Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 4. lokakuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamista koskeva sopimus ***
 Viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten voimaansaattaminen Bulgariassa ja Romaniassa *
 Ajoneuvorekisteritietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Tšekin tasavallan kanssa *
 Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Portugalin kanssa *
 Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Kreikan kanssa *
 Matkustaja-alusten turvallisuussäännöt ja -määräykset ***I
 Jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinti ***I
 Tarkastusjärjestelmä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi ***I
 Delegoidun säädöksen vastustaminen: Tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi
 Muuntogeeninen soija FG72 × A5547-127
 Muuntogeeninen soija DAS-44406-6
 Lapsiavioliittojen lopettaminen
 Vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävä YK:n ilmastokokous (COP 23)

EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamista koskeva sopimus ***
PDF 229kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamista koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (11342/2016 – C8-0458/2016 – 2016/0217(NLE))
P8_TA(2017)0368A8-0279/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (11342/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen sopimukseksi EU:n ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen kansainvälisen säätiön perustamisesta (11356/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artiklan 2 kohdan, 212 artiklan 1 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0458/2016),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0279/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


Viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön määräysten voimaansaattaminen Bulgariassa ja Romaniassa *
PDF 231kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (10161/2017 – C8-0224/2017 – 2017/0808(CNS))
P8_TA(2017)0369A8-0286/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10161/2017),

–  ottaa huomioon Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0224/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0286/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.


Ajoneuvorekisteritietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Tšekin tasavallan kanssa *
PDF 232kWORD 45k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi ajoneuvorekisteritietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Tšekin tasavallan kanssa (09893/2017 – C8-0197/2017 – 2017/0806(CNS))
P8_TA(2017)0370A8-0288/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (09893/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0197/2017),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0288/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Portugalin kanssa *
PDF 232kWORD 45k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Portugalin kanssa (09898/2017 – C8-0213/2017 – 2017/0807(CNS))
P8_TA(2017)0371A8-0289/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (09898/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0213/2017),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0289/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Sormenjälkitietoja koskeva automaattinen tietojenvaihto Kreikan kanssa *
PDF 231kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi sormenjälkitietoja koskevan automaattisen tietojenvaihdon aloittamisesta Kreikan kanssa (10476/2017 – C8-0230/2017 – 2017/0809(CNS))
P8_TA(2017)0372A8-0287/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (10476/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0230/2017),

–  ottaa huomioon rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi 23. kesäkuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/615/YOS(1) ja erityisesti sen 33 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0287/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1.


Matkustaja-alusten turvallisuussäännöt ja -määräykset ***I
PDF 236kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun direktiivin 2009/45/EY muuttamisesta (COM(2016)0369 – C8-0208/2016 – 2016/0170(COD))
P8_TA(2017)0373A8-0167/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0369),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0208/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0167/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun direktiivin 2009/45/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/2108.)

(1)EUVL C 34, 2.2.2017, s. 167.


Jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinti ***I
PDF 237kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä annetun neuvoston direktiivin 98/41/EY ja jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta (COM(2016)0370 – C8‑0209/2016 – 2016/0171(COD))
P8_TA(2017)0374A8-0168/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0370),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0209/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0168/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa toisella taikka muuttaa tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin tai satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä annetun neuvoston direktiivin 98/41/EY ja jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/65/EU muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/2109.)

(1)EUVL C 34, 2.2.2017, s. 172.


Tarkastusjärjestelmä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi ***I
PDF 234kWORD 52k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tarkastusjärjestelmästä säännöllisen ro-ro-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/35/EY kumoamisesta (COM(2016)0371 – C8-0210/2016 – 2016/0172(COD))
P8_TA(2017)0375A8-0165/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0371),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0210/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. kesäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0165/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa toisella taikka muuttaa tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 4. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi tarkastusjärjestelmästä säännöllisen ro‑ro‑matkustaja-alusliikenteen ja suurnopeusmatkustaja-alusliikenteen turvallisen harjoittamisen varmistamiseksi annetun direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 1999/35/EY kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/2110.)

(1)EUVL C 34, 2.2.2017, s. 176.


Delegoidun säädöksen vastustaminen: Tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi
PDF 262kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteen II muuttamisesta vahvistamalla tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi (D048947/06 – 2017/2801(RPS))
P8_TA(2017)0376B8-0542/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteen II muuttamisesta vahvistamalla tieteelliset kriteerit hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien määrittämiseksi (D048947/06) (jäljempänä ’ehdotus asetukseksi’),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1) ja erityisesti sen 4 artiklan 1 kohdan ja 78 artiklan 1 kohdan a alakohdan sekä sen liitteessä II olevan 3.6.5 kohdan toisen alakohdan ja 3.8.2 kohdan,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen yleisen tuomioistuimen tuomion(2) ja erityisesti sen 71 ja 72 kohdan,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman hormonaalisista haitta‑aineista: tilanne Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 16. joulukuuta 2015 antaman tuomion jälkeen(3),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon hormonaalisista haitta-aineista ja tieteellisten kriteerien vahvistamista koskevista komission säädösluonnoksista näiden haitta-aineiden määrittämiseksi kasvinsuojeluaineita ja biosidivalmisteita koskevan EU:n lainsäädännön puitteissa (COM(2016)0350),

–  ottaa huomioon 28. helmikuuta 2017 Brysselissä pidetyn pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean laatiman yhteenvetokertomuksen,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman hormonaalisten haitta-aineiden kansanterveysvaikutuksista(4),

–  ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 3.8.2 kohdan mukaisesti tehoaine hyväksytään vain, jos sillä ei katsota olevan sellaisia hormonaalisia haitallisia ominaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia muille kuin torjuttaville organismeille, jollei muiden kuin torjuttavien organismien altistuminen kyseiselle kasvinsuojeluaineen tehoaineelle ole todenmukaisissa ehdotetuissa käyttöolosuhteissa merkityksetön (ympäristöä koskeva poistamisperuste);

B.  ottaa huomioon, että komission oli määrä antaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 3.6.5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti 14. joulukuuta 2013 mennessä elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle luonnoksen toimista, jotka koskevat tiettyjä tieteellisiä kriteerejä hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista;

C.  ottaa huomioon, että pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea antoi 4. heinäkuuta 2017 ehdotuksesta asetukseksi myönteisen lausunnon kolmen jäsenvaltion äänestäessä sitä vastaan ja neljän jäsenvaltion pidättäytyessä;

D.  ottaa huomioon, että ehdotuksen asetukseksi viimeisessä kohdassa todetaan seuraavaa: ”Jos arvioitavana olevan tehoaineen suunniteltu kasvinsuojelutapa koostuu muiden torjuttavien organismien kuin selkärankaisten kontrolloimisesta niiden hormonijärjestelmien kautta, torjuttavan organismin kanssa samaan taksonomiseen pääjaksoon kuuluville organismeille aiheutuvia vaikutuksia ei pidä ottaa huomioon, kun aineesta tunnistetaan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia muiden kuin torjuttavien organismien osalta”;

E.  ottaa huomioon, että yleinen tuomioistuin totesi asiassa T-521/14 antamassaan tuomiossa selkeästi, että ”la spécification des critères scientifiques pour la détermination des propriétés perturbant le système endocrinien ne peut se faire que de manière objective, au regard de données scientifiques relatives audit système, indépendamment de toute autre considération, en particulier économique”(6) (71 kohta);

F.  katsoo, että ainetta, jolla on tavoiteltu hormonaalinen vaikutustapa, ei voida tieteellisin perustein jättää määrittämättä hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi muiden kuin torjuttavien organismien osalta;

G.  katsoo, että ehdotusta asetukseksi ei näin ollen voida pitää hormonitoimintaa koskevaan järjestelmään liittyvään objektiiviseen tieteelliseen tietoon perustuvana tekstinä, kuten tuomioistuin on edellyttänyt; katsoo, että komissio ylittää siten täytäntöönpanovaltuutensa;

H.  ottaa huomioon, että tämän viimeisen kohdan todellinen tarkoitusperä tehdään selväksi 28. helmikuuta 2017 Brysselissä pidetyn pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean yhteenvetokertomuksessa, jossa todetaan, että tehoaineita, joilla on tarkoitus vaikuttaa hormonitoimintaan (jäljempänä kasvunsäätelyaineet), koskevan säännöksen perusteet on selitetty ja että kasvunsäätelyaineita koskevan säännöksen mukaisesti poissulkemisperusteita ei ole sovellettava aineisiin, joilla on tarkoitus vaikuttaa hormonitoimintaan;

I.  katsoo, että kyseisellä viimeisellä kohdalla tosiasiallisesti luodaan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevassa 3.8.2 kohdassa vahvistetun poissulkemisperusteen soveltamista koskeva poikkeus;

J.  katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 johdanto-osan 6–10 kappaleen ja 1 artiklan 3 kohdan perusteella on selvää, että lainsäätäjän oli tarkastellessaan tehoaineiden hyväksymissääntöjen laatimista koskevaa kysymystä löydettävä herkkä tasapaino mahdollisesti keskenään ristiriitaisten eri tavoitteiden välillä, eli tavoitteiden, jotka koskivat yhtäältä maataloustuotantoa ja sisämarkkinoita ja toisaalta terveyden ja ympäristön suojelua;

K.  ottaa huomioon, että yleinen tuomioistuin totesi edellä mainitussa tuomiossa seuraavaa: ”Dans ce contexte, il importe de relever que, en adoptant le règlement n° 528/2012, le législateur a procédé à une mise en balance de l’objectif d’amélioration du marché intérieur et de celui de la préservation de la santé humaine, de la santé animale et de l’environnement, que la Commission se doit de respecter et ne saurait remettre en cause [...]. Or, dans le cadre de la mise en œuvre des pouvoirs qui lui sont délégués par le législateur, la Commission ne saurait remettre en cause cet équilibre, ce que cette institution a d’ailleurs en substance admis lors de l’audience”(7) (72 kohta);

L.  toteaa, että parlamentti myötäili tätä näkemystä 8. kesäkuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa, jossa korostetaan, että ”yleinen tuomioistuin katsoi, että tieteelliset kriteerit voidaan täsmentää ainoastaan objektiivisesti sisäeritysjärjestelmää koskevien tieteellisten tietojen perusteella ja riippumatta kaikista muista näkökohdista, erityisesti taloudellisista, ja että komissiolla ei ole oikeutta muuttaa perussäädöksessä vahvistettua sääntelytasapainoa käyttäessään sille [Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen] 290 artiklan nojalla siirrettyä säädösvaltaa”;

M.  toteaa, että komissiota koskevat samat säädösvallan rajoitukset, kun on kyse valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisista täytäntöönpanosäädöksistä;

N.  ottaa huomioon, että 15. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon mukaan ”komission tehtävänä on vahvistaa kriteerit sen määrittämiseksi, mikä on hormonaalinen haitta-aine kasvinsuojeluaineissa ja biosidivalmisteissa, eikä päättää, miten näitä aineita säännellään. Lainsäätäjä on jo asettanut sääntelyvaikutukset kasvinsuojeluaineita (2009) ja biosidivalmisteita (2012) koskevassa lainsäädännössä”;

O.  katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevassa 3.8.2 kohdassa vahvistettu poissulkemisperuste on asetuksen olennainen osa;

P.  toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tietyn asian kannalta olennaisten sääntelyelementtien hyväksyminen on EU:n lainsäätäjille kuuluva tehtävä eikä sitä voida delegoida komissiolle;

Q.  katsoo, että komissio on ylittänyt täytäntöönpanovaltansa, kun se on muokannut asetuksen (EY) N:o 1107/2009 olennaista sääntelyelementtiä, mikä ylittää asian T‑521/14 tuomioistuinkäsittelyssä määritellyt komission toimivallan rajat ja on vastoin 15. kesäkuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa esitettyjä näkemyksiä ja unionin perusperiaatteisiin kuuluvaa oikeusvaltioperiaatetta;

