Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2208(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0046/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0046/2018

Keskustelut :

PV 12/03/2018 - 20
CRE 12/03/2018 - 20

Äänestykset :

PV 13/03/2018 - 7.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0067

Hyväksytyt tekstit
PDF 189kWORD 48k
Tiistai 13. maaliskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n vähemmän kehittyneet alueet
P8_TA(2018)0067A8-0046/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2018 EU:n vähemmän kehittyneistä alueista (2017/2208(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174, 175 ja 176 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(2),

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” (COM(2015)0639),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman budjettirajoitusten vaikutuksista alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin EU:n rakennerahastojen menojen kannalta jäsenvaltioissa(3),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 vaalien jälkeisen tarkistamisen valmistelusta: parlamentin huomautukset komission ehdotusta odotettaessa(4),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman investoinneista työllisyyteen ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen arviointi(5),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kumppanien osallisuuden ja näkyvyyden lisäämisestä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toiminnassa(6),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n koheesiopolitiikan rakentamisesta vuoden 2020 jälkeen(7),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n rahoituksen tulevaisuutta koskevasta pohdinta-asiakirjasta(8),

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2017 julkaistun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Competitiveness in low-income and low-growth regions – the lagging regions report” (Alhaisen tulotason ja kasvun alueiden kilpailukyky – vähemmän kehittyneitä alueita koskeva kertomus) (SWD(2017)0132),

–  ottaa huomioon älykkäitä erikoistumisstrategioita koskevat ennakkoehdot,

–  ottaa huomioon komission 9. lokakuuta 2017 antaman seitsemännen kertomuksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja kalatalousvaliokunnan lausunnot (A8-0046/2018),

A.  toteaa, että EU:n pitkittynyt talous- ja finanssikriisi on vaikuttanut kielteisesti talouskasvuun aluetasolla, vaikka koheesiopolitiikan osuus EU:n määrärahoista, joilla pyritään edistämään kasvua ja työllisyyttä ja vähentämään EU:n alueiden välisiä eroja, on ollut noin kolmasosa; kehottaa komissiota tässä yhteydessä ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa tarkastelemaan alueellista ja kansallista yhteisrahoitusta Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI) ja sen vaikutusta kansallisiin alijäämiin;

B.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikka – jota toteutetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja koheesiorahaston kautta – on EU:n tärkein investointi-, kasvu- ja kehityspolitiikka, että se on sopusoinnussa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa ja että sillä pyritään vähentämään alueiden taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja, edistämään lähentymistä ja siten parantamaan unionin kansalaisten elämänlaatua;

C.  toteaa, että EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston tärkeimpänä tavoitteena vuosiksi 2014–2020 ovat investoinnit kasvuun ja työllisyyteen, jotta voidaan vahvistaa työmarkkinoita, alueiden talouksia ja Euroopan alueellista yhteistyötä, parantaa rajat ylittävää ja valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä unionin sisällä sekä viime kädessä vähentää kehityseroja Euroopan yksittäisten alueiden välillä;

D.  toteaa, että vähemmän kehittyneitä alueita koskevan komission kertomuksen mukaan 47 aluetta kahdeksassa jäsenvaltiossa on vähemmän kehittyneitä; katsoo, että kertomuksen avulla voidaan saada parempi käsitys vähemmän kehittyneiden alueiden monitahoisista haasteista, joten sen olisi oltava julkisesti saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä;

E.  ottaa huomioon, että koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli kaikilla vähemmän kehittyneillä alueilla ja että useimmilla näistä alueista sen osuus julkisista investoinneista on erittäin suuri;

F.  toteaa, että vähemmän kehittyneillä alueilla tuottavuus- ja työllisyysaste sekä opetukseen osallistumisen aste ovat alhaisempia kuin saman jäsenvaltion muilla alueilla;

