Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 14. syyskuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
 Kambodža ja erityisesti Kem Sokhan tapaus
 Gabon: opposition tukahduttaminen
 Laos ja erityisesti Somphone Phimmasonen, Lod Thammavongin ja Soukane Chaithadin tapaukset
 Myanmar ja erityisesti rohingyojen tilanne
 EU:n ja Chilen sopimus luomutuotteiden kaupasta ***
 EU:n ja Chilen assosiaatiosopimukseen liitettävä pöytäkirja (Kroatian liittyminen) ***
 EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistaminen
 Euroopan tilasto-ohjelman jatkaminen vuoteen 2020 ***I
 Eurooppalaiset riskipääomarahastot ja eurooppalaiset yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot ***I
 Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
 EU:n toimielinten avoimuus, vastuuvelvollisuus ja lahjomattomuus
 Erasmus+-ohjelman tulevaisuus
 Uusi osaamisohjelma Euroopalle

Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
PDF 888kWORD 149k
Euroopan parlamentin tarkistukset 14. syyskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615 – C8-0387/2015 – 2015/0278(COD))(1)
P8_TA(2017)0347A8-0188/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 a viite (uusi)
ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 26 artiklan,
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa lähentämällä jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sekä poistamalla tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteitä. Näin voidaan lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla.
(1)  Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa lähentämällä jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä sekä poistamalla tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden esteitä. Näin voidaan lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla sekä parantaa niitä koskevan tiedon esteettömyyttä ja käytännöllisyyttä.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Esteettömistä tuotteista ja palveluista on suurta kysyntää, ja niiden kuluttajien lukumäärä, joilla on jokin vamma ja/tai toimintarajoite, kasvaa huomattavasti Euroopan unionin väestön ikääntyessä. Tekemällä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja itsenäinen elämä helpottuu.
(2)  Esteettömistä tuotteista ja palveluista on suurta kysyntää, ja niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on jokin toimintarajoite, mukaan luettuina vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, jäljempänä 'vammaisyleissopimus', 1 artiklassa tarkoitetut vammaiset henkilöt, kasvaa huomattavasti unionin väestön ikääntyessä. Tekemällä tuotteista ja palveluista esteettömämpiä yhteiskunnasta tulee osallistavampi, ja esteettömyys on itsenäisen elämän edellytys.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Yleinen esteettömyys, kaikki käyttäjät huomioon ottava suunnittelu ja sukupuolinäkökulma olisi otettava huomioon tuotteiden, työkalujen, laitteiden ja palvelujen suunnittelussa, jotta vammaiset henkilöt voisivat yleisesti käyttää niitä.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Erot jäsenvaltioiden antamien niiden lakien ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat toimintarajoitteisten henkilöiden, myös vammaisten, käyttämien tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä, rajoittavat tällaisten tuotteiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta sekä vääristävät toimivaa kilpailua sisämarkkinoilla. Tällaisilla esteillä on huomattavia vaikutuksia talouden toimijoihin, varsinkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset).
(3)  Erot jäsenvaltioiden antamien niiden lakien ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat toimintarajoitteisten henkilöiden, myös vammaisten henkilöiden, käyttämien eräiden tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä, rajoittavat niiden vapaata liikkuvuutta sekä vääristävät toimivaa kilpailua sisämarkkinoilla. Muiden tuotteiden osalta erot todennäköisesti lisääntyvät vammaisyleissopimuksen voimaantulon myötä. Tällaisilla esteillä on huomattavia vaikutuksia talouden toimijoihin, varsinkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset).
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Esteettömien tuotteiden kuluttajilta ja esteettömien palvelujen vastaanottajilta peritään korkeita hintoja, koska toimittajien välinen kilpailu on vähäistä. Kansallisten lainsäädäntöjen eroista johtuva hajanaisuus pienentää hyötyä, jota voitaisiin saada vaihtamalla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kokemuksia yhteiskunnalliseen ja tekniseen kehitykseen mukautumisesta.
(5)  Esteettömien tuotteiden, ja erityisesti apuvälineteknologian, kuluttajilta ja esteettömien palvelujen vastaanottajilta peritään korkeita hintoja, koska toimittajien välinen kilpailu on vähäistä. Kansallisten lainsäädäntöjen eroista johtuva hajanaisuus pienentää hyötyä, jota voitaisiin saada vaihtamalla kansallisella ja kansainvälisellä tasolla kokemuksia yhteiskunnalliseen ja tekniseen kehitykseen mukautumisesta.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi on välttämätöntä lähentää kansallisia säädöksiä unionin tasolla, jotta voidaan poistaa esteettömien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden hajanaisuus, saada mittakaavaetuja, helpottaa valtioiden rajat ylittävää kauppaa ja liikkuvuutta sekä auttaa talouden toimijoita kohdistamaan resursseja innovointiin sen sijaan, että ne pyrkisivät täyttämään erilaiset oikeudelliset vaatimukset eri puolilla unionia.
(6)  Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan takaamiseksi on välttämätöntä lähentää kansallisia säädöksiä unionin tasolla, jotta voidaan poistaa esteettömien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden hajanaisuus, saada mittakaavaetuja, helpottaa valtioiden rajat ylittävää kauppaa, tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta sekä henkilöiden, myös vammaisten henkilöiden, vapaata liikkuvuutta sekä auttaa talouden toimijoita kohdistamaan resursseja innovointiin sen sijaan, että niillä pyrittäisiin kattamaan lainsäädännön hajanaisuudesta aiheutuvia menoja.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 10 artiklassa edellytetään, että unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken vammaisuuteen perustuvan syrjinnän. SEUT:n 19 artiklassa annetaan unionille valtuudet hyväksyä lainsäädäntöä tällaisen syrjinnän torjumiseksi.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti varmistamaan, että vammaisten oikeuksia hyötyä toimenpiteistä, joilla taataan heidän itsenäinen elämänsä, yhteiskunnallinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteiskuntaelämään, kunnioitetaan kaikilta osin, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 26 artiklan soveltamista.
(9)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti varmistamaan, että vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia hyötyä toimenpiteistä, joilla taataan heidän itsenäinen elämänsä, yhteiskunnallinen ja ammatillinen sopeutumisensa sekä osallistumisensa yhteiskuntaelämään, kunnioitetaan kaikilta osin, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21, 25 ja 26 artiklan soveltamista.
Tarkistus 250
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Tuotteiden ja palvelujen parempi esteettömyys parantaa paitsi vammaisten elämää myös muiden sellaisten henkilöiden elämää, jotka ovat pysyvästi tai tilapäisesti toimintarajoitteisia, kuten vanhukset, raskaana olevat naiset ja matkatavaroiden kanssa matkustavat henkilöt. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvat sekä vammaiset että henkilöt, jotka ovat pysyvästi tai tilapäisesti toimintarajoitteisia, jotta voidaan varmistaa todellinen hyöty ja itsenäinen elämä laajemmalle osalle yhteiskuntaa.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)  Unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Vammaiset naiset kohtaavat useita syrjinnän muotoja ja heillä on merkittäviä esteitä perusoikeuksiensa ja ‑vapauksiensa toteuttamisessa. Niihin kuuluvat fyysinen, henkinen, seksuaalinen, taloudellinen ja institutionaalinen väkivalta. Lisäksi niihin kuuluu koulutukseen ja työhön pääsyssä syrjiminen, joka voi johtaa sosiaaliseen eristyneisyyteen ja psyykkisiin traumoihin. Vammaisuus vaikuttaa suhteettoman paljon naisiin, koska naiset hoitavat vammaisia perheenjäseniä ja kohtaavat tähän liittyvää epäsuoraa syrjintää miehiä useammin. Siksi tarvitaan toimia, joilla varmistetaan vammaisten naisten ja vammaisten lasten äitien tasavertainen kohtelu ja pannaan täytäntöön heitä koskevia positiivisia toimia ja toimintapolitiikkoja, sillä kyseessä on perustava ihmisoikeus ja eettinen velvollisuus.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian” yleisenä tavoitteena on tuottaa kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä yhdennetyillä digitaalisilla sisämarkkinoilla. Kuluttajat eivät edelleenkään voi hyötyä kaikista sisämarkkinoiden tarjoamista hinta- ja valikoimaeduista unionissa, koska rajatylittäviä verkko-ostoksia tehdään edelleen hyvin vähän. Hajanaisuus heikentää myös valtioiden rajat ylittävän verkkokaupan transaktioita. Lisäksi tarvitaan yhteensovitettuja toimia, jotta uusi sähköinen sisältö on rajoituksetta myös vammaisten saatavilla. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa esteettömyysvaatimukset digitaalisten sisämarkkinoiden koko laajuudelta ja varmistaa, että kaikki unionin kansalaiset heidän kykyihinsä katsomatta voivat hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista eduista.
(10)  ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian” yleisenä tavoitteena on tuottaa kestäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä yhdennetyillä digitaalisilla sisämarkkinoilla ja edistää kauppaa ja tukea työllisyyttä unionissa. Kuluttajat eivät edelleenkään voi hyötyä kaikista sisämarkkinoiden tarjoamista hinta- ja valikoimaeduista unionissa, koska rajatylittäviä verkko-ostoksia tehdään edelleen hyvin vähän. Hajanaisuus heikentää myös valtioiden rajat ylittävän verkkokaupan transaktioita. Lisäksi tarvitaan yhteensovitettuja toimia, jotta uusi sähköinen sisältö on rajoituksetta myös vammaisten saatavilla. Sen vuoksi on tarpeen yhdenmukaistaa esteettömyysvaatimukset digitaalisten sisämarkkinoiden koko laajuudelta ja varmistaa, että kaikki unionin kansalaiset heidän kykyihinsä katsomatta voivat hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista eduista.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Vammaisyleissopimuksen 4 artiklassa kehotetaan sopimuspuolia toteuttamaan tai edistämään vammaisille henkilöille soveltuvan uuden teknologian, mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologia, liikkumisen apuvälineet, laitteet ja apuvälineteknologia, tutkimusta ja kehittämistä sekä edistämään niiden saatavuutta ja käyttöä. Vammaisyleissopimuksessa myös kehotetaan asettamaan etusijalle kohtuuhintainen teknologia.
Tarkistus 232
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 12 b kappale (uusi)
(12 b)  Rautatieliikenteen alalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/7971 a ja komission asetuksessa (EU) N:o 1300/20141 b (liikkumisesteisiä henkilöitä koskeva YTE) viitataan nimenomaisesti yleissopimuksen 9 artiklassa vahvistettuihin esteettömyysvaatimuksiin ja pannaan ne täytäntöön. Näin ollen vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteettömyydestä rautatieliikenteen alalla säädetään kyseisissä säädöksissä. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhtäältä direktiivin (EU) 2016/797 ja komission asetuksen (EU) N:o 1300/2014 ja toisaalta tämän direktiivin välillä liikkumisesteisiä henkilöitä koskevan YTE:n mahdollisessa tulevassa tarkistuksessa olisi otettava huomioon myös esteettömyyttä koskevasta eurooppalaisesta säädöksestä seuraavat esteettömyysvaatimukset.
________________
la Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).
lb Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110).
Tarkistus 233
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Vammaisyleissopimuksen voimaantulo jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on annettava täydentäviä kansallisia säännöksiä tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä, mikä ilman unionin toimia kuitenkin johtaisi entistä suurempiin eroihin kansallisten säännösten välillä.
(13)  Vammaisyleissopimuksen voimaantulo jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltioiden on annettava täydentäviä kansallisia säännöksiä tuotteiden ja palvelujen sekä tavaroiden ja palvelujen tarjoamiseen liittyvän rakennetun ympäristön esteettömyydestä, mikä ilman unionin toimia kuitenkin johtaisi entistä suurempiin eroihin kansallisten säännösten välillä.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Tässä direktiivissä esitettyjen vaatimusten lisäksi olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pannaan täytäntöön lento-, rautatie-, linja-auto- ja sisävesiliikennettä käyttävien matkustajien oikeuksia koskeva unionin lainsäädäntö ja valvotaan sen noudattamista. Näissä toimenpiteissä olisi keskityttävä intermodaalisiin näkökohtiin, jotta edistetään esteetöntä pääsyä niin infrastruktuureissa kuin kulkuneuvoissa.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)  Komission olisi kannustettava kaupunkien viranomaisia liittämään kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiinsa kaupunkiliikennepalvelujen esteettömyyden sekä säännöllisesti julkaisemaan luetteloita parhaista käytännöistä, jotka koskevat julkisen kaupunkiliikenteen ja liikkuvuuspalvelujen esteettömyyttä.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Komission tiedonannossa ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan”33 vahvistetaan vammaisyleissopimuksen mukaisesti esteettömyys yhdeksi sen kahdeksasta toiminta-alasta. Sen tavoitteena on taata tuotteiden ja palvelujen esteettömyys.
(15)  Komission 15 päivänä marraskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Euroopan vammaisstrategia 2010–2020: uudistettu sitoutuminen esteettömään Eurooppaan” vahvistetaan vammaisyleissopimuksen mukaisesti esteettömyys yhdeksi sen kahdeksasta toiminta-alasta ja yhdeksi perusedellytykseksi yhteiskuntaan osallistumiselle. Sen tavoitteena on taata tuotteiden ja palvelujen esteettömyys.
__________________
33 KOM(2010) 636.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut valittiin vaikutusten arvioinnin aikana toteutetun analyyttisen tarkastelun perusteella. Tarkastelussa yksilöitiin sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka ovat merkityksellisiä toimintarajoitteisille henkilöille, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet ja joista jäsenvaltiot ovat antaneet tai todennäköisesti antavat toisistaan poikkeavia kansallisia esteettömyysvaatimuksia.
(16)  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut valittiin vaikutusten arvioinnin aikana toteutetun analyyttisen tarkastelun perusteella. Tarkastelussa yksilöitiin sellaiset tuotteet ja palvelut, jotka ovat merkityksellisiä vammaisille henkilöille ja joista jäsenvaltiot ovat antaneet tai todennäköisesti antavat toisistaan poikkeavia kansallisia esteettömyysvaatimuksia.
Tarkistus 227
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2010/13/EU1a asetetaan audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoajille erinäisiä velvoitteita. Tämän vuoksi on asianmukaisempaa sisällyttää esteettömyysvaatimukset kyseiseen direktiiviin.
Direktiivi 2010/13/EU kattaa kuitenkin verkkosivustojen ja mobiilipohjaisten palvelujen osalta ainoastaan audiovisuaalisen mediasisällön. Siksi on tarkoituksenmukaista sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan verkkosivustojen ja mobiilipohjaisten palvelujen rakenne sekä kaikki sisältö, joka ei kuulu direktiivin 2010/13/EU soveltamisalaan.
Tämän direktiivin olisi katettava myös puhelinpalvelujen laitteita ja verkkosivustoja koskevat esteettömyysvaatimukset. Tämän direktiivin olisi katettava myös puhelinpalveluja koskevat esteettömyysvaatimukset, jollei niistä ole säädetty muussa unionin säädöksessä, jossa vahvistetaan vähintään samantasoinen suoja kuin tässä direktiivissä. Viimeksi mainitussa tapauksessa kyseisen unionin säädöksen olisi oltava ensisijainen tähän direktiiviin nähden.
_______________________
1a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Jotta tuote tai palvelu voidaan luokitella esteettömäksi vammaisten ja ikääntyneiden osalta, sen on täytettävä 3 artiklassa määritellyt ja liitteessä I luetellut esteettömyysvaatimukset. Verkkokauppaa koskevia esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös tämän direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen palvelujen myyntiin verkossa.
(17)  Jotta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva ja tämän direktiivin soveltamispäivän jälkeen markkinoille saatettu tuote tai palvelu voidaan luokitella esteettömäksi vammaisten henkilöiden osalta, sen on täytettävä 3 artiklassa määritellyt ja liitteessä I luetellut esteettömyysvaatimukset. Verkkokauppaa koskevia esteettömyysvaatimuksia sovelletaan myös tämän direktiivin 1 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen palvelujen myyntiin verkossa.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Vaikka palvelusta tai sen osasta olisi tehty alihankintasopimus kolmannen osapuolen kanssa, palvelun esteettömyys ei saisi vaarantua ja palveluntarjoajien olisi noudatettava tässä direktiivissä asetettuja velvoitteita. Palveluntarjoajien olisi varmistettava henkilöstönsä asianmukainen ja jatkuva koulutus, jotta voidaan varmistaa, että se on perillä esteettömien tuotteiden ja palvelujen käyttötavoista. Koulutuksen olisi katettava muun muassa tiedotus-, neuvonta- ja mainontatoimet.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Esteettömyysvaatimukset olisi muotoiltava niin, että ne aiheuttavat talouden toimijoille ja jäsenvaltioille mahdollisimman pienen rasitteen. Niitä olisi erityisesti sovellettava ainoastaan huolellisesti valikoituihin tuotteisiin ja palveluihin.
(18)  Yhtäältä esteettömyysvaatimukset olisi muotoiltava niin, että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia ja aiheuttavat talouden toimijoille ja jäsenvaltioille mahdollisimman pienen rasitteen. Niitä olisi erityisesti sovellettava ainoastaan huolellisesti valikoituihin tuotteisiin ja palveluihin, jotka on saatettu markkinoille tämän direktiivin soveltamispäivän jälkeen. Toisaalta talouden toimijoille on annettava mahdollisuus täyttää tehokkaasti tässä direktiivissä esitetyt esteettömyysvaatimukset ottamalla huomioon erityisesti itsepalvelupäätteiden sekä matkalippu- ja lähtöselvitysautomaattien käyttöikä. Lisäksi olisi otettava huomioon pk-yritysten erityisasema sisämarkkinoilla. Mikroyrityksiltä ei niiden koon, voimavarojen ja luonteen vuoksi pitäisi myöskään vaatia tässä direktiivissä esitettyjen esteettömyysvaatimusten noudattamista, eikä niitä pitäisi velvoittaa soveltamaan 12 artiklassa tarkoitettua menettelyä, jotta niille voitaisiin myöntää vapautus tämän direktiivin mukaisista velvoitteista.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)  Sisämarkkinoiden sujuvamman toiminnan varmistamiseksi kansallisten viranomaisten olisi hyödynnettävä tässä direktiivissä esitettyjä esteettömyysvaatimuksia soveltaessaan tässä direktiivissä tarkoitettujen unionin säädösten esteettömyyttä koskevia säännöksiä. Tällä direktiivillä ei kuitenkaan pitäisi muuttaa mainittujen muiden unionin säädösten pakollista tai vapaaehtoista luonnetta. Tällä direktiivillä olisi siten varmistettava, että kun esteettömyysvaatimuksia sovelletaan noiden muiden säädösten mukaisesti, nämä vaatimukset ovat samat kaikkialla unionissa.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta34 sisältää esteettömyysvaatimuksia tietyille julkisen sektorin elinten verkkosivustoille. Lisäksi siinä ehdotetaan, että vahvistettaisiin menetelmä, jonka avulla seurataan, ovatko asiaankuuluvat verkkosivustot mainitussa direktiivissä lueteltujen vaatimusten mukaisia, ja raportoidaan asiasta. Sekä esteettömyysvaatimuksia että seuranta- ja raportointimenetelmiä, joista säädetään kyseisessä direktiivissä, olisi sovellettava julkisen sektorin elinten verkkosivustoihin. Sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat viranomaiset panevat täytäntöön samat esteettömyysvaatimukset riippumatta säännellyn verkkosivuston tyypistä, tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset olisi saatettava julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuutta koskevan direktiiviehdotuksen mukaisiksi. Julkisen sektorin verkkosivuilla tapahtuva verkkokauppatoiminta, jota mainittu direktiivi ei kata, kuuluu tämän ehdotuksen soveltamisalaan. Näin voidaan varmistaa, että tuotteiden ja palveluiden verkkomyynti – riippumatta siitä, onko kyse julkisesta vai yksityisestä myynnistä – on esteetöntä vammaisten ja ikääntyneiden osalta.
(21)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/210234 sisältää esteettömyysvaatimuksia julkisen sektorin elinten verkkosivustoille ja mobiilisovelluksille. Kyseiseen direktiiviin sisältyy kuitenkin erityinen luettelo poikkeuksista, koska verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tietyn sisällön ja tietyntyyppisten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tekeminen täysin esteettömiksi muodostaa kohtuuttoman rasitteen. Lisäksi siinä vahvistetaan menetelmä, jonka avulla seurataan, ovatko asiaankuuluvat verkkosivustot ja mobiilisovellukset mainitussa direktiivissä asetettujen vaatimusten mukaisia, ja raportoidaan asiasta. Sekä esteettömyysvaatimuksia että seuranta- ja raportointimenetelmiä, joista säädetään kyseisessä direktiivissä, olisi sovellettava julkisen sektorin elinten verkkosivustoihin ja mobiilisovelluksiin. Sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat viranomaiset panevat täytäntöön samat esteettömyysvaatimukset riippumatta säännellyn verkkosivuston ja mobiilisovelluksen tyypistä, tämän direktiivin esteettömyysvaatimukset olisi saatettava direktiivin (EU) 2016/2102 mukaisiksi. Julkisen sektorin elinten verkkosivuilla ja mobiilisovelluksissa tapahtuva verkkokauppatoiminta, jota mainittu direktiivi ei kata, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan. Näin voidaan varmistaa, että tuotteiden ja palveluiden verkkomyynti – riippumatta siitä, onko kyse julkisesta vai yksityisestä myynnistä – on esteetöntä vammaisten henkilöiden osalta.
__________________
__________________
34 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen saavutettavuudesta COM(2012)0721.
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Joistakin tässä direktiivissä vahvistettujen esteettömyysvaatimusten osista ja erityisesti liitteessä I vahvistetuista tietojen antamiseen liittyvistä seikoista säädetään jo liikenteen alalla voimassa olevissa unionin säädöksissä. Näitä säädöksiä ovat rautatieliikenteen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/20071 a ja komission asetus (EU) N:o 1300/20141 b sekä komission asetus (EU) N:o 454/20111 c; linja-autoliikenteen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 181/20111 d; ja meriliikenteen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/20101 e. Jotta voidaan varmistaa sääntelyn johdonmukaisuus ja ennustettavuus kyseisten säädösten soveltamisalaan kuuluvien talouden toimijoiden kannalta, tämän direktiivin mukaisten asiaankuuluvien vaatimusten olisi katsottava täyttyneen, kun kyseisten säädösten asiaankuuluvia osia noudatetaan. Jos kyseiset säädökset eivät kuitenkaan kata esteettömyysvaatimuksia, esimerkiksi lentoyhtiöiden verkkosivujen esteettömyysvaatimuksen osalta, olisi noudatettava tätä direktiiviä.
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1371/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 14).
1 b   Komission asetus (EU) N:o 1300/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, vammaisten ja liikkumisesteisten henkilöiden esteetöntä pääsyä Euroopan unionin rautatiejärjestelmään koskevista yhteentoimivuuden teknisistä eritelmistä (EUVL L 356, 12.12.2014, s. 110).
1 c   Komission asetus (EU) N:o 454/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”henkilöliikenteen telemaattiset sovellukset” koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 123, 12.5.2011, s. 11).
1 d   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 181/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, matkustajien oikeuksista linja-autoliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 1).
1 e   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1177/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, matkustajien oikeuksista meri- ja sisävesiliikenteessä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 1).
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
(22 b)  Tällä direktiivillä on tarkoitus täydentää olemassa olevaa unionin alakohtaista lainsäädäntöäsäätämällä näkökohdista, joita mainittu lainsäädäntö ei vielä kata.
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 22 c kappale (uusi)
(22 c)  Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen alalla tämän direktiivin soveltamisalan määrittämisen olisi perustuttava matkustajien oikeuksia koskevaan voimassa olevaan alakohtaiseen lainsäädäntöön. Kun tätä direktiiviä ei sovelleta tietyntyyppisiin liikennepalveluihin, jäsenvaltioiden olisi voitava kannustaa palveluntarjoajia soveltamaan tässä direktiivissä säädettyjä asiaankuuluvia esteettömyysvaatimuksia.
Tarkistukset 223 ja 228
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Rakennettua ympäristöä koskevat yhtenäiset esteettömyysvaatimukset voisivat joissakin tapauksissa helpottaa asiaa koskevien palvelujen ja vammaisten vapaata liikkuvuutta. Sen vuoksi jäsenvaltiot voivat tämän direktiivin perusteella määrätä, että rakennetun ympäristön, jota käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen, on täytettävä liitteessä X vahvistetut esteettömyysvaatimukset.
(23)  Rakennetun ympäristön esteettömyys on joissakin tapauksissa edellytyksenä sille, että vammaiset voisivat todella käyttää asiaa koskevia palveluita. Sen vuoksi jäsenvaltiot olisi velvoitettava tämän direktiivin perusteella määräämään, että rakennetun ympäristön, jota käytetään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamiseen, on täytettävä liitteessä X vahvistetut esteettömyysvaatimukset.
Kyseisiä esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava vain, kun rakennetaan uutta infrastruktuuria tai toteutetaan merkittäviä muutostöitä.
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Tällä direktiivillä ei ole tarpeen muuttaa unioin oikeuden olemassa olevia säännöksiä esteettömyysvaatimusten noudattamisen vapaaehtoisuudesta.
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  On tarpeen säätää, että niissä unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan esteettömyysvelvoitteet muttei säädetä esteettömyysvaatimuksista tai -eritelmistä, esteettömyys määritellään viittaamalla tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksiin. Tämä koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/23/EU35, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/24/EU36 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/25/EU37, joiden mukaan teknisissä eritelmissä ja teknisissä tai toiminnallisissa vaatimuksissa, jotka koskevat mainittujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvia käyttöoikeussopimuksia, urakoita tai palveluja, on otettava huomioon vammaisten tai kaikkia palvelevan suunnittelun käyttäjien esteettömyystarpeet.
(24)  On tarpeen säätää, että niissä unionin säädöksissä, joissa vahvistetaan esteettömyysvelvoitteet muttei säädetä esteettömyysvaatimuksista tai -eritelmistä, esteettömyys määritellään viittaamalla tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksiin. Näihin säädöksiin sisältyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU35, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU36 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU37, joiden mukaan teknisissä eritelmissä ja teknisissä tai toiminnallisissa vaatimuksissa, jotka koskevat mainittujen direktiivien soveltamisalaan kuuluvia käyttöoikeussopimuksia, urakoita tai palveluja, on otettava huomioon vammaisten henkilöiden tai kaikkia palvelevan suunnittelun käyttäjien esteettömyystarpeet.
__________________
__________________
35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
36 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
37 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
(24 a)  Velvollisuudesta taata Euroopan laajuisten liikenneverkkojen liikenneinfrastruktuurin esteettömyys säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/20131 a. Tässä direktiivissä säädettyjä esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava myös joihinkin tuossa asetuksessa säännellyn liikenneinfrastruktuurin osiin sikäli kuin on kyse tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista tuotteista ja palveluista ja näihin palveluihin liittyvä infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö on tarkoitettu matkustajien käyttöön.
__________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 24 b kappale (uusi)
(24 b)  Tällä direktiivillä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa muiden unionin säädösten säännösten noudattamisen pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta, kuten hankintasopimusten tekoperusteita koskevan direktiivin 2014/24/EU 67 artiklan säännösten, joita hankintaviranomaiset voivat hyödyntää kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseen. Jos niiden katsotaan liittyvän kyseisen hankinnan kohteeseen, mahdolliset sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioon. Tällä direktiivillä olisi siten varmistettava, että kun esteettömyysvaatimuksia käytetään noiden muiden unionin säädösten mukaisesti, nämä vaatimukset ovat samat kaikkialla unionissa.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Esteettömyys olisi toteutettava poistamalla esteitä ja ehkäisemällä niiden syntyä, mieluiten noudattamalla universaalin tai kaikkia palvelevan suunnittelun lähestymistapaa. Esteettömyys ei saisi sulkea pois kohtuullisten mukauttamistoimien toteuttamista, jos sellaisesta säädetään kansallisessa tai unionin lainsäädännössä.
(25)  Esteettömyys olisi toteutettava poistamalla esteitä ja ehkäisemällä niiden syntyä, mieluiten noudattamalla universaalin tai kaikkia palvelevan suunnittelun lähestymistapaa. Vammaisyleissopimuksen mukaan tämä lähestymistapa ”tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua”. Vammaisyleissopimusta vastaavasti kaikkia palveleva suunnittelu ”ei sulje pois yksittäisten vammaisryhmien mahdollisesti tarvitsemia apuvälineitä”. Esteettömyys ei saisi sulkea pois kohtuullisten mukauttamistoimien toteuttamista, jos sellaisesta säädetään kansallisessa tai unionin lainsäädännössä.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  Tuotteen tai palvelun kuuluminen tämän direktiivin soveltamisalaan ei automaattisesti tarkoita, että tuote tai palvelu kuuluu neuvoston direktiivin 93/42/ETY1 a soveltamisalaan.
__________________
1 a  Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1).
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 25 b kappale (uusi)
(25 b)  Kun määritetään ja luokitellaan vammaisten henkilöiden tarpeita, jotka on tarkoitus täyttää kyseisen tuotteen tai palvelun avulla, kaikkia palvelevan suunnittelun käsitettä olisi tulkittava YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän komitean antaman, vammaisyleissopimuksen 9 artiklaa koskevan yleiskommentin nro 2 (2014) mukaisesti.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY38, sillä se koskee tuotteita, jotka jo kuuluvat unionin muiden säädösten soveltamisalaan. Näin voidaan taata unionin lainsäädännön johdonmukaisuus.
(27)  Tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseen N:o 768/2008/EY38, sillä se koskee tuotteita, jotka jo kuuluvat unionin muiden säädösten soveltamisalaan. Näin voidaan taata unionin lainsäädännön johdonmukaisuus. Kyseiseen päätökseen sisältyvien turvallisuuteen liittyvien säännösten, kuten palautusmenettelyihin liittyvien säännösten, sisällyttäminen tähän direktiiviin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, koska esteellinen tuote ei ole vaarallinen tuote.
__________________
__________________
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).
38 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 768/2008/EY, tehty 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82).
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Kaikkien toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi varmistettava, että ne asettavat saataville markkinoille ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluprosessissa.
(28)  Kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan sisältyvien ja toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi varmistettava, että ne asettavat saataville markkinoille ainoastaan sellaisia tuotteita, jotka ovat tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluprosessissa.
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Talouden toimijoiden olisi oltava vastuussa tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuudesta sen mukaan, mikä on niiden rooli toimitusketjussa, jotta voidaan taata korkeatasoinen esteettömyyden suoja ja oikeudenmukainen kilpailu unionin markkinoilla.
(29)  Talouden toimijoiden olisi oltava vastuussa tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuudesta sen mukaan, mikä on niiden rooli toimitusketjussa, jotta voidaan saavuttaa parempi esteettömyys ja oikeudenmukainen kilpailu unionin markkinoilla.
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska sillä on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja valmistusprosessista. Velvoite arvioida vaatimustenmukaisuutta olisi oltava valmistajalla.
(30)  Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa täydellinen vaatimustenmukaisuuden arviointi, koska sillä on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja valmistusprosessista. Valmistajan ei kuitenkaan pitäisi olla yksin vastuussa arvioinnista. Resursseiltaan vahvistettu markkinavalvontaviranomainen voisi olla ratkaisevassa asemassa arviointimenettelyssä.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Tuojien olisi varmistettava, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka tulevat unionin markkinoille, ovat tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia, ja etenkin, että valmistajat ovat tehneet asianmukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä kyseisten tuotteiden osalta.
(32)  Tuojien olisi varmistettava, että kolmansista maista peräisin olevat tuotteet, jotka tulevat unionin markkinoille, ovat tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukaisia, ja annettava kaikki tarvittavat tiedot toimivaltaiselle markkinavalvontaviranomaiselle asianmukaisten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden toteuttamiseksi kyseisten tuotteiden osalta.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Suhteellisuuteen liittyvistä syistä esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava ainoastaan siinä määrin kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta talouden toimijalle, jota asia koskee, eivätkä edellytä tuotteiden ja palvelujen muuttamista siten, että niistä tulisi perustavanlaatuisesti erilaisia määriteltyihin perusteisiin nähden.
(36)  Suhteellisuuteen liittyvistä syistä esteettömyysvaatimukset eivät saisi aiheuttaa kohtuutonta rasitetta talouden toimijalle, jota asia koskee, eivätkä edellyttää tuotteiden ja palvelujen muuttamista siten, että niistä tulisi perustavanlaatuisesti erilaisia määriteltyihin perusteisiin nähden. Käytössä olisi kuitenkin oltava valvontamekanismeja, joilla voidaan todentaa, onko poikkeaminen esteettömyysvaatimusten soveltamisesta ollut oikeutettua.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Arvioitaessa sitä, aiheuttaako esteettömyysvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen talouden toimijoille, olisi otettava huomioon kyseisten talouden toimijoiden koko, voimavarat ja luonne sekä vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat arvioidut kustannukset ja hyödyt verrattuna vammaisille henkilöille koituvaan arvioituun hyötyyn. Kustannus-hyötyanalyysissa olisi otettava huomioon muun muassa tietyn tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja käytön kesto, mukaan lukien arvio tuotetta tai palvelua käyttävien vammaisten henkilöiden määrästä, palvelun tarjoamisessa käytettävien infrastruktuurin ja tuotteiden elinkaari ja vastikkeetta saatavilla olevien vaihtoehtojen laajuus, mukaan lukien henkilöliikenteen palveluntarjoajien tarjoamat vaihtoehdot. Ainoastaan oikeutetut perusteet olisi otettava huomioon arvioitaessa sitä, missä määrin esteettömyysvaatimuksien täyttäminen aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen. Oikeutetuiksi perusteiksi ei olisi katsottava sitä, että asiaa ei pidetä tärkeänä, kuten ei myöskään ajan tai tiedon puutetta.
Tarkistus 42
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi sovellettavien vaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisille tuotteille ja palveluille, jotka vastaavat vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/201239 mukaisesti tarkoituksena ilmaista yksityiskohtaiset tekniset eritelmät kyseisiä vaatimuksia varten. Komissio on jo antanut Euroopan standardointiorganisaatioille useita esteettömyyttä koskevia standardointipyyntöjä, joilla on merkitystä yhdenmukaistettujen standardien valmistelun kannalta.
(39)  Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi sovellettavien esteettömyysvaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisille tuotteille ja palveluille, jotka vastaavat vapaaehtoisia yhdenmukaistettuja standardeja, jotka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/201239 mukaisesti tarkoituksena ilmaista yksityiskohtaiset tekniset eritelmät kyseisiä vaatimuksia varten. Komissio on jo antanut eurooppalaisille standardointiorganisaatioille useita esteettömyyttä koskevia standardointipyyntöjä, joilla on merkitystä yhdenmukaistettujen standardien valmistelun kannalta.
__________________
__________________
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).
Tarkistus 43
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
(39 a)  Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään yhdenmukaistetuista standardeista esitettäviä vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa katsotaan, että kyseiset standardit eivät täytä tämän direktiivin vaatimuksia.
Tarkistus 44
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Yhdenmukaistettujen standardien puuttuessa ja jos se on markkinoiden yhdenmukaistamiseksi tarpeen, komission olisi voitava antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhtenäiset tekniset eritelmät tässä direktiivissä asetettuja esteettömyysvaatimuksia varten.
(40)  Eurooppalaisten standardien olisi oltava markkinalähtöisiä, niissä olisi otettava huomioon yleinen etu ja toimintapoliittiset tavoitteet, jotka on ilmaistu selkeästi komission yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle esittämässä pyynnössä yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta, ja niiden olisi perustuttava yhteisymmärrykseen. Siksi teknisiin eritelmiin olisi turvauduttava vasta viimeisenä keinona. Komission olisi voitava hyväksyä teknisiä eritelmiä esimerkiksi silloin, kun standardointiprosessi on ajautunut umpikujaan siksi, että sidosryhmät eivät pääse yhteisymmärrykseen, mikä viivyttää aiheettomasti sellaisen vaatimuksen, kuten yhteentoimivuuden, käyttöön ottamista, jota ei voida panna täytäntöön ilman asianmukaisen standardin hyväksymistä. Komission olisi esitettyään yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle pyynnön yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta jätettävä riittävästi aikaa niiden käsittelyyn, ennen kuin se hyväksyy samaa esteettömyysvaatimusta koskevia teknisiä eritelmiä. Komission ei pitäisi voida hyväksyä teknistä eritelmää, jollei se ole tätä ennen yrittänyt saada esteettömyysvaatimuksia hyväksytyksi eurooppalaisen standardointijärjestelmän avulla. Komissio ei saisi käyttää teknisten eritelmien hyväksymistä eurooppalaisen standardointijärjestelmän kiertämiseen.
Tarkistus 45
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
(40 a)  Jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukaistettuja standardeja ja teknisiä eritelmiä, joilla täytetään tehokkaimmin tässä direktiivissä tuotteille ja palveluille asetetut esteettömyysvaatimukset, komission olisi otettava mukaan päätöksentekomenettelyyn vammaisia henkilöitä edustavat eurooppalaiset kattojärjestöt ja kaikki muut asiaankuuluvat sidosryhmät silloin kun se on mahdollista.
Tarkistus 46
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
(42 a)  Tuotteiden markkinavalvontaa toteuttaessaan markkinavalvontaviranomaisten olisi tarkasteltava arviointia yhteistyössä vammaisten henkilöiden ja heitä ja heidän etujaan edustavien järjestöjen kanssa.
Tarkistus 47
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  CE-merkintä osoittaa, että tuote on tämän direktiivin esteettömyysvaatimusten mukainen, ja se on näkyvä seuraus koko vaatimustenmukaisuuden arviointiprosessista laajassa merkityksessä. Tässä direktiivissä olisi noudatettava CE-merkintään sovellettavia yleisiä periaatteita, joista säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/200840.
(44)  Tässä direktiivissä olisi noudatettava yleisiä periaatteita, joista säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/200840. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ohella valmistajan olisi ilmoitettava kuluttajille kustannustehokkaasti tuotteidensa esteettömyydestä pakkauksessa olevalla ilmoituksella.
__________________
__________________
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
40 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
Tarkistus 48
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 45 kappale
(45)  Kiinnittämällä CE-merkinnän tuotteeseen valmistaja antaa asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti vakuutuksen siitä, että tuote on kaikkien sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukainen ja että valmistaja ottaa tuotteesta täyden vastuun.
(45)  Sen, että tuote on 3 artiklassa säädettyjen esteettömyysvaatimusten vastainen, ei olisi sinällään katsottava muodostavan asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklassa tarkoitettua vakavaa riskiä.
Tarkistus 49
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Jäsenvaltioiden odotetaan varmistavan, että markkinavalvontaviranomaiset tarkastavat V luvun mukaisesti, noudattavatko talouden toimijat 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja perusteita.
(48)  Jäsenvaltioiden odotetaan varmistavan, että markkinavalvontaviranomaiset tarkastavat V luvun mukaisesti, noudattavatko talouden toimijat 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja perusteita, ja että ne kuulevat säännöllisesti vammaisia henkilöitä edustavia järjestöjä.
Tarkistus 50
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 48 a kappale (uusi)
(48 a)  Kansallisten tietokantojen, jotka sisältävät kaikki asiaankuuluvat tiedot tässä direktiivissä lueteltujen tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä, olisi mahdollistettava se, että vammaiset henkilöt ja heidän järjestönsä voivat paremmin osallistua markkinavalvontaan.
Tarkistus 51
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 49 kappale
(49)  Jäsenvaltioiden odotetaan varmistavan, että 22 artiklassa mainitut toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle ilmoituksen 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen poikkeusjärjestelyjen käytöstä ja sisällyttävät siihen mainitun artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin VI luvun mukaisesti.
(49)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset toimittavat komissiolle ilmoituksen 22 artiklassa vahvistettujen poikkeusjärjestelyjen käytöstä. Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten suorittama alkuperäinen arviointi olisi toimitettava komissiolle sen pyynnöstä. Arvioitaessa sitä, aiheuttaako esteettömyysvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen toimivaltaisille viranomaisille, olisi otettava huomioon kyseisten toimivaltaisten viranomaisten koko, voimavarat ja luonne sekä vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat arvioidut kustannukset ja hyödyt verrattuna vammaisille henkilöille koituvaan arvioituun hyötyyn. Kustannus-hyötyanalyysissa olisi otettava huomioon muun muassa tietyn tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja käytön kesto, mukaan lukien arvio tuotetta tai palvelua käyttävien vammaisten henkilöiden määrästä, palvelun tarjoamisessa käytettävien infrastruktuurin ja tuotteiden elinkaari ja vastikkeetta saatavilla olevien vaihtoehtojen laajuus, mukaan lukien henkilöliikenteen palveluntarjoajien tarjoamat vaihtoehdot. Ainoastaan oikeutetut perusteet olisi otettava huomioon arvioitaessa sitä, aiheuttavatko esteettömyysvaatimusten noudattaminen kohtuuttoman rasitteen. Oikeutetuiksi perusteiksi ei olisi katsottava sitä, että asiaa ei pidetä tärkeänä, kuten ei myöskään ajan tai tiedon puutetta.
Tarkistus 52
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 50 kappale
(50)  Olisi luotava suojalausekemenettely, jota sovelletaan ainoastaan silloin, kun jäsenvaltiot ovat eri mieltä jonkin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ja jonka kautta ne, joita asia koskee, saavat tietoa suunnitelluista toimista sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät täytä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia. Tällä tavoin markkinavalvontaviranomaisten olisi jo varhaisemmassa vaiheessa mahdollista ryhtyä yhteisiin toimiin asiaankuuluvien talouden toimijoiden kanssa tällaisten tuotteiden suhteen.
(50)  Olisi luotava suojalausekemenettely, jota sovelletaan ainoastaan silloin, kun jäsenvaltiot ovat eri mieltä jonkin jäsenvaltion toteuttamista toimenpiteistä, ja jonka kautta ne, joita asia koskee, saavat tietoa suunnitelluista toimista sellaisten tuotteiden suhteen, jotka eivät täytä tämän direktiivin esteettömyysvaatimuksia. Tällä tavoin markkinavalvontaviranomaisten olisi jo varhaisemmassa vaiheessa mahdollista ryhtyä tällaisia tuotteita koskeviin yhteisiin toimiin vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen ja asiaankuuluvien talouden toimijoiden kanssa.
Tarkistus 53
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 a kappale (uusi)
(51 a)  Jotta voidaan taata suhteellisuusperiaatteen asianmukainen soveltaminen talouden toimijoiden tunnistamista koskevien velvoitteiden sekä niiden perusteiden yhteydessä, joita on käytettävä arvioitaessa, aiheutuuko tämän direktiivin soveltamisesta kohtuutonta rasitetta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään, minkä ajan kuluessa talouden toimijoiden on voitava tunnistaa kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille tuotetta tai joille ne ovat toimittaneet tuotetta, sekä täsmennetään mutta ei muuteta perusteita, jotka on otettava huomioon kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen kohdalla arvioitaessa, onko rasitetta pidettävä kohtuuttomana. Määritettävän ajanjakson olisi oltava suhteessa tuotteen elinkaareen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa1 a vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, niille olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
__________________
1 a  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 54
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 51 b kappale (uusi)
(51 b)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on asianmukaisia ja tehokkaita keinoja tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi, ja otettava käyttöön asianmukaisia valvontamekanismeja, kuten markkinavalvontaviranomaisten harjoittama jälkivalvonta, jotta voidaan todentaa, onko esteettömyysvaatimusten soveltamista koskeva poikkeus oikeutettu. Jäsenvaltioiden olisi esteettömyyttä koskevia valituksia käsitellessään noudatettava yleistä hyvän hallinnon periaatetta ja erityisesti virkamiesten velvoitetta varmistaa, että kutakin valitusta koskeva päätös tehdään kohtuullisessa ajassa.
Tarkistus 55
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 52 a kappale (uusi)
(52 a)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytettävissä on tehokkaita ja nopeita muutoksenhakumenettelyitä niitä hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden päätöksiä vastaan, joilla on määrätty, kuuluuko tietty hankinta direktiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU soveltamisalaan. Kun otetaan huomioon muutoksenhakumenettelyihin direktiivien 2014/24/EU ja 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvilla aloilla sovellettava oikeudellinen kehys, nämä alat olisi suljettava tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja seuraamuksia koskevien säännösten ulkopuolelle. Tällainen poissulkeminen ei vaikuta jäsenvaltioilla perussopimusten mukaisesti oleviin velvollisuuksiin toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet unionin oikeuden soveltamisen ja vaikuttavuuden takaamiseksi.
Tarkistus 56
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 a kappale (uusi)
(53 a)  Tämän direktiivin mukaisia esteettömyysvaatimuksia olisi sovellettava tuotteisiin, jotka saatetaan unionin markkinoille kansallisia voimaansaattamistoimia koskevien säädösten soveltamispäivän jälkeen, mukaan luettuina käytetyt tuotteet ja tuotteet, jotka tuodaan kolmannesta maasta ja saatetaan unionin markkinoille tuon päivän jälkeen.
Tarkistus 57
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 b kappale (uusi)
(53 b)  Direktiivien 2014/24/EU tai 2014/25/EU soveltamisalaan kuuluvia julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten, jotka on tehty ennen tämän direktiivin soveltamispäivää, täytäntöönpanoa olisi kuitenkin jatkettava näissä sopimuksissa mahdollisesti täsmennettyjen esteettömyysvaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 58
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 53 c kappale (uusi)
(53 c)  Jotta palveluntarjoajilla olisi riittävästi aikaa sopeutua tässä direktiivissä vahvistettuihin vaatimuksiin, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jolloin palvelun tarjoamiseen käytettävien tuotteiden ei tarvitse täyttää tässä direktiivissä vahvistettuja esteettömyysvaatimuksia. Kun otetaan huomioon pankki-, lippu- ja lähtöselvitysautomaattien kustannukset ja pitkä elinkaari, on aiheellista säätää, että jos tällaisia koneita käytetään palvelun tarjoamiseen, niitä voidaan edelleen käyttää niiden taloudellisen käyttöiän loppuun asti.
Tarkistus 59
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 54 a kappale (uusi)
(54 a)  Paikkatietopalveluihin perustuvaa tietoa tarjoavien sovellusten käyttöönotto edistää osaltaan vammaisten henkilöiden itsenäistä ja turvallista liikkuvuutta. Tällaisten sovellusten käyttämien paikkatietojen olisi mahdollistettava vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin mukautettujen tietojen tarjoaminen.
Tarkistus 60
Ehdotus direktiiviksi
-1 artikla (uusi)
-1 artikla
Kohde
Tällä direktiivillä pyritään poistamaan ja ehkäisemään esteitä, joita esteettömyyttä koskevat jäsenvaltioiden erilaiset vaatimukset aiheuttavat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle. Sillä pyritään myös edistämään sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa lähentämällä jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia.
Tarkistus 61
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Tämän direktiivin I, II–V ja VII lukua sovelletaan seuraaviin tuotteisiin:
1.  Tämän direktiivin I, II–V ja VII lukua sovelletaan seuraaviin uusiin tuotteisiin, jotka saatetaan unionin markkinoille ... päivän ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen:
Tarkistus 62
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  yleiskäyttöiset tietokonelaitteet ja käyttöjärjestelmät;
a)  kuluttajien käyttöön tarkoitetut yleiskäyttöiset tietokonelaitteet ja niissä olevat käyttöjärjestelmät;
Tarkistus 63
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – b alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)  maksupäätteet;
Tarkistus 64
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kuluttajapäätelaitteet, joissa on puhelinpalveluihin liittyvä kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti;
c)  puhelinpalveluihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet;
Tarkistus 65
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  kuluttajapäätelaitteet, joissa on audiovisuaalisiin mediapalveluihin liittyvä kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti;
d)  audiovisuaalisiin mediapalveluihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet;
Tarkistus 66
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  sähkökirjojen lukulaitteet.
Tarkistus 67
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Tämän direktiivin I, II–V ja VII lukua sovelletaan seuraaviin palveluihin:
2.  Tämän direktiivin I, II–V ja VII lukua sovelletaan seuraaviin palveluihin, jotka tarjotaan .... päivän ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 27 artiklan soveltamista:
Tarkistus 68
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)
-a)  käyttöjärjestelmät, jotka eivät ole tietokonelaitteissa ja joita tarjotaan kuluttajille aineettomana omaisuutena;
Tarkistus 69
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  puhelinpalvelut ja niihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti;
a)  puhelinpalvelut ja niihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet;
Tarkistus 70
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  audiovisuaaliset mediapalvelut ja niihin liittyvät kuluttajalaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti;
b)  audiovisuaalisten mediapalvelujen verkkosivustot ja mobiilipohjaiset palvelut;
Tarkistukset 235, 236, 237, 238, 239 ja 253
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelut;
c)  lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikenne- ja liikkuvuuspalvelut ja intermodaalisten yhteyksien palvelut, jotka liittyvät niihin, mukaan luettuna julkinen kaupunkiliikenne kuten metro-, rautatie-, raitiovaunu-, johdinauto- ja linja-autoliikenne seuraavien osalta:
i)  unionin alueella sijaitsevat itsepalvelupäätteet, mukaan luettuina matkalippuautomaatit, maksupäätteet ja lähtöselvitysautomaatit;
ii)  verkkosivustot, mobiililaitepohjaiset palvelut, älykkäät lipunmyyntijärjestelmät ja tosiaikatietojen jakaminen;
iii)  ajoneuvot, niihin liittyvä infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö, mukaan luettuna portaaton pääsy kaikille julkisille asemille;
iv)  taksit ja vuokra-autot, joista riittävä osa on mukautettuja ajoneuvoja.
Tarkistus 71
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  pankkipalvelut;
d)  kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut;
Tarkistus 72
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  sähkökirjat;
e)  sähkökirjat ja niihin liittyvät laitteet, joita käytetään palveluntarjoajan tarjoamien palvelujen tarjoamisessa, ja niiden saatavuus;
Tarkistus 240
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 2 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)   matkailupalvelut, mukaan luettuna majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarjoaminen.
Tarkistus 73
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  julkisiin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin, jotka kuuluvat direktiivin 2014/23/EU42, direktiivin 2014/24/EU ja direktiivin 2014/25/EU soveltamisalaan;
a)  julkisiin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin, jotka kuuluvat direktiivin 2014/23/EU42, direktiivin 2014/24/EU ja direktiivin 2014/25/EU soveltamisalaan ja jotka suunnitellaan tai toteutetaan ... päivän ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen;
__________________
42 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
Tarkistus 74
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  niiden ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen, joihin sovelletaan Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/201343 sekä Euroopan sosiaalirahastosta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1304/201344;
b)  niiden ohjelmien valmisteluun ja toteuttamiseen, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1303/201343 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1304/201344 ja jotka hyväksytään tai pannaan täytäntöön ... päivän ...kuuta ... tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen;
__________________
__________________
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
43 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta.
44 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).
Tarkistus 75
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  tarjousmenettelyihin, jotka koskevat rautateiden ja maanteiden julkisia henkilöliikennepalveluja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/200745 mukaisesti;
c)  palveluhankintasopimuksiin, jotka tehdään ... päivän ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen tarjouskilpailumenettelyllä tai suoraan rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1370/200745 mukaisesti;
__________________
__________________
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).
45 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 1).
Tarkistus 76
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  liikenneinfrastruktuuriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/201346 mukaisesti.
d)  ... päivän ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen suunniteltuun tai rakennettuun liikenneinfrastruktuuriin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 mukaisesti.
__________________
46 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
Tarkistus 79
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Tätä direktiiviä ei sovelleta verkkosivustojen ja mobiililaitepohjaisten sovellusten seuraaviin sisältöihin:
a)  toimisto-ohjelmien tiedostomuodot, jotka on julkaistu ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä];
b)  verkkokartat ja karttapalvelut, jos navigointikäyttöön tarkoitettujen karttojen olennainen tieto tarjotaan saavutettavassa digitaalisessa muodossa;
c)  kolmannen osapuolen sisältö, jota asianomainen talouden toimija tai toimivaltainen viranomainen ei rahoita eikä kehitä ja joka ei ole sen valvonnassa;
d)  arkistoina pidettävien verkkosivustojen ja mobiililaitepohjaisten sovellusten sisältö, mikä tarkoittaa, että niissä on ainoastaan sisältöä, jota ei päivitetä eikä muokata ... päivän ...kuuta ... [tämän direktiivin soveltamispäivä] jälkeen.
Tarkistus 80
Ehdotus direktiiviksi
1 aartikla (uusi)
1 a  artikla
Mikroyritysten poissulkeminen
Tätä direktiiviä ei sovelleta mikroyrityksiin, jotka valmistavat, tuovat maahan tai jakelevat sen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja palveluja.
Tarkistus 81
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
(1)  ’esteettömillä tuotteilla ja palveluilla’ sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka ovat toimintarajoitteisten henkilöiden, myös vammaisten, havaittavissa, hallittavissa ja ymmärrettävissä yhdenvertaisesti muiden kanssa;
(1)  ’esteettömillä tuotteilla ja palveluilla’ sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka ovat vammaisten henkilöiden havaittavissa, hallittavissa ja hahmotettavissa sekä riittävän vakaita heidän käytettäväkseen;
Tarkistus 82
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
(2)  ’universaalilla suunnittelulla’ tai ’kaikkia palvelevalla suunnittelulla’ tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen sellaista suunnittelua, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksen tai erikoissuunnittelun tarvetta; määritelmä ei sulje pois apuvälineitä, joita tietyt toimintarajoitteisten henkilöiden ryhmät, mukaan lukien vammaiset, mahdollisesti tarvitsevat;
Poistetaan.
Tarkistus 83
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
(5 a)  ’palvelulla’ palvelua sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY1 a 4 artiklan 1 kohdassa;
____________________
1 a   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).
Tarkistus 84
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)
(5 b)  ’palveluntarjoajalla’ kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka tarjoavat unionin markkinoille suunnattua palvelua;
Tarkistus 85
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)
(16 a)  ’pk-yrityksellä’ pientä tai keskisuurta yritystä sellaisena kuin se on määriteltynä komission suosituksessa 2003/361/EY1 a;
____________________
1 a   Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
Tarkistus 86
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 19 alakohta
(19)  ’palautuksella’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetetut tuotteet takaisin;
Poistetaan.
Tarkistus 87
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 20 a alakohta (uusi)
(20 a)  ’kuluttajille tarkoitetuilla pankkipalveluilla’ palveluja, joiden avulla kuluttajat voivat avata ja käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/92/EU1 a tarkoitettuja perusmaksutilejä unionissa;
____________________
1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214).
Tarkistus 88
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 alakohta
(21)  ’verkkokaupalla’ tuotteiden ja palvelujen myyntiä verkossa.
(21)  ’verkkokaupalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY1 a soveltamisalaan kuuluvaa tuotteiden ja palvelujen myyntiä verkossa yrityksiltä kuluttajille;
____________________
1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).
Tarkistus 89
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 a alakohta (uusi)
(21 a)  ’lentoliikenteen henkilöliikennepalveluilla’ palveluja, joita tarjoavat lentoliikenteen harjoittajat, matkanjärjestäjät ja lentoasemien pitäjät sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/20061 a 2 artiklan b–f alakohdassa;
____________________
1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 1).
Tarkistus 90
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 b alakohta (uusi)
(21 b)  ’linja-autoliikenteen henkilöliikennepalveluilla’ asetuksen (EU) N:o 181/2011 2 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvia palveluja;
Tarkistus 91
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 c alakohta (uusi)
(21 c)  ’rautatieliikenteen henkilöliikennepalveluilla’ asetuksen (EY) N:o 1371/2007 2 artiklan 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan kuuluvia palveluja;
Tarkistus 92
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 d alakohta (uusi)
(21 d)  ’vesiliikenteen henkilöliikennepalveluilla’ asetuksen (EU) N:o 1177/2010 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvia palveluja.
Tarkistus 337
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 1 kohta – 21 e alakohta (uusi)
(21 e)  ’apuvälineteknologialla’ osaa, laitetta tai tuotejärjestelmää, jota käytetään toimintarajoitteisten henkilöiden, myös vammaisten henkilöiden, toiminnallisten valmiuksien lisäämiseen, ylläpitämiseen tai parantamiseen;
Tarkistus 93
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Itsepalvelupääteperiaatteella toimivien pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaattien on täytettävä liitteessä I olevassa II jaksossa vahvistetut vaatimukset.
3.  Itsepalvelupääteperiaatteella toimivien pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaattien sekä maksupäätteiden on täytettävä liitteessä I olevassa II jaksossa vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 94
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 4 kohta
4.  Puhelinpalveluiden, mukaan lukien hätäpalvelut ja niihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti, on täytettävä liitteessä I olevassa III jaksossa vahvistetut vaatimukset.
4.  Puhelinpalveluiden, mukaan lukien hätäpalvelut ja niihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet, on täytettävä liitteessä I olevassa III jaksossa vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 95
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 5 kohta
5.  Audiovisuaalisten mediapalvelujen ja niihin liittyvien kuluttajapäätelaitteiden, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti, on täytettävä liitteessä I olevassa IV jaksossa vahvistetut vaatimukset.
5.  Audiovisuaalisten mediapalvelujen verkkosivustojen ja mobiilipohjaisten sovellusten ja niihin liittyvien kuluttajapäätelaitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa IV jaksossa vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 244
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 6 kohta
6.  Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen sekä verkkosivujen, mobiililaitepohjaisten palvelujen, älykkään lipunmyynnin, tosiaikatietojen, itsepalvelupäätteiden, matkalippuautomaattien ja lähtöselvitysautomaattien, joita käytetään henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen, on täytettävä liitteessä I olevassa V jaksossa vahvistetut vastaavat vaatimukset.
6.  Lento-, linja-auto-, rautatie- ja laivaliikenteen henkilöliikennepalvelujen ja intermodaalisten henkilöliikennepalvelujen, mukaan luettuina kaupunkiliikenteeseen liittyvät palvelut, liikkuvuus ja rakennettu ympäristö, sekä verkkosivujen, mobiililaitepohjaisten palvelujen, älykkään lipunmyynnin, tosiaikatietojen, itsepalvelupäätteiden kuten maksuautomaattien, lähtöselvitysautomaattien, joita käytetään henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen, matkailuun liittyvien palvelujen, muun muassa majoitus- ja ravitsemuspalvelujen, on täytettävä liitteessä I olevassa V jaksossa vahvistetut vaatimukset vain, jos kyseiset vaatimukset eivät jo sisälly seuraavaan erityislainsäädäntöön: asetus (EY) N:o 1371/2007, asetus (EU) N:o 1300/2014 ja asetus (EU) N:o 454/2011 rautatieliikenteestä, asetus (EU) N:o 181/2011 linja-autoliikenteestä, asetus (EU) N:o 1177/2010 meri- ja sisävesiliikenteestä sekä asetus (EY) N:o 1107/2006 lentoliikenteestä.
Tarkistus 97
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 7 kohta
7.  Pankkipalvelujen, verkkosivujen, mobiililaitepohjaisten pankkipalvelujen ja itsepalvelupäätteiden, mukaan lukien pankkiautomaatit, joita käytetään pankkipalvelujen tarjoamiseen, on täytettävä liitteessä I olevassa VI jaksossa vahvistetut vaatimukset.
7.  Kuluttajille tarkoitettujen pankkipalvelujen, verkkosivujen, mobiililaitepohjaisten pankkipalvelujen ja itsepalvelupäätteiden, mukaan lukien maksupäätteet ja pankkiautomaatit, joita käytetään kyseisten pankkipalvelujen tarjoamiseen, on täytettävä liitteessä I olevassa VI jaksossa vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 98
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 8 kohta
8.  Sähkökirjojen on täytettävä liitteessä I olevassa VII jaksossa vahvistetut vaatimukset.
8.  Sähkökirjojen ja niihin liittyvien laitteiden on täytettävä liitteessä I olevassa VII jaksossa vahvistetut vaatimukset.
Tarkistus 224
Ehdotus direktiiviksi
3 artikla – 10 kohta
10.  Jäsenvaltiot voivat päättää kansallisten olojen mukaan, onko rakennetun ympäristön, jota käyttävät henkilöliikennepalvelujen asiakkaat, mukaan lukien palveluntarjoajien ja infrastruktuurien ylläpitäjien hallinnoima ympäristö, sekä rakennetun ympäristön, jota käyttävät pankkipalvelujen asiakkaat, sekä puhelinpalvelujen tarjoajien asiakaspalvelukeskusten ja kauppojen täytettävä liitteessä I olevassa X jaksossa esitetyt esteettömyysvaatimukset, jotta mahdollisimman moni toimintarajoitteinen henkilö, mukaan lukien vammaiset, voi käyttää niitä.
10.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennettu ympäristö, jota käyttävät henkilöliikennepalvelujen asiakkaat, mukaan lukien palveluntarjoajien ja infrastruktuurien ylläpitäjien hallinnoima ympäristö, sekä rakennettu ympäristö, jota käyttävät kuluttajille tarkoitettujen pankkipalvelujen asiakkaat, sekä puhelinpalvelujen tarjoajien asiakaspalvelukeskukset ja kaupat täyttävät liitteessä I olevassa X jaksossa esitetyt esteettömyysvaatimukset ainoastaan uuden infrastruktuurin rakentamisen ja olemassa olevien rakennusten merkittävien muutostöiden osalta, jotta mahdollisimman moni vammainen henkilö voi käyttää niitä. Tämä ei rajoita sellaisten unionin säädösten ja kansallisen lainsäädännön soveltamista, jolla suojellaan taiteellisesti, historiallisesti tai arkeologisesti arvokkaita kansallisaarteita.
Tarkistus 100
Ehdotus direktiiviksi
4 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltiot eivät saa esteettömyysvaatimuksiin liittyvistä syistä estää tämän direktiivin vaatimukset täyttävien tuotteiden ja palvelujen asettamista saataville markkinoilla alueellaan.
Jäsenvaltiot eivät saa esteettömyysvaatimuksiin liittyvistä syistä estää tämän direktiivin vaatimukset täyttävien tuotteiden asettamista saataville markkinoilla alueellaan. Jäsenvaltiot eivät saa esteettömyysvaatimuksiin liittyvistä syistä estää tämän direktiivin vaatimukset täyttävien palvelujen tarjoamista alueellaan.
Tarkistus 101
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Saattaessaan tuotteitaan markkinoille valmistajien on varmistettava, että tuotteet on suunniteltu ja valmistettu 3 artiklassa tarkoitettujen sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisesti.
1.  Saattaessaan tuotteitaan markkinoille valmistajien on varmistettava, että tuotteet on suunniteltu ja valmistettu 3 artiklassa tarkoitettujen sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisesti, elleivät kyseiset vaatimukset ole mahdottomia toteuttaa, koska asianomaisen tuotteen mukauttaminen edellyttäisi tuotteen perusluonteen perustavaa laatua olevaa muuttamista tai muodostaisi asianomaiselle valmistajalle 12 artiklassa tarkoitetun kohtuuttoman rasitteen.
Tarkistus 102
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Kun tuotteen vaatimustenmukaisuus sovellettavien esteettömyysvaatimusten suhteen on osoitettu tällaisella menettelyllä, valmistajien on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä CE-merkintä.
Kun tuotteen vaatimustenmukaisuus 3 artiklassa säädettyjen sovellettavien esteettömyysvaatimusten suhteen on osoitettu tällaisella vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyllä, valmistajien on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa on ilmaistava selkeästi, että tuote on esteetön.
Tarkistus 103
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 4 kohta
4.  Valmistajien on pidettävä kirjaa valituksista, vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden palautuksista sekä pidettävä jakelijat ajan tasalla kaikesta tällaisesta seurannasta.
4.  Valmistajien on pidettävä kirjaa valituksista ja vaatimustenvastaisista tuotteista.
Tarkistus 104
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 7 kohta
7.  Valmistajien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta.
7.  Valmistajien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta.
Tarkistus 105
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 8 kohta
8.  Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, ettei niiden markkinoille saattama tuote ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen vetämiseksi pois tai palauttamiseksi tarpeen mukaan. Lisäksi jos tuote aiheuttaa riskin esteettömyydelle, valmistajien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
8.  Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, ettei niiden markkinoille saattama tuote ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen vetämiseksi pois tarpeen mukaan. Lisäksi jos tuote ei ole tämän direktiivin mukainen, valmistajien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
Tarkistus 106
Ehdotus direktiiviksi
5 artikla – 9 kohta
9.  Valmistajien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen kansallinen viranomainen voi helposti ymmärtää. Valmistajien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan niiden markkinoille saattamien tuotteiden aiheuttamien riskien poistamiseksi ja 3 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.
9.  Valmistajien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen kansallinen viranomainen voi helposti ymmärtää. Valmistajien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan tämän direktiivin noudattamiseksi.
Tarkistus 107
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  toimittaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tämän perustellusta pyynnöstä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;
a)  toimittaa toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle tämän pyynnöstä kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;
Tarkistus 108
Ehdotus direktiiviksi
6 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tehdä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan toimeksiannon kattamien tuotteiden aiheuttamien riskien poistamiseksi.
b)  tehdä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä yhteistyötä kaikissa toimissa, joilla varmistetaan, että toimeksiannon kattamat tuotteet ovat tämän direktiivin mukaisia.
Tarkistus 109
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Ennen tuotteen saattamista markkinoille tuojien on varmistettava, että valmistaja on tehnyt liitteessä II vahvistetun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut mainitussa liitteessä vaaditut tekniset asiakirjat, että tuotteeseen on kiinnitetty CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 5 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
2.  Ennen tuotteen saattamista markkinoille tuojien on varmistettava, että valmistaja on tehnyt liitteessä II vahvistetun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut mainitussa liitteessä vaaditut tekniset asiakirjat, että tuotteen mukana on vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 5 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
Tarkistus 110
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 3 kohta
3.  Jos tuoja katsoo tai sillä on syytä olettaa, ettei tuote ole 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukainen, se ei saa saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin tuote on saatettu vaatimustenmukaiseksi. Lisäksi silloin, kun tuotteeseen liittyy riski, tuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
3.  Jos tuoja katsoo tai sillä on syytä olettaa, ettei tuote ole 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukainen, se ei saa saattaa tuotetta markkinoille ennen kuin tuote on saatettu vaatimustenmukaiseksi. Lisäksi silloin, kun tuote ei ole tämän direktiivin mukainen, tuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
Tarkistus 111
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 5 kohta
5.  Tuojien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet ja tiedot kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta.
5.  Tuojien on varmistettava, että tuotteeseen liitetään ohjeet kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivatta.
Tarkistus 112
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 7 kohta
7.  Tuojien on pidettävä kirjaa valituksista, vaatimustenvastaisista tuotteista ja tuotteiden palautuksista sekä pidettävä jakelijat ajan tasalla kaikesta tällaisesta seurannasta.
7.  Tuojien on pidettävä kirjaa valituksista ja vaatimustenvastaisista tuotteista.
Tarkistus 113
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 8 kohta
8.  Tuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, ettei niiden markkinoille saattama tuote ole 3 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen, on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen vetämiseksi pois tai palauttamiseksi tarpeen mukaan. Lisäksi jos tuote aiheuttaa riskin, tuojien on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja mahdollisesti toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
8.  Tuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, ettei niiden markkinoille saattama tuote ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi tai sen vetämiseksi pois tarpeen mukaan. Lisäksi jos tuote ei ole tämän direktiivin mukainen, tuojien on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
Tarkistus 114
Ehdotus direktiiviksi
7 artikla – 9 kohta