R.  katsoo, että vaikka tieteellisen ja teknisen tietämyksen kehittyminen tarjoaisi pätevät perusteet aineiden, joilla on tavoiteltu hormonaalinen vaikutustapa, hyväksynnän ehtoja koskevan poikkeuksen myöntämiselle, tällainen poikkeus voitaisiin myöntää vain lainsäädäntömenettelyllä, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 1107/2009 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 294 artiklan mukaisesti;

1.  vastustaa ehdotuksen komission asetukseksi hyväksymistä;

2.  katsoo, että ehdotus komission asetukseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyn täytäntöönpanovallan;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen asetukseksi ja toimittamaan komitealle viipymättä uuden ehdotuksen;

4.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotusta asetukseksi ja poistamaan sen viimeisen kohdan;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(2)Unionin tuomioistuimen tuomio 16. joulukuuta 2015 asiassa T-521/14, Ruotsi vastaan komissio, ECLI:EU:T:2015:976.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0270.
(4)EUVL C 36, 29.1.2016, s. 85.
(5)EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.
(6)Koska tuomio asiassa T-521/14 on saatavilla ainoastaan ranskaksi ja ruotsiksi, tekstin suomenkielinen versio on parlamentin käännöspalveluiden kääntämä: ”Sisäeritysjärjestelmää häiritsevien ominaisuuksien määrittämistä varten tarkoitetut tieteelliset kriteerit voidaan täsmentää vain objektiivisesti kyseiseen järjestelmään liittyvän tieteellisen tiedon perusteella ja kaikista muista näkökohdista ja etenkin taloudellisista näkökohdista riippumatta.”
(7)Koska tuomio asiassa T-521/14 on saatavilla vain ranskaksi ja ruotsiksi, tekstin suomenkielinen versio on parlamentin käännöspalveluiden kääntämä: ”Tässä yhteydessä on syytä panna merkille, että hyväksyessään asetusta (EU) N:o 528/2012 lainsäätäjä pyrki pitämään tasapainossa sisämarkkinoiden parantamiseen sekä ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseen liittyvät tavoitteet ja päätyi johtopäätelmiin, joita komission on noudatettava ja joita se ei voi kyseenalaistaa [...]. Komissio ei voi lainsäätäjän sille delegoimia toimivaltuuksia käyttäessään asettaa kyseistä tasapainoa kyseenalaiseksi, minkä toimielin on sitä paitsi pääosin hyväksynytkin kuulemisen yhteydessä”.


Muuntogeeninen soija FG72 × A5547-127
PDF 280kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D051972 – 2017/2879(RSP))
P8_TA(2017)0377B8-0540/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D051972),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 17. heinäkuuta 2017 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 1. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(3), joka julkaistiin 6. huhtikuuta 2017,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 10. joulukuuta 2013 Bayer Crop Science LP ja M.S. Technologies LLC toimittivat Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehujen saattamista markkinoille; toteaa, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen soijan FG72 × A5547‑127 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun soijan tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 1. maaliskuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon(5), joka julkaistiin 6. huhtikuuta 2017;

C.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

D.  ottaa huomioon, että soija FG72 × A5547-127 on kehitetty sellaiseksi, että se sietää rikkakasvien torjunta-aineita, jotka pohjautuvat isoksaflutoliin (5-syklopropyyli isoksatsol-4-yyli 2-mesyyli-4-trifluorimetyylifenyyli ketoni), glyfosaattiin (N-(fosfonimetyyli)glysiini) ja glufosinaatti(l-fosfinotrisiini)ammoniumiin; ottaa huomioon, että näiden rikkakasvien torjunta-aineiden sietokyky on saatu aikaan siten, että kasvi ilmentää HPPD W336 -proteiinia (4-hydroksyyli fenyyli-pyruvaatti-dioksigenaasi), 2mEPSPS-proteiinia (5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi) ja PAT-proteiinia (fosfinotrisiiniasetyylitransferaasi);

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(6); toteaa, että kriittisimmissä huomioissa todettiin esimerkiksi, että 90 vuorokauden subkroonisen toksisuustutkimuksen puuttumisen vuoksi ei voida tehdä johtopäätöksiä tämän muuntogeenisen organismin käytön riskeistä elintarvikkeissa ja rehuissa, että tiedot koostumuksesta, fenotyypin arvioinnista ja toksikologiasta ovat riittämättömät, että näiden tietojen perusteella muuntogeenisen ja tavanomaisen soijan vastaavuudesta sekä elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuudesta tehdyt johtopäätökset ovat ennenaikaisia ja että tämän muuntogeenisen soijan tieteellinen testaus ei ole ollut niin perusteellista, että sen turvallisuus voitaisiin taata;

F.  toteaa, että riippumattoman tutkimuksen mukaan EFSAn riskinarviointia ei nykymuodossaan voida hyväksyä, sillä siinä ei yksilöidä tiedoissa olevia puutteita ja epävarmuustekijöitä eikä arvioida toksisuutta eikä vaikutusta immuunijärjestelmään ja lisääntymiselimiin(7);

G.  ottaa huomioon, että glyfosaatin nykyisen luvan voimassaolo päättyy viimeistään 31. joulukuuta 2017; toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

H.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(8) säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(9);

I.  ottaa huomioon, että isoksaflutoli todennäköisesti aiheuttaa syöpää ihmisille(10) ja on myrkyllinen joillekin vesieliöille ja muille kuin kohdelajeina oleville kasveille, minkä lisäksi se ja sen hajoamistuotteet ja aineenvaihduntatuotteet pilaavat helposti vesiä; toteaa, että nämä huolenaiheet ovat johtaneet sen käytön rajoittamiseen(11);

J.  toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja ja siksi voidaan odottaa, että ruiskutuksista peräisin olevien jäämien esiintymisestä sadoissa ei päästä eroon ja ne ovat väistämättömiä ainesosia; toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita(12);

K.  ottaa huomioon, että EFSA ei arvioinut jäämiä, jotka ovat peräisin täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla tehdyistä ruiskutuksista; katsoo, että siksi ei voida päätellä, että isoksaflutolilla, glyfosaatilla ja glufosinaatilla ruiskutettu muuntogeeninen soija olisi turvallista käyttää elintarvikkeissa ja rehuissa;

L.  katsoo, että useita valikoivia rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat käyttäneet laajasti muuntogeenisiä viljelykasveja; toteaa, että tieteellisissä julkaisuissa on mainittu yli 20 erilaista glyfosaattia sietävää rikkakasvilajia(13); ottaa huomioon, että vuodesta 2009 lähtien on tehty havaintoja glufosinaattia sietävistä rikkakasveista;

M.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 17. heinäkuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 15 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain kymmenen jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,43:a prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kolme jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

N.  ottaa huomioon, että myös muutoksenhakukomiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 15 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain 11 jäsenvaltiota, jotka edustavat 38,69:ää prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kaksi jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

O.  toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka kyse on lähinnä poikkeuksesta tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(14);

P.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(15) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

Q.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

1.  katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(16) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja ilman, että tehdään täydellinen arviointi täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja, jotka on tehty vastustuskykyisiksi rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmälle, kuten soija FG72 × A5547-127, ilman, että tehdään täydellinen arviointi niistä kumulatiivisista vaikutuksista, joita aiheutuu täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmän ja viljelymaissa käytettävien siitä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota vaatimaan terveysriskien huomattavasti yksityiskohtaisempaa testausta, kun muunnostapahtumia on useita, kuten soijan FG72 × A5547-127 tapauksessa;

8.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin ja toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun;

9.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4744
(4)– Päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).– päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 (MON-ØØ6Ø3-6 × ACS-ZMØØ3-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0456).– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 (MON-877Ø5-6 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0040).– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 (MON-877Ø8-9 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0039).– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0038).– päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).– päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388)– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 (SYN-BTØ11-1) siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 (DAS-24236-5×DAS-21Ø23-5×MON-88913-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta elintarvikkeista ja rehuista (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).– päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA (2017)0123).– päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).– päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).– päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).
(5)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4744
(6)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-01032
(7)http://www.testbiotech.org/en/node/1975
(8)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(9)Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/404, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2015, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineiden beflubutamidi, kaptaani, dimetoaatti, dimetomorfi, etoprofossi, fiproniili, folpetti, formetanaatti, glufosinaatti, metiokarbi, metributsiini, fosmetti, pirimifossi-metyyli ja propamokarbi hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisen osalta (EUVL L 67, 12.3.2015, s. 6).
(10)https://a816-healthpsi.nyc.gov/ll37/pdf/carcclassJuly2004_1.pdf
(11)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset, s. 27. http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-01032
(12)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(13)https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-7796-5_12
(14)Esimerkiksi parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(15)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0379.
(16)EUVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Muuntogeeninen soija DAS-44406-6
PDF 287kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D051971 – 2017/2878(RSP))
P8_TA(2017)0378B8-0541/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D051971),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 19 artiklan 3 kohdan ja 21 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 17. heinäkuuta 2017 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 17. helmikuuta 2017 antaman lausunnon(3), joka julkaistiin 21. maaliskuuta 2017,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, 2017/0035(COD)),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 16. helmikuuta 2012 Dow Agrosciences LLC ja MS Technologies LLC toimittivat Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehujen saattamista markkinoille; toteaa, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen soijan DAS-44406-6 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun soijan tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että 17. helmikuuta 2017 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon(5), joka julkaistiin 21. maaliskuuta 2017;

C.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

D.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(6); toteaa, että kriittisimmissä huomioissa todettiin esimerkiksi, etteivät nykyinen käyttö ja esitetyt riskinarviointitiedot anna riittävästi tietoa, jonka perusteella voitaisiin yksiselitteisesti sulkea pois haitalliset vaikutukset ihmisiin ja eläimiin(7), että tiedot fenotyypin arvioinnista, koostumuksesta ja toksikologiasta ovat riittämättömät(8) ja että toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisina tarkempaa analyysia, jotta voidaan arvioida glyfosaatin, 2,4-D:n, glufosinaatin ja niiden hajoamistuotteiden pitoisuutta elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitetuissa siemenissä ja rehukasveissa, jotta voidaan sulkea pois kaikki ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat mahdollisesti haitalliset vaikutukset(9);

E.  toteaa, että riippumattoman tutkimuksen mukaan EFSAn riskinarviointia ei nykymuodossaan voida hyväksyä, sillä siinä ei yksilöidä tiedoissa olevia puutteita ja epävarmuustekijöitä eikä arvioida toksisuutta eikä vaikutusta immuunijärjestelmään ja lisääntymiselimiin; ottaa huomioon, että saman tutkimuksen mukaan seurantasuunnitelma olisi hylättävä, koska sen puitteissa ei aseteta saataville olennaisia tietoja(10);

F.  ottaa huomioon, että soija DAS-44406-6 ilmentää 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasia (2mEPSPS), minkä ansiosta se kestää glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita, aryloksialkanoaatti dioksigenaasia (AAD-12), minkä ansiosta se kestää 2,4-dikloorifenoksietikkahappoa (2,4-D) ja muita fenoksiherbisidejä, sekä fosfinotrisiiniasetyylitransferaasia (PAT), minkä ansiosta se kestää glufosinaattiammoniumiin pohjautuvia rikkakasvien torjunta-aineita;

G.  ottaa huomioon, että glyfosaatin nykyisen luvan voimassaolo päättyy viimeistään 31. joulukuuta 2017; toteaa, että epäilyjä glyfosaatin karsinogeenisuudesta on edelleen olemassa; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

H.  ottaa huomioon, että riippumattomissa tutkimuksissa on tuotu esiin huolia 2,4-D:n vaikuttavan aineen aiheuttamista sikiön kehitykseen, synnynnäisiin epämuodostumiin ja hormonitoiminnan häiriöihin liittyvistä riskeistä(11); ottaa huomioon, että vaikka tehoaineen 2,4-D hyväksyntä uusittiin vuonna 2015, hakija ei ole vielä toimittanut tietoja mahdollisista vaikutuksista hormonitoimintaan(12);

I.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(13) säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(14);

J.  ottaa huomioon, että erinäiset asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa 2,4-D:n hajoamistuotteesta 2,4-dikloorifenolista, jota saattaa esiintyä maahantuodussa soijassa DAS-44406-6; toteaa, että 2,4-dikloorifenoli on tunnettu hormonitoimintaa häiritsevä, lisääntymiselle vaarallinen aine;