G.  ottaa huomioon, että komission kertomuksessa erotetaan toisistaan kaksi vähemmän kehittyneiden alueiden tyyppiä: ”alhaisen kasvun alueet” eli vähemmän kehittyneet alueet ja siirtymäalueet, jotka eivät lähentyneet EU:n keskiarvoa kaudella 2000–2013 jäsenvaltioissa, joiden asukaskohtainen ostovoimakorjattu BKT vuonna 2013 oli alle EU:n keskiarvon, mikä tarkoittaa lähes kaikkia vähemmän kehittyneitä alueita ja siirtymäalueita Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa, sekä ”alhaisen tulotason alueet” eli kaikki alueet, joiden asukaskohtainen ostovoimakorjattu BKT vuonna 2013 oli alle 50 prosenttia EU:n keskiarvosta, mikä tarkoittaa useita vähemmän kehittyneitä alueita Bulgariassa, Unkarissa, Puolassa ja Romaniassa;

H.  toteaa, että alhaisen kasvun alueet kärsivät talouden pysähtyneisyydestä erityisesti julkisten ja yksityisten investointien vähentymisen takia, toisin kuin alhaisen tulotason alueet, jotka yleisesti ottaen ovat säilyttäneet kasvupotentiaalinsa;

I.  toteaa, että vähemmän kehittyneet alueet kärsivät muita enemmän julkisten ja yksityisten investointien vähyydestä, mikä johtuu myös vakaussopimuksessa määrätyistä julkisen velan vähentämisvelvoitteista;

J.  huomauttaa, että vähemmän kehittyneillä alueilla ei usein ole toteutettu rakenneuudistuksia, mikä heikentää jo ennestään rajallisten julkisten investointien vaikutusta;

K.  ottaa huomioon, että vähemmän kehittyneiden alueiden julkisen liikenteen, talouden ja energia-alan infrastruktuurissa on vakavia puutteita ja ne tarvitsevat tehokkaampia ja vaikuttavampia investointeja;

L.  toteaa, että komission mielestä koheesiopolitiikan ja eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisten suositusten välille on luotava läheisempi yhteys;

M.  toteaa, että vähemmän kehittyneiden alueiden ja erityisesti alhaisen tulotason alueiden ongelmana on usein nuorten ja ammattitaitoisen työvoiman poismuutto, mikä vähentää näiden alueiden houkuttelevuutta työpaikkojen ja investointien kannalta, sillä nuoret ja ammattitaitoiset työntekijät ovat välttämättömiä niiden taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle;

N.  katsoo, että alhaisen tulotason ja kasvun alueiden määritelmää olisi tarkistettava;

O.  katsoo, että on tärkeää lisätä loppukäyttäjien tietoisuutta EU:n rahoittamista alueellisista ja paikallisista ohjelmista ja niistä saaduista tuloksista riippumatta rahoituksen määrästä tietyllä alueella;

P.  katsoo, että hyvä hallintotapa ja tehokas julkishallinto ovat tarpeen vähemmän kehittyneillä alueilla, sillä ne myötävaikuttavat merkittävästi talouskasvun edellytysten luomiseen; toteaa, että tehokkuutta ja hyvää hallintotapaa voitaisiin vähemmän kehittyneillä alueilla parantaa vähentämällä liiallisia sääntöjä ja valvontaa, lyhentämällä ja yksinkertaistamalla menettelyjä ja tehostamalla tietoteknisten välineiden käyttöä;

Q.  ottaa huomioon, että seitsemännen taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän kertomuksen mukaan vähemmän kehittyneet alueet ovat alimpana hallinnon laatua kuvaavassa indeksissä, mikä tarkoittaa, että julkisten investointien vaikutus on rajallinen;

R.  katsoo, että luotettavat, ajantasaiset ja eritellyt luvut ja tilastot ovat tärkeitä tietoon perustuvien ja entistä avoimempien, puolueettomampien ja oikeudenmukaisempien poliittisten päätösten kannalta;

S.  huomauttaa, että kasvun esteitä olisi poistettava ja infrastruktuurin puutteita vähennettävä vähemmän kehittyneillä alueilla;

