Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 25. lokakuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä:vakuutusyrityksiä ja vakuutusten tarjoajia koskevat tuotehallintavaatimukset
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tarjoamiseen sovellettavat tiedonantovaatimukset ja liiketoiminnan menettelytapasäännöt
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: epäsuoria määritysmenettelyjä koskevat tekniset sääntelystandardit (asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentäminen)
 Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: epäsuoria määritysmenettelyjä koskevat tekniset sääntelystandardit (delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 muuttaminen)
 Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 - kaikki pääluokat
 Vastuuvapaus 2015: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
 Työntekijöiden suojeleminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen liittyviltä vaaroilta ***I
 Rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustaminen EU:n ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja maastalähtöä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ***I
 Schengenin rajasäännöstön muuttaminen rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta ***I
 Perusoikeusnäkökohdat romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta

Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä:vakuutusyrityksiä ja vakuutusten tarjoajia koskevat tuotehallintavaatimukset
PDF 229kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 21. syyskuuta 2017 annettua komission delegoitua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/97 täydentämisestä vakuutusyrityksiä ja vakuutusten tarjoajia koskevien tuotehallintavaatimusten osalta (C(2017)06218 – 2017/2854(DEA))
P8_TA(2017)0404B8-0572/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2017)06218),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 16. lokakuuta 2017 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon vakuutusten tarjoamisesta 20. tammikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97(1) ja erityisesti sen 25 artiklan 2 kohdan ja 39 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 24. lokakuuta 2017, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että delegoitua asetusta olisi sovellettava 23. helmikuuta 2018 alkaen, joten direktiivin (EU) 2016/97 soveltamisajan ja parlamentille annetun kolmen kuukauden tarkasteluajan täysimääräisen käyttämisen jälkeen alan yrityksille ei jäisi tarpeeksi aikaa tarvittavien teknisten ja organisatoristen muutosten täytäntöönpanoon;

B.  ottaa huomioon, että delegoidun asetuksen nopea julkaiseminen virallisessa lehdessä mahdollistaisi tuotehallintavaatimuksiin sovellettavien säännösten oikea-aikaisen täytäntöönpanon ja oikeusvarmuuden;

C.  katsoo, että direktiivin (EU) 2016/97 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan määräajan olisi oltava edelleen 23. helmikuuta 2018, mutta pyytää komissiota hyväksymään lainsäädäntöehdotuksen, jonka soveltaminen alkaa 1. lokakuuta 2018;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 26, 2.2.2016, s. 19.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tarjoamiseen sovellettavat tiedonantovaatimukset ja liiketoiminnan menettelytapasäännöt
PDF 229kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 21. syyskuuta 2017 annettua komission delegoitua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/97 täydentämisestä vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tarjoamiseen sovellettavien tiedonantovaatimusten ja liiketoiminnan menettelytapasääntöjen osalta (C(2017)06229 – 2017/2855(DEA))
P8_TA(2017)0405B8-0575/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2017)06229),

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 16. lokakuuta 2017 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon vakuutusten tarjoamisesta 20. tammikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/97(1) ja erityisesti sen 28 artiklan 4 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 30 artiklan 6 kohdan ja 39 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 24. lokakuuta 2017, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että delegoitua asetusta olisi sovellettava 23. helmikuuta 2018 alkaen, joten direktiivin (EU) 2016/97 soveltamisajan ja parlamentille annetun kolmen kuukauden tarkasteluajan täysimääräisen käyttämisen jälkeen alan yrityksille ei jäisi tarpeeksi aikaa tarvittavien teknisten ja organisatoristen muutosten täytäntöönpanoon;

B.  ottaa huomioon, että delegoidun asetuksen nopea julkaiseminen virallisessa lehdessä mahdollistaisi vakuutusmuotoisiin sijoitustuotteisiin sovellettavien säännösten oikea-aikaisen täytäntöönpanon ja oikeusvarmuuden;

C.  katsoo, että direktiivin (EU) 2016/97 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan määräajan olisi oltava edelleen 23. helmikuuta 2018, mutta pyytää komissiota hyväksymään lainsäädäntöehdotuksen, jonka soveltaminen alkaa 1. lokakuuta 2018;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 26, 2.2.2016, s. 19.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: epäsuoria määritysmenettelyjä koskevat tekniset sääntelystandardit (asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentäminen)
PDF 233kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 22. syyskuuta 2017 annettua komission delegoitua asetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (C(2017)06268 – 2017/2860(DEA))
P8_TA(2017)0406B8-0574/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2017)06268),

–  ottaa huomioon komission 28. syyskuuta 2017 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 16. lokakuuta 2017 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15 päivänä toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014(1) ja erityisesti sen 30 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 13 artiklan ja 10 artiklan 1 kohdan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen EMIR-asetuksen ja MiFIR-asetuksen nojalla 26. toukokuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 600/2014 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämät epäsuoria määritysmenettelyjä koskevien teknisten sääntelystandardien luonnokset,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 24. lokakuuta 2017, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi teknisen sääntelystandardin luonnoksen vasta 16 kuukautta sen jälkeen, kun se oli saanut sen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta (ESMA) 26. toukokuuta 2016; ottaa huomioon, että tänä aikana se ei ole virallisesti kuullut ESMAa teknisten sääntelystandardien luonnoksiin tekemistään muutoksista, eikä ilmoittanut lainsäädäntövallan käyttäjille tai alan yrityksille syistä, joiden takia hyväksyntä viivästyi asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn kolmen kuukauden määräajan yli; ottaa huomioon, että komissio ylitti teknisten sääntelystandardien luonnoksen hyväksymisen määräajan yli vuodella ilmoittamatta siitä lainsäädäntövallan käyttäjille, mitä ei voida hyväksyä;

B.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät enää komission tekemien muutosten vuoksi vastaa ESMAn toimittamaa teknisten sääntelystandardien luonnosta, ja toteaa, että sillä on kolme kuukautta aikaa vastustaa teknisiä sääntelystandardeja (”tarkasteluaika”); toteaa, että komissio on vahvistanut tämän kolmen kuukauden tarkasteluajan 28. syyskuuta 2017 päivätyssä kirjeessään;

C.  ottaa huomioon, että delegoitua asetusta olisi sovellettava 3. tammikuuta 2018 alkaen, joten direktiivin 2014/65/EU (MiFID II) ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 (MiFIR) soveltamisen määräajan ja parlamentille annetun kolmen kuukauden tarkasteluajan täysimääräisen käyttämisen jälkeen alan yrityksille ei jäisi tarpeeksi aikaa muutosten täytäntöönpanoon;

D.  ottaa huomioon, että delegoidun asetuksen nopea julkaiseminen virallisessa lehdessä mahdollistaisi epäsuoriin määritysmenettelyihin sovellettavien säännösten oikea-aikaisen täytäntöönpanon ja oikeusvarmuuden;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.
(2)EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Päätös olla vastustamatta delegoitua säädöstä: epäsuoria määritysmenettelyjä koskevat tekniset sääntelystandardit (delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 muuttaminen)
PDF 236kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta 22. syyskuuta 2017 annettua komission delegoitua asetusta asetuksen (EU) N:o 149/2013 muuttamisesta epäsuoria määritysmenettelyjä koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (C(2017)06270 – 2017/2859(DEA))
P8_TA(2017)0407B8-0573/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2017)06270),

–  ottaa huomioon komission 28. syyskuuta 2017 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 16. lokakuuta 2017 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 4 artiklan 4 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 13 artiklan ja 10 artiklan 1 kohdan(2),

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen EMIR-asetuksen ja MiFIR-asetuksen nojalla 26. toukokuuta 2016 asetuksen (EU) N:o 648/2012 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti esittämät epäsuoria määritysmenettelyjä koskevien teknisten sääntelystandardien luonnokset,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan kolmannen ja neljännen luetelmakohdan mukaisessa määräajassa, joka päättyi 24. lokakuuta 2017, ei ole esitetty vastalauseita,

A.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi teknisen sääntelystandardin luonnoksen vasta 16 kuukautta sen jälkeen, kun se oli saanut sen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta (ESMA) 26. toukokuuta 2016; ottaa huomioon, että tänä aikana se ei ole virallisesti kuullut ESMAa teknisten sääntelystandardien luonnoksiin tekemistään muutoksista, eikä ilmoittanut lainsäädäntövallan käyttäjille tai alan yrityksille syistä, joiden takia hyväksyntä viivästyi asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädetyn kolmen kuukauden määräajan yli; ottaa huomioon, että komissio ylitti teknisten sääntelystandardien luonnoksen hyväksymisen määräajan yli vuodella ilmoittamatta siitä lainsäädäntövallan käyttäjille, mitä ei voida hyväksyä;

B.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät enää komission tekemien muutosten vuoksi vastaa ESMAn toimittamaa teknisten sääntelystandardien luonnosta, ja toteaa, että sillä on kolme kuukautta aikaa vastustaa teknisiä sääntelystandardeja (”tarkasteluaika”); toteaa, että komissio on vahvistanut tämän kolmen kuukauden tarkasteluajan 28. syyskuuta 2017 päivätyssä kirjeessään;

C.  ottaa huomioon, että delegoitua asetusta olisi sovellettava 3. tammikuuta 2018 alkaen, joten direktiivin 2014/65/EU (MiFID II) ja asetuksen (EU) N:o 600/2014 (MiFIR) soveltamisen määräajan ja parlamentille annetun kolmen kuukauden tarkasteluajan täysimääräisen käyttämisen jälkeen alan yrityksille ei jäisi tarpeeksi aikaa muutosten täytäntöönpanoon;

D.  ottaa huomioon, että delegoidun asetuksen nopea julkaiseminen virallisessa lehdessä mahdollistaisi epäsuoriin määritysmenettelyihin sovellettavien säännösten oikea-aikaisen täytäntöönpanon ja oikeusvarmuuden;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2)EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Euroopan unionin yleinen talousarvio varainhoitovuodeksi 2018 - kaikki pääluokat
PDF 395kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2017 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (11815/2017 – C8-0313/2017 – 2017/2044(BUD))
P8_TA(2017)0408A8-0299/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3) (rahoituskehysasetus),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuoden 2018 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista(5),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2018(6),

–  ottaa huomioon komission 29. kesäkuuta 2017 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (COM(2017)0400),

–  ottaa huomioon neuvoston 4. syyskuuta 2017 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2017 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (11815/2017 – C8-0313/2017),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman varainhoitovuoden 2018 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin neuvotteluvaltuuksista(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 88 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A8-0299/2017),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  korostaa, että parlamentti ottaa vuoden 2018 talousarviota käsitellessään täysin huomioon poliittiset painopisteet, jotka se hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä edellä mainituissa 15. maaliskuuta 2017 ja 5. heinäkuuta 2017 antamissaan päätöslauselmissa; palauttaa mieliin, että painopisteiden keskiössä ovat kestävä kasvu, työpaikat ja erityisesti nuorisotyöllisyys, turvallisuus ja ilmastonmuutos;

2.  korostaa, että unionilla on yhä edessään lukuisia haasteita, ja uskoo vakaasti, että unionin talousarviosta on otettava käyttöön tarvittavat varat, talousarvion kurinalaisuutta unohtamatta, jotta voidaan saavuttaa poliittiset painopisteet ja jotta unioni voi antaa konkreettisia vastauksia ja reagoida tehokkaasti näihin haasteisiin; korostaa, että unionin menojen tulisi perustua eurooppalaisen lisäarvon periaatteeseen ja niissä olisi noudatettava toissijaisuusperiaatetta;

3.  vahvistaa sitoutuneensa sellaisten unionin politiikkojen rahoitukseen, joilla edistetään työpaikkoja ja kasvua unionin kaikilla alueilla investoinnein, joita tehdään tutkimukseen, koulutukseen, infrastruktuuriin, pk-yrityksiin ja työllisyyden, etenkin nuorisotyöllisyyden, edistämiseen; ei ymmärrä, miten unioni voisi edetä näillä aloilla, jos neuvoston alaotsakkeeseen 1 a tekemät leikkaukset toteutetaan; on sen sijaan päättänyt korottaa sellaisten tutkimus- ja innovointiohjelmien määrärahoja, joissa täytäntöönpanoasteet ovat olleet erittäin korkeita ja joissa huomattavan monia ehdokkaita on ollut pakko hylätä hakemusten liian suuren määrän vuoksi;

4.  aikoo edelleen pitää Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) käytyjen neuvottelujen aikana antamansa lupaukset siitä, että ESIRin rahoittamiseksi vuotuisessa talousarviomenettelyssä tehdyt leikkaukset Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin pysyvät vaikutuksiltaan mahdollisimman pieninä; ehdottaakin, että nämä leikkaukset hyvitetään palauttamalla kyseisten kahden ohjelman alkuperäinen vuotuinen rakenne, jotta ne voisivat saavuttaa täysimääräisesti kyseistä lainsäädäntöä hyväksyttäessä sovitut tavoitteet;

5.  ilmaisee poliittisen tukensa Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamiselle ja on tyytyväinen komission asiasta antamaan lainsäädäntöehdotukseen; on kuitenkin sitä mieltä, että vuoden 2018 talousarvioon ei saisi ottaa määrärahoja tähän tarkoitukseen ennen päätöstä Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoittamisesta ja sitä koskevan asetuksen hyväksymistä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä; katsoo näin ollen, että komission varainhoitovuoden 2018 talousarvioesityksessä tähän tarkoitukseen osoittamat määrärahat ja siirrot olisi toistaiseksi peruutettava, sillä vuoden 2018 talousarviota koskeva päätös ei saisi vaikuttaa millään muotoa ennalta lainsäädäntöneuvottelujen lopputulokseen; on vieläkin täysin valmis sisällyttämään solidaarisuusjoukkojen rahoittamista koskevan päätöksen ensi vuoden talousarvioon lisätalousarvion avulla välittömästi, jos neuvotteluja kyseisestä asetuksesta ei saada päätökseen ennen vuoden 2018 talousarviomenettelyn päättymistä;

6.  on huolissaan siitä, että nuorisotyöttömyys on edelleen ennätyksellisellä tasolla, ja uskoo vakaasti, että lisätoimia on toteutettava, jottei kokonaisen eurooppalaisen nuorisosukupolven tulevaisuus vaarantuisi; on siksi päättänyt korottaa nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja komission vuodeksi 2018 ehdottamasta tasosta; tähdentää, että tätä korotusta olisi pidettävä lisäyksenä poliittisella tasolla monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa hyväksyttyyn yleiseen määrään nuorisotyöllisyysaloitetta varten eikä pelkästään kyseisen rahoituksen aikaistamisena vuoden 2018 talousarviossa;

7.  muistuttaa, että koheesiopolitiikka on keskeisessä asemassa, kun unioni pyrkii saamaan aikaan taloudellista ja sosiaalista lähentymistä ja varmistamaan näin kehityksen ja kasvun; painottaa, että koheesiopolitiikan ohjelmien odotetaan pääsevän vuonna 2018 jälleen täyteen vauhtiin; korostaa parlamentin sitoutuneen varmistamaan, että näille ohjelmille myönnetään riittävät määrärahat, sillä ne kuuluvat unionin keskeisiin toimintapolitiikkoihin; on kuitenkin huolissaan siitä, että kansallisen tason toimenpideohjelmien täytäntöönpanossa esiintyy kohtuuttomia viipeitä; pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että hallinto-, tarkastus- ja todentamisviranomaisten nimittäminen saadaan päätökseen ja täytäntöönpano nopeutuu; kehottaa lisäksi komissiota yksinkertaistamaan kyseisiä menettelyjä edelleen;

8.  on erittäin huolestunut epävakauden ja epävarmuuden lisääntymisestä unionissa ja sen ulkopuolella; katsoo, että on tarpeen kiinnittää uudelleen huomiota unionin lähestymistapaan koheesion, integraation, rauhan, kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita liittämään yhteen toimet, joilla edistetään rauhaa ja konfliktien ennaltaehkäisyä, ja tehostamaan niitä; palauttaa mieliin pitkänperjantain sopimuksen koko maailmalle tarjoaman inspiraation mutta ottaa huomioon myös Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2016 kansanäänestyksen aiheuttamat ennennäkemättömät haasteet ja paineet; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan sovinnon rakentamiselle, jotta Irlannissa voidaan varmistaa rauha ja vakaus;

