Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 15. marraskuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Delegoitujen säädösten antamisaika ***I
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Karel Pinxten
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Pietro Russo
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Hannu Takkula
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Baudilio Tomé Muguruza
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Bettina Jakobsen
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – João Alexandre Tavares Gonçalves de Figueiredo
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Iliana Ivanova
 Polkumyynnillä muista kuin EU:n jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta ja muista kuin EU:n jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautuminen ***I
 Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Maltalla
 WTO:n 11. ministerikokousta edeltävät monenväliset neuvottelut
 Itäinen kumppanuus: marraskuun 2017 huippukokous
 Toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten
 Oikeusvaltion ja demokratian tila Puolassa

Delegoitujen säädösten antamisaika ***I
PDF 230kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta delegoitujen säädösten antamisajan osalta (COM(2017)0136 – C8-0116/2017 – 2017/0060(COD))
P8_TA(2017)0429A8-0332/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0136),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0116/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 5. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 27. lokakuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0332/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2017/… antamiseksi direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta delegoitujen säädösten antamisajan osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2017/2380.)

(1)EUVL C 345, 13.10.2017, s. 67.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Karel Pinxten
PDF 228kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää Karel Pinxten tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0328/2017 – 2017/0812(NLE))
P8_TA(2017)0430A8-0336/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0328/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0336/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 19. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa kielteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Karel Pinxten tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Pietro Russo
PDF 227kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää Pietro Russo tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0329/2017 – 2017/0813(NLE))
P8_TA(2017)0431A8-0337/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0329/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0337/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 19. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Pietro Russo tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Hannu Takkula
PDF 226kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää Hannu Takkula tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0330/2017 – 2017/0814(NLE))
P8_TA(2017)0432A8-0338/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0330/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0338/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 19. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Hannu Takkula tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Baudilio Tomé Muguruza
PDF 230kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää Baudilio Tomé Muguruza tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0331/2017 – 2017/0815(NLE))
P8_TA(2017)0433A8-0342/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0331/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0342/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 26. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Baudilio Tomé Muguruza tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Bettina Jakobsen
PDF 227kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää Bettina Jakobsen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0332/2017 – 2017/0816(NLE))
P8_TA(2017)0434A8-0341/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0332/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0341/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 26. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Bettina Jakobsen tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – João Alexandre Tavares Gonçalves de Figueiredo
PDF 234kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää João Alexandre Tavares Gonçalves de Figueiredo tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0333/2017 – 2017/0817(NLE))
P8_TA(2017)0435A8-0343/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0333/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0343/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 26. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää João Alexandre Tavares Gonçalves de Figueiredo tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Iliana Ivanova
PDF 226kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätös 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta nimittää Iliana Ivanova tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0334/2017 – 2017/0818(NLE))
P8_TA(2017)0436A8-0344/2017

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0334/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0344/2017),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 26. lokakuuta 2017 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Iliana Ivanova tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Polkumyynnillä muista kuin EU:n jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta ja muista kuin EU:n jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautuminen ***I
PDF 241kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. marraskuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta (COM(2016)0721 – C8-0456/2016 – 2016/0351(COD))
P8_TA(2017)0437A8-0236/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0721),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0456/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman Kiinan markkinatalousasemasta(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 11. lokakuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0236/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. marraskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1036 ja muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen (EU) 2016/1037 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2321.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma siirtymisestä

Komissio muistuttaa, että uuden menetelmän tarkoituksena on jatkaa unionin tuotannonalojen suojelemista epäterveiltä kaupan käytännöiltä, etenkin jos ne johtuvat merkittävistä markkinoiden vääristymistä. Tältä osin komissio aikoo varmistaa, että unionin tuotannonaloille ei aiheudu ylimääräistä taakkaa, kun ne hakevat suojaa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä koskevan välineen mukaisesti, varsinkaan kun esitetään toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö uuden menetelmän voimaantulon jälkeen.

Komission lausuma 23 artiklasta ja vuorovaikutuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi, kun se aikoo laatia tai päivittää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisen raportin. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ilmoittaa komissiolle katsovansa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisen raportin laatimista tai päivittämistä koskevat edellytykset täyttyvät, komissio toteuttaa tarvittavat toimet ja ilmoittaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komission lausuma perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaisista raporteista

Komissio käyttää viipymättä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia raportti merkittävistä vääristymistä, jotta kyseiset raportit ovat asianomaisten osapuolten käytettävissä näiden laatiessa huomautuksia menettelyihin, joihin saatetaan soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa. Komissio tarjoaa asianomaisille osapuolille ohjausta raporttien hyödyntämisessä.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0223.


Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen Maltalla
PDF 190kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. marraskuuta 2017 oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Maltalla (2017/2935(RSP))
P8_TA(2017)0438B8-0597/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 4, 5, 6, 9 ja 10 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 7, 8, 10, 11, 12 ja 47 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman unionin kansalaisuuden myymisestä(1),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n lukuisat ihmisoikeussopimukset, jotka sitovat kaikkia jäsenvaltioita,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon uudesta EU:n toimintakehyksestä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014)0158),

–  ottaa huomioon täysistunnossa 24. lokakuuta 2017 käydyn keskustelun Maltan tiedotusvälineiden vapaudesta,

–  ottaa huomioon Panaman asiakirjat ja tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän ja European investigative Collaborations -verkoston tekemät paljastukset Maltan aineistoista,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(2),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman legitiimeistä toimista yleisen edun hyväksi toimivien väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi heidän paljastaessaan luottamuksellisia tietoja yrityksistä ja julkisista elimistä(3),

–  ottaa huomioon epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista käsittelevän tutkintavaliokunnan mietinnön ja suositukset sekä mietinnön liitteenä olevan selonteon valiokunnan matkasta Maltalle,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, ja toteaa, että nämä arvot ovat yleismaailmallisia ja yhteisiä jäsenvaltiolle;

B.  toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirja on osa EU:n primaarioikeutta; toteaa, että sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on kirjattu perusoikeuskirjan 11 artiklaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklaan; toteaa, että SEU-sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 1 kohdan ja 7 artiklan mukaan unionilla on mahdollisuus toimia suojatakseen perustana olevia arvojaan; katsoo, että oikeusvaltiomekanismia olisi sovellettava yhtä voimakkaasti kaikissa jäsenvaltioissa;

C.  katsoo EU:n olevan sopimusjärjestelmä, joka toimii vastavuoroista luottamusta koskevan olettamuksen perusteella, eli jäsenvaltioiden oletetaan toimivan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia kunnioittaen;

D.  ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on vahvistettu perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa ja että se on demokraattisen vallanjaon periaatteen välttämätön edellytys;

E.  ottaa huomioon, että korruptiota tutkinut journalisti ja bloginpitäjä Daphne Caruana Galizia sai surmansa 16. lokakuuta 2017 autopommi-iskussa;

F.  toteaa, että kyseinen murha johti Maltalla katumielenosoituksiin ja kansalaisyhteiskunnan mielenosoituksiin, joissa vaadittiin oikeutta, vastuuseen saattamista ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista;

G.  ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen laatimassa Maltaa koskevassa maakohtaisessa raportissa 2016 todettiin, että maan tiedotusvälineillä on markkinoiden moniarvoisuutta ja poliittista riippumattomuutta koskevia lähes suuria riskejä ja että riskejä voimistivat useat tekijät, kuten tiedotusvälineiden markkinoita koskevien tietojen puuttuminen, toimittajien ja toimituksellisen autonomian suojelun ja itsesääntelyn puute, tiedotusvälineiden poliittinen omistajuus sekä tiedotusvälineitä koskevan lukutaidon puutteellisuus(4);

H.  ottaa huomioon, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön julkaisemassa tiedotusvälineiden vapautta käsittelevässä indeksissä 2017 todettiin, että Maltalla sanavapautta rajoittavat erityisesti kunnianloukkausta koskevat lait, joiden nojalla voidaan tuomita sakkoja tai vankeutta ja joita etenkin poliitikot käyttävät yleisesti toimittajia vastaan(5);

I.  ottaa huomioon, että Maltan parlamentissa on parhaillaan käsiteltävänä maan hallituksen lakialoite, jolla lakkautetaan kunnianloukkauksen kriminalisointi ja kielletään tilapäisesti kaikki ennakkopäätökset tai -määräykset, jotka perustuvat kunnianloukkauksia koskeviin lakeihin(6);

J.  ottaa huomioon, että Maltan koko poliittista kirjoa edustaneet poliitikot olivat nostaneet Daphne Caruana Galiziaa vastaan useita syytteitä kunnianloukkaukseen vedoten;

K.  ottaa huomioon, että Caruana Galizian pankkitili jäädytettiin aiemmin tänä vuonna tuomioistuimen antamalla ennakkopäätöksellä, joka liittyi hallituksen ministerin nostamaan kunnianloukkauskanteeseen, jota ei ollut vielä ratkaistu oikeudessa;

L.  toteaa Maltan tiedotusvälineiden raportoineen joutuneensa kohtaamaan voimakasta painostusta rahanpesusyytösten kohteena olevalta Pilatus-pankilta, joka on vaatinut tiedotusvälineiltä pankkia koskevien uutisten perumista tai poistamista; ottaa huomioon, että Pilatus-pankki on nostanut Yhdysvalloissa kanteen maltalaisia tiedotusvälineitä vastaan maineensa tahraamisesta; toteaa Maltan rahanpesun selvittely- ja analysointiyksikön (FIAU) vuotamien tietojen osoittavan, että Pilatus-pankin asiakkaat ovat olleet enimmäkseen poliittisesti vaikutusvaltaisia azerbaidžanilaisia, joiden osalta pankki ei ole kuitenkaan noudattanut rahanpesun torjuntaa koskevassa direktiivissä edellytettyä asianmukaista huolellisuutta; ottaa huomioon, että Maltan hallituksen jäsen on vaatinut FIAU:n tietojen vuotajan selvittämistä;

M.  ottaa huomioon, että poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskevien korruptio- ja rahanpesusyytösten lähteenä ollut väärinkäytösten paljastaja pakeni maasta ennen toimittaja Daphne Caruana Galizian murhaa;

N.  ottaa huomioon, että Maltan hallitus saattoi vuonna 2013 voimaan väärinkäytösten paljastajien suojelemista koskevan lain(7) ja että se on yksi vähemmistöön kuuluvista EU:n jäsenvaltioista, jotka ovat kirjanneet lainsäädäntöönsä väärinkäytösten paljastajia suojelevia toimenpiteitä;

O.  ottaa huomioon, että Maltan perustuslain ja lakien nojalla poliisiylijohtajan nimittää pääministeri ja yleisen syyttäjän puolestaan presidentti pääministerin neuvosta, ja että oikeuslaitoksen jäsenet nimitetään vuodesta 2017 lähtien vasta sen jälkeen, kun komitea on arvioinut ehdokkaita ennen nimittämistä(8); toteaa, että Maltan lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen riippumattomuus on saattanut vaarantua sen vuoksi, että maan hallituksella on valta nimittää poliisiylijohtaja, FIAU:n johtaja ja yleinen syyttäjä;

P.  toteaa useiden tiedotusvälineiden kertoneen, että Maltan julkisiin yhtiöihin luotiin useita työpaikkoja vain viikkoja ennen vuoden 2017 vaaleja, mikä on aiheuttanut huolta siitä, että kyseessä on ollut vaalitäky;

Q.  toteaa, että Malta kieltäytyi liittymästä Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO), joka on itsenäinen unionin elin ja jolla on toimivaltuudet toteuttaa EU:hun kohdistuvia petoksia ja muita unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavia rikoksia koskevia tutkinta- ja syytetoimia;

R.  ottaa huomioon, että Panaman asiakirjoja koskevat huhtikuussa 2016 tehdyt paljastukset osoittavat, että tutkivien journalistien kansainvälisen yhteenliittymän tietokannassa on kaikkiaan 714 Panaman asiakirjoihin kytkettyä maltalaisyritystä; toteaa, että asiakirjoissa tehdyt paljastukset koskevat nykyistä ministeriä ja aiemman hallituksen entistä ministeriä sekä korkea-arvoisia virkamiehiä;

S.  toteaa lähettäneensä helmikuussa 2017 Maltaan valtuuskunnan osana Panaman asiakirjoja koskevaa tutkintaa; toteaa valtuuskunnan todenneen selonteossaan, että on aihetta epäillä, ettei Maltan poliisivoimilla ole riittäviä resursseja tehtäviensä optimaaliseen hoitamiseen, mikä antaa aiheen olettaa hallinnollisia epäkohtia; ottaa huomioon, että valtuuskunnan mukaan rahanpesusta Maltalla jaetut tuomiot ja takavarikoinnit ovat olleet erittäin vähäisiä verrattuna siihen, miten monia selontekoja FIAU on lähettänyt maan poliisille; toteaa, että hallituksen virkamies ja aiempi ministeri kieltäytyivät tapaamasta epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista käsittelevän tutkintavaliokunnan edustajia;

T.  toteaa, että Maltalla julkaistiin toukokuussa 2017 kaksi vuonna 2016 laadittua FIAU:n selontekoa, joissa todettiin, että on perusteltu syytä olettaa hallituksen virkamiehen sekaantuneen rahanpesuun; toteaa, että samaan aikaan julkaistussa kolmannessa selonteossa kuvailtiin yksityiskohtaisesti FIAU:n Pilatus-pankissa paikalla tekemää tutkimusta, jossa pankin katsottiin rikkoneen maan rahanpesun torjuntaa koskevaa lainsäädäntöä; toteaa, että Pilatus-pankin luvanmyöntämisprosessi on ollut joutuisaa verrattuna keskimääräiseen aikaan, jota on tarvittu sen varmistamiseen, että pääomavaatimuksia koskevassa direktiivissä olevia säännöksiä on noudatettu;

U.  toteaa, että FIAU:n johtaja ja poliisiylijohtaja, jotka ovat kumpikin hallituksen suoraan nimittämiä, erosivat pian edellä mainittujen selontekojen valmistumisen jälkeen; toteaa, että poliisi ei ole käynnistänyt mitään tutkimuksia poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä ja hallituksen jäsentä vastaan esitettyjen rahanpesusyytösten johdosta; toteaa, että edellä mainittuja tapauksia varten nimitettiin tuomareita; ottaa huomioon, että kaksi FIAU:n jäsentä erotettiin sen jälkeen, kun FIAU:n selonteot olivat vuotaneet lehdistölle;

V.  toteaa, että komissio sai tietää näistä syytöksistä viimeistään kesäkuussa 2017, jolloin sitä pyydettiin jatkamaan tutkimuksia Maltasta sekä kolmannen rahanpesudirektiivin ja pääomavaatimuksia koskevan direktiivin noudattamisesta ja asianmukaisesta täytäntöönpanosta;

W.  katsoo, että unionin kansalaisuus on yksi unionin merkittävimpiä saavutuksia ja että unionin perussopimusten mukaan asuinpaikkaa ja kansalaisuutta koskevat asiat kuuluvat yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan; toteaa, että EU:lla on valtuudet valvoa, miten jäsenvaltiot torjuvat korruptiota;

X.  toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kunkin jäsenvaltion on, unionin oikeutta noudattaen, määritettävä edellytykset, joilla sen kansalaisuus voidaan saada ja menettää; toteaa, että Maastrichtin sopimuksen tultua voimaan jäsenvaltion kansalaisuuden myöntäminen on merkinnyt myös unionin kansalaisuuden myöntämistä ja siten vahvoja lisäoikeuksia, mikä tarkoittaa, että yhden jäsenvaltion tekemät kansalaisuuden saamista koskevat päätökset vaikuttavat myös muihin jäsenvaltioihin ja itse unioniin;