K.  ottaa huomioon, että 2,4-dikloorifenoli, joka on 2,4-D:n suora aineenvaihduntatuote, saattaa olla toksisempi kuin itse rikkakasvien torjunta-aine; ottaa huomioon, että IARC luokittelee 2,4-dikloorifenolin karsinogeeniryhmään 2B ja se sisältyy hormonaalisia haitta-aineita koskevan EU:n strategian puitteissa laadittuun uudelleentarkastelua vaativien kemikaalien luetteloon(15);

L.  toteaa, että koska 2,4-dikloorifenoli liukenee erittäin hyvin rasvoihin ja öljyihin, sen oletetaan kertyvän soijaöljyyn soijapapuja jalostettaessa; ottaa huomioon, että tärkein ihmisten käyttämä soijatuote on soijaöljy, jota sisältyy monien muiden tuotteiden ohella muun muassa joihinkin äidinmaidonkorvikkeisiin(16);

M.  toteaa, että 2,4-dikloorifenolin määrä tuotteessa voi olla suurempi kuin 2,4-D:n jäämien määrä; toteaa, että unionissa ei ole säädetty enimmäisjäämäpitoisuutta 2,4‑dikloorifenolille;

N.  ottaa huomioon, että jäämiä, jotka ovat peräisin täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla tehdyistä ruiskutuksista, ei arvioitu; katsoo, että siksi ei voida päätellä, että 2,4‑D:llä, glyfosaatilla ja glufosinaatilla ruiskutettu muuntogeeninen soija olisi turvallista käyttää elintarvikkeissa ja rehuissa;

O.  katsoo, että useita valikoivia rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat käyttäneet laajasti muuntogeenisiä viljelykasveja; toteaa, että tieteellisissä julkaisuissa on mainittu yli 20 erilaista glyfosaattia sietävää rikkakasvilajia(17); ottaa huomioon, että vuodesta 2009 lähtien on tehty havaintoja glufosinaattia sietävistä rikkakasveista;

P.  toteaa, että soijan DAS-44406-6 unioniin tuonnin salliminen johtaa epäilemättä sen viljelyn lisääntymiseen kolmansissa maissa ja vastaavasti glyfosaatin, 2,4-D:n ja glufosinaattia sisältävien torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen; ottaa huomioon, että soijaa DAS-44406-6 viljellään tällä hetkellä Argentiinassa, Brasiliassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa;

Q.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin sisältyy sitoumus vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista sekä ilman, veden ja maaperän saastumisesta ja pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia (tavoite 3, alatavoite 3.9)(18); toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita(19);

R.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen, jossa pyritään minimoimaan ristiriidat ja varmistamaan synergiat unionin eri politiikkojen välillä, muun muassa kaupan, ympäristön ja maatalouden alalla(20), jotta kehitysmaat hyötyisivät ja kehitysyhteistyö tehostuisi(21);

S.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 17. heinäkuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 15 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain kymmenen jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,43:a prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kolme jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

T.  ottaa huomioon, että myös muutoksenhakukomiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 14 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain 12 jäsenvaltiota, jotka edustavat 38,78:aa prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kaksi jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

U.  toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka kyse on lähinnä poikkeuksesta tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(22);

V.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(23) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

W.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

1.  katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(24) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja ilman, että tehdään täydellinen arviointi täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja, jotka on tehty vastustuskykyisiksi rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmälle, kuten soija DAS-44406-6, ilman, että tehdään täydellinen arviointi niistä kumulatiivisista vaikutuksista, joita aiheutuu täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmän ja viljelymaissa käytettävien siitä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin ja toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun;

8.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöä varten;

9.  kehottaa komissiota täyttämään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklasta johtuvan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan velvollisuutensa;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4738
(4)– Päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).– päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 (MON-ØØ6Ø3-6 × ACS-ZMØØ3-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0456).– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 (MON-877Ø5-6 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0040).– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 (MON-877Ø8-9 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0039).– päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0038).– päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).– päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 (SYN-BTØ11-1) siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).– päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 (DAS-24236-5×DAS-21Ø23-5×MON-88913-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).– päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).– päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).– päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).– päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).
(5)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4738
(6)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2011-00052.
(7)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset, s. 1.
(8)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset, s. 52.
(9)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset, s. 87.
(10)http://www.testbiotech.org/node/1946
(11)http://www.pan-europe.info/sites/pan-europe.info/files/public/resources/reports/pane-2014-risks-of-herbicide-2-4-d.pdf
(12)Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2033, annettu 13. marraskuuta 2015, tehoaineen 2,4-D hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 298, 14.11.2015, s. 8).
(13)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(14)Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/404, annettu 11. maaliskuuta 2015, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineiden beflubutamidi, kaptaani, dimetoaatti, dimetomorfi, etoprofossi, fiproniili, folpetti, formetanaatti, glufosinaatti, metiokarbi, metributsiini, fosmetti, pirimifossi-metyyli ja propamokarbi hyväksynnän voimassaoloajan pidentämisen osalta (EUVL L 67, 12.3.2015, s. 6).
(15)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset, s. 5. http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2012-00368
(16)Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset, jotka liittyvät muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 koskevaan lupapyyntöön, s. 31. http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2011-00052
(17)https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-7796-5_12
(18)https://sustainabledevelopment.un.org/sdg3
(19)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(20)Komission tiedonanto 12. huhtikuuta 2005 aiheesta ”Kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus – Kehityksen vauhdittaminen vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi” (COM(2005)0134).
(21)https://ec.europa.eu/europeaid/policies/policy-coherence-development_en
(22)Esimerkiksi parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(23)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0379.
(24)EUVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Lapsiavioliittojen lopettaminen
PDF 178kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 lapsiavioliittojen lopettamisesta (2017/2663(RSP))
P8_TA(2017)0379B8-0535/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 16 artiklan ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 20. marraskuuta 1989 hyväksymän lapsen oikeuksien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 25. vuosipäivästä(1),

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen 16 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 23 artiklan,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 10 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 9 artiklan,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevän yhteisen valmisteluasiakirjan ”Gender Equality and Women´s Empowerment: Transforming the Lives of Girls and Women through EU External Relations 2016–2020”,

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta toimintasuunnitelmasta (2016–2020),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman vuosiksi 2015–2019,

–  ottaa huomioon vuonna 2017 hyväksytyt EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi (”Kaikki lapset mukaan”),

–  ottaa huomioon kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen, jossa korostetaan unionin sitoutuneen ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) mukaisesti,

–  ottaa huomioon naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) 32 ja 37 artiklan ja 59 artiklan 4 kohdan,

–  ottaa huomioon YK:n väestöohjelmarahaston (UNFPA) vuotta 2012 koskevan, lapsiavioliittoja vastustavan selonteon ”Marrying Too Young – End Child Marriage”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa unionin sitoutuneen lapsen oikeuksien edistämiseen ja katsoo, että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot loukkaavat näitä oikeuksia; toteaa unionin sitoutuneen siihen, että se suojelee ja edistää kattavasti lapsen oikeuksia ulkopolitiikassaan lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, sen valinnaisten pöytäkirjojen sekä muiden asiaa koskevien kansainvälisten normien ja sopimusten mukaisesti;

B.  toteaa, että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittoja pidetään ihmisoikeuksia koskevassa kansainvälisessä oikeudessa haitallisina käytäntöinä ja että niihin liittyy usein naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa vakavaa väkivaltaa, kuten lähisuhdeväkivaltaa;

C.  toteaa, että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot vaikuttavat tuhoisasti naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumiseen ja käyttämiseen ja tyttöjen terveyteen, mukaan lukien raskausajan vakavien komplikaatioiden ja hi-virustartuntojen riski; toteaa tällaisten avioliittojen altistavan tyttöjä seksuaaliselle hyväksikäytölle, perheväkivallalle ja jopa kunniamurhille;

D.  pitää erittäin huolestuttavana, että Yhdysvalloissa on otettu uudelleen käyttöön niin sanottu global gag -sääntö ja laajennettu sitä, koska sillä leikataan rahoitusta järjestöiltä (kuten UNFPA:lta), jotka tarjoavat lapsiavioliittoihin joutuneille tytöille perhesuunnittelua sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia palveluja, jotta voidaan vähentää hi-virustartuntojen ja teiniraskauksista aiheutuvien komplikaatioiden riskiä;

E.  toteaa, että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitoilla kiistetään perimmiltään asianomaisten oikeus omaan kehoonsa ja sitä koskeva itsemääräämisoikeus sekä oikeus fyysiseen koskemattomuuteen;

F.  pitää lapsiavioliittoja pakkoavioliiton muotona, koska lapset eivät ikänsä vuoksi kykene antamaan täyttä, vapaata ja tietoon perustuvaa suostumustaan avioliittoon tai sen ajankohtaan;

G.  toteaa, että kehitysmaissa joka kolmas tyttö on naimisissa ennen 18. syntymäpäiväänsä ja joka yhdeksäs alle viisitoistavuotiaana; toteaa tyttöjen olevan suurimmassa vaarassa, koska 82 prosenttia lapsiavioliittoon joutuneista lapsista on tyttöjä;

H.  toteaa, että lapsimorsiamiin kohdistuu voimakkaita sosiaalisia paineita hedelmällisyyden todentamiseksi, joten teiniraskaudet ja toistuvat raskaudet ovat heidän kohdallaan todennäköisempiä; toteaa, että raskauden ja synnytyksen aikaiset komplikaatiot ovat 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy matalan tulotason ja keskitulotason maissa;

I.  toteaa lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen kytkeytyvän suureen äitikuolleisuuteen, vähäisempään perhesuunnitteluun ja ei-toivottuihin raskauksiin ja merkitsevän yleensä tyttöjen koulunkäynnin lopettamista; toteaa, että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen lopettaminen on tuotu vahvasti esille kestävän kehityksen toimintaohjelmassa 2030 sekä kestävän kehityksen tavoitteessa 5 ja alatavoitteessa 5.3; toteaa, että tällaiset avioliitot on todettu selkeästi sukupuolten tasa-arvon toteutumisen ja naisten vaikutusvallan lisäämisen esteiksi;

J.  toteaa, että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen lopettaminen kuuluu unionin ulkoisten toimien ensisijaisiin tavoitteisiin naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien edistämisen saralla;

K.  toteaa, että yli 60 prosenttia kehitysmaiden lapsimorsiamista on jäänyt ilman virallista koulutusta, mikä merkitsee sukupuolista syrjintää; toteaa, että lapsiavioliitoissa riistetään kouluikäisiltä lapsilta oikeus opetukseen, jota he tarvitsevat voidakseen kehittyä yksilöinä, valmistautua aikuisuuteen ja olla aktiivisesti mukana yhteisössä;

L.  toteaa, että ongelma ei rajoitu pelkästään kolmansiin maihin, vaan sitä ilmenee myös unionin jäsenvaltioissa;

M.  ottaa huomioon, että unioni päätti äskettäin allekirjoittaa Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus);

N.  toteaa, että Istanbulin yleissopimuksessa pakkoavioliitot luokitellaan naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi ja edellytetään, että lapsen pakottaminen avioliittoon ja hänen houkuttelemisensa ulkomaille avioliittoon pakottamista varten kriminalisoidaan;

O.  toteaa, että jäsenvaltioiden ja unionin tasolla ja kansainvälisellä tasolla on saatavilla vain hyvin vähän tilastoja, jotka osoittaisivat lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitoja koskevan ongelman laajuuden unionin jäsenvaltioissa(2);

P.  toteaa, että äskettäisen muuttoliikekriisin myötä on ilmennyt uusia ulkomailla solmittuja lapsiavioliittoja ja että lapset ovat toisinaan olleet alle neljätoistavuotiaita;

Q.  toteaa, että naimisiin alle 18-vuotiaina menneet lapset keskeyttävät koulunkäynnin todennäköisemmin tai joutuvat todennäköisemmin köyhyyteen;

