Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 24. lokakuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
EU:n ja Marokon välinen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimus ***
 Luvan antaminen Ranskalle soveltaa Guadeloupessa, Ranskan Guayanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotetusta ”perinteisestä” rommista kannettaviin tiettyihin välillisiin veroihin alennettua verokantaa *
 Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys: rahoitusosuudet *
 Furanyylifentanyylin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
 EU:n nuorisotakuun menojen valvonta ja kustannustehokkuuden seuranta
 Laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöt ja seuraamukset ***II
 CE-merkityt lannoitevalmisteet ***I
 Uusia psykoaktiivisia aineita koskeva tiedonvaihto, varhaisen varoituksen järjestelmä ja riskinarviointimenettely ***I
 Yhteinen kalastuspolitiikka: purkamisvelvoitteen täytäntöönpano ***I
 Tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusiminen
 Muuntogeeninen maissi 1507
 Muuntogeeninen soija 305423 × 40-3-2
 Muuntogeeninen rapsi MON 88302 × Ms8 × Rf3
 Lisätalousarvioesitys nro 5/2017: rahoituksen osoittaminen Euroopan kestävän kehityksen rahastoa varten ja hätäapuvarauksen kasvattaminen
 Joustovälineen varojen käyttöönotto Euroopan kestävän kehityksen rahaston rahoittamista varten
 Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta
 Legitiimit toimet yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi
 Vähimmäistoimeentulo köyhyyden torjunnassa

EU:n ja Marokon välinen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimus ***
PDF 231kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-lentoliikennesopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15653/2016 – C8-0094/2017 – 2006/0048(NLE))
P8_TA(2017)0386A8-0303/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15653/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen Euro–Välimeri-ilmailusopimuksen(1),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0094/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0303/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 386, 29.12.2006, s. 57.


Luvan antaminen Ranskalle soveltaa Guadeloupessa, Ranskan Guayanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotetusta ”perinteisestä” rommista kannettaviin tiettyihin välillisiin veroihin alennettua verokantaa *
PDF 231kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi luvan antamisesta Ranskalle soveltaa Guadeloupessa, Ranskan Guayanassa, Martiniquessa ja Réunionissa tuotetusta ”perinteisestä” rommista kannettaviin tiettyihin välillisiin veroihin alennettua verokantaa ja päätöksen 2007/659/EY kumoamisesta annetun neuvoston päätöksen N:o 189/2014/EU muuttamisesta (COM(2017)0297 – C8-0212/2017 – 2017/0127(CNS))
P8_TA(2017)0387A8-0304/2017

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2017)0297),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0212/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0304/2017),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.


Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys: rahoitusosuudet *
PDF 331kWORD 46k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta 6 päivänä toukokuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 560/2014 muuttamisesta (COM(2017)0068 – C8-0118/2017 – 2017/0024(NLE))
P8_TA(2017)0388A8-0293/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2017)0068),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0118/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0293/2017),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Neuvoston asetuksella (EU) N:o 560/201437 perustettiin biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys, jäljempänä ’BBI-yhteisyritys’.
(1)  Neuvoston asetuksella (EU) N:o 560/201437 perustettiin biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys, jäljempänä ’BBI-yhteisyritys’, jonka tavoitteena on edistää tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa lisäämällä investointeja kestävän biopohjaisen teollisuudenalan kehittämiseen unionissa.
_________________
_________________
37 Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130).
37 Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130).
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Asetuksen (EU) N:o 560/2014 liitteenä olevan BBI-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen, jäljempänä ’yhtiöjärjestys’, 12 artiklan 4 kohdassa määrätään, että BBI-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuus toimintakustannuksissa on vähintään 182 500 000 euroa asetuksen (EU) N:o 560/2014 1 artiklassa säädetyllä ajanjaksolla, toisin sanoen BBI-yhteisyrityksen perustamisesta 31 päivään joulukuuta 2024.
(2)  Asetuksen (EU) N:o 560/2014 liitteenä olevan BBI-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksen, jäljempänä ’yhtiöjärjestys’, 12 artiklan 4 kohdassa määrätään, että BBI-yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuus toimintakustannuksissa on vähintään 182 500 000 euroa asetuksen (EU) N:o 560/2014 1 artiklassa säädetyllä kymmenen vuoden ajanjaksolla, toisin sanoen BBI-yhteisyrityksen perustamisesta 31 päivään joulukuuta 2024.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Tällä asetuksella reagoidaan biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymän (BIC) tekemään ehdotukseen, ja asetus kuvastaa muiden yhteisyritysten parhaita käytänteitä. BBI-yhteisyrityksen tehokasta ohjelman täytäntöönpanoa ja sääntelyn parantamista yleensä olisi jatkettava parantamalla yhteistyötä ja lisäämällä biopohjaisen ketjun kaikkien sidosryhmien, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), osallistumista.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Bio-based Industries Consortium Aisbl (biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä, jäljempänä ’BIC’), joka on BBI-yhteisyrityksen muu osakas kuin unioni, on edelleen valmis tukemaan BBI-yhteisyrityksen toimintakustannuksia yhtiöjärjestyksen 12 artiklan 4 kohdassa vahvistetun määrän mukaisesti. BIC on kuitenkin ehdottanut vaihtoehtoista rahoitusmenetelmää, jossa siihen kuuluvat oikeussubjektit suorittaisivat rahoitusosuuksia epäsuorien toimien tasolla.
(3)  Bio-based Industries Consortium Aisbl (biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä, jäljempänä ’BIC’), joka on BBI-yhteisyrityksen muu osakas kuin unioni, on edelleen velvollinen ja valmis tukemaan BBI-yhteisyrityksen toimintakustannuksia yhtiöjärjestyksen 12 artiklan 4 kohdassa vahvistetun määrän mukaisesti. BIC on kuitenkin ehdottanut vaihtoehtoista rahoitusmenetelmää, jossa siihen kuuluvat oikeussubjektit suorittaisivat rahoitusosuuksia epäsuorien toimien tasolla.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)   BIC:n ehdottama vaihtoehtoinen rahoitusmenetelmä on vaikuttanut tähän asetukseen, ja samalla siinä otetaan huomioon BBI-yhteisyrityksen erityispiirteet. Komissio selvittää, miten vaihtoehtoista rahoitusmenetelmää voitaisiin soveltaa muihin yhteisyrityksiin ja erityisesti innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavaan yhteisyritykseen.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  BBI-aloitteen tavoitteena on toteuttaa toimia sidosryhmien välisellä yhteistyöllä koko biopohjaisten teollisuudenalojen arvoketjujen laajuudelta, mukaan luettuina pk-yritykset, tutkimus- ja teknologiakeskukset sekä yliopistot, ja se voidaan toteuttaa vain antamalla BIC:lle ja siihen kuuluville oikeussubjekteille mahdollisuus suorittaa rahoitusosuutensa paitsi BBI-yhteisyritykselle suoritettavina maksuina myös BBI-yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin osoitettuina rahoitusosuuksina.
(4)  BBI-aloitteen tavoitteena on toteuttaa Horisontti 2020 -puiteohjelman painopisteiden mukaisesti toimia sidosryhmien välisellä yhteistyöllä koko biopohjaisten teollisuudenalojen arvoketjujen laajuudelta, mukaan luettuina pk-yritykset, tutkimus- ja teknologiakeskukset sekä yliopistot, ja saattaa näin unioni johtavaan asemaan tutkimuksessa, demonstroinnissa ja käyttöönotossa biotuotteiden ja biopolttoaineiden markkinoilla, ja se voidaan toteuttaa vain antamalla BIC:lle ja siihen kuuluville oikeussubjekteille mahdollisuus suorittaa rahoitusosuutensa myös muutoin kuin BBI-yhteisyritykselle suoritettavina maksuina. Tällä uudella suorittamistavalla varmistetaan, että rahoitusosuudet ovat taloudellisesti kannattavampia BIC:lle ja siihen kuuluville oikeussubjekteille, joiden olisi puolestaan edistettävä taloudellisten velvoitteidensa täyttämistä asetetussa määräajassa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Yhteisyritystä koskevassa prosessissaan komissio käsitteli ehdotettujen muutosten vaikutusta ja tehokkuutta ja niistä saatuja kokemuksia. Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus, jossa arvioidaan tämän asetuksen tehokkuutta, kun otetaan huomioon BIC:n velvoite suorittaa rahoitusosuutensa 31 päivään joulukuuta 2024 mennessä.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Komission olisi jatkossa järjestettävä aina julkinen kuuleminen varmistaakseen, että kaikki asiasta kiinnostuneet osapuolet hyväksyvät mahdolliset ehdotetut muutokset ja että kehittäminen on aina mahdollisimman avointa. Komission olisi vastaavasti huolehdittava ehdotettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista, jollei parempaa sääntelyä koskevissa suuntaviivoissa ilmoiteta selkeästi toisin.

Furanyylifentanyylin saattaminen valvontatoimenpiteiden piiriin *
PDF 234kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 esityksestä neuvoston täytäntöönpanopäätökseksi N-fenyyli-N-[1-(2-fenyylietyyli)piperidin-4-yyli]-furaani-2-karboksamidin (furanyylifentanyyli) saattamisesta valvontatoimenpiteiden piiriin (11212/2017 – C8-0242/2017 – 2017/0152(NLE))
P8_TA(2017)0389A8-0309/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston esityksen (11212/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna Amsterdamin sopimuksella, 39 artiklan 1 kohdan ja siirtymämääräyksistä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 36 olevan 9 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0242/2017),

–  ottaa huomioon uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta 10. toukokuuta 2005 tehdyn neuvoston päätöksen 2005/387/YOS(1) ja erityisesti sen 8 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0309/2017),

1.  hyväksyy neuvoston esityksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32.


EU:n nuorisotakuun menojen valvonta ja kustannustehokkuuden seuranta
PDF 217kWORD 61k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 EU:n nuorisotakuun menojen valvonnasta ja kustannustehokkuuden seurannasta (2016/2242(INI))
P8_TA(2017)0390A8-0296/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 145, 147, 165, 166 artiklan ja 310 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen nuorisotakuun perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(2) ja asetuksen (EU) N:o 1304/2013 muuttamisesta nuorisotyöllisyysaloitteesta tuettaville toimenpideohjelmille maksettavan ylimääräisen ensimmäisen ennakkomaksun osalta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/779(3),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 3/2015 ”EU:n nuorisotakuu: toiminta käynnistetty mutta edessä täytäntöönpanoon kohdistuvia riskejä”, nro 17/2015 ”Komission tuki nuorisotyöttömyyttä käsitteleville toimintaryhmille: ESR-rahoitusta kohdennettiin uudelleen mutta tulokset jäivät taka-alalle” ja nro 5/2017 ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta?”,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646 ja SWD(2016)0324),

–  ottaa huomioon komission valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0296/2017),

A.  ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyys on pysyvä ja vakava ongelma monissa jäsenvaltioissa: EU:ssa oli yli neljä miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta työtöntä vuonna 2016; toteaa, että tilanne unionissa on hyvin vaihteleva;

B.  ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyyden torjunta on Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden yhteinen poliittinen painopiste ja sen avulla pyritään saavuttamaan unionin kasvu- ja työllisyystavoite;

C.  katsoo, että korkealla nuorisotyöttömyydellä – 18,8 prosenttia EU:ssa vuonna 2016 – on haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja henkilöihin, joita asia koskee, sekä pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia työllistyvyyteen, tulojen vakauteen ja urakehitykseen; katsoo, että talouskriisillä oli suhteettoman suuri vaikutus nuoriin, ja toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa yli neljännes nuorista on vailla työtä;

D.  toteaa, että korkean nuorisotyöttömyysasteen alentamiseksi on kehitetty useita aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, joiden tulokset ovat olleet vaihtelevia;

E.  ottaa huomioon, että on myös toinen, määrältään ja koostumukseltaan eri jäsenvaltioissa hyvin erilainen ryhmä nuoria, jotka eivät saa koulutusta eivätkä ole työssä (ns. NEET-nuoret) ja jotka voidaan jakaa kahteen ryhmään: työttömät NEET-nuoret, jotka ovat valmiita aloittamaan työnteon ja ovat aktiivisia työnhakijoita, ja ei-aktiivit NEET-nuoret, jotka eivät opiskele, eivät saa koulutusta eivätkä ole proaktiivisia työnhaussa;

F.  toteaa, että EU:ssa keskimäärin ainoastaan 41,9 prosenttia NEET-nuorista voi päästä nuorisotakuun piiriin;

G.  ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun Euroopan työllisyysstrategia vuonna 1997 käynnistettiin, komissio on tukenut lukuisia nuorten työllisyys- ja koulutusnäkymien parantamiseen tähtääviä toimia(4) ja että kriisin jälkeen EU:n toimissa on pantu erityistä painoa neuvoston huhtikuussa 2013 hyväksymälle nuorisotakuulle ja vuoden 2013 loppupuolella käynnistetylle nuorisotyöllisyysaloitteelle;

H.  toteaa, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite ovat jo vakiintuneet tehokkaimmiksi ja näkyvimmiksi toimiksi unionin tasolla nuorisotyöttömyyden torjumiseksi;

I.  katsoo, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite ovat auttaneet alentamaan nuorisotyöttömyysastetta EU:ssa merkittävästi edistämällä koulutusta ja vahvistamalla nuorten kysyntää työmarkkinoilla sekä tukemalla työpaikkojen luomiseksi toteutettavia toimenpiteitä; toteaa, että liian korkea osuus nuorista, 17,2 prosenttia, on yhä työttöminä EU28:ssa(5);

J.  ottaa huomioon, että nuorisotakuu edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että kaikki alle 25-vuotiaat nuoret (tai joissakin jäsenvaltioissa 30-vuotiaat ja sitä nuoremmat) saavat laadukkaita työtarjouksia, täydennyskoulutusta, oppisopimuspaikkoja tai harjoittelupaikkoja neljän kuukauden sisällä työttömäksi joutumisestaan tai virallisen koulutuksen päättymisestä;

K.  ottaa huomioon, että ulkoiset tekijät, kuten kunkin alueen erityinen taloudellinen tilanne tai tuotantomalli, vaikuttavat nuorisotakuussa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen;

L.  toteaa, että nuorisotyöllisyysaloitteessa autetaan NEET-nuoria, nuoria pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi ja jotka asuvat alueilla, joiden nuorisotyöttömyysaste oli yli 25 prosenttia vuonna 2012;

M.  ottaa huomioon, että nuorisotyöllisyysaloitteelle myönnettiin ohjelmakaudelle 2014–2020 kaikkiaan 6,4 miljardin euron määräraha, josta 3,2 miljardia euroa maksetaan EU:n talousarvion uudesta erityisestä budjettikohdasta ja vähintään 3,2 miljardia euroa nykyisen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kansallisista määrärahoista; ottaa huomioon, että tätä rahoitusta täydennetään yhden miljardin euron lisäyksellä nuorisotyöllisyysaloitteen erityisiin määrärahoihin kaudella 2017–2020 ja vastaavasti ESR:stä maksettavalla yhden miljardin euron määrällä, jotta vauhditettaisiin nuorten työllistymistä työttömyydestä eniten kärsivillä alueilla; ottaa huomioon, että 500 miljoonaa euroa näistä lisämäärärahoista on määrä kirjata vuonna 2017 lisätalousarvioesitykseen nro 3/2017; toteaa, että ohjelmalle osoitettavien määrärahojen lopullinen määrä vahvistetaan tulevien vuotuisten talousarviomenettelyjen aikana;

N.  toteaa, että eurooppalaisen nuorisotakuun täytäntöönpanoon on arvioitu tarvittavan vuosittain investointeja 50,4 miljardin euron arvosta(6) eli merkittävästi vähemmän kuin vuotuinen taloudellinen tappio, joka aiheutuisi eurooppalaisten nuorten jäämisestä työmarkkinoiden ulkopuolelle ja joka olisi vähintään 153 miljardia euroa(7);

O.  huomauttaa, että vuonna 2015 päätettiin nuorisotyöllisyysaloitteen toimien käyttöönoton nopeuttamiseksi korottaa miljardilla eurolla aloitteen ennakkorahoitukseen käytettävissä olevia varoja, mikä merkitsi kelpoisuusvaatimukset täyttäville jäsenvaltioille korotusta alkuperäisestä 1–1,5 prosentista 30 prosenttiin;

P.  ottaa huomioon, että nuorisotyöllisyysaloitteen alkuperäiset määrärahat osoitettiin kokonaisuudessaan etupainotteisesti vuosille 2014–2015 eikä tähän tarkoitukseen osoitettuja uusia määrärahoja sisällytetty vuoden 2016 talousarvioon; katsoo, että jatkuvuuden puute nuorisotyöllisyysaloitteen rahoituksessa on haitannut ohjelman onnistumista;

Q.  katsoo, että nykyinen EU:n talousarviosta ja jäsenvaltioilta saatavan rahoituksen taso ei riitä kattamaan ohjelman tarpeita;

R.  toteaa, että nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kattavat erilaisia toimia: nuorisotakuulla pyritään edistämään rakenteellisia koulutusuudistuksia ja torjumaan nuorisotyöttömyyttä lyhyellä aikavälillä, kun taas nuorisotyöllisyysaloite on rahoitusväline; ottaa huomioon, että nuorisotakuun rahoitus saadaan ESR:stä, jäsenvaltioiden talousarvioista ja nuorisotyöllisyysaloitteen varoista ja että nuorisotyöllisyysaloitteella voidaan rahoittaa suoraan aloitteen kohderyhmään kuuluvien nuorten työ-, oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja tai täydennyskoulutusta tukikelpoisilla alueilla; ottaa huomioon, että nuorisotakuuta sovelletaan kaikissa 28 jäsenvaltiossa, mutta nuorisotyöllisyysaloitteen tuen piiriin kuuluu vain 20 jäsenvaltiota; ottaa myös huomioon, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen liittyvien toimien kestoa ei ole ennalta määrätty, kun taas nuorisotakuussa tarjousta odotetaan neljän kuukauden sisällä;

S.  toteaa, että nuorisotakuun käyttöönotto on ollut määrällisesti vaihtelevaa ja siinä on ollut merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä;

T.  toteaa, että nuorisotakuun täytäntöönpanosta ei ole toistaiseksi saatu yhtenäisiä tuloksia ja että joissakin olosuhteissa on ollut vaikea täsmentää ja arvioida sen vaikutuksia;

U.  toteaa, että Euroopan eri alueiden välillä on merkittäviä eroja; toteaa, että joissakin tapauksissa korkean työttömyyden alueet eivät täytä tukikelpoisuuden ehtoja, kun EU:n rahoitusta myönnetään NUTS-tasolla;

V.  toteaa, että nuorisotakuuseen kuuluvat työmarkkinoille integroitumista tukevat palvelut on usein pantu täytäntöön vain osittain, niihin kelpuutettavien osallistujien joukko on liian suppea ja niiden täytäntöönpano riippuu julkisten työvoimapalvelujen valmiuksista ja tehokkuudesta sekä Euroopan tason menettelyjen nopeudesta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi jatkettava pyrkimyksiään vahvistaa ja uudistaa julkisia työvoimapalvelujaan;

W.  pitää aiheellisena korostaa sitä roolia, joka nuorisotyöllisyysaloitteella voi olla erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joihin talous-, finanssi- ja sosiaalikriisit ovat vaikuttaneet huomattavan suuressa määrin vuodesta 2007 alkaen; toteaa, että on syytä korostaa tarvetta vahvistaa tätä ohjelmaa ja kehittää sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioiden tasolla lisää sellaisia täydentäviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on lisätä yhdentymistä ja yhteenkuuluvuutta sekä myös vahvistaa sukupuolipariteettia ja varmistaa pääsy koulutusohjelmiin, jotka on käynnistetty uusien teknologisten työvoimahaasteiden kohtaamista varten;

X.  katsoo, että nuorisotakuu on investoimista nuoriin ja siten esimerkki tuloshakuisesta budjetoinnista;

Y.  toteaa, että komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudessa myönnetään, että nuorisotyöttömyyden tapauksessa ”odotukset ja EU:n kyky vastata niihin eivät kohtaa”(8);

Z.  katsoo, että EU:n olisi lisättävä sosiaalipoliittisten toimiensa markkinointia ja mainostusta niiden kohderyhmälle, jotta toimet olisivat näkyvämpiä EU:n väestölle;

AA.  katsoo, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus oli ennenaikainen, sillä tutkittu ajanjakso on liian lähellä kansallisten takuujärjestelmien käyttöönottoa ja rajoittuu vain tiettyihin jäsenvaltioihin; katsoo, että näin ollen olisi ollut hyödyllisempää arvioida alustavasti järjestelmien käyttöönottoa ja tehdä tarkastus sen jälkeen;

Yleisiä huomioita

1.  toteaa, että nuorisotakuun neljän soveltamisvuoden aikana eli vuosina 2013–2017 nuorisotyöttömyysaste laski EU:ssa yli 7 prosenttiyksikköä eli 23,8 prosentista huhtikuussa 2013 aina 16,6 prosenttiin huhtikuussa 2017, joten lähes kaksi miljoonaa nuorta ei enää ole työttömänä; panee merkille, että nuorisotakuun soveltamisesta lähtien yli 14 miljoonaa nuorta on osallistunut johonkin nuorisotakuuohjelmaan; pitää valitettavana, että monissa tapauksissa liian suuri osa tästä laskusta perustuu liian usein siihen, että monen nuoren on ollut pakko hakea työtä EU:n ulkopuolelta, ja toteaa, että tämä tullaan kipeästi huomaamaan tulevina vuosikymmeninä; pitää lisäksi valitettavana, että vuoden 2016 puolivälissä 4,2 miljoonaa nuorta unionissa oli edelleen työttömänä (18,8 prosenttia kyseisestä väestönosasta); kehottaa jäsenvaltioita käyttämään olemassa olevaa unionin tukea tämän pitkäkestoisen ongelman ratkaisemiseksi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön strategioita, jotka vastaavat kunkin jäsenvaltion työmarkkinoiden vaatimuksia ja tarpeita, jotta voidaan luoda laadukkaita koulutusmahdollisuuksia ja kestäviä työpaikkoja;

2.  korostaa, että nuorisotakuulla on tärkeä tehtävä sellaisten toimenpiteiden tukemisessa, joilla tarjotaan nuorille työttömille pitkän aikavälin työllistymisessä ja yrittäjäksi ryhtymisessä tarvittavia taitoja, kokemusta ja tietämystä, ja lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden vähentää ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta;

3.  korostaa koulutuksen ja ammatinvalinnanohjauksen merkitystä perehdytettäessä nuoria työmarkkinoilla tarvittaviin ammattietiikkaan ja taitoihin; huomauttaa kuitenkin, että koulutuksella ei tulisi tarjota taitoja ja osaamista ainoastaan työmarkkinoiden tarpeisiin, vaan sen on myös edistettävä nuorten henkilökohtaista kehitystä ja kasvua, jotta heistä tulee oma-aloitteisia ja vastuullisia kansalaisia; korostaa siksi, että koko koulutusjärjestelmässä, sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa, tarvitaan kansalaiskasvatusta;

4.  toteaa, että nuorisotyöttömyysaste on korkein nuorimpien ja vähiten koulutettujen keskuudessa ja että tämä suuntaus on voimistunut kriisin myötä, ja huomauttaa, että kriisi on vaikuttanut myös kouluttamattomiin yli 25-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, jotka muodostavat ryhmän, joka saattaa ajautua taloudellisesti erittäin vakavaan tilanteeseen, ellei sen koulutukseen panosteta;

5.  huomauttaa, että edistymisestä huolimatta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten työttömien pääsy julkisten työvoimapalvelujen piiriin on yhä riittämätön ja että tässä ryhmässä samoin kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden nuorten ryhmässä on kaikkein vähiten työnhakijoiksi ilmoittautuneita;

6.  on syvästi huolissaan, että NEET-nuoret jäävät syrjään koulutusjärjestelmästä ja työmarkkinoista, monissa tapauksissa täysin ilman omaa syytään; toteaa, että nykyisillä nuorisotyöttömyyden torjunnan rahoitusjärjestelyjä täytäntöönpanevilla toimenpideohjelmilla, joista liian monet eivät tarjoa asianmukaista ja kestävää palkkaa tai asianmukaisia työehtoja, tätä väestönosaa on vaikeinta tavoittaa; katsoo, että vuosina 2017–2020 erityinen huomio olisi kohdennettava tähän väestönosaan, jotta varmistettaisiin, että nuorisotakuun tärkeimmät tavoitteet saavutetaan;

7.  toteaa, että nuorisotakuulla tuettavien toimenpiteiden on käsiteltävä myös rakenteellisia haasteita, joita NEET-nuoret joutuvat kohtaamaan, toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksen varmistamiseksi; on huolissaan siitä, etteivät nuorisotakuujärjestelmät ole vielä tavoittaneet kaikkia koulunsa keskeyttäneitä tai työttömäksi jääneitä nuoria; kannustaa jäsenvaltioita tekemään kohdennettuja rahoitussitoumuksia kansallisissa talousarvioissa näihin rakenteellisiin haasteisiin vastaamiseksi; kannustaa alueita, jotka eivät saa EU:n yhteisrahoitusta, osallistumaan nuorisotakuuseen;

8.  korostaa, että NEET-nuorten integroiminen edellyttää paitsi käytettävissä olevien määrärahojen vaikuttavuuden parantamista myös niiden lisäämistä samoin kuin jäsenvaltioiden entistä tehokkaampaa osallistumista ja liikkeellelähtöä;

9.  kehottaa monimuotoistamaan rahoituskanavia paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta kaikki nuoret saavutettaisiin nykyistä paremmin; huomauttaa lisäksi, että paikallis- ja alueviranomaiset ovat jo hyvin aktiivisia ja että niiden nuorisoa koskevaa toimintaa olisi tuettava integroimalla eri politiikkalinjaukset;

10.  korostaa, että nuorisotakuulla on myötävaikutettu nuorisotyöttömyyden torjumiseen vuodesta 2012 mutta että nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkealla tasolla; pitää näin ollen tervetulleena lainsäädäntövallan käyttäjien aikaan saamaa sopimusta nuorisotyöllisyysaloitteen jatkamisesta vuoteen 2020 asti; huomauttaa kuitenkin, että nuorisotyöttömyyden ongelma saattaa jatkua ja se olisi sen vuoksi otettava huomioon seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta varmistetaan jatkuvuus ja kustannustehokkuus;

11.  tähdentää, että nuorisotyöllisyysaloitteen tarkoituksena ei ole pelkästään työpaikkojen luominen nuorille vaan siinä myös autetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön asianmukaisia järjestelmiä nuorten tarpeiden selvittämiseksi ja niihin liittyvän tuen antamiseksi; korostaa siksi, että nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen vaikuttavuutta olisi mitattava tulevaisuudessa sen perusteella, miten niillä on onnistuttu luomaan tai parantamaan jäsenvaltioiden tukijärjestelmiä nuorille;

12.  palauttaa mieliin, että nuorisotakuu saa ESR:stä ja nuorisotyöllisyysaloitteesta EU:n rahoitustukea, joka täydentää kansallisia maksuosuuksia; tukee unionin yhteisen strategiakehyksen puitteissa vertaisoppimisen, verkostoitumisen ja teknisen tuen avulla tehtävää ohjelmatyötä;

13.  on tyytyväinen siihen, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettiin vuosina 2014 ja 2015 etupainotteisesti rahoitusta ja että alkuperäistä ennakkorahoitusta lisättiin, jotta varmistettaisiin resurssien ripeä käyttöön saaminen;

14.  pitää myönteisenä, että nuorisotyöllisyysaloitteen toimenpiteet ovat tuoneet apua yli 1,4 miljoonalle nuorelle ja että niiden ansiosta jäsenvaltiot ovat vakiinnuttaneet toimintaa yli neljän miljardin euron edestä;

15.  muistuttaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen menestys on yhteydessä hyvään taloushallintoon jäsenvaltioissa, sillä ilman suotuisaa liiketoimintaympäristöä, pienten ja keskisuurten yritysten kannustamista ja talouden vaatimuksiin mukautettua koulutus- ja tiedejärjestelmää ei voida luoda työpaikkoja eikä tarjota pitkän aikavälin ratkaisua korkean nuorisotyöttömyyden ongelmaan;

16.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen vaikutuksesta nuorisotyöllisyyteen ja huomauttaa, että kolme vuotta neuvoston suosituksen antamisen jälkeen nuorisotakuu ei ole vieläkään täyttänyt siihen kohdistuvia odotuksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen huomautuksen, että kaikkia NEET-nuoria ei pystytä tavoittamaan pelkästään EU:n talousarviovaroin; katsoo, että nykytilanne ei vastaa nuorisotakuun käyttöönoton yhteydessä luotuja odotuksia eli sen varmistamista, että kaikki NEET-nuoret saavat neljän kuukauden kuluessa laadukkaan koulutus- tai työtarjouksen;

17.  muistuttaa, että NEET-nuorten houkuttelemiseen työmarkkinoille liittyy haasteita ja mahdollisuuksia; suosittaa, että komissio, jäsenvaltiot ja kansalliset julkiset työvoimapalvelut toteuttavat lisätoimia ottaakseen yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia nuoria nuorisotakuujärjestelmien piiriin ja pitääkseen heidät työmarkkinoilla asiaankuuluvien tukitoimenpiteiden päätyttyä;

18.  toteaa, että nuorisotyöllisyysaloitteesta on tarkoitus tukea alle 25-vuotiaita NEET-nuoria, jotka eivät yleensä saa työttömyys- tai koulutustukia; pitää valitettavana, että nuorisotyöllisyysaloitteen hyväksyminen vaikuttaa ESR-sitoumusten myöntämiseen muissa ohjelmissa, ja korostaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen erityisistä määrärahoista rahoitettaviin resursseihin olisi osoitettava vähintään yhtä paljon ESR-rahoitusta;

19.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että käytettävissä oleva nuorisotyöllisyysaloitteen ja ESR:n rahoitus ei korvaa jäsenvaltioiden osoittamaa julkista rahoitusta yhteisistä säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 1303/2013 95 artiklan ja johdanto-osan 87 kappaleen sekä täydentävyysperiaatteen mukaisesti; korostaa, että nuorisotakuun kaltaiset ohjelmat eivät saa korvata jäsenvaltioiden omia nuorisotyöttömyyttä torjuvia ja kestävää työmarkkinoille integroitumista edistäviä toimia;

20.  korostaa, että on tärkeää lujittaa sidosryhmäyhteistyötä myös paikallis- ja aluetasolla esimerkiksi julkisten ja tarvittaessa yksityisten työvoimapalvelujen, oppilaitosten, työnantajien, nuorisojärjestöjen ja nuorten parissa työskentelevien valtioista riippumattomien järjestöjen välillä, jotta voidaan tavoittaa kaikki NEET-nuoret; kannustaa ottamaan sidosryhmät tiiviimmin mukaan nuorisotakuun suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja arviointiin kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan avulla; kehottaa parantamaan oppilaitosten ja yrittäjien välistä yhteistyötä osaamisen kohtaanto-ongelman torjumiseksi; toteaa jälleen, että kumppanuuteen perustuvan lähestymistavan tarkoituksena on tavoittaa kohderyhmä entistä paremmin ja varmistaa laadukkaiden tarjousten tekeminen;

21.  muistuttaa, että Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan tehokas nuorisotakuu edellyttää noin 45 miljardin euron vuotuista rahoitusta EU28:ssa; katsoo, että tätä rahoitusta olisi pidettävä investointina, kun otetaan huomioon, että ollessaan tehokas se pienentää nuorten työllisyyteen liittyviä kustannuksia merkittävästi;

22.  kehottaa komissiota erittelemään nuorisotyöllisyysaloitteen kansalliset maksuosuudet, jotka kunkin jäsenvaltion on suoritettava nuorisotakuun tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, ottaen huomioon ILO:n arvion;

23.  panee merkille, että nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpano on viivästynyt asianomaisten hallintoviranomaisten myöhään tapahtuneen nimittämisen vuoksi, ja pitää tätä aloitteen oikeusperustan puutteena, joka on heikentänyt alkuperäisiä pyrkimyksiä ripeään täytäntöönpanoon etupainotteisen rahoituksen kautta;

24.  katsoo, että on tarpeen edistää rahoituksen monipuolisuutta ja saatavuutta ja keskittyä tehokkaaseen varojenkäyttöön sekä panna samalla täytäntöön lisää toimintapoliittisia ja palveluihin liittyviä uudistuksia;

25.  korostaa tarvetta räätälöidä toimenpiteet paikallisen tilanteen tarpeisiin, jotta voidaan tehostaa niiden vaikutusta, esimerkiksi ottamalla niihin tiiviimmin mukaan paikallisten työnantajien edustajia, paikallisia koulutuksen järjestäjiä ja paikallisviranomaisia; kehottaa monipuolistamaan rahoituskanavia ottamalla mukaan paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason, jotta kaikki NEET-nuoret tavoitettaisiin nykyistä paremmin;

26.  muistuttaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa nuorisotyöllisyysaloitteelle olisi osoitettava rahoitusta uusien määrärahojen muodossa eikä nykyisten talousarviomäärärahojen uudelleenkohdentamisilla; odottaa kunnianhimoista poliittista sitoutumista seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

27.  katsoo, että nuorisotakuu voi toimia asianmukaisesti vain, jos julkiset työvoimapalvelut toimivat tehokkaasti paikallisella tasolla;

28.  peräänkuuluttaa kehittämään jäsenvaltioissa julkisiin työvoimapalveluihin liittyvää erityisasiantuntemusta, jotta tuettaisiin niitä, jotka eivät kykene löytämään työtä neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisestaan tai virallisen koulutuksen päättymisestä; kehottaa yrityksiä ja toimialajärjestöjä osallistumaan yhä enemmän ohjelman täytäntöönpanoon;

29.  pitää valitettavana, että suurin osa NEET-nuorista ei vielä kuulu mihinkään nuorisotakuun järjestelyn piiriin muun muassa siksi, etteivät he yleensä ole rekisteröityneet julkisissa työvoimapalveluissa; kehottaa neuvostoa harkitsemaan koulutusvaihdon jatkamista olemassa olevien julkisten työvoimapalvelujen puitteissa, jotta kehitettäisiin strategioita parhaiden käytänteiden perusteella NEET-nuorten tavoittamiseksi ja tukemiseksi;

30.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukseen nro 5/2017 ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset, jotta nuorisotakuujärjestelmien kattavuutta ja vaikuttavuutta voidaan lisätä;

31.  korostaa, että keskitettyjen asiointipisteiden kehittämistä olisi tuettava nuorisotakuun myönteisen vaikutuksen tehostamiseksi varmistamalla, että kaikki palvelut ja ohjaus ovat nuorten saatavilla yhdessä paikassa;

32.  toteaa, että nuorisotakuujärjestelmien vähäisen näkyvyyden vuoksi voi olla vaikeaa saavuttaa kaikkia nuoria; suosittaa, että parannetaan mahdollisuuksia rahoittaa paikallisia kampanjoita, joita järjestetään kaikkien paikallisten kumppanien kanssa, nuorisojärjestöt mukaan lukien, ja tuetaan sellaisten foorumien kehittämistä, joiden avulla nuoret voivat rekisteröityä järjestelmään; suosittaa, että nuorisotakuuseen liittyvät tiedot ovat kaikkien saatavilla ja ymmärrettävissä;

33.  suosittaa, että jäsenvaltiot varmistavat, että niiden tarjonta on laadukasta; korostaa esimerkiksi, että ehdotusten olisi vastattava osallistujien profiileja ja työvoiman kysyntää niin, että voidaan mahdollistaa kestävä ja mahdollisesti pitkäkestoinen integroituminen työmarkkinoille;

34.  pitää valitettavana, että useimmat jäsenvaltiot eivät ole vielä määritelleet käsitettä ”laadukkaat työtarjoukset”; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota Euroopan unionin työllisyyskomitean kautta käyttämään hyväkseen olemassa olevia verkkoja kehittääkseen tätä käsitettä varten yhteisesti hyväksyttyjä ominaisuuksia ottaen huomioon harjoittelun laatupuitteet ja harjoittelua koskevasta yhteisestä visiosta annetun eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten yhteisen julkilausuman sekä epävarmoja työsuhteita koskevan Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota varmistamaan myös, että tällaiset ominaisuudet perustuvat sellaisiin työtarjouksiin, joissa osallistujien pätevyystaso, profiili ja työmarkkinoiden tarpeet kohtaavat, tarjoamalla työmahdollisuuksia, joista he voivat saada toimeentulon, sosiaaliturvaa ja kehitysnäkymiä ja jotka johtavat kestävään ja tarpeita vastaavaan pääsyyn työmarkkinoille; on tyytyväinen erityiskertomuksessa nro 5/2017 esitettyyn tilintarkastustuomioistuimen suositukseen, jonka mukaan olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tarjousten laadun parantamiseen;

35.  kehottaa komissiota ehdottamaan yhdessä unionin työllisyyskomitean kanssa nuorisotakuuseen liittyvien mahdollisten tarjousten laatukriteereitä koskevia normeja; korostaa, että näille tarjouksille on tarpeen määritellä laatuvaatimukset sisältävä laatukehys;

36.  panee merkille, että tarvitaan huomattavasti enemmän työvoimaa, teknisiä resursseja ja rahoitusta, jotta saavutettaisiin tavoite tarjota laadukkaita ja pysyviä työpaikkoja kaikille 24-vuotiaille ja sitä nuoremmille; pitää tervetulleena, että useat jäsenvaltioista ovat nostaneet nuorisotakuun tuen piiriin kuulumisen yläikärajan 30:een;

37.  kehottaa varmistamaan, että nuorisotakuuseen osallistuvat nuoret kuuluvat jäsenvaltioissaan voimassa oleviin sosiaaliturva- ja työsuojelujärjestelmiin ja maksavat näitä koskevia maksuja, mikä edistää vastuun jakamista kaikkien asianosaisten ja erityisesti nuorten ja työnantajien kesken;

38.  korostaa, että nuorisotakuulla tuettavat toimenpiteet ovat todennäköisesti tehokkaampia ja kustannustehokkaampia silloin, kun nuoria tuetaan työmarkkinoille pääsyssä tavalla, joka voi tarjota heille mahdollisuuksia kestävään työllistymiseen ja palkkakehitykseen;

39.  korostaa, että NEET-nuoret muodostavat heterogeenisen ja monimuotoisen ryhmän ja että järjestelmät ovat tehokkaampia ja kustannustehokkaampia silloin, kun ne on kohdennettu havaittujen haasteiden korjaamiseen; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan kattavia strategioita, joilla on selkeät tavoitteet ja jotka on suunniteltu niin, että ne on kohdennettu NEET-nuorten kaikkiin ryhmiin; korostaa, että on tarjottava räätälöityjä ratkaisuja, joissa otetaan huomioon paikallinen ja alueellinen tilanne esimerkiksi lisäämällä paikallisten työnantajien edustajien, paikallisten koulutuksen tarjoajien ja paikallisviranomaisten osallistumista; kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan kullekin osallistujalle yksilöllisen polun ja antamaan kansallisille julkisille työvoimapalveluille joustavuutta profilointimallien mukauttamiseen;

40.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevan väestön tavoittamiseksi tarkoituksenmukaisia strategioita ja pyrkimään tehokkaammin tunnistamaan NEET-nuoret, erityisesti sellaiset työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät kuulu nykyisiin järjestelmiin, jotta heidät voidaan rekisteröidä ja jotta voidaan seurata nuorisotakuujärjestelmistä poistuvien nuorten tilannetta tietyin aikavälein (kuuden, 12 ja 18 kuukauden jälkeen) kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistämiseksi; korostaa, että monimuotoiselle nuorten ryhmälle on tarjottava räätälöityjä ratkaisuja ja että rekisteröitymättömät on otettava tärkeimmäksi kohderyhmäksi; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että käytettävissä oleva ESR:n rahoitus ei korvaa julkista rahoitusta, ja toteaa, että riittävä talouskasvu on ehdoton edellytys NEET-nuorten tehokkaalle integroitumiselle työmarkkinoille;

41.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota arvioimaan mahdolliset puutteet ja tekemään markkina-analyyseja ennen nuorisotakuun mukaisten järjestelmien käyttöönottoa, jotta vältetään hyödyttömät koulutuskurssit ja harjoittelijoiden hyväksikäyttö harjoittelujaksoilla, jotka eivät johda mihinkään;

42.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimaan mahdollisuutta kehittää proaktiivisia siirtymäkauden aloitteita, kuten ammatinvalinnanohjausta, uraohjausta ja tiedottamista työmarkkinoista, sekä tukipalveluja kouluihin ja uraneuvontapalveluita yliopistoihin, jotta nuorten olisi helpompi siirtyä työelämään saatuaan siirtymistä ja uran hallintaa varten tarvittavat taidot;

43.  toteaa, että nuorisotakuujärjestelmien vähäisen näkyvyyden vuoksi voi olla vaikeaa saavuttaa kaikkia nuoria; suosittaa, että parannetaan mahdollisuuksia rahoittaa paikallisia kampanjoita, joita järjestetään kaikkien asianomaisten paikallisten kumppanien kanssa, nuorisojärjestöt mukaan lukien, ja tuetaan sellaisten foorumien kehittämistä, joiden avulla nuoret voivat rekisteröityä järjestelmiin; suosittaa, että nuorisotakuuseen liittyvät tiedot ovat kaikkien saatavilla ja ymmärrettävissä;

44.  toteaa, että jatkuvana haasteena on se, että saatavana oleva osaaminen ja työmarkkinoiden tarpeet eivät kohtaa toisiaan; pyytää komissiota edistämään Euroopan unionin työllisyyskomitean kautta parhaiden käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden ja niiden asiaankuuluvien sidosryhmien välillä tämän ongelman ratkaisemiseksi;

45.  katsoo, että osaamisen kohtaanto-ongelmat voitaisiin ratkaista tunnistamalla paremmin yksilöiden pätevyyksiä ja korjaamalla kansallisten koulutusjärjestelmien epäkohdat; painottaa, että nuorten lisääntynyt liikkuvuus voi parantaa heidän taitojaan ja yhdessä pätevyyksien tunnustamisen kanssa se voi auttaa ratkaisemaan nykyisen osaamisen maantieteellisen kohtaanto-ongelman; kannustaa tämän osalta jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin Euroopan työnvälitysverkostoa (EURES);

46.  korostaa, että tietotekniset taidot voivat tarjota suuria mahdollisuuksia kestävien työpaikkojen luomiselle, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita sisällyttämään nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmiinsa tehokkaita toimenpiteitä tietoteknisten/digitaalisten taitojen kehittämiseksi;

47.  huomauttaa, että tarvitaan monipuolisempi ja räätälöity lähestymistapa palvelujen tarjoamiseen eri nuorisoryhmille, jotta vältetään tilanne, jossa vain parhaat poimitaan päältä ja valinnat ovat syrjiviä; kehottaa pyrkimään voimakkaammin, esteettömämmin ja sitoutuneemmin saavuttamaan nuoret, joilla on useita esteitä ja jotka ovat kauimpana työmarkkinoista; painottaa tämän osalta, että nuorisotakuu on sovitettava tehokkaasti yhteen muiden politiikkatoimien kanssa, syrjinnän vastaiset toimet mukaan lukien, ja on monipuolistettava nuorisotakuuseen liittyvissä tarjouksissa ehdotettavia toimenpiteitä;

48.  katsoo, että nuorisotyöttömyyden olisi oltava alusta saakka etusijalla tulevissa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI) toimenpideohjelmissa;

Toteutus ja seuranta

49.  panee merkille, että nuorisotakuun toteutusta valvotaan eurooppalaisen ohjausjakson avulla, työllisyyskomitean arvioilla ja työllisyyskomitean komission tuella kehittämän asiaa koskevan indikaattorikehyksen avulla; kehottaa neuvostoa tukemaan jäsenvaltioita, jotta tiedoista raportointia voidaan parantaa;

50.  toteaa, että puutteelliset tiedot järjestelmän täytäntöönpanosta jäsenvaltiossa aiheutuvista kustannuksista voivat saada aikaan sen, että järjestelmän täytäntöönpanoon ja sen tavoitteiden saavuttamiseen varattava rahoitus on riittämätön; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan arvion nuorisotakuun täytäntöönpanon kustannuksista, kuten tilintarkastustuomioistuin suosittelee erityiskertomuksessaan nro 5/2017;

51.  korostaa, että tarvittavien resurssien myöntäminen ja kokonaisrahoituksen arvioiminen on tärkeä osa nuorisotakuujärjestelmien onnistunutta täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että kokonaisrahoituksen arviointia voivat haitata haasteet, jotka liittyvät erityyppisten kansallisella tasolla toteutettavien nuoria koskevien toimien erittelyyn;

52.  kehottaa komissiota tarjoamaan nykyistä tarkempia tietoja nuorisotakuun kustannustehokkuudesta ja siitä, miten ohjelman täytäntöönpanoa seurataan jäsenvaltioissa, ja raportoimaan aiheesta kattavasti joka vuosi;

53.  painottaa, että tarvitaan tehokkaita mekanismeja nuorisotakuun täytäntöönpanossa ilmenneiden haasteiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen; korostaa, että jäsenvaltioilta tarvitaan vahva ja samalla realistinen ja toteutettavissa oleva poliittinen ja taloudellinen sitoumus, jotta nuorisotakuu voidaan panna täytäntöön täydessä laajuudessaan, myös turvaamalla varhaisen puuttumisen mekanismit, laadukkaat työpaikat, koulutus- ja jatkokoulutustarjoukset sekä selkeät kelpoisuuskriteerit ja kumppanuuksien muodostaminen sidosryhmien kanssa; katsoo, että tämä olisi toteutettava varmistamalla kohteena olevien nuorten tehokas saavuttaminen, lisäämällä tarvittaessa hallinnollista kapasiteettia, ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet, helpottamalla osaamisen kehittämistä ja ottamalla käyttöön riittävät seuranta- ja arviointirakenteet mainittujen toimien toteuttamisen aikana ja sen jälkeen;

54.  kehottaa valvomaan tehokkaasti ja monenvälisesti nuorisotakuun perustamisesta annetun neuvoston suosituksen noudattamista talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja antamaan tarvittaessa maakohtaisia suosituksia;

55.  muistuttaa sitoumuksestaan tarkkailla tiiviisti kaikkia jäsenvaltioiden toimia, jotta nuorisotakuu toteutuisi, ja kehottaa nuorisojärjestöjä pitämään parlamentin ajan tasalla jäsenvaltioiden toimien analysoinnin osalta; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan nuorten sidosryhmät mukaan päätöksentekoon; muistuttaa, että nuorisojärjestöjen osallistuminen nuorisotakuuta koskevaan viestintään sekä sen täytäntöönpanoon ja arviointiin on elintärkeää nuorisotakuun onnistumisen kannalta;

56.  panee merkille jäsenvaltioissa nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanossa esiintyneet tietyt viivästykset, joiden syyt ovat pääasiallisesti menettelyllisiä ja rakenteellisia; on huolissaan nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoon varattujen ennakkomaksujen käyttöasteesta jäsenvaltioissa; vaatii sen vuoksi, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat pikaisesti toimia, jotta nuorisotyöttömyyden torjuntaan saatavilla olevat resurssit käytetään kokonaan ja ajoissa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä kansallisissa talousarvioissaan enemmän rahoitussitoumuksia näihin rakenteellisiin haasteisiin vastaamiseksi;

57.  pitää myönteisenä komission jäsenvaltioiden kanssa tekemää yhteistyötä hyvien seuranta- ja raportointikäytäntöjen määrittämiseksi ja levittämiseksi jäsenvaltioissa käytössä olevien järjestelmien perusteella; muistuttaa komissiota, että tietojen vertailtavuus on edelleen tässä mielessä olennaisen tärkeä tekijä;

58.  suosittaa, että komissio jatkaa hyvien seuranta- ja raportointikäytäntöjen määrittämistä ja levittämistä, jotta jäsenvaltioista saatuja tuloksia voidaan välittää johdonmukaisesti ja luotettavasti ja arvioida saumattomasti, myös laadun osalta; suosittaa erityisesti, että olisi tarjottava säännöllisesti laadukkaita tilastoja, jotta jäsenvaltiot voivat muotoilla entistä realistisempia ja vaikuttavampia nuorisopoliittisia toimia, myös seuraamalla nuorisotakuujärjestelmästä lähteviä osallistujia niin, että ohjelman keskeyttäviä osallistujia, jotka eivät näin hyödy siitä, olisi mahdollisimman vähän;

59.  kehottaa komissiota tehostamaan tapaa, jolla jäsenvaltiot panevat täytäntöön nuorisotakuun alaisia toimenpiteitä, ja ottamaan käyttöön kustannustehokkuuden ja rakenneuudistukset sekä yksilöihin kohdennetut toimenpiteet sisältävän avoimen, kattavan ja avoimeen dataan perustuvan seurantajärjestelmän;

60.  ehdottaa, että kussakin jäsenvaltiossa tehtäisiin ennakkoanalyysi, jossa asetetaan konkreettisia tavoitteita, päämääriä ja määräaikoja nuorisotakuujärjestelmiltä odotetuille tuloksille, ja että vältettäisiin päällekkäistä rahoitusta;

61.  kannustaa jakamaan parhaita käytäntöjä työllisyyskomitean ja Euroopan työllisyysstrategian keskinäisen oppimisen ohjelman kautta; panee tässä yhteydessä merkille sellaisen keskinäisen oppimisen tärkeyden, jonka tavoitteena on aktivoida heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä;