T.  toteaa, että vähemmän kehittyneiden alueiden pk-yritykset joutuvat maksamaan rahoituksestaan paljon korkeamman koron ja niiden on vaikeampaa saada luottoja pankkialalta ERI-rahastoista yhteisrahoitettujen hankkeiden rahoittamiseen;

U.  ottaa huomioon, että neljällä viidestä vähemmän kehittyneestä alueesta vähintään 25 prosenttia väestöstä asuu kaupungissa tai sen työmatka-alueella (toiminnallinen kaupunkialue) ja yhdellä viidestä yli 50 prosenttia väestöstä asuu toiminnallisella kaupunkialueella;

V.  toteaa, että perinteiset elinkeinot, kuten pienimuotoinen kalastus tai maatalous, määrittävät identiteetin ja elämäntavan useimmilla vähemmän kehittyneillä rannikko- ja maaseutualueilla ja niillä on taloudellista, alueellista, sosiaalista ja kulttuurista merkitystä; huomauttaa, että tarvitaan kehitysstrategioita, jotta voidaan parantaa valmiuksia säilyttää ja houkutella kykyjä, ottaa käyttöön uusia teknologioita ja kannustaa tekemään uusia investointeja;

1.  pitää myönteisenä, että komissio on antanut yksiköiden valmisteluasiakirjan alhaisen tulotason ja kasvun alueiden kilpailukyvystä (vähemmän kehittyneitä alueita koskeva kertomus); panee merkille, että kertomuksessa esitetään myönteisiä ratkaisuja talouskasvun, kestävän kehityksen ja työpaikkojen luomisen tukemiseksi näillä alueilla; korostaa lisäksi, että näiden alueiden kilpailukyvyn analyysi on merkittävä panos tulevaan keskusteluun koheesiopolitiikasta;

2.  panee tyytyväisenä merkille, että vähemmän kehittyneitä alueita koskevia pilottialoitteita on toteutettu kahdella alueella Romaniassa ja Maailmanpankin tuella kahdella alueella Puolassa ja että niissä on erityisesti määritelty strategisia painopistealueita ja konkreettisia, nopeasti toteutettavissa olevia toimia; odottaa kiinnostuneena, että näiden aloitteiden tulokset julkaistaan;

3.  korostaa, että koheesiopolitiikka on avainasemassa varmistettaessa ja edistettäessä julkisia ja yksityisiä investointeja kaikilla EU:n alueilla sekä suoraan että myötävaikuttamalla suotuisan investointiympäristön luomiseen; katsoo, että unionin sopusointuisen kokonaiskehityksen edistämiseksi koko EU:n olisi toteutettava toimia taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuutensa lujittamiseksi ja vähennettävä alueiden välisiä kehityseroja ja vähemmän kehittyneiden alueiden jälkeenjääneisyyttä;

4.  kehottaa komissiota määrittelemään vähemmän kehittyneet alueet NUTS III -tasolla yleisten taloudellisten ja sosiaalisten olojen perusteella ja parantamaan rahoituksen kohdentamista näillä alueilla ERI-rahastojen ohjelmakausien mukaisesti;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan vähemmän kehittyneitä alueita varten räätälöityjä strategioita, ohjelmia ja toimia, joissa otetaan huomioon suuntaukset ja alueiden sisäiset erot, sillä alhaisen tulotason ja kasvun alueiden kehityspolut ja haasteet ovat niiden erityispiirteiden mukaan hyvin erilaisia, ja kehottaa hyödyntämään älykkäitä erikoistumisstrategioita, jotta voidaan nopeuttaa niiden lähentymistä ja turvata työpaikkojen luomisen, talouskasvun ja kestävän kehityksen kannalta parhaat ratkaisut; katsoo, että strategiat, ohjelmat tai toimet olisi sovitettava yhteen EU:n kaupunkiagendan kanssa, sillä vähemmän kehittyneet alueet eivät ole pelkästään maaseutualueita;

