut julkilausumat ja erityisesti julkilausuman, joka annettiin 10. ja 11. kesäkuuta 2015 Brysselissä pidetyssä toisessa EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden yhteisön (CELAC) välisessä huippukokouksessa, jonka teemana oli ”Yhteinen tulevaisuutemme: menestyvien, yhtenäisten ja kestävien yhteiskuntien rakentaminen kansalaisillemme” ja jossa annettiin poliittinen julkilausuma ”Seuraavan sukupolven kumppanuus”,

–  ottaa huomioon EU:n ja CELACin kansalaisyhteiskuntafoorumin 11. toukokuuta 2015 antaman julkilausuman ”Tasa-arvo, oikeudet ja demokraattinen osallistuminen Euroopan ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kansoille”,

–  ottaa huomioon 25. ja 26. lokakuuta 2016 Santo Domingossa (Dominikaaninen tasavalta) pidetyssä EU:n ja CELACin ensimmäisessä huippukokousten välisessä ministerikokouksessa annetun yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon Cartagena de Indiasissa (Kolumbia) 28. ja 29. lokakuuta 2016 pidetyssä valtion- ja hallitusten päämiesten 25. iberoamerikkalaisessa huippukokouksessa annetun julistuksen nuorista, yrittäjyydestä ja koulutuksesta,

–  ottaa huomioon Punta Canassa (Dominikaaninen tasavalta) 25. tammikuuta 2017 pidetyssä CELACin viidennessä valtion- ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa annetun poliittisen julistuksen,

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Kolumbian rauhanprosessin tukemisesta(1),

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa Venezuelasta ja erityisesti 8. kesäkuuta 2016(2) ja 27. huhtikuuta 2017(3) antamansa päätöslauselmat Venezuelan tilanteesta,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä neuvoston päätökseksi poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta(4),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2014 antamansa päätöslauselman 43 opettajaopiskelijan katoamisesta Meksikossa(5),

–  ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselmat, erityisesti sen 22. syyskuuta 2016 antamat päätöslauselmat EU:n ja LAC-maiden parhaillaan käynnissä olevien neuvottelujen kauppaan liittyvistä näkökohdista(6), köyhyyden torjumisesta osana kestävän kehityksen tavoitteita kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030(7), poliittisten puolueiden rahoituksesta Euroopan unionissa ja Latinalaisessa Amerikassa(8), taloudellisista ja rahoituksellisista suhteista Kiinan kansantasavaltaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kahdenvälisen strategisen kumppanuuden näkökulmasta(9) sekä sen 29. maaliskuuta 2014 antaman päätöslauselman naismurhista Euroopan unionissa ja Latinalaisessa Amerikassa(10),

–  ottaa huomioon EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen 22. syyskuuta 2016 antaman muuttoliikettä, kehitystä ja talouskriisiä koskevan suosituksen(11),

–  ottaa huomioon 5. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Latinalaista Amerikkaa koskevasta EU:n strategiasta(12),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission lausuman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta vuosiksi 2014–2020 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 233/2014 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohdasta,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun asetuksen (EU) N:o 233/2014 kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020,

–  ottaa huomioon alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169 ja erityisesti sen 14 artiklan kyseisten kansojen perinteisistä maanomistus- ja maanhallintaoikeuksista,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n tehtävästä laajemman transatlanttisen kumppanuuden edistämisessä(13),

–  ottaa huomioon alueellisia investointikehyksiä koskevien avustusten ja rahoituslaitosten myöntämien lainojen yhdistämisen vaikuttavuudesta EU:n ulkopolitiikan tukemisen kannalta tehdyssä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa esitetyt suositukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8‑0268/2017),

A.  ottaa huomioon, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden alue (LAC) on EU:n keskeinen kumppani vastattaessa yhdessä nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi köyhyyden poistaminen, juomaveden saanti, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen kunnioittaminen, rauha ja turvallisuus, sosioekonominen kehitys, hyvän hallintotavan puute, kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjunta, digitalisaatiokehitys ja muuttoliikkeen hallinta;

B.  ottaa huomioon, että EU:n ja LAC-maiden kumppanuus perustuu tiiviisiin historiallisiin ja kulttuurisiin siteisiin, monipuolisiin ihmisten välisiin vaihtoihin, vahvoihin ja kasvaviin kauppa- ja investointivirtoihin ja yhteisiin arvoihin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteeseen;

C.  ottaa huomioon, että 33 LAC-maalla on erilaiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet, jotka edellyttävät erilaisia lähestymistapoja johdonmukaisissa ja yhdenmukaisissa puitteissa EU:n ulkoisen toiminnan yhteydessä sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevien EU:n arvojen jatkuvaa puolustamista;

D.  ottaa huomioon, että EU:n ja LAC-maiden pitkäaikainen kumppanuus perustuu historiallisiin, kulttuurisiin, ihmisten välisiin ja taloudellisiin yhteyksiin, joita ei saa pitää itsestään selvinä ja joita olisi laajennettava entisestään, yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, muun muassa ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltion periaatteeseen, kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen ja molemminpuoliseen tukeen yhteisiin sääntöihin ja vuoropuheluun perustuvalle maailmanlaajuisen hallinnon monenväliselle järjestelmälle;

E.  ottaa huomioon, että EU:n ja LAC-maiden osuus Yhdistyneiden kansakuntien jäsenten väestömäärästä on kolmasosa ja niiden osuus koko maailman bkt:stä on 25 prosenttia;

F.  ottaa huomioon, että muuttoliikettä, ilmastonmuutosta, energiaa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön tehostaminen sekä investoiminen syvempiin sosioekonomisiin yhteyksiin helpottamalla viisumin saamista, opiskelijavaihtoja ja tutkimusyhteistyötä ovat painopisteitä EU:n ulkoisessa toiminnassa LAC-maiden kanssa;

G.  ottaa huomioon, että alueiden välinen strateginen kumppanuus, jonka Euroopan unioni ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden alue käynnistivät kesäkuussa 1999 alueiden välisten suhteiden vahvistamiseksi, ei ole vielä vakiintunut;

H.  ottaa huomioon, että LAC-alue on kokenut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana huomattavia muutoksia, kuten suuren väestönosan nousemisen keskiluokkaan talousuudistusten ja sosiaalipolitiikan avulla, alueen maissa syntyvän vaurauden parempi uudelleenjakaminen, joka on mahdollistanut koulutuksen, terveydenhuollon ja kunnollisten asuntojen paremman saatavuuden, ja demokratian yleinen lujittaminen, mutta myös hyödykkeiden supersyklin loppuminen, jonka takia miljoonia ihmisiä uhkaa vajoaminen uudelleen köyhyyteen;

I.  ottaa huomioon, että huomattavan talouskasvun vuosikymmenen päättymistä seurannut hintojen lasku osui raaka-aineisiin, joista LAC-maat ovat riippuvaisia, ja että tämän ja Yhdysvaltojen jälkeen nykyisin alueen toiseksi tärkeimmän kauppakumppanin, Kiinan, talouden hidastumisen seurauksena monien alueen maiden talous seisahtui tai jopa taantui, mikä vaarantaa monet saavutetut kehitysaskeleet ja minkä vuoksi miljoonat ihmiset ovat vaarassa joutua takaisin köyhyyteen;

J.  ottaa huomioon, että joissakin Latinalaisen Amerikan maissa ihmiset vaativat voimakkaasti parempaa demokratiaa ja osallistumista sekä kestävää talouspolitiikkaa;

K.  ottaa huomioon, että oikeusvaltion periaatteeseen pohjautuvat vakaat oikeudelliset kehykset ja oikeusvarmuuden takeet ovat olennaisia tekijöitä talouden elpymistä varten tarvittavien investointien houkuttelemiseksi;

L.  ottaa huomioon, että oikeusvaltion periaatteen kunnioittamisen ja vakaan oikeudellisen ja poliittisen kehyksen ansiosta molemmille alueille on saatu vapaata yrittäjyyttä ja investointeja tukeva ympäristö, joka sisältää oikeusvarmuuden periaatetta koskevat suojakeinot;

M.  ottaa huomioon, että korkea inflaatio jarruttaa kasvua ja että siihen on siksi puututtava välittömästi; katsoo, että luotettavilla valuuttakursseilla on keskeinen merkitys maiden talouskehityksessä; katsoo, että on olennaisen tärkeää toteuttaa teollisuuspolitiikkaa, jolla lisätään tuottavuutta, monipuolistetaan taloutta ja houkutellaan investointeja;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja LAC-maiden välisillä assosiaatiosopimuksilla autetaan parantamaan poliittista ja kauppaa koskevaa vuoropuhelua ja investointiympäristöä sekä avaamaan palvelusektoria ja julkisten hankintojen markkinoita infrastruktuurihankkeiden toteuttamista varten;

O.  katsoo, että on hyvin tärkeää, että Latinalainen Amerikka ja EU kehittävät yhteisen toimintasuunnitelman;

P.  ottaa huomioon, että EU on kokenut merkittäviä muutoksia viime vuosina eli talouskriisin, brexitiin liittyvät haasteet ja pakolaiskriisin;

Q.  toteaa, että tällä hetkellä LAC-maissa tapahtuvat geopoliittiset muutokset, joihin vaikuttavat muun muassa taloudellista kumppanuutta alueella hakevien Aasian valtioiden kasvava läsnäolo, edellyttävät, että EU vahvistaa asemaansa luotettavana liittolaisena kumppaneilleen LAC-alueella paitsi kaupan alalla niin myös sosiaalista edistystä ja yhteisiä arvoja puolustavana kumppanina;

R.  ottaa huomioon, että EU:n ja Meksikon kokonaissopimus tuli voimaan vuonna 1997, EU:n ja Chilen assosiaatiosopimus vuonna 2003 ja EU:n ja Mercosur-maiden alueiden välinen puitesopimus vuonna 1999; katsoo, että kyseiset sopimukset ovat merkittäviä EU:lle ja LAC-maille ja että siksi niiden nykyaikaistamiseksi parhaillaan käytäviin neuvotteluihin tarvitaan kunnianhimoista otetta, jotta voidaan saada aikaan mahdollisimman nykyaikaisia ja edistyksellisiä tuloksia;

S.  ottaa huomioon, että EU on suurin kehitysavun tarjoaja, kuten käy ilmi vuosien 2014–2020 kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, suurin investoija ja yksi LAC-alueen suurimmista kauppakumppaneista, ja että eurooppalainen yhteistyö on vahvaa rahoitus- ja kolmikantayhteistyön ansiosta;

T.  ottaa huomioon, että komissio laatii parhaillaan Agenda 2030:n puitteissa uutta kehityksen toimintaohjelmaa, ja toteaa, että kestävän kehityksen periaatetta on sovellettava ja käytettävä kaikissa Latinalaisen Amerikan maissa (mukaan lukien keskitulotason maat) ja että tässä uudessa lähestymistavassa on otettava huomioon asukasta kohti laskettujen tulojen lisäksi myös muut perusteet;

U.  ottaa huomioon, että LAC-maat on järjestelmällisesti sivuutettu EU:n ulkopolitiikan tärkeitä painopisteitä määriteltäessä huolimatta tunnetuista kulttuurillisista ja kielellisistä siteistä, jotka muodostavat historiallisen yhteyden EU:n ja LAC-maiden välille, ja tarpeesta löytää uusia liittolaisia, joiden avulla voidaan torjua EU:n maailmanlaajuisen geopoliittisen aseman jatkuvaa heikkenemistä;

V.  ottaa huomioon koko Atlantin alueen – johon kuuluvat Euroopan unioni, Pohjois-Amerikka, Väli-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Atlantin rannalla sijaitsevat Afrikan maat – merkityksen sekä tarpeen tehdä yhteistyötä Atlantin alueiden ja maiden välillä, jotta ne kaikki voivat ratkaista tätä valtavaa aluetta kohtaavat yhteiset haasteet;

W.  ottaa huomioon, että WTO:n seuraava ministerikokous järjestetään Buenos Airesissa joulukuussa 2017 ja että sen puitteissa kokoontuvat yhteen myös jäsenvaltioiden parlamenttivaltuuskunnat;

X.  ottaa huomioon, että vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman täytäntöönpanolla taataan tiedon yleinen saatavuus ja ilmaisunvapauden suojelu;

Y.  ottaa huomioon että kymmenen parhaiten energiavaroja hallinnoivaa maata ja 20 prosenttia maailman öljyvarannoista on Latinalaisessa Amerikassa;

Z.  ottaa huomioon, että kaksi Latinalaisen Amerikan maata, Meksiko ja Brasilia, on määritelty Euroopan unionin strategisiksi kumppaneiksi;

1.  korostaa, että EU:n ja LAC-alueen välinen kumppanuus perustuu yhteisiin periaatteisiin, arvoihin ja etuihin, joita ovat demokratia, ihmisoikeudet, rauha ja solidaarisuus, oikeusvaltio ja riippumaton oikeuslaitos sekä sitoutuminen niiden vaalimiseen horisontaalisessa suhteessa, ja siitä on tullut ratkaisevan tärkeä alueiden välisen yhteistyön edistämisen ja vaihdon kannalta; korostaa, että talouskriisin jälkeen EU:lla ja LAC-mailla on edessään yhteisiä haasteita, jotka liittyvät kestävään talouskasvuun ja työttömyyden torjuntaan, digitalisaatiokehitykseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon, ja samalla niillä on yhteisiä arvoja;

2.  korostaa, että uudessa geopoliittisessa tilanteessa LAC-alueesta tulee yhä merkittävämpi strateginen painopiste ja mahdollisuus EU:n ulkopolitiikassa, koska alueilla on yhteinen visio maailmasta, joka perustuu monenvälisyyteen, vuoropuheluun, kestävään kehitykseen, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä avoimiin ja osallistaviin yhteiskuntiin; tunnustaa EU:n, LAC-maiden välisten suhteiden toimijoiden myönteisen ja rikkaan monimuotoisuuden, mukaan lukien valtiot, kaupungit ja paikallisyhteisöt sekä yliopistot, kansalaisyhteiskunta, yritykset ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitea; kehottaa lisäämään sopimusten, yhteistyötoimien ja korkean tason poliittisten yhteyksien koordinointia;

3.  toteaa, että poliittisen ja taloudellisen yhteistyön laajentaminen ja vahvempien kumppanuuksien rakentaminen LAC-maiden kanssa ovat ratkaisevassa asemassa täydentävinä toimina alueiden välisellä tasolla, aluetta pienemmällä tasolla ja kahdenvälisellä tasolla; korostaa, että tällaista yhteistyötä tarvitaan edistämään tehokkaasti talouskasvun vakiinnuttamista kestävien sosioekonomista kehitystä koskevien toimintalinjojen avulla sekä takaamaan sosiaalinen osallisuus, kansalaisvapaudet ja ihmisoikeudet sekä köyhyyden vähentäminen; katsoo, että EU:n ja LAC-maiden kumppanuudessa ja assosiaatiosopimuksissa olisi otettava huomioon alueiden väliset talouserot ja varottava pahentamasta nykyistä epäsymmetriaa; toteaa, että eurooppalaisten yritysten läsnäolo on hyvin tärkeä Latinalaisen Amerikan maiden kansallisille talouksille ja korostaa, että niiden toiminnassa on noudatettava voimassa olevia sääntöjä ja seurantaprosesseja;

4.  korostaa EU:n ja CELACin huippukokousten merkitystä kahden alueen välisen strategisen kumppanuuden välineenä poliittisen vuoropuhelun uusissa puitteissa; kehottaa EU:ta ja CELACia vahvistamaan tätä kumppanuutta ja poliittista vuoropuhelua sen aihekohtaisten vuoropuhelujen ja tärkeimpien aloitteiden puitteissa, esimerkiksi yhteinen tutkimus- ja innovointialoite, jäsennelty vuoropuhelu muuttoliikkeestä ja huumeidentorjunnan koordinointi- ja yhteistyöjärjestelmä, ja hyödyntämällä selkeästi määriteltyjä yhteisiä etuja, jotta voidaan yhdessä vastata keskeisiin globaaleihin haasteisiin esimerkiksi hyvän hallintotavan, talouskasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, kulttuurin, innovaatioiden ja ympäristön kaltaisilla aloilla monenvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa, G20-ryhmässä, ja Maailman kauppajärjestössä;

5.  toteaa jälleen, että EU ja LAC-maat ovat sitoutuneet vahvistamaan yhteistyötä yleisen toimintasuunnitelman osalta, ja kannattaa WTO:n monenvälistä näkökulmaa perustana avoimelle kaupankäyntijärjestelmälle, joka pohjautuu ennakoitavissa oleviin ja osallistavampiin normeihin, joiden avulla voidaan saavuttaa tehokkaasti köyhyyden vähentämisen ja kestävän kehityksen edistämisen tavoitteet läpinäkyvällä ja demokraattisella tavalla parlamentaarista ulottuvuutta vahvistaen;