R.  toteaa aseellisten konfliktien ja epävakauden lisäävän merkittävästi lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen määrää;

1.  muistuttaa, että oikeuksiin perustuva lähestymistapa kattaa kaikki ihmisoikeudet ja sukupuolten tasa-arvon ja että unioni sitoutuu edelleen kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseen, suojelemiseen ja toteutumiseen sekä Pekingin toimintaohjelman, kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW), Istanbulin yleissopimuksen ja sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä koskevan unionin toimintasuunnitelman tehokkaaseen täytäntöönpanoon kaikilta osin;

2.  korostaa, että lapsiavioliitot loukkaavat lapsen oikeuksia ja ovat yksi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan muoto; tähdentää, että ne olisi siksi tuomittava;

3.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita saavuttamaan kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 tavoitteet ja torjumaan haitallisia tapoja tehokkaammin ja saattamaan tällaisia tapoja vaalivat vastuuseen teoistaan; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä YK Naiset -järjestön, YK:n lastenavun rahaston, UNFPA:n ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta voidaan kiinnittää huomiota lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittoihin keskittyen naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen muun muassa koulutuksen, taloudellisen vaikutusvallan lisäämisen ja päätöksentekoon osallistumisen parantamisen avulla sekä kaikkien naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien, myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden, suojelemiseen ja edistämiseen;

4.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita parantamaan naisten ja lapsimorsiamien mahdollisuuksia saada terveyspalveluja, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat palvelut ja oikeudet;

5.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja kehittämään toimintapolitiikkaa, ohjelmia ja lainsäädäntöä, mukaan lukien poliittinen vuoropuhelu, ihmisoikeusvuoropuhelu, kahden- ja monenvälinen yhteistyö, kaikkien kauppa -strategiaa, GSP+-menettelyä ja muita välineitä lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittoja koskevien käytäntöjen käsittelemiseksi ja kitkemiseksi;

6.  kehottaa myös Istanbulin yleissopimuksen ratifioinnin perusteella unionia ja jäsenvaltioita soveltamaan yhdennettyjä oikeudellisia standardeja lapsiavioliittojen käsittelemiseen;

7.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitosten kanssa ja järjestämään koulutusta ja teknistä apua, jotta voidaan hyväksyä ja saattaa voimaan lainsäädäntöä, jolla kielletään varhais- ja pakkoavioliitot, mihin kuuluu avioliitolle asetettava vähimmäisikä;

8.  korostaa, että lapsimorsiamia varten on otettava käyttöön erityisiä kuntouttamis- ja avustamistoimia, jotta he voivat jatkaa koulunkäyntiä tai opiskelua ja välttää varhaisavioliittoon liittyvät perheen asettamat ja yhteisölliset paineet;

9.  korostaa, että on kohdennettava varoja lapsiavioliittojen vastaisiin ohjelmiin, joilla pyritään luomaan toimintaympäristö, jossa tytöt voivat hyödyntää kaikkia mahdollisuuksiaan, mukaan lukien opetuksen tarjoamat mahdollisuudet, koulunkäynnin keskeyttäneille tytöille suunnatut sosiaaliset ja taloudelliset ohjelmat, lastensuojelujärjestelmät, tyttöjen ja naisten turvakodit, oikeudellinen neuvonta ja psykologinen tuki;

10.  pitää myönteisinä Daphne-ohjelmassa kehitettyjä hankkeita, joissa keskitytään uhrien auttamiseen ja lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen ehkäisemiseen; katsoo, että tällaisia hankkeita olisi tehostettava, ja niihin olisi saatava riittävästi lisärahoitusta;

11.  edellyttää, että epäedullisessa asemassa olevien yhteisöjen lapsiin kiinnitetään erityistä huomiota, ja korostaa, että on keskityttävä valistamiseen, koulutukseen ja taloudellisen vaikutusvallan lisäämiseen keinoina, joilla paneudutaan tähän ongelmaan;

12.  korostaa, että on kehitettävä ja otettava käyttöön erityismenettelyjä, joilla varmistetaan pakolaislasten ja turvapaikkaa hakevien lasten suojeleminen lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti; kehottaa vastaanottavia maita varmistamaan pakolaislapsille täysimääräisen pääsyn koulutukseen ja edistämään mahdollisimman hyvin pakolaisten integroimista ja osallistamista kansallisiin koulutusjärjestelmiin;

13.  edellyttää, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa otetaan käyttöön erityismenettelyjä, joiden avulla havaitaan lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittotapaukset ja autetaan uhreja;

14.  tähdentää, että unionin jäsenvaltioissa ilmeneviä lapsiavioliittotapauksia on valvottava asianmukaisesti ja yhdenmukaisesti ja että on koottava sukupuolittain eriytettyjä tietoja, jotta saadaan parempi käsitys ongelman laajuudesta;

15.  painottaa virallisesti rekisteröityjen tapausten ja mahdollisten uhrien esittämien avunpyyntöjen määrän suurta epäsuhtaa, joka antaa aihetta olettaa, että viranomaiset eivät kenties havaitse monia lapsiavioliittotapauksia; edellyttää, että sosiaalityöntekijöille, opettajille ja muulle mahdollisten uhrien kanssa tekemisissä olevalle henkilökunnalle annetaan erityistä koulutusta ja oppaita uhrien tunnistamiseen ja heitä tukevien avustamismenettelyjen käynnistämiseen;

16.  kehottaa tehostamaan erityisiä hankkeita ja kampanjoita, jotka kuuluvat lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittoja koskeviin unionin ulkoisiin toimiin; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä valistuskampanjoihin ja kampanjoihin, joissa keskitytään naisten ja tyttöjen koulutukseen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa lisäämiseen laajentumismaissa ja Euroopan naapurimaissa;

17.  tähdentää, että unionin olisi tuettava ja kannustettava kolmansia maita, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisyhteiskunta voi hoitaa roolinsa ja että lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen lapsiuhrit ja heidän edustajansa saavat oikeutta lapsiystävällisin keinoin;

18.  tähdentää, että osana humanitaarista apua on rahoitettava hankkeita, joissa keskitytään sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseen ja hätätilanteita koskevaan koulutukseen, jotta voidaan lievittää lapsi-, varhais- ja pakkoavioliittojen uhreihin kohdistuvia paineita;

19.  tähdentää, että humanitaarisissa kriiseissä ilmenevät lapsiavioliittoja koskevat riskitekijät on yksilöitävä ottamalla mukaan murrosikäisiä tyttöjä ja että naimisissa olevien tyttöjen tukeminen on sisällytettävä kaikkiin humanitaarisiin toimenpiteisiin jo kriisin alkuvaiheissa;

20.  tuomitsee jyrkästi niin kutsutun global gag -säännön uudelleen käyttöön ottamisen ja laajentamisen Yhdysvalloissa ja pitää kyseisen säännön vaikutuksia naisten ja tyttöjen yleiseen terveydenhoitoon ja -oikeuksiin erittäin valitettavina; kehottaa jälleen kerran unionia ja jäsenvaltioita paikkaamaan rahoitusvajeen, jonka Yhdysvaltojen toimet aiheuttavat seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien saralla, ja käyttämään tällöin sekä kansallisia että unionin kehitysvaroja;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille.

(1)EUVL C 289, 9.8.2016, s. 57.
(2)http://fileserver.wave-network.org/home/ForceEarlyMarriageRoadmap.pdf


Vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävä YK:n ilmastokokous (COP 23)
PDF 219kWORD 61k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 23) (2017/2620(RSP))
P8_TA(2017)0380B8-0534/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) ja siihen liitetyn Kioton pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, UNFCCC:n osapuolten 21. kokouksen (COP 21) ja Pariisissa 30. marraskuuta – 11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP 11),

–  ottaa huomioon UNFCCC:n osapuolten 18. kokouksen (COP 18) ja Dohassa Qatarissa 26. marraskuuta – 8. joulukuuta 2012 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 8. konferenssin (CMP 8) sekä pöytäkirjan muutoksen, jolla vahvistetaan sen toisen velvoitekauden kestoksi 1. tammikuuta 2013 – 31. joulukuuta 2020,

–  ottaa huomioon, että Pariisin sopimus on ollut valmiina allekirjoitettavaksi YK:n päämajassa New Yorkissa 22. huhtikuuta 2016 alkaen, että allekirjoittaminen on ollut mahdollista 21. huhtikuuta 2017 asti ja että 195 valtiota on allekirjoittanut Pariisin sopimuksen ja 160 valtiota on jättänyt ratifiointiasiakirjat,

–  ottaa huomioon UNFCCC:n osapuolten 22. kokouksen (COP 22) ja Marrakeshissa Marokossa 15.–18. marraskuuta 2016 pidetyn Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 1. konferenssin (CMA 1),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta ja vuonna 2016 Marrakeshissa Marokossa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 22)(1),

–  ottaa huomioon 20. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon vähähiiliseen talouteen siirtymisen nopeuttamisesta Euroopassa (COM(2016)0500),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2016, 30. syyskuuta 2016 ja 23. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Latvian ja komission Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta 6. maaliskuuta 2015 ilmastosopimukseen esittämät EU:n ja sen jäsenvaltioiden suunnitellut kansallisesti määritellyt panokset (INDC),

–  ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennen arviointiraportin (AR5) sekä yhteenvetokertomuksen,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2016 julkaistun YK:n ympäristöohjelman (UNEP) yhteenvetoraportin ”The Emissions Gap Report 2016” ja sen raportin sopeutumiseroista ”Adaptation Gap Report 2016”,

–  ottaa huomioon Schloss Elmaussa Saksassa 7.–8. kesäkuuta 2015 pidetyn G7-kokouksen valtionpäämiesten ”Think ahead. Act together” -julkilausuman, jossa he toistivat sitoutuvansa kasvihuonekaasujen vähentämiseen 40–70 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna vuoteen 2050 mennessä ja pitävänsä 70 prosentin vähennystä suositeltavampana kuin 40 prosenttia;

–  ottaa huomioon valtionpäämiesten vuonna 2017 pidetyssä G7-kokouksessa antaman julkilausuman ja erityisesti ympäristöministerien Bolognassa pidetyssä G7-kokouksessa antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen presidentin ilmoituksen, jonka mukaan Yhdysvallat poistaa allekirjoituksensa Pariisin sopimuksesta,

–  ottaa huomioon paavi Franciscuksen ”Laudato si” -kiertokirjeen,

–  ottaa huomioon vuonna 2017 Bonnissa Saksassa järjestettävästä YK:n ilmastokokouksesta (COP 23) neuvostolle ja komissiolle esitetyt kysymykset (O‑000068/2017 – B8‑0329/2017 ja O‑000069/2017 – B8-0330/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että Pariisin sopimus tuli voimaan 4. marraskuuta 2016 ja että sopimuksen 197 osapuolesta 160 on jättänyt YK:lle ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat (tieto päivitetty 8. syyskuuta 2017);

B.  katsoo, että heinäkuussa 2015 esitetty päästökauppajärjestelmän uudistusehdotus ja heinäkuussa 2016 esitetty ilmastopaketti (taakanjako, maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous eli LULUCF-ehdotukset ja vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia) ovat tärkeimpiä välineitä näiden sitoumusten täyttämiseen ja EU:n aseman vahvistamiseen maailmanlaajuisena johtajana ilmastonmuutoksen torjumisessa;

C.  katsoo, että maapallon lämpenemisen hillitsemispyrkimyksiä ei pitäisi nähdä talouskasvun esteenä vaan uuden ja kestävän kasvun ja työllisyyden vauhdittajana;

D.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos koettelee kaikkein ankarammin kehitysmaita, etenkin kaikkein vähiten kehittyneitä maita ja pieniä kehittyviä saarivaltioita, joilla ei ole riittävästi resursseja käynnissä olevaan ilmastonmuutokseen valmistautumiseksi ja sopeutumiseksi; ottaa huomioon, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan Afrikka on erityisen haavoittuvainen tämän haasteen edessä ja siten erityisen altis vesistressille, hyvin voimakkaille sääilmiöille sekä kuivuuden ja aavikoitumisen aiheuttamalle puutteelliselle elintarviketurvalle;