Y.  toteaa Maltan hallituksen käynnistäneen vuonna 2014 yksityisiä sijoittajia koskevan ohjelman, jossa Maltan ja siten myös unionin kansalaisuutta on kaupattu kolmansien maiden kansalaisille 650 000 euron hintaan; toteaa kansalaisuuden vastaanottaneiden henkilöiden luettelon jääneen epäselväksi, koska heitä ei ole yksilöity kansalaisuuden saaneiden henkilöiden luettelossa; toteaa, että vuonna 2016 vuodetussa FIAP:n selonteossa oltiin huolissaan ohjelman hallinnoinnissa mahdollisesti ilmenevästä korruptiosta;

Z.  toteaa hallituksen uskoneen yksityisiä sijoittajia koskevan ohjelman hallinnoinnin Nexia BT:lle, joka mainitaan Panaman asiakirjoissa Maltan poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, myös erästä hallituksen jäsentä, koskevien trustien ja merentakaisten yhtiöiden välittäjänä ja alullepanijana; toteaa, että Panaman asiakirjoissa annetaan ymmärtää Nexia BT:n laiminlyöneen asianmukaisen huolellisuuden siltä osin kuin on kyse todellisten edunsaajien tunnistamiseen tarvittavien kaikkien tietojen antamisesta;

AA.  toteaa, että Europolin rahanpesun selvittelykeskuksen selonteossa ”From suspicion to action – converting financial intelligence into greater operational impact” korostettiin, että tietyt osapuolet, mukaan lukien rikollisjärjestöt, ovat väärinkäyttäneet Maltan internetpohjaisia toimialoja pestäkseen rikoksella saatua hyötyä; toteaa, että edellä mainitun ei saisi tulkita kuvastavan koko toimialaa;

1.  tuomitsee jyrkästi Daphne Caruana Galizian murhan ja kehottaa Maltan hallitusta käyttämään kaikkia resursseja hänen murhaajiensa saattamiseksi oikeuteen;

2.  vaatii riippumattoman kansainvälisen tutkinnan käynnistämistä Daphne Caruana Galizian murhan vuoksi; arvostaa Maltan viranomaisten toimia kansainvälisten lainvalvontaviranomaisten, kuten Yhdysvaltojen liittovaltion poliisin FBI:n ja hollantilaisten teknisen rikostutkinnan asiantuntijoiden, ottamiseksi mukaan tapauksen tutkintaan; edellyttää, että Europol osallistuu täysipainoisesti tapauksen tutkimiseen aina ratkaisemiseen saakka;

3.  toteaa, että tutkivien toimittajien ja väärinkäytösten paljastajien suojeleminen on yhteiskunnan elintärkeiden etujen mukaista; kehottaa Maltan viranomaisia ja EU:n kaikkia jäsenvaltioita varmistamaan, että toimittajien ja väärinkäytösten paljastajien henkilökohtaista turvallisuutta ja henkeä suojellaan;

4.  kehottaa puheenjohtajakokousta perustamaan esikuvallisesta tutkivasta toimittajantyöstä vuosittain myönnettävän Daphen Caruana Galizian nimeä kantavan eurooppalaisen palkinnon;

5.  pitää valitettavana, että Maltan viime vuosien tapahtumat ovat johtaneet vakavaan huoleen maan oikeusvaltioperiaatteesta, demokratiasta ja perusoikeuksista, mukaan lukien tiedotusvälineiden vapaus sekä poliisi- ja oikeuslaitoksen riippumattomuus;

6.  kehottaa komissiota käynnistämään Maltan hallituksen kanssa vuoropuhelun oikeusvaltioperiaatteen toimivuudesta Maltalla ja varmistamaan, että eurooppalaisia arvoja kunnioitetaan; kehottaa komissiota pitämään parlamentin täysin ajan tasalla arviointinsa suhteen; toteaa, että tarvitaan säännöllistä valvontaa ja vuoropuhelua, johon kaikki jäsenvaltiot osallistuvat, jotta voidaan turvata demokratiaa, perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevat unionin perusarvot neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin myötävaikutuksella, kuten sen 25. lokakuuta 2016 antamassa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamista käsittelevässä päätöslauselmassa todetaan;

7.  pitää valitettavana, että Maltan poliisi ei ole tutkinut lukuisia vakavia syytöksiä korruptiosta ja rahanpesun torjuntaa ja pankkivalvontaa koskevien velvoitteiden rikkomisesta, ja katsoo tämän vaarantavan oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen kyseisessä jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että eräät näistä syytöksistä ovat käsiteltävinä useammassa tuomioistuimessa; pitää erityisen valitettavana, että Maltalla ei ole toistaiseksi käynnistetty poliisitutkintaa Panaman asiakirjojen ja FIAU:n selonteoissa vuodetuissa poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden tapauksissa, ja toteaa, että eräät FIAU:n selonteoissa nimeltä mainitut henkilöt jatkavat edelleen maan hallituksessa; kehottaa Maltan poliisiylijohtajaa käynnistämään asiaa koskevat tutkimukset;

8.  ottaa huomioon Maltan korkeimman oikeuden presidentin esittämät lausunnon oikeusvaltioperiaatteesta ja on hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Maltalla ei voida taata ilman asianmukaista lainvalvontaa(9);

9.  on huolissaan Maltalla käyneen epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista käsittelevän tutkintavaliokunnan mietinnöstä, jossa todetaan, että petosten ja rahoitusalan rikosten torjunnasta vastaavat julkiset laitokset ovat erittäin politisoituneita;

10.  kehottaa komissiota todentamaan, noudattaako Malta kolmatta rahanpesudirektiiviä ja pääomavaatimuksia koskevaa direktiiviä; toteaa Maltan olevan yksi niistä monista jäsenvaltioista, joita vastaan komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn, koska ne eivät ole saattaneet neljättä rahanpesudirektiiviä osaksi kansallista lainsäädäntöään 26:nteen kesäkuuta 2017 mennessä; panee merkille, että osaksi kansallista lainsäädäntöä saattaminen on käynnissä;

11.  kehottaa Maltan viranomaisia liittymään EPPO:oon työskennelläkseen yhdessä muiden osallistuvien jäsenvaltioiden kanssa unionin taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten ja muiden rikosten torjumiseksi;

12.  kehottaa Maltan valvonta- ja oikeusviranomaisia tutkimaan Pilatus-pankin lupamenettelyä ja erityisesti rahoituslaitosten hallintoelimille asetettujen sopivuutta ja luotettavuutta koskevien vaatimusten täyttymistä pääomavaatimuksia koskevassa direktiivissä edellytetyllä tavalla ja tutkimaan, miten Nexia BT on noudattanut rahanpesudirektiiviä;

13.  toteaa, että parlamentin jäsenet ovat ilmaisseet toistuvasti huolensa Citizenship by Investment -järjestelyistä yleensä sekä Maltalla ja muissa EU:n jäsenvaltioissa; kehottaa Maltaa tekemään selkoa siitä, ketkä ovat hankkineet Maltan passin ja kaikki siihen liittyvät oikeudet rahalla, ja millaisin toimenpitein on varmistettu, että kaikki uudet kansalaiset ovat todella asuneet Maltalla vuoden ennen kansalaisuuden saamista; kehottaa komissiota valvomaan tällaisia kansalaisuutta koskevia ohjelmia jäsenvaltioissa, joiden on noudatettava EU:n oikeutta harjoittaessaan kansallisuutta koskevaa toimivaltaansa;

14.  kehottaa Maltaa ja muita jäsenvaltioita varmistamaan, että verojen välttelyn torjuminen asetetaan etusijalle ja että tähän tehtävään kohdennetaan kaikki asian vaatimat resurssit;

15.  pitää valitettavana, että komissio on päättänyt jättää vuotta 2017 koskevan korruptiontorjuntakertomuksensa julkaisematta;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle sekä Maltan tasavallan presidentille.

(1)EUVL C 482, 23.12.2016, s. 117.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0409.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0402.
(4)Nenadic, Iva, 2016. ”Media Pluralismi Monitori 2016 – Monitorin Riski for Media Pluralismi in te EU and Beyond. Country reprot: Malta”. Tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja vapautta käsittelevä keskus. Tiedosto ladattavissa osoitteessa http://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2016-results/malta/.
(5)Katso https://rsf.org/en/malta.
(6)Maltan hallituksen lakiesitys ”AN ACT to provide for the updating of the regulation of media and defamation matters and for matters consequential or ancillary thereto”, 26 artiklan 6 kohta. Katso http://justiceservices.gov.mt/DownloadDocument.aspx?app=lp&itemid=28292&l=1.
(7)Katso http://www.justiceservices.gov.mt/DownloadDocument.aspx?app=lp&itemid=25151&l=1.
(8)Vuoden 2016 säädös nro XLIV, 5 artiklan 96 A kohta http://www.justiceservices.gov.mt/DownloadDocument.aspx?app=lp&itemid=27835&l=1.
(9)http://www.independent.com.mt/articles/2017-10-02/local-news/Chief-Justice-boldly-speaks-out-about-rule-of-law-need-for-proper-law-enforcement-6736179695.


WTO:n 11. ministerikokousta edeltävät monenväliset neuvottelut
PDF 266kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. marraskuuta 2017 Buenos Airesissa 10.–13. joulukuuta 2017 pidettävää WTO:n 11. ministerikokousta edeltävistä monenvälisistä neuvotteluista (2017/2861(RSP))
P8_TA(2017)0439B8-0593/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) 14. marraskuuta 2001 antaman Dohan ministerikokouksen julkilausuman(1),

–  ottaa huomioon WTO:n 18. joulukuuta 2005 antaman Hongkongin ministerikokouksen julkilausuman(2),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Dohan kehitysohjelmasta ja erityisesti 9. lokakuuta 2008(3), 16. joulukuuta 2009(4), 14. syyskuuta 2011(5), 21. marraskuuta 2013(6) ja 26. marraskuuta 2015(7) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Balilla joulukuussa 2013 pidetyn 9. ministerikokouksen tulokset ja erityisesti sopimuksen kaupan helpottamisesta(8),

–  ottaa huomioon Nairobissa joulukuussa 2015 pidetyn 10. ministerikokouksen tulokset ja kokouksen 19. joulukuuta 2015 annetun julkilausuman(9),

–  ottaa huomioon WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin Genevessä pidetyn vuosikokouksen yhteydessä 14. kesäkuuta 2016 yksimielisesti hyväksytyn päätösasiakirjan(10),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet(11),

–  ottaa huomioon Genevessä 11.–13. heinäkuuta 2017 järjestetyn kuudennen kauppaa tukevan avun yleisen tarkastelukonferenssin(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että WTO:lla on sen perustamisesta lähtien ollut keskeinen rooli monenvälisyyden vahvistamisessa, osallistavan maailmantalouden edistämisessä sekä avoimen, sääntöihin perustuvan ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän tukemisessa; ottaa huomioon, että käynnistettäessä Dohan kierrosta vuonna 2001 sen tavoitteiksi asetettiin uusien kaupankäyntimahdollisuuksien luominen, monenvälisten kauppasääntöjen vahvistaminen ja kauppajärjestelmän nykyisen epätasapainon korjaaminen asettamalla neuvotteluiden keskiöön kehitysmaiden ja erityisesti vähiten kehittyneiden maiden tarpeet ja edut;

B.  toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälistä ja sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan ottaen samalla huomioon, että kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten sopimusten kaltaisilla täydentävillä toimintatavoilla voidaan myös edistää kaupan avaamista ja talouskehitystä etenkin helpottamalla vapauttamista sekä parantamalla sääntöjä ja periaatteita sellaisilla politiikan aloilla, joita ei käsitellä yhtä perusteellisesti WTO:ssa; toteaa, että tällaisten sopimusten avulla voidaan tukea monenvälistä järjestelmää edellyttäen, että ne ovat WTO:n vaatimusten mukaisia, perustuvat yhteisiin sääntöihin ja luovat edellytykset mahdolliselle tulevalle monenvälisyyskehitykselle;

C.  toteaa, että vuonna 2013 järjestetyn 9. ministerikokouksen tulokset olivat järjestelmän kannalta merkittäviä ja että tämä koskee etenkin kaupan helpottamista koskevaa sopimusta, joka on merkittävin monenvälinen kauppasopimus sen jälkeen, kun WTO perustettiin vuonna 1995;

D.  toteaa, että jotkut WTO:n jäsenet yrittävät horjuttaa nykyistä kansainvälisten kauppariitojen ratkaisumallia; toteaa, että WTO:n valituselimessä on pian vähimmäismäärä tuomareita, jotka se tarvitsee toimiakseen; ottaa huomioon, että Yhdysvallat hylkäsi äskettäin EU:n ja joidenkin Latinalaisen Amerikan maiden ehdotukset aloittaa valintaprosessi avointen toimien yhä kasvavan määrän täyttämiseksi; toteaa, että tämä lukkiutunut tilanne, jonka vuoksi jo kaksi valituselimen seitsemästä avoimesta toimesta on jäänyt täyttämättä, saattaa romahduttaa järjestelmän, joka on tärkeä riitojen hallitsemiseksi maailman vaikutusvaltaisimpien kauppavaltioiden kesken;

E.  toteaa, että vuonna 2015 järjestetyn 10. ministerikokouksen tulokset olivat myös hyvin tärkeitä, sillä kokouksessa tehtiin kuusi ministeritason päätöstä maataloudesta, puuvillasta sekä vähiten kehittyneisiin maihin liittyvistä kysymyksistä ja sitouduttiin poistamaan vientituet maataloustuotteiden vienniltä; katsoo, että tämä oli luultavasti kaikkien aikojen merkittävin WTO:ssa aikaansaatu maataloutta koskeva tulos;

F.  toteaa, että viimeaikaiset keskustelut Dohan kehitysohjelman edistämisestä ovat osoittaneet selvästi, että WTO:n jäsenillä on erilaisia näkemyksiä neuvottelujen jatkamisesta; toteaa tämän osoittavan, että tavoitetasoa on tarkasteltava uudelleen, jotta voidaan realistisesti saavuttaa tuloksia neuvottelujen kaikissa pilareissa, ja katsoo, että uudelleentarkastelussa on otettava täysin huomioon todellinen nykyinen kaupankäyntiympäristö;

G.  toteaa, että talouden digitalisaatiokehitys avaa uusia kaupankäyntikanavia ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista maailmankauppaan sähköisen kaupankäynnin kautta; toteaa, että tämä nähdään yhä enemmän asiana, jossa WTO voisi toimia tärkeässä roolissa;

H.  toteaa, että WTO:n 11. ministerikokous (MC11) pidetään Buenos Airesissa Argentiinassa 10.–13. joulukuuta 2017;

1.  toteaa jälleen sitoutuneensa kaikilta osin monenvälisyyden kestävään arvoon ja kehottaa laatimaan kauppaohjelman, joka perustuu kaikkia hyödyttävään vapaaseen, reiluun ja sääntöihin pohjautuvaan kauppaan ja jolla tuetaan kestävän kehityksen toimintaohjelmaa korostamalla ensisijaisesti sosiaalisia oikeuksia sekä ympäristö- ja ihmisoikeuksia ja varmistamalla, että monenvälisesti hyväksyttyjä ja yhdenmukaistettuja sääntöjä sovelletaan tasavertaisesti kaikkiin;