9.  Tuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Tuojien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan niiden markkinoille saattamien tuotteiden aiheuttamien riskien poistamiseksi.
9.  Tuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä annettava tälle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kyseisen viranomaisen helposti ymmärtämällä kielellä. Tuojien on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, joilla varmistetaan, että niiden markkinoille saattamat tuotteet täyttävät 3 artiklassa säädetyt esteettömyysvaatimukset.
Tarkistus 115
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Jakelijoiden on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla todennettava, että tuotteessa on CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat sekä käyttöohjeet ja tiedot kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivattomasti jäsenvaltiossa, jossa tuote on määrä saattaa markkinoille, ja että valmistaja ja tuoja ovat noudattaneet 5 artiklan 5 ja 6 kohdassa sekä 7 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.
2.  Jakelijoiden on ennen tuotteen asettamista saataville markkinoilla todennettava, että tuote on tämän direktiivin mukainen, että sen mukana on vaaditut asiakirjat sekä käyttöohjeet kielellä, jota kuluttajat ja muut loppukäyttäjät ymmärtävät vaivattomasti jäsenvaltiossa, jossa tuote on määrä saattaa markkinoille, ja että valmistaja ja tuoja ovat noudattaneet 5 artiklan 5 ja 6 kohdassa sekä 7 artiklan 4 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia.
Tarkistus 116
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä olettaa, ettei tuote ole 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukainen, se ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin tuote on saatettu vaatimustenmukaiseksi. Lisäksi jos tuotteeseen liittyy riski, jakelijan on ilmoitettava asiasta valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
3.  Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä olettaa, ettei tuote ole 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukainen, se ei saa asettaa tuotetta saataville markkinoilla ennen kuin tuote on saatettu vaatimustenmukaiseksi. Lisäksi jos tuote ei ole tämän direktiivin mukainen, jakelijan on ilmoitettava asiasta valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
Tarkistus 117
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 5 kohta
5.  Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, että tuote, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän direktiivin mukainen, on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi, sen vetämiseksi pois tai palauttamiseksi tarpeen mukaan. Lisäksi jos tuote aiheuttaa riskin, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
5.  Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä olettaa, että tuote, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän direktiivin mukainen, on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen tuotteen saattamiseksi vaatimustenmukaiseksi tai sen vetämiseksi pois tarpeen mukaan. Lisäksi jos tuote ei ole tämän direktiivin mukainen, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava tästä niiden jäsenvaltioiden asiasta vastaaville toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne asettivat tuotteen saataville, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.
Tarkistus 118
Ehdotus direktiiviksi
8 artikla – 6 kohta
6.  Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Jakelijoiden on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan niiden markkinoilla saataville asettamiensa tuotteiden aiheuttamien riskien poistamiseksi.
6.  Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Jakelijoiden on tehtävä yhteistyötä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä kaikissa toimissa, joilla varmistetaan, että niiden markkinoilla saataville asettamat tuotteet täyttävät 3 artiklassa säädetyt esteettömyysvaatimukset.
Tarkistus 119
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Talouden toimijoiden on kyettävä esittämään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan siitä, kun tuote on toimitettu niille tai kun ne ovat toimittaneet tuotteen.
2.  Talouden toimijoiden on kyettävä esittämään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot tietyn, vähintään viiden vuoden pituisen ajanjakson ajan siitä, kun tuote on toimitettu niille tai kun ne ovat toimittaneet tuotteen.
Tarkistus 120
Ehdotus direktiiviksi
10 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Siirretään komissiolle valta antaa 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ajanjakso. Määritettävän ajanjakson on oltava suhteessa asianomaisen tuotteen elinkaareen.
Tarkistus 121
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Palveluntarjoajien on laadittava tarvittavat tiedot liitteen III mukaisesti ja selitettävä niissä, miten palvelut täyttävät 3 artiklassa tarkoitetut esteettömyysvaatimukset. Nämä tiedot on asetettava yleisön saataville kirjallisesti ja suullisesti, myös siten, että ne ovat esteettömästi toimintarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden saatavilla. Palveluntarjoajien on säilytettävä tietoja niin kauan kuin asianomaista palvelua tarjotaan.
2.  Palveluntarjoajien on laadittava tarvittavat tiedot liitteen III mukaisesti ja selitettävä niissä, miten niiden palvelut täyttävät 3 artiklassa tarkoitetut esteettömyysvaatimukset. Nämä tiedot on asetettava yleisön saataville siten, että ne ovat esteettömästi vammaisten henkilöiden saatavilla. Palveluntarjoajien on säilytettävä tietoja niin kauan kuin asianomaista palvelua tarjotaan.
Tarkistus 122
Ehdotus direktiiviksi
11 artikla – 4 kohta
4.  Palveluntarjoajien on toimivaltaisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava tälle kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että palvelu on 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukainen. Palveluntarjoajien on tehtävä yhteistyötä kyseisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä kaikissa toimissa, joilla palvelu saatetaan kyseisten vaatimusten mukaiseksi.
4.  Palveluntarjoajien on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toimitettava tälle kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että palvelu on 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukainen. Palveluntarjoajien on tehtävä yhteistyötä kyseisten viranomaisten kanssa näiden pyynnöstä kaikissa toimissa, joilla palvelu saatetaan kyseisten vaatimusten mukaiseksi.
Tarkistus 339
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  kustannus-hyötyarvionsa verrattuna arvioon vammaisille aiheutuvasta hyödystä ottaen huomioon tietyn tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja käytön kesto.
b)  arvioidut lisäkustannukset ja ‑hyödyt verrattuna arvioon toimintarajoitteisille henkilöille ja vammaisille henkilöille aiheutuvasta hyödystä ottaen huomioon tietyn tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja käytön kesto.
Tarkistus 123
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 4 kohta
4.  Rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se kompensoidaan muista lähteistä kuin talouden toimijan omista varoista riippumatta siitä, onko kyse julkisesta vai yksityisestä rahoituksesta.
4.  Rasitetta ei pidetä kohtuuttomana, jos se kompensoidaan muista lähteistä kuin talouden toimijan omista varoista, jotka on asetettu saataville esteettömyyden parantamiseen liittyvässä tarkoituksessa riippumatta siitä, onko kyse julkisesta vai yksityisestä rahoituksesta.
Tarkistus 124
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 5 kohta
5.  Arvioinnin siitä, aiheutuuko tuotteiden tai palveluiden esteettömyysvaatimusten noudattamisesta perusteellinen muutos tai kohtuuton rasite, tekee talouden toimija.
5.  Alustavan arvioinnin siitä, aiheutuuko tuotteiden tai palveluiden esteettömyysvaatimusten noudattamisesta perusteellinen muutos tai kohtuuton rasite, tekee talouden toimija.
Tarkistus 230
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Komissio hyväksyy 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän artiklan 3 kohtaa ja täsmennetään mutta ei muuteta perusteita, jotka on otettava huomioon kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen kohdalla arvioitaessa, onko rasitetta pidettävä kohtuuttomana.
Kun komissio täsmentää perusteita, sen on otettava huomioon vammaisille koituvien mahdollisten hyötyjen lisäksi myös toimintarajoitteisille henkilöille koituvat hyödyt.
Komissio antaa ensimmäisen tällaisen delegoidun säädöksen, joka kattaa kaikki tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 126
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 6 kohta
6.  Jos talouden toimijat ovat soveltaneet 1–5 kohdassa säädettyä poikkeusjärjestelyä tiettyyn tuotteeseen tai palveluun, niiden on ilmoitettava siitä sen jäsenvaltion asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle, jonka markkinoille tuote tai palvelu saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville. Ilmoitukseen on sisällyttävä 3 kohdassa tarkoitettu arviointi. Mikroyritykset vapautetaan tästä ilmoitusvaatimuksesta, mutta niiden on asianomaisen markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä kyettävä toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat.
6.  Jos talouden toimijat ovat soveltaneet 1–5 kohdassa säädettyä poikkeusjärjestelyä tiettyyn tuotteeseen tai palveluun, niiden on ilmoitettava siitä sen jäsenvaltion asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle, jonka markkinoille tuote tai palvelu saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu arviointi on toimitettava markkinavalvontaviranomaiselle sen pyynnöstä. Mikroyritykset vapautetaan tästä ilmoitusvaatimuksesta, mutta niiden on asianomaisen markkinavalvontaviranomaisen pyynnöstä kyettävä toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat.
Tarkistus 127
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio antaa ensimmäisen tällaisen täytäntöönpanosäännöksen viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 128
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 6 b kohta (uusi)
6 b.  Asiaankuuluvien sidosryhmien, myös vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen, ja markkinavalvontaviranomaisten välille on luotava jäsennelty vuoropuhelu, jonka avulla varmistetaan, että poikkeusten arviointia varten otetaan käyttöön asianmukaiset periaatteet, jotta voidaan varmistaa poikkeusten johdonmukaisuus.
Tarkistus 129
Ehdotus direktiiviksi
12 artikla – 6 c kohta (uusi)
6 c.  Jäsenvaltioita kehotetaan tarjoamaan mikroyrityksille kannustimia ja opastusta tämän direktiivin täytäntöönpanon helpottamiseksi. Menettelyt ja ohjeet on kehitettävä kuullen asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös vammaisia henkilöitä ja heitä edustavia järjestöjä.
Tarkistus 130
Ehdotus direktiiviksi
IV luku – otsikko
Yhdenmukaistetut standardit, yhteiset tekniset eritelmät sekä tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuus
Yhdenmukaistetut standardit, tekniset eritelmät sekä tuotteiden ja palvelujen vaatimustenmukaisuus
Tarkistus 131
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 kohta
Tuotteita ja palveluja, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukaisina, jotka kyseiset standardit tai niiden osat kattavat.
1.   Tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät sellaiset yhdenmukaistetut standardit tai niiden osat, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukaisina, jotka kyseiset standardit tai niiden osat kattavat.
Tarkistus 132
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Komissio pyytää asetuksen (EU) N:o 1025/2012 10 artiklan mukaisesti yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja kutakin 3 artiklassa säädettyä tuotteiden esteettömyysvaatimusta varten. Komissio antaa ensimmäisen tällaisen täytäntöönpanosäännöksen viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 133
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan tekniset eritelmät, jotka täyttävät 3 artiklassa säädetyt esteettömyysvaatimukset. Komissio toimii kuitenkin näin ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
a)  Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei ole julkaistu viitettä yhdenmukaistettuihin standardeihin asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti;
b)  komissio on hyväksynyt tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön; ja
c)  komissio huomioi standardointiprosessin viivästyneen aiheettomasti.
Komissio kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä, mukaan lukien vammaisia henkilöitä edustavat järjestöt, ennen kuin se hyväksyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä.
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 134
Ehdotus direktiiviksi
13 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Jos Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei ole julkaistu viitettä 1 kohdassa tarkoitettuihin yhdenmukaistettuihin standardeihin, tuotteita ja palveluja, jotka ovat tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen teknisten eritelmien tai niiden osien mukaisia, on pidettävä kyseisten teknisten eritelmien tai niiden osien kattamien, 3 artiklassa säädettyjen esteettömyysvaatimusten mukaisina.
Tarkistus 135
Ehdotus direktiiviksi
14 artikla
14 artikla
Poistetaan.
Yhteiset tekniset eritelmät
1.  Jos Euroopan unionin virallisessa lehdessä ei ole julkaistu viitettä yhdenmukaistettuihin standardeihin asetuksen (EU) N:o 1025/2012 mukaisesti ja jos tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia olisi tarkennettava markkinoiden yhdenmukaistamiseksi, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yhteiset tekniset eritelmät tämän direktiivin liitteessä I vahvistetuille esteettömyysvaatimuksille. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän direktiivin 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2.  Niitä tuotteita ja palveluja, jotka ovat 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten teknisten eritelmien tai niiden osien mukaisia, on pidettävä kyseisten yhteisten teknisten eritelmien tai niiden osien kattamien 3 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten mukaisina.
Tarkistus 136
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 2 kohta
2.  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on oltava rakenteeltaan päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä III esitetyn mallin mukainen. Sen on myös sisällettävä tämän direktiivin liitteessä II täsmennetyt osatekijät, ja sitä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Teknisiä asiakirjoja koskevissa vaatimuksissa on vältettävä asettamasta kohtuutonta rasitetta mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on käännettävä sen jäsenvaltion kielelle tai kielille, jonka markkinoille tuote saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.
2.  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen on oltava rakenteeltaan päätöksen N:o 768/2008/EY liitteessä III esitetyn mallin mukainen. Sen on myös sisällettävä tämän direktiivin liitteessä II täsmennetyt osatekijät, ja sitä on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Teknisiä asiakirjoja koskevissa vaatimuksissa on vältettävä asettamasta kohtuutonta rasitetta pk-yrityksille. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus on käännettävä sen jäsenvaltion kielelle tai kielille, jonka markkinoille tuote saatetaan tai jonka markkinoilla se asetetaan saataville.
Tarkistus 137
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 3 kohta
3.  Jos tuotteeseen sovelletaan useampia unionin säädöksiä, joissa edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on mainittava kyseisten säädösten tunnistetiedot, mukaan lukien niiden julkaisuviitteet.
3.  Jos tuotteeseen sovelletaan useampia unionin säädöksiä, joissa edellytetään EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta, kaikkien kyseisten unionin säädösten osalta laaditaan yksi EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus. EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa on mainittava kyseisten säädösten tunnistetiedot, mukaan lukien niiden julkaisuviitteet.
Tarkistus 138
Ehdotus direktiiviksi
15 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ohella valmistajan on liitettävä pakkaukseen ilmoitus, jolla kuluttajille tiedotetaan kustannustehokkaasti, yksinkertaisesti ja täsmällisesti, että tuotteessa on esteettömyysominaisuuksia.
Tarkistus 139
Ehdotus direktiiviksi
16 artikla
16 artikla
Poistetaan.
Tuotteiden CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet
CE-merkintään sovelletaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 30 artiklassa vahvistettuja yleisiä periaatteita.
Tarkistus 140
Ehdotus direktiiviksi
-17 artikla (uusi)
-17 artikla
Kansallinen tietokanta
Kaikkien jäsenvaltioiden on perustettava julkisesti saatavilla oleva tietokanta rekisteröidäkseen tuotteet, jotka eivät ole esteettömiä. Kuluttajien on voitava perehtyä tietoihin, jotka koskevat tuotteita, jotka eivät ole esteettömiä, ja kirjata tällaisia tietoja. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tiedottaakseen kuluttajille ja muille sidosryhmille valitusmahdollisuudesta. On luotava mahdollisesti komission tai asianomaisia tahoja edustavien järjestöjen vastuulla oleva kansallisten tietokantojen välinen interaktiivinen järjestelmä, jotta kaikkialle unioniin voidaan levittää tietoa tuotteista, jotka eivät ole esteettömiä.
Tarkistus 141
Ehdotus direktiiviksi
18 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö on tietoinen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten olemassaolosta, vastuualueista ja nimistä. Mainittujen viranomaisten on pyynnöstä asetettava asiaankuuluvat tiedot saataville esteettömässä muodossa.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisö on tietoinen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten olemassaolosta, vastuualueista ja nimistä. Mainittujen viranomaisten on yleisön pyynnöstä asetettava omaa työtään ja tekemiään päätöksiä koskevat tiedot saataville esteettömässä muodossa.
Tarkistus 142
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan nojalla tai jos markkinavalvontaviranomaisilla on riittävä syy olettaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote aiheuttaa tämän direktiivin kattamiin esteettömyysnäkökohtiin liittyvän riskin, niiden on tehtävä asianomaista tuotetta koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on tehtävä täysimittaista yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
Jos jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaiset ovat ryhtyneet toimenpiteisiin asetuksen (EY) N:o 765/2008 20 artiklan nojalla tai jos markkinavalvontaviranomaisilla on riittävä syy olettaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote ei ole tämän direktiivin mukainen, niiden on tehtävä asianomaista tuotetta koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä direktiivissä säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on tehtävä täysimittaista yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
Tarkistus 143
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jos markkinavalvontaviranomaiset toteavat kyseisen arvioinnin aikana, ettei tuote täytä tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, niiden on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kohtuullisessa ajassa riskin luonteesta riippuen kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin tuotteen saattamiseksi kyseisten vaatimusten mukaiseksi, sen vetämiseksi pois tai sen palauttamiseksi sen mukaan, mitä ne ovat määränneet.
Jos markkinavalvontaviranomaiset toteavat kyseisen arvioinnin aikana, ettei tuote täytä tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, niiden on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kohtuullisessa ajassa kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin asianomaisen tuotteen saattamiseksi kyseisten vaatimusten mukaiseksi. Jos asianomainen talouden toimija ei toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on edellytettävä, että talouden toimija poistaa tuotteen markkinoilta kohtuullisessa ajassa.
Tarkistus 144
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 4 kohta
4.  Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on ryhdyttävä asianmukaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla kielletään tuotteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä taikka vedetään tuote pois tai järjestetään sen palautus. Markkinavalvontaviranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.
4.  Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa suorita riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on ryhdyttävä asianmukaisiin väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla kielletään tuotteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä taikka vedetään tuote pois. Markkinavalvontaviranomaisten on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille näistä toimenpiteistä.
Tarkistus 145
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 5 kohta – johdantokappale
5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen tuotteen tunnistamista ja tuotteen alkuperän, siihen liittyvän väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus
5.  Edellä 4 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen on sisällyttävä kaikki saatavilla olevat tiedot, erityisesti ne, jotka ovat tarpeen vaatimustenvastaisen tuotteen tunnistamista ja tuotteen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden luonteen ja toteutettujen kansallisten toimenpiteiden luonteen ja keston määrittämistä varten, sekä asianomaisen talouden toimijan esittämät perustelut. Markkinavalvontaviranomaisten on erityisesti ilmoitettava, johtuuko vaatimustenvastaisuus
Tarkistus 146
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  siitä, ettei tuote täytä tämän direktiivin 3 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, vai;
a)  siitä, ettei tuote täytä 3 artiklassa säädettyjä asiaankuuluvia vaatimuksia, vai;
Tarkistus 147
Ehdotus direktiiviksi
19 artikla – 8 kohta
8.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseistä tuotetta koskevat asianmukaiset rajoittavat toimenpiteet, kuten tuotteen vetäminen pois markkinoilta, toteutetaan viipymättä.
8.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseistä tuotetta koskevat asianmukaiset ja oikeasuhteiset rajoittavat toimenpiteet, kuten tuotteen vetäminen pois markkinoilta, toteutetaan viipymättä.
Tarkistus 148
Ehdotus direktiiviksi
20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Jos 19 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn päätyttyä esitetään vastalauseita jonkin jäsenvaltion toteuttamia toimenpiteitä vastaan tai jos komissio katsoo, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita sekä arvioi kansallisen toimenpiteen. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide oikeutettu.
Jos 19 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyn menettelyn päätyttyä esitetään vastalauseita jonkin jäsenvaltion toteuttamia toimenpiteitä vastaan tai jos komissiolla on kohtuullista näyttöä siitä, että kansallinen toimenpide on unionin lainsäädännön vastainen, komissio kuulee viipymättä jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita sekä arvioi kansallisen toimenpiteen. Komissio tekee tämän arvioinnin tulosten perusteella päätöksen siitä, onko kansallinen toimenpide oikeutettu.
Tarkistus 149
Ehdotus direktiiviksi
20 aartikla (uusi)
20 a  artikla
Työryhmä
1.  Komissio perustaa työryhmän.
Työryhmä koostuu kansallisten markkinavalvontaviranomaisten ja asiaankuuluvien sidosryhmien edustajista, mukaan lukien vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt.
2.  Työryhmän tehtävät ovat seuraavat:
a)  tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistäminen markkinavalvontaviranomaisten kesken;
b)  johdonmukaisuuden varmistaminen 3 artiklassa säädettyjä esteettömyysvaatimuksia sovellettaessa;
c)  lausunnon antaminen 3 artiklassa säädettyjä esteettömyysvaatimuksia koskevista poikkeuksista tapauksissa, joissa sen katsotaan olevan tarpeen komission pyynnön vastaanottamisen jälkeen.
Tarkistus 151
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  vahvistettaessa esteettömyysvaatimuksia sellaisten sosiaalisten ja laadullisten perusteiden yhteydessä, jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet tarjousmenettelyissä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1370/2007 mukaisia rautateiden ja maanteiden julkisia henkilöliikennepalveluja;
Poistetaan.
Tarkistukset 247 ja 281
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)   tarvittaessa kaikkeen unionin lainsäädäntöön tai vammaisten henkilöiden esteettömyyteen viittaaviin unionin lainsäädännön säännöksiin;
Tarkistus 282
Ehdotus direktiiviksi
21 artikla – 1 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)   unionin osarahoittaessa Verkkojen Eurooppa -välineen, rakennerahastojen tai Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) mukaisia esteettömyyttä koskevia liikenne- ja televiestintäalan infrastruktuurihankkeita, kun etusijalle on asetettava hankkeet, joilla tuetaan esteettömyyttä tai joissa on esteettömyyttä koskevia osatekijöitä.
Tarkistus 152
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 1 kohta
1.  Edellä 21 artiklassa tarkoitettuja esteettömyysvaatimuksia sovelletaan siinä määrin kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta toimivaltaisille viranomaisille mainitun artiklan soveltamiseksi.
1.  Edellä 21 artiklassa tarkoitettuja esteettömyysvaatimuksia sovelletaan siinä määrin kuin ne eivät aiheuta kohtuutonta rasitetta toimivaltaisille viranomaisille tai niiden sopimuspuolina toimiville toiminnanharjoittajille mainitun artiklan soveltamiseksi.
Tarkistukset 226 ja 257
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  kustannus-hyötyarvionsa verrattuna arvioon vammaisille aiheutuvasta hyödystä ottaen huomioon tietyn tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja käytön kesto.
b)  kustannus-hyötyarvionsa verrattuna arvioon toimintarajoitteisille henkilöille ja vammaisille aiheutuvasta hyödystä ottaen huomioon tietyn tuotteen tai palvelun käyttötiheys ja käytön kesto.
Tarkistus 153
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 3 kohta
3.  Arvioinnin siitä, aiheutuuko 21 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten noudattamisesta kohtuuton rasite, tekevät asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset.
3.  Alkuperäisen arvioinnin siitä, aiheutuuko 21 artiklassa tarkoitettujen esteettömyysvaatimusten noudattamisesta kohtuuton rasite, tekevät asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset.
Tarkistus 231
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Komissio hyväksyy 23 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän artiklan 2 kohtaa ja täsmennetään mutta ei muuteta perusteita, jotka on otettava huomioon kaikkien tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden ja palvelujen kohdalla arvioitaessa, onko rasitetta pidettävä kohtuuttomana.
Kun komissio täsmentää perusteita, sen on otettava huomioon vammaisille koituvien mahdollisten hyötyjen lisäksi myös toimintarajoitteisille henkilöille koituvat hyödyt.
Komissio antaa ensimmäisen tällaisen delegoidun säädöksen, joka kattaa kaikki tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 155
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 4 kohta
4.  Jos toimivaltainen viranomainen on soveltanut 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyä poikkeusjärjestelyä tiettyyn tuotteeseen tai palveluun, sen on ilmoitettava siitä komissiolle. Ilmoitukseen on sisällyttävä 2 kohdassa tarkoitettu arviointi.
4.  Jos toimivaltainen viranomainen on soveltanut 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyä poikkeusjärjestelyä tiettyyn tuotteeseen tai palveluun, sen on ilmoitettava siitä komissiolle. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu arviointi on toimitettava komissiolle sen pyynnöstä.
Tarkistus 156
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jos komissiolla on syytä epäillä asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen päätöstä, komissio voi pyytää 20 a artiklassa tarkoitettua työryhmää tarkistamaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun arvioinnin ja antamaan komissiolle lausunnon asiasta.
Tarkistus 157
Ehdotus direktiiviksi
22 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen malli. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio antaa ensimmäisen tällaisen täytäntöönpanosäännöksen viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 158
Ehdotus direktiiviksi
VII luku – otsikko
TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
Tarkistus 159
Ehdotus direktiiviksi
23 aartikla (uusi)
23 a  artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 10 artiklan 2 a kohdassa, 12 artiklan 5 a kohdassa ja 22 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 10 artiklan 2 a kohdassa, 12 artiklan 5 a kohdassa ja 22 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  Edellä olevan 10 artiklan 2 a kohdan, 12 artiklan 5 a kohdan ja 22 artiklan 3 a kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 160
Ehdotus direktiiviksi
24 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
Tarkistus 161
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin keinoihin kuuluvat
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 162
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  kansalliset säännökset, joiden nojalla kuluttaja voi viedä asian tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattaminen;
a)  kuluttajan, johon tuotteen tai palvelun vaatimustenvastaisuus vaikuttaa välittömästi, mahdollisuus viedä asia tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattaminen;
Tarkistus 163
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  kansalliset säännökset, joiden nojalla julkiset elimet tai yksityiset yhdistykset, järjestöt tai muut oikeushenkilöt, joilla on legitiimi intressi varmistaa tämän direktiivin säännösten noudattaminen, voivat viedä asian tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi kuluttajien puolesta, jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattaminen.
b)  julkisten elinten tai yksityisten yhdistysten, järjestöjen tai muiden oikeushenkilöiden, joilla on laillinen intressi varmistaa tämän direktiivin säännösten noudattaminen, mahdollisuus viedä asia tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi kuluttajien puolesta, jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattaminen. Laillinen intressi voi olla sellaisten kuluttajien edustaminen, joihin tuotteen tai palvelun vaatimustenvastaisuus vaikuttaa välittömästi;
Tarkistus 164
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  kuluttajan, johon tuotteen tai palvelun vaatimustenvastaisuus vaikuttaa välittömästi, mahdollisuus käyttää valitusmekanismia. Kyseistä mekanismia voi hoitaa olemassa oleva elin, kuten kansallinen asiamies.
Tarkistus 165
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ennen kuin asia viedään 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, käytettävissä on vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja, joissa voidaan ratkaista kaikki väitetyt tämän direktiivin vastaisuudet, joista on ilmoitettu 1 kohdan b a alakohdan mukaisella valitusmekanismilla.
Tarkistus 166
Ehdotus direktiiviksi
25 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Tämä artikla ei koske sopimuksia, joihin sovelletaan direktiiviä 2014/24/EU tai 2014/25/EU.
Tarkistus 288
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 2 kohta
2.  Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
2.  Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, mutta ne eivät saa olla talouden toimijoille vaihtoehto, jonka avulla ne välttävät velvoitteen tehdä tuotteistaan ja palveluistaan esteettömiä. Seuraamuksia on myös täydennettävä tehokkailla korjaavilla toimilla sen varalta, että talouden toimija ei noudata vaatimuksia.
Tarkistus 168
Ehdotus direktiiviksi
26 artikla – 4 kohta
4.  Seuraamuksissa on otettava huomioon vaatimustenvastaisuuden laajuus, mukaan lukien asiaankuuluvien vaatimustenvastaisten tuotteiden tai palvelujen yksikkömäärä sekä niiden ihmisten lukumäärä, joihin kohdistuu vaikutuksia.
4.  Seuraamuksissa on otettava huomioon vaatimustenvastaisuuden laajuus, mukaan lukien sen vakavuus ja asiaankuuluvien vaatimustenvastaisten tuotteiden tai palvelujen yksikkömäärä sekä niiden ihmisten lukumäärä, joihin kohdistuu vaikutuksia.
Tarkistus 169
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Niiden on sovellettava kyseisiä säännöksiä ... päivästä ...kuuta …[insert date - six years after the entry into force of this Directive].
2.  Niiden on sovellettava näitä säännöksiä ... päivästä ...kuuta ... [viiden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta].
Tarkistus 170
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jäsenvaltioiden on säädettävä … päivänä ...kuuta ... [kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] alkavasta viisi vuotta kestävästä siirtymäajasta, jonka kuluessa palveluntarjoajat voivat edelleen tarjota palvelujaan käyttäen tuotteita, joita ne käyttivät laillisesti niiden tarjoamiseen ennen kyseistä päivää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 b kohdan soveltamista.
Tarkistus 171
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Jäsenvaltiot voivat säätää, että itsepalvelupäätteet, joita palveluntarjoajat laillisesti käyttivät palvelujen tarjoamiseen ennen ... päivää ...kuuta ... [kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta], voidaan edelleen käyttää vastaavien palvelujen tarjoamiseen niiden taloudellisen käyttöiän loppuun asti.
Tarkistus 172
Ehdotus direktiiviksi
27 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioiden, jotka käyttävät 3 artiklan 10 kohdassa säädettyä mahdollisuutta, on toimitettava tätä varten antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja raportoitava komissiolle edistymisestä niiden täytäntöönpanossa.
5.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toimitettava 3 artiklan 10 kohdan soveltamista varten antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle ja raportoitava komissiolle edistymisestä niiden täytäntöönpanossa.
Tarkistus 173
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta
Komissio antaa viimeistään [insert date - five years after the application of this Directive] ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.
-1.   Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin soveltamispäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.
Tarkistus 174
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 1 kohta
1.  Kertomuksessa käsitellään sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen valossa muun muassa edistymistä tuotteiden ja palvelujen esteettömyyden alalla sekä taloudentoimijoihin ja vammaisiin kohdistuvia vaikutuksia – mahdollisesti kartoittaen aloja, joilla rasitetta voitaisiin vähentää − jotta voidaan arvioida, olisiko tätä direktiiviä tarpeen tarkistaa.
1.  Edellä olevan 12 artiklan 6 kohdan ja 22 artiklan 4 kohdan mukaisesti vastaanotettujen ilmoitusten perusteella laadituissa kertomuksissa arvioidaan, onko direktiivin tavoitteet saavutettu, erityisesti esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden edistämisen alalla. Kertomuksissa käsitellään lisäksi sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen valossa edistymistä tuotteiden ja palvelujen esteettömyyden alalla, tarvetta sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan uusia tuotteita tai palveluja tai tarvetta sulkea tietyt tuotteet ja palvelut tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, sekä tämän direktiivin vaikutuksia talouden toimijoihin ja vammaisiin henkilöihin – mahdollisesti kartoittaen aloja, joilla rasitetta voitaisiin vähentää − jotta voidaan arvioida, olisiko tätä direktiiviä tarpeen tarkistaa.
Tarkistus 175
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle hyvissä ajoin kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee laatiakseen kertomuksen.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 176
Ehdotus direktiiviksi
28 artikla – 3 kohta
3.  Komission kertomuksessa otetaan huomioon talouden toimijoiden ja asiaan liittyvien valtiosta riippumattomien järjestöjen näkemykset, mukaan lukien vammaisjärjestöt ja ikääntyneitä edustavat järjestöt.
3.  Komission kertomuksessa otetaan huomioon talouden toimijoiden ja asiaan liittyvien valtiosta riippumattomien järjestöjen näkemykset, mukaan lukien vammaisjärjestöt.
Tarkistus 177
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – I jakso – A osa (uusi)
A.  Käyttöjärjestelmät
1.  Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)  tiedot kyseisen palvelun toimintatavasta sekä sen esteettömyysominaisuuksista ja ‑järjestelyistä; ja
(b)  sähköiset tiedot, mukaan lukien kyseisen palvelun tarjoamiseen tarvittavat verkkosivustot.
Tarkistus 178
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – I jakso – B osa (uusi)
B.  Yleiskäyttöiset tietokonelaitteet ja niissä olevat käyttöjärjestelmät
Tarkistus 180
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – I jakso – 2 kohta
[.....]
Poistetaan.
Tarkistus 181
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – I jakso – C osa (uusi)
C.  Toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset
Jotta tuotteiden ja palvelujen suunnittelu ja käyttöliittymä olisivat esteettömiä, niiden suunnittelussa on soveltuvin osin otettava huomioon seuraavat:
(a)  Käyttö ilman näkökykyä
Jos tuotteella on visuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä näkökykyä;
(b)  Käyttö rajoitetulla näkökyvyllä
Jos tuotteella on visuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jonka avulla rajoitetun näkökyvyn käyttäjät voivat hyödyntää sitä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi ominaisuuksilla, jotka liittyvät joustavaan kontrastiin ja kirkkauteen, joustavaan suurennukseen menettämättä sisältöä tai toiminnallisuutta, joustaviin keinoihin erottaa etualan visuaaliset elementit taustasta ja säätää niitä sekä tarvittavan näköalueen joustavaan säätämiseen;
(c)  Käyttö ilman värien erottamiskykyä
Jos tuotteella on visuaalisia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä käyttäjältä värien erottamiskykyä;
(d)  Käyttö ilman kuulokykyä
Jos tuotteella on kuuloon perustuvia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä kuulokykyä;
(e)  Käyttö rajoitetulla kuulokyvyllä
Jos tuotteella on kuuloon perustuvia käyttötapoja, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, johon liittyy tehostettuja ääniominaisuuksia. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi antamalla käyttäjälle mahdollisuus säätää äänenvoimakkuutta ja joustavilla keinoilla erottaa etualan äänet taustaäänistä ja säätää niitä, kun puhe- ja taustaäänet ovat saatavilla erillisinä ääniraitoina;
(f)  Käyttö ilman puhekykyä
Jos tuote edellyttää käyttäjiltä puheen tuottoa, on mahdollistettava vähintään yksi käyttötapa, joka ei edellytä käyttäjältä puheen tuottoa. Puheen tuottoon kuuluvat kaikki suulla tuotetut äänet, kuten puhe, vihellys tai kielellä naksauttaminen;
(g)  Käyttö rajoitetulla käsittelykyvyllä tai voimalla
Jos tuote edellyttää manuaalista toimintaa, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jonka ansiosta käyttäjät voivat käyttää tuotetta vaihtoehtoisilla tavoilla, jotka eivät edellytä hienomotoriikkaa, manipulointia tai käsivoimia eivätkä useamman kuin yhden hallintatoiminnon käyttöä samanaikaisesti;
(h)  Käyttö rajoitetulla ulottuvuudella
Jos tuotteet ovat tuettomia tai asennettuja, niiden käyttölaitteiden on oltava kaikkien käyttäjien ulottuvilla;
(i)  Valoherkkyyskohtauksien riskin minimointi
Jos tuotteella on visuaalisia käyttötapoja, on vältettävä käyttötapoja, joiden tiedetään aiheuttavan valoherkkyyskohtauksia;
(j)  Käyttö rajoitetulla kognitiokyvyllä
Tuotteella on oltava vähintään yksi käyttötapa, jota on sen ominaisuuksien vuoksi yksinkertaisempi ja helpompi käyttää;
(k)  Yksityisyys
Jos tuotteessa on esteettömyyden varmistavia ominaisuuksia, sillä on oltava vähintään yksi käyttötapa, jossa käyttäjän yksityisyys on turvattu, kun esteettömyyden mahdollistavia ominaisuuksia käytetään.
Tarkistus 182
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – I jakso – D osa (uusi)
D.  Tukipalvelut
Tukipalvelujen on tarvittaessa annettava tietoja tuotteen esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologian kanssa käyttäen viestintätapoja, jotka soveltuvat vammaisille henkilöille.
Tarkistukset 183 ja 291
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – II jakso – otsikko
Itsepalvelupäätteet: pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit
Itsepalvelupäätteet: pankki-, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit sekä maksupäätteet
Tarkistukset 184, 291, 299 ja 342
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – II jakso – 1 kohta
1.  Suunnittelu ja valmistus
1.  Suunnittelu ja valmistus
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää tuotteita kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset. Esteettömyysominaisuutta tarvitsevan käyttäjän ei pidä joutua aktivoimaan ominaisuutta erikseen voidakseen käyttää tuotetta.
Tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on varmistettava seuraavien esteettömyys:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet ja varoitukset);
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(b)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(b)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste);
(c)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(c)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten tarpeisiin, mikä on toteutettava mahdollistamalla käyttö omilla kuulokkeilla ja, kun edellytetään oikea-aikaista vastausta, käyttäjälle on ilmoitettava tästä useamman kuin yhden aistikanavan kautta, ja on mahdollistettava vastausajan pidentäminen ja varmistettava asianmukainen kontrasti ja taktiilisesti erottuvat näppäimet ja ohjaimet;
(d)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
(d)  soveltuvilta osin yhteensopivuus unionin tasolla saatavilla olevien apuvälineiden ja avustavien teknologioiden kanssa, mukaan lukien kuulemiseen liittyvä teknologia, kuten kuulolaitteet, T-ohjelmat, sisäkorvaistutteet ja kuulemisen apuvälineet.
Tarkistus 185
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – II jakso – 2 kohta
[....]
Poistetaan.
Tarkistus 186
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – otsikko
Puhelinpalvelut, mukaan lukien hätäpalvelut ja niihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti
Puhelinpalvelut, mukaan lukien hätäpalvelut ja niihin liittyvät kuluttajapäätelaitteet
Tarkistus 187, 292 ja 300
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – A osa – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.  Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)  varmistetaan, että palvelun tarjoamiseksi käytettävät tuotteet ovat B kohdassa ”Asiaan liittyvät kuluttajapäätelaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti” vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(a)  palveluntarjoajien kyseisen palvelun tarjoamisessa käyttämät tuotteet, joiden on oltava tämän jakson B kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(b)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(b)  tiedot kyseisten palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja ‑järjestelyistä;
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)   annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, c kohdan mukaisesti;
(b a)   sähköiset tiedot, mukaan lukien kyseisen palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset;
(c)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(c)  verkkosivustojen esteettömäksi tekeminen johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja apuvälineteknologioiden kanssa;
(c a)  mobiilipohjaiset sovellukset;
(d)  annetaan esteettömiä tietoja, jotta voidaan edistää täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(d)  tiedot, joilla edistetään täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(e)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
(e)  toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten tarpeisiin ja varmistamaan yhteentoimivuus, mikä on saavutettava tukemalla ääni- ja videoviestintää sekä tosiaikaista tekstiviestintää erillään tai yhdistelmänä (täydellinen interaktiivisuus), kahden käyttäjän välillä tai käyttäjän ja hätäpalvelun välillä.
Tarkistus 344
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – A osa – 1 a alakohta (uusi)
1 a.   Tukipalvelut
Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut) on tarvittaessa annettava tietoja palvelun esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologioiden kanssa käyttäen viestintätapoja, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille käyttäjille, myös vammaisille henkilöille.
Tarkistukset 188 ja 292
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – B osa – otsikko
B.  Asiaan liittyvät kuluttajalaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti
B.  Asiaan liittyvät kuluttajalaitteet
Tarkistukset 189, 292 ja 301
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – B osa – 1 alakohta
1.  Suunnittelu ja valmistus
1.  Suunnittelu ja valmistus
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää tuotteita kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja niissä on otettava huomioon seuraavat:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)   tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet ja varoitukset);
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen),
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen),
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten; ohjeiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten;
(i)  ohjeiden sisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta, sekä
(ii)  ohjeiden on katettava vaihtoehtoja muulle kuin tekstisisällölle;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste);
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten tarpeisiin ja varmistamaan yhteentoimivuus, mikä on saavutettava tukemalla hifi-äänentoistoa, viittomakielisen viestinnän mahdollistavaa videon erotuskykyä, tosiaikaista tekstitystä erillään tai yhdistettynä ääni- ja videoviestintään tai varmistamalla langaton yhteys kuulemista edistävään teknologiaan;
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
Tarkistus 190
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – B osa – 2 alakohta
[....]
Poistetaan.
Tarkistus 346
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – III jakso – B kohta – 2 a alakohta (uusi)
2 a.   Tukipalvelut:
Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut), jos sellaisia on saatavilla, on annettava tietoja tuotteen esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologioiden kanssa käytettäessä viestintätapoja, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille käyttäjille, kuten vammaisille.
Tarkistus 191
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IV jakso – otsikko
Audiovisuaaliset mediapalvelut ja niihin liittyvät kuluttajalaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti
Audiovisuaalisten mediapalvelujen verkkosivustot ja verkkosovellukset ja niihin liittyvät kuluttajalaitteet
Tarkistus 192
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IV jakso – A osa – otsikko
A.  Palvelut
A.  Verkkosivustot ja verkkosovellukset
Tarkistus 193
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IV jakso – A osa – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.   Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)   varmistetaan, että palvelun tarjoamiseksi käytettävät tuotteet ovat B kohdassa ”Asiaan liittyvät kuluttajapäätelaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti” vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(a)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja apuvälineteknologioiden kanssa;
(b)   annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(b)   mobiililaitepohjaiset sovellukset.
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)  annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, c kohdan mukaisesti;
(c)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(d)  annetaan esteettömiä tietoja, jotta voidaan edistää täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(e)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
Tarkistus 194
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IV jakso – B osa – otsikko
B.  Asiaan liittyvät kuluttajalaitteet, joissa on kehittynyt tietojenkäsittelykapasiteetti
B.  Asiaan liittyvät kuluttajalaitteet
Tarkistukset 195 ja 293
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IV jakso – B osa – 1 alakohta
1.  Suunnittelu ja valmistus
1.  Suunnittelu ja valmistus
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää tuotteita kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja niissä on otettava huomioon seuraavat:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet ja varoitukset);
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen),
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen),
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten; ohjeiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten;
(i)  ohjeiden sisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta, sekä
(ii)  ohjeiden on katettava vaihtoehtoja muulle kuin tekstisisällölle;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste);
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin; tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tukemalla mahdollisuutta valita, räätälöidä ja esittää esteettömyyspalveluja, kuten kuuroille ja huonokuuloisille tarkoitettua tekstitystä, kuvailutulkkausta, puhuttua tekstitystä ja viittomakielen tulkkausta, järjestämällä langaton yhteys kuulemista edistävään teknologiaan tai tarjoamalla käyttäjälle esteettömyyspalvelut aktivoivat hallintasäätimet yhtä näkyvästi kuin päämedian säätimet;
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
Tarkistus 196
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IV jakso – B osa – 2 alakohta
[....]
Poistetaan.
Tarkistukset 197 ja 308
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – otsikko
Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelut; henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävät verkkosivustot; mobiililaitepohjaiset palvelut, älykkäät lippupalvelut ja tosiaikatietojärjestelmät; henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet sekä matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit;
Lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelut; henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävät verkkosivustot; mobiililaitepohjaiset palvelut, älykkäät lippupalvelut ja tosiaikatietojärjestelmät; henkilöliikenne-, liikkuvuus- ja matkailupalvelujen tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet, mukaan lukien maksupäätteet sekä matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit
Tarkistukset 198, 294/rev, 303, 311, 315 ja 316
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – A osa – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.   Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(a)  tiedot kyseisten palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja ‑järjestelyistä;
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)   tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(aa)   esitetään luettelo palvelun esteettömyysominaisuuksista, mukaan lukien ajoneuvojen, ympäröivän infrastruktuurin ja rakennetun ympäristön esteettömyys, ja selitetään niiden käyttöä ja esitetään tiedot asetuksen (EY) N:o 1107/2006, asetuksen (EU) N:o 1177/2010, asetuksen (EY) N:o 1371/2007 ja asetuksen (EU) N:o 181/2011 mukaisesti tarjottavasta avusta,
(iii)   annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, b kohdan mukaisesti;
(a b)   annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien kyseisen palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, b kohdan mukaisesti;
(b)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön digitaalinen ja sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(b)  tehdään verkkosivustoista, mukaan luettuina verkkosovellukset, joita tarvitaan henkilöliikenne-, matkailu-, majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarjoamiseksi, esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla. Tämä käsittää sen, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto toimintavarmalla tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
b a)  tehdään matkaviestinpohjaisista palveluista, mukaan lukien palvelun tarjoamiseen tarvittavat matkaviestinsovellukset, esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä toimintavarmalla tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(c)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
(c)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten tarpeisiin, mukaan lukien matkaviestinpalvelut, jotka sisältävät palvelun tarjoamiseen tarvittavat matkaviestinsovellukset, jotka ovat esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä toimintavarmalla tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja apuvälineteknologioiden kanssa;
tämä koskee esimerkiksi älykkäitä lipunmyyntijärjestelmiä (sähköinen varaaminen, lippujen varaaminen jne.), tosiaikaisia matkustajatietoja (aikataulut sekä tietoja liikennehäiriöistä, liityntäpalveluista ja jatkoyhteyksistä muita liikennemuotoja käyttäen jne.) ja palvelua koskevia lisätietoja (esimerkiksi asemien henkilöstö, epäkunnossa olevat hissit tai palvelut, jotka tilapäisesti eivät ole saatavilla).
(c a)  mobiililaitepohjaiset palvelut, älykkäät lippupalvelut ja tosiaikatietojärjestelmät.
Tarkistus 199
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – B kohta
B.  Henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävät verkkosivustot
Poistetaan.
(a)  Tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
Tarkistus 200
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – C osa
C.   mobiililaitepohjaiset palvelut, älykkäät lippupalvelut ja tosiaikatietojärjestelmät;
Poistetaan.
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
(a)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)  annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, b kohdan mukaisesti;
(b)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
Tarkistus 201
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – D osa – otsikko
D.  henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet sekä matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit;
D.  henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen käytettävät itsepalvelupäätteet, mukaan lukien maksupäätteet sekä matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatit;
Tarkistukset 202 ja 327
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – D kohta – 1 alakohta
1.  Suunnittelu ja valmistus
1.  Suunnittelu ja valmistus
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää tuotteita kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja niissä on otettava huomioon seuraavat:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet ja varoitukset);
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(b)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(b)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste);
(c)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(c)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin;
(d)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
d)  tuotteen yhteensopivuus apuvälineisiin ja avustaviin teknologioihin, mukaan lukien kuulemiseen liittyvä teknologia, kuten kuulolaitteet, T-ohjelmat, sisäkorvaistutteet ja kuulemisen apuvälineet; tuotetta on myös voitava käyttää omilla kuulokkeilla.
Tarkistus 352
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – D kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a.  Tukipalvelut
Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut), jos sellaisia on saatavilla, on annettava tietoja tuotteen esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologioiden kanssa käytettäessä viestintätapoja, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille käyttäjille, kuten vammaisille henkilöille.
Tarkistus 203
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – V jakso – D kohta – 2 alakohta
[....]
Poistetaan.
Tarkistus 204
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – otsikko
Pankkipalvelut; pankkipalvelujen tarjoamiseen käytettävät verkkosivustot; mobiililaitepohjaiset pankkipalvelut; itsepalvelupäätteet, mukaan lukien pankkipalvelujen tarjoamiseen käytettävät pankkiautomaatit
Kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut; pankkipalvelujen tarjoamiseen käytettävät verkkosivustot; mobiililaitepohjaiset pankkipalvelut; itsepalvelupäätteet, mukaan lukien pankkipalvelujen tarjoamiseen käytettävät maksupäätteet ja pankkiautomaatit
Tarkistukset 205, 295 ja 304
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – A osa – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.  Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)  varmistetaan, että palvelun tarjoamiseksi käytettävät tuotteet ovat D kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(a)  sen varmistaminen, että palveluntarjoajien kyseisen palvelun tarjoamisessa käyttämät tuotteet ovat tämän jakson osassa vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(b)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(b)  esitetään tiedot palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä. Tietojen on oltava ymmärrettäviä siten, että vaikeusaste on enintään Euroopan neuvoston kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen B2-taso;
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)   annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, c kohdan mukaisesti;
(b a)   annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien kyseisen palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosivustot ja verkkosovellukset, mukaan lukien tiedot sähköisistä tunnistamis-, turvallisuus- ja maksumenetelmistä.
(c)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(d)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
(d)  toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin;
(d a)  mobiililaitepohjaiset pankkipalvelut.
Tarkistus 206
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – B osa
B.  pankkipalvelujen tarjoamiseen käytettävät verkkosivustot;
Poistetaan.
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
(a)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
Tarkistus 207
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – C osa
C.   mobiililaitepohjaiset pankkipalvelut;
Poistetaan.
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
(a)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)  annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, b kohdan mukaisesti;
(b)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
Tarkistus 208
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – D osa – otsikko
D.  Itsepalvelupäätteet, mukaan lukien pankkiautomaatit, joita käytetään pankkipalvelujen tarjoamiseen
D.  Itsepalvelupäätteet, mukaan lukien maksupäätteet ja pankkiautomaatit, joita käytetään kuluttajille tarkoitettujen pankkipalvelujen tarjoamiseen
Tarkistus 209
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – D osa – 1 alakohta
1.  Suunnittelu ja valmistus
1.  Suunnittelu ja valmistus
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja niissä on otettava huomioon seuraavat:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet ja varoitukset);
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(b)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(b)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste);
(c)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(c)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin;
(d)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
(d)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
Tarkistus 356
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – D osa – 1 a alakohta (uusi)
1 a.  Tukipalvelut
Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut), jos sellaisia on saatavilla, on annettava tietoja tuotteen esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta avustavien teknologioiden kanssa käytettäessä viestintätapoja, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille käyttäjille, kuten vammaisille henkilöille.
Tarkistus 210
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VI jakso – D osa – 2 alakohta
[....]
Poistetaan.
Tarkistus 211
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VII jakso – otsikko
Sähkökirjat
Sähkökirjat ja niihin liittyvät laitteet
Tarkistus 305
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VII jakso – A kohta – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.  Jotta vammaiset voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä tämän direktiivin mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset muun muassa seuraavasti:
(a)  varmistetaan, että palvelun tarjoamiseksi käytettävät tuotteet ovat B kohdassa ”Tuotteet” vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(a)  varmistetaan, että palveluntarjoajien kyseisen palvelun tarjoamisessa käyttämät tuotteet ovat tämän jakson B osassa vahvistettujen sääntöjen mukaiset;
(b)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(b)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä sekä saatavissa olevia tietoja (metadata) tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä;
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)  annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, c kohdan mukaisesti;
(b a)   annetaan sähköisiä tietoja, mukaan lukien kyseisen palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset ja sähkökirjojen lukulaite;
(c)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(c)  tehdään verkkosivustoista ja mobiililaitepohjaisista sovelluksista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja apuvälineteknologioiden kanssa;
(d)  annetaan esteettömiä tietoja, jotta voidaan edistää täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(d)  annetaan esteettömiä tietoja, jotta voidaan edistää täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(e)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
(e)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin, mikä on saavutettava varmistamalla koko asiakirjaa koskeva navigointi sellaisin keinoin kuten dynaamiset asettelut, tekstin ja äänisisällön synkronointimahdollisuus, tekstin puheeksi muuntava teknologia, sisällön vaihtoehtoisten esittämistapojen mahdollistaminen ja yhteentoimivuus eri apuvälineteknologioiden kanssa siten, että sisältö on havaittavissa, ymmärrettävissä ja hallittavissa, ja siten, että maksimoidaan yhteensopivuus asiakassovellusten kanssa.
Tarkistus 358
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VII jakso – B osa – 1 alakohta
1.  Suunnittelu ja valmistus Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
1.  Suunnittelu ja valmistus Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on toteutettava tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa noudattamalla seuraavia esteettömyysvaatimuksia:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)   tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötiedot on esitettävä esteettömissä ja moninaisissa muodoissa ja niiden on oltava
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa, ja merkkien ja taustan kontrastin on oltava riittävä, jotta käyttötiedot ovat mahdollisimman hyvin luettavissa ennakoitavissa käyttöolosuhteissa;
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen);
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen); ilmoituksen tuotteen merkistä, nimestä ja tyypistä on
(i)  täytettävä a alakohdassa säädetyt vaatimukset,
(ii)  ilmaistava käyttäjille yksinkertaisesti ja täsmällisesti, että tuotteessa on esteettömyysominaisuuksia ja että se sopii yhteen apuvälineteknologian kanssa;
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten; ohjeiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
(c)  joko erikseen tai tuotteeseen integroituina ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten; ohjeiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
(i)  ohjeiden sisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta, sekä
(i)  ohjeet on asetettava saataville esteettömässä muodossa verkossa ja muualla kuin verkossa olevan sähköisen asiakirjan muodossa siten, että ne ovat havaittavissa ja hallittavissa, sekä
(ii)  ohjeiden on katettava vaihtoehtoja muulle kuin tekstisisällölle;
(ii)  valmistajan on esitettävä tiedoissa luettelo palvelun esteettömyysominaisuuksista ja selitettävä niiden käyttö sekä palvelun yhteensopivuus erilaisten apuvälineteknologioiden kanssa;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
(f)   tarvittaessa yhteensopivuus apuvälineiden ja apuvälineteknologioiden kanssa.
Tarkistus 214
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VII jakso – B osa – 2 alakohta
[...]
Poistetaan.
Tarkistus 215, 296, 306 ja 359
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VIII jakso – A osa – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.  Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(a)  tiedot kyseisten palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja ‑järjestelyistä;
(i)  tietosisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)  annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, b kohdan mukaisesti;
(a a)  sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset ja mobiilisovellukset sekä verkkosivustot sekä tiedot sähköisistä turvallisuus-, tunnistamis- ja maksumenetelmistä on annettavaalakohdan mukaisesti;
(b)  tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(b)  verkkosivustojen esteettömäksi tekeminen johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja apuvälineteknologioiden kanssa;
(b a)  tarjotaan mobiililaitepohjaisia sähköisiä kaupankäynnin palveluja.
Tarkistus 360
Ehdotus direktiiviksi
Liite I VIII jakso – A osa– 1 a alakohta (uusi)
1 a.  Tukipalvelut: Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut), jos sellaisia on saatavilla, on annettava tietoja tuotteen esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta apuvälineteknologioiden kanssa käytettäessä viestintätapoja, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille käyttäjille, kuten vammaisille henkilöille.
Tarkistus 335
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – VIII a jakso (uusi)
VIII a JAKSO
Majoituspalvelut
Palvelut
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja optimaalisella tavalla, ennakoitavan käyttötarkoituksen esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
(a)  annetaan tietoja palvelun toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(i)  tietojen on oltava saatavilla esteettömässä muodossa verkossa siten, että ne ovat havaittavissa, hallittavissa, ymmärrettävissä ja toimintavarmoja b alakohdan mukaisesti,
(ii)  tiedoissa on esitettävä luettelo palvelun esteettömyyspiirteistä ja selitettävä niiden käyttö sekä sen täydentävyys erilaisten avustavien teknologioiden suhteen;
(b)  tehdään verkkosivustoista ja palvelun tarjoamiseen tarvittavista verkkosovelluksista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä toimintavarmalla tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(c)  tehdään matkaviestinpohjaisista palveluista, mukaan lukien sähköisen kaupankäynnin palvelujen tarjoamiseen tarvittavat matkaviestinsovellukset, esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä toimintavarmalla tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(d)  tehdään palvelujen tarjoamiseen tarvittavista sähköisistä tunnistamis-, turvallisuus- ja maksumenetelmistä ymmärrettäviä, havaittavia, hallittavia ja toimintavarmoja heikentämättä turvallisuutta ja käyttäjän yksityisyyden suojaa;
(e)  tehdään rakennetusta ympäristöstä esteetön vammaisille henkilöille X jakson vaatimusten mukaisesti, mukaan luettuina:
(i)  kaikki yhteiset tilat (kuten vastaanotto, sisäänkäynti, virkistystilat ja kokoushuoneet),
(ii)  huoneet X jakson vaatimusten mukaisesti; esteettömien huoneiden vähimmäismäärä majoitusliikettä kohden on:
–  yksi esteetön huone majoitusliikkeissä, joissa on kaikkiaan alle 20 huonetta,
–  kaksi esteetöntä huonetta majoitusliikkeissä, joissa on yli 20 mutta alle 50 huonetta,
–  yksi esteetön lisähuone kutakin 50:tä lisähuonetta kohti.
2.  Tukipalvelut
Tukipalvelujen (neuvontapalvelut, puhelinkeskukset, tekninen tuki, välityspalvelut ja koulutuspalvelut), jos sellaisia on saatavilla, on annettava tietoja palvelun esteettömyydestä ja sen yhteensopivuudesta avustavien teknologioiden ja palvelujen kanssa käyttäen viestintätapoja, jotka soveltuvat toimintarajoitteisille käyttäjille, kuten vammaisille.
Tarkistus 216
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IX jakso – A osa – 1 alakohta
1.  Suunnittelu ja valmistus
1.  Suunnittelu ja valmistus
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, esteettömyys on otettava huomioon tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa seuraavasti:
Jotta vammaiset ja ikääntyneet voivat käyttää tuotteita ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja niissä on otettava huomioon seuraavat:
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset); käyttötietojen on oltava
(a)  tuotteessa itsessään olevat tuotteen käyttötiedot (merkinnät, ohjeet, ja varoitukset);
(i)  saatavilla useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  ymmärrettäviä,
(iii)  havaittavissa,
(iv)  riittävän suurta kirjasinkokoa ennakoitavia käyttöolosuhteita varten;
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen),
(b)  tuotteen pakkaus sitä koskevine tietoineen (avaaminen, sulkeminen, käyttö ja hävittäminen),
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten; ohjeiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:
(c)  ohjeet tuotteen käyttöä, asennusta, huoltoa, varastointia ja hävittämistä varten;
(i)  ohjeiden sisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka voidaan esittää eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta, sekä
(ii)  ohjeiden on katettava vaihtoehtoja muulle kuin tekstisisällölle;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste) 2 kohdan mukaisesti;
(d)  tuotteen käyttöliittymä (käsittely, komennot ja palaute, syöte ja tuloste);
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin, 2 kohdan mukaisesti;
(e)  tuotteen toiminnallisuus toimintoineen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin;
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
(f)  tuotteen liittäminen apuvälineisiin.
Tarkistukset 217 ja 297/rev
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IX jakso – A osa – 2 alakohta
[...]
Poistetaan.
Tarkistus 218
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IX jakso – B osa – 1 alakohta
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset, voivat käyttää palveluja ennakoitavalla tavalla, esteettömyys on otettava huomioon kyseisten palvelujen tarjonnassa seuraavasti:
1.  Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää palveluja kohtuullisesti ennakoitavalla ja optimaalisella tavalla, kyseisten palvelujen tarjonnassa on täytettävä I jakson C osan mukaiset toiminnallista suorituskykyä koskevat vaatimukset, ja siihen on sisällyttävä seuraavat:
(a)  tehdään esteettömäksi palvelun tarjonnassa käytettävä rakennettu ympäristö, mukaan lukien liikenneinfrastruktuuri, C osan mukaisesti, rajoittamatta sellaisen kansallisen ja unionin lainsäädännön soveltamista, jolla suojellaan taiteellisesti, historiallisesti tai arkeologisesti arvokkaita kansallisaarteita;
(a)  palvelun tarjonnassa käytettävä rakennettu ympäristö, mukaan lukien liikenneinfrastruktuuri, C osan mukaisesti, rajoittamatta sellaisen kansallisen ja unionin lainsäädännön soveltamista, jolla suojellaan taiteellisesti, historiallisesti tai arkeologisesti arvokkaita kansallisaarteita;
(b)  tehdään esteettömiksi palvelun tarjoamisen edellyttämät järjestelyt, mukaan lukien kulkuvälineet, ja laitteet, seuraavasti:
(b)  palvelun tarjoamisen edellyttämät järjestelyt, mukaan lukien kulkuvälineet, ja laitteet, seuraavasti:
(i)  rakennetun ympäristön suunnittelun on oltava C osan vaatimusten mukainen siihen pääsyn, siitä poistumisen, liikkumisen ja käytön osalta,
(i)  rakennetun ympäristön suunnittelun on oltava C osassa vahvistettujen vaatimusten mukainen siihen pääsyn, siitä poistumisen, liikkumisen ja käytön osalta,
(ii)  tietojen on oltava saatavilla eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(iii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(c)  varmistetaan, että palvelun tarjoamiseksi käytettävät tuotteet ovat esteettömiä A osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;
(c)  palvelun tarjoamiseksi käytettävät tuotteet A osassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti;
(d)  annetaan tietoja palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä seuraavasti:
(d)  tiedot palvelujen toimintatavasta sekä esteettömyysominaisuuksista ja järjestelyistä;
(i)  tiedonsisällön on oltava saatavilla tekstimuodoissa, jotka soveltuvat sellaisten vaihtoehtoisten avustavien muotojen tuottamiseen, jotka esitetään eri tavoin ja useamman kuin yhden aistikanavan kautta,
(ii)  tarjotaan vaihtoehtoja sisällölle, joka ei ole tekstimuotoinen,
(iii)  annetaan sähköiset tiedot, mukaan lukien palvelun tarjoamisen edellyttämät asiaankuuluvat verkkosovellukset, e kohdan mukaisesti;
(e)   tehdään verkkosivustoista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja avustavien teknologioiden kanssa;
(e)  tehdään verkkosivustoista ja mobiilipohjaisista laitteista esteettömiä johdonmukaisella ja käyttäjien havainnoinnin, hallinnan ja ymmärtämisen kannalta riittävällä tavalla, myös siten, että sisällön esitystapaa ja vuorovaikutusmuotoja voidaan mukauttaa, ja tarvittaessa tarjoamalla esteetön sähköinen vaihtoehto, sekä tavalla, joka helpottaa yhteentoimivuutta erilaisten unionin ja kansainvälisellä tasolla saatavilla olevien asiakassovellusten ja apuvälineteknologioiden kanssa;
(f)  annetaan esteettömiä tietoja, jotta voidaan edistää täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(f)  tiedot, joilla edistetään täydentävyyttä avustavien palvelujen kanssa;
(g)  otetaan huomioon toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeisiin.
(g)  toiminnot, käytännöt, politiikat, menettelyt ja muutokset, jotka liittyvät niiden palveluiden toteuttamiseen, joilla pyritään vastaamaan vammaisten henkilöiden tarpeisiin.
Tarkistus 219
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – IX jakso – C osa – 1 kohta – johdantokappale
1.  Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää rakennettua ympäristöä ennakoitavalla ja itsenäisellä tavalla, esteettömyys on otettava huomioon yleiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla seuraavasti:
1.  Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää rakennettua ympäristöä ennakoitavalla ja itsenäisellä tavalla, esteettömyys on otettava huomioon yleiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla seuraavasti:
Tarkistus 220
Ehdotus direktiiviksi
Liite I – X jakso – 1 kohta – johdanto-osa
Jotta toimintarajoitteiset henkilöt, mukaan lukien vammaiset ja ikääntyneet, voivat käyttää rakennettua ympäristöä, jossa 3 artiklan 10 kohdassa tarkoitettu palvelu tarjotaan, ennakoitavalla ja itsenäisellä tavalla, esteettömyys on otettava huomioon yleiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla seuraavasti:
Jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää rakennettua ympäristöä ennakoitavalla ja itsenäisellä tavalla, esteettömyys on otettava huomioon yleiseen käyttöön tarkoitetuilla alueilla seuraavasti:
Tarkistus 221
Ehdotus direktiiviksi
Liite II – 4 kohta – 4.1 alakohta
4.1.  Valmistajan on kiinnitettävä tässä direktiivissä tarkoitettu CE-merkintä kuhunkin yksittäiseen tuotteeseen, joka täyttää tämän direktiivin sovellettavat vaatimukset.
Poistetaan.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0188/2017).