6.  korostaa, että pk-yritysten alhaisen kehitysasteen ja niihin tehtävien vähäisten investointien lisäksi työttömyysaste on yhä todella korkea, etenkin nuorten keskuudessa, ja se on yksi vakavimmista ja pakottavimmista ongelmista valtaosassa vähemmän kehittyneitä alueita; painottaa keski- ja korkea-asteen koulutuksen, ammattimaisen työssäoppimisen ja tietämyksen siirron keskeistä merkitystä hälyttävän korkean nuorisotyöttömyyden ja nuorten laajamittaisen poismuuton torjumiseksi näillä alueilla; korostaa, että koulutuksessa ja investointien lisäämisessä on tärkeää ottaa huomioon pk-yritysten ja perheyritysten tarpeet ja kehitys; katsoo, että tuloksia voidaan parantaa ottamalla mukaan nuoret, jotka usein pystyvät esittämään innovatiivisia ratkaisuja;

7.  toteaa, että alueen talouden tarpeita vastaavalla koulutetulla työvoimalla on huomattava vaikutus kilpailukykyyn, tuottavuuteen ja työmarkkinoiden houkuttelevuuteen, sillä ne kukoistavat ympäristössä, jolle on ominaista kasvu ja avoimuus julkisille ja yksityisille investoinneille; katsoo, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon vähemmän kehittyneiden alueiden nykytilanne, erityisesti muuttotappio ja sen haitalliset vaikutukset työllisyyteen; korostaa maatalouden ja kalastuksen merkitystä vähemmän kehittyneillä alueilla, sillä perheyrityksiä ja työpaikkoja edistäessään ja sosiaalista osallisuutta helpottaessaan ne tarjoavat elintarvikkeita ja takaavat elintarviketurvan;

8.  toteaa, että monipuolistamisesta on tullut välttämättömyys viljelijöille ja kalastajille erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla täydentävänä tulonlähteenä ja talouden ja ympäristön kannalta kestävän toiminnan edistäjänä; huomauttaa kuitenkin, että monipuolistaminen ei saa millään tavoin korvata perinteisempiä elinkeinoja, kuten kestävää kalastusta; kannustaa jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia tukemaan sinistä taloutta ja vastaavia hankkeita, jotta vähemmän kehittyneiden alueiden asukkaita voidaan auttaa kehittämään ympäristön kannalta kestäviä tulonlähteitä;

9.  toivoo, että toteutettaessa Eurooppa 2020 -strategiaa työllisyyden ja koulutuksen alalla sekä EU:n tulevaa pitkän aikavälin strategiaa ja sen tavoitteita otetaan jatkossakin asianmukaisesti huomioon vähemmän kehittyneiden alueiden erityistarpeet, erityisesti infrastruktuurin sitkeät puutteet ja inhimillisen pääoman kehittäminen siten, että keskitytään erityisesti koulunsa keskeyttäneiden määrään ja sen kielteisiin työllisyysvaikutuksiin; kehottaa komissiota tässä yhteydessä tarkastelemaan ESR:n yhteisrahoitusosuuden mahdollisen korotuksen vaikutusta seuraavalla rahoituskaudella;

10.  katsoo, että on välttämätöntä löytää oikea tasapaino rakenne-, sosiaali- ja teollisuuspoliittisten toimien välillä ERI-rahastojen ohjelmasuunnittelussa ja täytäntöönpanossa, jotta voidaan edistää talouskasvua, kestävää kehitystä ja työpaikkojen luomista yhdistämällä avustukset rahoitusvälineisiin ja houkuttelemalla lisää taloudellista tukea, jolloin edesautetaan jäljellä olevien puutteiden korjaamista; korostaa tältä osin, että vähäriskiset rahoitusvälineet voisivat olla suuririskisiä suotavampia, jos talousnäkymät tämän sallivat;

11.  huomauttaa, että koheesiopolitiikka voi toimia välineenä, jolla korjataan alueiden välisiä kilpailukyvyn eroja ja epätasapainotiloja sekä makrotalouden epäsymmetrioita, kun sillä edistetään houkuttelevan ja kestävän ympäristön luomista yrityksille ja kansalaisille; painottaa, että alhaisen kasvun alueilla luotonsaanti, sopimusten täytäntöönpano ja vähemmistösijoittajien suojelu ovat pääasialliset havaitut ongelmat, kun taas alhaisen tulotason alueilla suurimpina kysymysmerkkeinä ovat maksukyvyttömyystilanteiden hoito, sähkönjakelu ja sopimusten täytäntöönpano;

