Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 12. joulukuuta 2017 - StrasbourgLopullinen painos
Ulkoisten kalastuslaivastojen kestävä hallinnointi ***II
 Useisiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen alaa koskeviin asetuksiin tehtävät muutokset ***I
 EU:n päästökauppajärjestelmä: voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen ***I
 Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentäminen ***I
 Eleonora Forenzan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskeva pyyntö
 Ingeborg Gräßlen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
 Tullien käyttöön ottaminen tiettyjen Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa ***I
 EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimus ***
 Kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskeva EU:n ja Sveitsin välinen sopimus ***
 EU:n ja Kazakstanin tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (hyväksyntä) ***
 EU:n ja Kazakstanin tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (päätöslauselma)
 Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan toimikauden uusiminen
 Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa
 Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa

Ulkoisten kalastuslaivastojen kestävä hallinnointi ***II
PDF 108kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (11382/2/2017 – C8-0358/2017 – 2015/0289(COD))
P8_TA(2017)0475A8-0374/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (11382/2/2017 – C8‑0358/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. toukokuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan(2) komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0636),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 67 a artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A8-0374/2017),

1.  hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  toteaa, että säädös annetaan neuvoston kannan mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan säädöksen yhdessä neuvoston puheenjohtajan kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

4.  kehottaa pääsihteeriä allekirjoittamaan säädöksen, kun on tarkistettu, että kaikki menettelyt on suoritettu asianmukaisesti, ja julkaisemaan sen yhteisymmärryksessä neuvoston pääsihteerin kanssa Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 303, 19.8.2016, s. 116.
(2)Hyväksytyt tekstit, 2.2.2017, P8_TA(2017)0015.


Useisiin maatalouden ja maaseudun kehittämisen alaa koskeviin asetuksiin tehtävät muutokset ***I
PDF 276kWORD 56k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 652/2014 muuttamisesta (COM(2016)0605 – C8-0404/2017 – 2016/0282B(COD))
P8_TA(2017)0476A8-0380/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0605),

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 16. marraskuuta 2017 tekemän päätöksen jakaa komission ehdotus ja antaa maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalle lupa laatia erillinen lainsäädäntömietintö, joka koskee valiokunnan toimivallan piiriin kuuluvia säännöksiä eli komission ehdotuksen 267–270 ja 275 artiklaa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 ja 3 kohdan, 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 26. tammikuuta 2017 antaman lausunnon nro 1/2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 14. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 11. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0211/2017),

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän, jäljempänä esitetyn alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A8‑0380/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevat komission lausumat;

4.  korostaa, että komission ehdotuksen jakamisen tarkoituksena on mahdollistaa se, että maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan toimivallan piiriin kuuluvia säännöksiä sovelletaan 1. tammikuuta 2018 alkaen ja komission ehdotuksen(4) muut osat käsitellään myöhemmin;

5.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EU) N:o 1305/2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o 1306/2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun asetuksen (EU) N:o 1307/2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 ja elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä annetun asetuksen (EU) N:o 652/2014 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2393.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN LAUSUMA

Tuottajaorganisaatioita ja kilpailulainsäädäntöä (yhteinen markkinajärjestely) koskevat uudet säännöt

Euroopan parlamentti palauttaa mieliin, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 42 artiklan mukaan kilpailusääntöjä sovelletaan maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan vain siltä osin kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto ne määrittävät ottaen huomioon kyseisen sopimuksen 39 artiklassa luetellut yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteet.

Perussopimuksen määräysten ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön(5) mukaisesti YMP:n tavoitteet ovat unionin kilpailupolitiikkaan nähden ensisijaisia. Maatalousmarkkinoita ei kuitenkaan ole vapautettu kilpailulainsäädännön noudattamisesta. Kilpailusääntöjen mukauttaminen maatalousalan erityispiirteisiin kuuluu lainsäädäntövallan käyttäjien, Euroopan parlamentin ja neuvoston, toimivaltaan.

Tässä yhteydessä parlamentti ehdottaa kyseisellä asetuksella YMP:n sääntöjen, etenkin tuottajaorganisaatioiden ja niiden järjestöjen roolin ja tehtävien, sekä toisaalta unionin kilpailulainsäädännön välisen suhteen selkiyttämistä. Selkiyttäminen on välttämätöntä, koska nykyään näiden sääntöjen täytäntöönpanosta on epävarmuutta ja koska on tärkeää saavuttaa unionin tavoite parantaa viljelijöiden asemaa elintarvikkeiden toimitusketjussa. Euroopan parlamentin ehdotukset perustuvat maatalousmarkkinatyöryhmän 14. marraskuuta 2016 antamaan raporttiin sisältyviin suosituksiin. Kyseiset suositukset perustuivat useisiin kaikkien elintarvikkeiden toimitusketjun toimijoiden – tuottajien, jalostajien ja vähittäismyyjien – kuulemisiin ja niiden antamaan panokseen.

Euroopan parlamentin tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkiyttää edellytyksiä, joiden mukaisesti tuottajaorganisaatiot tai niiden järjestöt voivat harjoittaa kaikilla asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdassa luetelluilla aloilla jäsentensä puolesta toimintoja, jotka liittyvät tuotannon suunnitteluun, markkinoille saattamiseen, sopimuksia koskevien neuvottelujen käymiseen maataloustuotteiden tarjoamiseksi ja tuotantokustannusten optimointiin. Nämä tehtävät edellyttävät tiettyjä käytäntöjä, kuten sisäisiä kuulemisia ja kaupallisten tietojen vaihtoa kyseissä yksiköissä. Sen vuoksi ehdotetaan, että nämä käytännöt jätetään SEUT:n 101 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kilpailunvastaisten sopimusten kiellon ulkopuolelle ja että poikkeus kyseisen artiklan soveltamisesta koskee ainakin yhtä taloudellista toimintaa harjoittavia tuottajaorganisaatioita tai niiden järjestöjä. Poikkeus ei kuitenkaan ole absoluuttinen. Kilpailuviranomaisilla on edelleen mahdollisuus toteuttaa toimia, jos ne katsovat, että tällainen toiminta saattaa estää kilpailua tai vaarantaa YMP:n tavoitteet.

Tämä selventää tuottajaorganisaatioiden ja niiden järjestöjen roolia ja tehtäviä sekä niiden suhdetta kilpailulainsäädäntöön. Rajoittamatta komission toimielinvaltuuksia Euroopan parlamentti katsoo, etteivät uudet säännöt vaadi komission suuntaviivojen muodossa annettavia lisäselvennyksiä.

KOMISSION LAUSUMAT

1 artikla – Maaseudun kehittäminen

—  Maaseudun kehittämisohjelmien jatkaminen

Vuosien 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelmiin liittyvät menot, jotka on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1305/2013 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ovat edelleen tukikelpoisia maaseuturahaston rahoitusosuuden suhteen, mikäli se maksetaan tuensaajille viimeistään 31. joulukuuta 2023. Komissio aikoo käsitellä maaseudun kehittämiseen kohdistettavan tuen jatkamista vuoden 2020 jälkeisenä aikana seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan ehdotuksensa yhteydessä.

—  Riskienhallinta

Komissio vahvistaa aikomuksensa tarkastella uudelleen nykyisin asetukseen (EU) N:o 1305/2013 sisältyvien riskienhallinnan välineiden toimivuutta ja tehokkuutta yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista ja yksinkertaistamista koskevien ehdotustensa yhteydessä.

—  Seuraamukset Leaderin yhteydessä

Komissio vahvistaa aikomuksensa tarkastella uudelleen komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 809/2014 mukaisten, Leaderiin liittyvien seuraamusten vaikuttavuutta ja oikeasuhteisuutta.

2 artikla – Horisontaalinen asetus

—  Kriisivaraus

Komissio vahvistaa, että maatalousalan kriisivarauksen toimintaa sekä rahoituskuriin liittyvää määrärahojen takaisinmaksua, joista säädetään asetuksen (EU) N:o 1306/2013 25 artiklassa ja 26 artiklan 5 kohdassa, tarkastellaan uudelleen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä valmisteltaessa, jotta markkinakriisin tilanteessa olisi mahdollista toteuttaa toimenpiteitä tehokkaasti ja nopeasti.

—  Yhtenäinen tarkastus

Komissio tukee yhtenäistä tarkastusmallia, kuten vahvistetaan sen ehdotuksessa uuden varainhoitoasetuksen 123 artiklaksi. Komissio vahvistaa myös, että kyseinen malli sallitaan jo nykyisessä, asetuksella (EU) N:o 1306/2013 vahvistetussa, maatalousmenojen hallinnointia ja valvontaa koskevassa oikeudellisessa kehyksessä, ja että tämä on otettu huomioon vuosia 2014–2020 koskevassa tarkastusstrategiassa. Erityisesti todettakoon, että silloin, kun asetuksen (EU) N:o 1306/2013 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettua todentamisviranomaisen lausuntoa pidetään luotettavana, komissio ottaa lausunnon huomioon arvioidessaan asianomaisen maksajaviraston tarkastusten tarpeellisuutta.

3 artikla – Suorat tuet

—  Proteiinisuunnitelma

Komissio vahvistaa aikomuksensa tarkastella uudelleen kasviproteiinien kysynnän ja tarjonnan tilannetta EU:ssa sekä harkita mahdollisuutta laatia ”Euroopan kasviproteiinistrategia” edistämään edelleen taloudellista ja ympäristön kannalta kestävää kasviproteiinien tuotantoa EU:ssa.

4 artikla – Yhteinen markkinajärjestely

—  Vapaaehtoista tuotannon vähentämistä koskevat ohjelmat

Komissio vahvistaa, että maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 219 ja 221 artiklaan sisältyy jo tarvittava oikeusperusta, jotta komissio voi käytettävissä olevien budjettivarojen rajoissa puuttua markkinahäiriöihin ja muihin erityisiin ongelmiin, myös alueellisella tasolla, ja voi tällöin myös myöntää viljelijöille suoraa taloudellista tukea. Lisäksi komission ehdotus, jonka mukaan maaseudun kehittämisen tukemisesta annettuun asetukseen (EU) N:o 1305/2013 lisättäisiin alakohtainen tulonvakautusväline, antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden maksaa tietyn sektorin viljelijöille korvauksia maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa, jos näiden tulot pienenevät merkittävästi.

Komissio vahvistaa vielä, että 219 artiklan nojalla se voi markkinahäiriön tai sen uhkan ilmetessä ottaa käyttöön ohjelmia unionin tuen myöntämiseksi tuottajille, jotka sitoutuvat vähentämään tuotantoaan vapaaehtoisesti, sekä tarvittavat säännöt tällaisen ohjelman toteuttamiseksi (esim. komission delegoitu asetus (EU) 2016/1612, EUVL L 242, 9.9.2016, s. 4).

—  Monikansallisten toimialakohtaisten organisaatioiden tunnustaminen

Komissio muistuttaa, että monikansallisia tuottajaorganisaatioita, monikansallisia tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymiä ja monikansallisia toimialakohtaisia organisaatioita koskevat säännöt vahvistetaan nykyisin, myös tarvittavan hallinnollisen yhteistyön osalta, komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/232. Sääntöjen toimintaa ja riittävyyttä on tarkoitus tarkastella uudelleen meneillään olevassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamis- ja yksinkertaistamisprosessissa.

—  Epäterveet kaupan käytännöt

Komissio vahvistaa, että se on käynnistänyt elintarvikeketjua koskevan aloitteen, joka nyt etenee eri vaiheiden kautta paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti. Siinä päätetään mahdollisesta lainsäädäntöehdotuksesta, kunhan menettely on saatettu päätökseen, vuoden 2018 alkupuolella, jos mahdollista.

—  Tuottajayhteistyö

Komissio panee merkille parlamentin ja neuvoston sopimuksen 152, 209, 222 ja 232 artiklaa koskevista muutoksista. Komissio toteaa, että parlamentin ja neuvoston sopimat muutokset ovat luonteeltaan olennaisia ja ne tehdään ilman vaikutustenarviointia, jota paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 15 kohdassa edellytetään. Tämä johtaa epätoivotussa määrin oikeudelliseen ja menettelyihin liittyvään epävarmuuteen, jonka vaikutukset eivät ole tiedossa.

Koska komission alkuperäistä ehdotusta koskevat muutokset tarkoittaisivat kokonaisuudessaan merkittävää muutosta oikeudelliseen kehykseen, komissio panee huolestuneena merkille, että jotkin tuottajaorganisaatioiden kannalta suotuisista uusista säännöksistä saattaisivat heikentää pienviljelijöiden selviytymistä ja hyvinvointia sekä kuluttajien etua. Komissio vahvistaa sitoutumisensa siihen, että se pyrkii pitämään maatalousalalla yllä tehokasta kilpailua ja toteuttamaan täysimääräisesti yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet, jotka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 39 artiklassa. Tässä yhteydessä komissio toteaa, että lainsäätäjien sopimat muutokset jättäisivät komissiolle ja kansallisille kilpailuviranomaisille vain hyvin rajoitetusti tilaa toimia tehokkaan kilpailun ylläpitämiseksi.

Niin kutsuttua koontiasetusehdotusta koskeva komission yleinen hyväksyntä, joka koskee myös parlamentin ja neuvoston sopimia muutoksia, ei rajoita mahdollisia myöhempiä ehdotuksia, joita komissio ehkä tekee kyseessä olevilla aloilla yhteisen maatalouspolitiikan vuoden 2020 jälkeiseen aikaan liittyvän uudistuksen yhteydessä ja sellaisten muiden aloitteiden yhteydessä, joiden tarkoituksena on nimenomaisesti käsitellä joitakin Euroopan parlamentin ja neuvoston nyt sopiman tekstin vaikutusalaan kuuluvia kysymyksiä.

Komissio pahoittelee sitä, etteivät lainsäätäjät ole käsitelleet tyydyttävällä tavalla kysymystä komission ja kansallisten kilpailuviranomaisten hyvin rajoitetusta mahdollisuudesta toimia tehokkaan kilpailun ylläpitämiseksi, ja ilmaisee huolensa mahdollisista vaikutuksista, joita tällaisesta rajoituksesta kohdistuisi viljelijöihin ja kuluttajiin. Komissio toteaa, että säädöstekstiä on tulkittava johdonmukaisesti perussopimuksen kanssa mitä tulee komission ja jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten mahdollisuuteen puuttua asiaan, jos suurta markkinaosuutta hallussaan pitävä tuottajaorganisaatio pyrkii rajoittamaan jäsentensä toimintavapautta. Komissio pahoittelee, ettei tätä mahdollisuutta suojata selvästi säädöstekstissä.

(1)EUVL C 91, 23.3.2017, s. 1.
(2)EUVL C 75, 10.3.2017, s. 63.
(3)EUVL C 306, 15.9.2017, s. 64.
(4)Menettelynumero 2016/0282A(COD).
(5)Tuomio asiassa Maizena, 139/79, EU:C:1980:250, 23 kohta; tuomio asiassa Saksa v. neuvosto, C-280/93, EU:C:1994:367, 61 kohta.


EU:n päästökauppajärjestelmä: voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkaminen ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmisteleminen ***I
PDF 242kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi (COM(2017)0054 – C8-0028/2017 – 2017/0017(COD))
P8_TA(2017)0477A8-0258/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0054),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0028/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. lokakuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0258/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/… antamiseksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta voimassa olevan ilmailutoimintaa koskevan rajoitetun soveltamisen jatkamiseksi ja maailmanlaajuisen markkinaperusteisen toimenpiteen vuonna 2021 alkavan täytäntöönpanon valmistelemiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2392.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION LAUSUMA

ICAOn työn tulokset maailmanlaajuisen markkinapohjaisen toimenpiteen täytäntöönpanon osalta ovat olennaisia sen tehokkuuden kannalta ja sen kannalta, että ilmailuala osallistuu tulevaisuudessa Pariisin sopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että ICAOn jäsenvaltiot, ilma-alusten käyttäjät ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat vastaisuudessakin tähän ICAOn työhön. Tässä yhteydessä on välttämätöntä, että ICAO toimii täysin avoimesti ja tiedottaa kaikille sidosryhmille hyvissä ajoin työn edistymisestä ja tehdyistä päätöksistä.

(1)EUVL C 288, 31.8.2017, s. 75.
(2)Tämä kanta korvaa 13. syyskuuta 2017 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0338).


Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentäminen ***I
PDF 246kWORD 51k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (COM(2016)0597 – C8-0375/2016 – 2016/0276(COD))
P8_TA(2017)0478A8-0198/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0597),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 172 ja 173 artiklan, 175 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0375/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 7. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 8. marraskuuta 2017 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0198/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/... antamiseksi asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2017/2396.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin tehtävästä 225 miljoonan euron lisäyksestä

Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä poliittiseen yhteisymmärrykseen ESIR-rahaston jatkamiseen (ESIR 2.0) tarvittavasta rahoituksesta Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusvälineistä kohdennetaan uudelleen 275 miljoonaa euroa. Määrä on 225 miljoonaa euroa pienempi kuin komission ehdotuksessa esitettiin.

Komissio toteaa, että rahoitussuunnitelmaa on tarkistettava, jotta voidaan ottaa huomioon vastaava Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoihin tehtävä 225 miljoonan euron lisäys.

Komissio aikoo vuosia 2019 ja 2020 koskevien vuotuisten talousarviomenettelyjen yhteydessä tehdä asianmukaiset ehdotukset, joilla varmistetaan kyseisen määrän optimaalinen kohdentaminen Verkkojen Eurooppa -välineen sisällä.

(1)EUVL C 75, 10.3.2017, s. 57.
(2)EUVL C 185, 9.6.2017, s. 62.


Eleonora Forenzan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskeva pyyntö
PDF 157kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätös 12. joulukuuta 2017 Eleonora Forenzan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista koskevasta pyynnöstä (2017/2199(IMM))
P8_TA(2017)0479A8-0398/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Gabriele Zimmerin esittämän, 20. heinäkuuta 2017 päivätyn pyynnön, joka koskee Eleonora Forenzan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista asiassa, joka koskee välikohtausta, johon tämä joutui Hampurissa G20-huippukokouksen yhteydessä 8. heinäkuuta 2017 pidetyssä mielenosoituksessa, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 11. syyskuuta 2017,

–  on kuullut Eleonora Forenzaa työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 8 ja 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan sekä 7 ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0398/2017),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin jäsen ja GUE/NGL-ryhmän puheenjohtaja Gabriele Zimmer on pöytäkirjassa N:o 7 olevien 8 ja 9 artiklan nojalla pyytänyt ryhmänsä jäsenen Eleonora Forenzan erioikeuksien ja vapauksien puolustamista asiassa, joka koskee välikohtausta, johon tämä joutui Hampurissa G20-huippukokouksen yhteydessä 8. heinäkuuta 2017 pidetyssä mielenosoituksessa, kun Saksan poliisi teki hänelle henkilöntarkastuksen ja pidätti hänet samoin kuin ryhmän muita aktivisteja; toteaa, että henkilöntarkastus ja pidättäminen tapahtuivat mainitun mielenosoituksen jälkeen, kun Forenza ja hänen ryhmänsä olivat matkalla ruokailemaan yhdessä;

B.  toteaa, että parlamentilla on laaja harkintavalta sen osalta, minkä suuntaisen päätöksen se aikoo tehdä jäsenen esittämän koskemattomuuden puolustamista koskevan pyynnön johdosta(2);

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevat 8 ja 9 artikla sulkevat toisensa pois(3); toteaa, että kyseessä oleva asia ei koske Euroopan parlamentin jäsenen esittämää mielipidettä vaan ennemminkin yleisen järjestyksen osalta vaaralliseksi katsottua käyttäytymistä (väitetty osallistuminen mellakkaan); toteaa, että näin ollen pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan soveltaminen on itsestään selvää;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus ja toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus; toteaa, että Saksassa ollut Euroopan parlamentin italialainen jäsen Forenza siis nautti tätä koskemattomuutta;

E.  toteaa, että Forenzan koskemattomuuden puolustamista koskevan pyynnön mukaan Forenza oli heti ensikontaktissa Saksan poliisin kanssa ilmoittanut olevansa Euroopan parlamentin jäsen, että hän oli heti esittänyt asiakirjat, joista hänen asemansa kävi ilmi, ja että hän oli jopa onnistunut saamaan Hampurissa olevan Italian konsulin yhteyteen operaatiota johtaneen poliisin kanssa;

F.  toteaa, että huolimatta Forenzan asemasta Euroopan parlamentin jäsenenä Saksan poliisi kuitenkin teki hänelle perusteellisen henkilöntarkastuksen ja otti hänet säilöön yli neljäksi tunniksi;

G.  toteaa, että Saksan poliisi oli kaiken edellä mainitun perusteella tietoinen siitä, että se oli pidättämässä Euroopan parlamentin jäsentä; toteaa, että tämä rikkoo Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7 ja erityisesti sen 9 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohtaa;

H.  toteaa, että olosuhteet huomioon ottaen on selvää, että Forenzaa ei tavattu itse teosta, joten Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan kolmannessa kohdassa määrättyä poikkeusta ei voida soveltaa, ja että Forenzan tapauksessa koskemattomuutta siis sovelletaan varauksettomasti;

1.  päättää puolustaa Eleonora Forenzan erioikeuksia ja vapauksia;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Saksan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Eleonora Forenzalle.