Kambodža ja erityisesti Kem Sokhan tapaus
PDF 254kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Kambodžasta, erityisesti Kem Sokhan tapauksesta (2017/2829(RSP))
P8_TA(2017)0348RC-B8-0506/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kambodžasta,

–  ottaa huomioon 5. syyskuuta 2017 sanomalehti Cambodia Dailyn sulkemisesta, 30. kesäkuuta 2017 viiden ihmisoikeuksien puolustajan vapauttamisesta ja 22. helmikuuta 2017 Kambodžan poliittisesta tilanteesta annetut paikalliset EU:n julkilausumat ja EU:n edustuston tiedottajan 3. syyskuuta 2017 ja 25. elokuuta 2017 antamat lausunnot poliittisen tilan rajoituksista Kambodžassa,

–  ottaa huomioon Kambodžan ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 5. syyskuuta 2016 antaman raportin ja 18. elokuuta 2017 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean 27. huhtikuuta 2015 hyväksymät päätelmät Kambodžaa koskevasta toisesta määräaikaisraportista,

–  ottaa huomioon ASEAN-maiden parlamenttien jäsenten Parliamentarians for Human Rights (APHR) -ihmisoikeusjärjestön maaliskuussa 2017 antaman raportin,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 2008 annetut ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Kambodžan kuningaskunnan välillä vuonna 1997 tehdyn yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksen ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 8. maaliskuuta 1999 hyväksymän päätöslauselman yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,

–  ottaa huomioon vuonna 1991 tehdyt Pariisin rauhansopimukset, joiden 15 artiklassa on vahvistettu, että myös kansainväliset allekirjoittajat sitoutuvat kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia Kambodžassa,

–  ottaa huomioon Kambodžan perustuslain, erityisesti sen 41 artiklan, jossa vahvistetaan ilmaisun- ja kokoontumisvapaus, 35 artiklan oikeudesta poliittiseen osallistumiseen ja 80 artiklan parlamentaarisesta koskemattomuudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että poliittisen opposition jäseniä, ihmisoikeusaktivisteja ja kansalaisyhteiskunnan edustajia on pidätetty entistä enemmän Kambodžassa;

B.  ottaa huomioon, että kambodžalainen oppositiojohtaja Kem Sokha pidätettiin 3. syyskuuta 2017 ilmeisesti asiaankuuluvien menettelyä koskevien takeiden, mukaan lukien hänen parlamentaarisen koskemattomuutensa vastaisella tavalla;

C.  ottaa huomioon, että Kem Sokhaa syytetään Kambodžan rikoslain 443 pykälän mukaisesti ”ulkomaalaisten kanssa vehkeilystä”, joka on Phnom Penhin tuomioistuimen mukaan valtiopetos; ottaa huomioon, että hän saattaa saada jopa 30 vuoden vankeustuomion, jos hänet tuomitaan syylliseksi;

D.  ottaa huomioon, että saatujen tietojen mukaan Kem Sokha pidätettiin ilman pidätysmääräystä eikä hän ole saanut tavata asianajajaa; ottaa huomioon, että häntä syytettiin videoidun puheen perusteella, jonka hän piti vuonna 2013 ja joka on siitä lähtien ollut yleisesti saatavilla; ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Kambodžan hallituksen lausunnot asettavat kyseenalaiseksi hänen oikeutensa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettaman;

E.  ottaa huomioon, että punaisten khmerien armeijan entinen ylipäällikkö ja nykyinen pääministeri Hun Sen on ollut vallassa jo yli 30 vuoden ajan; ottaa huomioon, että johtavan oppositiopuolueen, Kambodžan kansallisen pelastuksen puolueen (CNRP), entinen puheenjohtaja Sam Rainsy on yhä tekaistujen poliittisesti perusteltujen syytteiden vuoksi vapaaehtoisessa maanpaossa;

F.  ottaa huomioon, että 4. kesäkuuta 2017 pidetyissä paikallisvaaleissa CNRP kasvatti huomattavasti ääniosuuttaan vuoden 2012 vaaleista, vaikka vaaliprosessissa oli perustavaa laatua olevia epäkohtia, esimerkiksi vapaita tiedotusvälineitä ja kriittisiä kansalaisia peloteltiin, oppositiolla ei ollut tasapuolista pääsyä radioon tai televisioon, vallassa oleva puolue valvoi vaaleihin liittyviä toimielimiä, opposition ehdokkaisiin kohdistettiin tappouhkauksia, eikä riippumatonta riitojenratkaisumekanismia ollut; toteaa, että parlamenttivaalit on tarkoitus pitää heinäkuussa 2018;

G.  ottaa huomioon, että kaksi oppositiota edustavaa parlamentin jäsentä on myös vangittuna ja vähintään kahdeksaa vastaan on vireillä syytteitä; ottaa huomioon, että 11 oppositiopuolueen jäsentä ja kannattajaa suorittaa tällä hetkellä vankeusrangaistuksia, joiden pituus vaihtelee seitsemästä 20 vuoteen ja jotka perustuvat tekaistuihin syytteisiin, joiden mukaan he ovat johtaneet kapinaa heinäkuussa 2014 pidettyjen mielenosoitusten yhteydessä tai osallistuneet siihen;

H.  ottaa huomioon, että Kambodžan parlamentin vuonna 2017 poliittisista puolueista annettuun lakiin hyväksymillä tarkistuksilla sallitaan puolueiden lakkauttaminen, jos niiden johtajilla on rikostuomioita; ottaa huomioon, että Kambodžan sisäministeriöllä on laajat valtuudet keskeyttää poliittisten puolueiden toiminta epämääräisten kriteerien perusteella; ottaa huomioon, että Kambodžan pääministeri Hun Sen uhkasi 11. syyskuuta 2017 lakkauttaa kansallisen pelastuksen puolueen, jos se tukee edelleen pidätettyä johtajaa Kem Sokhaa;

I.  ottaa huomioon, että CNRP:n nuorisojärjestön johtajasta on annettu pidätysmääräys;

J.  ottaa huomioon, että Kem Sokhan pidätys tapahtui tilanteessa, jossa kansalaisjärjestöjen, ihmisoikeusjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintatilaa rajoitettiin esimerkiksi vero- ja hallintomääräyksillä ja niitä peloteltiin ja uhattiin väkivallalla; ottaa huomioon, että kansainvälinen yhteisö on arvostellut voimakkaasti vuonna 2015 annettua yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä koskevaa lakia, koska siinä annetaan laajamittaisia ja mielivaltaisia valtuuksia kansalaisjärjestöjen tukahduttamiseen;

K.  toteaa, että huomattava määrä radioasemia, jotka lähettävät muiden tunnettujen radioasemien ohjelmia, on suljettu viime viikkojen aikana; ottaa huomioon, että hallitus on sulkenut nämä asemat muun muassa siksi, että ne ovat ”lähettäneet ulkopuolista ohjelmaa hakematta siihen lupaa”; ottaa huomioon, että niiden sulkeminen rajoittaa huomattavasti riippumattomien tiedotusvälineiden saatavuutta erityisesti Phnom Penhin ulkopuolella; ottaa huomioon, että riippumattomat tiedotusvälineet ovat raportoineet poliittisesti herkistä aiheista, kuten korruptiosta, laittomista hakkuista ja ihmisoikeusrikkomuksista;

L.  toteaa, että huhtikuussa 2016 viisi Kambodžan ihmisoikeus- ja kehitysjärjestön (ADHOC) ihmisoikeuksien puolustajaa pidätettiin yli 400 päiväksi syytettyinä lahjonnasta Kem Sokhan tapauksen yhteydessä ja he odottavat parhaillaan oikeudenkäyntiä; ottaa huomioon, että maaoikeusaktivisti Tep Vanny on toistuvasti ollut viranomaisten ahdistelun kohteena ja suorittaa parhaillaan vankeusrangaistusta poliittisin perustein nostettujen syytteiden perusteella;

M.  ottaa huomioon, että vuonna 1993 perustettu riippumaton sanomalehti Cambodia Daily joutui lopettamaan toimintansa 4. syyskuuta 2017 sen jälkeen, kun sille oli määrätty 6,3 miljoonan Yhdysvaltojen dollarin verot;

N.  ottaa huomioon, että Kambodžan hallitus ilmoitti 23. elokuuta 2017, että yhdysvaltalainen kansalaisjärjestö National Democratic Institute (NDI) karkotetaan yhdistyksiä ja kansalaisjärjestöjä koskevan lain perusteella ja että sen kansainvälisen henkilöstön on poistuttava maasta seitsemän päivän sisällä;

O.  ottaa huomioon, että Kambodžan hallitus on hiljattain aloittanut tutkinnan yhdessä vaaleja valvoneesta valtioista riippumattomien järjestöjen ryhmittymästä ”Tilannekeskuksesta”, koska sen väitettiin rikkoneen uutta kansalaisjärjestöjä koskevaa lakia ja toimineen tukikohtana mahdolliselle ”värivallankumoukselle” hallituksen kaatamiseksi;

1.  on erittäin huolestunut Kambodžan oppositiopoliitikkojen ja ihmisoikeusaktivistien toimintaedellytysten huonontumisesta ja tuomitsee kaikki näitä ihmisiä vastaan tehdyt väkivallanteot, poliittisin perustein nostetut syytteet, mielivaltaiset pidätykset, kuulustelut ja tuomiot;

2.  tuomitsee voimakkaasti CNRP:n puheenjohtajan Kem Sokhan pidättämisen useiden syytteiden perusteella, jotka näyttävät olevan poliittisesti perusteltuja; kehottaa vapauttamaan Kem Sokhan välittömästi ja ehdoitta, kumoamaan kaikki häntä vastaan esitetyt syytteet ja lopettamaan muihin opposition lainsäätäjiin kohdistetut pidätysuhkaukset;

3.  pitää valitettavina pääministerin ja korkeiden virkamiesten Kem Sokhan väitetystä syyllisyydestä antamia julkisia lausuntoja, jotka ovat vastoin syyttömyysolettamaa ja oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, johon hän on oikeutettu Kambodžan lainsäädännön ja ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden perusteella; kehottaa pääministeriä suojelemaan parlamentin jäsenten parlamentaarista koskemattomuutta;

4.  vaatii Kambodžan viranomaisia kumoamaan oppositiojohtajaa ja parlamentin jäsentä Sam Rainsya koskevan pidätysmääräyksen ja luopumaan kaikista syytteistä häntä vastaan sekä vapauttamaan muut opposition edustajat ja ihmisoikeuksien puolustajat, jotka on tuomittu, joita syytetään ja jotka ovat vangittuina, erityisesti kansalliskokouksen jäsenen, senaattori Um Sam Anin ja Hong Sok Hourin sekä maaoikeusaktivisti Tep Vannyn, ja luopumaan heitä vastaan nostetuista syytteistä;

5.  kehottaa Kambodžan hallitusta takaamaan sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden maassa ja ratkaisemaan verotusasiat tai muut kysymykset asianmukaisilla menettelyillä; kehottaa hallitusta avaamaan suljetut radioasemat; ilmaisee huolensa National Democratic Instituten sulkemisesta ilman asianmukaista menettelyä;

6.  kehottaa Kambodžan hallitusta varmistamaan kaikissa toteutetuissa toimenpiteissä asianmukaisen menettelyn, mukaan lukien oikeuden hakea muutosta, ja kunnioittamaan yhdistymisvapautta ja ilmaisunvapautta;

7.  kannustaa Kambodžan hallitusta työskentelemään demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, joihin kuuluu moniarvoisuutta ja yhdistysvapautta ja sananvapautta koskevien perustuslain säännösten noudattaminen;

8.  muistuttaa Kambodžan hallitusta siitä, että sen on täytettävä velvoitteensa ja sitoumuksensa, jotka koskevat demokratian periaatteita ja perustavia ihmisoikeuksia, jotka ovat keskeinen osa yhteistyösopimusta;

9.  ilmaisee vakavan huolestumisensa jatkuvasta maananastuksesta ja Kambodžan hallituksen äskettäin käynnistämästä rajoitetusta ja osittaisesta korvausjärjestelmästä; kehottaa Kambodžan hallitusta jatkamaan vuoropuhelua kumppaneidensa, myös Euroopan unionin ja kansalaisyhteiskunnan, kanssa kattavien ja osallistavien korvausten järjestämiseksi;

10.  korostaa, että uskottava demokraattinen prosessi, joka johtaa kansalliskokouksen vaaleihin heinäkuussa 2018, edellyttää ilmapiiriä, jossa poliittiset puolueet, kansalaisyhteiskunta ja tiedotusvälineet voivat hoitaa niille kuuluvia tehtäviä ilman pelkoa ja ilman että niihin kohdistetaan uhkauksia tai mielivaltaisia rajoituksia;

11.  kehottaa Kambodžan hallitusta panemaan täytäntöön YK:n ihmisoikeusvaltuutetun suositukset ja osallistumaan mielekkäästi YK:n erityisraportoijan Kambodžan ihmisoikeustilannetta koskevan tulevaan raporttiin;

12.  korostaa EU:n ja kansainvälisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien merkitystä ja niiden osuutta oikeudenmukaisissa ja vapaissa vaaleissa; kehottaa Kambodžan vaalilautakuntaa ja asianomaisia hallintoviranomaisia varmistamaan, että kaikilla äänioikeutetuilla, myös siirtotyöläisillä ja vangeilla, on mahdollisuus ja aikaa käyttää rekisteröitymismahdollisuutta;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kambodžan hallitukselle ja kansalliskokoukselle.


Gabon: opposition tukahduttaminen
PDF 169kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Gabonista: opposition tukahduttaminen (2017/2830(RSP))
P8_TA(2017)0349RC-B8-0512/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Gabonista, erityisesti 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltion kriisistä Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Gabonissa(1),

–  ottaa huomioon yhteisen julkilausuman, jonka komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komission jäsen Neven Mimica antoivat 24. syyskuuta 2016 Gabonin perustuslakituomioistuimen ilmoitettua vuoden 2016 presidentinvaalien viralliset tulokset,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin 1. syyskuuta 2016 antaman lehdistötiedotteen, jossa tuomittiin Gabonin vaalien jälkeisen konfliktin väkivaltaisuudet ja vaadittiin konfliktiin rauhanomaista ratkaisua,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2017 annetut neuvoston päätelmät Afrikan ja EU:n kumppanuuden vauhdittamisesta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin ja kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaavan komission jäsenen Neven Mimican tiedottajien 11. syyskuuta 2016 antaman yhteisen julkilausuman Gabonista,

–  ottaa huomioon EU:n puheenvuoron Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston 34. istunnossa 9. maaliskuuta 2017 YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa käydyn vuorovaikutteisen vuoropuhelun aikana (esityslistan kohta 2),

–  ottaa huomioon 4. marraskuuta 2016 annetun Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien toimikunnan päätöslauselman 359 (LIX) 2016 Gabonin tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon Gabonin perustuslain,

–  ottaa huomioon tarkistetun Cotonoun kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 1981 tehdyn Afrikan ihmisoikeuksien ja kansojen oikeuksien peruskirjan,

–  ottaa huomioon joulukuussa 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportin,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan demokratiasta, vaaleista ja hyvästä hallinnosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Gabonissa elokuussa 2016 pidettyjen presidentinvaalien yhteydessä esitettiin väitteitä vaalituloksen peukaloinnista; ottaa huomioon, että vaalien jälkeisinä päivinä maan parlamenttirakennus sytytettiin tuleen ja useita mielenosoittajia kuoli ja satoja pidätettiin; ottaa huomioon, että vaikka turvallisuustilanne on pitkälti vakaantunut, poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on edelleen hyvin jännittynyt eri puolilla maata ja heikko taloustilanne vain pahentaa jännitteitä;

B.  ottaa huomioon, että yksi demokratian ominaispiirteistä on perustuslain kunnioittaminen ja se on valtiovallan, instituutioiden ja oikeusvaltion kulmakivi; toteaa, että rauhanomaiset, uskottavat ja avoimet vaalit Gabonissa olisivat edesauttaneet merkittävästi demokraattisiin uudistuksiin ja vallanvaihtoon liittyviin haasteisiin vastaamista Keski-Afrikan alueella; ottaa huomioon, että Gabonin parlamenttivaaleja, jotka alun perin oli määrä järjestää joulukuussa 2016, on lykätty kahdesti ja ne on nyt tarkoitus pitää vasta perustuslaissa asetetun määräajan jälkeen huhtikuussa 2018;

C.  ottaa huomioon, että kansainvälisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen mukaan Gabonissa on erityisesti elokuussa 2016 pidettyjen vaalien jälkeisten väkivaltaisuuksien aikana tapahtunut pidätyksiä, tappoja ja tahdonvastaisia katoamisia; ottaa huomioon, että poliittinen väkivalta on lisääntynyt Gabonissa ja erityisesti pääkaupungissa Librevillessä, jossa useiden poliittisen opposition edustajien koteihin on saatujen tietojen mukaan hyökätty;

D.  ottaa huomioon, että viranomaiset ovat kiristäneet valtaapitäviä vastustavien opposition ja kansalaisyhteiskunnan edustajien valvontaa; toteaa, että ihmisoikeusryhmät raportoivat jatkuvasti ihmisoikeustilanteen, sananvapauden ja kokoontumisvapauden heikentymisestä, mikä ilmenee myös liiallisena voimankäyttönä rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan, mielivaltaisina pidätyksinä ja vangitsemisina sekä poliittisin perustein aloitettuina oikeudenkäynteinä;

E.  ottaa huomioon, että Ali Bongon hallinto on lukuisissa ennen vuoden 2016 vaaleja ja niiden jälkeen esitetyissä väitteissä liitetty ihmisoikeusloukkauksiin, kuten hänen hallintoaan tai uudelleenvalintaansa vastustaneiden siviilien ja toimittajien mielivaltaisiin pidätyksiin ja pitkiin vankeusjaksoihin epäinhimillisissä oloissa, kidutukseen, laittomiin teloituksiin ja tahdonvastaisiin katoamisiin;

F.  ottaa huomioon, että Gabon on osapuolena kansainvälisessä yleissopimuksessa kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta, se on parhaillaan panemassa yleissopimuksen määräyksiä täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä ja se on velvollinen antamaan Yhdistyneille kansakunnille tietoa edistyksestä vuonna 2011 tapahtuneen yleissopimuksen ratifioinnin jälkeen sekä vaalien jälkeisistä tapahtumista vuonna 2016; ottaa huomioon, että tahdonvastaisia katoamisia käsittelevä YK:n komitea käsittelee parhaillaan Gabonin raporttia ja tarkastelee yleissopimuksen täytäntöönpanon edistymistä;

G.  ottaa huomioon, että presidentti Ali Bongon uudelleenvalinnan laukaiseman kriisin ratkaisemiseksi presidentti muun muassa käynnisti ”kansallisen vuoropuhelun” ja että pääministeri Emmanuel Issoze Ngondetin mukaan vuoropuheluun osallistui edustajia 1 200:sta kansalaisyhteiskunnan ryhmästä ja noin 50 poliittisesta puolueesta; ottaa huomioon, että Jean Ping ja muut tärkeimmät oppositiojohtajat boikotoivat neuvotteluja;

H.  ottaa huomioon, että presidenttiehdokas Jean Ping kannusti gabonilaisia 18. elokuuta 2017 ”kansalaistottelemattomuuteen” ja kehotti syrjäyttämään presidentin vallasta;

I.  ottaa huomioon, että kymmeniä ihmisiä on viime viikkoina pidätetty Jean Pingin tueksi järjestettyjen rauhanomaisten, luvattomien mielenosoitusten yhteydessä ja useat heistä ovat edelleen pidätettyinä;

J.  ottaa huomioon, että 2. syyskuuta 2017 poliittisen opposition johtajaa ja entistä presidenttiehdokasta Jean Pingiä ja yli kahdenkymmenen oppositiopuolueen johtajia estettiin poistumasta maasta ilman, että heille olisi ilmoitettu tästä rajoituksesta, ja ilman, että maastapoistumiskiellon kohteeksi joutuneista henkilöistä olisi julkaistu minkäänlaista luetteloa; ottaa huomioon, että tästä toimenpiteestä luovuttiin 8. syyskuuta 2017;

K.  ottaa huomioon, että hallitus on kieltänyt poliittisia vastustajia, jotka kiistävät Ali Bongon voiton, puhumasta julkisissa ja yksityisissä tiedotusvälineissä;

L.  ottaa huomioon, että Ranskan tuomioistuimissa on käsiteltävänä useita tunnettuja gabonilaisia vastaan kohdistuvia oikeustapauksia, jotka koskevat vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja ”rikoksella saatua hyötyä” (biens mal-acquis);

M.  ottaa huomioon, että Ranskan oikeuslaitos on juuri saanut päätökseen Gabonista peräisin olevaa ja Ranskaan investoitua rikoksella saatua omaisuutta koskevan tutkinnan, joka käynnistettiin Transparency International -järjestön Ranskan osaston ja erään Gabonin kansalaisen tekemien valitusten johdosta, ja se on tunnistanut ja takavarikoinut omaisuutta 50–60 miljoonan euron arvosta; ottaa huomioon, että tutkinnassa kävi ilmi, että pankkitilille, jota oli käytetty Bongon perheen tavarahankintoihin Ranskassa, oli myös suoritettu 1,3 miljoonan euron maksu;

N.  ottaa huomioon, että EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunta, jonka Gabonin hallitus oli kutsunut tarkkailemaan presidentinvaaleja, totesi loppuraportissaan, että vaaliprosessi ja erityisesti vaalituloksen vahvistaminen ja muutoksenhakuprosessi eivät olleet avoimia; ottaa huomioon, että vaalitarkkailuvaltuuskunta totesi näiden poikkeamien asettavan kyseenalaiseksi tulosten vahvistamisprosessin asianmukaisuuden ja vaalien lopullisen tuloksen;

1.  muistuttaa Gabonin Cotonoun sopimuksen mukaisesti antamasta sitoumuksesta kunnioittaa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita, joihin kuuluvat sananvapaus, kokoontumisvapaus, vapaa pääsy tiedotusvälineisiin, hyvä hallinto ja avoimuus poliittisissa viroissa;

2.  muistuttaa Gabonia sille sopimusvaltiona kuuluvista velvollisuuksista ja vastuista, muun muassa velvoitteesta antaa selkeitä ja konkreettisia tietoja ratifioinnin jälkeen toteutetuista uudistuksista, vaalien jälkeisistä väkivaltaisuuksista sekä toteutetuista toimista totuuden selvittämiseksi ja sen varmistamiseksi, että rikoksiin syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen;

3.  tähdentää, että oppositiolla on perustavanlaatuinen rooli demokraattisessa yhteiskunnassa; tuomitsee jyrkästi oppositioon kohdistuvan painostuksen ja pelottelun Gabonissa; ei hyväksy sitä, että useilta Gabonin oppositiojohtajilta, muun muassa vuoden 2016 presidentinvaalien ehdokkaalta Jean Pingiltä, evättiin tilapäisesti oikeus poistua maasta; muistuttaa, että Gabonin lain mukaan tätä poikkeuksellista toimenpidettä voidaan soveltaa ainoastaan henkilöihin, jotka ovat rikosoikeudellisen tutkinnan kohteena; pitää tätä toimenpidettä näin ollen mielivaltaisena;

4.  tuomitsee voimakkaasti jatkuvat uhkailut, hyökkäykset, voimankäytön sekä ankarat rajoitukset ja pelottelun, joiden kohteeksi oppositio, ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat ovat joutuneet Gabonissa; kehottaa viranomaisia kunnioittamaan opposition oikeutta rauhanomaiseen mielenilmaukseen ja vapauttamaan välittömästi kaikki vielä väärin perustein pidätettyinä olevat henkilöt, lopettamaan opposition kaikenlaisen ahdistelun, pelottelun ja vainoamisen sekä toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä sananvapauden takaamiseksi;

5.  kehottaa Gabonin hallitusta toteuttamaan perusteellisen ja pikaisen vaalijärjestelmän uudistuksen ja ottamaan siinä huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan antamat suositukset, jotta vaalijärjestelmää voitaisiin parantaa ja siitä voitaisiin tehdä täysin avoin ja uskottava; korostaa, että Gabonin viranomaisten on taattava täysipainoinen ja vilpitön yhteistyö kaikkien asiaankuuluvien kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan varmistaa, että jo myöhässä olevat seuraavat parlamenttivaalit ovat täysin avoimet ja uskottavat ja ne voidaan pitää vapaassa, demokraattisessa, osallistavassa ja rauhanomaisessa toimintaympäristössä;

6.  toteaa, että EU:n ja Gabonin välillä on käynnissä tehostettu poliittinen vuoropuhelu Cotonoun sopimuksen määräysten mukaisesti; kehottaa kaikkia osapuolia täysipainoiseen yhteistyöhön ja tekemään työtä prosessin konkreettisen onnistumisen eteen;

7.  ilmaisee varauksensa hallituksen alulle paneman kansallisen vuoropuhelun osallistavuuden ja tätä myötä sen uskottavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden suhteen; toteaa, että Jean Ping ja hänen Coalition pour la Nouvelle République -puolueensa kieltäytyivät osallistumasta vuoropuheluun;

8.  katsoo, että Gabonin nykyiset syvät poliittiset ja sosiaaliset jakolinjat edellyttävät selkeää poliittista ratkaisua, jotta maan vakaus ei vaarantuisi ja jotta voidaan lisätä Gabonin kansalaisten luottamusta ja antaa instituutioille todellinen oikeutus; vaatii, että vaaleista ja sen jälkeen tapahtuneista väärinkäytöksistä käynnistetään YK:n johdolla kansainvälinen tutkinta, jotta voidaan löytää keinot saada aikaan poliittinen vuoropuhelu, jonka avulla kriisi voidaan ratkaista siten, että samalla taataan gabonilaisten demokraattiset oikeudet;

9.  kehottaa painokkaasti erityisesti Ranskaa, jolla on vahvat ja historialliset siteet Gaboniin, käyttämään kaikkea poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa Gabonin hallitukseen sekä toimimaan rakentavasti EU:n toimielimissä tässä asiassa;

10.  kehottaa Euroopan unionin Gabonin-edustustoa seuraamaan edelleen tiiviisti Gabonin tilanteen kehittymistä ja käyttämään kaikkia asianmukaisia keinoja ja välineitä sekä tehostettua poliittista vuoropuhelua Cotonoun sopimuksen olennaisten osien edistämiseksi ja demokratialiikkeiden tukemiseksi;

11.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, komissiota ja jäsenvaltioita tarkistamaan Gabonia koskevaa politiikkaansa ja harkitsemaan kohdennettuja pakotteita niitä kohtaan, jotka ovat vastuussa vaalivilpistä ja sitä seuranneesta väkivallasta Gabonissa;

12.  kehottaa jälleen Gabonin hallitusta ottamaan käyttöön tuomioistuinjärjestelmän ja seuraamusjärjestelmän, joiden avulla varmistettaisiin, että pidätykset ja tuomiot ovat oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen;

13.  kehottaa hallitusta vastaamaan konkreettisesti kansainvälisen yhteisön huoliin ottamalla nopeasti käyttöön aidosti osallistavan, avoimen ja puolueettoman neuvoa-antavan keskustelufoorumin; kehottaa myös oppositiota arvioimaan tällaisen prosessin uskottavuuden;

14.  kehottaa kaikkia poliittisia toimijoita osoittamaan vastuullisuutta ja pidättyvyyttä ja erityisesti pidättymään väkivaltaan yllyttämisestä;

15.  kehottaa Abidjanissa pidettävän seuraavan EU:n ja Afrikan huippukokouksen osanottajia ottamaan Gabonin tilanteen esityslistalle ja muistuttamaan Gabonia sen ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevista sitoumuksista;

16.  panee tyytyväisenä merkille Ranskassa suoritetun tutkinnan Gabonista peräisin olevasta rikoksella saadusta hyödystä ja toivoo, että kaikki laittomaan toimintaan osallistuneet saatetaan oikeuden eteen; vaatii toimimaan mahdollisimman avoimesti Bongon perheeseen kytkeytyvälle ranskalaiselle pankkitilille suoritetun 1,3 miljoonan euron maksun suhteen;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Afrikan unionille, Gabonin presidentille ja parlamentille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle sekä AKT:n ja EU:n yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0017.