6.  toistaa tukevansa LAC-alueen sisäistä alueellista yhdentymistä ja korostaa tarvetta parantaa erilaisten alueellisten yhdentymishankkeiden välistä koordinointia tavalla, joka sallii samalla erot yhdentymisen vauhdissa; suosittelee, että tehostetaan vuoropuhelua, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista CELACin, Mercosurin, Andien yhteisön (ACN), Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän (SICA) ja Tyynenmeren allianssin kanssa vuoropuhelun lisäämiseksi yhteistä etua koskevista asioista ja institutionaalisen kehyksen vahvistamiseksi; suosittelee, että vahvistetaan poliittista vuoropuhelua, yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtamista koskevia alueellisia aloitteita esimerkiksi Etelä-Amerikan valtioiden unionin (UNASUR), Amerikan valtioiden järjestön (OAS) ja Karibian yhteisön (CARICOM) kanssa demokratian edistämiseksi Etelä-Amerikassa; korostaa, että on tärkeää vahvistaa parlamenttien välistä yhteistyötä EU:n ja LAC-alueen välillä, erityisesti Euroopan parlamentin ja erilaisten alueellisten parlamenttien välillä, jakamalla kokemuksia ja poliittista ja institutionaalista tietoa; suhtautuu myönteisesti äskettäin Mercosurin ja Tyynenmeren allianssin välillä käynnistettyyn vuoropuheluun, jolla pyritään asteittaiseen lähentymiseen ja tulevia alueellisia ja maailmanlaajuisia haasteita koskevan yhteydenpidon laajentamiseen;

7.  korostaa, että poliittinen vakaus, taloussäännöt ja vahvat instituutiot, jotka takaavat oikeusvaltion periaatteen ja avoimuuden kunnioittamisen, ovat kulmakiviä ympäristössä, joka houkuttelee pitkäaikaisia investointeja oikeusvarmuuden avulla; korostaa, että tällainen oikeudellinen kehys edellyttää vahvoja demokraattisia instituutioita ja vastuullista taloussuunnittelua sekä toimenpiteitä poliittisen vuoropuhelun ja taloudellisten kumppanuuksien vahvistamiseksi sekä alueen että ulkopuolisten kumppanien kanssa; muistuttaa tämän osalta, että kumppanuus Euroopan unionin kanssa on keskeisessä asemassa;

8.  korostaa Tyynenmeren allianssin – jonka muodostavat Chile, Kolumbia, Meksiko ja Peru – dynaamisuutta ja pyytää komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tutkimaan, voisiko Euroopan unioni osallistua allianssin toimintaan tarkkailijana, kuten useat unionin jäsenvaltiot jo tekevät;

9.  korostaa, että nykyiset maailmanlaajuiset haasteet, mukaan lukien ihmisoikeudet, rauha, turvallisuus, korruption ja rankaisemattomuuden torjunta, hyvän hallintotavan puute, kestävä sosioekonominen kehitys, köyhyyden poistaminen, digitalisaatiokehitys, valtava muuttoliike, sukupuolten tasa-arvo, kyberturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi, huumekauppa, ilmastonmuutos, geopoliittiset muutokset, eriarvoisuus maiden sisällä ja niiden välillä, pimeä työ ja lisääntyvä työttömyys tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja yhteistyökanavia EU:n ja LAC-maiden kumppanuuden strategiselle toiminnalle yhteisen näkemyksen ja toimintaohjelman perusteella;

10.  korostaa, että vaikka merkittävä taloudellinen kehitys on vähentänyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta, erityisesti naisten ja alaikäisten keskuudessa eriarvoisuus on edelleen merkittävä kehityksen este LAC-alueella, jossa 175 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä ja syrjäytyneinä; korostaa, että talouskasvu, osallistava sosiaalinen kehitys, vaurauden oikeudenmukainen jakautuminen ja keskeisten julkisten palvelujen tarjoaminen kaikille ovat tämän kysymyksen ratkaisemisen kannalta keskeisessä asemassa;

11.  muistuttaa, että köyhyyden poistamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen tavoite on saavutettava taloutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta edistävällä politiikalla ja helpottamalla koulutukseen pääsyä; korostaa tarvetta suojella kaikkia kansalaisia ja laajentaa keskiluokkaa taloussyklien vaikutuksista riippumatta, vakiinnuttaa saavutukset elinolojen parantamisessa muun muassa luomalla sosiaalisen suojelun vähimmäistasot, ja kunnioittaa demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia;

12.  korostaa tarvetta sisällyttää taloudet globaaleihin arvoketjuihin, jotka perustuvat kiertotalousmalliin, ja tunnustaa kahdenvälisten ja monenvälisten kauppasopimusten kehittämisen merkityksen tehokkaana välineenä, joka voi auttaa vastaamaan yhteisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja edistää samalla ihmisarvoista työtä ja työmarkkinavuoropuhelua kestävän kehityksen liikkeellepanevina voimina; korostaa, että on tärkeää luoda edellytykset molempien alueiden talouden monipuolistamiseksi ja niiden riippuvuuden ja turvattomuuden vähentämiseksi maailmanlaajuisissa suhdannevaihteluissa; korostaa, että on tärkeää edistää tieteellisen ja teknologisen osaamisen siirtämistä, inhimillisen pääoman kehittämistä ja työllisyyden monimuotoistamista, mitä varten tarvitaan väistämättä lisää investointeja koulutukseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen;

13.  pitää myönteisenä Ecuadorin liittymisestä EU:n vapaakauppasopimukseen Kolumbian ja Perun kanssa 11. marraskuuta 2016 tehtyä pöytäkirjaa, jonka EU, sen jäsenvaltiot, Ecuador, Kolumbia ja Peru ovat allekirjoittaneet; muistuttaa, että tällä sopimuksella poistetaan korkeita tullitariffeja ja kaupan teknisiä esteitä, vapautetaan palvelumarkkinoita ja avataan julkisten hankintojen markkinoita ja että se sisältää velvoitteita, jotka koskevat nopeita ja tehokkaita riidanratkaisumekanismeja;

14.  panee merkille, että EU on suurin ulkomainen sijoittaja LAC-alueella ja sen toiseksi suurin kauppakumppani, mikä muodostaa kaksisuuntaisen taloussuhteen, jonka perustana ovat laatu, yhteiskuntavastuu, työpaikkojen luominen, teknologian siirto sekä tutkimus ja innovointi;

15.  kannustaa lisäämään julkisia ja yksityisiä kumppanuuksia talouskehityksen, yrittäjyyden, talouskasvun ja ulkomaisten investointien edistämiseksi; korostaa, että epävirallista taloutta ja alikehitystä sekä pk-yritysten heikkoa kilpailukykyä on torjuttava; kehottaa helpottamaan ja parantamaan alueiden välistä liikkuvuutta ja varmistamaan samalla työntekijöiden oikeuksien keskinäisen yhdenmukaisuuden ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen;

16.  korostaa, että molemmilla alueilla on kehitettävä kestäviä ja tehokkaita verojärjestelmiä molemmilla alueilla sekä asianmukaista verotuksen kulttuuria ja perustettava toimivat tilintarkastusvirastot, joiden avulla voitaisiin edistää talouskasvua ja kehittää hyvinvointivaltioita, jotka tuottavat ja tarjoavat julkisia palveluita, kuten julkista koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvan infrastruktuuria ja turvallisuutta kaikille kansalaisille, ja toistaa, että veroparatiisit ja veronkierto haittaavat taloudellista ja sosiaalista kehitystä, edistymistä ja vaurastumista sekä talouspolitiikan ja sosiaalisen tulonjakopolitiikan asianmukaista toimintaa;

17.  korostaa, että talouskasvu ja kaupankäynti ovat tärkeitä osatekijöitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta mutta ne eivät ole riittäviä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi; pyytää toteuttamaan tehokkaita toimia näiden ongelmien lievittämiseksi monipuolisen, kestävän ja osallistavan kasvun avulla siten, että korostetaan voimakkaasti sosiaalisia kysymyksiä, institutionaalista tukea ja ihmisoikeuksien kunnioittamista;

18.  katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen on oltava LAC-alueen ja EU:n välisen yhteistyön tärkein tavoite; kehottaa unionia tehostamaan budjettitukiohjelmia;

19.  kannattaa komission uutta kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:n osana; toistaa, että kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteiden olisi oltava EU:n ja LAC-maiden yhteistyön tärkeimmät välineet, mukaan luettuina kaikki taloudellista, sosiaalista ja kestävää kehitystä koskevat näkökohdat, ei pelkästään köyhyyden poistaminen; korostaa, että EU on jatkettava virallista kehitysapua LAC-maille, myös keskitulotason ja korkeamman tulotason maille, jotka eriyttämisperiaatteen mukaisesti eivät enää ole tukikelpoisia kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä, ja sovellettava tässä uutta lähestymistapaa, joka ulottuu asukasta kohti laskettuja tuloja pitemmälle; vaatii painokkaasti, että komissio jatkaa poikkeuksellisesti ja kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevan asetuksen mukaisesti kahdenvälistä yhteistyötä keskitulotason tai sitä korkeamman tulotason maiden kanssa kehitysyhteistyön rahoitusvälineen koko voimassaolon ajan kaudella 2014–2020 ja sen jälkeen, jotta voidaan jatkaa työtä nykyisiin haasteisiin vastaamiseksi;

20.  kehottaa parantamaan koordinointia LAC-aluetta ja syrjäisimpiä alueita sekä merentakaisia maita ja alueita koskevien tukipolitiikkojen ja -ohjelmien välillä; kehottaa noudattamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueellisissa huippukokouksissa tehtyjä poliittisia sitoumuksia ja myöntämään tarvittavat taloudelliset resurssit;

21.  kehottaa komissiota määrittämään käytettävissä olevat välineet ja myöntämään niille riittävästi määrärahoja sekä toteuttamaan tarkoituksenmukaisia toimia niiden saattamiseksi tehokkuutta, määrärahojen kohdentamista, yhdenmukaistamista, keskinäistä vastuuta ja vastuuvelvollisuutta koskevien periaatteiden mukaisiksi ja yhdenmukaistamaan ne LAC-maiden kehitysstrategioiden kanssa, jotta LAC-maita voidaan auttaa vastaamaan haasteisiin ja sopeutumaan virallisen kehitysavun (ODA) mahdolliseen vähenemiseen; kehottaa sisällyttämään taitotiedon siirtämisen ja koulutuksen näihin ohjelmiin ja tukemaan niillä finanssipoliittisia ja julkisen varainhoidon uudistuksia, joilla edistetään kasvua ja korkealaatuisten julkisten palvelujen tarjoamista;

22.  kehottaa komissiota noudattamaan yhdistämisohjelmissaan kehitysavun tuloksellisuuden periaatetta erityisesti omavastuullisuuden, kumppanimaiden kanssa toteutettavan yhteensovittamisen, kehityksen ja rahoituksen täydentävyyden, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden osalta;

23.  korostaa, että maantieteellisten ja geologisten ominaispiirteidensä vuoksi LAC-alue on erittäin altis luonnonkatastrofeille ja että tätä tilannetta pahentaa ilmastonmuutos, johon on puututtava maailmanlaajuisesti yhteisen mutta eriytetyn vastuun periaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja LAC-maita puuttumaan perussyihin ja toteuttamaan ilmastonmuutoksen sietokykyä parantavia toimenpiteitä ja laatimaan riskien ehkäisystrategioita ja toteuttamaan humanitaarisen avun nopeaa käyttöönottoa hätätilanteissa koskevia käytäntöjä;

24.  kehottaa toteuttamaan tehokkaasti sukupuolten tasa-arvon, lisäämään naisten vaikutusvaltaa ja toteuttamaan politiikkaa, jolla edistetään naisten ottamista mukaan kaikilla poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen elämän aloilla, jotta voidaan parantaa naisten aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, torjua määrätietoisesti naismurhia, taata naisten fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, helpottaa tasa-arvoista pääsyä työmarkkinoille, maanomistusta ja tasa-arvoa työelämässä sekä varmistaa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys- sekä oikeudet; korostaa, että tyttöjen ja naisten elämää on parannettava; tähdentää, että tämän vuoksi koulutukseen pääsy on olennaista ja sen avulla voidaan saada aikaan yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos; suhtautuu myönteisesti vuonna 1994 tehtyyn naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaan Amerikan yleissopimukseen (Belém do Parán yleissopimus) ja pyytää, että sen MESECVI-sihteeristölle annettaisiin painavampi rooli; panee tyytyväisenä merkille vuonna 2016 voimaan tulleen Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen, ja kehottaa molempien alueiden valtioita, jotka eivät ole näin tehneet, allekirjoittamaan sen;

25.  pitää erittäin tärkeinä erityisesti terveydenhoitoa ja koulutusta koskevia julkisia toimintapolitiikkoja sekä yksityisen sektorin aloitteita ja mahdollisuuksien tarjoamista lähes 30 miljoonalle työelämän ulkopuolella olevalle nuorelle; korostaa, että kehitysohjelmilla on torjuttava konflikteja, väkivaltaa, järjestäytynyttä rikollisuutta ja henkirikoksia, jotka kohdistuvat nuoriin ja erityisesti teini-ikäisiin ja jotka ovat yksi suurimmista haasteista LAC-maissa;

26.  toistaa pitävänsä tärkeänä, että nuorten saatavilla on laadukkaita työ- ja koulutusmahdollisuuksia, sillä nuoret edustavat tulevaisuuden toivoa ja ovat keskeinen tekijä maanosan pitkän ajan poliittisen vakauden kannalta; kannustaa tekemään rahastojen kanssa lisää yhteistyötä yliopistojen kahdenvälisessä osallistumisessa, tietämyksen vaihdossa ja EU:n ja LAC-maiden opiskelijoiden välisessä kansainvälisessä liikkuvuudessa erityisesti vahvistamalla Erasmus+-ohjelmaa vuonna 2015 korkeakoulutuksen osalta käynnistetyn CELACin kumppanuuden puitteissa; panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2015 käynnistettiin onnistuneesti Erasmus+-ohjelma, jossa tarjotaan 6 200 liikkuvuusmahdollisuutta ja 3 500 stipendiä pääasiassa CELAC-maiden opiskelijoille vuoteen 2020 asti; huomauttaa, että on edistettävä korkeakoulututkintojen täyttä ja vastavuoroista tunnustamista ja vahvistettava kahden alueen välistä yhteistyötä laatua ja akkreditointijärjestelmää koskevissa asioissa;

27.  panee merkille EU:n ja CELACin yhteistyön keskeisen aseman tieteen, teknologian ja innovoinnin alalla ja EU:n CELACin yhteisen tutkimusalueen luomisen merkityksen tutkijoiden ja professorien liikkuvuusyhteistyön vahvistamisessa;

28.  korostaa lasten oikeuksien perustavaa merkitystä ja sitä, että kaikkien EU- ja LAC-maiden on noudatettava tiukasti lapsen oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta;

29.  kannustaa lisäämään yhteistyötä teknologisen kehityksen edistämisessä ja ihmisten tieto- ja viestintäteknologioihin pääsyn parantamisessa yhteiskuntiemme mukauttamiseksi digitalisaatiokehitykseen;

30.  korostaa viime vuosikymmenen yleistä suuntausta ja yhteisiä haasteita vapauksien ja sosiaalisten oikeuksien edistämisessä sekä merkittäviä ponnistuksia, joita on tehty, jotta voidaan toteuttaa osallistavia julkisia politiikkatoimia heikommassa asemassa olevien ryhmien suojelemiseksi ja vaurauden ja talouskasvun jakamiseksi tasapuolisesti, mikä on vaikuttanut ratkaisevasti lähes 60 miljoonan latinalaisamerikkalaisen nostamiseen köyhyydestä viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana; kehottaa viranomaisia kunnioittamaan demokratian periaatteita ja perusoikeuksia sekä kaikkien kansalaisten, mukaan luettuina uskonnolliset vähemmistöt, alkuperäiskansat, ympäristöaktivistit, hlbti-yhteisö, vammaiset kansalaiset, pakkosiirtolaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt sekä maaseudun asukkaat, vapauksia ja turvallisuutta ja varmistamaan ne; korostaa, että on tärkeää varmistaa kokoontumis-, yhdistymis- ja ilmaisunvapaus niin verkossa kuin verkon ulkopuolella;