(1)Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C‑163/10, ECLI:EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T‑346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
(2)Em. asia T-42/06, Gollnisch v. parlamentti, 101 kohta.
(3)Em. yhdistetyt asiat C-200/07 ja C-201/07 Marra v. De Gregorio ja Clemente, 45 kohta.


Ingeborg Gräßlen koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö
PDF 161kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätös 12. joulukuuta 2017 Ingeborg Gräßlen koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2017/2220(IMM))
P8_TA(2017)0480A8-0397/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Ingeborg Gräßlen koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ellwangenin (Saksa) syyttäjänviraston 27. heinäkuuta 2017 välittämän pyynnön, joka liittyy vireillä olevaan rikosasiaan nro 21 Js 11263/17 ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 2. lokakuuta 2017,

–  ottaa huomioon, että Ingeborg Gräßle on luopunut oikeudestaan tulla kuulluksi työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),

–  ottaa huomioon Saksan liittotasavallan perustuslain 46 pykälän,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0397/2017),

A.  ottaa huomioon, että Ellwangenin yleinen syyttäjä on välittänyt Saksan liittotasavallan valitseman Euroopan parlamentin jäsenen Ingeborg Gräßlen koskemattomuuden pidättämistä koskevan pyynnön Saksan rikoslain 229 pykälän mukaista rikosta koskevassa asiassa; ottaa erityisesti huomioon, että syytteisiin sisältyy epäilty vammantuottamus;

B.  ottaa huomioon, että Ingeborg Gräßle oli ajanut 10. kesäkuuta 2017 päin punaisia valoja Heidenheimissa Brenzstraßen ja Ploucquetstraßen risteyksessä ja aiheuttanut näin liikenneonnettomuuden, jonka toinen osapuoli oli loukkaantunut olkapäähän; ottaa huomioon, että tapauksesta on tehty rikosilmoitus;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 9 artiklassa määrätään, että Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

D.  ottaa huomioon, että Saksan liittotasavallan perustuslain 46 pykälässä määrätään, että jäsentä ei voida vaatia vastaamaan tai pidättää rangaistavasta rikkomuksesta ilman liittopäivien suostumusta, ellei häntä tavata itse teosta tai seuraavan päivän kuluessa;

E.  toteaa, että parlamentti päättää itsenäisesti, pidättääkö se tietyssä tapauksessa koskemattomuuden vai ei; toteaa, että parlamentti voi kohtuullisessa määrin ottaa jäsenen kannan huomioon, kun se tekee päätöksen siitä, pidätetäänkö hänen koskemattomuutensa vai ei(2);

F.  ottaa huomioon, että oletetulla rikoksella ei ole suoraa ja ilmeistä yhteyttä Ingeborg Gräßlen Euroopan parlamentin jäsenen tehtävien hoitamiseen eikä se ole jäsenen tehtäviään hoitaessaan ilmaisema mielipide tai äänestys Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevassa 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla;

G.  ottaa huomioon, että tässä tapauksessa parlamentti ei ole löytänyt todisteita ’fumus persecutionis’ -tapauksesta eli riittävän vakavia ja täsmällisiä epäilyjä siitä, että syyte on nostettu jäsenen poliittisen toiminnan vahingoittamiseksi;

1.  päättää pidättää Ingeborg Gräßlen koskemattomuuden;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Saksan tasavallan toimivaltaiselle viranomaiselle ja Ingeborg Gräßlelle.

(1)Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C‑200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T‑346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.
(2)Em. asia T-345/05, Mote v. parlamentti, 28 kohta.


Tullien käyttöön ottaminen tiettyjen Yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa ***I
PDF 238kWORD 45k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ylimääräisten tullien käyttöön ottamisesta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa (kodifikaatio) (COM(2017)0361 – C8-0226/2017 – 2014/0175(COD))
P8_TA(2017)0481A8-0331/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0361),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0226/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0331/2017),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 12. joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/… antamiseksi ylimääräisten tullien käyttöön ottamisesta tiettyjen Amerikan yhdysvalloista peräisin olevien tuotteiden tuonnissa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/196.)

(1)EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.


EU:n ja Yhdysvaltojen lentoliikennesopimus ***
PDF 229kWORD 45k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (13419/2016 – C8-0100/2017 – 2006/0058(NLE))
P8_TA(2017)0482A8-0376/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13419/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen(1),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0100/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0376/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 134, 25.5.2007, s. 4.


Kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välistä yhteyttä koskeva EU:n ja Sveitsin välinen sopimus ***
PDF 229kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton välisen niiden kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmien välisestä yhteydestä tehdyn sopimuksen tekemisestä (13076/2017 – C8-0415/2017 – 2017/0193(NLE))
P8_TA(2017)0483A8-0386/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13076/2017),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Sveitsin valaliiton väliseksi sopimukseksi niiden kasvihuonekaasupäästöjen kauppajärjestelmien välisestä yhteydestä (13073/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0415/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suosituksen (A8-0386/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Sveitsin valaliiton hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Kazakstanin tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (hyväksyntä) ***
PDF 231kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. joulukuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12409/2016 – C8-0469/2016 – 2016/0166(NLE))
P8_TA(2017)0484A8-0325/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12409/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetuksi kumppanuus- ja yhteistyösopimukseksi (09452/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan ja 31 artiklan 1 kohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 ja 209 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0469/2016),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön(1), esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A8-0325/2017),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kazakstanin tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0485.


EU:n ja Kazakstanin tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (päätöslauselma)
PDF 293kWORD 60k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 12. joulukuuta 2017 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (12409/2016 – C8-0469/2016 – 2016/0166(NLE)2017/2035(INI))
P8_TA(2017)0485A8-0335/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12409/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kazakstanin tasavallan tehostetuksi kumppanuus- ja yhteistyösopimukseksi (09452/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan ja 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan ja 207 ja 209 artiklan sekä erityisesti 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0469/2016),

–  ottaa huomioon, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin 21. joulukuuta 2015 Astanassa silloisen komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin läsnä ollessa,

–  ottaa huomioon, että tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen osia sovelletaan väliaikaisesti unionin yksinomaisen toimivallan mukaisesti 1. toukokuuta 2016 lähtien,

–  ottaa huomioon, että 23. tammikuuta 1995 allekirjoitetun EU:n ja Kazakstanin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa on jatkettu siitä lähtien, kun se tuli voimaan 1. heinäkuuta 1999,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2012 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin suosituksista neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle neuvotteluista EU:n ja Kazakstanin laajemmasta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta(1),

–  ottaa huomioon aiemmat Kazakstania koskevat päätöslauselmansa, mukaan lukien 10. maaliskuuta 2016(2), 18. huhtikuuta 2013(3) ja 15. maaliskuuta 2012(4) antamansa päätöslauselmat sekä 17. syyskuuta 2009(5) antamansa päätöslauselman Jevgeni Zhovtisin tapauksesta Kazakstanissa,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta(6) ja 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta(7),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi kansainvälisen tiede- ja teknologiakeskuksen toiminnan jatkamista koskevan sopimuksen tekemisestä(8) sekä sen, että kyseinen keskus sijaitsee Astanassa Kazakstanissa,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2017 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi(9),

–  ottaa huomioon neuvoston 22. kesäkuuta 2015 ja 19. kesäkuuta 2017 hyväksymät päätelmät EU:n Keski-Aasian strategiasta,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja komission yksiköiden 13. tammikuuta 2015 julkistaman neljännen edistymiskertomuksen vuonna 2007 hyväksytyn EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kazakstanin vuotuiset ihmisoikeusvuoropuhelut,

–  ottaa huomioon EU:n ja Keski-Aasian eri kokoukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A8-0335/2017),

A.  katsoo, että tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen olisi johdettava osapuolten välisten poliittisten ja taloudellisten siteiden tuntuvaan syventämiseen ja lujittamiseen siten, että olemassa olevat erot ja osapuolten erityiset poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet otetaan huomioon ja niitä kunnioitetaan, mikä hyödyttää sekä Kazakstanin että EU:n kansalaisia;

B.  toteaa, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus (1 artikla) voisi lujittaa kehystä, jolla pannaan täytäntöön olennaisia, jo aiempaan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen kuuluneita osia, kuten demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien, ja markkinatalouden periaatteiden kunnioittaminen, kunhan kaikkien lausekkeiden täytäntöönpanoon sovelletaan tiukkaa ja tehokasta selkeisiin vertailuarvoihin ja määräaikoihin perustuvaa seurantamekanismia; ottaa huomioon, että uusiin olennaisiin osiin kuuluu joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen (11 artikla);

C.  panee merkille, että Kazakstan on ensimmäinen Keski-Aasian maa, joka on allekirjoittanut tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen EU:n kanssa; toteaa, että kun kaikki jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti ovat ratifioineet tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, sillä korvataan vuoden 1999 kumppanuus- ja yhteistyösopimus, ja ottaa huomioon, että sopimuksen teksti julkistettiin 15. heinäkuuta 2015;

D.  katsoo, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus sisältää laajan kirjon uusia yhteistyöaloja, jotka eivät ole ainoastaan EU:n poliittisten ja taloudellisten etujen mukaisia vaan soveltuvat myös Kazakstanin tukemiseen sen pyrkiessä seuraavaan nykyaikaistamisen vaiheeseen ja yhteistyön turvaamiseen pyrittäessä ratkaisemaan globaaleja haasteita erityisesti, kun kyse on kaikkien kansalaisten kestävästä sosiaalisesta ja taloudellisesta kehityksestä, kulttuurisen moninaisuuden säilyttämisestä, ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksen seurausten hallinnasta Pariisin sopimuksen vaatimusten mukaisesti sekä rauhanturvaamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä;

E.  toteaa, että kahta kolmasosaa sopimuksesta on sovellettu väliaikaisesti toukokuusta 2016 lähtien;

F.  on toimivaltansa puitteissa valmis osallistumaan aktiivisesti Kazakstanin kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiseen ja sen erityisalojen yhteistyön täydentämiseen, parlamentaariset suhteet mukaan luettuina;

G.  ottaa huomioon, että Kazakstan liittyi 1. tammikuuta 2016 Maailman kauppajärjestöön (WTO);

H.  ottaa huomioon, että Kazakstan liittyi maaliskuussa 2012 Demokratiaa oikeusteitse ‑komissioon (Venetsian komissio);

EU:n ja Kazakstanin suhteita ja tehostettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevat yleiset määräykset

1.  korostaa, että EU:n ja Kazakstanin poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden tehostamisen on perustuttava yleismaailmallisia arvoja, erityisesti demokratiaa, oikeusvaltiota, hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista koskeviin yhteisiin sitoumuksiin ja että tehostamisen pontimena olisi oltava yhteiset edut;

2.  panee merkille, että Kazakstan soveltaa johdonmukaista strategiaa EU:hun lähentymiseen; korostaa, että maa edistää merkittävästi EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanoa, jota tarkastellaan perusteellisesti uudelleen vuonna 2019;

3.  pitää myönteisenä, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus muodostaa vakaan perustan suhteiden syventämiselle; ottaa huomioon, että Kazakstan on ensimmäinen Keski-Aasian maa, jonka kanssa EU on neuvotellut ja allekirjoittanut tällaisen sopimuksen; pitää tätä uuden sukupolven sopimusta hyvänä mallina, jota voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa myös muihin alueen maihin;

4.  pitää myönteisenä, että tehostetussa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa pyritään tehostamaan yhteistyötä ja edistämään merkittävästi EU:n ja Kazakstanin taloudellisia kytköksiä erilaisilla huolta aiheuttavilla ja yhteisen edun mukaisilla aloilla, kuten demokratia ja oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet ja perusvapaudet, kestävä kehitys, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kauppa, oikeus, vapaus ja turvallisuus, sekä 29 muussa merkittävässä alakohtaisessa toimintapolitiikassa, joihin kuuluvat esimerkiksi taloutta ja rahoitusta koskeva yhteistyö, energia, liikenne, ympäristö ja ilmastonmuutos, työllisyys- ja sosiaaliasiat, kulttuuri, koulutus ja tutkimus; kannustaa molempia osapuolia noudattamaan aktiivisesti sitoumuksiaan;

5.  odottaa, että tehostetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella edistetään oikeusvaltioperiaatteen ja kaikkien kansalaisten demokraattisen osallistumisen vahvistamista, monipuolisempaa poliittista toimintaympäristöä, toimivampaa riippumatonta ja puolueetonta oikeuslaitosta, hallinnon avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamista, työlainsäädännön kohentamista ILO:n vaatimusten mukaisesti, pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien lisäämistä, ympäristön kestävää kehitystä, vesivarojen ja muiden luonnonvarojen hallintaa, kuten energian tehokasta käyttöä, ja uusiutuvien energialähteiden kehittämistä;

6.  tähdentää unionin ja Kazakstanin välisiä tehostettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevia neuvotteluja varten 22. marraskuuta 2012 antamiensa suositusten merkitystä ja korostaa niiden olevan edelleen voimassa;

7.  muistuttaa korostaneensa, että tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käytävien neuvottelujen edistäminen on kytkettävä poliittisten uudistusten etenemiseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, hyvässä hallinnossa ja demokratiakehityksessä saavutettuun todelliseen edistymiseen, johon Venetsian komission suositusten täytäntöönpano voisi myötävaikuttaa suotuisasti; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että oikeudet sananvapauteen, yhdistymisvapauteen ja kokoontumisvapauteen ovat edelleen rajallisia; kehottaa maata panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön suositukset, jotka oikeutta rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja oikeutta yhdistymisvapauteen käsittelevä YK:n erityisraportoija antoi raportissaan vierailtuaan Kazakstanissa tammikuussa 2015;

8.  korostaa, että uusien toimenpiteiden on perustuttava ”enemmällä enemmän” ‑periaatteeseen;

9.  arvostaa sitä, että sopimuksessa otetaan esille mahdollisuus neuvotella EU:n ja Kazakstanin välinen viisumimenettelyjen helpottamista koskeva sopimus sekä mahdollisuus neuvotella sopimus, jolla säännellään palautuksia koskevia erityisvelvoitteita; korostaa, että on lisättävä erityisesti nuoriso- ja opiskelijavaihtoa, ja vaatii tässä yhteydessä laajentamaan huomattavasti Erasmus+-ohjelmaa Kazakstanin hyväksi;

10.  vetoaa uudelleen neuvostoon, komissioon ja varapuheenjohtajaan / korkeaan edustajaan, jotta

   varmistetaan, että molemmat osapuolet noudattavat tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen olennaisia osia, koska niiden sivuuttaminen johtaisi joko riitojenratkaisumekanismin käyttöönottoon (278 artikla) tai sopimuksen soveltamisen keskeyttämiseen, kun on kyse vakavasta sopimusrikkomuksesta (279 artikla);
   kehitetään vertailukohtia ja määräaikoja tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen täytäntöönpanoa varten;
   huolehditaan parlamentin ja EUH:n kesken kattavasta valvontamekanismista, kun tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus on tullut voimaan kokonaisuudessaan, mukaan lukien osat, jotka mainittiin erikseen 22. marraskuuta 2012 annetussa päätöslauselmassa;

11.  muistuttaa, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja, neuvosto ja komissio soveltavat edelleen vain osittain SEUT:n 218 artiklan 10 kohtaa ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, joiden mukaan parlamentin on saatava kaikki neuvotteluasiakirjat ja asiaankuuluvat tiedot välittömästi ja täysimääräisesti;

12.  pyytää EU:n ja Kazakstanin parlamentaarista yhteistyövaliokuntaa päivittämään työjärjestystä, jotta väliaikaista soveltamista voidaan valvoa demokraattisesti jo voimaan tulleilla aloilla, käyttämään suositusten antamista koskevia oikeuksiaan ja valmistautumaan koko tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen valvontaan, kun se on tullut voimaan kokonaisuudessaan;

Poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö, demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa ja perusvapaudet

13.  vaatii, että EU asettaa johdonmukaisesti oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa, perusvapauksia ja ihmisoikeuksia koskevat kysymykset Kazakstanin kanssa käymänsä poliittisen vuoropuhelun painopistealoiksi;

14.  kehottaa Kazakstanin osin väkivaltaisten yhteiskunnallisten protestien perusteella maata toteuttamaan Kazakstan 2050 -ohjelmaa täytäntöön pannessaan ennakoivia ja konkreettisia toimenpiteitä poliittisia, demokraattisia ja sosiaalisia uudistuksia varten, mukaan lukien toimeenpano- ja lainsäädäntövallan selkeä erottaminen toisistaan, ja ottamaan käyttöön uusia perustuslakijärjestelmän valvontatoimia maan YK:n, Etyjin ja Euroopan neuvoston eri välineissä antamien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että Kazakstanin tavoitteena oleva muutos kohti intensiivisesti tieteeseen keskittyvää uudenlaista kasvua ei vaikuta mahdolliselta ilman korkealaatuista koulutusta, laajan väestönosan mahdollisuuksia saada nykyaikaisia palveluja, osallistavaa sosiaalipolitiikkaa ja säänneltyjen, erityisesti taloutta koskevien, yhteiskuntasuhteiden järjestelmää; pitää myönteisenä ”100 askeleen ohjelmaa”, jolla pyritään reagoimaan kiireellisten uudistusten tarpeeseen;

15.  pitää myönteisenä viimeaikaista myönteistä kehitystä perustuslakiuudistuksissa ja hallinnollisissa uudistuksissa sekä sitä, että kansalaisyhteiskunnan kuulemista varten on perustettu foorumi; on kuitenkin vakavasti huolissaan siitä, että vuonna 2015 voimaan tulleet rikoslaki ja hallintolaki rajoittavat kansalaisjärjestöjä ja niiden toimintaa;

16.  vaatii, että Kazakstan panee kokonaisuudessaan täytäntöön Etyjin/ODIHR:n kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan 20. maaliskuuta 2016 pidetyistä vaaleista antamat suositukset, joiden mukaan maalla on vielä kosolti tehtävää täyttääkseen demokraattisia vaaleja koskevat Etyj-sitoumuksensa; kehottaa Kazakstanin viranomaisia välttämään riippumattomien ehdokkaiden toiminnan rajoittamista; kehottaa myös kunnioittamaan kansalaisten vaalioikeuksia;

17.  pitää myönteisenä, että Kazakstan tekee yhteistyötä Venetsian komission kanssa, ja edellyttää, että viimeksi mainitun antamat erityisesti demokraattisia ja oikeudellisia uudistuksia koskevat suositukset pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön;