Laos ja erityisesti Somphone Phimmasonen, Lod Thammavongin ja Soukane Chaithadin tapaukset
PDF 160kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Laosista ja erityisesti Somphone Phimmasonen, Lod Thammavongin ja Soukane Chaithadin tapauksista (2017/2831(RSP))
P8_TA(2017)0350RC-B8-0513/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Laosista,

–  ottaa huomioon Vientianessa 17. helmikuuta 2017 pidetyn Euroopan unionin ja Laosin demokraattisen kansantasavallan välisen sekakomitean 8. kokouksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin Laosin demokraattisen kansantasavallan edustuston julkilausuman, joka annettiin kansainvälisen lehdistönvapauden päivänä 3. toukokuuta 2017 Vientianessa,

–  ottaa huomioon vuonna 1998 annetun YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 1997 tehdyn EU:n ja Laosin demokraattisen kansantasavallan välisen yhteistyösopimuksen,

–  ottaa huomioon Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (ASEAN) peruskirjan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että maaliskuussa 2017 kolme laosilaista työntekijää, Somphone Phimmasone, Soukane Chaithad ja Lod Thammavong, saivat 12–20 vuoden vankilatuomiot ja kymmeniä tuhansia euroja vastaavat sakot, koska he olivat Thaimaassa työskennellessään arvostelleet hallitusta sosiaalisessa mediassa korruptiosta, metsänhävityksestä ja ihmisoikeusrikkomuksista; ottaa huomioon, että näitä kolmea syytettiin myös osallistumisesta hallituksen vastaiseen mielenosoitukseen Laosin Thaimaan suurlähetystön edessä joulukuussa 2015;

B.  ottaa huomioon, että 25. toukokuuta 2016 valtiojohtoisella TV-kanavalla näytettiin Phimmasone, Chaithad ja Thammavong pidätettyinä Vientianen pääpoliisiasemalla; ottaa huomioon, että uutislähetyksessä kerrottiin, että nämä kolme oli pidätetty, koska he olivat uhanneet kansallista turvallisuutta käyttämällä sosiaalista mediaa hallituksen maineen tahraamiseen;

C.  ottaa huomioon, että Vientianen poliisi pysäytti kansalaisaktivisti Sombath Somphonen vuonna 2012 eikä häntä ole nähty sen jälkeen; ottaa huomioon, että suojeluasioissa aktiivisesti toimineen ja vuonna 2007 tahdonvastaisesti kadonneen yrittäjä Sompawn Khantisoukin tapauksessa ei ole tapahtunut edistystä eikä hänen olinpaikastaan ole tietoa; ottaa huomioon, että Puolan kansalainen Bounthanh Thammavong tuomittiin vuonna 2015 neljäksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan hallituksen arvostelusta verkossa;

D.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia rajoitetaan voimakkaasti Laosissa; ottaa huomioon, että vuonna 2016 Laos toimi ASEANin puheenjohtajana mutta kieltäytyi isännöimästä perinteistä rinnakkaista kansalaisyhteiskunnan kokousta, jolloin ASEANin kansalaisfoorumi joutui kokoontumaan Itä-Timorissa;

E.  ottaa huomioon, että Laosin hallitus ei ole toteuttanut mitään merkittäviä toimia huonon ihmisoikeustilanteen, muun muassa vähemmistöjen kohtelun, parantamiseksi ja jatkaa sananvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisvapauden ankaraa rajoittamista; ottaa huomioon, että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien normien puuttumiseen, oikeuslaitokseen liittyvään korruptioon ja syvälle juurtuneeseen rankaisemattomuuteen ihmisoikeusloukkauksista ei ole saatu parannusta;

F.  ottaa huomioon, että Laosin viranomaiset jatkavat uskonnollisten vähemmistöjen, erityisesti kristittyjen, ahdistelua ja sortamista; ottaa huomioon, että on ilmennyt monia tapauksia, joissa kristittyjen omaisuutta on takavarikoitu, kirkkoja ja koteja vastaan on tehty tulopolttoiskuja, kristittyjä on pahoinpidelty, koska he ovat viettäneet joulua, ja heitä on pakotettu luopumaan kristinuskosta;

G.  ottaa huomioon, että Laos on allekirjoittanut muttei ole ratifioinut kansainvälistä yleissopimusta kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta;

H.  ottaa huomioon, että Laosissa ei ole tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja olemassa olevien tiedotusvälineiden toiminta on valtion tiukassa valvonnassa; ottaa huomioon, että tiedotusvälineitä koskevaa lainsäädäntöä vuodelta 2008 muutettiin marraskuussa 2016 siten, että otettiin käyttöön uusia rajoituksia, joilla tiedotusvälineitä estetään arvostelemasta hallituksen politiikkaa ja toimittajat velvoitetaan antamaan raporttinsa hallituksen sensuroitavaksi ennen julkaisemista;

I.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 Laosin hallitus antoi asetuksen, jolla kielletään hallituksen ja hallitsevan Laosin kansan vallankumouspuolueen (LPRP) arvostelu verkossa;

1.  tuomitsee jyrkästi Somphone Phimmasonelle, Soukane Chaithadille and Lod Thammavongille määrätyt vankilatuomiot ja kehottaa vapauttamaan heidät välittömästi;

2.  panee huolestuneena merkille, että nämä tuomiot ovat vain jatkoa monille pidätyksille ja tahdonvastaisille katoamisille, jotka ovat kohdistuneet aktivisteihin ja mielenosoittajiin, jotka ovat ilmaisseet kriittisiä mielipiteitä eri kysymyksistä, jotka ovat vaihdelleet maakiistoista syytöksiin korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä;

3.  kehottaa jälleen Laosin hallitusta lopettamaan ihmisoikeuksien puolustajien, riippumattomien toimittajien ja yhteiskunta-aktivistien ahdistelun sekä mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset sekä kunnioittamaan oikeutta sananvapauteen ja yhdistymisvapauteen sekä vähemmistöjen oikeuksia; muistuttaa Laosia sen ratifioimien ihmisoikeussopimusten mukaisista kansainvälisistä velvoitteista;

4.  kehottaa Laosin hallitusta kunnioittamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan ja suojelemaan sananvapautta ja rauhanomaista kokoontumisvapautta sekä ratifioimaan Laosin vuonna 2008 allekirjoittaman kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta;

5.  on vakavasti huolissaan laajalle levinneistä ihmisoikeusrikkomuksista, mukaan lukien tahdonvastaiset katoamiset ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin puuttuminen; kehottaa Laosin viranomaisia täyttämään kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa ilmoittamalla välittömästi ainakin kymmenen kadonneen henkilön, kuten Sombath Somphonen ja Sompawn Khantisoukin, olinpaikan ja antamaan yksityiskohtaisia tietoja vangittujen aktivistien vastaisista syytteistä ja todisteista;

6.  kehottaa tutkimaan avoimesti, perusteellisesti ja puolueettomasti kaikki meneillään olevat tahdonvastaiset katoamistapaukset, antamaan tietoja kadonneiden olinpaikasta ja asettamaan tekijät syytteeseen;

7.  tuomitsee uskonnollisten vähemmistöjen, erityisesti kristittyjen, vainon; kehottaa hallitusta lopettamaan välittömästi kristittyihin kohdistuvan toiminnan ja saattamaan oikeuden eteen tuhopolttoiskuista ja pahoinpitelyistä vastuussa olevat henkilöt;

8.  kehottaa Laosin viranomaisia myöntämään YK:n erityisjärjestöille ja humanitaaristen järjestöjen edustajille esteettömän pääsyn, jotta he voisivat tavata poliittisia vankeja ja kaikkia Laosin etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä;

9.  kehottaa Laosin hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, joilla edistetään monipuoluejärjestelmää, ja turvaamaan yksilöiden oikeuden asettua ehdolle ilman LPRP:n hyväksyntää;

10.  tukee toimia internetyhteyksien parantamiseksi Laosissa; kehottaa Laosin hallitusta edistämään sananvapautta tukevaa ympäristöä ja lopettamaan yksilöiden seurannan ja valvonnan verkossa; kehottaa hallitusta tässä yhteydessä kumoamaan kyberrikollisuuden estämistä ja torjumista koskevan vuoden 2015 lain sortavat osiot;

11.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ottamaan Somphone Phimmasonen, Lod Thammavongin ja Soukane Chaithadin tapaukset kiireellisesti esille Laosin hallituksen kanssa; kehottaa EU:n Laosin edustustoa seuraamaan tiiviisti maan ihmisoikeustilannetta ja olemaan läsnä erityisesti Phimmasonen, Thammavongin ja Chaithadin vastaisissa menettelyissä sekä jatkamaan vangittujen ja kadonneiden henkilöiden tapausten esille ottamista Laosin viranomaisten kanssa;

12.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa nostamaan nämä kysymykset EU:n ja Laosin demokraattisen kansantasavallan välisen sekakomitean tulevien kokousten sekä seuraavan Aasia–Eurooppa huippukokouksen (ASEM) asialistan kärkeen;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Laosin hallitukselle ja parlamentille, ASEANin pääsihteerille sekä YK:n ihmisoikeusneuvostolle.


Myanmar ja erityisesti rohingyojen tilanne
PDF 169kWORD 42k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Myanmarista ja erityisesti rohingyojen tilanteesta (2017/2838(RSP))
P8_TA(2017)0351RC-B8-0525/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Myanmarista ja rohingyamuslimien tilanteesta ja erityisesti 7. heinäkuuta 2016(1) ja 15. joulukuuta 2016(2) antamansa päätöslauselmat, 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017(3) ja 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman valtiottomuudesta Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa(4),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät Myanmaria/Burmaa koskevasta EU:n strategiasta,

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle: ”Myanmaria/Burmaa koskevan EU:n strategian osatekijät: erityiskumppanuus demokratian, rauhan ja vaurauden edistämiseksi” (JOIN(2016)0024),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 30. maaliskuuta 2016 antaman julkilausuman Myanmarin unionin uuden hallituksen virkaan astumisesta,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 2. joulukuuta 2016 antaman julkilausuman väkivallan äskettäisestä lisääntymisestä Myanmarissa ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan 6. syyskuuta 2017 antaman julkilausuman Rakhinen osavaltion tilanteesta,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2016 annetun yhteisen lehdistötiedotteen EU:n ja Myanmarin kolmannesta ihmisoikeusvuoropuhelusta,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät valtiottomuudesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) 29. marraskuuta 2016 esittämän katsauksen ja Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 18. marraskuuta 2016 esittämän katsauksen Rakhinen osavaltion pohjoisosien heikentyvästä ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston 20. kesäkuuta 2016 esittämän raportin rohingyamuslimien ja muiden vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta Myanmarissa ja Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan 18. maaliskuuta 2016 esittämän raportin,

–  ottaa huomioon vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan YK:n yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan vuodelta 1967,

–  ottaa huomioon vuonna 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja vuonna 1961 tehdyn valtiottomuuden poistamista koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2014 laaditun YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) valtiottomuuden lopettamista koskevan maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman vuosiksi 2014–2024,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan Yanghee Leen toimeksiantonsa päätteeksi 20. tammikuuta 2017 antaman julkilausuman, jossa todetaan, että tilanne on nyt huonompi kuin missään vaiheessa viime vuosina,

–  ottaa huomioon Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan loppuraportin,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja vuonna 1966 tehdyn taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) peruskirjan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston mukaan yli 300 000 Rakhinen osavaltion väkivaltaisuuksia pakenevaa rohingyamuslimia on hakenut turvaa Bangladeshista viimeisen kahden viikon aikana;

B.  ottaa huomioon, että Rakhinen osavaltio Myanmarissa on koti noin miljoonalle rohingyalle, jotka muodostavat pääasiassa islaminuskoisen vähemmistöryhmän, johon kohdistetaan tukahdutustoimia ja jatkuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia, mukaan lukien henkeen ja turvallisuuteen kohdistuvat uhat, terveyteen ja koulutukseen liittyvien oikeuksien epääminen, pakkotyö ja seksuaalinen väkivalta sekä heidän poliittisten oikeuksiensa rajoittaminen;

C.  ottaa huomioon, että rohingyat ovat olleet virallisesti valtiottomia siitä lähtien, kun Burman kansalaisuuslaki säädettiin vuonna 1982, mikä on johtanut vakaviin liikkumisvapauden rajoituksiin ja pakottanut heidät asumaan leireillä;

D.  ottaa huomioon, että ryhmä rohingyakapinallisia hyökkäsi poliisiasemille ja armeijan tukikohtaan Rakhinen osavaltiossa 25. elokuuta 2017; toteaa, että tästä seurasi merkittäviä sotilaallisia vastaiskuja, joihin liittyi vakavia ja laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia, mukaan luettuina tappamiset, raiskaukset ja kidutus; ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt, erityisesti Human Rights Watch, ovat raportoineet satelliittikuvien perusteella kotien ja muiden rakennusten laajamittaisesta tuhosta Rakhinen osavaltion pohjoisosissa, joille kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tarkkailijat eivät tätä nykyä pääse;

E.  ottaa huomioon, että Myanmarin nykyisen perustuslain mukaan armeija on edelleen riippumaton siviilivalvonnasta ja sillä on laajat valtuudet hallituksen ja kansallisen turvallisuuden suhteen;

F.  ottaa huomioon Myanmarista pakenevat, joista monet ovat naisia ja lapsia, kulkevat petollisten reittien kautta, heitä tulitetaan ja he käyttävät vaarallisia polkuja ja kärsivät nälästä ja lääkinnällisen avun puutteesta; toteaa, että tuhannet ovat menehtyneet matkalla; toteaa, että Bangladeshin rannikkovartiosto on löytänyt ainakin 20 paenneen ihmisen ruumiit;

G.  toteaa, että Bangladesh on esittänyt Myanmarin viranomaisille valituksen siitä, että osalle sen Bangladeshin vastaista rajaa on asennettu maamiinoja väkivaltaisuuksia pakenevien rohingyamuslimien paluun estämiseksi;

H.  ottaa huomioon, että YK:n ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kansainväliseltä henkilöstöltä on kielletty pääsy konfliktialueille, ja toteaa, että YK:n virastot eivät pysty toimittamaan humanitaarista apua, kuten ruokaa, vettä ja lääkkeitä rohingyoille;

I.  ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al Hussein ilmoitti 10. syyskuuta 2017, että Myanmarin tilanne näyttää etnisen puhdistuksen malliesimerkiltä;

J.  ottaa huomioon, että Kiina ja Venäjä estivät maaliskuussa 2017 YK:n turvallisuusneuvostoa antamasta julkilausumaa rohingyavähemmistön tilanteesta Myanmarissa;

1.  tuomitsee jyrkästi kaikki hyökkäykset Rakhinen osavaltiossa; on erittäin huolissaan ihmisoikeusloukkauksien kasvavasta vakavuudesta ja laajuudesta, muun muassa tappamisista, väkivaltaisista yhteenotoista, siviilien omaisuuden tuhoamisesta ja satojen tuhansien siviilien pakkosiirroista;

2.  kehottaa painokkaasti armeijaa ja turvallisuusjoukkoja lopettamaan välittömästi rohingyaväestön tappamisen, häirinnän ja raiskaukset sekä heidän kotiensa polttamisen;

3.  muistuttaa, että Myanmarin viranomaisten velvollisuutena on suojella syrjimättä kaikkia siviilejä hyväksikäytöltä ja tutkia vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja asettaa niihin syyllistyneet syytteeseen ihmisoikeusnormien ja -velvoitteiden mukaisesti;

4.  kehottaa Myanmarin viranomaisia päästämään alueelle välittömästi ja ilman esteitä riippumattomia tarkkailijoita, kansainvälisiä ihmisoikeusjärjestöjä, toimittajia ja muita kansainvälisiä tarkkailijoita sekä Yhdistyneet kansakunnat, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston maaliskuussa perustaman YK:n selvitysvaltuuskunnan, jotta voidaan varmistaa riippumaton ja puolueeton tutkinta kaikkien osapuolten väitetyistä vakavista ihmisoikeusloukkauksista;

5.  vaatii, että humanitaarisia avustusjärjestöjä päästetään syrjimättä kiireellisesti kaikille konfliktialueille ja siirtymään joutuneiden ihmisten luo, jotta avustustyöntekijät voivat auttaa vaarassa olevia ihmisiä;

6.  vaatii Myanmarin hallitusta poistamaan välittömästi kaikki maamiinat Bangladeshin vastaiselta rajalta;

7.  kehottaa Myanmarin hallitusta ja erityisesti valtiollista neuvonantajaa Aung San Suu Kyita tuomitsemaan yksiselitteisesti kaikenlaisen yllyttämisen rotuun tai uskontoon perustuvaan vihaan ja torjumaan rohingyavähemmistöön kohdistuvan yhteiskunnalliseen alkuperään perustuvan syrjinnän ja vihamielisyydet; kehottaa lisäksi Myanmarin hallitusta säilyttämään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevan yleismaailmallisen oikeuden; muistuttaa valtiollista neuvonantajaa vaatimaan niiden suositusten täytäntöönpanoa, jotka esitettiin hänen omasta pyynnöstään laaditussa Rakhinen osavaltiota käsitelleen neuvoa-antavan toimikunnan loppuraportissa; pitää valitettavana, että tilanne on huonontunut dramaattisesti siitä, kun Suu Kyin puolueen tiedottaja antoi 18. toukokuuta 2015 julkilausuman, jonka mukaan Myanmarin hallituksen olisi palautettava rohingyavähemmistölle kansalaisuus;

8.  muistuttaa vuoden 1990 Saharov-palkinnon saajaa Aung San Suu Kyita siitä, että palkinto myönnetään muiden perusteiden ohella henkilöille, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, turvaavat vähemmistöjen oikeudet ja kunnioittavat kansainvälistä oikeutta; kehottaa kiinnittämään huomiota tarpeeseen harkita sitä, voitaisiinko Saharov‑palkinto peruuttaa siinä tapauksessa, että palkinnonsaaja ei noudata kyseisiä perusteita palkinnon myöntämisen jälkeen;

9.  panee merkille toimet, joita Bangladesh on toteuttanut tämän humanitaarisen katastrofin edessä edistääkseen satojen tuhansien rohingyapakolaisten suojelua; kehottaa painokkaasti Bangladeshin viranomaisia ja kaikkia muita naapurimaita ottamaan vastaan kaikki Rakhinen osavaltion väkivaltaisuuksia pakenevat ihmiset ja noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään taloudellista ja aineellista tukea näille pakolaisille;

10.  palauttaa mieliin suosituksensa siitä, että niiden valtioiden hallitukset, joihin rohingyapakolaisten virta kohdistuu, toimisivat tiiviissä yhteistyössä UNHCR:n kanssa, koska sillä on teknistä asiantuntemusta pakolaisasemaa koskevassa seulonnassa ja sen tehtävänä on suojella pakolaisia ja valtiottomia henkilöitä; kehottaa EU:ta ja YK:ta tukemaan Myanmarin naapurimaita tässä suhteessa;

11.  kehottaa lisäksi ASEANia ja alueellisia hallituksia ryhtymään välittömiin toimiin, joilla lisätään Myanmarin hallituksen painostamista, jotta se lopettaisi oikeuksien loukkaukset, suojelisi kaikkia siviilejä Rakhinen osavaltiossa ja antaisi tukea pakeneville pakolaisille;

12.  tukee pyrkimyksiä, joilla tehostetaan Annanin suositusten täytäntöönpanoon perustuvaa poliittista prosessia; kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoa ja yleiskokousta hyväksymään tehokkaita diplomaattisia ja poliittisia toimia, joilla varmistetaan, että Myanmarin hallitus noudattaa velvoitteitaan suhteessa rohingyavähemmistöön varmistamalla suojelun ja avun saannin; vaatii tässä yhteydessä YK:n yleiskokousta ja turvallisuusneuvostoa antamaan päätöslauselman, jossa tuomitaan oikeuksien loukkaukset, vaaditaan pääsyä Rakhinen osavaltioon ja edellytetään vastuuvelvollisuutta kaikilta kansainvälisen oikeuden vakaviin loukkauksiin syyllistyneiltä osapuolilta; kehottaa lisäksi antamaan syyskuussa 2017 YK:n ihmisoikeusneuvostossa päätöslauselman, jolla jatketaan YK:n selvitysvaltuuskunnan toimeksiantoa;

13.  kehottaa Kiinaa ja muita kansainvälisiä ja alueellisia toimijoita käyttämään kaikkia kanavia julmuuksien lopettamiseksi ja rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi;

14.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi Myanmarin hallituksen ja turvallisuusjoukkojen painostamista, jotta oikeuksien loukkaukset lopetettaisiin, jotta ne tekisivät täysimääräisesti yhteistyötä YK:n tutkijoiden ja kansainvälisten humanitaaristen organisaatioiden kanssa ja jotta varmistettaisiin vastuuvelvollisuus kansainvälisen oikeuden vakavista loukkauksista; kehottaa tässä yhteydessä varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti tukiessaan välittömiä toimia YK:n tasolla ja tekemään selväksi, että EU on valmis harkitsemaan kohdennettuja rangaistusseuraamuksia henkilöitä ja yhteisöjä vastaan, ja harkitsemaan seurauksia Myanmarille myönnettyjen kauppaetuuksien yhteydessä, jos kansainvälisen oikeuden vakavat loukkaukset jatkuvat rankaisematta;

15.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa raportoimaan parlamentille EU:n aloitteista YK:ssa ja EU:n ulkoasiainneuvostossa;

16.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita suhtautumaan myönteisesti rohingyaväestön edustajien kertomuksiin ja lausuntoihin tilanteesta paikan päällä;

17.  tukee pyrkimyksiä saada riippumattomia ja YK:n johtamia tarkkailijoita paikan päälle humanitaariseen kriisin lieventämiseksi; kehottaa Myanmarin viranomaisia päästämään alueelle välittömästi ja ilman esteitä riippumattomia tarkkailijoita, erityisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston maaliskuussa perustaman YK:n selvitysvaltuuskunnan;

18.  kannattaa, että Myanmariin perustetaan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto, jolla on täydet toimivaltuudet;

19.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan UNHCR:n valtiottomuuden lopettamista koskevaa maailmanlaajuista toimintasuunnitelmaa vuosiksi 2014–2024;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Myanmarin hallitukselle ja parlamentille, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, ASEANin pääsihteerille, ASEANin hallitustenväliselle ihmisoikeuskomissiolle, Myanmarin ihmisoikeustilannetta käsittelevälle YK:n erityisraportoijalle, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetulle ja YK:n ihmisoikeusneuvostolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0316.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0506.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0089.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0247.


EU:n ja Chilen sopimus luomutuotteiden kaupasta ***
PDF 225kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. syyskuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kauppaa koskevan sopimuksen tekemisestä (05530/2017 – C8-0144/2017 – 2016/0383(NLE))
P8_TA(2017)0352A8-0257/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (05530/2017),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Chilen tasavallan sopimukseksi luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden kaupasta (05551/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0144/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0257/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Chilen hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Chilen assosiaatiosopimukseen liitettävä pöytäkirja (Kroatian liittyminen) ***
PDF 225kWORD 39k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. syyskuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän kolmannen lisäpöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta (06750/2017 – C8-0225/2017 – 2017/0042(NLE))
P8_TA(2017)0353A8-0277/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06750/2017),

–  ottaa huomioon kolmannen lisäpöytäkirjan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisestä assosiaatiosta tehtyyn sopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi (06905/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 217 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0225/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0277/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Chilen hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistaminen
PDF 290kWORD 52k
Euroopan parlamentin suositus 14. syyskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen kauppapilarin nykyaikaistamista koskevista neuvotteluista (2017/2057(INI))
P8_TA(2017)0354A8-0267/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 2002 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Chilen tasavallan välisen assosiaatiosopimuksen ja sen 1. helmikuuta 2003 voimaan tulleen kauppapilarin(1),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2015 pidetyn kuudennen EU:n ja Chilen assosiaationeuvoston kokouksen tulokset(2),

–  ottaa huomioon neuvoa-antavan sekakomitean 5. lokakuuta 2016 antaman loppujulistuksen(3),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497) ja komission antamat pohdinta-asiakirjat globalisaation hallinnasta(4) toukokuussa 2017 ja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta(5) huhtikuussa 2017,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot ja lausunnot (C-350/12 P, 2/13, 1/09) ja 6. tammikuuta 2015 tehdyn Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen tietojen ja asiakirjojen saantia koskevien pyyntöjen käsittelemistä koskevan oma-aloitteisen tutkinnan OI/10/2014/RA päättämisestä(6), ja ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 16. toukokuuta 2017 antaman lausunnon 2/15,

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, joka sisältää Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin(7),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 hyväksymänsä tarkistukset(8) ehdotukseen direktiiviksi tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman parlamentin vuonna 2010 antamien sosiaali- ja ympäristönormeja, ihmisoikeuksia ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien suositusten täytäntöönpanosta(9) ja 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman kansainvälisestä kauppapolitiikasta ja ilmastonmuutoksen haasteista(10),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun tutkimuksen EU:n ja Meksikon kokonaissopimuksessa ja EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksessa olevien ihmisoikeuksiin liittyvien lausekkeiden vaikutuksista (”The effects of human rights related clauses in the EU-Mexico Global Agreement and the EU-Chile Association Agreement”)(11),

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kolmikantaisen periaatejulistuksen, joka koskee monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa, sekä ihmisarvoista työtä koskevan ILOn toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 tehdyn ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (Pariisin sopimus), joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016(12) ja jonka myös Chile on ratifioinut,

–  ottaa huomioon EU:n ja Chilen parlamentaarisen sekavaliokunnan 3. marraskuuta 2016 antaman yhteisen julkilausuman(13),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8 artiklan, 207 artiklan 3 kohdan ja 217 artiklan,

–  ottaa huomioon komission 24. toukokuuta 2017 esittämän ehdotuksen neuvottelujen suuntaviivoiksi,

–  ottaa huomioon alkuperäiskansojen asioiden kansainvälisen työryhmän IWGIAn vuosikirjassa julkaistun artikkelin Chilestä ‘The Indigenous World 2016’(14),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 4 kohdan ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0267/2017),

A.  ottaa huomioon, että ”Kaikkien kauppa” -strategiassa todetaan, että ”komission on harjoitettava politiikkaa, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa, edistää eurooppalaisia ja universaaleja standardeja ja arvoja puhtaasti taloudellisten etujen ohella ja painottaa enemmän kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia, kuluttajansuojaa, veronkierron torjumista ja vastuullista ja reilua kauppaa”;

B.   toteaa, että EU ja Chile ovat läheisiä kumppaneita, joilla on yhteiset arvot ja jotka sitoutuvat yhdessä tehokkaan monenvälisen kaupan hallinnan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä jaetun vaurauden ja turvallisuuden edistämiseen sääntöihin perustuvan globaalin järjestelmän puitteissa; toteaa, että unioni on Chilen kolmanneksi suurin kauppakumppani; toteaa, että Chile on puolestaan tärkeä alueellinen toimija ja se on ollut Etelä-Amerikan nopeimmin kasvavia talouksia viime vuosikymmeninä ja että uudistuspyrkimykset ovat maassa meneillään;

C.  toteaa, että nykyinen assosiaatiosopimus, myös sen kauppaa koskeva pilari, tehtiin vuonna 2002 ja se on hyödyttänyt osapuolia paljon täytäntöönpanonsa aikana vuodesta 2003 alkaen, kasvattanut tavarakaupan kaksinkertaiseksi ja lisännyt palvelukauppaa sekä investointeja(15); ottaa huomioon, että sekä EU että Chile ovat kuitenkin tehneet nykyaikaisempia ja kunnianhimoisempia kauppasopimuksia siitä lähtien;

D.  toteaa, että vuonna 2016 EU vei Chileen tavaroita yli 8,6 miljardin euron arvosta ja Chile puolestaan vei tavaroita EU:hun 7,4 miljardin arvosta; toteaa, että vuonna 2015 EU:sta Chileen suuntautuvan palvelukaupan arvo oli 3,8 miljardia euroa ja Chilestä EU:hun 2 miljardia euroa; toteaa, että EU:n suorien ulkomaisten sijoitusten määrä Chilessä oli arvoltaan 42,8 miljardia euroa(16);

E.  ottaa huomioon, että nykyiseen assosiaatiosopimukseen ei sisälly investointeja, pk-yrityksiä, teollis- ja tekijänoikeuksia, energia-asioita tai sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita koskevia erillisiä lukuja eikä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lukua, joihin kuuluisi velvollisuus panna täytäntöön työ- ja ympäristönormeja, eikä myöskään esimerkiksi yritysten yhteiskuntavastuuseen tai kestävän kaupan varmistamiseen liittyvien parhaiden käytäntöjen edistäminen;

F.  katsoo, että kaikissa EU:n kauppaneuvotteluissa on säilytettävä hallitusten oikeus ja kyky antaa yleisen edun mukaista lainsäädäntöä muun muassa seuraavilla aloilla: kansanterveyden suojelu ja edistäminen, sosiaalipalvelut, sosiaalinen suojelu tai kuluttajansuoja, julkinen koulutus, turvallisuus, ympäristö, eläinten hyvinvointi, julkinen moraali, yksityisyyden suoja ja tietosuoja sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja suojelu;

G.  katsoo, että kaikissa EU:n kauppaneuvotteluissa on taattava sopimuspuolten saavuttamat sosiaalisen suojelun, työsuojelun ja ympäristönsuojelun korkeimmat tasot ja että ne voivat toimia välineenä, jolla edistetään sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen ohjelmaa sekä EU:ssa että kaikkialla maailmassa; katsoo, että assosiaatiosopimuksen nykyaikaistamista olisi pidettävä EU:lle ja sen jäsenvaltioille tarjoutuvana mahdollisuutena edistää edelleen yhteisiä korkeita standardeja ja sitoumuksia niiden kauppasopimuksissa, erityisesti työntekijän oikeuksien, ympäristönsuojelun, kuluttajan oikeuksien ja sosiaaliturvan aloilla; ottaa huomioon, että komissio on luvannut tarkastella eri tapoja panna nämä sitoumukset täytäntöön, muun muassa myös seuraamuksiin perustuvaa mekanismia;

H.  toteaa, että EU:n ja Chilen neuvoa-antava sekakomitea, joka koostuu molempien osapuolten kansalaisjärjestöistä, piti ensimmäisen kokouksensa 4. ja 5. lokakuuta 2016 tarkoituksenaan olemassa olevan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon seuranta, ja myös neuvottelujen käyminen sen ajantasaistamisesta, kanavoimalla kansalaisyhteiskunnalta saatavaa panosta ja edistämällä EU:n ja Chilen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä hallituskanavia laajemmalle; katsoo, että neuvoa-antavan sekakomitean perustamisen huomattavaa viivästymistä ei saa toistaa nykyaikaistetun sopimuksen yhteydessä; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistumisen on perustuttava selviin rakenteisiin, jäsenyyden ja raportointivaltuuksien tasapainoon nykyaikaistetun sopimuksen voimaantulosta lähtien;

I.  toteaa, että EU ja Chile ovat käyneet monenvälisiä neuvotteluja palvelukaupan vapauttamisen jatkamiseksi;

J.  ottaa huomioon, että Chile ei ole sopimuspuolena vaan tarkkailijana julkisia hankintoja koskevassa WTO:n sopimuksessa (GPA-sopimus) eikä se osallistu monenvälisiin neuvotteluihin ympäristöhyödykesopimuksesta (EGA);

K.  toteaa, että vuonna 2002 tehdyn EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen 45 artikla sisältää yhteistyötä käsittelevässä luvussa määräyksiä, joiden mukaan yhteistyöllä olisi vahvistettava ”toimintaperiaatteita ja ohjelmia, jotka varmistavat miesten ja naisten tasavertaisen osallistumisen kaikilla poliittisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen elämän aloilla ja parantavat ja laajentavat sitä”;

L.  ottaa huomioon, että Chile on allekirjoittanut Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen (TPP), että tämän sopimuksen tulevaisuus vaikuttaa tällä hetkellä epävarmalta ja että Chile on allekirjoittanut vapaakauppasopimuksia kaikkien TPP:n allekirjoittajamaiden kanssa ja sitä pidetään yleisesti vakaana ja luotettavana kumppanina;

M.  ottaa huomioon, että vuonna 2010 Chilestä tuli ensimmäisenä Etelä-Amerikan maana OECD:n jäsen ja sillä on vakaa makrotaloudellinen kehys;

N.  toteaa, että on tärkeää maksimoida nykyisen assosiaatiosopimuksen ja sen kauppapilarin nykyaikaistamisen EU:n ja Chilen yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja kansalaisille tarjoamat mahdollisuudet mahdollisimman osallistavalla tavalla; toteaa, että tämän asian hyväksi voitaisiin tehdä enemmän, muuan muassa saatavilla olevan tiedon levittäminen, mikä voisi käynnistää tärkeän assosiaatiosopimuksen osapuolille koituvien hyötyjen moninkertaistumisvaikutuksen;

O.  ottaa huomioon, että Chilellä on kahdenvälisiä investointisopimuksia 17 EU:n jäsenvaltion kanssa, ettei niiden sisältö vastaa viimeisintä kehitystä ja parhaita käytäntöjä investointipolitiikassa ja että ne syrjäytettäisiin ja niitä lakattaisiin soveltamasta heti, kun investointeja koskevan luvun sisältävä unionin ja Chilen välinen sopimus tulee voimaan;

P.  ottaa huomioon, että Chilen lainsäädännön kohtuuttoman tiukat ehdot, joita EU:n kalastusalusten on noudatettava, estävät niitä käyttämästä Chilen satamia lastin purkamiseen, jälleenlaivaukseen, polttoainetäydennykseen tai kalastusvälineiden hankkimiseen;

Q.  toteaa, että nykyinen Chilen viennin malli poikkeaa huomattavasti unionin viennin mallista, sillä ensin mainittua hallitsee vahvasti raaka-aineiden, kuten kuparin, hedelmien ja vihannesten vienti;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle, että

   a) varmistetaan, että Euroopan parlamentti saa välittömästi ja täysimääräisesti koko neuvottelujen ajan täsmällistä tietoa asemastaan päättääkseen, antaako se hyväksynnän nykyaikaistetun assosiaatiosopimuksen, sen kauppapilari mukaan luettuna, tekemiselle Chilen kanssa; pidetään mielessä, että vaikka SEUT-sopimuksen 217 artiklan mukaisesti tehdyt assosiaatiosopimukset ovat luonteeltaan sekasopimuksia ja kattavat muitakin aloja kuin yhteisen kauppapolitiikan, EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta koskevan unionin tuomioistuimen lausunnon pohjalta on välttämätöntä pohtia syvällisesti EU:n ja Chilen assosiaatiosopimuksen nykyaikaistamisen kulkua, jotta voidaan erottaa ja turvata yksinomainen ja jaettu toimivalta kaupan alalla ja kunnioittaa täysin unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa koko neuvotteluprosessin ajan sekä sopimusten allekirjoittamisen ja tekemisen yhteydessä; tehdään näin ollen kaksi erillistä sopimusta, joista toinen on selkeästi kauppa- ja investointisopimus, joka sisältää ainoastaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia asioita, ja toinen on sopimus, joka kattaa asiat, joiden osalta toimivalta on jaettu jäsenvaltioiden kanssa;
   b) otetaan huomioon, että sekä EU että Chile ovat tehneet nykyaikaisempia, kunnianhimoisempia ja kattavampia kauppasopimuksia kahdenvälisen assosiaatiosopimuksensa voimaantulon jälkeen eikä assosiaatiosopimuksessa käsitellä joitakin aloja, jotka ovat tärkeitä sen varmistamiseksi, että sopimuksella edistetään yhteistä kasvua, yhtäläisiä mahdollisuuksia, ihmisarvoisia työpaikkoja ja kestävää kehitystä, mukaan luettuna työ- ja ympäristönormien, eläinten hyvinvoinnin sekä sukupuolten tasa-arvon kunnioittaminen ja edistäminen molempien sopimuspuolten kansalaisten hyödyksi;
   c) pidetään tärkeänä ja tarpeellisena pyrkiä nykyaikaistamaan EU:n ja Chilen assosiaatiosopimusta 15 viime vuoden aikana tapahtuneen taloudellisen ja poliittisen kehityksen huomioon ottamiseksi ja erityisesti sen kauppaa koskevaa osaa vastavuoroisuuden, molemminpuolisen hyödyn ja tasapainon hengessä sekä pannaan merkille EU:n ja Chilen parlamentaarisen sekavaliokunnan ilmaisema jatkuva tuki nykyaikaistamiselle sekä se, että neuvoa-antava sekakomitea on pitänyt ajantasaistamista edistäviä toimia myönteisinä;
   d) muistetaan, että globalisaatio- ja kauppapolitiikka ovat äskettäin olleet kiivaan keskustelun kohteena Euroopassa ja muualla maailmassa, koska sen hyödyt voivat jakautua epätasaisesti, ja otetaan huomioon, että on ennakoitava suuntauksia ja niiden mahdollisia seurauksia ja taattava kaupan hyötyjen osallistavampi jakautuminen ja tarjottava riittävää suojelua niille, jotka eivät hyödy sopimuksesta ja saattavat joutua epäedulliseen asemaan prosessin myöhemmässä vaiheessa, sekä kehitettävä ensisijaisesti kansallisia mutta myös unionin tason politiikkatoimia muilla aloilla, jotka jäävät itse kauppasopimusten määräysten ulkopuolelle, teollisuuspolitiikasta finanssi- ja sosiaalipolitiikkaan;
   e) pidetään mielessä monenvälisen ohjelman tärkeys ja se, että kahdenväliset neuvottelut eivät saa heikentää kunnianhimoa edistyksen aikaansaamisessa monenvälisellä taholla; katsotaan, että kahdenvälisten suhteiden vahvistamisen sekä EU:n ja Chilen yhteistyön olisi myös edistettävä sopimuspuolten välistä laajempaa yhteistyötä ja synergiaa monenvälisissä puitteissa; kannustetaan Chileä tässä yhteydessä osallistumaan täysipainoisesti neuvotteluihin WTO:n ympäristöhyödykesopimuksesta (EGA) ja tarkistetusta WTO:n GPA-sopimuksesta;
   f) asetetaan yhteiset arvot nykyaikaistamisprosessissa keskeiseen asemaan ja sisällytetään siihen edelleen ihmisoikeuslauseke, kuten kaikissa assosiaatiosopimuksissa;
   g) varmistetaan, että nykyaikaistetussa assosiaatiosopimuksessa kaikkialla tekstissä taataan ja siihen kirjataan nimenomaisesti ja yksiselitteisesti, että sopimuspuolilla on oikeus ja ne voivat hyväksyä ja soveltaa yleisen edun nimissä omia lakejaan ja asetuksiaan saavuttaakseen legitiimejä julkisen politiikan tavoitteita, jotka koskevat muun muassa ihmisoikeuksien, mukaan lukien veden saanti, ja kansanterveyden suojelua ja edistämistä, sosiaalipalveluja, julkista koulutusta, turvallisuutta, ympäristöä, julkista moraalia, sosiaalista suojelua tai kuluttajansuojaa, yksityisyyttä ja tietosuojaa sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistämistä ja suojelua; varmistetaan, etteivät mitkään sijoittajien vaatimukset estä näiden tavoitteiden saavuttamista; korostetaan tässä yhteydessä, ettei yhdessäkään EU:n vapaakauppasopimuksessa pyritä rajoittamaan unionin, sen jäsenvaltioiden tai niiden osavaltioiden oikeutettua etua harjoittaa sääntelyä yleisen edun nimissä;
   h) pyritään aikaansaamaan tavarakauppaa koskevissa neuvotteluissa kunnianhimoisia parannuksia markkinoille pääsyssä kaikkien tullinimikkeiden osalta ja poistamaan tarpeettomia esteitä, myös sallimalla EU:n alusten pääsy Chilen satamiin, kunnioittaen samalla sitä, että on joitakin herkkiä maatalous-, tuotanto- ja teollisuustuotteita, joita olisi kohdeltava asianmukaisesti, esimerkiksi tariffikiintiöitä tai asianmukaisia siirtymäkausia soveltamalla tai tarvittaessa pois sulkemalla; sisällytetään sopimukseen käyttökelpoinen ja tehokas kahdenvälinen suojalauseke, joka mahdollistaa etuuskohtelun tilapäisen keskeyttämisen, jos nykyaikaistetun assosiaatiosopimuksen voimaantulon aiheuttama tuonnin kasvu aikaansaa tai uhkaa aikaansaada vakavaa vahinkoa herkillä aloilla;
   i) sisällytetään neuvotteluohjeisiin tavoite, joka koskee alkuperäsääntöjen ja tullimenettelyjen yksinkertaistamista niiden mukauttamiseksi yhä monimutkaisempien globaalien arvoketjujen todellisuuteen; varmistetaan, että nykyaikaistettu assosiaatiosopimus sisältää petostentorjuntaa koskevia määräyksiä ja toimenpiteitä sekä sitoumuksia, jotka koskevat tullisääntöjen ja -käytäntöjen yhdenmukaistamista tavoitteena avoimuuden, tehokkuuden, oikeusvarmuuden ja yhteistyön lisääminen tulliviranomaisten välillä, samalla kun uudistetaan ja yksinkertaistetaan WTO:n kaupan helpottamissopimukseen (TF-sopimus) ja tarkistettuun Kioton yleissopimukseen kirjattuja menettelyjä;
   j) palvelukaupan osalta katsotaan, ettei palvelusektorin mahdollisuuksia ole saatu täysin toteutumaan nykyisessä assosiaatiosopimuksessa ja että nykyaikaistetussa assosiaatiosopimuksessa olisi puututtava markkinoille pääsyn ja kansallisen kohtelun tiellä oleviin tarpeettomiin esteisiin; katsotaan, että sitoumuksia olisi tehtävä palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) pohjalta ja että sääntöjä olisi ajantasaistettava tarpeen mukaan uuden kehityksen huomioon ottamiseksi; jätetään audiovisuaaliset palvelut sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle; varmistetaan ja nimenomaisesti määrätään, että nykyaikaistetussa assosiaatiosopimuksessa ei estetä sopimuspuolia määrittelemästä, sääntelemästä, tarjoamasta ja tukemasta julkisia palveluja yleisen edun nimissä, ettei siinä missään tapauksessa vaadita valtionjohdoilta minkään palvelun yksityistämistä eikä estetä niitä tarjoamasta julkisia palveluja, joita yksityiset palveluntarjoajat ovat aikaisemmin tarjonneet, tai tuomasta valtionjohdon aikaisemmin yksityistämiä palveluja takaisin julkiseen valvontaan, eikä siinä myöskään estetä valtionjohtoa laajentamasta julkisten palvelujen valikoimaa sulkemalla pois sellaisia ehtoja, määräyksiä tai sitoumuksia, jotka heikentäisivät joustavuutta, jota tarvitaan nykyisten ja tulevien yleisen taloudellisen edun mukaisten palvelujen palauttamiseksi julkiseen valvontaan;
   k) varmistetaan, että nykyaikaistetussa sopimuksessa vahvistetaan tarvittavat toimenpiteet, sääntelyn avoimuus ja vastavuoroinen tunnustaminen, mukaan lukien säännökset, joilla taataan puolueettomuus ja mahdollisimman korkeatasoinen suojelu vaatimusten, pätevyyksien ja todistusten osalta, ja tässä yhteydessä institutionaaliset mekanismit eri sidosryhmien, kuten pk-yritysten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, kuulemiseksi;
   l) varmistetaan, että vaikka sitoumuksia tehdään luonnollisten henkilöiden liiketoimintatarkoituksissa tapahtuvan saapumisen ja oleskelun helpottamiseksi, ulkomaisten palveluntarjoajien on noudatettava EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaali- ja työlainsäädäntöä sekä sovellettavia työehtosopimuksia silloin kun työntekijät hyötyvät moodi 4 -sitoumuksista;
   m) varmistetaan, että kunnianhimoinen sääntelyä koskeva yhteistyö ja normien yhdenmukaistaminen pysyvät vapaaehtoisina, että niissä kunnioitetaan sääntelyviranomaisten autonomiaa, että ne perustuvat tehostettuun tietojenvaihtoon ja hallinnolliseen yhteistyöhön tarkoituksena tunnistaa tarpeettomia esteitä ja hallinnollisia rasitteita ja että niissä säilytetään ennalta varautumisen periaate; muistetaan, että sääntely-yhteistyössä on pyrittävä hyödyttämään maailmantalouden hallintaa lisäämällä kansainvälisiä normeja koskevaa lähentymistä ja yhteistyötä, millä taataan kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun, sosiaalisen suojelun ja työsuojelun mahdollisimman korkea taso;
   n) harkitaan sitä, että nykyaikaistettuun assosiaatiosopimukseen sisällytetään rahoituspalvelujen osalta vakauden ja luotettavuuden turvaamista koskeva poikkeus, joka perustuu EU:n ja Kanadan laaja-alaiseen talous- ja kauppasopimukseen (CETA) sisältyvään vastaavaan poikkeukseen, jotta sopimukseen kirjataan osapuolten poliittinen liikkumavara niiden rahoitus- ja pankkialan sääntelyssä, jotta voidaan varmistaa rahoitusjärjestelmän vakaus ja eheys; sisällytetään pääomaliikkeitä ja maksuja koskevia suojatoimenpiteitä ja yleisiä poikkeuksia, joita sovelletaan, kun nämä voivat aiheuttaa tai ovat vaarassa aiheuttaa talous- ja rahaliiton moitteettomaan toimintaan tai EU:n maksutaseeseen liittyviä vakavia vaikeuksia;
   o) sisällytetään sopimukseen verotusalan hyvää hallintotapaa ja avoimuusstandardeja koskevia määräyksiä, joissa vahvistetaan sopimuspuolten sitoutuminen panemaan kansainväliset normit täytäntöön torjuttaessa veropetoksia, veronkiertoa ja veron välttelyä, erityisesti veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n toimintasuunnitelman (BEPS) mukaiset suositukset, ja jotka sisältävät automaattista tietojenvaihtoa ja trustien tosiasiallisia edunsaajia koskevien julkisten rekisterien perustamista koskevia vaatimuksia ja rahoituspalveluja, pääoman liikkeitä ja sijoittumisia koskeviin lukuihin konkreettisia määräyksiä havaitsemattoman yritysten verosuunnittelun poisjäännin todentamiseksi;
   p) muistetaan, että korruptio heikentää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, kauppaa ja tervettä kilpailua ja jarruttaa talouskasvua; sitoutetaan sopimuspuolet nimenomaisesti sisällyttämällä sopimukseen erityinen toimenpiteitä koskeva jakso, jossa esitetään selkeät ja vahvat sitoumukset ja toimenpiteet kaikenlaisen korruption torjumiseksi sekä kansainvälisten normien ja monenvälisten korruption vastaisten yleissopimusten täytäntöön panemiseksi;
   q) katsotaan, että vahvat julkisten hankintojen avautumista koskevat säännöt, edullisimman tarjouksen periaatteen edistäminen sekä sosiaalisten, ympäristö- ja innovointikriteerien huomioon ottaminen, yksinkertaistetut menettelyt sekä tarjoajia koskeva avoimuus, mukaan luettuna muista maista tulevien tarjoajien osallistuminen, voivat myös olla tehokkaita välineitä korruption torjumiseksi ja julkishallinnon luotettavuuden edistämiseksi, samalla kun tarjotaan vastinetta veronmaksajien rahoille; parannetaan nykyaikaistetussa assosiaatiosopimuksessa pääsyä julkisten hankintojen markkinoille, myös keskushallintoa alemmalla tasolla, ja tarjotaan siinä avoimia menettelyjä, jotka perustuvat kansalliseen kohteluun, puolueettomuuteen ja oikeudenmukaisuuteen;
   r) varmistetaan, että investointipolitiikassa otetaan huomioon myös hyvä hallinto ja investoinnin helpottaminen sekä kehitetään ja kirjataan investoijien velvollisuudet samalla kun parannetaan investoijien suojelua;
   s) varmistetaan, että neuvotteluohjeissa ohjataan komissiota neuvottelemaan nykyaikainen investointeja koskeva luku ja ottamaan huomioon parhaat kansainväliset käytännöt, kuten YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kestävää kehitystä koskeva investointipoliittinen kehys ja unionin tuomioistuimen viimeisin lausunto EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimuksesta;
   t) edistytään tarvittavassa riitojenratkaisujärjestelmän kansainvälisessä uudistamisessa, pyritään sitouttamaan kaikki osapuolet siihen, että turvaudutaan ensisijaisesti toimivaltaisiin tuomioistuimiin ja korvataan sijoittajan ja valtion välinen riitojenratkaisu (ISDS) julkisella investointituomioistuinjärjestelmällä, jossa on muutoksenhakumekanismi, tiukat säännöt eturistiriidoista sekä täytäntöön pantavissa olevat käytännesäännöt, otetaan huomioon investoijien velvollisuudet ja säilytetään oikeus sääntelyyn julkisen politiikan legitiimien tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa terveydenhoidon, vedenjakelun, työsuojelun ja ympäristönsuojelun alalla, pyritään estämään perusteettomia oikeudenkäyntejä ja antamaan kaikki demokraattiset menettelylliset takeet, kuten syrjimättömän oikeussuojan saatavuus (kiinnittäen huomiota erityisesti pk-yrityksiin), oikeuslaitoksen riippumattomuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus, samalla kun tehdään työtä monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi;
   u) varmistetaan, että nykyaikaistettu assosiaatiosopimus sisältää vankan ja kunnianhimoisen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun, johon sisältyy sitovia ja täytäntöön pantavissa olevia määräyksiä, jotka ovat asianmukaisten ja tehokkaiden riitojenratkaisumekanismien alaisia ja joihin kuuluu useiden täytäntöönpanokeinojen joukossa seuraamuksiin perustuva mekanismi, ja että se mahdollistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asianmukaisen osallistumisen; katsotaan, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun olisi katettava sopimuspuolten sitoutuminen siihen, että ne ottavat käyttöön ja pitävät voimassa kansallisissa laeissaan ja asetuksissaan ne periaatteet, jotka on kirjattu ILOn keskeisiin yleissopimuksiin, ja että ne panevat tosiasiallisesti täytäntöön ajantasaiset ILOn välineet, erityisesti hallintoa koskevat yleissopimukset, ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman, alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169, yleissopimuksen, joka koskee mies- ja naistyöntekijöiden samanlaisia mahdollisuuksia ja yhdenvertaista kohtelua, kotitaloustyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen, yleissopimuksen, joka koskee perheenhuoltovelvollisuuksia omaavia työntekijöitä, sekä siirtotyöläisiä koskevat työelämän normit, yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat säännöt, alakohtaiset OECD:n suuntaviivat, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat ja menettelyn, jossa neuvoa-antavassa sekakomiteassa kokoontuvat työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat kehottaa käynnistämään julkisen kuulemisen;
   v) varmistetaan, viitaten Chilen Uruguayn ja Kanadan kanssa käymissä kahdenvälisissä kauppaneuvotteluissa saavuttamaan edistykseen, että sopimuspuolet sisällyttävät sopimukseen erityisen kauppaa ja sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten vaikutusvallan vahvistamista koskevan luvun, jossa vaaditaan sopimuspuolilta enemmän kuin pelkästään kansainvälisten ihmisoikeuksien sekä työelämän ja sosiaalisten normien noudattamista ja jossa määrätään aktiivisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on lisätä naisten mahdollisuuksia hyödyntää assosiaatiosopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia; määrätään toimenpiteistä, joilla pyritään muun muassa parantamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saantia; varmistetaan muun muassa, että sopimuspuolet sitoutuvat keräämään eriytettyä tietoa, joka mahdollistaa nykyaikaistetun assosiaatiosopimuksen sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvan vaikutuksen perusteellisen ennakko- ja jälkianalysoinnin, edistämään naisjohtoisten yritysten (erityisesti mikroyritysten ja pk-yritysten) julkisiin hankintoihin osallistumisen lisäämistä niiden Chilen tasa-arvoministeriön kokemusten pohjalta, joita se sai perustettuaan vuonna 2015 tukiohjelman, jonka tarkoituksena oli lisätä naisyrittäjien osallistumista toimittajina julkisten hankintojen ’Chile Compras’ -markkinoille, ja tukemaan naisjohtoisten yritysten kansainvälistymistä ja naisten osallistumista WTO:n moodi 4 -mahdollisuuksiin; varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvoasioiden asiantuntijoita otetaan mukaan neuvotteluryhmiin ja että käydään säännöllisiä keskusteluja tämän luvun täytäntöönpanosta neuvoa-antavassa sekakomiteassa, johon olisi otettava mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä järjestöjä;
   w) sisällytetään sopimukseen myös mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä koskeva kattava luku, jossa annetaan määräyksiä kaupan helpottamisen edistämiseksi tuntuvasti ja kaupan esteiden ja tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden poistamiseksi ja jossa määrätään aktiivisista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tarjoutuvat mahdollisuudet ovat riittävästi käytettävissä ja että niistä tiedotetaan kaikille tärkeimmille ja potentiaalisille toimijoille (perustamalla keskitettyjä palvelupisteitä ja tähän tarkoitukseen omistettuja verkkosivustoja sekä julkaisemalla alakohtaisia oppaita, joissa annetaan tietoja menettelyistä ja kauppaa ja investointeja koskevista uusista mahdollisuuksista);
   x) sisällytetään sopimukseen energiaa koskeva luku, joka kattaa esimerkiksi uusiutuvan energian ja raaka-aineiden hyödyntämisen; tunnustetaan, että on tärkeää panna täytäntöön monenvälisiä ympäristösopimuksia, erityisesti Pariisin ilmastosopimus, sisällytetään sopimukseen kauppaan liittyviä määräyksiä ja sitoumuksia, jotka koskevat osallistumista kansainvälisiin välineisiin, neuvotteluihin ja toisiaan lujittaviin kauppa- ja ympäristöpolitiikkoihin, joilla vastataan kiertotalouden tavoitteisiin, mukaan luettiuna vihreää kasvua koskevat sitoumukset, ja tuetaan ja edistetään edelleen ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen sekä uusiutuvan energian ja ilmastomyötäisen teknologian kauppaa ja näihin liittyviä investointeja;
   y) hyväksytään neuvotteluohjeita, joissa vahvistetaan nykyisen assosiaatiosopimuksen eläinten hyvinvointia koskevia määräyksiä käynnistämällä asiaa koskeva tehokas kahdenvälinen yhteistyö ja ehdollinen vapauttaminen tapauksissa, joissa eläinten hyvinvointi on uhattuna tiettyjen tuotteiden valmistuksen yhteydessä;
   z) hyväksytään neuvotteluohjeita, joissa esitetään selkeästi vaatimukset kilpailulainsäädännön täytäntöönpanoon ja terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeviin määräyksiin puuttumisesta sekä avoimuutta, menettelyjen oikeudenmukaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevien periaatteiden ja tukia koskevien sääntöjen huomioon ottamisesta;
   aa) pidetään mielessä, että kaikkiin kauppasopimuksiin on kirjattava kuluttajien hyvinvointi yhdeksi yleisistä tavoitteista, ja varmistetaan, että assosiaatiosopimus sitouttaa sopimuspuolet korkeatasoiseen kuluttajien turvallisuuteen ja kuluttajansuojaan sekä korkeatasoisimpiin kansainvälisiin normeihin ja yhdenmukaisten parhaiden käytäntöjen kehittämiseen, erityisesti rahoituspalveluihin, tuotteiden merkintöihin ja sähköiseen kauppaan liittyvän kuluttajien suojelun osalta;
   ab) hyväksytään, että neuvotteluissa on aikaansaatava vahvat ja täytäntöön pantavissa olevat määräykset, jotka kattavat teollis- ja tekijänoikeuksien kaikkien muotojen tunnustamisen ja suojelun, mukaan luettuina maantieteellisiä merkintöjä koskevat kunnianhimoiset määräykset, jotka perustuvat nykyisessä assosiaatiosopimuksessa oleviin määräyksiin mutta laajentavat niitä siten, että varmistetaan parempi markkinoille pääsy, tehostettu täytäntöönpano ja mahdollisuus lisätä uusia maantieteellisiä merkintöjä; varmistetaan, että tarkistettu assosiaatiosopimus sisältää teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan luvun, jolla taataan tarvittava joustavuus ja ettei teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvillä määräyksillä heikennetä kohtuuhintaisten keskeisten lääkkeiden saatavuutta eikä kansallisten kansanterveysalan ohjelmien mukaista lääketieteellistä hoitoa; varmistetaan, että tässä luvussa mennään teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä sopimusta (TRIPS) pidemmälle;
   ac) varmistetaan, että sopimuspuolet takaavat mahdollisimman suuren avoimuuden ja osallistumisen ja varmistavat, että neuvottelujen tavoitteet saavutetaan, ja että tämä merkitsee jatkuvia ja asianmukaisesti tietoon perustuvia vuoropuheluja kaikkien asianomaisten osapuolten kanssa, joihin kuuluvat sidosryhmät, kuten yritykset ja ammattiliitot, ja kansalaisyhteiskunta, mukaan luettuina alkuperäiskansojen edustajat; osallistetaan tässä yhteydessä järjestelmällisesti molemmat toimivaltaiset parlamentaariset elimet, erityisesti EU:n ja Chilen parlamentaarinen sekavaliokunta ja neuvoa-antava sekakomitea, assosiaatiosopimuksen elinkaaren kaikkiin vaiheisiin neuvotteluista aina täytäntöönpanoon ja arviointiin asti ja tuetaan täytäntöönpanovaiheessa sitä, että kansalaisyhteiskunnan osallistumista varten perustetaan virallinen chileläinen elin, joka kuvastaa chileläisen yhteiskunnan moniarvoisuutta, kiinnittäen erityistä huomiota maan alkuperäiskansoihin; varmistetaan tässä tarkoituksessa, heikentämättä kuitenkaan EU:n neuvottelustrategiaa, yhdessä Chilen kanssa, että kaikki asiaankuuluvat tiedot julkaistaan parhaiten yleisön saatavilla olevalla tavalla, muun muassa espanjaksi (joka on yhteinen virallinen kieli) käännettyjen tiedotteiden muodossa;
   ad) pidetään mielessä parlamentin kehotukset, joiden mukaan kauppaneuvotteluvaltuutukset olisi asetettava yleisön saataville ja assosiaatiosopimuksen nykyaikaistamista koskevat neuvotteluohjeet olisi julkaistava välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen;
   ae) varmistetaan, että assosiaatiosopimus tarjoaa välttämättömät mekanismit, joilla varmistetaan, että sitä kunnioitetaan käytännössä täytäntöönpanon aikana ja joihin kuuluu myös nykyaikainen, tehokas valtioiden välinen riitojenratkaisumenettely;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Chilen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1)EYVL L 352, 30.12.2002, s. 3.
(2)Neuvoston lehdistötiedote 197/15, 21.4.2015.
(3)http://www.eesc.europa.eu/?i=portal.en.events-and-activities-eu-chile-jcc-01-declaration
(4)https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reflection-paper-globalisation_fi.pdf
(5)https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/reflection-paper-social-dimension-europe_fi.pdf
(6)https://www.ombudsman.europa.eu/en/cases/decision.faces/en/58668/html.bookmark
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0041.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0284.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0298.
(10)EUVL C 99 E, 3.4.2012, s. 94.
(11)http://www.europarl.europa.eu/thinktank/en/document.html?reference=EPRS_STU%282017%29558764
(12)http://unfccc.int/files/essential_background/convention/application/pdf/english_paris_agreement.pdf
(13)http://www.europarl.europa.eu/cmsdata/113103/1107500EN.pdf
(14)http://www.iwgia.org/publications/search-pubs?publication_id=740
(15)http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/countries/chile/
(16)http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2006/september/tradoc_113364.pdf