62.  on huolissaan, että nuorisotyöllisyysaloitteen edunsaajista, panoksista ja tuotoksista kerrotaan niukasti ja usein epäjohdonmukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet vähemmän byrokraattisten ja enemmän ajan tasalla olevien valvontajärjestelmien kehittämiseksi nuorisotyöllisyysaloitteen loppurahoitusta varten;

63.  kehottaa keskittymään nuorisotyöllisyysaloitteesta saatuihin tuloksiin määrittelemällä konkreettisia indikaattoreita, jotka koskevat jäsenvaltiossa toteutettuja uudistuksia, ohjelmasta saatua tietämystä ja osaamista sekä tarjottujen vakinaisten työsopimusten määrää; ehdottaa lisäksi, että valitussa ammatissa toimivien mentorien kokemuksen olisi vastattava hakijoiden tarvitsemia taitoja;

64.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan seuranta- ja raportointijärjestelmiään, jotta nuorisotakuun tavoitteet voidaan ilmaista paremmin määrällisesti ja voidaan edistää nuoriin kohdennettujen, vankemmin näyttöön perustuvien aktivointitoimien kehittämistä ja parantaa erityisesti seurantavalmiuksia nuorisotakuusta poistuvien osallistujien osalta, jotta tuntemattomista syistä tapahtuvia poistumisia voidaan vähentää mahdollisimman paljon ja saadaan käyttöön tiedot kaikkien osallistujien tilanteesta; kehottaa komissiota tarkistamaan tiedonkeruuta koskevia ohjeitaan ja jäsenvaltioita tarkistamaan lähtökohtiaan ja tavoitteitaan tulosten yliarvioimisen riskin minimoimiseksi;

65.  korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa nuorisotakuusta on tullut keskeinen toimintapolitiikan uudistuksia ja koordinoinnin parantamista edistävä tekijä työllisyyden ja koulutuksen alalla; painottaa, että on asetettava realistisia ja mitattavissa olevia tavoitteita nuorisotakuun kaltaisten politiikkatoimien ja puitteiden edistämiseksi ja yksilöitävä suurimmat haasteet ja asianmukaiset toimet, jotka olisi toteutettava näihin haasteisiin vastaamiseksi ja niiden arvioimiseksi tavoitteena parantaa työllistettävyyttä; toteaa, että joissakin tilanteissa nuorisotakuusta saatujen hyötyjen tunnistaminen ja arvioiminen on ollut vaikeaa; katsoo, että laadukkaat tilastot auttaisivat jäsenvaltioita laatimaan realistisempaa ja tehokkaampaa nuorisopolitiikkaa ja välttämään virheellisten odotusten syntymistä;

66.  antaa arvoa monien jäsenvaltioiden huomattaville ponnistuksille nuorisotakuun toteuttamiseksi; huomauttaa kuitenkin, että useimpia uudistuksia ei ole vielä pantu täysin täytäntöön, ja toteaa, että näitä ovat etenkin kumppanuuksien vahvistaminen työmarkkinaosapuolten ja nuorten kanssa, nuorisotakuun piiriin kuuluvien toimenpiteiden suunnittelu, täytäntöönpano ja arviointi ja tuen tarjoaminen niille, joilla on useita esteitä; toteaa vielä, että pitkällä tähtäimellä on toteutettava merkittäviä toimia ja osoitettava huomattavasti rahoitusta nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamiseen;

67.  katsoo, että mahdollinen nuorisotakuun toistuva käyttöön ottaminen ei saa olla vastoin työmarkkinoille aktivoinnin henkeä ja pysyvän työllistymisen tavoitetta; kehottaa neuvostoa hyödyntämään monivuotisen rahoituskehyksen arviointia riittävien resurssien osoittamiseksi nuorisotakuulle; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nuoret, enintään 30-vuotiaat henkilöt mukaan luettuina, saavat laadukkaita tarjouksia, jotka vastaavat heidän profiiliaan ja pätevyyttään sekä työmarkkinoiden tarpeita, jotta voidaan luoda kestävää työllistymistä ja estää nuorisotakuun toistuva käyttöön ottaminen;

68.  katsoo ohjelmien vaikuttavuuden arvioimisen kannalta tarpeelliseksi arvioida kaikki niiden osa-alueet, myös se, miten ohjelmat tarjoavat rahoille vastinetta; panee merkille ILO:n ja Eurofoundin aiemmin antamat ennakkoarviot ja pyytää komissiota vahvistamaan nämä ennusteet tai päivittämään niitä;

69.  kehottaa arvioimaan nuorisotakuun vaikuttavuutta kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan ehkäistä sitä, että tietyt yritykset käyttävät nuoria hyväksi näennäisten koulutusjärjestelmien avulla hyötyäkseen valtion rahoittamasta työvoimasta; ehdottaa tähän liittyen, että ohjelmaan osallistuneiden nuorten työllisyystilannetta seurataan ja että otetaan käyttöön mekanismeja, joilla ohjelmaan osallistuville julkisille ja yksityisille työnantajille asetetaan ohjelmassa jatkamisen ehdoksi, että ne työllistävät vähintään tietyn osuuden työharjoittelijoista harjoittelun jälkeen;

70.  panee merkille, että komission on määrä saattaa nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi päätökseen vuoden 2017 loppuun mennessä, ja odottaa, että tarvittavat mukautukset sisällytetään järjestelmään nopeasti, jotta varmistetaan menestyksekäs täytäntöönpano; tähdentää, että asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten nuorisojärjestöjen, on tärkeää arvioida jatkuvasti nuorisotyöllisyysaloitteen tuloksia;

71.  korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön indikaattori- ja mittarijärjestelmä, jotta voidaan arvioida ja seurata niin julkisten työvoimajärjestelmien kuin nuorisotakuunkin vaikuttavuutta, ja toteaa, että nuorisotakuussa on vielä monia puutteita, vaikka se on suunniteltu alusta alkaen;

72.  pyytää tiedottamaan ohjelman osallistujille asiaankuuluvasti menettelyistä, joita noudatetaan tapauksissa, joissa välinettä käytetään väärin, ja toteuttamaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että he saavat tarvittavaa suojelua, kuten on suunniteltu;

73.  kehottaa valvomaan ja seuraamaan tehokkaasti ja avoimesti osoitettujen varojen käyttöä ja raportoimaan siitä EU:n ja kansallisella tasolla väärinkäytön ja varojen tuhlaamisen estämiseksi;

Toteutettavia parannuksia

74.  korostaa tarvetta taata sitoutuminen pitkällä aikavälillä kunnianhimoisen ohjelmasuunnittelun ja sekä EU:n talousarviosta että kansallisista talousarvioista saatavan vakaan rahoituksen muodossa, jotta kaikille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella EU:ssa oleville nuorille voidaan tarjota täysimääräinen pääsy järjestelmään;

75.  muistuttaa kaikkien hallinnon tasojen (EU, jäsenvaltiot, paikalliset elimet) yhteistyön ja komission tarjoaman teknisen tuen tärkeydestä nuorisotakuun onnistuneen täytäntöönpanon kannalta;

76.  korostaa, että on tarjottava ja kehitettävä laadukasta elinikäistä uraohjausta ottamalla myös perheet mukaan, jotta nuoria voidaan auttaa tekemään entistä parempia koulutukseen ja ammatilliseen uraan liittyviä valintoja;

77.  toteaa, että lokakuussa 2016 antamassaan tiedonannossa komissio toteaa, että nuorisotyöllisyysaloitteen vaikuttavuutta on parannettava; katsoo, että tähän olisi päästävä varmistamalla, että NEET-nuoret integroidaan työmarkkinoille kestävällä tavalla ja asettamalla tavoitteita, joissa otetaan huomioon erilaiset NEET-ryhmät, ja määrittämällä erityisiä loogisia toimia kuhunkin kohderyhmään kuuluvaa alaryhmää varten; huomauttaa, että tehokkuutta voitaisiin parantaa käyttämällä lisäksi muita ESR:n ohjelmia, jotta varmistettaisiin NEET-nuorten kestävä integroiminen;

78.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ohjaamaan odotuksia asettamalla realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita ja päämääriä, arvioimaan eroja, analysoimaan markkinoita ennen järjestelmien käyttöönottoa, parantamaan valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiä ja parantamaan tietojen laatua niin, että tuloksia voidaan mitata tehokkaasti;

79.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että rahoitusta on saatavilla riittävästi, jotta onnistutaan integroimaan kaikki nuoret työntekijät, jotka ovat työttömiä tai joille ei ole tarjolla sopivaa koulutusta; korostaa, että kestävien seurausten varmistamiseksi nuorisotakuun olisi perustuttava olemassa oleviin todisteisiin ja kokemuksiin ja sitä olisi jatkettava pitkällä aikavälillä; korostaa, että tämä edellyttää julkisen rahoituksen lisäämistä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa;

80.  kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan asianmukaisesti nuorisotakuujärjestelmiensä kustannuksia, ohjaamaan odotuksia asettamalla realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita ja päämääriä, ottamaan käyttöön lisävaroja kansallisista talousarvioistaan ja vahvistamaan julkisten työvoimapalvelujensa rahoitusta, jotta ne voivat täyttää muut nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuudet;

81.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan seurantatietojen toimittamisen, jotta voidaan arvioida tulosten pitkän aikavälin kestävyyttä laadullisesti ja määrällisesti ja helpottaa vankemmin näyttöön perustuvien nuoriin kohdennettujen politiikkatoimien kehittämistä; kehottaa lisäämään kaikissa jäsenvaltioissa tiedonkeruun avoimuutta ja johdonmukaisuutta myös sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen osalta; panee huolestuneena merkille, että positiivisten nuorisotakuusta poistumisten kestävyys on heikentynyt(9);

82.  kehottaa komissiota laatimaan perinpohjaisen analyysin jäsenvaltioissa täytäntöönpantujen toimenpiteiden vaikutuksista, valitsemaan tehokkaimmat ratkaisut ja esittämään näiden perusteella jäsenvaltioille suosituksia siitä, miten voidaan saavuttaa parempia tuloksia toimintaa tehostamalla;

o
o   o

83.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1)EUVL C 120, 26.4.2013, s. 1.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.
(3)EUVL L 126, 21.5.2015, s. 1.
(4)Muita toimenpiteitä ovat syyskuussa 2010 käynnistetty Nuoret liikkeellä -aloite, joulukuussa 2011 käynnistetty Mahdollisuuksia nuorille -aloite ja tammikuussa 2012 käynnistetyt nuorisotyöttömyyttä käsittelevät toimintaryhmät.
(5)Tilanne maaliskuussa 2017: http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/8002525/3-02052017-AP-EN.pdf/94b69232-83a9-4011-8c85-1d4311215619
(6)Nuorten sosiaalinen osallisuus (Eurofound 2015).
(7)NEET – Työttömät ja kouluttamattomat nuoret: ominaispiirteet, kustannukset ja poliittiset ratkaisut Euroopassa (Eurofound 2012).
(8)Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, s. 13.
(9)Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2017 kohta 164.


Laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöt ja seuraamukset ***II
PDF 239kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta uusien psykoaktiivisten aineiden sisällyttämiseksi huumausaineen määritelmään ja neuvoston päätöksen 2005/387/YOS kumoamisesta (10537/1/2017 – C8-0325/2017 – 2013/0304(COD))
P8_TA(2017)0391A8-0317/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (10537/1/2017 – C8‑0325/2017),

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ala- ja ylähuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. tammikuuta 2014 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2013)0618),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 a artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0317/2017),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 177, 11.6.2014, s. 52.
(2)Hyväksytyt tekstit, 17.4.2014, P7_TA(2014)0454.


CE-merkityt lannoitevalmisteet ***I
PDF 1030kWORD 166k
Euroopan parlamentin tarkistukset 24. lokakuuta 2017 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta (COM(2016)0157 – C8‑0123/2016 – 2016/0084(COD))(1)
P8_TA(2017)0392A8-0270/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta
ehdotuksesta EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI CE-merkittyjen kasviravinteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta
(Tämä tarkistus ”lannoitevalmisteista” ”kasviravinteisiin” koskee koko tekstiä. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin ja näin ollen hyväksyttyihin tarkistuksiin on tehtävä vastaavat muutokset.)
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Edellytykset, jotka koskevat lannoitteiden asettamista saataville markkinoilla, on yhdenmukaistettu osittain: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/200315 koskee lähes yksinomaan lannoitteita, jotka saatu louhituista tai kemiallisesti tuotetuista epäorgaanisista materiaaleista. Lannoitustarkoituksiin on tarpeen käyttää myös kierrätettyjä tai orgaanisia materiaaleja. Olisi vahvistettava yhdenmukaiset edellytykset, joilla tällaisista kierrätetyistä tai orgaanisista materiaaleista saadut lannoitteet voidaan asettaa saataville koko sisämarkkinoilla, jotta luotaisiin merkittävä kannustin niiden käytölle. Yhdenmukaistamisen soveltamisalaa olisi siksi laajennettava kierrätettyihin ja orgaanisiin materiaaleihin.
(1)  Edellytykset, jotka koskevat lannoitteiden asettamista saataville markkinoilla, on yhdenmukaistettu osittain: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/200315 koskee lähes yksinomaan lannoitteita, jotka saatu louhituista tai kemiallisesti tuotetuista kivennäisaineista. Lannoitustarkoituksiin on tarpeen käyttää myös kierrätettyjä tai orgaanisia materiaaleja. Olisi vahvistettava yhdenmukaiset edellytykset, joilla tällaisista kierrätetyistä tai orgaanisista materiaaleista saadut lannoitteet voidaan asettaa saataville koko sisämarkkinoilla, jotta luotaisiin merkittävä kannustin niiden käytölle. Kierrätettyjen ravinteiden käytön lisäämisen edistäminen vahvistaisi entisestään kiertotalouden kehittämistä ja mahdollistaisi ravinteiden kokonaisvaltaisesti resurssitehokkaamman käytön sekä vähentäisi samalla unionin riippuvuutta kolmansista maista tuotavista ravinteista. Yhdenmukaistamisen soveltamisalaa olisi siksi laajennettava kierrätettyihin ja orgaanisiin materiaaleihin.
_________________
_________________
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/2003, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, lannoitteista (EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1).
15 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2003/2003, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, lannoitteista (EUVL L 304, 21.11.2003, s. 1).
(Tämä monialainen tekninen tarkistus ”epäorgaanisista materiaaleista” ”kivennäisaineisiin” koskee myös koko tekstiä. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin ja näin ollen hyväksyttyihin tarkistuksiin on tehtävä vastaavat muutokset.)
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Ruoan ravinteet ovat peräisin maaperästä: terve ja ravinteikas maaperä tuottaa terveitä ja ravinteikkaita kasveja ja elintarvikkeita. Viljelijät tarvitsevat monenlaisia orgaanisia ja keinotekoisia lannoitteita parantaakseen maaperää. Jos maaperässä ei ole ravinteita tai ne on kulutettu, kasvit joko lakkaavat kasvamasta ravinteiden puutteessa tai eivät sisällä ravintoa ihmisen käyttöön.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Eläinten lannan ja maatiloilla tuotetun kompostin tehokkaan käytön varmistamiseksi viljelijöiden olisi käytettävä tuotteita, joiden osalta toimitaan vastuullisen maatalouden hengessä, ja suosittava paikallisia jakelukanavia, noudatettava maataloutta ja ympäristöä koskevia käytäntöjä sekä unionin ympäristölainsäädäntöä, kuten nitraattidirektiiviä tai vesipolitiikan puitedirektiiviä. Olisi kannustettava suosimaan paikalla tai läheisillä maatiloilla tuotettujen lannoitteiden käyttöä.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  CE-merkityllä lannoitevalmisteella voi olla useampia kuin yksi tämän asetuksen toimintoperusteisissa tuoteluokissa kuvattu toiminto. Silloin kun tuotteella väitetään olevan vain yksi kyseisistä toiminnoista, olisi riitettävä, että tuote täyttää kyseistä väitettyä toimintoa kuvaavan toimintoperusteisen tuoteluokan vaatimukset. Sen sijaan kun CE-merkityllä lannoitevalmisteella väitetään olevan useampia kuin yksi kyseisistä toiminnoista, CE-merkittyä lannoitevalmistetta olisi pidettävä kahden tai useamman aineosana olevan lannoitevalmisteen yhdistelmänä ja jokaisen aineosana olevan lannoitevalmisteen olisi täytettävä toimintoaan koskevat vaatimukset. Siksi tällaisia yhdistelmiä varten olisi oltava erityinen toimintoperusteinen tuoteluokkansa.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
(6 b)  Valmistaja, joka käyttää yhtä tai useampaa CE-merkittyä lannoitevalmistetta, jonka vaatimuksenmukaisuuden se itse tai jokin toinen valmistaja on jo arvioinut, saattaa haluta käyttää kyseistä vaatimustenmukaisuuden arviointia. Hallinnollisen taakan minimoimiseksi tuloksena olevaa CE-merkittyä lannoitevalmistetta olisi myös pidettävä kahden tai useamman aineosana olevan lannoitevalmisteen yhdistelmänä, ja yhdistelmälle asetettujen vaatimustenmukaisuuteen kuuluvien lisävaatimusten olisi koskettava vain sekoittamisesta johtuvia seikkoja.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden haitalliset aineet, kuten kadmium, voivat aiheuttaa riskin ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle, koska ne kertyvät ympäristöön ja pääsevät ravintoketjuun. Sen vuoksi niiden pitoisuutta olisi rajoitettava tällaisissa valmisteissa. Lisäksi biojätteistä saatavien CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden epäpuhtauksien, erityisesti polymeerien mutta myös metallin ja lasin, esiintymistä olisi estettävä tai rajoitettava siinä määrin kuin on teknisesti mahdollista erottamalla ne erillään kerätystä biojätteestä ennen prosessointia.
(8)  CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden vierasaineet, kuten kadmium, voivat lannoitteita epäasianmukaisesti käytettäessä aiheuttaa riskin ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle, koska ne kertyvät ympäristöön ja pääsevät ravintoketjuun. Sen vuoksi niiden pitoisuutta olisi rajoitettava tällaisissa valmisteissa. Lisäksi biojätteistä saatavien CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden epäpuhtauksien, erityisesti polymeerien mutta myös metallin ja lasin, esiintymistä olisi estettävä tai rajoitettava siinä määrin kuin on teknisesti mahdollista erottamalla ne erillään kerätystä biojätteestä ennen prosessointia.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)  Jäsenvaltioiden, joilla on jo käytössä tiukemmat lannoitteiden sisältämää kadmiumia koskevat kansalliset raja-arvot, olisi voitava säilyttää kyseiset raja-arvot, kunnes koko muu unioni saavuttaa vastaavan tavoitetason.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
(8 b)   Jotta fosforilannoitevalmisteet vastaisivat helpommin tämän asetuksen vaatimuksia ja vauhditettaisiin innovointia, asianomaisten tekniikoiden ja erityisesti kadmiuminpoistotekniikoiden kehittämiselle ja kadmiumpitoisen vaarallisen jätteen huollolle on tarpeen tarjota riittävät investointikannustimet myöntämällä niitä varten varoja Horisontti 2020 -puiteohjelmasta, Life-ohjelmasta, kiertotalouden tukifoorumista sekä soveltuvin osin Euroopan investointipankin rahoitusvälineistä ja muista rahoitusvälineistä. Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tietoja kadmiumin poistamista koskevista kannustimista ja unionin myöntämästä rahoituksesta.
Tarkistus 395
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
(8 c)  Komissio ottaa ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen soveltamispäivä] alkaen käyttöön mekanismin, jolla helpotetaan edelleen rahoituksen saantia tutkimus-ja innovointitoimintaan, joka koskee kadmiuminpoistotekniikoita ja niiden käyttöönottoa kaikentyyppisten fosfaattilannoitteiden tuotantoprosessissa unionissa, sekä tutkimus-ja innovointitoimintaan, joka koskee mahdollisia teollisessa mittakaavassa taloudellisesti toteuttamiskelpoisia kadmiuminpoistoratkaisuja, jotka mahdollistaisivat myös näin syntyvien jätteiden käsittelyn.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Kaikkien tämän asetuksen vaatimuksen täyttävien tuotteiden olisi sallittava liikkua vapaasti sisämarkkinoilla. Jos yksi tai useampi CE-merkityn lannoitevalmisteen ainesosa kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/200918 soveltamisalaan mutta saavuttaa valmistusketjussa pisteen, jonka jälkeen se ei enää aiheuta merkittävää riskiä ihmisten tai eläinten terveydelle, jäljempänä ’valmistusketjun päätepiste’, aiheutuisi tarpeetonta hallinnollista taakkaa, jos tuotteeseen sovellettaisiin edelleen kyseisen asetuksen säännöksiä. Sen vuoksi tällaiset lannoitevalmisteet olisi jätettävä kyseisen asetuksen vaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1069/2009 olisi muutettava.
(9)  Tämän asetuksen kaikki vaatimukset täyttävien CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden olisi sallittava liikkua vapaasti sisämarkkinoilla. Jos yksi tai useampi aineosa on johdettu tuote Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/200918 soveltamisalan mukaan mutta on saavuttanut valmistusketjussa pisteen, jonka jälkeen se ei enää aiheuta riskiä ihmisten tai eläinten terveydelle, jäljempänä ’valmistusketjun päätepiste’, aiheutuisi tarpeetonta hallinnollista taakkaa, jos valmisteeseen sovellettaisiin edelleen kyseisen asetuksen säännöksiä. Sen vuoksi tällaiset lannoitevalmisteet olisi jätettävä kyseisen asetuksen vaatimusten soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1069/2009 olisi muutettava.
_________________
_________________
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Kullekin asianomaiselle eläimistä saatavaa sivutuotetta sisältävälle ainesosalle olisi määriteltävä valmistusketjun päätepiste asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 säädettyjä menettelyjä noudattaen. Jos tällä asetuksella säädelty valmistusprosessi alkaa ennen kuin valmistusketjun päätepiste on saavutettu, sekä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 että tämän asetuksen käsittelyvaatimuksia sovelletaan kumulatiivisesti CE-merkittyihin lannoitevalmisteisiin, eli jos molemmissa asetuksissa säädetään samasta parametristä, sovelletaan tiukempaa vaatimusta.
(10)  Jokaisessa aineosaluokassa, johon sisältyy asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 tarkoitettuja johdettuja tuotteita, kullekin asianomaiselle eläimistä saatavaa sivutuotetta sisältävälle aineosalle olisi määriteltävä valmistusketjun päätepiste kyseisessä asetuksessa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Jotta voidaan hyödyntää tekniikan kehitystä, tarjota lisää mahdollisuuksia tuottajille ja yrityksille ja vapauttaa mahdollisuudet hyödyntää paremmin eläimistä saatavista sivutuotteista, kuten eläinten lannasta, peräisin olevia ravinteita, heti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen olisi alettava määritellä käsittelymenetelmiä ja hyödyntämistä koskevia sääntöjä eläimistä saataville sivutuotteille, joiden osalta valmistusketjun päätepiste on määritelty. Käsiteltyä eläinten lantaa sisältäville tai siitä koostuville lannoitevalmisteille olisi määriteltävä rajoittamista koskevia perusteita. Jotta aineosaluokkia voidaan laajentaa tai täydentää sisältämään useampia eläimistä saatavia sivutuotteita, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Jos tällainen päätepiste saavutetaan ennen kuin CE-merkitty lannoitevalmiste on saatettu markkinoille mutta vasta sen jälkeen kun tällä asetuksella säädelty valmistusprosessi on alkanut, sekä asetuksen (EY) N:o 1069/2009 että tämän asetuksen käsittelyvaatimuksia sovelletaan kumulatiivisesti CE-merkittyihin lannoitevalmisteisiin, eli jos molemmissa asetuksissa säädetään samasta parametristä, sovelletaan tiukempaa vaatimusta.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Sellaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden, joita jo käytetään yleisesti jäsenvaltioissa lannoitteiden tuotannossa, päätepiste olisi määriteltävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Jos yksi tai useampi CE-merkityn lannoitevalmisteen ainesosa kuuluu asetuksen (EY) N:o 1069/2009 soveltamisalaan mutta ei ole saavuttanut valmistusketjun päätepistettä, sen asettamiseen saataville markkinoilla sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimuksia, joten olisi harhaanjohtavaa säätää tällaisen valmisteen osalta tämän asetuksen mukaisesta CE-merkinnästä. Sen vuoksi tällaiset tuotteet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
(12)  Sellaisten eläimistä saatavien sivutuotteiden tai niistä johdettujen tuotteiden asettamiseen saataville markkinoilla, joiden osalta valmistusketjun päätepistettä ei ole määritelty tai joiden osalta määriteltyä päätepistettä ei ole saavutettu markkinoilla saataville asettamisen ajankohtana, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimuksia. Sen vuoksi olisi harhaanjohtavaa säätää tällaisen valmisteen osalta tämän asetuksen mukaisesta CE-merkinnästä. Siksi kaikki valmisteet, jotka sisältävät eläimistä saatavia sivutuotteita tai niistä johdettuja tuotteita taikka koostuvat niistä, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Eräillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY20 tarkoitetuilla hyödynnetyillä jätteillä on havaittu olevan kysyntää markkinoilla lannoitevalmisteina käytettäviksi. Lisäksi on asetettava tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat hyödyntämistoimessa panosmateriaalina käytettävää jätettä, käsittelyprosesseja ja -tekniikoita sekä hyödyntämistoimesta peräisin olevia lannoitevalmisteita, jotta varmistetaan, että kyseisten tuotteiden käytöstä ei aiheudu haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle eikä ihmisten terveydelle. CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden osalta kyseiset vaatimukset olisi vahvistettava tässä asetuksessa. Sen vuoksi tällaisia tuotteita ei tulisi enää pitää direktiivissä 2008/98/EY tarkoitettuna jätteenä siitä hetkestä lähtien, jona kaikki tämän asetuksen vaatimukset täyttyvät.
(13)  Eräillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/98/EY20 tarkoitetuilla hyödynnetyillä jätteillä, kuten struviitilla, biohiilellä ja tuhkapohjaisilla tuotteilla, on havaittu olevan kysyntää markkinoilla lannoitevalmisteina käytettäviksi. Lisäksi on asetettava tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat hyödyntämistoimessa panosmateriaalina käytettävää jätettä, käsittelyprosesseja ja -tekniikoita sekä hyödyntämistoimesta peräisin olevia lannoitevalmisteita, jotta varmistetaan, että kyseisten tuotteiden käytöstä ei aiheudu haitallisia kokonaisvaikutuksia ympäristölle eikä ihmisten terveydelle. CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden osalta kyseiset vaatimukset olisi vahvistettava tässä asetuksessa. Sen vuoksi tällaisia tuotteita ei tulisi enää pitää direktiivissä 2008/98/EY tarkoitettuna jätteenä siitä hetkestä lähtien, jona kaikki tämän asetuksen vaatimukset täyttyvät, ja niin ollen tällaisia hyödynnettyjä jätemateriaaleja sisältävien tai niistä koostuvien tuotteiden olisi voitava päästä sisämarkkinoille. Jotta voidaan turvata oikeusvarmuus, hyödyntää tekniikan kehitystä ja edelleen kannustaa valmistajia hyödyntämään arvokkaita jätevirtoja paremmin, unionin tasolla suoritettavat tieteelliset analyysit ja hyödyntämistä koskevien vaatimusten asettaminen olisi käynnistettävä heti tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Näin ollen komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa määritellään viipymättä suurempia tai täydentäviä aineosaluokkia, joita voidaan käyttää CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden tuotantoon.
_________________
_________________
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Valmistajat käyttävät CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosina nykyään joitakin teollisuuden sivutuotteita, rinnakkaistuotteita tai kierrätystuotteita, jotka ovat peräisin tietyistä teollisuuden prosesseista. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava aineosaluokkia koskevat vaatimukset CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosien osalta. Tällaisia tuotteita ei saisi soveltuvilta osin enää pitää direktiivissä 2008/98/EY tarkoitettuna jätteenä siitä hetkestä alkaen, jona kaikki tämän asetuksen vaatimukset täyttyvät.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Eräät aineet tai seokset, joita kutsutaan yleisesti agronomisiksi lisäaineiksi, parantavat lannoitteen sisältämien ravinteiden vapautumista. Aineiden ja seosten, jotka asetetaan saataville markkinoilla lisättäviksi CE-merkittyihin lannoitevalmisteisiin kyseistä tarkoitusta varten, olisi täytettävä kyseisten aineiden ja seosten valmistajan vastuulla olevat tietyt tehokkuuskriteerit, ja sen vuoksi niitä olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisina CE-merkittyinä lannoitevalmisteina. Tällaisia aineita tai seoksia sisältäviin CE-merkittyihin lannoitevalmisteisiin olisi sovellettava tiettyjä tehokkuus- ja turvallisuuskriteereitä. Sen vuoksi tällaisia aineita ja seoksia olisi säädeltävä CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosina.
(14)  Eräät aineet tai seokset, joita kutsutaan agronomisiksi lisäaineiksi, parantavat lannoitteen sisältämien ravinteiden vapautumista. Aineiden ja seosten, jotka asetetaan saataville markkinoilla lisättäviksi CE-merkittyihin lannoitevalmisteisiin kyseistä tarkoitusta varten, olisi täytettävä kyseisten aineiden ja seosten valmistajan vastuulla olevat tietyt tehokkuus-, turvallisuus- ja ympäristökriteerit, ja sen vuoksi niitä olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisina CE-merkittyinä lannoitevalmisteina. Tällaisia aineita tai seoksia sisältäviin CE-merkittyihin lannoitevalmisteisiin olisi sovellettava tiettyjä tehokkuus-, turvallisuus- ja ympäristökriteereitä. Sen vuoksi tällaisia aineita ja seoksia olisi säädeltävä CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosina.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)   Koska valmisteet, jotka sisältävät aineita ja seoksia lannoiteaineiden lisäksi, on tarkoitettu lisättäväksi maaperään ja vapautettavaksi ympäristöön, kaikkiin valmisteen aineosiin olisi sovellettava vaatimustenmukaisuutta koskevia kriteerejä, erityisesti kun aineosat ovat pienikokoisia tai hajoavat pieniksi osasiksi, jotka leviävät maaperään ja vesistöihin ja muuhun ympäristöön. Tästä syystä biohajoavuutta ja vaatimustenmukaisuutta koskevia kriteereitä olisi myös testattava todenmukaisissa in vivo -oloissa, joissa otetaan huomioon eri hajoamisnopeus anaerobisissa oloissa, vedenalaisessa elinympäristössä, vedellä kyllästyneessä maassa tai jäisessä maaperässä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Eräät aineet, seokset ja mikro-organismit, joita yleisesti kutsutaan kasvibiostimulanteiksi, eivät ole varsinaisia ravintoaineita, mutta ne kiihdyttävät silti kasvien ravinteidenottoa. Silloin kun tällaisilla tuotteilla pyritään parantamaan yksinomaan kasvien ravinteiden hyväksikäytön tehokkuutta, abioottisen stressin kestävyyttä tai kasvisadon laatuominaisuuksia, ne muistuttavat luonteeltaan enemmän lannoitevalmisteita kuin muita kasvinsuojeluaineita. Tällaisten tuotteiden olisi sen vuoksi voitava käyttää tämän asetuksen mukaista CE-merkintää, ja ne olisi suljettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/200921 soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1107/2009 olisi muutettava.
(15)  Eräät aineet, seokset ja mikro-organismit, joita kutsutaan kasvibiostimulanteiksi, eivät ole varsinaisia ravinnepäästöjä, mutta ne kiihdyttävät silti kasvien luontaista ravinteidenottoa. Silloin kun tällaisilla tuotteilla pyritään parantamaan yksinomaan kasvien ravinteiden hyväksikäytön tehokkuutta, abioottisen stressin kestävyyttä, kasvisadon laatuominaisuuksia tai maaperässä olevien orgaanisten yhdisteiden hajottamista tai lisäämään ritsosfääriin sitoutuneiden ravinteiden saatavuutta, ne muistuttavat luonteeltaan enemmän lannoitevalmisteita kuin muita kasvinsuojeluaineita. Näin ollen niillä täydennetään lannoitteita niiden tehokkuuden optimoimiseksi ja ravinteiden käyttömäärien vähentämiseksi. Tällaisten tuotteiden olisi sen vuoksi voitava käyttää tämän asetuksen mukaista CE-merkintää, ja ne olisi suljettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/200921 soveltamisalan ulkopuolelle. Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1107/2009 olisi muutettava.
_________________
_________________
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Mikro-organismien osalta aineosaluokkia olisi laajennettava tai lisättävä, jotta turvataan uusien mikrobipohjaisten kasvibiostimulanttivalmisteiden kehittämiseen ja löytämiseen liittyvä innovointipotentiaali ja parannetaan sitä. Jotta voidaan kannustaa innovointia ja luoda valmistajille oikeusvarmuutta niiden vaatimusten osalta, jotka on täytettävä, jotta mikro-organismeja voidaan käyttää CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosina, olisi selkeästi määriteltävä yhdenmukaistetut menetelmät mikro-organismien turvallisuuden arviointia varten. Valmistelutyöt näiden turvallisuuden arviointimenetelmien määrittelyä varten olisi aloitettava välittömästi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joissa määritellään ilman aiheettomia viivytyksiä vaatimukset, joita valmistajien on noudatettava, kun he osoittavat mikro-organismin turvallisuuden, jotta sitä voidaan käyttää CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden tuotannossa.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseks
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Jos tuotteella on yksi tai useampi toiminto, joista jokin kuuluu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 soveltamisalaan, sen olisi edelleen oltava tällaisille tuotteille räätälöidyn, kyseisessä asetuksessa säädetyn valvonnan alainen. Silloin kun tällaisilla tuotteilla on myös lannoitevalmisteen toiminto, olisi harhaanjohtavaa säätää niiden osalta tämän asetuksen mukaisesta CE-merkinnästä, koska kasvinsuojeluaineen asettaminen saataville markkinoilla edellyttää asianomaisessa maassa voimassa olevaa tuotelupaa. Sen vuoksi tällaiset tuotteet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
(16)  Tuotteet, joilla on yksi tai useampi toiminto, joista jokin kuuluu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 soveltamisalaan, ovat kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kasvinsuojeluaineita. Näiden tuotteiden olisi edelleen oltava tällaisille tuotteille räätälöidyn, kyseisessä asetuksessa säädetyn valvonnan alaisia. Silloin kun tällaisilla tuotteilla on myös lannoitevalmisteen toiminto tai vaikutus, olisi harhaanjohtavaa säätää niiden osalta tämän asetuksen mukaisesta CE-merkinnästä, koska kasvinsuojeluaineen asettaminen saataville markkinoilla edellyttää asianomaisessa maassa voimassa olevaa tuotelupaa. Sen vuoksi tällaiset tuotteet olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Tämän asetuksen ei pitäisi estää unionin olemassa olevan lainsäädännön soveltamista sellaisiin terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojeluun liittyviin näkökohtiin, jotka eivät joka kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta neuvoston direktiivin 86/278/ETY22, neuvoston direktiivin 89/391/ETY23, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/200624, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/200825, komission asetuksen (EY) N:o 1881/200626, neuvoston direktiivin 2000/29/EY27, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 98/201328 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/201429 soveltamista.
(17)  Tämän asetuksen ei CE-merkityn kasviravinteen tyypistä riippumatta pitäisi estää unionin olemassa olevan lainsäädännön soveltamista sellaisiin terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojeluun liittyviin näkökohtiin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta neuvoston direktiivin 86/278/ETY22, neuvoston direktiivin 89/391/ETY23, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/200624, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/200825, komission asetuksen (EY) N:o 1881/200626, neuvoston direktiivin 2000/29/EY27, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 98/201328, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/201429, neuvoston direktiivin 91/676/ETY29 a ja direktiivin 2000/60/EY29 b soveltamista.
_________________
_________________
22 Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6).
22 Neuvoston direktiivi 86/278/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (EYVL L 181, 4.7.1986, s. 6).
23 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).
23 Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).
26 Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).
26 Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).
27 Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).
27 Neuvoston direktiivi 2000/29/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, kasveille ja kasvituotteille haitallisten organismien yhteisöön kulkeutumisen ja siellä leviämisen estämiseen liittyvistä suojatoimenpiteistä (EYVL L 169, 10.7.2000, s. 1).
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 98/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 1).
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 98/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä (EUVL L 39, 9.2.2013, s. 1).
29 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
29 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
29 a   Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
29 b   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Sellaisten tuotteiden jäljitettävyys, joissa voi esiintyä tietyistä mahdollisesti ongelmallisista (tai sellaisiksi havaituista) lähteistä peräisin olevaa orgaanista pilaantumista, olisi varmistettava orgaanisen materiaalin lähteeseen saakka. Tämä on välttämätöntä kuluttajien luottamuksen varmistamiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi, kun paikallinen pilaantuminen tapahtuu. Siten voidaan tunnistaa yritykset, jotka käyttävät lannoitevalmisteita, jotka sisältävät orgaanista lähtöainetta kyseisistä lähteistä. Tämän olisi oltava pakollista tuotteille, jotka sisältävät materiaalia jätteistä tai sivutuotteista, jotka eivät ole läpäisseet menetelmää, jossa tuhotaan orgaaniset yhdisteet, taudinaiheuttajat ja geneettinen materiaali. Tavoitteena on paitsi vähentää terveys- ja ympäristöriskejä, myös huojentaa yleistä mielipidettä ja viljelijöiden huolia, jotka liittyvät taudinaiheuttajiin, orgaanisiin yhdisteisiin ja geneettiseen materiaaliin. Jäsenvaltioita kehotetaan antamaan asianmukaisia vastuusääntöjä maanomistajien suojelemiseksi pilaantumiselta, joka ei ole heidän omaa syytään.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b)   Asetusta ei pitäisi soveltaa eläintuotannon käsittelemättömiin jätteisiin.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   Valmistajat käyttävät jo joitain teollisuuden sivutuotteita tai tiettyjen teollisuuden prosessien rinnakkaistuotteita CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosina kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. Tällaisia aineosaluokkia koskevat vaatimukset olisi vahvistettava liitteessä II.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Sellaisten erilaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden mekaanisen seoksen (blendin), joista jokaisen vaatimustenmukaisuus kyseistä materiaalia koskevien sovellettavien vaatimusten suhteen on arvioitu hyväksytyin tuloksin, voidaan katsoa olevan soveltuva CE-merkittynä lannoitevalmisteena käytettäväksi, jos tiettyjä mekaanisesta sekoittamisesta johtuvia lisävaatimuksia noudatetaan. Sen vuoksi tällaisten mekaanisten seosten olisi tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämiseksi kuuluttava erilliseen luokkaan, jossa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi koskettava vain mekaanisesta sekoittamisesta johtuvia lisävaatimuksia.
(20)  Sellaisten eri toimintoperusteisiin tuoteluokkiin kuuluvien valmisteiden yhdistelmän, joista jokaisen vaatimustenmukaisuus kyseistä materiaalia koskevien sovellettavien vaatimusten suhteen on arvioitu hyväksytyin tuloksin, voidaan katsoa olevan soveltuva CE-merkittynä lannoitevalmisteena käytettäväksi, jos tiettyjä sekoittamisesta johtuvia lisävaatimuksia noudatetaan. Sen vuoksi tällaisten yhdistelmien olisi tarpeettoman hallinnollisen taakan välttämiseksi kuuluttava erilliseen luokkaan, jossa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi koskettava vain sekoittamisesta johtuvia lisävaatimuksia.
(Tämä monialainen tarkistus ”mekaanisesta seoksesta” (yksikössä ja monikossa) ”yhdistelmään” (yksikössä ja monikossa) koskee myös koko tekstiä. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin ja näin ollen hyväksyttyihin tarkistuksiin on tehtävä vastaavat muutokset.)
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  CE-merkittyä lannoitevalmistetta markkinoille saattaessaan kunkin maahantuojan olisi markkinavalvonnan mahdollistamiseksi ilmoitettava lannoitevalmisteen pakkauksessa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoite, josta maahantuojaan saa yhteyden.
(25)  CE-merkittyä valmistetta markkinoille saattaessaan kunkin maahantuojan olisi markkinavalvonnan mahdollistamiseksi ilmoitettava valmisteen pakkauksessa nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoite, josta maahantuojaan saa yhteyden, sekä kolmannessa maassa sijaitseva valmistaja.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Jos yhdenmukaistettuja standardeja ei ole annettu tai ne eivät kata riittävän yksityiskohtaisesti tässä asetuksessa vahvistettujen turvallisuus- ja laatuvaatimusten kaikkia osatekijöitä, saattaa olla tarpeen vahvistaa yhdenmukaiset edellytykset kyseisten vaatimusten täytäntöönpanemiseksi. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kyseiset edellytykset vahvistetaan yhteisissä spesifikaatioissa. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä olisi selvennettävä, että CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden on noudatettava tällaisia spesifikaatioita, vaikka niiden katsotaan jo olevan yhdenmukaisten standardien mukaisia.
(31)  Jos yhdenmukaistettuja standardeja ei ole annettu tai ne eivät kata riittävän yksityiskohtaisesti tässä asetuksessa vahvistettujen turvallisuus- ja laatuvaatimusten kaikkia osatekijöitä ja jos kyseisten vaatimusten huomioon ottamiseksi annettavien standardien hyväksymis- tai ajantasaistamisprosessi on viivästynyt aiheettomasti, välitoimet saattavat olla tarpeen yhdenmukaisten edellytysten vahvistamiseksi kyseisten vaatimusten täytäntöönpanoa varten. Siksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa kyseiset edellytykset vahvistetaan yhteisissä spesifikaatioissa. Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä olisi selvennettävä, että CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden on noudatettava tällaisia spesifikaatioita, vaikka niiden katsotaan jo olevan yhdenmukaisten standardien mukaisia.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Markkinoille olisi saatettava ainoastaan sellaisia CE-merkittyjä lannoitevalmisteita, jotka ovat riittävän tehokkaita ja jotka eivät aiheuta kohtuuttomia riskejä ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle asianmukaisesti varastoituina, suunnitellun tarkoituksen mukaisesti käytettyinä ja kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettäessä eli silloin, kun tällainen käyttö voisi olla seurausta ihmisten lainmukaisesta ja helposti ennustettavissa olevasta käyttäytymisestä. Sen vuoksi olisi vahvistettava turvallisuutta, laatua ja asianmukaisia valvontamekanismeja koskevat vaatimukset. Lisäksi CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden tarkoituksen mukainen käyttö ei saa johtaa siihen, että elintarvikkeet tai rehut eivät enää ole turvallisia.
(47)  Markkinoille olisi saatettava ainoastaan sellaisia CE-merkittyjä lannoitevalmisteita, jotka ovat riittävän tehokkaita ja jotka eivät aiheuta riskiä ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle asianmukaisesti varastoituina, suunnitellun tarkoituksen mukaisesti käytettyinä ja kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettäessä eli silloin, kun tällainen käyttö voisi olla seurausta ihmisten lainmukaisesta ja helposti ennustettavissa olevasta käyttäytymisestä. Sen vuoksi olisi vahvistettava turvallisuutta, laatua ja asianmukaisia valvontamekanismeja koskevat vaatimukset. Lisäksi CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden tarkoituksen mukainen käyttö ei saa johtaa siihen, että elintarvikkeet tai rehut eivät enää ole turvallisia.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 49 kappale
(49)  Nykyistä järjestelmää olisi täydennettävä menettelyllä, jonka avulla asianomaiset osapuolet voivat saada tiedon toimenpiteistä, joita aiotaan toteuttaa sellaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden osalta, jotka aiheuttavat kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle. Silloin kun jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen oikeutuksesta, komissiolta olisi edellytettävä jatkotoimia vain, jos noudattamatta jättämisen voidaan katsoa johtuvan yhdenmukaistetun standardin tai ohjeellisen asiakirjan puutteista;
(49)  Nykyistä järjestelmää olisi täydennettävä menettelyllä, jonka avulla kaikki asianomaiset osapuolet, mukaan lukien terveysalan ja kuluttajien sidosryhmät, voivat saada tiedon toimenpiteistä, joita aiotaan toteuttaa sellaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden osalta, jotka aiheuttavat riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle. Silloin kun jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen oikeutuksesta, komissiolta olisi edellytettävä jatkotoimia vain, jos noudattamatta jättämisen voidaan katsoa johtuvan yhdenmukaistetun standardin tai ohjeellisen asiakirjan puutteista;
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 kappale
(55)  Jätteiden kierrätyksen alalla tapahtuu lupaavaa teknistä kehitystä, kuten fosforin talteenotto puhdistamolietteestä ja lannoitevalmisteiden tuotanto eläimistä saatavista sivutuotteista (esim. biohiili). Tällaisia materiaaleja sisältävien tai tällaisista materiaaleista koostuvien tuotteiden olisi voitava päästä sisämarkkinoille ilman tarpeetonta viivettä silloin kun valmistusmenetelmät on analysoitu tieteellisesti ja käsittelyvaatimukset on vahvistettu unionin tasolla. Tätä varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritellään laajempia tai lisäluokkia CE-merkityille lannoitevalmisteille tai aineosille, joita saa käyttää tällaisten tuotteiden tuotannossa. Eläimistä saatavien sivutuotteiden osalta ainesosaluokkia olisi laajennettava tai lisättävä vain, jos valmistusketjun päätepiste on määritelty asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 säädettyjen menettelyjen mukaisesti, koska eläimistä saatavat sivutuotteet, joille ei ole määritelty tällaista päätepistettä, jäävät joka tapauksessa tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
(55)  Jätteiden kierrätyksen alalla tapahtuu lupaavaa teknistä kehitystä, kuten fosforin talteenotto puhdistamolietteestä (esim. struviitti), lannoitevalmisteiden tuotanto eläimistä saatavista sivutuotteista (esim. biohiili) ja poltonjälkeinen fosforin hyödyntäminen (esim. tuhkapohjaiset tuotteet). Tällaisia materiaaleja sisältävien tai tällaisista materiaaleista koostuvien tuotteiden olisi voitava päästä sisämarkkinoille ilman tarpeetonta viivettä silloin kun valmistusmenetelmät on analysoitu tieteellisesti ja käsittelyvaatimukset on vahvistettu unionin tasolla. Tätä varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritellään sellaiset aineosat, joita saa käyttää tuotannossa. Eläimistä saatavista sivutuotteista johdettujen tuotteiden osalta aineosaluokkia olisi laajennettava tai lisättävä vain, jos valmistusketjun päätepiste on määritelty asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 säädettyjen menettelyjen mukaisesti.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 55 a kappale (uusi)
(55 a)  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää muita polymeerejä kuin ravinnepolymeerejä, mutta tämä olisi rajattava tapauksiin, joissa polymeerin tarkoituksena on kontrolloida ravinteiden vapautumista tai parantaa CE-merkityn lannoitevalmisteen vedenpidätyskykyä. Tällaisia polymeerejä sisältävien innovatiivisten tuotteiden olisi päästävä sisämarkkinoille. Jotta voidaan minimoida riskit, joita muiden polymeerien kuin ravinnepolymeerien käytöstä saattaa aiheutua ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle tai ympäristölle, olisi otettava käyttöön niiden biohajoavuutta koskevia kriteereitä, jotta ne voivat hajota fyysisesti ja biologisesti. Tätä varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla määritellään kriteerit polymeerisen hiilen muuntumiselle hiilidioksidiksi ja vastaava biohajoavuuden testausmenetelmä.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 56 kappale
(56)  Lisäksi olisi voitava reagoida välittömästi uusiin havaintoihin, jotka koskevat CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden edellytyksiä olla riittävän tehokkaita, ja uusiin riskinarviointeihin, jotka koskevat ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuutta tai terveyttä taikka ympäristöä. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden eri luokkiin sovellettavia vaatimuksia.
(56)  Lisäksi olisi voitava reagoida välittömästi uusiin havaintoihin, jotka koskevat CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden edellytyksiä olla riittävän tehokkaita, ja uusiin riskinarviointeihin, jotka koskevat ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuutta tai terveyttä taikka ympäristöä, ottaen huomioon jäsenvaltioiden viranomaisten tekemät tai niiden kanssa yhteistyössä tehdyt arvioinnit. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden eri luokkiin sovellettavia vaatimuksia.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 57 kappale
(57)  On erityisen tärkeää, että komissio kyseistä valtaa käyttäessään toteuttaa asian valmisteluvaiheessa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.
(57)  Tässä asetuksessa vahvistettuja delegoituja säädöksiä hyväksyttäessä on erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asian valmisteluvaiheessa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 59 a kappale (uusi)
(59 a)  Koska unioni on erittäin riippuvainen raakafosfaatin tuonnista, komissio on luokitellut raakafosfaatin kriittiseksi raaka-aineeksi. Sen vuoksi olisi seurattava tämän asetuksen vaikutusta raaka-aineiden saatavuuteen yleensä ja erityisesti raakafosfaatin saatavuuteen ja molemmissa tapauksissa vaikutusta hintoihin. Tämän arvioinnin jälkeen, ja jos vaikutus on kielteinen, komission olisi toteutettava toimet, jotka se katsoo asianmukaisiksi kyseisten kaupan häiriöiden korjaamiseksi.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
(a)  eläimistä saatavat sivutuotteet, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimuksia;
(a)  eläimistä saatavat sivutuotteet tai niistä johdetut tuotteet, jotka asetetaan saataville markkinoilla asetuksen (EY) N:o 1069/2009 vaatimusten mukaisesti;
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – b a alakohta (uusi)
(b a)   direktiivi 91/676/ETY;
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta – b b alakohta (uusi)
(b b)  direktiivi 2000/60/EY;
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
(1)  ’lannoitevalmisteella’ ainetta, seosta, mikro-organismia tai mitä tahansa muuta materiaalia, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käyttäväksi joko sellaisenaan tai sekoitettuna toisen materiaalin kanssa kasveihin tai niiden ritsosfääriin, jotta kasvit saisivat ravinteita tai jotta niiden ravinnetehokkuus paranisi;
(1)  ’kasviravinteella’ ainetta, seosta, mikro-organismia tai mitä tahansa muuta materiaalia, jota käytetään tai joka on tarkoitettu käyttäväksi joko sellaisenaan tai sekoitettuna toisen materiaalin kanssa sieniin tai niiden mykosfääriin tai kasveihin missä tahansa kasvuvaiheessa, mukaan lukien siemenet, ja/tai niiden ritsosfääriin, jotta kasvit tai sienet saisivat ravinteita, tai niiden fyysisten tai biologisisten kasvuolojen tai niiden yleisen elinvoiman, satojen ja laadun parantamiseksi, myös lisäämällä kasvien kykyä ottaa ravinteita (lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1107/2009 soveltamisalaan kuuluvia kasvinsuojeluaineita);
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
(3)  ’aineella’ asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua ainetta;
(3)  ’aineella’ alkuainetta ja sen yhdisteitä sellaisina kuin ne esiintyvät luonnossa tai millä tahansa valmistusmenetelmällä tuotettuina, mukaan luettuna aineen pysyvyyden säilyttämiseksi tarvittavat lisäaineet ja valmistusprosessista johtuvat epäpuhtaudet, mutta lukuun ottamatta liuottimia, jotka voidaan erottaa vaikuttamatta aineen pysyvyyteen tai muuttamatta sen koostumusta;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
(13)  ’teknisellä spesifikaatiolla’ asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka CE-merkityn lannoitevalmisteen on täytettävä;
(13)  ’teknisellä spesifikaatiolla’ asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka CE-merkityn lannoitevalmisteen tai sen tuotantoprosessin on täytettävä;
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltiot eivät saa estää tämän asetuksen mukaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla.
Jäsenvaltiot eivät saa estää tämän asetuksen piiriin kuuluvien näkökohtien ja riskien osalta tämän asetuksen mukaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 a kohta (uusi)
Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi tällä asetuksella ei estetä jäsenvaltioita ylläpitämästä tai hyväksymästä perustamissopimusten mukaisia säännöksiä, jotka koskevat CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden käyttöä, kun kyseiset säännökset eivät edellytä tämän asetuksen mukaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden muuttamista tai vaikuta niiden asettamista saataville markkinoilla koskeviin edellytyksiin.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Kun tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio julkaisee samanaikaisesti valmistajille ja markkinavalvontaviranomaisille selkeät ohjeet sekä esimerkkejä, joista käy ilmi, millaiselta merkinnän olisi näytettävä. Ohjeissa on myös täsmennettävä liitteessä III olevan I osan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tarvittavien tietojen luonne.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 kohta
3.  Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun kyseisissä asiakirjoissa tarkoitettu CE-merkitty lannoitevalmiste on saatettu markkinoille.
3.  Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun kyseisissä asiakirjoissa tarkoitettu CE-merkitty lannoitevalmiste on saatettu markkinoille.
(Monialainen tarkistus koskee kaikkien teknisten asiakirjojen säilyttämisehtoa. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin ja näin ollen hyväksyttyihin tarkistuksiin on tehtävä vastaavat muutokset.)
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Valmistajien on varmistettava, että CE-merkittyjä lannoitevalmisteita varten on käytössä menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan tämän asetuksen vaatimuksia. Muutokset tällaisten lannoitevalmisteiden tuotantomenetelmässä tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa, 13 artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä spesifikaatioissa tai muissa teknisissä spesifikaatioissa, joihin nähden CE-merkityn lannoitevalmisteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.
Valmistajien on varmistettava, että CE-merkittyjä lannoitevalmisteita varten on käytössä menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan tämän asetuksen vaatimuksia. Muutokset tällaisten lannoitevalmisteiden ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa, 13 artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä spesifikaatioissa tai muissa teknisissä spesifikaatioissa, joihin nähden CE-merkityn lannoitevalmisteen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Silloin, kun se katsotaan CE-merkityn lannoitevalmisteen tehokkuuden tai lannoitevalmisteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajien on suoritettava näytteisiin perustuvia testejä tällaisille markkinoilla saataville asetetuille lannoitevalmisteille, tutkittava vaatimustenvastaisia CE-merkittyjä lannoitevalmisteita koskevat valitukset ja tällaisten valmisteiden palautusmenettelyt ja tarvittaessa pidettävä valituksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.
Silloin, kun se katsotaan CE-merkityn lannoitevalmisteen tehokkuuden tai lannoitevalmisteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, valmistajien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä tällaisille markkinoilla saataville asetetuille lannoitevalmisteille, tutkittava vaatimustenvastaisia CE-merkittyjä lannoitevalmisteita koskevat valitukset ja tällaisten valmisteiden palautusmenettelyt ja pidettävä valituksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille ja markkinavalvontaviranomaisille kaikesta tällaisesta valvonnasta.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 6 kohta
6.  Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko CE-merkityn lannoitevalmisteen pakkauksessa tai, tai jos lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Postiosoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan saa yhteyden. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.
6.  Valmistajien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko CE-merkityn lannoitevalmisteen pakkauksessa tai, tai jos lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Postiosoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan saa yhteyden. Kyseiset tiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, ja niiden on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helposti luettavissa.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 7 kohta
7.  Valmistajien on varmistettava, että CE-merkityt lannoitevalmisteet on merkitty liitteen III mukaisesti, tai jos lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, että merkintätiedot on annettu lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa, joka on saatavilla tarkastusta varten, kun valmiste saatetaan markkinoille. Merkintätiedot on esitettävä loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, ja niiden on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.
7.  Valmistajien on varmistettava, että CE-merkitty lannoitevalmiste on merkitty liitteen III mukaisesti tai, jos pakkaus on niin pieni, että merkinnässä ei voida esittää kaikkia tietoja tai jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, että vaaditut tiedot on annettu CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Liitteen III mukaisesti vaaditut tiedot on esitettävä loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä, ja niiden on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 10 kohta – johdantokappale
10.  Valmistajan on toimitettava määränpääjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportti seuraaville CE-merkityille lannoitevalmisteille liitteessä IV määrätystä räjähtämättömyyskokeesta:
10.  Valmistajan on toimitettava määränpääjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille raportti liitteessä IV määrätystä räjähtämättömyyskokeesta ja taattava, että seuraavat CE-merkityt lannoitevalmisteet läpäisevät kyseisen testin:
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 10 kohta – 1 alakohta – b alakohta
(b)  liitteessä I toimintoperusteisessa tuoteluokassa 7 tarkoitetut lannoitevalmisteiden mekaaniset seokset, jotka sisältävät a kohdassa tarkoitettua lannoitetta.
(b)  liitteessä I toimintoperusteisessa tuoteluokassa 7 tarkoitetut eri toimintoperusteisten tuoteluokkien yhdistelmät, jotka sisältävät a alakohdassa tarkoitettua lannoitetta.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 10 kohta – 2 alakohta
Raportti on toimitettava vähintään viisi päivää ennen kyseisten tuotteiden saattamista markkinoille.
Raportti on toimitettava vähintään viisi työpäivää ennen kyseisten tuotteiden saattamista markkinoille. Komissio julkistaa verkkosivustollaan luettelon jäsenvaltioiden toimivaltaisista viranomaisista.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Maahantuojien on saatettava markkinoille ainoastaan vaatimukset täyttäviä CE-merkittyjä lannoitevalmisteita.
1.  Ainoastaan vaatimukset täyttäviä CE-merkittyjä lannoitevalmisteita voidaan tuoda unioniin ja saattaa unionin markkinoille.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Ennen CE-merkityn lannoitevalmisteen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut 14 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että CE-merkitty lannoitevalmiste ei ole liitteessä I, II tai III vahvistettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa lannoitevalmistetta markkinoille, ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi jos CE-merkitty lannoitevalmiste aiheuttaa kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaiselle.
2.  Ennen CE-merkityn lannoitevalmisteen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut 14 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että CE-merkitty lannoitevalmiste ei ole tässä asetuksessa vahvistettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa lannoitevalmistetta markkinoille, ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi jos CE-merkitty lannoitevalmiste aiheuttaa kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaiselle.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä osoitteensa, josta niihin saa yhteyden, joko CE-merkityn lannoitevalmisteen pakkauksessa tai, tai jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.
3.  Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja osoitteensa, josta niihin saa yhteyden, sekä kolmansien maiden valmistajat joko CE-merkityn lannoitevalmisteen pakkauksessa tai, tai jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta
4.  Maahantuojien on varmistettava, että CE-merkittyyn lannoitevalmisteeseen tehdään liitteen III mukaisesti merkinnät loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.
4.  Maahantuojien on varmistettava, että CE-merkitty lannoitevalmiste on merkitty liitteen III mukaisesti tai, jos pakkaus on niin pieni, että merkinnässä ei voida esittää kaikkia tietoja tai jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, että vaaditut tiedot on annettu CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa. Liitteen III mukaisesti vaaditut tiedot on esitettävä loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 6 kohta
6.  Silloin, kun se katsotaan CE-merkityn lannoitevalmisteen tehokkuuden tai lannoitevalmisteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, maahantuojien on suoritettava näytteisiin perustuvia testejä tällaisille markkinoilla saataville asetetuille lannoitevalmisteille, tutkittava vaatimustenvastaisia CE-merkittyjä lannoitevalmisteita koskevat valitukset ja tällaisten valmisteiden palautusmenettelyt ja tarvittaessa pidettävä valituksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.
6.  Silloin, kun se katsotaan CE-merkityn lannoitevalmisteen tehokkuuden tai lannoitevalmisteeseen liittyvien riskien kannalta tarkoituksenmukaiseksi, maahantuojien on kuluttajien terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi suoritettava näytteisiin perustuvia testejä tällaisille markkinoilla saataville asetetuille lannoitevalmisteille, tutkittava vaatimustenvastaisia CE-merkittyjä lannoitevalmisteita koskevat valitukset ja tällaisten valmisteiden palautusmenettelyt ja pidettävä valituksista kirjaa sekä tiedotettava jakelijoille kaikesta tällaisesta valvonnasta.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 8 kohta
8.  Maahantuojien on kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun CE-merkitty lannoitevalmiste on saatettu markkinoille, pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.
8.  Maahantuojien on viiden vuoden ajan sen jälkeen, kun CE-merkitty lannoitevalmiste on saatettu markkinoille, pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville. Maahantuojien on otettava pyynnöstä jäljennös EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta muille asianosaisille talouden toimijoille.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Jakelijoiden on ennen CE-merkityn lannoitevalmisteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että sen mukana on EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja vaaditut asiakirjat ja että siinä on liitteen III mukaiset merkinnät kielellä, jota loppukäyttäjät helposti ymmärtävät siinä jäsenvaltiossa, jossa CE-merkitty lannoitevalmiste on määrä asettaa saataville markkinoilla, ja että valmistaja on noudattanut 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja maahantuoja on noudattanut 8 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
Jakelijoiden on ennen CE-merkityn lannoitevalmisteen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että sen mukana on vaaditut asiakirjat ja että siinä on liitteen III mukaiset merkinnät kielellä, jota loppukäyttäjät helposti ymmärtävät siinä jäsenvaltiossa, jossa CE-merkitty lannoitevalmiste on määrä asettaa saataville markkinoilla, ja että valmistaja on noudattanut 6 artiklan 5 ja 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja maahantuoja on noudattanut 8 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Kun pakkaus on niin pieni, että merkinnässä ei voida esittää kaikkia tietoja tai jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, jakelijoiden on todennettava, että vaaditut tiedot on annettu CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana seuraavassa asiakirjassa.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – 2 alakohta
Jos jakelija katsoo tai jakelijalla on syytä uskoa, että CE-merkitty lannoitevalmiste ei ole liitteessä I, II tai III vahvistettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa lannoitevalmistetta saataville markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi jos CE-merkitty lannoitevalmiste aiheuttaa kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaiselle.
Jos jakelija katsoo tai jakelijalla on syytä uskoa, että CE-merkitty lannoitevalmiste ei ole tässä asetuksessa vahvistettujen sovellettavien vaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa lannoitevalmistetta markkinoille ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi jos CE-merkitty lannoitevalmiste aiheuttaa kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaiselle.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
Sanotun rajoittamatta 13 artiklassa tarkoitettujen yhteisten spesifikaatioiden soveltamista CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden, jotka ovat yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisia, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, liitteissä I, II ja III vahvistettujen vaatimusten mukaisia.
CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukaisia, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jotka on testattu niiden mukaisesti, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, liitteissä I, II ja III vahvistettujen vaatimusten mukaisia.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yhteiset spesifikaatiot, joiden noudattamisella varmistetaan kyseisten spesifikaatioiden tai niiden osien kattamien liitteissä I, II ja III vahvistettujen vaatimusten mukaisuus. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Jos liitteissä I, II tai III vahvistettua vaatimusta ei kateta yhdenmukaistetuilla standardeilla tai niiden osilla, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja jos komissio havaitsee sen jälkeen, kun yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointiorganisaatiota on pyydetty laatimaan kyseistä vaatimusta koskevia yhdenmukaistettuja standardeja, että kyseisen standardin hyväksyminen on viivästynyt aiheettomasti, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kyseistä vaatimusta koskevat yhteiset spesifikaatiot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
1.  CE-merkintä on kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi saateasiakirjoihin tai pakkaukseen, jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan pakattuna.
1.  CE-merkintä on kiinnitettävä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi CE-merkityn lannoitevalmisteen pakkaukseen tai, jos CE-merkitty lannoitevalmiste toimitetaan ilman pakkausta, CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana seuraaviin asiakirjoihin.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
CE-merkinnän jälkeen on merkittävä sen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero, joka osallistuu liitteessä IV moduulissa D1 tarkoitettuun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyyn.
CE-merkinnän jälkeen on merkittävä ilmoitetun laitoksen tunnusnumero silloin, kun sitä vaaditaan liitteen IV mukaisesti.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
Hyödyntämistoimen läpikäyneen CE-merkityn lannoitevalmisteen, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset, katsotaan olevan direktiivin 2008/98/EY 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen, minkä vuoksi sen katsotaan lakanneen olemasta jätettä.
Jos jätettä ollut materiaali on läpikäynyt tämän asetuksen mukaisen hyödyntämistoimen ja tämän asetuksen mukainen CE-merkitty lannoitevalmiste sisältää tätä materiaalia tai koostuu siitä, materiaalin katsotaan olevan direktiivin 2008/98/EY 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen, minkä vuoksi sen katsotaan lakanneen olemasta jätettä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen laatimisesta lähtien.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta
2.  Ilmoituksen tehneen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen ilmoitetun laitoksen pätevyyden ylläpitoon.
2.  Ilmoituksen tehneiden viranomaisten on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät ilmoituksen perusteisiin tai asianomaisen ilmoitetun laitoksen pätevyyden ylläpitoon.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 3 kohta
3.  Jos ilmoitettu laitos katsoo, että valmistaja ei ole täyttänyt vaatimuksia, jotka vahvistetaan liitteissä I, II tai III tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa, 13 artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä spesifikaatioissa tai muissa teknisissä spesifikaatioissa, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin eikä se saa antaa todistusta.
3.  Jos ilmoitettu laitos katsoo, että valmistaja ei ole täyttänyt vaatimuksia, jotka vahvistetaan liitteissä I, II tai III tai vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa tai 13 artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä spesifikaatioissa, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin eikä se saa antaa vaatimustenmukaisuustodistusta tai hyväksymispäätöstä.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 4 kohta
4.  Jos ilmoitettu laitos katsoo todistuksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei CE-merkitty lannoitevalmiste ole enää vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja tarvittaessa peruutettava todistus toistaiseksi tai kokonaan.
4.  Jos ilmoitettu laitos katsoo todistuksen tai hyväksymispäätöksen antamisen jälkeen suoritettavan vaatimustenmukaisuuden valvonnan yhteydessä, ettei CE-merkitty lannoitevalmiste ole enää vaatimusten mukainen, sen on vaadittava valmistajaa ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja tarvittaessa peruutettava todistus tai hyväksymispäätös toistaiseksi tai kokonaan.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 5 kohta
5.  Jos korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava todistuksia taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.
5.  Jos korjaavia toimenpiteitä ei suoriteta tai niillä ei ole vaadittua vaikutusta ja CE-merkitty lannoitevalmiste ei täten täytä tämän asetuksen vaatimuksia, ilmoitetun laitoksen on tarpeen mukaan rajoitettava todistuksia tai hyväksymispäätöksiä taikka peruutettava ne toistaiseksi tai kokonaan.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta – a alakohta
(a)  todistusten epäämiset, rajoittamiset taikka peruuttamiset toistaiseksi tai kokonaan;
(a)  todistusten tai hyväksymispäätösten epäämiset, rajoittamiset taikka peruuttamiset toistaiseksi tai kokonaan;
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – otsikko
Menettely sellaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden käsittelemiseksi, jotka aiheuttavat riskin kansallisella tasolla
Kansallisen tason menettely riskin aiheuttavien CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden käsittelemiseksi
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisilla on riittävät perusteet uskoa, että CE-merkitty lannoitevalmiste aiheuttaa kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle, niiden on suoritettava asianomaista lannoitevalmistetta koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on tätä varten tehtävä kaikin mahdollisin tavoin yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
Kun jonkin jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisilla on riittävät perusteet uskoa, että CE-merkitty lannoitevalmiste aiheuttaa riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle tai ympäristölle taikka tämän asetuksen kattamille muille yleisen edun vuoksi suojeltaville näkökohdille, niiden on suoritettava asianomaista lannoitevalmistetta koskeva arviointi, joka kattaa kaikki tässä asetuksessa säädetyt asiaankuuluvat vaatimukset. Asianomaisten talouden toimijoiden on tätä varten tehtävä kaikin mahdollisin tavoin yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.
(Tämä monialainen tarkistus ”kohtuuttomasta riskistä” (yksikössä ja monikossa) ”riskiin” (yksikössä) koskee myös koko tekstiä. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin ja näin ollen hyväksyttyihin tarkistuksiin on tehtävä vastaavat muutokset.)
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Jos markkinavalvontaviranomaiset havaitsevat arvioinnin yhteydessä, että CE-merkitty lannoitevalmiste ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, niiden on vaadittava viipymättä asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa lannoitevalmisteen saattamiseksi vastaamaan kyseisiä vaatimuksia, lannoitevalmisteen poistamiseksi markkinoilta, sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi tai CE-merkinnän poistamiseksi.
Jos markkinavalvontaviranomaiset havaitsevat arvioinnin yhteydessä, että CE-merkitty lannoitevalmiste ei täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia, niiden on vaadittava viipymättä asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin lannoitevalmisteen saattamiseksi vastaamaan kyseisiä vaatimuksia, lannoitevalmisteen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi kohtuullisessa ajassa, joka vastaa riskin luonnetta ja jonka ne voivat määritellä, sekä CE-merkinnän poistamiseksi.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla kielletään CE-merkityn lannoitevalmisteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä tai poistetaan lannoitevalmiste markkinoilta tai järjestetään sitä koskeva palautusmenettely.
Jos asianomainen talouden toimija ei 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ajan kuluessa toteuta riittäviä korjaavia toimenpiteitä, markkinavalvontaviranomaisten on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin väliaikaisiin toimenpiteisiin, joilla kielletään CE-merkityn lannoitevalmisteen asettaminen saataville kansallisilla markkinoilla tai rajoitetaan sitä tai poistetaan lannoitevalmiste markkinoilta tai järjestetään sitä koskeva palautusmenettely. Tätä koskevat markkinavalvontaviranomaisten velvollisuudet eivät rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta säännellä lannoitevalmisteita, jotka eivät ole CE-merkittyjä, kun ne asetetaan saataville markkinoilla.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 5 kohta – b alakohta
(b)  12 artiklassa tarkoitetuissa vaatimustenmukaisuusolettaman luovissa yhdenmukaistetuissa standardeissa on puutteita.
(b)  12 artiklassa tarkoitetuissa yhdenmukaistetuissa standardeissa on puutteita;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 5 kohta – b a alakohta (uusi)
(b a)   edellä 13 artiklassa tarkoitetuissa yhteisissä spesifikaatioissa on puutteita.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos kansallinen toimenpide katsotaan oikeutetuksi ja CE-merkityn lannoitevalmisteen vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan 37 artiklan 5 kohdan b a alakohdassa tarkoitetusta puutteesta yhteisissä spesifikaatioissa, komissio hyväksyy viipymättä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla asianomaista yhteistä spesifikaatiota muutetaan tai joilla se kumotaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta
1.  Jos jäsenvaltio havaitsee 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamansa arvioinnin jälkeen, että siitä huolimatta, että CE-merkitty lannoitevalmiste on tämän asetuksen mukainen, se aiheuttaa kohtuuttoman riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle, sen on vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin kohtuullisessa ajassa sen varmistamiseksi, että asianomainen lannoitevalmiste ei markkinoille saatettaessa enää aiheuta kyseistä riskiä, tai lannoitevalmisteen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi.
1.  Jos jäsenvaltio havaitsee 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti suorittamansa arvioinnin jälkeen, että siitä huolimatta, että CE-merkitty lannoitevalmiste on tämän asetuksen mukainen, se aiheuttaa riskin ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle tai ympäristölle taikka muille tämän asetuksen piiriin kuuluville yleisen edun suojelemista koskeville seikoille, sen on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin markkinavalvontaviranomaisen määräämässä kohtuullisessa ajassa ja riskin luonteen mukaan sen varmistamiseksi, että asianomainen lannoitevalmiste ei markkinoille saataville asetettaessa enää aiheuta kyseistä riskiä, tai lannoitevalmisteen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 1 kohta – c alakohta
(c)  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ei ole CE-merkityn lannoitevalmisteen mukana;
(c)  EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu;
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta
1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 43 artiklan mukaisesti liitteiden I–IV muuttamiseksi niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen ja jotta helpotettaisiin sellaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden sisämarkkinoille pääsyä ja vapaata liikkuvuutta,
1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 43 artiklan mukaisesti liitteiden I–IV muuttamiseksi niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen, ottaen huomioon jäsenvaltioissa jo hyväksytyt tuotteet ja materiaalit, ja erityisesti aloilla, jotka koskevat lannoitteiden valmistamista eläimistä saatavista sivutuotteista ja jätteitä hyödyntävistä tuotteista, ja jotta helpotettaisiin sellaisten CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden sisämarkkinoille pääsyä ja vapaata liikkuvuutta:
(a)  joiden kauppa sisämarkkinoilla on todennäköisesti merkittävä, ja
(a)  joihin sisältyy sellaista potentiaalia, jonka vuoksi niillä voidaan käydä merkittävässä määrin kauppaa sisämarkkinoilla, ja
(b)  joista on tieteellisiä todisteita, että ne eivät aiheuta kohtuutonta riskiä ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle ja että ne ovat riittävän tehokkaita.
(b)  joista on tieteellisiä todisteita, että ne eivät aiheuta riskiä ihmisten, eläinten tai kasvien turvallisuudelle tai terveydelle taikka ympäristölle ja että ne ovat riittävän tehokkaita.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Komissio antaa ilman aiheetonta viivytystä ... päivän ...kuuta ... jälkeen [tämän asetuksen voimaantulopäivä] delegoidut säädökset 1 kohdan mukaisesti liitteessä II vahvistettujen aineosaluokkien muuttamiseksi erityisesti eläimistä saatavien sivutuotteiden, joiden päätepiste on määritetty, struviitin, biohiilen ja tuhkapohjaisten tuotteiden lisäämiseksi kyseisiin aineosaluokkiin sekä kyseisten tuotteiden sisällyttämistä kyseisiin luokkiin koskevien edellytysten vahvistamiseksi. Komissio ottaa delegoituja säädöksiä antaessaan erityisesti huomioon ravinteiden hyödyntämisen alalla saavutetun teknologisen edistyksen.
Tarkistus 345
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla lykätään liitteessä I olevan II osan toimintoperusteisen tuotantoluokan PFC1(B) 3 kohdan a alakohdan 2 alakohdassa ja liitteessä I olevan II osan toimintoperusteisen tuotantoluokan PFC1(C)I 2 kohdan a alakohdan 2 alakohdassa tarkoitetun 20 mg/kg:n raja-arvon soveltamisen aloittamispäivää, jos komissiolla on perusteellisen vaikutustenarvioinnin jälkeen näyttöä, jonka perusteella se katsoo, että tiukemman raja-arvon käyttöönotto vaarantaisi vakavasti lannoitevalmisteiden toimittamisen unioniin.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Kun komissio muuttaa liitettä II lisätäkseen tällaisten organismien ainesosaluokkaan uuden mikro-organismin 1 kohdan mukaisesti, se toimii seuraavien tietojen perusteella:
2.  Kun komissio muuttaa liitettä II lisätäkseen tällaisten organismien aineosaluokkaan mikro-organismin uusia kantoja, se toimii tarkistettuaan, että kaikki kyseiset lisättävän mikro-organismin kannat ovat tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimusten mukaisia, seuraavien tietojen perusteella:
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – a alakohta
(a)  mikro-organismin nimi;
(a)  mikro-organismin nimi kantatasolla;
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – c alakohta
(c)  mikro-organismin turvallista tuotantoa ja käyttöä koskevat aiemmat tiedot;
(c)  mikro-organismin turvallista tuotantoa ja käyttöä käsittelevä tieteellinen kirjallisuus;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – d alakohta
(d)  taksonominen suhde elintarviketurvallisuusviranomaisen vahvistaman tunnustetun turvallisuusolettaman vaatimukset täyttävään mikro-organismilajiin;
(d)  taksonominen suhde elintarviketurvallisuusviranomaisen vahvistaman tunnustetun turvallisuusolettaman vaatimukset täyttävään mikro-organismilajiin tai viite käytettyjen mikro-organismien turvallisuutta koskevien, Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistujen, asiaankuuluvien yhdenmukaistettujen standardien ilmoitettuun vaatimustenmukaisuuteen tai komission hyväksymien mikro-organismien turvallisuusarviointien vaatimustenmukaisuuteen, jos kyseisiä yhdenmukaistettuja standardeja ei ole käytössä;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Alan nopean teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi komissio antaa ... päivään ...kuuta ... mennessä [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] delegoidun säädöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan mukaisesti määritelläkseen arviointiperusteet mikro-organismeille, joita voidaan käyttää kasviravinteissa ilman, että ne merkitään nimenomaisesti positiivilistaan.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komissio antaa delegoituja säädöksiä 43 artiklan mukaisesti ... päivään ...kuuta ... mennessä [kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] liitteen II muuttamiseksi, jotta siihen sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti määritellyt valmistusketjun päätepisteet liitteessä II olevaan aineosaluokkaan 11 sisältyvien eläimistä saatavien sivutuotteiden osalta.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Kun komissio antaa 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä, se muuttaa aineosaluokkia asettaen vaatimukset, jotka koskevat liitteessä II vahvistettuja muita polymeerejä kuin ravinnepolymeerejä, jotta voidaan ottaa huomioon uusin tieteellinen näyttö ja teknologinen kehitys, ja määrittää ... päivään ...kuuta ... mennessä [kolme vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] kriteerit polymeerisen hiilen muuntumiselle hiilidioksidiksi ja vastaavalle biohajoavuuden testausmenetelmälle.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Kun komissio antaa 1 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä 1 kohdan mukaisesti, se muuttaa aineosaluokkia asettaen vaatimukset, jotka koskevat liitteessä II vahvistettuja teollisuuden muita sivutuotteita, jotta voidaan ottaa nykyiset tuotteiden valmistuskäytänteet, tekninen kehitys ja uusin tieteellinen näyttö, ja määrittää ... päivään ...kuuta ... mennessä [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] kriteerit teollisuuden sivutuotteiden sisällyttämiselle aineosaluetteloon.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden soveltamisen varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöistä ja toimenpiteistä sekä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista komissiolle viipymättä.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden soveltamisen varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöistä ja toimenpiteistä sekä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista komissiolle viipymättä. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niiden seuraamussääntöjen täytäntöönpanoa valvotaan.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1069/2009
5 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
(1 a)  Lisätään 2 kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen alakohta seuraavasti:
”Komissio määrittelee sellaisten 32 artiklan soveltamisalaan kuuluvien johdettujen tuotteiden, joita jo käytetään yleisesti jäsenvaltioissa lannoitteiden tuotannossa, päätepisteen ... päivään ... kuuta ... mennessä [kuusi kuukautta lannoiteasetuksen voimaatulopäivästä]”.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
3 artikla – 34 kohta – johdantokappale
34.  ”kasvibiostimulantilla” tuotetta, joka kiihdyttää kasvin ravinteidenottoa riippumatta tuotteiden ravinnesisällöstä ja jonka ainoana tarkoituksena on parantaa yhtä tai useampaa seuraavista kasvin ominaisuuksista:
34.  ”kasvibiostimulantilla” tuotetta, joka sisältää sellaista ainetta tai mikro-organismia, joka kiihdyttää kasvin ravinteidenottoa riippumatta sen ravinnesisällöstä, tai tällaisten aineiden ja/tai mikro-organismien yhdistelmää, jonka ainoana tarkoituksena on parantaa yhtä tai useampaa seuraavista kasvin tai kasvin ritsosfäärin ominaisuuksista:
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
3 artikla – 34 kohta – c alakohta
(c)  kasvisadon laatuominaisuudet.
(c)  kasvisadon laatu.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
3 artikla – 34 kohta – c a alakohta (uusi)
(c a)   maaperään tai ritsosfääriin sitoutuneiden ravinteiden saatavuus;
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
3 artikla – 34 kohta – c b alakohta (uusi)
(c b)   maaperässä olevien orgaanisten yhdisteiden hajottaminen;
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
3 artikla – 34 kohta – c c alakohta (uusi)
(c c)  maatuminen;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – otsikko
Siirtymäsäännökset
Siirtymäsäännökset, raportointi ja arviointi
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 kohta
Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka saatettiin markkinoille "EY-lannoitteina" asetuksen (EY) N:o 2003/2003 mukaisesti ennen ... päivää ...kuuta ... [Publications office, please insert the date of application of this Regulation]. Tällaisiin tuotteisiin sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin 5 lukua.
Jäsenvaltiot eivät saa estää sellaisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla, jotka saatettiin markkinoille "EY-lannoitteina" asetuksen (EY) N:o 2003/2003 mukaisesti ennen ... päivää ...kuuta ... [12 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä]. Tällaisiin tuotteisiin sovelletaan kuitenkin soveltuvin osin 5 lukua.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Jäsenvaltiot, jotka ovat jo ottaneet käyttöön liitteessä I olevaan II osaan sisältyvässä toimintoperusteisessa tuoteluokassa 1 (B)(3)(a) ja toimintoperusteisessa tuoteluokassa 1 (C)(I)(2)(a) esitetyn alemman orgaanisten kivennäislannoitteiden ja epäorgaanisten lannoitteiden kadmiumpitoisuudelle (Cd) asetetun raja-arvon, voivat pitää kyseisen tiukemman raja-arvon voimassa, jos tämän asetuksen mukaisesti vahvistettu raja-arvo on yhtä korkea tai sitä alempi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista olemassa olevista kansallisista toimenpiteistä komissiolle ... päivään ...kuuta ... mennessä [kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Komissio esittää ... päivään ...kuuta ... mennessä [42 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja sen kokonaisvaikutuksista tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien pk-yrityksiin kohdistuvat vaikutukset. Kertomukseen sisällytetään erityisesti seuraavaa:
(a)  arviointi lannoitevalmisteiden sisämarkkinoiden toiminnasta, mukaan lukien vaatimustenmukaisuuden arviointi ja markkinavalvonnan vaikuttavuus, analyysi osittaisen yhdenmukaistamisen vaikutuksista tuotantoon, CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden ja kansallisten sääntöjen mukaisesti markkinoille saatettujen lannoitevalmisteiden käyttötavoista ja kauppavirrasta;
(b)  arviointi tämän asetuksen liitteessä I vahvistettujen, vierasaineiden tasoja koskevien rajoitusten soveltamisesta, kaikki uudet asiaankuuluvat tiedot vierasaineiden myrkyllisyydestä ja karsinogeenisyydestä, jos saataville tulee uusia tietoja, mukaan lukien uraanista johtuvan pilaantumisen riskit lannoitevalmisteissa;
(c)  arviointi kadmiumin poistotekniikoiden kehityksestä ja niiden vaikutuksista, laajuudesta ja kuluista arvoketjun osalta sekä niihin liittyvästä kadmiumjätehuollosta; sekä
(d)  arviointi vaikutuksesta kauppaan raaka-aineiden hankinnassa, mukaan lukien raakafosfaatin saatavuus.
Kertomuksessa otetaan asianmukaisesti huomioon tekninen edistyminen ja innovointi sekä lannoitevalmisteiden tuotantoon ja käyttöön vaikuttavat standardointiprosessit. Tarvittaessa annetaan lainsäädäntöehdotus ... päivään ...kuuta ... mennessä [viisi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä].
Komissio arvioi tieteellistä näyttöä ... päivään ...kuuta ... mennessä [12 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] vahvistaakseen agronomiset ja ekologiset kriteerit, joiden avulla määritellään karjanlannan käytön rajoittamista koskevat perusteet, jotta voidaan arvioida käsiteltyä karjanlantaa sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden tehokkuutta.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.  Komissio tarkastelee uudelleen mikro-organismien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyä ... päivään ...kuuta ... mennessä [viisi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2018.
Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen lukuun ottamatta 19–35 ja 41 artiklaa, joita sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen, ja 13, 41, 42, 43 ja 45 artiklaa, joita sovelletaan … päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] alkaen.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
Liite I – I osa – 1 kohta – C a alakohta (uusi)
C a. Vähähiilinen lannoite
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
Liite I – I osa – 5 kohta – A alakohta – I a alakohta (uusi)
I a. Denitrifikaatioinhibiittori
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – 4 kohta
4.  Jos CE-merkitty lannoitevalmiste sisältää ainetta, jolle on vahvistettu jäämien enimmäismäärät elintarvikkeissa ja rehuissa
Poistetaan.
(a)  neuvoston asetuksen (ETY) N:o 315/9332;
(b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/200533;
(c)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/200934; tai
(d)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY35 mukaisesti,
CE-merkityn lannoitevalmisteen käyttöohjeissa täsmennetty käyttö ei saa johtaa kyseisten enimmäismäärien ylittymiseen elintarvikkeissa tai rehussa.
__________________
32 Neuvoston asetus (ETY) N:o 315/93, annettu 8 päivänä helmikuuta 1993, elintarvikkeissa olevia vieraita aineita koskevista yhteisön menettelyistä (EYVL L 37, 13.2.1993, s. 1).
33 Torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005 (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1).
34 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 470/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11).
35 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/32/EY, annettu 7 päivänä toukokuuta 2002, haitallisista aineista eläinten rehuissa (EYVL L 140, 30.5.2002, s. 10).
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Aineosia, jotka esitetään hyväksyttäväksi tai uudelleen hyväksyttäväksi asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti mutta jotka eivät kuulu täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 soveltamisalaan, ei saa käyttää lannoitevalmisteissa, jos soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen on perusteltua asetuksen (EY) N:o 1107/2009 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A) – 1 kohta
1.  Orgaaninen lannoite saa sisältää
1.  Orgaaninen lannoite saa sisältää
–  hiiltä (C) ja
–  orgaanista hiiltä (Corg) ja
–  ravinteita,
–  ravinteita,
jotka ovat yksinomaan biologista alkuperää, lukuun ottamatta fossilisoituneita tai geologisiin muodostumiin kertyneitä aineksia.
jotka ovat yksinomaan biologista alkuperää, kuten turve, leonardiitti ja ruskohiili ja näistä aineksista saadut aineet mukaan lukien, kuitenkin lukuun ottamatta muita fossilisoituneita tai geologisiin muodostumiin kertyneitä aineksia.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A) – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  kadmium (Cd) 1,5 mg/kg kuiva-ainetta,
–  kadmium (Cd) 1,0 mg/kg kuiva-ainetta,
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A) – 2 kohta – 6 luetelmakohta
–  biureetti (C2H5N3O2) 12 g/kg kuiva-ainetta.
–  biureetti (C2H5N3O2) toteamisrajan alapuolella.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A) – 3 kohta