18.  pitää myönteisinä käynnissä olevia hallinnollisia uudistuksia ja suosittelee jatkouudistuksia, joilla taataan aidosti riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos ja tehokkaammat toimenpiteet korruption torjumiseksi kaikilla tasoilla; pyytää kuitenkin tehostamaan hallintoa ja toteuttamaan uudistuksia aidosti riippumattoman ja korruptoitumattoman oikeuslaitoksen avulla, takaamaan oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja puolustukseen ja toteuttamaan tehokkaampia toimia torjuttaessa korruptiota, järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa; edellyttää keskeisten sosiaalialojen parantamista ja nykyaikaistamista ja investointeja niihin; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota syrjäisten alueiden ja suurimpien kaupunkien ulkopuolisten alueiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, sillä tämä on tärkeää maan pitkän aikavälin vakauden kannalta;

19.  panee merkille nykyiset kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävään vuoropuheluun tarkoitetut foorumit; toteaa jälleen kerran olevansa huolissaan kansalaisjärjestöjä koskevasta lainsäädännöstä, joka heikentää niiden riippumattomuutta ja toimintakykyä; muistuttaa, että aktiivinen ja riippumaton kansalaisyhteiskunta on tärkeä Kazakstanin kestävän tulevaisuuden kannalta; kehottaa Kazakstanin viranomaisia takaamaan kaikissa olosuhteissa sen, että kaikki Kazakstanissa toimivat ihmisoikeusaktivistit ja kansalaisjärjestöt voivat toimia legitiimisti ihmisoikeuksien puolesta ilman kostotoimien pelkoa ja vapaana kaikista rajoituksista ja edistämään siten yhteiskunnan kestävää kehitystä ja demokratian lujittamista; katsoo, että tehostettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus merkitsee myös tehostettua tukea todellisen kansalaisyhteiskunnan kehitykselle ja kehottaa Kazakstanin viranomaisia toimimaan tämän mukaisesti ja kehottaa komissiota vauhdittamaan ohjelmia, joilla pyritään vahvistamaan ja lujittamaan riippumattomien kansalaisjärjestöjen toimintaa;

20.  pyytää lopettamaan riippumattomien toimittajien, yhteiskunta-aktivistien, ammattiyhdistysjohtajien, ihmisoikeuksien puolustajien, opposition näkyvien edustajien ja muiden suorapuheisten henkilöiden oikeudellisen vainon, häirinnän ja vangitsemiset kostona heidän ilmaisunvapautensa ja muiden perusvapauksien käyttämisestä; toteaa, että tällainen ilmiö on yleistynyt parina viime vuotena; vaatii vapauttamaan välittömästi kaikki tällä hetkellä vankilassa olevat aktivistit ja poliittiset vangit ja palauttamaan heidän asemansa sekä poistamaan muilta liikkumista estävät rajoitukset; pyytää tekemään lopun väärinkäytöksistä, jotka koskevat Interpolin luovutusmenettelyjä, ja pyytää lopettamaan ulkomailla olevien opposition jäsenten häirinnän;

21.  pitää myönteisenä, että vankilaan tuomittu tunnettu kazakstanilainen aktivisti ja Alga! ‑oppositiopuolueen johtaja Vladimir Kozlov päästettiin elokuussa 2016 ehdonalaiseen vapauteen;

22.  on huolissaan siitä, että tiedotusvälineiden vapautta, ilmaisunvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta ja uskonnonvapautta tukahdutetaan muun muassa rajoittavalla lainsäädännöllä, painostamisella, sensuroinnilla ja syytteiden nostamisella aktivisteja vastaan; huomauttaa, että riippumattomien viestimien, blogistien ja yksittäisten kansalaisten sananvapaus on yleismaailmallinen arvo, joka on säilytettävä; suosittaa, että Kazakstanin lainsäädännössä noudatettaisiin Euroopan neuvoston normeja; panee merkille Kazakstanin ponnistelut parantaa maan kansainvälistä imagoa, kuten äskettäisissä EXPO-2017 -avajaisissa Astanassa voitiin havaita; huomauttaa kuitenkin, että nämä ponnistelut ovat ristiriidassa sen kanssa, että viime kuukausina on jatkuvasti tukahdutettu eri mieltä olevia tahoja ja painostettu kansalaisyhteiskuntaa;

23.  on huolissaan eräistä äskettäin uudistetun rikoslain ja rikosoikeudellista menettelyä koskevan lain säännöksistä, jotka rajoittavat sananvapautta; kannustaa Kazakstania tarkastelemaan kyseisiä säännöksiä uudelleen etenkin kunnianloukkauksen kriminalisoinnin yhteydessä;

24.  korostaa, että tiedotusvälineiden vapaudella ja sananvapaudella on keskeinen merkitys demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien saavuttamisessa ja vakiinnuttamisessa; pitää valitettavana, että riippumattomien tiedotusvälineiden toimintaympäristö on tullut yhä vihamielisemmäksi; on huolissaan medialainsäädäntöä koskevasta esityksestä, koska sillä pyritään panemaan täytäntöön säännöt, joiden mukaan toimittajien olisi tarkistutettava tietonsa valtion viranomaisilla; kehottaa Kazakstanin viranomaisia perumaan tällaiset muutokset lainsäädäntöesityksestään ja varmistamaan journalistisen tutkinnan ja raportoinnin täysimääräisen riippumattomuuden; kehottaa lisäksi Kazakstanin viranomaisia pidättymään rajoittamasta pääsyä verkossa tai verkon ulkopuolella toimiviin, valtioon kriittisesti suhtautuviin tiedotusvälineisiin maan sisällä tai ulkomailla; pitää valitettavana, että myös kunnianloukkaukset katsotaan edelleen rikoksiksi Kazakstanissa, ja korostaa, että tästä on tullut ongelmallista maan ilmaisunvapauden suhteen; on huolissaan virkamiesten ja muiden julkisuuden henkilöiden käynnistämien kunnianloukkauskanteiden suuresta määrästä, mukaan lukien tapaukset, jotka koskevat maan harvoja uusia lähetystoiminnan harjoittajia ja muita verkkosivustoja, joilla on käsitelty hallituksen politiikkaa kielteisessä valossa ja joiden toiminta on myös keskeytetty rutiininomaisesti; toteaa kanteiden esittäjien olevan erityissuojeluksessa ja vaativan suuria korvauksia henkisistä kärsimyksistä, joita heille on aiheutunut korruptioväitteitä, väitettyjä väärinkäytöksiä ja muita heille epämiellyttäviä asioita koskevien artikkelien vuoksi;

25.  kehottaa kääntämään kielteisen suuntauksen, joka ilmenee nykyisin tiedotusvälineiden vapauden, sananvapauden, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden ja uskonnonvapauden saralla; suosittaa, että Kazakstanin lainsäädännössä noudatettaisiin Euroopan neuvoston normeja; panee tässä yhteydessä merkille, että vuodesta 2016 alkaen kaikkien Kazakstanin kansalaisjärjestöjen on lakisääteisesti kirjauduttava viranomaisten ylläpitämään rekisteriin ja annettava toiminnastaan vuosittain tietoa, joka sisällytetään kansalaisjärjestöjä koskevaan hallituksen tietokantaan; korostaa, että tällä toimella pyrittäneen edistämään alan avoimuutta; on kuitenkin huolissaan siitä, että uudet vaatimukset ovat lisäys jo nyt laajoihin raportointivelvoitteisiin, jotka koskevat hallituksesta riippumattoman sektorin raportointia valtiolle samaan aikaan, kun vaikuttaa siltä, että avoimuuspolitiikkaa sovelletaan suhteettomasti voittoa tavoittelemattomiin, hallituksesta riippumattomiin aloihin, sillä sitä ei sovelleta muihin oikeudellisiin yksiköihin; on huolissaan siitä, että rekisteröitymättämiin yhdistyksiin kuuluminen on kriminalisoitu ja että tietojen uuteen tietokantaan toimittamatta jättäminen tai paikkansapitämättömien tietojen antaminen voi johtaa järjestöille langetettaviin seuraamuksiin; pitää valitettavana, että oikeusistuimet voivat keskeyttää tai lopettaa rekisteröityjen julkisten yhdistysten toiminnan, jos ne rikkovat kansallista lainsäädäntöä, vaikka kyse olisi vain pienestä rikkomuksesta;

26.  pitää huolestuttavana, että äskettäisten terrorisminvastaisten lakien, kuten terrorismista epäiltyjen kansalaisuuden peruuttamista koskevan lain, hyväksyminen saattaa johtaa rauhanomaisen ja laillisesti toimivan poliittisen opposition tukahduttamiseen; kehottaa Kazakstanin viranomaisia pidättymään tällaisen lainsäädännön käyttämisestä sananvapauden, uskonnon- ja vakaumuksenvapauden tai oikeuslaitoksen riippumattomuuden rajoittamiseen tai opposition toiminnan kieltämiseen;

27.  toteaa, että kesällä 2016 antamissaan Kazakstania koskevissa loppuhuomautuksissa YK:n ihmisoikeuskomitea ilmaisi huolensa väljästi muotoilluista rikoslain 174 artiklan, jossa kielletään yhteiskunnallisiin, kansallismielisiin tai muihin erimielisyyksiin kiihottaminen, ja 274 artiklan, jossa kielletään vääräksi tiedetyn tiedon levittäminen, säännöksistä ja niiden käytöstä ilmaisunvapauden ja muiden kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa (ICCPR) suojeltujen oikeuksien perusteettomaan rajoittamiseen; pitää valitettavana, että eräitä kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja toimittajia on syytetty ja tuomittu vankeuteen edellä mainitun rikoslain artiklan perusteella; toteaa, että luetteloon sisältyvät Max Bokajev ja Talgat Ajan, jotka saivat viisi vuotta vankeutta osallistumisestaan rauhanomaisiin maareformiprotesteihin Kazakstanissa keväällä 2016; kehottaa Kazakstanin hallitusta vapauttamaan heidät kaikki ja luopumaan heitä vastaan nostetuista syytteistä;

28.  kehottaa Kazakstania tarkistamaan vuonna 2014 annettua ammattiyhdistyksiä koskevaa lakia ja vuonna 2015 annettua työlakia, jotta niitä mukautettaisiin ILO:n normeihin; muistuttaa Kazakstania siitä, että sen on noudatettava täysin ILO:n sääntöjen noudattamista seuraavan komitean (vuosina 2017, 2016 ja 2015) hyväksymiä päätelmiä;

29.  pitää valitettavana, että Kazakstanin riippumattomien kauppajärjestöjen liitto (CITUK) lakkautettiin tammikuussa 2017 tuomioistuimen päätöksellä sillä perusteella, ettei sen asema ollut vuonna 2004 annetun maan ammattiliittoja koskevan rajoittavan lain mukainen; muistuttaa Kazakstanin viranomaisia tarpeesta taata riippumaton ja puolueeton oikeuslaitos ja mahdollistaa todellinen yhteiskunnallinen vuoropuhelu myös edistämällä riippumattomien ammattijärjestöjen, kuten CITUKin ja siihen kuuluvien järjestöjen, olemassaoloa ja toimintaa; viittaa ILO:n sääntöjen noudattamista seuraavan komitean kesäkuussa 2017 antamiin päätelmiin Kazakstanin tilanteesta; pitää valitettavana, että oikeus totesi CITUKin puheenjohtajan Larisa Harkovan 25. heinäkuuta 2017 syylliseksi kavallukseen ja petoksiin, jotka liittyvät ammattiyhdistysten varojen käyttöön, ja toteaa, että syytteet katsotaan perusteeltaan poliittisiksi; pitää valitettavana, että tuomioistuin langetti hänelle mielivaltaisesti neljän vuoden liikkumisvapauden rajoituksen 100 tunnin yhdyskuntatyön lisäksi sekä viiden vuoden kiellon toimia johtavissa asemissa julkisissa yhdistyksissä; vaatii Kazakstania perumaan tuomion ja luopumaan häntä vastaan nostetuista syytteistä;

30.  pitää valitettavana, että huhtikuussa ja toukokuussa 2017 kaksi muuta ammattiyhdistysjohtajaa, Nurbek Kushakbajev ja Amin Jelusinov, tuomittiin kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vankilaan myös poliittisiksi katsottujen rikossyytteiden vuoksi; toteaa, että kolmen ammattiyhdistysjohtajan saamat tuomiot ovat isku maan riippumattomalle ammattiyhdistystoiminnalle;

31.  ottaa huomioon Kazakstanin monietnisen ja moniuskontoisen luonteen ja korostaa, että on suojeltava vähemmistöjä ja niiden oikeuksia, erityisesti kun on kyse oman kielen käyttämisestä, uskonnon- tai vakaumuksenvapaudesta, syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista; pitää myönteisenä Kazakstanin eri yhteisöjen rauhanomaista yhteiseloa;

32.  kehottaa tarkistamaan EU:n ja Kazakstanin vuotuista ihmisoikeusvuoropuhelua, jotta siitä voidaan tehdä tehokkaampi ja tulossuuntautuneempi; kehottaa Kazakstanin viranomaisia sitoutumaan täysimääräisesti EU:n ja Kazakstanin vuotuiseen ihmisoikeusvuoropuheluun sekä muihin foorumeihin, jotta voidaan saavuttaa todellista edistystä maan ihmisoikeustilanteessa samalla, kun kiinnitetään erityistä huomiota yksittäisiin tapauksiin; muistuttaa, että on taattava kansalaisyhteiskunnan osallistuminen näihin vuoropuheluihin ja kuulemisiin;

33.  painottaa jatkuvan osallistumisen tarvetta YK:n ihmisoikeusneuvoston (UNHRC) yleistä määräaikaisarviointia koskevassa syklissä, etenkin kun on kyse ihmisoikeusneuvoston suositusten täytäntöönpanosta;

34.  edellyttää Kazakstanin noudattavan YK:n kidutuksen vastaisen komitean suosituksia ja kidutusta käsittelevän YK:n erityisraportoijan vuonna 2009 antamia suosituksia;

35.  pitää valitettavana, että Kazakstan on UNHRC:n pyynnöistä huolimatta toistaiseksi kieltäytynyt riippumattomasta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka koskisi Žanaozenin tapahtumia vuonna 2011;

36.  pitää myönteisenä, että maa pyrkii liittymään useampaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen;

37.  pitää valitettavana, että Kazakstan ei ole Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön osapuoli tai allekirjoittajavaltio ja kehottaa sitä allekirjoittamaan perussäännön ja liittymään siihen;

Kansainväliset suhteet, alueellinen yhteistyö ja maailmanlaajuiset haasteet

38.  pitää myönteisenä Kazakstanin rakentavaa yhteistyötä kansainvälisissä suhteissa, koska se edistää merkittävästi rauhaa ja vakautta niin alueellisella kuin koko maailman tasolla; toteaa, että esimerkkeinä tästä ovat Iranin ydinsopimusta koskevien neuvottelujen edesauttaminen, Astanassa käydyt eri osapuolten väliset neuvottelut kattavan ratkaisun löytämiseksi Syyrian sodan lopettamiseen, Ukrainan konfliktia koskevat diplomaattiset toimet ja maan tekemä aloite vuorovaikutusta ja luottamusta herättäviä toimia Aasiassa edistävän konferenssin järjestämiseksi; kannustaa Kazakstania jatkamaan rakentavaa tehtäväänsä kansainvälisellä näyttämöllä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että maa on edellyttänyt aseellisen konfliktin vaiheittaista lopettamista ydinaseiden leviämisen estämisellä ja aseistariisunnalla ja että maa on tehnyt aloitteen ydinaseettoman maailman luomista koskevasta yleismaailmallisesta julistuksesta; pitää erityisen ilahduttavana Kazakstanin päätöstä olla liittymättä Venäjän EU:n maataloustuotteille asettamaan maahantuontikieltoon ja pitää tätä konkreettisena ja kannustavana merkkinä maan halukkuudesta lujittaa vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n kanssa;

39.  panee merkille Kazakstanin geostrategisen merkittävyyden ja osoittaa ymmärtämystä maan monitahoista, ystävällisiin ja ennustettaviin suhteisiin pyrkivää ulkopolitiikkaa kohtaan, mukaan lukien ensisijaisena tavoitteena hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen ja tasapainottaminen Venäjän, Kiinan, Kazakstanin kanssa yhteiset rajat jakavien Keski-Aasian valtioiden ja muiden kumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen ja EU:n, kanssa;

40.  toteaa, että Kazakstan on merkittävä toimija ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, etenkin kun otetaan huomioon maan rooli maailmanlaajuisessa ydinaseriisunnassa ja turvallisuusasioissa ja sen vaihtuva jäsenyys YK:n turvallisuusneuvostossa 2017–2018;

41.  panee merkille Da’eshin ja muiden YK:n turvallisuusneuvoston nimeämien terroristijärjestöjen Kazakstanille aiheuttaman turvallisuusuhan; panee merkille, että Lähi-idässä on suuri määrä Kazakstanin kansalaisia on Lähi-idässä vierastaistelijoina; toteaa, että Kazakstanin epävakaus saattaa lisääntyä Afganistanissa käynnissä olevan konfliktin vuoksi, sillä se saattaa lisätä uskonnollista ääriajattelua, huumekauppaa ja terrorismia; suosittaa yhteistyön tiivistämistä väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin torjunnassa ja korostaa, että ensisijaisesti olisi puututtava radikalisoitumisen perimmäisiin syihin; toteaa, että tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 13 artiklassa keskitytään terrorismin vastaisiin toimenpiteisiin ja sillä on tärkeä tehtävä erityisesti nykyisessä kansainvälisessä ympäristössä;

42.  toteaa Kazakstanin kuuluvan kaikkiin tärkeimpiin alueellisiin järjestöihin; pitää Kazakstanin kansainvälistä mainetta, jota se on äskettäin saavuttanut toimiessaan niinkin erilaisten kansainvälisten järjestöjen johdossa kuin Etyj, Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö (OIC), Itsenäisten valtioiden yhteisö, Shanghain yhteistyöjärjestö ja kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestö, hyvänä lähtökohtana yhteiselle toimille, joilla pyritään vakauttamaan Keski-Aasian alueen turvallisuustilanne ja löytämään monenvälisiä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin; pitää tässä yhteydessä myönteisinä Kazakstanin selkeitä toteamuksia siitä, että sen Euraasian talousunionin jäsenyys ei vaikuta suhteiden lujittamiseen EU:n kanssa;

43.  suosittaa, että EU jatkaisi Keski-Aasian alueellisen yhteistyön tukemista etenkin oikeusvaltioperiaatteen, luottamusta lisäävien toimenpiteiden, vesi- ja resurssihuollon, rajavalvonnan, vakauden ja turvallisuuden saralla; kannattaa tässä yhteydessä Kazakstanin toimia hyvien naapuruussuhteiden edistämiseksi ja sen tulevaa asemaa alueen vakauden takaajana; vaatii kaikkien etujen mukaista kestävää Keski-Aasian ratkaisua vesihuoltoon sekä energia- ja turvallisuuskysymyksiin;

44.  toteaa, että Kazakstan on Keski-Aasian alueen johtava voima; kehottaa Kazakstania käyttämään tätä asemaa perustana myönteiselle yhteistyölle alueellisten naapureidensa kanssa ja ryhtymään toimiin alueyhteistyössä etenemiseksi;

Kestävä kehitys, energia ja ympäristö

45.  pitää myönteisenä Kazakstanin tammikuussa 2017 julkistamaa kolmatta nykyaikaistamisstrategiaa, jolla pyritään maailman 30 kehittyneimmän maan joukkoon;

46.  pitää myönteisenä, että sopimuksessa on lavennettu raaka-aineita ja energiaa koskevan yhteistyön lukua, sillä se tarjoaa suuret mahdollisuudet EU:n energiaturvallisuuden edistämiseen; muistuttaa, että Kazakstanilla on merkittävä rooli EU:n energiatoimittajana; kehottaa EU:ta aktiivisempaan energiayhteistyöhön ja lisäämään vuoropuhelua Kazakstanin ja muiden Keski-Aasian maiden kanssa EU:n energiaturvallisuuden lujittamiseksi;