Euroopan tilasto-ohjelman jatkaminen vuoteen 2020 ***I
PDF 234kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. syyskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta jatkamalla Euroopan tilasto-ohjelmaa vuosina 2018–2020 (COM(2016)0557 – C8-0367/2016 – 2016/0265(COD))
P8_TA(2017)0355A8-0158/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0557),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0367/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0158/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa toisella taikka muuttaa tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. syyskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi Euroopan tilasto-ohjelmasta 2013–2017 annetun asetuksen (EU) N:o 99/2013 muuttamisesta jatkamalla Euroopan tilasto-ohjelmaa vuoteen 2020

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/1951.)

(1)EUVL C 75, 10.3.2017, s. 53.


Eurooppalaiset riskipääomarahastot ja eurooppalaiset yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneet rahastot ***I
PDF 233kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 14. syyskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta (COM(2016)0461 – C8–0320/2016 – 2016/0221(COD))
P8_TA(2017)0356A8-0120/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0461),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0320/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 12. syyskuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0120/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 14. syyskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013 ja eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/1991.)

(1)EUVL C 394, 26.10.2016, s. 2.
(2)EUVL C 75, 10.3.2017, s. 48.


Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskeva monivuotinen suunnitelma ***I
PDF 527kWORD 70k
Euroopan parlamentin tarkistukset 14. syyskuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Pohjanmeren pohjakalakantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 676/2007 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1342/2008 kumoamisesta (COM(2016)0493 – C8-0336/2016 – 2016/0238(COD))(1)
P8_TA(2017)0357A8-0263/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  YKP:n tavoitteena on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa.
(4)  YKP:n tavoitteena on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa, jotta varmistetaan, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla, ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 asetetaan nimenomaiseksi tavoitteeksi, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla. Näin ollen sen 2 artiklan 2 kohdan mukaan tavoitteen saavuttamiseksi tätä vastaava hyödyntämisaste on saavutettava mahdollisuuksien mukaan vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kantojen osalta ja se olisi pidettävä tällaisella tasolla sen jälkeen.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä tarpeen mukaan useita säilyttämistoimenpiteitä ja niiden mahdollisia yhdistelmiä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen.
(5)  YKP:n tavoitteiden saavuttamiseksi olisi hyväksyttävä tarpeen mukaan useita säilyttämistoimenpiteitä ja niiden mahdollisia yhdistelmiä, joita ovat esimerkiksi monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet ja kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen ja jakaminen täysin parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin, ja suunnitelmiin olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja ja suojatoimenpiteitä.
(6)  Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin, ja suunnitelmiin olisi sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, tavoitteita ja suojatoimenpiteitä sekä niiden säilyttämistoimenpiteiden ja teknisten toimenpiteiden tavoitteita, joiden tarkoituksena on mahdollisimman pitkälle välttää tai vähentää tahattomia saaliita asetuksen 15 artiklassa säädetyn mukaisesti.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Monivuotisessa suunnitelmassa voidaan lisäksi antaa komissiolle valta perustaa kalakantojen elvyttämisalueita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Myös kolmannet maat hyödyntävät joitakin yhteisesti tärkeitä kalakantoja, minkä vuoksi on erittäin tärkeää, että unionin kuulee näitä kolmansia maita sen varmistamiseksi, että kyseisiä kalakantoja hoidetaan kestävällä tavalla. Jos muodolliseen yhteisymmärrykseen ei päästä, unionin olisi pyrittävä kaikin tavoin saamaan aikaan yhteisiä järjestelyjä tällaisten kantojen kalastusta varten, jotta kestävä hoito olisi mahdollista, ja tässä yhteydessä olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset unionin markkinatoimijoille, edistettävä niitä ja huolehdittava, että niitä noudatetaan.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Tämän suunnitelman avulla olisi edistettävä YKP:n tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti kyseessä olevien kantojen kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja ylläpitämistä tehostamalla pyyntirajoitusten alaisten pohjakalakantojen purkamisvelvollisuuden ja kalastuksenhoidon ekosysteemilähtöisen lähestymistavan täytäntöönpanoa.
(10)  Tämän suunnitelman avulla olisi edistettävä YKP:n tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti kalakantojen palauttamista kestävän enimmäistuoton mahdollistavia biomassatasoja suuremmiksi ja pitämistä tällaisilla tasoilla tehostamalla pyyntirajoitusten alaisten pohjakalakantojen purkamisvelvollisuuden täytäntöönpanoa sekä YKP:n sosioekonomisten näkökohtien toteutumista ja täytäntöönpanoa ja kalastuksenhoidon ekosysteemilähtöisen lähestymistavan täytäntöönpanoa siten, että minimoidaan kalastuksen kielteiset vaikutukset ekosysteemiin.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Tällä suunnitelmalla olisi myös edistettävä ympäristön hyvän tilan saavuttamista direktiivin 2008/56/EY mukaisesti ja luontotyyppien ja eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason saavuttamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY1 a ja neuvoston direktiivin 92/43/ETY1 b mukaisesti.
_____________
1 a  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
1 b  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kalastusmahdollisuudet määritellään monivuotisissa suunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti.
(11)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdassa edellytetään, että kalastusmahdollisuudet määritellään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja että ne noudattavat monivuotisissa suunnitelmissa vahvistettuja määrällisiä tavoitteita, aikarajoja ja marginaaleja.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Yhdessä kolmansien maiden kanssa hoidettavia kantoja on asetuksen (EU) N:o 1380/2013 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti hoidettava mahdollisuuksien mukaan yhteisten sopimusten puitteissa kyseisen asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi näihin sopimuksiin olisi sovellettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 1 ja 2 artiklassa säädettyjä tavoitteita sekä 4 artiklassa säädettyjä määritelmiä.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Jos kestävän enimmäistuoton tavoitteet eivät ole saatavilla, olisi sovellettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa.
(14)  Jos kestävän enimmäistuoton tavoitteet eivät ole saatavilla, monivuotisessa suunnitelmassa olisi esitettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyyn kalastuksenhoidon ennalta varautuvaan lähestymistapaan perustuvia toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä olisi taattava asianomaisten kantojen säilyttämisaste, joka vastaa vähintään kestävän enimmäistuoton mukaisia hyödyntämisasteita asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 2 kohdassa säädetyn mukaisesti.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Virkistyskalastuksella voi olla huomattava vaikutus kalavaroihin. Jäsenvaltioiden on määrä kerätä tietoa virkistyskalastuksen saaliista tiedonkeruuta koskevia oikeudellisten vaatimusten mukaisesti. Jos virkistyskalastuksella on huomattava kielteinen vaikutus kalavaroihin, suunnitelmassa olisi annettava mahdollisuus päättää erityisistä hoitotoimenpiteistä suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Mahdollisten virkistyskalastusta koskevien unionin tason teknisten ja hoitotoimenpiteiden olisi oltava suhteutettuja tavoitteisiin, joihin niillä pyritään.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Saatavilla olevien keisarihummerin toiminnallisten yksiköiden osalta on aiheellista käyttää seuraavia runsauden trigger-tasoja: runsauden vähimmäistaso (Abundancebuffer), joka vastaa Pohjanmeren neuvoa-antavan toimikunnan Pohjanmeren keisarihummereiden pitkän aikavälin hoitosuunnitelmassa42 määrittelemää Bbuffer-viitearvoa, ja runsauden rajatasoa (Abundancelimit), joka vastaa ICESin määrittelemää MSY Btrigger-runsautta (jota vastaa Blim-arvo)7.
(16)  Saatavilla olevien keisarihummerin toiminnallisten yksiköiden osalta on aiheellista käyttää runsauden trigger-tasoina ICESin lausunnossa suositeltua runsauden vähimmäistasoa (Abundancebuffer) ja runsauden rajatasoa (Abundancelimit).
_________________
42 A Long Term Management Plan for North Sea Nephrops
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Olisi laadittava asianmukaisia suojatoimenpiteitä siltä varalta, että kannan koko laskee näitä tasoja pienemmäksi. Suojatoimenpiteisiin olisi sisällyttävä kalastusmahdollisuuksien vähentäminen sekä erityisiä säilyttämistoimenpiteitä, kun korjaavat toimet ovat tieteellisten lausuntojen mukaan tarpeen. Näitä toimenpiteitä olisi tarvittaessa täydennettävä kaikilla muilla toimenpiteillä, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklan mukaisilla komission toimenpiteillä tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 13 artiklan mukaisilla jäsenvaltioiden toimenpiteillä.
(17)  Olisi laadittava asianmukaisia suojatoimenpiteitä siltä varalta, että kannan koko laskee näitä tasoja pienemmäksi. Suojatoimenpiteisiin olisi sisällyttävä kalastusmahdollisuuksien vähentäminen sekä erityisiä säilyttämistoimenpiteitä, kun korjaavat toimet ovat parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaan tarpeen. Näitä toimenpiteitä olisi tarvittaessa täydennettävä kaikilla muilla toimenpiteillä, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklan mukaisilla komission toimenpiteillä tai asetuksen (EU) N:o 1380/2013 13 artiklan mukaisilla jäsenvaltioiden toimenpiteillä.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Keisarihummeria ICES-alueilla IIa ja IV koskevat TACit on aiheellista vahvistaa kutakin toiminnallista yksikköä varten määritettyjen pyyntirajoitusten ja kyseisen TAC-alueen toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen summaksi. Tämä ei kuitenkaan sulje pois toimenpiteitä tiettyjen toiminnallisten yksiköiden suojelemiseksi.
(19)  Jokaiselle toiminnalliselle yksikölle olisi mahdollisuuksien mukaan vahvistettava oma keisarihummeria koskeva TAC. Voidaan toteuttaa erillisiä toimenpiteitä, joilla suojellaan kulloistakin toiminnallista yksikköä.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä.
(20)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä muista säilyttämistoimenpiteistä, erityisesti toimenpiteistä poisheittämisen asteittaiseksi lopettamiseksi ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot tai kalastuksesta ekosysteemille aiheutuvien haittavaikutusten minimoimiseksi, tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti tarkemmin eriteltyinä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Pohjakalakannoille olisi vahvistettava kynnysarvot, joiden ylittyessä kalastusaluksen edellytetään purkavan saaliinsa nimetyssä satamassa tai lähellä rannikkoa olevassa paikassa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 43 artiklan mukaisesti. Näitä satamia tai lähellä rannikkoa olevia paikkoja nimetessään jäsenvaltioiden olisi lisäksi sovellettava kyseisen asetuksen 43 artiklan 5 kohdassa säädettyjä perusteita siten, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen tosiasiallinen valvonta voidaan varmistaa.
(25)  Pohjakalakannoille olisi vahvistettava kynnysarvot, joiden ylittyessä kalastusaluksen edellytetään purkavan saaliinsa nimetyssä satamassa tai lähellä rannikkoa olevassa paikassa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 43 artiklan mukaisesti. Näitä satamia tai lähellä rannikkoa olevia paikkoja nimetessään jäsenvaltioiden olisi lisäksi sovellettava kyseisen asetuksen 43 artiklan 5 kohdassa säädettyjä perusteita siten, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien saaliiden purkamisen tosiasiallinen valvonta voidaan varmistaa.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi vahvistettava säännökset, joiden nojalla komissio voi määräajoin arvioida tämän asetuksen asianmukaista ja tosiasiallista soveltamista. Tällaisen arvioinnin olisi noudatettava tieteellisten lausuntojen perusteella tehtävää suunnitelman säännöllistä arviointia ja pohjauduttava siihen, ja suunnitelma olisi arvioitava viiden vuoden välein. Tämä ajanjakso mahdollistaa purkamisvelvollisuuden täysimääräisen täytäntöönpanon ja alueellistettujen toimenpiteiden hyväksymisen, täytäntöönpanon ja vaikutusten näkymisen kannoissa ja kalastuksissa. Se on myös tieteellisten elinten vaatima vähimmäisjakso.
(26)  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi vahvistettava säännökset, joiden nojalla komissio voi määräajoin arvioida tämän asetuksen asianmukaista ja tosiasiallista soveltamista. Tällaisen arvioinnin olisi noudatettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella tehtävää suunnitelman säännöllistä arviointia ja pohjauduttava siihen, ja suunnitelma olisi arvioitava viimeistään ... [kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tämä ajanjakso mahdollistaa purkamisvelvollisuuden täysimääräisen täytäntöönpanon ja alueellistettujen toimenpiteiden hyväksymisen, täytäntöönpanon ja vaikutusten näkymisen kannoissa ja kalastuksissa. Se on myös tieteellisten elinten vaatima vähimmäisjakso.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, unionin vesiin kuuluvien ICES-alueiden IIa, IIIa ja IV, jäljempänä ’Pohjanmeri’, pohjakalakannoille ja näitä kantoja hyödyntävälle kalastukselle.
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, unionin vesiin kuuluvien ICES-alueiden IIa, IIIa ja IV, jäljempänä ’Pohjanmeri’ (viittaa näihin kolmeen alueeseen), pohjakalakannoille ja näitä kantoja hyödyntävälle kalastukselle, virkistyskalastus mukaan lukien.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jos komissio katsoo tieteellisten lausuntojen perusteella tai asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä, että 2 kohdassa tarkoitettua luetteloa olisi mukautettava, komissio voi tehdä ehdotuksen tämän luettelon muuttamiseksi.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.   Tässä asetuksessa vahvistetaan myös purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon yksityiskohdat kaikkien asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lajien osalta (muut kuin kannat, joihin on jo viitattu tämän artiklan 1 kohdassa).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1)  ’pohjakalakannoilla’ tarkoitetaan niitä turskakaloja, kampelakaloja ja keisarihummereita, jotka elävät vesialueen pohjalla tai lähellä pohjaa;
1)  ’pohjakalakannoilla’ tarkoitetaan niitä turskakaloja, kampelakaloja ja rustokaloja, keisarihummereita (Nephrops Norvegicus) ja pohjankatkarapuja (Pandalus borealis), jotka elävät vesialueen pohjalla tai lähellä pohjaa;
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a)  ’parhailla käytettävissä olevilla tieteellisillä lausunnoilla’ tarkoitetaan ICESin tai STECF:n tarkastamia tieteellisiä lausuntoja, joita uusimmat käytettävissä olevat tiedot tukevat ja jotka täyttävät kaikki asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 ja erityisesti sen 25 artiklassa säädetyt vaatimukset;
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
1 b)   ’FMSY-vaihteluvälillä’ tarkoitetaan ICESin laskemaa vaihteluväliä, josta aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään 5 prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. ICESin neuvontasäännön mukaan silloin, kun kutukannan biomassa alittaa kutukannan biomassan viitevähimmäisarvon (MSY Btrigger), F vähennetään arvoon, joka ei ylitä ylärajaa, joka on yhtä suuri kuin FMSY-pistearvo kerrottuna kutukannan biomassalla TAC-vuonna jaettuna MSY Btrigger -arvolla;
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 c alakohta (uusi)
1 c)   ’MSY Flower -arvolla’ ja ’MSY Fupper -arvolla’ tarkoitetaan FMSY -vaihteluvälin alinta ja ylintä arvoa;
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  ’ryhmällä 1’ tarkoitetaan seuraavia pohjakalakantoja, joita varten vahvistetaan tässä suunnitelmassa FMSY-arvon vaihteluväleinä ilmoitettavat tavoitteet ja biomassaan liittyvät suojatoimenpiteet:
2)  ’ryhmällä 1’ tarkoitetaan seuraavia pohjakalakantoja, joita varten vahvistetaan tässä suunnitelmassa liitteissä I ja II luetellut FMSY-arvon vaihteluväleinä ilmoitettavat tavoitteet ja biomassaan liittyvät suojatoimenpiteet:
a)  turska (Gadus morhua) suuralueella IV ja alueilla VIId ja IIIa länsi (Pohjanmeri, itäisen Englannin kanaali, Skagerrak), jäljempänä ’Pohjanmeren turska’;
a)  turska (Gadus morhua) suuralueella IV (Pohjanmeri) ja alueilla VIId (itäisen Englannin kanaali) ja IIIa länsi (Skagerrak), jäljempänä ’turska suuralueella IV ja alueilla VIId ja VIIa länsi’;
b)  kolja (Melanogrammus aeglefinus) suuralueella IV ja alueilla VIa ja IIIa länsi (Pohjanmeri, Skotlannin läntiset vesialueet, Skagerrak), jäljempänä ’kolja’;
b)  kolja (Melanogrammus aeglefinus) suuralueella IV (Pohjanmeri) ja alueilla VIa (Skotlannin läntiset vesialueet) ja IIIa länsi (Skagerrak), jäljempänä ’kolja suuralueella IV ja alueilla VIa ja IIIa länsi’;
c)  punakampela (Pleuronectes platessa) suuralueella IV (Pohjanmeri) ja alueella IIIa (Skagerrak), jäljempänä ’pohjanmeren punakampela;
c)  punakampela (Pleuronectes platessa) suuralueella IV (Pohjanmeri) ja alueella IIIa (Skagerrak), jäljempänä ’punakampela suuralueella IV ja alueella IIIa’;
d)  seiti (Pollachius virens) suuralueilla IV ja VI ja alueella IIIa (Pohjanmeri, Rockall ja Skotlannin läntiset vesialueet, Skagerrak ja Kattegat), jäljempänä ’seiti’;
d)  seiti (Pollachius virens) suuralueilla IV (Pohjanmeri) ja VI (Skotlannin läntiset vesialueet ja Rockall) ja alueella IIIa (Skagerrak ja Kattegat), jäljempänä ’seiti suuralueilla IV ja VI ja alueella IIIa’;
e)  meriantura (Solea solea) suuralueella IV (Pohjanmeri), jäljempänä ’Pohjanmeren meriantura’;
e)  meriantura (Solea solea) suuralueella IV (Pohjanmeri), jäljempänä ’meriantura suuralueella IV’;
f)  meriantura (Solea solea) alueella IIIa ja osa-alueilla 22–24 (Skagerrak ja Kattegat, Itämeren länsiosa), jäljempänä ’Kattegatin meriantura’;
f)  meriantura (Solea solea) alueella IIIa (Skagerrak ja Kattegat) ja osa-alueilla 22–24 (Itämeren länsiosa), jäljempänä ’meriantura alueella IIIa ja osa-alueilla 22–24’;
g)  valkoturska (Merlangius merlangus) suuralueella IV ja alueella VIId (Pohjanmeri ja itäisen Englannin kanaali), jäljempänä ’Pohjanmeren valkoturska’;
g)  valkoturska (Merlangius merlangus) suuralueella IV (Pohjanmeri) ja alueella VIId (itäisen Englannin kanaali), jäljempänä ’valkoturska suuralueella IV ja alueella VIId’;
g a)  merikrotti(Lophius piscatorius) alueella IIIa (Skagerrak ja Kattegat) ja suuralueilla IV (Pohjanmeri) ja VI (Skotlannin läntiset vesialueet ja Rockall);
g b)  pohjankatkarapu (Pandalus borealis) alueilla IVa itä ja IIIa.
Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa ja tämän asetuksen liitteissä I ja II vahvistettua, ryhmään 1 kuuluvien kalakantojen luetteloa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
3)  ’ryhmällä 2’ tarkoitetaan seuraavia keisarihummerin (Nephrops norvegicus) toiminnallisia yksiköitä (TY), joita varten tässä suunnitelmassa vahvistetaan FMSY-arvon vaihteluväleinä ilmaistavat tavoitteet ja runsauteen liittyvät suojatoimenpiteet:
3)  ’ryhmällä 2’ tarkoitetaan seuraavia keisarihummerin (Nephrops norvegicus) toiminnallisia yksiköitä (TY), joita varten tässä suunnitelmassa vahvistetaan liitteissä I ja II esitetyt FMSY-arvon vaihteluväleinä ilmaistavat tavoitteet ja runsauteen liittyvät suojatoimenpiteet:
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
8 a)   Kyseisiä kalakantoja muutetaan ainoastaan parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
10)  ’MSY Btrigger’ vastaa kutukannan biomassan viitearvoa, jonka alittuessa olisi suoritettava erityisiä ja asianmukaisia hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että hyödyntämisasteet yhdistettyinä luontaisiin vaihteluihin johtavat kantojen elpymiseen sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto pitkällä aikavälillä.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 10 a alakohta (uusi)
10 a)   ’virkistyskalastuksella’ tarkoitetaan ei-kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti ennalta varautuvan lähestymistavan soveltamista kalastuksenhoitoon, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla.
1.  Suunnitelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä ennalta varautuvaa lähestymistapaa kalastuksenhoitoon, sekä kohtuullisen elintason tarjoamista niille, jotka ovat riippuvaisia kalastustoiminnasta, sosioekonomiset näkökohdat mielessä pitäen, ja sillä pyritään varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla. Kestävän enimmäistuoton mahdollistava hyödyntämistaso on saavutettava mahdollisimman pian ja joka tapauksessa asteittain kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen osalta kaikissa olosuhteissa viimeistään vuoteen 2020 mennessä ja sitä on pidettävä yllä tästä ajankohdasta lähtien. Kun kyseessä ovat kannat, joista ei ole olemassa tieteellisiä lausuntoja eikä tietoja, on saavutettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt tavoitteet. Niillä varmistetaan asianomaisten kantojen säilyttämisaste, joka on verrattavissa vähintään kestävän enimmäistuoton tavoitteeseen.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 kohta
3.  Suunnitelmassa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa kalastuksenhoitoon sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voidaan minimoida. Se on johdonmukainen unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn tavoitteen kanssa.
3.  Suunnitelmassa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen lähestymistapa kalastuksenhoitoon sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin, erityisesti uhanalaisiin elinympäristöihin ja suojeltuihin lajeihin, mukaan lukien merinisäkkäät ja -linnut, voidaan minimoida. Suunnitelma täydentää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 9 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ekosysteemilähtöistä lähestymistapaa ja unionin ympäristölainsäädäntöä ja on yhdenmukainen niiden kanssa, erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn tavoitteen sekä direktiiveissä 2009/147/EY ja 92/43/ETY säädettyjen tavoitteiden ja sääntöjen kanssa. Lisäksi suunnitelmassa määrätään toimenpiteistä, joiden avulla lievennetään kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia ja mahdollistetaan toimijoiden parempi taloudellinen näkyvyys pitkällä aikavälillä.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Suunnitelmalla edistetään sitä, että kolmansien maiden kanssa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisesti hoidettavia kantoja hoidetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan tavoitteiden mukaisesti ja että kalastusmahdollisuudet eivät kokonaisuudessaan ylitä tämän asetuksen liitteessä I määriteltyjä vaihteluvälejä.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.   Suunnitelmassa on otettava huomioon unionin kahdenväliset suhteet kolmansien maiden kanssa. Tulevissa kahdenvälisissä sopimuksissa kolmansien maiden kanssa on otettava huomioon suunnitelma.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  edistämään muiden kyseisen direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen asiaankuuluvien kuvaajien toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen.
b)  muiden kyseisen direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen asiaankuuluvien kuvaajien toteutumiseen suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa niiden toteutumiseen.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Kaikki suunnitelman toimenpiteet on toteutettava tämän asetuksen 2 artiklan 1 a kohdan mukaisesti parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella. ICESin tai STECF:n on tarkastettava parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot siihen ajankohtaan mennessä, jolloin komissio ehdottaa näitä toimenpiteitä tämän asetuksen 4, 5, 6 ja 18 artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Tavoitteena oleva kalastuskuolevuus on saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuonna 2020 ryhmien 1 ja 2 kantojen osalta ja pidettävä sen jälkeen liitteessä I säädetyissä vaihteluväleissä.
1.  Tavoitteena oleva kalastuskuolevuus on saavutettava mahdollisimman pian ja asteittain viimeistään vuonna 2020 ryhmien 1 ja 2 kantojen osalta ja pidettävä sen jälkeen liitteessä I säädetyissä vaihteluväleissä 3 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tavoitteiden mukaisena.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti kalastusmahdollisuudet määritellään tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa A esitettyjä tavoitteena olevan kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä noudattaen.
2.  Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan ja 17 artiklan mukaisesti kalastusmahdollisuudet määritellään suunnitelman päämäärien ja tavoitteiden sekä parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen mukaisesti ja noudattaen tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa A esitettyjä tavoitteena olevan kalastuskuolevuuden vaihteluvälejä.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet voidaan määritellä liitteen I sarakkeessa A esitettyjä kalastuskuolevuuden tasoja alemmille tasoille.
3.  Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, kalastusmahdollisuudet voidaan määritellä liitteessä I esitettyjä kalastuskuolevuuden tasoja alemmille tasoille.
Tarkistukset 83 ja 99
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Sen estämättä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, kalakantaa koskevat kalastusmahdollisuudet voidaan määritellä liitteen I sarakkeessa B esitettyjen kalastuskuolevuuden vaihteluvälien mukaisesti edellyttäen, että asianomainen kanta on liitteen II sarakkeessa A esitettyä kutukannan biomassan viitevähimmäisarvoa suurempi,
Poistetaan.
a)  jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi sekakalastuksessa;
b)  jos se on tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen lajien sisäisen tai niiden välisen vuorovaikutuksen kannalle aiheuttaman vakavan haitan välttämiseksi; tai
c)  kalastusmahdollisuuksissa peräkkäisinä vuosina esiintyvien vaihtelujen rajoittamiseksi enintään 20 prosenttiin.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Kalastusmahdollisuudet on joka tapauksessa määriteltävä siten, että voidaan varmistaa, että todennäköisyys kutukannan biomassan vähentymisestä erityisesti liitteen II sarakkeessa B esitettyä kutukannan biomassan viiteraja-arvoa (Blim) pienemmäksi on alle viisi prosenttia.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.   Jos komissio katsoo parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella, että liitteessä I esitetyt kalastuskuolevuuden vaihteluvälit eivät enää vastaa asianmukaisesti suunnitelman tavoitteita, komissio voi kiireellisesti tehdä ehdotuksen näiden vaihteluvälien muuttamiseksi.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Ryhmien 3 ja 4 kantoja koskevien kalastusmahdollisuuksien on oltava sopusoinnussa kestävään enimmäistuottoon liittyvien tieteellisten lausuntojen kanssa.
1.  Ryhmien 3 ja 4 kantoja koskevien kalastusmahdollisuuksien on oltava sopusoinnussa parhaiden käytettävissä olevien kestävään enimmäistuottoon liittyvien tieteellisten lausuntojen kanssa.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Jos tieteellisiä lausuntoja kestävän enimmäistuoton kanssa sopusoinnussa olevasta kalastuskuolevuudesta ei ole saatavilla, kalastusmahdollisuuksien on oltava sopusoinnussa kantojen kestävyyden varmistavien tieteellisten lausuntojen kanssa ennalta varautuvan lähestymistavan mukaisesti.
2.  Jos tieteellisiä lausuntoja ja tietoja kestävän enimmäistuoton kanssa sopusoinnussa olevasta kalastuskuolevuudesta ei ole saatavilla, kalastusmahdollisuuksista ja -toimenpiteistä on tehtävä päätös soveltaen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan tavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta
Ryhmän 5 kantoja hoidetaan ennalta varautuvan lähestymistavan perusteella tieteellisten lausuntojen mukaisesti.
Ryhmän 5 kantoja hoidetaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 4 kohdan 1 alakohdan 8 alakohdassa määritellyn kalastuksenhoidon ennalta varautuvan lähestymistavan perusteella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen ja tämän asetuksen 3 artiklan 1 ja 3 kohdassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Meren elollisten luonnonvarojen suojelemiseen tarkoitettujen hoitotoimenpiteiden lykkäämistä ja puuttumista ei voida perustella soveltuvan tieteellisen tiedon puutteella.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että jonkin ryhmään 1 kuuluvan kannan kutukannan biomassa on kyseisenä vuonna liitteen II sarakkeessa A määriteltyä MSY Btrigger-arvoa pienempi tai että ryhmään 2 kuuluvan toiminnallisen yksikön runsaus on kyseisenä vuonna liitteen II sarakkeessa A määriteltyä Abundancebuffer-arvoa pienempi, on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseessä oleva kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdasta poiketen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasolle, joka vastaa kalastuskuolevuutta, joka lasketaan tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa A esitetyn vaihteluvälin alapuolelle, kun otetaan huomioon mainitun kannan biomassan vähentyminen.
1.  Jos parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoittavat, että jonkin ryhmään 1 kuuluvan kannan kutukannan biomassa on kyseisenä vuonna liitteen II sarakkeessa A määriteltyä MSY Btrigger-arvoa pienempi tai että ryhmään 2 kuuluvan toiminnallisen yksikön runsaus on kyseisenä vuonna liitteen II sarakkeessa A määriteltyä Abundancebuffer-arvoa pienempi, on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseessä oleva kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdasta poiketen kalastusmahdollisuudet on vahvistettava tasolle, joka vastaa kalastuskuolevuutta, joka lasketaan suhteessa biomassan vähentymiseen ja ICESin neuvontasäännön mukaisesti tämän asetuksen liitteen I sarakkeessa A esitetyn vaihteluvälin alapuolelle, kun otetaan huomioon mainitun kannan biomassan vähentyminen. Asiassa sovelletaan 2 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettua ICESin neuvontasääntöä.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että jonkin asianomaisen kannan kutukannan biomassa on tämän asetuksen liitteen II sarakkeessa B esitettyä Blim-arvoa pienempi tai että keisarihummerin toiminnallisen yksikön runsaus on tämän asetuksen liitteen II sarakkeessa B esitettyä Abundancelimit-arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti 4 artiklan 2 ja 4 kohdasta poiketen kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen asianomaisen kannan osalta sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.
2.  Jos parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoittavat, että jonkin asianomaisen kannan kutukannan biomassa on tämän asetuksen liitteen II sarakkeessa B esitettyä Blim-arvoa pienempi tai että keisarihummerin toiminnallisen yksikön runsaus on tämän asetuksen liitteen II sarakkeessa B esitettyä Abundancelimit-arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asianomainen kanta tai toiminnallinen yksikkö palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti 4 artiklan 2 ja 4 kohdasta poiketen kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen asianomaisen kannan osalta sekä kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Jos parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoittavat, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan kutukannan biomassa on jonakin vuonna MSY Btrigger -arvoa pienempi, on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja kalastuskuolevuutta vähennetään lineaarisesti suhteessa biomassan vähenemiseen ICESin neuvontasäännön mukaisesti. Asiassa sovelletaan 2 artiklan 1 kohdan 1 b alakohdassa tarkoitettua ICESin neuvontasääntöä.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.   Jos parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoittavat, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan kutukannan biomassa on Blim-arvoa tai vastaavaa raja-arvoa pienempi, on toteutettava asianmukaisia korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kanta palautetaan nopeasti sellaista tasoa suuremmaksi, jolla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto. Näihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua erityisesti kalastusmahdollisuuksien asianmukainen vähentäminen sekä asianomaisen kannan kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.   Tässä artiklassa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua
a)  asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaiset kiireelliset toimenpiteet;
b)  tämän asetuksen 11 ja 11 a artiklan mukaiset toimenpiteet.
Tässä artiklassa tarkoitettuja toimenpiteitä valittaessa on otettava huomioon sen tilanteen luonne, vakavuus, kesto ja toistuvuus, jossa kutukannan biomassa on 1 kohdassa tarkoitettuja tasoja pienempi.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – otsikko
Erityiset suojatoimenpiteet ryhmille 3–7
Erityiset suojatoimenpiteet
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että korjaavat toimenpiteet ovat tarpeen jonkin ryhmiin 3–7 kuuluvan pohjakalakannan säilyttämiseksi tai jos jonkin ryhmään 1 kuuluvan kannan kutukannan biomassa tai jonkin ryhmään 2 kuuluvan toiminnallisen yksikön runsaus on kyseisenä vuonna tämän asetuksen liitteen II sarakkeessa A esitettyjä säilyttämisen viitekokoja pienempi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista toimenpiteistä:
Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että lisätoimenpiteet ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että kaikkea tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa kalastusta hoidetaan tämän asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti. Sen estämättä, mitä 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, komissio voi antaa delegoituja säädöksiä silloin, kun kyseisissä kohdissa tarkoitettua yhteistä suositusta ei ole. Näiden delegoitujen säädösten on sisällettävä seuraavia seikkoja koskevat toimenpiteet:
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  pyydysten ominaisuudet, erityisesti silmäkoko, koukkukoko, pyydysten rakentaminen, langan paksuus, pyydyksen koko tai valikoivien laitteiden käyttö, valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi;
a)  pyydysten ominaisuuksien ja eritelmien määritteleminen, erityisesti silmäkoko, koukkukoko, pyydysten rakentaminen, langan paksuus, pyydyksen koko tai valikoivien laitteiden käyttö, valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi ja erityisesti tahattomien sivusaaliiden vähentämiseksi;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
9 aartikla (uusi)
9 a  artikla
Kutualueiden ja kalakantojen elvyttämisalueiden nimeäminen
Jäsenvaltioiden on nimettävä vuoteen 2020 mennessä kutualueita ja alueita, joilla on selvää näyttöä säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen voimakkaasta keskittymisestä, ja niiden on laadittava tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisia yhteisiä suosituksia kalakantojen elvyttämisalueiden perustamisesta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kantoja varten.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – otsikko
Suurimmat sallitut saaliit
Kalastusmahdollisuudet
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Kun jäsenvaltiot jakavat kiintiöitä, niiden on otettava huomioon puolueettomat ja avoimet perusteet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Kun jäsenvaltiot hoitavat kantoja yhdessä kolmansien maiden kanssa, niiden on mahdollistettava kiintiöiden vaihto asetuksen (EU) N:o 1380/2013 33 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Sen estämättä, mitä 8 artiklassa säädetään, keisarihummerikantojen TAC on ICES-alueella IIa ja IV toiminnallisten yksiköiden pyyntirajoitusten ja toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisten tilastoruutujen summa.
2.  ICES-alueiden IIa ja IV keisarihummerikannoille vahvistetaan yksittäisten toiminnallisten yksiköiden sallitut pyyntimäärät sekä yhteinen TAC toiminnallisten yksiköiden ulkopuolisille tilastoruuduille.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
10 aartikla (uusi)
10 a  artikla
Virkistyskalastuksen vaikutus
1.  Kaikkea virkistyskalastuksen saaliita koskevaa tietoa on tarkasteltava, jotta voidaan arvioida virkistyskalastuksen todennäköistä vaikutusta säänneltyjen lajien kantoihin.
2.  Neuvosto käsittelee ensimmäisessä alakohdassa säädettyä arviointia. Kun neuvosto vahvistaa niiden kantojen kalastusmahdollisuudet, joiden virkistyskalastussaaliiden katsotaan olevan huomattavia, se ottaa virkistyskalastuksen huomioon muun muassa
a)  tarkastelemalla parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvien virkistyskalastussaaliita koskevien arvioiden sekä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvien kaupallisia kalastusmahdollisuuksia koskevien arvioiden yhteen laskettua määrää kokonaissaaliina, joka vastaa tavoitteena olevaa kalastuskuolevuutta;
b)  asettamalla virkistyskalastukselle rajoituksia, kuten saaliin päivittäinen enimmäismäärä ja rauhoitusajat; tai
c)  muilla asiaankuuluviksi katsotuilla tavoilla.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – otsikko
Purkamisvelvoitteeseen liittyvät säännökset ryhmille 1–7
Purkamisvelvoitteeseen liittyvät säännökset
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  purkamisvelvoitteen soveltamista koskevat poikkeukset sellaisten lajien osalta, joiden osalta on tieteellistä näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon helpottamiseksi; ja
a)  purkamisvelvoitteen soveltamista koskevat poikkeukset sellaisten lajien osalta, joiden osalta on parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella näyttöä korkeasta eloonjäämisasteesta, ottaen huomioon pyydysten, kalastuskäytäntöjen ja ekosysteemin ominaisuudet, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon helpottamiseksi; ja
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  saaliiden kirjaamista koskevat erityissäännökset, erityisesti purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon seurantaa varten; ja
c)  saaliiden kirjaamista koskevat erityissäännökset, erityisesti seurantaa ja valvontaa varten, jotta varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset noudattamalla tinkimättömästi purkamisvelvoitetta; ja
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 a kohta (uusi)
Tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä edistetään tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti nuorten kalojen ja kutevien kalojen suojelemista.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
11 aartikla (uusi)
11 a  artikla
Tekniset toimenpiteet
1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti seuraavista teknisistä toimenpiteistä:
a)  pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;
b)  pyydysten muutosten tai lisälaitteiden eritelmät valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;
c)  tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi taikka ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi; ja
d)  säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen osalta nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi.
2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä edistetään 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta
2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi asianomaiset jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden kuluttua suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä 17 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia, kun ne katsovat sen tarpeelliseksi, erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos. Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään sitä edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta.
2.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi asianomaiset jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti yhteisiä suosituksia ensimmäisen kerran kahdentoista kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kahdentoista kuukauden kuluttua suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä 17 artiklan mukaisesti. Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös toimittaa tällaisia suosituksia, kun ne katsovat sen tarpeelliseksi, erityisesti tapauksissa, joissa jonkin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos. Yhteiset suositukset tiettyä kalenterivuotta koskevista toimenpiteistä on toimitettava viimeistään sitä edeltävän vuoden 1 päivänä heinäkuuta.
Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 ja 3 kohdassa säädetään, komissio voi antaa delegoituja säädöksiä myös silloin, kun kyseisissä kohdissa tarkoitettua yhteistä suositusta ei ole.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
Komissio varmistaa, että suunnitelman vaikutukset tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin kantoihin ja niitä hyödyntävään kalastukseen arvioidaan viiden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Komissio toimittaa tämän arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
Komissio varmistaa, että kolmen vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kolmen vuoden välein arvioidaan suunnitelman vaikutukset tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin kantoihin ja niitä hyödyntävään kalastukseen sekä se, missä määrin on saavutettu tämän asetuksen tavoitteet, mukaan lukien kalakantojen toipuminen kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja edistyminen kohti hyvää ympäristön tilaa. Komissio toimittaa tämän arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio voi tarvittaessa raportoida aikaisemmin.
Komissio laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja vesien kalakantojen sekä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen tilanteesta niin pian kuin mahdollista sen jälkeen kun on hyväksytty vuotuinen asetus, jossa vahvistetaan unionin vesillä ja tietyillä unionin ulkopuolisilla vesillä käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet. Tämä kertomus liitetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 50 artiklassa tarkoitettuun vuosikertomukseen.
Kertomus sisältää
a)  kattavan tieteellisen lausunnon, jonka perusteella kalastusmahdollisuudet vahvistettiin; ja
b)  tieteellisen perustelun, joka osoittaa, että kalastusmahdollisuudet vahvistettiin tämän asetuksen tavoitteiden ja säännösten, erityisesti kalastuskuolevuuteen liittyvien tavoitteiden, mukaisesti.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
18 aartikla (uusi)
18 a  artikla
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki
Suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksytyt väliaikaista lopettamista koskevat toimenpiteet katsotaan kalastustoiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 33 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtaa sovellettaessa.
(Tämän artiklan olisi oltava X luvussa.)
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
Liite I

Komission teksti

1.  Ryhmä 1:

Kanta

Kestävän enimmäistuoton saavuttamista vastaavan tavoitteena olevan kalastuskuolevuuden (FMSY) vaihteluväli