Komission teksti

3.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman näytteessä ei saa esiintyä Salmonella spp -bakteeria.

Tarkistus

3.  Patogeeneja ei saa olla orgaanisessa lannoitteessa jäljempänä taulukossa esitettyjä, kutakin patogeenia koskevia raja-arvoja suurempina pitoisuuksina:

Testattavat mikro-organismit

Näytteiden ottoa koskevat suunnitelmat

Raja-arvo

 

n

c

m

M

Salmonella spp

5

0

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Escherichia coli tai Enterococcaceae

5

5

0

1 000 1 g:ssa tai 1 ml:ssa

jossa n = testattavien näytteiden lukumäärä

c = sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärä toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna voi olla m–M

m = tyydyttävänä pidetyn bakteerimäärän raja-arvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

M = bakteerimäärän enimmäisarvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

Ascaris spp - ja Toxocara spp -loisia kaikissa kehitysvaiheissaan ei saa olla 100 g:ssa tai 100 ml:ssa orgaanista lannoitetta.

Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(I) – 1 a kohta (uusi)
1 a.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä vähintään yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista: typpi (N), fosforipentoksidi (P2O5) tai kaliumoksidi (K2O).
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(I) – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos CE-merkitty lannoitevalmiste sisältää useampaa kuin yhtä ravinnetta, valmisteen on sisällettävä ilmoitettavista pääravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
–  2,5 massaprosenttia kokonaistyppeä (N), tai 2 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5) tai 2 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O) ja
–  6,5 massaprosenttia ravinteiden kokonaismäärästä.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 1 a kohta (uusi)
1 a.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä vähintään yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista: typpi (N), fosforipentoksidi (P2O5) tai kaliumoksidi (K2O).
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 2 kohta – johdantokappale
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä vähintään yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä vähintään yhtä seuraavista ilmoitettavista pääravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  2 massaprosenttia kokonaistyppeä (N),
–  1 massaprosentti kokonaistyppeä (N), ja/tai
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  1 massaprosentti kokonaisfosforipentoksidia (P2O5), tai
–  2 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5), tai
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 2 kohta – 3 luetelmakohta
–  2 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O).
–  1 massaprosentti kokonaiskaliumoksidia (K2O), sekä
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 2 kohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
–  6,5 massaprosenttia ravinteiden kokonaismäärästä.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(A)(II) – 2 a kohta (uusi)
2 a.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä useampaa kuin yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:□
–  2 massaprosenttia kokonaistyppeä (N), tai 1 massaprosentti kokonaisfosforipentoksidia (P2O5) tai 2 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O) ja
–  5 massaprosenttia pääravinteiden kokonaismäärästä.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B) – 1 kohta
1.  Orgaaninen kivennäislannoite on valmiste, jossa on
1.  Orgaaninen kivennäislannoite on valmiste, jossa on
–  yhtä tai useampaa jäljempänä toimintoperusteisessa tuoteluokassa (PFC) 1(C) määriteltyä epäorgaanista lannoitetta ja
–  yhtä tai useampaa jäljempänä toimintoperusteisessa tuoteluokassa (PFC) 1(C) määriteltyä kivennäislannoitetta ja
–  materiaalia, joka sisältää orgaanista hiiltä (C) ja
–  yhtä tai useampaa orgaanista hiiltä (Corg) sisältävää ainesta ja
–  ravinteita, jotka ovat yksinomaan biologista alkuperää, lukuun ottamatta fossilisoituneita tai geologisiin muodostumiin kertyneitä aineksia.
–  yksinomaan biologista alkuperää olevaa ravinnetta, kuten turve, leonardiitti ja ruskohiili ja näistä aineksista saadut aineet mukaan lukien, kuitenkin lukuun ottamatta muita fossilisoituneita tai geologisiin muodostumiin kertyneitä aineksia.
Tarkistus 343
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC1(B) – 3 kohta – a alakohta – 2 alakohta – 2 ja 3 luetelmakohta
–  päivästä ...kuuta ... [Publications office, please insert the date occurring three years after the date of application of this Regulation] alkaen: 40 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
–  päivästä ...kuuta ... [EUVL: lisätään päivä, joka on kuusi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] alkaen: 40 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
–  päivästä ...kuuta ... [Publications office, please insert the date occurring twelve years after the date of application of this Regulation] alkaen: 20 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
–  päivästä ...kuuta ... [EUVL: lisätään päivä, joka on kuusitoista vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] alkaen: 20 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B) – 4 kohta

Komission teksti

4.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman näytteessä ei saa esiintyä Salmonella spp -bakteeria.

Tarkistus

4.  Patogeeneja ei saa olla orgaanisessa kivennäislannoitteessa jäljempänä taulukossa esitettyjä, kutakin patogeenia koskevia raja-arvoja suurempina pitoisuuksina:

Testattavat mikro-organismit

Näytteiden ottoa koskevat suunnitelmat

Raja-arvo

 

n

c

m

M

Salmonella spp

5

0

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Escherichia coli tai Enterococcaceae

5

5

0

1 000 1 g:ssa tai 1 ml:ssa

jossa n = testattavien näytteiden lukumäärä

c = sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärä toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna voi olla m–M

m = tyydyttävänä pidetyn bakteerimäärän raja-arvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

M = bakteerimäärän enimmäisarvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

Ascaris spp - ja Toxocara spp -loisia kaikissa kehitysvaiheissaan ei saa olla 100 g:ssa tai 100 ml:ssa orgaanista kivennäislannoitetta.

Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B)(I) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  2 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5), tai
–  1 massaprosentti neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoista fosforipentoksidia (P2O5), tai
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B)(I) – 2 a kohta (uusi)
2 a.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä useampaa kuin yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
–  2,5 massaprosenttia kokonaistyppeä (N), josta on oltava orgaanista typpeä (N) 1 prosentti CE-merkityn lannoitevalmisteen massasta, tai 2 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5) tai 2 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O) ja
–  6,5 massaprosenttia pääravinteiden kokonaismäärästä.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B)(I) – 4 kohta
4.  CE-merkityn lannoitevalmisteen jokaisessa yksikössä on oltava ilmoitettu pitoisuus orgaanista ainesta ja ravinteita.
4.  CE-merkityn lannoitevalmisteen jokaisessa yksikössä on oltava ilmoitettu pitoisuus orgaanista hiiltä ja kaikkia ravinteita. Yksiköllä tarkoitetaan valmisteen aineosia, kuten rakeita ja pellettejä jne.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B)(II) – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Jos tuote sisältää useampaa kuin yhtä ravinnetta, siinä on esiinnyttävä seuraavat vähimmäismäärät:
–  1 massaprosentti kokonaistyppeä (N), tai
–  1 massaprosentti kokonaisfosforipentoksidia (P2O5) tai
–  1 massaprosentti kokonaiskaliumoksidia (K2O)
ravinteiden summan ollessa vähintään 4 prosenttia.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(B)(II) – 3 kohta
3.  CE-merkityssä lannoitevalmisteessa on oltava vähintään 3 massaprosenttia orgaanista hiiltä (C).
3.  CE-merkityssä lannoitevalmisteessa on oltava vähintään 1 massaprosentti orgaanista hiiltä (C).
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C) – 1 kohta
Epäorgaaninen kivennäislannoite on muu lannoite kuin orgaaninen lannoite tai orgaaninen kivennäislannoite.
1.   Kivennäislannoite on lannoite, joka sisältää ravinteita, jotka ovat kivennäismuodossa tai jotka on käsitelty eläin- tai kasviperäiseen kivennäismuotoon. CE-merkityssä lannoitevalmisteessa saa olla enintään 1 massaprosentti orgaanista hiiltä (Corg). Soveltamisalan ulkopuolelle jää hiili, joka on peräisin aineosaluokan 9 ja 10 vaatimukset täyttävistä pinnoitteista ja toimintoperusteisen tuoteluokan 5 ja aineosaluokan 8 vaatimukset täyttävistä agronomisista lisäaineista.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C) – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Fosforilannoitteiden on täytettävä vähintään yksi seuraavista vähimmäisliukoisuustasoista, jotta ne ovat kasvien saatavilla, muuten niitä ei voida ilmoittaa fosforilannoitteiksi:
–  vesiliukoisuus: vähimmäistaso 40 prosenttia kokonaisfosforista tai
–  liukoisuus neutraaliin ammoniumsitraattiin: vähimmäistaso 75 prosenttia kokonaisfosforista tai
–  liukoisuus muurahaishappoon (vain pehmeän, jauhetun fosforin osalta): vähimmäistaso 55 % kokonaisfosforista.
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C) – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Ilmoitettava kokonaistyppipitoisuus annetaan ammoniumtypen, nitraattitypen, ureatypen, metyleeniurean typen, isobutylideenidiurean typen ja krotonylideenidiurean typen summana. Ilmoitettava fosforipitoisuus annetaan fosfaattifosforina. Uusia muotoja voidaan lisätä tieteellisen tutkimuksen perusteella 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I) – 1 kohta
1.  Epäorgaaninen pääravinnelannoite on lannoite, jonka tarkoituksena on antaa kasveille yhtä tai useampaa seuraavista pääravinteista: typpi (N), fosfori (P), kalium (K), magnesium (Mg), kalsium (Ca), rikki (S) tai natrium (Na).
1.  Makroravinnelannoite on kivennäislannoite, jonka tarkoituksena on antaa kasveille yhtä tai useampaa seuraavista makroravinteista:
(a)  pääravinteet: typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K);
(b)  sivuravinteet: magnesium (Mg), kalsium (Ca), rikki (S) tai natrium (Na).
Tarkistus 344
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I) – 2 kohta – a alakohta – 2 alakohta – 2 ja 3 luetelmakohta
–  päivästä ...kuuta ... [Publications office, please insert the date occurring three years after the date of application of this Regulation] alkaen: 40 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
–  päivästä ...kuuta ... [kuusi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] alkaen: 40 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
–  päivästä ...kuuta ... [Publications office, please insert the date occurring twelve years after the date of application of this Regulation] alkaen: 20 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
–  päivästä ...kuuta ... [kuusitoista vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] alkaen: 20 mg/kg fosforipentoksidia (P2O5),
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i) – 1 kohta
1.  Yksiravinteisella kiinteällä epäorgaanisella pääravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus vain yhdelle ravinteelle.
1.  Yksiravinteisella kiinteällä kivennäispohjaisella makroravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus seuraavista:
(a)   vain yksi pääravinne (typpi (N), fosfori (P) ja kalium (K)), tai
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i) – 1 kohta – b alakohta (uusi)
(b)   vain yksi sivuravinne (magnesium (Mg), kalsium (Ca), rikki (S) ja natrium (Na)).
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i) – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Yksiravinteisella kiinteällä kivennäispohjaisella makroravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus vain yhdelle pääravinteelle, ja se voi sisältää yhtä tai useampaa sivuravinnetta.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i) – 2 kohta – johdantokappale
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä ilmoitettavia pää- ja/tai sivuravinteita seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  12 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
–  12 massaprosenttia neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoista fosforipentoksidia (P2O5),
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i) – 2 kohta – 7 luetelmakohta
–  1 massaprosentti kokonaisnatriumoksidia (Na2O).
–  3 massaprosenttia kokonaisnatriumoksidia (Na2O).
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 1 kohta
1.  Moniravinteisella kiinteällä epäorgaanisella pääravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus useammalle kuin yhdelle ravinteelle.
1.  Moniravinteisella kiinteällä kivennäispohjaisella makroravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus useammalle kuin yhdelle pää- ja/tai sivuravinteelle.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – johdantokappale
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä useampaa kuin yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä useampaa kuin yhtä ilmoitettavaa pää- ja/tai sivuravinnetta seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  3 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
–  5 massaprosenttia neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoista kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – 3 luetelmakohta
–  3 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O).
–  5 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O),
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – 4 luetelmakohta
–  1,5 massaprosenttia kokonaismagnesiumoksidia (MgO),
–  2 massaprosenttia kokonaismagnesiumoksidia (MgO),
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – 5 luetelmakohta
–  1,5 massaprosenttia kokonaiskalsiumoksidia (CaO),
–  2 massaprosenttia kokonaiskalsiumoksidia (CaO),
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – 6 luetelmakohta
–  1,5 massaprosenttia kokonaisrikkitrioksidia (SO3), tai
–  5 massaprosenttia kokonaisrikkitrioksidia (SO3),
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(ii) – 2 kohta – 7 luetelmakohta
–  1 massaprosentti kokonaisnatriumoksidia (Na2O).
–  3 massaprosenttia kokonaisnatriumoksidia (Na2O).
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(a)(i–ii)(A) – 5 kohta – 1 luetelmakohta
–  sen jälkeen, kun on tehty viisi liitteessä IV olevan moduulin A1 otsikon 4.2 alla kuvattua lämpökäsittelyä,
–  sen jälkeen, kun on tehty viisi liitteessä IV olevan moduulin A1 otsikon 4.2 alla kuvattua lämpökäsittelyä, ennen markkinoille saattamista varten tehtävää testausta,
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 1 kohta
1.  Yksiravinteisella nestemäisellä epäorgaanisella pääravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus vain yhdelle ravinteelle.
1.  Yksiravinteisella nestemäisellä kivennäispohjaisella makroravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus seuraavista:
(a)   vain yksi pääravinne;
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 1 kohta – b alakohta (uusi)
(b)   vain yksi sivuravinne.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Yksiravinteisella nestemäisellä kivennäispohjaisella makroravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus vain yhdelle pääravinteelle, ja se voi sisältää yhtä tai useampaa sivuravinnetta.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 2 kohta – johdantokappale
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä ilmoitettavaa pää- ja/tai sivuravinnetta seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  5 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
–  5 massaprosenttia neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoista kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 2 kohta – 6 luetelmakohta
–  5 massaprosenttia kokonaisrikkitrioksidia (SO3), tai
–  5 massaprosenttia kokonaisrikkitrioksidia (SO3),
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(i) – 2 kohta – 7 luetelmakohta
–  1 massaprosentti kokonaisnatriumoksidia (Na2O).
–  0,5–5 massaprosenttia kokonaisnatriumoksidia (Na2O).
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 1 kohta
1.  Moniravinteisella nestemäisellä epäorgaanisella pääravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus useammalle kuin yhdelle ravinteelle.
1.  Moniravinteisella nestemäisellä kivennäispohjaisella makroravinnelannoitteella on oltava ilmoitettu pitoisuus useammalle kuin yhdelle pää- ja/tai sivuravinteelle.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – johdantokappale
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä useampaa kuin yhtä seuraavista ilmoitettavista ravinteista seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
2.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä useampaa kuin yhtä ilmoitettavaa pää- ja/tai sivuravinnetta seuraavassa mainittu vähimmäismäärä:
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  1,5 massaprosenttia kokonaistyppeä (N),
–  3 massaprosenttia kokonaistyppeä (N), tai
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  1,5 massaprosenttia kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
–  1,5 massaprosenttia neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoista kokonaisfosforipentoksidia (P2O5),
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – 3 luetelmakohta
–  1,5 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O).
–  3 massaprosenttia kokonaiskaliumoksidia (K2O) tai
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – 4 luetelmakohta
–  0,75 massaprosenttia kokonaismagnesiumoksidia (MgO),
–  1,5 massaprosenttia kokonaismagnesiumoksidia (MgO), tai
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – 5 luetelmakohta
–  0,75 massaprosenttia kokonaiskalsiumoksidia (CaO),
–  1,5 massaprosenttia kokonaiskalsiumoksidia (CaO), tai
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(I)(b)(ii) – 2 kohta – 6 luetelmakohta
–  0,75 massaprosenttia kokonaisrikkitrioksidia (SO3), tai
–  1,5 massaprosenttia kokonaisrikkitrioksidia (SO3), tai
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C)(II) – 1 kohta
1.  Epäorgaaninen hivenravinnelannoite on muu epäorgaaninen lannoite kuin pääravinnelannoite, ja sen tarkoituksena on antaa kasveille yhtä tai useampaa seuraavista hivenravinteista: boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo) tai sinkki (Zn).
1.  Epäorgaaninen hivenravinnelannoite on muu epäorgaaninen lannoite kuin makroravinnelannoite, ja sen tarkoituksena on antaa kasveille yhtä tai useampaa seuraavista ravinteista: boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo), seleeni (Se), pii (Si) tai sinkki (Zn).
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 1(C) a (uusi)
Toimintoperusteinen tuoteluokka: PFC 1(C) a: Vähähiilinen lannoite
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste nimetään vähähiiliseksi lannoitteeksi, jos se sisältää enemmän kuin yhden prosentin ja enintään 7,5 prosenttia orgaanista hiiltä (Corg).
2.  Kalsiumsyanamidissa, ureassa sekä sen kondensaatiotuotteissa ja siihen liittyvissä tuotteissa esiintyvää hiiltä ei sisällytetä orgaaniseen hiileen tähän määritelmään liittyvässä yhteydessä.
3.  Toimintoperusteiseen tuoteluokkaan PFC 1(C) kuuluvien nestemäisten/kiinteiden, yksiravinteisten/moniravinteisten, makroravinne-/hivenravinnelannoitteiden eritelmiä sovelletaan myös tähän tuoteluokkaan.
4.  Toimintoperusteiseen tuoteluokkaan PFC 1(C) a kuuluvina myytyjen valmisteiden on täytettävä liitteessä I vahvistettuja orgaanisten lannoitteiden tai orgaanisten kivennäislannoitteiden vierasaineiden määriä koskevat vaatimukset kaikissa tapauksissa, joissa toimintoperusteinen tuoteluokka PFC 1 (C) ei sisällä kyseisille vierasaineille asetettuja raja-arvoja.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 2 – 1 kohta
1.  Kalkitusaine on CE-merkitty lannoitevalmiste, jolla korjataan maaperän happamuutta ja joka sisältää kalsiumin (Ca) tai magnesiumin (Mg) oksideja, hydroksideja, karbonaatteja tai silikaatteja.
1.  Kalkitusaine on CE-merkitty lannoitevalmiste, jolla korjataan maaperän happamuutta ja joka sisältää kalsiumin (Ca) tai magnesiumin (Mg) oksideja, hydroksideja, karbonaatteja ja/tai silikaatteja.
Tarkistus 398
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 2 – 3 kohta
3.  Seuraavien kuiva-aineesta määritettyjen parametrien on täytyttävä:
3.  Seuraavien kuiva-aineesta määritettyjen parametrien on täytyttävä:
–  Neutralointiarvo vähintään: 15 (CaO-ekvivalentti) tai 9 (HO--ekvivalentti), ja
–  Neutralointiarvo vähintään: 15 (CaO-ekvivalentti) tai 9 (HO--ekvivalentti), ja
–  Reaktiivisuus vähintään: 10 % tai 50 % kuuden kuukauden jälkeen (inkubointikoe).
–  Reaktiivisuus vähintään: 10 % tai 50 % kuuden kuukauden jälkeen (inkubointikoe), ja
–  Reaktiivisuus vähintään: 10 % tai 50 % kuuden kuukauden jälkeen (inkubointikoe).
–  Raekoko vähintään: 70 % < 1 mm, lukuun ottamatta poltettua kalkkia, rakeistettua kalkitusainetta ja liitua (=70 % raekoosta läpäisee 1 mm:n seulan).
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 3 – 1 kohta
Maanparannusaine on CE-merkitty lannoitevalmiste, joka lisätään maaperään sen fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien, rakenteen tai biologisen aktiivisuuden ylläpitämiseksi, parantamiseksi tai suojelemiseksi.
1.  Maanparannusaine on aine (mukaan lukien viljelyskate), joka lisätään paikan päällä maaperään lähinnä sen fysikaalisten ominaisuuksien ylläpitämiseksi tai parantamiseksi ja joka saattaa parantaa maaperän kemiallisia ja/tai biologisia ominaisuuksia tai toimintaa.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 3 – 1 a kohta (uusi)
1 a.  CE-merkityn lannoitevalmisteen on sisällettävä vähintään 15 prosenttia biologista alkuperää olevaa ainesta.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 3(A) – 1 kohta
1.  Orgaaninen maanparannusaine saa sisältää yksinomaan biologista alkuperää olevaa ainesta, lukuun ottamatta fossilisoituneita tai geologisiin muodostumiin kertyneitä aineksia.
1.  Orgaaninen maanparannusaine saa sisältää yksinomaan biologista alkuperää olevaa ainesta, turve, leonardiitti, ruskohiili ja niistä saadut humusainekset mukaan lukien, kuitenkaan lukuun ottamatta muita fossilisoituneita tai geologisiin muodostumiin kertyneitä aineksia.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 3(A) – 2 kohta – 2 luetelmakohta
–  kuudenarvoinen kromi (Cr VI) 2 mg/kg kuiva-ainetta,
–  kuudenarvoinen kromi (Cr VI) 1 mg/kg kuiva-ainetta,
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 3(A) – 3 kohta – a alakohta