E.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutos saattaa lisätä kilpailua resursseista, kuten elintarvikkeista, vedestä ja laidunmaasta, että se voi pahentaa taloudellisia vaikeuksia ja poliittista epävakautta ja että siitä saattaa tulla suurin muuttoliikettä edistävä tekijä niin kansallisten rajojen sisäpuolella kuin niiden yli jopa aivan lähitulevaisuudessa; toteaa, että on tärkeää asettaa ilmastoperäinen muuttoliike kansainvälisten keskustelujen keskipisteeseen;

F.  toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot esittivät 6. maaliskuuta 2015 suunnitellut kansallisesti määritellyt panoksensa (INDC) ilmastosopimukseen, ja sitoutuivat näin sitovaan vähennystavoitteeseen, jonka mukaan unionin sisäisiä kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna;

G.  katsoo, että kunnianhimoinen politiikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voi luoda kasvua ja työpaikkoja mutta eräät tietyt alat, joiden hiili-intensiteetti ja kaupan intensiteetti ovat erittäin suuria, voivat kärsiä hiilivuodosta, jos niiden kunnianhimo ei ole samantasoinen kuin muilla markkinoilla; toteaa, että näillä aloilla on suojauduttava tarkoituksenmukaisesti hiilivuodolta työpaikkojen säilyttämiseksi;

1.  muistuttaa, että ilmastonmuutos on yksi ihmiskunnan suurimpia haasteita ja että kaikkien valtioiden ja toimijoiden kautta maailman tulee tehdä parhaansa siihen liittyvien haittojen rajoittamiseksi; korostaa, että Pariisin sopimus on merkittävä askel oikeaan suuntaan, vaikka tehtävää on vielä paljon;

Ilmastotoimien tieteelliset perusteet

2.  palauttaa mieliin, että IPCC:n viidennessä arviointiraportissa vuonna 2014 todettiin, että ilmastojärjestelmän lämpeneminen on kiistatonta, ilmastonmuutos on tapahtumassa ja ihmisen toiminta on ollut pääasiallinen syy tälle 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneelle lämpenemiselle; on huolestunut siitä, että ilmastonmuutoksen laaja-alaiset ja merkittävät vaikutukset ovat jo näkyvillä luonnon ja ihmisten järjestelmissä kaikissa maanosissa ja valtamerissä;

3.  panee merkille maailman hiilibudjetit sellaisina kuin IPCC on esittänyt ne viidennessä arviointiraportissaan ja toteaa, että jos maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen tasot pysyvät nykyisellään, kulutetaan loppuun jäljellä oleva hiilibudjetti, joka on yhdenmukainen sen kanssa, että maapallon keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen seuraavien neljän vuoden aikana; painottaa, että kaikkien valtioiden olisi nopeutettava siirtymistä kasvihuonekaasupäästöttömään talouteen ja parannettava kykyä sietää ilmastomuutosta Pariisin sopimuksen mukaisesti maapallon lämpenemisen pahimpien vaikutusten välttämiseksi;

4.  muistuttaa, että kansainvälisten ilmastotoimien on perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon, ja pitää vuonna 2018 käytävää taustoittavaa vuoropuhelua, joka käydään ennen vuotta 2030 koskevien kansallisesti määriteltyjen panosten toimittamiselle asetettua vuoden 2020 UNCFFF-määräaikaa, ja vuoden 2023 ensimmäistä maailmanlaajuista tilannekatsausta tervetulleina tilaisuuksina toteuttaa tätä periaatetta käytännössä;

5.  pitää tarpeellisena, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin asiantuntijat ja Pariisin sopimuksen osapuolet käyvät vuoropuhelua kuudennen arviointikierroksen tulosten valmistelun ja julkaisemisen aikana; on tästä syystä tyytyväinen, että hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli on vuonna 2018 päättänyt laatia erityisraportin vaikutuksista, joita maapallon 1,5 celsiusasteen lämpeneminen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna sekä siihen liittyvä kasvihuonekaasupäästöjen globaali kehitys aiheuttavat;

Pariisin sopimuksen ratifiointi ja sitoumusten täytäntöönpano

6.  pitää myönteisenä, että Pariisin sopimuksen voimaantulo ja ratifiointi ovat edenneet ennennäkemättömän nopeasti ja että osapuolet ovat osoittaneet Marrakeshin toimintajulistuksen mukaista globaalia päättäväisyyttä taatakseen sopimuksen nopean ja täysimääräisen täytäntöönpanon; kehottaa kaikkia osapuolia ratifioimaan sopimuksen mahdollisimman pian;

7.  on tyytyväinen, että COP 22 -ilmastokokouksessa Marrakeshissa kaikki osapuolet ilmaisivat halunsa jatkaa ponnisteluja Pariisin ilmastokokouksen sitoumusten pohjalta, riippumatta muutoksista poliittisissa olosuhteissa;

8.  ilmaisee pettymyksensä Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ilmoitukseen Yhdysvaltojen aikomuksesta irtautua Pariisin sopimuksesta; pitää valitettavana sitä, että tämä päätös on askel taaksepäin; korostaa, että virallinen irtautuminen sopimuksesta voi tapahtua vasta Yhdysvaltojen seuraavien, vuonna 2020 pidettävien presidentinvaalien jälkeen; suhtautuu myönteisesti hallitusten voimakkaisiin vastauksiin eri puolilta maailmaa ja niiden jatkuvaan ja vahvistettuun tukeen Pariisin sopimuksen täysimääräiselle täytäntöönpanolle; panee tyytyväisenä merkille joidenkin Yhdysvaltojen osavaltioiden, kaupunkien ja yritysten antamat lupaukset pitää kiinni Yhdysvaltojen Pariisin sopimuksen mukaisista sitoumuksista;

9.  ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että kaikki merkittävät osapuolet ovat vahvistaneet sitoutumisensa Pariisin sopimukseen presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen;

10.  painottaa, että Euroopan on nyt siirryttävä johtoon Pariisin sopimuksen puolustamisessa, jotta voidaan taata sekä ympäristömme että teollisuutemme tulevaisuus; on tyytyväinen siihen, että EU lujittaa nykyisiä kumppanuuksiaan ja hakee uusia liittolaisia;

11.  huomauttaa, että tähän asti on edetty nopeasti EU:n kansainvälisen sitoumuksen toteuttamisessa EU:n lainsäädännöllä, jolla on luotu vuoteen 2030 ulottuvat vakaat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, ja korostaa aikomustaan saattaa tämä lainsäädäntöprosessi päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä;

12.  korostaa, että erityisesti presidentti Trumpin ilmoituksen jälkeen on tärkeää, että käytössä on asianmukaisia hiilivuodon vastaisia säännöksiä, ja että varmistetaan, että yritykset, jotka ovat parhaita toimijoita ja joiden hiili-intensiteetti ja kaupan intensiteetti ovat suuria, saavat tarvitsemansa päästöoikeudet maksutta; kehottaa komissiota selvittämään hiilivuodon riskille alttiina olevien toimialojen suojelemiseksi toteutettavien lisätoimenpiteiden, esimerkiksi hiilen rajaverojärjestelyjen ja käyttömaksujen, tehokkuutta ja laillisuutta ottaen erityisesti huomioon niistä maista lähtöisin olevat tuotteet, jotka eivät täytä Pariisin sopimuksen mukaisia sitoumuksiaan;

13.  painottaa, että Pariisin sopimuksessa annetut sitoumukset eli globaalin keskilämpötilan nousun pitäminen selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, ponnistelujen jatkaminen lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen sekä kohtuudenmukaisen tasapainon saavuttaminen ihmisen toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien kasvihuonekaasupoistumien välillä tämän vuosisadan toisella puoliskolla (ns. nollanettopäästötavoite) edustavat ratkaisevaa läpimurtoa maailmanlaajuisissa kollektiivisissa ponnisteluissa ilmastonmuutokseen sopeutuvaan ja ilmastoneutraaliin globaaliin talouteen siirtymiseksi;

14.  muistuttaa, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen selvästi alle kahteen celsiusasteeseen ei takaa välttymistä huomattavilta haitallisilta ilmastovaikutuksilta; toteaa, että nykyiset sitoumukset eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseen; painottaa sen vuoksi, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvu pitäisi saada pysäytettyä mahdollisimman pian ja että kaikkien osapuolten, erityisesti kaikkien G20-maiden, tulisi tehostaa toimiaan ja päivittää kansallisesti määritellyt panoksensa vuoteen 2020 mennessä vuonna 2018 käytävän taustoittavan vuoropuhelun jälkeen; muistuttaa, että maailmanlaajuisten hiilipäästöjen on loputtava vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että kaikkien valtioiden sisäpolitiikassa tulisi ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ottaa käyttöön kansallisesti määriteltyjen panosten saavuttamiseen ja mahdollisesti ylittämiseen tähtääviä menettelytapoja ja toimenpiteitä ja että näitä toimia tulisi arvioida viiden vuoden välein Pariisin sopimuksen tavoitetason nostamismekanismin mukaisesti; toteaa silti, että kansallisten päästövähennysstrategioiden tiukkuus ja tavoitetaso eivät ole riippuvaisia päivitetyn kansallisesti määritellyn panoksen toimittamisesta;

15.  kehottaa kaikkia osapuolia varmistamaan, että niiden kansallisesti määritellyt panokset ovat pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa yhdenmukaisia Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin lämpötilatavoitteen mukaisesti; painottaa, että olisi otettava huomioon IPCC:n erityiskertomuksen yhteydessä tehtävä 1,5 celsiusasteen vaikutuksia ja kehitystä koskeva työ sekä vuonna 2018 käytävän taustoittavan vuoropuhelun päätelmät; muistuttaa tässä yhteydessä G7-maiden sitoutuneen esittämään strategiansa vuosisadan puoliväliin ulottuvan vähäpäästöisen talouden kehittämiseksi hyvissä ajoin ennen sovittua vuoden 2020 määräaikaa; ilmaisee valmiutensa osallistua täysimääräisesti EU:n strategian kehittämiseen komission 2. maaliskuuta 2016 antamassa tiedonannossa ”Pariisin jälkeen” esittämän analyysin pohjalta (COM(2016)0110);

16.  korostaa, että kaikilla suurilla talouksilla, joiden osuus maailman päästöistä on yhteensä kolme neljäsosaa, on erityinen vastuu, ja katsoo, että ilmastotoimien on edelleen oltava yksi G7- ja G20-kokousten pääaiheista erityisesti sellaisilla osa-alueilla kuin kansallisesti määriteltyjen panosten toteuttaminen, vuosisadan puolivälin strategiat, fossiilisten polttoaineiden tukien uudistaminen, hiiltä koskeva tiedotus, puhdas energia ja muut; korostaa tarvetta jatkaa suurien talouksien ministerien osallistumista foorumeille, kuten ”Clean Energy Ministerial” -foorumille;

17.  kehottaa EU:ta sitoutumaan vuoden 2030 kansallisesti määritellyissä panoksissa uusiin päästövähennyksiin vuonna 2018 käytävän taustoittavan vuoropuhelun jälkeen;

18.  korostaa, että EU:n on tärkeä osoittaa sitoutumistaan Pariisin sopimukseen muun muassa panemalla sopimus täytäntöön EU:n lainsäädännöllä, mihin liittyy se, että EU:n lainsäätäjät hyväksyvät nopeasti EU:n ilmastotoimia koskevan asetuksen ja EU:n päästökauppadirektiivin tarkistuksen, ja lisäämällä EU:n tavoitteita ja ohjauskeinoja hyvissä ajoin; muistuttaa, että kaikkia osapuolia kehotetaan toimittamaan UNFCCC:n sihteeristölle vuoteen 2020 mennessä vuosisadan puoliväliin ulottuva pitkän aikavälin strategiansa vähäpäästöisen talouden kehittämiseksi; kehottaa siksi komissiota sopimuksen velvoitteiden noudattamiseksi valmistelemaan COP 24 -kokoukseen mennessä EU:lle vuosisadan puoliväliin ulottuvan päästöttömyysstrategian, jossa esitetään kustannustehokas väylä Pariisin sopimuksessa esitetyn nollapäästötavoitteen saavuttamiseksi, jotta voidaan pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa ja jatketaan toimia sen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen; katsoo, että tämä prosessi olisi aloitettava mahdollisimman aikaisin, jotta asiasta voidaan käydä kattavaa keskustelua, jossa Euroopan parlamentilla olisi oltava ratkaiseva asema yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kanssa; muistuttaa kuitenkin, että toiminta yksinomaan EU:n tasolla ei riitä, ja kehottaa siksi komissiota ja neuvostoa vauhdittamaan toimiaan muiden kumppaneiden kannustamiseksi tekemään samoin;