Sarake A

Sarake B

Pohjanmeren turska

0,22–0,33

0,33–0,49

Kolja

0,25–0,37

0,37–0,52

Pohjanmeren punakampela

0,13–0,19

0,19–0,27

Seiti

0,20–0,32

0,32–0,43

Pohjanmeren meriantura

0,11–0,20

0,20–0,37

Kattegatin meriantura

0,19–0,22

0,22–0,26

Pohjanmeren valkoturska

Ei määritelty

Ei määritelty

2.  Ryhmä 2

Keisarihummerin toiminnalliset yksiköt (TY)

Kestävän enimmäistuoton saavuttamista vastaavan tavoitteena olevan kalastuskuolevuuden (FMSY) vaihteluväli (pyyntimääränä)

Sarake A

Sarake B

Alue IIIa TY 3 ja 4

0,056–0,079

0,079–0,079

Farn Deeps TY 6

0,07–0,081

0,081–0,081

Fladen Ground TY 7

0,066–0,075

0,075–0,075

Firth of Forth TY 8

0,106–0,163

0,163–0,163

Moray Firth TY 9

0,091–0,118

0,118–0,118

Tarkistus

1.  Ryhmä 1:

Taulukon luvut ovat peräisin viimeisimmästä ICESin EU:lle pyynnöstä antamasta lausunnosta, joka koskee tiettyjä Pohjanmeren ja Itämeren kantoja ”EU request to ICES to provide FMSY ranges for selected North Sea and Baltic Sea stocks”

KANTA

Kestävän enimmäistuoton saavuttamista vastaavat tavoitteena olevat kalastuskuolevuuden (FMSY) vaihteluvälit

Turska suuralueella IV ja alueilla VIId ja IIIa länsi

FMSY alaraja - FMSY

 

Kolja suuralueella IV ja alueilla VIa ja IIIa länsi

FMSY alaraja - FMSY

 

Punakampela suuralueella IV ja alueella IIIa

FMSY alaraja - FMSY

 

Seiti suuralueilla IV ja VI ja alueella IIIa

FMSY alaraja - FMSY

 

Meriantura suuralueella IV

FMSY alaraja - FMSY

 

Meriantura alueella IIIa ja osa-alueilla 22–24

FMSY alaraja - FMSY

 

Valkoturska suuralueella IV ja alueella VIId

FMSY alaraja - FMSY

 

Merikrotti alueella IIIa ja suuralueilla IV ja VI

FMSY alaraja - FMSY

 

Pohjankatkarapu alueilla IVa itä ja IIIa

FMSY alaraja - FMSY

 

2.  Ryhmä 2

Taulukon luvut ovat peräisin viimeisimmästä ICESin EU:lle pyynnöstä antamasta lausunnosta, joka koskee tiettyjä Pohjanmeren ja Itämeren kantoja ”EU request to ICES to provide FMSY ranges for selected North Sea and Baltic Sea stocks”

Keisarihummerin toiminnalliset yksiköt (TY)

Kestävän enimmäistuoton saavuttamista vastaavat tavoitteena olevat kalastuskuolevuuden (FMSY) vaihteluvälit (pyyntimääränä)

 

Sarake A

 

Alue IIIa TY 3 ja 4

FMSY alaraja - FMSY

 

Farn Deeps TY 6

FMSY alaraja - FMSY

 

Fladen Ground TY 7

FMSY alaraja - FMSY

 

Firth of Forth TY 8

FMSY alaraja - FMSY

 

Moray Firth TY 9

FMSY alaraja - FMSY

 

Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
Liite II
LIITE II
LIITE II
Säilyttämisen viitearvot
Säilyttämisen viitearvot
(7 artiklassa tarkoitetut)
(7 artiklassa tarkoitetut)
1.  Ryhmä 1
1.  Ryhmä 1
Kanta
Kutukannan biomassan vähimmäistason viitearvo (tonneina) (MSY Btrigger)
Biomassan rajatason viitearvo (tonneina) (Blim)

Kanta
Kutukannan biomassan vähimmäistason viitearvo (tonneina) (MSY Btrigger)
Biomassan rajatason viitearvo (tonneina) (Blim)




Sarake A
Sarake B

Pohjanmeren turska
165 000
118 000

Turska suuralueella IV ja alueilla VIId ja IIIa länsi
165 000
118 000

Kolja
88 000
63 000

Kolja suuralueella IV ja alueilla VIa ja IIIa länsi
88 000
63 000

Pohjanmeren punakampela
230 000
160 000

Punakampela suuralueella IV ja alueella IIIa
230 000
160 000

Seiti
200 000
106 000

Seiti suuralueilla IV ja VI ja alueella IIIa
150 000
106 000

Pohjanmeren meriantura
37 000
26 300

Meriantura suuralueella IV
37 000
26 300

Kattegatin meriantura
2 600
1 850

Meriantura alueella IIIa ja osa-alueilla 22–24
2 600
1 850

Pohjanmeren valkoturska
Ei määritelty
Ei määritelty

Valkoturska suuralueella IV ja alueella VIId
Ei määritelty
Ei määritelty





Merikrotti alueella IIIa ja suuralueilla IV ja VI
Ei määritelty
Ei määritelty





Pohjankatkarapu alueilla IVa itä ja IIIa
Ei määritelty
Ei määritelty

2.  Ryhmä 2
2.  Ryhmä 2
Keisarihummeri toiminnallinen yksikkö
Runsauden vähimmäistason viitearvo (miljoonina) (Abundancebuffer)
Runsauden rajatason viitearvo (miljoonina) (Abundancelimit)

Keisarihummerin toiminnalliset yksiköt (TY)
Runsauden vähimmäistason viitearvo (miljoonina) (Abundancebuffer)
Runsauden rajatason viitearvo (miljoonina) (Abundancelimit)




Sarake A
Sarake B

Alue IIIa TY 3 ja 4
Ei saatavilla
Ei saatavilla

Alue IIIa TY 3 ja 4
Ei saatavilla
Ei saatavilla

Farn Deeps TY 6
999
858

Farn Deeps TY 6
999
858

Fladen Ground TY 7
3 583
2 767

Fladen Ground TY 7
3 583
2 767

Firth of Forth TY 8
362
292

Firth of Forth TY 8
362
292

Moray Firth TY 9
262
262

Moray Firth TY 9
262
262

Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
Liite II a (uusi)
Liite II a
Rauhoitetut lajit
a)   kynsirausku (Amblyraja radiata);
b)   seuraavat saharauskulajit:
i)   puukkosaharausku (Anoxypristis cuspidata);
ii)   pikkusaharausku (Pristis clavata);
iii)   saharausku (Pristis pectinata);
iv)   harmaasaharausku (Pristis pristis);
v)   kampasaharausku (Pristis zijsron);
c)   jättiläishai (Cetrohinus maximus) ja valkohai (Carcharodon carcharias);
d)   silorausku (Dipturus batis), lajit (Dipturus cf. flossada ja Dipturus cf. intermedia);
e)   pehmovalohai (Etmopterus pusillus) ICES-suuralueella IV ja ICES-alueella IIIa sijaitsevilla unionin vesillä;
f)   jättiläispaholaisrausku (Manta alfredi);
g)   paholaisrausku (Manta birostris);
h)   seuraavat Mobula-sukuun kuuluvat rauskulajit:
i)   sarvirausku (Mobula mobular);
ii)   Guinean pikkupaholaisrausku (Mobula rochebrunei);
iii)   Japanin paholaisrausku (Mobula japanica);
iv)   silopaholaisrausku (Mobula thurstoni);
v)   pikkupaholaisrausku (Mobula eregoodootenkee);
vi)   kääpiöpaholaisrausku (Mobula munkiana);
vii)   tropiikinpaholaisrausku (Mobula tarapacana);
viii)   lyhyteväpaholaisrausku (Mobula kuhlii);
ix)   pikkupaholaisrausku (Mobula hypostoma);
i)   okarausku (Raja clavata) ICES-alueeseen IIIa kuuluvilla unionin vesillä;
j)   kitararauskut (Rhinobatidae);
k)   merienkeli (Squatina squatina);
l)   lohi (Salmo salar) ja meritaimen (Salmo trutta) kalastettaessa millä tahansa vedettävällä verkolla jäsenvaltioiden perusviivoista mitattuna 6 meripeninkulman ulkopuolella sijaitsevilla vesillä ICES- suuralueilla II ja IV (unionin vedet);
m)   kuteva naaraslangusti (Palinuridae spp.) ja kuteva naarashummeri (Homarus gammarus), paitsi jos näitä lajeja käytetään palautus- tai siirtoistutuksiin.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0263/2017).


EU:n toimielinten avoimuus, vastuuvelvollisuus ja lahjomattomuus
PDF 211kWORD 56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 EU:n toimielinten avoimuudesta, vastuuvelvollisuudesta ja lahjomattomuudesta (2015/2041(INI))
P8_TA(2017)0358A8-0133/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 tekemänsä päätöksen avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten sopimuksen muuttamisesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 9 ja 10 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä(2),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 tehdyn komission päätöksen olla tapaamatta ei-rekisteröityneitä edunvalvojia ja julkaista tietoja edunvalvontaryhmien tapaamisista,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman asiakirjojen julkisuudesta (työjärjestyksen 104 artiklan 7 kohta) vuosina 2011–2013(3),

–  ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) antamat avoimen ja rehellisen edunvalvonnan periaatteet,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin työjärjestyksen yleisestä tarkistamisesta(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0133/2017),

A.  ottaa huomioon, että ”unioni noudattaa kaikessa toiminnassaan kansalaistensa yhdenvertaisuuden periaatetta, jonka mukaan sen toimielimet, elimet ja laitokset kohtelevat kansalaisia yhdenvertaisesti” (SEU-sopimuksen 9 artikla); ottaa huomioon, että ”kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa” ja ”päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia” (SEU-sopimuksen 10 artiklan 3 kohta sekä vastaavasti myös sen johdanto-osan kolmastoista kappale, 1 artiklan toinen kohta ja 9 artikla); ottaa huomioon, että ”unionin toimielimet, elimet ja laitokset toimivat mahdollisimman avoimesti” (SEUT‑sopimuksen 15 artiklan 1 kohta);

B.  katsoo, että EU:n toimielimet ovat edistyneet avoimuutensa lisäämisessä ja ne ovat jo monessa mielessä kansallisia ja alueellisia poliittisia instituutioita pidemmällä avoimuudessaan, vastuuvelvollisuudessaan ja lahjomattomuudessaan;

C.  toteaa, että vuoropuhelu lainsäätäjien ja yhteiskunnan välillä on olennainen osa demokratiaa, kuten myös edunvalvonta, ja että erilaisten etujen asianmukainen edustus lainsäädäntöprosessissa antaa parlamentin jäsenille tietoa ja asiantuntemusta ja on keskeistä moniarvoisten yhteiskuntien asianmukaisen toiminnan kannalta;

D.  toteaa, että etäisyys EU:n ja sen kansalaisten välillä on kasvanut ja tiedotusvälineiden kiinnostusta EU-asioihin on lisättävä, joten unionin toimielinten on tähdättävä toiminnassaan mahdollisimman pitkälle menevään avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja lahjomattomuuteen; katsoo, että nämä periaatteet ovat keskeisiä ja toisiaan täydentäviä pyrittäessä edistämään hyvää hallintotapaa unionin toimielimissä ja lisäämään unionin toiminnan ja päätöksenteon avoimuutta ja että niiden olisi oltava toimielinten toimintakulttuurin tärkeimpiä periaatteita;

E.  ottaa huomioon, että kansalaisten luottamus unionin toimielimiin on ratkaisevaa demokratian, hyvän hallintotavan ja tehokkaan päätöksenteon kannalta; katsoo, että unionissa on vähennettävä vastuuvelvollisuuteen liittyviä puutteita ja siirryttävä enemmän yhteistyöhön perustuviin valvonnan muotoihin, joissa yhdistyvät demokraattinen valvonta, muu valvonta ja tilintarkastustoimet ja joilla samalla lisätään avoimuutta;

F.  ottaa huomioon, että piilossa tapahtuva ja yksipuolinen edunvalvonta voi johtaa korruption riskiin ja saattaa olla merkittävä uhka ja vakava haaste päättäjien lahjomattomuudelle sekä kansalaisten luottamukselle EU:n toimielimiin; ottaa huomioon, että korruptiolla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia ja se on vakava uhka demokratialle, oikeusvaltiolle ja julkisille investoinneille;

G.  toteaa, että pakollisen avoimuusrekisterin perustana olevaan uuteen säädökseen on sisällytettävä rekisterin soveltamisalaan kuuluvien toimintojen oikeudellinen määritelmä, sillä näin voitaisiin selkiyttää nykyisiä moniselitteisiä avoimuuden, lahjomattomuuden ja vastuuvelvollisuuden määritelmiä ja tulkintoja;

H.  huomauttaa, että eräissä jäsenvaltioissa on jo otettu käyttöön kansallisia avoimuusrekistereitä;

I.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 15 artiklan 3 kohdassa sekä perusoikeuskirjan 42 artiklassa ja Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistetun avoimuuden vaatimuksen mukaisesti kaikilla unionin kansalaisilla on oikeus tutustua toimielinten, elinten ja laitosten asiakirjoihin(5);

Avoimuusrekisterin tekeminen mahdollisimman pakolliseksi

1.  on ilahtunut parlamentin puhemiehistön päätöksestä pyytää sen hallintoa laatimaan kaikille mietintöjen esittelijöille ja lausuntojen valmistelijoille malli, jolla he luovat vapaaehtoisen lainsäädännöllisen jalanjäljen ilmoittamalla, mitä edunvalvojia ja eturyhmiä he ovat kuulleet; katsoo, että malli olisi tarjottava käyttöön myös tietoteknisenä välineenä;

2.  palauttaa mieliin, että 13. joulukuuta 2016 hyväksytyn tarkistetun työjärjestyksen mukaisesti jäsenten olisi omaksuttava järjestelmällinen käytäntö, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityjä edunvalvojia, ja kehottaa soveltamaan käytäntöä myös edunvalvojien sekä pääsihteerien, pääjohtajien ja poliittisten ryhmien pääsihteerien välisiin kokouksiin; pyytää parlamentin jäseniä ja heidän henkilöstöään tarkistamaan, ovatko edunvalvojat, joita he aikovat tavata, rekisteröityjä, ja, jolleivät he ole, pyytämään heitä rekisteröitymään mahdollisimman pian ennen tapaamista; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön vastaavan määräyksen, joka kattaa pysyvät edustustot; katsoo tarpeelliseksi velvoittaa avoimuusrekisterissä olevat edunvalvojat osoittamaan asiakirjojen avulla, että näiden antamat tiedot ovat paikkansapitäviä;

3.  palauttaa mieliin kokouksia koskevan tiedon julkaisemisesta 25. marraskuuta 2014 annetussa komission päätöksessä esitetyt määritelmät siitä, mitä ”kokouksella edunvalvojien kanssa” tarkoitetaan; muistuttaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 säännöksistä, joiden nojalla tiettyjä tietoja voidaan jättää julkaisematta; katsoo, että tällaiset säännökset eivät saisi koskea ainoastaan ”kahdenvälisiä” kokouksia vaan niihin olisi sisällyttävä kokoukset kansainvälisten organisaatioiden kanssa;

4.  katsoo, että asian käsittelystä kulloinkin vastaavien esittelijöiden, varjoesittelijöiden ja valiokuntien puheenjohtajien olisi julkistettava lainsäädännöllisen jalanjäljen avulla asiaa koskevat kokouksensa niiden edunvalvojien kanssa, jotka kuuluvat avoimuusrekisterin piiriin, ja että mahdollisten poikkeusten olisi suojeltava vilpittömässä mielessä toimineiden tiedonantajien henkeä ja vapautta;

5.  kehottaa puhemiehistöä luomaan tarvittavat välineet, jotta parlamentin jäsenet voivat halutessaan julkistaa parlamentin verkkosivuston profiilissaan kokouksensa edunvalvojien kanssa;

6.  pyytää komissiota ulottamaan kaikkeen asiaankuuluvaan komission henkilöstöön (yksikönpäällikön tasolta ja sitä ylemmäksi) käytännön, jonka mukaan he tapaavat ainoastaan avoimuusrekisteriin rekisteröityjä organisaatioita tai itsenäisiä ammatinharjoittajia;

7.  kehottaa komissiota julkistamaan kaiken EU:n päätöksentekoprosessiin osallistuvan asiaankuuluvan komission henkilöstön kokoukset ulkopuolisten organisaatioiden kanssa ottaen kuitenkin huomioon tarpeelliset tietosuojasäännöt; katsoo, että muusta näissä kokouksissa läsnä olevista henkilöstön jäsenistä olisi julkistettava yksikön tai jaoston nimi;

8.  tukee komission EU:n toimielimille ja niiden henkilöstölle sekä erillisvirastoille esittämää pyyntöä, jonka mukaan ne pidättyisivät kutsumasta puhujiksi avoimuusrekisterin piiriin kuuluvia rekisteröimättömiä edunvalvojia, suojelemasta niiden tapahtumia tai isännöimästä tällaisia tapahtumia EU:n tiloissa ja antamasta niiden osallistua komission neuvoa-antaviin elimiin;

9.  pyytää komissiota asettamaan kaikki tiedot EU:n toimielimiin kohdistuvasta edunvalvonnasta, sidonnaisuusilmoituksista, vahvistetuista eturistiriidoista ja asiantuntijaryhmistä helposti yleisön saataville keskitetyssä verkkoasiointipisteessä;

10.  kannustaa komissiota ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla edistetään tasapainoista edustusta lisäämällä aliedustettujen eturyhmien vaikutusmahdollisuuksia;

11.  katsoo, että varsinkin esittelijöiksi, varjoesittelijöiksi tai valiokuntien puheenjohtajiksi nimitettyjen Euroopan parlamentin jäsenten rooli EU:n lainsäädäntötyössä edellyttää, että he kertovat avoimesti yhteyksistään edunvalvojiin;

12.  katsoo, että avoimuusrekisteriin rekisteröityjen yhteisöjen olisi oikea-aikaisesti tehtävä rekisterin soveltamisalaan kuuluviin toimintoihin liittyvien menojen pakolliset päivitykset rekisterissä, kun nämä menot ylittävät kyseiselle luokalle vahvistetun tason;

13.  katsoo, että kaikki rekisteröidyt yhteisöt olisi velvoitettava julkaisemaan avoimuusrekisterissä luettelo kaikista lahjoittajista ja näiden yli 3 000 euron lahjoituksista ja ilmoittamaan vuosittain yksittäisten lahjoitusten luonne ja arvo; toteaa, että yli 12 000 euron arvoiset yksittäiset lahjoitukset olisi ilmoitettava välittömästi;

14.  toistaa jo kauan sitten esittämänsä vaatimuksen siitä, että EU:n avoimuusrekisteriä tuetaan lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävällä säädöksellä, jollei ole mahdollista poistaa kaikkia porsaanreikiä ja toteuttaa kaikkien edunvalvojien täysin pakollista rekisteriä toimielinten välisellä sopimuksella; katsoo, että tällaista säädöstä koskevassa ehdotuksessa voitaisiin ottaa huomioon toimielinten sopimukseen ja parlamentin hyvään edunvalvontatapaan tehdyillä muutoksilla saavutettu edistyminen; muistuttaa komissiota 15. huhtikuuta 2014 antamassaan päätöksessä esitetystä kehotuksesta esittää vuoden 2016 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotus pakollisen rekisterin perustamisesta SEUT-sopimuksen 352 artiklan perusteella;

15.  toistaa neuvostolle ja sen valmisteluelimille esittämänsä kehotuksen osallistua avoimuusrekisteriin mahdollisimman pian; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöä, jolla edistetään edunvalvonnan avoimuutta; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sääntöjä, joiden nojalla edunvalvojien olisi ilmoitettava avoimesti siitä, että niiden yhteyksillä kansallisiin poliitikkoihin ja julkishallintoihin pyritään vaikuttamaan unionin lainsäädäntöön;

Avoimuus, vastuuvelvollisuus ja lahjomattomuus yhteyksissä edunvalvojiin

16.  muistuttaa 13. joulukuuta 2016 tekemästään päätöksestä pidättää erioikeudet niiltä, jotka ovat haluttomia tekemään yhteistyötä tutkinnoissa tai kuulemisissa sekä valiokuntakokouksissa, joilla on tiedonhankintatehtävä; kehottaa komissiota muuttamaan edelleen rekisteröityjen yhteisöjen menettelysääntöjä, jotta niitä kannustetaan olemaan antamatta ehdottoman vilpittömässä mielessä puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja tällaisten kuulemisten tai valiokuntakokousten aikana; katsoo, että avoimuusrekisteriin rekisteröityjä yhteisöjä olisi menettelysääntöjen nojalla kiellettävä ottamasta palvelukseen henkilöitä tai organisaatioita, jotka salaavat edustamansa edut tai osapuolet;

17.  katsoo, että ammattimaisten konsulttitoimistojen, lakiasiaintoimistojen ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivien konsulttien olisi ilmoitettava rekisterin kattamien toimintojen täsmällinen määrä, samalla kun otetaan huomioon, että tietyt henkilöt eivät eräiden jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön nojalla välttämättä täytä avoimuusrekisterin vaatimuksia;

18.  katsoo, että rekisteröityjen yhteisöjen, lakiasiain- ja konsulttitoimistot mukaan luettuina, olisi ilmoitettava avoimuusrekisterissä kaikki asiakkaat, joiden lukuun ne harjoittavat avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvaa edunvalvontatoimintaa; suhtautuu myönteisesti useiden asianajajaliittojen tekemiin päätöksiin, joissa tunnustetaan asianajajien oikeudenkäynteihin liittyvien toimintojen ja avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien muiden toimintojen väliset erot; kehottaa lisäksi Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvostoa kannustamaan jäseniään toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä, samalla kun otetaan huomioon, että tietyt henkilöt eivät eräiden jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön nojalla välttämättä täytä avoimuusrekisterin vaatimuksia;

19.  panee merkille, että eräissä jäsenvaltioissa on ammattien harjoittamista koskevia säännöksiä, joilla erityisesti objektiivisesti estetään lakiasiaintoimistoja rekisteröitymästä avoimuusrekisteriin, jolloin ne joutuisivat paljastamaan tietoja asiakkaistaan rekisterin edellyttämällä tavalla; panee tässä yhteydessä kuitenkin merkille myös huomattavan riskin, että kyseisiä säännöksiä voidaan käyttää myös väärin sellaisten tietojen julkaisemisen välttämiseen, joita asianmukainen rekisterimerkintä edellyttää; pitää tässä yhteydessä myönteisenä juristien ammattialajärjestöjen havaittavaa valmiutta toimia yhteistyössä sen varmistamiseksi, että ammatin edun nimessä tällainen tietojen salaaminen rajataan yksinomaan tapauksiin, jotka lainsäädännössä on selvästi sallittu; kehottaa komissiota ja Euroopan parlamentin puhemiestä varmistamaan, että tämä valmius muuttuu käytännön toimiksi mahdollisimman nopeasti niin, että tulos voidaan kirjata muutettuun sopimukseen;

20.  pyytää puhemiehistöä SEUT-sopimuksen 15 artiklan ja SEU-sopimuksen 11 artiklan mukaisesti edellyttämään avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa harjoittavilta rekisteröitymättömiltä organisaatioilta tai henkilöiltä rekisteröitymistä ennen pääsyä parlamentin tiloihin; katsoo, että vierailijaryhmät olisi vapautettava tästä vaatimuksesta; korostaa, että parlamentin olisi unionin kansalaisia edustavana toimielimenä edelleen harjoitettava avointen ovien politiikkaa suhteessa kansalaisiin ja ettei sen pitäisi luoda tarpeettomia esteitä, jotka estävät kansalaisia vierailemasta sen tiloissa;

21.  pitää valitettavana, että Transparency Internationalin mukaan yli puolet EU:n edunvalvontarekisterin merkinnöistä vuonna 2015 oli epätäsmällisiä, puutteellisia tai merkityksettömiä;

22.  pyytää puhemiehistöä ja pääsihteeriä helpottamaan edunvalvojien kulkulupien uudelleenaktivointiprosessia perustamalla erillisen uudelleenaktivointipalvelun, jotta voidaan välttää liiallinen odotusaika tiloihin pääsyssä; kehottaa poistamaan rajoituksen, jonka mukaan parlamentin tiloihin pääsee samanaikaisesti enintään neljä kulkuluvan haltijaa;

23.  muistuttaa lähipiirin kulkuluvista 13. joulukuuta 2016 tekemästään päätöksestä ja kehottaa pääsihteeriä muuttamaan 13. joulukuuta 2013 annettuja parlamentin tiloihin pääsyn mahdollistavia kulkulupia koskevia sääntöjä niin, että jokainen lähipiirin kulkulupaa hakeva 18 vuotta täyttänyt henkilö velvoitetaan allekirjoittamaan asiakirja, jossa hän vakuuttaa, ettei hän harjoita avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa;

24.  katsoo, että on tarpeen ottaa pikaisesti käyttöön toimitettujen tietojen asianmukainen seurantajärjestelmä, jotta voidaan varmistaa, että rekisteröityneiden antamat tiedot ovat merkityksellisiä, paikkansapitäviä, ajantasaisia ja kattavia; pyytää tältä osin lisäämään tuntuvasti resursseja Euroopan parlamentin avoimuusyksikössä ja avoimuusrekisterin yhteisessä sihteeristössä;

25.  katsoo, että avoimuusyksikön ja avoimuusrekisterin yhteisen sihteeristön olisi tarkistettava rekisteröityjen yhteisöjen ilmoitukset vuosittain tarpeeksi suurten satunnaisotosten perusteella niin, että saadaan merkityksellistä, paikkansapitävää, ajantasaista ja kattavaa tietoa;

26.  katsoo SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohtaan ja 5 artiklan 2 kohtaan viitaten, että demokraattisesti valitut ja valvotut valtion instituutiot kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja niitä unionin toimielimissä edustavat tahot samoin kuin niiden sisäiset elimet ja viralliset ja epäviralliset yhteenliittymät sekä yksinomaan niistä koostuvat kattojärjestöt olisi jätettävä EU:n avoimuusrekisterin ulkopuolelle, jos ne toimivat yleisen edun mukaisesti, sillä ne ovat osa EU:n monitasoista hallintojärjestelmää;

Lahjomattomuuden puolustaminen eturistiriidoilta

27.  kehottaa niitä EU:n toimielimiä ja elimiä, joilla ei vielä ole menettelysääntöjä, laatimaan sellaiset mahdollisimman pian; pitää valitettavana, että neuvosto ja Eurooppa-neuvosto eivät ole vieläkään hyväksyneet jäsentensä menettelysääntöjä; kehottaa neuvostoa laatimaan erityiset eettiset säännöt, muun muassa seuraamuksista, joilla puututaan kansallisiin edustajiin liittyviin erityisriskeihin; katsoo, että neuvoston on oltava aivan yhtä vastuuvelvollinen ja avoin kuin muiden toimielinten; kehottaa myös hyväksymään menettelysäännöt EU:n kahden neuvoa-antavan elimen, alueiden komitean sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, jäsenille ja henkilöstölle; kehottaa EU:n virastoja laatimaan johdonmukaisen toimintapolitiikan suuntaviivat hallintoneuvostojen jäsenten ja johtajien, tieteellisten komiteoiden asiantuntijoiden sekä valituslautakuntien jäsenten eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi sekä päättämään selkeästä eturistiriitoihin sovellettavasta toimintatavasta ja panemaan sen täytäntöön noudattaen EU:n erillisvirastoihin sovellettavan yhteisen lähestymistavan jatkotoimia koskevaa etenemissuunnitelmaa;

28.  katsoo, että kaikkia EU:n virkamiehiä, väliaikaiset toimihenkilöt, valtuutetut avustajat, sopimussuhteiset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat mukaan luettuina, olisi kannustettava osallistumaan koulutukseen, joka koskee edunvalvojien kanssa toimimista ja eturistiriitoja;

29.  korostaa tarvetta lujittaa lahjomattomuutta ja parantaa eettisiä toimintapuitteita soveltamalla selkeitä, tiukennettuja menettelysääntöjä ja eettisiä periaatteita, jotta on mahdollista kehittää yhteinen toimiva lahjomattomuuden kulttuuri kaikissa unionin toimielimissä ja erillisvirastoissa;

30.  myöntää, että nk. pyöröovi-ilmiö voi olla haitallinen toimielinten ja edunvalvojien välisille suhteille; kehottaa EU:n toimielimiä tarkastelemaan tätä ongelmaa järjestelmällisesti ja oikeasuhteisesti; katsoo, että kaikkia pyöröovi-ilmiötä koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös neuvoston puheenjohtajaan;

31.  pyytää tiukentamaan entisiä komission jäseniä koskevia rajoituksia pidentämällä karenssiaika kolmeen vuoteen ja tekemällä siitä sitova ainakin kaikessa avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvassa toiminnassa;

32.  katsoo, että päätökset, jotka koskevat ylempien virkamiesten ja entisten komission jäsenten uusia tehtäviä, on annettava tehtäväksi viranomaiselle, joka on nimitetty tähän tehtävään mahdollisimman riippumattomasti niistä, joihin sen päätökset vaikuttavat;

33.  pyytää kaikkia unionin toimielimiä julkistamaan vuosittain EU:n tietosuojasääntöjä noudattaen tiedot toimielinten palveluksesta lähteneistä ylemmistä virkamiehistä ja heidän uusista tehtävistään;

34.  katsoo, että olisi harkittava 18 kuukauden karenssiaikaa sääntelyntarkastelulautakunnan ulkopuolisten ja väliaikaisten jäsenten nimityksen päättyessä paremman lainsäädännön yhteydessä ja Euroopan investointipankin hallintoneuvoston jäsenten nimityksen päättyessä ja että tänä aikana he eivät saisi harjoittaa edunvalvontaa yrityksensä, asiakkaansa tai työnantajansa puolesta EIP:n hallintoneuvoston jäseniin tai pankin henkilökuntaan nähden;

Asiantuntijaryhmien lahjomattomuus ja tasapainoinen kokoonpano

35.  on ilahtunut siitä, että komissio aikoo toteuttaa jatkotoimia eturistiriitoja asiantuntijaryhmissä koskevien oikeusasiamiehen suositusten perusteella, ja kannattaa yksiselitteisesti kunkin henkilökohtaisessa ominaisuudessaan nimitetyn asiantuntijan riittävän yksityiskohtaisen ansioluettelon julkaisemista ja sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen julkaisemista asiantuntijaryhmärekisterissä;

36.  tukee oikeusasiamiehen suositusta, että avoimuusrekisteriin kuulumisesta tehdään vaatimus asiantuntijaryhmiin nimittämiselle niille jäsenille, jotka eivät ole hallituksen virkamiehiä eivätkä saa kaikkia muita tulojaan tai valtaosaa niistä valtion instituutioilta, kuten yliopistoilta, jolloin oletetaan, että viimeksi mainitut eivät saa rahoitusta edunvalvojilta ja taloudellisilta ja kaupallisilta sidosryhmiltä;

37.  katsoo, että säännös, joka sisältää yleisiä kriteerejä taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten etujen rajaamiseksi oikeusasiamiehen suosituksen mukaisesti ja asiantuntijoiden sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten perusteella, auttaisi komissiota valitsemaan entistä tasapainoisemmin eri eturyhmiä edustavia asiantuntijoita;

38.  kehottaa komissiota asettamaan asiantuntijaryhmien kokousten kaikki pöytäkirjat julkisesti saataville verkkosivustollaan niin, että niistä käy ilmi myös esitettyjen näkemysten moninaisuus;

39.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kuulemisissa selvitetään avoimia kysymyksiä sen sijaan, että pyrittäisiin pelkästään vahvistamaan jo valittu toimintavaihtoehto;

Euroopan parlamentin vaalien lahjomattomuus

40.  katsoo, että Euroopan vaalilain nojalla puolueiden ehdokasnimitykset on tehtävä demokraattisesti, salassa ja niin, että jäsenillä on siihen asianmukainen sananvalta, ja että lainvoimaisessa tuomiossa EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuneesta tai jäsenvaltioissa tapahtuneesta korruptiosta tuomittujen henkilöiden olisi menetettävä vaalikelpoisuutensa ajaksi, joka on oikeassa suhteessa rikoksen vakavuuteen; huomauttaa, että tällainen kelpoisuuden eväämismenettely on jo käytössä joissakin jäsenvaltioissa; katsoo, että uudessa säädöksessä, kuten direktiivissä, voitaisiin vahvistaa yhteiset vähimmäisvaatimukset korruptioon perustuvaa kelpoisuuden eväämistä koskeville eri jäsenvaltioiden erilaisille käytännöille ja oikeudellisille kehyksille;

Komission jäsenten oikeudellisen vastuuvelvollisuuden lujittaminen

41.  kehottaa komissiota hyödyntämään jäsenvaltioiden hyviä käytäntöjä ministerilaeista tekemällä lainsäädäntöehdotuksen, jossa vahvistetaan komission jäsenten avoimuutta koskevat velvoitteet ja oikeudet yhteispäätösmenettelyä noudattaen;

42.  kehottaa siirtämään yhteispäätösmenettelyyn komission jäsenten korvauksia, palkat mukaan luettuina, koskevan päätöksen, jonka yksinomaan neuvosto on tehnyt sitten Euroopan yhteisöjen perustamisen;

43.  toteaa, että joistakin jäsenvaltioista puuttuvat ministerilait, joissa suljetaan pois se, että viranhaltijat omistavat yrityksiä kokonaan tai osittain;

Eturistiriidat yhteistyössä harjoitettavassa hallinnoinnissa ja kolmansissa maissa unionin varojen hallinnoinnin yhteydessä

44.  näkee vakavan eturistiriidan siinä, että unionin viranhaltijoiden yritykset voivat hakea unionin varoja tai saada niitä alihankkijoina ja omistajat ja viranhaltijat vastaavat samalla itse kyseisten varojen käytön sääntöjenmukaisuudesta ja valvovat sitä;

45.  vaatii komissiota säätämään kaikissa tulevissa unionin maksuja koskevissa laeissa, että unionin jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden viranhaltijoiden omistuksessa olevat yritykset eivät voi hakea ja saada unionin rahoitusta;

Asiakirjojen julkisuutta ja avoimuutta koskevan tavoitteen toteutuminen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi lainsäädäntöprosessissa

46.  muistuttaa komissiolle ja neuvostolle esittämistään vetoomuksista asiakirjojen julkisuudesta vuosina 2014–2015 28. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa(6), jossa se

   kehotti laajentamaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamisalaa koskemaan kaikkia unionin toimielimiä, jotka eivät nykyisin kuulu sen piiriin, kuten Eurooppa-neuvosto, Euroopan keskuspankki, tuomioistuin ja kaikki unionin elimet ja virastot
   kehotti noudattamaan täysin toimielinten, virastojen ja muiden elinten velvollisuutta pitää täydellistä asiakirjarekisteriä, mistä säädetään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 11 ja 12 artiklassa
   katsoi, että kolmikantaneuvottelujen yhteydessä laaditut asiakirjat, kuten esityslistat, tulosten yhteenvedot, pöytäkirjat ja neuvoston yleisnäkemykset, liittyvät lainsäädäntömenettelyihin eikä niitä voida periaatteessa käsitellä eri tavalla kuin muita lainsäädäntöasiakirjoja ja että ne olisi asetettava suoraan yleisön saataville parlamentin verkkosivustolla
   kehotti perustamaan toimielinten yhteisen rekisterin, mukaan luettuna erityinen yhteinen tietokanta käsiteltävinä olevien lainsäädäntöasiakirjojen käsittelyn etenemisestä, kuten toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä on sovittu
   kehotti neuvostoa julkaisemaan neuvoston työryhmien kokousten pöytäkirjat ja muut asiakirjat
   pyysi komissiota perustamaan rekisterin kaikesta toissijaisesta lainsäädännöstä, erityisesti delegoiduista säädöksistä, ja totesi, että työ sen luomiseksi oli meneillään, kuten toimielinten välisessä sopimuksessa paremmasta lainsäädännöstä on sovittu
   totesi, että olisi perustettava riippumaton valvontaviranomainen valvomaan asiakirjojen salassapitoa ja julkistamista
   kehotti asettamaan saataville valiokuntien koordinaattoreiden, puhemiehistön ja puheenjohtajakokouksen kokousten esityslistat ja palautemuistiot sekä periaatteessa kaikki asiakirjat, joihin näissä esityslistoissa viitataan, julkaisemalla ne parlamentin verkkosivustolla;

EU:n ulkoisen edustuksen ja sen käymien neuvottelujen avoimuus

47.  pitää myönteisenä unionin tuomioistuimen viimeaikaista oikeuskäytäntöä, jossa lujitetaan parlamentin oikeutta saada tietoa kansainvälisistä sopimuksista, sekä sitä, että toimielimet ovat sitoutuneet seuraamaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 40 kohdan soveltamista neuvottelemalla yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamisesta; panee merkille, että neuvottelut käynnistyivät vuoden 2016 lopussa, ja kehottaa tältä osin neuvostoa, komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa sitoutumaan aidosti ja pyrkimään kaikin tarvittavin keinoin sopimuksen aikaansaamiseen mahdollisimman pian parlamentin kanssa yhteistyön ja tietojenvaihdon parantamisesta kansainvälisten sopimusten koko elinkaaren aikana, sillä näin voitaisiin lisätä EU:n ulkoisen toiminnan legitiimiyttä ja demokraattista valvontaa;

48.  toteaa, että vaikka parlamentti ja komissio ovat tehneet toimielinten välisen yhteistyösopimuksen, vastaavaa järjestelyä ei ole parlamentin ja neuvoston välillä;

49.  painottaa komission viimeaikaisia toimia kauppaneuvottelujen avoimuuden lisäämiseksi; uskoo kuitenkin, että neuvosto ja komissio voisivat yhä parantaa työmenetelmiään tehdäkseen parlamentin kanssa parempaa yhteistyötä, joka koskee kaikkien yhteisen kauppapolitiikan kysymyksiin ja neuvotteluihin liittyvien asiakirjojen, tietojen ja päätöksentekoa koskevien tietojen saatavuutta (esimerkiksi neuvotteluihin liittyvä tieto, myös neuvottelujen sisällön määrittäminen, neuvotteluvaltuudet ja neuvottelujen edistyminen, kauppasopimusten sekamuotoinen tai yksinoikeudellinen luonne ja niiden väliaikainen soveltaminen, kauppa- ja/tai investointisopimuksilla perustettujen elinten toiminta ja päätökset, asiantuntijakokoukset sekä delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset); pitää tältä osin valitettavana, että neuvosto ei ole antanut parlamentin jäsenille ja yleisölle tutustuttavaksi kaikkien parhaillaan neuvoteltavina olevien sopimusten neuvotteluvaltuuksia; pitää kuitenkin myönteisenä, että komissio ja parlamentti ovat lopulta vuoden kestäneiden, transatlanttiseen kauppa‑ ja investointikumppanuuteen (TTIP) liittyvien neuvotteluasiakirjojen saatavuutta koskeneiden neuvottelujen jälkeen päässeet operatiiviseen sopimukseen siitä, että kaikki parlamentin jäsenet saavat tutustua neuvotteluasiakirjoihin, minkä johdosta TTIP-neuvottelut ovat tähän mennessä avoimimmat neuvottelut; suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti komission kauppapolitiikan pääosaston pyrkimykseen käyttää TTIP-neuvotteluja koskevaa nykyistä avoimuusaloitetta mallina ja panna se täytäntöön kaikissa kauppaneuvotteluissa, kuten ”Kauppaa kaikille” -strategiassa todetaan;

50.  korostaa, että unionin tuomioistuimen mukaan avoimuusvaatimukset juontavat juurensa EU:n hallinnon demokraattisesta luonteesta ja että jos luottamukselliset tiedot eivät ole julkisesti saatavilla, kuten kauppaneuvottelujen tapauksessa, niiden on oltava parlamentin jäsenten saatavilla, koska he valvovat kauppapolitiikkaa kansalaisten puolesta; katsoo siksi, että salaisiksi luokiteltujen tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää parlamentin valvontatehtävän kannalta ja parlamentin olisi puolestaan noudatettava velvollisuuttaan käsitellä sellaista tietoa asianmukaisesti; katsoo, että olisi oltava selvät kriteerit, joiden mukaan asiakirjat luokitellaan ”salaisiksi”, jotta vältetään epäselvyydet ja mielivaltaiset päätökset; katsoo myös, että asiakirjan luokitus salaiseksi olisi poistettava heti, kun se ei enää ole tarpeen; pyytää komissiota arvioimaan, voidaanko neuvotteluasiakirja julkistaa, niin pian kuin kyseinen asiakirja on saatu viimeisteltyä sisäisesti; toteaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä käy selvästi ilmi, että jos EU:n toimielimestä peräisin olevaan asiakirjaan sovelletaan tiedonsaantioikeutta koskevaa poikkeusta, toimielimen on kerrottava selvästi, miksi tämän asiakirjan yleinen saatavuus voisi erityisesti ja tosiasiallisesti heikentää poikkeuksella suojeltavaa etua, ja että tällaisen riskin on oltava kohtuullisesti ennustettavissa eikä pelkästään oletuksiin perustuva; kehottaa komissiota panemaan täytäntöön Euroopan oikeusasiamiehen heinäkuussa 2014 antamat suositukset ja kiinnittämään erityistä huomiota kaikkien neuvotteluasiakirjojen saatavuuteen sekä kaikkien avoimuusrekisterin soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden ja organisaatioiden kanssa pidettyjen kokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen julkaisemiseen; kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille ja yleisölle neuvottelukierrosten esityslistaluonnoksista ennen neuvotteluja, lopullisista esityslistoista ja selvityksistä neuvottelujen jälkeen;

51.  katsoo, että EU:n on näytettävä esimerkkiä kauppaneuvottelujen avoimuuden edistämisessä kahdenvälisissä ja mahdollisuuksien mukaan myös monenvälisissä neuvotteluissa vähintään samalla avoimuuden tasolla kuin Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa käytävissä neuvotteluissa; painottaa kuitenkin, että komission on myös saatava neuvottelukumppaninsa lisäämään avoimuutta omalla puolellaan, jotta varmistetaan, että kyseessä on vastavuoroinen prosessi, jossa EU:n neuvotteluasema ei ole vaarassa, ja sisällyttämään toivottu avoimuuden taso neuvottelujen sisällön määrittämiseen mahdollisten neuvottelukumppanien kanssa; painottaa, että suurempi avoimuus on kaikkien EU:n neuvottelukumppanien ja sidosryhmien edun mukaista maailmanlaajuisesti ja että se voi vahvistaa maailmanlaajuista tukea sääntöihin perustuvalle kaupalle;

52.  pitää tärkeänä, että yhteistä kauppapolitiikkaa koskevassa lainsäädäntömenettelyssä käytetään SEUT-sopimuksen 338 artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittuja unionin tilastoja sekä vaikutustenarviointeja ja kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointeja, jotka on laadittu kaikkein tiukimpien puolueettomuus- ja luotettavuusnormien mukaisesti; katsoo, että tämä periaate olisi otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa tarkastuksissa, jotka tehdään komission parempaa sääntelyä koskevan politiikan yhteydessä; katsoo, että alakohtaisilla vaikutustenarvioinneilla lisättäisiin EU:n kauppasopimusten luotettavuutta ja legitiimiyttä;

53.  muistuttaa 12. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa(7) komissiolle esittämästään kehotuksesta laatia avoimuutta, rehellisyyttä ja vastuullisuutta koskevat eurooppalaiset käytännesäännöt, joilla pyritään ohjaamaan unionin edustajien toimia kansainvälisissä organisaatioissa/elimissä; kehottaa lisäämään maailmanlaajuisten instituutioiden toiminnan keskinäistä yhdenmukaisuutta ja koordinointia ottamalla käyttöön kattavat vaatimukset, jotka koskevat demokraattista legitiimiyttä, avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja toimijoiden rehellisyyttä; katsoo, että EU:n olisi yksinkertaistettava ja kodifioitava edustustaan monenvälisissä organisaatioissa/elimissä, jotta unionin mukanaolo näissä elimissä olisi avoimempaa, rehellisempää ja vastuullisempaa ja jotta sen vaikutusvalta kasvaisi ja sen mahdollisuudet edistää demokraattisen prosessin tuloksena syntynyttä lainsäädäntöään paranisivat; kehottaa hyväksymään toimielinten välisen sopimuksen, jonka tavoitteena on virallistaa EU:n edustajien ja parlamentin välinen vuoropuhelu, joka on tarkoitus järjestää Euroopan parlamentissa unionin kantojen vahvistamista ja johdonmukaisuutta koskevien suuntaviivojen laatimiseksi ennen merkittäviä kansainvälisiä neuvotteluja;

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus julkisten menojen alalla

54.  katsoo, että unionin talousarviota ja menoja koskevien tietojen pitäisi olla avoimia ja niihin liityttävä vastuuvelvollisuus olisi toteutettava julkistamalla ne, minkä olisi koskettava myös menojen hallinnointia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa;

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus euroalueen talouden ohjausjärjestelmässä

55.  katsoo, että euroryhmässä, talous- ja rahoituskomiteassa, Ecofin-neuvoston ”epävirallisissa” kokouksissa ja eurohuippukokouksissa tehdyt päätökset on tarvittaessa institutionalisoitava ja niissä on noudatettava avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, esimerkiksi siten, että kokousten esityslistat ja pöytäkirjat julkistetaan, jotta löydetään tasapaino toivottavan avoimuuden sekä unionin tai jonkin jäsenvaltion finanssi-, raha- tai talouspolitiikan tarvittavan suojan välillä;

Avoimuus ja vastuuvelvollisuus EU:n talousarviossa

56.  huomauttaa, että vuonna 2014 saatiin päätökseen yhteensä 40 EU:n toimielinten henkilöstöä ja jäseniä koskevaa tapausta; korostaa, että tämä luku on alhainen ja kuvastaa sitä, että petokset ja korruptio eivät ole yleisiä unionin toimielimissä(8);

57.  korostaa, että vuonna 2014 useimmat Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ilmoitetut mahdolliset petostapaukset liittyivät Euroopan rakennerahastojen käyttöön (549 yhteensä 1 417 väitetystä tapauksesta); korostaa, että OLAF suositti 476,5 miljoonan euron takaisinperintää rakennerahastoissa vuonna 2014; panee merkille, että asiaankuuluvat viranomaiset perivät takaisin 22,7 miljoonan euron määrän OLAFin suositusten perusteella vuonna 2014; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle EU:n varojen asianmukaisen kohdentamisen ja tehostamaan toimia niiden takaisinperimiseksi tapauksissa, joissa niitä ei kohdenneta oikein(9);

58.  kehottaa komissiota toteuttamaan talouspolitiikan ohjauspaketin ja budjettikuripaketin arvioinnin, jotta parlamentti saa entistä suuremmat valvontavaltuudet eurooppalaisen ohjausjakson keskeisten asiakirjojen hyväksymiseen ja etenkin tehokkaat keino taata toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen;

59.  kehottaa euroryhmää ottamaan parlamentin mukaan Euroopan vakausmekanismista myönnetyn rahoitusavun edunsaajien kanssa sovittujen sopimusehtojen täytäntöönpanon seurantaan;

Väärinkäytösten paljastajien suojelu ja korruption torjunta

60.  pitää myönteisenä Euroopan oikeusasiamiehen tutkimusta siitä, ovatko EU:n toimielimet noudattaneet velvollisuuttaan ottaa käyttöön väärinkäytösten paljastajia koskevia sisäisiä sääntöjä; pitää valitettavana, että oikeusasiamiehen mukaan useimmat EU:n toimielimet eivät ole vielä panneet asianmukaisesti täytäntöön sääntöjä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi; huomauttaa, että toistaiseksi vain parlamentti, komissio, oikeusasiamiehen toimisto ja tilintarkastustuomioistuin ovat ottaneet käyttöön tällaisia sääntöjä; kehottaa parlamenttia tekemään tutkimuksen mekanismista, jolla voidaan suojella valtuutettuja avustajia siinä tapauksessa, että heistä tulee väärinkäytösten paljastajia;

61.  pitää väärinkäytösten paljastajien tehokasta suojelua tärkeimpänä aseena korruption vastaisessa taistelussa ja muistuttaa sen vuoksi kehottaneensa 25. marraskuuta 2015(10) komissiota "ehdottamaan kesäkuuhun 2016 mennessä EU:n lainsäädäntökehystä tietovuotajien ja vastaavien suojelemiseksi tehokkaasti"(11) ottaen huomioon kansallisen tason sääntöjen arvioinnin, jotta voidaan vahvistaa väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat vähimmäistason säännöt;

62.  pyytää komissiota toteuttamaan tinkimättä toimia, jotka liittyvät harkintavaltaan ja poissulkemiseen julkisissa hankinnoissa, ja toteuttamaan kaikissa vaiheissa asianmukaiset taustaselvitykset sekä soveltamaan poissulkemista koskevia perusteita sulkeakseen mahdollisissa eturistiriitatapauksissa yritykset menettelyn ulkopuolelle, koska tämä on tärkeää toimielinten uskottavuuden suojaamiseksi;

63.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajat ovat myös EU:n toimielimissä liian usein pikemminkin joutuneet ajojahdin kohteeksi kuin saaneet tukea; kehottaa komissiota ehdottamaan muutosta oikeusasiamiehen toimistoon sovellettavaan asetukseen ja lisäämään hänen tehtäviinsä toimimisen yhteyspisteenä sellaisille väärinkäytösten paljastajille, jotka itse joutuvat huonon kohtelun uhriksi; pyytää komissiota ehdottamaan asianmukaista lisäystä oikeusasiamiehen toimiston talousarvioon, jotta tämä vaativa uusi tehtävä voidaan hoitaa;

64.  kehottaa unionia edistämään mahdollisimman pian jäsenyyshakemustaan Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisessa valtioiden ryhmässä (GRECO) ja vaatii, että parlamentille tiedotetaan jatkuvasti tämän jäsenyyshakemuksen tilasta; vaatii komissiota sisällyttämään kertomukseen katsauksen suurimpiin korruptio-ongelmiin jäsenvaltioissa, toimintasuositukset niihin puuttumiseksi sekä komission seurantatoimet ottaen erityisesti huomioon korruption haitalliset vaikutukset sisämarkkinoiden toimintaan;

65.  katsoo, että lainvoimaisessa tuomiossa korruptiosta EU:ssa tuomittujen henkilöiden tai sellaisten henkilöiden johtamien tai omistamien yritysten, jotka ovat syyllistyneet korruptioon tai julkisten varojen väärinkäyttöön yritystensä hyväksi ja jotka on tuomittu lainvoimaisessa tuomiossa näillä perusteilla, ei saisi ainakaan kolmeen vuoteen antaa tehdä hankintasopimuksia EU:n kanssa tai hyötyä EU:n varoista; kehottaa komissiota tarkistamaan poissulkemisjärjestelmäänsä; korostaa, että komission EU:n varoja koskevien tarjouskilpailujen ulkopuolelle sulkemat yritykset olisi oletusarvoisesti merkittävä julkiseen luetteloon, jotta voidaan entistä paremmin suojata EU:n taloudellisia etuja ja mahdollistaa suuren yleisön harjoittama valvonta;

66.  toteaa, että unioni ei siitä lähtien, kun siitä tuli korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen hyväksytty jäsen 12. marraskuuta 2008, ole osallistunut yleissopimuksen mukaiseen arviointimekanismiin eikä ryhtynyt toimiin toteuttaakseen itsearviointia siitä, miten se on pannut täytäntöön yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa; kehottaa unionia täyttämään yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa toteuttamalla itsearvioinnin siitä, miten se on pannut täytäntöön yleissopimuksen mukaiset velvoitteensa, ja osallistumalla vertaisarviointimekanismiin; pyytää komissiota julkaisemaan seuraavan EU:n korruptiontorjuntakertomuksen mahdollisimman pian ja sisällyttämään näihin kertomuksiin unionin toimielimiä koskevan luvun; kehottaa komissiota analysoimaan tarkemmin sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden tasolla toimintaympäristöä, jossa toimia toteutetaan, jotta voidaan määrittää siihen luonnostaan kuuluvat kriittiset tekijät, alttiit alat ja korruptiota edistävät riskitekijät;

67.  muistuttaa 16. huhtikuuta 2014 vahvistamastaan kannasta, joka koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin(12), ja pyytää tekemään asiassa nopean päätöksen;

Lahjomattomuus EU:n sääntelyssä

68.  kehottaa komissiota tarkastelemaan systeemisiä suojatoimia eturistiriitojen välttämiseksi teollisuustuotteiden sääntelyn ja politiikan täytäntöönpanon välillä; kehottaa komissiota käsittelemään säänneltyjen tuotteiden julkisessa riskinarvioinnissa olevaa nykyistä rakenteellista eturistiriitaa, toisin sanoen sitä, että näiden tuotteiden arviointi perustuu laajalti tai ainoastaan hakijoiden tai heidän maksamiensa kolmansien osapuolten tekemiin tutkimuksiin, koska riippumaton tutkimus jätetään liian usein vähälle huomiolle tai sitä ei oteta huomioon lainkaan; katsoo, että tuottajien olisi edelleen huolehdittava tutkimuksista siten, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisesti suurten yritysten ja pk-yritysten välillä niiden suhteellisen markkinaosuuden mukaan, mutta toteaa, että kaikkien arvioijien olisi arvioinnissaan otettava täysipainoisesti huomioon vertaisarvioidut riippumattomat tutkimukset; kehottaa komissiota erityisesti tarkistamaan vuonna 2002 antamaansa tiedonantoa komission konsultointiprosessiin sovellettavista yleisistä periaatteista ja vähimmäisvaatimuksista; ehdottaa, että epäsuotuisten tutkimustulosten valikoivan poisjättämisen estämiseksi tieteellisten tutkimusten ja kokeiden ennakkorekisteröinti, jossa ilmoitetaan tutkimuksen tai kokeen laajuus ja oletettu päätökseensaattamispäivä, asetettaisiin edellytykseksi sille, että tutkimustulokset voidaan ottaa huomioon sääntely- ja päätöksentekoprosesseissa; painottaa, että asianmukaisen ja riippumattoman tieteellisen neuvonnan takaamiseksi päätöksenteon tueksi on tärkeää varata riittävästi resursseja EU:n virastojen sisäisen asiantuntemuksen kehittämiseen, mukaan luettuna mahdollisuus tehdä julkaistavissa olevaa tutkimusta ja testausta ja tehdä näin sääntelyasioiden neuvonantajan roolista julkisissa palveluissa houkuttelevampaa ilman, että tutkijoiden akateeminen ura keskeytyy;

Komission ja sen erillisvirastojen parlamentaarisen vastuuvelvollisuuden lujittaminen

69.  pyytää komissiota laatimaan kaikkiin EU:n erillisvirastoihin sovellettavan asetuksen, jonka nojalla parlamentti saa yhteispäätösvaltuudet tällaisten erillisvirastojen johtajien nimittämisessä tai erottamisessa sekä suoran oikeuden esittää heille kysymyksiä ja kuulla heitä;

70.  korostaa, että EU:n eri virastoihin tarvitaan riippumattomia asiantuntijoita ja että on kiinnitettävä enemmän huomiota eturistiriitojen poistamiseen virastojen lautakunnissa; panee merkille, että asiantuntijoille ei nykyisin makseta korvausta useassa erillisvirastossa, joista yksi on Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA); pyytää maksamaan riittävän korvauksen esimerkiksi voittoa tavoittelemattomia järjestöjä tai tiedeyhteisöä edustaville sääntelyvirastojen asiantuntijoille; painottaa riittävien resurssien merkitystä EU:n erillisvirastojen sisäisen asiantuntemuksen kehittämisessä;

71.  pyytää EFSAa, Euroopan lääkevirastoa (EMA) ja Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) tarkistamaan kiireellisesti riippumattomuutta koskevia toimintalinjojaan, jotta voidaan nimenomaisesti taata niiden ehdoton riippumattomuus talouselämän aloista, joita ne sääntelevät, ja välttää eturistiriidat niiden henkilöstön ja asiantuntijoiden keskuudessa;

72.  tukee käytäntöä, jossa kansalliset parlamentit kutsuvat komission jäseniä kokouksiinsa esittääkseen heille kysymyksiä;

73.  muistuttaa, että toimivalta asettaa tutkintavaliokuntia on parlamentaaristen järjestelmien keskeinen piirre ympäri maailmaa ja että Lissabonin sopimuksessa määrätään erityisestä lainsäätämisjärjestyksestä SEUT-sopimuksen 226 artiklan kolmannessa kohdassa tarkoitetun tutkintaoikeutta koskevan asetuksen antamisessa; korostaa, että vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti parlamentin, neuvoston ja komission olisi sovittava uuden asetuksen antamisesta;

74.  kehottaa neuvostoa ja komissiota tekemään pikaisesti päätöksen parlamentin 23. toukokuuta 2012 tekemästä ehdotuksesta Euroopan parlamentin asetukseksi parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä(13);

o
o   o

75.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0376.
(2)EUVL C 271 E, 12.11.2009, s. 48.
(3)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0203.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0484.
(5)Unionin tuomioistuimen tuomio 21.9.2010, Ruotsin kuningaskunta v. Association de la presse internationale ASBL (API) ja Euroopan komissio (C-514/07 P), Association de la presse internationale ASBL (API) v. Euroopan komissio (C-528/07 P) ja Euroopan komissio v. Association de la presse internationale ASBL (API) (C-532/07 P), yhdistetyt asiat C-514/07 P, C‑528/07 P ja C-532/07 P, ECLI:EU:C:2010:541.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0202.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0108.
(8)OLAFin kertomus vuodelta 2014, Euroopan petostentorjuntaviraston viidestoista toimintakertomus: 1. tammikuuta – 31. joulukuuta 2014.
(9)Ks. edellinen alaviite.
(10)Ks. 25. marraskuuta 2015 annettu päätöslauselma veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408).
(11)Ks. edellinen alaviite, 144 kohta.
(12)Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2014)0427.
(13)EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 41.