9.  katsoo, että unionin on oltava valmis vastaamaan muuttoliike- ja pakolaiskriisin mahdolliseen ennakoimattomaan kehitykseen ja pyrkimään muuttoliikkeen alalla ennakoivampaan toimintaan, vaikka pahin vaihe kriisistä näyttää nyt olevan takanapäin; kehottaa siksi komissiota valvomaan jatkuvasti, että otsakkeessa 3 on riittävästi määrärahoja, ja hyödyntämään kattavasti kaikkia nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti käytettävissä olevia välineitä vastatakseen oikea-aikaisesti mahdollisiin ennakoimattomiin tapahtumiin, joihin saatetaan tarvita lisärahoitusta; muistuttaa, että vaikka unioni onnistui ottamaan käyttöön joitakin mekanismeja, jotka auttavat selviämään tästä tilanteesta, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan Eurooppaan on silti saapunut vuonna 2017 meriteitse tähän mennessä yli satatuhatta pakolaista ja muuttajaa; on näin ollen päättänyt korottaa jonkin verran turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahoja, kuten myös sellaisten erillisvirastojen määrärahoja, jotka toimivat turvapaikka-asioiden alalla ja joihin kuuluu mm. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO), sillä nämä virastot tarvitsevat asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit; toteaa jälleen, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta siitä voitaisiin rahoittaa asianmukaisesti muuttoliike- ja pakolaiskriisistä johtuvia sisäisiä tarpeita tai muita ensisijaisia ohjelmia, kuten kulttuuri- ja kansalaisuusalan ohjelmia;

10.  korostaa, että otsakkeen 3 määrärahoja on käytetty viime vuosina laajalti muuttoliike- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseen ja näitä toimia olisi jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen; panee kuitenkin merkille, että tähän mennessä osoitettu rahoitus on riittämätön; on tästä syystä päättänyt lisätä oikeus- ja sisäasioiden alalla toimivien virastojen määrärahoja, koska niiden työtaakka ja työtehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet ja henkilöstöstä ja rahoituksesta on ollut pulaa;

11.  korostaa, että unionissa viime aikoina esiintyneiden turvallisuushuolten vuoksi otsakkeen 3 rahoituksessa olisi myös kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla parannetaan unionin kansalaisten turvallisuutta;

12.  huomauttaa jälleen, että muuttoliike- ja pakolaiskriisin sekä unionin kansalaisten turvallisuushuolten ratkaisemiseksi on olennaista puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja osoittaa riittävästi varoja ulkoisiin välineisiin, joilla pyritään ratkaisemaan köyhyyden, työpaikkojen, koulutuksen ja taloudellisten mahdollisuuksien puutteen ja epävakauden ja konfliktien kaltaisia ongelmia sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia yhtenä muuttovirtojen taustalla olevista syistä; katsoo, että unionin olisi käytettävä optimaalisesti otsakkeessa 4 olevat rahoitusvarat, jotka ovat osoittautuneet riittämättömiksi kaikkien ulkoisten haasteiden käsittelemiseksi yhtäläisellä tavalla, koska resursseja on selvästi liian vähän ja niitä olisi yleisesti lisättävä;

13.  pitää valitettavana, ettei se saanut kantaansa valmistellessaan riittävästi tietoa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen laajentamista koskevan mahdollisen poliittisen päätöksen talousarviovaikutuksista; muistuttaa pitkäaikaisesta kannastaan, ettei uusia aloitteita saa rahoittaa unionin nykyisten ulkoisten hankkeiden kustannuksella; kehottaa näin ollen komissiota ehdottamaan uusia rahoituslähteitä, jos Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kestoa pidennetään, ja ottamaan välineen täytäntöönpanoon entistä enemmän mukaan paikallisia kansalaisjärjestöjä; toteaa, että otsakkeen 4 enimmäismäärä on aivan riittämätön, jotta sen avulla voitaisiin vastata kestävällä ja vaikuttavalla tavalla nykyisiin ulkoisiin haasteisiin, muuttoliike- ja pakolaiskriisi mukaan luettuna;

14.  tähdentää, että unionin talousarviosta on tuettava Pariisin sopimuksen tavoitteiden ja unionin omien pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamista siten, että saavutetaan vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä säädetty ilmastoa koskeva 20 prosentin rahoitustavoite; pitää valitettavana sitä, ettei komissio ole kyennyt esittämään konkreettisia ja realistisia ehdotuksia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi; ehdottaa ilmastotoimiin näin ollen lisäystä talousarvioesityksen tasoon verrattuna; toteaa kuitenkin, etteivät nämä korotukset ole riittäviä, ja kehottaa komissiota esittämään kaikki tarvittavat ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi tulevissa talousarvioesityksissä; toteaa tässä yhteydessä, että 8,2 prosenttia kaikista talousarvioesityksessä ehdotetuista maksusitoumusmäärärahoista liittyy luonnon monimuotoisuuden suojeluun; korostaa, että vuotuinen 0,1 prosentin lisäys on ristiriidassa lajien ja luontotyyppien huolestuttavan ja yhä nopeutuvan vähentymisen kanssa;

15.  arvostaa sitä, että tuloksiin keskittyvää talousarviota koskeva uusi lähestymistapa on ensimmäistä kertaa sisällytetty komission sisäiseen talousarvion valmisteluun, jotta voidaan tarkastella menoja tähän mennessä saadun kokemuksen perusteella ja määritellä mahdolliset mukautukset;

16.  palauttaa talousarvioesityksen määrät, joihin neuvosto esitti leikkauksia; ei ymmärrä ehdotettujen leikkausten perusteluja esimerkiksi Horisontti 2020 -ohjelmassa ja Verkkojen Eurooppa -välineessä, sillä näistä kahdesta ohjelmasta on jo siirretty määrärahoja ESIRiin, eikä ulkoisten toimien määrärahaleikkausten perusteluja; ei hyväksy missään tapauksessa neuvoston aikomusta kohdentaa leikkauksia budjettikohtiin, joiden toteutus tai vastaanottokyky on ollut heikko, sillä leikkauksia ei voida perustella nykyisillä talousarvion toteutusluvuilla eikä tässä yhteydessä oteta huomioon ohjelmien erilaisia täytäntöönpanorakenteita;

17.  toteaa, että kaikkien kiireellisten tarpeiden asianmukainen rahoitus edellyttää kaikkien rahoituskehysasetuksessa säädettyjen joustovälineiden hyödyntämistä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavarat vuonna 2018 ovat erittäin niukat; toivoo, että neuvosto yhtyy tähän kantaan ja että sovittelussa päästään kitkattomasti yhteisymmärrykseen, jotta unioni pääsisi tilanteen tasalle ja pystyisi vastaamaan tehokkaasti edessä oleviin haasteisiin; korostaa, että poikkeaminen kutakin varainhoitovuotta koskevista monivuotisen rahoituskehyksen alkuperäisistä suunnitelmista antaa syyn edistää vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien korottamista;

18.  vahvistaa, että vuodeksi 2018 osoitetaan maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 162 597 930 901 euroa ja maksumäärärahoja 146 712 004 932 euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

19.  ei hyväksy neuvoston perusteetonta 750 miljoonan euron leikkausta alaotsakkeessa 1 a ja toteaa, että se yksinään muodostaa lähes kaksi kolmannesta kaikista neuvoston monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden sitoumuksiin tekemistä leikkauksista; huomauttaa, että tällaiset leikkaukset ovat ristiriidassa neuvoston omien poliittisten painopisteiden kanssa;

20.  pitää olennaisen tärkeänä edistää investointeja tutkimukseen, innovointiin, koulutukseen, infrastruktuuriin sekä mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, jotta unionissa saavutettaisiin kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen tavoitteet; varoittaa, että neuvoston ehdottamat leikkaukset vaarantaisivat ohjelmat, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa ja jotka vaikuttavat suoraan työpaikkojen ja kasvun luomiseen, kuten Horisontti 2020 -ohjelma tai Verkkojen Eurooppa -väline; korostaa erityisesti, että Horisontti 2020:een on osoitettava riittävä rahoitus, jotta Euroopassa voidaan kehittää tutkimusta ja innovointia ja jotta voidaan saavuttaa johtoasema digitalisoinnissa ja tukea pk-yrityksiä; muistuttaa, että Horisontti 2020 on osoittanut suuren eurooppalaisen lisäarvonsa, sillä 83 prosenttia ohjelmasta rahoitetuista hankkeista ei olisi edennyt ilman unionin tukea; muistuttaa, että Verkkojen Eurooppa -väline on tärkeä rahoitusväline Euroopan laajuisen liikenneverkon valmiiksi saattamisen ja yhtenäisen eurooppalaisen liikennealueen toteuttamisen kannalta; on näin ollen päättänyt peruuttaa kaikki neuvoston tekemät leikkaukset ja lisäksi palauttaa ESIR-takuurahaston rahoittamiseksi Horisontti 2020:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen budjettikohdista vähennetyt määrärahat täysin alkuperäiselle tasolle;

21.  pitää myös tärkeänä lisätä määrärahoja Erasmus+ -ohjelman koulutusosioon ja nuoriso-osioon osana strategisia investointeja Euroopan nuoriin;

22.  korostaa, että mikroyrityksille, yrittäjille ja pk-yrityksille osoitettavan riittävän rahoitustuen olisi oltava unionin keskeinen painopiste, sillä nämä ovat olennaisia työpaikkojen lähteitä unionissa; pitää pk-yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta olennaisena varmistaa niille hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta ja katsoo, että tämä auttaa niitä selviytymään sisämarkkinoille ja maailmanmarkkinoille pääsyyn liittyvistä haasteista;

23.  on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja talousarvioesityksestä ja ESIRiä ja Euroopan solidaarisuusjoukkoja edeltävästä tasosta niissä ohjelmissa, jotka ovat keskeisiä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta ja jotka ovat laajalti hyväksyttyjen unionin painopisteiden mukaisia; toteaa, että näitä ohjelmia ovat Erasmus+, Horisontti 2020 (Marie Curie, Euroopan tutkimusneuvosto, pk-yrityksiä koskeva väline), COSME-ohjelma ja EaSI-ohjelma (Progress ja Eures); kehottaa komissiota huolehtimaan WIFI4EU-aloitteeseen liittyvien budjettikohtien riittävästä rahoituksesta ja pitämään kiinni investointisitoumuksestaan vuosina 2017–2020;

24.  panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty budjettikohta ”Vuosittaiset erityistapahtumat”, joka auttaa kehittämään kansalaisten keskuudessa eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta; huomauttaa, että vuosittaisen erityistapahtuman olisi tuotava selvää lisäarvoa unionin kansalaisille kaikissa jäsenvaltiossa;

25.  pitää tärkeänä kannustaa unionin yhteistä puolustusalan tutkimusta, jotta korjattaisiin keskeiset voimavarapuutteet aikana, jolloin kansainvälinen kehitys ja epävakaus edellyttävät yhä enemmän unionin vahvistavan puolustustaan; tukee puolustusalan tutkimukseen liittyvän valmistelutoimen määrärahalisäystä; kehottaa perustamaan puolustusalan tutkimusohjelman, jolle osoitetaan omat määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; toistaa kuitenkin pitkäaikaisen kantansa, että uudet aloitteet on rahoitettava uusilla määrärahoilla eikä unionin olemassa olevien ohjelmien kustannuksella; korostaa lisäksi, että Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia on parannettava;

26.  katsoo, että varainhoitovuoden 2018 talousarviossa olisi kohdennettava enemmän varoja kattavan ja puolueettoman arvioinnin tekemiseen direktiivin (EU) 2015/849(8) 9 artiklassa määriteltyjen kriteerien perusteella siitä, minkälainen uhka liittyy kolmansiin maihin, joilla on strategisia puutteita rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, sekä luettelon laatimiseen suuririskisistä oikeudenkäyttöalueista;

27.  kehottaa komissiota varmistamaan asianmukaisen rahoituksen tason, joka antaa Euroopan unionin vertailulaboratoriolle mahdollisuuden käyttää vaihtoehtoja eläinkokeille (EURL ECVAM) tehtäviensä tehokkaaksi toteuttamiseksi ja direktiivissä 2010/63/EU(9) olevassa liitteessä VII lueteltujen tehtävien hoitamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämisen ja käytön koordinointiin ja edistämiseen, mukaan lukien perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä sääntelyn edellyttämä testaus;

28.  korottaa näin ollen alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahojen tasoa talousarvioesitykseen verrattuna 143,9 miljoonalla eurolla (pois lukien ESIR-rahastoa ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta edeltävien määrien palauttaminen sekä pilottihankkeet ja valmistelutoimet); toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran turvin sekä ottamalla käyttöön lisää määrärahoja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

29.  ei hyväksy neuvoston ehdottamaa 240 miljoonan euron leikkausta maksumäärärahoihin alaotsakkeessa 1 b, mukaan lukien tukimenoja koskevat budjettikohdat, ja kumoaa ne odotettaessa komission päivitettyjä ennusteita;

30.  on yhä huolestuneempi kohtuuttomista viivästyksistä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen täytäntöönpanossa, mikä vähentää niiden vaikuttavuutta ja aiheuttaa paineita hallintoviranomaisille ja edunsaajille; toistaa jälleen, että on olemassa riski siitä, että nykyiset viivästymiset johtavat maksamattomien laskujen kertymiseen tämän rahoituskehyskauden toisella puoliskolla ja seuraavan alussa; kehottaa jälleen painokkaasti jäsenvaltioita pyytämään komissiolta neuvoa ja apua, jotta ne voisivat puuttua viivästyksiin hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten nimittämisessä; on myös huolestunut jäsenvaltioiden ennusteiden suuntautumisesta alakanttiin ja niiden epätarkkuudesta;

31.  muistuttaa, että unionin nuorisotyöttömyys on edelleen liian korkealla; korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi on tärkeää varmistaa, että nuorisotakuujärjestelmiä rahoitetaan asianmukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ja ESR:stä; on tyytyväinen sopimukseen tarpeesta antaa uutta rahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteelle ja kyseisten määrien sisällyttämisestä talousarvioesitykseen 2018; katsoo kuitenkin, että kun otetaan huomioon nuorisotyöttömyyden aiheuttamat haasteet ja riskit, nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahoja olisi lisättävä, ja on siksi päättänyt nostaa aloitteen maksusitoumusmäärärahat 600 miljoonaan euroon vuonna 2018; katsoo myös, että koheesiorahoitusta olisi voitava käyttää ammatillista koulutusta koskeviin toimiin, jotka kohdistuvat nuoriin, ja erityisesti oppisopimuskoulutustoimiin;

32.  suhtautuu myönteisesti 142,8 miljoonan euron määrärahalisäykseen, jolla on tarkoitus helpottaa rakenneuudistusten tukiohjelman täytäntöönpanoa vuosina 2017–2020;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

33.  palauttaa mieliin, että komission ehdottama lisäys Euroopan maatalouden tukirahaston (maataloustukirahasto) määrärahoihin johtuu suurelta osin siitä, että vuonna 2018 oletetaan olevan käytettävissä merkittävästi vähemmän käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja; panee merkille, että neuvoston leikkaukset ovat 275 miljoonaa euroa, mutta katsoo, että komission oikaisukirjelmää olisi edelleen pidettävä perusteena aina, kun maataloustukirahaston määrärahoja halutaan tarkistaa vakuuttavasti, ja palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrärahat odotettaessa tämän oikaisukirjelmän tarkastelua sovittelussa;

34.  painottaa, että varastointiohjelmat ovat osoittautuneet kriisiaikoina tehokkaiksi, joten suunnitteluprosessissa tarkoitukseen varattujen määrärahojen vähentäminen olisi haitallista;

35.  korostaa, että nuorisotyöttömyyttä on torjuttava myös osoittamalla riittävästi tukea maaseutualueiden nuorille; ehdottaa siksi, että nuorten viljelijöiden maksuja korotetaan 50 miljoonaa euroa talousarvioesityksen tasosta; pitää tärkeänä helpottaa nuorten pääsyä kalatalousalan töihin Euroopan meri- ja kalatalousrahaston sekä muun unionin rahoituksen avulla;