Komission teksti

(a)  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman näytteessä ei saa esiintyä Salmonella spp -bakteeria.

Tarkistus

(a)  Patogeeneja ei saa olla orgaanisessa maanparannusaineessa jäljempänä taulukossa esitettyjä, kutakin patogeenia koskevia raja-arvoja suurempina pitoisuuksina:

Testattavat mikro-organismit

Näytteiden ottoa koskevat suunnitelmat

Raja-arvo

 

n

c

m

M

Salmonella spp

5

0

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Escherichia coli tai Enterococcaceae

5

5

0

1 000 1 g:ssa tai 1 ml:ssa

jossa n = testattavien näytteiden lukumäärä

c = sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärä toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna voi olla m–M

m = tyydyttävänä pidetyn bakteerimäärän raja-arvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

M = bakteerimäärän enimmäisarvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

Ascaris spp - ja Toxocara spp -loisten mitään kehitysvaihetta ei saa olla 100 g:ssa tai 100 ml:ssa orgaanista maanparannusainetta.

Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 3(B) – 1 kohta
1.  Epäorgaaninen maanparannusaine on muu maanparannusaine kuin orgaaninen maanparannusaine.
1.  Epäorgaaninen maanparannusaine on muu maanparannusaine kuin orgaaninen maanparannusaine, ja sen on sisällettävä katekalvot. Biohajoava katekalvo on biohajoava polymeeristä valmistettu kalvo, joka täyttää erityisesti liitteessä II olevan aineosaluokan 10 2 a ja 3 kohdan vaatimukset ja joka on tarkoitus sijoittaa maa-aineksen päälle itse paikalla suojaamaan sen rakennetta, estämään rikkaruohojen kasvu, vähentämään maaperän kosteushäviötä tai estämään eroosiota.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 4 – 1 kohta
1.  Kasvualusta on muu materiaali kuin maa-aines, ja sitä käytetään kehittyvien juurien kasvualustana.
1.  Kasvualusta on muu materiaali kuin paikan päällä oleva maa-aines, jossa kasvit ja sienet kasvavat.
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 4 – 3 kohta

Komission teksti

3.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman näytteessä ei saa esiintyä Salmonella spp -bakteeria.

Tarkistus

3.   Patogeeneja ei saa olla kasvualustassa jäljempänä taulukossa esitettyjä, kutakin patogeenia koskevia raja-arvoja suurempina pitoisuuksina:

Testattavat mikro-organismit

Näytteiden ottoa koskevat suunnitelmat

Raja-arvo

 

n

c

m

M

Salmonella spp

5

0

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Escherichia coli tai Enterococcaceae

5

5

0

1 000 1 g:ssa tai 1 ml:ssa

jossa n = testattavien näytteiden lukumäärä

c = sellaisten näytteiden lukumäärä, joissa bakteerien lukumäärä toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna voi olla m–M

m = tyydyttävänä pidetyn bakteerimäärän raja-arvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

M = bakteerimäärän enimmäisarvo toimintoperusteisena tuoteluokkana ilmaistuna

Ascaris spp - ja Toxocara spp -loisia kaikissa kehitysvaiheissaan ei saa olla 100 g:ssa tai 100 ml:ssa kasvualustaa.

Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 5 – 1 kohta
Agronominen lisäaine on CE-merkitty lannoitevalmiste, joka lisätään kasveille ravinteita antavaan tuotteeseen, jotta kyseisestä tuotteesta vapautuisi paremmin ravinteita.
Agronominen lisäaine on CE-merkitty lannoitevalmiste, jota lisätään valmisteeseen ja jolla on todistettu vaikutus erilaisten kivennäisravinteiden tai mineralisoitujen ravinteiden muutokseen tai saatavuuteen kasville tai molempiin, tai jota lisätään maaperään, jotta voidaan parantaa ravinteen käyttöä kasveissa tai vähentää ravinnehäviöitä.
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 5(A)(I a) (uusi)
Toimintoperusteinen tuoteluokka (PFC) 5(A)(I a): Denitrifikaatioinhibiittori
1.  Denitrifikaatioinhibiittori on inhibiittori, joka vähentää typpioksiduulin (N2O) muodostumista hidastamalla tai estämällä nitraatin (NO3) muuntumista ditypeksi (N2) ilman, että tämä vaikuttaa PFC 5(A)(I) -luokassa kuvattuun nitrifikaatioprosessiin. Se edistää nitraatin saatavuuden lisäämistä kasville ja typpioksiduulipäästöjen vähentämistä.
2.  Tämän menetelmän tehokkuutta voidaan arvioida mittaamalla typpioksidipäästöt soveltuvalla mittauslaitteella kerätyistä kaasunäytteistä ja mittaamalla kyseisen näytteen typpioksiduulin määrä kaasukromatografissa. Arvioinnissa on myös kirjattava maaperän vesipitoisuus.
Tarkistus 202
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6 – 1 kohta – johdantokappale
1.  Kasvibiostimulantti on CE-merkitty lannoitevalmiste, jolla kiihdytetään kasvin ravinteidenottoa riippumatta tuotteen ravinnesisällöstä ja jonka ainoana tarkoituksena on parantaa yhtä tai useampaa seuraavista kasvin ominaisuuksista:
1.  Kasvibiostimulantti on CE-merkitty lannoitevalmiste, jolla kiihdytetään kasvin ravinteidenottoa riippumatta tuotteen ravinnesisällöstä ja jonka ainoana tarkoituksena on parantaa yhtä tai useampaa seuraavista kasvin ja kasvin ritsosfäärin ja fyllosfäärin ominaisuuksista:
Tarkistus 203
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6 – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
(c a)  maaperään ja ritsosfääriin sitoutuneiden ravinteiden saatavuus;
Tarkistus 204
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6 – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
(c b)  maatuminen;
Tarkistus 205
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6 – 1 kohta – c c alakohta (uusi)
(c c)  maaperässä olevien orgaanisten yhdisteiden hajottaminen.
Tarkistus 206
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6 – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  kadmium (Cd) 3 mg/kg kuiva-ainetta,
–  kadmium (Cd) 1,5 mg/kg kuiva-ainetta,
Tarkistus 208
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 1 kohta
1.  Mikrobipohjaisen kasvibiostimulantin on koostuttava yksinomaan liitteessä II olevassa ainesosaluokassa (CMC) 7 tarkoitetuista mikro-organismeista tai mikro-organismien ryhmistä.
1.  Mikrobipohjaisen kasvibiostimulantin on koostuttava:
(a)   liitteessä II olevassa aineosaluokassa (CMC) 7 tarkoitetuista mikro-organismeista tai mikro-organismien ryhmistä;
(b)  sellaisista mikro-organismeista tai sellaisten mikro-organismien yhteenliittymistä, jotka ovat erilaisia kuin tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut; niitä voidaan käyttää aineosaluokkina, kunhan ne täyttävät liitteessä II olevassa aineosaluokassa (CMC) 7 esitetyt vaatimukset.
Tarkistus 209
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 3 kohta

Komission teksti

3.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman tai 25 millilitran näytteessä ei saa esiintyä Salmonella spp -bakteeria.

Tarkistus

3.   Patogeeneja ei saa olla mikrobipohjaisessa kasvibiostimulantissa jäljempänä taulukossa esitettyjä, kutakin patogeenia koskevia raja-arvoja suurempina pitoisuuksina:

Mikro-organismit / niiden toksiinit ja metaboliitit

Näytteiden ottoa koskevat suunnitelmat

Raja-arvo

 

n

c

 

Salmonella spp

5

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Escherichia coli

5

0

Ei esiinny 1 g:ssa tai 1 ml:ssa

Listeria monocytogenes

5

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Vibrio spp

5

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Shigella spp

5

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Staphylococcus aureus

5

0

Ei esiinny 25 g:ssa tai 25 ml:ssa

Enterococcaceae

5

2

10 pmy/g

Anaerobinen pesäkemäärä, paitsi jos mikrobipohjainen biostimulantti on aerobinen bakteeri

5

2

10pmy/g tai ml

Hiivan ja homeen pesäkemäärä, paitsi jos mikrobipohjainen biostimulantti on sieni

5

2

1000 pmy/g tai ml

jossa n = näytteen muodostavien osanäytteiden määrä; c = niiden osanäytteiden määrä, joiden arvot ylittävät määritellyn rajan.

Tarkistus 210
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 4 kohta
4.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 1 gramman tai 1 millilitran näytteessä ei saa esiintyä Escherichia coli -bakteeria.
Poistetaan.
Tarkistus 211
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 5 kohta
5.  CE-merkityssä lannoitevalmisteessa saa olla Enterococcaceae-bakteereja enintään 10 CFU/g tuorepainoa.
Poistetaan.
Tarkistus 212
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 6 kohta
6.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman tai 25 millilitran näytteessä ei saa esiintyä Listeria monocytogenes-bakteeria.
Poistetaan.
Tarkistus 213
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 7 kohta
7.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman tai 25 millilitran näytteessä ei saa esiintyä Vibrio spp -bakteeria.
Poistetaan.
Tarkistus 214
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 8 kohta
8.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 25 gramman tai 25 millilitran näytteessä ei saa esiintyä Shigella spp -bakteeria.
Poistetaan.
Tarkistus 215
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 9 kohta
9.  CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otetussa 1 gramman tai 1 millilitran näytteessä ei saa esiintyä Staphylococcus aureus -bakteeria.
Poistetaan.
Tarkistus 216
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 10 kohta
10.  Aerobinen pesäkemäärä ei saa ylittää arvoa 105 CFU/g tai ml CE-merkitystä lannoitevalmisteesta otettua näytettä, paitsi jos mikrobipohjainen biostimulantti on aerobinen bakteeri.
Poistetaan.
Tarkistus 217
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 12 kohta – 2 alakohta
kasvibiostimulatin pH:n on oltava vähintään 4.
Poistetaan.
Tarkistus 218
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 6(A) – 13 kohta
13.  Mikrobipohjaisen biostimulantin säilyvyysaika on 6 kuukautta etiketissä mainituissa varastointiolosuhteissa.
Poistetaan.
Tarkistus 219
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – PFC 7 – 3 kohta – johdantokappale
3.  Mekaaninen sekoittaminen ei saa muuttaa minkään ainesosana olevan lannoitevalmisteen luonnetta
3.  Mekaaninen sekoittaminen ei saa muuttaa minkään aineosana olevan lannoitevalmisteen toimintoa
Tarkistus 220
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – CMC 11 a (uusi)
Aineosaluokka (CMC) 11 a: Muut teollisuuden sivutuotteet
Tarkistus 221
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 1 – 1 kohta – johdantokappale
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste saa sisältää aineita ja seoksia, jotka ovat muita kuin39
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste saa sisältää aineita ja seoksia, myös teknisiä lisäaineita, jotka ovat muita kuin39
__________________
__________________
39 Vaikka jokin materiaali on jätetty ainesosaluokan 1 ulkopuolelle, se voi silti olla sallittu aineosa toisen, erilaiset vaatimukset asettavan ainesosaluokan perusteella. Ks. esimerkiksi ainesosaluokka 11 eläimistä saatavista sivutuotteista, ainesosaluokat 9 ja 10 polymeereistä ja ainesosaluokka 8 agronomista lisäaineista.
39 Vaikka jokin materiaali on jätetty aineosaluokan 1 ulkopuolelle, se voi silti olla sallittu aineosa toisen, erilaiset vaatimukset asettavan aineosaluokan perusteella. Ks. esimerkiksi aineosaluokka 11 eläimistä saatavista sivutuotteista, aineosaluokat 9 ja 10 polymeereistä ja aineosaluokka 8 agronomista lisäaineista.
Tarkistus 222
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 1 – 1 kohta – b alakohta
(b)  direktiivissä 2008/98/ETY tarkoitetut sivutuotteet;
(b)  direktiivissä 2008/98/ETY tarkoitetut sivutuotteet, lukuun ottamatta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti rekisteröityjä sivutuotteita, joihin ei sovelleta asetuksen liitteessä V olevassa 5 kohdassa säädettyjä rekisteröintivelvollisuutta koskevia vapautuksia;
Tarkistus 223
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 1 – 1 kohta – e alakohta
(e)  polymeerit, tai
(e)  polymeerit lukuun ottamatta kasvualustassa käytettyjä polymeerejä, jotka eivät ole kosketuksissa maaperän kanssa, tai
Tarkistus 228
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 2 – 1 kohta
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää kasveja, kasvien osia tai kasviuutteita, joita ei ole käsitelty muutoin kuin leikkaamalla, jauhamalla, linkoamalla, puristamalla, kuivaamalla, pakastekuivaamalla tai uuttamalla vedellä.
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää kasveja, kasvien osia tai kasviuutteita, joita ei ole käsitelty muutoin kuin leikkaamalla, jauhamalla, linkoamalla, siivilöimällä, murskaamalla, puristamalla, kuivaamalla, pakastekuivaamalla, puskuroimalla, pursottamalla, säteilyttämällä, pakastekäsittelyllä, kuumennussanitoinnilla, uuttamalla vedellä tai muulla valmistus-/ käsittelytavalla, jonka vuoksi lopulliseen aineeseen ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaista rekisteröintiä.
Tarkistus 229
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 2 – 2 kohta
2.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi kasvien määritelmän katsotaan sisältävän levät sinilevää lukuun ottamatta.
2.  Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi kasvien määritelmän katsotaan sisältävän levät lukuun ottamatta sinilevää, joka tuottaa aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti vaarallisiksi luokiteltuja syanotoksiineja.
Tarkistus 230
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 1 kohta – johdantokappale
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää kompostia, joka on saatu kompostoimalla aerobisesti yksinomaan yhtä tai useampaa seuraavista panosmateriaaleista:
1.  CE-merkitty kasviravinne voi sisältää kompostia, kompostista peräisin olevaa nestemäistä tai muuta kuin nestemäistä mikrobipohjaista tai ei-mikrobipohjaista uutetta, joka on saatu kompostoimalla aerobisesti, minkä seurauksena luontaisesti esiintyvien mikrobien määrä voi moninkertaistua, yksinomaan yhtä tai useampaa seuraavista panosmateriaaleista:
Tarkistus 231
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 3 – 1 kohta – b alakohta
(b)  asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisten luokkien 2 ja 3 eläimistä saatavat sivutuotteet;
(b)  asetuksen (EY) N:o 1069/2009 32 artiklassa tarkoitetut eläimistä saatavista sivutuotteista johdetut tuotteet, joille on määritetty valmistusketjun päätepiste kyseisen asetuksen 5 artiklan mukaisesti;
Tarkistus 232
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale
(c)  elävät tai kuolleet organismit tai niiden osat käsittelemättöminä tai käsiteltyinä ainoastaan manuaalisin, mekaanisin tai painovoimaan perustuvin menetelmin, liuottamalla veteen, vaahdottamalla, erottamalla veden avulla, höyrytislauksella tai lämmittämällä ainoastaan veden poistamiseksi, tai jotka erotetaan ilmasta mitä tahansa menetelmää käyttäen, lukuun ottamatta seuraavia:
(c)  elävät tai kuolleet organismit tai niiden osat käsittelemättöminä tai käsiteltyinä ainoastaan manuaalisin, mekaanisin tai painovoimaan perustuvin menetelmin, liuottamalla veteen, vaahdottamalla, erottamalla veden avulla, lukuun ottamatta seuraavia:
Tarkistus 233
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 1 kohta – c alakohta – 2 luetelmakohta
–  jätevesiliete, teollisuusliete ja ruoppausliete; sekä
–  jätevesiliete, teollisuusliete (lukuun ottamatta kulutukseen sopimattomia elintarvikkeita, rehua ja biopolttoaineisiin liittyviä istutuksia) ja ruoppausliete; sekä
Tarkistus 238
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
(e a)  käsittelemättömät ja mekaanisesti käsitellyt jäämät elintarviketuotantoaloilta lukuun ottamatta aloja, joilla käytetään eläimistä saatavia sivutuotteita asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.
Tarkistus 239
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 1 kohta – e b alakohta (uusi)
(e b)  aineosaluokkien (CMC) 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 vaatimuksia vastaavat materiaalit.
Tarkistus 240
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  joka käsittelee ainoastaan edellä 1 kohdassa tarkoitettuja panosmateriaaleja, ja
–  jossa 1 kohdassa tarkoitettujen panosmateriaalien käsittelyyn käytetyt tuotantolinjat on selkeästi erotettu tuotantolinjoista, joilla käsitellään muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja panosmateriaaleja, ja
Tarkistus 241
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 3 – 6 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta
–  Kriteeri: enintään 25 mmol O2/kg orgaanista ainesta/h; tai
–  Kriteeri: enintään 50 mmol O2/kg orgaanista ainesta/h; tai
Tarkistus 242
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 4 – otsikko
Ainesosaluokka (CMC) 4: Energiakasvimädäte
Aineosaluokka (CMC) 4: Energiakasvimädäte ja kasvipohjainen biojäte
Tarkistus 247
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 4 – 1 kohta – c alakohta
(c)  mikä tahansa a–b alakohdassa luetelluista materiaaleista, joka on aiemmin mädätetty.
(c)  mikä tahansa a–b alakohdassa luetelluista materiaaleista, joka on aiemmin mädätetty, ilman aflatoksiinien jäämiä.
Tarkistus 248
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 4 – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  joka käsittelee ainoastaan edellä 1 kohdassa tarkoitettuja panosmateriaaleja, ja
–  jossa 1 kohdassa tarkoitettujen panosmateriaalien käsittelyyn käytetyt tuotantolinjat on selkeästi erotettu tuotantolinjoista, joilla käsitellään muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja panosmateriaaleja, ja
Tarkistus 249
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 4 – 3 kohta – b alakohta
(b)  Anaerobinen mädätys termofiilisillä bakteereilla 55 °C:n lämpötilassa sekä käsittelyprosessi, jossa on pastörointivaihe (70 °C – 1h);
(b)  Anaerobinen mädätys termofiilisillä bakteereilla 55 °C:n lämpötilassa sekä komission asetuksen (EU) N:o 142/20111 a liitteessä V olevan I luvun 1 jakson 1 kohdassa kuvailtu pastörointi;
_________________
1 a   Komission asetus (EU) N:o 142/2011, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta sekä neuvoston direktiivin 97/78/EY täytäntöönpanosta tiettyjen näytteiden ja tuotteiden osalta, jotka vapautetaan kyseisen direktiivin mukaisista eläinlääkärintarkastuksista rajatarkastusasemilla (EUVL L 54, 26.2.2011, s. 1).
Tarkistus 250
Ehdotus asetukseksi
Liite I – II osa – CMC 4 – 3 kohta – d alakohta
(d)  anaerobinen mädätys mesofiilisillä bakteereilla 37–40 °C:n lämpötilassa sekä käsittelyprosessi, jossa on pastörointivaihe (70°C – 1h); tai
(d)  anaerobinen mädätys mesofiilisillä bakteereilla 37–40°C:n lämpötilassa sekä asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä V olevan I luvun 1 jakson 1 kohdassa kuvailtu pastörointi; tai
Tarkistus 251
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 1 kohta – c alakohta – 2 luetelmakohta
–  jätevesiliete, teollisuusliete ja ruoppausliete;
–  jätevesiliete, teollisuusliete lukuun ottamatta e a kohdassa tarkoitettuja ja ruoppausliete; sekä
Tarkistus 255
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 1 kohta – e alakohta – johdantokappale
(e)  mikä tahansa a–d alakohdassa luetelluista materiaaleista, joka
(e)  mikä tahansa a–d alakohdassa luetelluista materiaaleista, jossa ei ole aflatoksiineja ja joka
Tarkistus 256
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 1 kohta – e a alakohta (uusi)
(e a)  käsittelemättömät ja mekaanisesti käsitellyt jäämät elintarviketuotantoaloilta lukuun ottamatta aloja, joilla käytetään eläimistä saatavia sivutuotteita asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisesti.
Tarkistus 257
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 1 kohta – e b alakohta (uusi)
(e b)  aineosaluokkien (CMC) 2, 3, 4, 5, 6 ja 11 vaatimuksia vastaavat materiaalit.
Tarkistus 258
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 2 kohta – 1 luetelmakohta
–  joka käsittelee ainoastaan edellä 1 kohdassa tarkoitettuja panosmateriaaleja, ja
–  jossa 1 kohdassa tarkoitettujen panosmateriaalien käsittelyyn käytetyt tuotantolinjat on selkeästi erotettu tuotantolinjoista, joilla käsitellään muita kuin 1 kohdassa tarkoitettuja panosmateriaaleja, ja
Tarkistus 259
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 3 kohta – a alakohta
(a)  Anaerobinen mädätys termofiilisillä bakteereilla 55 °C:n lämpötilassa vähintään 24 tunnin ajan ja hydraulinen viipymä vähintään 20 päivää;
(a)  Anaerobinen mädätys termofiilisillä bakteereilla 55 °C:n lämpötilassa vähintään 24 tunnin ajan ja hydraulinen viipymä vähintään 20 päivää, minkä jälkeen analyysi, jossa tarkastetaan, että mädätys on tuhonnut patogeenit;
Tarkistus 260
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 3 kohta – b alakohta
(b)  Anaerobinen mädätys termofiilisillä bakteereilla 55 °C:n lämpötilassa sekä käsittelyprosessi, jossa on pastörointivaihe (70 °C – 1h);
(b)  Anaerobinen mädätys termofiilisillä bakteereilla 55 °C:n lämpötilassa sekä asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä V olevan I luvun 1 jakson 1 kohdassa kuvailtu pastörointi;
Tarkistus 261
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 5 – 3 kohta – d alakohta
(d)  anaerobinen mädätys mesofiilisillä bakteereilla 37–40 C:n lämpötilassa sekä käsittelyprosessi, jossa on pastörointivaihe (70°C – 1h); tai
(d)  anaerobinen mädätys mesofiilisillä bakteereilla 37–40°C:n lämpötilassa sekä asetuksen (EU) N:o 142/2011 liitteessä V olevan I luvun 1 jakson 1 kohdassa kuvailtu pastörointi; tai
Tarkistus 262
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 6 – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
(c a)  orujillo eli oliivien murskaamisen yhteydessä syntyvä viskoosinen sivutuote, joka saadaan käsittelemällä puristejäännös orgaanisella liuotinaineseoksella kahdessa (alperujo) tai kolmessa (orujo) vaiheessa;
Tarkistus 263
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 6 – 1 kohta – c b alakohta (uusi)
(c b)   rehuteollisuuden sivutuotteet, jotka on lueteltu asetuksen (EU) N:o 68/2013 rehuaineluettelossa;
Tarkistus 264
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 6 – 1 kohta – c c alakohta (uusi)
(c c)  kaikki muut materiaalit tai aineet, jotka on hyväksytty käytettäväksi elintarvikkeissa tai rehuissa.
Tarkistus 269
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 6 – 2 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Kaikissa aineissa aflatoksiineja on oltava alle toteamisrajan.
Tarkistus 270
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 7 – 1 kohta – 1 luetelmakohta
–  ei ole tehty muita käsittelyjä kuin kuivaaminen tai pakastekuivaaminen ja jotka
Poistetaan.
Tarkistus 271
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 8 – 1 kohta
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää ainetta tai seosta, joilla edistetään ravinteiden vapautumista lannoitevalmisteesta, ainoastaan jos kyseisen aineen tai seoksen on tällaiseen agronomiseen lisäaineeseen sovellettavaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmää soveltaen osoitettu olevan liitteessä I esitettyyn toimintoperusteiseen tuoteluokkaan 5 kuuluvalle tuotteelle tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen.
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää ainetta tai seosta (myös teknisiä lisäaineita, kuten paakkuuntumisenestoaineita, vaahdonestoaineita, pölynestoaineita, väriaineita ja reologisia aineita), joilla edistetään ravinteiden vapautumista lannoitevalmisteesta, ainoastaan jos kyseisen aineen tai seoksen on tällaiseen agronomiseen lisäaineeseen sovellettavaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmää soveltaen osoitettu olevan liitteessä I esitettyyn toimintoperusteiseen tuoteluokkaan 5 kuuluvalle tuotteelle tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten mukainen.
Tarkistus 272
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 8 – 3 a kohta (uusi)
3 a.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää liitteessä I esitetyssä toimintoperusteisessa tuoteluokassa 5(A)(I a) tarkoitetun vaatimustenmukaisen denitrifikaatioinhibiittorin, jos se sisältää typpeä jossakin muodossa.
Tarkistus 273
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 8 – 4 kohta
4.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää vaatimustenmukaisen liitteessä I esitetyssä toimintoperusteisessa tuoteluokassa 5(A)(II) tarkoitetun ureaasi-inhibiittorin, jos vähintään 50 % lannoitevalmisteen kokonaistyppipitoisuudesta (N) koostuu typen (N) ureamuodosta (CH4N2O).
4.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää vaatimustenmukaisen liitteessä I esitetyssä toimintoperusteisessa tuoteluokassa 5(A)(II) tarkoitetun ureaasi-inhibiittorin, jos vähintään 50 % lannoitevalmisteen kokonaistyppipitoisuudesta (N) koostuu typen (N) ammoniummuodosta (NH4+) tai ammonium- (NH4+) ja ureamuodosta (CH4N2O).
Tarkistus 274
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 9 – 3 kohta
3.  Polymeerit eivät saa sisältää formaldehydiä.
3.  Polymeerit saavat sisältää enintään 600 ppm vapaata formaldehydiä.
Tarkistus 275
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 10 – 1 kohta
1.  CE-merkityt lannoitevalmisteet voivat sisältää muita polymeerejä kuin ravinnepolymeerejä ainoastaan silloin, kun polymeerin tarkoituksena on
1.  CE-merkityt lannoitevalmisteet voivat sisältää muita polymeerejä kuin ravinnepolymeerejä ainoastaan silloin, kun polymeerin tarkoituksena on
(a)  kontrolloida veden pääsyä ravinteiden hiukkasiin ja tätä kautta ravinteiden luovutusta (tällöin polymeeriä kutsutaan yleisesti 'pintakäsittelyaineeksi'), tai
(a)  kontrolloida veden pääsyä ravinteiden hiukkasiin ja tätä kautta ravinteiden luovutusta (tällöin polymeeriä kutsutaan yleisesti 'pintakäsittelyaineeksi'), tai
(b)  parantaa CE-merkityn lannoitevalmisteen vedenpidätyskykyä.
(b)  parantaa CE-merkityn lannoitevalmisteen vedenpidätyskykyä, tai
(b a)  parantaa maaperää biohajoavana katekalvona, joka täyttää erityisesti aineosaluokan (CMC) 10 2 a ja 3 kohdan vaatimukset, tai
(b b)  sitoa lannoitevalmisteen aineosia ilman kosketusta maaperän kanssa, tai
(b c)  parantaa CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden vakautta, tai
(b d)   parantaa veden pääsyä maaperään.
Tarkistus 276
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 10 – 2 kohta
2.  Seuraavia kriteerejä on noudatettava ... päivästä ...kuuta ... [Publications office, please insert the date occurring three years after the date of application of this Regulation]: Polymeerin on hajottava fyysisesti tai kemiallisesti siten, että suurin osa syntyneestä kompostista hajoaa lopulta hiilidioksidiksi (CO2), biomassaksi ja vedeksi. Vähintään 90 % orgaanisesta hiilestä on jäljempänä a–c alakohdassa tarkoitetussa biohajoavuuskokeessa muunnuttava hiilidioksidiksi (CO2) enintään 24 kuukaudessa.
2.  Seuraavia kriteerejä on noudatettava ... päivästä ...kuuta ... [EUVL: lisätään päivä, joka on viisi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä]: Polymeerin on hajottava fyysisesti tai kemiallisesti siten, että suurin osa syntyneestä kompostista hajoaa lopulta hiilidioksidiksi (CO2), biomassaksi ja vedeksi. Vähintään 90 % orgaanisesta hiilestä on muunnuttava hiilidioksidiksi (CO2) enintään 48 kuukaudessa merkinnässä ilmoitetun lannoitevalmisteen toimintajakson päättymisestä ja verrattuna biohajoavuuskokeessa sovellettuun asianmukaiseen standardiin. Biohajoavuuskriteerejä ja asianmukaisen biohajoavuuden testaavan menetelmän kehittämistä arvioidaan uusimman tieteellisen näytön perusteella ja niistä säädetään tämän asetuksen 42 artiklan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä.
(a)  Koe on tehtävä lämpötilassa 25°C ± 2°C.
(b)  Koe on tehtävä noudattaen menetelmää maaperän muovimateriaalien lopullisen aerobisen biohajoavuuden määrittämiseksi mittaamalla hapenkulutus ja muodostuneen hiilidioksidin määrä.
(c)  Kokeessa on käytettävä vertailumateriaalina mikrokiteistä selluloosajauhetta, joka on samankokoista kuin testimateriaali.
(d)  Testimateriaalia ei saa ennen koetta altistaa sellaisiin olosuhteisiin tai menettelyihin, jotka on tarkoitettu kalvon hajoamisen nopeuttamiseksi, esimerkiksi altistus lämmölle tai valolle.
Tarkistus 277
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 10 – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Toimintoperusteisessa tuoteluokassa 3 (B) tarkoitettujen biohajoavien katekalvojen on täytettävä seuraava kriteeri:
–  polymeerin on hajottava fyysisesti tai biologisesti siten, että se hajoaa lopulta hiilidioksidiksi (CO2), biomassaksi ja vedeksi ja vähintään 90 prosenttia sen absoluuttisesta tai vertailumateriaaliin verrattavasta orgaanisesta hiilestä on biohajoavuuskokeessa muunnuttava hiilidioksidiksi enintään 24 kuukaudessa polymeerin biohajoavuutta maaperässä koskevien unionin vaatimusten mukaisesti.
Tarkistus 278
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 10 – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Koska tuotetta on tarkoitus lisätä maaperään ja vapauttaa ympäristöön, näitä kriteerejä sovelletaan tuotteen kaikkiin materiaaleihin.
Tarkistus 279
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 10 – 3 b kohta (uusi)
3 b.   CE-merkitty valmiste, joka sisältää muita polymeerejä kuin ravinnepolymeerejä, vapautetaan 1, 2 ja 3 kohdassa asetetuista vaatimuksista sillä edellytyksellä, että polymeerejä käytetään ainoastaan lannoitevalmisteen sideaineina eivätkä ne ole kosketuksissa maaperän kanssa.
Tarkistus 280
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 11

Komission teksti

CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka ovat saavuttaneet kyseisen asetuksen mukaisesti määritellyn valmistusketjun päätepisteen ja jotka luetellaan ja täsmennetään seuraavassa taulukossa:

Tarkistus

Edellyttäen, että komissio antaa tarkoitetut delegoidut säädökset 42 artiklan mukaisesti, CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 tarkoitettuja eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka ovat saavuttaneet kyseisen asetuksen mukaisesti määritellyn valmistusketjun päätepisteen ja jotka luetellaan ja täsmennetään seuraavassa taulukossa:

 

Johdettu tuote

Käsittelyvaatimukset valmistusketjun päätepisteen saavuttamiseksi

1

Lihajauho

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

2

Luujauho

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

3

Lihaluujauho

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

4

Eläinten veri

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

5

Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 mukaisen luokan 3 mukaiset hydroloidut proteiinit

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

6

Käsitelty lanta

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

7

Komposti (1)

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

8

Biokaasun mädätysjätteet (1)

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

9

Höyhenjauho

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

10

Vuodat ja nahat

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

11

Kaviot ja sarvet

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

12

Lepakoiden guano

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

13

Villa ja karva

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

14

Höyhenet ja untuva

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

15

Sianharjakset

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

16

Glyseriini ja muut luokkaan 2 ja 3 kuuluvista, biodieselin ja uusiutuvien polttoaineiden valmistuksesta johdetuista aineksista valmistetut tuotteet

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

17

Lemmikkieläinten ruoka ja koiran puruluut, joita ei voida myydä kaupallisista syistä tai teknisten puutteiden vuoksi

Määritetty asetuksen (EY) N:o 1069/2009 5 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

(1)   johdettu muista luokkaan 2 ja 3 kuuluvista aineksista kuin lihaluujauhosta tai käsitellystä eläinvalkuaisesta

Tarkistus 281
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – CMC 11 a (uusi)
AINEOSALUOKKA (CMC) 11 a: MUUT TEOLLISUUDEN SIVUTUOTTEET
1.  CE-merkitty lannoitevalmiste voi sisältää muita teollisuuden sivutuotteita, kuten kaprolaktaamin valmistuksen sivutuotteena saatavaa ammoniumsulfaattia, maakaasun ja öljyjen jalostuksesta saatavaa rikkihappoa ja muita materiaaleja, jotka ovat peräisin tietyistä teollisista prosesseista, jotka eivät kuulu aineosaluokkaan CMC 1 ja jotka luetellaan seuraavassa taulukossa, siinä annetuin edellytyksin:
2.  EY-merkittyjen lannoitevalmisteiden aineosina asetuksen (EY) N:o 2003/2003 mukaisesti käytettyjen teollisuuden sivutuotteiden sisällyttämistä aineosaluetteloon koskevat kriteerit vahvistetaan ... päivästä ... kuuta ... alkaen [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulopäivästä] uusimman tieteellisen näytön perusteella, ja niistä säädetään tämän asetuksen 42 artiklan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä.
Tarkistus 282
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 osa – 2 kohta – e alakohta
(e)  kuvaus kaikista aineosista, joita on yli 5 prosenttia tuotteen painosta alenevassa suuruusjärjestyksessä kuivapainon mukaan, mukaan lukien maininta liitteessä II tarkoitetusta asianomaisesta ainesosaluokasta (CMC).
(e)  kuvaus kaikista aineosista, joita on yli 1 prosentti tuotteen painosta alenevassa suuruusjärjestyksessä kuivapainon mukaan, mukaan lukien maininta liitteessä II tarkoitetusta asianomaisesta aineosaluokasta (CMC) ja mukaan lukien sisältö prosenttiosuutena kuiva-aineesta.
Tarkistus 283
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 osa – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
(e a)  mikäli valmiste sisältää materiaalia, joka on peräisin orgaanisesta jätteestä tai sivutuotteista ja jolle ei ole tehty kaikki orgaaniset aineet tuhoavaa käsittelyä, merkinnässä on täsmennettävä, mitä jätteitä ja sivutuotteita on käytetty, sekä eränumero tai tuotantoajankohdan sarjanumero. Sarjanumero viittaa valmistajan hallussa oleviin jäljitettävyystietoihin, joissa määritetään kussakin erässä/aikasarjassa käytetyn orgaanisen jätteen/sivutuotteen yksittäiset lähteet (kuten maatilat ja tehtaat). Komissio julkaisee julkisen kuulemisen jälkeen ja ... päivään ...kuuta ... mennessä [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] tämän säännöksen täytäntöönpanoa koskevat eritelmät, jotka tulevat voimaan ... päivään ...kuuta ... mennessä [kolme vuotta eritelmien julkaisemisesta]. Toimijoiden ja markkinavalvontaviranomaisten hallinnollisen rasitteen keventämiseksi komission eritelmissä on otettava huomioon 6 artiklan 5–7 kohdan ja 11 artiklan vaatimukset sekä olemassa olevat jäljitettävyysjärjestelmät (jotka koskevat muun muassa eläimistä saatavia sivutuotteita tai teollisuuden järjestelmiä) ja unionin jäteluokituskoodit.
Tarkistus 284
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 osa – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Valmistajien on asetettava saataville tarkoituksen mukaista käyttöä koskevat lyhyet ohjeet, mukaan lukien tarkoitettu käyttömäärä ja -aika, kohdekasvit ja varastointi.
Tarkistus 285
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 1 osa – 7 a kohta (uusi)
7 a.  Missään tuotteessa ei voida esittää muuhun toimintoperusteiseen tuoteluokkaan liittyviä väittämiä täyttämättä kyseisen täydentävän toimintoperusteisen tuoteluokan kaikkia vaatimuksia, eikä myöskään suoria tai välillisiä väittämiä kasvinsuojeluvaikutuksista sallita.
Tarkistus 286
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1 – 2 kohta – b alakohta
(b)  Nitrifikaatioinhibiittorin pitoisuus on ilmoitettava massaprosentteina ammoniakkityppenä (NH4+) ja ureatyppenä (CH4N2O) esiintyvän typen kokonaismäärästä.
(b)  Nitrifikaatioinhibiittorin pitoisuus on ilmoitettava massaprosentteina ammoniakkityppenä (NH4+) tai ammoniakkityppenä (NH4+) ja ureatyppenä (CH4N2O) esiintyvän typen kokonaismäärästä.
Tarkistus 287
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(A) – 1 kohta – a alakohta
(a)  Ilmoitettavat ravinteet typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K) kemiallisina merkkeinä järjestyksessä N-P-K;
(a)  Ilmoitettavat ravinteet typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K) kemiallisina merkkeinä järjestyksessä N-P-K; ilmoitettava typpipitoisuus annetaan ammoniumtypen, nitraattitypen, ureatypen, ureaformaldehydin typen, isobutylideenidiurean typen ja krotonylideenidiurean typen summana.
Fosforilannoitteiden on täytettävä seuraavat vähimmäisliukoisuustasot, jotta ne ovat kasveille käyttökelpoisia, muuten niitä ei voida ilmoittaa fosforilannoitteiksi:
–  vesiliukoisuus: vähimmäistaso 25 prosenttia kokonaisfosforista,
–  liukoisuus neutraaliin ammoniumsitraattiin: vähimmäistaso 30 prosenttia kokonaisfosforista,
–  liukoisuus muurahaishappoon (vain pehmeän, jauhetun fosforin osalta): vähimmäistaso 35 prosenttia kokonaisfosforista.
Tarkistus 288
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(A) – 1 kohta – b alakohta
(b)  ilmoitettavat ravinteet magnesium (Mg), kalsium (Ca), rikki (S) tai natrium (Na) kemiallisina merkkeinä järjestyksessä Mg-Ca-S-Na;
(b)  ilmoitettavat ravinteet kalsium (Ca), magnesium (Mg), natrium (Na) tai rikki (S) kemiallisina merkkeinä järjestyksessä Ca-Mg-Na-S;
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin ja näin ollen hyväksyttyihin tarkistuksiin on tehtävä vastaavat muutokset.)
Tarkistus 289
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(A) – 1 kohta – c alakohta
(c)  luvut, jotka osoittavat ilmoitettavan ravinteen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K) kokonaispitoisuuden, joiden jälkeen sulkeissa luvut, jotka ilmoittavat magnesiumin (Mg), kalsiumin (Ca), rikin (S) tai natriumin (Na) kokonaispitoisuuden;
(c)  luvut, jotka osoittavat ilmoitettavan ravinteen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K) keskimääräisen pitoisuuden, joiden jälkeen sulkeissa luvut, jotka ilmoittavat magnesiumin (Mg), kalsiumin (Ca), rikin (S) tai natriumin (Na) kokonaispitoisuuden;
Tarkistus 290
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(A) – 1 kohta – d alakohta – 6 luetelmakohta
–  orgaaninen hiili (C); ja
–  orgaaninen hiili (C) ja C/N-suhde;
Tarkistus 291
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(A) – 1 kohta – d alakohta – 7 a luetelmakohta (uusi)
–  muoto, kuten jauhe tai pelletit
Tarkistus 292
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(B) – 1 kohta – d alakohta – 2 luetelmakohta
–  kokonaisfosforipentoksidi (P2O5);
–  neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen fosforipentoksidi (P2O5).
Tarkistus 293
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(B) – 1 kohta – d alakohta – 2 luetelmakohta – 3 alaluetelmakohta
–  silloin kun esiintyy pehmeää jauhettu fosfaattia, muurahaishappoon liukoinen fosforipentoksidi (P2O5);
–   vain mineraalihappoihin liukoinen fosforipentoksidi (P2O5);
Tarkistus 294
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(B) – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Ilmoitettava kokonaistyppipitoisuus annetaan ammoniumtypen, nitraattitypen, ureatypen, metyleeniurean typen, isobutylideenidiurean typen, krotonylideenidiurean typen ja syanamiditypen summana.
Tarkistus 295
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I) – 1 kohta – d alakohta – 2 luetelmakohta
–  kokonaisfosforipentoksidi (P2O5);
–  neutraaliin ammoniumsitraattiin ja veteen liukoinen fosforipentoksidi (P2O5)
Tarkistus 296
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I) – 1 kohta – d alakohta – 2 luetelmakohta – 3 alaluetelmakohta
–  silloin kun esiintyy pehmeää jauhettu fosfaattia, muurahaishappoon liukoinen fosforipentoksidi (P2O5);
–  vain mineraalihappoihin liukoinen fosforipentoksidi (P2O5)
Tarkistus 297
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I) – 1 kohta – d alakohta – 4 luetelmakohta – 1 a alaluetelmakohta (uusi)
–  muoto, kuten jauhe tai pelletit;
Tarkistus 298
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I) – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
(d a)  pH
Tarkistus 299
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I) – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Lannoitevalmisteiden, jotka sisältävät alle 5 ppm kadmiumia, arsenikkia, lyijyä, kuudenarvoista kromia ja elohopeaa, pakkauksissa ja merkinnöissä saa käyttää näkyvää ympäristömerkkiä. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen täydentämiseksi 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä kyseisen merkin teknisten standardien laatimiseksi.
Tarkistus 300
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I)(a) – 3 kohta – c alakohta
(c)  jauheena, jos vähintään 90 % tuotteesta läpäisee 10 mm seulan; tai
(c)  jauheena, jos vähintään 90 % tuotteesta läpäisee 1 mm seulan; tai
Tarkistus 301
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(I)(a) – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Liitteessä II olevan aineosaluokan 10 1 kohdan b b alakohdassa tarkoitetuissa CE-merkityissä lannoitevalmisteissa, joissa polymeerejä käytetään ainoastaan sideaineina, on oltava seuraava merkintä: ”Lannoitevalmistetta ei ole tarkoitettu kosketuksiin maaperän kanssa.”
Tarkistus 302
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C)(II) – 1 kohta
1.  CE-merkityn lannoitevalmisteen sisältämien ilmoitettavien hivenravinteiden nimet ja kemialliset merkit on lueteltava seuraavassa järjestyksessä: boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo) tai sinkki (Zn), jonka jälkeen sen vastaionin/vastaionien nimi/nimet;
1.  CE-merkityn lannoitevalmisteen sisältämien ilmoitettavien hivenravinteiden nimet ja kemialliset merkit on lueteltava seuraavassa järjestyksessä: boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo), seleeni (Se), pii (Si) tai sinkki (Zn), jonka jälkeen sen vastaionin/vastaionien nimi/nimet;
Tarkistus 303
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 1(C) a (uusi)
Toimintoperusteinen tuoteluokka (PFC) 1(C) a: Vähähiilinen lannoite
1.  Seuraavat pääravinteita koskevat tiedot ovat pakollisia:
(a)  ilmoitettavat ravinteet typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K) kemiallisina merkkeinä järjestyksessä N-P-K;
(b)  ilmoitettavat ravinteet magnesium (Mg), kalsium (Ca), rikki (S) tai natrium (Na) kemiallisina merkkeinä järjestyksessä Mg-Ca-S-Na;
(c)  luvut, jotka osoittavat ilmoitettavan ravinteen typpi (N), fosfori (P) tai kalium (K) kokonaispitoisuuden, joiden jälkeen sulkeissa luvut, jotka ilmoittavat magnesiumin (Mg), kalsiumin (Ca), rikin (S) tai natriumin (Na) kokonaispitoisuuden;
(d)  seuraavien ilmoitettavien ravinteiden pitoisuus prosentteina lannoitteen massasta seuraavassa järjestyksessä:
▪  kokonaistyppi (N);
–  orgaanisen typen (N) vähimmäismäärä, jonka jälkeen kuvaus käytetyn orgaanisen aineksen alkuperästä;
–  typpi (N) nitraattityppenä;
–  typpi (N) ammoniumtyppenä;
–  typpi (N) ureatyppenä;
▪  kokonaisfosforipentoksidi (P2O5);
–  vesiliukoinen fosforipentoksidi (P2O5);
–  neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoinen fosforipentoksidi (P2O5);
–  pehmeän jauhetun fosfaatin tapauksessa muurahaishappoon liukoinen fosforipentoksidi (P2O5);
▪  kokonaiskaliumoksidi (K2O);
–  vesiliukoinen kaliumoksidi (K2O);
▪  magnesiumoksidi (MgO), kalsiumoksidi (CaO), rikkitrioksidi (SO3) ja natriumoksidi (Na2O), ilmaistuna
–  ainoastaan vesiliukoisen osan pitoisuutena silloin, kun kyseiset ravinteet ovat täysin vesiliukoisia,
–  kokonaispitoisuutena ja vesiliukoisen osan pitoisuutena silloin kun kyseisten ravinteiden vesiliukoinen pitoisuus on vähintään neljännes kyseisten ravinteiden kokonaispitoisuudesta;
–  muissa tapauksissa kokonaispitoisuutena.
(e)  urean (CH4N2O) tapauksessa, tiedot mahdollisesta vaikutuksesta ilman laatuun kun lannoitteita käytettäessä vapautuu ammoniakkia, ja kehotus käyttäjille asianmukaisten korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.
2.  Seuraavat muut tiedot on ilmoitettava prosentteina CE-merkityn lannoitevalmisteen massasta:
–  orgaanisen hiilen (C) pitoisuus; sekä
–  kuiva-ainepitoisuus.
3.  Jos yhtä tai useampaa hivenravinteista boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo) ja sinkki (Zn) esiintyy vähintään seuraavassa taulukossa massaprosentteina ilmoitettuna pitoisuutena, se/ne
–  on ilmoitettava, jos sitä/niitä lisätään CE-merkittyyn lannoitevalmisteeseen tarkoituksellisesti, ja
–  se/ne voidaan ilmoittaa muissa tapauksissa:
Hivenravinne
Massaprosenttia