47.  pitää myönteisenä ilmastonmuutosyhteistyötä koskevan luvun sisällyttämistä tehostettuun kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen; kehottaa EU:ta jatkamaan yhteistyötä Kazakstanin hallituksen kanssa tukemalla sitä innovatiivisen ja kestävän ympäristöpolitiikan määrittelemisessä ja kehittämisessä; muistuttaa, että ihmisen aiheuttaman maailman kahden tuhoisimman ympäristökatastrofin, eli Araljärven kuivumisen ja Neuvostoliiton ydinkoealueen Semeyssä/Semipalatinskissa, seuraukset vaikuttavat merkittävästi Kazakstaniin; kehottaa komissiota tehostamaan tukeaan Kazakstanin viranomaisille sekä teknisellä että taloudellisella tasolla, jotta voidaan parantaa huomattavasti Araljärven vesistöalueen vesihuoltoa ja vesiensuojelua Araljärven säilymistä koskevan kansainvälisen rahaston toimintaohjelman avulla ja kehittää tehokas toimintasuunnitelma entisen ydinkoealueen puhdistamiseksi; on tyytyväinen Kazakstanin osallistumiseen vapaaehtoiseen kumppanuusohjelmaan ”Vihreä silta”; katsoo, että se tarjoaa vakaan ja pitkän aikavälin perustan vihreille investoinneille ja uusien teknologioiden ja innovaatioiden siirrolle, jotta voidaan siirtyä hiilivapaaseen energiayhteiskuntaan;

48.  korostaa, että Kazakstanin mittavien luonnonvarojen louhintaan ja jalostamiseen on sovellettava ekologisesti kestävän kehityksen periaatteita; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että maa noudattaa kaivos- ja kaivannaisteollisuuden avoimuutta koskevan aloitteen normeja;

Kauppa ja talous

49.  muistuttaa EU:n olevan maan ensimmäinen kauppa- ja investointikumppani ja muistuttaa, että Kazakstan on EU:n tärkein kauppakumppani Keski-Aasiassa; toivoo, että näitä suhteita voimistetaan edelleen; toteaa, että 80 prosenttia Kazakstanin viennistä EU:hun muodostuu öljystä ja kaasusta; toistaa, että on tärkeää monipuolistaa enemmän maan EU:n kanssa käymää kauppaa; korostaa, että kauppa ja ihmisoikeudet voivat vahvistaa myönteisesti toinen toistaan, kun niitä harjoitetaan oikeusvaltioympäristössä; muistuttaa, että elinkeinoelämällä on tärkeä rooli ihmisoikeuksien, demokratian ja yritysten yhteiskuntavastuun edistämistä koskevien myönteisten kannustimien tarjoajana; huomauttaa, että globaalit arvoketjut edistävät keskeisten kansainvälisten työelämää, ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevien sekä sosiaalisten normien vahvistamista, mihin kuuluu myös työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien toimenpiteiden, koulutusmahdollisuuksien ja riippumattomien laitosten perustaminen ja vahvistaminen sekä korruption vähentäminen;

50.  pitää myönteisenä, että Kazakstan liittyi 1. tammikuuta 2016 Maailman kauppajärjestöön (WTO), mikä edisti maan talouden ja hallinnon nykyaikaistamista; panee merkille, että Kazakstanin talous perustuu suurelta osin raaka-aineiden ja hiilivetyjen hyödyntämiseen ja vientiin; toivoo, että talouden monipuolistamista – jossa EU:lla voisi olla merkittävä rooli – ja maan uudistamista koskeva kunnianhimoinen ohjelma, johon sisältyvät muun muassa julkishallinnon ammattimaistaminen ja korruptiontorjuntatoimenpiteiden käyttöönotto, pannaan kokonaisuudessaan käytännössä täytäntöön; kehottaa erityisesti komissiota avustamaan Kazakstania, jotta sen taloudesta voidaan tehdä ympäristöystävällinen ja kestävä;

51.  panee merkille, että Kazakstan on sitoutunut vapauttamaan täysin pääoman liikkuvuuden suorien investointien muodossa, ja pitää valitettavana, että tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen kauppaa ja liiketoimintaa koskeva osasto ei sisällä korruption vastaisia määräyksiä; on sitä mieltä, että valvottaessa sopimuksen täytäntöönpanoa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä ja korruptiota koskeviin kysymyksiin, jotta vältetään rahanpesuriskin lisääntyminen;

52.  pitää myönteisenä, että Kazakstan aikoo päättäväisesti noudattaa tehostettuun kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen ja Maailman kauppajärjestöön liittyviä velvoitteitaan ja täyttää ne, mikä on tullut esiin tehostetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ensimmäisenä soveltamisvuotena; kehottaa Kazakstania täyttämään tehostetusta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta johtuvat tekijänoikeuksia koskevat velvoitteensa alueellista raukeamista koskevan järjestelyn pohjalta;

53.  kehottaa Kazakstania mukauttamaan tuontitariffinsa täysin WTO-velvoitteisiinsa ja kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liittyviin velvoitteisiinsa Euraasian talousunionin jäsenyydestään huolimatta, jotta se välttää suuret korvausmaksut WTO‑kauppakumppaneille;

54.  kehottaa Kazakstania liittymään yhdennettyyn eläinlääkinnälliseen tietojärjestelmään (Traces-järjestelmä), jotta voidaan ottaa käyttöön tehokkaita terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS), ja käyttämään EU:n ja Kazakstanin kahdenvälisiä SPS‑todistuksia;

55.  panee merkille tehostetussa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa vahvistetun julkisia hankintoja koskevan yleisen viisivuotisen siirtymäajan ja rakennusalaa koskevan kahdeksan vuoden siirtymäajan ja odottaa, että näiden siirtymäaikojen päätyttyä kauppa lisääntyy; toteaa, että julkiset hankinnat ovat tärkeä Kazakstanin julkisen politiikan väline;

o
o   o

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Keski-Aasian erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Kazakstanin hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL C 419, 16.12.2015, s. 159.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0083.
(3)EUVL C 45, 5.2.2016, s. 85.
(4)EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 93.
(5)EUVL C 224 E, 19.8.2010, s. 30.
(6)EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 91.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0121.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0007.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0484.


Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan toimikauden uusiminen
PDF 234kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätös 12. joulukuuta 2017 komission ehdotuksesta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan toimikauden jatkamisesta (N8‑0092/2017 – C8-0425/2017 – 2017/0901(NLE))
P8_TA(2017)0486A8-0393/2017

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan toimikauden jatkamisesta (N8-0092/2017)

–  ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014(1) 56 artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan ja 56 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0393/2017),

A.  ottaa huomioon, että neuvosto nimitti 19. joulukuuta 2014 Elke Königin yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi kolmeksi vuodeksi 23. joulukuuta 2014 lähtien(2);

B.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 7 kohdan mukaisesti yhteisen kriisinratkaisuneuvoston ensimmäisen puheenjohtajan toimikausi voidaan uusia kerran viideksi vuodeksi;

C.  ottaa huomioon, että komissio antoi 29. marraskuuta 2017 ehdotuksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajan Elke Königin toimikauden jatkamisesta ja välitti kyseisen ehdotuksen parlamentille;

D.  ottaa huomioon, että parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajaksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä erityisesti asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin nähden;

E.  ottaa huomioon, että valiokunta järjesti 4. joulukuuta 2017 Elke Königin kanssa kuulemistilaisuuden, jossa ehdokas käytti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

1.  hyväksyy komission ehdotuksen Elke Königin toimikauden jatkamisesta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtajana;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.
(2)EUVL L 367, 23.12.2014, s. 97.


Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa
PDF 218kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2017 katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017: kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa (2017/2069(INI))
P8_TA(2017)0487A8-0385/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” (COM(2017)0030),

–  ottaa huomioon komission 24. tammikuuta 2017 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 25 artiklan mukaisesti laatiman kertomuksen ”Edistyminen kohti tosiasiallista unionin kansalaisuutta vuosina 2013–2016” (COM(2017)0032),

–  ottaa huomioon komission vuonna 2015 teettämän, unionin kansalaisuutta koskeneen julkisen kuulemisen tulokset sekä vuonna 2015 tehtyjen, vaalioikeuksia ja kansalaisuutta koskeneiden Eurobarometri-tutkimusten tulokset,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 6 ja 9–12 artiklan, SEUT 18–25 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11, 21, ja 39–46 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU 2 artiklassa vahvistetun oikeusvaltion kunnioittamisen,

–  ottaa huomioon SEU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun henkilöiden vapaan liikkuvuuden,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklassa vahvistetun oikeuden esittää vetoomus,

–  ottaa huomioon SEUT 165 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT 227 artiklassa vahvistetun oikeuden esittää vetoomus,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 1 kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon pöytäkirjan N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta,

–  ottaa huomioon 29. helmikuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät palvelujen ja tavaroiden sisämarkkinastrategiasta(1) ja erityisesti asiakirjan, joka koskee Lissabonissa 18. syyskuuta 2015 pidetyn SOLVIT-keskusten epävirallisen kokouksen tuloksia(2),

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2013 EU-kansalaisia: sinun oikeutesi, sinun tulevaisuutesi(3),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(4),

–  ottaa huomioon 6. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Unionin lainsäädännön soveltamisen valvonta – Vuosikertomus 2014”(5),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle adoptioihin liittyvistä rajatylittävistä näkökohdista(6),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman(7) Kansalaisten Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta (uudelleenlaadittu) (COM(2016)0411),

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsittelevän työryhmänsä toiminnasta(8) ja erityisesti siinä esitetyt päätelmät,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman vetoomusvaliokunnan toiminnasta vuonna 2015(9),

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan 23. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(10) ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan 1. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon(11) komission kertomuksesta EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonnasta 2015,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan vuonna 2016 ja 2017 järjestämät kuulemistilaisuudet ja erityisesti sen yhdessä LIBE-, PETI- ja EMPL-valiokuntien kanssa 11. toukokuuta 2017 järjestämän yhteisen julkisen kuulemisen, joka koski unionin kansalaisten tilannetta ja oikeuksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sen 11. lokakuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski esteitä, joita unionin kansalaisilla on heidän käyttäessään vapauttaan liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla, sen 4. toukokuuta 2017 järjestämän kuulemisen, joka koski syrjinnän torjuntaa ja alaikäisten suojelemista, komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston ja parlamentin LIBE-, PETI-, AFCO- ja JURI-valiokuntien yhdessä 15. maaliskuuta 2016 järjestämän yhteisen julkisen kuulemisen, joka koski unionin kansalaisuutta käytännössä, ja LIBE- ja PETI-valiokunnan yhdessä 29. kesäkuuta 2017 järjestämän yhteisen kuulemisen, joka koski valtiottomuutta,

–  ottaa huomioon PETI-valiokunnan 23. helmikuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski EU:n perusoikeuskirjan soveltamisalan mahdollista laajentamista (51 artikla), 21. kesäkuuta 2016 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski avoimuutta ja tiedonvälityksen vapautta EU:n toimielimissä, 22. kesäkuuta 2017 järjestämän julkisen kuulemisen, joka koski kansalaisten luottamuksen ja uskon palauttamista Euroopan yhdentymiseen sekä aiemmin tällä toimikaudella järjestetyt kuulemiset, jotka koskivat vetoomusoikeutta (23. kesäkuuta 2015) ja eurooppalaista kansalaisaloitetta (26. helmikuuta 2015),

–  ottaa huomioon selvitykset, jotka parlamentin politiikkayksikkö C teki vetoomusvaliokunnan pyynnöstä vuosina 2016 ja 2017 ja jotka koskivat unionin kansalaisilla ja heidän perheillään olevia vapaan liikkuvuuden ja oleskeluoikeuden esteitä, vastaanotetuissa vetoomuksissa ilmenneitä syrjintätapauksia, brexitin vaikutuksia vetoomusoikeuteen ja vetoomusvaliokunnan toimivaltaan, tehtäviin ja toimintaan sekä vetoomusvaliokunnan suojelijan roolia pantaessa täytäntöön YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0385/2017),

A.  ottaa huomioon, että unionin kansalaisuus ja siihen liittyvät oikeudet otettiin alun perin käyttöön Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 ja että niitä tehostettiin sittemmin joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa;

B.  toteaa, että kansalaisuuden toteutuminen edellyttää etukäteen annettavia takeita kaikista ihmisoikeuksista, etenkin taloudellisista, sosiaalisista ja kulttuurisista oikeuksista, ja näiden oikeuksien toteutumista;

C.  toteaa, että on välttämätöntä pyrkiä saavuttamaan kaikki EU:n perussopimuksissa asetetut tavoitteet, kuten täystyöllisyys ja sosiaalinen edistys, jotta voidaan mahdollistaa unionin kansalaisuudesta juontuvien oikeuksien ja vapauksien aito toteutuminen;

D.  toteaa, että unionin kansalaisuus saadaan jäsenvaltion kansalaisuuden kautta ja että viimeksi mainittua säännellään kansallisella lainsäädännöllä; toteaa, että samalla tästä käsitteestä aiheutuu oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka vahvistetaan unionin oikeudessa ja jotka eivät ole riippuvaisia jäsenvaltioista; toteaa, että edellä mainitusta syystä seuraa myös, että jäsenvaltiot ja niiden valtiontasoa alemman tason viranomaiset eivät voi rajoittaa näitä oikeuksia ja velvollisuuksia perusteettomasti; toteaa, että maan kansalaisuuden myöntämisestä päätettäessä jäsenvaltioiden olisi sovellettava unionin oikeuden periaatteita, kuten oikeasuhteisuus- ja syrjimättömyysperiaatetta, joita kumpaakin on käsitelty laajalti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä; ottaa huomioon, että perussopimusten nojalla toimielinten on kohdeltava kaikkia unionin kansalaisia yhdenvertaisesti;

E.  katsoo unionin kansalaisten luottavan siihen, että jäsenvaltiot ja niiden valtiontasoa alemmat viranomaiset noudattavat sekä yhteisön oikeutta että kansallista lainsäädäntöä, koska heille kuuluvasta unionin kansalaisuudesta juontuvien oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää sitä;

F.  toteaa, että unionin kansalaisuutta edistävät toimet nivoutuvat demokratian laadun parantamiseen unionissa, perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumiseen käytännössä sekä jokaiselle kansalaiselle kuuluvaan mahdollisuuteen osallistua demokraattiseen toimintaan unionissa;

G.  toteaa, että jäsenvaltioiden rajojen yksipuolinen muuttaminen on ainakin vastoin SEU 2 artiklaa, 3 artiklan 2 kohtaa ja 4 artiklan 2 kohtaa, ja lisäksi se vaarantaa kaikkien unionin kansalaisuudesta juontuvien oikeuksien toteutumisen;

H.  toteaa, että Lissabonin sopimuksessa vakiinnutettiin unionin kansalaisuutta koskevat luovuttamattomat oikeudet ja takeet, kuten vapaus matkustaa, työskennellä ja opiskella toisessa unionin jäsenvaltiossa, osallistua Euroopan tason poliittiseen toimintaan, edistää yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuuden kunnioittamista sekä saada suojelua syrjinnältä, etenkin kansallisuuteen perustuvalta syrjinnältä; toteaa, että viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt vapaa liikkuvuus unionissa on johtanut eri kansallisuuksia edustavien uusperheiden, myös lapsiperheiden, muodostumiseen; toteaa tämän olevan sinällään myönteinen suuntaus, joka vakiinnuttaa unionin kansalaisuuden asemaa, mutta siitä aiheutuu myös erilaisia tarpeita ja haasteita eri aloilla, mukaan lukien oikeudelliset näkökohdat;

I.  toteaa, että kaavailtu Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista (brexit) on korostanut unionin kansalaisuuteen perustuvien oikeuksien merkitystä ja niiden olennaista roolia miljoonien unionin kansalaisten arjessa ja että unionissa on havahduttu siihen, että brexit saattaa vähentää kummankin osapuolen oikeuksia, mikä koskee erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvia kolmea miljoonaa unionin kansalaista, ja unionissa asuvia 1,2:ta miljoonaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista;

J.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan tapahtumista, pakolaisten humanitaarisesta kriisistä, korkeasta työttömyysasteesta ja köyhyydestä sekä muukalaisvihan ja rasismin voimistumisesta unionissa on seurannut se, että luottamus unionin järjestelmään ja koko eurooppalaisuuden hankkeeseen on heikentynyt;

K.  toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen ja tämän oikeuden käyttö ovat unionin kansalaisuudelle keskeisiä ja että tämä vapaus täydentää unionin sisämarkkinoiden muita vapauksia; toteaa, että etenkin Euroopan nuoret ovat erityisen kiintyneitä vapaaseen liikkuvuuteen, jota pidetään tunnettuuden ja suosion perusteella unionin myönteisimpänä saavutuksena rauhan varmistamisen jälkeen;

L.  toteaa, että kuten lukuisat vetoomukset osoittavat, eri jäsenvaltiot ovat loukanneet vapaan liikkuvuuden oikeutta ja sen toteutumista karkottaessaan tai uhatessaan karkottaa unionin kansalaisia alueeltaan;

M.  toteaa, että kuten komissiolle ja SOLVITille osoitetut vetoomukset ja valitukset osoittavat, unionin kansalaisilla on merkittäviä hankaluuksia heidän käyttäessään perusoikeuksiaan ja -vapauksiaan; toteaa tämän johtuvan vakavista talous- ja työllisyysongelmista, joita jäsenvaltioiden hallinnolliset rasitteet ja byrokratia pahentavat entisestään, sekä virheellisistä tiedoista ja/tai jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyön puutteellisuudesta;

N.  toteaa, että unionin kansalaisuutta ilmentää osuvimmin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaan kirjattu periaate, jossa kielletään sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä; toteaa, että syrjintäkielto on myös ratkaiseva osatekijä vapaan liikkuvuuden oikeutta käytettäessä, kuten vetoomukset osoittavat;

O.  toteaa, että vähemmistöihin kuuluvien oikeuksien kunnioittaminen on yksi perussopimuksiin kirjatuista unionin perusarvoista; ottaa huomioon, että noin 8 prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön ja noin 10 prosenttia puhuu alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; katsoo, että vähemmistöjen tehokasta suojelua on vahvistettava;

P.  ottaa huomioon, että kansalaisten oikeuksien ja demokraattisten instituutioiden lujittamiseen sisältyy syrjinnän ja sukupuolten eriarvoisuuden torjuminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

Q.  ottaa huomioon, että naisten aliedustus päätöksentekotehtävissä, erityisesti politiikassa ja yritysten johtokunnissa, estää valmiuksien kehittämistä ja heikentää naisten osallistumista unionin demokraattiseen toimintaan;

R.  ottaa huomioon, että naisten osallistumiseen poliittiseen päätöksentekoon ja poliittiseen johtamiseen vaikuttavat edelleen monenlaiset esteet, kuten sukupuoleen perustuvien stereotypioiden sitkeys sekä äskettäisen talouskriisin seuraukset ja sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon;

S.  ottaa huomioon, että sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan uhrien suojelussa on koko unionissa edelleen merkittäviä aukkoja, kun kyse on rajatylittävistä perhekiistoista;

T.  ottaa huomioon, että naisten kohtaama syrjintä eri puolilla unionia on tasa-arvon este; ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina äänestäjinä sekä johtavissa asemissa niin vaaleilla valituissa viroissa, julkishallinnossa, tiedeyhteisössä ja tiedotusvälineissä kuin yksityisellä sektorillakin; ottaa huomioon, että naisten kohtaama moninainen syrjintä ja köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsivien naisten suhteeton määrä estävät heitä käyttämästä täysimääräisesti kansalaisoikeuksiaan;