36.  aikoo toteuttaa Eurooppa 2020 -tavoitteidensa ja kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ehdottaa ilmastotoimiin 21,2 miljoonan euron lisäystä talousarvioesityksen tasoon verrattuna; toteaa jälleen sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen että Ecofin-neuvoston huomauttaneen, että unionin talousarvio ei ole sen ilmastotavoitteiden mukainen;

37.  muistuttaa, että veronmaksajien rahoja ei pitäisi käyttää tukemaan härkien jalostamista tai kasvattamista härkätaisteluja varten; katsoo, että jalostamiseen ja kasvattamiseen näihin tarkoituksiin ei saisi myöntää perustukia, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen asiaa koskevan nykyisen lainsäädännön muuttamisesta;

38.  lisää näin ollen maksusitoumusmäärärahoihin 78,1 miljoonaa euroa, jolloin otsakkeen 2 maksusitoumusten enimmäismäärään jää 619,7 miljoonaa euroa liikkumavaraa sen jälkeen, kun niistä on vähennetty pilottihankkeet ja valmistelutoimet;

39.  pitää erittäin valitettavana, että katastrofit vaikuttavat yleensä niihin, joilla on heikommat mahdollisuudet suojautua, olipa kyse ihmisistä tai valtioista; katsoo, että luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin olisi reagoitava mahdollisimman nopeasti, jotta vahingot saadaan minimoitua ja ihmisiä ja omaisuutta saadaan pelastettua; pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että varoja on entisestään lisättävä erityisesti budjettikohdissa, jotka liittyvät katastrofien ehkäisyyn ja katastrofivalmiuksiin unionissa, kun otetaan huomioon etenkin Espanjan ja Portugalin metsäpalot, joissa menetettiin traagisesti ihmishenkiä ja joilla on valtava dramaattinen vaikutus ihmisiin;

40.  kiinnittää huomiota lukuisiin metsäekosysteemeihin kohdistuviin uhkatekijöihin kuten haitallisten vieraslajien leviämiseen, tuholaisiin (esimerkiksi mäntyankeroinen) ja metsäpaloihin; katsoo, että unionin tukiohjelmien ja -toimien kautta olisi osoitettava riittävästi rahoitusresursseja metsien ekologisen tilan ja kasvien terveyden arviointiin ja kunnostamistoimiin, uudelleen metsittäminen mukaan luettuna; toteaa, että nämä resurssit ovat erityisen tärkeitä ja kiireellisiä joillekin jäsenvaltioille, varsinkin Portugalille ja Espanjalle, niiden koko alueella riehuneiden aiempien toistuvien metsäpalojen vuoksi;

Otsake 3 – turvallisuus ja kansalaisuus

41.  korostaa, että parlamentin kannalta muuttoliike- ja turvallisuusasioiden on pysyttävä unionin ensisijaisina painopisteinä, ja toteaa jälleen olevansa vakuuttunut siitä, että otsakkeen 3 enimmäismäärä on osoittautunut aivan riittämättömäksi näiden haasteiden sisäisen ulottuvuuden rahoittamiseen asianmukaisella tavalla;

42.  toteaa, että maahantulijoiden rajanylitykset keskisen ja itäisen Välimeren alueen reiteillä unioniin vähenivät vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana, mutta paine läntisen Välimeren reitillä jatkuu; toteaa, että vuoden 2017 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Eurooppaan on saapunut meriteitse yli satatuhatta maahanmuuttajaa ja pakolaista, joista yli 75 prosenttia Italiaan ja loput Kreikkaan, Kyprokselle ja Espanjaan; katsoo, että rahoitusta on lisättävä, jotta maahanmuuttoon liittyvät unionin tarpeet voidaan täysin kattaa hyödyntämällä etenkin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa ja tukemalla jäsenvaltioita kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden, etenkin ilman saattajaa tulevien alaikäisten, kotouttamistoimien ja -käytäntöjen parantamisessa ja tarvittaessa sellaisten henkilöiden palauttamisessa, jotka eivät ole oikeutettuja suojeluun, ottaen täysimääräisesti huomioon palautuskiellon periaatteen; vaatii tässä yhteydessä myös osoittamaan EASOlle asianmukaiset taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta se voi hoitaa tehtävänsä;

43.  kannattaa uuden budjettikohdan luomista etsintä- ja pelastustoimintarahastoa varten, jotta jäsenvaltioita tuettaisiin niiden kansainvälisen merioikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamisessa; kehottaa komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksen tällaisen EU:n etsintä- ja pelastustoimintarahaston perustamisesta;

44.  uskoo vakaasti, että vaikuttava reagointi unionin kansalaisten turvallisuuteen liittyviin haasteisiin edellyttää lisärahoitusta sisäisen turvallisuuden rahastolle, jotta jäsenvaltioilla olisi paremmat mahdollisuudet torjua terrorismia, rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, radikalisoitumista ja kyberrikollisuutta; tähdentää erityisesti, että resursseja on osoitettava riittävästi turvallisuusrakenteiden vahvistamiseen ja lainvalvontaviranomaisten ja kansallisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon lisäämiseen, myös parantamalla tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, kunnioittaen kuitenkin samalla yksilön oikeuksia ja vapauksia;

45.  korostaa, että unionin erillisvirastoilla on tärkeä tehtävä oikeus- ja sisäasioiden alalla unionin kansalaisten suurimpien huolenaiheiden ratkaisemiseksi; on näin ollen päättänyt lisätä Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) määrärahoja ja henkilöstöä ja perustaa lisäksi sen henkilöstötaulukkoon seitsemän virkaa Europolin uutta kadonneita lapsia koskevaa operatiivista yksikköä varten sekä vahvistaa Euroopan unionin oikeudellisen yhteistyön yksikköä (Eurojust), EASOa ja Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastoa (CEPOL); korostaa näiden erillisvirastojen panosta vahvistettaessa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla;

46.  ottaa huomioon meneillään olevien toimielinten välisten neuvottelujen etenemisen ja pyytää komissiolta ajantasaistettua tietoa Euroopan muuttoliikeagendaa, etenkin Dublin-järjestelmän uudistamista, rajanylitystietojärjestelmää, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmää ja EASOa koskevien vireillä olevien lainsäädäntöehdotusten taloudellisista vaikutuksista vuonna 2018, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon sovitteluvaiheessa;

47.  pitää valitettavana, että neuvosto leikkasi maksusitoumusmäärärahoja sattumanvaraisesti yli 30 miljoonaa euroa monista ohjelmista kulttuurin, kansalaisuuden, oikeuden, kansanterveyden, kuluttajien oikeuksien ja pelastuspalvelun aloilla, vaikka näiden ohjelmien toteutusasteet ovat olleet erinomaiset ja vaikka rahoitus ei ollut muutenkaan riittävä monien laadukkaiden hankkeiden toteutukseen; palauttaa kaikki budjettikohdat talousarvioesityksen tasolle ja ehdottaa kyseisiin kohtiin lisäyksiä;

48.  on edelleen vakuuttunut siitä, että on aika lisätä rahoitusta unionin tärkeisiin kulttuuri- ja kansalaisuusohjelmiin, etenkin Luova Eurooppa -ohjelmaan ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan, jotka ovat olennaisia kulttuurialan ja luovien alojen tukemisen kannalta, sekä aktiivisen kansalaisuuden tukemiseen etenkin vuonna 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen; muistuttaa, että kaikkien toimielinten on noudatettava poliittista sopimusta kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden rahoituksesta vuonna 2018 osoittamalla tarkoitukseen riittävästi varoja Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvasta kulttuurin alaohjelmasta, koska kyseiselle teemavuodelle ei ole omistettu omaa budjettikohtaa; kehottaa komissiota tarkastelemaan multimediatoimiin liittyvän budjettikohdan aloitteita uudelleen varmistaakseen, että talousarviosta todella tuetaan laadukasta riippumatonta tiedottamista EU-asioista;

49.  suosittaa, että perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan sisältyvän Daphne-tavoitteen avoimuutta ja näkyvyyttä lisätään, sillä se on unionin keskeinen väline torjuttaessa kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin, naisiin, hlbti-henkilöihin ja muihin riskiryhmiin; kannattaa sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisen seurantakeskuksen perustamista osaksi Euroopan tasa-arvoinstituuttia;

50.  vahvistaa otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 108,8 miljoonalla eurolla talousarvioesityksestä, lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, ja ehdottaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla käyttöön lisää varoja joustovälineestä;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

51.  korostaa jälleen, että unionin ulkoisten toimien rahoitustarpeet kasvavat jatkuvasti ja ylittävät reilusti otsakkeen 4 nykyiset määrät; katsoo, että unionin talousarviovarojen käyttäminen muuttoliikkeen muodostamaan haasteeseen vastaamiseksi edellyttää dynaamisia toimia myös lähivuosina; huomauttaa, että määrärahojen tilapäistä lisäystä yhdeksi vuodeksi vuoden 2017 tapaan ei voida pitää riittävänä, kun otetaan huomioon unionin kohtaamat mutkikkaat haasteet ja kiireellinen tarve vahvistaa unionin ulkoista läsnäoloa tämän päivän globaalissa ympäristössä;

52.  katsoo, että etusijalle olisi asetettava unionin lähinaapurit ja toimenpiteet, joilla pyritään puuttumaan niiden suurimpiin ongelmiin, joita ovat muuttoliike- ja pakolaiskriisi ja vastaavat humanitaariset haasteet eteläisissä naapuruusmaissa sekä Venäjän voimatoimet itäisissä naapuruusmaissa; katsoo, että unionin naapuruston vakaus ja vauraus ovat hyödyksi sekä asianomaisille alueille että koko unionille; kehottaa jälleen lisäämään tukea Lähi-idän rauhanprosessille, palestiinalaishallinnolle ja UNRWA:lle, jotta selviydyttäisiin kasvavista tarpeista ja saavutettaisiin unionin ilmaisema alueen kehityksen ja vakauden edistämistä koskeva tavoite sekä tuettaisiin palestiinalaisten selviytymisvalmiuksia; muistuttaa, että unionin kanssa assosiaatiosopimuksia täytäntöönpanevien maiden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää poliittisten ja taloudellisten uudistusten helpottamiseksi, mutta korostaa, että tällaista tukea olisi myönnettävä, kunnes kyseiset maat täyttävät tukikelpoisuuskriteerit ja erityisesti oikeusvaltion ja demokraattisten instituutioiden aseman vahvistamiseen liittyvät kriteerit; on näin ollen päättänyt lisätä määrärahoja Euroopan naapuruusvälineelle (ENI) ja liittymistä valmistelevalle tukivälineelle (IPA) sekä makrotaloudelliseen rahoitusapuun;

53.  korostaa unionin globaalia roolia köyhyyden poistamisessa ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien alueiden kehityksen varmistamisessa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; lisää tämän vuoksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) ja humanitaarisen avun rahoitusta; toteaa, että merkittävä osa Välimeren ylittävistä maahanmuuttajista tulee Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, ja muistuttaa, että unionin tuki tälle alueelle on keskeistä maahanmuuton perimmäisten syiden torjumiseksi;

54.  vastustaa sitä, että ulkoisten rahoitusvälineiden (ENI, IPA, PI ja DCI) rahoitusosuuksia Erasmus+-ohjelmaan vähennetään radikaalisti, vaikka nuorisovaihto-ohjelmia voidaan pitää yhtenä menestyksekkäimmistä pitkän aikavälin investoinneista kulttuuridiplomatiaan ja keskinäiseen ymmärrykseen, ja on päättänyt näin ollen lisätä näitä rahoitusosuuksia;

55.  panee merkille, että Turkin demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien tilanne on heikentynyt huolestuttavasti, ja on päättänyt vähentää tukea maan poliittisille uudistuksille; on päättänyt ottaa osan jäljellä olevista määrärahoista varaukseen, josta se vapautetaan, kun Turkki toteuttaa mitattavissa olevia parannuksia oikeusvaltion, demokratian, ihmisoikeuksien ja lehdistönvapauden alalla, ja haluaa suunnata nämä varat kansalaisyhteiskunnan toimijoille näitä tavoitteita tukeviin toimenpiteisiin;

56.  katsoo, että tarvitaan lisää varoja, jotta voitaisiin asianmukaisesti puuttua harhaanjohtavien tietojen levittämiskampanjoihin ja edistää puolueetonta kuvaa unionista sen rajojen ulkopuolella; pyytää siksi lisäämään rahoitusta, jonka tarkoituksena on torjua harhaanjohtavien tietojen levittämiskampanjoita ja kyberhyökkäyksiä; on näin ollen päättänyt lisätä lähialueilla ja Länsi-Balkanilla toteutettavien strategisen viestinnän toimien resursseja; muistuttaa, että on tärkeää investoida unionin ulkoisen toiminnan näkyvyyteen, jotta voidaan tehostaa rahoituksen vaikutusta tällä alalla ja tehostaa unionin julkisuusdiplomatiaa globaalistrategian tavoitteiden mukaisesti;

57.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaisen yhteisön budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan jatkaa ja tehostaa ratkaisevasti Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toimintaa, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja edistää kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

58.  korostaa, että komission taipumus turvautua rinnakkaisiin budjettimekanismeihin, kuten erityisrahastoihin ja niiden kaltaisiin välineisiin, ei ole aina ollut menestyksekäs menettely; on huolissaan siitä, että rahoitusvälineiden perustaminen unionin talousarvion ulkopuolelle saattaa vaarantaa talousarvion yhtenäisyyden ja sillä voidaan kiertää talousarviomenettely ja samalla se saattaa heikentää varojen hallinnoinnin läpinäkyvyyttä ja haitata parlamentin oikeutta harjoittaa tehokasta menojen valvontaa; katsoo näin ollen, että viime vuosina luodut ulkoiset rahoitusvälineet on sisällytettävä unionin talousarvioon ja niiden täytäntöönpanon on pysyttävä täysin parlamentin valvonnassa; toteaa, että syyskuun 2017 loppuun mennessä vuoden 2017 talousarviossa oli sidottu yhteensä 795,4 miljoonaa euroa unionin erityisrahastoille; pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle määrän, jonka se aikoo sitoa erityisrahastoja varten vuonna 2018; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että jäsenvaltioiden maksuosuudet näihin erityisrahastoihin eivät vaikuta vastaavan niiden lupauksia; panee merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 11/2017 EU:n Bêkou-erityisrahastosta Keski-Afrikan tasavallassa; on huolissaan tilintarkastustuomioistuimen havaitsemista puutteista, mm. siitä, ettei yleisiä tarpeita ole arvioitu ja että mekanismit koordinointiin muiden avunantajien kanssa olivat puutteellisia; ilmaisee aikovansa arvioida unionin erityisrahastojen lisäarvoa unionin ulkoisten toimien välineenä;

59.  palauttaa mieliin, että rahoituskehysasetuksen 24 artiklan mukaisesti kaikki unionin ja Euratomin menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti; pyytää komissiota vaalimaan talousarvion yhtenäisyyttä ja pitämään sitä ohjaavana periaatteena, kun se ehdottaa uusia aloitteita;

60.  korostaa vaalitarkkailuvaltuuskuntien tärkeyttä, sillä ne auttavat lujittamaan demokraattisten instituutioiden asemaa ja parantamaan kansalaisten luottamusta vaalimenettelyihin, jotka puolestaan edistävät rauhanrakentamista ja vakautta; korostaa tarvetta varmistaa tähän tarkoitukseen riittävät rahoitusvarat;

61.  tähdentää, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineen varoja ei saa kohdentaa uudelleen vakautta ja rauhaa edistävän välineen yhteydessä toteutettavan turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevan uuden aloitteen rahoittamiseen; pitää valitettavana, että talousarvioesityksessä ehdotetaan, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä siirretään 7,5 miljoonaa euroa turvallisuuden ja kehityksen edistämistä valmiuksia kehittämällä koskevaan aloitteeseen, ja korostaa tarvetta löytää pikaisesti vaihtoehtoja tämän aukon täyttämiseksi;