2.  korostaa tarvetta käyttää perustana 9. ja 10. ministerikokouksessa hyväksyttyjä tuloksia, jotta Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidettävässä 11. ministerikokouksessa saadaan varmuudella aikaan merkittäviä edistysaskelia monenvälisen kaupparakenteen säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi; painottaa, että tästä huolimatta osapuolten olisi tavoiteltava uusia poliittisia päämääriä digitaalisen kaupankäynnin ja investointien helpottamisen kaltaisilla aloilla;

3.  kehottaa kaikkia WTO:n jäseniä hyödyntämään viimeaikaisen kehityksen aikaansaamaa dynamiikkaa ja ottamaan samalla huomioon monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamisen strategisen tavoitteen sekä tarpeen vakiinnuttaa WTO:n asema kauppaneuvottelujen keskiönä; kehottaa samalla myöntämään, että uudet lähestymistavat ovat tarpeen nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi; katsoo, että joustavuus, avoimuus, osallistavuus ja poliittinen sitoutuminen ovat ratkaisevan tärkeitä pyrittäessä saamaan aikaan kattavaa, tasapainoista ja realistista edistystä kaikissa jäljellä olevissa Dohan kehitysohjelman kysymyksissä; toteaa, että vuonna 2001 käynnistyneen Dohan kierroksen jälkeen maailma on muuttunut merkittävästi talouden, politiikan ja teknologian osalta ja nyt on käsiteltävä uusia haasteita, kuten sähköinen ja digitaalinen kaupankäynti, investointien avoimuus, tuet ja liikakapasiteetti, globaalit arvoketjut, julkiset hankinnat, palveluiden kotimainen sääntely, mikroyritykset ja pk-yritykset sekä entistä suurempi yhdenmukaisuus Dohan kehitysohjelmaa laajempien kaupankäyntiä, työelämää ja ympäristöä koskevien toimintaohjelmien välillä; katsoo, että tämän ei tarvitse vaikuttaa jäljellä oleviin Dohan kehitysohjelman kysymyksiin; korostaa tarvetta antaa kehitysmaille mahdollisuus löytää omia toimintatapoja, jotta voidaan säilyttää oikeudenmukaiset mahdollisuudet näillä aloilla;

4.  pitää tärkeänä, että WTO toimii tehokkaana ja vaikuttavana neuvottelufoorumina kaikissa sen jäsenille tärkeissä kysymyksissä ja että se tarjoaa mahdollisuuden avoimeen keskusteluun maailmanlaajuisista kauppaan liittyvistä kysymyksistä;

5.  korostaa, että Buenos Airesiin on valmistauduttava huolellisesti laadituilla tekstiehdotuksilla, jotta voidaan varmistaa entistä avoimemmat ja osallistavammat kauppaneuvottelut, koska ministerikokous olisi valmisteltava hyvin komiteatason neuvotteluissa; antaa tässä yhteydessä tunnustusta esimerkiksi kalastustukia koskevien neuvottelujen edistymisestä, koska niiden avulla voidaan torjua liikakalastusta sekä laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta;

6.  panee merkille esitetyt ehdotukset maatalouden kotimaisesta tuesta, mukaan luettuna EU:n ja Brasilian yhteisen ehdotuksen; katsoo, että tätä alaa koskevan keskustelun edistäminen voi olla 11. ministerikokouksen keskeinen tulos; toistaa tässä yhteydessä, että elintarviketurvallisuuteen liittyvään julkiseen varastointiin, puuvilla-alan tukemiseen ja tukiin on löydettävä kestävä ratkaisu Nairobin ministerikokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti; korostaa, että aiheesta käydyt neuvottelut ja niiden mahdollinen tulos eivät saa olla tärkeämpiä kuin yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta käytävät keskustelut;

7.  toteaa jälleen, että on tärkeää edistää neuvotteluja ja saada aikaan tuloksia muista jäsenten esiin ottamista asioista, kuten palveluiden kotimaisesta sääntelystä, sähköisestä kaupankäynnistä, investointien helpottamisesta, laaja-alaisista tuista ja avoimuuden parantamisesta sekä pk-yrityksiä hyödyttävistä hyvistä sääntelykäytännöistä;

8.  katsoo, että vuoden 2017 ministerikokouksen tuloksessa olisi otettava selvästi huomioon vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimukseen sisältyvien sitoumusten merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kaupan mahdollinen rooli edistettäessä niiden saavuttamista, ja katsoo, että kokouksessa on määritettävä asiaa koskevia konkreettisia toimia, koska maailmanlaajuiset standardit ja monenväliset toimintaedellytykset ovat maailmankaupan kannalta hyödyllisiä;

9.  vahvistaa sukupuolten tasa-arvon ja osallistavan kehityksen välisen yhteyden ja korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on keskeisellä sijalla köyhyyden poistamisessa; toteaa, että talouskehityksen kannalta on tärkeää poistaa esteet, jotka estävät naisia osallistumasta kauppaan; toteaa, että on kehitettävä toimia, joilla puututaan erilaisiin taloudessa ilmeneviin naisten mahdollisuuksia rajoittaviin esteisiin; kehottaa WTO:n jäseniä sisällyttämään vuoden 2017 ministerikokouksen päätöksiin työohjelman, jolla varmistetaan sukupuoleen liittyvät kysymykset huomioon ottava kauppapolitiikka;

10.  kiinnittää huomiota Genevessä heinäkuussa 2017 pidettyyn kuudenteen kauppaa tukevan avun yleiseen tarkastelukonferenssiin, jonka aiheita olivat kaupan, osallisuuden ja yhteyksien edistäminen kestävän kehityksen aikaansaamiseksi ja jossa keskityttiin esimerkiksi tarpeeseen poistaa digitaalinen kuilu;

11.  tukee näkemystä, jonka mukaan tämä pitäisi muuttaa konkreettisiksi toimiksi, jotta voidaan edistää sähköistä kaupankäyntiä ja muuntaa digitaaliset mahdollisuudet todelliseksi kaupaksi; korostaa, että yhteyksien edistäminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun myös kehitysmaiden mikroyritysten ja pk-yritysten toimijat saavat entistä helpomman ja halvemman pääsyn markkinoille; huomauttaa tässä yhteydessä, että investoinnit infrastruktuuriin ovat edelleen keskeinen haaste ja että on ratkaisevan tärkeää saavuttaa edistystä tällä alalla; kehottaa siksi WTO:n jäseniä edistämään infrastruktuuriin tehtäviä investointeja kannustamalla muiden aloitteiden ohella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;

12.  korostaa, että on tärkeää keskustella mahdollisista kauppapoliittisista ratkaisuista tavarakaupan yhä yleistyvään palveluistumiseen (niin kutsuttu malli 5);

13.  kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään sähköistä kaupankäyntiä koskevien sitovien monenvälisten määräysten laatimiseksi WTO:ssa; tukee EU:n WTO:n palvelukauppaneuvostolle kesäkuussa 2017 esittelemää verkkotapahtumat mahdollistavaa toimintaympäristöä koskevaa tiedonantoa ”An Enabling Environment to Facilitate Online Transactions”, jossa esitetään hyvin tarpeellisia ja oikea-aikaisia kuluttajansuojaa, ei-toivottua viestintää, varmentamista ja luottamuspalveluja sekä sähköisesti tehtäviä sopimuksia koskevia yhteisiä periaatteita, jotka parantaisivat kuluttajien uskoa ja luottamusta verkkoympäristöön ja loisivat suotuisat edellytykset digitaaliselle kaupalle;

14.  kannustaa aloittamaan uudelleen monenväliset kauppaneuvottelut ympäristöhyödykkeitä koskevasta sopimuksesta;

15.  pitää myönteisenä kaupan helpottamista koskevan sopimuksen voimaantuloa 22. helmikuuta 2017; katsoo, että tämä sopimus tuo merkittäviä etuja kaikille WTO:n jäsenille ja etenkin kehitysmaille sekä asiaan liittyville talouden toimijoille, sillä se parantaa avoimuutta ja oikeusvarmuutta, vähentää hallintokuluja ja lyhentää tullimenettelyjä;

16.  pitää tärkeänä, että kaikki WTO:n jäsenet toimivat sekä Nairobissa että Balilla tehtyjen päätösten mukaisesti, myös siten, että ne luovat uusia vientimahdollisuuksia vähiten kehittyneiden maiden palveluntarjoajille hyödyntämällä vähiten kehittyneiden maiden palveluita koskevaa poikkeuslupaa ja yksinkertaistavat alkuperäsääntöjä koskevia säännöksiä; panee merkille WTO:n jäsenten palvelujen helpottamista koskevaa sopimusta kohtaan osoittaman kasvavan kiinnostuksen; kehottaa tehostamaan monenvälisiä toimia, joilla yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan alkuperäsääntöjä merkittävästi;

17.  korostaa WTO:n keskeistä merkitystä sääntöihin perustuvalle kauppajärjestelmälle ja pitää ratkaisevana, että varmistetaan sen päätösten täytäntöönpano, sitovien sitoumusten toteutumisen valvonta ja kauppariitojen ratkaisu; korostaa, että WTO on ainutlaatuisella tavalla edistänyt avoimuutta ja vertaisarviointia erityisesti kauppapoliittisen arviointimenettelyn (TPRM) avulla; on erittäin huolestunut siitä, että monet valituselimen toimista ovat edelleen täyttämättä, mikä haittaa vakavasti tämän keskeisen elimen työtä, sillä se on uhka riitojenratkaisun jatkuvalle asianmukaiselle toiminnalle, ja vaatii tekemään pikaisen päätöksen näiden toimien täyttämiseksi;

18.  korostaa, että on saatava aikaan lopullinen 11. ministerikokouksen julkilausuma, jossa jäsenet voisivat määrittää uusia aloja ja Dohan kehitysohjelmassa lueteltuja aloja, joilla ne aloittavat neuvotteluja ja jatkavat niitä;

19.  kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että parlamentti voi jatkossakin osallistua tiiviisti 11. ministerikokouksen valmisteluihin, se pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja sitä kuullaan vuoden 2017 ministerikokouksen aikana; kehottaa komissiota edelleen perustelemaan muille WTO:n jäsenille, miksi on tärkeää vahvistaa WTO:n parlamentaarisen ulottuvuuden merkitystä;

20.  kehottaa WTO:n jäseniä varmistamaan demokraattisen legitiimiyden ja avoimuuden vahvistamalla WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta; korostaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että parlamenttien jäsenet voivat osallistua paremmin kauppaneuvotteluihin, heidät otetaan mukaan WTO:n päätösten laadintaan ja täytäntöönpanoon ja kauppapolitiikkaa valvotaan asianmukaisesti kansalaisten eduksi;

21.  pitää valitettavana, että Marrakeshissa 9. ja 10. lokakuuta 2017 pidetty pienimuotoinen ministerikokous ei johtanut merkittävään edistykseen 11. ministerikokousta ajatellen; kehottaa kaikkia osapuolia kantamaan täysimääräisesti oman vastuunsa ja muuntamaan poliittisissa julistuksissa ilmaistun tahdon konkreettisiksi toimiksi, jotta Buenos Airesissa pidettävässä 11. ministerikokouksessa saadaan aikaan positiivisia tuloksia ja luodaan vankka perusta tuleville toimille ja päätöksille myös vuoden 2017 ministerikokouksen ulkopuolella;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä WTO:n pääjohtajalle.

(1)Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 annettu julkilausuma (WT/MIN(01)/DEC/1) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min01_e/mindecl_e.htm.
(2)Hongkongin ministerikokouksen 18. joulukuuta 2005 annettu julkilausuma (WT/MIN(05)/DEC) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min05_e/final_text_e.htm.
(3)EUVL C 9 E, 15.1.2010, s. 31.
(4)EUVL C 286 E, 22.10.2010, s. 1.
(5)EUVL C 51 E, 22.2.2013, s. 84.
(6)EUVL C 436, 24.11.2016, s. 6.
(7)EUVL C 366, 27.10.2017, s. 140.
(8)Balin ministerikokouksen 7. joulukuuta 2013 annettu julkilausuma (WT/MIN(13)/DEC) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc9_e/balideclaration_e.htm.
(9)Nairobin ministerikokouksen 19. joulukuuta 2015 annettu julkilausuma (WT/MIN(15)/DEC) – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/mc10_e/nairobipackage_e.htm.
(10)http://www.ipu.org/splz-e/trade16/outcome.pdf
(11)http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/
(12)https://www.wto.org/english/tratop_e/devel_e/a4t_e/gr17_e/gr17programme_e.htm


Itäinen kumppanuus: marraskuun 2017 huippukokous
PDF 199kWORD 58k
Euroopan parlamentin suositus 15. marraskuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta (2017/2130(INI))
P8_TA(2017)0440A8-0308/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3 ja 8 artiklan ja V osaston, erityisesti sen 21, 22, 36 ja 37 artiklan, sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) viidennen osan,

–  ottaa huomioon itäisen kumppanuuden käynnistämisen Prahassa 7. toukokuuta 2009 EU:n ja sen itäisten kumppanien Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Valko-Venäjän yhteisenä hankkeena,

–  ottaa huomioon Varsovassa vuonna 2011, Vilnassa vuonna 2013 ja Riiassa vuonna 2015 pidettyjen itäistä kumppanuutta käsitelleiden huippukokousten yhteiset julkilausumat,

–  ottaa huomioon 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission johtajien 25. maaliskuuta 2017 antaman Rooman julistuksen,

–  ottaa huomioon Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen, itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin, alueiden komitean sekä EU:n ja itäisten kumppanimaiden paikallis- ja alueviranomaisten konferenssin (CORLEAP) suositukset ja toimet,

–  ottaa huomioon komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedonannot Euroopan naapuruuspolitiikasta (ENP), erityisesti vuonna 2017 julkaistun kertomuksen tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta (JOIN(2017)0018) ja vuonna 2017 julkaistun tarkistetun valmisteluasiakirjan ”Eastern Partnership – 20 Deliverables for 2020: Focusing on key priorities and tangible results” (SWD(2017)0300), sekä vuonna 2016 julkaistun tiedonannon ”Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston päätelmät Euroopan naapuruuspolitiikasta ja itäisestä kumppanuudesta,

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 72. istunnosta(1), 15. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Afgan Mukhtarlin tapauksesta ja tiedotusvälineiden tilanteesta Azerbaidžanissa(2), 6. huhtikuuta 2017(3) ja 24. marraskuuta 2016(4) antamansa päätöslauselmat Valko-Venäjän tilanteesta, 16. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017(5), 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksista itäisen kumppanuuden valtioissa(6), 21. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehdyistä assosiaatiosopimuksista / pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista(7) ja 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelusta(8),

–  ottaa huomioon Georgian, Moldovan ja Ukrainan parlamenttien 3. heinäkuuta 2017 antaman yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0308/2017),

A.  toteaa, että itäinen kumppanuus perustuu Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Moldovan, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Euroopan unionin yhteiseen sitoumukseen syventää suhteitaan ja noudattaa kansainvälistä oikeutta ja perusarvoja, mukaan luettuina demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja sukupuolten tasa-arvon kunnioittaminen, sekä sosiaalista markkinataloutta, kestävää kehitystä ja hyvää hallintotapaa;

B.  toteaa, että itäisessä kumppanuudessa yhteisiä tavoitteita ovat vakauden edistäminen, luottamuksen lisääminen ja yhteistyö, demokraattisten uudistusten tukeminen, hyvät naapuruussuhteet, rauhanomainen konfliktien ratkaisu ja alueellinen yhteistyö sekä ihmisten välisten yhteyksien ja kaupan edistäminen, joilla pyritään lisäämään poliittista vuoropuhelua ja assosiaatiota sekä taloudellista yhteistyötä ja yhdentymistä;