Erasmus+-ohjelman tulevaisuus
PDF 170kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 Erasmus+-ohjelman tulevaisuudesta (2017/2740(RSP))
P8_TA(2017)0359B8-0495/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013(1),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1288/2013 täytäntöönpanosta(2),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa”(3),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(4),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen Erasmus+-ohjelman tulevaisuudesta (O-000062/2017 – B8-0326/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vallitsevaa tilannetta, jossa Erasmus+-ohjelma täyttää 30 vuotta, olisi pidettävä paitsi juhlan aiheena niin myös tilaisuutena pohtia, miten ohjelmasta voidaan tehdä saavutettavampi ja osallistavampi ja miten se voi parantaa Euroopan kansalaisten sekä koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toimivien järjestöjen kehitystä;

B.  ottaa huomioon, että koulutus on perusihmisoikeus ja julkishyödyke, jonka olisi oltava kaikkien hakijoiden ja erityisesti pienituloisten opiskelijoiden saatavilla;

1.  korostaa, että Erasmus on yksi unionin onnistuneimmista ohjelmista ja olennainen väline tuettaessa koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla toteutettavia toimia ja vietäessä Eurooppaa lähemmäs kansalaisiaan; panee merkille, että ohjelmalla on viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana ollut äärimmäisen myönteinen vaikutus yli 9 miljoonan osallistujan yksityis- ja työelämään Euroopan unionissa ja sen ulkopuolella, mukaan luettuina naapuri- ja ehdokasvaltiot;

2.  korostaa, että liikkuvuuden ja strategisen yhteistyön edistämisen kautta Erasmus+‑ohjelma on parantanut oppilaitosten laatua unionissa, lisännyt Euroopan koulutusalan kilpailukykyä, ollut mukana luomassa vahvaa eurooppalaista osaamistaloutta ja auttanut saavuttamaan Eurooppa 2020 -tavoitteita;

3.  uskoo, että Erasmus+-ohjelman ja sen seuraajan olisi erityisesti keskityttävä elinikäiseen oppimiseen ja liikkuvuuteen sekä katettava virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen, ja katsoo, että näin tehtäessä se voi tukea henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ammatillisten tavoitteiden täyttymisen kannalta merkityksellisen osaamisen ja avaintaitojen kehittämistä siten, että tiiviisti samassa yhteydessä edistetään demokraattisia arvoja, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, aktiivista kansalaisuutta sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten integrointia pyrittäessä laajempaan kulttuurien väliseen vuoropuheluun;

4.  korostaa, että kaikilla oppimisaloilla tarvitaan johdonmukaista lähestymistapaa koulutus-, nuoriso- ja urheilupolitiikkoihin erityisesti siten, että huolehditaan monialaisista mahdollisuuksista ja synergioista unionin muiden rahastojen ja ohjelmien kanssa; panee tässä yhteydessä merkille, että Euroopan nuorisoalojen yhteistyökehyksen tuleva tarkistaminen tarjoaa parhaan mahdollisuuden saattaa Erasmus+-ohjelman seuraajan painopisteet vastaamaan unionin uutta nuorisostrategiaa ja muita unionin rahoittamia ohjelmia;

5.  uskoo, että Erasmus+-ohjelmaa olisi myös pidettävä keskeisenä osana unionin strategiaa, jolla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita maailmanlaajuisesti;

6.  toteaa, että koska Manner-Euroopan ja Yhdistyneen kuningaskunnan oppilaitosten ja opetusalan organisaatioiden välillä on runsaasti tärkeää liikkuvuutta, brexit‑neuvotteluissa olisi saavutettava molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu Erasmus+‑liikkuvuusjärjestelyihin Yhdistyneessä kuningaskunnassa osallistuvien unionin opiskelijoiden ja opettajien asemasta ja päinvastoin;

Nuorisotyöttömyys sekä henkilökohtaisten ja sosiaalisten tavoitteiden täyttyminen

7.  katsoo, että Erasmus+-ohjelma on kehittynyt merkittävästi ja antanut useammille osallistujille mahdollisuuden hyötyä ohjelmasta sekä auttanut heitä parantamaan osaamistaan ja paikkaamaan taidoissa ja kyvyissä olevia aukkoja erityisesti, kun Erasmus+ laajennettiin sisältämään vapaaehtoistyö, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen ja kun maantieteellinen kattavuus laajennettiin unionin ulkopuolelle;

8.  toteaa, että liikkuvat korkea-asteen opiskelijat saavat työpaikan vuoden kuluttua valmistumisesta kaksi kertaa todennäköisemmin kuin opiskelijat, joilla liikkuvuutta ei ole ollut, ja että miltei 90 prosenttia(5) kaikista ammatillisen koulutuksen liikkuvuusohjelmiin osallistuneista ilmoitti, että heidän työllistyvyytensä parani tämän kokemuksen johdosta; panee kuitenkin pahoitellen merkille, että nuorten työttömyysriski on kaikkein suurin; toteaa siksi, että Erasmus+-ohjelmasta on voimakkaasti tuettava toimia, joilla pyritään parantamaan työllistymismahdollisuuksia;

9.  korostaa, että vapaaehtoistyö kannustaa kansalaisten osallistumista ja aktiivista kansalaisuutta sekä auttaa parantamaan osallistujien mahdollisuuksia saada työtä; korostaa siksi, että Erasmus+-ohjelman rahoituksen olisi oltava osa laajempaa toimintapoliittista strategiaa, jolla pyritään luomaan Eurooppaan vapaaehtoistyötä kannustava ympäristö siten, että ei toimita olemassa olevien menestyksekkäiden aloitteiden kanssa päällekkäin vaan pikemminkin vahvistetaan niitä; muistuttaa kuitenkin, että mahdollisia laadukkaita työpaikkoja ei voida koskaan korvata palkattomalla vapaaehtoistoiminnalla;

10.  katsoo, että Erasmus+-ohjelmassa olisi keskittyvä innovointiin ja kehitykseen ja painotettava keskeistä osaamista ja avaintaitoja, kuten itseluottamus, luovuus ja yrittäjähenki, mukautuvuus ja kriittinen ajattelu, viestintätaidot, ryhmätyö ja kyky elää ja työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä; korostaa, että näitä taitoja voidaan kehittää täysipainoisemmin virallisen ja epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tasapainoisella yhdistelmällä ja että avaintaitojen hankkiminen on tärkeää hyvin nuoresta iästä lähtien ja sitä olisi edelleen kannustettava lisäinvestoinneilla toimiin, joiden kohteeksi asetetaan liikkuvuus koulutuksen varhaisessa vaiheessa;

11.  toteaa, että Erasmus+-ohjelmalla olisi luotava vahvemmat yhteydet oppilaitosten ja liike-elämän välille, jotta voidaan lisätä osallistujien osaamista ja työllistettävyyttä sekä Euroopan talouden kilpailukykyä;

12.  korostaa ammatillisen koulutuksen alan Erasmus+-ohjelman roolia, kun autetaan osallistujia kehittämään osaamistaan ja hankkimaan työmarkkinoilla tarvittavaa kokemusta, millä edistetään parempaa työllistettävyyttä ja sosiaalista integraatiota; kannustaa kehittämään ammatillisen koulutuksen alan Erasmus+-ohjelmaa, jotta siitä voidaan tehdä nykyaikaisempi, saavutettavampi, yksinkertaisempi ja digitaaliseen aikaan sopiva;

13.  toteaa, että unionin panosta nuorisotyöttömyyden torjunnassa voidaan merkittävästi vahvistaa ulottamalla ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuus lyhyisiin ja pidempiaikaisiin (Erasmus Pro) työharjoitteluihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksia sekä ohjelman ammatillisen harjoittelun ulottuvuutta, jotta voidaan sekä ottaa huomioon työharjoittelun luontainen arvo että edistää kansallisia uudistuksia, joilla kehitetään edelleen ammatillista koulutusta, ammattitutkintoja ja niiden tunnustamista; vahvistaa samalla, että harjoittelu on koulutusmahdollisuus, joka ei korvaa palkallista työpaikkaa;

Sosiaalinen osallisuus ja saavutettavuus

14.  pitää valitettavana, että alle viisi prosenttia nuorista eurooppalaisista pääsee hyötymään ohjelmasta sosiaalis-taloudellisista syistä, varojen puutteen vuoksi, jäsenvaltioiden välisen ja sisäisen kasvavan epätasa-arvon vuoksi ja siksi, että hakemusprosessit ja hallinnolliset menettelyt ovat monimutkaisia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ohjelman avoimuutta ja saavutettavuutta, tarjoamaan lopullisille edunsaajille enemmän vastinetta sekä antamaan mahdollisimman paljon tukea etenkin epäedullisesta asemasta tuleville ihmisille ja niille, joilla on erityistarpeita;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään Erasmus+-ohjelmasta entistä osallistavamman, jotta saavutetaan enemmän nuoria erilaisilla välineillä ja erityisesti digitaalisilla välineillä ja jotta saavutetaan kaikkien tasojen organisaatioita ja erityisesti virallisia ja epävirallisia oppilaitoksia sekä nuorisojärjestöjä, taidejärjestöjä ja ruohonjuuritason urheilujärjestöjä, vapaaehtoisjärjestöjä ja muita kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä siten, että sisällytetään osallistamis- ja monimuotoisuusstrategiat kaikkialle ohjelmaan ja otetaan kohteiksi ne, joilla on erityistarpeita ja vähemmän mahdollisuuksia;

16.  muistuttaa, että koordinoinnin ja oikeuksien siirrettävyyden puute unionin sosiaalijärjestelmissä muodostaa vakavan esteen vammaisten henkilöiden liikkuvuudelle, vaikka Erasmus+-ohjelmasta ja muista liikkuvuusaloitteista on pyritty tekemään osallistavampia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan yhteistoimintaa ja siten parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten liikkuvuutta;

17.  toteaa, että yksi merkittävimmistä syistä, joiden vuoksi korkea-asteen opiskelijoiden liikkuvuus on vähäistä, on se, että liikkuvuusjakson aikana saatujen ECTS‑opintopisteiden tunnustamisen selkeydessä ja johdonmukaisuudessa on puutteita; kehottaa jäsenvaltioita ja toimivaltaisia viranomaisia ja erityisesti korkea-asteen oppilaitoksia panemaan opintosopimukset täysin täytäntöön liikkuvuusprosessin pakollisena osana sekä varmistamaan korkea-asteen Erasmus+-vaihdon aikana saatujen ECTS-opintopisteiden sujuvan tunnustamisen;

18.  uskoo, että nuorille sukupolville olisi annettava paremmat mahdollisuudet suunnitella ohjelman tulevaisuutta, koska he ovat parhaassa asemassa vahvistamaan sen visiota ja viemään sen seuraavalle tasolle nykyisten ja tulevien tarpeiden ja haasteiden mukaisesti, kun he työskentelevät, tekevät vapaaehtoistyötä ja opiskelevat;

19.  kannustaa tiettyyn joustavuuteen uuden ohjelman suunnittelussa, jotta voidaan varmistaa, että se pystyy reagoimaan nopeasti esiin nouseviin haasteisiin ja strategisiin painopisteisiin unionin ja kansainvälisellä tasolla; korostaa, että kaikkien uusien aloitteiden olisi täydennettävä olemassa olevia ja ne olisi varustettava talousarviolla, joka mahdollistaa niiden tehokkaan toiminnan;

Eurooppalainen identiteetti ja aktiivinen kansalaisuus

20.  uskoo vakaasti, että Erasmus+-ohjelman olisi edelleen stimuloitava aktiivista kansalaisuutta, kansalaiskasvatusta ja kulttuurien välistä yhteisymmärrystä sekä kehitettävä eurooppalaista identiteettiä; vaatii siksi, että kaikella koulutuksella sekä liikkuvuuteen liittyvällä virallisella ja epävirallisella oppimistoiminnalla, joita rahoitetaan Erasmus+-ohjelmasta, myös lisätään nuorten tietoisuutta eurooppalaisen yhteistyön lisäarvosta koulutuksen alalla ja kannustetaan heitä osallistumaan Eurooppa‑asioihin;

21.  katsoo, että koulutukseen liittyvän liikkuvuuden sisällyttäminen korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin voisi olla hyödyksi sekä opiskelijoiden henkilökohtaisen urakehityksen että kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämisen kannalta;

22.  kehottaa komissiota kehittämään sähköisen eurooppalaisen opiskelijakortin, joka tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden Euroopan laajuisiin palveluihin;

Ohjelman rahoittaminen

23.  pitää valitettavana, että joidenkin Erasmus+-toimien puitteissa käynnistettyjen hankkeiden alhainen onnistumisaste, tukien rajallisuus ja ohjelmien suuri kysyntä voivat vaarantaa Erasmus+-ohjelman menestyksen EU:n lippulaivaohjelmana; uskoo vahvasti, että Erasmus+-ohjelman olisi viime kädessä oltava suunnattu kaikille nuorille ja että Erasmus+-ohjelman seuraavan ohjelmakauden korkeampiin tavoitteisiin on vastattava merkittävällä lisärahoituksella, minkä olisi heijastuttava käytettävissä olevan talousarvion moninkertaistamisena, jotta voidaan vapauttaa ohjelman koko potentiaali; kehottaa siksi jäsenvaltioita, komissiota ja kyseisiä sidosryhmiä tarjoamaan Erasmus‑ohjelmalle vahvempaa ja näkyvämpää tukea tulevissa monivuotista rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa;

24.  pitää tärkeänä, että uuteen Erasmus+-ohjelmaan siirrytään sujuvasti siten, että talousarvio on strategisesti suunniteltu alusta lähtien; kannustaa käyttämään alue- ja sosiaalirahastoja lisäämään jäsenvaltioiden rahoitusosuutta Erasmus+‑liikkuvuusapurahoista; muistuttaa, että Erasmus+-ohjelman johdonmukaisen täytäntöönpanon takaaminen edellyttää, että kansalliset virastot soveltavat johdonmukaisesti ohjelman sääntöjä, mukaan luettuna yhteisten laatunormien, hankearviointien ja hallinnollisten menettelyjen noudattaminen;

o
o   o

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0018.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0107.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0005.
(5)Erasmus+-tulostaulu, tiedot 28. maaliskuuta 2017; ks. http://www.ecvet-secretariat.eu/en/system/files/documents/3727/eu-vet-policy-context.pdf, s. 29.


Uusi osaamisohjelma Euroopalle
PDF 267kWORD 68k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. syyskuuta 2017 uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle (2017/2002(INI))
P8_TA(2017)0360A8-0276/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 ja 15 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka EU ratifioi vuonna 2010,

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät(1),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta(2),

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille(3),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille(4),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät koulutusta tukevasta laadunvarmistuksesta,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta(5),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(6),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista(7),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta(8),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle,

–  ottaa huomioon neuvoston 15. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman uusista taidoista uusia työpaikkoja varten(9),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä(10),

–  ottaa huomioon 17. helmikuuta 2013 annetut neuvoston päätelmät koulutukseen investoimisesta – vastaus komission tiedonantoon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” sekä vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013(11),

–  ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi(12),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta(13),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” siltä osin kuin se koskee digitaalisia taitoja (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen uudelleenajattelu: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin” (COM(2012)0669),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Erasmus+ ja muut välineet ammatillisen koulutuksen liikkumisen edistämiseksi – elinikäisen oppimisen lähestymistapa”(14),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi(15),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman vihreän työllisyyden aloitteesta: vihreän talouden työllistämismahdollisuuksien hyödyntäminen(16),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla(17),

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Kilpailukykyisten unionin työmarkkinoiden luominen 2000-lukua varten: taitojen ja pätevyyksien sovittaminen kysyntään ja työmahdollisuuksiin keinona toipua kriisistä”(18),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta kaudelle 2011–2020(19),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä,

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2017 annetun ehdotuksen neuvoston päätelmiksi naisten ja miesten osaamisen parantamisesta EU:n työmarkkinoilla(20),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(21),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2013 julkaistun yhteisötaloutta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä koskevan komission Social Europe -oppaan ”Social Economy and Social Entrepreneurship”(22),

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020(23),

–  ottaa huomioon 22. helmikuuta 2017 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon SOC/546,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A8-0276/2017),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetaan oikeus ammatilliseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

B.  toteaa, että taidoilla on strategista merkitystä työllistettävyyden, kasvun, innovoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta ja että töiden monimutkaisuus on lisääntymässä kaikilla toimialoilla ja kaikissa ammateissa ja taitojen kysyntä kasvaa jopa vähän koulutusta vaativissa töissä;

C.  toteaa, että hyvinvointi ja sosiaalisten saavutustemme turvaaminen perustuvat yksistään yhteiskuntamme osaamiseen ja taitotietoon;

D.  ottaa huomioon, että vähän koulutetun väestön työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski on kohonnut;

E.  ottaa huomioon, että niissä maissa, joissa on eniten heikot perustaidot ja digitaaliset taidot omaavia aikuisia, työvoiman tuottavuus on alhaisempi ja sen myötä kasvu- ja kilpailukykynäkymät ovat heikommat;

F.  toteaa tukevansa ja kannattavansa komission pyrkimyksiä kohdistaa inventointeja inhimilliseen pääomaan, joka on keskeinen EU:n kilpailukykyä edistävä tekijä; toteaa, että pätevät opettajat ovat edellytys laadukkaalle koulutukselle;

G.  toteaa, että monissa vähän koulutusta vaativissa töissä edellytetään nykyisin parempaa luku- ja kirjoitustaitoa, laskutaitoa ja muita perustaitoja ja jopa palvelualan vähän koulutusta vaativat työt sisältävät yhä useammin vaativampia, muita kuin rutiininomaisia tehtäviä(24);

H.  toteaa, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) viimeisimmän kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan noin 70 miljoonaa eurooppalaista aikuista on ilman perustaitoja, kuten luku- ja kirjoitustaitoa sekä laskutaitoa, mikä estää kyseisiä henkilöitä löytämästä kunnollista työpaikkaa ja saavuttamasta kohtuullista elintasoa;

I.  toteaa, että vuoteen 2025 mennessä 49 prosenttia EU:n alueen kaikista avoimista työpaikoista (sisältää uudet ja korvaavat työt) edellyttää korkean asteen tutkintoa, 40 prosenttia keskiasteen tutkintoa ja vain 11 prosenttia alempaa tutkintoa tai ei lainkaan tutkintoa(25);

J.  katsoo, että elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisääminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia aktiiviseen osallisuuteen ja tiiviimpään sosiaaliseen osallistumiseen erityisesti vähän koulutetuille, työttömille, erityistarpeisille, ikääntyville ja muuttajille;

K.  katsoo, että jäsenvaltioiden on löydettävä tapoja suojata tai edistää entistä pitkäaikaisempia investointeja koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin sekä energia- ja ilmastotoimiin ja investoida koulutusjärjestelmien, myös elinikäisen oppimisen, nykyaikaistamiseen;

L.  ottaa huomioon, että EU on foorumi, jolla on parhaat mahdollisuudet jakaa hyviä käytäntöjä ja tukea keskinäistä oppimista jäsenvaltioiden välillä;

M.  toteaa, että SEUT:n 165 ja 166 artiklassa vastuu yleissivistävästä koulutuksesta, korkeakoulutus ja ammattikoulutus mukaan lukien, annetaan jäsenvaltioille;

N.  toteaa, että koulutusalalla EU:n tason yhteistyö on vapaaehtoista, mikä erottaa sen perustavanlaatuisesti työllisyysalasta, joka nojaa huomattavasti enemmän unioniin;

O.  toteaa, että taidot ja pätevyys liittyvät toisiinsa ja että siksi niiden välistä yhteyttä olisi entisestään vahvistettava uudessa osaamisohjelmassa;

P.  ottaa huomioon, että tulevaisuuteen suuntautuvien toimialojen kehittämisellä on määräävä asema tarvittavien taitojen tyypeissä;

Q.  toteaa, että eurooppalaisessa osaamista ja työpaikkoja koskevassa kyselytutkimuksessa on käynyt ilmi, että noin 45 prosenttia EU:n aikuisista työntekijöistä katsoo, että heidän osaamistaan voitaisiin kehittää tai käyttää paremmin työssä;

R.  ottaa huomioon, että ILO:n mukaan 25–45 prosenttia eurooppalaisesta työvoimasta on joko ali- tai ylikoulutettua työhönsä; katsoo, että tämä johtuu suurelta osin jäsenvaltioiden talouden rakenteiden nopeatahtisesta muutoksesta;

S.  toteaa, että osaamisvaje on huolestuttava ilmiö, joka vaikuttaa ihmisiin ja yrityksiin, luo osaamiskuiluja ja -vajeita sekä on yhtenä syynä työttömyyteen(26); ottaa huomioon, että 26 prosentilla EU:n aikuisista työntekijöitä ei ole työhönsä tarvittavaa osaamista;

T.  toteaa, että yli 30 prosenttia korkeasti koulutetuista nuorista tekee työtä, joka ei vastaa heidän osaamistaan ja tavoitteitaan, ja että 40 prosenttia eurooppalaisista työnantajista ei kykene löytämään henkilöitä, joilla on kasvun ja innovoinnin edistämiseen tarvittavia taitoja;

U.  toteaa, että tällä hetkellä miltei 23 prosentilla 20–64 -vuotiaasta väestöstä on alhainen koulutustaso (ei peruskoulua, peruskoulu tai alempi toisen asteen koulutus); toteaa, että matalan koulutustason omaavilla henkilöillä on heikommat työllistymismahdollisuudet ja he ovat myös useammin epävarmoissa työsuhteissa ja heillä on kaksinkertainen riski kokea pitkäaikaistyöttömyyttä korkeasti koulutettuihin verrattuna(27);

V.  katsoo, että matalan koulutustason omaavilla henkilöillä on paitsi heikommat työllistymismahdollisuudet myös suurempi riski ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen ja huonommat mahdollisuudet käyttää palveluja ja osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan;

W.  ottaa huomioon, että ihmisillä on usein taitoja, joita ei ole tunnistettu, joita ei hyödynnetä tai joista ei palkita asianmukaisesti; ottaa huomioon, että virallisten oppimisympäristöjen ulkopuolella esimerkiksi työkokemuksen, vapaaehtoistyön, kansalaisjärjestötoiminnan tai muun kokemuksen avulla hankittuja taitoja ei välttämättä kirjata todistukseen tai dokumentoida, mistä syystä niitä aliarvioidaan;

X.  ottaa huomioon, että kulttuurialat ja luovat alat edistävät sosiaalista hyvinvointia, innovointia ja työllisyyttä ja vauhdittavat EU:n taloudellista kehitystä työllistämällä EU:ssa yli 12 miljoonaa ihmistä, mikä on 7,5 prosenttia koko kansantaloudessa työllistetyistä ihmisistä, ja että ne edistävät taloutta 5,3 prosentin osuudella EU:n kokonaisbruttoarvonlisäyksestä ja markkinoiden yläsegmentin alat lisäksi neljän prosentin osuudella EU:n nimellisestä bruttokansantuotteesta(28);

Y.  ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on perussopimuksissa vahvistettu EU:n perusperiaate ja yksi unionin tavoitteista ja velvollisuuksista; toteaa, että unionin erityisenä tehtävänä on ottaa naisten ja miesten tasa-arvon periaate huomioon kaikessa toiminnassaan, kuten koulutuksen saatavuudessa;

Z.  toteaa, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia (NEET) pidetään EU:n tasolla yhtenä haavoittuvimmista ryhmistä nuorisotyöttömyyden kannalta; toteaa, että naiset joutuvat keskimäärin 1,4 kertaa(29) miehiä todennäköisemmin työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle, mikä korostaa entisestään sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja sukupuolten yhdenvertaisuutta varhaisesta iästä lähtien;

AA.  ottaa huomioon, että sosiaaliset ja emotionaaliset taidot sekä kognitiiviset taidot ovat tärkeitä henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta;

AB.  toteaa, että sekä virallisten että epävirallisten oppimis- ja koulutusmahdollisuuksien ja arkioppimismahdollisuuksien on oltava oikeus jokaiselle kaikissa elämänvaiheissa niin, että kaikki voivat hankkia monialaisia taitoja, laskutaito, digitaalinen lukutaito, medialukutaito, kriittinen ajattelu, sosiaaliset taidot, vieraiden kielten taito ja asianmukaiset elämäntaidot mukaan lukien; katsoo, että työntekijöiden on annettava ottaa vapaata itsensä kehittämiseen ja koulutukseen elinikäisen oppimisen yhteydessä;

AC.  katsoo, että on olennaista, että taidoilla pyritään paitsi lisäämään työllistettävyyttä myös edistämään kansalaisosallistumisen valmiuksia ja demokraattisten arvojen ja suvaitsevaisuuden arvostamista, etenkin välineenä ehkäistä radikalisoitumista ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta;

AD.  katsoo, että nopeasti muuttuvassa, yhä globalisoituneemmassa ja digitalisoituneessa maailmassa keskeisiä ovat sosiaalisten taitojen, kulttuurienvälisten taitojen, digitaalisten taitojen, ongelmanratkaisukyvyn, yrittäjyystaitojen ja luovan ajattelun kaltaiset monialaiset taidot;

AE.  ottaa huomioon, että digitaalinen muutos on edelleen käynnissä ja että yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeet kehittyvät jatkuvasti;

AF.  katsoo, että digitaalisten valmiuksien ja itseluottamuksen vahvistaminen on olennainen ennakkoedellytys vahvojen yhteiskuntien rakentamiselle sekä yhtenäisyyden ja yhdentymisen edistämiselle EU:ssa;

AG.  toteaa, että nykyisin koulutusjärjestelmissämme on meneillään merkittävä digitaalinen muutos, joka vaikuttaa opetus- ja oppimisprosesseihin; katsoo, että tehokkaiden digitaalisten taitojen tarjoaminen on välttämätöntä sen varmistamiseksi, että työntekijät ovat valmiita nykyisiin ja tuleviin teknologisiin muutoksiin;

AH.  toteaa, että digitaaliseen koulutukseen EU:ssa osallistuvien määrän viimeaikaisesta kasvusta huolimatta on edelleen paljon tehtävää, jotta EU:n talous saadaan vastaamaan uutta digitaalista aikakautta ja jotta saadaan kurotuksi umpeen työnhakijoiden määrän ja täyttämättömien työpaikkojen määrän välinen kuilu;

AI.  katsoo, että uudet digitaaliset muutokset on sisällytettävä koulutusjärjestelmiin, jotta voidaan edelleen edistää ihmisten kriittisyyttä, itsevarmuutta ja riippumattomuutta; toteaa, että tämä on tehtävä symbioottisesti jo opetettavien aineiden kanssa;

AJ.  katsoo, että tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava osaamisohjelma olisi otettava mukaan laajempaan pohdintaan osaamisen kehittämisestä työpaikan tarpeiden mukaan eurooppalaisten yhteiskuntien digitalisoinnin ja robottien käytön lisääntyessä;

AK.  katsoo, että monialaisia taitoja, kuten yhteiskunnallisia ja sosiaalisia taitoja, ja kansalaiskasvatusta olisi painotettava kielitaidon, digitaalisen osaamisen ja yrittäjyystaitojen rinnalla;

AL.  toteaa, että yrittäjyystaidot on ymmärrettävä laajemmassa yhteydessä eräänlaisena aloitekykynä, joka koskee sosiaaliseen toimintaan osallistumista ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa, ja siksi niitä olisi korostettava uudessa osaamisohjelmassa elämäntaitona, josta on hyötyä ihmisille heidän yksityiselämässään ja työssään ja joka hyödyttää myös yhteisöjä;

AM.  katsoo, että älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun ja nuorten työpaikkojen takaamiseksi EU:ssa on edistettävä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alat) osaamista;

AN.  ottaa huomioon, että STEM-alojen ja niihin liittyvien ammattilaisten tarpeen odotetaan kasvavan noin kahdeksan prosenttia vuoteen 2025 mennessä eli paljon enemmän kuin ammateille keskimäärin ennustettu kolmen prosentin kasvu; ottaa huomioon, että myös STEM-aloihin liittyvien toimialojen työllisyyden odotetaan kasvavan noin 6,5 prosenttia vuoteen 2025 mennessä(30);

AO.  katsoo, että ammatillisen koulutuksen huono julkisuuskuva ja hiipuva houkuttelevuus sekä sen huono laatu joissakin jäsenvaltioissa estävät opiskelijoita luomasta uraa lupaavilla aloilla ja työvoiman puutteesta kärsivillä toimialoilla;

AP.  katsoo, että osaamiseen liittyviä kysymyksiä ja erityisesti osaamisen kohtaanto-ongelmaa ja työmahdollisuuksia käsiteltäessä on otettava huomioon maaseutualueiden erityishaasteet;

AQ.  toteaa, että vihreän talouden ala oli taantuman aikana nettomääräisesti yksi tärkeimmistä työpaikkojen luojista Euroopassa ja sitä olisi edelleen edistettävä uudessa osaamisohjelmassa;

AR.  ottaa huomioon, että Euroopan ikääntyvä väestö lisää terveydenhuollon ammattilaisten, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kysyntää;

AS.  toteaa, että perheillä on keskeinen rooli perustaitojen opettamisessa lapsille;

Taitojen kehittäminen elämää ja työtä varten

1.  pitää myönteisenä kesäkuussa 2016 julkaistua komission tiedonantoa ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”;

2.  huomauttaa, että koulutus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja EU voi vain tukea, koordinoida tai täydentää jäsenvaltioiden toimia;

3.  katsoo, että EU:n on muutettava ajattelutapaansa koulutusalan tavoitteiden ja toiminnan osalta; yhtyy näkemykseen, että on keskityttävä eurooppalaisten koulutusjärjestelmien uudistamiseen nopeasti muuttuvassa taloudellisessa, teknologisessa ja yhteiskunnallisessa toimintaympäristössä ja on varmistettava laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikissa vaiheissa;

4.  toteaa, että vaikka osaamistarpeet vaihtelevat nopeasti, osaamispaketissa keskitytään pääasiassa työmarkkinoiden välittömiin tarpeisiin; korostaa tässä suhteessa Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön merkitystä, jotta voidaan ennakoida osaamistarpeita, kehittää yleiseurooppalainen väline osaamistarpeiden ennustamiseen ja kehittää elinikäistä oppimista, jotta voidaan sopeutua paremmin työmarkkinoiden uusiin tilanteisiin ja lisätä yksilöiden mukautuvuutta, aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista osallisuutta;

5.  kehottaa jäsenvaltioita keskittymään koulutusohjelmissaan ja opetussuunnitelmissaan työllistyvyyttä edistävien taitojen, luku- ja kirjoitustaidon, laskutaidon, digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon lisäksi myös yhteiskuntaan laajemmin liittyviin taitoihin, kuten monialaisiin ja pehmeisiin taitoihin (johtajuus, sosiaaliset ja kulttuurienväliset taidot, hallinta, yrittäjyys- ja talouskoulutus, vapaaehtoistyö, vieraiden kielten taito, neuvottelutaidot), ja asettamaan näiden taitojen jatkokehittämisen ja eurooppalaisen käsityötaidon parantamisen etusijalle myös ammatillisissa koulutusohjelmissa;

6.  vaatii, että jokaisella on kaikissa elämänvaiheissa todellinen oikeus osaamiseen, jotta jokainen voi hankkia 2000-luvulla tarvittavat perustaidot;

7.  on tietoinen koulutuksen kansainvälistymisen arvosta ja sen arvosta, että liikkuvuusohjelmiin osallistuu yhä enemmän opiskelijoita ja henkilökuntaa; korostaa tässä yhteydessä Erasmus+-ohjelman arvoa;

8.  huomauttaa myös, että useiden tutkimusten mukaan liikkuvuus antaa ihmisille erityistä ammattiosaamista sekä monialaisia taitoja, kuten kriittistä ajattelua ja yrittäjyystaitoja, ja parantaa heidän uramahdollisuuksiaan; toteaa, että oppimiseen liittyvälle liikkuvuudelle tällä hetkellä osoitetut EU:n määrärahat eivät ehkä riitä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kuuden prosentin tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä;

9.  kannustaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen alojen välisen liikkuvuuden mahdollisuuksia yleisesti koulujen välillä; painottaa, että on entistä enemmän tuettava ja edistettävä liikkuvuutta ammatillisessa koulutuksessa ja liikkuvuuden yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota rajaseutuihin;

10.  huomauttaa, että koulutuksella olisi edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä tulisi oma-aloitteisia ja vastuullisia kansalaisia, jotka ovat valmiita elämään ja työskentelemään teknologisesti edistyneessä ja globalisoituneessa taloudessa, ja annettava heille elinikäiseen oppimiseen tarvittavat keskeiset valmiudet, jotka määritetään itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja työllisyyteen tarvittavan tietämyksen, taitojen ja asenteiden yhdistelmäksi;

11.  korostaa, että laadukas varhaiskasvatus on olennainen ennakkoedellytys taitojen kehittymiselle;

12.  toteaa, että vastuu varhaiskasvatuksen tarjoamisesta on jäsenvaltioilla, mutta kehottaa niitä parantamaan varhaiskasvatuksen laatua ja sen saatavuutta sekä puuttumaan siihen, että laadukkaita ja kaikkien tuloluokkien saatavilla olevia lastenhoitopalveluja tarjoavia infrastruktuureja ei ole riittävästi, ja pohtimaan mahdollisuutta tarjota palvelut ilmaiseksi köyhille ja sosiaalisesti syrjäytyneille perheille;

13.  korostaa, että luovuudesta ja innovoinnista on tulossa EU:n talouden liikkeellepanevia voimia ja ne olisi valtavirtaistettava kaikkiin kansallisiin ja EU:n toimintapoliittisiin strategioihin;

14.  pitää myönteisenä uuden osaamisohjelman tavoitetta tehdä ammatillisesta koulutuksesta opiskelijoiden ensimmäinen valinta ja muokata sitä työmarkkinoiden tarpeita ja tulevaisuuden töiden vaatimuksia vastaavaksi ottamalla työnantajat mukaan kurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen;

15.  kannustaa jäsenvaltioita menemään ”oikeiden ammatillisten taitojen” edistämistä pidemmälle ja keskittymään myös niihin koulutuksen käytännöllisempiin näkökohtiin, jotka perustuvat enemmän työhön ja edistävät yrittäjähenkistä ajattelutapaa, innovatiivisuutta ja luovuutta, kannustavat ihmisiä ajattelemaan kriittisesti, ottavat huomioon kestävyyden käsitteen ja joissa kunnioitetaan ihmisarvon, vapauden, demokratian, suvaitsevaisuuden ja kunnioituksen kaltaisia perusoikeuksia ja -arvoja ja annetaan ihmisille mahdollisuus osallistua täysimääräisesti demokraattiseen prosessiin ja sosiaaliseen elämään avarakatseisina kansalaisina;

16.  katsoo kuitenkin, että koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen on omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa prosessin ytimessä on oppija, sekä varmistettava riittävät investoinnit elinikäistä oppimista edistäviin toimiin; katsoo lisäksi, että koulutuksen on oltava kohtuuhintaista ja kaikkien saatavilla ja että heikoimmassa asemassa olevien mukaan ottamiseksi on toteutettava aiempaa enemmän toimenpiteitä;

17.  kannustaa jäsenvaltioita ottamaan aiempaa tiiviimmin mukaan kansalaisyhteiskunnan, asiantuntijat ja perheet, joilla on käytännön kokemusta, pohdittaessa välttämättömiä elämäntaitoja;

18.  kannustaa jäsenvaltioita myös keskittymään sukupuolia koskevien stereotypioiden poistamiseen, sillä 60 prosenttia viime aikoina oppilaitoksista valmistuneista on naisia; korostaa, että naisten työllisyysaste on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin miehillä ja he ovat aliedustettuina monilla toimialoilla;

19.  kannustaa jäsenvaltioita parantamaan taitojen sovittamista työmarkkinoiden tarpeisiin ja ottamaan ennen kaikkea käyttöön laadukkaat oppisopimuskoulutusjärjestelmät, jotka auttavat ihmisiä joustavuuteen koulutusurallaan ja myöhemmin työmarkkinoilla;

20.  on tietoinen harjoittelu- ja opiskelujaksojen yhdistelmien(31) arvosta mutta huomauttaa, että yhdessä jäsenvaltiossa käytössä olevaa järjestelmää ei voida kopioida suoraan toiseen jäsenvaltioon; kannustaa vaihtamaan parhaiden käytäntöjen malleja, ja ottamaan siihen mukaan työmarkkinaosapuolet;

21.  muistuttaa tässä suhteessa, että jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä on tehostettava, jotta oppisopimuskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen kaltaisista parhaista käytännöistä voitaisiin hyötyä työttömyyden vähentämiseksi;

22.  kiinnittää huomion Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen rooliin ja muistuttaa, että yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on yhdistää poliittiset johtajat, työmarkkinaosapuolet, tutkijat ja käytännön toimijat vaihtamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan myös perustamalla alakohtaisia foorumeja;

23.  tähdentää, että kulttuuri, luovuus ja taide myötävaikuttavat huomattavasti henkilökohtaiseen kehitykseen, työllisyyteen ja kasvuun koko EU:ssa, sillä ne välittävät innovointia, vauhdittavat yhteenkuuluvuutta ja vahvistavat kulttuurienvälisiä suhteita, keskinäistä ymmärrystä ja eurooppalaisen identiteetin, kulttuurin ja arvojen säilyttämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukea kulttuurialalle ja luoville aloille, jotta niiden potentiaali voidaan selvittää ja ottaa täysimääräisesti käyttöön;

24.  korostaa, että muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tämänhetkisen unioniin tulon vuoksi on kehitettävä pysyvämpi kolmansien maiden kansalaisia koskeva lähestymistapa, jossa arvioidaan heidän taitojaan, pätevyyksiään ja tietämystään, jotka on tuotava esille, sekä mekanismi taitojen tunnustamiseksi ja hyväksymiseksi;

25.  muistuttaa, että uudet tulijat tuovat mukanaan uusia taitoja ja tietämystä, ja kehottaa kehittämään välineitä monikielisen tiedon tarjoamiseksi virallisen oppimisen ja arkioppimisen, ammatillisen koulutuksen, harjoitteluiden ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksista; katsoo tärkeäksi edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua, jotta helpotetaan muuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pääsyä työmarkkinoille ja integroitumista yhteiskuntaan;

26.  on tyytyväinen komission ehdotuksiin, jotka koskevat välinettä kolmansien maiden kansalaisten taitojen kartoittamiseksi, ja toivoo, että asiassa edetään nopeasti; suosittaa, että uudessa osaamisohjelmassa sovelletaan muuttajien taitoihin lähestymistapaa, joka on yhdenmukainen kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman kanssa; korostaa, että muuttajien osaamisen kehittämiseen olisi sovellettava kattavampaa lähestymistapaa, myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden, kansalaistaitojen opettamisen ja arkioppimisen avulla, ja että olisi keskityttävä myös muuhun kuin avoimuuteen, vertailtavuuteen ja muuttajien taitojen ja kelpoisuuksien profilointiin alkuvaiheessa;

27.  katsoo, että on toimittava koordinoidusti aivoviennin torjumiseksi määrittämällä asianmukaisia toimia saatavilla olevien taitojen hyödyntämiseksi siten, että inhimillisen pääoman vähenemistä voidaan ehkäistä useissa jäsenvaltioissa;

28.  huomauttaa, että tämänhetkisiin koulutusvalmiuksiin investoiminen määrittää työpaikkojen laadun nyt ja tulevaisuudessa, työntekijöiden pätevyyden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja demokraattisen osallistumisen yhteiskuntaan;

29.  kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään väestön ikääntymistä edistämällä terveyteen, hyvinvointiin ja sairauksien ehkäisyyn liittyvien taitojen kehittämistä;

Koulutuksen rooli työttömyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnassa

30.  katsoo, että EU:n kilpailukyky, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat suurelta osin riippuvaisia koulutusjärjestelmistä, joissa kenenkään ei anneta jäädä muista jälkeen;

31.  toteaa, että koulutus on keskeinen tekijä työllistettävyyden parantamisen lisäksi myös henkilökohtaisen kehityksen, sosiaalisen osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden sekä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä, ja katsoo siksi, että yhdenvertainen pääsy laadukkaaseen koulutukseen ja riittävät investoinnit taitoihin ja valmiuksiin ovat ratkaisevan tärkeitä korkean työttömyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi erityisesti heikoimmassa ja epäsuotuisimmassa asemassa olevien ryhmien (työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat, pitkäaikaistyöttömät, vähän koulutetut, pakolaiset ja vammaiset henkilöt) keskuudessa; muistuttaa, että tulevaisuuden osaamistarpeita koskevat todelliset ennusteet ovat erityisen tärkeitä tässä suhteessa;

32.  pitää valitettavana, että investoiminen koulutukseen on edelleen alhaisella tasolla ja että koulutusmäärärahojen toistuvat leikkaukset vaikuttavat eniten epäsuotuisasta sosioekonomisesta taustasta tuleviin opiskelijoihin ja aikuisiin;

33.  on erittäin huolestunut siitä, että vuosina 2010–2014 kokonaisinvestoinnit koulutukseen vähenivät EU:ssa 2,5 prosenttia(32); korostaa, että on olennaisen tärkeää osoittaa julkisille koulutusjärjestelmille riittävät resurssit, jotta koulutus voi täyttää tehtävänsä työttömyyteen, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen puuttumisessa;

34.  korostaa OECD:n(33) tavoin, että mitä koulutetumpaa väestö on, sitä demokraattisempi on yhteiskunta ja kestävämpi on talous ja sitä vähäisempi on riippuvuus julkisista tuista ja alttius taloudellisille taantumille; huomauttaa siksi, että investoinnit laadukkaaseen koulutukseen ja innovointiin ovat olennaisen tärkeitä työttömyyden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja myös unionin globaalin kilpailukyvyn parantamiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita palauttamaan julkiset investoinnit vähintään talouskriisiä edeltäneelle tasolle varhaiskasvatuksessa ja ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa kaikille ja erityisesti epäsuotuisista taustoista tuleville lapsille;

35.  huomauttaa, että oppimis- ja koulutusmahdollisuuksien saatavuuden on oltava oikeus jokaiselle kaikissa elämänvaiheissa, jotta kaikki voivat hankkia laskutaidon, digitaalisen lukutaidon, medialukutaidon, kriittisen ajattelun, sosiaalisten taitojen ja tarvittavien elämäntaitojen kaltaiset monialaiset taidot; katsoo, että uusi osaamisohjelma on askel oikeaan suuntaan, ja kannustaa sitoutumaan yhteiseen näkemykseen elinikäistä oppimista koskevien toimien merkityksestä;

36.  korostaa sellaisten ulkopuolisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen merkitystä, jotka tarjoavat lapsille muunlaisia taitoja ja sosiaalisia taitoja, kuten taiteita ja käsitöitä, ja edistävät lasten sopeutumista yhteiskuntaan, auttavat heitä ymmärtämään paremmin ympäristöään, kehittävät yhteisvastuuta oppimisessa ja elämisessä sekä parantavat kokonaisten luokkien oppimistaitoja;

37.  muistuttaa, että vammaisilla henkilöillä on erityistarpeita ja he tarvitsevat siten asianmukaista tukea taitojen hankkimiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan uutta osaamisohjelmaa toteuttaessaan osallistavan lähestymistavan koulutuspolitiikkojen suunnitteluun myös kouluttamalla tukihenkilöstöä ja asettamalla taitoja, koulutusta ja rahoitusvaihtoehtoja koskevat tiedot mahdollisimman monen ihmisryhmän saataville ottaen huomioon erilaisten toimintarajoitteiden kirjon; katsoo, että yrittäjyys on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jolla voidaan tukea monien vammaisten henkilöiden osallistumista työmarkkinoille; korostaa tässä yhteydessä, että on parannettava toimintarajoitteisten henkilöiden digitaalisia taitoja, ja painottaa esteettömän teknologian keskeistä merkitystä;

38.  huomauttaa, että vaikka korkealaatuisen varhaiskasvatuksen mahdollisuudet koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemisessä ja vankan perustan valamisessa tulevalle oppimiselle tunnustetaan yhä yleisemmin, uudessa osaamisohjelmassa ei ole tulevaisuuteen katsovaa näkemystä koulutuksen varhaisista vaiheista; kehottaa siksi jäsenvaltioita investoimaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sen laadun ja saatavuuden parantamiseksi ja toteuttamaan toimenpiteitä koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemiseksi;

39.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään erityisesti varhaiskasvatusta koskevan vuoden 2014 laatukehyksen(34) ja vaatii, että tarjolla on oltava asianmukaisia ohjelmia, joilla voidaan antaa uusi mahdollisuus nuorille, jotka ovat keskeyttäneet peruskoulun tai keskiasteen koulutuksen; pitää toivottavana keskiasteen koulutuksen loppuun suorittamista;