19.  on tyytyväinen Pariisin sopimuksen sitoumukseen vähentää maailmanlaajuiset päästöt nollaan vuosisadan toisella puoliskolla; katsoo, että tämä edellyttää useimmilla EU:n toimialoilla nollapäästöjä jo merkittävästi aiemmin;

20.  katsoo, että neuvottelujen pitäisi edetä Pariisin sopimuksen keskeisistä elementeistä, joita ovat esimerkiksi avoimuutta koskeva vahvistettu kehys, maailmanlaajuisen arvioinnin yksityiskohdat, lisäohjeet suunnitelluista kansallisesti määritellyistä panoksista, jaottelua, menetyksiä ja vahinkoja, ilmastopolitiikan rahoitusta ja kapasiteetin kehittämisen tukemista koskeva sopimus, osallistava monitasoinen hallinto sekä mekanismi, jolla helpotetaan täytäntöönpanoa ja edistetään vaatimustenmukaisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan Pariisin sopimuksen yhteydessä sovittuja sitoumuksia, erityisesti EU:n panosta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä sen rahoituksen tukemiseen, teknologian siirtoon ja valmiuksien kehittämiseen;

21.  painottaa, että yhteiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Pariisin sopimuksen noudattamiseksi on toteuttava mahdollisimman nopeasti; painottaa, että EU:lla on sekä valmiudet että vastuu näyttää esimerkkiä ja aloittaa välittömästi toimet ilmasto- ja energiatavoitteidensa mukauttamiseksi kansainvälisesti sovittuun tavoitteeseen rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahteen celsiusasteeseen samalla kun pyritään rajoittamaan nousu 1,5 celsiusasteeseen;

22.  muistuttaa, että hiilestä on irtauduttava mahdollisimman varhain, jos tämä maapallon keskilämpötilaa koskeva tavoite halutaan saavuttaa, ja että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen on käännyttävä laskuun mahdollisimman pian; muistuttaa, että maailmanlaajuisten päästöjen olisi loputtava vuoteen 2050 mennessä tai pian sen jälkeen, jotta maailma pysyisi kustannustehokkaassa päästöjen kehityskaaressa, joka on yhdenmukainen Pariisin sopimuksen lämpötilatavoitteiden kanssa; kehottaa kaikkia osapuolia, joille se on mahdollista, toteuttamaan kansalliset hiilestä irtautumista koskevat tavoitteensa ja strategiansa asettamalla etusijalle kivihiilestä, joka on kaikkein saastuttavin energiamuoto, tulevien päästöjen vaiheittaisen lopettamisen, ja kehottaa EU:ta tekemään tässä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa näyttäen esimerkkiä hyvistä käytännöistä;

23.  on tyytyväinen UNFCCC:n prosessin osallistavuuteen; katsoo, että tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi on käsiteltävä eri osapuolten etuja ja myös eturistiriitoja; vaatii prosessin kaikkia osapuolia ottamaan käyttöön suosituksia tai menettelyjä, joilla lisätään avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta vaarantamatta kuitenkaan UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen päämääriä ja tavoitteita;

24.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan Kioton pöytäkirjan Dohan muutoksen;

YK:n ilmastokokous (COP 23) Bonnissa

25.  pitää myönteisenä, että Marrakeshin ilmastokokouksessa työohjelmaan päätettiin lisätä Pariisin sopimuksen yksityiskohtaisten täytäntöönpanosääntöjen laatiminen vuoteen 2018 mennessä; katsoo, että COP 23 -ilmastokokous on merkittävä virstanpylväs tässä teknisessä työssä;

26.  odottaa, että vuoden 2018 taustoittavan vuoropuhelun muotoa selkeytetään COP 23 ‑ilmastokokouksessa, joka on erinomainen tilaisuus arvioida Pariisin sopimuksessa määritellyn hillitsemistavoitteen toteutumista sekä tuottaa tietoa osapuolten kansallisesti määriteltyjen panosten valmistelu- ja tarkistamistyöhön vuoteen 2020 mennessä sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että EU:lla olisi oltava aloitteellinen rooli tässä ensimmäisessä taustoittavassa vuoropuhelussa ja sen olisi tarkasteltava yhteisiä tavoitteita ja edistymistä sitoumusten täyttämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyvissä ajoin ennen taustoittavaa vuoropuhelua esittämään Pariisin sopimuksen mukaisten nykyisten sitoumustensa lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyssitoumuksia, jotka edistävät osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevan vajeen poistamista EU:n valmiuksien mukaisesti;

27.  muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevien toimien lisääminen vuotta 2020 edeltävällä ajanjaksolla on ehdoton edellytys Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle, ja vaatii EU:ta varmistamaan, että lyhyen aikavälin toimet säilyvät COP 23 -ilmastokokouksen esityslistalla;

Ilmastorahoitus ja muut täytäntöönpanokeinot

28.  panee tyytyväisenä merkille ”Roadmap to US $100 Billion” -etenemissuunnitelman tavoitteen käyttää 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria kehitysmaiden ilmastotoimiin vuoteen 2020 mennessä; huomauttaa, että käyttöönottotavoitetta on jatkettu vuoteen 2025 asti, kuten COP 21 -ilmastokokouksessa sovittiin;

29.  pitää myönteisenä Pariisin sopimuksen osapuolten sitoutumista rahoitusvirtojen sovittamiseen yhteen kasvihuonekaasujen päästöjen alenemisen ja ilmastonkestävän kehityksen kanssa; katsoo siksi, että EU:n on puututtava kiireellisesti fossiilisille polttoaineille ja paljon hiiltä käyttävään infrastruktuuriin osoitettuun rahoitukseen;

30.  katsoo, että on tärkeää ottaa käyttöön Pariisin sopimukseen sisältyvä menetys- ja vahinkomekanismi, ja tukee voimakkaasti siitä käytävää keskustelua COP 23 -ilmastokokouksessa Bonnissa;

31.  painottaa, että on tärkeää säilyttää ihmisoikeudet ilmastotoimien ytimessä, ja vaatii komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sopeutumistoimenpiteitä koskevissa neuvotteluissa tunnustetaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suojeleminen ja edistäminen, mukaan lukien muun muassa sukupuolten tasa-arvo, naisten täysimääräinen ja yhdenvertainen osallistuminen sekä työvoiman oikeudenmukaisen siirtymän aktiivinen edistäminen, millä luodaan ihmisarvoisia ja laadukkaita työpaikkoja kaikille, ovat tärkeitä;

32.  pitää myönteisenä, että ilmastorahoituksen määrä EU:ssa on kasvanut, mutta katsoo, että lisärahoitustoimet ovat tarpeen; painottaa, että on varmistettava myös muiden kehittyneiden maiden osallistuminen 100 miljardin dollarin tavoitteen saavuttamiseen; vaatii sekä EU:lta että kansainvälisiltä tahoilta käytännön sitoumuksia uusien rahoituslähteiden löytämiseen;

33.  kehottaa hallituksia sekä julkisia ja monikansallisia rahoituslaitoksia kuten pankkeja, eläkerahastoja ja vakuutusyhtiöitä antamaan kunnianhimoisen sitoumuksen lainananto- ja investointikäytäntöjen mukauttamiseksi Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiseen maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa pysymisen tavoitteeseen sekä fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi muun muassa poistamalla asteittain fossiilisia polttoaineita koskeville investoinneille myönnettävät vientituet; kehottaa antamaan erityisiä julkisia takuita vihreiden investointien ja tunnusten edistämiseksi ja tarjoamaan veroetuja vihreille investointirahastoille sekä laskemaan liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjoja;

34.  panee merkille, että kansallisten ja kansainvälisten verojärjestelmien muutokset, kuten verotaakan siirtäminen työstä pääomaan, saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen, fossiilisista polttoaineista irtaantuminen ja hiilen tarkoituksenmukainen hinnoittelu, ovat tärkeitä toimia sellaisiin julkisiin ja yksityisiin investointeihin kannustavan taloudellisen ympäristön luomisen kannalta, jotka mahdollistavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen toteutettavilla teollisuuspoliittisilla toimilla;

35.  kannustaa kehittyneitä maita ja kehitysmaita syvempään yhteistyöhön muun muassa kansallisesti määriteltyjen panosten kumppanuusaloitteen puitteissa, jotta kansallisesti määriteltyjen panosten toteuttamiseen ja ylittämiseen tähtäävän politiikan käyttöönottoon vaadittu tekninen osaaminen ja taloudellinen tuki olisivat paremmin kaikkien maiden ulottuvilla;

36.  kehottaa komissiota toteuttamaan täysimääräisen arvioinnin Pariisin sopimuksen mahdollisista vaikutuksista EU:n talousarvioon sekä kehittämään erityisen automaattisen EU:n rahoitusmekanismin, josta tarjotaan asianmukaista lisätukea, jolla varmistetaan, että EU osallistuu oikeudenmukaisella osuudella 100 miljardin dollarin kansainväliseen ilmastorahoitustavoitteeseen;

37.  vaatii antamaan konkreettisia sitoumuksia uusien ilmastorahoituslähteiden hankkimiseksi muun muassa ottamalla käyttöön finanssitransaktiovero, asettamalla sivuun joitakin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia kaudella 2021–2030 ja kohdentamalla EU:n ja kansainvälisten lento- ja meriliikenteen päästöjen torjumistoimenpiteiden tuottoja kansainväliseen ilmastorahoitukseen ja vihreän ilmaston rahastoon;

Valtiosta riippumattomien toimijoiden tehtävä

38.  korostaa, että entistä suurempi valtiosta riippumattomien toimijoiden joukko toteuttaa toimia edistääkseen hiilestä irtautumista ja lisätäkseen kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia; painottaa tästä syystä, että on tärkeää käydä jäsenneltyä ja rakentavaa vuoropuhelua hallitusten, yritysmaailman, kaupunkien, alueiden, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja akateemisten laitosten välillä ja varmistaa näiden osallistuminen mukautettavissa olevien ilmastotoimien suunnitteluun ja toteutukseen, jotta edistetään tehokkaita maailmanlaajuisia toimia, joilla pyritään saamaan aikaan vähähiilisiä ja kestäviä yhteiskuntia ja osoittamaan, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty;

39.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään yhdessä UNFCCC:n osapuolten kanssa prosessia, jossa otetaan valtioiden ulkopuolisia toimijoita aktiivisesti mukaan neuvotteluihin Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta ja joka tukee niiden toimia valtion kansallisesti määritellyn panoksen toteuttamiseksi kansallisista poliittisista muutoksista huolimatta ja antaa niille mahdollisuuksia selvittää uusia osallistumis- ja yhdistymismuotoja UNFCCC:n puitteissa;

40.  korostaa valtiosta riippumattomien toimijoiden ilmastotoiminnan rekisterin (NAZCA) tärkeää osuutta valtiosta riippumattomien toimijoiden, kuten kaupunginjohtajien maailmanlaajuisen sopimuksen, Mission Innovation -aloitteen, InsuResilience-aloitteen, Kestävää energiaa kaikille -aloitteen ja kansallisesti määriteltyjen panosten kumppanuusaloitteen, toimien edistämisessä ja seuraamisessa;

41.  on tyytyväinen ”Climate Champions” -tahojen Marrakeshin kumppanuuden ilmastotoimien puitteissa toteuttamiin toimiin;