Boori (B)
0,01

Koboltti (Co)
0,002

Kupari (Cu)
0,002

Mangaani (Mn)
0,01

Molybdeeni (Mo)
0,001

Sinkki (Zn)
0,002

Ne on ilmoitettava pääravinteita koskevien tietojen jälkeen. Seuraavat tiedot ovat pakollisia:
(a)  ilmoitettavien hivenravinteiden nimet ja kemialliset merkit seuraavassa järjestyksessä: boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe), mangaani (Mn), molybdeeni (Mo) tai sinkki (Zn), jonka jälkeen sen vastaionin/vastaionien nimi/nimet;
(b)  massaprosentteina ilmoitettava hivenravinteiden kokonaispitoisuus
–  ainoastaan vesiliukoisen osan pitoisuutena silloin, kun kyseiset ravinteet ovat täysin vesiliukoisia,
–  kokonaispitoisuutena ja vesiliukoisen osan pitoisuutena silloin kun kyseisten ravinteiden vesiliukoinen pitoisuus on vähintään neljännes kyseisten ravinteiden kokonaispitoisuudesta; sekä
–  muissa tapauksissa kokonaispitoisuutena.
(c)  kun ilmoitettava hivenravinne on kelatoitu yhdellä tai useammalla kelaatinmuodostajalla, hivenravinteen nimen ja kemiallisen merkin jälkeen seuraava ilmaisu:
–  "kelatoitu ...lla/llä" (kelaatinmuodostajan nimi tai lyhenne) sekä kelatoidun hivenravinteen määrä prosentteina CE-merkityn lannoitevalmisteen massasta;
(d)  kun CE-merkitty lannoitevalmiste sisältää yhtä tai useampaa hivenravinnetta, joka on kompleksoitu yhdellä tai useammalla kompleksinmuodostajalla:
–  hivenravinteen nimen ja kemiallisen merkin jälkeen seuraava ilmaisu: "kompleksoitu ...lla/llä" sekä kompleksoidun hivenravinteen määrä prosentteina CE-merkityn lannoitevalmisteen massasta; sekä
–  kompleksinmuodostajan nimi tai lyhenne.
(e)  seuraava maininta: "Käytettäväksi ainoastaan todettuun tarpeeseen. Asianmukaista käyttömäärää ei saa ylittää."
Tarkistus 399
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 2 – 2 luetelmakohta
–   raekokojakauma ilmaistuna tuotteen prosenttiosuutena, joka läpäisee tietyn seulan;
–  raekokojakauma ilmaistuna tuotteen prosenttiosuutena, joka läpäisee 1,0 mm:n ja 3,15 mm:n seulan;
Tarkistus 304
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 3 – 1 kohta – 3 luetelmakohta
–   typen kokonaispitoisuus (N);
Poistetaan.
Tarkistus 305
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 3 – 1 kohta – 4 luetelmakohta
–   fosforipentoksidin (P2O5) kokonaispitoisuus;
Poistetaan.
Tarkistus 306
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 3 – 1 kohta – 5 luetelmakohta
–   kaliumoksidin (K2O) kokonaispitoisuus;
Poistetaan.
Tarkistus 307
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 6 – e alakohta
(e)  käyttömäärä, -ajankohta (kasvin kehitysvaihe) ja -tiheys;
(e)  käyttömäärä, -ajankohta (kasvin kehitysvaihe), -paikka ja -tiheys (biostimulanttiväitteet oikeaksi todistavien empiiristen näyttöjen mukaisesti);
Tarkistus 308
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 osa – PFC 6 – f a alakohta (uusi)
(f a)  ilmoitus siitä, että valmiste ei ole kasvinsuojeluaine;
Tarkistus 309
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 osa – PFC 1(A)

Ilmoitettavan ravinnepitoisuuden ja muiden ilmoitettavien parametrien sallitut poikkeamat


Ilmoitettavan ravinnepitoisuuden ja muiden ilmoitettavien parametrien sallitut poikkeamat

Orgaaninen hiili (C)
± 20 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä

Orgaaninen hiili (C)
± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä

Kuiva-aine-pitoisuus
± 5,0 prosenttiyksikköä absoluuttisena arvona

Kuiva-aine-pitoisuus
± 5,0 prosenttiyksikköä absoluuttisena arvona

Kokonais-typpi (N)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonais-typpi (N)
± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Orgaaninen typpi (N)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Orgaaninen typpi (N)
± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonais-fosfori-pentoksidi (P2O5)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonais-fosfori-pentoksidi (P2O5)
± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonais-kalium-oksidi (K2O)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonais-kalium-oksidi (K2O)
± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Magnesium-oksidin, kalsium-oksidin rikkitri-oksidin ja natrium-oksidin kokonais-määrät ja vesiliukoiset määrät
± 25 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,5 prosenttiyksikköä

Magnesium-oksidin, kalsiumo-ksidin rikkitri-oksidin ja natrium-oksidin kokonais-määrät ja vesiliukoiset määrät
± 25 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,5 prosenttiyksikköä

Kokonais-kupari (Cu)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,5 prosenttiyksikköä

Kokonais-kupari (Cu)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,5 prosenttiyksikköä

Kokonais-sinkki (Zn)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä

Kokonais-sinkki (Zn)
± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä

Määrä
–5 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta

Määrä
–  5 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta




Typen, fosforin ja kaliumin ilmoitetut muodot
Kaksiravinteiset: enimmäispoikkeama absoluuttisena arvona 1,1 N ja 0,5 orgaaninen N, 1,1 P2O5, 2 K2O ja 1,5 kahden ravinteen kokonaismäärä.





Kolmiravinteiset: enimmäis-poikkeama absoluuttisena arvona 1,1 N ja 0,5 orgaaninen N, 1,1 P2O5, 2 K2O ja 1,9 kahden ravinteen kokonaismäärä.





± 10 % kunkin ravinteen ilmoitetusta kokonaisarvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2 prosenttiyksikköä.

Tarkistus 310
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 osa – PFC 1(B) – 1 taulukko

Komission teksti

Epäorgaanisen pääravinteen muotojen ilmoitetun pitoisuuden sallitut poikkeamat

N

P2O5

K2O

MgO

CaO

SO3

Na2O

± 25 % ravinnemuotojen ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2 prosenttiyksikköä

± 25 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,5 prosenttiyksikköä

± 25 % ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 0,9 prosenttiyksikköä

Tarkistus

Epäorgaanisen pääravinteen muotojen ilmoitetun pitoisuuden sallitut poikkeamat

N

P2O5

K2O

MgO

CaO

SO3

Na2O

± 25 % ravinnemuotojen ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2 prosenttiyksikköä kustakin ravinteesta erikseen ja ravinteiden summasta

-50 % ja +100 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään -2 ja +4 prosenttiyksikköä

± 25 % ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 0,9 prosenttiyksikköä

P2O5 – sallitulla poikkeamalla tarkoitetaan neutraaliin ammoniumsitraattiin liukoista ja vesiliukoista fosforipentoksidia (P2O5).

 

 

Tarkistus 311
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 osa – PFC 1(B)
Orgaaninen hiili: ± 20 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä
Orgaaninen hiili: ± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä
Orgaaninen typpi: ± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä
Orgaaninen typpi: ± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä
Kokonaiskupari (Cu) ± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,5 prosenttiyksikköä
Kokonaiskupari (Cu) ± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,5 prosenttiyksikköä
Kokonaissinkki (Zn) ± 50 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä
Kokonaissinkki (Zn) ± 15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä
Tarkistus 312
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 osa – PFC 1(C)(I)

 

Komission teksti

 

Epäorgaanisen pääravinteen muotojen ilmoitetun pitoisuuden sallitut poikkeamat

 

N

P2O5

K2O

MgO

CaO

SO3

Na2O

 

± 25 % ravinnemuotojen ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2 prosenttiyksikköä

± 25 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,5 prosenttiyksikköä

± 25 % ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 0,9 prosenttiyksikköä

 

Raekokojakauma: ± 10 %:n suhteellinen poikkeama, jota sovelletaan tietyn seulan läpäisevän materiaalin ilmoitettuun prosenttiosuuteen

 

Määrä: ± 5 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta

 

Tarkistus

 

Epäorgaanisen pääravinteen muotojen ilmoitetun pitoisuuden sallitut poikkeamat

 

N

P2O5

K2O

MgO

CaO

SO3

Na2O

 

± 25 % ravinnemuotojen ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2 prosenttiyksikköä kustakin ravinteesta erikseen ja ravinteiden summasta

-50 % ja +100 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään -2 ja +4 prosenttiyksikköä

-50 % ja +100 % kyseisten ravinteiden ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään -2 ja +4 prosenttiyksikköä

 

Edellä olevia vaihteluvälin arvoja sovelletaan myös N-muotoihin ja liukoisuuksiin.

 

Raekokojakauma: ± 20 %:n suhteellinen poikkeama, jota sovelletaan tietyn seulan läpäisevän materiaalin ilmoitettuun prosenttiosuuteen

 

Määrä: ± 3 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta

Tarkistus 313
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 osa – PFC 3

Komission teksti

Ilmoitettavan ravinteen muodot ja muut ilmoitetut laatukriteerit

Ilmoitetun parametrin sallitut poikkeamat

pH

± 0,7 valmistuksen aikana

 

± 1,0 koko jakeluketjun ajan

Orgaaninen hiili (C)

± 10 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonaistyppi (N)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonaisfosforipentoksidi (P2O5)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonaiskaliumoksidi (K2O)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kuiva-aine

± 10 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta

Määrä

–  5 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta valmistuksen aikana

 

–  25 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta koko jakeluketjun ajan

Orgaaninen hiili (C) / orgaaninen typpi (N)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä

Raekokojakauma

± 10 %:n suhteellinen poikkeama, jota sovelletaan tietyn seulan läpäisevän materiaalin ilmoitettuun prosenttiosuuteen

Tarkistus

Ilmoitettavan ravinteen muodot ja muut ilmoitetut laatukriteerit

Ilmoitetun parametrin sallitut poikkeamat

pH

± 0,7 valmistuksen aikana

 

± 0,9 koko jakeluketjun ajan

Orgaaninen hiili (C)

± 10 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonaistyppi (N)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

kokonaisfosforipentoksidi (P2O5)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kokonaiskaliumoksidi (K2O)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 1,0 prosenttiyksikköä

Kuiva-aine

± 10 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta

Määrä

5 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta valmistuksen aikana

 

—  15 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta koko jakeluketjun ajan

Orgaaninen hiili (C) / orgaaninen typpi (N)

± 20 %:n suhteellinen poikkeama ilmoitetusta arvosta kuitenkin niin, että se on absoluuttisena arvona enintään 2,0 prosenttiyksikköä

Raekokojakauma

± 10 %:n suhteellinen poikkeama, jota sovelletaan tietyn seulan läpäisevän materiaalin ilmoitettuun prosenttiosuuteen

Tarkistus 314
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 osa – PFC 4

Komission teksti

Ilmoitettavan ravinteen muodot ja muut ilmoitetut laatukriteerit

Ilmoitetun parametrin sallitut poikkeamat

Sähkönjohtavuus

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 75 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

pH

± 0,7 valmistuksen aikana

 

± 1,0 koko jakeluketjun ajan

Määrä volyyminä (litraa tai m³)

–  5 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

–  25 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Määrän (volyymin) määritys niiden materiaalien osalta, joiden partikkelikoko on suurempi kuin 60 mm

–  5 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

–  25 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Määrän (volyymin) määritys esimuotoiltujen kasvualustojen osalta

–  5 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

25 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Vesiliukoinen typpi (N)

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 75 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Vesiliukoinen fosforipentoksidi (P2O5)

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 75 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Vesiliukoinen kaliumoksidi (K2O)

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 75 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Tarkistus

Ilmoitettavan ravinteen muodot ja muut ilmoitetut laatukriteerit

Ilmoitetun parametrin sallitut poikkeamat

Sähkönjohtavuus

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 60 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

pH

± 0,7 valmistuksen aikana

 

± 0,9 koko jakeluketjun ajan

Määrä volyyminä (litraa tai m³)

-5%:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

-15 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Määrän (volyymin) määritys niiden materiaalien osalta, joiden partikkelikoko on suurempi kuin 60 mm

-5%:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

-15 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Määrän (volyymin) määritys esimuotoiltujen kasvualustojen osalta

-5%:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

-15 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Vesiliukoinen typpi (N)

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 60 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

vesiliukoinen fosforipentoksidi (P2O5)

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 60 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

vesiliukoinen kaliumoksidi (K2O);

± 50 %:n suhteellinen poikkeama valmistuksen aikana

 

± 60 %:n suhteellinen poikkeama koko jakeluketjun ajan

Tarkistus 315
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 osa – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
(b)  ainesosaluokassa 4 tarkoitetusta energiakasvimädätteestä,
(b)  aineosaluokassa 4 tarkoitetusta energiakasvimädätteestä ja kasvipohjaisesta biojätteestä,
Tarkistus 316
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 osa – 1 kohta – 1 alakohta – f a alakohta (uusi)
(f a)  Käsittelemättömät tai mekaanisesti käsitellyt kasvit, kasvien osat ja kasviuutteet on eritelty aineosaluokassa (CMC) 2.
Tarkistus 317
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 osa – 1 kohta – 3 alakohta – b a alakohta (uusi)
(b a)  toimintoperusteisessa tuoteluokassa 5(A)(I a) tarkoitettuun denitrifikaatioinhibiittoriin,
Tarkistus 318
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 1 osa – 3 kohta – 2 alakohta – a a alakohta (uusi)
(a a)  toimintoperusteisessa tuoteluokassa (A)(I a) tarkoitettuun denitrifikaatioinhibiittoriin,
Tarkistus 319
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 osa – moduuli A – 2.2 kohta – b alakohta
(b)  rakenne- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot,
Poistetaan.
Tarkistus 320
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 osa – moduuli A – 2.2 kohta – c alakohta
(c)  kuvaukset ja selitykset, jotka selvittävät näitä piirustuksia ja kaavioita sekä CE-merkityn lannoitevalmisteen käyttöä,
Poistetaan.
Tarkistus 321
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 osa – moduuli A1 – 4 kohta – 1 alakohta
Valmistajan on tehtävä jäljempänä 4.1–4.3 kohdassa tarkoitetut lämpökäsittelyt ja kokeet edustavalle tuotenäytteelle vähintään kolmen kuukauden välein vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi seuraavien suhteen:
Valmistajan on tehtävä jäljempänä 4.1–4.3 kohdassa tarkoitetut lämpökäsittelyt ja kokeet edustavalle tuotenäytteelle vähintään kuuden kuukauden välein, jos tehdastuotanto on jatkuvaa, tai vuoden välein, jos tuotanto on kausittaista, vaatimusten mukaisuuden varmistamiseksi seuraavien suhteen:
Tarkistus 322
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 osa – moduuli A1 – 4.3.5 a kohta (uusi)
4.3.5  a Valmistaja pitää testiraportit saatavilla teknisten asiakirjojen kanssa.
Tarkistus 323
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 osa – moduuli B – 3.2 kohta – c alakohta – 6 luetelmakohta
–  testiraportit, ja
–  testiraportit, mukaan lukien maataloustuotannollista tehokkuutta koskevat tutkimukset, ja
Tarkistus 324
Ehdotus asetukseksi
Liite IV – 2 osa – moduuli D1 – 2 kohta – b alakohta
(b)  rakenne- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot, mukaan lukien tuotantoprosessin kirjallinen kuvaus ja kaavakuva, johon on merkitty selkeästi jokainen käsittely, varastointiastia ja alue,
(b)  tuotantoprosessin kirjallinen kuvaus ja kaavakuva,

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0270/2017).


Uusia psykoaktiivisia aineita koskeva tiedonvaihto, varhaisen varoituksen järjestelmä ja riskinarviointimenettely ***I
PDF 236kWORD 45k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 1920/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tiedonvaihdosta, varhaisvaroitusjärjestelmästä ja riskinarviointimenettelystä (COM(2016)0547 – C8-0351/2016 – 2016/0261(COD))
P8_TA(2017)0393A8-0359/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0547),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 168 artiklan 5 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0351/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 31. toukokuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0359/2016),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi asetuksen (EY) N:o 1920/2006 muuttamisesta uusia psykoaktiivisia aineita koskevan tiedonvaihdon, varhaisen varoituksen järjestelmän ja riskinarviointimenettelyn osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2101.)

(1)EUVL C 34, 2.2.2017, s. 182.


Yhteinen kalastuspolitiikka: purkamisvelvoitteen täytäntöönpano ***I
PDF 230kWORD 44k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta (COM(2017)0424 – C8-0239/2017 – 2017/0190(COD))
P8_TA(2017)0394A8-0285/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0424),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0239/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 18. lokakuuta 2017 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. syyskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön (A8-0285/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 24. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun asetuksen (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2092.)


Tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusiminen
PDF 269kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (D053565-01 – 2017/2904(RSP))
P8_TA(2017)0395B8-0567/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (D053565-01),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1) ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(3) 7 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) päätelmät glyfosaatti-tehoainetta sisältävien torjunta-aineiden riskinarviointia koskevasta vertaisarvioinnista(4),

–  ottaa huomioon Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitean lausunnon, jossa ehdotetaan glyfosaatin yhdenmukaistettua luokitusta ja merkintää unionin tasolla(5),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta(6),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”(7),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tarkoituksena on ”varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa”; huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 säännökset perustuvat varovaisuusperiaatteeseen;

B.  ottaa huomioon, että glyfosaatti on systeeminen rikkakasvien torjunta-aine, jonka maailmanlaajuiset tuotantomäärät ovat suuremmat kuin minkään muun rikkakasvien torjunta-aineen; ottaa huomioon, että 76 prosenttia maailmassa käytetystä glyfosaatista käytetään maataloudessa; ottaa huomioon, että glyfosaattia käytetään yleisesti myös metsätaloudessa sekä kaupunkiympäristön ja puutarhojen hoidossa; toteaa, että 72 prosenttia kaikesta maailmassa vuosina 1974–2014 käytetystä glyfosaatista on käytetty kymmenen viime vuoden aikana;

C.  ottaa huomioon, että asuminen glyfosaatin ruiskutusalueiden lähistöllä, glyfosaatin käyttö kotipuutarhoissa sekä ruokavalio ovat tavallisen väestön pääasiallisia glyfosaatille altistumisen lähteitä; ottaa huomioon, että altistuminen glyfosaatille on yhä yleisempää, koska glyfosaatin kokonaiskäyttömäärät ovat kasvaneet; katsoo, että glyfosaatin ja sen käytetyimpien apuaineiden vaikutusta ihmisten terveyteen on seurattava säännöllisesti; ottaa huomioon, että glyfosaattia ja/tai sen jäämiä on havaittu vedessä, maaperässä, elintarvikkeissa ja juomissa, muissa kuin syötäväksi tarkoitetuissa tuotteissa sekä ihmiskehossa (esim. virtsassa);

D.  toteaa, että EFSA totesi 26. lokakuuta 2016 julkaistussa elintarvikkeiden torjunta-ainejäämiä vuonna 2014 koskevassa Euroopan unionin raportissa, että jäsenvaltiot ottivat rajallisen määrän rapsi- ja soijanäytteitä, vaikka näitä viljelykasveja todennäköisesti käsitellään glyfosaatilla ja niissä voidaan siten olettaa olevan jäämiä; ottaa huomioon, että EFSAn mukaan glyfosaatin jäämistä eläintuotteissa ei ole tietoa; huomauttaa, että EFSA ei pitänyt tuloksia tilastollisesti kovin vakaina;

E.  toteaa EFSAn suosittaneen vuonna 2015, että jäsenvaltiot lisäisivät analyyseja glyfosaatista ja sen jäämistä (esim. trimetyylisulfoniumista) tuotteissa, joissa glyfosaatin käyttö on hyväksytty ja joissa voidaan olettaa olevan mitattavissa olevia jäämiä; ottaa huomioon, että erityisesti soija-, maissi- ja rapsinäytteiden määrää olisi lisättävä; huomauttaa, että jäsenvaltioita kannustetaan myös kehittämään ja/tai ottamaan käyttöön olemassa olevia analyyttisia menetelmiä glyfosaattiin liittyvien metaboliittien valvomiseksi ja ilmoittamaan tuloksista EFSAlle;

F.  ottaa huomioon, että glyfosaatti on ei-valikoiva rikkakasvien torjunta-aine, joka tuhoaa kaiken kasvillisuuden; ottaa huomioon, että glyfosaatti toimii siten, että se vaikuttaa häiritsevästi niin kutsuttuun sikimaattireittiin, jollainen on myös levissä, bakteereissa ja sienissä; ottaa huomioon, että kolibakteerin (Escherichia coli) ja Salmonella enterica serovar Typhimurium -bakteerin subletaalin altistumisen kaupallisille glyfosaattivalmisteille on havaittu aiheuttavan muutoksia antibioottivasteeseen;

G.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaan tehoaine hyväksytään vain, jos sitä ei ole luokiteltu tai luokiteltava asetuksen (EY) N:o 1272/2008 säännösten mukaisesti syöpää aiheuttavien aineiden kategoriaan 1A tai 1B, jollei ihmisten altistuminen kyseiselle kasvinsuojeluaineen tehoaineelle ole merkityksetön, tai jos tehoaine on välttämätön sellaisen kasvien terveyteen kohdistuvan vakavan vaaran hallitsemiseksi, jota ei voi torjua muilla käytettävissä olevilla keinoilla;

H.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC) luokitteli glyfosaatin maaliskuussa 2015 ”todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi” (ryhmä 2A) sen perusteella, että oli ”jonkin verran näyttöä” ihmisten sairastumisesta syöpään (todellisen altistumisen jälkeen), ”riittävästi näyttöä” koe-eläinten sairastumisesta syöpään (”puhtaalla” glyfosaatilla tehdyissä tutkimuksissa) sekä ”merkittävästi näyttöä” karsinogeenisuuteen (genotoksisuus ja oksidatiivinen stressi) liittyvästä mekanistisesta tiedosta sekä ”puhtaan” glyfosaatin että glyfosaattivalmisteiden osalta; ottaa huomioon, että IARC:n luokituksessa käytetyt ryhmän 2A kriteerit ovat verrattavissa asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 käytettyihin kategorian 1B kriteereihin;

I.  ottaa huomioon, että EFSA sai marraskuussa 2015 valmiiksi glyfosaattia koskeneen vertaisarvioinnin, jossa se totesi, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole ihmiselle syöpävaarallinen ja että näyttö ei anna tukea sen karsinogeenisuuden luokittelemiselle asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti; ottaa huomioon, että ECHAn riskinarviointikomitea totesi maaliskuussa 2017 yksimielisesti, että saatavilla olevien tietojen perusteella ei ole näyttöä glyfosaatin yhteydestä syöpään ihmisillä ja että glyfosaattia ei pitäisi luokitella aineeksi, joka aiheuttaa perimävaurioita (mutageeninen aine) tai haittaa lisääntymistä;

J.  toteaa, että torjunta-aineiden jäämiä käsittelevän asiantuntijakomitean kokouksessa, jonka YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) pitivät toukokuussa 2016, elintarvikkeiden ja ympäristön torjunta-ainejäämiä käsittelevä FAO:n asiantuntijaryhmä ja torjunta-ainejäämiä käsittelevä WHO:n arviointiryhmä totesivat, että on epätodennäköistä, että glyfosaatti olisi perimämyrkyllistä ennakoidussa päivittäisessä altistumisessa ja että se aiheuttaisi ihmisille syöpäriskin ruokavalion kautta tapahtuvassa altistumisessa;

K.  toteaa, että Yhdysvalloissa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä, jossa kantajat väittävät sairastuneensa non-Hodgkin-lymfoomaan altistuttuaan glyfosaatille, tuomioistuin määräsi julkistamaan Monsanton sisäisiä asiakirjoja, ja huomauttaa, että Monsanto valmistaa Roundup-nimistä tuotetta, jonka tehoaineena on glyfosaatti; ottaa huomioon, että julkistettu kirjeenvaihto herättää epäilyjä joidenkin tutkimusten, niin Monsanton tukemien kuin myös oletetusti riippumattomien tutkimusten, luotettavuudesta, ja toteaa, että nämä tutkimukset sisältyivät näyttöön, jota EFSA ja ECHA käyttivät arvioidessaan glyfosaatin turvallisuutta; ottaa huomioon, että tältä osin tieteellisten tutkimusten samoin kuin niiden perustana olevien käsittelemättömien tietojen avoimuus ja julkinen saatavuus on erittäin tärkeää;

L.  huomauttaa, että glyfosaatin karsinogeenisuutta koskevan päätelmänsä lisäksi ECHA toteaa, että glyfosaatti vaurioittaa vakavasti silmiä ja on myrkyllistä vesieliöille niin, että sillä on pitkäaikaisia haittavaikutuksia;

M.  ottaa huomioon, että ennen kuin glyfosaatille myönnettiin 18 kuukauden tekninen jatkoaika 29. kesäkuuta 2016, parlamentti antoi 13. huhtikuuta 2016 päätöslauselman, jossa se kehotti komissiota uusimaan glyfosaatin hyväksynnän seitsemäksi vuodeksi mutta korosti myös, että komission olisi kiellettävä glyfosaatin muut kuin ammattimaiset käyttötarkoitukset, sen käyttö yleisissä puistoissa ja puutarhoissa ja yleisillä leikkipaikoilla sekä sen käyttö maataloudessa silloin kun tuholaisten integroidun torjunnan järjestelmät ovat riittäviä rikkakasvien torjunnassa; toteaa, että samassa päätöslauselmassa se myös pyysi komissiota kehittämään koulutusta ja ammattikäyttäjiä koskevan luvan, tarjoamaan parempaa tietoa glyfosaatin käytöstä ja asettamaan tiukat rajat glyfosaatti-tehoainetta sisältävien tuotteiden sadonkorjuuta edeltävälle käytölle, jotta voidaan estää tämän aineen epäasianmukainen käyttö ja rajoittaa siihen liittyvät mahdolliset riskit;

N.  ottaa huomioon, että 13. huhtikuuta 2016 annetussa parlamentin päätöslauselmassa myös kehotettiin komissiota ja EFSAa julkaisemaan välittömästi kaikki tieteellinen näyttö, jonka perusteella glyfosaatin myönteinen luokitus ja hyväksynnän uusimista koskeva ehdotus on tehty, koska ylivoimainen yleinen etu edellyttää sen julkaisemista; toteaa, ettei tätä ole vielä tehty;

O.  ottaa huomioon, että eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa, johon viitataan ehdotetun täytäntöönpanoasetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa ja jonka allekirjoitti alle vuodessa yli miljoona unionin kansalaista, paitsi mainitaan glyfosaatti yhdessä sen kolmesta tavoitteesta myös esitetään sen otsikossa nimenomainen vetoomus: ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta”; toteaa, että komissio sai tämän esityksen 6. lokakuuta 2017 ja sen on vastattava siihen viimeistään 8. tammikuuta 2018;

P.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 13 artiklan mukaisesti päätös tehoaineen hyväksymisestä on tehtävä EFSAn tarkastelukertomuksen, asiaa koskevien muiden asiaan kuuluvien seikkojen ja varovaisuusperiaatteen perusteella;

Q.  ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission täytäntöönpanoasetukseksi ehdotetaan Saksan liittovaltion riskinarviointi-instituutin (BfR), EFSAn ja ECHAn tekemän tieteellisen arvioinnin perusteella glyfosaatin hyväksymistä 15. joulukuuta 2027 saakka eli kymmenen vuoden ajaksi; toteaa, että asetusta sovellettaisiin 16. joulukuuta 2017 alkaen;

R.  ottaa huomioon, että liitteen I erityissäännökset ehdotuksessa täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta eivät ole sitovia unionin tasolla vaan vastuu siirretään jäsenvaltioille;

S.  ottaa huomioon, että alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista 15. helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa(8) parlamentti korosti, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 on tarkistettava, jotta voidaan edistää biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämistä, hyväksymistä ja unionin markkinoille saattamista, ja kehotti komissiota toimittamaan ennen vuoden 2018 loppua erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamiseksi REFIT-aloitteeseen liittyvän yleisen tarkistuksen ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

T.  ottaa huomioon, että komission on määrä julkaista tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksesta ennen vuoden 2017 loppua ja talousarvioesitykset toukokuussa 2018;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanoasetukseksi ei varmista ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkeaa tasoa, että siinä ei sovelleta varovaisuusperiaatetta ja että se ylittää asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanoasetukseksi ja toimittamaan uuden ehdotuksen täytäntöönpanoasetukseksi asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 vahvistettujen vaatimusten mukaisesti eli niin, että siinä otetaan huomioon paitsi EFSAn lausunto myös muut asiaan kuuluvat seikat ja varovaisuusperiaate;

3.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita olemaan hyväksymättä glyfosaatin muita kuin ammattimaisia käyttötarkoituksia tai sen käyttöä yleisissä puistoissa ja puutarhoissa ja yleisillä leikkipaikoilla 15. joulukuuta 2017 jälkeen;

4.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita erityisesti olemaan hyväksymättä glyfosaatin käyttöä maataloudessa 15. joulukuuta 2017 jälkeen silloin kun tuholaisten integroidun torjunnan järjestelmät ovat riittäviä rikkakasvien torjunnassa;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan hyväksymättä glyfosaatin käyttöä sadonkorjuuta edeltäviin kuivatustarkoituksiin 16. joulukuuta 2017 alkaen;

6.  pyytää komissiota toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä tehoaineen glyfosaatti poistamiseksi käytöstä vaiheittain Euroopan unionissa viimeistään 15. joulukuuta 2022, jotta varmistetaan, että glyfosaatin käyttöä ei sallita kyseisen määräajan jälkeen, johon sisältyy mahdollinen määräajan pidennys tai asetuksen (EY) N:o 1107/2009 32 artiklassa tarkoitettu ajanjakso;

7.  panee tyytyväisenä merkille ehdotuksen, että polyetoksyloitua talialkyyliamiinia ei saa käyttää glyfosaattia sisältävissä kasvinsuojeluaineissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan työtään luettelon laatimiseksi apuaineista, joita ei saa sisällyttää kasvinsuojeluaineisiin;

8.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että torjunta-aineiden tieteellinen arviointi EU:n sääntelyviranomaisten hyväksyntää varten perustuu ainoastaan julkaistuihin vertaisarvioituihin ja riippumattomiin tutkimuksiin, joita toimivaltaiset viranomaiset ovat teettäneet; katsoo, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 koskevaa REFIT-menettelyä voidaan mahdollisesti käyttää tähän tarkoitukseen; katsoo niin ikään, että EFSAlle ja ECHAlle olisi myönnettävä riittävästi resursseja, jotta voidaan lisätä niiden valmiuksia, mahdollistaa riippumattomien tieteellisten tutkimusten teettäminen ja myös varmistaa, että noudatetaan mahdollisimman korkeatasoisia tieteellisiä vaatimuksia ja suojellaan EU:n kansalaisten terveyttä ja turvallisuutta;

9.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan glyfosaatin jäämien riittävän testauksen ja seurannan unionissa tuotetuissa ja myös unioniin tuotavissa elintarvikkeissa ja juomissa sekä rehussa, jotta voidaan ratkaista EFSAn mainitsema nykyinen tiedonpuute;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan tutkimusta ja innovointia kestävien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi torjunta-aineille, jotta voidaan varmistaa ihmisten ja eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso;

11.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan asianmukaisia siirtymäkauden toimenpiteitä maatalousalalle ja julkaisemaan ohjeasiakirjan, jossa esitetään kaikki mahdolliset turvallisemmat ja vähäriskiset vaihtoehdot maatalousalan auttamiseksi tehoaineen glyfosaatti käytöstäpoiston aikana sekä kaikki jo nykyisen YMP:n puitteissa maatalousalan saatavilla olevat resurssit;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
(4)http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302
(5)https://echa.europa.eu/documents/10162/2d3a87cc-5ca1-31d6-8967-9f124f1ab7ae
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0119.
(7)ECI(2017)000002.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0042.


Muuntogeeninen maissi 1507
PDF 284kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D052754 – 2017/2905(RSP))
P8_TA(2017)0396B8-0568/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D052754),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 19. tammikuuta 2005 antaman lausunnon, joka julkaistiin 3. maaliskuuta 2005(3),

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 30. marraskuuta 2016 antaman lausunnon, joka julkaistiin 12. tammikuuta 2017(4),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(5), ja erityisesti 6. lokakuuta 2016 muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten antamansa aikaisemman päätöslauselman,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Pioneer Overseas Corporation ja Dow AgroSciences Ltd. toimittivat yhdessä 27. helmikuuta 2015 komissiolle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia 1507 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta; toteaa, että uudistaminen kattaa myös muut kuin maissia 1507 sisältävät tai siitä koostuvat elintarvikkeet ja rehut;

B.  ottaa huomioon, että 30. marraskuuta 2016 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 12. tammikuuta 2017;

C.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EU) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

D.  toteaa, että muuntogeeninen maissi 1507 ilmentää Cry1F-proteiinia, joka on (Bacillus thuringiensis Kurstaki -alalajista saatava) Bt-proteiini ja antaa suojan maissikoisaa (Ostrinia nubilalis) ja joitakin muita perhostuholaisia, kuten Sesamia spp., Spodoptera frugiperda, Agrotis ipsilon ja Diatraea grandiosella, vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta maissi kestää rikkakasvien torjunta-aineena käytettävää glufosinaattiammoniumia;

E.  toteaa, että muuntogeeniset Bt-kasvit ilmentävät hyönteisiä torjuvaa toksiinia jokaisessa solussa koko elämänsä ajan myös ihmisten ja eläinten syömissä osissa; toteaa, että eläinten ruokintakokeet osoittavat, että muuntogeenisilla Bt-kasveilla voi olla toksisia vaikutuksia(6); toteaa, että on osoitettu, että Bt-toksiini muuntogeenisissä kasveissa poikkeaa merkittävästi luonnossa esiintyvästä Bt-toksiinista(7);

F.  toteaa, että maissin 1507 viljelyä unionissa koskeva lupamenettely on kesken; toteaa, että parlamentti vastusti tällaista lupaa, koska se piti huolestuttavana mahdollisuutena muun muassa sitä, että perhostuholaisten vastustuskyky Cry1F-proteiinia vastaan kasvaa, mikä voi johtaa tuholaistorjunnan käytäntöjen muuttumiseen(8);

G.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita alkuperäiseen lupaan liittyvän EFSAn riskinarvioinnin kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana; toteaa, että kriittisimmät huomiot liittyvät havaintoihin, joiden mukaan asiakirja-aineisto ei ole riittävää riskinarvioinnin tekemiseksi, seurantasuunnitelma ei ole direktiivin 2001/18/EY mukainen ja hakijan toimittamat tiedot ja suorittama riskinarviointi eivät ole riittäviä(9);

H.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita luvan uusimiseen liittyvän EFSAn riskinarvioinnin kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(10); toteaa, että kriittisimmät huomiot liittyvät havaintoihin, joiden mukaan ehdotettua seurantasuunnitelmaa ei pidetä asianmukaisena, jotta muuntogeenisen maissin 1057 markkinoille saattamisen jälkeiseen ympäristönseurantaan liittyviin tärkeisiin kysymyksiin voitaisiin puuttua, eikä sitä voida pitää muuntogeenisen maissin 1507 aiheuttaman mahdollisen ympäristöaltistumisen seurannan kannalta riittävän hyvin laadittuna, ilmoittajan suorittama seuranta ei tuottanut luotettavia tietoja, joilla voidaan vahvistaa riskinarvioinnin päätelmä, jonka mukaan vaikutukset ihmisten ja eläinten terveyteen olisivat vähäiset, ja ilmoittaja ei ole dokumentoinut asianmukaisesti aineistoa, josta käy ilmi PAT-proteiinin turvallinen käyttöhistoria, kuten komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 503/2013 edellytetään;

I.  toteaa, että muuntogeenisen maissin 1507 käytöstä rehuissa johtuvaa ympäristöön vapautuvien Cry-proteiinien säilymistä ei seurattu, vaikka Cry-proteiinit voivat säilyä maaperässä kuukausia ja säilyttää hyönteisiä tuhoavan ominaisuutensa, kuten Cry1Ab-toksiinin osalta on todettu(11);

J.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018;

K.  toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja ja siksi voidaan odottaa, että ruiskutuksista peräisin olevien jäämien esiintymisestä sadoissa ei päästä eroon ja ne ovat väistämättömiä ainesosia; toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita(12);

L.  ottaa huomioon, että jäämiä, jotka ovat peräisin glufosinaatilla tehdyistä ruiskutuksista, ei arvioitu; toteaa, että sen vuoksi ei voida päätellä, että muuntogeenisen maissin 1507 käyttö elintarvikkeissa ja rehussa on turvallista;

M.  ottaa huomioon, että maissi 1507 on hyväksytty viljelytarkoituksiin Argentiinassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kolumbiassa, Hondurasissa, Japanissa, Panamassa, Paraguayssa, Filippiineillä, Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa ja Uruguayssa; toteaa, että vertaisarvioitujen tutkimusten mukaan Cry-proteiineille resistenssin kehittävät kohdehyönteiset ovat huomattava uhka Bt-teknologian kestävyydelle(13); ottaa huomioon, että vuodesta 2009 lähtien on tehty havaintoja glufosinaattia sietävistä rikkakasveista;

N.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 12 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain 12 jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,75:tä prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja neljä jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

O.  toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka kyse on lähinnä poikkeuksesta tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(14);

P.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(15) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

Q.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

R.  katsoo, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta tehdyssä komission ehdotuksessa ei korjata riittävästi muuntogeenisiä organismeja koskevan lupamenettelyn demokratian puutetta;

S.  katsoo, että demokraattinen legitimiteetti voidaan varmistaa vain siten, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea eivät anna lausuntoa, komission ehdotus peruutetaan; toteaa, että tällainen menettely on jo olemassa joissakin muissa pysyvissä komiteoissa;

1.  katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että komission täytäntöönpanopäätös ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(16) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että otetaan huomioon nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa asiasta vastaavia lainsäätäjiä pikaisesti edistämään asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta annettua komission ehdotusta koskevaa työtä ja varmistamaan muun muassa sen, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa joko viljelytarkoituksiin tai elintarvikkeisiin tai rehuihin käytettävien muuntogeenisten organismien hyväksymisestä, komissio peruuttaa ehdotuksen;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja ilman täydellisen arvioinnin tekemistä täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin ja toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun;

8.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/182
(4)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4659
(5)––––––––––––––––– –Päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 (MON-ØØ6Ø3-6 × ACS-ZMØØ3-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0456).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 (MON-877Ø5-6 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0040).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 (MON-877Ø8-9 × MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0039).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0038).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 (SYN-BTØ11-1) siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 (DAS-24236-5×DAS-21Ø23-5×MON-88913-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta elintarvikkeista ja rehuista (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).Päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).Päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).
(6)Katso esimerkiksi El-Shamei ZS, Gab-Alla AA, Shatta AA, Moussa EA, Rayan AM, Histopathological Changes in Some Organs of Male Rats Fed on Genetically Modified Corn (Ajeeb YG). J Am Sci. 2012; 8(9):1127-1123. https://www.researchgate.net/publication/235256452_Histopathological_Changes_in_Some_Organs_of_Male_Rats_Fed_on_Genetically_Modified_Corn_Ajeeb_YG
(7)Székács A, Darvas B. Comparative aspects of Cry toxin usage in insect control. In: Ishaaya I, Palli SR, Horowitz AR, eds. Advanced Technologies for Managing Insect Pests. Dordrecht, Netherlands: Springer; 2012:195-230. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-4497-4_10
(8)Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).
(9)http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2004-08
(10)Liite F – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2015-00342
(11)Liite F – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2015-00342, s 7.
(12)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(13)https://drive.google.com/file/d/0B7H5dHXeodSCc2RjYmwzaUIyZWs/view
(14)Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(15)EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(16)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Muuntogeeninen soija 305423 × 40-3-2
PDF 284kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D052752 – 2017/2906(RSP))
P8_TA(2017)0397B8-0570/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D052752),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 14. heinäkuuta 2016 antaman lausunnon(3), joka julkaistiin 18. elokuuta 2016,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 20. syyskuuta 2007 Pioneer Overseas Corporation toimitti Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; toteaa, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen soijan 305423 × 40-3-2 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun soijan tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 14. heinäkuuta 2016 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 18. elokuuta 2016;

C.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

D.  ottaa huomioon, että yksi emokasvi, soija 305423, oli geenitekniikalla muunnettu siinä tarkoituksessa, että kasvien öljykoostumus muuttuu ja että niistä tulee resistenttejä asetolaktaattisyntaasia (ALS) estäville rikka-kasvien torjunta-aineille, joihin kuuluvat imidazolinonin, sulfonyyliurean, triazolopyrimidiinin, pyrimidinyl(thio)benzoaatin ja sulfonylaminocarbonyltriazolinonin kemiallisiin ryhmiin kuuluvat rikkakasvien torjunta-aineet; ottaa huomioon, että toinen emokasvi, 40-3-2-soija, sisältää EPSPS-geenin, joka tekee siitä resistentin glyfosaattipohjaiselle rikkakasvien torjunta-aineelle; toteaa, että nämä muuntogeeniset soijalajikkeet on yhdistetty, jotta voidaan luoda niin sanottu muunnostapahtuma, joka on resistentti kahdelle rikkakasvien torjunta-aineelle ja jonka öljykoostumusta on muutettu;

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(5); ottaa huomioon, että kriittisimmät huomautukset liittyvät havaintoihin, joissa ihmisten tai eläinten ravinnon näkökulmasta ei ole mahdollista antaa myönteistä päätöstä muunnostapahtumat 305423 ja 40-3-2 sisältävistä soijalajikkeista saatujen tuotteiden turvaprofiilista, että ei ole mahdollista tehdä päätelmiä tämän muunnetun soijan allergeenisuudesta, että riittävät tiedot ja asianmukaiset vertailukohteet puuttuvat, jotta voitaisiin arvioida emolinjojen välisiä potentiaalisia yhteisvaikutuksia ja tunnistaa tahattomat vaikutukset muunnostapahtumissa emolinjoihin verrattuna, ja että soijan 305423 × 40-3-2 riskinarviointia ei voida saattaa päätökseen saatujen tietojen perusteella;

F.  ottaa huomioon, että hakemuksen esittäjä toimitti 90 päivän toksikologisen ruokintatutkimuksen, jota EFSA ei hyväksynyt sen riittämättömän laadun takia; ottaa huomioon, että tämän seurauksena riskinarviointiin ei sisälly tällaista tutkimusta, mitä eräät jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset arvostelivat; katsoo, että tällaista tiedon puutetta ei voida hyväksyä etenkin, kun otetaan huomioon, että EFSAn vuoden 2006 suuntaviivoissa edellytetään tällaista tutkimusta(6);

G.  ottaa huomioon, että useisiin tietoaukkoihin (mukaan lukien tahattomia vaikutuksia, jotka ovat seurausta mainitusta geneettisestä muuntamisesta, koskevan arvioinnin puuttuminen, toksisia vaikutuksia koskevan arvioinnin puuttuminen ja täydentävistä torjunta-aineruiskutuksista peräisin olevien jäämien arvioinnin puuttuminen) perustuen riippumattomassa tutkimuksessa todetaan, että riskien arviointia ei voida tehdä, ja että hakemus on siksi hylättävä(7);

H.  toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja ja siksi voidaan odottaa, että ruiskutuksista peräisin olevien jäämien esiintymisestä sadoissa ei päästä eroon ja ne ovat väistämättömiä ainesosia; toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita(8);

I.  ottaa huomioon, että glyfosaatin nykyisen luvan voimassaolo päättyy viimeistään 31. joulukuuta 2017; toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

J.  toteaa, että EFSAn torjunta-aineita käsittelevän paneelin mukaan tähän mennessä toimitettujen tietojen perusteella ei voida tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta(9); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän aktiivisen ainesosan(10); toteaa, että monet tutkimukset osoittavat, että glyfosaattivalmisteet voivat olla hormonaalisia haitta-aineita(11);

K.  toteaa, että muuntogeenistä tuontisoijaa käytetään unionissa laajalti eläinten rehuna; toteaa, että vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu mahdollinen korrelaatio kantaville emakoille annetun rehun sisältämän glyfosaatin ja niiden synnyttämillä porsailla esiintyvien synnynnäisten häiriöiden lisääntymisen välillä(12);

L.  katsoo, että ei ole olemassa täydentävinä torjunta-aineina käytettävien asetolaktaattisyntaasia estävien torjunta-aineiden ruiskutusjäämiä koskevaa kattavaa riskinarviointia muuntogeenisten soijan osalta; toteaa sen sijaan, että EFSAn torjunta-ainepaneeli havaitsi merkittäviä tietoaukkoja tifensulfuronin tapauksessa, joka on yksi aktiivisista ainesosista, joka toimii asetolaktaattisyntaasin estäjänä(13);

M.  ottaa huomioon, että jäämiä, jotka ovat peräisin täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla tehdyistä ruiskutuksista, ei arvioitu; katsoo, että siksi ei voida päätellä, että muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2, joka on ruiskutettu glyfosaatilla ja asetolaktaattisyntaasia estävillä torjunta-aineilla, olisi turvallista käyttää elintarvikkeissa ja rehuissa;

N.  toteaa, että soijan 305423 × 40-3-2 unioniin tuonnin salliminen johtaa epäilemättä sen viljelyn lisääntymiseen kolmansissa maissa ja vastaavasti täydentävien torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen;

O.  ottaa huomioon, että soijaa 305423 × 40-3-2 viljellään Argentiinassa, Kanadassa ja Japanissa; ottaa huomioon, että glyfosaatin tuhoisia vaikutuksia terveyteen Argentiinassa on dokumentoitu laajalti;