40.  huomauttaa, että koulutuksen pitäisi tarjota taitoja ja pätevyyksiä työmarkkinoiden tarpeisiin ja sillä olisi myös edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä tulee oma-aloitteisia ja vastuullisia kansalaisia;

41.  kehottaa jäsenvaltioita kanavoimaan investointeja osallistavaan koulutukseen, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin ja varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet kaikille, myös erilaisista sosioekonomisista taustoista tuleville nuorille sekä haavoittuville ja epäsuotuisassa asemassa oleville ryhmille;

42.  kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan uuden mahdollisuuden tarjoavan koulutuksen tarjontaa, jotta riskiryhmät voidaan integroida paremmin työmarkkinoille;

43.  pitää myönteisinä komission ehdotuksia taitojen kehittämistä koskeviksi toimiksi, joilla vähennetään koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta ja haittoja yksilön eliniän aikana, mikä auttaa unionin kansalaisia torjumaan työttömyyttä tehokkaasti ja takaa unionin kilpailukyvyn ja innovoinnin; kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota moniin hallinnollisiin esteisiin, jotka hidastavat kehitystä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ammattihenkilöiden työvoiman liikkuvuuden, pätevyyksien tunnustamisen sekä ammattipätevyyksiä koskevan koulutuksen yhteydessä;

44.  kehottaa siksi jäsenvaltioita varmistamaan, että sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä toimii hyvin, auttaa parantamaan tietojenvaihtoa ja tehostaa entistä parempaa hallinnollista yhteistyötä luomatta tarpeettomia hallinnollisia rasitteita, ja kehottaa ottamaan käyttöön entistä yksinkertaisemmat ja nopeammat menettelyt sellaisten ammattihenkilöiden ammattipätevyyksien ja jatkuvaa ammatillista kehitystä koskevien vaatimusten tunnustamisessa, joka aikovat työskennellä jossakin toisessa jäsenvaltioissa, ja kehottaa estämään kaikenlaisen syrjinnän;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita erityisesti helpottamaan haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten taitojen kehittämistä arvioimalla tarvetta ottaa käyttöön erityisiä välineitä, kuten paikallisia EU:n tietokeskuksia ja avaintaitoja koskevaan viitekehykseen liittyviä erityisindikaattoreita, joiden avulla voidaan ottaa huomioon epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien tarpeet;

Edistetään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia

46.  korostaa, että elinikäinen oppiminen, myös ajan tasalla pysyminen jatkuvasti muuttuvista työoloista, on tärkeää työntekijöiden itsensä kehittämisen kannalta(35) ja että mahdollisuuksien luominen kaikille on tärkeää oppimisen kulttuurin edistämiseksi kaikissa ikäryhmissä Euroopassa; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään elinikäistä oppimista ja investoimaan siihen erityisesti maissa, joissa osallistumisaste jää 15 prosentin alapuolelle;

47.  panee huolestuneena merkille kestämättömän tilanteen, jossa 70 miljoonalla eurooppalaisella ei ole perustaitoja; suhtautuu siksi myönteisesti taitojen parantamisen väyliä koskevan aloitteen käynnistämiseen ja vaatii panemaan sen nopeasti täytäntöön ja valvomaan sen täytäntöönpanoa; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan omaksumaan yhtenäisen lähestymistavan taitojen parantamiseen, uudelleenkouluttautumiseen ja elinikäiseen oppimiseen ja ottamaan käyttöön erilaisia saatavuuden parantamiseen ja motivaation lisäämiseen tarkoitettuja järjestelmiä, jotka on räätälöity kunkin jäsenvaltion erityistarpeiden mukaisesti, sekä työttömille että työssä oleville henkilöille;

48.  katsoo, että taitojen parantamisen väyliä koskevaan aloitteeseen olisi sisällytettävä yksilöllinen arviointi oppimistarpeista, laadukas opetustarjonta sekä hankittujen taitojen ja pätevyyksien järjestelmällinen validointi, jonka ansiosta ne olisi helppo tunnustaa työmarkkinoilla; korostaa, että on varmistettava laajakaistan yleinen saatavuus, jotta voidaan mahdollistaa digitaalinen lukutaito; pitää valitettavana, että parlamenttia ei otettu mukaan aloitteen suunnitteluun;

49.  painottaa, että vastuu alakohtaisten ja erityistaitojen kehityksestä on jaettava koulutuksen tarjoajien, työnantajien ja ammattiyhdistysten kesken, mistä syystä jäsenvaltioiden on pidettävä yllä tiivistä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten kanssa; vaatii, että kaikkien työmarkkinoiden asiaankuuluvien toimijoiden olisi oltava mukana koulutusprosessissa sekä sen suunnittelussa ja toteuttamisessa, jotta voidaan tarjota ihmisille välttämättömät taidot koko uran ajan ja jotta tehostetaan henkilökohtaista kehitystä, edistetään laadukasta työllistymistä sekä parannetaan uranäkymiä ja ‑kehitystä;

50.  korostaa, että on kehitettävä monipuolisia koulutusjärjestelmiä, joilla tarjotaan oppijoille erityyppisiä taitoja: perustaidot (luku- ja kirjoitustaito, laskutaito ja digitaaliset taidot); edistyneet yleiset taidot (kuten ongelmanratkaisu ja oppiminen); ammatilliset, tekniset, ammatti- tai alakohtaiset taidot; ja sosioemotionaaliset taidot;

51.  korostaa, että vähän koulutettujen henkilöiden erityistarpeiden ymmärtäminen ja heille räätälöidyn koulutuksen tarjoaminen ovat olennaisen tärkeä vaihe aiempaa tehokkaampien koulutusohjelmien suunnittelussa; muistuttaa, että hankittuun kokemukseen ja muuttuviin olosuhteisiin perustuva reagointi- ja sopeutumiskyky on ratkaisevan tärkeä tekijä tehokkaassa koulutusprosessissa;

52.  korostaa, että epäsuotuisassa asemassa olevien ihmisten, myös vammaisten henkilöiden, pitkäaikaistyöttömien ja aliedustettujen ryhmien, jotka eivät ehkä ole tietoisia taitotasonsa parantamisen eduista tai uudelleenkoulutus- tai täydennyskoulutusmahdollisuuksista, tavoittaminen ja ohjaaminen ovat olennaisen tärkeitä edellä mainitun aloitteen onnistumisen kannalta;

53.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan kohdennettuja toimia sellaisten vanhempien osaamisen täydentämiseksi ja validoimiseksi, jotka palaavat työhön hoidettuaan huollettavana olevia perheenjäseniä;

54.  vaatii kaikkien asianomaisten sidosryhmien vahvaa osallistumista ja vuoropuhelua paitsi jäsenvaltioiden ja unionin tasolla myös paikallisella ja alueellisella tasolla todellisiin työmarkkinatilanteisiin ja niiden tarpeisiin vastaamiseksi;

55.  muistuttaa tarpeesta sisällyttää elinikäinen oppiminen ammatillisten perustaitojen laajempaan yhteyteen;

Koulutuksen ja työelämän yhteyksien lujittaminen

56.  muistuttaa, että osaamisvajeen ja työmarkkinoiden epätasapainon korjaaminen sekä sosiaalisen liikkuvuuden, myös ammattikoulutuksen ja harjoittelun, mahdollisuuksien edistäminen ovat keskeisellä sijalla edistettäessä kestävää kasvua, sosiaalista yhteenkuuluvuutta, työpaikkojen luomista, innovointia ja yrittäjyyttä etenkin pk-yrityksissä ja käsiteollisuudessa; kehottaa siksi jäsenvaltioita edistämään ammatillista oppimista talouden vaatimusten mukaisesti;

57.  korostaa, että urakehityksen ja henkilön koko ura- ja kehityspolun ajan kestävän elinikäisen oppimisen suhteen on pyrittävä joustavampaan, yksilöllisempään ja henkilökohtaisempaan(36) lähestymistapaan, ja toteaa, että julkisilla ja yksityisillä sidosryhmillä on oma merkityksensä tässä asiassa; katsoo, että yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin sekä yksilöllisten taitojen arviointiin ja laajentamiseen keskittyvän opastuksen ja neuvonnan on oltava koulutusta ja taitoja koskevien toimien keskiössä aikaisesta vaiheesta lähtien;

58.  kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia yhdessä kehittämään ja toteuttamaan politiikkoja, jotka mahdollistavat koulutusvapaan sekä työssä tapahtuvan koulutuksen; kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia tekemään koulutukseen osallistumisesta sekä työssä että työn ulkopuolella, mukaan lukien palkallisesta koulutusvapaasta, mahdollista kaikille työntekijöille ja erityisesti heikossa asemassa oleville työntekijöille ja naispuolisille työntekijöille;

59.  korostaa, että kaikilla taitoja koskevilla politiikanaloilla olisi otettava huomioon työmarkkinoilla käynnissä olevat muutokset ja myös varmistettava, että politiikat ovat soveltamisalaltaan riittävän yleisiä, jotta voidaan kehittää työntekijöiden oppimiskykyä ja helpottaa heidän sopeutumistaan tulevaisuuden haasteisiin;

60.  korostaa, että osaamisen kehittämisen on oltava jaettu velvollisuus koulutuksen tarjoajien ja työnantajien kesken; vaatii, että teollisuuden/työnantajien olisi oltava mukana kouluttamassa ihmisiä ja antamassa heille tarvittavaa osaamista, jotta yritykset voivat olla kilpailukykyisiä ja jotta samalla lisätään ihmisten itseluottamusta;

61.  muistuttaa, että työllistettävyyden, innovoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden, myös ekokansalaisuuden, edistämiseksi perustaitoja on edistettävä rinnakkain muiden keskeisten valmiuksien ja asenteiden kanssa, joita ovat luovuus, luontotietoisuus, aloitekyky, vieraiden kielten taito, kriittinen ajattelu, myös sähköisen lukutaidon ja medialukutaidon avulla, ja kasvavilla aloilla tarvittavat taidot;

62.  korostaa uusiutuvien energialähteiden valtaisaa innovointi- ja työllistämispotentiaalia sekä pyrkimistä parempaan resurssi- ja energiatehokkuuteen; kehottaa koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia ajatellen komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan energia- ja ympäristökysymykset huomioon, kun uutta osaamisohjelmaa pannaan täytäntöön;

63.  korostaa, että on otettava käyttöön räätälöity tuki työpaikalla oppijoille, oppisopimuskoulutuksessa oleville ja työntekijöille, jotta voidaan varmistaa kaikkien osallistuminen työmarkkinoille;

64.  toteaa, että työhön perustuva oppisopimuskoulutus ja harjoittelu ovat välineitä, joilla helpotetaan edelleen yksilöiden integroitumista työmarkkinoille esimerkiksi luomalla siltoja sukupolvien välille ja lisäämällä pätevyyden siirtoa sukupolvelta toiselle, ja että niitä on edistettävä;

65.  huomauttaa, että oppisopimuskoulutusta, harjoittelua ja erityistaitoja kehittävää koulutusta pidetään tehokkaimpina koulutustyyppeinä, joilla estetään nuoria joutumasta takaisin työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle; huomauttaa, että on tähdennetty, että koulutuksen ja harjoittelun yhdistävä kaksiosainen järjestelmä pienentää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien joukkoa, koska entistä useammat nuoret pysyvät koulutuksessa ja se auttaa tekemään heistä työllistettävämpiä ja auttaa heitä todennäköisesti etenemään sujuvammin työssä ja uralla; painottaa, että makrotaloudellisten analyysien mukaan parhaat tulokset saadaan koulutuksen ja harjoittelun yhdistävällä kaksiosaisella järjestelmällä ja aktiivisella työmarkkinapolitiikalla;

66.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan pk-yrityksille tukea työhön perustuvaan yritysten väliseen koulutukseen ja taitojen kehittämiseen;

67.  kehottaa toteuttamaan konkreettisia toimia, joilla helpotetaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään tarjoamalla korkealaatuisia palkallisia harjoittelupaikkoja ja oppisopimuskoulutuspaikkoja, joissa nuoret saavat käytännön koulutusta työpaikoilla, sekä nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelman kaltaisia kansainvälisiä vaihto-ohjelmia, joissa nuorille annetaan mahdollisuus hyödyntää tietämystään ja kykyjään käytännössä ja riittävät sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja varmistetaan heille kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukainen työttömyys- ja sosiaaliturva, joka on samantasoinen kuin aikuisilla työntekijöillä; kehottaa jäsenvaltioita antamaan pk-yrityksille erityistukea, jotta myös ne voivat ottaa vastaan harjoittelijoita ja työn ja opiskelun yhdistävään koulutukseen osallistuvia;

68.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan laatukehyksen, jonka nojalla harjoitteluja ja oppisopimuskoulutuksia ei voida käyttää halvan tai ilmaisen työvoiman hankintaan; huomauttaa, että keskeisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten ja -oikeuksien ymmärtäminen työpaikalla on myös tärkeää edistettäessä laadukasta työllistymistä ja estettäessä hyväksikäyttöä; kehottaa tätä varten jäsenvaltioita laatimaan harjoittelua ja oppisopimuskoulutusta koskevat kansalliset oikeudelliset laatukehykset, joilla varmistetaan erityisesti työsuhdeturva ja riittävä sosiaaliturvan kattavuus;

69.  kehottaa komissiota esittämään oppisopimuskoulutusta koskevan laatukehyksen ja jäsenvaltioita hyväksymään sen(37);

70.  uskoo, että tulevien osaamistarpeiden ennakoimiseksi kansalaisyhteiskunnan, erityisesti nuorisojärjestöjen ja yhteiskunnallisten organisaatioiden, sekä työmarkkinaosapuolten, koulutuksen tarjoajien ja erityistukipalvelujen on oltava vahvasti mukana kaikilla tasoilla etenkin suunniteltaessa, pantaessa täytäntöön ja arvioitaessa ammattipätevyysohjelmia, joissa tarjotaan tehokas siirtymä virallisesta koulutuksesta työssä oppimiseen ja kunnolliseen työhön;

71.  korostaa, että on varmistettava, että tutkinnot ovat tarkoituksenmukaisia työnantajien kannalta ottamalla työmarkkinaosapuolet mukaan niiden suunnitteluun;

Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen keskeinen rooli

72.  pitää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoimista tärkeänä oppijoiden tavoittamiseksi ja voimaannuttamiseksi; toteaa, että tämä on erityisen ilmeistä haavoittuvassa tai epäsuotuisassa asemassa olevien henkilöiden, kuten vähän koulutettujen työntekijöiden tai pakolaisten tapauksessa, sillä he tarvitsevat ensisijaista pääsyä validointijärjestelyihin;

73.  pitää valitettavana, että työnantajat ja virallisen koulutuksen tarjoajat eivät tunnusta riittävässä määrin epävirallisesta oppimisesta ja arkioppimisesta saadun osaamisen, valmiuksien ja tietämyksen arvoa ja merkitystä; korostaa tämän osalta, että on pyrittävä poistamaan validointia koskevan tietoisuuden puuttumista kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osalta;

74.  toteaa, että vertailukelpoisuuden ja johdonmukaisuuden puute EU-maiden validointinäkemyksissä erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta muodostaa ylimääräisen esteen; katsoo lisäksi, että todellisen pääsyn, tunnustamisen ja taloudellisen tuen tarjoaminen on edelleen todellinen haaste erityisesti epäsuotuisassa asemassa oleville ryhmille, kuten vähän koulutetuille henkilöille, jotka tarvitsevat ensisijaisen pääsyn validointiin;

75.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tietoisuutta validointimahdollisuuksista; suhtautuu tämän osalta myönteisesti viime vuosina saavutettuun edistykseen epävirallisen ja arkioppimisen validointia vuoteen 2018 mennessä koskevan neuvoston suosituksen täytäntöönpanossa; katsoo kuitenkin, että validoinnin mahdollistamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta voidaan luoda asiaankuuluvat oikeudelliset puitteet ja kehittää kattavat validointistrategiat;

76.  muistuttaa, että monia olemassa olevia eurooppalaisia avoimuutta lisääviä välineitä, kuten eurooppalaista tutkintojen viitekehystä ja ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää, on kehitetty erillään; painottaa, että näitä välineitä on koordinoitava paremmin ja tuettava laadunvarmistusjärjestelmin ja ne on sisällytettävä kansallisten tutkintojen viitekehykseen luottamuksen kasvattamiseksi eri alojen ja toimijoiden, myös työnantajien, keskuudessa, jotta ihmiset pystyvät paremmin mittaamaan edistystään ja mahdollisuuksiaan sekä hyödyntämään eri yhteyksissä saavuttamiaan oppimistuloksia;

77.  pitää erityisen tärkeänä keskittyä epäviralliseen oppimiseen, koska siten voimaannutetaan ihmisiä ja erityisesti haavoittuvammassa ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä, mukaan lukien erityistarpeisia ihmisiä ja vammaisia ihmisiä, ja heitä, joilla on vähän koulutusta ja rajoitetusti mahdollisuuksia saada virallista koulutusta; katsoo, että epävirallisen koulutuksen tarjoajilla ja kansalaisjärjestöillä on hyvät mahdollisuudet tavoittaa epäsuotuisassa asemassa olevat ryhmät, jotka ovat virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella, ja että niitä pitäisi tukea tehtävässään entistä paremmin ja varmistaa, että suurimmassa tarpeessa olevat hyötyvät uudesta osaamisohjelmasta;

78.  korostaa vapaaehtoistyön merkitystä yhtenä työkaluista, joilla voidaan hankkia tietämystä, kokemusta ja taitoja työllistettävyyden edistämiseksi ja ammatillisen pätevyyden hankkimiseksi;

79.  korostaa, että epävirallisella oppimisella, vapaaehtoistyö mukaan luettuna, on keskeinen rooli edistettäessä ryhmätyötaitojen, luovuuden ja aloitekyvyn kaltaisen siirtokelpoisen tietämyksen, kulttuurienvälisen osaamisen ja elämäntaitojen kehittymistä samalla, kun vahvistetaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota;

80.  korostaa lisäksi epävirallisten koulutusohjelmien, taiteen, urheilutoiminnan ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun merkitystä, jotta kansalaiset voidaan saada aktiivisesti mukaan yhteiskunnallisiin ja demokraattisiin prosesseihin ja vähennetään heidän alttiuttaan kohdata radikalisoitumiseen johtavaa propagandaa; korostaa, että epävirallinen ja arkioppiminen ovat avainasemassa kauimpana työmarkkinoista olevien ja siten heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden osallistamisessa; kehottaa tässä suhteessa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti ja nopeasti täytäntöön 20. joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista;

81.  painottaa urheilussa hankittujen monialaisten taitojen arvoa epävirallisessa ja arkioppimisessa ja painottaa lisäksi urheilun, työllistettävyyden ja koulutuksen välisiä yhteyksiä;

82.  korostaa, että epävirallinen ja arkioppiminen tarjoavat myös mahdollisuuksia vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämiselle sekä oppimiselle kansalaisuudesta, kestävyydestä ja ihmisoikeuksista, muun muassa naisten ja lasten oikeuksista;

83.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön menettelytapoja epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamiseksi, jotta varmistetaan, että taitojen parantamisen väylät ovat menestyksekkäitä(38); toteaa, että näissä menettelytavoissa olisi hyödynnettävä sellaisten jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä, joissa on jo käytössä tämänkaltaisia välineitä; huomauttaa tämän osalta, että politiikkatoimissa on otettava huomioon kauimpana työmarkkinoista olevat ryhmät;

84.  korostaa, että epävirallinen ja arkioppiminen, joita käytetään laajasti yhteisökoulutuksen yhteydessä ja akateemisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa aliedustettujen ryhmien kanssa työskenneltäessä, ovat keskeisessä asemassa syrjäytyneiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten osallisuudessa; toteaa tässä yhteydessä, että on otettava huomioon naisten ja tyttöjen, vammaisten henkilöiden, hlbti-henkilöiden, muuttajien, pakolaisten ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden näkökulma ja tarpeet;

85.  korostaa uraohjauksen merkitystä vähän koulutettujen henkilöiden tukemisessa; panee tämän osalta merkille jäsenvaltioiden julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen valmiuksien ja laadun merkityksen;

86.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään sellaiset yhteiset työkalut, joilla voitaisiin arvioida taitoja Europassin avulla;

87.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen validointijärjestelmiään ja lisäämään tietoisuutta saatavilla olevista validointipalveluista; kannustaa niitä kehittämään entistä paremmin saatavilla olevia, houkuttelevampia ja avoimempia väyliä jatkokoulutukseen, esimerkiksi mahdollisuuden ammatillisen koulutuksen jatkamiseen;

Digitaalisten taitojen, STEM-alojen taitojen ja yrittäjätaitojen edistäminen

88.  kiinnittää huomiota siihen, että tämän päivän yhteiskunnassa digitaalisten perustaitojen varmistaminen on olennainen ennakkoedellytys itsensä toteuttamiselle ja ammatilliselle menestymiselle, mutta katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta ihmisille voidaan antaa täsmällisempiä digitaalisia valmiuksia, jotta he voivat käyttää digitaalisia teknologioita innovatiivisesti ja luovasti;

89.  korostaa tarvetta arvioida uuden teknologian edellyttämiä taitoja sekä edistää riittäviä tietoteknisiä taitoja, joita voidaan hyödyntää markkina-arvoltaan keskisuurissa yrityksissä, mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä; toteaa, että osaamisen kehittäminen digitaaliaikana tapahtuu tilanteessa, johon liittyy nopeita muutoksia, joilla voi olla epävakauttavia vaikutuksia työllisyyteen; katsoo tästä syystä, että elinikäinen oppiminen on tarpeen muutostilanteissa;

90.  katsoo, että STEM-koulutuksen merkitystä olisi lisättävä digitaalisen oppimisen ja opetuksen parantamiseksi; korostaa tiivistä yhteyttä luovuuden ja innovoinnin välillä ja kehottaa siksi ottamaan taiteen ja luovan oppimisen mukaan STEM-oppimisohjelmaan ja katsoo, että tyttöjä ja nuoria naisia olisi kannustettava opiskelemaan STEM-aineita jo varhaisessa iässä;

91.  pitää tärkeänä sisällyttää uusia teknologioita opetukseen ja oppimisprosesseihin ja helpottaa koulutusta käytännön ja todellisen elämän kokemuksilla, kun otetaan huomioon ikään mukautetut tieto- ja viestintätekniikkaa ja mediaa koskevat opetussuunnitelmat, joissa kunnioitetaan lapsen kehitystä ja hyvinvointia ja opastetaan varhain teknologian vastuulliseen käyttöön ja edistetään kriittistä ajattelua, jotta ihmiset voidaan varustaa oikeilla taidoilla, valmiuksilla ja tiedoilla ja jotta voidaan varmistaa sellaisten useiden erilaisten digitaalisten taitojen kehittäminen, joita ihmiset ja yritykset tarvitsevat talouden digitalisoituessa entisestään; muistuttaa, että tyttöjä ja nuoria naisia on kannustettava opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa;

92.  korostaa lisäksi, että tarvitaan enemmän yhteistyöhön perustuvaa, koordinoidumpaa ja kohdennetumpaa lähestymistapaa digitaalisten taitojen strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten;

93.  kehottaa komissiota siksi lisäämään EU:n puiteohjelmien rahoitusta sekä Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) rahoitusta, edistämään osallistavia, innovoivia ja kehityskykyisiä eurooppalaisia yhteiskuntia niin, että kaikki kansalaiset ja etenkin sosioekonomiselta taustaltaan muita huonommat tai syrjäisillä alueilla asuvat henkilöt, vammaiset henkilöt, ikääntyneet ja työttömät saadaan osallistumaan täysin yhteiskuntaan sekä työmarkkinoille;

94.  pitää myönteisenä komission ehdotusta kehottaa jäsenvaltioita laatimaan digitaalisia taitoja koskevat kattavat kansalliset strategiat, joissa kiinnitetään erityistä huomiota digitaalisen kahtiajaon vähentämiseen erityisesti ikääntyvien henkilöiden keskuudessa; toteaa kuitenkin, että näiden strategioiden onnistumiseksi on varmistettava, että opettajilla on mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja että he osoittavat kaikilla koulutusasteilla vahvaa pedagogista johtajuutta ja innovointikykyä, jotka perustuvat selkeään näkemykseen iän ja kehitysasteen huomioon ottavasta mediaopetuksesta sekä opettajien asianmukaiseen peruskoulutukseen ja jatkuvaan koulutukseen, osaamisen kehittämiseen ja parhaiden käytänteiden vaihtamiseen;

95.  korostaa, että medialukutaidon ansiosta kansalaiset voivat muodostaa kriittisen käsityksen median eri muodoista ja lisätä ja edistää siten digitaalisen lukutaidon tarjoamia resursseja ja mahdollisuuksia;

96.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan medialukutaidon kohentamiseksi koulujen opetusohjelmissa ja kulttuurikasvatusta tarjoavissa elimissä ja kehittämään kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason aloitteita kaikella arkioppimisen ja virallisen ja epävirallisen koulutuksen saralla;

97.  muistuttaa, että digitaalisten taitojen on sisällettävä digitaalinen lukutaito ja medialukutaito sekä kriittinen ja luova ajattelu, jotta oppijoista ei tule vain teknologioiden käyttäjiä vaan aktiivisia luojia, innovaattoreita ja vastuullisia kansalaisia digitalisoituneessa maailmassa;

98.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan saataville mahdollisuuksia tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen ja digitaalisten taitojen ja medialukutaidon kehittämiseen kaikilla koulutustasoilla; korostaa tämän osalta avointen oppimisresurssien merkitystä, sillä niillä varmistetaan koulutuksen saatavuus kaikille;

99.  korostaa, että koulutukseen on kaikilla tasoilla ja eri aineissa sisällytettävä yrittäjyyden oppimista, muun muassa sosiaalista yrittäjyyttä, sillä yrittäjähengen edistäminen nuorten keskuudessa varhaisessa vaiheessa on tehokas tapa torjua nuorisotyöttömyyttä sekä kannustaa luovuutta, kriittistä ajattelua ja johtajuustaitoja, jotka soveltuvat yhteiskunnallisten hankkeiden käynnistämiseen ja edistävät paikallisyhteisöjä; korostaa tämän osalta kokemuksesta oppimisen merkitystä sekä ”myönteisten epäonnistumisten” käsitettä;

100.  katsoo, että yrittäjyyskoulutuksen olisi sisällettävä sosiaalinen ulottuvuus, koska se vauhdittaa taloutta ja samanaikaisesti lieventää puutetta, sosiaalista syrjäytymistä ja muita yhteiskunnallisia ongelmia, ja siinä olisi käsiteltävä oikeudenmukaisen kaupan, sosiaalisten yritysten ja vaihtoehtoisten liiketoimintamallien, kuten osuuskuntien, kaltaisia aiheita, jotta voidaan pyrkiä sosiaalisempaan, osallistavampaan ja kestävämpään talouteen;

101.  muistuttaa, että luovat alat kuuluvat yrittäjähenkisimpiin ja nopeimmin kasvaviin aloihin ja että luovan alan koulutus kehittää muuallakin hyödyllisiä taitoja, kuten luovaa ajattelua, ongelmanratkaisua, kykyä työskennellä ryhmässä sekä kekseliäisyyttä; toteaa, että taiteet ja media-ala vetoavat erityisesti nuoriin;

102.  huomauttaa, että yrittäjyys edellyttää monialaisten taitojen kehittämistä, ja toteaa, että näitä taitoja ovat esimerkiksi luovuus, kriittinen ajattelu, ryhmätyötaidot ja aloitekyky ja että nämä myötävaikuttavat nuorten henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehitykseen ja helpottavat heidän siirtymistään työmarkkinoille; katsoo, että sen vuoksi on helpotettava ja edistettävä yrittäjien osallistumista koulutusprosessiin;

103.  kehottaa tässä yhteydessä akateemista maailmaa, muita koulutuslaitoksia tai koulutusalan toimijoita, työmarkkinaosapuolia ja työelämää aktiiviseen vuoropuheluun, tietojen jakamiseen ja yhteistyöhön, jotta voidaan kehittää koulutusohjelmia, jotka varmistavat nuorille tarvittavat taidot, pätevyyden ja tiedot;

Ammattikoulutuksen nykyaikaistaminen ja työhön perustuvan oppimisen arvostaminen

104.  kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia laatimaan ja ottamaan käyttöön toimintapolitiikkoja, jotka koskevat myös muussa kuin omassa jäsenvaltiossa pidettävää koulutusvapaata sekä työpaikalla annettavaa ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista; kehottaa niitä tarjoamaan kaikille työntekijöille, erityisesti epäedullisessa asemassa oleville työntekijöille, mahdollisuuksia opiskeluun työssä ja työajan ulkopuolella, myös palkallisia koulutusjaksoja, kiinnittäen erityistä huomiota naistyöntekijöihin aloilla, joilla naiset ovat rakenteellisesti aliedustettuina(39);

105.  muistuttaa ammatillisen koulutuksen merkityksestä asiaankuuluvana koulutustyyppinä sekä sille, että voidaan parantaa työllistettävyyttä ja ammatillista pätevöitymistä, että sille, että kaikki kansalaiset, myös sosiaalisesti haavoittuvista ja heikossa asemassa olevista ryhmistä peräisin olevat saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet;

106.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asianmukaiset investoinnit ammatilliseen koulutukseen, jotta voidaan taata, että ammatillinen koulutus on merkityksellisempää oppijoille, työnantajille ja yhteiskunnalle kokonaisvaltaisessa ja osallistavassa koulutuksen toimintamallissa ja että se yksilöidään vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin siten, että ammatillisesta koulutuksesta tehdään osallistavaa, integroitua ja koordinoitua lähestymistapaa soveltaen olennainen osa koulutusjärjestelmää, ja takaamaan korkeat pätevyysvaatimukset ja laadunvarmistuksen tässä yhteydessä; korostaa, että ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tarjoajien välistä yhteistyötä on tiivistettävä, jotta voidaan varmistaa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden onnistunut siirtyminen korkeakoulutukseen;

107.  pitää tärkeänä pyrkimistä korkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen välisen siirtyvyyden helpottamiseen;

108.  korostaa, että ammatillisen ohjauksen ja uraohjauksen käytäntöjä on vahvistettava sekä koulutusjärjestelmässä että aikuiskoulutuksessa kohti taitoja ja valmiuksia, joita tarvitaan maiden asiaankuuluvilla aloilla ja sektoreilla, joilla on lisäarvoa ja investointimahdollisuuksia;

109.  panee tyytyväisenä merkille ammatillisen koulutuksen edistämistä koskevat komission aloitteet; toteaa, että ammatillisen koulutuksen liikkuvuuden koko potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty; katsoo, että lisärahoituksen myöntäminen ammattioppilaitoksille voisi auttaa lisäämään ammatillisen koulutuksen liikkuvuutta sekä parantamaan ammatillisen koulutuksen laatua, merkityksellisyyttä ja osallistavuutta;

110.  korostaa tarvetta tutkia mahdollisuuksia alan sisäiseen liikkuvuuteen ammatillisen koulutuksen opettajien keskuudessa, ja myös yleisesti koulujen välillä;

111.  toteaa, että päävastuu ammatillisen koulutuksen laadusta on jäsenvaltioilla ja alueilla; kehottaa komissiota toteuttamaan toimia ammatillisen koulutuksen edistämiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen helpottamiseksi;

112.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan ammatillisen koulutuksen julkisuuskuvaa asianmukaisilla investoinneilla ja pätevällä henkilöstöllä, vahvistamalla yhteyksiä työmarkkinoihin ja työnantajiin ja luomalla käsitystä ammatillisesta koulutuksesta arvokkaana koulutus- ja uraväylänä;

113.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään ammatillisen koulutuksen ja sen liikkuvuuden houkuttelevuutta ja asemaa merkittävänä urakehitystä koskevana tekijänä varmistaen, että nuorilla ja heidän perheillään on tietoa ja ohjeita ammatillisen koulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista, että ammatillisen koulutuksen laadun ja relevanttiuden parantamiseksi tehdään riittäviä investointeja, että kaikilla on mahdollisuus päästä kohtuuhintaiseen ammatilliseen koulutukseen, että yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen välillä on enemmän yhteyksiä ja että ammatillisen koulutuksen ohjelmissa edistetään sukupuolten tasapuolista edustusta ja syrjimättömyyttä;

114.  kehottaa asettamaan erityisiä tavoitteita, kuten täysin toimintavalmiin opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja tunnustusjärjestelmän käyttöönotto ECVET-järjestelmän avulla;

115.  kehottaa koulunkäynnin ja opintojen keskeyttämisen sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja vaihtamaan parhaita kokemuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kumppanuuksista; suosittelee toimimaan näin keskiasteen oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön pohjalta järjestelmien tiiviimmän yhdentymisen edistämiseksi ja taitojen sovittamiseksi todellisiin tarpeisiin, myös toisen mahdollisuuden oppisopimuskoulutustarjonnan avulla;

116.  kannustaa jäsenvaltioita perustamaan laadukkaita harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdisteleviä koulutusjärjestelmiä yhteistyössä paikallisten ja alueellisten taloudellisten toimijoiden kanssa parhaiden käytäntöjen vaihtamisen avulla ja kunkin koulutusjärjestelmän erityispiirteet huomioon ottaen, jotta voidaan poistaa nykyinen ja tuleva ammattitaitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus;

117.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden urapolkuja kartoittavaa tiedonkeruuta, jotta voidaan paremmin käsitellä opiskelijoiden työllistymisnäkymiä, arvioida ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttaa opiskelijoiden uravalintoihin;

118.  muistuttaa, että oppijoiden ja opettajien liikkuvuutta on tuettava aiempaa enemmän; kehottaa siksi jäsenvaltioita sisällyttämään liikkuvuustuen kansallisiin ohjelmiinsa, jotta voidaan auttaa suurta joukkoa nuoria hyötymään kokemuksesta ulkomailla;

Opettajat ja kouluttajat

119.  katsoo, että opettajat ja kouluttajat vaikuttavat merkittävällä tavalla oppijoiden suorituksiin; korostaa siksi, että on investoitava opettajien ammatilliseen kehittämiseen alku- ja jatkovaiheessa ja tuettava sitä kaikilla koulutussektoreilla ja että on varmistettava laadukas työllistyminen ja perustettava neuvontapalveluja elinikäistä oppimista varten, sillä näiden palvelujen on oltava jatkuva painopistealue koko EU:ssa;

120.  korostaa, että kaikkien opettajien, kouluttajien, mentoreiden ja kasvattajien aseman ja osaamisen parantaminen olisi ennakkoehto uuden osaamisohjelman toteuttamiselle ja että tarvitaan lisäponnistuksia, muun muassa alalla pitämisen politiikkaa tehostamalla, jotta nuoret saataisiin työskentelemään opetusalalla ja opettajat jatkamaan uraansa; toteaa, että tämä edellyttää opettajien huomioon ottamista ja arvostuksen lisäämistä, houkuttelevaa palkkaa ja innostavia työolosuhteita, täydennyskoulutukseen pääsyn helpottamista työajalla erityisesti digitaaliopetuksen alalla sekä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojella väkivallalta ja häirinnältä ja torjua niitä oppilaitoksissa; kehottaa jäsenvaltioita edistämään sukupuolten tasa-arvoa opetusalalla; korostaa, että innovatiivisten opetus- ja oppimiskäytäntöjen edistäminen sekä liikkuvuuden ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen helpottaminen voisivat viedä askeleen lähemmäs tätä tavoitetta;

121.  muistuttaa, että talous- ja rahoituskriisit ovat vaikuttaneet merkittävästi eräiden jäsenvaltioiden opettajankoulutukseen; korostaa, että on tärkeää investoida opettajiin, kouluttajiin ja kasvattajiin ja varustaa heidät uusilla taidoilla ja opetustekniikoilla teknologian ja yhteiskunnan kehityksen mukaisesti;

122.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan tuntuvasti opettajien elinikäiseen oppimiseen, mukaan lukien käytännön kokemuksen karttuminen ulkomailla, varmistamaan heidän ammattitaitonsa jatkuvan kehittämisen ja auttamaan heitä kehittämään uusia taitoja, kuten IT- ja yrittäjyystaitoja tai osallistavaan opetukseen liittyviä taitoja; korostaa tässä yhteydessä, että koko opetushenkilöstölle olisi järjestettävä taitojen kehittämiseen riittävä määrä palkallisia koulutuspäiviä;

123.  korostaa, että ammatillisen koulutuksen opettajien valmiuksia tarjota yrittäjyystaitoja opiskelijoille on kehitettävä tiiviissä yhteistyössä pk-yritysten kanssa; korostaa tämän osalta joustavien rekrytointikäytäntöjen edistämistä (esim. opettajat, joilla on kokemusta teollisuudesta);

124.  suosittelee, että jäsenvaltiot tarjoaisivat kannustimia hyvin pätevien hakijoiden palkkaamiseksi opettajiksi ja tehokkaiden opettajien palkitsemiseksi;

Uuden osaamisohjelman toteuttaminen: haasteet ja mahdollisuudet

125.  kehottaa komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) kanssa, jotta tulevaisuuden osaamistarpeita voidaan arvioida ja ennakoida paremmin työmarkkinoilla avoinna olevien työpaikkojen mukaan;

126.  korostaa, että uutta osaamisohjelmaa on vielä kehitettävä, se on pantava täytäntöön ja sitä on valvottava yhteistyössä kaikkien asianmukaisten sidosryhmien kanssa, joita ovat muun muassa työmarkkinaosapuolet, kansalaisjärjestöt ja epävirallisen koulutuksen tarjoajat, työvoimapalvelut sekä paikallisviranomaiset; kehottaa komissiota edistämään laajempia kumppanuuksia näiden sidosryhmien kanssa;

127.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panostamaan aloitteen täytäntöönpanossa taitojen parantamiseen suoraan tai epäsuorasti osallistuvien eri tahojen, kuten ministeriöiden, paikallisviranomaisten, julkisten työvoimapalveluiden ja muiden virastojen sekä koulutuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen, väliseen koordinointiin;

128.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan ammatillisen koulutuksen näkyvyyden parantamista sekä laadun ja houkuttelevuuden lisäämistä; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita asettamaan lisää tavoitteita työhön perustuvan oppimisen lisäämiseksi ammatillisissa koulutusohjelmissa;

129.  vaatii tiiviimpää yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen tarjoajien välille olemassa olevien erojen poistamiseksi, jotta voidaan varmistaa ammatillisen koulutuksen suorittaneiden onnistunut siirtyminen korkeakoulutukseen; suosittelee tässä yhteydessä ottamaan oppia sellaisten jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä, joissa on käytössä tehokkaat yhdistelmäkoulutusjärjestelmät;

130.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita omaksumaan koordinoidun ja yhtenäisen lähestymistavan sosiaali-, koulutus- ja työllisyyspolitiikassa, jotta voidaan mahdollistaa ammatillisen koulutuksen jatkuva mukautuva kehitys ja tämän koulutuslinjan valinneiden henkilöiden pääsy ylemmille koulutusasteille;

131.  korostaa tarvetta parantaa eri tutkintojen ymmärtämistä ja vertailukelpoisuutta jäsenvaltioissa; pitää myönteisenä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen ehdotettua tarkistamista ja kehittämistä ja vaatii tehokkaampaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kaikkien sidosryhmien välille; vaatii lisäämään pätevyyden arviointiin tarkoitettujen EU:n välineiden eli eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen, ECVET:n ja EQAVET:n johdonmukaisuutta;

132.  kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan keskittymistään siihen, että ne tarjoavat kaiken ikäisille kansalaisilleen mahdollisuuksia kehittää digitaalisia taitojaan ja pätevyyttään ja edistävät samalla talouden ja yhteiskunnan digitalisointia ja uudistavat ihmisten oppimisen, työnteon ja kaupankäynnin muotoja sekä näiden muutosten laajempia yhteiskunnallisia seurauksia; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita panemaan merkille, että komissio aikoo keskittyä tämän muutoksen myönteisiin puoliin EU:n digitaalitaitojen strategian avulla; kehottaa kansalaisyhteiskuntaa ja työmarkkinaosapuolia osallistumaan enemmän digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävään koalitioon;

133.  on samaa mieltä alakohtaisesta osaamisyhteistyösuunnitelmasta, jonka komissio esitti kuutta alaa koskevan pilottiohjelman yhteydessä, ja kehottaa jatkamaan sitä;

134.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan keskittymistään digitaalisiin taitoihin ja etenkin talouden digitalisointiin ja ihmisten työnteon ja kaupankäynnin muotojen uudistamiseen, ja panee merkille, että komissio aikoo keskittyä tämän muutoksen myönteisiin puoliin EU:n digitaalitaitojen strategian avulla;

135.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään varhaisen yrittäjyyskoulutuksen(40), mukaan lukien yhteiskunnallinen yrittäjyys, osaksi opetussuunnitelmaa, jotta niiden kansalaiset saisivat yksilöllisen yrittäjäasenteen avaintaidoksi, joka tukee henkilökohtaista kehitystä, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja työllistyvyyttä;

136.  kannustaa komissiota kehittämään digitaali- ja yrittäjätaitojen puitekehyksiä vastaavia kehyksiä myös muille avaintaidoille, kuten finanssiosaamiselle;

137.  katsoo, että on tärkeää ottaa huomioon nuorisotakuun täytäntöönpanosta saadut kokemukset, jotta ehdotetut taitojen parantamisen väylät voivat vaikuttaa konkreettisesti; katsoo, että siinä olisi erityisesti pyrittävä takaamaan nopeampi täytäntöönpano, siinä olisi oltava yhdennetty lähestymistapa ja tukevia sosiaalipalveluja ja että olisi edistettävä parempaa yhteistyötä työmarkkinaosapuolten, kuten ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen, sekä muiden sidosryhmien kanssa;

138.  toteaa, että vähimmäistaitojen antaminen ihmisille on tärkeää, mutta sinällään riittämätöntä ja että on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että jokaista ihmistä kannustetaan hankkimaan parempia taitoja ja valmiuksia ollakseen paremmin varustautunut tulevaisuutta varten, erityisesti epävarmoille työsuhteille alttiina olevien haavoittuvien ryhmien tapauksessa;

139.  pitää valitettavana, että ehdotusten täytäntöönpanoon ei ole rahoitusta, mikä saattaa estää kansallisella tasolla todellisia muutoksia aiheuttavien toimien toteuttamisen; toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioita olisi kannustettava hyödyntämään täysimääräisesti ohjelman täytäntöönpanon tukemiseen käytettävissä olevia rahoituslähteitä, erityisesti Euroopan sosiaalirahastoa; korostaa, että kansallisella tasolla on jo tehty sitoumuksia ehdotetuista rahoituslähteistä eli Euroopan sosiaalirahastosta ja Erasmus+-ohjelmasta; kehottaa siksi komissiota kannustamaan jäsenvaltioita lisäinvestointeihin ja kohdentamaan varoja taitoihin inhimilliseen pääomaan tehtävänä tärkeänä investointina, joka tuo sosiaalisen tuoton lisäksi myös taloudellista tuottoa;

140.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osana digitaalisia taitoja koskevia kansallisia strategioita asettamaan saataville rahoituksen, jotta voidaan kuroa kiinni se teknologinen ja digitaalinen kuilu, joka vallitsee hyvin ja huonosti varustettujen oppilaitosten välillä, ja tukea opettajien ja kouluttajien teknisten taitojen parantamista nykyajan digitaalisen kehityksen mukana pysymiseksi;

141.  suosittelee painokkaasti, että puututaan digitaaliseen kahtiajakoon sekä varmistetaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalista teknologiaa sekä pätevyys, asenteet ja motivaatio, joita tarvitaan merkitykselliseen digitaaliseen osallistumiseen;

142.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita käsittelemään myös muun muassa oppilaiden alisuoriutumista joissakin oppiaineissa, aikuiskoulutuksen alhaista osallistumisastetta, koulunkäynnin keskeyttämistä, sosiaalista osallisuutta, kansalaisten osallistumista, sukupuolten välisiä eroja ja tutkinnon suorittaneiden työllistyvyyttä;

143.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä ja lujittamaan synergiaetuja virallista, epävirallista oppimista ja arkioppimista tarjoavien koulutusalan toimijoiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, työnantajien ja kansalaisyhteiskunnan välillä työmarkkinaosapuolia kuullen, jotta saavutetaan laajempi ryhmä vähän koulutettuja työntekijöitä ja heidän erityistarpeensa voidaan ottaa paremmin huomioon;

144.  vaatii tuomaan oppimiseen lisää joustavuutta paikan sekä toteutus- ja oppimismenetelmien osalta, jotta voitaisiin houkutella hyvin erilaisia opiskelijoita ja vastata näiden tarpeisiin sekä parantaa näin kaikkien oppimismahdollisuuksia;

145.  pitää myönteisenä avaintaitoja koskevan kehyksen ehdotettua uudelleentarkastelua, joka tarjoaa arvokkaan vertailukohdan ja tarjoaa yhteisen lähtökohdan monialaisten taitojen kehittämiselle, ja kehottaa vahvistamaan sen vaikutusta kansallisella tasolla, opetussuunnitelmissa ja opettajankoulutuksessa; kehottaa komissiota kytkemään avaintaitoja koskevan kehyksen vuoden 2012 neuvoston suositukseen epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoinnista;

146.  pitää myönteisenä eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen suunniteltua uudelleentarkastelua, jonka pitäisi auttaa parantamaan nykyisten taitojen ja pätevyyksien ymmärrettävyyttä EU:n eri maissa; pitää tällaista välinettä välttämättömänä kehitettäessä ammatillista liikkuvuutta, etenkin rajaseuduilla, ja korostaa tarvetta varmistaa, että epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen kautta saadut taidot, pätevyys ja tiedot saavat lisää näkyvyyttä;

147.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan taitojen parantamisen väylät laaja-alaisesti, tarjoamaan moninaisia mahdollisuuksia, joissa otetaan huomioon paikallisen, alueellisen ja alakohtaisen (esimerkiksi kulttuurien väliset, sivistykselliset, ekologiset, lingvistiset, terveyttä koskevat tai perhetaidot) tason konkreettiset tarpeet, ja menemään perustaitojen tarjoamista pidemmälle;

148.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden toimia keskinäistä oppimista koskevien toimenpiteiden ja hyvien toimintamallien vaihdon kautta;

149.  pitää myönteisenä Europass-järjestelmän tarkistamista, etenkin siirtymistä asiakirjaan perustuvasta järjestelmästä palvelupohjaiseen foorumiin, ja pyrkimystä tehdä näkyvämmäksi erilaisia oppimismuotoja ja taitoja, joita on hankittu erityisesti muualla kuin virallisessa koulutuksessa, ja kannustaa edellä mainitun toteuttamiseen;

150.  katsoo, että tarkistamisessa olisi varmistettava, että epäedullisessa asemassa olevat ryhmät, kuten vammaiset henkilöt, vähän koulutetut, ikääntyneet ja pitkäaikaistyöttömät, voivat hyötyä välineistä, ja pitää olennaisena varmistaa, että ne ovat myös vammaisten henkilöiden käytettävissä;

151.  katsoo, että taitojen kehittämiseen liittyvät sukupuolten väliset erot olisi otettava paremmin huomioon uudessa osaamisohjelmassa;

152.  pitää myönteisenä tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittautumisen kartoittamisjärjestelmän käyttöönottoa koskevaa aloitetta, jonka tarkoituksena on tarjota paremmin näyttöön perustuva ja asianmukaisempi lähestymistapa opetussuunnitelmien ja koulutustarjonnan suunnitteluun; vaatii vastaavaa järjestelmää myös ammatillisen koulutuksen suorittaneiden laajamittaista kartoittamista varten;

153.  vaatii jatkuvaa ja suurempaa tukea Erasmus+-liikkuvuusohjelmalle, joka tarjoaa ja parantaa osallistavan oppimisen ja koulutuksen mahdollisuuksia nuorille, opetushenkilökunnalle, vapaaehtoisille, oppisopimusoppilaille, harjoittelijoille ja nuorille työntekijöille;

154.  kehottaa komissiota arvioimaan jäsenvaltioiden kansallisia pätevyysjärjestelmiä ja ehdottamaan niiden mukauttamista niin, että ne vastaavat muuttuvia tarpeita ja uusia ammatteja; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan opetusalan ammatteja parantamalla uusinta tekniikkaa koskevien tietojen saantia ja muistuttaa tässä yhteydessä komission kehittämästä eTwinning-alustasta;

155.  kehottaa komissiota julistamaan aikuisoppimisen eurooppalaisen teemavuoden, mikä auttaisi lisäämään tietoisuutta aikuiskoulutuksen ja aktiivisen ikääntymisen arvosta kaikkialla Euroopassa, ja mikäli sellainen päätetään julistaa, varaamaan sen valmisteluihin riittävästi aikaa niin Euroopan kuin jäsenvaltioidenkin tasolla;

156.  kehottaa komissiota järjestämään kerran vuodessa ”eurooppalaisen taitofoorumin”, jossa asianomaiset viranomaiset, oppilaitokset, alan toimijat, opiskelijat, työnantajat ja työntekijät voivat vaihtaa osaamistarpeiden ennakoimiseen sekä taitojen kehittämiseen ja validointiin liittyviä parhaita käytäntöjä;

o
o   o

157.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
(2)EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 29.
(3)EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
(4)EUVL C 67, 20.2.2016, s. 1.
(5)EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.
(6)EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(7)EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.
(8)EUVL C 372, 20.12.2011, s. 1.
(9)EUVL C 290, 4.12.2007, s. 1.
(10)EUVL C 417, 15.12.2015, s. 36.
(11)EUVL C 64, 5.3.2013, s. 5.
(12)EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338.
(14)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0107.
(15)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0008.
(16)EUVL C 265, 11.8.2017, s. 48.
(17)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0292.
(18)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0321.
(19)https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/lsa/119628.pdf
(20)http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6268-2017-INIT/fi/pdf
(21)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0005.
(22)Komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (ISBN: 978-92-79-26866-3), http://www.euricse.eu/wp-content/uploads/2015/03/social-economy-guide.pdf
(23)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0411.
(24)Euroopan komissio (2016), Analytical underpinning for a New Skills Agenda for Europe, (SWD(2016)0195).
(25)Cedefop, tulevassa asiakirjassa EC 2016.
(26)http://www.cedefop.europa.eu/en/events-and-projects/projects/assisting-eu-countries-skills-matching
(27)Katso SWD(2016)0195.
(28)Tutkimus ”Boosting the competitiveness of cultural and creative industries for growth and jobs”, 2015.
(29)Society at a Glance 2016 – OECD Social Indicators.
(30)Cedefop, Rising STEMs Database, maaliskuu 2014.
(31)Kaksinkertaisessa järjestelmässä samaan tutkintoon yhdistetään harjoittelut yrityksessä ja ammatillinen koulutus oppilaitoksissa.
(32)Education and Training Monitor 2016 (koulutuksen seurantakatsaus).
(33)https://www.oecd.org/education/school/50293148.pdf
(34)Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (2015), Early childhood care: working conditions, training and quality of services – A systematic review.
(35)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338.
(36)Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, The shift to learning outcomes - Policies and Practices in Europe.
(37)Laaditaan ammatillisen koulutuksen neuvoa-antavan komitean 2. joulukuuta 2016 antaman laadukasta ja tehokasta oppisopimuskoulutusta ja työhön perustuvaa oppimista koskevaa yhteistä näkemystä koskevan lausunnon perusteella.
(38)Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016.
(39)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0338.
(40)Komissio/EACEA/Eurydice, 2016 ”Entrepreneurship Education at School in Europe. Eurydice Report”.

Oikeudellinen huomautus