31.  korostaa, että on välttämätöntä taata uskonnollisten vähemmistöjen ja hlbti-yhteisön oikeudet ja turvallisuus; vaatii LAC-maiden hallituksia hyväksymään lainsäädäntöä ja ryhtymään toimenpiteisiin, joilla voidaan suojella ihmisoikeuksien puolustajia ja toimittajia vainolta, uhkauksilta, häpäisykampanjoilta, mielivaltaisilta pidätyksiltä, kidutukselta, tahdonvastaisilta katoamisilta ja murhilta, joiden uhreiksi he usein joutuvat; kehottaa suojelemaan alkuperäiskansojen ja maaseutuväestön oikeuksia ja etuja ympäristövaikutuksiltaan suurilta kehityshankkeilta ja kaivosteollisuuden toiminnalta käyttämällä etukäteen järjestettäviin kuulemisiin ja suostumuksen pyytämiseen perustuvia mekanismeja;

32.  pitää valitettavina hyökkäyksiä demokraattisesti valittuja oppositiojohtajia, toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti ympäristöasioiden parissa työskenteleviä, ja heidän asianajajiaan vastaan; kehottaa viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet heidän fyysisen ja henkisen koskemattomuutensa takaamiseksi ja varmistamaan välittömät, perusteelliset ja puolueettomat tutkinnat, jotta vastuussa olevat saadaan oikeuteen kansainvälisten standardien mukaisesti;

33.  muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen ja kuuleminen kauppa- tai assosiaatiosopimusten neuvottelu- ja täytäntöönpanoprosesseissa olisi taattava;

34.  korostaa, että sopimuksissa on viitattava ilmaisun- ja kokoontumisvapauteen LAC-maissa;

35.  kannustaa EU:n jäsenvaltioita harkitsemaan lainsäädäntöä, jossa säädetään vakavissa ihmisoikeusloukkauksissa osallisina olleiden henkilöiden mahdollisesta varojen jäädyttämisestä ja viisumirajoituksista;

36.  muistuttaa, että muuttoliikettä koskevissa politiikkatoimissa ja käytännöissä on taattava ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kiinnitettävä erityistä huomiota naisiin ja heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten alaikäisiin, iäkkäisiin ja vammaisiin ihmisiin ja otettava samalla huomioon rajojen suojelua ja siirtolaisten kriminalisoinnin estämistä koskevat haasteet; korostaa, että tarvitaan kattava lähestymistapa, jonka tarkoituksena tunnustaa siirtotyöläisten taloudellinen ja sosiaalinen panos vastaanottavissa maissa, kauttakulkumaiden merkitys ja se, että on tärkeää ottaa käyttöön laillisia reittejä vastaanottavien maiden kansalaisuuden saamiseksi ottaen erityisesti huomioon turvapaikkaa tarvitsevat siirtymään joutuneet henkilöt; kehottaa ryhtymään toimiin, joilla helpotetaan ja parannetaan maiden välistä laillista liikkuvuutta ja varmistetaan samalla johdonmukaisuus työntekijöiden oikeuksien ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen tehostamisen välillä;

37.  kehottaa LAC-maita varmistamaan, että sosiaalisia ja ympäristöön ja työhön liittyviä oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti; kehottaa panemaan täydellisesti ja tehokkaasti täytäntöön ILOn yleissopimukset ja kunnioittamaan keskeisiä työelämän normeja, jotka sisältävät muun muassa yhdistymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden; korostaa lisäksi, että on taattava kaikkien pakkotyön muotojen poistaminen;

38.  korostaa kummankin alueen puolustus- turvallisuusasioissa kohtaamia haasteita, joihin kuuluvat terrorismin ja huumekaupan sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, ja kannustaa jatkamaan puolustus- ja turvallisuusyhteistyön vahvistamista poliisi- ja sotilasalan koordinoinnin avulla ja kiinnittämään erityistä huomiota tiedon jakamiseen; kehottaa Latinalaisen Amerikan maita osallistumaan EU:n kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin, kuten ne tekevät jo nyt Kolumbiassa ja Chilessä; kannustaa edistämään sotilasyhteistyötä, jotta voidaan kehittää erityiset hätäapujoukot luonnonkatastrofeja ja ihmisen aiheuttamia katastrofeja varten; kehottaa lisäämään yhteistyötä merenkulun turvallisuudessa, aseistariisunnassa, asesulussa ja asevalvonnassa;

39.  kehottaa yksiselitteisesti kunnioittamaan valtioiden alueellisen koskemattomuuden periaatetta;

40.  pitää valitettavana humanitaarisen avun leikkauksia eikä hyväksy sitä, että näitä tehdään tätä apua eniten tarvitsevilla alueilla (Keski-Amerikan pohjoinen kolmio, Haiti ja Kolumbia), sekä alueilla, joita ilmastonmuutoksen vaikutukset ja luonnonkatastrofit ovat erityisesti koetelleet;

41.  tuomitsee sen, että joidenkin maiden hallitukset eivät suostu ottamaan vastaan kansainvälistä humanitaarista apua ja estävät siten perustarpeisiin vastaamisen näissä maissa; pyytää, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja vaatii asianomaisia viranomaisia sallimaan tällaisen avun toimittamisen ja ehdottaa avustussuunnitelmaa kullekin maalle;

42.  kehottaa EU:ta tukemaan pysyväisluonteisesta väkivallasta kärsiviä LAC-maita, joissa tapahtuvien murhien, ilman oikeudenkäyntiä toteutettujen teloitusten ja tahdonvastaisten katoamisten määrää ei voida hyväksyä, sillä ilman turvallisuutta ei voi olla todellista vaurautta, ihmisarvoa ja onnellisuutta; vaatii LAC-maita ryhtymään toimenpiteisiin vankiloiden liiallisen täyttöasteen purkamiseksi, vankeusolojen parantamiseksi, vankien fyysisen ja henkisen koskemattomuuden suojelemisen takaamiseksi, kidutuksen ja pahoinpitelyjen tutkimiseksi ja rankaisemiseksi ja vankien inhimillisemmän kohtelun edistämiseksi, jotta voidaan estää vankiloissa säännöllisesti esiintyvät ihmishenkiä vaativat mellakat;

43.  korostaa, että kaikkien Atlantin alueen maiden välistä yhteistyötä on vahvistettava huumekaupan torjunnassa, minkä yhteydessä on tehtävä yhteistyötä myös niiden Länsi-Afrikan maiden kanssa, joiden kautta kuljetetaan suuria määriä huumausaineita Latinalaisen Amerikan ja Euroopan välillä;

44.  pyytää EU:ta tukemaan Keski-Amerikan maita, joita vaivaa niiden yhteiskunnallisia ja poliittisia rakenteita uhkaava järjestäytynyt rikollisuus;

45.  korostaa, että Euroopan unionin on tuettava jatkossakin Väli-Amerikan turvallisuusstrategiaa (ESCA) ja Karibian turvallisuusstrategiaa;

46.  korostaa, että on kiireellisesti tehostettava korruption, veropetosten ja rankaisemattomuuden torjuntaa, koska ne ovat suurimpia kehityksen esteitä, sekä varmistettava oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, vapaiden ja avointen vaalien järjestäminen, vallanjako sekä riippumattoman, puolueettoman ja ammattimaisen oikeusjärjestelmän yhtäläinen käyttömahdollisuus ja tuettava hyvää hallintotapaa, puututtava institutionaalisiin heikkouksiin ja tehostettava hallintoa; antaa tunnustusta EUROsociAL-ohjelman puitteissa tällä alalla tehdylle työlle;

47.  kehottaa EU:ta ja LAC-maita puuttumaan korruptio-ongelmaan ja torjumaan sitä toteuttamalla toimenpiteitä, jotka ulottuvat ennaltaehkäisemisestä lainvalvontaan ja syytteeseenpanoon ja monenvälisten ja kansainvälisten korruptiontorjuntasopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon, ja huomauttaa, että korruptio heikentää paitsi sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia ja yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta, myös poliittista legitimiteettiä ja hyvää hallintoa; korostaa, että riippumattoman oikeuslaitoksen ja julkishallinnon puuttuminen vähentää edelleen luottamusta julkisiin instituutioihin, heikentää oikeusvaltiota ja synnyttää väkivaltaa; korostaa, että avoimuus, vapaat tiedotusvälineet ja kansalaisten osallistuminen ovat välttämättömiä korruption torjunnan vahvistamiseksi; ottaa huomioon, että olisi otettava käyttöön uusia kansainvälisiä säännöksiä veroparatiisien lakkauttamiseksi, kuten verotietojen automaattinen vaihtaminen ja pankkisalaisuuden poistaminen;

48.  kehottaa tekemään lisää yhteistyötä ympäristöasioissa, sillä ne ovat merkittäviä yhteisen edun mukaisia kysymyksiä, ja kiinnittämään erityistä huomiota uusiin energiamuotoihin siirtymiseen ja hiili-intensiteetin alentamisprosessiin, jotka vaikuttavat kummankin alueen talouksiin; korostaa tarvetta tukea uusiutuvien energialähteiden tutkimusta ja käyttöönottoa, luonnonsuojelua, metsänhoitoa ja toimintapolitiikkoja, joilla puututaan ilmastonmuutoksen syihin ja seurauksiin alueella, johon se vaikuttaa vakavasti, ja ottamaan huomioon paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen oikeudet alueilla, joilla luonnonvaroja hyödynnetään; korostaa, että Euroclima- ja Riocc-hankkeiden kaltaisia aloitteita on tuettava edelleen kestävää kehitystä, ympäristöä, ilmastonmuutosta ja energiaa koskevan Liman toimintaohjelman mukaisesti; toteaa, että energiasiirtymä on toteutettava yleisesti, jotta Pariisin sopimuksen sitoumukset voidaan täyttää; korostaa, että tarvitaan lisää investointeja ja yhteistyötä EU:n ja LAC-alueen instituutioiden ja yritysten välillä, jotta voidaan yhdessä käsitellä energiasiirtymää, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja perusinfrastruktuurien parantamista; korostaa, että hallinto-, valvonta- ja oikeusmenetelmien parantaminen on tärkeää, jotta voidaan suojella metsiä ja lisätä agroekologisten viljelykäytäntöjen käyttöä;

49.  pitää välttämättömänä nopeuttaa EU:n ja Mercosurin neuvotteluja, jotta saataisiin tehtyä nopeasti kattava, tasapainoinen ja molempia osapuolia hyödyttävä assosiaatiosopimus, kuten todettiin 9. maaliskuuta 2017 annetuissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä, jotta voidaan täydentää voimassa olevaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisten sopimusten verkostoa; korostaa, että neuvottelut on saatava päätökseen ja on saavutettava lopullinen sopimus, joka Euroopan parlamentin on ratifioitava ennen nykyisen toimikauden päättymistä ja jolla edistetään talouskasvua ja työpaikkojen luomista molemmilla talousalueilla ja vahvistetaan historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia suhteita ja yhteistyösuhteita sekä kansojemme välistä luottamusta;

50.  korostaa, että on vauhditettava EU:n ja Meksikon kokonaissopimuksen ajanmukaistamisesta käynnissä olevia neuvotteluja, ja kehottaa tekemään sopimuksen vuoden 2017 loppuun mennessä; korostaa, että on tärkeää saada EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen ajantasaistaminen viimeistellyksi ennen vuoden 2018 ensimmäistä vuosineljännestä; kehottaa EU:n jäsenvaltioiden parlamentteja, jotka eivät ole vielä ratifioineet EU:n ja Keski-Amerikan assosiaatiosopimusta, tekemään sen;

51.  painottaa, että Ecuadorin äskettäinen liittyminen monialaiseen sopimukseen Kolumbian ja Perun kanssa on tärkeää, ja muistuttaa, että ovi on myös avoinna Bolivialle, jos se päättää osallistua; on tyytyväinen Perun ja Kolumbian kanssa tehdyn lyhytaikaista oleskelua Schengen-alueella koskevan viisumivapaussopimuksen täytäntöönpanoon; kehottaa tässä yhteydessä myöntämään Ecuadorille saman viisumivapauden; huomauttaa, että kaikki nämä toimet edistävät EU:n taloudellisten ja kulttuuristen siteiden vahvistamista näiden maiden kanssa;

52.  pitää äärimmäisen tärkeänä, että EU:n ja LAC-maiden assosiaatio-, kauppa- ja investointisopimuksiin sisällytetään järjestelmällisesti yritysten vastuuta koskevia sääntöjä ja ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien suojelemista koskevia lausekkeita;

53.  toteaa, että Meksiko ja Brasilia on määritelty Euroopan unionin strategisiksi kumppaneiksi, ja pyytää myöntämään Argentiinalle sille kuuluvan aseman näkyvänä toimijana alueella, Mercosurissa ja G-20-maana ja uudistamaan toimielinten välisten suhteiden kehykset;

54.  toteaa iberoamerikkalaisten huippukokousten – joiden toimintamekanismeja on viime vuosina vahvistettu – merkityksen ja korostaa samalla iberoamerikkalaisen pääsihteeristön (SEGIB) roolia kulloisenkin puheenjohtajavaltion tukijana; korostaa sen tuomaa lisäarvoa alueiden väliselle kumppanuudelle vuoropuhelun, koordinoinnin ja yhteistyön foorumina; pyytää siksi ottamaan käyttöön yhteistyömekanismin, joka voisi saada komission ja/tai EUH:n ja SEGIBin yhteisymmärryspöytäkirjan tai yhteistyötä koskevan puitesopimuksen muodon ja jonka avulla voitaisiin optimoida ja asettaa kummankin elimen väliset suhteet jäsennellympiin, hallitumpiin ja järjestelmällisempiin puitteisiin; suhtautuu myönteisesti siihen, että viimeisimmässä huippukokouksessa kiinnitettiin erityistä huomiota nuoriin, koulutukseen ja yrittäjyyteen, jotka ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä;

55.  toistaa, että EU:n ja Latinalaisen Amerikan edustajakokous ja parlamenttivaltuuskunnat ovat erittäin menestyksekkäitä foorumeja strategisen kumppanuuden parlamentaariselle ulottuvuudelle ja EU:n ja LAC-maiden, myös kansalaisyhteiskunnan, jonka asemaa olisi vahvistettava, väliselle poliittiselle vuoropuhelulle; pitää niitä tärkeinä, sillä ne välittävät kansalaisten vaatimuksia EU:n ja CELACin huippukokouksille; korostaa, että on tärkeää varmistaa sen keskustelujen ja päätelmien näkyvyys ja levittäminen sekä EU:n ja CELACin huippukokouksen kanssa tehtävän yhteistoiminnan että kansallisten ja alueellisten institutionaalisten kanavien kautta;

56.  korostaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen säätiön asemaa kansainvälisenä järjestönä ja vaatii sen perustamissopimuksen pikaista ratifiointia kaikissa sen 62 jäsenvaltiossa, koska sillä olisi oltava tärkeä asema kahden alueen välisen kumppanuuden tukemisessa, ja pyytää perustamaan pysyviä yhteistyökanavia säätiön ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen välille;

57.  tukee Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden kasvattamista Latinalaisessa Amerikassa, jotta voidaan säilyttää ja kehittää toimia, joilla vastataan tarpeisiin rahoituksen kannalta ensisijaisilla aloilla, kuten ilmastonmuutoksen lieventämisessä, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen infrastruktuurin kehittämisessä ja pk-yritysten tukemisessa;

58.  kehottaa parantamaan EU:n jäsenvaltioiden monenvälistä koordinointia Latinalaisen Amerikan kehityspankissa ja Andien kehitysyhtiössä, jotta niiden taloudellinen vaikutus saadaan mahdollisimman suureksi LAC-alueen maille suunnatuissa kehitysohjelmissa;

59.  toistaa tukensa Kolumbian rauhanprosessille, joka on ratkaisevan tärkeä kolumbialaisten tulevaisuuden ja koko alueen vakauden kannalta, ja sitoutuu tukemaan Kolumbian hallitusta sen täytäntöönpanossa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa Kolumbian koko yhteiskunnan ja erityisesti uhrien ja kansalaisjärjestöjen sekä siirtymään joutuneiden ihmisten osallistuminen, ja että hallituksen johtajat takaavat ihmisoikeusaktivistien ja yhteisöjen johtajien turvallisuuden ja suojelun; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan poliittista ja taloudellista tukea, kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskeva asetus, erityisesti sen 5 artiklan 2 kohta, ja EU:n Kolumbia-erityisrahasto mukaan lukien, ja tukee varapuheenjohtajan / korkean edustajan Kolumbian erityislähettilään roolia; toivoo, että myös Kansallinen vapautusarmeija (ELN) sitoutuu käynnissä olevaan rauhanprosessiin; suhtautuu myönteisesti siihen, että Kolumbian vallankumoukselliset asevoimat (FARC) on saattanut päätökseen henkilökohtaisten aseiden luovuttamisen YK:n valvonnassa; tukee YK:n turvallisuusneuvoston perustamaa uutta operaatiota, jolla autetaan FARC:n jäseniä sopeutumaan uudelleen yhteiskuntaan; panee tyytyväisenä merkille Kansallisen vapautusarmeijan ja Kolumbian hallituksen kahdenvälisen tulitaukosopimuksen;