U.  toteaa, että oikeus esittää vetoomus Euroopan parlamentille on kirjattu SEUT 20 ja 227 artiklaan, ja perusoikeuskirjan 44 artiklaan ja se on yksi unionin kansalaisuuden pilareista ja toiseksi tunnetuin unionin kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja että kyseessä on kanava, jonka kautta kansalaiset ja unionin toimielimet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa prosessissa, jonka on oltava avoin ja demokraattinen;

V.  toteaa, että unionin kansalaisten perusoikeudet voitaisiin taata soveltamalla uutta lähestymistapaa perusoikeuskirjan 51 artiklaan;

W.  toteaa, että Euroopan kansalaiset ovat suoraan edustettuina Euroopan parlamentissa ja että heillä on demokraattinen oikeus asettua ehdokkaaksi ja äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa myös siinä tapauksessa, että he asuvat toisessa jäsenvaltiossa; painottaa, että vapaan liikkuvuuden oikeuttaan käyttäneiden unionin kansalaisten oikeutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa ei ole helpotettu eikä edistetty yhdenvertaisesti kaikissa jäsenvaltioissa; toteaa eri vetoomusten osoittaneen, että byrokraattiset esteet ja hallinnolliset tai muun luonteiset puutteet heikentävät toisessa jäsenvaltiossa asuvien mahdollisuuksia käyttää äänioikeuttaan kotijäsenvaltionsa kansallisissa tai alueellisissa vaaleissa; toteaa, että eräät kansalaiset, kuten vammaiset henkilöt, eivät ole voineet käyttää tätä demokraattista oikeuttaan jäsenvaltioissa, jotka ovat ratifioineet vammaisia henkilöitä koskevan YK:n yleissopimuksen mutta laiminlyöneet velvollisuutensa uudistaa vaalilainsäädäntöään siten, että vammaiset henkilöt voivat käyttää äänioikeuttaan;

X.  ottaa huomioon, että kansalaisilla on yhdessä kaikista jäsenvaltioista peräisin olevien unionin muiden kansalaisten kanssa oikeus käynnistää eurooppalainen kansalaisaloite tai kannattaa sitä, jolloin he voivat olla mukana määrittämässä unionin lainsäädäntöohjelmaa; pitää eurooppalaista kansalaisaloitetta (jäljempänä ”kansalaisaloite”) tärkeänä suoran ja osallistuvan demokratian välineenä, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti unionin politiikkojen ja lainsäädännön muotoiluun; toteaa, että sen olisi oltava avoin ja vaikuttava; toteaa, että tämän oikeuden käyttö on toistaiseksi ollut epätyydyttävää;

Y.  toteaa, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU:n puitekehykseen ovat parantaneet huomattavasti vapaata liikkuvuutta unionissa ja että ne ovat yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista; ottaa huomioon, että Euroopan unionin neuvosto vahvisti 9. kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä N:o 9166/3/11 ja 9167/3/11 Bulgarian ja Romanian Schengen-alueeseen liittymisen arviointiprosessin menestyksekkään päätökseen saattamisen ja niiden teknisen valmiuden siihen;

Z.  katsoo, että turvallisuus on yksi EU:n suurimmista huolenaiheista; katsoo, että EU:n olisi saatava kansalaisensa kokemaan, että heidän vapauttaan suojellaan ja heidän turvallisuutensa taataan koko EU:n alueella, ja että samalla sen olisi taattava, että myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan kunnioitetaan ja suojellaan; katsoo, että terrorismi on maailmanlaajuinen uhka, johon on puututtava tehokkaasti paikallisin, kansallisin ja unionin laajuisin toimin, jotta voidaan taata unionin kansalaisten turvallisuus;

AA.  ottaa huomioon, että yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi 20. huhtikuuta 2015 annettuun neuvoston direktiiviin (EU) 2015/637(12) johtaneessa komission vaikutustenarvioinnissa (SEC(2011)1556) todetaan, että lähes seitsemän miljoonaa unionin kansalaista matkustaa unionin ulkopuolelle paikkoihin tai asuu unionin ulkopuolisissa paikoissa, joilla niiden kotijäsenvaltiolla ei ole suurlähetystöä eikä konsulaattia; toteaa, että edustusta vailla olevien unionin kansalaisten määrän odotetaan kasvavan vähintään kymmeneen miljoonaan vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että unionin kansalaisella on oikeus saada kolmannen maan alueella, jossa kansalaisen kotijäsenvaltiolla ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta samoin edellytyksin kuin kyseisen jäsenvaltion omilla kansalaisilla;

1.  panee merkille unionin kansalaisuutta vuonna 2017 käsittelevän komission katsauksen, jossa luetellaan lähivuosien painopisteitä toiminta-aloittain; muistuttaa, että unionin oikeuden asianmukainen soveltaminen on sekä jäsenvaltioiden että unionin toimielinten vastuulla; korostaa tässä yhteydessä komission olennaista roolia sen valvoessa SEUT 258–260 artiklan täytäntöönpanoa; toteaa, että painopisteillä on reagoitava tehokkaasti kansalaisten huolenaiheisiin ja että kolmelle seuraavalle vuodelle tarvitaan hyvin määriteltyjä ja konkreettisia sitoumuksia ja toimia; kehottaa komissiota nopeuttamaan unionin oikeuden voimaan saattamista hyödyntäen kaikkia käytettävissä olevia välineitä ja mekanismeja;

2.  toteaa, että oikeus esittää vetoomuksia, oikeus saattaa tapauksia Euroopan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi ja oikeus tutustua asiakirjoihin ja rekistereihin ovat unionin kansalaisuuden olennaisia ja konkreettisia osatekijöitä, jotka lisäävät päätöksenteon avoimuutta; toivoo siksi, että näitä oikeuksia edistetään ja korostetaan unionin kansalaisuutta koskevassa komission katsauksessa olennaisina osatekijöinä ja että niitä käsitellään siinä huolellisesti;

3.  korostaa, että vetoomusoikeuden tehokas käyttö helpottui vuoden 2014 loppupuolella, kun Euroopan parlamentti paransi vetoomusten käsittelyä ja vetoomusvaliokunta otti käyttöön portaalin, jonka avulla vetoomukset voidaan esittää yksinkertaisella tavalla ja niitä voidaan hallinnoida tehokkaammin, kuten vetoomusvaliokunnan vuosikertomuksista käy ilmi; edellyttää, että hankkeen seuraavat vaiheet saatetaan suunnitelmien mukaisesti viipymättä päätökseen, koska näin mahdollistetaan se, että vetoomuksen esittäjät ja kannattajat voivat seurata vetoomusprosessin jatkotoimia paljon interaktiivisemmin;

4.  korostaa kansalaisuutta koskevien oikeuksien menestyksekkään toteutumisen edellyttävän, että jäsenvaltiot vaalivat kaikkia perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja vapauksia; tähdentää, että demokraattisen ja osallistavan hallinnon hyväksyminen, mahdollisimman suuri avoimuus ja kaikkien kansalaisten suora osallistuminen päätöksentekoprosesseihin lujittavat viime kädessä unionin kansalaisuutta; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään unionin kansalaisten tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä edistämään sitä, että nämä oikeudet toteutuvat ja niitä kunnioitetaan yhtäläisesti sekä alkuperämaassa että muissa jäsenvaltioissa; korostaa, että eräät jäsenvaltiot ovat jättäytyneet unionin perussopimusten tiettyjen osien ulkopuolelle, mikä johtaa tosiasiallisesti kansalaisten oikeuksien välisiin eroihin;

5.  pitää erittäin valitettavana, että koko unionissa sovellettavan syrjinnänvastaisen direktiivin hyväksymisessä ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä liki vuosikymmeneen; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita käynnistämään asiaa koskevat uudelleen erittäin kiireellisenä asiana; panee merkille komission pyrkimykset tukea aktiivisesti neuvottelujen päätökseen saattamista;

6.  katsoo, että syrjinnän torjumista koskevien unionin politiikkojen vaikuttavuutta olisi parannettava ja jäljelle jääneet esteet olisi poistettava; suosittaa, että komissio päivittää kaksi ensimmäistä syrjinnänvastaista direktiiviä (neuvoston direktiivi 2000/43/EY ja neuvoston direktiivi 2000/78/EY) tehdäkseen niistä yhdenmukaisia perussopimusten nykyversioiden ja perusoikeuskirjan kanssa;

7.  edellyttää, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla hyväksytään vaikuttava oikeudellinen järjestelmä ja koordinointitoimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa sosiaaliturvan korkea taso sekä pysyvät työpaikat, joista maksetaan riittävästi palkkaa; pitää tätä elintärkeänä, jotta voidaan vahvistaa unionin kansalaisuudesta juontuvia perusvapauksia ja ‑oikeuksia;

8.  korostaa, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla hyväksytyt säästötoimenpiteet ovat voimistaneet taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta, mikä on rajoittanut tuntuvasti unionin kansalaisuudesta juontuvien perusoikeuksien ja -vapauksien toteutumista;

9.  muistuttaa 14. syyskuuta 2017 hyväksymistään tarkistuksista(13) ja komission ehdotuksesta kattavaksi direktiiviksi, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615), mukaan lukien eri liikennemuodot; suosittelee, että lainsäädäntövallan käyttäjät nopeuttavat eurooppalaisen esteettömyyssäännöksen hyväksymistä; pitää tervetulleena toimielinten sopimusta, joka on saatu aikaan Marrakeshin sopimuksen sisällyttämisestä unionin tekijänoikeuslainsäädäntöön, ja jota vetoomusvaliokunta on kannattanut vuodesta 2011 lähtien, ja pyytää jälleen EU:ta ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan kyseisen sopimuksen nopeasti; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (jäljempänä ”vammaisyleissopimus”) sekä allekirjoittamaan sen pöytäkirjan; kannattaa sitä, että vastavuoroisesti tunnustetun EU:n vammaiskortin käyttö laajennetaan mahdollisimman moneen jäsenvaltioon; kannustaa jäsenvaltioita helpottamaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuvuutta unionissa; painottaa, että on tarpeen parantaa unionin verkkosivustojen esteettömyyttä vammaisia henkilöitä varten;

10.  kehottaa komissiota toteuttamaan aktiivisempia toimenpiteitä hlbti-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän ja homofobian torjumiseksi määrittelemällä konkreettisia toimia, jotka on toteutettava kansallisella tasolla ja Euroopan tasolla; kehottaa samalla unionin toimielimiä valvomaan hlbti-henkilöiden oikeuksia tiiviimmin ja edistämään unionissa hlbti-henkilöiden ja heidän perheidensä oikeuksien tunnustamista rajojen yli;

11.  muistuttaa, että naisten ja miesten tasa-arvon periaate voi toteutua ainoastaan sisällyttämällä sukupuolinäkökulma strategisesti kaikkeen unionin politiikkaan, mukaan lukien strateginen toimintaohjelma 2016–2019 sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi; kehottaa komissiota edistämään seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen täysipainoista saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa komissiota toteuttamaan tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä syrjinnän lakkauttamiseksi ja unionissa oleviin naisiin kohdistuvien syrjivien ja stereotypioita ylläpitävien lausuntojen torjumiseksi; toteaa jälleen kerran, että kaikkialla Euroopassa on panostettava kansalaisuuteen ja kansalaiskasvatukseen sekä sukupuolten tasa-arvoa koskevaan koulutukseen; kiinnittää huomiota unionissa ilmeneviin sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin, jotka heikentävät miljoonien naisten mahdollisuuksia todelliseen taloudelliseen riippumattomuuteen; korostaa, miten tärkeää on, että nuoret, etenkin naiset ja tytöt, osallistuvat politiikkaan, ja edellyttää komissiolta ja jäsenvaltioilta lisätoimia, joilla kannustetaan tällaiseen osallistumiseen;

12.  pitää myönteisenä, että komissio ehdottaa, että unioni allekirjoittaa Istanbulin yleissopimuksen ja saattaa yleissopimukseen liittymisen päätökseen; pitää kuitenkin valitettavana, että rajoittuminen kahteen alueeseen – asioihin, jotka koskevat oikeusyhteistyötä rikosasioissa sekä turvapaikkaa ja palauttamiskieltoa – synnyttää oikeudellista epävarmuutta EU:n liittymisen soveltamisalasta; kehottaa jäsenvaltioita vauhdittamaan Istanbulin yleissopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa koskevia neuvotteluja; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet kyseistä yleissopimusta, tekemään niin pikaisesti, ja kehottaa komissiota ehdottamaan direktiiviä, jolla torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa; suhtautuu myönteisesti työn ja yksityiselämän yhdistämistä koskevaan komission pakettiin ja kehottaa kaikkia toimielimiä toteuttamaan nämä toimenpiteet mahdollisimman pian; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten pääsemistä johtoasemiin ja naisedustusta johtoasemissa ja toteuttamaan erityisiä toimia, joilla reagoidaan heikossa asemassa olevien kansalaisten moniperusteiseen syrjintään, jotta kansalaiset voivat käyttää kansalaisuudesta juontuvia oikeuksiaan esimerkiksi tarkoituksenmukaisten strategioiden avulla; kehottaa neuvostoa tehostamaan toimia naisten johtokuntapaikkoja koskevan direktiivin käsittelyn jatkamiseksi; pyytää jälleen kerran komissiota hyväksymään sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan strategisen toimintaohjelman 2016–2019 tiedonantona;

13.  muistuttaa, että perinteiset vähemmistöt ovat eläneet Euroopan mantereella jo vuosisatojen ajan rinnatusten enemmistökulttuurien kanssa; korostaa, että unionin toimielinten on omaksuttava aktiivisempi rooli vähemmistöjen suojelussa, esimerkiksi edistämällä aihetta käsitteleviä kokouksia, seminaareja ja päätöslauselmia ja toteuttamalla konkreettisia hallinnollisia toimia unionin toimielimissä; katsoo, että EU:n olisi asetettava korkeat vähemmistönsuojelunormit kansainvälisissä oikeudellisissa välineissä, kuten Euroopan neuvoston oikeudellisissa välineissä, kodifioiduista normeista alkaen ja että nämä normit olisi juurrutettava demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeudet kaikkialla unionissa takaavaan oikeudelliseen kehykseen; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan täysimääräisesti ja viipymättä kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan sekä panemaan perussopimukset täytäntöön vilpittömässä mielessä; muistuttaa myös tarpeesta panna täytäntöön Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puitteissa kehitetyt periaatteet; pitää valitettavana kaikkea retoriikkaa, jolla lietsotaan syrjintää kansallisuuteen vedoten; kannustaa kansallisia hallituksia löytämään pysyviä ratkaisuja ja edistämään unionin virallisten kielten ohella kielellistä monimuotoisuutta kaikissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa, sillä niin perussopimuksissa kuin perusoikeuskirjassa viitataan kansallisten vähemmistöjen suojelemiseen sekä syrjimiseen kielellisin perustein;

14.  on hyvin huolissaan siitä, että niin monet romanit Euroopassa ovat syrjivän syntymärekisteröinnin uhreja, minkä vuoksi heillä ei ole henkilötodistusta, ja että heiltä evätään olennaiset peruspalvelut oleskelumaissaan, mikä tarkoittaa käytännössä heidän kaikkien oikeuksiensa epäämistä unionissa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan välittömästi tämän tilanteen korjaavia toimenpiteitä, jotta romaneille voidaan turvata ihmisen perusoikeudet ja kaikki unionin kansalaisuuteen perustuvat oikeudet; kehottaa komissiota arvioimaan ja seuraamaan tilannetta jäsenvaltioissa ja käynnistämään toimet sellaisten henkilöiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi, joiden kansalaisuutta ei ole tunnustettu ja joilla ei ole henkilötodistusta;

15.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ehdottamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla poistetaan vapaan liikkuvuuden esteitä, kuten parlamentti esitti 15. maaliskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä(14) ja 28. huhtikuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa lapsen edun turvaamisesta EU:ssa Euroopan parlamentille esitettyjen vetoomusten perusteella(15);

16.  kehottaa komissiota seuraamaan jatkuvasti direktiivin 2004/38/EY soveltamista jäsenvaltioissa ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin mahdollisten esteiden poistamiseksi vapaan liikkuvuuden tieltä; suhtautuu myönteisesti unionin kansalaisten vapaan liikkuvuuden oikeutta koskevaan sähköisen oppimisen työkaluun, koska se auttaa paikallisviranomaisia ymmärtämään paremmin vapaan liikkuvuuden mukanaan tuomia oikeuksia ja velvollisuuksia;

17.  arvostaa komission toimia erilaisten unionia ja sen kansalaisilleen suomia oikeuksia koskevien tietolähteiden ja neuvontapisteiden, kuten Europe Direct -verkoston, Sinun Eurooppasi -portaalin ja Euroopan oikeusportaalin, käytettävyyden ja esteettömyyden parantamiseksi, jotta yksityishenkilöt voivat saada paremmin tietoa oikeuksiensa käyttämisestä unionin kansalaisina; panee merkille komission ehdotuksen, joka koskee yhteistä digitaalista palveluväylää, jonka avulla kansalaiset saavat helposti ja reaaliaikaisesti tietoja ja tukipalveluja ja ongelmanratkaisuneuvoja, jotka koskevat oikeuksien käyttämistä sisämarkkinoilla;

18.  kehottaa komissiota lujittamaan SOLVIT-verkostoa parantamalla yksiköidensä ja kansallisten keskusten vuorovaikutusta pyrkien varmistamaan, että ratkaisemattomia ja toistuvia tapauksia seurataan paremmin ja että unionin lainvalvontavälineiden, kuten EU PILOT -menettelyn ja valitusten käsittelyä koskevan CHAP-menettelyn, välinen yhteydenpito on tiiviimpää; kehottaa samalla jäsenvaltioita edistämään SOLVIT-verkostoa ja sen palveluja ja muita muutoksenhakua ja kansalaisten osallistumista koskevia mekanismeja unionin kansalaisten keskuudessa niin unionin tasolla (esimerkiksi parlamentin vetoomusvaliokunnan, Euroopan oikeusasiamiehen tai eurooppalaisen kansalaisaloitteen avulla) kuin alueellisella tasolla (esimerkiksi alueelliset tai paikalliset oikeusasiamiehet, vetoomusvaliokunnat tai kansalaisten käynnistämät lainsäädäntöaloitteet);

19.  kannattaa sitä, että komissio sitoutui unionin kansalaisuutta vuotta 2017 koskevassa katsauksessaan järjestämään koko unionissa unionin kansalaisuudesta juontuvia oikeuksia koskevan tiedotus- ja valistuskampanjan, jotta kansalaisia voitaisiin auttaa olemaan paremmin perillä oikeuksistaan; korostaa, että kansalaisten olisi saatava kaikki tarvittavat tiedot, joilla lujitetaan aidosti unionin kansalaisuutta, ja että kyseiset tiedot olisi esitettävä selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta kansalaiset voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä perussopimusten mukaisten oikeuksiensa ja perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien käyttämisestä; suosittelee avoimuuden edistämistä ja ennakoivaa konsuliapua tähän parhaiten soveltuvimpina välineinä sekä asianmukaisten tietojen julkaisemista, joka on välttämätöntä tulokkaiden asettautumisen helpottamiseksi;

20.  muistuttaa, että terveydenhuoltopalvelujen saatavuus, sosiaaliturvajärjestelmien koordinointi ja ammattitutkintojen tunnustaminen muissa jäsenvaltioissa ovat niitä aloja, joilla unionin kansalaisilla on usein hankaluuksia, ja edellyttää komissiolta tarmokkaita toimenpiteitä tällaisten tilanteiden korjaamiseksi;

21.  on huolissaan siitä, että kansalaisten poliittinen tyytymättömyys on voimistunut; korostaa, että etusijalle on asetettava muukalaisvihan, rasismin, syrjinnän ja vihapuheen torjuminen;