C.  toteaa, että EU pyrkii globaalistrategian ja tarkistetun ENP:n avulla lähentämään kumppaneitaan nopeutetulla poliittisella assosiaatiolla ja taloudellisella yhdentymisellä EU:n kanssa, samalla kun se pyrkii edistämään poliittista vakautta, yhteiskunnan selviytymiskykyä ja taloudellista vaurautta naapurialueillaan ja tarjoamaan mahdollisuuksia etuoikeutetuille poliittisille ja taloudellisille suhteille kunkin kumppanimaan tavoitteiden mukaan;

D.  toteaa, että koska EU pitää yhteistyötä arvokkaana sinänsä ja katsoo sen hyödyttävän kaikkia osapuolia, se on sitoutunut jatkamaan yhteistyötä kaikkien itäisen kumppanuuden maiden kanssa, mikäli eurooppalaisia ydinarvoja ei kyseenalaisteta eikä heikennetä;

E.  toteaa, että EU:n ja sen kumppaneiden on saatava resurssit ja välineet vastaamaan tehtyjä sitoumuksia ja että kumppaneiden on keskityttävä tiiviimmin nykyisten sopimusten täytäntöönpanoon;

F.  toteaa, että vuonna 2015 Riiassa pidetyn huippukokouksen osallistujat vaativat seuraavaan huippukokoukseen mennessä edistymistä seuraavilla aloilla: 1) instituutioiden vahvistaminen ja hyvä hallintotapa, 2) liikkuvuus ja ihmisten väliset yhteydet, 3) taloudellinen kehitys ja markkinamahdollisuudet sekä 4) liitettävyys, energiatehokkuus, ympäristö ja ilmastonmuutos;

G.  toteaa, että edellisen huippukokouksen jälkeen on edistytty huomattavasti, minkä osoittavat erityisesti kolmen assosiaatiosopimuksen tekeminen ja voimaantulo, mukaan luettuna pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa sekä viisumivapaus Georgian ja Ukrainan kanssa vuodesta 2017 (ja Moldovan kanssa vuodesta 2014), laaja-alaista ja tehostettua kumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen loppuunsaattaminen Armenian kanssa, mikä toimii esimerkkinä siitä, miten Euraasian talousunionin jäsenyys ja osallistuminen EU:n naapuruushankkeisiin ovat mahdollisia yhtä aikaa, neuvottelujen aloittaminen uudesta laaja-alaisesta sopimuksesta Azerbaidžanin kanssa, merkittävät uudistukset monissa näistä maista EU:n poliittisella, teknisellä ja taloudellisella tuella ja Valko-Venäjää koskevan kriittisen lähentymispolitiikan jatkaminen;

H.  ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun itäinen kumppanuus käynnistettiin Prahassa, joidenkin perustajajäsenten ihmisoikeustilanne on huonontunut yleisesti ja demokraattiset suuntaukset ovat kääntyneet päinvastaisiksi; katsoo, että päähaasteena on meneillään olevan siirtymän helpottaminen, jotta saavutetaan osallistavia, vastuuvelvollisia, vakaita ja elinkelpoisia demokratioita;

I.  toteaa, että lisääntynyt liikkuvuus ja ihmisten välisten yhteyksien edistäminen kumppanimaiden ja EU:n välillä ovat välttämättömiä eurooppalaisten arvojen edistämiseksi;

J.  toteaa, että komission ja ulkosuhdehallinnon ehdottamalla uudella strategisella työsuunnitelmalla, jossa yhdistetään kahdenvälinen ja alueellinen yhteistyö, pyritään ohjaamaan EU:n ja kuuden kumppanimaan tulevaa työtä keskittymällä vuodeksi 2020 asetettuihin 20 tavoitteeseen;

K.  toteaa, että ratkaisemattomat alueelliset konfliktit uhkaavat EU:n itäisen kumppanuuden maiden itsenäisyyttä, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta ja Venäjän federaatio aloitti ja pitää edelleen aktiivisesti yllä joitakin niistä vastoin kansainvälistä sitoumustaan tukea kansainvälistä oikeusjärjestystä; toteaa, että EU:lla olisi oltava aktiivisempi rooli sen naapurustossa käynnissä olevien konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa; katsoo, että Venäjän Ukrainaan kohdistamat hyökkäystoimet, Krimin niemimaan liittäminen Venäjään, Georgian kahden alueen miehittämisen jatkaminen ja Venäjän aiheuttamat hybridiuhat, kuten epävakautta luova toiminta ja propaganda, uhkaavat koko Euroopan turvallisuutta;

L.  toteaa, että itäistä kumppanuutta koskeva politiikka perustuu kunkin kumppanin täysivaltaiseen oikeuteen valita tavoitetaso, johon se pyrkii suhteissaan EU:hun; katsoo, että tiiviimpiin EU-suhteisiin pyrkivien kumppaneiden olisi ”enemmällä enemmän” ‑periaatteen mukaisesti voitava luottaa siihen, että ne saavat enemmän tukea ja apua yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, jos ne täyttävät uudistuksia koskevat lupauksensa;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle, että