60.  ilmaisee syvän huolensa demokratian, ihmisoikeuksien ja sosioekonomisen tilanteen vakavasta heikentymisestä Venezuelassa sekä maan lisääntyvästä poliittisesta ja yhteiskunnallisesta epävakaudesta; kehottaa Venezuelan hallitusta turvaamaan vallanjaon ja hallinnon eri osien riippumattomuuden ja palauttamaan kansalliskokoukselle sen perustuslain mukaisen toimivallan; kehottaa Venezuelan hallitusta myös varmistamaan kaikkien poliittisten vankien vapauttamisen välittömästi ja ehdoitta ja esittämään mahdollisimman pian vaaliaikataulun, jotta voidaan järjestää vapaat ja avoimet vaalit; kehottaa kansainvälistä yhteisöä, alueellisia toimijoita ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa edistämään ja tukemaan laajaa kansallista yhteisymmärrystä ainoana mahdollisena ratkaisuna; pyytää varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarkastelemaan aktiivisesti muita toimia, joilla edistetään rakentavasti maan poliittista vakauttamista; torjuu tässä yhteydessä kaikki yritykset siirtää kansalliskokouksen perustuslaissa tunnustettuja oikeuksia millekään muulle elimelle; tuomitsee jyrkästi perustuslakia säätävän kokouksen vaalit 30. heinäkuuta 2017, koska ne olivat vastoin vallanjakoa ja kansalaisten oikeutta ilmaista vapaasti poliittisia näkemyksiään demokraattisesti valittujen ja laillisten instituutioiden välityksellä; muistuttaa, ettei Euroopan parlamentti, kuten useat muutkaan kansainväliset toimijat, tunnusta näitä vaaleja eikä mitään vasta perustetun kokouksen toimia tai päätöksiä, koska sillä ei ole legitimiteettiä, ja pitää valitettavana väkivaltaista tilannetta, jossa useita ihmisiä on saanut surmansa ja monet ovat loukkaantuneet; ilmaisee vakavan huolensa demokraattisesti valittuihin kansalliskokouksen jäseniin kohdistetuista laittomista syytetoimista ja vainoamisesta; vastustaa yleisen syyttäjän Luisa Ortega Díazin sekä Venezuelan laillisen kansalliskokouksen nimittämien korkeimman oikeuden kaikkien jäsenten erottamista ja poliittista vainoamista; tukee täysin Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimuksia Venezuelan hallituksen laajamittaisista rikoksista ja tukahduttamistoimista ja kehottaa EU:ta ottamaan aktiivisen roolin tässä yhteydessä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja Eurooppa-neuvostoa pohtimaan varojen jäädyttämistä ja EU:n alueelle pääsyn rajoittamista kaikkien niiden henkilöiden osalta, jotka ovat osallistuneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin Venezuelassa, myös tunnustamattoman perustuslakia säätävän kokouksen jäsenten osalta;

61.  pitää myönteisenä joulukuussa 2016 allekirjoitettua poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevaa sopimusta EU:n ja Kuuban välillä; korostaa, että sen täytäntöönpanoa on nopeutettava, millä voi olla myönteinen vaikutus EU:n ja CELACin kumppanuuteen; toteaa, että poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevalla sopimuksella olisi osaltaan parannettava Kuuban kansalaisten elinoloja ja sosiaalisia oikeuksia ja kehitystä kohti demokratiaa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitusta ja edistämistä; korostaa, että sopimuksen pätevyys riippuu siitä, paneeko Kuuban hallitus tehokkaasti täytäntöön sopimuksessa vahvistetut ja Euroopan parlamentin päätöslauselmiin perustuvat ihmisoikeusmääräykset;

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä CELACin hallituksille ja parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0016.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0269.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0200.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0297.
(5)EUVL C 274, 27.7.2016, s. 28.
(6)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/trade_en.pdf
(7)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/poverty_en.pdf
(8)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/pparties_en.pdf
(9)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/china_en.pdf
(10)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/athens2014/adopted_docs/femicide/1026102en.pdf
(11)http://www.europarl.europa.eu/intcoop/eurolat/assembly/plenary_sessions/montevideo_2016/adopted_docs/migration_en.pdf
(12)EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 54..
(13)EUVL C 65, 19.2.2016, s. 120.


Korruptio ja ihmisoikeudet kolmansissa maissa
PDF 260kWORD 70k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa (2017/2028(INI))
P8_TA(2017)0346A8-0246/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, joka tuli voimaan 14. joulukuuta 2005(1),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) yleissopimuksen, lahjonnan torjunnan jatkamista koskevan vuonna 2009 annetun neuvoston suosituksen ja ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvien lahjusten verovähennyskelpoisuutta koskevan vuonna 2009 annetun suosituksen sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat(2),

–  ottaa huomioon vuonna 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman (2015–2019), jonka ulkoasiainneuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat sellaisina kuin ne hyväksyttiin yleisten asioiden neuvoston 2914. kokouksessa 8. joulukuuta 2008(3),

–  ottaa huomioon kestävästä kehityksestä 25. syyskuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development”(4),

–  ottaa huomioon 8. marraskuuta 2013 hyväksytyn Euroopan investointipankin (EIP) kertomuksen ”Väärinkäytösten torjunta ja ehkäisy Euroopan investointipankin toiminnassa” (EIP:n petostentorjuntapolitiikka)(5),

–  ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, joilla pannaan täytäntöön suojeluun, kunnioitukseen ja korjaamiseen perustuva YK:n toimintakehys(6),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät liiketoiminnasta ja ihmisoikeuksista(7),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(8),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman korruption torjunnasta ja jatkotoimenpiteistä CRIM-erityisvaliokunnan päätöslauselman johdosta(9),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(10),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(11),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman veronkierrosta ja verovilpistä haasteina kehitysmaiden hallinnolle, sosiaaliturvalle ja kehitykselle(12),

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman korkean tason korruptiotapauksia FIFAssa koskevista viimeaikaisista paljastuksista(13),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(14),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman korruptiosta julkisella ja yksityisellä sektorilla ja sen vaikutuksista ihmisoikeuksiin kolmansissa maissa(15),

–  ottaa huomioon lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen ja lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston siviilioikeudellisen yleissopimuksen sekä Euroopan neuvoston ministerikomitean 5. toukokuuta 1998 antaman päätöslauselman (98) 7 ja 1. toukokuuta 1999 antaman päätöslauselman (99) 5, joilla perustettiin korruption vastainen valtioiden ryhmä (GRECO),

–  ottaa huomioon korruption vastaisten virastojen toimintaperiaatteista 26.–27. marraskuuta 2012 annetun Jakartan julkilausuman(16),

–  ottaa huomioon 22.–24. marraskuuta 2013 hyväksytyn Panaman julistuksen korruption torjunnasta vastaavien viranomaisten kansainvälisen järjestön (International Association of Anti-Corruption Authorities, IAACA) seitsemännestä vuotuisesta konferenssista ja yleiskokouksesta,

–  ottaa huomioon kansallisista ihmisoikeusinstituutioista 17. joulukuuta 2015 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman ja kansallisista ihmisoikeusinstituutioista 29. syyskuuta 2016 annetun ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman(17),

–  ottaa huomioon korruption kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen koskevan 5. tammikuuta 2015 annetun YK:n ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antavan komitean loppuraportin(18),

–  ottaa huomioon Afrikan unionin yleissopimuksen korruption estämisestä ja torjumisesta (AUCPCC)(19),

–  ottaa huomioon YK:n Global Compact -aloitteen yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, työtä, ympäristöä ja korruption torjuntaa koskevien strategioiden ja toimenpiteiden koordinoinnista(20),

–  ottaa huomioon Transparency International -järjestön vuosittaisen korruptioindeksin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A8-0246/2017),

A.  toteaa, että korruptio on monimutkainen ja maailmanlaajuinen sekä pohjoisessa että etelässä vaikuttava ilmiö, joka voidaan määritellä toimivallan väärinkäytöksi yksilön, ryhmän, suoran tai välillisen yksityisen edun tavoitteluun ja joka uhkaa merkittävästi yleistä etua, yhteiskunnallista, poliittista ja taloudellista vakautta ja turvallisuutta heikentämällä julkista luottamusta ja instituutioiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta, demokratian arvoja ja ihmisoikeuksia, eettisyyttä, oikeutta, kestävää kehitystä ja hyvää hallintotapaa;

B.  ottaa huomioon, että korruptio voi vaihdella pienimuotoisista yrityksistä vaikuttaa yksilöihin, viranomaisiin tai julkisten palvelujen täytäntöönpanoon laajamittaisiin pyrkimyksiin horjuttaa poliittisia, taloudellisia ja/tai oikeudellisia järjestelmiä, jotta edistetään ja rahoitetaan terrorismia, kannustetaan äärimielisyyttä, vähennetään verotuloja ja tuetaan järjestäytyneen rikollisuuden verkostoja;

C.  ottaa huomioon, että korruption syynä on poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten järjestelmien kykenemättömyys taata vakaa ja riippumaton valvonta ja vastuuvelvollisuus;

D.  katsoo, että korruption vähentäminen on olennaisen tärkeää talouskasvun, köyhyyden vähentämisen, vaurauden luomisen, koulutuksen, hyvinvoinnin, terveydenhuollon, infrastruktuurin kehittämisen ja konfliktinratkaisun kannalta ja jotta voidaan lisätä luottamusta instituutioihin, liiketoimintaan ja politiikkaan;

E.  toteaa, että korruptio on monissa maissa merkittävä systeeminen este demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, poliittisen vapauden ja kestävän kehityksen toteutumiselle sekä kaikkien ihmisoikeuksien – kansalaisuuteen perustuvien, poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen – toteutumiselle, minkä lisäksi se voi aiheuttaa monia ihmisoikeusloukkauksia; toteaa, että korruptio on aikamme pahiten laiminlyötyjä ihmisoikeusloukkauksien syitä, koska se lietsoo epäoikeudenmukaisuutta, eriarvoisuutta muun muassa rahoitusta koskevien ja taloudellisten resurssien suhteen, rankaisemattomuutta, mielivaltaista toimintaa, poliittista ja uskonnollista ääriliikehdintää ja konflikteja;

F.  toteaa, että koska korruptio uhkaa demokratian vakiinnuttamista ja ihmisoikeuksien toteutumista ja heikentää valtion viranomaisia, se saattaa johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, mukaan lukien väkivalta, kansalaismielenosoitukset ja poliittinen epävakaus; ottaa huomioon että korruptio on edelleen järjestelmällisesti huomiotta jätetty tekijä, joka aiheuttaa konflikteja kehitysmaissa, ihmisoikeuksien laajamittaista loukkaamista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden laajamittaista rikkomista ja rikoksentekijöiden rankaisemattomuutta; ottaa huomioon, että korruption ja valtiollisessa valta-asemassa olevan laittoman rikastumisen säilyminen ennallaan on johtanut vallan anastukseen ja kleptokraattien vallassa pysymiseen;

G.  toteaa, että monissa maissa laajamittainen korruptio johtaa heikkoon inhimilliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen, alhaiseen koulutustasoon ja muiden julkisten palvelujen tasoon, rajallisiin kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin, vähäiseen tai olemattomaan poliittiseen kilpailuun ja sähköisten ja perinteisten tiedotusvälineiden vapauteen ja oikeusvaltioperiaatteen puutteelliseen täytäntöönpanoon;

H.  toteaa, että korruptio vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumiseen ja sillä on erityisen kielteisiä jälkiseurauksia ja se vaikuttaa suhteettoman paljon yhteiskuntamme kaikkein epäedullisimmassa asemassa oleviin, syrjäytyneimpiin ja haavoittuvimpiin ryhmiin, kuten naisiin, lapsiin, vammaisiin henkilöihin, ikääntyneisiin, köyhiin, alkuperäiskansoihin tai vähemmistöön kuuluviin henkilöihin, koska se vie näiltä ryhmiltä yhdenvertaiset mahdollisuudet poliittiseen osallistumiseen ja pääsyn julkisiin ja sosiaalisiin ohjelmiin ja estää niitä saamasta julkisia palveluja ja sosiaalipalveluja, oikeutta, turvallisuutta, luonnonvaroja, mukaan lukien maa, töitä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja asuntoa; ottaa huomioon, että korruptio vaikuttaa myös syrjinnän lopettamiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen rajoittamalla naisten valmiuksia vaatia oikeuksiaan; ottaa huomioon, että korruptio vääristää valtion menojen suuruusluokkaa ja koostumusta ja vahingoittaa vakavasti valtion kykyä valjastaa kaikki käytettävissä olevat resurssit turvatakseen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen asianmukaisen toimivuuden ja yhteisen etiikan kehittämisen;

I.  ottaa huomioon, että YK:n kestävän kehityksen tavoite 16 koskee rauhaa, oikeudenmukaisuutta, tehokkaiden instituutioiden rakentamista ja korruption torjuntaa; katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteen 16 saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti EU:n on puututtava kiireellisesti ja suoraan erilaisiin kysymyksiin, joissa korruptio on keskeisessä asemassa ja jotka ulottuvat ihmisoikeusloukkauksista köyhyyteen, nälkään ja epäoikeudenmukaisuuteen;

J.  ottaa huomioon, että korruption torjunta edellyttää toimien yhteensovittamista, jotta torjutaan sekä korkean tason että pienimuotoista korruptiota kolmansissa maissa ja EU:n jäsenvaltioissa, ottaen tapauspohjaisesti huomioon valtajärjestelmien hierarkkiset suojelujärjestelmät, palkitsemisjärjestelmät ja klientelismin, joiden vuoksi korkean tason korruptiorikokset ja rankaisemattomuus yhdistyvät usein pienimuotoiseen korruptioon, joka vaikuttaa suoraan kansalaisten elämään ja heidän peruspalvelujen saantiinsa;

K.  katsoo, että korruptiota ei voida torjua ilman vakaata poliittista sitoutumista korkeimmalla tasolla, riippumatta kansallisten valvonta- ja lainvalvontaelinten kyvykkyydestä, osaamisesta ja halukkuudesta;

L.  toteaa, että korruption taloudelliset seuraukset ovat erittäin kielteisiä, erityisesti koska se lisää köyhyyttä ja epätasa-arvoa väestön keskuudessa, heikentää julkisten palvelujen laatua, turvallisuutta, kattavien terveydenhuoltopalvelujen ja laadukkaan koulutuksen saatavuutta, infrastruktuuria, yksilön sosiaalis-taloudellisia mahdollisuuksia ja taloudellista emansipaatiota, erityisesti talouskasvua, työpaikkojen luomista ja työllistymismahdollisuuksia ja se lannistaa yrittäjyyttä ja johtaa investointien menettämiseen;

M.  toteaa esimerkiksi, että korruptiosta aiheutuu EU:lle kustannuksia, jotka ovat suuruudeltaan 179–990 miljardia euroa vuodessa BKT:nä ilmaistuna(21);

N.  ottaa huomioon, että Maailmanpankin mukaan lahjuksia maksetaan vuosittain lähes biljoona dollaria kaikkialla maailmassa, ja korruption aiheuttamien taloudellisten kokonaismenetyksien arvioidaan ylittävän tämän summan moninkertaisesti;

O.  ottaa huomioon, että korruptioon liittyy usein järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on monissa maissa vakava ongelma ja jolla on rajat ylittävä ulottuvuus;

P.  toteaa, että korruptioon ja ihmisoikeusloukkauksiin liittyy tyypillisesti vallan väärinkäyttöä, vastuuvelvollisuuden puutetta, oikeuskäsittelyn estämistä, epäasianmukaista vaikutusvallan käyttöä ja erilaisten syrjinnän muotojen vakiintumista, klientelismiä ja markkinamekanismien vääristymistä; ottaa huomioon, että korruptio paljastaa selvästi voimakkaan korrelaation oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan puutteisiin nähden, ja se vähentää usein sellaisten instituutioiden ja toimielimien tehokkuutta, joille on annettu tehtäväksi panna keskinäinen valvontajärjestelmä täytäntöön ja valvoa demokraattisten periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, kuten parlamentit, lainvalvontaviranomaiset, oikeuslaitos ja kansalaisyhteiskunta; ottaa huomioon, että sellaisissa maissa, joissa korruptio horjuttaa oikeusvaltioperiaatetta, korruptioon syyllistyneet tuomarit, asianajajat, syyttäjäviranomaiset, poliisiviranomaiset, tutkijat ja tarkastajat estävät sekä oikeudellisten kehyksien täytäntöönpanon että niiden vahvistamisen;