22.  toteaa, että vastuu toimista, joilla kasvatetaan Euroopan parlamentin vaalien äänestysprosenttia, kuuluu sekä unionille että jäsenvaltioille; kannustaa jäsenvaltioita edistämään demokraattiseen toimintaan osallistumista tiedottamalla kansalaisille paremmin, eri kanavia hyödyntäen ja puhuttelevin ilmaisuin näiden oikeudesta asettua ehdokkaaksi ja äänestää paikallisvaaleissa ja Euroopan parlamentin vaaleissa ja poistamalla mahdolliset osallistumisen esteet, kuten taloudellisen, sosiaalisen tai kielellisen syrjinnän, vilpilliset käytänteet tai korruption; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan vammaisia henkilöitä koskevan esteettömyyden esteet ja helpottamaan muualla kuin tavanomaisella äänestyspaikkakunnallaan asuvien, työskentelevien tai opiskelevien kansalaisten äänestämistä kaikissa vaaleissa esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköistä tunnistautumista ja äänestämistä koskevia ratkaisuja;

23.  katsoo, että vaalisäädöksen uudistaminen saattaa tarjota ainutlaatuisen tilaisuuden tehdä unionista demokraattisempi; korostaa, että tuhannet eurooppalaiset ovat samaa mieltä; muistuttaa, että on tarpeen edistää osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin lisäämällä Euroopan tason poliittisten puolueiden näkyvyyttä ja että unioni ja jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa Euroopan parlamentin vaalien eurooppalaisen luonteen vahvistamisesta; kannustaa neuvostoa sisällyttämään edellä mainitun vaalisäädöksen tarkistamiseen sukupuolinäkökulman huomioon ottavat ja sukupuolijakaumaltaan tasapainoiset luettelot; pyytää komissiota reagoimaan valituksiin, jotka koskevat äänioikeuden käyttämistä Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisvaaleissa, laatimaan konkreettisen toimintasuunnitelman sähköisen äänestämisen käyttöön ottamiseksi Euroopan parlamentin vaaleissa mahdollisimman pian ja huolehtimaan siitä, että järjestelmä on laajemmin kaikkien unionin kansalaisten käytettävissä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta unionin jäsenvaltiossa pysyvästi oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta, voidaan kannustaa hyväksymään vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisuus, jotta nämä voivat käyttää kaikkia unionin kansalaisuudesta juontuvia oikeuksia; katsoo, että toiseen jäsenvaltioon muuttavilla unionin kansalaisten olisi voitava käyttää äänioikeuttaan lähtömaansa kansallisissa vaaleissa; kehottaa jäsenvaltioita, jotka epäävät äänioikeuden kansalaisilta, jotka haluavat asua toisessa jäsenvaltiossa pitkään, helpottamaan heidän tilannettaan, jotta heillä säilyisi oikeus äänestää kansallisissa vaaleissa; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta vammaiset henkilöt voivat käyttää äänioikeuttaan ilman minkäänlaista syrjintää; kannattaa mahdollisuutta ottaa henkilöllisyyden osoittavien kansallisten asiakirjojen ohella käyttöön eurooppalainen henkilötodistus;

24.  panee merkille uusimman eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan komission tiedonannon (COM(2017)0482), johon sisältyy ehdotus 16. helmikuuta 2011 annetun asetuksen (EU) N:o 211/2011 muuttamisesta sen toimivuuden parantamiseksi; toivoo, että asetuksen muuttaminen johtaa avoimempaan, tehokkaampaan ja käyttäjäystävällisempään eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevaan välineeseen, samalla kun varmistetaan kansalaisten demokraattinen ja laajempi osallistuminen eurooppalaiseen keskusteluun ja ohjelmien määrittämiseen; korostaa parlamentin merkittävää lainsäädäntöroolia sekä komission kanssa tehtävän hyvän yhteistyön merkitystä asetusta muutettaessa; kehottaa komissiota sisällyttämään asetukseen säännöksiä, joilla muutetaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen käsiteltäväksi ottamisen ehtoja, rekisteröintivaatimuksia sekä tarkastelumenettelyjä;

25.  pitää unionin kansalaisuutta koskevien etujen mukaisena, että komissio toteuttaa toimia, joita tarvitaan Euroopan kulttuurisen ulottuvuuden lujittamiseen; kannustaa rahoittamaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta innovoivampia hankkeita, joilla saattaa olla järjestelmävaikutuksia; ehdottaa, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelman rinnalle kehitetään sitä täydentävä Eurooppaan tutustumisen ohjelma;

26.  ehdottaa unionin kansalaisuuden ja sen toteutumisen lujittamiseksi, että komission olisi kannustettava paikallisviranomaisia nimeämään Eurooppa-asioihin perehtyneitä neuvonantajia, koska kyseinen taso on kansalaisille läheisin;

27.  suosittelee, että komissio ottaa päätoimipaikoillaan, mukaan lukien jäsenvaltioissa olevat toimistot, käyttöön saapumisrekisterin, jotta kansalaiset voivat asianmukaisin takein kääntyä minkä tahansa unionin toimielimen puoleen kirjallisesti tai henkilökohtaisesti;

28.  suosittelee, että komissio ottaa yhteistyössä postin yleispalvelun tarjoajien kanssa käyttöön viestintäjärjestelmän, jossa varmennetaan sisältö, ajankohta ja lähettäjä, jotta kansalaiset voivat asianmukaisin takein kääntyä unionin toimielinten puoleen kirjallisesti ja etäviestintänä;

29.  katsoo, että perusoikeuskirjan 11 artiklaan kirjattu sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus, vapaat tiedotusvälineet sekä moniarvoisten puheenvuorojen julkaiseminen yhteiskunnassa ja tiedotusvälineissä ovat erottamaton osa tervettä demokratiaa ja siten SEU 2 ja 6 artiklan nojalla perussopimusten mukainen EU-jäsenyyden perusta; korostaa, että on määriteltävä selkeästi unionin politiikka, jolla reagoidaan unionin vastaiseen propagandaan ja virheellisiin tietoihin ja jolla vaalitaan julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuutta hallituksista; ehdottaa, että kaikissa jäsenvaltiossa varataan tietty vähimmäisaika julkisen yleisradiotoiminnan lähetyksistä sisällölle, jossa käsitellään EU-asioita; ehdottaa, että unionin toimielimet alkavat kehittää eurooppalaisia televisiokanavia, jotka harjoittavat lähetystoimintaa kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla unionin virallisilla kielillä, ja että kansalaisille opetetaan medialukutaitoa jo pienestä pitäen; kannattaa lehtikirjoitusten ja multimediatuotannon levittämistä kaikilla unionin virallisilla kielillä; korostaa tässä yhteydessä, että on jatkettava eurooppalaisten toimittajien valistamista;

30.  toteaa, että kielellinen monimuotoisuus ja avoimuus ovat tärkeitä keinoja saada kansalaiset lähentymään unioniin ja osallistumaan sen toimintaan; panee merkille, että 30 prosenttia Euroopan oikeusasiamiehen vuonna 2016 päätökseen saattamista tutkimuksista koskee asiakirjojen saatavuutta, ja kehottaa siksi edistämään asiakirjojen saatavuutta koskevaa oikeutta ja käännättämään mahdollisimman monet asiakirjat kaikille unionin virallisille kielille; kannattaa kansalaisten kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamista ja kannustaa julkisiin keskusteluihin, jotta voidaan parantaa kansalaisten ymmärrystä siitä, miten unioni vaikuttaa heidän arkeensa, ja jotta he voivat osallistua keskusteluihin siten, että televisio-ohjelmiin varataan aikoja kohdeyleisöille; edellyttää väärinkäytösten paljastamista koskevaa monialaista direktiiviä, jolla tarjotaan asianmukaiset väylät ja menettelyt tällaisista tapauksista ilmoittamista varten;

31.  kannattaa julkisen palvelun kulttuurin edistämistä unionin toimielimissä ja kansallisissa instituutioissa ja katsoo, että unionin olisi näytettävä esimerkkiä soveltamalla korkeatasoisimpia hallinnollisia ja avoimuutta koskevia vaatimuksia perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaisesti; ehdottaa, että jäsenvaltioissa olevat unionin paikallistoimistot muutetaan keskitetyiksi asiointipisteiksi, jotka tarjoavat unionin kansalaisille kattavia palveluja, jotta voidaan vähentää byrokratiaa ja sen luomia esteitä unionin kansalaisten oikeuksien toteutumiselle; korostaa ”vain yhden kerran” -hankkeen merkitystä ja toteaa, että sillä poistetaan tarpeetonta rasitusta eurooppalaisilta yrityksiltä, joita pyydetään esittämään samat tiedot ja asiakirjat uudelleen, kun ne toimivat rajojen yli;

32.  korostaa, että kaikkien saatavilla oleva opetus on ratkaisevassa asemassa, kun tuleville unionin kansalaisille tiedotetaan heidän oikeuksistaan; painottaa, että Erasmus+-ohjelman avulla on tärkeää edistää sellaisten monialaisten taitojen kehittymistä, jotka lisäävät kulttuurienvälistä ymmärtämystä ja aktiivista osallistumista monimuotoisissa yhteiskunnissa; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään koulujen opetussuunnitelmissa kansalaiskasvatusta, jossa keskitytään erityisesti unionin kansalaisuuteen, ja mukauttamaan vastaavasti myös opettajankoulutusta; muistuttaa, että opettajia ja koulutusalan ammattilaisia on tuettava heidän sisällyttäessään opetukseensa tietoa unionin oikeuksista ja kansalaisuudesta; painottaa tässä yhteydessä, että on edistettävä ja kehitettävä verkkoalustoja, jotta kasvatusalan ammattilaiset voivat saada innovoivaa monikielistä opetusmateriaalia, jolla innostetaan ja motivoidaan oppilaita perehtymään unioniin; kehottaa komissiota käynnistämään unionin kansalaisuutta koskevan opetusstrategian, johon sisällytetään ehdotetut suuntaviivat sellaisen opetussuunnitelman kehittämiseksi, johon voisivat kuulua koulujen vierailut unionin toimielimissä;

33.  muistuttaa, että unionin nykyisen oikeuden mukaan jäsenvaltion eroaminen unionista merkitsee kyseisen jäsenvaltion kansalaisille unionin kansalaisuuden menettämistä; pitää valitettavana, että erotessaan unionista Yhdistynyt kuningaskunta antaa kaikkien aikojen ensimmäisen esimerkin kansalaisista, jotka joutuvat luopumaan heille unionin perussopimuksissa myönnetyistä oikeuksista; korostaa, että tämän oikeuksien menettämisen odotetaan vaikuttavan tuntuvasti heidän arkeensa; korostaa, että mahdollisen sopimuksen olisi perustuttava kohtuuden, symmetrian, oikeudenmukaisen kohtelun, vastavuoroisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin sekä unionin oikeuden jakamattomuuden kunnioittamiseen kaikilta osin, mukaan lukien perusoikeuskirja ja sen voimaan saattamista koskeva järjestelmä; kehottaa kumpaakin neuvotteluosapuolta asettamaan etusijalle kaikki kansalaiset, joihin asia vaikuttaa, ja turvaamaan heidän oikeutensa; kehottaa neuvotteluosapuolia säilyttämään mahdollisemman laajalti kaikki johdetut sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet ja perheoikeudet ja erityisesti terveydenhuoltoa koskevat oikeudet sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut unionista;

34.  ehdottaa, että toukokuun 9. päivästä tehdään yleinen vapaapäivä, jotta voidaan voimistaa eurooppalaista tunnetta eurooppalaiseen perheeseen kuulumisesta;

35.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että niiden kansallinen lainsäädäntö on riittävän selkeää ja yksityiskohtaista, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisten ja heidän perheidensä oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen kunnioitetaan, järjestämään toimivaltaisille kansallisille viranomaisille asianmukaista koulutusta asiasta ja levittämään kohdennetusti asiasta kiinnostuneille osapuolille tarkkoja tietoja; kehottaa edistämään hyvää yhteistyötä ja nopeaa tietojenvaihtoa muiden kansallisten hallintojen kanssa, erityisesti kun on kyse rajatylittävistä vakuutus- ja eläkeasioista; edellyttää, että vastaanottavien jäsenvaltioiden ja asianomaisten konsulaattien yhteistyötä parannetaan, millä varmistetaan asianmukainen tukiverkosto ja rajatylittävien tapausten oikeudenmukainen käsittely, etenkin kun on kyse lasten huoltajuudesta; kehottaa komissiota antamaan lainsäädäntöehdotuksen adoptiopäätösten tunnustamisesta rajojen yli;

36.  kehottaa Euroopan unionin neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa sallimaan kaikkien tarvittavat tekniset kriteerit täyttävien maiden liittyä Schengen-alueeseen, jotta kaikki unionin kansalaiset voivat hyödyntää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ilman rajatarkastusten luomia esteitä;

37.  muistuttaa, että turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön olisi oltava ajan tasalla ja tuloksellinen ja tehokas turvallisuusuhkien syntymisen ehkäisemisessä ja havaitsemisessa sekä niihin vastaamisessa; pyytää panemaan viipymättä täytäntöön Euroopan turvallisuusagendan sekä tehostamaan tätä alaa koskevien olemassa olevien unionin oikeudellisten välineiden täytäntöönpanoa samoin kuin tietojenvaihtoa ja koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja unionin virastojen kanssa; on tyytyväinen komission aloitteisiin jäsenvaltioiden välisen turvallisuusyhteistyön tiivistämiseksi; korostaa, että terrorismin torjunnassa on tärkeää kunnioittaa täysimääräisesti perusoikeuksia; korostaa, että unionin sisäisten ja ulkoisten turvallisuuden alan toimien yhdenmukaistaminen on olennaisen tärkeää unionin kansalaisten tehokkaan suojelun kannalta;

38.  kehottaa unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sellaisen toimivan ja aidon turvallisuusunionin kehittämiseksi, joka pyrkii torjumaan kaikenlaiset terroriuhat;

39.  katsoo, että radikalismista luopuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen ovat unionin ehdottomia painopistealueita, ja kannattaa erityisten alakohtaisten koulutukseen, vapaaehtoistyöhön kulttuuritoimintoihin ja nuorisotyöhön keskittyvien ohjelmien ja radikalismista luopumista edistävien ohjelmien tehostamista instituutioissa, paikallisyhteisöissä, kansalaisyhteiskunnassa, uskonnollisissa yhteisöissä ja aluehallinnoissa; katsoo, että tätä alaa koskevaan kokonaisvaltaiseen toimintalinjaan olisi liitettävä pitkän aikavälin ennakoivia radikalismista luopumista koskevia lainkäyttöalan menettelyjä; painottaa, että on tarpeen kehittää sosiaalista osallistamista koskevia strategioita ja syrjinnän vastaisia toimia; kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään radikalisoitumista kokonaisvaltaisesti ja hyödyntämään komission aloitteesta perustetun radikalisoitumisen torjuntaverkoston asiantuntemusta; korostaa, että radikalisoitumisen ehkäisyä voidaan tukea myös rahoittamalla toimia unionin ohjelmilla, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla, Horisontti 2020 -puiteohjelmalla ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla;

40.  kehottaa panemaan täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön direktiivin (EU) 2015/637, jotta varmistetaan unionin kansalaisille konsuliviranomaisten suojelu niissä kolmansissa maissa, joissa heidän jäsenvaltiollaan ei ole edustusta;

41.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen uudesta ja turvallisemmasta mallista unionin tilapäiselle matkustusasiakirjalle unionin ulkopuolella oleskeleville vailla edustusta oleville unionin kansalaisille, joiden passi on varastettu, kadonnut, tuhoutunut tai tilapäisesti pois käytöstä, jotta taataan, että he voivat palata kotiin turvallisesti;

42.  korostaa, että rikollisuuden ja terrorismin uhreille on taattava asianmukaisen tason oikeudet ilman syrjintää koko unionissa, että heitä olisi kohdeltava kunnioittavasti ja ihmisarvoisesti ja että heidän olisi saatava yksilöllisten tarpeidensa ja perheidensä tarpeiden mukaista tukea; korostaa, että yhä suurempi määrä unionin kansalaisia on kärsinyt terrori-iskuista maassa, joka ei ole heidän kotimaansa, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti pöytäkirjoja, joiden avulla voidaan auttaa Euroopassa oleskelevia muita kuin unionin kansalaisia terrori-iskun tapauksessa terrorismin torjunnasta annetun direktiivin (EU) 2017/541 mukaisesti; painottaa, että on tarpeen antaa terrorismin uhrien suojelemista koskeva erillinen direktiivi;

43.  pitää valitettavina yksityisoikeudellisiin tai sosiaalisiin seikkoihin, kuten perheoikeuteen ja eläkkeisiin, liittyviä rajat ylittäviä esteitä, joiden vuoksi monet kansalaiset eivät voi nauttia kaikilta osin unionin kansalaisuudesta;

44.  pitää valitettavana, että vanhempien ja lasten muutoksenhakukeinot asumus- ja avioerojen tapauksissa eivät ole yhtäläiset jokaisessa jäsenvaltiossa, minkä vuoksi sadat vanhemmat Euroopassa ovat ottaneet yhteyttä vetoomusvaliokuntaan ja kehottaneet valiokuntaa toimimaan aktiivisemmin, vaikka sen toimivalta on tällä alalla hyvin rajallinen;

45.  kehottaa vahvistamaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien suojelu ja jotta lapsen etu voidaan ottaa huomioon rajatylittävissä perhekiistoissa;

46.  pitää myönteisenä, että Euroopan nuoria varten on perustettu Euroopan solidaarisuusjoukot, ja edellyttää riittävää rahoitusta tälle aloitteelle, jotta laadukkaita työpaikkoja ei korvattaisi palkattomalla vapaaehtoistoiminnalla;

47.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään yhteistyö- ja koordinointitoimenpiteisiin, jotta voidaan tehokkaasti poistaa kaksinkertaisen verotuksen ja verosyrjinnän ongelmat rajat ylittävissä tapauksissa ja ottaa paremmin huomioon työntekijöiden rajatylittävän liikkuvuuden todellinen tilanne; katsoo, että kaksinkertaisen verotuksen kysymyksiin ei ole toistaiseksi paneuduttu riittävästi, vaan niitä käsitellään kahdenvälisten verosopimusten tai jäsenvaltion yksipuolisen toiminnan avulla, vaikka nämä kysymykset edellyttävät yhteensovitettuja ja oikein ajoitettuja toimia unionin tasolla;

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)Neuvoston asiakirja 6622/16.
(2)Neuvoston asiakirja 14268/15.
(3)EUVL C 378, 9.11.2017, s. 146.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0106.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0385.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0013.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0063.
(8)PE 601.177v04-00.
(9)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0512.
(10)PE 597.698v03-00. Katso myös mietintö A8-0265/2017.
(11)PE 603.107v02-00. Katso myös mietintö A8-0265/2017.
(12)EUVL L 106, 24.4.2015, s. 1.
(13)Hyväksytyt tekstit P8_TA(2017)0347.
(14)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0083.
(15)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0142.


Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa
PDF 287kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2017 aiheesta ”Kohti sähköisen kaupankäynnin strategiaa” (2017/2065(INI))
P8_TA(2017)0488A8-0384/2017

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan,

–  ottaa huomioon palvelukaupan yleissopimuksen (GATS),

–  ottaa huomioon Maailman kauppajärjestön (WTO) tietotekniikkasopimuksen,

–  ottaa huomioon WTO:n sähköisen kaupankäynnin työohjelman,

–  ottaa huomioon Takamatsussa Japanin Kagawan prefektuurissa 29. ja 30. huhtikuuta 2016 pidetyssä G7-maiden tieto- ja viestintätekniikasta vastaavien ministereiden kokouksessa laaditun yhteisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Cancunissa vuonna 2016 annetun OECD:n ministeritason julistuksen digitaalitaloudesta,

–  ottaa huomioon Internetin hallintofoorumin kaupan alan aktiivisen yhteenliittymän,

–  ottaa huomioon EU:n meneillään olevat kauppaneuvottelut kolmansien maiden kanssa,

–  ottaa huomioon komission 6. heinäkuuta 2017 antaman periaatteellisen hyväksynnän EU:n ja Japanin väliselle talouskumppanuussopimukselle,

–  ottaa huomioon tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä) 8. kesäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31/EY(1),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(2),

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi” (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen pilvipalvelualoite – Kilpailukykyisen tieto- ja osaamistalouden rakentaminen Eurooppaan” (COM(2016)0178),

–  ottaa huomioon 23. kesäkuuta 2017 annetun komission kertomuksen kaupan ja investointien esteistä (COM(2017)0338),

–  ottaa huomioon 10. tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan datavetoisen talouden rakentamisesta (COM(2017)0009),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksityiselämän kunnioittamisesta ja henkilötietojen suojasta sähköisessä viestinnässä ja direktiivin 2002/58/EY kumoamisesta (COM(2017)0010),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muiden kuin henkilötietojen vapaan liikkuvuuden kehyksestä Euroopan unionissa (COM(2017)0495),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2017 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Digital4Development: digitaaliteknologian ja -palvelujen valtavirtaistaminen EU:n kehityspolitiikassa” (SWD(2017)0157),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman uudesta eteenpäin suuntautuvasta ja innovatiivisesta tulevaisuuden kauppa- ja investointistrategiasta(3),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle palvelukauppasopimusta (TiSA) koskeviin neuvotteluihin(4),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyvät Euroopan parlamentin suositukset komissiolle transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta (TTIP) koskevista neuvotteluista(5),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn päätösasiakirjan ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” ja 17 kestävän kehityksen tavoitetta,

–  ottaa huomioon Buenos Airesissa Argentiinassa 10.–13. joulukuuta 2017 pidettävän WTO:n 11. ministerikokouksen, jossa todennäköisesti keskustellaan sähköisestä kaupankäynnistä,

–  ottaa huomioon YK:n Kansainvälisen televiestintäliiton aloitteet kehitysmaiden tukemiseksi (ITU-D),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan 1 kohdan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon sananvapauden suojelua käsittelevän YK:n erityisraportoijan raportit ilmaisunvapaudesta ja yksityissektorista digitaalisena aikana (A/HRC/32/38) ja digitaalisten palvelujen tarjoajien roolista (A/HRC/35/22),

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 12. toukokuuta 2014 hyväksymät sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä (Euroopan neuvoston sopimussarja nro 108) sekä sen lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman transatlanttisista tietovirroista(6),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Kaikkien kauppa” -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus – Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla (COM(2017)0491),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8‑0384/2017),

A.  ottaa huomioon, että teknologian kehitys, avoimen internetin käyttömahdollisuudet ja talouden digitalisointi toimivat kasvun moottorina, koska niiden avulla yritykset, erityisesti aloittelevat yritykset, mikroyritykset ja pk-yritykset, voivat luoda uusia mahdollisuuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, tilaamisessa, tuottamisessa, markkinoimisessa ja toimittamisessa ja saavuttaa asiakkaat ympäri maailman nopeammin ja alhaisemmin kustannuksin kuin koskaan aiemmin; toteaa, että hajautetun tilikirjan teknologian kaltaisilla kehittyvillä teknologioilla on mahdollista tehostaa sähköistä kaupankäyntiä parantamalla kansainvälisten sopimusten avoimuutta ja nopeuttaa arvonsiirtoa; ottaa huomioon, että yhä lisääntyvät digitaalisen sisällön siirrot rajojen yli ovat korvanneet fyysisten tavaroiden kaupankäynnin ja että rajat tavaroiden ja palvelujen välillä ovat joissakin tapauksissa hämärtyneet;

B.  ottaa huomioon, että tiedonkeruu, tietojen yhdistäminen ja kyky siirtää tietoja rajojen yli voivat olla keskeisiä innovointia, tuottavuutta ja taloudellista kilpailukykyä edistäviä tekijöitä;

C.  katsoo, että talouksiemme ja kansainvälisen kaupan globalisoituminen ja digitalisointi ovat mahdollistaneet yritysten kasvun ja tarjonneet taloudellisia mahdollisuuksia kansalaisille; ottaa huomioon, että perinteisten teollisuudenalojen digitalisointi vaikuttaa toimitusketjuihin sekä tuotanto- ja palvelumalleihin, minkä seurauksena voi syntyä työpaikkoja uusilla teollisuudenaloilla, mutta se voi myös mullistaa nykyisiä työmarkkinoita ja johtaa epävarmoihin työoloihin, kun yhä useammat perinteisesti ihmisten suorittamat tehtävät automatisoidaan ja/tai teetetään ulkomailla; painottaa tässä yhteydessä, että digitaalitalouden ja sähköisen kaupankäynnin alalla on koko yhteiskunnan hyväksi toteutettava tarvittavat sosiaaliset rinnakkaistoimenpiteet, joihin kuuluvat vahva koulutuspolitiikka, aktiivinen työmarkkinapolitiikka ja digitaalisen kuilun umpeen kuromiseen tähtäävät toimet;

D.  katsoo, että digitaalitaloudessa tarvitaan sääntöperusteinen kehys, joka sisältää myös nykyaikaiset kauppasäännöt, joilla voidaan sovittaa yhteen markkinoiden nopea muuttuminen ja kuluttajien oikeudet ja varmistaa hallitusten tarvitsema poliittinen liikkumavara ja mahdollisuus tehdä sääntelyaloitteita ihmisoikeuksien suojelun turvaamiseksi ja vahvistamiseksi;

E.  toteaa, että vapaan, avoimen ja turvallisen internetin käyttömahdollisuus on sääntöperusteisen kaupan ja kehityksen edellytys digitaalitaloudessa; katsoo, että verkon neutraaliuden periaatteen olisi oltava olennaisessa osassa EU:n sähköisen kaupankäynnin strategiassa, jotta mahdollistetaan tasapuolinen kilpailu ja innovointi digitaalitaloudessa ja varmistetaan sananvapaus verkossa;

F.  toteaa, että infrastruktuuriin investoiminen ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus ovat yhä yhteenliitettävyyden ja siten sähköisen kaupankäynnin keskeisiä haasteita;

G.  ottaa huomioon, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa painotetaan, että kehityksen edistämiseksi on välttämätöntä tarjota yleinen ja kohtuuhintainen internetin käyttömahdollisuus vähiten kehittyneiden maiden asukkaille vuoteen 2020 mennessä, sillä digitaalitalouden kehitys voisi edistää työpaikkojen luomista ja kasvua; toteaa, että sähköinen kaupankäynti on yksi mahdollisuus lisätä pienimuotoista vientiä harjoittavien toimijoiden määrää, kasvattaa vientimääriä ja monipuolistaa vientiä;

H.  toteaa, että naisilla on yrittäjinä ja työntekijöinä entistä paremmat mahdollisuudet päästä maailmanlaajuisille markkinoille ja kuluttajina he voivat nauttia alhaisemmista hinnoista; katsoo kuitenkin, että useat haasteet ja eriarvoisuus haittaavat yhä naisten osallistumista globaaliin talouteen, sillä monilla naisilla matalan tulotason ja keskitulotason maissa ei edelleenkään ole internetin käyttömahdollisuutta;

I.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti kukoistaa myös kehitysmaissa;

J.  katsoo, että eri puolilla maailmaa hallitukset harjoittavat digitaalista protektionismia laatimalla esteitä, jotka vaikeuttavat markkinoille pääsyä ja suoria investointeja tai luovat kohtuuttomia etuja kotimaisille yrityksille; katsoo, että useat kolmansien maiden kansallisen turvallisuuden tai kyberturvallisuuden nimissä toteuttamat laaja-alaiset toimenpiteet haittaavat enenevässä määrin tieto- ja viestintätekniikkatuotteiden kauppaa;

K.  katsoo, että ulkomaisilla yrityksillä on nykyisin huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä unionin markkinoille kuin eurooppalaisilla on päästä kolmansien maiden markkinoille; toteaa, että useat EU:n kauppakumppanit sulkevat entistä enemmän kansallisia markkinoitaan ja turvautuvat digitaaliseen protektionismiin; katsoo, että EU:n olisi perustettava sähköisen kaupankäynnin strategiansa vastavuoroisuuden, tasapuolisen kilpailun, järkevän sääntelyn ja avoimuuden periaatteisiin, jotta voidaan palauttaa kuluttajien luottamus ja tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille;

L.  katsoo, että maarajoitukset olisi lopetettava ja että sisämarkkinoilla ei pitäisi jatkossa ottaa käyttöön muita asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvia perusteettoman syrjinnän muotoja;

M.  katsoo, että kaikissa kauppaneuvotteluissa olisi edistettävä rakenneosia, jotka ylläpitävät EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden avointa internetiä, mukaan lukien tasapuolisen kilpailun, verkon neutraaliuden ja välittäjien vastuuta koskevan suojan kaltaiset periaatteet; katsoo, että sähköisen kaupankäynnin maailmanlaajuisen ulottuvuuden vuoksi WTO on luonnollinen paikka neuvotteluille monenvälisestä sääntöperusteisesta kehyksestä; toteaa, että joulukuussa 2017 järjestettävä WTO:n 11. ministerikokous tarjoaa tilaisuuden käynnistää tämä prosessi;

N.  toteaa, että unionia sitoo Euroopan unionin perusoikeuskirja, mukaan luettuna sen 8 artikla, joka koskee oikeutta henkilötietojen suojaan, samaa perusoikeutta koskeva Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artikla ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artikla; toteaa, että oikeus yksityisyyteen on yleismaailmallinen ihmisoikeus; toteaa, että korkeatasoiset tietosuojanormit auttavat rakentamaan luottamusta digitaaliseen talouteen ja siten edistämään sähköisen kaupankäynnin kehittymistä; katsoo, että korkeatasoisia tietosuojanormeja on edistettävä, etenkin kun kyseessä ovat arkaluonteiset tiedot, digitaalisella aikakaudella rinnakkain kansainvälisen kaupan helpottamisen kanssa sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, sähköisen kaupankäynnin ja salauksen tukemiseksi ja digitaalisen protektionismin, massavalvonnan, tietoverkkovakoilun ja verkkosensuurin torjumiseksi;

O.  katsoo, että sähköisessä kaupankäynnissä on suojeltava uhanalaisia luonnonvaraisia kasvi- ja eläinlajeja ja että verkon markkinapaikkojen on kiellettävä luonnonvaraisten kasvien ja eläinten sekä niihin liittyvien tuotteiden myynti alustoillaan;

P.  toteaa, että yksityiset yritykset asettavat enenevässä määrin digitaalitalouden normeja ja vaatimuksia, joilla on suora vaikutus kansalaisiin ja kuluttajiin samoin kuin sisäiseen ja kansainväliseen kauppaan ja jotka samalla myös vauhdittavat yrityksiä ja kuluttajia suojaavien teknologisten ratkaisujen kehittämistä;

Q.  ottaa huomioon, että veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen torjuntaa koskevissa OECD:n suosituksissa ja yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa koskevissa EU:n suunnitelmissa on korostettu, että on käsiteltävä useita verotusta koskevia haasteita, myös digitaalitalouden aiheuttamia; katsoo, että verot olisi maksettava siellä, missä tuotot ovat syntyneet; katsoo, että voitonsiirtoja ja veron kiertämistä pitäisi pystyä ehkäisemään tekemällä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien yritysten veropohjan laskemiseen tarkoitetusta järjestelmästä avoimempi, tehokkaampi ja tasapuolisempi; katsoo, että EU:n johdonmukainen lähestymistapa digitaalitalouden verotukseen on tarpeen, jotta kaikkia yrityksiä verotetaan oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti ja jotta luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset; muistuttaa, että kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä verotusalan hyvää hallintotapaa koskeva lauseke, joka vahvistaa osapuolten sitoutuneisuutta sovittujen kansainvälisten normien soveltamiseen torjuttaessa veropetoksia ja veronkiertoa;

R.  ottaa huomioon, että OECD:n mukaan 5 prosenttia EU:hun tuotavista tuotteista on väärennettyjä, mikä aiheuttaa huomattavia työpaikkojen ja verotulojen menetyksiä;

S.  katsoo, että kauppaneuvotteluissa ei pitäisi käsitellä herkkiä aloja, kuten audiovisuaalisia palveluja, eikä perusoikeuksia, kuten henkilötietojen suojaa;

T.  ottaa huomioon, että sähköisessä kaupankäynnissä on pyrittävä edistämään myös pk-yritysten ja aloittelevien yritysten eikä ainoastaan monikansallisten yritysten kasvua;

U.  toteaa, että Meksiko täyttää Euroopan neuvoston tietosuojaa koskevan Euroopan neuvoston yleissopimukseen nro 108 liittymiseksi vaaditut edellytykset;

V.  toteaa, että henkilötietojen suoja on asia, josta ei voida tinkiä kauppasopimuksissa, ja että tietosuoja on aina suljettu pois EU:n kauppasopimuksia koskevista neuvotteluvaltuuksista;

W.  katsoo, että kauppasopimuksilla voidaan kannustaa parantamaan digitaalisia oikeuksia; katsoo, että verkon neutraaliutta, perusteettomien datan sijaintia koskevien vaatimusten kieltämistä, tietoturvaa, tietojen käsittelyn ja taltioinnin turvallisuutta, salausta ja välittäjien vastuuta koskevien säännösten sisällyttäminen kauppasopimuksiin voi vahvistaa varsinkin sananvapauden suojaa;

1.  korostaa, että arvoihin perustuvana yhteisönä ja maailman suurimpana palvelujen viejänä EU:n olisi vahvistettava digitaalisia kauppavirtoja koskevat vaatimukset kansainvälisissä säännöissä ja sopimuksissa; katsoo, että niiden olisi perustuttava seuraavaan kolmeen osatekijään: 1) digitaalituotteiden ja -palvelujen markkinoille pääsyn turvaaminen kolmansissa maissa, 2) sen varmistaminen, että kauppasäännöistä koituu selkeää hyötyä kuluttajille ja 3) perusoikeuksien kunnioittamisen varmistaminen ja edistäminen;

2.  korostaa, että vaikka digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa käsitellään monia sähköisen kaupankäynnin ongelmia, EU:n yritykset kohtaavat yhä merkittäviä maailmanlaajuisia esteitä, kuten läpinäkymättömiä säännöksiä, valtion puuttumista asioihin ja aiheettomia datan sijaintia ja taltiointia koskevia vaatimuksia; toteaa, että joillakin digitaalisten sisämarkkinoiden strategian keskeisillä toimilla, kuten eurooppalaisella pilvipalvelualoitteella ja tekijänoikeusuudistuksella, on kansainvälinen ulottuvuus, jota voitaisiin käsitellä Euroopan sähköisen kaupankäynnin strategiassa;

3.  painottaa, että on poistettava digitaalinen kuilu mahdollisten sosiaalisten ja kehitystä koskevien haittavaikutusten minimoimiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että on edistettävä naisten osallistumista STEM-tieteisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sekä poistettava elinikäisen oppimisen esteitä ja sukupuolten välisiä eroja uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksien ja käytön osalta; kehottaa komissiota tutkimaan tarkemmin, miten nykyinen kauppapolitiikka ja sukupuolten tasa-arvo ovat yhteydessä toisiinsa ja kuinka kaupalla voidaan edistää naisten taloudellista voimaannuttamista;

4.  panee merkille, että digitaalitalouden verkostovaikutuksen ansiosta yksittäinen yritys tai pieni määrä yrityksiä voi hankkia suuren osuuden markkinoilta, mikä saattaa johtaa markkinoiden liialliseen keskittymiseen; painottaa, että kauppasopimuksissa on edistettävä tasapuolista ja tosiasiallista kilpailua erityisesti digitaalisten palvelujen, kuten verkkoalustojen, tarjoajien ja käyttäjien, kuten mikro- ja pk-yritysten sekä aloittelevien yritysten välillä, edistettävä kuluttajien valintamahdollisuuksien lisäämistä, liiketoiminnan kustannusten vähentämistä, varmistettava syrjimätön kohtelu kaikille markkinatoimijoille ja vältettävä markkinoita vääristävien määräävien markkina-asemien syntymistä; painottaa tässä yhteydessä, että verkon neutraalius on otettava keskeiseksi osaksi sähköisen kaupankäynnin strategiaa; katsoo, että sähköisen kaupankäynnin strategiaa on täydennettävä vahvistetulla ja vaikuttavalla kansainvälisellä kilpailupolitiikan kehyksellä ja myös lisäämällä kilpailuviranomaisten välistä yhteistyötä ja laatimalla kauppasopimuksiin tehokkaita kilpailua koskevia lukuja; kehottaa komissiota varmistamaan, että yritykset noudattavat kilpailusääntöjä ja että kilpailijoita ei syrjitä kuluttajien etujen kustannuksella;

5.  painottaa, että turvallisten internet-laajakaistayhteyksien ja digitaalisten maksutapojen saatavuus, tehokas kuluttajansuoja, erityisesti oikeussuojamekanismit rajojen yli tehtävien verkko-ostosten tapauksessa, ja ennakoitavat tullimenettelyt ovat välttämättömiä osatekijöitä sähköisen kaupankäynnin, kestävän kehityksen ja osallistavan kasvun mahdollistamisessa;

6.  katsoo, että kauppasopimuksilla olisi lisättävä kuluttajansuojavirastojen välistä yhteistyötä; pitää myönteisenä aloitteita, joilla edistetään kauppaneuvotteluissa kuluttajien luottamuksen lisäämistä koskevia toimia, kuten sähköisiä allekirjoituksia ja sopimuksia sekä ei-toivottua viestintää koskevia sääntöjä; korostaa, että kuluttajien oikeuksia on suojeltava eikä niitä saa heikentää missään tapauksessa;

7.  korostaa, että suurin osa kehitysmaiden yrityksistä on pk-yrityksiä, jotka työllistävät valtaosan valmistusteollisuuden ja palvelualan työntekijöistä; muistuttaa, että rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottaminen voi suoraan parantaa ihmisten toimeentuloa, edistää elintason parantamista ja vauhdittaa talouden kehitystä;

8.  muistuttaa, että mikään kauppasopimuksissa ei saa estää EU:ta ja sen jäsenvaltioita ylläpitämästä, parantamasta ja soveltamasta tietosuojaa koskevia sääntöjään; muistuttaa, että henkilötietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin käyttämättä kauppasopimusten yleisiä sääntöjä, kun nykyisen Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. lokakuuta 1995 yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta antaman direktiivin 95/46/EY(7) IV lukuun ja asetuksen (EU) 2016/679 V lukuun kirjatut nykyiset ja tulevat edellytykset täyttyvät; katsoo, että päätökset tietosuojan tason riittävyydestä, myös osittaiset ja alakohtaiset päätökset, ovat keskeinen mekanismi, jolla turvataan henkilötietojen siirto EU:sta kolmanteen maahan; huomauttaa, että EU on tehnyt tietosuojan tason riittävyyttä koskevan päätöksen 20 suurimmasta kauppakumppanistaan vain neljän kanssa; muistuttaa, että on varmistettava, erityisesti tietosuojan tason riittävyyttä koskevalla vuoropuhelulla, tietojen siirto kolmansista maista unioniin;

9.  kehottaa komissiota asettamaan etusijalle tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten tekemisen ja nopeuttamaan sitä edellyttäen, että kolmannet maat varmistavat kansallisen lainsäädäntönsä tai kansainvälisten sitoumustensa kautta suojan tason, joka vastaa pääosiltaan tasoa, joka taataan unionissa; kehottaa komissiota hyväksymään ja julkistamaan näiden päätösten tekemistä koskevat päivitetyt ja yksityiskohtaiset sitovat menettelyt ja tarkan aikataulun, ja kunnioittamaan täysimääräisesti kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltuuksia ja Euroopan parlamentin kantaa;