Itäisen kumppanuuden tulevaisuus

Itäisen kumppanuuden täytäntöönpano

   a) varmistetaan, että marraskuun 2017 huippukokouksessa painotutaan tulevaisuuteen, luodaan uutta dynamiikkaa ja määritellään selkeä poliittinen visio itäisen kumppanuuden tulevaisuudesta pitkän aikavälin politiikkana; varmistetaan, että huippukokouksen tuloksilla tuetaan ensisijaisesti Euroopan unionin perusarvoja ja niissä kunnioitetaan erityisesti demokratiaa, ihmisoikeuksia, perusvapauksia, oikeusvaltioperiaatetta, hyvää hallintotapaa, kansalaisoikeuksia, syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa, joihin itäinen kumppanuus perustuu, ja korostetaan, että kyseiset arvot ovat assosiaatiosopimusten ytimessä, sekä tunnustetaan kumppanien sitoutuminen kyseisten arvojen toteuttamiseen ja edistämiseen,
   b) vastataan kaikkien kumppanimaiden kansalaisten suuriin odotuksiin, jotka koskevat korruption kitkemistä, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa sekä oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan edistämistä; varmistetaan, että kumppanit sitoutuvat edelleen hyväksymään ja toteuttamaan täysimääräisesti oikeuslaitokseen, julkishallintoon ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyviä uudistuksia hyödyntäen asiaa koskevia etenemissuunnitelmia, joissa on selkeästi määriteltyjä tavoitteita ja määräaikoja,
   c) vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa kumppanimaissa ja sen olennaisen tärkeää asemaa itäisessä kumppanuudessa sekä välttämättömänä toimijana demokraattisessa vahvistamisprosessissa että alueellisen yhteistyön foorumina vastustamalla tinkimättömästi kaikkea lainsäädäntöä ja toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan sen oikeutettua toimintaa, ja kannustamalla sitä osallistumaan entistä enemmän kumppanuuteen liittyvien uudistusten suunnittelemiseen ja toteuttamisen valvontaan ja seurantaan sekä edistämällä julkisten elinten avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta,
   d) tuetaan vaaliuudistuksia, joilla varmistetaan, että oikeudelliset kehykset ovat kansainvälisten normien, Etyjin johtamien kansainvälisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien suositusten ja Venetsian komission lausuntojen mukaisia, jotka toteutetaan avoimen prosessin avulla ja joista järjestetään laaja kuuleminen ja joista vallitsee mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärrys opposition ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta vaalijärjestelmiä voidaan kehittää hallitsevia puolueita suosimatta; varmistetaan, että vaaliuudistuksia koskevaa EU:n nykyistä ehdollisuutta sovelletaan tiukasti,
   e) varmistetaan, että marraskuussa 2017 pidettävä huippukokous ottaa huomioon siihenastiset saavutukset, korostaa tarvetta noudattaa jo tehtyjä sitoumuksia ja antaa uusia virikkeitä itäisen kumppanuuden edelleen kehittämiseen, mukaan lukien konkreettisten tulosten tuottaminen kansalaisille erityisesti työllisyyden, sosiaalis-taloudellisten erojen tasaamisen, liikenteen ja yhteenliitettävyyden, energiaomavaraisuuden sekä liikkuvuuden ja koulutuksen aloilla, kun otetaan huomioon, että uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma on tärkeä väline tässä yhteydessä,
   f) toteutetaan toimia työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseksi, myös sellaisilla nuorten tukitoimilla kuin EU4Youth-ohjelma, ja työmarkkinoiden kehittyvien tarpeiden mukaisiksi räätälöityjen tarvittavien taitojen kehittämiseksi, myös ammattikoulutuksella, tukemalla yrittäjyyttä, paikallista teollisuustoimintaa ja kestävää maataloutta, kehittämällä matkailua ja digitaalitaloutta sekä rakentamalla julkisen ja yksityisen palvelusektorin, muun muassa terveys- ja sosiaalialan, ja matkailun sosiaalista infrastruktuuria,
   g) edistetään ja tuetaan aktiivisesti syrjinnän vastaisten toimintalinjojen täytäntöönpanoa kaikilla yhteiskunnan aloilla; varmistetaan sukupuolten tasa-arvo julkisen vallan toimissa ja naisten työllistettävyyden ja yrittäjyyden tukeminen sekä politiikan jatkuvuus vuodeksi 2020 asetetun tavoitteen jälkeen,
   h) tehdään yhteistyötä liikkuvuuden lisäämiseksi EU:n ja kumppanimaiden välillä; tuetaan Moldovaa, Georgiaa ja Ukrainaa viisumivapaussopimuksen täytäntöönpanossa ja varmistetaan, että keskeyttämismekanismia ei käytetä tulevaisuudessa, erityisesti tiiviillä poliisi- ja tulliyhteistyöllä turvallisuusuhkien, rikollisuuden ja oleskeluajan ylitysten torjumiseksi; käynnistetään viisumivapautta koskeva vuoropuhelu Armenian kanssa, kannustetaan Azerbaidžania etenemään viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten täytäntöönpanossa, niin että viisumivapautta koskeva vuoropuhelu voidaan aloittaa tulevaisuudessa, ja saatetaan päätökseen viisumihelpotus- ja takaisinottosopimuksia koskevat neuvottelut Valko-Venäjän kanssa sen kansalaisten edun vuoksi, jos nämä maat edistyvät huomattavasti perusarvojen alalla ja täyttävät viisumivapautta koskevien toimintasuunnitelmien täsmälliset ehdot,
   i) lisätään edelleen tiiviin yhteistyön mahdollisuuksia koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin aloilla, erityisesti helpottamalla osallistumista sellaisiin ohjelmiin kuin Erasmus+, Huippuosaamisen levittäminen ja osallistujapohjan laajentaminen ja EU4Innovation sekä Euroopan investointipankkiryhmän lainatakuilla osana sen InnovFin-ohjelmaa; annetaan tukea koulutusalan uudistuksiin ja paneudutaan tutkimuksen ja innovoinnin kuilun kaventamiseen,
   j) varmistetaan, että marraskuussa 2017 pidettävän huippukokouksen tuloksilla lisätään myös entistä enemmän kestävään talouskasvuun, nykyisten alojen nykyaikaistamiseen, kauppaan ja investointeihin liittyviä mahdollisuuksia, myös rajatylittävän yhteistyön mahdollisuuksia alueiden sisällä ja erityisesti yrittäjyyden ja pk-yritysten osalta,
   k) vaaditaan tarkistettua EU:n tukea assosiaatio-ohjelmille ja niihin liittyville rakenneuudistuksille, erityisesti niille, joilla parannetaan kilpailukykyä, liiketoimintaympäristöä ja pääsyä rahoituslähteisiin, myös EU4Business-aloitteen kautta; seurataan tiiviisti pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden täytäntöönpanoa sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän polkumyynnin välttämiseksi; laaditaan pk-yrityksille kohdennettua tukea, jolla autetaan niitä hyödyntämään täysimääräisesti pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita; edistetään ja tuetaan talousjärjestelmän aitoa uudistusta, jonka tarkoituksena on lopettaa asteittain monopolit ja rajoittaa oligarkkien valtaa ottamalla käyttöön asianmukaiset lait ja tekemällä merkittävä pankki- ja rahoitusalan uudistus, jonka tarkoituksena on torjua rahanpesua ja veropetoksia,
   l) tuetaan tarvittavan liikenne- ja yhteysinfrastruktuurin kehittämistä, myös TEN-T-runkoverkkoa koskevalla kunnianhimoisella investointiohjelmalla, ja edistetään myös alueiden sisäistä kauppaa; tuetaan infrastruktuurihankkeita, joilla luodaan uusia kaupankäyntimahdollisuuksia ja lisätään viestintää ja vaihtoja EU:n ja kumppanimaiden välillä sekä kumppanien kesken,
   m) parannetaan energiaomavaraisuutta ja -tehokkuutta erityisillä investoinneilla ja monipuolistamalla energialähteitä, erityisesti uusiutuvien energialähteiden saralla ja vähentämällä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, vahvistamalla yhteistyötä kaikilla EU:n energiaunionin painopistealoilla ja yhdentämällä kumppanien energiamarkkinat EU:n energiamarkkinoihin kiinnittäen erityistä huomiota yhteenliitettävyyteen ja infrastruktuuriin; varmistetaan, että kaikki alueen uusien putkistoinfrastruktuurien offshore- ja onshore-osat, mukaan lukien Nord Stream 2 -kaasuputki, ovat täysin unionin lainsäädännön ja energiaunionia koskevan strategian mukaisia ja etteivät ne vesitä alueellista energiaturvallisuutta; työskennellään itäisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan tukea kotitalouksia, joihin energian hintojen kasvu vaikuttaa eniten,
   n) varmistetaan ydinturvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevien kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden täysimääräinen noudattaminen; tehostetaan toimia ilmastonmuutosta koskevien sitoumusten noudattamiseksi, mukaan lukien yleinen valistus ja Armenian ja Ukrainan vanhentuneiden voimaloiden vaiheittainen ja kestävä käytöstä poistaminen; seurataan tiiviisti uusien hankkeiden, kuten Valko-Venäjän Ostrovetsin ydinvoimalan, edistymistä,
   o) varmistetaan, että marraskuussa 2017 pidettävässä huippukokouksessa käsitellään myös turvallisuusuhkia ja konflikteja, jotka vaikuttavat kumppanien ja koko alueen itsenäisyyteen, suvereniteettiin, alueelliseen koskemattomuuteen, ihmisen perusoikeuksiin sekä poliittiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen vakauteen ja kehitykseen,
   p) sitoudutaan yhtenäisyyteen EU:n jäsenvaltioiden painostaessa yhdessä Venäjää, jonka sotilaallinen läsnäolo on kuitenkin voimistunut viime vuosina, erityisesti tehostetuilla ja kohdennetuilla rajoittavilla toimenpiteillä, Ukrainan konfliktin ratkaisemiseen panemalla Minskin sopimukset kokonaisuudessaan ja aidosti täytäntöön ja jatkamalla Etyjin seurantatehtäviä, Venäjän ja Georgian välisen konfliktin ratkaisemiseen Geneven kansainvälisten keskustelujen konkreettisten tulosten nojalla ja siten, että Venäjä panee täysimääräisesti täytäntöön vuoden 2008 tulitaukosopimuksen, Ukrainan täyden suvereniteetin palauttamiseen Krimillä, Georgian täyden suvereniteetin palauttamiseen sen Abhasian ja Etelä-Ossetian miehitetyillä alueilla, Moldovan täyden suvereniteetin palauttamiseen Transnistriassa, Itä-Ukrainan vaarallisen ekologisen tilanteen asianmukaiseen huomioon ottamiseen, kumppanien sietokyvyn vahvistamiseen sekä valtion tukemien murhien, kybersodankäynnin, disinformaation ja muunlaisen vakauden horjuttamisen muodostamien uhkien lopettamiseen,
   q) korostetaan, ettei voida hyväksyä minkään itäisen kumppanin osallistumista EU:ta ja/tai sen kumppaneita vastaan tähdättyihin sotilasharjoituksiin, kuten Venäjän johtamaan Zapad 2017 -harjoitukseen Valko-Venäjällä; varmistetaan, ettei mikään kumppani osallistu enää jatkossa tällaisiin harjoituksiin,
   r) vaaditaan Armenian ja Azerbaidžanin joukkoja lopettamaan välittömästi sotatoimet, joissa menehtyy tarpeettomasti siviilejä ja sotilaita ja jotka haittaavat sosioekonomista kehitystä; vahvistetaan tukea Etyjin Minskin ryhmän puheenjohtajien pyrkimyksille ratkaista Vuoristo-Karabahin konflikti ja heidän vuonna 2009 esittämilleen perusperiaatteille, joihin kuuluvat alueellinen koskemattomuus, itsemääräämisoikeus ja voimankäytöstä pidättyminen; kehotetaan Armeniaa ja Azerbaidžania käynnistämään neuvottelut uudelleen vilpittömin mielin ja soveltamaan kyseisiä periaatteita ratkaistaessa konfliktia, joka ei ole ratkaistavissa sotilaallista voimaa käyttämällä; kehotetaan Armenian ja Azerbaidžanin hallituksia käymään korkean tason neuvotteluja ja sitoutumaan aidon luottamuksen rakentamista koskeviin toimenpiteisiin ja vuoropuheluun Armenian ja Azerbaidžanin kansalaisyhteiskuntien välillä; asetetaan EU:n ja kummankin osapuolen välisten uusien sopimusten ratifioinnin ehdoksi vahva sitoutuminen konfliktin ratkaisemiseen ja konkreettinen edistyminen siinä muun muassa ylläpitämällä aselepoa ja tukemalla vuoden 2009 perusperiaatteiden noudattamista,
   s) vaaditaan edelleen tukea EU:n ja Etyjin valtuuskuntien työlle Georgiassa, Moldovassa ja Itä-Ukrainassa välttämättöminä operaatioina, joilla varmistetaan ennen kaikkea rauha ja turvallisuus maiden kansalaisten edun vuoksi; varmistetaan näiden valtuuskuntien valtuuksien tehokas täytäntöönpano ja vaaditaan Venäjää takaamaan niille esteetön pääsy; harkitaan aseistettujen Etyjin poliisijoukkojen konfliktialueelle lähettämisen tukemista; pohditaan yhdessä kumppanimaiden kanssa mahdollisuutta vahvistaa EU:n roolia kyseisten konfliktien ratkaisemisessa, myös käynnistämällä täysimittaisia yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioita, joilla edistetään turvallisuutta ja vakautta,
   t) kehotetaan EU:n kumppaneita tekemään täysipainoista yhteistyötä EU:n kanssa reagoitaessa eri haasteisiin, kuten laittomaan muuttoliikkeeseen, terrorismiin, kyberrikollisuuteen, ihmiskauppaan, salakuljetukseen ja laittomaan kauppaan,
   u) harkitaan itäisen kumppanuuden puitteissa sellaisille assosioituneille maille, jotka ovat edistyneet merkittävästi assosiaatiosopimuksiin / pitkälle meneviin ja laaja-alaisiin vapaakauppa-alueisiin liittyvien uudistusten täytäntöönpanossa, houkuttelevaa pidemmän aikavälin EaP+-mallia, joka voisi loppujen lopuksi johtaa tulliliittoon ja Schengen-alueeseen liittymiseen, entistä parempaan pääsyyn EU:n sisämarkkinoille, liittymiseen EU:n liikenneverkkoihin, teollisuuskumppanuuksiin, osallistumiseen muihin EU:n ohjelmiin ja virastoihin, yhteistyön lisäämiseen YTPP:n alalla sekä välittömiin toimenpiteisiin, kuten uusiin yksipuolisiin tullietuuksiin, konkreettisen aikataulun vahvistamiseen kumppanien ja EU:n välisten verkkovierailumaksujen poistamiselle ja nopean laajakaistan kehittämiseen; avataan EaP+-malli muille itäisen kumppanuuden maille, kun ne ovat valmiita entistä vahvempiin sitoumuksiin ja kun ne ovat myös edistyneet merkittävästi keskinäisesti sovittujen uudistusten toteuttamisessa,
   v) harkitaan assosioitumattomille maille uusia keinoja kansalaisyhteiskunnan, yritysten, akateemisen yhteisön, riippumattomien tiedotusvälineiden ja nuorten tukemiseksi, myös lisärahoituksen ja liikkuvuuskumppanuuksien avulla,
   w) varmistetaan, että yhteiset tavoitteet koskevat kummassakin tapauksessa tarvittaessa keskipitkää ja pitkää aikaväliä ja kannustavat joitakin kumppanimaita siirtymään vaalikausia koskevasta ajattelutavasta strategisiin visioihin,
   x) muistutetaan eriyttämisperiaatteesta ja siitä, että EU:n kanssa tehtävän yhteistyön laajuus ja syvyys määräytyvät EU:n ja kumppanien tavoitteiden sekä uudistusten vauhdin ja laadun mukaan ja että ne arvioidaan niiden täysimääräisen ja tehokkaan täytäntöönpanon perusteella, erityisesti demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien, oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallintotavan saralla,
   y) korostetaan, että itäisellä kumppanuudella pyritään luomaan tarvittavat edellytykset tiiviille poliittiselle assosiaatiolle ja taloudelliselle yhdentymiselle, mukaan luettuna osallistuminen EU:n ohjelmiin; toistetaan, että assosiaatiosopimukset Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa eivät ole lopullinen tavoite niiden suhteissa EU:hun; arvostetaan jälleen kerran näiden maiden Eurooppaan suuntautuvia pyrkimyksiä; todetaan, että SEU:n 49 artiklan nojalla ja 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen mukaisesti jokainen Euroopan valtio voi hakea unionin jäsenyyttä sillä edellytyksellä, että se noudattaa Kööpenhaminan kriteereitä ja demokratian periaatteita, kunnioittaa perusvapauksia, ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia sekä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta; kehotetaan tässä yhteydessä jäsenvaltioita sopimaan kunnianhimoisesta julistuksesta vuoden 2017 huippukokouksessa, jossa asetetaan asiaa koskevia pitkän aikavälin tavoitteita,
   z) kehotetaan Georgiaa, Moldovaa ja Ukrainaa keskittymään assosiaatio-ohjelmien täysimääräiseen täytäntöönpanoon assosiaatiosopimusten kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja osallistumaan myös yhteisiin keskusteluihin assosiaatiosopimuksiin / pitkälle meneviin ja laaja-alaisiin vapaakauppa-alueisiin liittyvien uudistusten etenemisestä, mahdollisuuksista ja haasteista; muistutetaan, että edellä mainittujen uudistusten tehokas täytäntöönpano on tärkeää maiden tulevan vakauden ja kehityksen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin kannalta; vahvistetaan, että suhteiden syventäminen EaP+-mallissa sekä mikä tahansa mahdollisuus EU:n jäsenyyteen edellyttää konkreettista edistymistä kyseisten uudistusten täytäntöönpanossa, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja hyvän hallintotavan osalta,
   aa) varmistetaan, että nykyisen ja korkeamman tasoiseen yhteistyöhön ja kumppaneille annettavaan tukeen liittyy aina tiukkoja ehtoja, joita myös noudatetaan; korostetaan, että EU:n kumppaneilleen antaman taloudellisen tuen ehtona ovat konkreettiset uudistukset ja niiden tehokas toteuttaminen ja että EU:n kannustinpohjainen lähestymistapa hyödyttää edelleen niitä kumppaneita, jotka toteuttavat eniten kunnianhimoisia uudistuksia; kannustetaan avustusten maksamiseen pienemmissä erissä, jotta EU voi reagoida paremmin odottamattomiin kriiseihin tai uudistusten puuttumiseen; korostetaan erityisesti sitä, että laaja-alaista sopimusta ei ratifioida sellaisen maan kanssa, joka ei pitäydy EU:n arvoissa tai joka ei pane täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja tai joka häiritsee, pelottelee tai vainoaa ihmisoikeuksien puolustajia, kansalaisjärjestöjä ja toimittajia; korostetaan myös, että on täytettävä selvät edellytykset ennen uuden viisumivapautta koskevan vuoropuhelun käynnistämistä ja päätökseen saattamista; muistutetaan, että aiemmista saavutuksista perääntyminen johtaa järjestelmällisesti sopimusten soveltamisen keskeyttämiseen, mukaan luettuina viisumivapaus ja EU:n rahoitus,
   ab) tuetaan itäisen kumppanuuden monenvälistä ulottuvuutta keinona lisätä monenvälistä luottamusta etenkin konfliktialueilla, luoda mahdollisuuksia alueelliselle yhteistyölle, muun muassa kansainvälisten kansalaisjärjestöfoorumien, alue- ja paikallisviranomaisten yhteistyön ja rajat ylittävien hankkeiden avulla, kuten ihmisten välisiä yhteyksiä kehittävissä ohjelmissa, joihin kuuluu kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja nuorempi sukupolvi muutosvoimina,
   ac) korostetaan itäiseen kumppanuuteen liittyvän viestintäpolitiikan merkitystä johdonmukaisesti ja tehokkaasti sekä sisäisesti ja ulkoisesti ja toteutetaan kullekin alueelle mukautettuja viestintätoimia, joilla pyritään erityisesti korjaamaan nykyinen puutteellinen tietämys EU:sta ja sen suhteista kumppaneihinsa; annetaan tunnustusta East Stratcom -työryhmän tähän mennessä tekemälle erinomaiselle työlle ja tuetaan sen toimia lisärahoituksella; käsitellään itäisen kumppanuuden konkreettisia hyötyjä ja tavoitteita koskevaan parempaan tiedotukseen liittyvää haastetta ja torjutaan disinformaatiota helposti saatavilla, tosiasioihin perustuvilla ja laadukkailla tiedoilla kaikilla kumppanimaiden kielillä ja varmistetaan sananvapauden täysimääräinen noudattaminen,
   ad) vaaditaan, että EU:n tuki mukautetaan vastaamaan yhteistä kunnianhimon tasoa kunkin kumppanin kanssa tehtävässä yhteistyössä ”enemmällä enemmän”- ja ”vähemmällä vähemmän” -periaatteiden mukaisesti; kehotetaan erityisesti EU:ta mukauttamaan rahoitusvälineitä, kuten Euroopan naapuruusvälinettä ja Euroopan kestävän kehityksen rahastoa, toimintapolitiikan tehtäviin ja täytäntöönpanostrategioihin, erityisesti sen vuotuisissa ja monivuotisissa talousarviomenettelyissä,
   ae) suhtaudutaan myönteisesti komission ehdotuksiin makrotaloudellisen avun antamisesta kumppaneille niihin liittyvien tiukkojen ehtojen mukaisesti, mikä koskee erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattamista (mukaan luettuna riippumaton oikeuslaitos ja parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä), hyvän hallintotavan varmistamista (mukaan luettuna tehokas korruption torjunta) ja ihmisoikeuksien puolustamista ja tiedotusvälineiden vapautta; annetaan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtainen kirjallinen kertomus kuuden kuukauden välein näillä kolmella alalla saavutetusta edistyksestä kumppanimaissa, jotka saavat jo tällaista apua; kehotetaan komissiota laatimaan uusia makrotaloudellisen avun ohjelmia kumppanimaille, jotka ovat toteuttaneet aiempia ohjelmia menestyksekkäästi, soveltamaan kyseisiä ehtoja järjestelmällisesti tulevissa tällaista apua koskevissa ehdotuksissa ja varmistamaan, että niitä sovelletaan tinkimättömästi, erityisesti Moldovan tapauksessa,
   af) pyydetään komissiota, Euroopan investointipankkia ja muita monenvälisiä rahoituslaitoksia pyrkimään Euroopan investointisuunnitelman ja kohdennetun tukimekanismin menestyksekkääseen toteuttamiseen niitä itäisen kumppanuuden maita varten, jotka ovat sitoutuneet assosiaatiosopimusten toteuttamiseen; pyydetään perustamaan Ukrainaa, Georgiaa ja Moldovaa varten erityisrahasto, joka perustuu monenvälisten välineiden parhaisiin käytäntöihin, ja korostetaan, että kyseisen erityisrahaston olisi keskityttävä yksityisiin ja julkisiin investointeihin, joita tehdään erityisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen infrastruktuuriin ja investointien vastaanottokyvyn parantamiseksi, sekä kansainvälisten rahoituslaitosten ja avunantajien tuen koordinointiin kentällä; harkitaan Ukrainaa koskevaa avunantajakonferenssia, jossa tuettaisiin idän konfliktista ja Krimin Venäjään liittämisestä aiheutuneita humanitaarisia tarpeita; varmistetaan, että kaikkia näiden rahastojen käyttöä valvotaan tiukasti, jotta voidaan ehkäistä kaikki väärinkäytökset,
   ag) toistetaan voimakas tuki parlamentaariselle panokselle itäistä kumppanuutta koskevaan politiikkaan ja sen seurantaan, etenkin kun on kyse tämän politiikan vaikutuksista kansalaisten arkeen; vahvistetaan tässä yhteydessä Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen asemaa itäisen kumppanuuden uudessa monenvälisessä rakenteessa sekä parlamentaaristen assosiaatio- tai yhteistyövaliokuntien asemaa assosiaatio- tai yhteistyöneuvostoissa; suhtaudutaan myönteisesti parhaillaan toteutettaviin kattavan demokratian tukemisen toimintamallin ohjelmiin; kehotetaan kumppanimaiden parlamenttien jäseniä tekemään yhteistyötä täytäntöönpanon valvomiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi; vauhditetaan itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumin osallistumista tähän prosessiin,
   ah) otetaan huomioon parlamentin päätös lisätä itäisen kumppanuuden maiden kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanon seurantaa ja tässä yhteydessä annetun EU:n tuen valvontaa; vastataan parlamentin kumppaneille ja komissiolle esittämään kehotukseen lisätä kaikkien EU:n rahoituksen saajien avoimuutta; kehotetaan komissiota ja ulkosuhdehallintoa toimittamaan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtainen kirjallinen kertomus kyseisten sopimusten täytäntöönpanosta kuuden kuukauden välein,
   ai) otetaan huomioon parlamentin päätös lisätä itäisen kumppanuuden maiden kanssa tehtäviä tulevia kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen valvontaa; kehotetaan neuvostoa toimittamaan parlamentille viipymättä kaikki tarvittavat neuvotteluohjeet asiaa koskevan toimielinten sopimuksen(9) mukaisesti; suhtaudutaan myönteisesti komission ja ulkosuhdehallinnon tehokkaaseen yhteistyöhön parlamentin kanssa kyseisistä neuvotteluista tiedottamisessa, mutta kehotetaan niitä toimittamaan viipymättä myös neuvottelutekstien luonnokset ja parafoidut sopimukset asiaa koskevan puitesopimuksen(10) mukaisesti;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä tiedoksi Etelä-Kaukasiaan ja Georgian kriisiä varten nimitetylle EU:n erityisedustajalle, Etyjin parlamentaariselle yleiskokoukselle, Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle sekä itäisen kumppanuuden maiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0304.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0267.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0126.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0456.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0089.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0487.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0018.
(8)EUVL C 265, 11.8.2017, s. 110.
(9)EUVL C 95, 1.4.2014, s. 1.
(10)EUVL L 304, 20.11.2010, s. 47.


Toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten
PDF 188kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. marraskuuta 2017 toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten (2017/2819(RSP))
P8_TA(2017)0441B8-0589/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten” (COM(2017)0198),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian väliarvioinnista(1),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan EU:n luontolainsäädännön toimivuustarkistuksesta ”Fitness Check of the EU Nature Legislation (Birds and Habitats Directives)” (SWD(2016)0472),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 1/2017 ”Natura 2000 -verkoston mahdollisuuksien täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää lisätoimia”,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen EU:n luontotyyppi- ja lintudirektiiveistä 2007–2012 (”Reporting under the EU Habitats and Birds Directives 2007-2012, The State of Nature in the EU”),

–  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevat Eurostatin tilastot marraskuulta 2016,

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät luontoa, ihmisiä ja taloutta koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta(2),

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle toimintasuunnitelmasta luontoa, ihmisiä ja taloutta varten (O-000067/2017 – B8‑0608/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vain noin puolet suojelluista lintulajeista ja vielä pienempi osuus muista suojelluista lajeista ja luontotyypeistä EU:ssa on tällä hetkellä tilanteessa, jossa niiden suojelun taso on hyvä, ja vain 50 prosentilla kaikista Natura 2000 -alueista on suojelutavoitteet ja -toimenpiteet sisältävä hoitosuunnitelma;

B.  ottaa huomioon, että luontodirektiiveillä on tärkeä osuus biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen luonnon monimuotoisuutta koskevaan strategiseen suunnitelmaan 2011–2020 sisältyvien tavoitteiden sekä kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja Pariisin ilmastonmuutossopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa;

C.  ottaa huomioon, että luonnon tilaa EU:ssa vuonna 2015 koskevassa Euroopan ympäristökeskuksen arviossa (”2015 State of Nature in the EU”) todetaan, että jäsenvaltiot pitävät maataloutta ja luonnon olosuhteiden muutoksia pahimpina maa-alueiden ekosysteemeihin kohdistuvina paineina ja uhkina ja elävien resurssien hyödyntämistä (kalastus) ja saasteita pahimpina merien ekosysteemeihin kohdistuvina paineina ja uhkina; toteaa, että kaikki tämä on ihmisen toimintaa ja sillä on syvälle meneviä ja haitallisia vaikutuksia luontoon;

D.  ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta koskevat Eurostatin tilastot vuodelta 2016 osoittavat, että EU:n kaikkien 167 yleisen lintulajin kokonaismäärä on vähentynyt vuosina 1990–2014(3);

Yleistä

1.  pitää toimintasuunnitelmaa luontoa, ihmisiä ja taloutta varten askelena oikeaan suuntaan luontodirektiivien tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  panee kuitenkin huolestuneena merkille, että vuoteen 2020 ulottuvan biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman välittömiä ja huomattavia lisätoimia; painottaa, että vuoteen 2010 ulottuneen biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian tavoitteita ei saavutettu;

3.  toteaa, että terveet ja kestävät ekosysteemit pystyvät paremmin lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumaan siihen ja siten rajoittamaan ilmaston lämpenemistä; toteaa, että ne kestävät paremmin äärimmäisiä sääilmiöitä ja elpyvät niistä helpommin sekä tarjoavat paljon etuja, joista ihmiset ovat riippuvaisia;

4.  toteaa, että Euroopassa lähes neljäsosa luonnonvaraisista eläimistä on nyt vaarassa kuolla sukupuuttoon ja useimmat ekosysteemit ovat heikentyneet niin paljon, etteivät ne enää kykene täyttämään arvokkaita toimintojaan; toteaa, että tämä aiheuttaa valtavia taloudellisia ja sosiaalisia menetyksiä EU:lle, koska biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen tärkeimmät syyt, kuten elinympäristöjen huonontuminen, luonnonvarojen liikakäyttö, haitallisten vieraslajien tuonti ja leviäminen lisääntyvät ja ilmastonmuutos nopeutuu, mikä tekee tyhjäksi monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseen tarkoitettujen toimien myönteiset vaikutukset;

5.  toteaa, että toimintasuunnitelmalla pyritään ”edistymään ripeämmin kohti EU:n vuodeksi 2020 asettamaa tavoitetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen väheneminen olisi pysäytettävä ja tämä suuntaus käännettävä”; pitää kuitenkin valitettavana, että toimintasuunnitelmassa ei viitata vuoteen 2020 ulottuvaan luonnon monimuotoisuutta koskevaan strategiaan tai sen väliarviointia koskeviin päätelmiin;

6.  toteaa jälleen, että vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan huomattavia ja jatkuvia lisätoimia, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan tälle enemmän poliittista painoarvoa;

7.  painottaa, että on tarpeen varmistaa unionin luontolainsäädännön kattava ja tinkimätön täytäntöönpano;

8.  painottaa, että kasvihuonekaasujen, ilmansaasteiden ja muiden epäpuhtauksien vähentämisessä sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa saavutettua huomattavaa edistystä on täydennettävä jäsenvaltioiden lisätoimilla, jotta voidaan soveltaa kattavasti sovittuja toimintalinjoja biologisen monimuotoisuuden, luonnonvarojen ja kansanterveyden suojelun parantamiseksi;

9.  painottaa, että on tarpeen yhdentää edelleen toimintalinjoja ja tietämystä, jotta voidaan saavuttaa tavoite hyvästä elämästä maapallon resurssien rajoissa, mikä on seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman pitkän aikavälin visio;

10.  pitää valitettavana, että toimintasuunnitelma koskee rajallista ajanjaksoa, ja kehottaa komissiota aloittamaan viipymättä seuraavan biologista monimuotoisuutta koskevan strategian valmistelun;

Kaikkien toimijoiden ottaminen mukaan

11.  on tyytyväinen toimintasuunnitelmassa määritettyihin neljään painopistealaan ja pitää välttämättömänä ottaa kaikki asianomaiset toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallistasolla aktiivisesti mukaan, jotta voidaan toteuttaa konkreettisia toimia lintu- ja luontotyyppidirektiivien täytäntöönpanossa havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

12.  muistuttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa nro 1/2017 todettiin, että jäsenvaltioiden asiasta vastaavien viranomaisten ja muiden sidosryhmien välistä koordinointia ei ollut kehitetty riittävästi;

13.  kehottaa komissiota tukemaan tehokkaasti kansallisia ja alueellisia toimijoita luontolainsäädännön täytäntöönpanossa ja ympäristötarkastusten parantamisessa, myös kehittämällä osaamista ja valmiuksia sekä parantamalla resurssien jakoa;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo päivittää ja kehittää edelleen ohjeasiakirjoja kaikilla EU:n virallisilla kielillä edistääkseen lainsäädännön parempaa ymmärtämystä paikallisella tasolla ja auttaakseen viranomaisia soveltamaan sitä oikein; kehottaa komissiota ottamaan tähän prosessiin mukaan kaikki sidosryhmät ja kuulemaan niitä;

15.  korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia EU:n luontolainsäädännön paremman täytäntöönpanon varmistamisessa sekä Århusin yleissopimuksen määräysten merkitystä tässä yhteydessä;

16.  kehottaa komissiota esittämään uuden lainsäädäntöehdotuksen oikeussuojakeinojen käyttöä koskevista vähimmäisvaatimuksista ja tarkistamaan Århusin yleissopimuksen soveltamisesta unionin toiminnassa annettua Århus-asetusta Århusin yleissopimuksen valvontakomitean äskettäisen suosituksen huomioon ottamiseksi;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että luontodirektiiveissä asetettuja suojelutavoitteita ja ‑vaatimuksia vaarantamatta täytäntöönpanon toteuttamistapa, johon jätetään joustovaraa erityisten kansallisten olosuhteiden ottamiseksi huomioon, auttaa vähentämään ja asteittain poistamaan luonnonsuojelun ja sosioekonomisen toiminnan välille syntyneitä tarpeettomia konflikteja ja ongelmia sekä vastaamaan direktiivien liitteiden soveltamisesta aiheutuviin käytännön haasteisiin;

18.  kehottaa komissiota selkeyttämään alueiden komitean roolia paikallisen osallistumisen tunnetuksi tekemisessä ja edistämisessä sekä tiedonvaihdossa;

Suojellut lajit ja luontotyypit

19.  korostaa, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että Natura 2000 -alueiden tila ei heikkene, ja ryhdyttävä suojelutoimiin suojeltujen lajien ja luontotyyppien pitämiseksi suotuisalla suojelun tasolla tai palauttamiseksi sille;

20.  kehottaa panemaan luontodirektiivit täysimääräisesti täytäntöön sen varmistamiseksi, että suojelutoimet toteutetaan tekniikan ja tieteen viimeisimmän kehityksen mukaisesti;

21.  pitää valitettavana, että toimintasuunnitelma ei sisällä ensisijaista strategiaa eikä konkreettisia toimia, joilla parannettaisiin pölyttäjien suojelua, erityisesti toimia terveysriskien ja loislajien (etenkin varroapunkin) torjumiseksi, tutkimustyön koordinointia, analyysimenetelmien yhdenmukaistamista ja pölyttäjiä koskevan tieteellisen tiedon jakamista unionissa, kuten parlamentti on jo aiemmin pyytänyt päätöslauselmassaan;

22.  kehottaa jälleen kerran komissiota esittämään uhanalaisten pölyttäjien suojelua koskevan EU:n strategian, joka käsittelisi kattavasti tätä monialaista ja tärkeää kysymystä pölyttäjien – etenkin mehiläisten, joiden tuottama ympäristöllinen ja taloudellinen hyöty on korvaamaton – pelottavan korkeasta kuolleisuudesta Euroopassa;

23.  ehdottaa, että varroapunkin torjumisen olisi oltava pakollista unionissa, että mehiläisten kasvattajien koulutusta mehiläisten suojelun alalla tuetaan ja että viljelijöitä, paikallis- ja alueviranomaisia sekä kaikkia kansalaisia rohkaistaan edistämään sellaisten kasvilajien, varsinkin kukkivien kasvien, leviämistä maaseutu- ja kaupunkialueilla, joiden avulla voidaan lisätä hunajakasvien saatavuutta;

24.  muistuttaa, että lintujen ja erityisesti muuttolintujen laiton surmaaminen Välimerellä mutta myös petolintujen surmaaminen joissakin jäsenvaltiossa on edelleen huolenaihe; painottaa, että on tarpeen laatia unionin laajuinen tieteelliseen tietoon perustuva koordinoitu suunnitelma useampien jäsenvaltioiden kautta lentävien muuttolintulajien hallinnoimiseksi;

25.  kehottaa panemaan kattavasti ja tehokkaasti täytäntöön haitallisia vieraslajeja koskevan asetuksen ja varmistamaan riittävät unionin määrärahat tätä varten; painottaa, että lajien sisällyttämisen luetteloon unionin kannalta merkityksellisistä haitallisista vieraslajeista on perustuttava standardoituun ja yhdenmukaiseen riskinarviointiin; katsoo, että haitallisia vieraslajeja koskevien asioiden hoito on ehdoton painopiste erityisesti Natura 2000 -alueilla; panee tyytyväisenä merkille Euroopan vieraslajien tietoverkoston (EASIN) verkkofoorumin, joka helpottaa tiedonsaantia vieraslajeista;

26.  painottaa, että yhteisen eurooppalaisen luontoympäristön suojelu on olennaista sekä taloudelle että hyvinvoinnille, että Natura 2000 -verkoston taloudelliseksi arvoksi lasketaan 200–300 miljardia euroa vuodessa ja se voi tuottaa tuloja paikallisyhteisöille matkailun ja virkistystoiminnan kautta ja että terveet ekosysteemit tarjoavat keskeisiä palveluja, kuten puhdasta vettä, hiilen talteenottoa, pölyttäviä hyönteisiä sekä suojaa tulvilta, lumi- ja maanvyöryiltä sekä rantaeroosiolta(4); huomauttaa, että näin ollen Natura 2000 -verkostoon investoiminen on taloudellisesti järkevää;

27.  muistuttaa, että Natura 2000 -verkoston merialueet eivät ole yhtä vakiintuneita kuin maa-alueet; kehottaa asianomaisia jäsenvaltioita korjaamaan tämän tilanteen ja komissiota helpottamaan merialueiden ympäristön suojelun parantamisen kannalta välttämätöntä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

28.  on tyytyväinen toimintaan, jolla pyritään ottamaan ekosysteemipalvelut huomioon päätöksenteossa; pitää kuitenkin valitettavana, että toimintasuunnitelmaan ei sisälly konkreettista aloitetta, jolla varmistettaisiin, ettei tapahdu biologisen monimuotoisuuden nettohävikkiä;

Yhteydet muihin politiikan aloihin

29.  korostaa, että on tarpeen käsitellä kiireellisesti biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen keskeisiä syitä, kuten luontotyyppien tuhoutumista ja heikkenemistä, jotka aiheutuvat ensisijaisesti maan liikakäytöstä, saasteista, tehomaataloudesta, synteettisten kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä, vieraslajien leviämisestä ja ilmastonmuutoksesta, ja korostaa myös, että on tarpeen varmistaa EU:n eri politiikkojen johdonmukaisuus;

30.  korostaa, että toimivuustarkistuksessa painotettiin tarvetta lisätä johdonmukaisuutta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kanssa, ja tähdentää, että lajien ja luontotyyppien huolestuttava väheneminen on yhteydessä maatalouteen; kehottaa komissiota laatimaan arvion YMP:n vaikutuksesta biologiseen monimuotoisuuteen;

31.  toteaa, että yksi maaseudun kehittämisen kuudesta keskeisestä painopisteestä EU:ssa on maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien palauttaminen, säilyttäminen ja parantaminen myös Natura 2000 -alueilla; muistuttaa, että maatalouden alalla toimivat tahot ovat toteuttaneet lukuisia toimia, erityisesti YMP:n tarkistuksella vuonna 2013 käyttöön otettujen viherryttämistoimien täytäntöönpanon yhteydessä;

32.  toistaa kehotuksensa komissiolle ja jäsenvaltioille varmistaa, että YMP:n varat suunnataan uudelleen biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen liittyvän toiminnan tukemisesta ympäristön kannalta kestävien maatalouskäytäntöjen ja niihin liittyvän biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisen rahoittamiseen;

33.  kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä maanomistajien ja -käyttäjien kanssa selvittämään mahdollisuutta maksaa markkinahintoihin perustuva korvaus niin kutsutuista vihreistä ja sinisistä palveluista (maiseman, luonnon ja vesivarojen hoito);

34.  toteaa, että lajit, jotka on määritelty erityistä suojelua vaativiksi luontotyyppidirektiivissä, ovat joillakin unionin alueilla saavuttaneet hyvän suojelun tason ja voivat vaarantaa muiden lajien ja kotieläinten olemassaolon ja muuttaa siten kyseisen ekosysteemin luonnollista tasapainoa; kehottaa komissiota kehittämään arviointimenettelyn, jonka avulla voidaan muuttaa lajien suojelun tasoa tietyillä alueilla niin pian kuin toivottu suojelun taso on saavutettu;