P.  ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin sisältyy sitoumus vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista sekä ilman, veden ja maaperän saastumisesta ja pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia (tavoite 3, alatavoite 3.9)(14); ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuteen, jossa pyritään minimoimaan ristiriidat ja varmistamaan synergiat unionin eri politiikkojen välillä, muun muassa kaupan, ympäristön ja maatalouden alalla, jotta kehitysmaat hyötyisivät ja kehitysyhteistyö tehostuisi;

Q.  ottaa huomioon, että useita valikoivia torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat tukeutuneet suuressa määrin muuntogeenisiin viljelykasveihin; toteaa, että tieteellisissä julkaisuissa on mainittu yli 20 erilaista glyfosaattia sietävää rikkakasvilajia(15);

R.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 14 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas vain kymmenen jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,43:a prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja neljä jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

S.  toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka kyse on lähinnä poikkeuksesta tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(16);

T.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(17) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

U.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

V.  katsoo, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta tehdyssä komission ehdotuksessa ei korjata riittävästi muuntogeenisiä organismeja koskevan lupamenettelyn demokratian puutetta;

W.  katsoo, että demokraattinen legitimiteetti voidaan varmistaa vain siten, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea eivät anna lausuntoa, komission ehdotus peruutetaan; toteaa, että tällainen menettely on jo olemassa joissakin muissa pysyvissä komiteoissa;

1.  katsoo, että komission ehdotus täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(18) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että otetaan huomioon nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa asiasta vastaavia lainsäätäjiä pikaisesti edistämään asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta annettua komission ehdotusta koskevaa työtä ja varmistamaan muun muassa sen, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa joko viljelytarkoituksiin tai elintarvikkeisiin tai rehuihin käytettävien muuntogeenisten organismien hyväksymisestä, komissio peruuttaa ehdotuksen;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita sietäviä muuntogeenisiä kasveja ilman täydellisen arvioinnin tekemistä niistä kumulatiivisista vaikutuksista, joita aiheutuu täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmän ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota vaatimaan huomattavasti yksityiskohtaisempaa testausta, jolla määritellään useaan muunnostapahtumaan liittyvät terveysriskit, kuten soijan 305423 × 40-3-2 tapauksessa;

8.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin ja toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun;

9.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4566
(4)––––––––––––––––– – Päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0456).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0040).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0039).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0038).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 (MON-ØØ81Ø-6) siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).Päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).Päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).
(5)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2007-175
(6)Ks. edellä.
(7)https://www.testbiotech.org/sites/default/files/TBT%20Background%20Soybean%20305423%20x%2040-3-2.pdf
(8)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(9)EFSA conclusion of the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate. EFSA journal 2015, 13 (11):4302 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4302/epdf
(10)https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3955666
(11)https://www.testbiotech.org/sites/default/files/TBT%20Background%20Soybean%20305423%20x%2040-3-2.pdf
(12)https://www.omicsonline.org/open-access/detection-of-glyphosate-in-malformed-piglets-2161-0525.1000230.php?aid=27562
(13)Tifensulfuroni-metyylin potentiaalinen vaikutus hormonitoiminnan estäjänä todettiin asiaksi, jota ei voida selvittää lopullisesti ja joka on keskeinen huolenaihe; Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance aluminium sulfate. EFSA journal 13(7):4201, s. 2. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4201/epdf
(14)https://sustainabledevelopment.un.org/sdg3
(15).https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-7796-5_12
(16)Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(17)EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(18)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Muuntogeeninen rapsi MON 88302 × Ms8 × Rf3
PDF 294kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D052753 – 2017/2907(RSP))
P8_TA(2017)0398B8-0569/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D052753),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 1. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(3), joka julkaistiin 10. huhtikuuta 2017,

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 3. joulukuuta 2013 Monsanto Europe S.A. ja Bayer CropScience N.V. toimittivat Alankomaiden kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä rapsia MON 88302 × Ms8 × Rf3 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehujen saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen rapsin MON 88302 × Ms8 × Rf3 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun rapsin tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta; ottaa huomioon, että hakemus kattoi näiden käyttöjen osalta kaikki yksittäisten geenimuunnostapahtumien alayhdistelmät, jotka muodostavat rapsin MON 88302 × Ms8 × Rf3;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 1. maaliskuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 10. huhtikuuta 2017;

C.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 todetaan, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

D.  ottaa huomioon, että kolme muunnostapahtumaa sisältävä rapsi oli saatu perinteisellä risteyttämisellä, jossa yhdistettiin kolme yksittäistä rapsin muunnostapahtumaa: MON 88302, joka ilmentää 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi (CP4 EPSPS) ‑proteiinia jonka ansiosta kasvi kestää glyfosaattipohjaisia rikkakasvien torjunta-aineita, MS8, joka ilmentää barnaasi- ja fosfinotrisiiniasetyylitransferaasi (PAT) -proteiineja, sekä RF3, joka ilmentää barstar- ja PAT -proteiineja, jonka ansiosta kasvi kestää glufosinaattiammoniumia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita ja saa heteroosia (risteytyselinvoimaa);

E.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana; ottaa huomioon, että kriittisimmät yleiset huomiot sisältävät toteamuksen, jonka mukaan ”esitetyt tiedot eivät tue EFSAn ohjeissa edellytetyn kattavan ja asianmukaisen arvioinnin suorittamista GM OSR MON 88302 × Ms8 × Rf3:een sisältyvien yksittäisten tapahtumien välisistä mahdollisista vuorovaikutuksista”, että ”kun otetaan huomioon tutkimussarjat ja -suunnitelmat, mitään lopullista näyttöä ei ole mahdollista saada pitkän aikavälin vaikutuksista (erityisesti elintarvikkeiden osalta) tai lisääntymis- tai kehityshäiriöitä koskevista vaikutuksista”, että ”tiedot fenotyypin arvioinnista, koostumuksesta ja toksikologiasta ovat riittämättömät” ja että ”olisi tehtävä lisätutkimuksia OSR MON 88302 × Ms8 × Rf3:n turvallisuuden osoittamiseksi”(5);

F.  ottaa huomioon, että keskeiset erityiset huolenaiheet liittyvät rottien 90 vuorokauden ruokintakokeen puuttumiseen, siihen, ettei arviointia tuontielintarvikkeissa ja -rehuissa olevista täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden jäämistä ole tehty, tästä aiheutuviin mahdollisiin kielteisiin terveysvaikutuksiin ja ympäristönseurantasuunnitelman puutteellisuuteen;

G.  ottaa huomioon, että rottia koskevan 90 vuorokauden subkroonisen toksisuusraportin puuttumisen vuoksi elintarvike-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaava Ranskan virasto hylkäsi asianmukaisesti OSR MON 88302 × Ms8 × Rf3:n saattamista markkinoille koskevan hakemuksen(6);

H.  ottaa huomioon, että riippumattomassa tutkimuksessa todetaan, että EFSAn lausunto olisi hylättävä sen merkittävien heikkouksien ja puutteiden vuoksi ja että näin ollen usean muunnostapahtuman kasvin MON 88302 × MS8 × RF3:n elinkelpoisten siementen tuontiin unionin alueelle ei pitäisi antaa lupaa(7);

I.  toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja ja siksi voidaan odottaa, että ruiskutuksista peräisin olevien jäämien esiintymisestä sadoissa ei päästä eroon ja ne ovat väistämättömiä ainesosia; toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita(8);

J.  ottaa huomioon, että glyfosaatin nykyisen luvan voimassaolo päättyy viimeistään 31. joulukuuta 2017; toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi marraskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

K.  toteaa, että EFSAn torjunta-aineita käsittelevän paneelin mukaan tähän mennessä toimitettujen tietojen perusteella ei voida tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta(9); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän aktiivisen ainesosan(10); toteaa, että monet tutkimukset osoittavat, että glyfosaattivalmisteet voivat olla hormonaalisia haitta-aineita(11);

L.  toteaa, että muuntogeenistä tuontirypsiä käytetään unionissa laajalti eläinten rehuna; toteaa, että vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu mahdollinen korrelaatio kantaville emakoille annetun rehun sisältämän glyfosaatin ja niiden synnyttämillä porsailla esiintyvien synnynnäisten häiriöiden lisääntymisen välillä(12);

M.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymistoksiseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(13) säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(14);

N.  toteaa, että yksi jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on korostanut, että on epäjohdonmukaista antaa lupa tämän glufosinaattia kestävän muuntogeenisen rapsin tuontiin, kun otetaan huomioon, että glufosinaatin lisääntymistoksisuuden vuoksi on epätodennäköistä, että lupa sen käyttöön unionissa uusitaan(15);

O.  ottaa huomioon, että jäämiä, jotka ovat peräisin täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla tehdyistä ruiskutuksista, ei arvioitu; katsoo, että siksi ei voida päätellä, että tätä glyfosaatilla ja glufosinaatilla ruiskutettu muuntogeeninen rapsia olisi turvallista käyttää elintarvikkeissa ja rehuissa;

P.  toteaa, että lisäksi monet jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että tämä muuntogeeninen rapsi voi mahdollisesti vakiintua unionin alueelle luonnonvaraisina populaatioina, varsinkin tuonnin kuljetusreiteille, ja huomauttaneet seurantasuunnitelman puutteellisuudesta tässä suhteessa;

Q.  toteaa yhden jäsenvaltion huomauttaneen, että glyfosaattia käytetään unionissa yleisesti rikkakasvien torjuntaan rautateiden ja teiden varsilla, että MON88302 × Ms8 × Rf3:n suuri glyfosaatinkestävyys voi antaa sille valikoivan edun näissä olosuhteissa, ja että tämän valikoivan edun vaikutukset vakiintumiseen ja invasiivisuuteen olisi otettava huomioon arvioitaessa sen todennäköisyyttä, että tämä linja muodostaa pysyviä populaatioita Euroopassa, erityisesti kun otetaan huomioon rapsin selviytymiskyky siemenpankissa;

R.  ottaa huomioon, että vuonna 2011 tehdyn itävaltalaisen tutkimuksen mukaan useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu siementen varisemisen kuljetuksen aikana olevan keskeinen osatekijä siinä, että tienvarsien habitaatteihin ilmestyy pysyviä luonnonvaraisia rapsipopulaatioita, ja että on tunnettu ongelma, että luonnonvaraiset rapsipopulaatiot ovat yleisiä sekä maissa, joissa viljellään rapsia, että maissa, joissa rapsin siemeniä vain tuodaan maahan ja kuljetetaan rapsiöljyn jalostuslaitoksiin ja että lisäksi eri tyyppisten rikkakasvien torjunta-aineita sietävien rapsilinjojen tuonti voi synnyttää monia eri torjunta-aineita sietäviä luonnonvaraisia populaatioita (”geenien pinoaminen”) ja aiheuttaa tai pahentaa ongelmia torjunta-aineiden avulla suoritettavassa tienvarsihabitaattien rikkakasvien hallinnassa(16);

S.  ottaa huomioon, että useita valikoivia torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat tukeutuneet suuressa määrin muuntogeenisiin viljelykasveihin; toteaa, että tieteellisissä julkaisuissa on mainittu yli 20 erilaista glyfosaattia sietävää rikkakasvilajia(17); ottaa huomioon, että vuodesta 2009 lähtien on tehty havaintoja glufosinaattia sietävistä rikkakasveista;

T.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 14. syyskuuta 2017 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 14 jäsenvaltiota äänesti täytäntöönpanosäädösehdotusta vastaan, kun taas vain yhdeksän jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 36,48:a prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja viisi jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

U.  katsoo, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätökset ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten, mikä on hyvin pitkälti poikkeus tämän prosessin kokonaisuudessa, on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(18);

V.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(19) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

W.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

X.  katsoo, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta tehdyssä komission ehdotuksessa ei korjata riittävästi demokraattisuuden puutetta muuntogeenisiä organismeja koskevassa lupamenettelyssä;

Y.  katsoo, että demokraattinen legitimiteetti voidaan varmistaa vain antamalla vähintään säännös, jonka mukaan komissio peruu ehdotuksen, jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa; toteaa, että tällainen menettely on jo olemassa joissakin muissa pysyvissä komiteoissa;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(20) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa asiasta vastaavia lainsäätäjiä pikaisesti edistämään asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta annettua komission ehdotusta koskevaa työtä ja varmistamaan muun muassa sen, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa joko viljelytarkoituksiin tai elintarvikkeisiin tai rehuihin käytettävien muuntogeenisten organismien hyväksymisestä, komissio peruuttaa ehdotuksen;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja, jotka on tehty vastustuskykyisiksi rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmälle, kuten rapsi MON 88302 × Ms8 × Rf3, ilman, että tehdään täydellinen arviointi niistä kumulatiivisista vaikutuksista, joita aiheutuu täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden yhdistelmän ja viljelymaissa käytettävien siitä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota vaatimaan huomattavasti yksityiskohtaisempaa testausta terveysriskien määrittämiseksi, kun muunnostapahtumia on useita, kuten rapsin MON 88302 × Ms8 × Rf3 tapauksessa;

8.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin, toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun;

9.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4767
(4)––––––––––––––––– – Päätöslauselma 16. tammikuuta 2014 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Päätöslauselma 16. joulukuuta 2015 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0456).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0040).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0039).Päätöslauselma 3. helmikuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0038).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).Päätöslauselma 8. kesäkuuta 2016 luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (P8_TA(2016)0388).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).Päätöslauselma 6. lokakuuta 2016 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).Päätöslauselma 5. huhtikuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).Päätöslauselma 17. toukokuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).Päätöslauselma 13. syyskuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).Päätöslauselma 4. lokakuuta 2017 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).
(5)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-01002
(6)Sama kuin edellä.
(7)https://www.testbiotech.org/sites/default/files/TBT%20comment%20MON80332%20x%20MS8%20x%20RF3_v2.pdf
(8)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(9)EFSA conclusion of the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate. EFSA journal 2015, 13 (11):4302 http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4302/epdf
(10)https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3955666
(11)https://www.testbiotech.org/sites/default/files/TBT%20Background%20Soybean%20305423%20x%2040-3-2.pdf
(12)https://www.omicsonline.org/open-access/detection-of-glyphosate-in-malformed-piglets-2161-0525.1000230.php?aid=27562
(13)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(14)EUVL L 67, 12.3.2015, s. 6.
(15)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-01002
(16)https://www.bmgf.gv.at/cms/home/attachments/3/0/9/CH1060/CMS1215778250501/osrimportban_gt73,ms8xrf3_2011_(nicht_zu_versenden_).pdf, s. 4.
(17)https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-7796-5_12
(18)Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(19)EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(20)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Lisätalousarvioesitys nro 5/2017: rahoituksen osoittaminen Euroopan kestävän kehityksen rahastoa varten ja hätäapuvarauksen kasvattaminen
PDF 245kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 5/2017 varainhoitovuodeksi 2017 rahoituksen osoittamiseksi Euroopan kestävän kehityksen rahastoa (EKKR) varten ja hätäapuvarauksen kasvattamiseksi monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen tarkistamisen seurauksena (12441/2017 – C8-0351/2017 – 2017/2135(BUD))
P8_TA(2017)0399A8-0301/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(1) ja erityisesti sen 41 artiklan,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 muuttamisesta 20. kesäkuuta 2017 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2017/1123(4),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(5),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(6),

–  ottaa huomioon komission 28. heinäkuuta 2017 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 5/2017 (COM(2017)0485),

–  ottaa huomioon neuvoston 10. lokakuuta 2017 vahvistaman ja 11. lokakuuta 2017 parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 5/2017 (12441/2017 – C8‑0351/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 ja 91 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0301/2017),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 5/2017 tarkoituksena on osoittaa rahoitus Euroopan kestävän kehityksen rahastoa (EKKR) varten sitä koskevan oikeusperustan hyväksymisen jälkeen sekä ottaa vuoden 2017 yleisessä talousarviossa huomioon monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen välitarkistuksen tuloksena ollut hätäapuvarauksen vuotuisen määrän kasvattaminen 280 miljoonasta eurosta 300 miljoonaan euroon vuoden 2011 hintoina;

B.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 5/2017 osoitetaan EKKR:lle 275 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina ja että määrä katetaan kokonaisuudessaan ottamalla käyttöön joustovälineen varoja, koska otsakkeessa 4 (Globaali Eurooppa) ei ole liikkumavaraa maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden;

C.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksessä nro 5/2017 toisaalta vähennetään otsakkeeseen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) sisältyvän turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston maksumäärärahoja 275 miljoonaa euroa, koska ohjelmien oikeusperustat hyväksyttiin myöhässä ja siksi osan määrärahoista odotetaan jäävän käyttämättä;

D.  ottaa huomioon, että lisäksi lisätalousarvioesityksessä nro 5/2017 lisätään hätäapuvarauksen maksusitoumusmäärärahoja 22,8 miljoonaa euroa (nykyhintoina) rahoituskehysasetuksen välitarkistuksen perusteella;

E.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesitykseen nro 5/2017 liittyy ehdotus päätökseksi joustovälineen varojen käyttöönotosta EKKR:n rahoitusta varten (COM(2017)0480) ja että varoja on tarkoitus ottaa käyttöön 275 miljoonaa euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina otsakkeessa 4;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja neuvosto kehottivat vuoden 2017 talousarviomenettelyssä komissiota pyytämään EKKR:n rahoittamiseksi tarvittavia määrärahoja lisätalousarviolla mahdollisimman pian oikeusperustan hyväksymisen jälkeen, ja toteaa niiden sitoutuneen käsittelemään nopeasti komission vuodeksi 2017 esittämän lisätalousarvioesityksen;

1.  panee merkille komission esittämän lisätalousarvioesityksen nro 5/2017;

2.  pitää myönteisenä EKKR:stä annetun asetuksen (EU) 2017/1601(7) oikea-aikaista hyväksymistä ja voimaantuloa ja kehottaa ottamaan sen nopeasti käyttöön ja noudattamaan samalla täysimääräisesti lainsäätäjän laatimia sääntöjä ja prioriteetteja ja kiinnittämään erityistä huomiota rahaston vastuuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin;

3.  on tyytyväinen siihen, että monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus mahdollistaa EKKR:n rahoittamisen lisäämällä joustovälineen varojen käyttöönottoa sekä hätäapuvarauksen kasvattamisen;

4.  pitää valitettavana turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) sekä sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) alhaista käyttöastetta jäsenvaltioissa; palauttaa mieliin, että otsakkeen 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) maksumäärärahoja vähennettiin jo 284 miljoonaa euroa määrärahasiirrolla DEC 18/2017, kun AMIF- ja ISF-rahastojen varoja käytettiin toisen otsakkeen määrärahojen lisäämiseen; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan poliittisia sopimuksiaan ja tekemään toimivaltansa puitteissa kaikkensa ottaakseen huomioon tämän unionin ensisijaisen tavoitteen merkityksen;

5.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 5/2017;

6.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 5/2017 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(2)EUVL L 51, 28.2.2017.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4)EUVL L 163, 24.6.2017, s. 1.
(5)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(6)EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.
(7)EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1.


Joustovälineen varojen käyttöönotto Euroopan kestävän kehityksen rahaston rahoittamista varten
PDF 240kWORD 47k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi joustovälineen varojen käyttöönotosta Euroopan kestävän kehityksen rahaston rahoittamista varten (COM(2017)0480 – C8-0235/2017 – 2017/2134(BUD))
P8_TA(2017)0400A8-0298/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0480 – C8-0235/2017),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2) ja erityisesti sen 12 kohdan,

–  ottaa huomioon 1. joulukuuta 2016 hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(3),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0298/2017),

A.  ottaa huomioon, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen tarkistuksen jälkeen joustovälineessä vuosittain käytettävissä oleva määrä on 676 miljoonaa euroa käypinä hintoina ja että tähän määrään lisätään Euroopan unionin solidaarisuusrahaston ja Euroopan globalisaatiorahaston peruuntuneet määrät eli 646 miljoonaa euroa vuoden 2016 lopussa; ottaa huomioon, että joustovälineestä on vuoden 2017 talousarviossa jo otettu käyttöön 530 miljoonan euron määrä, jolloin käytettäväksi jää vielä 792 miljoonaa euroa;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601(4) tuli voimaan 28. syyskuuta 2017;

C.  ottaa huomioon, että tarkasteltuaan kaikkia mahdollisuuksia maksusitoumusmäärärahojen uudelleen kohdentamiseen otsakkeen 4 (Globaali Eurooppa) sisällä komissio esitti, että joustovälineestä otetaan käyttöön otsakkeen 4 enimmäismäärän ylittävä 275 miljoonan euron määrä Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) rahoitusta varten;

1.  toteaa, että otsakkeen 4 vuoden 2017 enimmäismäärän puitteissa ei ole mahdollista rahoittaa asianmukaisesti Euroopan kestävän kehityksen rahastoa; toistaa pitkäaikaisen kantansa, että unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvarat eivät riitä kattamaan ennakoivan ja kestävän ulkopolitiikan tarpeita;

2.  hyväksyy sen vuoksi 275 miljoonan euron käyttöönoton joustovälineestä maksusitoumus- ja maksumäärärahoina;

3.  toistaa, että kyseisen välineen varojen käyttöön ottaminen rahoituskehysasetuksen 11 artiklan mukaisesti tuo jälleen kerran esiin sen, että unionin talousarviossa tarvitaan ehdottomasti enemmän joustavuutta;

4.  toistaa pitkäaikaisen kantansa, että joustovälineen yhteydessä aiemmin tehdyistä sitoumuksista johtuvia maksuja ei pidä laskea monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin;

5.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

6.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

joustovälineen varojen käyttöönotosta Euroopan kestävän kehityksen rahaston rahoittamista varten

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2018/51.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(3)EUVL L 51, 28.2.2017.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta, (EUVL L 249, 27.9.2017, s. 1).


Pohdinta-asiakirja EU:n rahoituksen tulevaisuudesta
PDF 168kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta (2017/2742(RSP))
P8_TA(2017)0401B8-0565/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(1) ja erityisesti sen 2 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(2),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(3),

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2017 annetun komission pohdinta-asiakirjan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 annetun komission lausuman EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta,

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman euroalueen budjettikapasiteetista(4),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

1.  on vakuuttunut siitä, että keskustelua unionin tulevasta rahoituksesta ei voida käydä ottamatta huomioon aiemmista monivuotisista rahoituskehyksistä ja etenkin vuosien 2014–2020 rahoituskehyksestä saatuja kokemuksia; kiinnittää huomiota nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen vakaviin puutteisiin ja toteaa, että rahoituskehys on venytetty äärimmilleen, jotta unionille on voitu osoittaa tarvittavat resurssit monien vakavien kriisien ja uusien haasteiden ratkaisemiseen ja sen uusien poliittisten painopisteiden rahoittamiseen; korostaa olevansa vakuuttunut siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alhainen taso ei ollut riittävä todellisiin tarpeisiin vastaamiseksi ja unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  pitää myönteisenä, että komissio on esittänyt EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevan pohdinta-asiakirjansa; toteaa, että komissio esittää talousarvion näkökulmasta maaliskuussa 2017 annetussa valkoisessa kirjassa esitellyt viisi mahdollista tulevaisuuden skenaariota unionille ja käsittelee joitakin unionin talousarvion ominaispiirteitä ja periaatteita; on yhtä mieltä esitetyistä menetelmistä ja suhtautuu myönteisesti komission lausumaan, jonka mukaan tulevan monivuotisen rahoituskehyksen on perustuttava selkeään näkemykseen unionin painopisteistä; katsoo, että asiakirjassa esitetään selkeä rakenne keskustelua varten ja se käynnistää kaivatun poliittisen keskustelun unionin talousarvion tavoitteista, tarkoituksesta ja koosta unionin perustavoitteiden ja tulevien haasteiden valossa; kehottaa jäsenvaltioita kuulemaan kansalaisia ja toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti niiden määrittäessä EU:n talousarvion tulevaisuutta koskevaa visiotaan;

3.  pitää kuitenkin valitettavana, että viidestä esitetystä skenaariosta neljä (”Jatketaan entiseen tapaan”, ”Tehdään yhdessä vähemmän”, ”Jotkut tekevät enemmän” ja ”Perinpohjainen uudistus”) merkitsee itse asiassa unionin tavoitetason alenemista ja kahden perussopimuksissa vahvistetun unionin keskeisen pitkäaikaisen toimintapolitiikan ja Euroopan yhdentymishankkeen kulmakiven – yhteisen maatalouspolitiikan ja koheesiopolitiikan – heikentymistä; korostaa pitkäaikaista kantaansa, jonka mukaan uusien poliittisten painopisteiden rahoitus ei saisi haitata unionin nykyisiä toimintapolitiikkoja vaan ne olisi rahoitettava uusin varoin; pitää viidettä skenaariota (”Tehdään yhdessä paljon enemmän”) myönteisenä ja rakentavana lähtökohtana käynnissä olevalle keskustelulle unionin tulevasta rahoituksesta ja näin ollen unionin tulevasta mallista; kannustaa komissiota laatimaan skenaarion, jossa otetaan huomioon parlamentin suositukset, jotta voidaan vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin ja määrittää uusia painopisteitä;

4.  palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen 311 artiklan mukaisesti unionilla on oltava tarvittavat keinot tavoitteidensa saavuttamiseksi; katsoo, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen puutteet, uusien ensisijaisten tavoitteiden laajuus ja Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutus johtavat kaikki samaan johtopäätökseen: tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on luovuttava menojen enimmäismäärästä, joka on asetettu siten, että se on yksi prosentti unionin bruttokansantulosta (BKTL), ja unionin talousarviota on näin ollen kasvatettava tuntuvasti; vastustaa tässä yhteydessä kaikkea EU:n talousarvion määrärahojen nimellistä vähentämistä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja katsoo siksi, että seuraavan rahoituskehyksen tasoksi olisi asetettava vähintään 1,23 prosenttia EU:n bruttokansantulosta; kehottaa jäsenvaltioita keskustelemaan asiasta keskenään;

5.  pitää valitettavana, että unionin talousarvio rahoitetaan pääasiallisesti bruttokansantuloon perustuvilla kansallisilla rahoitusosuuksilla eikä aidoilla omilla varoilla, kuten perussopimuksissa määrätään; toteaa jälleen sitoutuneensa uudistamaan unionin omien varojen järjestelmää perusteellisesti siten, että sen ohjaavina periaatteina ovat yksinkertaisuus, tasapuolisuus ja avoimuus, kuten omia varoja käsittelevä korkean tason työryhmä suositteli; korostaa, että tällaiseen järjestelmään pitäisi sisältyä tasapainoinen kokonaisuus uusia unionin omia varoja, joilla on tarkoitus tukea EU:n toimintapolitiikan tavoitteita ja jotka olisi otettava käyttöön asteittain, jotta unionin rahoituksesta tulisi oikeudenmukaisempi ja vakaampi; korostaa lisäksi, että Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista tarjoaa tilaisuuden luopua kaikista maksuosuuksien alentamisista; odottaa komission antavan asiaa koskevia kunnianhimoisia lainsäädäntöehdotuksia ja huomauttaa, että tulevissa neuvotteluissa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen meno- ja tulopuolta käsitellään yhtenä pakettina;

6.  on vakuuttunut siitä, että ellei neuvosto suostu korottamaan merkittävästi unionin talousarvioon maksettavia kansallisia rahoitusosuuksia, unionin uusien omien varojen käyttöönotto on ainoa vaihtoehto seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen rahoittamiseksi asianmukaisesti siten, että sen taso vastaa unionin todellisia tarpeita ja poliittisia tavoitteita; odottaa siksi neuvoston vahvistavan poliittisen kannan tähän kysymykseen, koska enää ei ole mahdollista käytännössä pysäyttää unionin omien varojen järjestelmän uudistusta; muistuttaa tässä yhteydessä, että kaikki omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän jäsenet, myös neuvoston nimittämät jäsenet, hyväksyivät raportin yksimielisesti;

7.  on tyytyväinen komission aikomukseen suunnitella unionin tuleva talousarvio siten, että sen perustana ovat unionin lisäarvo, keskittyminen tuloksellisuuteen, vastuuvelvollisuus, joustavuuden lisääminen vakaissa puitteissa ja yksinkertaisemmat säännöt, kuten pohdinta-asiakirjassa esitetään;

8.  korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää arvioida perusteellisesti EU:n nykyisten toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja välineiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta; odottaa tältä osin kiinnostuneena meneillään olevan menojen tarkastelun tuloksia ja edellyttää, että ne otetaan huomioon suunniteltaessa vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä; painottaa erityisesti tarvetta varmistaa yhtäältä niiden EU-ohjelmien, joiden osalta ehdotuspyynnöt ylittävät määrärahat selvästi, onnistumisaste ja toisaalta selvittää määrärahojen vajaakäyttöön johtaneet syyt; pitää tärkeänä saada aikaan synergiaetuja EU:n talousarvion ja kansallisten talousarvioiden välillä sekä huolehtia resursseista, joiden avulla kansallisten ja unionin menojen määrää ja vaikuttavuutta voidaan seurata;

9.  toteaa, että pyrkimys unionin lisäarvoon on perustavanlaatuinen kysymys, johon on pureuduttava, ja on yhtä mieltä siitä, että unionin talousarvion olisi toimittava muun muassa välineenä perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä eurooppalaisten julkisten hyödykkeiden tarjoamiseksi; huomauttaa kuitenkin, että unionin lisäarvo on monitahoinen ja monitulkintainen kysymys, ja varoittaa mahdollisista pyrkimyksistä käyttää sen määritelmää unionin toimintapolitiikkojen ja ohjelmien merkityksen kyseenalaistamiseen pelkästään määrällisin tai lyhyen aikavälin taloudellisin perustein; katsoo, että unionin tason toimenpide tarjoaa selkeää lisäarvoa, kun

   sen soveltamisala on laajempi kuin mihin päästäisiin kansallisilla, alueellisilla tai paikallisilla toimilla (heijastusvaikutus),
   sillä kannustetaan ryhtymään kansallisen, alueellisen tai paikallistason toimiin, joihin ei muuten ryhdyttäisi, EU:n perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi,
   sillä tuetaan toimia, joita voidaan niiden hyvin suurten rahoitustarpeiden johdosta rahoittaa ainoastaan yhdistämällä resursseja EU:n tasolla, tai
   sillä myötävaikutetaan rauhan ja vakauden aikaansaamiseen ja ylläpitämiseen unionin naapurimaissa ja muualla;

kannustaa komissiota kehittämään eurooppalaisen lisäarvon käsitettä edelleen alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen; kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia tulosindikaattoreita tätä varten;

10.  katsoo, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteessa unionin talousarvion olisi oltava helppolukuisempi ja ymmärrettävämpi unionin kansalaisille ja siinä olisi voitava esittää selvemmin unionin kaikki menoalat; muistuttaa samalla, että suunnittelussa tarvitaan jatkuvuutta ja otsakkeiden sisällä joustoa; katsoo, että kaiken kaikkiaan monivuotisen rahoituskehyksen rakenteen olisi ilmennettävä poliittista keskustelua unionin menojen keskeisistä pilareista ja tavoitteista, kuten kestävä kehitys, kasvu ja innovointi, ilmastonmuutos, yhteisvastuu, turvallisuus ja puolustus; on siksi vakuuttunut, että monivuotisen rahoituskehyksen nykyisiä otsakkeita on mukautettava;

11.  katsoo, että unionin talousarvion on oltava avoin ja demokraattinen; muistuttaa sitoutuneensa lujasti unionin talousarvion yhtenäisyyteen ja pitää kyseenalaisena monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle perustettavien uusien välineiden tarpeellisuutta ja niiden tuottamaa lisäarvoa; muistuttaa olleensa jo kauan sitä mieltä, että Euroopan kehitysrahasto sekä muut monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuoliset välineet olisi sisällytettävä unionin talousarvioon; korostaa, että tällaisesta sisällyttämisestä olisi seurattava, että kyseisten välineiden määrärahat on lisättävä monivuotisen rahoituskehyksen nykyisiin enimmäismääriin, jotta ei vaaranneta muiden EU-toimintapolitiikkojen ja -ohjelmien rahoitusta;

12.  huomauttaa, että budjettivallan käyttäjä hyväksyi rahoituskehysasetuksen joustosäännösten ja erityisrahoitusvälineiden laajamittaisen käyttöönoton sen jälkeen, kun kaikki käytettävissä olevat liikkumavarat oli käytetty loppuun, jotta voitiin turvata kriiseihin liittyvien toimien ja uusien poliittisten prioriteettien rahoittamiseksi vaadittavat lisämäärärahat nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa, että monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa poistettiin monia rahoituskehyksen joustomekanismien esteitä, jotta voidaan lisätä nykyisen rahoituskehyksen joustomahdollisuuksia;

13.  tähdentää tässä yhteydessä, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen olisi oltava suoraan riittävän joustava, jotta unioni voi vastata odottamattomiin tilanteisiin ja rahoittaa kehittyviä poliittisia painopisteitään; katsoo siksi, että rahoituskehyksen joustosäännöksillä olisi mahdollistettava kaikkien käyttämättä jäävien liikkumavarojen sekä vapautettujen määrärahojen siirtäminen rajoituksetta seuraaville varainhoitovuosille ja annettava budjettivallan käyttäjälle mahdollisuus ottaa ne vuotuisessa talousarviomenettelyssä käyttöön mihin tahansa tarpeelliseksi katsottuun käyttötarkoitukseen; kehottaa myös lisäämään huomattavasti monivuotisen rahoituskehyksen erityisrahoitusvälineiden rahoitusta sisällyttämättä sitä kuitenkaan maksusitoumus- ja maksumäärärahoille monivuotisessa rahoituskehyksessä asetettuihin enimmäismääriin, ja kehottaa luomaan erillisen kriisivarauksen, josta voitaisiin hätätapauksissa ottaa välittömästi resursseja käyttöön;

14.  kannattaa täytäntöönpanosääntöjen todellista ja konkreettista yksinkertaistamista edunsaajia varten sekä hallinnollisten rasitteiden vähentämistä; kannustaa tässä yhteydessä komissiota kartoittamaan ja poistamaan sellaisista EU:n talousarvion tarjoamista välineistä aiheutuvat päällekkäisyydet, joilla on samoja tavoitteita ja joilla toteutetaan samanlaisia toimenpiteitä; katsoo kuitenkin, että tällainen yksinkertaistaminen ei saisi johtaa avustusten korvaamiseen rahoitusvälineillä ja että se ei saa aiheuttaa EU:n ohjelmien ja toimintapolitiikkojen lohkoutumista vaan sillä olisi taattava monialaisen ja täydentävyyteen perustuvan lähestymistavan soveltaminen; kehottaa yhdenmukaistamaan säännöt laaja-alaisesti ja pyrkimään laatimaan yhteisen sääntökirjan kaikkia EU:n välineitä varten;

15.  panee merkille rahoitusvälineiden potentiaalin tukia ja avustuksia täydentävänä rahoituksen muotona; varoittaa kuitenkin, että ne eivät sovellu kaiken tyyppisiin toimiin kaikilla politiikanaloilla, sillä ne eivät ole kaikki yhtä markkinavetoisia; kehottaa komissiota yksinkertaistamaan rahoitusvälineiden käyttöä koskevia sääntöjä ja edistämään mahdollisuuksia yhdistää erilaisia unionin resursseja yhdenmukaisten sääntöjen mukaisesti luomalla yhteisvaikutuksia ja välttämällä erilaisten rahoitusmuotojen välistä kilpailua; ilmaisee huolensa pohdinta-asiakirjassa tässä yhteydessä esitetystä vaihtoehdosta, että unionin tason rahoitusvälineet yhdistettäisiin yhteen ainoaan rahastoon, joka tarjoaisi lainoja, takauksia ja riskinjakovälineitä eri politiikan alojen tilanteisiin, ja aikoo tutkia ehdotuksen tarkasti;

16.  toistaa kantansa, että monivuotisen rahoituskehyksen kesto olisi sovitettava sekä parlamentin että komission poliittiseen sykliin, mikä varmistaisi pitkän aikavälin ohjelmasuunnittelun; korostaa tässä yhteydessä, että monivuotisen rahoituskehyksen kestossa olisi otettava täysimääräisesti huomioon tarve huolehtia Euroopan rakenne- ja investointirahastojen yhteisesti hallinnoitujen ohjelmien täytäntöönpanon pitkän aikavälin ennakoitavuudesta, sillä kyseisiä ohjelmia ei voida toteuttaa ilman vähintään seitsemän vuoden pituisen sitoumuksen takaamaa vakautta; ehdottaakin, että seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi sovittava 5+5 vuotta pakollinen väliarviointi mukaan luettuna;

17.  panee merkille komission puheenjohtajan unionin tilaa koskevaan puheeseen sisältyneen ilmoituksen tulevasta ehdotuksesta erityiseksi euroalueen budjettikohdaksi; kehottaa komissiota toimittamaan ehdotuksesta yksityiskohtaista lisätietoa; palauttaa mieliin parlamentin 16. helmikuuta 2017 antaman päätöslauselman, jossa todetaan, että erityisen euroalueen budjettikapasiteetin olisi oltava osa unionin talousarviota siten, että se ei vaikuta monivuotisen rahoituskehyksen nykyisiin enimmäismääriin, ja että euroalueen ja muiden osallistuvien maiden olisi rahoitettava se sellaisesta lähteestä saatavilla tuloilla, josta sovitaan osallistuvien jäsenvaltioiden kesken ja josta saatuja tuloja on pidettävä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina ja takauksina;

18.  odottaa komission antavan sekä tulevaa monivuotista rahoituskehystä että omia varoja koskevat ehdotuksensa toukokuuhun 2018 mennessä; toteaa aikovansa esittää sopivana ajankohtana oman kantansa kaikkiin tähän liittyviin näkökohtiin ja odottaa, että parlamentin näkemykset sisällytetään kokonaisuudessaan tuleviin komission ehdotuksiin;

19.  on valmis ryhtymään jäsenneltyyn vuoropuheluun komission ja neuvoston kanssa, jotta tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä päästään lopulliseen sopimukseen ennen parlamentin meneillään olevan vaalikauden loppua; on vakuuttunut siitä, että monivuotista rahoituskehystä koskevan asetuksen hyväksyminen varhaisessa vaiheessa mahdollistaa kaikkien alakohtaisten säädösten hyväksymisen ajoissa, jotta uudet ohjelmat ovat valmiina seuraavan kauden alussa; korostaa, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen piiriin kuuluvien ohjelmien myöhäisestä käynnistymisestä aiheutui haitallisia vaikutuksia; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyödyntämään tässä yhteydessä SEUT-sopimuksen 312 artiklan 2 kohdan siirtymälauseketta, jonka nojalla neuvosto voi äänestää monivuotisesta rahoituskehyksestä määräenemmistösäännöin;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, muille asianomaisille toimielimille ja elimille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(2)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0050.


Legitiimit toimet yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi
PDF 221kWORD 61k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 legitiimeistä toimista yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi heidän paljastaessaan luottamuksellisia tietoja yrityksistä ja julkisista elimistä 2016/2224(INI)
P8_TA(2017)0402A8-0295/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ECHR) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta 8. kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/943,

–  ottaa huomioon merellä tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan turvallisuudesta ja direktiivin 2004/35/EY muuttamisesta 12. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/30/EU,

–  ottaa huomioon markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014,

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(1),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä (TAXE 2)(2),

–  ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi(3),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen antaman päätöslauselman 1729 (2010) väärinkäytösten paljastajien suojelusta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen antaman päätöslauselman 2060 (2015) väärinkäytösten paljastajien suojelun parantamisesta,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta ”Lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin”(4),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon korruption torjumisesta EU:ssa (COM(2011)0308),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon lisätoimenpiteistä läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä verovilpin ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi (COM(2016)0451),

–  ottaa huomioon G20-maiden korruptionvastaisen toimintasuunnitelman ja erityisesti siihen sisältyvät, väärinkäytösten paljastajia suojelevaa lainsäädäntöä koskevat ohjeet,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2016 julkaistun väärinkäytösten paljastajien suojeluun sitoutumista käsittelevän OECD:n raportin ”Committing to Effective Whistleblower Protection”,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen päätöksen väärinkäytösten paljastamista koskevan oma-aloitteisen tutkimuksensa OI/1/2014/PMC päättämisestä,

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen CM/Rec(2014)7 väärinkäytösten paljastajien suojelusta sekä sen tammikuussa 2015 julkaistun lyhyen oppaan kansallisen kehyksen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 2171 (2017), jossa kehotetaan kansallisia parlamentteja tunnustamaan, että väärinkäytöksien paljastaminen on oikeus,

–  ottaa huomioon eettisen käyttäytymisen parantamista julkisella sektorilla koskevaan OECD:n suositukseen sisältyvän periaatteen N:o 4,

–  ottaa huomioon kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan korruption torjuntaa koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0295/2017),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamisen ja että se näin ollen takaa kansalaistensa sananvapauden; katsoo, että väärinkäytösten paljastaminen on olennainen osa sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta, jotka molemmat on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, jonka noudattamisen ja soveltamisen takaaminen on EU:n tehtävä; ottaa huomioon, että EU edistää työntekijöiden suojelua ja työolojen parantamista;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni vahvistaa osaltaan korruption torjuntaa koskevaa kansainvälistä yhteistyötä kunnioittaen täysimääräisesti kansainvälisen oikeuden periaatteita, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta sekä kunkin valtion suvereniteettia;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 67 artiklan 2 kohdan mukaan Euroopan yhteinen turvapaikkapolitiikka kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan;

D.  katsoo, että avoimuus ja kansalaisten osallistuminen kuuluvat niihin kehityskulkuihin ja haasteisiin, joihin 2000-luvun demokratioiden on vastattava;

E.  toteaa, että talous-, velka- ja rahoituskriiseistä lähtien kansainvälisellä tasolla on käynnistetty lukuisia toimia veronkierron ja veropetosten torjumiseksi; katsoo, että avoimuuden lisääminen on tarpeen rahoituspalvelujen alalla, jotta voidaan torjua väärinkäytöksiä, ja että joillakin jäsenvaltioilla on jo kokemusta keskitetyistä palveluista, joiden avulla väärinkäytösten paljastajat voivat ilmoittaa rahoitusalan vakavaraisuutta koskevien sääntöjen todellisista tai mahdollisista rikkomuksista; ottaa huomioon, että vuonna 2003 YK hyväksyi korruption vastaisen yleissopimuksen(6); toteaa, että parlamentti on perustanut näiden paljastusten jälkeen kaksi erityisvaliokuntaa ja yhden tutkintavaliokunnan; toteaa kehottaneensa väärinkäytösten paljastajien suojeluun jo monissa päätöslauselmissa(7); katsoo, että kansainvälisen verotietojen vaihdon vahvistamiseksi jo sovitut aloitteet ovat olleet erittäin hyödyllisiä ja että lukuisat verotukseen liittyvät vuodot ovat paljastaneet suuren määrän tärkeää tietoa väärinkäytöksistä, jotka eivät olisi muuten nousseet esiin;

F.  ottaa huomioon, että väärinkäytösten paljastajilla on merkittävä rooli yleistä etua ja yhteiskuntiemme toimintaa vahingoittavista laittomista toimista tai väärinkäytöksistä ilmoittamisessa ja että voidakseen toimia niin he paljastavat työnantajalleen, viranomaisille tai suoraan yleisölle tietoja tällaisista yleistä etua vahingoittavista toimista;

G.  toteaa, että näin toimiessaan he auttavat jäsenvaltioita ja etulinjassa olevia instituutioita sekä EU:n elimiä ehkäisemään ja torjumaan etenkin sellaisia lahjomattomuuden periaatteen rikkomisia ja vallan väärinkäyttöä, jotka uhkaavat tai heikentävät kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta, varainhoidon loukkaamattomuutta, taloutta, ihmisoikeuksia, ympäristöä tai oikeusvaltion periaatetta tai jotka lisäävät työttömyyttä, rajoittavat tai vääristävät reilua kilpailua ja heikentävät kansalaisten luottamusta unionin ja kansallisen tason demokraattisiin institutioihin ja menettelyihin;

H.  toteaa, että korruptio on tällä hetkellä vakava ongelma unionissa, koska se voi estää valtiota suojelemasta väestöä, työntekijöitä, oikeusvaltioperiaatetta ja taloutta sekä johtaa julkisten instituutioiden ja palvelujen sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn heikkenemiseen monilla aloilla, mikä horjuttaa luottamusta julkisten ja yksityisten instituutioiden sekä teollisuuden avoimuutta ja demokraattista oikeutusta kohtaan; ottaa huomioon, että korruption on arvioitu maksavan EU:n taloudelle vuosittain 120 miljardia euroa eli 1 prosentin EU:n BKT:stä;

I.  katsoo, että vaikka kansainvälisissä korruption torjuntapyrkimyksissä on tähän saakka keskitytty pääasiassa julkisen sektorin väärinkäytöksiin, viimeaikaiset vuodot ovat tuoneet esiin rahoituslaitosten, rahoitusneuvojien ja muiden yksityisyritysten roolin korruptiossa;

J.  ottaa huomioon, että erinäiset julkisuutta saaneet väärinkäytösten paljastamistapaukset ovat osoittaneet, että väärinkäytösten paljastajien toiminnalla voidaan saattaa yleisön ja poliittisten päättäjien tietoon yleistä etua koskevaa tietoa, kuten laittomia toimia ja väärinkäytöksiä tai muita vakavia rikkomuksia yksityisellä ja julkisella sektorilla; toteaa, että joihinkin näistä teoista on puututtu;

K.  katsoo, että luottamuksellisuuden suojaaminen edistää sellaisten entistä tehokkaampien paljastuskanavien luomista, joiden avulla voidaan raportoida petoksista, korruptiosta ja muista rikkomuksista, ja katsoo, että tietojen arkaluonteisuuden vuoksi puutteet luottamuksellisuudessa saattavat johtaa ei-toivottuihin tietovuotoihin sekä unionin ja jäsenvaltioiden yleisen edun vahingoittamiseen;

L.  katsoo, että omaisuudenhoitopalveluiden tarjoajien ja vastaavanlaisten oikeudellisten järjestelyjen tosiasiallisia edunsaajia koskevien julkisten rekisterien käyttöönotto sekä muut sijoitusvälineisiin liittyvät avoimuustoimenpiteet voivat toimia ehkäisevänä pelotteena sellaisille väärinkäytöksille, joihin väärinkäytösten paljastajat yleensä puuttuvat;

M.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajien henkilöllisyyden ja heidän paljastamiensa tietojen luottamuksellisuuden turvaaminen edistää osaltaan sellaisten entistä tehokkaampien paljastuskanavien luomista, joiden avulla voidaan ilmoittaa petoksista, korruptiosta, laittomuuksista, väärinkäytöksistä ja muista vakavista rikkomuksista, ja katsoo, että tiedon arkaluonteisuudesta johtuen puutteet luottamuksellisuudessa saattavat johtaa ei-toivottuihin tietovuotoihin ja yleisen edun vahingoittamiseen unionissa; katsoo, että väärinkäytösten paljastajien suojelu julkisella sektorilla voi helpottaa julkisten varojen väärinkäytön, petosten ja muunlaisen, kansalliseen tai EU:n etuun liittyvän rajatylittävän korruption havaitsemista;

N.  pitää valitettavana, että sellaisten olemassa olevien kanavien käyttäminen, jotka on tarkoitettu monikansallisten yritysten väärinkäytöksiä koskevien virallisten valitusten tekemiseen, johtaa vain harvoin konkreettisten seuraamuksien määräämiseen laittomuuksista;

O.  toteaa, että väärinkäytösten paljastajien toiminta on osoittautunut hyödylliseksi monilla sekä julkisen että yksityisen sektorin aloilla, joista mainittakoon kansanterveys, verotus, ympäristö, kuluttajien suojelu, korruption ja syrjinnän torjunta sekä sosiaalisten oikeuksien vaaliminen;

P.  katsoo, että tapaukset on määriteltävä tarkasti ottaen huomioon työtehtävien luonne sekä paljastettujen tekojen tai riskien vakavuus;

Q.  pitää tärkeänä, että ilmiannon ja väärinkäytösten paljastamisen välistä rajaa ei ylitetä; katsoo, ettei ole tarkoitus tietää kaikkea kaikista vaan tunnistaa, milloin demokratiaan kohdistuvaan uhkaan ei ole puututtu;

R.  ottaa huomioon, että monissa tapauksissa väärinkäytösten paljastajiin kohdistuu kostotoimenpiteitä, uhkailua ja painostusta, joilla heitä pyritään estämään tekemästä ilmoitusta tai heidät yritetään saada luopumaan sen tekemisestä tai heitä rangaistaan ilmoituksen tekemisestä; toteaa, että tällaista painostusta esiintyy erityisen usein sellaisilla työpaikoilla, joissa yleisen edun hyväksi tietoja paljastaneet työntekijät voivat työsuhteissaan olla heikommassa asemassa työnantajaansa nähden;

S.  ottaa huomioon usein ilmaistun vakavan huolen siitä, että yleisen edun hyväksi toimivat väärinkäytösten paljastajat voivat kohdata vihamielisyyttä, ahdistelua ja uhkailua sekä syrjäyttämistä työpaikallaan ja vaikeuksia uuden työpaikan saannissa ja he voivat menettää toimeentulonsa ja että usein vakavia uhkauksia kohdistetaan myös heidän perheenjäseniinsä ja kollegoihinsa; toteaa, että kostotoimien pelolla voi olla lannistava vaikutus väärinkäytösten paljastajiin ja se voi siten vaarantaa yleisen edun;