Q.  ottaa huomioon, että korruptio ja ihmisoikeusloukkaukset ilmentävät epäasianmukaista toimintatapaa ja viranomaisten epäonnistumista, ja katsoo, että julkisten ja yksityisten laitosten uskottavuus ja legitimiteetti taataan ainoastaan, mikäli päivittäiset liiketoimintakäytännöt perustuvat luotettaviin toimintatapoihin;

R.  toteaa, että vaalivilpin ja poliittisten puolueiden laittoman rahoituksen kaltaiset käytännöt tai se, että rahalla on havaittavasti suhteettoman suuri vaikutus politiikkaan, murentavat luottamusta puolueisiin ja vaaleilla valittuihin edustajiin, vaaliprosessiin ja hallituksiin, murentavat demokraattista legitimiteettiä ja kansalaisten luottamusta politiikkaan ja voivat merkittävästi heikentää kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia; ottaa huomioon, että epätarkoituksenmukaisella sääntelyllä ja puutteellisella avoimuudella ja politiikan rahoituksen seurannalla voidaan luoda tilaisuuksia epäasianmukaiseen vaikuttamiseen ja yleisten asioiden hoitamisen häiritsemiseen; katsoo, että korruptiosyytöksiä voidaan käyttää myös poliittisena välineenä poliitikkojen maineen tahraamiseksi;

S.  toteaa, että oikeusalan korruptio rikkoo tasa-arvon periaatetta, syrjimättömyyttä, oikeussuojan toteutumista sekä oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jotka ovat keskeisessä asemassa kaikkien muiden ihmisoikeuksien täytäntöönpanon ja rankaisemattomuuden ehkäisemisen kannalta; ottaa huomioon, että riippumattoman oikeuslaitoksen ja julkishallinnon puute lisää epäluottamusta julkisia instituutioita kohtaan, horjuttaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja lietsoo toisinaan väkivaltaisuuksia;

T.  ottaa huomioon, että korruptiota on vaikea mitata, koska siihen liittyy usein laittomia käytäntöjä, jotka salataan tarkoituksellisesti, joskin on kehitetty ja pantu täytäntöön mekanismeja, joilla määritetään, valvotaan, mitataan ja torjutaan korruptiota;

U.  ottaa huomioon, että uudella tekniikalla, kuten hajautetun tilikirjan tai avoimen tutkinnan tekniikalla ja menetelmillä, tarjotaan uusia mahdollisuuksia lisätä hallituksien toiminnan läpinäkyvyyttä;

V.  toteaa, että ihmisoikeuksien suojelun ja erityisesti syrjimättömyyden periaatteen vahvistaminen on hyödyllinen keino torjua korruptiota; toteaa, että korruption torjunta rikos- ja yksityisoikeudellisin keinoin edellyttää rankaisevien ja korjaavien toimien toteuttamista; toteaa, että ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan edistäminen ja lujittaminen ovat menestyksekkään ja kestävän korruptionvastaisen strategian olennaisia osia;

W.  toteaa, että yhteisvaikutuksen luominen korruption torjuntaan sovellettavan rikosoikeudellisen toimintamallin ja ihmisoikeuksiin perustuvan toimintamallin välille voisi auttaa torjumaan korruption yleisiä ja yhteisvaikutuksia ja estää ihmisoikeuksien laaja-alaista rapautumista korruption suorana tai epäsuorana vaikutuksena;

X.  toteaa, että kansainvälisten korruptiontorjuntatoimen institutionaalisissa ja lainsäädännöllisissä puitteissa tapahtuu edistystä, mutta niihin liittyy merkittävä täytäntöönpano-ongelma poliittisen tahdon tai vahvojen lainvalvontamekanismien puuttuessa; toteaa, että ihmisoikeuksiin perustuvan toimintamallin soveltaminen korruption vastaisiin toimiin merkitsisi ajattelutavan muutosta ja sen avulla voitaisiin myötävaikuttaa täytäntöönpano-ongelman ratkaisemiseen käyttämällä olemassa olevia kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä mekanismeja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen valvontaan;

Y.  ottaa huomioon, että korruption vastainen YK:n yleissopimus on ainoa oikeudellisesti velvoittava yleismaailmallinen korruption torjuntaa koskeva väline, joka kattaa viisi keskeistä alaa: ennalta ehkäisevät toimenpiteet, rangaistavaksi säätäminen ja lainvalvonta, kansainvälinen yhteistyö, varallisuuden takaisin hankkiminen ja tekninen apu ja tietojenvaihto;

Z.  ottaa huomioon, että nykyiset kansainväliset velvoitteet soveltuvat hyvin asianmukaisten ja kohtuullisten toimien toteuttamiseen julkisen ja yksityisen sektorin korruption torjumiseksi tai siitä rankaisemiseksi, kuten erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus ja muut asiaankuuluvat ihmisoikeusvälineet;

AA.  toteaa, että oikeuslaitoksella, oikeusasiamiehillä ja kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla ja kansalaisjärjestöillä voi kaikilla olla korruption torjunnassa ratkaiseva rooli ja niiden mahdollisuuksia voidaan vahvistaa kansallisten ja kansainvälisten korruption vastaisten virastojen tiiviin yhteistyön avulla;

AB.  toteaa, että olisi ryhdyttävä toimiin korruption torjumiseksi parantamalla avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä toimenpiteitä, joilla pyritään torjumaan rankaisemattomuutta valtioiden sisällä, sekä asettamalla etusijalle sellaisten strategioiden ja erityistoimien kehittäminen, joilla yhtäältä torjutaan korruptioita ja toisaalta autetaan kehittämään ja/tai luomaan asiaa koskevia julkisia toimintaperiaatteita;

AC.  ottaa huomioon, että sekä kansalaisyhteiskunta että yksityinen sektori voivat vaikuttaa ratkaisevasti institutionaaliseen uudistukseen, jolla vahvistetaan avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; ottaa huomioon, että ihmisoikeusliikkeet voivat näyttää mallia siinä, miten lisätään kansalaisyhteiskunnan tietoisuutta korruption haitallisista vaikutuksista ja miten yhdistetään voimat yksityisen sektorin kanssa korruption torjuntaa koskevien toimien tukemiseksi;

AD.  toteaa, että niin verkossa kuin sen ulkopuolella toimivien vapaiden tiedotusvälineiden puuttuminen paitsi rajoittaa perusoikeuksiin kuuluvaa ilmaisunvapautta myös luo suotuisat olosuhteet hämärille käytännöille, korruptiolle ja epäsopivalle käyttäytymiselle; toteaa, että riippumattomilla tiedotusvälineillä ja niiden monimuotoisella ja moniarvoisella toimintaympäristöllä on tärkeä rooli tutkittaessa ja paljastettaessa korruptiota ja pyrittäessä lisäämään kansalaisten tietoisuutta korruption ja ihmisoikeusloukkauksien välisestä yhteydestä; ottaa huomioon, että monissa maissa, myös EU:n jäsenvaltioissa, on annettu kunnianloukkausta koskevia lakeja, joilla esimerkiksi kriminalisoidaan kunnianloukkauksen määritelmän täyttäviä toimia, saatetaan heikentää ilmaisunvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta ja estetään väärinkäytösten paljastajia ja toimittajia tuomasta julki korruptiotapauksia;

AE.  toteaa, että monet kansalaisjärjestöt, muun muassa korruption vastaiset yhdistykset ja ihmisoikeusyhdistykset, ammattiliitot, tutkivat journalistit, blogikirjoittajat ja väärinkäytösten paljastajat tuovat julki korruptiota, petoksia, hallinnollisia epäkohtia ja ihmisoikeusloukkauksia, vaikka he tällöin asettavat itsensä alttiiksi vastatoimille (myös työpaikoilla), panettelulle ja kunnianloukkauksille sekä henkilökohtaiseen vaaraan; toteaa, että ihmiset eivät uskalla ilmaista avoimesti näkemyksiään, jos he eivät voi suojautua kostolta, panettelulta ja kunnianloukkausta koskevilta laeilta ja jos tutkintaa ei suoriteta riippumattomasti ja uskottavasti; toteaa, että EU:lla on velvoite suojella heitä erityisesti ilmaisemalla julkisesti tukensa heille, kuten osallistumalla ihmisoikeusaktivistien oikeudenkäynteihin ja tarkkailemalla niitä, ja hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) kaltaisia välineitään; toteaa, että on välttämätöntä varmistaa voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen ja asianmukainen täytäntöönpano; toteaa, että korruptiotapauksia paljastavilla henkilöillä olisi oltava oikeus siihen, että heidän henkilöllisyytensä luottamuksellisuus taataan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien takuiden mukaisesti; ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajille olisi taattava kansainvälinen suojelu syytteeseen asettamiselta;

AF.  toteaa, että korruption torjuntaan olisi kuuluttava toimenpiteitä, joilla kitketään järjestäytynyt rikollisuus, veroparatiisit, rahanpesu, veronkierto ja laittomat pääomavirrat sekä järjestelmät, jotka mahdollistavat ne, sillä ne haittaavat maiden kestävää kehitystä, edistymistä, vaurautta ja vastuuvelvollisuutta;

AG.  ottaa huomioon, että monilla kolmansilla mailla ei vielä ole valmiutta vaihtaa verotietoja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, minkä vuoksi kolmannet maat eivät saa EU:n jäsenvaltioilta tietoa niiden mahdollisesti veropetoksiin syyllistyneistä kansalaisista;

AH.  ottaa huomioon, että EU:n kolmansille maille myöntämiä varoja, hätätilanteissa myönnetyt varat mukaan lukien, on valvottava asianmukaisesti selkeän keskinäisen valvontajärjestelmän avulla edunsaajamaissa, jotta estetään korruptiolle mahdollisesti tarjoutuvat tilaisuudet ja paljastetaan kaikki väärinkäytökset ja korruptioon syyllistyneet viranomaiset;

AI.  ottaa huomioon, että korruption ja laittomien rahavirtojen valvonta on poliittinen tehtävä, johon on puututtava maailmanlaajuisesti ja rajat ylittävällä tavalla (G20, YK, OECD, Maailmanpankki, IMF);

AJ.  ottaa huomioon, että Sveitsissä Lausannessa helmikuussa 2017 pidetyssä urheilun rehellisyyttä tarkastelevan International Forum for Sports Integrity -foorumin kokouksessa edistettiin hallinnonalojen, kansainvälisten urheilualan elimien ja muiden järjestöjen välistä yhteistyötä korruption torjumiseksi urheilussa;

1.  kehottaa ryhtymään kansallisiin ja kansainvälisiin yhteisiin toimiin korruption estämiseksi ja torjumiseksi, sillä korruptio leviää rajojen yli ja on kannustettava maiden ja alueiden väliseen tehostettuun yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen toimintaan korruption torjumiseksi; kehottaa valtioita osallistumaan aktiivisesti kansainvälisiin foorumeihin, joilla käsitellään ja tehdään yhteisiä päätöksiä hyvistä käytännöistä ja politiikoista, jotka soveltuvat kunkin alueen erityistilanteeseen, jotta torjutaan korruptiota yhteen kietoutuneena monimutkaisena ja monialaisena ilmiönä, joka estää poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ja ruokkii kansainvälistä rikollisuutta, mukaan lukien terrorismiin liittyvä toiminta;

2.  päättää laatia jokaisella vaalikaudella säännöllisesti päivitettävän mietinnön korruptiosta ja ihmisoikeuksista;

3.  katsoo, että korruption torjunnassa on noudatettava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa lähestymistapaa, ja varoittaa, että muussa tapauksessa juurrutetaan köyhyyttä ja eriarvoisuutta, vahingoitetaan toimijoiden mainetta, vähennetään ulkoisia investointeja, heikennetään nuorten elämään liittyviä mahdollisuuksia ja jätetään katkaisematta korruption ja terrorismin välinen yhteys;

4.  on huolissaan nykyisten kansallisten ja kansainvälisten korruptionvastaisten välineiden, kuten korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen (Ruggien suuntaviivat), lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen ja OECD:n kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevan yleissopimuksen, soveltamisen ja täytäntöönpanon puutteellisuudesta; kehottaa allekirjoittajavaltioita soveltamaan niitä kaikilta osin, jotta ne voivat suojella paremmin kansalaisiaan; sitoutuu tekemään yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa, jotta yhä useammat valtiot haluavat vahvistaa demokraattisia prosesseja ja luoda vastuuvelvollisia instituutioita;

5.  on huolestunut siitä, että monia kansalaisjärjestöjen jäseniä, muun muassa korruption vastaisia yhdistyksiä ja ihmisoikeusyhdistyksiä, toimittajia, blogikirjoittajia ja väärinkäytösten paljastajia, jotka tuovat julki ja paljastavat korruptiotapauksia, ahdistellaan, uhkaillaan ja pelotellaan ja että heihin kohdistetaan kostotoimia; kehottaa viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan heidän fyysinen ja henkinen koskemattomuutensa ja taataan välitön, perusteellinen ja puolueeton tutkimus vastuussa olevien tahojen saattamiseksi kansainvälisten normien mukaiseen oikeuden käsittelyyn;

6.  kehottaa painokkaasti Lontoossa vuonna 2016 järjestetyn korruption torjuntaa tarkastelleen huippukokouksen osanottajia täyttämään tehdyt sitoumukset, jotta tarkastellaan korruption syitä ja menetelmiä, joilla edistetään läpinäkyvyyttä, sekä antamaan tukea niille, joihin ongelma vaikuttaa eniten;

7.  muistuttaa, että EU:n ulkoisen korruptionvastaisen strategian kehittäminen on olennaisen tärkeää, jotta korruptiota ja talousrikollisuutta voidaan torjua tehokkaasti;

8.  painottaa, että valtioiden on täytettävä ihmisoikeusvelvoitteensa korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ehtojen mukaisesti, ja kannustaa niitä maita, jotka eivät vielä ole yleissopimuksen osapuolia, liittymään siihen; korostaa, että valtioilla on vastuu ehkäistä kaikkia korruption kielteisiä vaikutuksia oikeudenkäyttöalueellaan ja viime kädessä reagoida niihin;

9.  toteaa, että poliittiset sidosryhmät ja liike-elämän toimijat ovat vastuussa ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja korruption kitkemisestä; tähdentää tarvetta sisällyttää ihmisoikeusnäkökulma korruption torjuntaa koskeviin strategioihin, jotta pannaan täytäntöön pakottavaa ja vaikuttavaa ennalta ehkäisevää politiikkaa avoimuuteen, tietojen julkisuutta koskeviin lakeihin, väärinkäytösten paljastajiin ja ulkoiseen valvontaan liittyvissä asioissa;

10.  suosittaa, että EU lisää kansainvälisille välineille myönnettävää tukea, jotta edistetään läpinäkyvyyttä ihmisoikeusloukkauksille ja korruptiolle altteimmilla talouden aloilla;

11.  tukee nykyaikaisten, avoimien ja vaikuttavien politiikkaa koskevien ja oikeudellisten kehysten vakiinnuttamista luonnonvarojen hallinnointia varten ja katsoo, että näillä toimilla voidaan tehokkaasti torjua korruptiota; pitää tässä mielessä kaivannaisteollisuuden avoimuutta ajavaa hanketta (EITI) myönteisenä ja kehottaa EU:ta vahvistamaan tukeaan, jotta luonnonvaroiltaan rikkaat maat voivat toteuttaa hankkeen, joka on vahva globaali väline luonnonvaroista saatavien varojen hallinnointia koskevan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden edistämisessä; pitää keskeisenä toimenpiteenä, että otetaan käyttöön vaikuttava oikeudellinen kehys, jolla varmistetaan, että öljy-, kaasu- ja kaivosalan toimitusketjuihin osallistuvat yritykset ja muut sidosryhmät soveltavat EITI-hankkeen periaatteita asianmukaisella tavalla, ja katsoo, että EU:n olisi edistettävä sitä;

12.  suosittaa, että Afrikasta peräisin olevia laittomia pääomavirtoja koskevissa toimissa ja torjunnassa kiinnitetään erityistä huomiota konfliktialueiden kaivosten malmien ja mineraalien louhinnasta peräisin oleviin pääomavirtoihin;

13.  panee merkille, että korruptio on monitahoinen ilmiö, jonka taustalla on monenlaisia taloudellisia, poliittisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä ja valtasuhteita; muistuttaa siksi, että jos kehityspolitiikalla halutaan edistää korruption torjuntaa samalla kun keskitytään köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ja integraation edistämiseen, on myös edistettävä ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja julkisia sosiaalipalveluja, jotta voidaan vahvistaa hyvää hallintotapaa ja kehittää sosiaalista pääomaa, sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta siten, että otetaan huomioon kulttuuriset ja alueelliset erityispiirteet;