62.  pyytää jälleen unionin erityisedustajia koskevan budjettikohdan siirtämistä budjettineutraalilla tavalla YUTP:n talousarviosta EUH:n hallinnolliseen talousarvioon, jotta EU:n diplomaattisia toimia voitaisiin edelleen vahvistaa;

63.  on tämän vuoksi päättänyt palauttaa lähes kaikki neuvoston tekemät leikkaukset otsakkeessa 4 ja lisätä maksusitoumusmäärärahoja 299,7 miljoonalla eurolla yli talousarvioesityksen tason (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia, EU:n erityisedustajien siirtoja ja hyväksyttyjä leikkauksia);

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

64.  katsoo, että neuvoston tekemät leikkaukset eivät vastaa todellisia tarpeita ja vaarantavat näin jo huomattavasti rationalisoidut hallintomenot; palauttaa näin ollen talousarvioesityksen määrät kaikkiin komission hallintomenokohtiin, mukaan luettuina otsakkeiden 1–4 hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot;

65.  ottaa huomioon päätelmän, joka sisältyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisten yksikköjen 12. syyskuuta 2016 antamaan yhteiseen lausuntoon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja sen valvontakomitean väliseen suhteeseen liittyvästä kolmesta näkökohdasta, ja on päättänyt sen mukaisesti pidättää 10 prosenttia OLAFin määrärahoista kunnes valvontakomitea saa käyttöönsä OLAFin asiakirja-aineiston, mutta lisää samalla myös OLAFin määrärahoja hienoisesti sen kasvaneiden vastuiden mukaisesti;

66.  panee merkille, että vuoden 2017 alussa OLAF tutki Yhdistyneessä kuningaskunnassa tapahtunutta vakavaa tullipetostapausta, jonka taustalla oli maahantuotujen tuotteiden tullausarvon määrittäminen niiden oikeaa arvoa alemmaksi ja josta aiheutui lähes 2 miljardin euron tulonmenetys unionin talousarvioon vuosina 2013–2016; panee huolestuneena merkille, että petokset jatkuvat vieläkin ja unionin talousarvioon koituu niistä edelleen tappioita; kehottaa komissiota ottamaan brexit-neuvotteluissa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hidastelun reagoinnissa tähän asiaan; kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka vastustivat unionin lainsäädäntökehystä tullirikkomusten ja sanktioiden määräämisestä, harkitsemaan kantaansa uudelleen, jotta tämä ongelma voitaisiin ratkaista pikaisesti;

Erillisvirastot

67.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo siksi, että neuvoston esittämät lisäleikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan, sillä leikkausten jälkeen ne eivät enää kykenisi hoitamaan niille annettuja tehtäviä; katsoo, että sen kannassaan hyväksymät uudet toimet ovat tarpeellisia uuden poliittisen kehityksen ja uuden lainsäädännön edellyttämien lisätehtävien hoitamiseksi; toistaa sitoutuneensa turvaamaan resurssit ja tarvittaessa myöntämään lisäresursseja erillisvirastojen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi;

68.  ottaa huomioon unionilla vielä edessään olevat muuttoliike- ja turvallisuushaasteet ja muistuttaa, että niihin tarvitaan koordinoitua eurooppalaista vastausta, ja on päättänyt lisätä Europolin, Eurojustin, CEPOLin, EASOn ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) määrärahoja;

69.  korostaa, että kasvun ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että unioni keskittyy kilpailukykyyn; palauttaa mieliin, että osittain GNSS-viraston (GSA) vastuulla olevien Galileo- ja EGNOS-hankkeiden kokonaisvaltainen kehittäminen ja täytäntöönpano ovat unionin strategisia painopisteitä; palauttaa mieliin, että GSA:n kyberturvallisuusresurssit ja julkisesti säänneltyjen palvelujen resurssit ovat puutteellisia, ja on siksi päättänyt lisätä sen määrärahoja;

70.  katsoo, että energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto (ACER) tarvitsee lisärahoitusta ja -henkilöstöä hoitaakseen laajennetut tehtävänsä, jotka koskevat sähkö- ja kaasualan verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa ja seurantaa;

71.  muistuttaa erityisesti, että Euroopan ympäristökeskus (EYK) auttaa unionia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ympäristön tilan kohentamisesta, ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä talouspolitiikkaan ja toimista kestävyyden lisäämiseksi ja että komissio on vuoteen 2030 ulottuvan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan yhteydessä ehdottanut EYK:lle energiaunionin hallintoon liittyviä uusia tehtäviä tekemättä kuitenkaan vastaavia lisäyksiä henkilöstötaulukkoon;

72.  korostaa, että Euroopan raja- ja merivartioviraston talousarviomäärärahat ja virkojen määrä vaikuttavat nyt riittäviltä, mutta viraston tuleviin tarpeisiin liittyviä toimintamäärärahoja ja henkilöstöä on seurattava tiiviisti;

73.  pitää myönteisenä, että vuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty riittävät resurssit Euroopan valvontaviranomaisten tukemiseen; korostaa, että Euroopan valvontaviranomaisilla on olennainen rooli, kun pyritään edistämään unionin oikeuden johdonmukaista soveltamista, parantamaan kansallisten viranomaisten välistä koordinointia ja varmistamaan rahoitusvakaus, paremmin integroidut finanssimarkkinat ja kuluttajansuoja sekä valvonnan lähentäminen; tähdentää, että Euroopan valvontaviranomaisten on käytettävä niille myönnettyjä määrärahoja harkitusti ja sen vuoksi pitäydyttävä niissä tehtävissä ja toimivaltuuksissa, jotka unionin lainsäädäntövallan käyttäjä on niille osoittanut;

74.  palauttaa mieliin, että 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti vuosi 2018 on viimeinen vuosi, jonka aikana erillisvirastojen henkilöstöön sovelletaan 5 prosentin henkilöstövähennystä ja uudelleen kohdennettavien toimien varantoa; toistaa vastustavansa erillisvirastojen resursseja koskevan yhteisen lähestymistavan jatkamista missään muodossa vuoden 2018 jälkeen; vakuuttaa jälleen olevansa valmis lisäämään hallinnollista yhteistyötä virastojen välillä ja tarpeen mukaan jopa yhdistämään virastoja tai jakamaan tiettyjä toimintoja joko komission tai toisen viraston kesken tehokkuuden parantamiseksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä aloitetta lisätä virastojen toiminnan koordinointia perustamalla unionin virastojen verkoston pysyvä sihteeristö (nykyinen yhteinen tukivirasto, Shared Support Office) ja kannattaa yhden toimen lisäämistä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstötaulukkoon siten, että toimesta aiheutuvat kustannukset maksetaan yhteisvastuullisesti unionin erillisvirastojen talousarvioista ja toimi osoitetaan kyseiseen viranomaiseen;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

75.  on analysoinut huolellisesti ehdotettuja pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja tarkastellut käynnissä olevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien onnistumista jättämällä ulkopuolelle olemassa olevien oikeusperustojen piiriin jo kuuluvat aloitteet mutta ottaen täysin huomioon komission suorittaman hankkeiden toteutettavuusarvioinnin ja on päättänyt hyväksyä kompromissipaketin, joka koostuu rajoitetusta määrästä pilottihankkeita ja valmistelutoimia ja jossa otetaan huomioon erityisesti niiden vähäiset liikkumavarat ja rajalliset enimmäismäärät;

76.  korostaa näin ollen parlamentin tässä yhteydessä toteuttamia toimia ja kehottaa komissiota osoittamaan hyvää tahtoa, kun se panee täytäntöön hyväksyttyjä pilottihankkeita ja valmistelutoimia talousarviomenettelyn loppuvaiheessa riippumatta niiden toteutettavuuden arvioinnista, ja toteaa, että tämä koskee myös Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiä;

Erityisrahoitusvälineet

77.  korostaa, että erityisrahoitusvälineistä on hyötyä, sillä ne lisäävät joustavuutta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen erittäin tiukkoihin enimmäismääriin nähden, ja pitää tervetulleena monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa tehtyjä parannuksia; kehottaa käyttämään kattavasti joustovälinettä, maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaraa ja ennakoimattomiin menoihin varattua liikkumavaraa, jotta voidaan rahoittaa unionin talousarviossa olevia monenlaisia uusia haasteita ja uusia vastuu-alueita;

78.  pyytää lisäämään hätäapuvarauksen ja Euroopan unionin solidaarisuusrahaston (EUSR) rahoitusta ottaen huomioon viimeisimmät surulliset katastrofit eli Portugalin ja Espanjan metsäpalot ja äärimmäisen kuivuuden;

79.  palauttaa mieliin myös Euroopan globalisaatiorahaston (EGR), hätäapuvarauksen ja EUSR:n merkityksen; kannattaa komission aikomusta mahdollistaa EUSR:n nopeampi käyttöönotto ottamalla suurin osa sen vuotuisesta määrärahasta unionin talousarviossa olevaan varaukseen ennakkomaksuja varten jo budjetoidun määrän lisäksi; pitää valitettavana neuvoston tähän kohtaan esittämää leikkausta ja palauttaa talousarvioesityksen tason osittain, lukuun ottamatta vuonna 2017 lisätalousarviolla nro 4/2017 etupainotteisesti käyttöön otettua määrää ja EUSR:n käyttöönottoa Italian hyväksi; pyytää laajentamaan EUSR:n soveltamisalaa tuen antamiseksi terrorismin uhreille ja heidän perheilleen;

Maksut

80.  on huolissaan tällä hetkellä koko unionin talousarviossa, ei pelkästään alaotsakkeessa 1 b vaan myös otsakkeissa 3 ja 4 vallitsevasta suuntauksesta maksumäärärahojen vajaakäyttöön huolimatta tarpeesta vastata uusiin haasteisiin ja luoda joustavia rahoitusmekanismeja; muistuttaa, että kahden viime vuoden aikana unionin talousarvion maksumäärärahojen taso laski huomattavasti ja lisäksi budjettiylijäämä oli korkea; on näin ollen huolissaan siitä, että talousarvioesityksessä maksumäärärahojen enimmäismäärään jää silti ennätyksellisen suuri 10 miljardin euron liikkumavara, mikä merkitsee suuntausta alhaiseen toteutukseen, joka voi johtaa akuutteihin maksupaineisiin nykyisen rahoituskehyskauden lopussa;

81.  pitää välttämättömänä palauttaa maksujen määrät talousarvioesityksen tasolle kaikissa budjettikohdissa, joita neuvosto on leikannut, ja lisää maksumäärärahoja kohdennetusti ensisijaisesti niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja on tarkistettu;

Muut pääluokat

82.  pitää valitettavana, että neuvosto on jälleen kerran korottanut unionin toimielimiin sovellettavaa kiinteämääräistä korjausta; katsoo, että tällä on erityisen vääristävä vaikutus niiden toimielinten talousarvioihin, joissa kiinteämääräiset korjaukset ovat olleet perinteisesti paikkansapitäviä; katsoo, että tämä toimenpide ei vastaa kohdennettua vähennystä eikä ole moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen; palauttaa näin ollen kiinteämääräisen korjauksen määrän talousarvioesityksen tasolle;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

83.  säilyttää vuoden 2018 talousarvionsa yleisen tason, 1 953 483 373 euroa, joka hyväksyttiin edellä mainitussa 5. huhtikuuta 2017 annetussa päätöslauselmassa; sisällyttää talousarvioon teknisiä muutoksia, joilla ei ole talousarviovaikutuksia, ottaakseen talousarviossa huomioon ajan tasalle saatetut tiedot, joita ei ollut saatavilla aikaisemmin tänä vuonna;

84.  panee merkille, että parlamentin vuoden 2018 ennakkoarvion osuus otsakkeesta 5 on 18,88 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2017 (19,25 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 viidentoista viime vuoden aikana; katsoo kuitenkin ehdottomasti, että pyrkimys Euroopan parlamentin mahdollisimman pieniin menoihin ei saa toteutua siten, että se heikentää parlamentin valmiuksia hoitaa tavanomainen lainsäädäntötyönsä;

85.  toistaa, että parlamentin tulevan varainhoitovuoden painopisteinä on vahvistaa jo toteutettuja turvallisuustoimenpiteitä, parantaa parlamentin sietokykyä kyberhyökkäyksiä vastaan, lisätä parlamentin oman sisäisen talousarviomenettelyn avoimuutta ja keskittyä talousarviossaan lainsäädännöllisiin perustehtäviinsä toisena budjettivallan käyttäjänä, kansalaisten edustamiseen ja toisten toimielinten toiminnan valvomiseen;

86.  pitää myönteisenä yleistä kulukorvausta käsittelevän parlamentin puhemiehistön työryhmän perustamista; muistuttaa odotuksista, joita kohdistuu yleisen kulukorvauksen läpinäkyvyyden lisäämiseen, ja toteaa, että on määriteltävä tarkemmin säännöt, jotka koskevat tämän korvauksen nojalla hyväksyttyihin menoihin liittyvää vastuuvelvollisuutta aiheuttamatta parlamentille lisäkustannuksia;

87.  pyytää puhemiehistöä tekemään yleiseen kulukorvaukseen seuraavat konkreettiset muutokset:

   yleistä kulukorvausta olisi kaikissa tapauksissa käsiteltävä erillisellä pankkitilillä;
   jäsenten olisi säilytettävä kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit;
   yleisestä kulukorvauksesta käyttämättä jäänyt osuus olisi palautettava toimikauden lopussa;

88.  päättää vähentää vuodeksi 2018 pääsihteeristönsä henkilöstötaulukosta 60 tointa (yhden prosentin henkilöstövähennystavoite) neuvoston kanssa 14. marraskuuta 2015 Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti; palauttaa mieliin, että vuonna 2016 parlamenttiin perustettiin 35 tointa, jotka liittyvät uusiin toimintoihin turvallisuuden vahvistamiseksi, eikä näitä toimia laskettu henkilöstövähennystavoitteeseen, mikä vahvistettiin hyväksyttäessä lisätalousarvio nro 3/2016 ja vuoden 2017 yleinen talousarvio(10); pyytää komissiota mukauttamaan seurantataulukoitaan vastaavasti tarjotakseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle asiallista tietoa kaikista menettelyn vaiheista;

89.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin kiinteistöpolitiikasta 11. heinäkuuta 2017 järjestetyn keskustelun budjettivaliokunnan, pääsihteerin ja kiinteistöpolitiikasta vastaavien varapuhemiesten välillä; katsoo, että tämän vuoropuhelun olisi oltava jatkuva prosessi, kun otetaan huomioon etenkin puhemiehistön tulevat neuvottelut Paul Henri-Spaak -rakennuksen kunnostamisesta;

90.  toistaa parlamentin kannan, jonka se esitti edellä mainitussa 5. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden valvontamekanismeissa on edelleen parantamisen varaa; panee tässä yhteydessä merkille komission ehdotuksen asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014(11) muuttamisesta ja pitää myönteisenä pyrkimyksiä vastuullisuuden ja menojen avoimuuden parantamiseen;

91.  palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; panee lisäksi merkille todenneensa 20. marraskuuta 2013 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin toimielinten kotipaikan sijainnista(12), että 78 prosenttia kaikista henkilöstösääntöjen alaisen parlamentin henkilöstön matkoista on suoraa seurausta parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta; tähdentää, että mietinnössä todetaan myös, että maantieteellisen hajauttamisen ympäristövaikutukset eli hiilidioksidipäästöt ovat arviolta 11 000:n ja 19 000 tonnin välillä; toteaa jälleen, että kansalaiset suhtautuvat hajauttamiseen kielteisesti, ja kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman yhden työskentelypaikkakunnan vahvistamiseksi ja asiaan liittyvien budjettikohtien määrärahojen vähentämiseksi;

Pääluokka IV – Tuomioistuin

92.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin tuomioistuimen toiminnan kannalta olennaisiin budjettikohtiin, joiden määrärahoja neuvosto leikkasi, ja palauttaa ennakkoarvion kahteen budjettikohtaan, jotta tuomioistuin kykenisi suoriutumaan paremmin jatkuvasti lisääntyvästä asiakirjojen käännättämistarpeesta;