42.  pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä kaikkien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden (instituutioiden, yksityisen sektorin, kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen) kanssa vähentämisaloitteiden laatimiseksi keskeisillä aloilla (kuten energia, tekniikka, kaupungit ja liikenne) sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen vaikutusten sietämistä koskevien aloitteiden laatimiseksi, jotta voidaan vastata sopeutumista koskeviin ongelmiin, erityisesti vedensaantiin, elintarviketurvaan ja riskienehkäisyyn; kehottaa kaikkia hallituksia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita tukemaan ja vahvistamaan tätä toimintasuunnitelmaa;

43.  muistuttaa YK:ta ja UNFCCC:n osapuolia siitä, että yksittäiset toimet ovat yhtä tärkeitä kuin hallitusten ja instituutioiden toimet; kannustaa näin ollen järjestämään kampanjoita ja toimintaa, joilla valistetaan kansalaisia ja annetaan tietoja pienistä ja suurista teoista, jotka auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa;

Kaikkien alojen kattavat ponnistelut

44.  suhtautuu myönteisesti maailmanlaajuiseen päästökauppajärjestelmien kehittämiseen, mukaan lukien neljässä maanosassa toimivat 18 päästökauppajärjestelmää, joiden osuus maailmanlaajuisesta BKT:stä on 40 prosenttia; kannustaa komissiota edistämään EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden päästökauppajärjestelmien välisiä yhteyksiä kansainvälisten hiilimarkkinamekanismien käyttöönottamiseksi, jotta voidaan lisätä ilmastopyrkimyksiä ja samalla auttaa vähentämään hiilivuodon vaaraa luomalla kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset; pyytää komissiota laatimaan suojatoimia, joiden avulla varmistetaan, että EU:n päästökauppajärjestelmän ja muiden järjestelmien yhdistäminen tuottaa pysyvän panoksen ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi eikä vaaranna EU:n sisäistä kasvihuonekaasupäästöjä koskevaa tavoitetta;

45.  painottaa, että tarvitaan vieläkin enemmän kunnianhimoa ja toimia riittävien kannustimien säilyttämiseksi EU:n vuoden 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen edellyttämille kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille; korostaa, että liikenne- ja maatalousalan kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset eivät ole edenneet tyydyttävästi vuoden 2020 tavoitteiden osalta ja että toimia on tehostettava, jos nämä alat aikovat saavuttaa vuoteen 2030 ulottuvat päästövähennyspanoksia koskevat tavoitteensa;

46.  painottaa, että on tärkeää varmistaa, että tulevissa markkinalähestymistavoissa ei tingitä Pariisin sopimukseen sisältyvistä tai sen ulkopuolisista ympäristötavoitteista, ottaen huomioon sellaiset riskit kuin kaksinkertaisen laskennan mahdollistavat porsaanreiät, ongelmat päästövähennysten pysyvyydessä ja täydentävyydessä, mahdolliset negatiiviset vaikutukset kestävään kehitykseen ja vääristyneet kannustimet kansallisesti määriteltyjen panosten tavoitetason alentamiseksi;

47.  korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjä, uusiutuvaa energiaa ja energian säästämistä koskevat 20–20–20-tavoitteet ovat olleet merkittävässä asemassa tämän kehityksen aikaansaamisessa ja edesauttaneet yli 4,2 miljoonan ihmisen työllistymistä erilaisilla ympäristöteollisuuden aloilla sekä edistäneet jatkuvia kasvulukuja talouskriisin aikana;

48.  panee merkille Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) vuoden 2016 yleiskokouksessa tehdyn päätöksen hiilen kompensoimista ja vähentämistä koskevan kansainvälisen ilmailualan järjestelmän (CORSIA) perustamisesta;

49.  ilmaisee kuitenkin pettymyksensä siitä, että ICAO:ssa ei sovittu päästöjen vähentämisestä CORSIA-järjestelmän käyttöönottamisen myötä vaan keskitytään lähinnä päästöjen kompensointiin; pitää valitettavana, että kompensoinnin laatua ei voida mitenkään taata, että CORSIA-järjestelmän soveltaminen on oikeudellisesti sitovaa vasta vuodesta 2027 lähtien ja että ICAO:n keskeiset jäsenet eivät ole vielä sitoutuneet osallistumaan vapaaehtoiseen vaiheeseen, samalla kun muut suuret päästöjen aiheuttajat eivät ole sitoutuneet hiilineutraaliin kasvuun, mikä herättää paljon kysymyksiä todellisista vaikutuksista ilmastoon, sillä tulokset ovat hyvin vähäisiä suhteessa odotuksiin, joita EU:lla oli, kun se päätti keskeyttää EU:n päästökauppajärjestelmän; vaatii, että CORSIA-järjestelmän käyttöönotolle laaditaan pikimmiten pitävät säännöt, että järjestelmä otetaan käyttöön oikea-aikaisesti kansallisella ja alueellisella tasolla ja että kaikki osapuolet panevat sen asianmukaisesti täytäntöön; kehottaa lisäksi edistämään kaikkea moottoreiden suorituskykyyn ja polttoaineen laatuun liittyvää teknologista innovointia;

50.  muistuttaa, että koska Euroopan sisäiset lennot kuuluvat edelleen EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön ja CORSIA-järjestelmän suunniteltuun käyttöönottoon voidaan tarkastella vasta, kun järjestelmän tavoitetaso ja täytäntöönpanotoimenpiteet on kehitetty;

51.  panee merkille Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristön suojelukomitean 70. istunnossa hyväksytyn etenemissuunnitelman IMO:n kattavalle strategialle laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi; kehottaa IMO:ta kehittämään maailmanlaajuisen mekanismin Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti määrittelemällä keväällä 2018 hyväksyttävässä IMO:n kasvihuonekaasustrategiassa kunnianhimoisen päästöjen vähennystavoitteen sekä laatimalla konkreettisen aikataulun;

52.  pitää myönteisenä Kigalin muutosta, joka koskee vaiheittaista luopumista ilmaston lämpenemiseen vaikuttavista fluorihiilivedyistä maailmanlaajuisesti; katsoo, että se edustaa konkreettista askelta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa, jolla voitaisiin välttää vuoteen 2050 mennessä reilusti yli 70 miljardin hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt, jotka ovat 11-kertaiset Yhdysvaltojen vuotuisiin päästöihin verrattuna, ja täten rohkaisee kaikkia Montrealin pöytäkirjan osapuolia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin muutoksen ratifioimiseksi; palauttaa mieliin, että EU on hyväksynyt kunnianhimoista lainsäädäntöä, jonka nojalla fluorihiilivetyjen käyttöä vähennetään asteittain 79 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, sillä ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja on laajalti saatavilla ja niiden mahdollisuuksia olisi käytettävä kaikilta osin hyväksi;

Sopeutumistoimien avulla saavutettava kyky sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia

53.  panee merkille, että puheenjohtajavaltio Fidžin COP 23 -ilmastokokoukselle asettamien päätavoitteiden piiriin kuuluu toimialoja, joilla sopeutumista ja vaikutusten sietämistä koskevat toimet ovat keskeisessä asemassa; muistuttaa, että sopeutumistoimet ovat välttämättömiä kaikissa maissa, jos halutaan minimoida kielteiset vaikutukset ja hyödyntää täysin ilmastonmuutokseen sopeutuvan kasvun ja kestävän kehityksen mahdollisuudet;

54.  pyytää, että asetetaan vastaavat pitkän aikavälin sopeutumistavoitteet; palauttaa mieliin, että vaikka kehitysmaat ja varsinkin vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot ovat vaikuttaneet ilmastonmuutokseen vähiten, ne ovat kaikkein eniten alttiina sen haitallisille vaikutuksille ja niillä on kaikkein heikoimmat valmiudet sopeutua vaikutuksiin;

55.  korostaa, että on välttämätöntä sisällyttää kansallisiin kehitysstrategioihin kiinteänä osana ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia, mukaan lukien rahoitussuunnittelua, ja samalla parantaa koordinointikanavia eri hallintotasojen ja sidosryhmien välillä; katsoo, että myös yhdenmukaisuus katastrofiriskien vähentämisstrategioiden ja -suunnitelmien kanssa on tärkeää;

56.  painottaa, että on tärkeää arvioida erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia kaupunkeihin ja vain niitä koskevia sopeutumis- ja hillitsemishaasteita ja mahdollisuuksia; katsoo, että on ratkaisevan tärkeää vahvistaa kaupunkien ja paikallisviranomaisten kykyä osallistua yhteisönsä toimintaan ja lisätä sen selviytymiskykyä ilmastonmuutoksen vaikutusten paikalliseen ulottuvuuteen puuttumiseksi;

57.  katsoo, että ilmastopolitiikka voi saada riittävästi kannatusta, jos sitä tuetaan yhteiskunnallisin toimin, mukaan luettuna oikeudenmukaista siirtymää varten tarkoitettu rahasto, jotta ilmastonmuutokseen liittyvät nykyiset haasteet voidaan liittää toimiin työttömyyden ja epävarman työn torjumiseksi;

58.  kehottaa komissiota arvioimaan uudelleen vuonna 2013 laadittua EU:n sopeutumisstrategiaa, jotta koko EU:n laajuiseen sopeutumistyöhön voitaisiin tuoda terävyyttä ja lisäarvoa muokkaamalla strategiaa yhdenmukaisemmaksi Pariisin sopimuksen kanssa ja tukemalla hyvien käytäntöjen, esimerkkien ja sopeutumistyötä koskevan tiedon tehokkaan jakamisen kehittämistä; painottaa, että kansallisten sopeutumissuunnitelmien ja -toimien kehityksen ja tehokkuuden arvioimiseksi olisi kehitettävä sopivia järjestelmiä ja välineitä;

59.  muistuttaa, että ilmastonmuutos koettelee rankasti maatalousmaata, kosteikkoja ja metsiä, jotka kattavat yli 90 prosenttia EU:n pinta-alasta; korostaa, että tämä ala, josta käytetään nimitystä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF), toimii sekä päästöjen nieluna että niiden lähteenä ja on ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja selviytymiskyvyn parantamisessa;

60.  muistuttaa, että 4. marraskuuta 2016 voimaan tulleen Pariisin sopimuksen 2 artiklan mukaisesti sen tavoitteena on muun muassa parantaa kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin ja mukautua joustavasti muuttuvaan ilmastoon sekä edistää kehitystä kohti kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemistä tavalla, joka ei uhkaa elintarviketuotantoa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita huolehtimaan, että rahoitusvirrat ovat johdonmukaisia tämän tavoitteen kanssa;

61.  korostaa toimimatta jättämisen vakavia ja usein peruuttamattomia haittavaikutuksia, sillä ilmastonmuutos vaikuttaa maailman kaikkiin alueisiin erilaisilla, erittäin vaurioittavilla tavoilla ja johtaa muuttovirtoihin ja ihmishenkien menetyksiin sekä taloudellisiin, ekologisiin ja yhteiskunnallisiin menetyksiin; korostaa, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan maailmanlaajuisia yhteisesti sovittuja poliittisia ja rahoituksellisia toimia puhdasta ja uusiutuvaa energiaa koskevan innovoinnin edistämiseksi;

62.  toteaa, että ilmastopakolaisen hyväksyttävän ja yleispätevän määritelmän laatimiseen liittyy paljon ongelmia, mutta kehottaa silti suhtautumaan vakavasti maapallon lämpenemisen aiheuttamista katastrofeista johtuvaan ilmastoperäiseen kotiseudulta siirtymään joutumiseen ja siirtolaisuuteen ja näiden ilmiöiden laajuuteen; panee huolestuneena merkille, että vuosina 2008–2013 noin 166 miljoonaa ihmistä joutui lähtemään kodeistaan luonnonkatastrofien, merenpinnan nousun, säähän liittyvien ääri-ilmiöiden, aavikoitumisen, vesipulan tai trooppisten ja vektorivälitteisten tautien leviämisen vuoksi; muistuttaa erityisesti, että ilmastoon liittyvä kehitys joissakin Afrikan osissa ja Lähi-idässä saattaa lisätä poliittista epävakautta, taloudellista kurimusta ja Välimeren pakolaiskriisin laajenemista;