14.  painottaa, että yksi tehokkaimpia tapoja torjua korruptiota on rajoittaa valtion väliintuloa ja byrokratian väliportaita ja esittää yksinkertaisempaa sääntelyä;

Korruptiota ja ihmisoikeuksia koskevat näkökohdat EU:n kahdenvälisissä suhteissa

15.  korostaa, että paikallisen ja demokraattisen vastuun periaate on otettava huomioon läpäisyperiaatteella EU:n avustusohjelmista rahoitettavissa hankkeissa, jotta varmistetaan avoimuutta koskeva vähimmäisstandardi; painottaa, että EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden olisi perustuttava korruption vastaisiin sääntöihin ja ehtoihin, joissa keskitytään muun muassa tuloksiin ja joihin kuuluu selkeitä virstanpylväitä, indikaattoreita ja vuosittaisia edistymiskertomuksia, sekä kumppanimaiden antamiin sitoumuksiin, jotta edistetään EU:n rahoitustuen hyödyntämistä;

16.  muistuttaa, että EU:n rahoittamia hankkeita on seurattava jatkuvasti ja vastaanottajamaiden viranomaiset olisi asetettava vastuuvelvollisuuteen siinä tapauksessa, että EU:n varoja ei käytetä asianmukaisesti, ja painottaa tarvetta ottaa paikalliset kansalaisjärjestöt ja ihmisoikeuksien puolustajat mukaan sopimusten täytäntöönpanon seurantaan; painottaa lisäksi, että kaikkien sopimuskumppanien, joille myönnetään EU:n varoja, on esitettävä tyhjentävästi kaikki pyydetyt tiedot, mukaan lukien tiedot niiden tosiasiallisesta edunsaajasta ja yritysmuodosta;

17.  suosittaa, että EU ja muut kansainväliset avustuksien antajat ja lainanantajat tekevät avustus-, laina- ja tukipaketteja koskevia tarkastuksia ja soveltavat tinkimättä asianmukaisen huolellisuuden vaatimusta vastaanottaviin hallintoihin ja organisaatioihin nähden, jotta ei tuoteta ”tuloa” kleptokraattisille viranomaisille sekä niiden ja niiden yhteistyökumppanien valvomille organisaatioille; katsoo tässä yhteydessä, että olisi kannustettava myös vertaisarviointien toteuttamista;

18.  korostaa korruption torjuntaa koskevan suunnitelman ratkaisevaa merkitystä neuvoteltaessa EU:hun liittymisestä;

19.  kehottaa EU:ta sisällyttämään kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin ihmisoikeuslausekkeiden ohella korruption torjuntaa koskevan lausekkeen, jossa olisi edellytettävä seurantaa ja kuulemisia ja viimeisenä keinona määrättävä pakotteita tai keskeytettävä tällaisten sopimusten soveltaminen, jos ilmenee vakavaa ja/tai systeemistä korruptiota, joka johtaa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin;

20.  kehottaa EU:ta kehittämään periaatteita, jotka koskevat laajamittaisen korruption torjumista kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisena rikoksena, vastaamaan laajamittaiseen korruptioon syyllistyneiden rankaisemattomuutta koskeviin tapauksiin vahvistamalla korruption torjuntaa koskevan sääntelyn täytäntöönpanoa ja toteuttamaan uudistuksia, joilla korjataan kansallisen oikeudellisen kehyksen systeemiset puutteet, joiden vuoksi laajamittaisen korruption tuotto on siirrettävissä rajojen yli ja kansallisten rahoitusalan sääntelyviranomaisten ja veroviranomaisten valvonta vältettävissä;

21.  korostaa, että on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen tosiasiallisen täytäntöönpanon jatkuvaan ja jäsenneltyyn seurantaan ja arviointiin EU:n jäsenvaltioissa ja maissa, joiden kanssa EU on tehnyt tai aikoo tehdä sopimuksia;

22.  kehottaa korruption torjuntaa koskevan unionin säännöstön huomioon ottaen komissiota, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja jäsenvaltioita omaksumaan kansainvälisesti johtavan aseman ja edistämään korruption torjuntaa unionin kumppanuusvaltioissa;

23.  kehottaa EU:ta edistämään korruption torjuntaa koskevia toimia ja vaikuttavia mekanismeja, joilla taataan yleisön osallistuminen ja yleinen vastuuvelvollisuus – mukaan lukien oikeus saada tietoa ja panna täytäntöön avoimen datan periaatteet – kaikissa asiaan liittyvissä kolmansien maiden kanssa toteutetuissa ihmisoikeusvuoropuheluissa ja -kuulemisissa, ja rahoittamaan hankkeita, joiden tavoitteena on näiden toimenpiteiden vakiinnuttaminen, täytäntöönpano ja täytäntöönpanon valvonta;

24.  painottaa avoimen tutkinnan merkitystä korruption torjuntaan liittyvän tutkimuksen alalla; kehottaa EU:ta tarjoamaan riittävää rahoitusta järjestöille, jotka tekevät julkisiin lähteisiin perustuvaa tutkintaa ja keräävät digitaalisesti todisteita korruptiosta siihen syyllistyneiden viranomaisten paljastamiseksi ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi;

25.  kehottaa EU:ta rahoittamaan sellaisia hajautetun tilikirjan sovelluksia koskevaa tutkimusta, joilla voitaisiin parantaa valtion omaisuuden myynnin läpinäkyvyyttä, jäljittää avunantajien varoja EU:n ulkoisen avun kehyksessä ja auttaa torjumaan vaalipetoksia;

26.  suhtautuu myönteisesti kehitysyhteistyövälineen ja naapuruuspolitiikan ohjelmasuunnittelua koskevan Neighbourhood Programming Instrument -välineen yhteydessä toteutettuihin jatkuviin toimiin, joilla vakiinnutetaan ja vahvistetaan riippumattomia ja vaikuttavia korruption vastaisia instituutioita;

27.  kehottaa EUH:ta ja komissiota tekemään ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskevaa yhteistä ohjelmasuunnittelua, erityisesti aloitteita avoimuuden parantamiseksi, rankaisemattomuuden torjumiseksi ja korruptiontorjuntavirastojen vahvistamiseksi; katsoo, että näihin toimiin olisi kuuluttava se, että tuetaan kansallisia ihmisoikeusinstituutioita, jotka ovat osoittautuneet riippumattomiksi ja puolueettomiksi ja kykenevät siten toimimaan myös korruptiotapauksissa, muun muassa mahdollistamalla tutkintavalmiudet korruption ja ihmisoikeusloukkausten välisten yhteyksien selvittämiseksi, yhteistyö korruptiontorjuntavirastojen kanssa ja syyttäjä- tai lainvalvontaviranomaisille tehtävät kantelut; kehottaa lisäksi unionia ja jäsenvaltioita lujittamaan oikeudellista yhteistyötä koskevia ohjelmiaan kolmansien maiden kanssa, jotta voidaan edistää hyviä käytäntöjä ja tehokkaita välineitä korruption torjumisessa;

28.  kehottaa EU:ta jatkamaan kolmansissa maissa toimivien ja riippumattomiksi ja puolueettomiksi osoittautuneiden instituutioiden, kuten rankaisemattomuutta Guatemalassa käsittelevän kansainvälisen selvitysryhmän (CICIG), tukemista aloitteilla, joilla jaetaan tietoja, vaihdetaan parhaita käytäntöjä ja edistetään valmiuksien kehittämistä; kehottaa painokkaasti näitä maita antamaan instituutioille kaikki tarvittavat välineet, kuten tutkintavaltuudet, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä vaikuttavasti;

29.  kehottaa komissiota ja EUH:ta kanavoimaan lisää varoja, joilla autetaan toteuttamaan ja panemaan täytäntöön suojeluohjelmia, jotka on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen jäsenille, mukaan lukien korruption vastaiset yhdistykset ja ihmisoikeusliikkeet, toimittajat, blogikirjoittajat ja väärinkäytösten paljastajat, jotka tuovat julki korruptiotapauksia ja ihmisoikeusloukkauksia; vaatii, että kaikkiin ihmisoikeuksien puolustajia ja kehitysapua koskeviin EU:n suuntaviivoihin tehtäviin tuleviin päivityksiin, kehitysapuun ja kaikkiin niiden täytäntöönpanoa koskeviin ohjeisiin on sisällytettävä selkeitä viittauksia ihmisoikeuksien suojelun ja korruption torjunnan edistämiseen sekä tähän liittyviä toimia, jotta ihmisten on helpompi ilmoittaa korruptioepäilyistä vailla pelkoa kostotoimista, ja että tuetaan korruption uhreiksi joutuneita yhteisöjä; on tyytyväinen komission äskettäin käynnistämään väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevaan kuulemismenettelyyn; painottaa, että EU:n edustustojen ihmisoikeusyksiköissä olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota näihin kohderyhmiin ja pidettävä tiiviisti yhteyttä paikallisiin kansalaisjärjestöihin ja ihmisoikeuksien puolustajiin niiden kansainvälisen näkyvyyden ja suojelun takaamiseksi, jolloin luodaan samalla väärinkäytösten raportointia koskevia turvallisia kanavia;

30.  korostaa, että valvontaelimien, paikallisten lainvalvontaviranomaisten ja syyttäjäviranomaisten, jotka ovat osoittautuneet riippumattomiksi ja puolueettomiksi, sekä yksittäisten väärinkäytösten paljastajien ja todistajien on kaikkien saatava apua ja tukea EU:n paikallisilta edustajilta ja siten, että heidät kutsutaan osallistumaan koulutustilaisuuksiin unionissa; korostaa, että tuen olisi oltava mahdollisuuksien mukaan julkista;

31.  kehottaa EU:n edustustoja hyödyntämään paikallisia toimia ja julkista diplomatiaa paikallisesti ja kansainvälisesti paljastaakseen korruptiota ja rankaisemattomuutta koskevia tapauksia erityisesti, kun ne johtavat vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin; kehottaa lisäksi EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä sisällyttämään korruptiota koskevia kertomuksia (sekä järjestelmäanalyysit että yksittäistapaukset) EUH:lle ja jäsenvaltioille laadittuihin selontekoihin;

32.  suosittaa, että EUH ja EU:n edustustot sisällyttävät tarvittaessa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeviin maakohtaisiin strategia-asiakirjoihin korruption ja ihmisoikeuksien välistä yhteyttä koskevan vertailuperusteen ja että tämä aihe kuuluisi myös EU:n erityisedustajien painopisteisiin heidän harjoittaessaan toimeksiantoaan; pyytää erityisesti EU:ta torjumaan korruptiota suoraan ohjelmasuunnittelussa ja maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa sekä yhdistämään kolmansille maille myönnettävän talousarviotuen konkreettisiin uudistustoimiin, joilla edistetään läpinäkyvyyttä ja muita korruption torjuntaa koskevia toimia;

33.  suosittaa, että eurooppalaisen demokratiarahaston ja ihmisoikeuksien puolustajia koskevan EU:n kattavan mekanismin (protectdefenders.eu) yhteydessä olisi kehitettävä erityisiä ohjelmia, joilla suojataan korruption vastustajia, jotka edistävät myös ihmisoikeuksien suojelua;

34.  kehottaa EU:ta perustamaan valitusmekanismeja, joiden avulla sen ulkoisesta toiminnasta kärsineet ihmiset voivat valittaa ihmisoikeusloukkauksista ja korruptiotapauksista;

35.  muistuttaa vaatineensa aikaisemmissa päätöslauselmissa, että EU:n olisi saatettava mahdollisimman pian neuvoston käsiteltäväksi venäläisen väärinkäytösten paljastajan Sergei Magnitskin tapaukseen liittyvä luettelo pakotteista, jotka kohdistetaan niihin 32:een venäläiseen valtion virkamieheen, jotka olivat vastuussa Sergei Magnitskin kuolemasta, jotta näille määrätään kohdennettuja pakotteita, kuten EU:n laajuinen viisumikielto ja unionissa olevien varojen jäädyttäminen;

36.  kannustaa jäsenvaltioita harkitsemaan lainsäädännön hyväksymistä sellaisten selkeiden perusteiden vakiinnuttamiseksi, joiden nojalla voidaan asettaa mustalle listalle sellaiset kolmansien maiden kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin tai ovat vastuussa merkittävien korruptiotoimien määräämisestä, johtamisesta tai muunlaisesta ohjaamisesta tai osallistuvat niihin – mukaan lukien yksityisten tai julkisten varojen pakkolunastus hyötymistarkoituksessa, hankintasopimuksiin liittyvä korruptio tai luonnonvarojen hyödyntäminen, lahjonta sekä epärehellisin keinoin hankittua omaisuutta koskevat helpotukset tai sen siirtäminen ulkomaisille lainkäyttöalueille – ja määrätä heitä vastaan kohdennettuja pakotteita; korostaa, että luetteloon ottamista koskevat perusteet olisi laadittava hyvin dokumentoitujen, toisiaan vastaavien ja riippumattomien lähteiden ja uskottavien todisteiden pohjalta siten, että kohteena olevilla on mahdollisuus puolustautua; korostaa listan julkisuuden merkitystä, jotta asianomaiset tahot saavat tarvitsemiaan tietoja voidakseen toteuttaa asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskeva toimenpiteitä EU:n rahanpesunvastaisen direktiivin(22) mukaisesti;

37.  kehottaa EU:ta noudattamaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevaa periaatetta (SEUT-sopimuksen 208 artikla) ja myötävaikuttamaan aktiivisesti korruption vähentämiseen ja rankaisemattomuuden torjuntaan suoraan ja nimenomaisesti ulkoisten toimiensa avulla;

38.  kehottaa EU:ta lisäämään julkisen kehitysapunsa avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta noudattaakseen tosiasiallisesti kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevassa aloitteessa asetettuja normeja ja kansainvälisesti sovittuja kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita; kehottaa EU:ta myös kehittämään vahvan ja kokonaisvaltaisen riskinhallintajärjestelmän, jolla estetään kehitysavun hyödyntäminen korruptioon edunsaajamaissa esimerkiksi siten, että budjettituki kytketään selviin korruption vastaisiin tavoitteisiin; korostaa tältä osin tarvetta luoda vankat mekanismit, joiden avulla voidaan seurata budjettituen täytäntöönpanoa;

39.  kehottaa komissiota korkean tason korruption kitkemiseksi kiinnittämään budjettituen yhteydessä huomiota yksityistämiseen liittyvien toimien ja julkista omaisuutta, etenkin maata, koskevien liiketoimien avoimuuteen; kehottaa komissiota osallistumaan kehitysmaille tarkoitettuihin OECD:n tukiohjelmiin, jotka koskevat hyvää hallintotapaa valtion omistamissa yhtiöissä;

40.  kehottaa komissiota tukemaan kehitysmaita veronkierron ja veron välttelyn torjunnassa auttamalla niitä tasapainoisten, tehokkaiden, oikeudenmukaisten ja avointen verojärjestelmien kehittämisessä;

41.  korostaa, että EU:n olisi maailman johtavana tuenantajana edistettävä EU:n ulkoisen avun toimittamisen kytkemistä finanssipoliittisiin uudistuksiin, joilla pyritään lisäämään avoimuutta, parantamaan tietojen saatavuutta ja kannustamaan toimintatapoja, joita voidaan noudattaa muiden tuenantajien kanssa;

42.  painottaa korruption syvällekäyvää haitallista vaikutusta kauppaan ja siitä saataviin etuihin, taloudelliseen kehitykseen, investointeihin ja julkisiin hankintamenettelyihin ja kehottaa komissiota ottamaan tämän yhteyden huomioon kaikissa kauppasopimuksissa ja sisällyttämään niihin täytäntöönpanokelpoisia korruptionvastaisia ja ihmisoikeuslausekkeita;

43.  huomauttaa, että kauppapolitiikka osaltaan suojelee ja edistää EU:n puolustamia arvoja, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja joihin kuuluvat demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, perusoikeudet ja ‑vapaudet sekä tasa-arvo; painottaa, että on välttämätöntä varmistaa unionin ulko- ja sisäpolitiikan johdonmukaisuus erityisesti korruption torjunnan osalta; korostaa, että unionin lainsäätäjillä on tässä yhteydessä erityinen rooli, sillä niiden on kauppasuhteita edistäessään vältettävä, että nämä suhteet olisivat portti korruptiokäytäntöihin;