T.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajien suojelu olisi taattava lailla ja sitä olisi vahvistettava kaikkialla unionissa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla edellyttäen, että heillä on ollut perusteltu syy toiminnalleen; katsoo, että tällaisten suojelumekanismien olisi oltava tasapainoisia ja niillä olisi taattava, että ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden laillisia oikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin; katsoo, että tällaisia suojelumekanismeja olisi sovellettava tutkiviin journalisteihin, jotka ovat haavoittuvaisia paljastaessaan arkaluonteisia tietoja ja suojelevat väärinkäytösten paljastajia lähdesuojan nimissä;

U.  toteaa, että eräät jäsenvaltiot eivät ole varmistaneet väärinkäytösten paljastajien asianmukaista suojelua, kun taas monissa muissa on otettu käyttöön pitkälle meneviä ohjelmia heidän suojelemisekseen mutta ne eivät kuitenkaan aina ole johdonmukaisia ja tarjoavat siksi riittämätöntä suojelua; toteaa, että tämän seurauksena väärinkäytösten paljastajien suojelu unionissa on pirstaloitunutta, mikä aiheuttaa heille vaikeuksia, kun he haluavat tietoa oikeuksistaan ja ilmoitusten tekemistavoista, sekä oikeudellista epävarmuutta erityisesti rajatylittävissä tapauksissa;

V.  toteaa, että Euroopan oikeusasiamiehen toimistolla on selvä toimivalta tutkia unionin kansalaisten kanteluja, jotka koskevat hallinnollisia epäkohtia unionin toimielimissä, mutta väärinkäytösten paljastajien suojelu ei kuulu sen tehtäviin;

W.  toteaa, että väärinkäytösten paljastamista esiintyy hyvin usein myös muillakin kuin talous- ja rahoitusaloilla; katsoo, että riittävän suojelun puuttuminen voi estää väärinkäytösten paljastajia kosto- tai/ja vastatoimien pelossa raportoimasta väärinkäytöksistä; toteaa, että OECD raportoi vuonna 2015, että 86 prosentilla yrityksistä oli mekanismi, jolla voidaan ilmoittaa yritysten epäillyistä vakavista väärinkäytöksistä, mutta yli kolmasosalla yrityksistä ei ollut kirjallisia toimintaperiaatteita väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi kostotoimilta tai yritykset eivät tienneet, oliko sellaisia periaatteita olemassa; ottaa huomioon, että useita talous- tai rahoitusalaan liittyvien rikkomusten, väärinkäytösten tai laittomien toimien paljastajia on asetettu syytteeseen; toteaa, että yleisen edun nimissä väärinkäytöksistä ilmoittaviin tai tietoja paljastaviin henkilöihin sekä näiden perheenjäseniin ja kollegoihin kohdistuu usein kostotoimia, joista voi seurata esimerkiksi uramahdollisuuksien menetys; ottaa huomioon, että vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on väärinkäytösten paljastajia koskeva vakiintunut oikeuskäytäntö, väärinkäytösten paljastajien suojelu olisi taattava lailla; toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taataan sananvapaus ja oikeus hyvään hallintoon;

X.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajien suojelu Euroopan unionissa ei saisi rajoittua ainoastaan eurooppalaisiin tapauksiin vaan sitä olisi sovellettava myös kansainvälisiin tapauksiin;

Y.  katsoo, että työpaikkojen on ylläpidettävä työympäristöä, jossa ihmiset voivat huoletta tuoda esiin mahdollisia väärinkäytöksiä, kuten puutteita, virheellisiä menettelyjä, huonoa hallintoa, petoksia tai laittomuuksia; katsoo, että on erittäin tärkeää edistää oikeanlaista kulttuuria, jossa ihmiset voivat tuoda ongelmia esiin pelkäämättä kostotoimia, jotka voivat vaikuttaa heidän senhetkiseen ja tulevaan työtilanteeseensa;

Z.  ottaa huomioon, että monissa maissa työntekijöillä on etenkin yksityisellä sektorilla tiettyihin tietoihin kohdistuva salassapitovelvollisuus, minkä seurauksena väärinkäytösten paljastajat saattavat joutua kurinpitotoimien kohteeksi ilmoitettuaan väärinkäytöksistä työpaikkansa ulkopuolelle;

AA.  ottaa huomioon, että OECD:n tutkimuksen mukaan yli kolmanneksella raportointimekanismia käyttävistä organisaatioista ei ole kirjallisia toimintaperiaatteita väärinkäytösten paljastajien suojelemisesta kostotoimilta tai niillä ei ole tietoa tällaisista periaatteista;

AB.  toteaa, että EU:n oikeus sisältää jo nyt tiettyjä sääntöjä, joilla väärinkäytösten paljastajia suojellaan tietynlaisilta kostotoimilta eri aloilla, mutta komissio ei ole vielä ehdottanut asianmukaisia lainsäädäntötoimia, joilla väärinkäytösten paljastajia ja heidän oikeuksiaan suojellaan tehokkaasti ja yhdenmukaisesti EU:ssa;

AC.  ottaa huomioon, että kaikki unionin toimielimet ovat henkilöstösääntöjen 22 a, 22 b ja 22 c artiklan mukaan 1. päivästä tammikuuta 2014 lähtien velvollisia ottamaan käyttöön sisäisiä sääntöjä unionin toimielimissä virkamiehinä työskentelevien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi;

AD.  toteaa kehottaneensa useaan otteeseen ottamaan käyttöön laaja-alaisia toimia väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi unionissa;

AE.  ottaa huomioon, että 23. lokakuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi, 25. marraskuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä, 16. joulukuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa läpinäkyvyyden, koordinoinnin ja yhdentymisen lisäämisestä unionin yhtiöveropolitiikkoihin sekä 14. helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa parlamentti kehotti komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen, joka koskee väärinkäytösten paljastajien suojelemiseen tähtäävän tehokkaan ja kattavan eurooppalaisen ohjelman perustamista ja jolla suojellaan henkilöitä, jotka ilmoittavat epäillyistä yleistä etua tai Euroopan unionin taloudellisia etuja haittaavista petoksista tai laittomuuksista;

AF.  katsoo, että kaikkien kolmansien maiden kansalaisten, joiden aseman väärinkäytösten paljastajana Euroopan unioni tai jokin sen jäsenvaltioista on tunnustanut, on voitava nauttia kaikista sovellettavista suojelutoimista, jos he työtehtäviensä yhteydessä tai muutoin ovat saaneet haltuunsa – ja paljastaneet – tietoja, jotka koskevat laitonta toimintaa tai vakoilua, jonka on suorittanut joko kolmas maa tai kotimainen tai monikansallinen yritys ja joka vahingoittaa valtiota, kansakuntaa tai unionin kansalaisia ja heidän tietämättään vaarantaa valtion yhtenäisyyden, kansallisen turvallisuuden tai yhteisön tai yksilön vapaudet;

AG.  ottaa huomioon, että lähes kaikki unionin toimielimet ja virastot ovat 1. heinäkuuta 2014 alkaen lisänneet määräysten mukaisesti sisäisiin työjärjestyksiinsä toimenpiteitä virkamiehinä työskentelevien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi henkilöstösääntöjen 22 b ja 22 c artiklan mukaisesti;

AH.  ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston ja OECD:n kaltaiset kansainväliset organisaatiot ovat hyväksyneet nyt jo vakiintuneita periaatteita ja myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiaa koskeva oikeuskäytäntö on vakiintunut;

AI.  toteaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelun merkitys on vahvistettu kaikissa merkittävissä korruptiota koskevissa kansainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa ja väärinkäytösten paljastajien toimintaa koskevat periaatteet on esitetty korruption vastaisessa YK:n yleissopimuksessa (UNCAC), Euroopan neuvoston suosituksessa CM/Rec(2014)7 ja OECD:n vuonna 2009 antamassa lahjonnan vastaisessa suosituksessa;

AJ.  pitää olennaisen tärkeänä, että perustetaan kiireellisesti horisontaalinen kattava kehys, jolla vahvistetaan oikeudet ja velvollisuudet ja siten suojellaan tehokkaasti väärinkäytösten paljastajia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa sekä EU:n toimielimissä, elimissä, toimistoissa ja virastoissa;

Väärinkäytösten paljastajien rooli ja tarve suojella heitä

1.  kehottaa komissiota tekemään aluksi arvion asianmukaisesta oikeusperustasta, joka mahdollistaa EU:n jatkotoimet, ja esittämään ennen vuoden loppua laaja-alaisen lainsäädäntöehdotuksen, jolla perustetaan kattava yhteinen sääntelykehys, jolla taataan väärinkäytösten paljastajien korkeatasoinen suojelu EU:ssa kaikilla aloilla julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä kansallisissa ja unionin toimielimissä, mukaan lukien asiaankuuluvat kansalliset ja unionin elimet, toimistot ja virastot, ja jossa otetaan huomioon kansallinen tilanne eikä rajoiteta jäsenvaltioiden mahdollisuutta ryhtyä lisätoimiin; korostaa, että nykyisin on olemassa erilaisia mahdollisia oikeusperustoja, joiden ansiosta unioni voi ryhtyä toimeen asiassa; kehottaa komissiota harkitsemaan niitä ja ehdottamaan laajaa yhtenäistä ja tehokasta välinettä; muistuttaa komissiota Euroopan unionin tuomioistuimen pitkäaikaisen oikeuskäytännön myötä kehittämästä doktriinista, joka koskee unionin implisiittisen toimivallan käsitettä, joka mahdollistaa usean oikeusperustan käytön;

2.  painottaa, että on kohtuutonta ja huolestuttavaa, että kansalaiset ja toimittajat asetetaan pikemminkin syytteeseen kuin oikeudellisen suojelun kohteeksi, kun he paljastavat yleisen edun nimissä tietoja muun muassa epäillystä väärinkäytöksestä, rikkomuksesta, petoksesta tai laittomasta toiminnasta, ja erityisesti silloin, kun on kyseessä EU:n perusperiaatteita loukkaava toiminta, kuten veronkierto, veropetos ja rahanpesu;

3.  kehottaa sisällyttämään rahoituspalveluja, verotusta ja kilpailua koskeviin kansainvälisin sopimuksiin määräyksiä väärinkäytösten paljastajien suojelusta;

4.  korostaa tarvetta turvata väärinkäytösten paljastajia suojelevien säännösten ja määräysten oikeusvarmuus, koska selkeyden puute ja hajanainen lähestymistapa estävät mahdollisia väärinkäytösten paljastajia tulemasta esiin; korostaa näin ollen, että asiaankuuluvassa EU:n lainsäädännössä olisi luotava selkeä menettely, jonka mukaan paljastuksia käsitellään asianmukaisesti ja väärinkäytösten paljastajia suojellaan tehokkaasti;

5.  muistuttaa, että mahdollisessa tulevassa sääntelykehyksessä on otettava huomioon työelämää ohjaavat ja siihen vaikuttavat säännöt, oikeudet ja velvollisuudet; korostaa lisäksi, että tällöin on kuultava työmarkkinaosapuolia ja noudatettava työehtosopimuksia;

6.  kehottaa varmistamaan lainsäädännössä, että yhtiöt, joiden on yksiselitteisesti todettu kohdistavan kostotoimia väärinkäytösten paljastajiin, eivät voi hyötyä unionin varoista eivätkä tehdä sopimuksia julkisten elinten kanssa;

7.  kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kriteereitä ja indikaattoreita, jotka kattavat väärinkäytösten paljastajia koskevat toimintaperiaatteet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla;

8.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen 33 artiklan, jossa korostetaan väärinkäytösten paljastajien merkitystä korruption torjunnassa ja ehkäisyssä;

9.  pitää valitettavana, että vain muutama jäsenvaltio on ottanut käyttöön riittävän edistyneitä väärinkäytösten paljastajia suojaavia järjestelmiä; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä vahvistaneet tällaisia järjestelmiä tai asiaa koskevia periaatteita kansallisessa lainsäädännössään, tekemään tämän mahdollisimman pian;

10.  painottaa, että liiketalouden ja siihen liittyvien alojen opetusohjelmissa on kiinnitettävä enemmän huomiota liiketoimintaetiikkaan;

11.  kannustaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä edistämään väärinkäytösten paljastajien tärkeän yhteiskunnallisen roolin tunnustamista muun muassa tiedotuskampanjoilla; kehottaa erityisesti komissiota laatimaan asiaa koskevan kattavan suunnitelman; katsoo, että julkisella sektorilla ja työpaikoilla on tarpeen edistää eettisyyteen perustuvaa kulttuuria, jotta voidaan korostaa, kuinka tärkeää on tiedottaa työntekijöille väärinkäytösten paljastamista koskevista nykyisistä oikeudellisista kehyksistä yhteistyössä ammattijärjestöjen kanssa;

12.  kehottaa komissiota seuraamaan väärinkäytösten paljastajiin liittyviä jäsenvaltioiden säännöksiä, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa, jonka avulla väärinkäytösten paljastajille voidaan tarjota tehokkaampi suojelu kansallisella tasolla;

13.  kehottaa komissiota esittämään kattavan suunnitelman, jotta torjutaan varojen siirtoa EU:n ulkopuolisiin maihin, joissa korruptoituneiden henkilöiden nimettömyyttä suojellaan;

14.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajia ovat kaikki henkilöt, jotka yleisen edun, myös unionin yleisen edun, hyväksi ilmoittavat tai paljastavat tietoja, jotka koskevat esimerkiksi lainvastaisia, luvattomia, uhkaavia tai haitallisia tekoja ja yleistä etua vahingoittavia tai vaarantavia tekoja, jotka yleensä mutta ei aina liittyvät heidän työsuhteeseensa yksityisellä tai julkisella sektorilla, sopimussuhteeseensa tai ammattiyhdistys- tai järjestötyöhönsä; korostaa, että tämä koskee myös henkilöitä, jotka ovat perinteisen työnantajan ja työntekijän välisen suhteen ulkopuolella, kuten konsultit, alihankkijat, harjoittelijat, vapaaehtoiset, työssä käyvät opiskelijat, määräaikaiset työntekijät ja entiset henkilöstön jäsenet, ja joilla on todisteita tällaisista teoista ja perusteltu syy uskoa, että ilmoitettu tieto pitää paikkansa;

15.  katsoo, että henkilöille, jotka ovat perinteisen työnantajan ja työntekijän välisen suhteen ulkopuolella, kuten konsultit, alihankkijat, harjoittelijat, vapaaehtoiset, työssä käyvät opiskelijat, määräaikaiset työntekijät, entiset henkilöstön jäsenet ja kansalaiset, olisi myös annettava mahdollisuus käyttää raportointikanavia ja nauttia asianmukaisesta suojelusta, kun he paljastavat tietoja laittomasta tai luvattomasta teosta tai yleistä etua vahingoittavasta teosta;

16.  toteaa, että tarvitaan selkeä ratkaisu väärinkäytösten paljastajille, jotka työskentelevät EU:hun rekisteröidyissä, mutta EU:n ulkopuolelle sijoittautuneissa yhtiöissä;

17.  toteaa, että yleistä etua vahingoittaviksi asioiksi katsotaan muun muassa korruptio, rikokset, laillisen velvollisuuden rikkominen, virheelliset tuomiot, vallan väärinkäyttö, eturistiriidat, julkisten varojen luvaton käyttö, harkintavallan väärinkäyttö, laittomat rahavirrat sekä ympäristön, terveyden, yleisen turvallisuuden, kansallisen ja maailmanlaajuisen turvallisuuden ja yksityisyyden suojan ja henkilötietojen suojelun vaarantaminen, veronkierto, kuluttajien oikeuksien loukkaaminen, työntekijöiden oikeuksien ja muiden sosiaalisten oikeuksien vahingoittaminen sekä ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset ja toimet näiden rikkomusten salaamiseksi;

18.  katsoo, että yleisen edun olisi oltava etusijalla paljastettujen tietojen yksityisyyteen tai taloudelliseen arvoon verrattuna ja että olisi oltava mahdollista paljastaa tietoja yleiseen etuun kohdistuvasta vakavasta uhasta, vaikka ne ovat lailla suojattuja; katsoo kuitenkin, että ammattietiikan noudattamiseen liittyviin tietoihin sekä kansalliseen turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviin luottamuksellisiin tietoihin olisi sovellettava erityismenettelyjä; katsoo, että tällaisissa tapauksissa ilmoitus olisi tehtävä toimivaltaiselle viranomaiselle;

19.  korostaa, että väärinkäytösten paljastajille on aina taattava tehokas suojelu, vaikka paljastukset eivät koskekaan laittomia toimia, jos tiedon paljastamisen tarkoituksena on estää yleisen edun vahingoittuminen;

20.  korostaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava Euroopan neuvoston suositusta väärinkäytösten paljastajien suojelusta;

21.  korostaa, että väärinkäytösten paljastajien rooli yleistä etua vahingoittavien vakavien tapausten paljastamisessa on osoittautunut merkittäväksi jo vuosien ajan ja että he tukevat osaltaan demokratiaa, politiikan ja talouden avoimuutta ja kansalaisten tiedonsaantia ja olisi tunnustettava, että he ovat välttämättömiä laittomien toimien estämiseksi; korostaa, että väärinkäytösten paljastajat ovat osoittautuneet keskeiseksi tiedonlähteeksi tutkivalle journalismille ja riippumattomalle lehdistölle; muistuttaa, että lähdesuojan takaaminen on olennaisen tärkeää lehdistön vapaudelle; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että toimittajien oikeutta olla paljastamatta tietolähdettään suojellaan tehokkaasti; katsoo, että myös toimittajat ovat haavoittuvaisia ja heidänkin olisi saatava oikeudellista suojaa;

22.  panee merkille, että jotkut jäsenvaltiot ovat viime vuosina ryhtyneet toimiin väärinkäytösten paljastajien oikeuksien vahvistamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että väärinkäytösten paljastajat ovat edelleen siviili- ja rikosoikeudellisten menettelyjen kohteena joissakin jäsenvaltioissa, erityisesti silloin kun olemassa olevat keinot heidän puolustamisekseen, tukemisekseen ja suojelemisekseen ovat olemattomia, riittämättömiä tai tehottomia; panee lisäksi merkille, että jäsenvaltioiden väliset erot aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja oikeuspaikkakeinottelua ja saattavat johtaa eriarvoiseen kohteluun;

23.  uskoo, että väärinkäytösten paljastajien asianmukaisen suojelun puutteella on kielteinen vaikutus EU:n taloudellisen edun suojeluun;

24.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien kattavien lainsäännösten käyttöön ottamisella edistetään julki tuomisen kulttuuria ja että väärinkäytösten paljastamiseen olisi kannustettava ja sitä olisi pidettävä hyvään kansalaisuuteen kuuluvana toimintana; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä tuomaan esiin väärinkäytösten paljastajien myönteistä roolia sekä tiedottamaan heidän usein haavoittuvaista asemaansa ja puolustuskyvyttömyyttään koskevista vakavista huolenaiheista muun muassa tiedotus- ja suojelukampanjoilla, viestinnällä ja koulutuksella; suosittaa erityisesti komissiota esittämään asiaa koskevan kattavan suunnitelman; kehottaa tässä yhteydessä perustamaan verkkosivuston, jolla tarjotaan hyödyllistä tietoa väärinkäytösten paljastajien suojelusta ja jonne voi jättää valituksia; korostaa, että tämän verkkosivuston olisi oltava helposti yleisön saatavilla ja sen tiedot olisi säilytettävä nimettöminä;

25.  vaatii toimia, joilla muutetaan yleistä käsitystä ja erityisesti poliitikkojen, työnantajien ja tiedotusvälineiden käsitystä väärinkäytösten paljastajista ja joissa korostettaisiin heidän positiivista rooliaan varhaisvaroitusmekanismina ja estävänä tekijänä, jonka avulla voidaan havaita ja estää väärinkäytöksiä ja korruptiota, sekä vastuuvelvollisuuteen liittyvänä mekanismina, joka mahdollistaa julkisen vallan ja yritysten julkisen tarkastelun;

26.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sellaista avointa työpaikkakulttuuria, jossa organisaatiot tai yritykset voivat noudattaa tiukkoja eettisiä periaatteita ja työntekijät voivat luottavaisesti ilmoittaa väärinkäytöksistä, mikä mahdollistaa uhkia tai vahinkoja ehkäisevät tai korjaavat toimet;

27.  kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan säännöllisesti toteuttamisensa toimien tehokkuutta ja ottamaan huomioon yleisen mielipiteen asenteista väärinkäytösten paljastamista tai paljastusten tekijöitä kohtaan, ilmoitusten vastaanottamisesta ja käsittelystä vastaavan johtohenkilöstön keskuudessa tehtyjen monialaisten tutkimusten tulokset ja väärinkäytösten paljastamisesta työpaikoilla tehtyjen riippumattomien tutkimusten tulokset;

28.  kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole antaneet väärinkäytösten paljastamista koskevaa lainsäädäntöä, tekemään niin lähitulevaisuudessa ja kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen jäsenvaltioiden foorumin perustamista, jossa vaihdetaan alan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä mutta myös kolmansien maiden kanssa;

29.  korostaa tutkimuksen ja hyvien käytäntöjen merkitystä, jotta voidaan kannustaa väärinkäytösten paljastajien parempaan suojeluun unionin tasolla;

30.  kehottaa sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuinta että Euroopan oikeusasiamiehen toimistoa julkaisemaan vuoden 2017 loppuun mennessä 1) erityiskertomuksia, joihin sisältyy unionin toimielimissä, yrityksissä, yhdistyksissä, järjestöissä ja muissa unioniin rekisteröidyissä elimissä ilmenneitä väärinkäytösten paljastustapauksia koskevat tilastot ja selkeät lopputulokset, 2) asianomaisten toimielinten paljastettuja tapauksia koskevat jatkotoimet, jotka perustuvat komission nykyisiin suuntaviivoihin ja sääntöihin, 3) väärinkäytöksen paljastajalta saadun tiedon perusteella aloitettujen tutkimusten lopputulokset ja 4) väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi suunnitellut toimet kussakin tapauksessa;

Ilmoittamismekanismi

31.  panee merkille, että selkeästi määriteltyjen suojakeinojen ja turvallisen ilmoitusmenettelyn puuttuminen sekä seurannan mahdollinen puuttuminen muodostavat esteen väärinkäytösten paljastajien toiminnalle, voivat saada heidät luopumaan paljastuksista ja johtavat siihen, että monet väärinkäytösten paljastajat vaikenevat; on huolissaan väärinkäytösten paljastajiin kohdistuvista kostotoimista ja painostuksesta, silloin kun he ottavat yhteyttä väärään henkilöön tai tahoon organisaationsa sisällä;

32.  katsoo, että on laadittava yhtenäinen, uskottava ja luotettava järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä ilmoituksia organisaation sisällä ja sen ulkopuolella sekä toimivaltaisille viranomaisille; katsoo, että tällainen järjestelmä helpottaisi sen puitteissa tehtyjen ilmoitusten uskottavuuden ja todenperäisyyden arviointia;

33.  kehottaa komissiota tutkimaan järjestelmää, jonka avulla voidaan tehdä ilmoituksia organisaation sisällä ja sen ulkopuolella; korostaa, että tämän mahdollistamiseksi olisi perustettava selkeitä, oikeudenmukaisia ja tasapuolisia menettelyjä, joilla varmistetaan, että sekä väärinkäytösten paljastajan että epäillyn väärintekijän perusoikeuksia ja laillisia oikeuksia kunnioitetaan kaikilta osin; katsoo, että työnantajia olisi kannustettava ottamaan käyttöön sisäisiä ilmoittamismenettelyjä ja että jokaisessa organisaatiossa olisi oltava yksi riippumaton ja puolueeton henkilö tai taho, jonka tehtäviin kuuluu ilmoitusten vastaanottaminen; katsoo, että työntekijöiden edustajat olisi otettava mukaan kyseisen vastuutahon nimittämiseen; korostaa, että ilmoituksen vastaanottajan on ryhdyttävä asianmukaisiin jatkotoimiin kunkin vastaanotetun ilmoituksen osalta ja tiedotettava väärinkäytöksen paljastajalle seurannan tuloksista kohtuullisen ajan kuluessa;

34.  katsoo, että jokaisen organisaation olisi perustettava selkeitä ilmoittamiskanavia, joiden avulla väärinkäytösten paljastajat voivat tehdä ilmoituksia oman organisaationsa sisällä; korostaa että kaikille työntekijöille olisi tiedotettava asianmukaisesta ilmoittamismenettelystä, jonka luottamuksellisuus sekä ilmoituksen käsittely kohtuullisen ajan kuluessa olisi taattava; korostaa, että väärinkäytöksen paljastajan on voitava kääntyä asiasta vastaavan viranomaisen, kansalaisjärjestöjen tai tiedotusvälineiden puoleen erityisesti, jos organisaatiolta ei saada myönteistä vastausta tai jos sisäinen ilmoitus tai toimivaltaiselle viranomaiselle ilmoittaminen heikentäisi ilmiselvästi paljastuksen tehoa, jos tilanne aiheuttaa väärinkäytösten paljastajalle vaaraa tai jos jokin tieto on saatava julki kiireellisesti;

35.  muistuttaa, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa yleistä etua vahingoittavista väärinkäytöksistä; korostaa, että väärinkäytösten paljastajien olisi aina voitava paljastaa julkisesti tietoja laittomasta tai luvattomasta teosta tai yleistä etua vahingoittavasta teosta;

36.  muistuttaa, 14. helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa väärinkäytösten paljastajien merkityksestä EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa parlamentti kehotti unionin toimielimiä ottamaan käyttöön ja toteuttamaan yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa kaikki tarvittavat toimenpiteet tietolähteiden luottamuksellisuuden suojelemiseksi; kehottaa siksi perustamaan valvotun verkkosivuston, jonne valituksia voidaan jättää täysin luottamuksellisesti;

37.  katsoo, että ilmoituksen tekeminen organisaation ulkopuolella, myös suoraan yleisölle, siten, että sisäinen ilmoittaminen jätetään väliin, ei voi olla peruste ilmoituksen hylkäämiselle, syytteeseen asettamiselle tai suojelun myöntämisen kieltämiselle; katsoo, että kyseinen suojelu olisi myönnettävä valitusta ilmoituskanavasta riippumatta, paljastetun tiedon perusteella ja edellyttäen, että väärinkäytöksen paljastajalla oli perustellut syyt uskoa tiedon todenperäisyyteen;

Suojelun myöntäminen ilmoituksen tekemisen jälkeen

38.  on huolissaan väärinkäytösten paljastajiin heidän työpaikoillaan kohdistuvista riskeistä ja erityisesti heidän työnantajansa ja tämän alaisuudessa työskentelevien tai tämän nimissä toimivien henkilöiden suorittamista mahdollisista välittömistä tai välillisistä kostotoimista; korostaa, että kostotoimet tarkoittavat useimmiten syrjäyttämistä, urakehityksen hidastamista tai pysäyttämistä, jopa irtisanomista, sekä työpaikkakiusaamista; painottaa, että nämä kostotoimet jarruttavat väärinkäytösten paljastajien toimintaa; katsoo, että on otettava käyttöön kostotoimia torjuvia suojelutoimenpiteitä; katsoo, että kostotoimista on määrättävä tehokkaita rangaistuksia ja seuraamuksia; korostaa, että heti kun henkilön asema väärinkäytösten paljastajana on tunnustettu, häntä olisi suojeltava, häntä vastaan käynnistetyt mahdolliset kostotoimet on peruttava ja hänelle olisi myönnettävä täysimääräinen korvaus hänelle aiheutuneesta haitasta ja vahingosta; katsoo, että nämä säännökset olisi sisällytettävä komission ehdotukseen väärinkäytösten paljastajien suojelemista koskevaksi laaja-alaiseksi direktiiviksi;

39.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajilla olisi oltava mahdollisuus hakea välitointa kostotoimenpiteiden, kuten erottamisen, estämiseksi siihen saakka kun on saatu virallinen tulos hallinnollisesta, oikeudellisesta tai muusta menettelystä;

40.  korostaa, ettei mikään työsuhde saisi rajoittaa kenenkään oikeutta sananvapauteen eikä ketään saisi syrjiä tapauksissa, joissa he ovat käyttäneet kyseistä oikeuttaan;

41.  toteaa, että mahdollisessa tulevassa sääntelykehyksessä olisi otettava huomioon säännöt, oikeudet ja velvollisuudet, jotka ohjaavat työelämää ja vaikuttavat siihen; korostaa lisäksi, että työmarkkinaosapuolten olisi osallistuttava siihen ja että siinä olisi noudatettava työehtosopimuksia;

42.  korostaa, että väärinkäytösten paljastajilla, heidän perheenjäsenillään ja kaikilla heitä avustaneilla henkilöillä, joiden henki tai turvallisuus on vaarassa, on oltava oikeus asianmukaiseen ja tehokkaaseen suojeluun, joka koskee heidän fyysistä, henkistä ja sosiaalista koskemattomuuttaan sekä heidän elinkeinoaan ja johon kuuluu heille myönnettävä mahdollisimman korkea-asteinen luottamuksellisuus;

43.  korostaa, että suojelutoimenpiteitä olisi sovellettava myös silloin kun väärinkäytösten paljastajat ilmoittavat jonkin jäsenvaltion toimintaan liittyvistä teoista;

44.  toteaa, että tutkivat journalistit ja riippumaton lehdistö ovat usein yksinäinen ammattikunta, johon voi kohdistua monenlaisia paineita, ja näin ollen on välttämätöntä suojella näitä kaikenlaisilta pelotteluyrityksiltä;

45.  ehdottaa, että sellaisten henkilöiden, jotka ovat joutuneet kostotoimenpiteiden, erityisesti työpaikan menetyksen, kohteiksi tehtyään yleistä etua koskevan ilmoituksen tai paljastuksen, olisi voitava hakea välitointa siviilioikeudellisen menettelyn tulosta odottaessa;

46.  tuomitsee käytännöt, joissa väärinkäytösten paljastaja haastetaan oikeuteen tai häntä uhataan oikeustoimilla, joiden tarkoituksena ei ole hakea oikeutta vaan saada hänet harjoittamaan itsesensuuria tai ajaa hänet taloudellisen, henkisen ja psykologisen uupumuksen partaalle; katsoo, että tällaisesta menettelyjen väärinkäytöstä olisi määrättävä rikosoikeudellisia rangaistuksia ja seuraamuksia;

47.  muistuttaa väärinkäytösten paljastajia uhkaavista rikos- ja siviilioikeudellisista seuraamuksista; korostaa, että he ovat oikeudenkäynnissä usein heikompi osapuoli; katsoo siksi, että tapauksissa, joissa väärinkäytösten paljastajaan väitetään kohdistuneen kostotoimia, työnantajan on esitettävä näyttöä siitä, että kyseiset toimet ei liity millään tavalla väärinkäytösten paljastajan tekemään ilmoitukseen; katsoo, että väärinkäytösten paljastajien suojelun perustana olisi oltava paljastettu tieto eikä heidän aikomuksensa; korostaa kuitenkin, että väärinkäytösten paljastajan on täytynyt ilmoittaa tietoja, joiden hän uskoi olevan totta; katsoo, että luottamuksellisuus olisi taattava koko menettelyn ajan ja että väärinkäytösten paljastajan henkilöllisyyttä ei saa paljastaa ilman hänen suostumustaan; korostaa, että henkilöllisyyttä koskevan luottamuksellisuuden rikkomisesta ilman väärinkäytöksen paljastajan suostumusta olisi määrättävä seuraamuksia, myös rikosoikeudellisia;

48.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajia vastaan ei saisi nostaa rikossyytteitä tai siviilioikeudellisia kanteita eikä määrätä hallinnollisia tai kurinpidollisia seuraamuksia heidän tekemiensä ilmoitusten vuoksi;

49.  katsoo, että jos väärinkäytösten paljastajat voisivat tehdä ilmoituksen nimettömänä, se mahdollistaisi sellaisten tietojen paljastamisen, joista ei olisi ilmoitettu muissa olosuhteissa; korostaa näin ollen, että olisi otettava käyttöön selvästi säännellyt keinot jättää ilmoituksia nimettömänä kansalliselle tai eurooppalaiselle riippumattomalle elimelle, joka vastaa ilmoitusten vastaanottamisesta, niiden uskottavuuden tarkistamisesta, saatujen vastausten seurannasta sekä väärinkäytösten paljastajille tarjottavasta neuvonnasta myös digitaalisessa ympäristössä, ja samalla olisi määriteltävä tarkasti ne tapaukset, joissa ilmoitus voidaan jättää nimettömänä; korostaa, että väärinkäytösten paljastajan henkilöllisyyttä tai muuta tietoa, jonka avulla hänet voidaan tunnistaa, ei saisi paljastaa ilman hänen suostumustaan; katsoo, että kaikista tapauksista, joissa rikotaan oikeutta nimettömyyteen, on määrättävä seurauksia;

50.  korostaa, että kukaan ei saisi menettää suojelua vain siksi, että hän on tehnyt tosiseikkoja koskevan arviointivirheen tai että yleisen edun vaarantamista koskeva uhka ei toteutunutkaan, edellyttäen, että ilmoituksen tekemisen hetkellä henkilöllä on ollut perusteltua syytä uskoa sen todenmukaisuuteen; muistuttaa, että jos syytökset ovat perättömiä, niiden esittäjät on saatettava vastuuseen eikä heille saa myöntää väärinkäytösten paljastajille annettavaa suojelua; korostaa, että kaikille henkilöille, joille aiheutuu suoraa tai välillistä vahinkoa perättömän tai harhaanjohtavan tiedon ilmoittamisesta tai paljastamisesta, olisi myönnettävä oikeus käyttää tehokkaista oikeussuojakeinoja pahansuopien tai perättömien ilmoitusten tekoa vastaan;

51.  muistuttaa, että on tärkeää kehittää keinoja, joilla voidaan kieltää kaikenlaiset kostotoimet, mukaan lukien passiivinen erottaminen tai passiiviset toimet; kehottaa jäsenvaltioita pidättymään väärinkäytösten paljastajien toimien kriminalisoinnista heidän paljastaessaan tietoja laittomista tai luvattomista teoista tai yleistä etua vahingoittavista tai vaarantavista teoista;

52.  muistuttaa tässä yhteydessä, että sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden on sovellettava voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti ja tulkittava sitä yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla; korostaa, että väärinkäytösten paljastajien suojelu on jo todettu tärkeäksi mekanismiksi EU:n lainsäädännön tehokkaan soveltamisen varmistamisessa; kehottaa siksi jäsenvaltioita pidättymään sellaisten väärinkäytösten paljastajien toimien kriminalisoinnista, jotka paljastavat tietoja yleisen edun hyväksi;

Väärinkäytösten paljastajien tukeminen

53.  korostaa viranomaisten, ammattiyhdistysten ja kansalaisjärjestöjen roolia väärinkäytösten paljastajien tukemisessa ja auttamisessa heidän toimissaan organisaationsa sisällä;

54.  korostaa, että ammattiin liittyvän riskin lisäksi väärinkäytösten paljastajiin ja heitä auttaviin henkilöihin kohdistuu henkilökohtaisia, psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia riskejä; katsoo, että tarpeen mukaan on annettava psykologista tukea, että oikeusapua olisi annettava sitä pyytäville varattomille väärinkäytösten paljastajille, että sosiaalista ja taloudellista tukea olisi annettava niille väärinkäytösten paljastajille, jotka perustelevat asianmukaisesti avuntarpeensa, myös suojatoimenpiteenä, jos väärinkäytösten paljastajaa vastaan on nostettu on siviili- tai rikosoikeudellinen menettely, kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti; katsoo lisäksi, että korvausta olisi maksettava riippumatta siitä, millaista vahinkoa väärinkäytösten paljastaja on kärsinyt ilmoituksen tekemisen seurauksena;

55.  mainitsee tässä yhteydessä, että Euroopan oikeusasiamies on ilmoittanut parlamentissa olevansa halukas tutkimaan mahdollisuutta perustaa tällainen elin oikeusasiamiehen toimiston yhteyteen; kehottaa komissiota tutkimaan, onko näiden tehtävien antaminen Euroopan oikeusasiamiehelle, jolla on jo valtuudet tutkia valituksia EU:n toimielimissä tapahtuvista väärinkäytöksistä, mahdollista toteuttaa;

56.  kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä yhdessä kaikkien asiaankuuluvien viranomaisten kanssa ryhtymään kaikkiin mahdollisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tiedonlähteiden luottamuksellisuuden suojelemiseksi, jotta estetään kaikki syrjivät toimet tai uhat, ja perustamaan avoimia kanavia tiedon paljastamiseksi, perustamaan riippumattomia kansallisia ja unionin viranomaisia väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi sekä harkitsemaan erityisten tukivarojen myöntämistä kyseisille viranomaisille; kehottaa perustamaan eurooppalaisen keskusviranomaisen, joka vastaa väärinkäytösten paljastajien ja heitä auttavien henkilöiden tehokkaasta suojelusta kansallisen tietosuojaviranomaisjärjestelmän tarjoaman mallin mukaisesti;

57.  kehottaa komissiota näiden toimien vaikuttavuuden varmistamiseksi kehittämään välineitä, joilla suojellaan perusteettomilta syytteiltä, taloudellisilta seuraamuksilta ja syrjinnältä;

58.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan riippumattomia elimiä, joilla on riittävästi talousarviovaroja, riittävät toimivaltuudet ja asianmukaiset asiantuntijat ja joiden tehtävänä on ilmoitusten vastaanottaminen, niiden uskottavuuden tarkistaminen, saadun vastauksen seuranta, väärinkäytösten paljastajien ohjaaminen, erityisesti jos organisaatiosta ei saada myönteistä vastausta, sekä heidän ohjaamisensa asianmukaisen taloudellisen tuen piiriin erityisesti rajatylittävissä tapauksissa tai tapauksissa, jotka koskevat suoraan jäsenvaltioita tai EU:n toimielimiä; ehdottaa, että kyseinen elin julkaisee vuotuisen kertomuksen saaduista ilmoituksista ja niiden käsittelystä noudattaen mahdollisesti käynnissä olevien tutkintojen luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia;

59.  korostaa, että olisi harkittava tiedonsaannin helpottamista ja luottamuksellisen neuvonannon tekemistä maksuttomaksi henkilöille, jotka aikovat tehdä yleistä etua koskevan ilmoituksen tai paljastaa laittomia tai luvattomia tekoja, jotka heikentävät tai vaarantavat julkista etua; toteaa, että tällaisia tietoja ja neuvoja tarjoavat rakenteet olisi yksilöitävä ja niiden yhteystiedot asetettava suuren yleisön saataville;

60.  korostaa, että kaikkien väärinkäytösten paljastajille myönnettävien suojatoimien lisäksi on välttämätöntä taata näille väärinkäytösten paljastajille erityisesti vastaanottojärjestelyt, majoitus ja heidän turvallisuutensa sellaisessa jäsenvaltiossa, jolla ei ole luovutussopimusta kyseessä olevat teot tehneen maan kanssa; kehottaa komissiota tapauksissa, joissa unionilla on luovutussopimus asianomaisen kolmannen maan kanssa, käyttämään SEU-sopimuksen turvapaikkapolitiikkaa koskevan 67 artiklan 2 kohdan mukaista toimivaltaansa ja ryhtymään kaikkiin tarvittaviin turvatoimenpiteisiin näiden väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi, sillä he ovat erityisen alttiita vakaville kostotoimenpiteille maassa, jonka laittomia tai vilpillisiä käytäntöjä he ovat saattaneet yleiseen tietoisuuteen;

61.  kehottaa komissiota ehdottamaan, että perustetaan samankaltainen unionin tason elin, jolla on riittävästi talousarviovaroja, riittävät toimivaltuudet ja asianmukaiset asiantuntijat ja jonka tehtävänä on koordinoida jäsenvaltioiden toimia erityisesti rajatylittävissä tilanteissa; katsoo, että tällaisen unionin tason elimen olisi myös pystyttävä vastaanottamaan ilmoituksia, tarkistamaan niiden uskottavuus, antamaan sitovia suosituksia ja ohjaamaan väärinkäytösten paljastajia, jos jäsenvaltion tai kansallisten elinten antama vastaus ei selvästikään ole asianmukainen; ehdottaa, että kyseinen elin julkaisee vuotuisen kertomuksen saaduista ilmoituksista ja niiden käsittelystä noudattaen mahdollisesti käynnissä olevien tutkintojen luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia; katsoo, että Euroopan oikeusasiamiehen toimivaltuuksia voitaisiin laajentaa tämän tehtävän hoitamiseen;

62.  katsoo, että sen jälkeen kun ilmoitus on todettu vakavasti otettavaksi, sen johdosta olisi tehtävä asianmukaisia tutkimuksia ja sopivia jatkotoimia; korostaa, että tutkimuksen aikana väärinkäytösten paljastajille olisi annettava mahdollisuus selventää valitustaan ja antaa lisätietoja tai -todisteita;

63.  kannustaa jäsenvaltioita kehittämään tietoja, kriteereitä ja indikaattoreita, jotka kattavat väärinkäytösten paljastajia koskevat toimintaperiaatteet julkisella ja yksityisellä sektorilla;

64.  kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ottamaan huomioon oikeusasiamiehen 24. heinäkuuta 2014 antaman oma-aloitteisen kertomuksen, jossa uusien henkilöstösääntöjen 22 c artiklan mukaisesti kehotetaan kaikkia EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön eettisiä varoitusmekanismeja ja väärinkäytösten paljastajia koskevia sääntelykehyksiä, jotka perustuvat suoraan oikeusasiamiehen toimiston sisäisiin sääntöihin; vahvistaa tekevänsä niin;

65.  katsoo, että väärinkäytösten paljastajilla olisi oltava oikeus tarkastella ja kommentoida heidän paljastukseensa liittyvän tutkimuksen tulosta;

66.  kehottaa EU:n toimielimiä ja muita elimiä näyttämään esimerkkiä soveltamalla viipymättä Euroopan oikeusasiamiehen antamaa ohjeistusta; kehottaa komissiota panemaan kaikilta osin täytäntöön sekä omassa organisaatiossaan että EU:n virastoissa niiden omat väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevat suuntaviivat komission vuonna 2012 hyväksymien henkilöstösääntöjen mukaisesti; kehottaa komissiota toimimaan tehokkaasti yhteistyössä ja koordinoimaan toimintaansa muiden toimielinten, kuten Euroopan syyttäjänviraston, kanssa väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi;

67.  korostaa, että yritysten väärinkäytöksiä koskevia ilmoituksia varten on luotava parempi järjestelmä, jolla täydennetään ja tehostetaan nykyisiä, monikansallisille yrityksille suunnattujen OECD:n toimintaohjeiden mukaisia kansallisia yhteyspisteitä;

68.  korostaa, että väärinkäytösten paljastajien esille tuomien ongelmien tutkinta olisi tehtävä riippumattomasti ja mahdollisimman nopeasti ja samalla olisi suojeltava myös niiden henkilöiden oikeuksia, joita paljastus koskee; painottaa, että sekä väärinkäytösten paljastajan että kaikkien niiden, joita paljastus koskee, olisi voitava antaa lisätietoja ja -näyttöä koko tutkimuksen ajan ja heille olisi tiedotettava paljastuksen käsittelystä;

69.  pitää ilahduttavana, että komissio on lopultakin ottanut käyttöön väärinkäytösten paljastajille tarkoitetun kanavan, jolla voidaan ilmoittaa tai paljastaa tietoa kilpailu- ja kartellisopimuksista, mutta korostaa, että menettelyjä on yksinkertaistettava eikä kanavia saisi olla liian monta;

o
o   o

70.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0408.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0310.
(3)EUVL C 208, 10.6.2016, s. 89.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0457.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0022.
(6)https://www.unodc.org/documents/treaties/UNCAC/Publications/Convention/08-50027_F.pdf
(7)Ks. esimerkiksi 6. heinäkuuta 2016 annettu päätöslauselma veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä ja 16. joulukuuta 2015 annettu päätöslauselma, johon sisältyy suosituksia komissiolle läpinäkyvyyden, koordinoinnin ja yhdentymisen lisäämisestä unionin yhtiöveropolitiikkoihin.