93.  ei käsitä viiden prosentin henkilöstövähennystavoitetta koskevaa neuvoston yksipuolista ilmoitusta ja sen liitettä, jotka sisältyvät neuvoston kantaan vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja joiden mukaan tuomioistuimen on vähennettävä henkilöstötaulukostaan vielä 19 tointa; painottaa, että kyseisistä 19 toimesta parlamentti ja neuvosto myönsivät asianmukaisesti 12 tointa vuoden 2015 talousarviomenettelyssä ja 7 tointa vuoden 2016 talousarviomenettelyssä lisätarpeisiin vastaamiseksi, ja on aivan vakuuttunut, ettei kyseisiä 19:ää tointa pitäisi luovuttaa, sillä tuomioistuin on jo noudattanut asianmukaisesti viiden prosentin henkilöstövähennysvaatimusta poistamalla henkilöstötaulukostaan 98 tointa vuosina 2013–2017;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

94.  palauttaa talousarvioesityksen määrärahat kaikkiin neuvoston leikkaamiin budjettikohtiin, jotta tilintarkastustuomioistuin voi panna täytäntöön työohjelmansa ja antaa tarkastuskertomukset suunnitelmien mukaisesti;

95.  ottaa varaukseen budjettikohdan ”Luonteeltaan rajatut kuulemiset, tutkimukset ja selvitykset” määrärahan odotettaessa varainhoitoasetuksen tarkistusta koskevien käynnissä olevien neuvottelujen tuloksia ja vuonna 2018 voimaan tulevaa tarkistusta;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

96.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

97.  lisää kauppasopimusten mukaisten sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimintaa koskevan kahden budjettikohdan määrärahoja talousarvioesityksen määristä;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

98.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat talousarvioesityksen määrärahat;

99.  lisää joidenkin budjettikohtien määrärahoja talousarvioesityksen tasosta alueiden komitean oman ennakkoarvion mukaisesti;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

100.  on tyytyväinen oikeusasiamiehen toimiin, joilla se on onnistunut parantamaan talousarvionsa tehokkuutta edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

101.  kyseenalaistaa neuvoston leikkaukset Euroopan tietosuojavaltuutetun talousarvioon, kun otetaan huomioon parlamentin ja neuvoston sille antamat lisätehtävät; palauttaa siksi kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat, jotta tietosuojavaltuutettu pystyisi suoriutumaan velvoitteistaan ja kunnioittamaan sitoumuksiaan;

Pääluokka X – Euroopan ulkosuhdehallinto

102.  palauttaa kaikkiin budjettikohtiin neuvoston leikkaamat määrärahat;

103.  luo strategisen viestinnän valmiuksien budjettikohdan maaliskuussa 2015 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti, jotta EUH:lla olisi riittävästi henkilöstöä ja keinoja vastata kolmansien maiden ja valtioista riippumattomien toimijoiden levittämiin harhaanjohtaviin tietoihin liittyvään haasteeseen;

104.  on lisäksi päättänyt, että EU:n erityisedustajat on siirrettävä YUTP:aa koskevasta luvusta Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarvioon unionin ulkoisten toimien johdonmukaisuuden parantamiseksi;

105.  osoittaa EUH:n ennakkoarvioon lisämäärärahan unionin edustustoihin otettavia harjoittelijoita varten vastauksena havaintoihin, joita Euroopan oikeusasiamies teki tutkiessaan palkatonta harjoittelua(13);

o
o   o

106.  panee merkille Ranskan ja Luxemburgin yksipuolisen lausuman, joka on liitetty varainhoitovuoden 2018 talousarviota koskevaan neuvoston kantaan sellaisena kuin se on hyväksytty 4. syyskuuta 2017; muistuttaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission edustajat sopivat talousarviomenettelyn käytännön aikataulusta, myös sovittelujakson ajankohdasta, kevään talousarviotrilogissa 27. maaliskuuta 2017; palauttaa mieliin, että yleisten asioiden neuvosto hyväksyi kyseisen käytännön aikataulun kokouksessaan 25. huhtikuuta 2017 ja sillä oli tätä päätöstä tehdessään kokonaisuudessaan tiedossa parlamentin vuoden 2017 istuntokalenteri; toteaa näin ollen, että talousarviomenettely etenee kolmen toimielimen kesken päätetyn käytännön aikataulun mukaisesti;

107.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.
(2)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(3)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0085.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0114.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0302.
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20. toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).
(10)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0401, P8_TA(2016)0411.
(11)COM(2017)0481.
(12)EUVL C 436, 24.11.2016, s.2.
(13)Euroopan oikeusasiamies, 454.2014/PMC.


Vastuuvapaus 2015: EU:n yleinen talousarvio – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto
PDF 249kWORD 42k
Päätös
Päätöslauselma
1. Euroopan parlamentin päätös 25. lokakuuta 2017 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2016/2153(DEC))
P8_TA(2017)0409A8-0291/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2015(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2015 (COM(2016)0475 – C8‑0271/2016)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2015 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 tekemänsä päätöksen(5), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2015 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä sen liitteenä olevan päätöslauselman,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0291/2017),

1.  epää neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2017 joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2016/2153(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteen IV,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A8-0291/2017),

A.  katsoo, että kaikkien unionin toimielimien olisi oltava avoimia ja täysin vastuussa unionin kansalaisille niille unionin toimieliminä uskotuista varoista;

B.  katsoo, että unionin hallinnon avoimuus ja tarve suojata unionin taloudellisia etuja edellyttävät yhdessä avointa vastuuvapauden myöntämismenettelyä, jossa unionin jokainen toimielin kantaa vastuun toteuttamastaan talousarviosta;

C.  katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston olisi unionin toimieliminä oltava demokraattisessa vastuussa unionin kansalaisille Euroopan unionin yleisestä talousarviosta saamiensa varojen käytöstä;

1.  palauttaa mieliin Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012 (varainhoitoasetus) määritellyn parlamentin roolin vastuuvapausmenettelyssä;

2.  huomauttaa, että SEUT-sopimuksen 335 artiklan mukaan ”toimielinten toimintaan liittyvissä kysymyksissä unionia […] edustaa kukin toimielin itse hallinnollisen riippumattomuutensa puitteissa”, ja että varainhoitoasetuksen 55 artiklan säännösten mukaan toimielimet ovat itsenäisesti vastuussa talousarvioidensa toteuttamisesta;

3.  panee merkille parlamentin ja muiden toimielinten roolin vastuuvapausmenettelyssä, jota säännellään varainhoitoasetuksen ja erityisesti sen 162–166 artiklan säännöksillä;

4.  muistuttaa, että työjärjestyksen 94 artiklan mukaan ”määräyksiä menettelystä, jolla komissiolle myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan mukaisesti vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta, sovelletaan vastaavasti myös menettelyyn, jolla [...] Euroopan unionin muiden toimielinten ja elinten, kuten neuvoston, [...] talousarvion toteuttamisesta vastaaville henkilöille myönnetään vastuuvapaus”;

5.  pitää valitettavana, ettei neuvosto edelleenkään vastaa parlamentin 27. huhtikuuta 2017 antamassaan vastuuvapauspäätöslauselmassa(7) esittämiin huomautuksiin, jotka koskevat aiempien vuosien suuntausta;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että neuvosto on toimittanut ensimmäisen kerran parlamentille vuotuiset toimintakertomukset 2015 hallinnon pääosastolta, oikeudelliselta yksiköltä sekä viestinnän ja asiakirjahallinnon pääosastolta; toteaa, että muilla pääosastoilla ei ole valtuutettuja tulojen ja menojen hyväksyjiä, jotka toteuttaisivat unionin yleisen talousarvion pääluokkaa II (Eurooppa-neuvosto ja neuvosto);

7.  ottaa huomioon, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan koordinaattorit päättivät maaliskuussa 2017 perustaa parlamentin kaikkia poliittisia ryhmiä edustavan työryhmän, joka vastaa neuvoston vastuuvapausmenettelyä koskevan ehdotuksen laatimisesta; korostaa, talousarvion valvontavaliokunta on nyt hyväksynyt ehdotuksen ja lähettänyt sen puheenjohtajakokoukselle, joka on parlamentissa toimielinten välisistä suhteista vastaava elin;

Ratkaisemattomia kysymyksiä

8.  pitää valitettavana, ettei Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvioita ole vielä eriytetty, vaikka parlamentti on suositellut sitä useissa viimeaikaisissa vastuuvapauspäätöslauselmissaan;

9.  toteaa, että kiinteistöpolitiikkaa käsittelevillä neuvoston verkkosivustolla ei anneta yksityiskohtaisia tietoja sen rakennuksiin liittyvistä kustannuksista; on perillä siitä, että parlamentin ja neuvoston kiinteistöasioista vastaavat yksiköt vaihtavat satunnaisesti tietoja keskenään; ehdottaa, että tästä tietojenvaihdosta tehdään säännöllistä ja parlamentille annetaan asiasta yksityiskohtaisia tietoja neuvoston vuositilinpäätöksessä;

10.  pyytää jälleen rakennushankkeita koskevia edistymiskertomuksia ja yksityiskohtaista erittelyä tähän mennessä aiheutuneista kustannuksista; pyytää tietoja Europa-rakennuksen loppuun saattamisen viivästymisestä aiheutuneista kustannuksista;

11.  ottaa huomioon, että neuvostoa koskevat uudet eettiset ohjeet julkaistiin vuonna 2015 ja että tämän jälkeen on tarkoitus valistaa ammattietiikasta ja rehellisyydestä; pitää valitettavana, että väärinkäytösten paljastamista koskevat neuvoston säännöt eivät ole julkisesti saatavilla;

12.  pitää myönteisenä, että neuvosto on kohentanut toimintapolitiikkaansa, etenkin avoimuuden saralla; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvosto ei ole toistaiseksi liittynyt unionin avoimuusrekisteriin;

13.  vaatii neuvostoa laatimaan omat yksityiskohtaiset korruption vastaiset suuntaviivansa ja riippumattomat menettelynsä;

14.  pahoittelee vastuuvapausmenettelyissä tähän asti toistuvasti kohdattuja vaikeuksia, jotka ovat aiheutuneet neuvoston yhteistyöhaluttomuudesta; toteaa, että parlamentti ei myöntänyt vastuuvapautta neuvoston pääsihteerille talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuosina 2009, 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014 syistä, jotka se mainitsee 10. toukokuuta 2011(8), 25. lokakuuta 2011(9), 10. toukokuuta 2012(10), 23. lokakuuta 2012(11), 17. huhtikuuta 2013(12), 9. lokakuuta 2013(13), 3. huhtikuuta 2014(14), 23. lokakuuta 2014(15), 29. huhtikuuta 2015(16), 27. lokakuuta 2015(17), 28. huhtikuuta 2016(18) ja 27. lokakuuta 2016(19) antamissaan päätöslauselmissa, ja lykkäsi päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä neuvoston pääsihteerille talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015 syistä, jotka se mainitsee 27. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa;

15.  toteaa, että vastuuvapauden epääminen ei ole johtanut minkäänlaisiin seurauksiin; katsoo, että tilanne olisi kuitenkin ratkaistava mahdollisimman nopeasti ennen kaikkea unionin kansalaisten edun nimissä;

16.  tähdentää, että talousarviota voidaan valvoa tehokkaasti vain, jos parlamentti ja neuvosto tekevät yhteistyötä, kuten parlamentti totesi 27. huhtikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa; vahvistaa, että parlamentti ei pysty tekemään tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä;

17.  muistuttaa neuvostoa komission tammikuussa 2014 esittämästä näkemyksestä, että kaikkien toimielinten olisi kaikilta osin kuuluttava parlamentin vastuuvapausmenettelyssä esittämien huomautusten seurantaprosessin piiriin ja että kaikkien toimielinten olisi tehtävä yhteistyötä vastuuvapausmenettelyn toimivuuden varmistamiseksi;

18.  panee merkille komission toteamuksen, että se ei aio valvoa muiden toimielinten talousarvioiden toteutusta ja että vastauksen antaminen jollekin toiselle toimielimelle osoitettuihin kysymyksiin loukkaisi kyseisen toimielimen oikeutta toteuttaa itsenäisesti sitä koskevaa talousarvion pääluokkaa;

19.  pitää valitettavana, että neuvosto kieltäytyy yhä vastaamasta parlamentin kysymyksiin;

20.  vaatii, että neuvoston menoja on valvottava samalla tavalla kuin muiden toimielinten menoja, ja toteaa, että tämän valvonnan lähtökohdat on lueteltu parlamentin aikaisempina vuosina antamissa vastuuvapauspäätöslauselmissa;

21.  korostaa, että parlamentilla on oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT-sopimuksen 316, 317 ja 319 artiklan mukaisesti noudattaen nykyistä tulkintaa ja käytäntöä eli myöntää vastuuvapaus kullekin talousarvion pääluokalle erikseen, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan;

22.  katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston haluttomuus tehdä yhteistyötä vastuuvapauden myöntävän viranomaisen kanssa on negatiivinen signaali unionin kansalaisille.

(1)EUVL L 69, 13.3.2015.
(2)EUVL C 380, 14.10.2016, s. 1.
(3)EUVL C 375, 13.10.2016, s. 1.
(4)EUVL C 380, 14.10.2016, s. 147.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0147.
(6)EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0147.
(8)EUVL L 250, 27.9.2011, s. 25.
(9)EUVL L 313, 26.11.2011, s. 13.
(10)EUVL L 286, 17.10.2012, s. 23.
(11)EUVL L 350, 20.12.2012, s. 71.
(12)EUVL L 308, 16.11.2013, s. 22.
(13)EUVL L 328, 7.12.2013, s. 97.
(14)EUVL L 266, 5.9.2014, s. 26.
(15)EUVL L 334, 21.11.2014, s. 95.
(16)EUVL L 255, 30.9.2015, s. 22.
(17)EUVL L 314, 1.12.2015, s. 49.
(18)EUVL L 246, 14.9.2016, s. 21.
(19)EUVL L 333, 8.12.2016, s. 51.


Työntekijöiden suojeleminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen liittyviltä vaaroilta ***I
PDF 233kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (COM(2016)0248 – C8-0181/2016 – 2016/0130(COD))
P8_TA(2017)0410A8-0064/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0248),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0181/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. syyskuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 11. heinäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön(A8-0064/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/… antamiseksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2017/2398.)

(1)EUVL C 487, 28.12.2016, s. 113.


Rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustaminen EU:n ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja maastalähtöä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ***I
PDF 237kWORD 51k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (COM(2016)0194 – C8-0135/2016 – 2016/0106(COD))
P8_TA(2017)0411A8-0057/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0194),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0135/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan ja 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. syyskuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 12. heinäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0057/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2226.)

(1)EUVL C 487, 28.12.2016, s. 66.


Schengenin rajasäännöstön muuttaminen rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta ***I
PDF 235kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta (COM(2016)0196 – C8‑0134/2016 – 2016/0105(COD))
P8_TA(2017)0412A8-0059/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0196),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0134/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. syyskuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 12. heinäkuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0059/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 25. lokakuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2225.)

(1)EUVL C 487, 28.12.2016, s. 66.