10.  toteaa, että valmiudet saada, kerätä, käsitellä ja siirtää tietoja rajojen yli ovat nykyään yhä tärkeämpiä kaikentyyppisille yrityksille, jotka toimittavat tavaroita ja palveluja kansainvälisesti; huomauttaa, että tämä koskee sekä henkilötietoja että muita tietoja ja myös laitteiden välistä viestintää;

11.  vaatii komissiota laatimaan mahdollisimman pian rajat ylittäviä tietojen siirtoja koskevia sääntöjä, jotka ovat täysin EU:n nykyisten ja tulevien tietosuoja- ja yksityisyyssääntöjen mukaisia; kehottaa komissiota lisäksi sisällyttämään EU:n kauppasopimuksiin horisontaalisen määräyksen, jolla säilytetään täysimääräisesti osapuolen oikeus henkilötietojen ja yksityisyyden suojaamiseen sillä ehdolla, että tätä oikeutta ei käytetä aiheettomasti rajat ylittäviä tietojen siirtoja koskevien sääntöjen kiertämiseen muista kuin henkilötietojen suojelua koskevista syistä; katsoo, että tällaisten sääntöjen ja määräysten olisi oltava osa kaikkia uusia ja hiljattain käynnistettyjä kauppaneuvotteluja kolmansien maiden kanssa, painottaa, että tältä osin kaikki säännöt olisi jätettävä mahdollisten tulevien investointisuojaa käsittelevien lukujen soveltamisalan ulkopuolelle;

12.  kehottaa komissiota kieltämään ehdottomasti perusteettomat datan sijaintia koskevat vaatimukset vapaakauppasopimuksissa; katsoo, että tällaisten vaatimusten poistamisen olisi oltava ensisijainen painopiste, ja korostaa, että asiaa koskevaa tietosuojalainsäädäntöä on noudatettava; pitää valitettavina yrityksiä käyttää näitä vaatimuksia eräänlaisena tullien ulkopuolisena kaupan esteenä sekä sähköisen protektionismin muotona; katsoo, että tällainen protektionismi heikentää merkittävästi eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia kolmansien maiden markkinoilla sekä vähentää digitaalisen kaupankäynnin tehokkuushyötyjä;

13.  pyytää komissiota esittämään mahdollisimman pian kantansa rajat ylittäviin tiedonsiirtoihin, perusteettomiin datan sijaintia koskeviin vaatimuksiin ja tietosuojatakeisiin kauppaneuvotteluissa Euroopan parlamentin kannan mukaisesti, jotta se voidaan sisällyttää kaikkiin uusiin ja hiljattain käynnistettyihin neuvotteluihin ja välttää EU:n sivuuttaminen kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa;

14.  kehottaa komissiota torjumaan kolmansien maiden harjoittamia toimia, kuten paikallista ostamista koskevaa politiikkaa, kotimaisuusastetta koskevia vaatimuksia ja pakollista teknologian siirtoa, siinä määrin kuin ne eivät ole perusteltuja digitaalisen kuilun umpeen kuromista tai TRIPS-sopimukseen liittyviä poikkeuksia koskevien YK:n ohjelmien mukaan, jotta varmistetaan eurooppalaisille yrityksille tasapuolinen ja ennakoitava toimintaympäristö;

15.  painottaa, että EU:n olisi jatkettava kahdenvälisen, useammankeskisen ja monenvälisen tason pyrkimyksiään varmistaa, että kolmannet maat suhtautuvat ulkomaisiin investointeihin yhtä avoimesti kuin EU itse ja että ne tarjoavat unionin toimijoille tasapuoliset toimintaedellytykset; pitää myönteisenä EU:n ehdotusta asetukseksi kehyksestä unioniin tehtävien suorien ulkomaisten sijoitusten seurannalle ja tukee sen tavoitteita kriittisen infrastruktuurin ja teknologian suojaamiseksi paremmin;

16.  korostaa, että sähköisen kaupankäynnin strategian on oltava täysin verkon neutraaliuden periaatteen mukainen ja turvattava internetliikenteen yhdenvertainen kohtelu syrjimättä, rajoituksitta tai häiriöittä riippumatta lähettäjästä, vastaanottajasta, tyypistä, sisällöstä, laitteesta, palvelusta tai sovelluksesta; muistuttaa, että liikenteenhallintatoimenpiteitä olisi sallittava ainoastaan poikkeustapauksissa, joissa ne ovat ehdottoman välttämättömiä ja vain niin kauan kuin ne ovat tarpeen, jotta noudatetaan oikeudellisia vaatimuksia, säilytetään verkon eheys ja turvallisuus tai estetään uhkaava verkon ruuhkautuminen;

17.  korostaa, että riittävän kattavan, laadukkaan ja turvallisen sekä verkon neutraaliutta tukevan infrastruktuurin käyttöönotto ja käyttöoikeus erityisesti maaseudulla, vuoristoalueilla ja syrjäisillä alueilla on ratkaisevassa asemassa Euroopan teollisuuden digitalisoinnissa ja sähköisen hallinnon lisäämisessä;

18.  pitää erittäin valitettavana kolmansien maiden käytäntöjä asettaa markkinoille pääsyn ehdoksi, että yritykset julkistavat ja luovuttavat valtion viranomaisille myymiensä ohjelmistojen lähdekoodit; katsoo, että tällaiset toimenpiteet ovat suhteettomia yleisiksi markkinoille pääsyn ehdoiksi; kehottaa komissiota kieltämään vapaakauppasopimusten osapuolina olevilta hallituksilta tällaisen toiminnan harjoittamisen; korostaa, että edellä esitetty ei saisi estää valtion viranomaisia edistämästä ohjelmistojen avoimuutta kannustamalla lähdekoodien julkistamista vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla sekä tietojen jakamista avoimen datan lisenssien avulla;

19.  muistuttaa, että joissakin tapauksissa tarvitaan paikallista läsnäoloa koskevia vaatimuksia vakauden tai sääntelyn tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi; toistaa siksi komissiolle antamansa kehotuksen tehdä rajoitetusti sitoumuksia ensimmäisessä toimitusmuodossa, jotta vältetään sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttö;

20.  katsoo, että sähköistä kaupankäyntiä olisi edelleen helpotettava hankintamenettelyissä, esimerkiksi hyödyntämällä mahdollisuuksia etäpalvelujen tarjoamiseen ja mahdollistamalla eurooppalaisten yhtiöiden ja varsinkin pk-yritysten osallistuminen julkisiin ja yksityisiin hankintamenettelyihin;

21.  huomauttaa, että sähköistä kaupankäyntiä koskevilla määräyksillä ei pitäisi sulkea pois kehitystä edistävän teknologian siirtoa koskevia vaatimuksia;

22.  kehottaa komissiota kieltämään kolmansien maiden viranomaisia vaatimasta yrityksiä julkistamaan tai luovuttamaan tuotteissa käytetyn (salaus-)teknologian tietoja edellytyksenä sille, että yritykset saavat valmistaa, myydä tai jakaa näitä tuotteita;

23.  huomauttaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja tutkimukseen ja kehitykseen tehtävät investoinnit ovat EU:n tietotalouden edellytys ja että kansainvälinen yhteistyö on keskeistä väärennettyjen tuotteiden kaupan torjumisessa koko arvoketjussa; kannustaa näin ollen komissiota vaatimaan kansainvälisten normien, kuten WTO:n TRIPS-sopimuksen ja WIPOn internetsopimusten, maailmanlaajuista soveltamista; muistuttaa, että uudelle luovalle toiminnalle tarvitaan oikeussuojaa verkossa ja verkon ulkopuolella kaikkialla EU:ssa, koska se kannustaa investointeihin ja saa aikaan lisää innovaatioita; korostaa kuitenkin, että kauppasopimukset eivät ole oikea paikka laajentaa oikeudenhaltijoiden suojelua säätämällä aiempaa kattavammasta tekijänoikeuksien valvontaa koskevasta toimivallasta; painottaa, että lääkkeiden saatavuutta kolmansissa maissa ei pitäisi vaarantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun varjolla; korostaa, että väärennettyjen tavaroiden kauppa edellyttää selvästi erilaista lähestymistapaa teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin digitaalisessa taloudessa;

24.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti ICANNin yleistä aluetunnusta (gTLD) koskevaa ohjelmaa, jolla laajennetaan verkkotunnukset tuhansiin geneerisiin tunnuksiin, ja varmistamaan vapaaseen ja avoimeen internetiin sitoutuneisuutensa mukaisesti oikeudenhaltijoiden suojelun, erityisesti niiden, jotka liittyvät maantieteellisiin merkintöihin;

25.  pyytää, että komissio estää kauppasopimusten avulla osapuolia ottamasta käyttöön ulkomaista pääomaa koskevia rajoituksia, laatii kilpailua edistäviä sääntöjä vakiintuneiden operaattoreiden verkkojen tukkumarkkinoille pääsystä, vahvistaa lisenssejä koskevat läpinäkyvät ja syrjimättömät säännöt ja maksut sekä turvaa EU:n televiestintäpalvelujen tarjoajille tosiasiallisen pääsyn verkon viimeisen osuuden infrastruktuuriin vientimarkkinoilla; muistuttaa, että sääntöihin perustuva kilpailu televiestintäalalla parantaa palvelujen laatua ja alentaa hintoja;

26.  kehottaa komissiota jatkamaan pyrkimyksiään sähköistä kaupankäyntiä koskevien sitovien monenvälisten määräysten laatimiseksi WTO:ssa ja keskittymään jatkossakin konkreettisiin ja realistisiin saavutettavissa oleviin tuloksiin;

27.  kehottaa komissiota aloittamaan palvelukauppasopimusta (TiSA) koskevat neuvottelut kiireellisesti uudelleen parlamentin hyväksymien suositusten mukaisesti; on samaa mieltä siitä, että EU:n olisi tartuttava tilaisuuteen ottaa johtoasema huipputasoisten maailmanlaajuisten digitaalisten standardien asettamisessa;

28.  muistuttaa, että WTO:n jäsenet ovat vuodesta 1998 lähtien soveltaneet moratoriota sähköisen siirtämisen tariffeihin; painottaa, että tällaisista tariffeista aiheutuisi tarpeettomia lisäkustannuksia niin yrityksille kuin kuluttajille; kehottaa komissiota muuntamaan moratorion pysyväksi sopimukseksi sähköisen siirtämisen tariffien kieltämisestä, edellyttäen että tehdään perinpohjainen selvitys vaikutuksista 3D-tulostuksen alalla;

29.  panee merkille WTO:n ponnistelut sähköisen kaupankäynnin työohjelmansa edistämiseksi; kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että WTO:n informaatioteknologiasopimusta laajennettaisiin edelleen, jotta se koskisi useampia tuotteita ja useampia WTO:n jäseniä, ja panee merkille, että Buenos Airesissa on tarkoitus pitää joulukuussa 2017 WTO:n ministerikokous; kehottaa komissiota kuulemaan mahdollisimman pian EU:n yrityksiä ja jäsenvaltioita sähköistä kaupankäyntiä koskevasta kannastaan ja muista sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä asioista, joista kokouksessa on määrä sopia, jotta voidaan varmistaa EU:n yhtenäinen kanta;

30.  kehottaa komissiota edistämään kauppasopimusten avulla tieto- ja viestintätekniikan normien yhteensopivuutta, mikä hyödyttäisi sekä kuluttajia että tuottajia, erityisesti turvallisen esineiden internetin, 5G-teknologian ja kyberturvallisuuden osalta, sekä osallistumaan useiden sidosryhmien hallinnointiin tarkoitetuille laillisille foorumeille, jotka ovat palvelleet avointa internetiä hyvin;

31.  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteeteista digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2016)0176); korostaa, että vaikka tieto- ja viestintätekniikan standardointia on jatkettava ennen kaikkea teollisuuden ehdoilla, vapaaehtoisesti ja konsensuksen kautta, sekä avoimuuden, puolueettomuuden ja yhteisymmärryksen, tehokkuuden sekä merkityksellisyyden ja johdonmukaisuuden periaatteisiin nojautuen, selkeämmät tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin painopisteet yhdessä korkean tason poliittisen tuen kanssa parantavat kilpailukykyä; toteaa, että tässä prosessissa olisi käytettävä hyväksi Euroopan standardointijärjestelmän välineitä ja otettava laajalti mukaan sidosryhmiä niin EU:sta kuin kansainvälisestikin, jotta varmistetaan Euroopan yhteisen standardointialoitteen mukaisten parannettujen standardointiprosessien käyttöönotto; kehottaa komissiota edistämään EU:n johdolla yleisten standardien määrittelyä keskeisille 5G-teknologioille ja verkkorakenteille hyödyntämällä lähinnä julkisen ja yksityisen sektorin 5G-kumppanuuksien tuloksia EU:n tasolla ja kansainvälisissä standardointielimissä;

32.  korostaa digitaalisia laitteita ja palveluja koskevien kansainvälisten normien merkitystä varsinkin kyberturvallisuuden alalla; kehottaa komissiota ponnistelemaan varmistaakseen perustavanlaatuisten kyberturvallisuustoimenpiteiden sisällyttämisen esineiden internetin tuotteisiin ja pilvipalveluihin;

33.  katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kuluttajien ja henkilöiden kasvavaan määrään, jotka myyvät ja ostavat tuotteita internetissä ja joutuvat kamppailemaan verkossa hankittuihin tuotteisiin sovellettavien hankalien tullimenettelyjen kanssa; toteaa jälleen, että on otettava käyttöön yksinkertaistettu, veroton ja tulliton tullikohtelu tuotteille, jotka myydään verkossa ja palautetaan käyttämättöminä, muistuttaa, että WTO:n kaupan helpottamisesta tehdyn sopimuksen tavoitteena on nopeuttaa tullimenettelyjä ja parantaa niiden vastuuvelvollisuutta ja avoimuutta; painottaa tarvetta digitalisoida tullitiedot ja niiden hallinta tietojen sähköisen rekisteröinnin ja käytön avulla, minkä pitäisi helpottaa tulliselvitystä rajalla, yhteistyötä petosten havaitsemisessa, korruption torjunnassa ja hintojen avoimuutta tullien osalta; katsoo, että verkkovälitteisen riidanratkaisun kaltaisten välineiden laajempi käyttö olisi hyödyksi kuluttajille;

34.  pyytää, että komissio kannustaisi kauppasopimusten osapuolia sisällyttämään vapaakauppasopimusten televiestintää koskeviin lukuihin määräykset, joilla tehdään sekä kansainvälisistä verkkovierailumaksuista että kansainvälisiin puheluihin ja viesteihin sovellettavista maksuista avoimia, oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja kuluttajakeskeisiä; kehottaa komissiota tukemaan politiikkatoimia, joilla edistetään verkkovierailupalvelujen vähittäishintojen kustannuslähtöisyyttä hintojen alentamiseksi, edistämään avoimuutta ja välttämään vilpillisiä kaupallisia menettelyjä tai muutoin kuluttajien kannalta negatiivisia käytäntöjä;

35.  toteaa, että sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin (2000/31/EY) periaatteet ovat auttaneet digitaalitalouden kehittämisessä luotaessa innovoinnille suotuisia olosuhteita ja sananvapauden ja elinkeinonvapauden turvaamisessa; muistuttaa, että komissio on velvollinen noudattamaan unionin säännöstöä käymissään kauppaneuvotteluissa;

36.  kehottaa komissiota valtavirtaistamaan edelleen digitaaliteknologiaa ja -palveluja EU:n kehityspolitiikkaan muun muassa Digital4Development-toimintaohjelmassa esitetyllä tavalla; kehottaa komissiota parantamaan ja edistämään digitaalisia oikeuksia kauppasopimusten avulla; toteaa, että vain 53,6 prosentilla maailman kaikista kotitalouksista on pääsy internetiin; pitää valitettavana, että merkittävä digitaalinen kuilu on edelleen olemassa; kehottaa komissiota lisäämään digitaaliseen infrastruktuuriin kehitysmaissa tehtäviä investointeja tämän digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi myös edistämällä yksityisen sektorin kumppanuuksia, mutta samalla noudattaen kehityspolitiikan tuloksellisuuden periaatteita; panee tässä yhteydessä merkille YK:n Kansainvälisen televiestintäliiton kehityssektorin (ITU-D) panoksen televiestintä- ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja verkkojen luomisessa, kehittämisessä ja parantamisessa; kehottaa komissiota huolehtimaan, että investoinnit kehitysmaiden laajakaistainfrastruktuuriin hyödyttävät kokonaisvaltaisesti internetin vapauden, avoimuuden ja turvallisuuden varmistamista ja soveltuvien ratkaisujen kehittämistä langattoman internetin saatavuuden tukemiseksi ja että se on niiden ehtona; painottaa, että tällaiset investoinnit ovat erityisen tärkeitä paikallisille mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille erityisesti kehitysmaissa, jotta ne voivat olla digitaalisessa vuorovaikutuksessa monikansallisten yritysten kanssa ja päästä globaaleihin arvoketjuihin; muistuttaa, että rajat ylittävän sähköisen kaupankäynnin helpottaminen voi suoraan parantaa ihmisten toimeentuloa, edistää elintason parantamista ja vauhdittaa talouden kehitystä; palauttaa mieliin, mikä vaikutus tällä voisi olla sukupuolten tasa-arvoon, koska suuri osa näistä yrityksistä on naisten omistuksessa ja toimintaa niissä harjoittavat naiset; muistuttaa, että sähköinen kaupankäynti voisi olla myös julkishallintojen voimavara ja siten tukea sähköisen hallinnon kehittämistä;

37.  korostaa, että kaikkien sähköisen kaupankäynnin strategioiden on oltava täysin kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukaisia, ja strategioilla olisi erityisesti pyrittävä edistämään aloittelevien yritysten, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista rajat ylittävään sähköiseen kauppaan ja mahdollistamaan se, pitäen mielessä, mikä vaikutus tällä voisi olla sukupuolten tasa-arvoon;

38.  katsoo, että digitaalisilla kysymyksillä olisi myös oltava entistä tärkeämpi osa kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ajavassa EU:n politiikassa, jolla helpotetaan sähköisen kaupankäynnin kasvua lisäämällä tukea innovoinnille ja infrastruktuurille sekä rahoituksen saantia, erityisesti mikrorahoitusta koskevilla aloitteilla, sekä tuella, jonka avulla lisätään kehitysmaiden verkkokauppayritysten näkyvyyttä verkossa, helpotetaan pääsyä alustoihin ja edistetään sähköisten maksutapojen, kustannustehokkaan logistiikan ja toimituspalvelujen saatavuutta;

39.  korostaa, että kaikkien sähköisen kaupankäynnin strategioiden, liitännäistoimet mukaan luettuina, on oltava täysin kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 mukaisia ja edistettävä sen toteutumista; toteaa, että erityisen merkittäviä tältä osin ovat kestävän kehityksen tavoite 4 (laadukas koulutus, joka tarjoaa ilmaista, tasapuolista ja korkeatasoista perusasteen ja toisen asteen koulutusta kaikille tytöille ja pojille), kestävän kehityksen tavoite 5 (sukupuolten tasa-arvon toteutuminen ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisääminen), kestävän kehityksen tavoite 8.10 (osallistavan ja kestävän talouskasvun edistäminen erityisesti kotimaisten rahoituslaitosten parempien valmiuksien ja rahoituspalvelujen saatavuuden kautta) sekä kestävän kehityksen tavoite 9.1 (luotettavien ja kestävien infrastruktuurien kehittäminen erityisesti tasavertaisten mahdollisuuksien avulla) ja kestävän kehityksen tavoite 9.3 (rahoituspalvelujen ja kohtuullisin ehdoin annettavan luoton parempi saatavuus pienille yrityksille erityisesti kehitysmaissa sekä niiden sisällyttäminen arvoketjuun ja markkinoihin);

40.  sitoutuu päivittämään sähköisen kaupankäynnin strategian viiden vuoden välein;

41.  pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1)EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.
(2)EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0299.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0041.
(5)EUVL C 265, 11.8.2017, s. 35.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0233.
(7)EUVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

Oikeudellinen huomautus