35.  huomauttaa, että ihmisten ja suurten lihansyöjien, etenkin susien, rinnakkaiselolla tietyillä alueilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ekosysteemien ja asuttujen maaseutualueiden kestävään kehitykseen – varsinkin jos kyse on perinteisen maatalouden ja kestävän matkailun harjoittamisesta – sekä muuhun sosioekonomiseen toimintaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia näiden ongelmien käsittelemiseksi, jotta maaseutualueiden kestävää kehitystä ei vaaranneta, ja ottamaan tässä huomioon luontotyyppidirektiivin tarjoaman joustomahdollisuuden;

36.  kehottaa komissiota tukemaan muun muassa sellaisten toimien käyttöönottoa, joilla viljelijöitä opastetaan suojelemaan karjaa suurpedoilta ja vaihdetaan karjan suojelua koskevia parhaita käytänteitä jäsenvaltioiden kesken;

37.  pitää valitettavana, että YMP:tä ei ole kehitetty suojelemaan katoavaa perinteistä maatalouden käytäntöä, laiduntamista, joka on kautta aikojen ollut tärkeä luontotyyppien hoidon ja luonnonsuojelun väline; kehottaa laatimaan toimintasuunnitelman, jolla tuetaan laiduntamista koskevan kehyksen luomista Natura 2000 -verkoston puitteissa;

38.  kehottaa komissiota harkitsemaan erityisesti mukautuvan pyynnin käyttöönottoa parhaana käytänteenä hallinnoida kestävästi riittävän runsaita vesilintukantoja unionissa ja säilyttää vähenevät vesilintukannat;

39.  painottaa, että merialueilla tapahtuu huomattavaa biologisen monimuotoisuuden katoamista ja katsoo, että yhteisellä kalastuspolitiikalla (YKP) olisi edistettävä biologista monimuotoisuutta sekä kestäviä kulutus- ja tuotantomalleja; kehottaa toteuttamaan arvioinnin YKP:n vaikutuksesta biologisen monimuotoisuuteen;

Rahoitus

40.  on tyytyväinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen Natura 2000 -verkostoa käsitelleeseen erityiskertomukseen ja yhtyy siinä esitettyyn arvioon, että EU:n rahastoja ei ole käytetty riittävän hyvin verkoston hallinnoinnin tukemiseen;

41.  korostaa, että päävastuu Natura 2000 -alueiden rahoituksesta on jäsenvaltioilla, ja painottaa, että suurin osa puutteista luontodirektiivien täytäntöönpanossa johtuu luultavasti rahoituksen puutteesta, kuten toimivuustarkastuksessa todettiin;

42.  korostaa, että mahdollisuuksia perustaa uusia rahoitusmekanismeja biologisen monimuotoisuuden suojelemista varten vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi tuskin on olemassa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kesto huomioon ottaen; kehottaa hyödyntämään mahdollisimman paljon olemassa olevia välineitä, kuten Life-ohjelmaa, YMP:tä ja rakennerahastoja;

43.  on tyytyväinen, että komissio aikoo tehdä ehdotuksen luontoa ja biologista monimuotoisuutta koskevan rahoituksen lisäämisestä 10 prosentilla Life-ohjelmassa;

44.  toteaa, että seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten tarvitaan enemmän valmistelutoimia sekä uudelleentarkastelun että ennusteiden muodossa, jotta voidaan varmistaa riittävä rahoitus luonnonsuojelulle, biologiselle monimuotoisuudelle sekä kestävälle maanviljelylle Natura 2000 -alueilla; katsoo, että tässä on ratkaisevan tärkeää aiempien menojen kattava tarkastelu, jossa tuodaan esille aiempien toimenpiteiden tuloksista saadut kokemukset;

45.  kehottaa ottamaan seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen uusia rahoitusmekanismeja biologisen monimuotoisuuden suojelua varten; kehottaa komissiota varmistamaan, että tulevat maatalouden, maaseudun kehittämisen ja aluekehityksen rahoitusvälineet sisältävät biologiselle monimuotoisuudelle ja Natura 2000 -verkoston hallinnointiin tarkoitettuja määrärahoja, joita kansalliset ja alueelliset ympäristöviranomaiset hallinnoivat yhdessä;

46.  kehottaa komissiota räätälöimään rahoitusjärjestelyt paremmin Natura 2000 -tavoitteita vastaaviksi ja laatimaan monialaisia Natura 2000 -tulosindikaattoreita kaikille asiaan liittyville EU:n rahastoille; kehottaa komissiota myös perustamaan mekanismin Natura 2000 -ohjelman menojen seuraamiseksi, jotta voidaan lisätä avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja vaikuttavuutta, ja ottamaan ne osaksi seuraavaa monivuotista rahoituskehystä;

47.  muistuttaa, että Natura 2000 -ohjelmaa rahoitetaan tavallisesti yhteisrahoituksella; pyytää jäsenvaltioita lisäämään rahoitustaan Natura 2000 -ohjelmalle, jotta yhteisrahoitusasteesta tulisi houkuttelevampi ja varojen hyödyntäminen lisääntyisi sekä ottamaan käyttöön toimia, joilla vähennetään hakijoiden ja hankkeiden edunsaajien hallinnollista rasitetta;

48.  korostaa, että julkisen ja yksityisen rahoituksen avulla voidaan kehittää ekosysteemipalveluja, vihreää infrastruktuuria ja muita luonnonpääomaan liittyviä aloja ja panee tyytyväisenä merkille, että luonnonpääoman rahoitusjärjestelyllä (NCFF) tuetaan edelleen vuosien 2017–2019 täytäntöönpanokauden biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä hankkeita;

49.  kehottaa komissiota edistämään ja ehdottamaan keinoja rahoittaa ja kehittää suurpetolajeja koskevia rajatylittäviä hoitosuunnitelmia sekä tutkimaan tarkasti suurpetojen roolia ja mahdollisesti toteuttamaan sopeutustoimenpiteitä, jotta biologinen monimuotoisuus, maatalousmaisemat ja vuosisatoja harjoitettu laidunkarjan laiduntaminen vuoristoalueilla säilyvät;

Vihreä infrastruktuuri

50.  pitää myönteisenä toimintaohjelmassa annettua sitoumusta laatia ohjeistusta vihreiden infrastruktuurien kehittämiseksi siten, että parannetaan Natura 2000 -alueiden keskinäisiä yhteyksiä, mutta toistaa pyyntönsä aidosta ehdotuksesta Euroopan laajuisen vihreän infrastruktuurin verkon (TEN-G) kehittämisestä;

51.  toteaa, että on tärkeää, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ottavat kaikki asianomaiset sidosryhmät mukaan ja hyödyntävät paremmin integroituja aluesuunnitteluprosesseja, parantavat laaja-alaista TEN-G-verkon ymmärtämystä ja alakohtaista tietämystä siitä sekä mahdollistavat lisääntyvän yhteenliittämisen ja yleensä vihreän infrastruktuurin rahoittamisen maaseudun kehittämiseen ja aluekehitykseen suunnatuista varoista; katsoo, että näiden kriteerien olisi annettava suuntaa infrastruktuurihankkeiden suunnittelulle vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä; toteaa, että vihreän infrastruktuurin käsite edistää myös osaltaan kestävän talouden luomista säilyttämällä ekosysteemien edut mutta lieventämällä samalla liikenteen ja energiainfrastruktuurien haittavaikutuksia;

52.  katsoo, että olisi tarkasteltava vihreän infrastruktuurin osuutta sää- ja ilmastomuutoksiin liittyvien luonnonkatastrofien seurausten lieventämisessä, erityisesti kun on kyse äärimmäisistä sää- ja ilmasto-olosuhteista, jotka ovat syynä joihinkin tuhoisimpiin ja kuolonuhreja aiheuttaviin luonnonkatastrofeihin Euroopassa ja maailmassa;

o
o   o

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0034.
(2)http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2017/06/19/conclusions-eu-action-plan-nature/pdf
(3)http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Biodiversity_statistics
(4)http://ec.europa.eu/environment/nature/pdf/state_of_nature_en.pdf


Oikeusvaltion ja demokratian tila Puolassa
PDF 187kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. marraskuuta 2017 oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa (2017/2931(RSP))
P8_TA(2017)0442B8-0595/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon EU:n perussopimukset ja erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 4, 6 ja 7 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Puolan tasavallan perustuslain,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2014 annetun komission tiedonannon uudesta EU:n toimintakehyksestä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi (COM(2014)0158),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Puolan tilanteesta(1),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin(2),

–  ottaa huomioon 27. heinäkuuta 2016 annettua suositusta täydentävän 21. joulukuuta 2016 annetun komission oikeusvaltiosuosituksen(3), kun tarkastellaan Puolan viimeaikaisia tapahtumia perustuslakituomioistuimen uuden presidentin nimityksen valossa,

–  ottaa huomioon 26. heinäkuuta 2017 annetun komission kolmannen oikeusvaltiosuosituksen(4), jossa komissio esittää Puolan oikeuslaitoksen suunniteltua uudistusta koskevat vakavat huolenaiheensa, sillä sen mielestä uudistus lisää Puolassa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvaa järjestelmätason uhkaa, joka havaittiin jo komission tammikuussa 2016 käynnistämässä oikeusvaltiomenettelyssä,

–  ottaa huomioon 20. helmikuuta 2017 annetun Puolan hallituksen vastauksen, jossa torjutaan ajatus Puolan oikeusvaltioon kohdistuvasta järjestelmätason uhasta, ja 29. elokuuta 2017 annetun Puolan hallituksen vastauksen, jossa torjutaan komission vastalauseet oikeuslaitosuudistuksista ja kyseenalaistetaan komission kyky arvioida oikeusjärjestelmää,

–  ottaa huomioon komission käynnistämät rikkomusmenettelyt Puolaa vastaan, myös 29. heinäkuuta 2017 käynnistetyn menettelyn ja 12. syyskuuta 2017 annetun perustellun lausunnon, joka koski yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia ja jossa todettiin, että Puolan oikeus on ristiriidassa unionin oikeuden ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 157 artiklan, sukupuolten tasa-arvosta työelämässä annetun direktiivin 2006/54/EY ja SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan kanssa luettuna yhdessä EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa,

–  ottaa huomioon 22. maaliskuuta, 31. elokuuta ja 6. marraskuuta 2017 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa käydyt keskustelut komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa,

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2017 ja 25. syyskuuta 2017 pidetyissä yleisten asioiden neuvoston kokouksissa oikeusvaltion tilasta Puolassa käydyt keskustelut,

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2016 annetun Venetsian komission lausunnon perustuslakituomioistuinta koskevasta laista ja 24. tammikuuta 2017 annetun Venetsian komission puheenjohtajan lausunnon, jossa hän ilmaisi syvän huolensa Puolan ”pahenevasta tilanteesta”,

–  ottaa huomioon, että 18. toukokuuta 2017 perustuslakituomioistuimen verkkosivustolta ja sen oikeustietokannasta poistettiin kolme tuomiota, jotka koskivat seuraavia asioita: 9. maaliskuuta 2016, K 47/15 (jossa todetaan, että Puolan parlamentin hyväksymät muutokset perustuslakituomioistuinta koskevaan säädökseen ovat perustuslain vastaisia), 11. elokuuta 2016, K 39/16 (jossa kiistetään perustuslakituomioistuimen toiminnan muuttamista koskevan toisen säädöksen keskeisten säännösten laillisuus) ja 7. marraskuuta 2016, K 44/16 (perustuslakituomioistuimen presidentin ja varapresidentin nimitysten laillisuudesta),

–  ottaa huomioon, että Puolan parlamentti hyväksyi kesä- ja heinäkuussa 2017 seuraavat neljä lakia oikeuslaitoksen uudistamisesta: lain, jolla muutettiin Puolan tuomareiden ja syyttäjien kansallisesta oppilaitoksesta annettua lakia, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia ja eräitä muita lakeja, lain, jolla muutettiin kansallisesta tuomarineuvostosta annettua lakia ja eräitä muita lakeja, lain, jolla muutettiin yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia, ja korkeimmasta oikeudesta annetun lain, jotka herättivät vakavaa huolta vallanjaon periaatteen rikkomisesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden päättymisestä,

–  ottaa huomioon parlamentin puhemiehen 18. heinäkuuta 2017 päivätyn kirjeen, jossa tuotiin esiin parlamentin poliittisten ryhmien johtajien suuren enemmistön huoli oikeuslaitoksen uudistamisesta hyväksytyistä laeista,

–  ottaa huomioon Puolan presidentin 27. heinäkuuta 2017 tekemän päätöksen estää veto-oikeudellaan kaksi Puolan parlamentin aiemmin samassa kuussa hyväksymää kiistanalaista lakia, jotka uhkasivat vakavasti Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuutta,

–  ottaa huomioon Puolan presidentin kansallista tuomarineuvostoa ja korkeinta oikeutta koskevat kaksi ehdotusta, joiden yhteydessä herää epäilys siitä, ovatko ne Puolan perustuslain mukaisia ja joissa ei myöskään puututa vallanjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskeviin ongelmiin,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 tehdyn Puolan perustuslakituomioistuimen päätöksen, jonka mukaan korkeimman oikeuden ja tuomareiden yleiskokouksen presidenttien valintaa koskevat säännökset ovat perustuslain vastaisia,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 27. heinäkuuta 2017 asiassa C‑441/17 antaman tilapäisen määräyksen, jota hallitus ei pannut täytäntöön, keskeyttää laajat metsänhakkuut Białowieżan metsässä, ja pelon siitä, että jatkuvat metsänhakkuut aiheuttavat vakavaa ja korjaamatonta haittaa metsille samaan aikaan, kun tuomioistuin käsittelee tapausta,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2017 esitetyt Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välituomiot summittaisten palautusten lopettamiseksi Valko-Venäjälle, ottaa huomioon tammikuussa 2017 tehdyt ulkomaalaislain muuttamista koskevat Puolan sisäministerin ehdotukset, jotka herättävät huolta niiden yhteensopivuudesta EU:n lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden kanssa,

–  ottaa huomioon julkisia kokoontumisia koskevan lain, sellaisena kuin se on muutettuna joulukuussa 2016, joka mahdollistaa kokoontumisvapauden liialliset rajoitukset, mukaan lukien niin kutsuttujen säännöllisten/syklisten isänmaallisia, uskonnollisia ja historiallisia tapahtumia koskevien kokousten priorisoinnin ja viranomaisten mahdollisuuden kieltää vastamielenosoitukset,

–  ottaa huomioon 15. syyskuuta 2017 annetun lain Kansallisesta vapausinstituutista –Kansalaisyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta, joka mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan järjestöille hallituksen valvonnassa rahoituksen saannin, myös EU:n rahastoista, mikä herättää huolta kansalaisjärjestöjen ja etenkin naisten oikeuksia ajavien järjestöjen riittävästä rahoituksesta,

–  ottaa huomioon kansainvälisten kansalaisjärjestöjen raportit oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien noudattamisesta Puolassa, mukaan luettuina Amnesty International -järjestön 19. lokakuuta 2017 päivätty raportti ihmisoikeuksista Puolassa (”Poland: On the streets to defend human rights”) ja Human Rights Watchin 24. lokakuuta 2017 päivätty raportti oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksista Puolassa (”Eroding Checks and Balances – Rule of Law and Human Rights Under Attack in Poland”),