Perusoikeusnäkökohdat romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta
PDF 302kWORD 57k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. lokakuuta 2017 perusoikeusnäkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta (2017/2038(INI))
P8_TA(2017)0413A8-0294/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen johdanto-osan, erityisesti sen toisen ja neljännen–seitsemännen viitteen,

–  ottaa huomioon muun muassa SEU 2 artiklan, 3 artiklan 3 kohdan toisen luetelmakohdan sekä 6 artiklan,

–  ottaa huomioon muun muassa SEUT 10 artiklan ja 19 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2000 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta annettiin juhlallinen julistus 12. joulukuuta 2007 Strasbourgissa ja joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokouksessaan vuonna 1948 hyväksymän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon New Yorkissa 20. marraskuuta 1989 tehdyn YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja erityisesti sen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n päätöslauselman A/70/L.1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda 2030 (”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksessa 1. marraskuuta 2005 hyväksytyn YK:n päätöslauselman A/RES/60/7 juutalaisten joukkotuhon muistamisesta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 1. helmikuuta 2012 hyväksytyn Euroopan neuvoston ministerikomitean julkilausuman romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan rasistisen väkivallan lisääntymisestä Euroopassa,

–  ottaa huomioon Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) yleistä politiikkaa koskevan suosituksen nro 13 romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin maaliskuussa 2017 pitämässään 32. istunnossa hyväksymän Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismittomasta yhteiskunnasta,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 1985 (2014) kansallisten vähemmistöjen tilanteesta ja oikeuksista Euroopassa ja päätöslauselman 2153 (2017) romanien ja kiertävien ryhmien (”travellers”) osallisuuden edistämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jaglandin 11. huhtikuuta 2017 antaman julkilausuman 10 tavoitteesta seuraaviksi 10 vuodeksi,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1958 yleissopimuksen N:o 111, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1),

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2),

–  ottaa huomioon rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/29/EU(3),

–  ottaa huomioon sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004(4),

–  ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(5),

–  ottaa huomioon 9. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä, 8. joulukuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta ja 13. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 14/2016,

–  ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta,

–  ottaa huomioon romanien integroinnista annetut komission tiedonannot (COM(2010)0133, COM(2012)0226, COM(2013)0454, COM(2015)0299 ja COM(2016)0424) sekä tiedonannon EU:n puitekehyksestä vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille (COM(2011)0173),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2013 annetun komission suosituksen 2013/112/EU ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”,

–  ottaa huomioon aiemmat romaneista antamansa päätöslauselmat(6),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman kansainvälisen romanipäivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa(7),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2015(8), erityisesti sen romanien oikeuksia koskevat 117–122 kohdat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston laatiman perusoikeusraportin 2016,

–  ottaa huomioon perusoikeusviraston EU-MIDIS I- ja II -selvitykset ja lukuisat muut romaneja käsittelevät selvitykset ja raportit,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 14/2016 romanien integrointia edistävistä EU:n toimintapoliittisista aloitteista ja rahoitustuista, jonka mukaan edistys on ollut viime vuosikymmenellä huomattavaa mutta käytännön tasolla tarvitaan lisätoimia,

–  ottaa huomioon Eurobarometri-tutkimuksen syrjinnästä EU:ssa vuonna 2015,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) raportit ja suositukset, muun muassa toimintasuunnitelman romanien ja sintien tilanteen parantamisesta Etyjin alueella,

–  ottaa huomioon vallan valvojina toimivien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, erityisesti Euroopan romanien oikeuksien keskuksen, Fundación Secretariado Gitano -säätiön, OSF:n ja Amnesty internationalin, raportit ja suositukset,

–  ottaa huomioon romanivastaisuutta torjuvan liiton (Alliance against Anti-Gypsyism) viiteasiakirjan romanivastaisuudesta,

–  ottaa huomioon Centre for European Policy Studies -tutkimuskeskuksen raportin romanivastaisuuden torjunnasta ”Combating Institutional Anti-Gypsyism: Responses and promising practices in the EU and selected Member States”,

–  ottaa huomioon hiljattain Berliinissä perustetun ERIAC-instituutin (European Roma Institute for Arts and Culture), jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan 12 miljoonan romanin taiteellista ja kulttuurista läsnäoloa, mahdollistaa heidän itseilmaisunsa ja edistää näin romanivastaisuuden torjuntaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0294/2017),

A.  ottaa huomioon, että romanit eivät edelleenkään voi nauttia ihmisoikeuksistaan Euroopassa;

B.  ottaa huomioon, että romanit ovat osa Euroopan kulttuuria ja arvoja ja että he ovat osaltaan edistäneet EU:n kulttuurin rikkautta, moninaisuutta, taloutta ja yhteistä historiaa;

C.  ottaa huomioon, että romanivastaisuus on erityinen rasismin muoto, rodulliseen ylemmyyteen perustuva ideologia ja epäinhimillistämisen ja institutionaalisen rasismin muoto, jota historiallinen syrjintä ruokkii ja joka ilmenee muun muassa väkivaltana, vihapuheena, hyväksikäyttönä, leimaamisena ja mitä räikeimpänä syrjintänä(9);

D.  ottaa huomioon, että kansallisista, unionin tason sekä kansainvälisistä toimista huolimatta jatkuvaa ja rakenteellista romanivastaisuutta(10) voidaan havaita kaikilla tasoilla eurooppalaisissa yhteiskunnissa päivittäin ja se ilmenee esimerkiksi yksilöllisenä ja institutionaalisena laiminlyöntinä, syrjintänä, eriarvoisuutena, toimintamahdollisuuksien kaventumisena, väheksyntänä, erotteluna, mustamaalauksena, leimaamisena, vihapuheena ja romanien joutumisena väkivallan, äärimmäisen köyhyyden ja syvän sosiaalisen syrjäytymisen uhreiksi; toteaa, että romanivastaisuus on kasvussa ja poliittiset puolueet voivat lisätä suosiotaan esittämällä räikeitä romanivastaisia lausuntoja;

E.  ottaa huomioon, että romanivastaisuutta esiintyy eri muodoissaan viranomaisten ja instituutioiden työssä ja toimissa lähes kaikilla aloilla ja tasoilla jäsenvaltioissa ja että se ilmenee useimmiten laiminlyönteinä tasavertaisten mahdollisuuksien tai yleensä mahdollisuuksien tarjoamisessa romaneille yleishyödyllisten palvelujen ja muiden palvelujen käyttöön, yhtäläisten oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun epäämisenä, romanien jättämisenä poliittisen päätöksenteon ja osaamista tuottavien prosessien ulkopuolelle, heidän aliedustuksenaan virallisissa elimissä yhteiskunnan kaikilla tasoilla, syrjivien ohjelmien perustamisena sekä romanien elämän parantamiseen tarkoitettujen rahoitusmahdollisuuksien väärinkäyttönä;

F.  ottaa huomioon, että tahatonta romanivastaisuutta voidaan havaita jopa EU:n toimielinten toiminnassa, sillä lukuisat EU:n ohjelmat ja varat, joilla voisi olla myönteinen vaikutus romanien elinoloihin ja elämään, eivät saavuta romaneja tai niissä nimetään symbolisesti romanit yhdeksi edunsaajaryhmäksi mutta ei oteta huomioon heidän todellisuuttaan ja heidän kohtaamaansa syrjintää;

G.  ottaa huomioon, että EU:n säännöstöstä voi paljastua tiedostamatontakin romanivastaisuutta, koska siinä ei usein oteta huomioon romanien todellisuutta ja haasteita; joita he joutuvat kohtaamaan, koska he vuosisatoja kestäneen moninkertaisen syrjinnän vuoksi eivät voi nauttia samoista oikeuksista ja mahdollisuuksista ja samasta suojelun tasosta kuin mitä EU:n säännöstö tarjoaa muille EU:n kansalaisille;

H.  ottaa huomioon, että romaneihin suhtaudutaan edelleen holhoavasti, mikä on havaittavissa sekä kielenkäytössä että toiminnassa yhteiskunnassamme, jossa painotetaan pelkästään romanien ”osallistamisen” ja ”integroinnin” tarvetta, vaikka itse asiassa tarvitaan perustavaa laatua olevaa muutosta lähestymistavassa; toteaa, että heille on taattava heidän perusoikeutensa ja kansalaisuutensa yhteiskunnassamme sekä mahdollisuudet nauttia niistä täysimääräisesti;

I.  ottaa huomioon, että romaneihin viitataan jatkuvasti haavoittuvassa asemassa olevina ihmisinä, kun itse asiassa luovuttamattomien ihmisoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja muun muassa hyvinvointia, palveluita, tietoa, oikeutta, koulutusta, terveydenhoitoa, työllisyyttä koskevien yhtäläisten mahdollisuuksien riistäminen romaneilta antaa olettaa, että romaneista tekevät haavoittuvia syrjivät olemassa olevat rakenteet, jotka valtaa käyttävät ovat luoneet ja joita he ylläpitävät; toteaa tämän osoittavan, että toimivaltaiset viranomaiset ovat laiminlyöneet ihmisoikeuksiin liittyvät velvollisuutensa;

Tunne johonkin kuulumisesta ja osallistuminen

1.  korostaa, että on keskeisen tärkeää valistaa valtayhteiskuntaa romanien moninaisuudesta, heidän historiastaan, kulttuuristaan sekä heidän jokapäiväisessä elämässään kohtaamansa romanivastaisuuden muodoista, laajuudesta ja vakavuudesta, jotta voidaan torjua alitajuista yhteiskunnallista konsensusta romanien sulkemisesta ulkopuolelle sekä torjua heidän syrjintäänsä ja sosiaalista syrjäytymistään ja rikkoa viihdekirjallisuuden luomia ja vahvistamia stereotypioita; kehottaa jäsenvaltioita tässä yhteydessä kantamaan täyden vastuun romanikansalaisistaan ja käynnistämään pitkän ajanjakson tiedotuskampanjoita sekä kampanjoita tietoisuuden lisäämiseksi moniperusteisesta syrjinnästä;

2.  katsoo, että romanien aktiivinen ja merkityksellinen sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen osallistuminen on keskeistä romanivastaisuuden tehokkaassa torjunnassa sekä kipeästi kaivatun keskinäisen luottamuksen aikaansaamisessa koko yhteiskunnan hyödyksi; panee merkille komission ja jäsenvaltioiden yhteisen vastuun asiassa; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan strategioita, jotka sisältävät sekä proaktiivisia että reaktiivisia toimenpiteitä romanien edustajien ja kansalaisjärjestöjen tosiasiallisten ja järjestelmällisten kuulemisten perusteella, sekä ottamaan heidät mukaan valtaväestölle suunnattujen ohjelmien ja käynnistettyjen hankkeiden toimintaan, seurantaan ja arviointiin kaikilla tasoilla paikallinen taso mukaan lukien; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään romanien riippumattomien kansalaisjärjestöjen ja julkisten instituutioiden perustamista sekä tukemaan romanien nuorten ja edistyksellisten johtohenkilöiden vaikutusvaltaa;

Sovinto ja luottamuksen rakentaminen

3.  kehottaa komissiota tärkeän keskinäisen luottamuksen aikaansaamiseksi perustamaan EU:n tason totuus- ja sovintokomission (joko nykyisten rakenteiden puitteissa tai erillisenä elimenä) romanien vuosisatoja kestäneen vainon, pois sulkemisen ja kieltämisen tunnustamiseksi ja esittämään tästä virallisen valkoisen kirjan sekä toteuttamaan näitä toimia yhdessä parlamentin ja romaniasiantuntijoiden kanssa;

4.  kehottaa jäsenvaltioita perustamaan (joko nykyisten rakenteiden puitteissa tai erillisenä elimenä) kansallisia totuus- ja sovintokomissioita romanien vuosisatoja kestäneen vainon, pois sulkemisen ja kieltämisen tunnustamiseksi ja ottamaan mukaan parlamentin jäsenet, hallituksen virkamiehet, juristit, romanien edustajat, kansalaisjärjestöt ja ruohonjuuritason järjestöt, jotta nämä asiat voidaan esittää virallisessa valkoisessa kirjassa, ja kehottaa jäsenvaltioita tekemään romanien historiasta osan koulujen opetussuunnitelmaa;

5.  kehottaa jäsenvaltioita muistamaan holokaustin romaniuhreja, viettämään elokuun 2. päivää holokaustin romaniuhrien muistopäivänä ja myöntämään elossa oleville holokaustista selvinneille välittömästi asianmukaisen korvauksen yksinkertaistetulla menettelyllä ja kehottaa toteuttamaan samalla tietoisuutta lisäävän kampanjan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään romaniuhrit vuosittain 27. tammikuuta holokaustissa menehtyneiden muistoksi vietettävään muistojuhlaan sekä järjestämään virkamiehille romanien joukkotuhoa koskevaa vapaaehtoista koulutusta;

Tuloksellisuuden tarkistaminen

6.  toteaa huolestuneena, että vaikka jäsenvaltioissa pannaan täytäntöön useita kohdennettuja ohjelmia, suurin osa valtaväestölle suunnatuista ohjelmista ja myös rakennerahastoilla tuetuista ohjelmista ei saavuta heikoimmassa asemassa olevia eikä etenkään romaneja; kehottaa siksi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan EU:n ohjelmien, esimerkiksi työllisyyttä ja koulutusta koskevien ohjelmien kuten Erasmus+ ‑ohjelman ja nuorisotyöllisyysaloitteen, tuloksellisuutta entistä perinpohjaisemmin ja säännöllisesti;

7.  kehottaa komissiota

   arvioimaan EU:n ohjelmia ja rahoitusmahdollisuuksia sen määrittelemiseksi, ovatko ne syrjimättömiä ja osallistavia, ja tarvittaessa ryhtymään viipymättä korjaaviin toimenpiteisiin,
   soveltamaan vankkaa laatuun keskittyvää pitkän aikavälin seuranta- ja rahoituskirjanpitojärjestelmää jäsenvaltioiden toiminnan tarkistamiseksi EU:n ohjelmien käytön yhteydessä,
   ottamaan hankkeiden kohteina olevat romanit mukaan niiden seuranta- ja arviointiprosessiin tehokkaalla ja avoimella tavalla,
   varmistamaan, että nykyisestä valitusmekanismista tehdään helpommin tavoitettava ja avoimempi kansalaisille, kansalaisjärjestöille ja viranomaisille, jotta nämä voivat raportoida syrjivistä EU:n rahoitusmahdollisuuksista ja ohjelmista,
   keskeyttämään rahoituksen, jos EU:n varoja käytetään väärin,
   uudistamaan ERI-rahastoja siten, että niistä tarjotaan rahoitustukea romanivastaisuuden entistä proaktiivisempaan torjuntaan, ja
   laajentamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa ja perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaa ja tunnustamaan kansalaisyhteiskunnan vallan valvojina toimivien järjestöjen ja muiden relevanttien sidosryhmien tärkeän roolin romanivastaisuuden seurannassa ja perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamisessa;

8.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita

   varmistamaan, että sellaiset EU:n rahoittamat toimet, joilla on mahdollisesti vaikutusta romaniyhteisöön, ovat osallistavia ja niiden avulla vastustetaan erottelua,
   varmistamaan, että erottelevat käytännöt kuvataan selkeästi ja jätetään nimenomaisesti rahoituksen ulkopuolelle,
   parantamaan rahoitusmahdollisuuksia sen takaamiseksi, että luoduilla kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksilla tarjotaan todellinen ja kestävä keino päästä pitkäaikaistyöttömyydestä, mitä ihmisarvoinen elämä edellyttää,
   varmistamaan, että kaikki käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti, ja
   lisäämään EU:n varojen käyttöastetta romanien integraatiota edistävissä kansallisissa strategioissa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti;

9.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan paikallisten ja kansallisten viranomaisten välistä koordinointia hallinnollisten ja poliittisten esteiden poistamiseksi ja käyttämään tehokkaasti EU:n varoja romanien ja erityisesti lasten tilanteen parantamiseksi;

10.  palauttaa mieliin neuvoston vuonna 2013 antaman suosituksen, jonka mukaan sosiaalisen osallisuuden edistämistä sekä köyhyyden ja syrjinnän torjumista, mukaan lukien muun muassa romanien kaltaisten syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomista integraatiota, olisi helpotettava osoittamalla vähintään 20 prosenttia Euroopan sosiaalirahaston kokonaisvaroista kussakin jäsenvaltiossa ihmisiin tehtäviin investointeihin;

Yhtäläisten oikeuksien takaaminen ja romanivastaisuuden torjuminen koulutuksen avulla

11.  palauttaa mieliin, että vähemmistöjen oikeudet ja syrjintäkielto ovat olennainen osa perusoikeuksia ja kuuluvat näin ollen SEU 2 artiklan mukaan kunnioitettaviin EU:n arvoihin; muistuttaa, että SEU 7 artiklan mukaan EU voi toteuttaa toimia, jos on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti näitä arvoja;