44.  näkee kauppasopimukset keskeisenä mekanismina, jolla voidaan edistää korruption torjuntaa ja hyvää hallintoa; pitää myönteisinä unionin kauppapolitiikassaan muun muassa GSP+-järjestelmän ja kestävää kehitystä koskevien lukujen kautta toteuttamia korruptionvastaisia toimia ja sen tekemiä sitoumuksia ratifioida kansainvälisiä korruption torjuntaa koskevia sopimuksia kauppakumppaniensa kanssa; muistuttaa ”Kaikkien kauppa” -strategiassa vahvistetusta tavoitteesta sisällyttää kunnianhimoiset korruptionvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin; vaatii tässä yhteydessä, että tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään sitoumuksia soveltaa korruption torjuntaa koskevia monenvälisiä sopimuksia, kuten YK:n korruptiosopimusta ja OECD:n lahjonnan torjuntaa koskevaa yleissopimusta, ja että monialaisia määräyksiä sisällytetään osaksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja lisätään voimassa oleviin kauppasopimuksiin niiden tarkistuksen yhteydessä;

45.  korostaa, että kauppasopimusten allekirjoittajaosapuolten olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään yksityissektorin, kansalaisjärjestöjen ja kansallisten neuvoa-antavien ryhmien aktiivista osallistumista korruption torjuntaa koskevien ohjelmien ja kansainvälisissä kauppa- ja investointisopimuksissa olevien lausekkeiden täytäntöönpanoon; katsoo, että olisi harkittava väärinkäytösten paljastajien suojelun sisällyttämistä tuleviin kauppasopimuksiin, kun unionin laajuinen järjestelmä on käytössä;

46.  katsoo, että on tarpeen antaa selkeää neuvontaa ja tukea yrityksille, jotta ne voivat kehittää toiminnoissaan tehokkaita korruptiontorjuntamääräysten noudattamismenettelyjä, ja kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä pk-yrityksiä koskevia erityisiä määräyksiä, jotta ne voivat torjua korruptiota; painottaa, että määräysten noudattamiseen ei ole yhtä lähestymistapaa, joka sopisi kaikille; kehottaa komissiota harkitsemaan avun lisäämistä korruption torjuntaa koskeville valmiuksien kehittämishankkeille, kuten parhaiden käytäntöjen vaihdolle ja koulutukselle, jolla autetaan jäsenvaltioita ja yrityksiä vastaamaan tällä alalla mahdollisesti kohtaamiinsa haasteisiin;

47.  pitää myönteisenä, että Maailman kauppajärjestön kaupan helpottamissopimus tuli voimaan helmikuussa 2017 ja että se sisältää toimenpiteitä korruption torjumiseksi maailmanlaajuisessa kaupassa; katsoo kuitenkin, että lainsäädännön hyväksyminen tai tarkistaminen on itsessään riittämätöntä ja tärkeintä on sen täytäntöönpano; huomauttaa, että lainsäädännön uudistamisen yhteydessä on huolehdittava oikeuslaitoksen koulutuksesta, tietojen julkisuudesta ja avoimuutta koskevista toimenpiteistä, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä näissä kysymyksissä korruption torjunnan yhteydessä; huomauttaa myös, että kauppasopimukset voisivat auttaa seuraamaan korruptionvastaisten toimien tarkistamista kansallisella tasolla;

48.  kehottaa komissiota neuvottelemaan täytäntöönpanokelpoiset korruption- ja rahanpesunvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin ja varmistamaan korruptionvastaisten määräysten täytäntöönpanon tehokkaan seurannan; kehottaa tätä varten jäsenvaltioita tukemaan korruptionvastaisten määräysten sisällyttämistä neuvotteluvaltuuksiin komission jäsenvaltioille toimittamissa valtuutusluonnoksissa olevien ehdotusten mukaisesti; pitää myönteisenä, että neuvotteluvaltuudet EU:n ja Meksikon välisen sopimuksen päivittämiseksi sisältävät korruptionvastaisia määräyksiä; kehottaa komissiota jatkamaan korruptionvastaista työtään ja lisäämään kauppasopimusneuvottelujen avoimuutta sekä sisällyttämään sopimuksiin määräyksiä, joilla pyritään lisäämään sääntely-yhteistyötä ja parantamaan tullimenettelyjen ja globaalien arvoketjujen lahjomattomuutta; katsoo, että kauppasopimuksiin on korruption torjumiseksi sisällyttävä muun muassa tietojenvaihtoa sekä hallinnollista ja teknistä apua koskevia yhteistyölausekkeita, joiden tavoitteena on parhaiden käytäntöjen vaihto ja edistäminen, mikä osaltaan varmistaa oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen; kannustaa komissiota asettamaan selkeät ja asianmukaiset ehdot ja tulosindikaattorit, jotta parannetaan tulosten arviointia ja osoittamista;

49.  huomauttaa, että on tärkeää pitää yllä säännöllistä vuoropuhelua EU:n kauppakumppaneiden kanssa koko sopimusten täytäntöönpanon ajan sen varmistamiseksi, että sopimuksia ja niiden sisältämiä korruptionvastaisia määräyksiä seurataan ja ne pannaan täytäntöön asianmukaisesti; panee merkille komission ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esittämän ehdotuksen perustaa kuulemismekanismeja, jos kyseessä on järjestelmällinen korruptio ja heikko hallinto; kehottaa komissiota harkitsemaan sopimuksen tuomien etujen keskeyttämistä, jos korruptio on järjestelmällistä tai jos kumppanit eivät noudata korruption torjuntaa koskevia sitoumuksiaan tai korruption torjunnan alan kansainvälisiä normeja, joita ovat esimerkiksi OECD:n yleinen raportointistandardi, veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskeva OECD:n toimintasuunnitelma, tosiasiallisen omistajuuden keskusrekisteri ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän suositukset; kehottaa komissiota asettamaan selkeät ja asianmukaiset ehdot ja tulosindikaattorit, jotta parannetaan tulosten arviointia ja osoittamista; kehottaa lisäksi komissiota reagoimaan päättäväisesti, oikeasuhteisesti ja nopeasti, jos edunsaajavaltion hallitus ei noudata sopimuksia; kehottaa komissiota perustamaan kauppakumppanien kanssa kuulemismekanismeja, jos korruptio on järjestelmällistä, ja järjestämään asiantuntijavaihtoja, jotta autetaan valtioita panemaan korruptionvastaisia toimia täytäntöön;

50.  toteaa, että kauppasopimuksiin on sisällytettävä pakollisia ja täytäntöönpanokelpoisia ihmisoikeuslausekkeita, joilla varmistetaan, että yksityiset yritykset ja valtion viranomaiset kunnioittavat ihmisoikeuksia sekä korkeimpia sosiaali- ja ympäristönormeja, jotka ovat välttämättömiä korruption torjumiseksi;

Korruptioverkkoja ja välittäjiä koskevan EU:n tiedustelutiedon kehittäminen

51.  kehottaa EUH:ta perustamaan kolmansissa maissa toimivien jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja EU:n edustustojen välisiä työryhmiä, joiden välityksellä diplomaattivirkamiehet voivat analysoida ja jakaa tietoa paikallisten korruptioverkkojen rakenteesta ja toiminnasta ulottuen valtaa pitävien korkeimmalle tasolle ja kerätä riittävästi tiedustelutietoa estääkseen EU:n yhteistyön kleptokraattisten järjestelmien kanssa; katsoo, että tiedot olisi välitettävä EU:n toimielimille diplomaattisten ja turvallisten kanavien välityksellä; kehottaa lisäksi EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä edistämään tiiviitä suhteita paikallisväestöön käymällä säännöllisesti vuoropuhelua todellisten ja riippumattomien kansalaisjärjestöjen, toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien kanssa, jotta kerätään luotettavaa tietoa paikallisesta korruptiosta, keskeisistä toimintakykyä tehostavista tekijöistä sekä pidätetyistä virkamiehistä;

52.  katsoo, että yhtiöiden olisi myös raportoitava EU:n elimille, jos niiltä pyydetään lahjuksia ja/tai niitä kehotetaan investoimaan kolmansiin maihin käyttäen kumppaneina paikallisia välittäjiä tai pöytälaatikkoyhtiöitä;

53.  painottaa, että kerätyn tiedon valossa maakohtaiset suuntaviivat olisi jaettava siviili- ja sotilasoperaatioiden sekä EU:n avustusvirastojen kanssa, jotta lisätään tietoisuutta riskeistä, jotka liittyvät toimintaan sellaisten paikallisten sopimuskumppanien, yksityisten turvallisuusalan yrityksien ja palveluntarjoajien kanssa, joiden tosiasialliset omistajat saattavat olla sekaantuneita ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioverkkoihin;

Sisäisen ja ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus

54.  uskoo, että EU:sta voi tulla uskottava ja vaikutusvaltainen korruption torjunnan johtaja vain, jos se puuttuu järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun ongelmiin omien rajojensa sisällä riittävällä tavalla; pitää tältä osin valitettavana, että komissio päätti olla toteuttamatta jatkotoimia vuonna 2014 julkaisemansa EU:n korruptiontorjuntakertomuksen pohjalta uuden analyysin laatimiseksi korruptiosta EU:n jäsenvaltioissa, koska se olisi myös lisännyt EU:n uskottavuutta sen edistäessä kunnianhimoista korruptionvastaista ohjelmaa ulkopolitiikassaan; painottaa, että Euroopan komission ja muiden EU:n toimielimien olisi toteutettava raportointi- ja itsearviointitoimia säännöllisesti, tavoitteellisesti ja kurinalaisesti korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen säännöksien ja sen uudelleentarkastelumekanismin mukaisesti, ja kehottaa komissiota esittämään lisää politiikka- ja lainsäädäntöaloitteita, jotta torjutaan korruptiota ja lisätään lahjomattomuutta ja läpinäkyvyyttä jäsenvaltioissa;

55.  panee merkille, että korruption dekriminalisointi missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa horjuttaisi oikeusjärjestyksen perusteiden uskottavuutta ja heikentäisi myös EU:n kykyä edistää kunnianhimoista korruptionvastaista ohjelmaa maailmanlaajuisesti; kannattaa EU:n jäsenvaltioiden ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen yhteistyön tiivistämistä;

56.  vaatii uudelleen jäsenvaltioita muuttamaan rikoslainsäädäntöään tarvittaessa siten, että kansalliset syyttäjäviranomaiset ja tuomioistuimet saavat lainkäyttövallan, joka koskee lahjontaan tai julkisten varojen kavaltamiseen liittyvien rikoksien tutkimista ja syytteiden nostamista niiden johdosta riippumatta siitä, missä rikos on tehty, kunhan näiden rikollisten toimien tuotot tavataan tai on pesty kyseisessä jäsenvaltiossa tai henkilöllä on ”läheinen yhteys” kyseiseen jäsenvaltioon kansalaisuuden, asuinpaikan tai jäsenvaltiossa sijaitsevan tai siellä tytäryhtiötä pitävän yrityksen omistajuuden kautta;

EU:n panos korruption torjuntaan sovellettavaan ihmisoikeuksiin perustuvaan toimintamalliin monenvälisillä foorumeilla

57.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita aloittamaan YK:n tasolla keskustelun korruption vastaisten virastojen riippumattomuutta ja toimeksiantoja koskevien vaatimusten vahvistamisesta ja hyödyntämään tässä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden kansainvälisen koordinointikomitean ja YK:n elinten, erityisesti ihmisoikeusneuvoston, kansallisista ihmisoikeusinstituutioista (Pariisin periaatteista) saamia kokemuksia;

58.  tähdentää tarvetta vahvistaa korruption vastaisten virastojen ja kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden välisiä yhteyksiä siten, että perustan muodostaa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden toimeksianto torjua korruptiota suorien ja välillisten ihmisoikeusloukkausten mahdollisena aiheuttajana;

59.  muistuttaa kehottaneensa jäsenvaltioita kannattamaan sitä, että nimitetään talousrikoksia, korruptiota ja ihmisoikeuksia käsittelevä YK:n eritysedustaja, jolla on kattavat valtuudet, mukaan lukien tavoitteellinen suunnitelma ja valtioiden toteuttamien korruption vastaisten toimenpiteiden kausittainen arviointi; kehottaa jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ihmisoikeusneuvostoon kuuluvien jäsenvaltioiden tuen hankkimiseksi sekä tukemaan yhdessä päätöslauselmaa, jolla kyseinen toimeksianto saadaan aikaan;

60.  kehottaa YK:ta hyväksymään laittomia rahavirtoja koskevia yhteisiä normeja vaikuttavuuden lisäämiseksi;

61.  korostaa, että kansalaisten osallistamiseen suunnattuja kansallisia ja kansainvälisiä korruptiota koskevia viestintä- ja tiedotusstrategioita on tehostettava sen korostamiseksi, että korruptio vaikuttaa kielteisesti ihmisoikeuksiin ja aiheuttaa muun muassa sosiaalista eriarvoisuutta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puutetta ja köyhyyden kasvua; kannustaa EU:ta kehittämään ja panemaan täytäntöön erityisiä ohjelmia, jotka koskevat voimassa olevaa rikos- ja prosessioikeutta ja valitusmekanismeja; painottaa, että koulutuksella ja puolueettomalla ja riippumattomalla julkisella tiedottamisella on välttämätön asema sosiaalisten taitojen ja loukkaamattomuuden periaatteiden opettamisessa, mikä on yleisen edun mukaista ja edistää oikeusvaltioperiaatetta ja yhteiskunnan sosiaalista kehitystä ja talouskehitystä;

62.  suosittaa, että korruption käsittely ihmisoikeusloukkausten aiheuttajana sekä ihmisoikeusloukkausten ja heikon oikeusvaltion tuloksena otetaan osaksi yleistä määräaikaisarviointia, jotta torjutaan korruptiota ja edistetään läpinäkyvyyttä ja parhaita käytäntöjä; korostaa roolia, joka kansalaisyhteiskunnalla voisi olla tässä prosessissa;

63.  kannustaa syventämään kansainvälisiä sitoumuksia korruption torjunnan sijoittamiseksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ytimeen maailmanlaajuisen köyhyyden torjuntamekanismina;

Korruptio ja ihmiskauppa

64.  on huolestunut siitä, että eritasoisten vallankäyttäjien, kuten poliisi-, tulli-, rajavalvonta- ja maahanmuuttoviranomaisten, korruptio saattaa helpottaa ihmiskauppaa, koska ne voivat jättää huomiotta ja sallia ihmiskaupan sekä osallistua siihen ja organisoida sitä;

65.  painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää toteuttaa korruption torjuntaa koskevia toimia esimerkiksi edistämällä hallinnonalojen läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta, siten että otetaan käyttöön valtavirtaistamista koskeva mekanismi, jolla torjutaan korruptiota ja varmistetaan ihmiskaupan torjuntastrategioiden parempi koordinointi;

66.  painottaa sukupuolinäkökulman huomioon ottavien lähestymistapojen ensiarvoista roolia kehitettäessä politiikkaa ihmiskauppaan liittyvän korruption torjumiseksi;

Yritystoiminta ja ihmisoikeudet

67.  kannustaa kaikkia YK:n jäsenvaltioita ja etenkin EU:n jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja sisällyttämään korruption vastaisia toimenpiteitä koskevia erityissitoumuksia kansalliseen ihmisoikeustoimintasuunnitelmaansa (kuten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa edellytetään) tai hyväksymään erityistä lahjonnan vastaista lainsäädäntöä;

68.  suhtautuu myönteisesti siihen, että joissakin EU:n jäsenvaltioiden kansallisissa toimintasuunnitelmissa viitataan korruptioon, ja esittää tässä mielessä erityistoimien toteuttamista, jotta torjutaan ihmisoikeusloukkauksiin mahdollisesti johtavia korruptio- ja lahjontakäytäntöjä ja määrätään niiden johdosta rangaistuksia; suosittaa, että EU:n olisi tuettava lisätoimenpiteitä, joilla edistetään sääntöjen noudattamista ja lahjonnan/korruption torjuntaa koskevien säännöstöjen ja normien hyväksymistä ja täytäntöönpanoa yksittäisissä yrityksissä, ja että julkisiin hankintamenettelyihin osallistuvissa suuryrityksissä olisi noudatettava lahjonnan ja korruption torjuntaa koskevaa vakaata säännöstöä ja verotusalan hyvää hallintotapaa koskevia periaatteita; katsoo, että julkisten varojen väärinkäytöstä, laittomasta vaurastumisesta tai lahjonnasta olisi määrättävä erityisiä rikosoikeudellisia lisäseuraamuksia, erityisesti jos ne aiheuttavat suoraan korruptiosta johtuvia ihmisoikeusloukkauksia;

69.  on tyytyväinen tarkistettuun tilinpäätösdirektiiviin(23), joka koskee suurilta yrityksiltä ja yritysryhmiltä edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamista, myös näiden toimia ihmisoikeuksien ja korruption torjunnan aloilla; kannustaa yrityksiä julkistamaan kaikki asiaankuuluvat tiedot komission lähiaikoina julkaistavan ohjeasiakirjan mukaisesti;