–  ottaa huomioon Etyjin/ODIHR:n 5. toukokuuta 2017 antaman lausunnon muutosluonnoksista kansallisesta tuomarineuvostosta annettuun lakiin ja eräisiin muihin lakeihin, 22. elokuuta 2017 antaman lausunnon Puolan säädösesityksestä kansalaisyhteiskunnan kehittämisestä vastaavan keskuksen perustamisesta (National Freedom Institute – Centre for the Development of Civil Society) ja 30. elokuuta 2017 antaman lausunnon joistakin Puolan korkeimmasta oikeudesta annetun säädösesityksen säännöksistä, jossa todettiin, että ehdotetut säännökset ovat räikeässä ristiriidassa kansainvälisten normien ja Etyjin sitoumusten kanssa,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeuskomitean 31. lokakuuta 2016 hyväksymät seitsemänteen Puolaa koskevaan määräaikaiskertomukseen sisältyvät loppupäätelmät, joissa Puolaa kehotettiin toteuttamaan toimia perustuslakituomioistuimen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden suojelemiseksi ja määrittelemään terroristiset rikokset tarkemmin, jotta voidaan estää väärinkäytökset,

–  ottaa huomioon Kanadan puheenvuoron 9. toukokuuta 2017 pidetyssä YK:n ihmisoikeusneuvostossa Puolan yleisen määräaikaisarvioinnin yhteydessä ja 23. lokakuuta 2017 päivätyn YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kirjeen Puolalle,

–  ottaa huomioon YK:n erityisraportoijan 27. lokakuuta 2017 virallisella vierailulla Puolassa tuomareiden ja juristien riippumattomuudesta tekemät alustavat huomautukset, joista kävi ilmi huoli Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta,

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 annetun Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 2188 (2017) oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvista uusista uhista Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa (”New threats to the rule of law in Council of Europe member States: selected examples”),

–  ottaa huomioon toistuvat joukkomielenosoitukset hallituksen politiikkaa ja lainsäädäntöä vastaan, myös lokakuussa 2016 järjestetyn Black Protest ‑mielenosoituksen, jolla estettiin nykyisen aborttilain muuttaminen, 6. toukokuuta 2017 järjestetyn Freedom March -marssin sekä heinäkuussa 2017 järjestetyt mielenosoitukset oikeuslaitoksen uudistamista koskevien lakien hyväksymisen jälkeen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2017 annetun lain, jolla rajoitetaan jälkiehkäisypillerin saatavuutta naisille ja tytöille; ottaa huomioon WHO:n kesäkuussa 2017 julkistaman tiedotteen, jonka mukaan jälkiehkäisypillerin käyttö on turvallista ja jossa se suosittelee sen asettamista saataville tarpeellisen lisääntymisterveydenhuollon osana; ottaa huomioon 7. tammikuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen, jolla muutetaan päätöksellä C(2009)4049 ihmisille tarkoitetulle lääkkeelle ”Ellaone - ulipristaaliasetaatti” myönnettyä myyntilupaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina; toteaa, että nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo; ottaa huomioon, että Puolan kansa hyväksyi vuonna 2003 järjestetyssä kansanäänestyksessä näiden arvojen noudattamisen;

B.  ottaa huomioon, että Puolan perustuslain 9 artiklan mukaan Puolan tasavalta noudattaa sitä velvoittavaa kansainvälistä oikeutta;

C.  ottaa huomioon, että EU toimii sen keskinäistä luottamusta koskevan olettaman perusteella, että jäsenvaltiot toimivat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien mukaisesti, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Euroopan perusoikeuskirjassa;

D.  ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaate on yksi niistä yhteisistä arvoista, joihin EU perustuu, ja perussopimusten nojalla komission vastuulla on yhdessä parlamentin ja neuvoston kanssa taata oikeusvaltion periaatteen kunnioittaminen unionin perusarvona ja varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä, arvoja ja periaatteita kunnioitetaan;

E.  ottaa huomioon, että kyseisiin periaatteisiin sisältyvät: lainmukaisuus, mukaan luettuna lainsäädännön täytäntöönpanoa koskeva avoin, vastuuvelvollinen, demokraattinen ja moniarvoinen prosessi, oikeusvarmuus, täytäntöönpanovallan mielivaltaisen käytön kieltäminen, riippumattomat ja puolueettomat tuomioistuimet, tehokas laillisuusvalvonta ja perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen sekä yhdenvertaisuus lain edessä;

F.  ottaa huomioon, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on vahvistettu perusoikeuskirjan 47 artiklassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa, se on demokraattisen vallanjaon periaatteen välttämätön edellytys ja siitä on säädetty myös Puolan perustuslain 10 artiklassa;

G.  ottaa huomioon, että yhdistymisvapautta olisi suojeltava; ottaa huomioon, että vireä kansalaisyhteiskunta ja moniarvoiset tiedotusvälineet ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä edistämään avointa ja moniarvoista yhteiskuntaa ja kansalaisten osallistumista demokraattiseen prosessiin ja lujittamaan hallitusten vastuuvelvollisuutta; ottaa huomioon, että kansalaisjärjestöjä olisi rahoitettava riittävästi;

H.  ottaa huomioon, että Puolan hallituksen kieltäytyminen panemasta täytäntöön Euroopan unionin tuomioistuimen määräystä keskeyttää metsänhakkuut Białowieżan metsässä ja sen kieltäytyminen noudattamasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välituomioita palautusten lopettamiseksi Valko-Venäjälle ovat näkyviä merkkejä siitä, että Puola ei noudata EU:n perussopimuksia;

I.  ottaa huomioon, että kymmeniä mielenosoittajia vastaan on nostettu järjestysrikkomuksen perusteella kanteita tai joissakin tapauksissa rikoskanteita; ottaa huomioon, että raporttien mukaan yli 300 ihmistä on kutsuttu poliisin kuultaviksi osallistumisestaan mielenosoituksiin lokakuussa 2017;

J.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys liittyy useisiin ihmisoikeuksiin, myös oikeuteen elämään ja ihmisarvoon sekä oikeuteen olla joutumatta epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kohteeksi, oikeuteen terveydenhuoltoon, oikeuteen yksityisyyteen, oikeuteen saada koulutusta sekä syrjintäkieltoon, joista on säädetty myös Puolan perustuslaissa;

K.  katsoo, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvien palvelujen, turvallinen ja laillinen abortti mukaan luettuna, käytön kieltäminen rikkoo naisten perusoikeuksia; ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeuskomitea on kehottanut Puolaa pidättäytymään sellaisista lainsäädäntöuudistuksista, joilla käytännössä kiristetään edelleen naisten oikeutta turvalliseen ja lailliseen aborttiin koskevaa, jo entisestäänkin tiukkaa lainsäädäntöä; toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuominnut Puolan useissa asioissa, jotka koskivat Puolan käytäntöä tulkita kyseistä oikeutta rajoittavasti;

1.  korostaa, että on olennaisen tärkeää kunnioittaa SEU:n 2 artiklassa ja Puolan perustuslaissa lueteltuja yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja taata Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet;

2.  toistaa 13. huhtikuuta 2016 ja 14. syyskuuta 2016 antamissaan päätöslauselmissa esittämänsä kannan; toistaa olevansa huolissaan erityisesti nopeasta lainsäädännön kehityksestä monilla aloilla ilman asianmukaisia kuulemisia tai mahdollisuutta toteuttaa riippumaton ja legitiimi perustuslain mukaisuuden uudelleentarkastelu, mikä uhkaa heikentää järjestelmällisesti perusihmisoikeuksia, demokraattista valvontajärjestelmää ja oikeusvaltion periaatetta; toistaa erityisesti huolensa tällaisista muutoksista julkisten tiedotusvälineiden, rikosoikeuden, poliisilain, virkamieslain, terrorismin torjuntaa koskevan lainsäädännön, kansalaisjärjestöjä koskevan lainsäädännön, turvapaikkalainsäädännön, kokoontumisvapauden ja naisten oikeuksien aloilla;

3.  pitää erittäin valitettavana ja on yhä huolestuneempi siitä, että ei ole löydetty kompromissiratkaisua perustuslakituomioistuimen moitteetonta toimintaa koskevaan perustavanlaatuiseen ongelmaan (sen riippumattomuus ja legitiimiys ja sen kaikkien tuomioiden julkaiseminen ja täytäntöönpano), mikä uhkaa vakavasti Puolan perustuslakia ja demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista Puolassa; toteaa syvästi pahoitellen, että Puolan hallitus kieltäytyy ottamasta huomioon rakentavaa kritiikkiä Puolan yhteiskunnalta sekä kansallisilta, kansainvälisiltä ja EU:n toimielimiltä ja ettei minkäänlaisia toimia olla aikeissa toteuttaa näihin huolenaiheisiin vastaamiseksi;

4.  on erittäin huolissaan Puolan oikeuslaitokseen liittyvästä uudelleenlaaditusta lainsäädännöstä ja erityisesti siitä, että se saattaa horjuttaa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuutta rakenteellisesti ja heikentää oikeusvaltioperiaatetta Puolassa;

5.  toteaa, että presidentti Duda esti veto-oikeudellaan 27. heinäkuuta 2017 kaksi kiistanalaista lakia, jotka Puolan parlamentti oli hyväksynyt, sillä ne eivät olleet yhteensopivia Puolan perustuslain kanssa ja presidentti väitti niiden uhkaavan vakavasti Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuutta; vaatii laajaa keskustelua kansallisella tasolla kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa oikeuslaitoksen uudistuksesta, jossa olisi noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n lainsäädäntöä sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevia eurooppalaisia normeja; kehottaa Puolan presidenttiä olemaan allekirjoittamatta uusia lakeja, ellei niillä taata täysimääräisesti oikeuslaitoksen riippumattomuutta;

6.  tukee komission esittämiä oikeusvaltiosuosituksia sekä sen unionin oikeuden rikkomisen vuoksi Puolaa vastaan käynnistämiä rikkomusmenettelyjä; panee tyytyväisenä merkille, että komissio seuraa perussopimusten valvojana Puolan tilannetta ja sitä, millä tavoin Puolan viranomaiset toteuttavat sen suosituksia, ja antaa täyden tukensa Puolalle asianmukaisten oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseen pyrkivien ratkaisujen löytämiseksi;

7.  kehottaa Puolan parlamenttia ja hallitusta panemaan kaikilta osin täytäntöön kaikki komission ja Venetsian komission suositukset ja pidättymään kaikista uudistuksista, jotka vaarantaisivat oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden; kehottaa tässä yhteydessä lykkäämään kaikkien lakien hyväksymistä, kunnes komissio ja Venetsian komissio ovat arvioineet ne asianmukaisesti;

8.  kehottaa Puolan hallitusta noudattamaan Euroopan unionin tuomioistuimen 27. heinäkuuta 2017 asiassa C-441/17 antamaa tilapäistä määräystä ja keskeyttämään välittömästi Białowieżan metsässä toteutettavat laajamittaiset metsänhakkuut, jotka aiheuttavat vakavaa ja korjaamatonta haittaa Unescon maailmanperintöluetteloon sisältyvälle kohteelle; kehottaa Puolan hallitusta lopettamaan summittaiset palautukset Valko-Venäjälle eli noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 8. kesäkuuta 2017 antamia sitovia väliaikaisia määräyksiä ja varmistamaan, että jokainen, joka ilmaisee aikovansa hakea turvapaikkaa tai kansainvälistä suojelua Puolan rajoilla, pääsee täysimittaisesti Puolassa toteutettavaan turvapaikkamenettelyyn kansainvälisten velvoitteiden ja unionin oikeuden mukaisesti;

9.  kehottaa Puolan hallitusta noudattamaan oikeutta kokoontumisvapauteen poistamalla nykyisestä kokoontumista koskevasta laista säännökset, joissa asetetaan etusijalle hallituksen hyväksymät ”sykliset” kokoontumiset; kehottaa viranomaisia pidättymään rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisestä henkilöille, jotka osallistuvat rauhanomaisiin kokouksiin tai vastamielenosoituksiin, ja luopumaan rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan nostetuista rikossyytteistä;

10.  kehottaa Puolan hallitusta kumoamaan lain Kansallisesta vapausinstituutista – Kansalaisyhteiskunnan kehittämiskeskuksesta, koska se haittaa kriittisten kansalaisyhteiskunnan ryhmien mahdollisuuksia saada valtion rahoitusta, ja varmistamaan, että julkisten varojen jako kansalaisyhteiskunnalle toteutetaan oikeudenmukaisesti, puolueettomasti ja avoimesti, jotta varmistetaan moniarvoinen edustus;

11.  on huolissaan tiedotusvälineiden raporteista, jotka koskevat poliisin toteuttamaa oppositiojohtajien ja kansalaisyhteiskunnan johtajien valvontaa, ja kehottaa Puolan viranomaisia tutkimaan näitä raportteja ja noudattamaan täysimääräisesti kaikkien kansalaisten yksityisyyttä;

12.  kehottaa Puolan hallitusta pitämään tiukasti kiinni naisten ja tyttöjen oikeuksista tarjoamalla ilmaisia ja helppokäyttöisiä ehkäisykeinoja ketään syrjimättä ja asettamalla jälkiehkäisypilleri saataville reseptivapaasti; kehottaa tässä yhteydessä kumoamaan lain, jolla rajoitetaan jälkiehkäisypillerin saatavuutta naisille ja tytöille;

13.  arvostelee voimakkaasti lainsäädäntöehdotuksia, joilla on tarkoitus kieltää abortti tapauksissa, joissa sikiö on vaikeasti tai hengenvaarallisesti epämuodostunut; painottaa, että kaikkien saatavilla olevat terveyspalvelut, seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ja niihin liittyvät oikeudet mukaan luettuina, ovat perusihmisoikeuksia; toistaa voimakkaan tukensa naisten oikeuksia puolustaville järjestöille, sillä niitä vastaan on hiljan käynnistetty oikeustoimia;

14.  kehottaa Puolan hallitusta noudattamaan kaikkia säännöksiä, jotka koskevat oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, jotka on kirjattu perussopimuksiin, perusoikeuskirjaan, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin, ja käymään suoraa vuoropuhelua komission kanssa;

15.  kehottaa komissiota antamaan parlamentille säännöllisesti, tiiviisti ja avoimesti tietoa saavutetusta edistyksestä ja toteutetuista toimista;

16.  katsoo, että Puolan nykytilanteessa on selvä vaara, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja loukataan vakavasti; kehottaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa laatimaan työjärjestyksen 83 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisen mietinnön, jotta täysistunnossa äänestettäisiin perustellusta ehdotuksesta, jolla kehotetaan neuvostoa toimimaan SEU:n 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

17.  toteaa, että tarvitaan säännöllistä valvontaa ja vuoropuhelua, joihin kaikki jäsenvaltiot osallistuvat, jotta voidaan turvata demokratiaa, perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevat unionin perusarvot neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin myötävaikutuksella, kuten sen 25. lokakuuta 2016 antamassa päätöslauselmassa suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta todetaan(5);

18.  kehottaa Puolan hallitusta ryhtymään asianmukaisiin toimiin Varsovassa lauantaina 11. marraskuuta 2017 järjestetyn muukalaisvihamielisen ja fasistisen marssin johdosta ja tuomitsemaan sen jyrkästi;

19.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, Puolan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Etyjille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0123.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0344.
(3)Komission suositus (EU) 2017/146, annettu 21 päivänä joulukuuta 2016, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää komission suositusta (EU) 2016/1374 (EUVL L 22, 27.1.2017, s. 65).
(4)Komission suositus (EU) 2017/1520, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2017, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa, täydentää suosituksia (EU) 2016/1374 ja (EU) 2017/146 (EUVL L 228, 2.9.2017, s. 19).
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0409.

Oikeudellinen huomautus