12.  kehottaa kansalaisjärjestöiltä ja vallan valvojina toimivilta järjestöiltä saatujen hälyttävien raporttien vuoksi jäsenvaltioita

   panemaan täytäntöön direktiivin 2000/43/EY ja valvomaan sen täytäntöönpanoa estääkseen tehokkaasti ja poistaakseen kaikki romanien vastaisen syrjinnän muodot ja varmistamaan, että kansalliset, alueelliset ja paikalliset hallinnolliset määräykset ovat syrjimättömiä eivätkä johda erotteleviin käytäntöihin,
   panemaan täytäntöön puitepäätöksen 2008/913/YOS ja valvomaan sen täytäntöönpanoa, koska se antaa välineet romanivastaisen puheen ja romaneihin kohdistuvan väkivallan menestyksekkääseen torjuntaan;

13.  kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita yhdenvertaista kohtelua koskevien direktiivien siirtämisessä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden täytäntöönpanossa ja kehottaa jatkamaan rikkomusmenettelyjen käynnistämistä poikkeuksetta kaikkia niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka rikkovat yhdenvertaista kohtelua koskevia direktiivejä, kuten rotusyrjintädirektiiviä (2000/43/EY), vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevaa direktiiviä (2004/38/EY)(11), uhrien oikeuksia koskevaa direktiiviä (2012/29/EU) tai rasismia ja muukalaisvihaa koskevaa puitepäätöstä (2008/913/YOS), audiovisuaalisista mediapalveluista annettua direktiiviä (2010/13/EU)(12), miesten ja naisten yhdenvertaisesta kohtelusta annettua neuvoston direktiiviä (2004/113/EY)(13) ja yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevaa neuvoston direktiiviä (2000/78/EY), tai eivät saata niitä osaksi kansallista lainsäädäntöä taikka pane niitä täytäntöön;

14.  kehottaa komissiota ja neuvostoa ratkaisemaan lukkiutuneen tilanteen ja käynnistämään uudelleen syrjinnänvastaista direktiiviä koskevat neuvottelut;

15.  tuomitsee sen, että eräät jäsenvaltiot eivät kohtele romanikansalaisiaan tasa-arvoisesti, että niillä ei ole poliittista tahtoa korjata epäonnistumistaan ja taata romaneille heidän perusoikeutensa ja mahdollisuus nauttia niistä ja että ne syyttävät romaneja näiden rakenteellisen rasismin aiheuttamasta sosiaalisesta syrjäytymisestä;

16.  kehottaa jäsenvaltioita

   tuomitsemaan selkeästi ja sanktioimaan romanien joukkotuhon kieltämisen, vihapuheen ja syyllistämisen poliitikkojen ja virkamiesten toimesta kaikilla tasoilla ja kaikentyyppisessä mediassa, koska niillä vahvistetaan suoraan yhteiskunnan romanivastaisuutta,
   ryhtymään lisätoimiin romanivastaisen vihapuheen ehkäisemiseksi, tuomitsemiseksi ja torjumiseksi myös hyödyntämällä kulttuurialan vuoropuhelua;

17.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan kansalaisjärjestöjen kanssa tekemäänsä työtä, jotta voidaan tarjota parhaita käytäntöjä koskevaa koulutusta ennakkoluulojen torjumisesta sekä vihapuheen tehokkaasta torjumisesta kartoittamalla kumppaneina toimivien kansalaisjärjestöjen erityistarpeita tämän osalta; kehottaa komissiota käynnistämään vihapuhetta, viharikoksia ja holokaustin kieltämistä koskevaa seurantaa ja raportointia koskevan kansalaisyhteiskunnalle suunnatun pyynnön jäsenvaltioissa;

18.  pyytää puhemiestä tuomitsemaan parlamentin jäsenet, joiden kielenkäyttö tai käyttäytyminen parlamentissa on loukkaavaa, rasistista tai muukalaisvihamielistä, ja langettamaan heille seuraamuksia;

19.  pitää valitettavana, että romanien oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen loukataan; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että EU:n perusperiaatteita on sovellettava kaikkiin kansalaisiin eikä vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi salli joukkokarkotuksia tai minkäänlaista rotuun perustuvaa profilointia; kehottaa lähtöjäsenvaltioita kantamaan vastuunsa kaikkien kansalaisten köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisessa ja kohdejäsenvaltioita lisäämään rajat ylittävää yhteistyötä syrjinnän ja hyväksikäytön torjumiseksi sekä syrjäytymisen kohdemaassa jatkumisen ehkäisemiseksi;

20.  kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään romanipakolaisiin ja -turvapaikanhakijoihin maahanmuuton yhteydessä kohdistuvia asenteita; muistuttaa, että jäsenvaltiot vastaanottavat turvapaikanhakijoita Länsi-Balkanin maista, monet heistä ovat Serbiasta ja entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta tulevia romaneja ja että tällä saattaa olla yhteys romaniyhteisöön siellä vaikuttaviin erityisiin tekijöihin; kehottaa lisäämään asianomaisia maita koskeviin tietoihin erityisen kappaleen, joka käsittelee romanivastaisuuden aiheuttamaa vainoa alkuperämaassa;

21.  on erittäin huolissaan valtiottomien romanien määrästä Euroopassa, koska se johtaa siihen, ettei heillä ole lainkaan pääsyä sosiaalisiin, koulutusta koskeviin ja terveydenhuollon palveluihin, ja ajaa heidät yhteiskunnan äärilaidalle; kehottaa jäsenvaltioita tekemään lopun valtiottomuudesta ja takaamaan kaikille perusihmisoikeudet;

22.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita harjoittamaan syrjimätöntä syntymän rekisteröintiä ja varmistamaan kaikkien kansalaistensa henkilöyden todistamisen, jotta vältetään se, että romaneilta evätään kaikki keskeiset peruspalvelut; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään viipymättä korjaaviin toimiin syrjivän syntymän rekisteröinnin lopettamiseksi ja toteuttamaan paikallisviranomaisten kautta aktiivisia toimia sen varmistamiseksi, että jokainen lapsi rekisteröidään; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan tilannetta jäsenvaltioissa ja jakamaan parhaita käytäntöjä sellaisten henkilöiden tunnistamisesta ja suojelusta, joiden kansalaisuutta ei ole tunnustettu ja joilla ei ole mahdollisuutta saada henkilötodistusta; kehottaa panemaan alulle kampanjoita, joilla parannetaan tietämystä syntymän rekisteröinnin tärkeydestä;

23.  on erittäin huolissaan siitä, että romaneilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia saada terveyteen liittyvää tietoa, terveyspalveluja ja terveydenhoitoa, siitä, että monilla heistä ei ole sairausvakuutuskorttia, sekä heidän rasistisesta hyväksikäytöstään; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmään pääsyn esteiden poistamiseksi; pyytää jäsenvaltioita tarvittaessa varmistamaan rahoituksen terveydenhuollon välittämistä romaneille koskeville ohjelmille ja lisäämään tietoa terveydenhuollosta sekä parantamaan romaniyhteisöjen rokotteiden saantia ja pääsyä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon;

24.  on erittäin huolissaan romaninaisten syrjinnästä, koska heidät sijoitetaan usein erillisille, muita huonotasoisemmille synnytysosastoille, he kohtaavat fyysistä kaltoinkohtelua, laiminlyöntejä ja terveydenhuollon henkilöstön puutteellista tai väärää hoitoa pyrkiessään saamaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevia terveydenhuoltopalveluja eikä heillä usein ole pääsyä terveydenhuollon mobiiliseulontoihin; kehottaa jäsenvaltioita perustamaan tätä varten välittömästi seuranta- ja oikaisumekanismeja ja varmistamaan, että epäeettisesti toimiva terveydenhuollon henkilöstö joutuu vastuuseen teoistaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään edistää romaninaisten kestävää ja kattavaa valmiuksien kehittämistä, perustamaan erityisiä rakenteita kuten yhteyspisteitä räätälöidyn terveystietoaineiston tarjoamiseksi sekä tarjoamaan tarvittavan tuen yhteisön terveysaloitteille;

25.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan lapset etusijalle pannessaan täytäntöön kansallisia romanistrategioita koskevaa EU:n puitekehystä, erityisesti tarjoamalla romanilapsille pääsyn terveydenhuoltoon, ihmisarvoiset elinolot ja pääsyn koulutukseen; painottaa, että romanilasten lukutaidottomuuden torjuminen on keskeisessä asemassa romanien integraation ja osallisuuden parantamisessa, koska sillä annetaan seuraaville sukupolville mahdollisuus parantaa työnsaantimahdollisuuksiaan;

26.  vaatii jäsenvaltioita tuomitsemaan pakkosteriloinnit ja myöntämään korvauksia niille romaninaisille, jotka ovat kärsineet järjestelmällisistä valtion tukemista sterilisoinneista, ja esittämään samassa yhteydessä julkisen anteeksipyynnön tämän ihmisyyttä vastaan tehdyn rikoksen uhreille;

27.  on hyvin huolissaan tapauksista, joissa romanilapsia on viety laittomasti vanhemmiltaan; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan tällaiset tapaukset viipymättä ja toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet niiden estämiseksi;

28.  arvostelee ankarasti sitä, että jäsenvaltiot eivät pysty takaamaan romaneille yhtäläistä oikeussuojan toteutumista eivätkä heidän yhdenvertaisuuttaan lain edessä, koska

   viharikosten ja erityisesti poliisien tekemien viharikosten uhrien oikeuksien takaamiseksi toteutettavat menettelyt epäonnistuvat tai etenevät aivan liian hitaasti,
   romanien kriminalisointi on suhteetonta,
   poliisi kohdistaa heihin liiallista valvontaa (etninen profilointi, liialliset pysäytykset ja tarkastukset, perusteettomat ratsiat romaniasutuksissa, omaisuuden mielivaltainen takavarikointi ja tuhoaminen, liiallinen voimankäyttö pidätettäessä, hyökkäykset, uhkaukset, nöyryyttävä kohtelu, pahoinpitelyt sekä oikeuksien epääminen poliisikuulustelujen ja pidätyksen aikana),
   romaneihin kohdistuneita rikoksia tai romanien ilmoittamia rikoksia ei tutkita perusteellisesti ja tukea tai suojelua (esimerkiksi ihmiskauppatapauksissa ja perheväkivallan uhreille) tarjotaan vain vähän tai ei lainkaan;

29.  kehottaa jäsenvaltioita

   takaamaan, että kaikki kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ja takaamaan kaikille yhtäläisen oikeussuojan sekä prosessuaalisten oikeuksien toteutumisen,
   tarjoamaan lainvalvontatehtävissä ja oikeuslaitoksessa kaikilla tasoilla toimiville viranomaisille pakollista, ihmisoikeuksiin perustuvaa ja palvelusuuntautunutta työhön kuuluvaa koulutusta,
   tutkimaan viharikoksia ja asettamaan niistä syytteeseen sekä esittämään parhaita käytäntöjä viharikosten, myös erityisesti romanivastaisuuteen perustuvien viharikosten, tunnistamiseksi ja tutkimukseksi,
   perustamaan viharikosten vastaisia työryhmiä, joissa on asiantuntemusta poliisin romanivastaisuudesta,
   kannustamaan asianmukaiseen poliisitoimintaan ja soveltamaan sanktioita poliisin väärinkäytöstapauksissa,
   ottamaan palvelukseen riidanratkaisun ammattilaisia työskentelemään poliisin kanssa,
   kannustamaan aktiivista romanien ottamista poliisin palvelukseen,
   varmistamaan, että uhrien tukiohjelmissa otetaan huomioon romanien erityistarpeet ja että heitä avustetaan rikosten ilmoittamisessa ja rikosilmoitusten tekemisessä,
   jatkamaan komission ja Euroopan neuvoston yhteistä romaninaisten oikeussuojan toteutumista koskevaa JUSTROM-ohjelmaa ja laajentamaan sen maantieteellistä ulottuvuutta,
   panemaan täysin täytäntöön ihmiskaupan vastaisen EU:n direktiivin ja tehostamaan poliisi- ja oikeusyhteistyötä ihmiskaupan torjumiseksi ja
   panemaan täysin täytäntöön direktiivin 2011/93/EU(14) lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston torjumiseksi ja uhrien suojelemiseksi;

30.  kehottaa Euroopan poliisiakatemiaa (CEPOL) jatkamaan perusoikeuksien alan koulutusta ja asiaan liittyvää moniperusteista syrjintää koskevaa tiedottamista poliisivoimille;

31.  on syvästi huolissaan romanien laajalle levinneestä syrjinnästä asuntoasioissa, josta kertovat asuntojen vuokra- ja omistusmarkkinoiden ja sosiaalisen asuntojärjestelmän syrjivyys, pakkohäädöt sekä romanien kotien purkaminen ilman asianmukaisen korvaavan asunnon tarjoamista, romanien sijoittaminen erillisille leireille ja hätämajoitukseen ilman peruspalveluja, muurien rakentaminen romaniasumusten ympärille sekä se, että viranomaiset eivät kykene turvaamaan romaneille jokapäiväistä juomakelpoisen vesijohtoveden tarjontaa eivätkä kytkentää viemäröintijärjestelmään;

32.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä romanien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi asunnonsaannissa ja kehottaa käyttämään täysimääräisesti EU:n varoja romanien asuntotilanteen parantamiseksi erityisesti edistämällä erottelun lakkauttamista, poistamalla mahdollisen alueellisen erottelun, edistämällä paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita ja ERI-rahastojen tukemaa yhdennettyä alueellista investoimista ja myös soveltamalla johdonmukaista julkista asuntopolitiikkaa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan yleishyödyllisten palvelujen, kuten veden, sähkön ja kaasun, saannin ja infrastruktuuriin pääsyn asumisen osalta kansallisia oikeudellisia edellytyksiä noudattaen;

33.  kehottaa komissiota käyttämään toimivaltaansa rasistisin perustein tapahtuviin pakkohäätöihin liittyen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että pakkohäädöissä noudatetaan täysimääräisesti unionin oikeutta ja muita kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, kuten Euroopan ihmisoikeussopimukseen perustuvia velvoitteita; kehottaa myös lisäämään erottelun lakkauttamisen asiantuntijoiden määrää ja saatavuutta niissä jäsenvaltioissa, joita asia eniten koskee, jotta voidaan tukea viranomaisia sen varmistamisessa, että Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla edistetään todellakin erottelun lakkauttamista; kehottaa korvamerkitsemään Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja alueellisen erottelun lopettamista koskeviin toimiin;

34.  on tyytyväinen proaktiivisiin aloitteisiin, joilla pyritään parantamaan romanien asuntotilannetta kaupungeissa; panee merkille Eurocities-järjestön aloitteen, jossa kerätään näyttöä kartoittamalla kaupungeissa asuvien romaniyhteisöjen ominaispiirteitä, niiden kohtaamia haasteita ja kaupunkien tarjoamia ratkaisuja niihin;

35.  pitää valitettavana, että kouluissa esiintyy edelleen erottelua, esimerkiksi siten, että romanilapset ovat yliedustettuina ”erityiskouluissa” ja heidät sijoitetaan esimerkiksi vain romaneille tarkoitettuihin kouluihin, erillisille luokille tai ”konttikouluihin”; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan ja toteuttamaan erityisiä koulujen erottelun lakkauttamistoimenpiteitä ja muita tehokkaita toimenpiteitä romanilasten yhdenvertaisen kohtelun ja täysimääräisen pääsyn korkealaatuiseen yleiseen koulutusjärjestelmään varmistamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että kaikki romanilapset suorittavat vähintään perusopetuksen oppimäärän; painottaa, että on tärkeää tutkia syitä varhaiselle koulun keskeyttämiselle ottaen huomioon erityisesti romanivastaisuus vaikutus tähän ilmiöön; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tutkimaan uusia tapoja poistaa tämänhetkiset koulutuserot käyttämällä aikuisoppimista, ammattikoulutusta sekä epävirallista oppimista ja arkioppimista; katsoo, että tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös moniperusteiseen syrjintään romaniasiantuntijoiden ja koulujen tukihenkilöiden avulla sekä varmistettava näille toimenpiteille asianmukaiset resurssit;