63.  toteaa, että metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä aiheutuu lähes 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja painottaa metsien sekä aktiivisen ja kestävän metsänhoidon merkitystä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä ja tarvetta lisätä metsien sopeutumis- ja sietokykyä ilmastonmuutokseen nähden; korostaa, että ilmastonmuutoksen hillintää koskevia toimia on kohdistettava erityisesti trooppisten metsien alaan (REDD+); korostaa, että ilman näitä toimia tavoite maapallon lämpötilan nousun pitämisessä alle kahden celsiusasteen saattaa olla mahdoton saavuttaa; kehottaa lisäksi EU:ta lisäämään kansainvälistä rahoitusta, jotta vähennetään metsäkatoa kehitysmaissa;

Kehitysmaiden tukeminen

64.  korostaa myös kehitysmaiden tärkeää roolia Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja tarvetta auttaa kyseisiä maita toteuttamaan ilmastosuunnitelmansa hyödyntämällä täysipainoisesti käynnistettyjen ilmastotoimien synergioita asiaankuuluvien kestävän kehityksen tavoitteiden, Addis Abeban toimintaohjelman ja Agenda 2030 -toimintaohjelman kanssa;

65.  korostaa, että on tarpeen edistää kestävän energian yleistä saatavuutta kehitysmaissa, etenkin Afrikassa, lisäämällä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä; toteaa, että Afrikalla on suunnattomia luonnonvaroja, jotka voivat turvata sen energiaturvallisuuden; korostaa, että mikäli sähköverkot liitetään yhteen menestyksekkäästi, osa Euroopan tarvitsemasta sähköstä voisi tulla Afrikasta;

66.  korostaa, että EU:lla on kokemusta, valmiuksia ja maailmanlaajuista ulottuvuutta toimia johtajana rakennettaessa älykkäämpää, puhtaampaa ja kestävämpää infrastruktuuria, joka on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa Pariisissa käynnistetty maailmanlaajuinen siirtymä; kehottaa EU:ta tukemaan kehitysmaiden pyrkimyksiä siirryttäessä kohti vähähiilisiä yhteiskuntia, jotka ovat osallistavampia, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä, vauraita ja turvallisempia;

Teollisuus ja kilpailukyky

67.  pitää myönteisinä Euroopan teollisuuden jatkuvia pyrkimyksiä ja edistymistä velvoitteidensa täyttämiseksi ja Pariisin sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiseksi hyödyntämiseksi, mikä voi johtaa menestyksekkäisiin ja kustannustehokkaisiin ilmastotoimiin;

68.  painottaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on maailmanlaajuinen painopistealue ja että siihen olisi pyrittävä aidosti maailmanlaajuisilla ponnisteluilla siten, että samalla varmistetaan energiaturvallisuus ja kestävä talous;

69.  korostaa, että vakaa ja ennakoitava oikeudellinen kehys ja selkeät poliittiset signaalit sekä EU:n tasolla että globaalilla tasolla helpottaisivat ja tehostaisivat ilmastoon liittyviä investointeja;

70.  korostaa, että erityisesti maailman suurimpien päästöjen tuottajien jatkuva sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää ilmastotoimien ja Pariisin sopimuksen kannalta; pahoittelee syvästi Yhdysvaltain hallinnon ilmoitusta, joka koskee sen kantaa Pariisin sopimukseen; panee kuitenkin erittäin tyytyväisenä merkille, että sopimusta tukevat edelleen monet yhdysvaltalaiset suuryritykset, jotka selvästi ymmärtävät ilmastonmuutoksen riskit ja ilmastotoimien tarjoamat mahdollisuudet;

71.  katsoo, että jos muut suuret taloudet eivät tee EU:n sitoumuksiin verrattavia sitoumuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, hiilivuotoa koskevat säännökset on pidettävä voimassa erityisesti niille aloille, joilla on suuri kaupan intensiteetti ja joilla hiilikustannusten osuus tuotannosta on suuri, jotta voidaan varmistaa Euroopan teollisuuden kilpailukyky maailmanlaajuisesti;

72.  pitää myönteisenä, että Kiina ja muut EU:n tärkeimmät kilpailijat energiavaltaisilla teollisuudenaloilla ottavat käyttöön hiilipäästökaupan ja muita hinnoittelumekanismeja; katsoo, että kunnes yhtäläiset toimintamahdollisuudet on saavutettu, EU:n olisi pidettävä yllä riittäviä ja oikeasuhtaisia toimia, joilla varmistetaan sen teollisuuden kilpailukyky ja estetään tarvittaessa hiilivuodot, kun otetaan huomioon, että energia-, teollisuus- ja ilmastopolitiikat kytkeytyvät yhteen;

73.  tähdentää, että on tärkeää lisätä alalla toimivien ammattitaitoisten työntekijöiden määrää ja edistää osaamista ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan vauhdittaa laadukkaiden työpaikkojen luomista siten, että samalla tuetaan tarvittaessa oikeudenmukaista työvoiman siirtymää;

Energiapolitiikka

74.  kehottaa EU:ta kannustamaan kansainvälistä yhteisöä viipymättä hyväksymään konkreettisia toimenpiteitä, myös aikataulun, jotta poistetaan vaiheittain ympäristön kannalta haitalliset tuet, kuten tuet fossiilisille polttoaineille, jotka vääristävät kilpailua, estävät kansainvälistä yhteistyötä ja haittaavat innovointia;

75.  korostaa energian säästämisen ja energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian merkitystä päästöjen vähentämisessä ja rahallisissa säästöissä, energiaturvallisuudessa sekä energiaköyhyyden estämisessä ja lieventämisessä haavoittuvassa asemassa olevien ja köyhien kotitalouksien suojelemiseksi ja auttamiseksi; kehottaa edistämään maailmanlaajuisesti energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskevia toimia ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä (esimerkiksi kannustamalla uusiutuvien energialähteiden omaehtoista tuotantoa ja kulutusta) sekä niiden tehokasta käyttöönottoa; muistuttaa, että energiatehokkuuden asettaminen etusijalle ja unionin maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvien energialähteiden alalla ovat EU:n energiaunionin kaksi päätavoitetta;

76.  korostaa, että on tärkeää kehittää energian varastointiteknologiaa, älykkäitä sähköverkkoja ja kysynnän ohjausta, joiden avulla vahvistetaan uusiutuvan energian tehokasta käyttöönottoa sähköntuotannossa ja kotitalouksien lämmityksessä ja jäähdytyksessä;

Tutkimus, innovointi ja digitaaliteknologia

77.  korostaa, että jatkuva ja vahvistettu tutkimus ja innovointi ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen, resurssitehokkuuden, vähäpäästöisen teknologian ja uusioraaka-aineiden kestävän käytön (”kiertotalous”) aloilla ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa kustannustehokkaalla tavalla sekä fossiilisista polttoaineista riippuvuuden vähentämisessä; vaatii siksi maailmanlaajuisia sitoumuksia investointien lisäämiseksi ja kohdistamiseksi tälle alalle;

78.  painottaa, että teknologinen kehitys, jota tarvitaan hiilestä irtautumiseksi, edellyttää selkeitä poliittisia signaaleja, mukaan lukien uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien markkinoihin ja sääntelyyn liittyvien esteiden vähentäminen, ja hyvin kohdennettuja julkisia varoja;

79.  palauttaa mieliin, että tutkimus, innovointi ja kilpailukyky kuuluvat EU:n energiaunionistrategian viiteen pilariin; toteaa, että EU haluaa pysyä maailman johtavana tahona näillä aloilla ja samalla kehittää tiivistä tieteellistä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa; korostaa, että hyvien innovointivalmiuksien luominen ja ylläpito on tärkeää niin kehittyneissä maissa kuin nousevan talouden maissakin puhtaan ja kestävän energiateknologian käyttöön ottamiseksi;

80.  muistuttaa digitaaliteknologian keskeisestä roolista energiakäänteen helpottamisessa, koska se luo uusia kestäviä liiketoimintamalleja ja parantaa energiatehokkuutta ja energiansäästöä; korostaa ympäristölle koituvat hyötyjä, joita Euroopan teollisuuden digitalisointi voi tuoda resurssien tehokkaan käytön ja materiaali-intensiteetin vähentämisen myötä;

81.  korostaa, että on tärkeää hyödyntää täysimääräisesti kolmansille maille avoimia nykyisiä EU:n ohjelmia ja välineitä, kuten Horisontti 2020 -ohjelmaa erityisesti energian, ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen aloilla;

82.  kehottaa hyödyntämään entistä paremmin tekniikkaa, kuten satelliitteja, jotta voidaan kerätä päästöjä, lämpötiloja ja ilmastoa koskevia tarkkoja tietoja; panee erityisesti merkille osallistumisen Kopernikus-ohjelmaan; kehottaa myös ryhtymään avoimeen yhteistyöhön ja tiedonjakoon maiden välillä sekä varmistamaan avoimen tiedonsaannin tiedeyhteisölle;

Ilmastodiplomatia

83.  tukee voimakkaasti EU:n jatkuvaa keskittymistä ilmastodiplomatiaan, jolla on olennainen rooli ilmastoa koskevien toimien profiilin nostamisessa kumppanimaissa ja yleisessä keskustelussa; painottaa, että ilmastonmuutos on tarpeen pitää strategisena painopisteenä diplomaattisessa vuoropuhelussa viimeaikainen kehitys ja muuttuva geopoliittinen tilanne huomioon ottaen; korostaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnolla ja EU:n jäsenvaltioilla on valtava ulkopoliittinen kapasiteetti ja että niiden on osoitettava johtajuutta ilmastofoorumeilla; tähdentää, että kunnianhimoisten ja kiireellisten ilmastotoimien sekä COP 21 -ilmastokokouksen sitoumusten täytäntöönpanon on pysyttävä EU:n korkean tason kahdenvälisten ja kahden alueen välisten vuoropuhelujen erityisten painopisteiden joukossa niin kumppanimaiden kuin G7- ja G20-ryhmän kanssa samoin kuin YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla;

84.  toistaa näkemyksensä siitä, että ilmastopolitiikan tavoitteet on asetettava EU:n ulkopoliittisten toimien ja maailmanlaajuisen ohjelman keskiöön; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita osoittamaan johtajuutta maailmanlaajuisissa ilmastotoimissa jatkuvalla sitoutumisella Pariisin sopimukseen ja tavoittamalla aktiivisesti strategisia kumppaneita sekä kansallisella että valtiotasoa alemmalla tasolla, jotta voidaan muodostaa tai vahvistaa ilmastokumppanuuksia ja näin pitää yllä etenemisvauhtia kohti kunnianhimoista ilmastonsuojelujärjestelmää;

85.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita toimimaan niin, että tietoisuus ilmastoriskeistä laajenee ja että niitä voidaan analysoida ja hallita, sekä tukemaan EU:n kumppaneita kaikkialla maailmassa niiden pyrkiessä ymmärtämään paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia kansalliseen vakauteen, kansainväliseen turvallisuuteen ja siihen, että ihmiset joutuvat siirtymään kotiseudultaan;

86.  sitoutuu hyödyntämään kansainvälistä rooliaan ja jäsenyyttään kansainvälisissä parlamentaarisissa verkostoissa niin, että jatkuvasti pyrittäisiin etenemään kohti Pariisin sopimuksen nopeaa täytäntöönpanoa;

Euroopan parlamentin rooli

87.  katsoo, että parlamentti on integroitava EU:n valtuuskuntaan hyvin, koska sen on annettava hyväksyntänsä kansainvälisten sopimusten tekemiselle ja se on lainsäätäjänä keskeisessä asemassa Pariisin sopimuksen kansallisessa täytäntöönpanossa; edellyttää näin ollen, että sen sallitaan osallistua EU:n koordinointikokouksiin Bonnissa ja sille taataan oikeus tutustua kaikkiin valmisteluasiakirjoihin neuvottelujen käynnistämisestä lähtien;

o
o   o

88.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä UNFCCC:n sihteeristölle ja pyytämään sen välittämistä kaikille sopimuksen Euroopan unioniin kuulumattomille osapuolille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0383.

Oikeudellinen huomautus