Vähimmäistoimeentulo köyhyyden torjunnassa
PDF 235kWORD 65k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 24. lokakuuta 2017 vähimmäistoimeentulosta köyhyyden torjunnassa (2016/2270(INI))
P8_TA(2017)0403A8-0292/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4, 9, 14, 19, 151 ja 153 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ja ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa vuonna 1993 vahvistetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja erityisesti sen 3, 23 ja 25 artiklan,

–  ottaa huomioon EU:n perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sosiaalisia oikeuksia koskevat määräykset, etenkin 34, 35 ja 36 artiklan, joissa määritellään nimenomaisesti oikeus toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen ja terveyden korkeatasoiseen suojeluun sekä oikeus käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja erityisesti sen 1, 4, 6, 12, 14, 17, 19, 30 ja 31 artiklan,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset nro 29 ja 105 pakkotyön poistamisesta, yleissopimuksen nro 102 sosiaaliturvasta sekä suosituksen nro 202 sosiaalisen suojelun kansallisista vähimmäistasoista,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2009 kansainvälisessä työkonferenssissa yksimielisesti hyväksytyt ILOn ihmisarvoista työtä koskevan ohjelman ja globaalin työllisyyssopimuksen,

–  ottaa huomioon TSTK-neuvoston kesäkuussa 2013 antamat päätelmät aiheesta ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit”,

–  ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmissä sovellettavista yhteisistä perusteista resurssien ja toimeentulotuen riittävän tason määrittelemiseksi 24. kesäkuuta 1992 annetun neuvoston suosituksen 92/441/ETY(1),

–  ottaa huomioon sosiaalisen suojelun tavoitteiden ja politiikkojen lähentämisestä 27. heinäkuuta 1992 annetun neuvoston suosituksen 92/442/ETY(2),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/112/EU ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”(3),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission tiedonannon ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083) ja sen liiteasiakirjan SWD(2013)0038,

–  ottaa huomioon työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen 2008/867/EY(4),

–  ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2015)0098),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta(5),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 antamansa päätöslauselman vähimmäistulon asemasta köyhyyden torjunnassa ja osallistavan yhteiskunnan edistämisessä Euroopassa(6),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman sosiaalisia investointeja koskevasta sopimuksesta – vastauksesta kriisiin(7),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman epätasa-arvoisuuden ja erityisesti lapsiköyhyyden vähentämisestä(8),

–  ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyyden torjuntaa koskevan tavoitteen saavuttamisesta kotitalouksien kasvavat menot huomioon ottaen(9),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyydestä: sukupuolinäkökulma(10),

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista(11),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(12),

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2011 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle”,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon eurooppalaisesta vähimmäistulosta ja köyhyysindikaattoreista,

–  ottaa huomioon European Minimum Income Network -verkoston (EMIN) vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen riittävistä ja saavutettavissa olevista vähimmäistoimeentulojärjestelmistä ”Towards adequate and accessible minimum income schemes in Europe”,

–  ottaa huomioon Eurofoundin vuonna 2015 julkaiseman raportin sosiaalietuuksien saatavuudesta ja käyttöasteen lisäämisestä ”Access to social benefits: reducing non-take-up”,

–  ottaa huomioon Eurofoundin vuonna 2017 julkaiseman raportin tuloeroista ja työllisyysmalleista Euroopassa ennen vaikeaa taantumaa ja sen jälkeen ”Income inequalities and employment patterns in Europe before and after the Great Recession”,

–  ottaa huomioon parlamentin politiikkayksikkö A:n tutkimuksen jäsenvaltioiden vähimmäistoimeentuloa koskevista politiikoista ”Minimum income policies in EU Member States”, jonka lopullinen versio julkaistiin huhtikuussa 2017,

–  ottaa huomioon European Social Policy Network -verkoston (ESPN) komissiolle vuonna 2016 valmisteleman raportin Euroopan vähimmäistoimeentulojärjestelmistä ”Minimum Income Schemes in Europe - A study of national policies 2015”,

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2016 työllisyys ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittämän suullisesti vastattavan kysymyksen nro O-000087/2016 – B8-0710/2016,

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 esittämänsä kirjallisesti vastattavan kysymyksen nro P-001004/2016,

–  ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2016 neuvostolle antamansa suosituksen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 71. istunnosta(13),

–  ottaa huomioon 9. toukokuuta 1950 annetun Schumanin julistuksen, jossa vaadittiin työntekijöiden olojen yhtenäistämistä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0292/2017),

A.  ottaa huomioon, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen, joiden syyt ja kesto eivät riipu niistä kärsivien ihmisten omasta tahdosta, merkitsevät ihmisarvon ja perusihmisoikeuksien loukkaamista; ottaa huomioon, että EU ja jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2010 vähentämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa elävien ihmisten määrää 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä; katsoo, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen eivät ole vain yksittäisten henkilöiden vastuulla olevia ongelmia vaan niihin on puututtava yhteisin toimin;

B.  toteaa, että Eurooppa on maailman vauraimpia alueita, vaikka viimeaikaisten tuloköyhyyttä koskevien tietojen mukaan köyhyys ja vakava aineellinen puute ovat lisääntyneet Euroopassa ja jäsenvaltioiden välinen eriarvoisuus on kasvanut;

C.  katsoo, että kukoistava talous ja alhainen työttömyys ovat vieläkin tehokkain keino köyhyyden torjuntaan;

D.  ottaa huomioon, että tuloköyhyys on vain yksi köyhyyden koko käsitteen osa ja että köyhyys liittyy aineellisten resurssien lisäksi myös sosiaalisiin voimavaroihin ja erityisesti koulutukseen, terveyteen ja mahdollisuuksiin saada palveluja;

E.  katsoo, että suhteellisella köyhyydellä ei tarkoiteta todellista varattomuutta, vaan sillä kuvataan ainoastaan henkilön tulojen suhdetta muiden tuloihin;

F.  ottaa huomioon, että Eurostatin kehittämien menetelmien mukaan köyhyysriskiraja on 60 prosenttia kansallisesta käytettävissä olevasta ekvivalentista mediaanitulosta (kotitaloutta kohti sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen); ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden väliset nykyiset erot ja niiden erilaiset sosiaalipolitiikat huomioon ottaen tätä prosenttiosuutta olisi tarkasteltava yhdessä muiden indikaattoreiden, kuten viitebudjettien, kanssa; ottaa huomioon, että tulot ovat elintason epäsuora indikaattori ja että viitebudjetti kuvastaa kulutustapojen ja elinkustannusten monimuotoisuutta eri jäsenvaltioissa;

G.  toteaa, että ”tuloerojen” ja ”köyhyyden” käsitteet eivät saa sekoittua;

H.  ottaa huomioon, että komission mukaan(14) 119 miljoonaa ihmistä EU:ssa – noin 25 prosenttia koko väestöstä – on sosiaalietuuksien saamisen jälkeen köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa tähän lukuun liittyvät sitkeästi korkeina pysyvät työttömyysasteet ja että tämä tilanne koskettaa etenkin nuoria, joiden kohdalla luvut ovat vieläkin huolestuttavammat; ottaa huomioon, että vaikka luku vähitellen hieman pienenee, köyhyysvaarassa on yhä enemmän ihmisiä kuin vuonna 2008; ottaa huomioon, että EU ja jäsenvaltiot ovat kaukana köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskevan Eurooppa 2020 -tavoitteen saavuttamisesta, sillä luvut ovat tavoitetta korkeampia;

I.  ottaa huomioon, että saatavilla olevien tietojen mukaan tietyt ryhmät, kuten lapset, naiset, työttömät, yksinhuoltajataloudet ja vammaiset henkilöt, ovat erityisen alttiita köyhyydelle, puutteelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle;

J.  ottaa huomioon, että köyhyys kohdistuu erityisesti perheisiin;

K.  katsoo, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on erittäin tärkeää köyhyydestä pääsemiseksi erityisesti yksinhuoltajille;

L.  toteaa, että huomiota olisi kiinnitettävä tarpeeseen liittää köyhyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy- ja torjuntatoimet osaksi muita asiaan liittyviä politiikkoja ja varmistaa siten kaikkien saatavilla olevat julkiset palvelut, ihmisarvoiset työpaikat sekä ihmisarvoisen elämän mahdollistava palkkataso;

M.  ottaa huomioon, että komission mukaan korkeat työttömyys-, köyhyys- ja eriarvoisuusasteet ovat yhä keskeisiä huolenaiheita joissakin jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että suuret tuloerot ovat haitallisia sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle ja vaikeuttavat myös kestävää talouskasvua, kuten komission jäsen Thyssen on todennut; ottaa huomioon, että Eurofoundin mukaan kriisistä ovat yleisesti ottaen kärsineet muita pahemmin pienituloiset henkilöt ja että kriisi on lisännyt eriarvoisuutta eurooppalaisissa yhteiskunnissa(15);

N.  toteaa, että kodittomuus on köyhyyden ja puutteen äärimmäisin muoto ja että kodittomuus on lisääntynyt viime vuosina käytännössä kaikissa jäsenvaltioissa ja erityisesti talous- ja rahoituskriisistä eniten kärsineissä maissa; ottaa huomioon, että yleiseurooppalaisen asunnottomuusjärjestöjen liiton (FEANTSA) mukaan joka vuosi EU:ssa noin neljä miljoonaa ihmistä kärsii kodittomuudesta, yli 10,5 miljoonaa kotitaloutta kärsii erittäin puutteellisista asuinoloista ja 22,3 miljoonaa kotitaloutta kärsii kohtuuttomasta asumismenorasituksesta, mikä tarkoittaa, että ne käyttävät yli 40 prosenttia nettotuloistaan asumiseen;

O.  katsoo, että nykyinen tilanne edellyttää toimenpiteitä kansallisten vähimmäistoimeentulojärjestelmien edistämiseksi, jotta kaikille, joiden tulot ovat riittämättömät ja jotka täyttävät tietyt kelpoisuusperusteet, voidaan turvata ihmisarvoiset elinolot ja jotta voidaan lisäksi parantaa sosiaalista osallisuutta ja osallistumista työmarkkinoille sekä turvata tasavertaiset mahdollisuudet nauttia perusoikeuksista; katsoo, että koulutus, sosiaaliset tulonsiirrot ja sosiaalietuudet, oikeudenmukainen veropolitiikka ja vakaa työllisyyspolitiikka ovat tärkeitä tekijöitä pyrittäessä paikkaamaan tuloeroja, alentamaan työttömyysastetta ja vähentämään köyhyyttä; toteaa, että ihmisarvoiset työpaikat suojaisivat ihmisiä köyhyyden uhalta ja että niitä voidaan pitää välttämättöminä sosiaalisen integraation välineinä;

P.  ottaa huomioon, että Eurofoundin katsauksen mukaan monet ihmiset eivät saa EU:ssa heille kuuluvia etuuksia, myöskään työssäoloaikaisia etuuksia, mikä johtuu esimerkiksi etuusjärjestelmien tai hakumenettelyjen monimutkaisuudesta tai siitä, että ihmiset eivät tiedä olevansa oikeutettuja saamaan etuuksia;

Q.  toteaa, että vähimmäistoimeentuloa ei pidä sekoittaa työehtosopimuksissa tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuun vähimmäispalkkaan;

R.  ottaa huomioon, että palkkojen määrittäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivallan piiriin;

S.  katsoo, että asianmukaisten vähimmäistoimeentulojärjestelmien, joissa on riittävät talousarvio- ja henkilöresurssit sekä aineelliset resurssit, käyttöönotto ja vahvistaminen kaikissa jäsenvaltioissa yhdessä työkykyisille henkilöille suunnatun aktiivisen työllisyyspolitiikan kanssa on tärkeä ja vaikuttava keino torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta, auttaa varmistamaan taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, suojella yksilöiden perusoikeuksia, varmistaa taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden tasapaino sekä tukea sosiaalista integraatiota ja pääsyä työmarkkinoille;

T.  ottaa huomioon, että sosiaaliturvajärjestelmän tarjoaminen ja hallinta kuuluvat jäsenvaltioiden toimivallan piiriin ja että unioni koordinoi niitä mutta ei yhdenmukaista;

U.  ottaa huomioon, että European Social Observatory -tutkimuslaitoksen mukaan toimeentulotuen eri muotoja on käytössä jo 26 jäsenvaltiossa(16);

V.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot eroavat monin tavoin toisistaan vähimmäistoimeentuloon suhtautumisessa, sillä kaikissa jäsenvaltioissa oikeutta ihmisarvoiseen elämään ei pidetä yleismaailmallisena ja subjektiivisena oikeutena; toteaa, että toimeentuloturvan, aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja sosiaalipalvelujen käyttöaste on erittäin alhainen ja niiden välinen koordinointi on puutteellista; toteaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat onnistuneet nostamaan ihmisiä pois köyhyydestä vain harvoissa tapauksissa;

W.  ottaa huomioon, että joillakin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevilla henkilöillä, esimerkiksi kodittomilla, on vaikeuksia päästä vähimmäistoimeentulojärjestelmien piiriin;

X.  ottaa huomioon, että kohtuullisen vähimmäistoimeentulon tarjoaminen ihmisille, joiden resurssit eivät riitä kohtuulliseen elintasoon, osallistuminen työmarkkinoille (uudelleen)integroimista koskeviin toimenpiteisiin, työllistymismahdollisuuksien takaaminen ja työnhaun motivointi sisältyvät Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin(17); ottaa huomioon, että Brysselissä 23. tammikuuta 2017 pidetyssä korkean tason kokouksessa komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi asiaa koskevan julkisen kuulemisen päätteeksi, että tällaisia toimenpiteitä olisi toteutettava kaikissa jäsenvaltioissa;

Y.  ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan vuonna 2015 20–64-vuotiaiden EU:n kansalaisten työllisyysaste oli 70,1 prosenttia eli kaukana Eurooppa 2020 -strategiassa asetetusta 75 prosentin tavoitteesta;

Z.  ottaa huomioon, että komission 2. maaliskuuta 2015 antamassa ehdotuksessa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista korostetaan toimeentulotuen merkitystä köyhyyden torjumisessa (suuntaviiva 8);

AA.  toteaa, että hyvin suunnitellut, riittävät ja laajasti saatavilla olevat toimeentulotukijärjestelmät eivät estä tai pidätä ihmisiä palaamasta työmarkkinoille vaan ne auttavat myös vauhdittamaan kotimaista kysyntää;

AB.  ottaa huomioon, että komission 3. lokakuuta 2008 antamassa suosituksessa aktiivisesta osallistumisesta todettiin oikeutetusti, että sen lisäksi, että aktiiviset osallistamistoimet helpottavat työkykyisiä saamaan laadukkaita työpaikkoja, näiden toimien olisi myös ”tarjottava ihmisarvoiseen elämään riittävät resurssit ja sosiaalista osallistumista edistävää tukea niille, jotka eivät voi tehdä työtä”;

AC.  ottaa huomioon, että 5. lokakuuta 2015 kokoontuneessa neuvostossa hyväksyttiin eläkkeiden riittävyyttä koskevat päätelmät, joissa pidettiin olennaisena, että julkisiin eläkejärjestelmiin tai muihin sosiaaliturvajärjestelmiin sisällytetään asianmukaisia suojatoimia henkilöille, joiden työllisyysmahdollisuudet eivät salli tai eivät ole sallineet heille riittävien eläkeoikeuksien kerryttämistä ja että tällaisia suojatoimia ovat varsinkin vähimmäiseläke tai muu ikääntyneiden vähimmäistoimeentulo;

AD.  toteaa, että antamassaan suosituksessa 92/441/ETY neuvosto kehotti jäsenvaltioita tunnustamaan kaikkien ihmisten perusoikeuden ottaa vastaan sosiaalitukea ja saada riittävät resurssit voidakseen elää ihmisarvoista elämää; ottaa huomioon, että 27. heinäkuuta 1992 annetussa neuvoston suosituksessa 92/442/ETY jäsenvaltioita kehotetaan pitämään näitä periaatteita sosiaaliturvajärjestelmiensä perustana;

AE.  toteaa, että 17. joulukuuta 1999 antamissaan päätelmissä neuvosto kannatti sosiaalisen osallisuuden edistämistä yhtenä sosiaaliturvan uudenaikaistamisen ja parantamisen tavoitteista;

AF.  ottaa huomioon, että suosituksessa, joka koskee aktiivista osallisuutta, määritellään riittävä toimeentulotuki yhdeksi kolmesta yhtä tärkeästä tekijästä aktiivista osallistumista koskevassa strategiassa ja korostetaan, että se on yhdistettävä laadukkaiden palvelujen saatavuuteen ja osallistaviin työmarkkinoihin; katsoo myös, että sosiaalisen osallisuuden edistäminen edellyttää koordinoituja toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon ihmiset ja heidän huollettavinaan olevat henkilöt ja joiden yhteydessä edistetään vakaita työsuhteita;

AG.  toteaa, että monessa maassa keskeisimpiä esteitä aktiivisen osallistumisen eri tekijöiden välisten tehokkaiden yhteyksien luomiselle ovat muun muassa julkisten työvoimapalvelujen ja sosiaaliturvalaitosten puutteelliset valmiudet, taidot ja resurssit, näiden palvelujen välisen koordinoinnin ja yhteistyön puute ja taipumus asettaa etusijalle erilaisia tukea tarvitsevia ryhmiä, jotka on ehkä helpompi integroida takaisin työmarkkinoille(18);

AH.  ottaa huomioon, että komission vuoden 2013 sosiaalisia investointeja koskevassa paketissa todettiin jälleen kerran aktiiviseen osallistumiseen perustuvan lähestymistavan merkitys ja korostettiin sen puitteissa riittävän vähimmäistoimeentulotuen merkitystä; ottaa huomioon, että strategiassa todettiin, että nykyisten kansallisten vähimmäistoimeentulojärjestelmien riittävyyttä voidaan parantaa sen takaamiseksi, että ne ovat riittävän korkealla tasolla ihmisarvoisen elämän varmistamiseksi; ottaa huomioon, että siinä todettiin, että ”komissio seuraa – osana EU-ohjausjaksoa – tulotuen riittävyyttä ja hyödyntää tässä viitebudjetteja, kunhan ne on laadittu yhdessä jäsenvaltioiden kanssa”;

AI.  ottaa huomioon, että ILOn suosituksessa nro 202 sosiaalisen suojelun kansallisista vähimmäistasoista todetaan, että maiden tulisi ”luoda mahdollisimman pian sekä ylläpitää sosiaalisen suojelun vähimmäistasoa, joka käsittää perustason sosiaaliturvatakuut”, ja että lisäksi siinä todetaan, että ”takuilla tulisi varmistaa vähintään, että kaikki tarvitsijat pääsevät elinkaarensa ajan osallisiksi perusterveyshuollosta sekä perustoimeentuloturvasta, jotka yhdessä tehokkaasti turvaavat pääsyn osalliseksi [...] hyödykkeistä ja palveluista”;

AJ.  ottaa huomioon, että neuvosto on todennut, että aktiivinen osallistuminen on tarpeen yhdessä riittävän toimeentulotuen kanssa ja että integroitu elinkaarimalli on tärkeä köyhyyden torjunnassa(19);

AK.  ottaa huomioon, että pitkäaikaistyöttömille, joita vuoden 2015 lopussa oli 48,1 prosenttia kaikista työttömistä EU:ssa, yhteensä 10,9 miljoonaa ihmistä, työmarkkinoille palaaminen on paljon vaikeampaa;

AL.  katsoo, että lastenkasvatus ja siihen kuluva aika liittyvät usein suuriin tulonmenetyksiin ja pysyviin taloudellisiin haittoihin (”family pay gap”);

AM.  katsoo, että äitien ja isien lastenkasvatustyö on oikeaa työtä ja se on tunnustettava sellaiseksi;

AN.  ottaa huomioon, että vuoden 2015 lopussa 5,1 prosenttia EU:n työttömistä oli toivonsa menettäneitä ihmisiä, jotka olisivat halunneet tehdä työtä mutta olivat jo lopettaneet työnhaun ja joita ei järjestelmällisesti oteta huomioon työttömyystilastoissa;

AO.  ottaa huomioon, että työttömyys heikentää nopeasti ja vääjäämättömästi työntekijöiden elinoloja sekä heidän psyykkistä ja henkistä tilaansa, mikä vaikeuttaa mahdollisuuksia saattaa heidän pätevyytensä ajan tasalle ja siten heidän mahdollisuuksiaan integroitua (uudelleen) työmarkkinoille;

AP.  toteaa, että jotkut julkiset työllisyysohjelmat saattavat olla vaikuttavia välineitä, joita voidaan käyttää rinnan vähimmäistoimeentulojärjestelmien kanssa keinona edistää tiettyjen ryhmien, kuten työttömien nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, sosiaalista ja ammatillista osallisuutta; katsoo, että tällaiset ohjelmat voivat olla vaikuttavia taantuneilla alueilla ja muissa tilanteissa, joissa tarvitaan uudelleenkoulutusta; ottaa huomioon, että julkisessa työllisyysohjelmassa työskentelevien henkilöiden on myös helpompi löytää uusia työpaikkoja yksityiseltä sektorilta; katsoo, että tällaisissa ohjelmissa on tarjottava asianmukainen palkka, niihin on sisällytettävä henkilökohtaiset etenemissuunnitelmat ja niiden olisi johdettava ihmisarvoiseen työhön;

AQ.  ottaa huomioon, että sekä neuvoston päätelmissä vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 että TSTK-neuvoston 3. maaliskuuta 2017 hyväksymässä yhteisessä työllisyysraportissa(20) kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että sosiaaliturvajärjestelmissä taataan riittävä toimeentulotuki ja että uudistuksissa keskitytään jatkossakin muun muassa riittävän toimeentulotuen tarjoamiseen ja laadukkaisiin aktivoiviin ja mahdollistaviin palveluihin;

AR.  katsoo, että erityisesti vuorotteluun perustuva ammatillinen koulutus tarjoaa tarvittavat taidot ammatillisen toiminnan harjoittamiseen ja ammatillisen verkoston rakentamiseen ja että tämä edistää kestävää työmarkkinoille integroitumista ja pienentää köyhyysriskiä;

AS.  ottaa huomioon, että vähimmäistoimeentulojärjestelmien osuus valtioiden sosiaalimenoista on hyvin pieni mutta ne tarjoavat valtavan tuoton investoinnille ja että investoimatta jättäminen aiheuttaa valtavia välittömiä vaikutuksia kyseessä oleviin henkilöihin ja pitkäaikaisia kustannuksia yhteiskunnalle;

AT.  katsoo, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat hyväksi koko yhteiskunnalle, sillä ne ovat välttämättömiä tasa-arvoisempien yhteiskuntien aikaansaamiseksi, ja toteaa, että tasa-arvoisemmat yhteiskunnat suoriutuvat paremmin monella sosiaalisella ja taloudellisella indikaattorilla mitattuna;

AU.  katsoo, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat tehokas taloudellisten kannustimien kokonaisuuden muoto, sillä niissä varoja käytetään pakottavien tarpeiden ratkaisemiseksi ja varat palautuvat välittömästi osaksi reaalitaloutta;

AV.  toteaa, että oikeus kohtuulliseen elintasoon on tunnustettu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 25 artiklassa ja että sillä tarkoitetaan sitä, missä määrin etuuksien taso tarjoaa ihmisille riittävät resurssit ”elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin”; toteaa, että kattavuus viittaa siihen, missä määrin kaikki tukea tarvitsevat kuuluvat vähimmäistoimeentulojärjestelmän kelpoisuusvaatimusten piiriin; toteaa, että käyttöaste viittaa siihen, missä määrin vähimmäistoimeentuloetuuteen oikeutetut todellisuudessa saavat sitä;

AW.  toteaa, että usein riittämättömien maksujen, rajoitetun kattavuuden ja muun muassa huonosta hallinnosta, tietojen saantiin liittyvistä ongelmista, liiallisesta byrokratiasta ja leimautumisesta johtuvan heikon käyttöasteen vuoksi asiaan liittyvillä maksuilla ei likimainkaan onnistuta varmistamaan ihmisarvoista elämää haavoittuvimmissa asemassa oleville yhteiskunnan jäsenille(21);

AX.  toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden talousarviot ovat pahasti alijäämäisiä ja niiden velka on kasvanut, joten ne ovat supistaneet sosiaalimenojaan, mikä on heikentänyt julkisia terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiä, sosiaaliturvan ja sosiaalisen suojelun järjestelmiä sekä asumisjärjestelmiä ja erityisesti niihin liittyvien palvelujen piiriin pääsyä sekä palvelujen riittävyyttä, saatavuutta ja laatua; toteaa tämän vaikuttaneen kielteisesti etenkin yhteiskunnan vähävaraisimpiin kyseisissä jäsenvaltioissa;

AY.  toteaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät voivat toimia automaattisina makrotaloudellisina vakauttajina reagoitaessa talouden häiriöihin;

AZ.  toteaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmien vaikuttavuus köyhyyden lievittäjinä, etenkin nuorten työmarkkinoille integroitumisen edistäjinä ja automaattisina vakauttajina vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä;

BA.  toteaa, että vähimmäistoimeentuloa koskevat toimintapolitiikat toimivat automaattisena vakauttajana; ottaa huomioon, että taantuma on ollut pienempi maissa, joissa on vakaat järjestelmät kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen tukemiseksi;

BB.  huomauttaa, että veronkierto ja veropetokset luovat EU:hun epätasapuoliset kilpailuedellytykset ja riistävät jäsenvaltioilta suuria määriä tuloja, jotka muutoin auttaisivat kartuttamaan riittävästi varoja vakaata sosiaalipolitiikkaa ja julkista hyvinvointipolitiikkaa varten, ja vähentävät valtioiden tuloja, joilla voitaisiin rahoittaa parempia edellytyksiä talouskasvulle, tulojen nousulle ja sosiaalipolitiikalle; toteaa tämän ilmiön olevan vakava ongelma EU:lle;

BC.  panee merkille, että eri tutkimukset ovat osoittaneet köyhyyden vaikuttavan kielteisesti talouskasvuun(22);

BD.  ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot käynnistävät parhaillaan pilottihankkeita testatakseen perustuloa koskevia politiikkoja, ja mainitsee esimerkkinä Suomen, jossa satunnaisotannalla valittu 2 000 työttömän ryhmä saa vastikkeettoman 560 euron summan kuukaudessa, minkä on tarkoitus olla riittävä kannustin ottaa vastaan tilapäistä ja osa-aikaista työtä;

BE.  panee merkille, että useissa jäsenvaltioissa keskustellaan yleistä perustuloa koskevien järjestelmien käyttöönotosta;

Vähimmäistoimeentulojärjestelmät

1.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön riittävät vähimmäistoimeentulojärjestelmät, joihin liittyy työkykyisille tarjottavia työhön paluuta tukevia toimia sekä edunsaajan henkilökohtaisen tilanteen ja perhetilanteen mukaan mukautettuja koulutusohjelmia, jotta voidaan kotitalouksia voidaan tukea asianmukaisilla tuloilla ja auttaa niitä saavuttamaan riittävä elintaso; korostaa, että vähimmäistoimeentulon olisi oltava sosiaalisen turvaverkon viimeinen osa ja sen olisi koostuttava riittävästä taloudellisesta tuesta, laadukkaiden palvelujen turvatusta saatavuudesta ja aktiivisesta työvoimapolitiikasta, sillä tämä on tehokas keino torjua köyhyyttä ja varmistaa ihmisarvoinen elintaso niille, joiden resurssit ovat riittämättömät, korostaa tässä yhteydessä, että oikeus sosiaaliavustukseen on perusoikeus ja että riittävillä vähimmäistoimeentulojärjestelmillä mahdollistetaan ihmisarvoinen elämä, autetaan ihmisiä osallistumaan täysipainoisesti yhteiskuntaan ja varmistetaan heidän riippumattomuutensa heidän koko elämänsä aikana;

2.  katsoo, että pyrittäessä edistämään osallistavia yhteiskuntia, joissa ei esiinny köyhyyttä, perustaksi on otettava työn aseman parantaminen työehtosopimusneuvotteluihin perustuvilla työntekijöiden oikeuksilla sekä syrjäytymiskierteen katkaisevien ja kehitystä edistävien maksuttomien ja laadukkaiden julkisten terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja koulutuspalvelujen tarjoaminen kaikille ihmisille;

3.  korostaa riittävän julkisen rahoituksen merkitystä vähimmäistoimeentulojärjestelmien rahoittamisessa; kehottaa komissiota seuraamaan erityisesti sitä, miten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseen varattu 20 prosenttia ESR:n kokonaisrahoituksesta käytetään, sekä tutkimaan rakennerahastojen yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (asetus (EU) N:o 1303/2013) tulevan tarkistamisen ja etenkin Euroopan sosiaalirahaston ja työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI) yhteydessä rahoitusmahdollisuuksia, joilla voidaan auttaa kaikkia jäsenvaltioita perustamaan vähimmäistoimeentulojärjestelmä, jos sellaista ei ole olemassa, tai parantamaan nykyisten järjestelmien toimintaa ja vaikuttavuutta;

4.  toteaa, että jäsenvaltioiden on vaikea siirtyä olemattomista tai heikkolaatuisista vähimmäistoimeentulojärjestelmistä korkeatasoisiin järjestelmiin; pyytää siksi, että jäsenvaltiot pyrkisivät toteuttamaan vaiheittain riittävät vähimmäistoimeentulojärjestelmät ratkaisemalla järjestelmien riittävyyteen, kattavuuteen ja käyttöasteeseen liittyvät kysymykset;

5.  korostaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmien käyttöönotto voi sekä vähentää eriarvoisuutta ja kriisin sosiaalisia vaikutuksia että tasoittaa suhdanteita tarjoamalla resursseja, joiden avulla voidaan lisätä sisämarkkinoiden kysyntää;

6.  painottaa, että kaikilla tarpeessa olevilla, myös kodittomien kaltaisilla kaikkein syrjäytyneimmillä ihmisillä, on oltava vähimmäistoimeentulo, joka riittää täyttämään perustarpeet; katsoo, että riittävässä vähimmäistoimeentulossa on kyse välttämättömästä tulosta, jonka turvin kaikki tarpeessa olevat voivat elää ihmisarvoista elämää, ja että sitä olisi tarkasteltava osana julkisten ja sosiaalisten palvelujen yleistä saatavuutta; katsoo, että vähimmäistoimeentulojärjestelmissä on varmistettava, ettei riippuvuus sosiaalituista muutu pysyväksi, ja helpotettava yhteiskuntaan osallistumista; palauttaa mieliin, että suosituksessa aktiivisesta osallistumisesta todettiin tarve laatia yhdennetty strategia sosiaalisen osallisuuden kolmen osa-alueen (riittävä tulotuki, osallistavat työmarkkinat ja laadukkaiden palvelujen saatavuus) toteuttamiseksi;

7.  korostaa, että sosiaaliturvajärjestelmät ovat tärkeitä automaattisina vakauttajina, koska niiden avulla voidaan vaimentaa taantuman kaltaisten ulkoisten tekijöiden aiheuttamia voimakkaita yhteiskunnallisia häiriöitä; kehottaa siksi jäsenvaltioita ottamaan huomioon ILOn suosituksen nro 202, jossa määritellään sosiaalisen suojelun vähimmäistasot, ja varmistamaan investoinnit sosiaaliturvajärjestelmiin ja lisäämään niitä, jotta voidaan taata niiden suorituskyky köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa ja varmistaa niiden kestävyys;

8.  korostaa vähimmäistoimeentulokeskustelun yhteydessä perheiden ja yksinhuoltajien erityistä asemaa ja sitä, että asia koskee niitä aivan erityisesti;

9.  korostaa, että ihmisille olisi annettava mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan ja talouteen, ja että tämä oikeus olisi tunnustettava kaikilta osin ja tehtävä näkyväksi unionin toimintapolitiikassa varmistamalla laadukkaat kaikkien saatavilla olevat sosiaaliturvajärjestelmät, joihin sisältyy tehokkaat ja riittävät vähimmäistoimeentulojärjestelmät;

10.  katsoo, että sosiaaliturva, myös eläkkeet sekä terveydenhuollon, lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon kaltaiset palvelut, ovat edelleen keskeisessä asemassa tasapainoisen ja osallistavan kasvun aikaansaamisessa sekä työurien pidentämisessä, työpaikkojen luomisessa ja eriarvoisuuden poistamisessa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään toimintapolitiikkaa, jolla varmistetaan sosiaaliturvajärjestelmien riittävyys, asianmukaisuus, tehokkuus ja laatu henkilön koko elämän ajan ja siten turvataan ihmisarvoinen elämä, torjutaan eriarvoisuutta ja parannetaan osallisuutta köyhyyden poistamiseksi erityisesti työmarkkinoilta syrjäytyneiden ja kaikkein haavoittuvimpien ryhmien osalta;

11.  korostaa, että riittävät tulot koko elämän ajan ovat keskeisen tärkeät, jotta riittämättömien tulojen varassa elävät ihmiset voivat saavuttaa ihmisarvoisen elämän;

12.  tähdentää, että riittävät vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat aktiivisen osallistamisen työkalu ja edistävät sosiaalista osallistumista ja osallisuutta;

13.  palauttaa mieliin, että yksi Eurooppa 2020 -strategian päätavoitteista on köyhyydessä ja sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien määrän vähentäminen vähintään 20 miljoonalla ja että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä vielä lisää töitä; uskoo, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät voivat auttaa tämän tavoitteen saavuttamisessa;

14.  korostaa, että ihmisarvoiset työpaikat ovat paras tapa torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä; muistuttaa tässä yhteydessä, että on tärkeää edistää kasvua, investointeja ja työpaikkojen luomista;

15.  pahoittelee, että jotkut jäsenvaltiot eivät näytä ottavan huomioon neuvoston suositusta 92/441/ETY, jossa tunnustetaan ihmisten perusoikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämiin riittävään toimeentuloon ja toimeentuloturvaan;

16.  toteaa, että vaikka useimmissa jäsenvaltioissa on omat vähimmäistoimeentulojärjestelmät, jotkut näistä järjestelmistä eivät tarjoa riittävää tulotukea kaikille sitä tarvitseville(23); kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön taatun vähimmäistoimeentulon järjestelmät ja tarvittaessa kehittämään niitä, jotta voidaan auttaa torjumaan köyhyyttä ja edistämään sosiaalista osallisuutta;

17.  korostaa, että kansallisen vähimmäistoimeentulojärjestelmän käyttöönotto ei saisi heikentää alueellisten vähimmäistoimeentulojärjestelmien tarjoaman suojelun tasoa;

18.  tähdentää eurooppalaisen ohjausjakson merkitystä pyrittäessä kannustamaan jäsenvaltioita, joissa ei ole vielä vähimmäistoimeentulojärjestelmiä, ottamaan käyttöön riittävät tulotukijärjestelmät;

19.  panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa oikeus vähimmäistoimeentuloa koskeviin etuuksiin edellyttää osallistumista aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin; korostaa tässä yhteydessä EU:n tärkeää roolia välittäjänä, jonka avulla jäsenvaltiot voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä;

20.  toistaa kantansa, jonka se esitti 20. lokakuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa vähimmäistulon asemasta köyhyyden torjunnassa ja osallistavan yhteiskunnan edistämisessä Euroopassa;

21.  panee asianmukaisesti merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon riittävää vähimmäistoimeentuloa koskevasta puitedirektiivistä, jossa olisi vahvistettava yhteiset säännöt ja indikaattorit, tarjottava menetelmät sen täytäntöönpanon seuraamista varten ja parannettava vuoropuhelua asianomaisten henkilöiden, jäsenvaltioiden ja unionin toimielimien välillä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan tätä varten tapoja ja keinoja, joilla huolehditaan riittävästä vähimmäistoimeentulosta kaikissa jäsenvaltioissa;

22.  suhtautuu myönteisesti komission lausuntoon siitä, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa keskitytään nyt vahvemmin tuloksellisuuteen sosiaali- ja työllisyysasioissa, mutta uskoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja yleisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi tarvitaan lisäponnisteluja erityisesti sosiaalisten investointien edistämisen kautta; kehottaa komissiota seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti maakohtaisissa suosituksissa jäsenvaltioiden edistymistä kaikkien saatavilla olevien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden palvelujen tarjoamisessa sekä riittävien ja tehokkaiden vähimmäistoimeentulojärjestelmien täytäntöönpanossa;

23.  korostaa eurooppalaisen ohjausjakson merkitystä seurattaessa nykyisten vähimmäistoimeentulojärjestelmien riittävyyttä ja niiden vaikutusta köyhyyden vähentämiseen erityisesti maakohtaisten suositusten avulla mutta painottaa myös yhteisen työllisyysraportin ja vuotuisen kasvuselvityksen merkitystä;

24.  korostaa, että vähimmäistoimeentulojärjestelmillä olisi varmistettava köyhyysrajan ylittävät tulot, jotka estävät vakavan aineellisen puutteen ja nostavat kotitaloudet tällaisesta tilanteesta, ja niihin olisi yhdistettävä julkisten terveydenhuolto-, koulutus- ja lastenhoitopalvelujen tarjoaminen;

25.  katsoo, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät olisi liitettävä sosiaalista osallisuutta ja integrointia koskevaan strategiseen lähestymistapaan, jossa sekä yleisin politiikkatoimin että kohdennetuin toimenpitein – asuntotuotannon, terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaalipalvelujen sekä muiden yleishyödyllisten palvelujen alalla – autetaan ihmisiä pääsemään pois köyhyydestä ja tarjotaan henkilökohtaista tukea sekä apua työkykyisille työmarkkinoille pääsyssä; katsoo, ettei vähimmäistoimeentulojärjestelmien todellisena tavoitteena pitäisi olla pelkästään avun antaminen vaan ennen kaikkea edunsaajien tukeminen näiden siirtyessä sosiaalisen syrjäytymisen tilanteesta aktiivielämään, jotta vältetään pitkäaikainen riippuvuus avusta;

26.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan aktiivisen osallisuuden eri osa-alueiden parissa työskentelevien viranomaisten ja palvelujen välistä koordinointia ja yhtenäistettyä suunnittelua siten, että asiakkaille kehitetään yksi yhteinen asiointipiste ja lisätään palvelujen käytettävissä olevia valmiuksia ja resursseja, jotta voidaan parantaa kyseessä olevien palvelujen saatavuutta ja laatua;

27.  pitää ratkaisevan tärkeänä sitä, että riittävät tulot taataan aktiivisesta osallistumisesta annetun suosituksen mukaisesti myös haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, joille palaaminen työelämään ei ole mahdollista tai enää vaihtoehto;

28.  vaatii, että vähimmäistoimeentulojärjestelmien riittävyydessä on edistyttävä merkittävällä ja varmennettavissa olevalla tavalla, jotta voidaan vähentää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä etenkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien osalta sekä auttaa turvaamaan heidän oikeutensa ihmisarvoiseen elämään;

29.  panee huolestuneena merkille, että monessa jäsenvaltiossa esimerkiksi pitkäaikaishoidon kustannukset ylittävät jopa keskimääräisen eläketulon; korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon eri ikäryhmiin kuuluvien ihmisten erityistarpeet ja elinkustannukset;

30.  pitää tärkeänä määritellä jäsenvaltioiden sosioekonomiseen tilanteeseen mukautetut asianmukaiset kelpoisuusperusteet, jotka mahdollistavat etuuksien saamisen vähimmäistoimeentulojärjestelmästä; katsoo, että näihin perusteisiin olisi kuuluttava se, että edunsaaja ei saa työttömyystukea tai että se ei riitä estämään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja että perusteissa olisi myös otettava huomioon lasten ja muiden huollettavien lukumäärä; korostaa kuitenkin, että näillä perusteilla ei pidä luoda hallinnollisia esteitä, jotka estävät jo valmiiksi erittäin haavoittuvassa tilanteessa olevilta ihmisiltä pääsyn vähimmäistoimeentulojärjestelmien piiriin, kuten kodittomille asetettava vaatimus fyysisestä osoitteesta;

31.  toteaa jälleen, että on tärkeää taata tasavertainen pääsy vähimmäistoimeentulojärjestelmiin ilman etniseen alkuperään, sukupuoleen, koulutustasoon, kansallisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon, vammaisuuteen, ikään, poliittisiin mielipiteisiin tai sosioekonomiseen taustaan perustuvaa syrjintää;

32.  on huolissaan siitä, että vähimmäistoimeentulon käyttöaste on alhainen siihen oikeutettujen henkilöiden keskuudessa; katsoo, että alhainen käyttöaste kuuluu kyseessä olevien ihmisten sosiaalisen osallisuuden merkittäviin esteisiin; pyytää komissiota ja sosiaalisen suojelun komiteaa tekemään lisätutkimuksia alhaisen käyttöasteen ongelmasta ja laatimaan suosituksia ja suuntaviivoja sen ratkaisemiseksi; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan alhaista käyttöastetta muun muassa lisäämällä kansalaisten tietoisuutta vähimmäistoimeentulojärjestelmien olemassaolosta, tarjoamalla asianmukaista ohjausta vähimmäistoimeentulojärjestelmien käyttämisestä ja parantamalla hallinnollista organisointia;

33.  korostaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava erityistoimia vähimmäistoimeentulorajan määrittämiseksi asiaankuuluvien indikaattoreiden, kuten viitebudjettien, perusteella, jotta voidaan turvata taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja vähentää köyhyyden riskiä kaikissa jäsenvaltioissa; toteaa, että nämä tiedot olisi esiteltävä vuosittain kansainvälisenä köyhyyden poistamisen teemapäivänä (17. lokakuuta);

34.  panee merkille, että monet jäsenvaltiot käyttävät jo vähimmäistoimeentuloturvaa koskevia indikaattoreita; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita hyödyntämään näistä indikaattoreista saatavia tietoja, jotka mahdollistavat myös paremman kansallisten järjestelmien välisen vertailun;

35.  katsoo, että vähimmäistoimeentuloa olisi pidettävä tilapäisenä ja sen rinnalla olisi aina toteutettava aktiivisia työmarkkinoille integroimista koskevia politiikkatoimia;

36.  katsoo, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät ovat siirtymäkauden välineitä köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ja torjumiseksi, joten niihin olisi suhtauduttava sosiaalisena investointina; panee merkille vähimmäistoimeentulojärjestelmien suhdanteita tasoittavat vaikutukset;

37.  korostaa, että vähimmäistoimeentulon määrää vahvistettaessa on otettava asianmukaisesti huomioon huollettavana olevien henkilöiden ja erityisesti lasten tai erityistä huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden määrä, jotta voidaan murtaa köyhyyden ja erityisesti lapsiköyhyyden noidankehä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että vuonna 2013 annettu suositus ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” pannaan nopeasti täytäntöön; katsoo myös, että komission olisi laadittava vuotuinen kertomus lapsiköyhyyden torjunnassa ja suosituksen täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä suosituksen indikaattoreiden avulla;

38.  huomauttaa, että viitebudjetit voivat auttaa määrittelemään ihmisten perustarpeet täyttävän vähimmäistoimeentulon tason siten, että se kattaa myös muita kuin rahallisia näkökohtia, kuten koulutuksen ja elinikäisten oppimismahdollisuuksien, kunnollisen asunnon, laadukkaiden terveydenhuoltopalvelujen, yhteiskunnallisten aktiviteettien ja kansalaisvaikuttamisen saatavuuden ja että siinä otetaan huomioon myös kotitalouksien kokoonpano ja ikärakenne ja kunkin jäsenvaltion taloudellinen ja sosiaalinen tilanne; palauttaa mieliin, että komissio kehotti sosiaalisia investointeja koskevasta paketista antamassaan tiedonannossa jäsenvaltioita vahvistamaan viitebudjetteja, jotka auttavat suunnittelemaan tehokkaan ja riittävän tulotuen, jossa otetaan huomioon paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla yksilöidyt sosiaaliset tarpeet alueellisen yhteenkuuluvuuden parantamiseksi; kehottaa lisäksi käyttämään viitebudjetteja työkaluna, jonka avulla voidaan arvioida jäsenvaltioiden vähimmäistoimeentulojärjestelmien riittävyyttä;

39.  katsoo, että riittäviä vähimmäistoimeentuloa koskevia järjestelmiä perustaessaan jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon Eurostatin vahvistama köyhyysriskiraja, joka on 60 prosenttia kansallisesta käytettävissä olevasta ekvivalentista mediaanitulosta (sosiaalisten tulonsiirtojen jälkeen), sekä muita indikaattoreita, kuten viitebudjetit; toteaa, että viitebudjetteja voitaisiin käyttää parantamaan köyhyyden torjuntaa ja testaamaan vähimmäistoimeentulon tason ja edellä mainitun riskirajan kestävyyttä toissijaisuusperiaatetta noudattaen;

40.  katsoo, että tuloja ja elinoloja koskevien ajantasaisten lukujen puute estää kansalliset erityispiirteet huomioon ottavan viitebudjetin ja vähimmäistoimeentulon toteuttamisen ja vertailun;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä vähimmäistoimeentulojärjestelmistä;

42.  kehottaa komissiota ja sosiaalisen suojelun komiteaa kirjaamaan ylös ja jakamaan esimerkkejä onnistuneista strategioista ja edistämään vertaisarviointeja sekä muita menetelmiä vähimmäistoimeentulojärjestelmiin liittyvien hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi; suosittelee, että näissä toimissa keskityttäisiin tärkeisiin kysymyksiin, kuten säännöllisten korotusten varmistamiseen, kattavuuden ja käyttöasteen lisäämiseen, lannistimien poistamiseen ja aktiivisen osallistumisen eri osa-alueiden välisten yhteyksien tehostamiseen;

43.  ottaa huomioon, että vähimmäistoimeentulojärjestelmät herättävät monia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi saatavuuteen, kattavuuteen, rahoitukseen, kelpoisuusvaatimuksiin ja kestoon, ja katsoo, että niiden vuoksi malli kansallisista vähimmäistoimeentulojärjestelmistä voisi olla hyödyllinen pyrittäessä luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset jäsenvaltioiden kesken; kehottaa näin ollen komissiota tekemään vaikutustenarvioinnin vähimmäistoimeentulojärjestelmistä EU:ssa, vaatimaan säännöllistä seurantaa ja raportointia ja harkitsemaan lisätoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion taloudelliset ja sosiaaliset olot ja niiden ryhmien tarpeet, joita asia eniten koskee, sekä arvioidaan, pystyvätkö kotitaloudet järjestelmien avulla täyttämään henkilökohtaiset perustarpeensa ja auttavatko järjestelmät vähentämään köyhyyttä;

44.  on huolestunut monessa jäsenvaltiossa viime vuosina toteutetuista työttömyystukien määrän ja/tai keston leikkauksista sekä kelpoisuusvaatimusten tiukentamisesta, mikä on johtanut siihen, että entistä useampien on pitänyt turvautua vähimmäistoimeentulojärjestelmiin ja aiheuttanut lisäpaineita näille järjestelmille(24);

45.  korostaa, että eriarvoisuus on lisääntymässä kaikissa jäsenvaltioissa ja EU:ssa;

46.  on huolissaan siitä, että viime vuosina vähimmäistoimeentulojärjestelmien etuuksien taso ja kattavuus vaikuttavat heikentyneen monessa jäsenvaltiossa; katsoo, että ESPN-verkoston suositusten mukaisesti jäsenvaltioiden olisi lisättävä vähimmäistoimeentulojärjestelmien kattavuutta, jotta ne kattaisivat tukea tarvitsevat ihmiset(25):

   a) kehottaa jäsenvaltioita, joissa on hyvin monimutkaiset ja pirstoutuneet järjestelmät, yksinkertaistamaan näitä järjestelmiä ja kehittämään niistä kattavampia;
   b) kehottaa jäsenvaltioita, joissa kattavuus on nykyisin heikko, tarkistamaan järjestelmiensä vaatimuksia, jotta järjestelmät kattavat kaikki tukea tarvitsevat ihmiset;
   c) kehottaa jäsenvaltioita, joiden vähimmäistoimeentulojärjestelmien ulkopuolelle on tällä hetkellä suljettu merkittäviä köyhyydestä kärsiviä ryhmiä tarkistamaan järjestelmiään, jotta ne kattaisivat paremmin edellä mainitut ryhmät;
   d) kehottaa jäsenvaltioita, joiden keskeisissä vähimmäistoimeentulojärjestelmissä käytetään paljon hallinnollista harkintaa, pyrkimään vähentämään sitä ja varmistamaan, että päätöksentekoa varten on olemassa selvät ja johdonmukaiset perusteet ja tehokas muutoksenhakumenettely;

47.  korostaa, että on tärkeää lisätä työntekijöiden, työttömien ja muita heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien osallistumista elinikäiseen oppimiseen sekä parantaa ammattipätevyyden ja uusien taitojen hankkimisen tasoa, koska ne ovat ratkaisevan tärkeitä välineitä, jolla voidaan nopeuttaa työmarkkinoille pääsyä, parantaa tuottavuutta ja auttaa ihmisiä löytämään työpaikka;

48.  painottaa väestökehityksen merkitystä pyrittäessä torjumaan köyhyyttä Euroopassa;

49.  korostaa, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseksi, tehokkaiden sosiaaliturvaverkkojen edistämiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan kiireesti konkreettisia toimia, joilla autetaan varmistamaan taloudellinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; painottaa, että nämä toimet on toteutettava asianmukaisella tasolla eli kansallisella ja unionin tasolla kunkin politiikanalan toimivallan jaon mukaan;

50.  kannattaa komission sosiaalisia investointeja koskevaa lähestymistapaa, jossa hyvin suunnitellun sosiaalipolitiikan katsotaan edistävän talouskasvua ja samalla suojelevan ihmisiä köyhyydeltä ja toimivan taloudellisena vakauttajana(26);

51.  suhtautuu myönteisesti pohdintoihin ja tutkimuksiin, jotka koskevat tulojen ja vaurauden oikeudenmukaisemman jakautumisen aikaansaamista yhteiskunnissamme;

52.  painottaa, että talouskriisin vaikutus ja säästöjen hallitsema poliittinen toimintaympäristö kuuluvat keskeisiin sosiaalisia investointeja koskevan lähestymistavan kehittämistä jäsenvaltioissa haittaaviin tekijöihin(27);

53.  kehottaa kiinnittämään vastedes makrotalouspolitiikan määrittelyssä riittävästi huomiota tarpeeseen vähentää sosiaalista eriarvoisuutta ja turvata kaikille yhteiskuntaryhmille mahdollisuus käyttää asianmukaisesti rahoitettuja julkisia palveluja ja siten torjumaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä;

54.  kehottaa ryhtymään toimiin sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi siten, että ihmisille annetaan mahdollisuus hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla lahjojaan ja kykyjään; kehottaa myös keskittämään sosiaalituen niihin, jotka ovat sekä köyhiä että kykenemättömiä ansaitsemaan riittäviä tuloja omin avuin;

55.  korostaa, että viimeaikaiset kokemukset verovapautuksiin perustuvista uudistuksista osoittavat, että vähimmäistoimeentuloa koskevat politiikat on parempi rahoittaa talousarviotuella kuin verokannustimilla;

56.  painottaa, että koulutus, sosiaaliset tulonsiirrot, progressiiviset, oikeudenmukaiset ja uudelleenjakoon perustuvat verojärjestelmät sekä käytännön toimenpiteet, joilla vahvistetaan kilpailukykyä ja torjutaan veronkiertoa ja veropetoksia, voivat kaikki edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta;

57.  korostaa tarvetta mukauttaa nykyisiä vähimmäistoimeentulojärjestelmiä siten, että voidaan puuttua paremmin nuorisotyöttömyyden haasteeseen;

Julkiset työllisyysohjelmat

58.  panee merkille tietyt julkiset työllisyysohjelmat, joissa tarjotaan kaikille, jotka haluavat tehdä työtä ja pystyvät siihen, mahdollisuus saada siirtymäkauden työpaikka julkishallinnossa, voittoa tavoittelemattomissa yksiköissä tai yhteisötalouden yrityksissä; pitää kuitenkin tärkeänä, että näissä ohjelmissa edistetään työehtosopimuksiin ja työlainsäädäntöön perustuvia työntekijöiden oikeuksia kunnioittavia työpaikkoja;

59.  katsoo, että julkisten työllisyysohjelmien avulla olisi parannettava työntekijöiden työllistyvyyttä ja helpotettava pääsyä tavanomaisille työmarkkinoille; muistuttaa, että tällaisiin ohjelmiin olisi sisällytettävä henkilökohtaiset etenemissuunnitelmat, niissä olisi tarjottava asianmukainen palkka ja niiden olisi johdettava ihmisarvoiseen työhön;

60.  katsoo, että ihmisarvoisten työpaikkojen luomisen on oltava EU:n ensisijainen tavoite, sillä se on tärkeä toimi köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi;

61.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki sidosryhmät, etenkin työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt, osallistuvat täysipainoisesti vähimmäistoimeentuloa koskevien toimintapolitiikkojen ja ohjelmien laatimisen, täytäntöönpanoon ja seurantaan;

o
o   o

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EYVL L 245, 26.8.1992, s. 46.
(2)EYVL L 245, 26.8.1992, s. 49.
(3)EUVL L 59, 2.3.2013, s. 5.
(4)EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11.
(5)EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 11.
(6)EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 8.
(7)EUVL C 419, 16.12.2015, s. 5.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0401.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0136.
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0235.
(11)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0355.
(12)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0010.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0317.
(14)Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2017: kasvua koskevien haasteiden arviointi, makrotalouden epätasapainojen ehkäisy ja korjaaminen sekä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 nojalla tehtyjen perusteellisten tarkastelujen tulokset (COM(2017)0090).
(15)https://www.eurofound.europa.eu/publications/report/2017/income-inequalities-and-employment-patterns-in-europe-before-and-after-the-great-recession
(16)”Towards a European minimum income”, marraskuu 2013: http://www.eesc.europa.eu/resources/docs/revenu-minimum_-etude-ose_-vfinale_en--2.pdf
(17)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan kuulemisen käynnistäminen (COM(2016)0127) – liite 1.
(18)European Social Policy Network (ESPN), Minimum Income Schemes in Europe: A study of national policies 2015, tammikuu 2016.
(19)Neuvoston päätelmät ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta: Integroitu lähestymistapa”, 16. kesäkuuta 2016.
(20)Neuvoston asiakirja 6885/17: Vuotuinen kasvuselvitys 2017 ja yhteinen työllisyysraportti: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus – Neuvoston päätelmät (3. maaliskuuta 2017) ja neuvoston asiakirja 6887/17: Komission ja neuvoston yhteinen työllisyysraportti, oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2017 (3. maaliskuuta 2017).
(21)ESPN, Minimum Income Schemes in Europe: A study of national policies 2015.
(22)Ks. Maailmanpankki: Poverty Reduction and Growth: The Virtuous and Vicious Circle, 2006, ja OECD: Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth, 2014.
(23)ESPN, Minimum Income Schemes in Europe: A study of national policies 2015.
(24)ESPN, Social Investment in Europe: A study of national policies 2015, 2015.
(25)ESPN, Minimum Income Schemes in Europe: A study of national policies 2015.
(26)Euroopan komission tiedonanto ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020”, (COM(2013)0083), 20. helmikuuta 2013, ja ESPN, ‘Social Investment in Europe: A study of national policies 2015.
(27)ESPN, Social Investment in Europe: A study of national policies 2015.

Oikeudellinen huomautus