36.  pitää romanien syrjintää työssä hälyttävänä ja tuomittavana ja toteaa, että se ilmenee useimmiten pitkäaikaistyöttömyytenä, nollatuntisopimuksina, epävarmoina työoloina, joista puuttuu sairaus- ja sosiaaliturva tai eläke, työmarkkinoiden esteinä (joita esiintyy jopa korkea-asteen koulutuksen saaneilla romaneilla) sekä uudelleenkouluttautumismahdollisuuksien puutteena; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä romanien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi työmarkkinoille ja työllistymismahdollisuuksiin pääsyssä sekä purkamaan välittömiä ja välillisiä esteitä, myös syrjintää;

37.  kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan yksityisen ja sektorin kanssa romanien koulutuksen, työllistymisen ja liiketoimintamahdollisuuksien tukemiseen erityisesti kasvavilla teknologia-aloilla; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan kunnianhimoisesti sitä, miten uusi teknologia voi auttaa ja osaltaan edistää romanien sosiaalista ja taloudellista osallisuutta ja torjua romanivastaisuutta; painottaa aluekehityksen merkitystä kestävien työllistymismahdollisuuksien luomiselle vähiten kehittyneillä alueilla;

38.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään politiikkaa, jolla on osoittautunut olevan merkittävä myönteinen vaikutus, kuten ammatillista koulutusta ja työssäoppimista, yksilöllisiä neuvontapalveluita, toimintaa itsenäisen ammatinharjoittajana, yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja ensimmäistä työkokemusta koskevia ohjelmia, jotta voidaan edistää romanien osallistumista työmarkkinoille ja välttää köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle romaniyhteisöissä;

39.  tuomitsee romanien moninaisen ja moniperusteisen syrjinnän muodot, jotka ovat usein piilotettuja tai näkymättömiä; korostaa, että kun politiikassa keskitytään yhteen syrjinnän syyhyn, samalla on kiinnitettävä huomiota sellaisten erityisryhmien tilanteeseen, jotka kohtaavat todennäköisesti moninkertaista syrjintää; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota romanien koulutustason, osallistumisen, työllistymisen, asumisen ja terveydenhuollon parantamiseen ja syrjinnän ehkäisyyn niiden romanien osalta, joihin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää; kehottaa ottamaan heitä koskevia erityisohjelmia mukaan EU:n puitekehykseen vuoden 2020 jälkeisille romanien kansallisille integrointistrategioille;

40.  panee huolestuneena merkille, että romaninaisiin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää, koska he ovat naisia ja koska he kuuluvat etniseen romanivähemmistöön, minkä vuoksi he ovat muita huonommassa asemassa, kun on kyse yhteiskuntaan osallistumisessa kaikilla tasoilla sekä peruspalveluiden ja -resurssien saannista; korostaa, että syrjintä kohdistuu vieläkin akuutimmin romaninaisiin ja -tyttöihin, joilla ei ole henkilöllisyystodistusta; painottaa, että romaninaisten ja -tyttöjen tilanteen parantaminen edellyttää erityistä ja kohdennettua syrjimätöntä politiikkaa, jolla mahdollistetaan yhdenvertainen pääsy työhön ja koulutukseen, myös elinikäiseen oppimiseen, ja jolla varmistetaan laadukas asuminen, joka on keskeisessä asemassa elinolojen parantamisessa sekä köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnassa;

41.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden romanien integraatiota koskeviin kansallisiin strategioihin sisällytetään erityinen luku naisten oikeuksista ja sukupuolten tasa-arvosta ja että naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvonäkökulman edistämiseen tähtääviä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamistoimenpiteitä sovelletaan niiden jokaiseen lukuun; toteaa, että tämä koskee etenkin varojen osoittamista tavalla, joka vastaa neuvoston päätelmiä romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevasta EU:n puitekehyksestä, joissa vaaditaan sukupuolinäkökulman huomioon ottamista ”kaikissa romanien osallisuutta edistävissä politiikoissa ja toimissa”; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja paikallisviranomaisia ottamaan romaninaiset mukaan romanien integraatiota koskevien kansallisten strategioiden valmisteluun, täytäntöönpanoon, arviointiin ja seurantaan; pitää tarpeellisena sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen järjestelmällistä keräämistä ja säännöllistä analysointia; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan, saavutetaanko politiikkatoimilla haluttu romaninaisten ja -tyttöjen tilanteen paraneminen, ja kehottaa ryhtymään toimiin, mikäli edistystä ei saavuteta; kehottaa komissiota tukemaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä Eurooppa 2020 -strategian kaikkien näkökohtien täytäntöönpanossa tavalla, joka vastaa naisten ja miesten tasa-arvostrategiaa vuosiksi 2010–2015;

42.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon romaninaisten ja -tyttöjen kohtaamat erityiset haasteet, kuten varhaiset avioliitot ja pakkoavioliitot sekä heidän fyysisen koskemattomuutensa loukkaukset; kehottaa jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan tietojen keräämistä ja levittämistä kansallisen tason oikeudellisista ja muista toimenpiteistä romaninaisiin ja -tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi;

43.  kannustaa yrityksiä ja paikallisviranomaisia luomaan koulutussuunnitelmia ja työmahdollisuuksia romaninaisille;

44.  kehottaa hallituksia rohkaisemaan ja tukemaan romaninaisten tosiasiallista osallistumista julkiseen elämään ja politiikkaan;

45.  katsoo, että tasa-arvoelimet ovat ratkaisevan tärkeitä romaneille heidän oikeuksistaan tiedottamisessa, heidän tukemisessaan oikeuksiensa harjoittamisessa sekä syrjinnästä raportoimisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan vaatimukset sen varmistamiseksi, että tasa-arvoelimillä on asianmukaiset valtuudet ja resurssit romanivastaisuuden seuraamiseksi ja siihen puuttumiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoista kohtelua edistävien elinten työtä ja institutionaalisia valmiuksia osoittamalla niille riittävät resurssit, jotta ne voivat tarjota tehokasta oikeusapua; kehottaa tehostamaan niiden työtä romaneja edustavien oikeudellisten neuvonantajien kanssa väärinkäytöksistä ilmoittamisen helpottamiseksi;

46.  on huolissaan siitä, että romanit osallistuvat vain vähän paikallis- alue- ja kansallisen hallintoon joko keskustelukumppaneina tai edustajina ja että viranomaiset eivät pysty takaamaan heille täysiä kansalaisoikeuksia; panee merkille kansalaisyhteiskunnan merkittävän aseman tässä suhteessa; kehottaa laajempaan yhteistyöhön asianomaisten kansallisten ja paikallisten viranomaisten, EU:n, Euroopan neuvoston ja kansalaisjärjestöjen välillä; kehottaa EU:n ja jäsenvaltioiden instituutioita ja poliittisia puolueita edistämään aktiivisesti romanien poliittista osallistumista ja voimaannuttamista sekä heidän ottamistaan julkishallinnon palvelukseen; kehottaa toteuttamaan romanien voimaannuttamisohjelmia, joilla pyritään muun muassa lisäämään ja varmistamaan moniperustaisesta näkökulmasta romanien pitkäaikaista osallistumista paikallis- ja aluehallintoon sekä kansalliseen hallintoon; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan romaninaisten politiikkaan ja päätöksentekoon osallistumisen lisääminen;

47.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille vastuullisissa tehtävissä toimiville sekä EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännön virheettömän täytäntöönpanon kannalta keskeisessä asemassa oleville viranhaltijoille pakollista ja moniperustaista käytännön koulutusta, joka käsittelee perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä, jotta heillä olisi tarvittava osaaminen ja taidot voidakseen palvella kaikkia kansalaisia ihmisoikeuksiin pohjaavasta näkökulmasta;

48.  ottaen huomioon tiedotusvälineiden valta vaikuttaa etnisiä vähemmistöjä koskeviiin käsityksiin kehottaa jäsenvaltioita

   järjestämään lähetystoiminnassa ja tiedotusvälineissä työskenteleville henkilöille pakollista koulutusta tietämyksen lisäämiseksi romanien kohtaamista haasteista ja syrjinnästä sekä haitallisista stereotyypeistä,
   edistämään romanien palvelukseenottoa julkisiin tiedotusvälineisiin ja
   edistämään romanien osallistumista julkisten tiedotusvälineiden hallintoelimiin;

49.  kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään ihmisoikeuksia, demokraattista kansalaisuutta ja poliittista lukutaitoa käsittelevää koulutusta koulujen opetussuunnitelmiin kaikilla tasoilla, jotta voidaan menestyksekkäästi saada romanivastaisuus loppumaan; katsoo, että näin voidaan poistaa romanien identiteettiin liittyvä epävarmuus, vahvistaa heidän itseluottamustaan ja vahvistaa heidän kykyään nauttia yhtäläisiä oikeuksia ja vaatia niitä;

50.  on syvästi huolissaan julkisen sektorin leikkauksista, jotka ovat vaikuttaneet dramaattisesti sekä valtion että valtion rahoittamien kansalaisjärjestöjen toimintaan romanien tasa-arvon edistämiseksi ja rajoittaneet hankkeiden soveltamisalaa; painottaa, että valtiolla ja sen instituutioilla on tasa-arvon edistämisessä perustavaa laatua oleva tehtävä, jota ei voida korvata;

Romanien integraatiota edistävät kansalliset strategiat

51.  panee huolestuneena merkille, että toimet ja investoidut varat sekä romaniyhteisöä koskevat moninaiset unionin ohjelmat ja kansalliset ohjelmat eivät ole auttaneet merkittävästi parantamaan heidän elinolojaan eivätkä edistäneet romanien integroitumista etenkään paikallistasolla; kehottaa siksi jäsenvaltioita romanien marginalisoitumisen, syrjinnän ja syrjäytymisen estämiseksi, romanien integroitumisen edistämiseksi sekä romanivastaisuuden torjumiseksi

   laatimaan kunnianhimoisia romanien integrointia edistäviä kansallisia strategioita, suorittamaan lisätutkimuksia paikallisista toimivista käytännöistä ja ohjelmista romanien aktiivisella myötävaikutuksella heidän tilanteensa, todellisuutensa ja haasteidensa selvittämiseksi siten, että kiinnitetään erityistä huomiota romanivastaisuuteen ja sen seurauksiin tavoitteena kehittää parannettu, kattava ja kokonaisvaltainen lähestymistapa, millä paitsi käsitellään sosiaalisia ja taloudellisia näkökohtia, myös torjutaan rasismia ja parannetaan keskinäistä luottamusta,
   panemaan täysin täytäntöön niiden romanien integrointia edistävät kansalliset strategiat,
   arvioimaan niiden tehokkuutta ja päivittämään niitä säännöllisesti, määrittämään selkeitä toimenpiteitä ja räätälöityjä toimia sekä asettamaan mitattavissa olevia tavoitteita ja välitavoitteita,
   tekemään tiivistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset tahot, akateemiset alat, yksityinen sektori, ruohonjuuritason järjestöt ja kansalaisjärjestöt, sekä ottamaan romanit aktiivisesti mukaan,
   kehittämään edelleen tiedonkeruuta, kenttätyöhön perustuvaa rahoitukseen ja laatuun suuntautunutta seurantaa ja raportointimenetelmiä, koska ne tukevat tehokasta näyttöön perustuvaa politiikkaa ja voivat osaltaan edistää strategioiden, toimien ja toimenpiteiden tehokkuuden parantamista sekä sen selvittämistä, miksi ohjelmat ja strategiat eivät tuota niiltä pitkään kaivattuja tuloksia,
   antamaan kansallisille romaniyhteyspisteille asianmukaiset valtuudet, tarvittavat resurssit ja soveltuvat työskentelyolot, jotta ne voivat täyttää koordinointitehtävänsä;

Romanivastaisuuden nostaminen esille parannetussa vuoden 2020 jälkeisessä strategiassa

52.  pitää myönteisinä komission toteuttamia toimia ja sen kehittämiä hyvin monenlaisia käyttökelpoisia mekanismeja ja rahastoja romaneiden sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden tukemiseksi; pitää myös myönteisenä sitä, että se otti käyttöön EU:n puitekehyksen vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille ja kehotti jäsenvaltioita hyväksymään kansallisia strategioita;

53.  kehottaa komissiota

   kehittämään EU:n puitekehystä romanien kansallisille integrointistrategioille vuoden 2020 jälkeen tilintarkastustuomioistuimen, perusoikeusviraston, kansalaisjärjestöjen, vallan valvojina toimivien järjestöjen ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien havaintojen ja suositusten mukaisesti, jotta saadaan aikaan entistä parempi, ajantasaistettu ja vieläkin kattavampi lähestymistapa,
   nostamaan romanivastaisuuden erityishuomion kohteeksi vuoden 2020 jälkeisessä EU:n puitekehyksessä sosiaalisen osallisuuden ohella ja ottamaan käyttöön syrjinnän vastaisia indikaattoreita muun muassa koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja terveydenhuollon aloilla, sillä romanivastaisuus vaarantaa romanien integraatiota koskevien kansallisten strategioiden menestyksekkään täytäntöönpanon,
   käsittelemään romanivastaisuutta monialaisena ongelmana ja laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden, perusoikeusviraston ja kansalaisjärjestöjen kanssa luettelon käytännön toimista, joilla jäsenvaltiot voivat torjua romanivastaisuutta,
   täydentämään komission asianomaisten yksiköiden romanityöryhmää asettamalla komissaarien tasolla romanien asioita käsittelevän hanketiimin, joka yhdistäisi yhtäläisten oikeuksien ja syrjimättömyyden, kansalaisuuden, sosiaalisten oikeuksien, työllisyyden, koulutuksen ja kulttuurin, terveydenhuollon, asumisen ja niiden ulkoisten ulottuvuuksien aloilla työskentelevät komissaarit ja joka takaisi syrjimättömien ja täydentävien EU:n rahastojen ja ohjelmien perustamisen,
   vahvistamaan ja täydentämään komission syrjimättömyydestä ja romaniasioiden koordinoinnista vastaavan yksikön työtä vahvistamalla tiimiä, osoittamalla riittävästi resursseja ja palkkaamalla lisähenkilöstöä, jotta romanivastaisuuden torjuntaa, tietoisuuden lisäämistä holokaustin romaniuhreista ja holokaustin muistamista edistämistä varten olisi riittävät valmiudet;

54.  kehottaa EU:n toimielimiä valtavirtaistamaan romanien oikeudet kaikkiin ulkoisiin suhteisiinsa; painottaa voimakkaasti tarvetta torjua romanivastaisuutta ja edistää romanien oikeuksia ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa;

55.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan ECRI:n käyttämää romanivastaisuuden määritelmää ja tekemään sitä aktiivisesti tunnetuksi, jotta valtioiden viranomaisille saadaan selkeät ohjeet;

56.  kehottaa kaikkia parlamentin poliittisia ryhmiä ja jäsenvaltioiden poliittisia puolueita noudattamaan tarkistettua Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjaa rasismittomasta yhteiskunnasta ja pyytää niitä uusimaan sitoumuksensa säännöllisesti ja tuomitsemaan ja sanktioimaan vihapuheen;

57.  kehottaa Euroopan unionin perusoikeusvirastoa laatimaan tutkimuksen romanivastaisuudesta EU:ssa ja ehdokasvaltioissa ja keskittymään romanivastaisuuteen romaneihin liittyvissä toimissaan ja seuraamaan sitä kaikilla asiaan liittyvillä aloilla;

o
o   o

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1)EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(2)EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(3)EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.
(4)EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.
(5)EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(6)EUVL C 4 E, 7.1.2011, s. 7; EUVL C 308 E, 20.10.2011, s. 73; EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 112; EUVL C 468, 15.12.2016, s. 36; EUVL C 468, 15.12.2016, s. 157.
(7)EUVL C 328, 6.9.2016, s. 4.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0485.
(9)ECRI:n yleistä politiikkaa koskeva suositus nro 13 romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta.
(10)Romanivastaisuudesta käytetään toisinaan erilaisia nimiä, ja siihen viitataan eri jäsenvaltioissa toisinaan hieman eri termein, kuten mustalaisvastaisuus.
(11)EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(12)EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
(13)EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37.
(14)EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1.

Oikeudellinen huomautus