70.  kehottaa uudelleen kaikkia valtioita ja EU:ta osallistumaan aktiivisesti ja rakentavasti kansainvälisiä yhtiöitä ja muita liikeyrityksiä ihmisoikeuksien valossa tarkastelevan YK:n avoimen hallitustenvälisen työryhmän toimintaan, jotta kehitetään oikeudellisesti velvoittava väline, jolla toteutetaan ehkäisy- ja tutkintatoimia sekä muutoksenhakua ja taataan oikeussuojakeinojen käyttö, kun ilmenee ihmisoikeusloukkauksia, mukaan luettuina ne, jotka ovat seurausta korruptiosta; kehottaa valtioita tekemään kaikkensa mahdollistaakseen siviilioikeudelliset oikeudenkäynnit korruptioon syyllistyneitä vastaan korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 35 artiklan mukaisesti;

71.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita soveltamaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille;

Maananastus ja korruptio

72.  on edelleen huolestunut maananastukseen liittyvästä tilanteesta, joka johtuu yritysten, ulkomaisten investoijien, kansallisten ja kansainvälisten valtiollisten toimijoiden, virkamiesten ja viranomaisten korruptoituneista käytännöistä; korostaa, että korruptio mahdollistaa maananastuksen usein pakkolunastuksilla, joilla muun muassa kolmansille osapuolille luovutetaan laittomasti hallintaoikeus maa-alaan ilman sillä asuvien ihmisten suostumusta;

73.  korostaa tutkimusten osoittavan, että korruptio on levinnyt laajalle maanhallintaan ja tahraa enenevässä määrin maakauppojen kaikkia vaiheita, mikä vaikuttaa monin tavoin haitallisesti ihmisoikeuksiin vaikutusten ulottuessa yhteisöjen asuinsijoiltaan häätämisestä ilman riittävää korvausta aina maitaan puolustavien ihmisten tappamiseen(24); panee lisäksi huolestuneena merkille, että ihmisoikeusloukkaukset saattavat kärjistyä elintarvikkeiden, polttoaineen ja kulutushyödykkeiden kysynnän kasvaessa ja suuren mittakaavan maainvestointien yleistyessä kehitysmaissa;

74.  muistuttaa, että rahoitusala on avainasemassa estettäessä korruptiokäytäntöjä, jotka myötävaikuttavat erityisesti maananastukseen; muistuttaa, että pankkien ja rahoituslaitosten olisi huolehdittava asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta, jotta voidaan torjua korruptioon kytkeytyvää rahanpesua ja varmistaa, että niiden tukemat investoijat todella toteuttavat ihmisoikeuksia koskevia asianmukaisen huolellisuuden toimenpiteitä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edellyttämään, että yritykset julkaisevat yksityiskohtaisia tietoja kolmansissa maissa tekemistään maahankinnoista, ja saattamaan kehitysmaille myönnettävän tuen ajan tasalle, jotta voidaan varmistaa maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallintaa koskevien vapaaehtoisten suuntaviivojen tehokas täytäntöönpano keinona torjua maahankinnoissa ilmenevää korruptiota;

Vaalit ja demokraattisesti valittujen elinten toiminta

75.  korostaa, että yhtenä korruption torjunnan tavoitteista olisi oltava demokratiaa ja poliittisia prosesseja vääristävien vakavien väärinkäytösten lopettaminen ja riippumattoman, puolueettoman ja tehokkaan oikeuslaitoksen edistäminen; kehottaa vahvistamaan poliittisten puolueiden roolia demokraattisen edustuksen ja poliittisen osallistumisen kanavina antamalla niille tehokkaita täytäntöönpanokeinoja; katsoo tässä yhteydessä, että politiikan rahoituksen sääntely, mukaan lukien avunantajien ja muiden rahoituslähteiden määrittely, on keskeistä demokratian suojelun kannalta;

76.  panee huolestuneena merkille, että vaaliprosesseihin ja vaaleilla valittujen edustuksellisten elinten toimintaan liittyvä vaalivilppi ja korruptio murentavat vakavasti luottamusta demokraattisiin instituutioihin, heikentävät kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia ja estävät tasapuolisen ja oikeudenmukaisen edustuksen kyseenalaistamalla oikeusvaltioperiaatteen; panee merkille vaalitarkkailuvaltuuskuntien myönteisen roolin vaalien asianmukaisessa järjestämisessä ja vaalilainsäädännön uudistuksen tukemisessa; kannustaa syventämään yhteistyötä, jota tällä alalla tehdään kansainvälisten erityiselimien, kuten Euroopan neuvoston tai Etyjin, kanssa;

77.  tähdentää erityistä tarvetta pitää yllä mahdollisimman korkeita eettisiä ja avoimuutta koskevia normeja demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion suojelusta ja edistämisestä vastaavien kansainvälisten järjestöjen ja alueellisten edustuselinten toiminnassa ottamalla instituutiot ja ammattikunnat ympäri maailman mukaan valmiuksien kehittämiseen ja yhteisen lahjomattomuuskulttuurin edistämiseen; painottaa tarvetta edistää läpinäkyviä käytäntöjä laatimalla käytännesääntöjä ja erityisiä läpinäkyvyyttä koskevia toimia, jotta torjutaan ja tutkitaan petoksia tai väärinkäytöksiä;

78.  korostaa, että edunvalvontaa on säänneltävä tiukasti avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti, jotta varmistetaan, että kaikilla eturyhmillä on yhtäläinen pääsy päättäjien luokse, sekä torjutaan korruptiota ja ihmisoikeusloukkauksia; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin tavoitteena tunnistaa ja tuomita salaiset, epäeettiset ja säännösten vastaiset edunvalvonnan muodot; kehottaa EU:ta edistämään läpinäkyvää päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosessia jäsenvaltioissa ja yhteistyössä kolmansien valtioiden kanssa;

79.  tuomitsee jyrkästi äskettäisten Azerbaidžanin rahanpesua (”Azerbaijani Laundromat”) koskevien paljastusten johdosta Azerbaidžanin ja muiden kolmansien maiden itsevaltaisten hallintojen pyrkimykset vaikuttaa EU:n päättäjiin laittomin keinoin; kehottaa parlamenttia teettämään perusteellisen selvityksen edellä mainituista väitteistä ja yleisemmin tällaisten hallintojen harjoittamasta painostuksesta; kehottaa parlamenttia toteuttamaan järeitä toimia tällaisen korruption torjumiseksi, jolla heikennetään parlamentin toimien uskottavuutta ja legitimiteettiä muun muassa ihmisoikeuksien alalla;

Suuret urheilutapahtumat ja niiden yhteys ihmisoikeusloukkauksiin ja korruptioon

80.  on edelleen huolissaan vakavista ihmisoikeusloukkauksista, muun muassa työntekijän oikeuksien loukkauksista ja korkean tason korruptiosta, jotka ovat kytköksissä suuriin kansainvälisiin urheilutapahtumiin ja näihin liittyviin mittaviin infrastruktuurihankkeisiin; kannustaa urheilualan hallintoelimiä, kansainvälisiä korruption vastaisia virastoja ja kansalaisjärjestöjä yhteistyöhön, jotta voitaisiin vahvistaa ihmisoikeuksia koskevat avoimet ja todennettavissa olevat sitoumukset, jotka suurten urheilutapahtumien järjestäjien ja niiden isännyyttä hakevien on annettava; korostaa, että nämä vaatimukset olisi sisällytettävä osaksi tällaisten tapahtumien isännöimistä koskevia myöntämisperusteita;

81.  katsoo, että myös suurten kansainvälisten valtioista riippumattomien urheilujärjestöjen on toimittava korruption torjumiseksi ja ehkäisemiseksi ja lisättävä toimiaan ja että kansainvälisten valtioista riippumattomien urheilujärjestöjen on niinikään tunnustettava, että niillä on vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, ja tämän vuoksi valtiollisten korruptiontorjuntavirastojen on saatava lisää valtuuksia tutkia suuriin kansainvälisiin valtioista riippumattomiin urheilujärjestöihin liittyviä korruptiotapauksia ja rangaista niistä;

82.  katsoo, että korkean tason korruptio, joka liittyy urheiluhallintoon, urheilutulosten manipulointiin, hankintaan, siirtosopimuksiin, paikkojen valintaan, laittomaan vedonlyöntiin ja dopingiin sekä järjestäytyneen rikollisuuden osallisuuteen, on vahingoittanut urheilujärjestöjen uskottavuutta;

83.  katsoo, että urheilun rehellisyydellä voidaan kansainvälisesti edistää maailmanlaajuista kehitysohjelmaa ja hyvää hallintotapaa;

Veroparatiisit

84.  kehottaa soveltamaan veroparatiiseihin ja rahanpesuun nollatoleranssia sekä nostamaan kansainvälisiä avoimuusvaatimuksia ja kannustaa syventämään kansainvälistä yhteistyötä, jotta voidaan määrittää, ketkä omistavat peiteyrityksiä ja sijoitusyhtiöitä, joita käytetään verojen välttelyyn, petoksiin, laittomaan kauppaan, pääomien ohjailuun ja rahanpesuun sekä korruptiosta hyötymiseen;

85.  kehottaa painokkaasti panemaan täytäntöön maakohtaisen raportoinnin normeja unionissa ja kolmansissa maissa, jolloin kansainvälisiä yrityksiä olisi vaadittava toimittamaan kertomuksia, joissa annetaan taloudelliset perustiedot kultakin lainkäyttöalueelta, jolla ne toimivat, jotta torjutaan korruptiota ja verojen välttelyä;

86.  muistuttaa, että EU:n tehtävänä on torjua kansainvälisten yhtiöiden ja henkilöiden veron välttelyä ja estää kehitysmaista peräisin olevat laittomat rahoitusvirrat, jotka haittaavat riittävien varojen kohdentamista kehitysmaissa ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämiseen;

87.  suhtautuu myönteisesti EU:n johdolla toteutettuihin aloitteisiin, joilla kehitetään omistajia koskevien tietojen maailmanlaajuista vaihtoa, jotta tehostetaan yleisiä raportointistandardeja, joilla saatetaan auttaa paljastamaan rahoitusalaan liittyviä väärinkäytöksiä;

88.  kannustaa maailmanlaajuisen yhteistyön tekemiseen varastetun omaisuuden jäljittämiseksi ja sen turvalliseksi palauttamiseksi laillisille omistajille; muistuttaa, että EU on velvollinen auttamaan kolmansia maita kotiuttamaan epärehellisin keinoin hankkiman omaisuuden, joka on piilotettu EU:n jäsenvaltioiden rahoitusjärjestelmään ja kiinteistöihin, ja nostamaan syytteet päätekijöitä, avustajia ja välittäjiä vastaan; kehottaa EU:ta asettamaan etusijalle tämän kysymyksen, jolla on suuri merkitys demokratiaa kehittävissä kolmansissa maissa, ja ratkaisemaan tässä yhteydessä erityisesti oikeudelliset esteet ja yhteistyöhaluttomuuden, jota ilmenee rahoituskeskuksissa; painottaa tältä osin, että on tärkeää erottaa toisistaan omaisuuden takavarikointi ja pyynnön esittäneessä valtiossa langetettu tuomio siinä yhteydessä, kun tarjotaan keskinäistä oikeusapua ja nostetaan syytteitä, mikäli rikkomuksista on riittävästi todisteita;

89.  muistuttaa, että korruptio kytkeytyy tiiviisti rahanpesun, veronkierron ja laittoman kaupan kaltaiseen toimintaan; korostaa siksi, että avoimuuden olisi oltava kulmakivenä kaikissa korruption vastaisissa strategioissa;

90.  korostaa, että EU:n on edistettävä verokeitaiden, pankkisalaisuuden ja rahanpesun torjuntaa, liiallisen salassapitovelvollisuuden poistamista sekä kaikkien kansainvälisten yritysten maakohtaisen raportoinnin ja yritysten tosiasiallisten edunsaajien julkisten rekistereiden käyttöönottoa ensisijaisena tavoitteena kaikilla asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla; huomauttaa, että suurin osa välineistä, joilla torjutaan veronkiertoa ja veropetoksia, soveltuu korruption ja rahanpesun torjuntaan;

Tiedotusvälineiden vapaus

91.  korostaa niin verkossa kuin muualla toimivien riippumattomien tiedotusvälineiden suurta merkitystä korruption torjunnassa ja ihmisoikeusloukkausten julki tuomisessa; kehottaa komissiota käsittelemään ja torjumaan kunnianloukkausta koskevien lakien mahdollisia kielteisiä vaikutuksia kolmansissa maissa ja kehottaa uudelleen jäsenvaltioita poistamaan kunnianloukkausten rangaistavuuden ja käyttämään siviilioikeudellisia kanteita henkilöiden maineen suojaamiseksi; tähdentää, että digitaalinen turvallisuus on tärkeä osa aktivistien suojelua; suosittaa painokkaasti, että kansallisessa lainsäädännössä varmistetaan tiedotusvälineiden omistamista ja sponsorointia koskeva avoimuus;

92.  edellyttää, että tiedotusvälineiden vapaus asetetaan tärkeytensä vuoksi näkyvämmälle paikalle EU:n ja kolmansien maiden kansainvälisissä suhteissa; katsoo, että tiedotusvälineiden uudistuksiin tähtäävän poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön EU:n ja kolmansien valtioiden välillä olisi oltava selvää, avointa ja valvottua; kehottaa tässä yhteydessä EU:ta varmistamaan, että kolmansissa maissa toteutettavilla EU:n hankkeilla muun muassa tuettaisiin tiedotusvälineiden vapautta ja otettaisiin kansalaisjärjestöt mukaan; kehottaa EU:ta julkisesti tuomitsemaan tiedotusvälineiden vapautta ja kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoittavien säännösten voimaan saattamisen;

93.  kannattaa avointa ja turvallista internetiä koskevia arvoja lisättäessä tietoisuutta yksilöiden, organisaatioiden ja hallinnon korruptiokäytännöistä, ja on huolestunut siitä, että verkon vapauden rajoittamista edistävät tahot haluavat samalla välttää vastuuvelvollisuuden;

94.  vaatii, että julkisten hankintamenettelyjen olisi oltava oikeudenmukaisia, vastuullisia, avoimia ja läpinäkyviä, jotta estetään ja paljastetaan veronmaksajien rahojen varastaminen tai väärinkäyttö;

95.  muistuttaa, että kolmansien maiden kanssa käytävissä keskusteluissa, mukaan lukien kahdenväliset suhteet, EU:n tulisi kaikissa yhteyksissä painottaa sitä, kuinka tärkeää on varmistaa oikeus julkisen tiedon saatavuuteen; korostaa erityisesti tarvetta määritellä normit, joilla varmistetaan tällaisen tiedon mahdollisimman suuri ja nopea saatavuus, koska saatavuuden nopeus on olennaista ihmisoikeuksien suojelun ja korruption torjumisen kannalta; kehottaa EU:ta edistämään julkisen tiedon saatavuutta jäsenvaltioissa ja kolmansissa valtioissa;

o
o   o

96.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan keskuspankille.

(1)https://www.unodc.org/unodc/en/treaties/CAC/
(2)http://www.oecd.org/daf/anti-bribery/ConvCombatBribery_ENG.pdf
(3)http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=URISERV%3Al33601
(4)http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E
(5)http://www.eib.org/attachments/strategies/anti_fraud_policy_20130917_fi.pdf
(6)http://www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf
(7)http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/06/20-fac-business-human-rights-conclusions/
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0405.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0403.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0310.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.
(12)EUVL C 265, 11.8.2017, s. 59.
(13)EUVL C 407, 4.11.2016, s. 81.
(14)EUVL C 208, 10.6.2016, s. 89.
(15)EUVL C 181, 19.5.2016, s. 2.
(16)https://www.unodc.org/documents/corruption/WG-Prevention/Art_6_Preventive_anti-corruption_bodies/JAKARTA_STATEMENT_en.pdf
(17)http://nhri.ohchr.org/EN/AboutUs/Governance/Resolutions/A.HRC.RES.33.15%20EN.pdf
(18)http://www.ohchr.org/EN/HRBodies/HRC/RegularSessions/Session28/Documents/A_HRC_28_73_ENG.doc
(19)http://www.eods.eu/library/AU_Convention%20on%20Combating%20Corruption_2003_EN.pdf
(20)https://www.unglobalcompact.org/what-is-gc/mission/principles
(21)http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2016/579319/EPRS_STU%282016%29579319_EN.pdf
(22)EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73.
(23)EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1.
(24)Olivier De Schutter, ”Tainted Lands. Corruption in Large-Scale Land Deals”, International Corporate Accountability Roundtable & Global Witness (marraskuu 2016). https://www.globalwitness.org/en/campaigns/land-deals/tainted-lands-corruption-large-scale-land-deals/

Oikeudellinen huomautus