12.  huomauttaa, että vähemmän kehittyneille alueille kohdistuu huomattavia muuttopaineita; katsoo, että ERI-rahastoista voidaan onnistuneesti vastata tähän haasteeseen vain, jos samalla sovelletaan tehokkaasti yhteisvastuun periaatetta; toteaa, että pakolaisille ja kansainvälistä suojelua saaville muuttajille on annettava asianmukaista koulutusta, jotta he voivat päästä työmarkkinoille;

13.  panee merkille, että monet vähemmän kehittyneiden alueiden ongelmista muistuttavat syrjäisimpien alueiden ongelmia; suhtautuu sen vuoksi myönteisesti strategiaan, jota komissio esittää tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(9):

14.  katsoo, että väestönkehitystä ja sosiaalista kehitystä kuvaavia kriteereitä, kuten alueellisen sosiaalisen edistyksen indeksiä, ja ympäristöä koskevia tai muita indikaattoreita BKT:n ohella voitaisiin harkita koheesiopolitiikan puitteissa ja sisällyttää komission tuleviin kertomuksiin vähemmän kehittyneistä alueista, jotta varmistettaisiin, että näiden alueiden mahdollisuudet hyödynnetään;

15.  korostaa talous- ja finanssikriisin haitallisia vaikutuksia erityisesti alhaisen kasvun alueilla, sillä se on kaventanut julkisen talouden toimien liikkumavaraa ja johtanut julkisten investointien leikkauksiin; painottaa toisaalta velan vähentämisen merkitystä, jotta voidaan poistaa julkisen talouden alijäämä ja räätälöidä julkiset investoinnit kasvuvaatimusten mukaan;

16.  katsoo, että koheesiopolitiikalla on myönteinen vaikutus kasvuun ja työllisyyteen; korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi on sovellettava vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvää joustoa koskevaa yhteisesti sovittua kantaa suhdanteisiin, rakenneuudistuksiin ja julkisyhteisöjen investointeihin, joilla pyritään toteuttamaan suuria rakenneuudistuksia ja vastaavia hankkeita; myöntää, että koheesiopolitiikan yhteydessä on tarpeen selventää rakenneuudistusten asiayhteyttä ja soveltamisalaa; huomauttaa kuitenkin, että tällaisten rakenneuudistusten kautta koheesiopolitiikan investoinneilla voidaan saavuttaa parempia tuloksia jäsenvaltioissa ja alueilla, joihin sovelletaan tukiohjelmia;

17.  kehottaa tehostamaan toimia, joilla lisätään kaikkien alueiden välistä lähentymistä, kuten toimia, joilla varmistetaan niiden kyky selviytyä äkillisistä häiriöistä;

18.  panee merkille, että luotonsaanti on vähemmän kehittyneillä alueilla ja erityisesti alhaisen tulotason alueilla vaikeampaa, koska korot ovat korkeammat ja luottojärjestelmässä pyritään tietyssä määrin välttämään riskejä; korostaa, että on tärkeää helpottaa luotonsaantia, jotta voidaan tukea pk-yrityksiä, edistää uusia liiketoimintamalleja ja parantaa kasvua vähemmän kehittyneillä alueilla;

19.  painottaa EU:n rahastojen merkitystä parannettaessa näiden alueiden talouden sietokykyä ja yhteenkuuluvuutta samoin kuin kilpailukykyä, investointeja ja yhteistyömahdollisuuksia; tunnustaa siksi paikallisten toimintaryhmien merkityksen paikallisten strategioiden kehittämisessä; ehdottaa, että komissio tarkastelisi mahdollisuutta esittää suuremman tukiosuuden kohdentamista yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen, jotta voidaan vastata haasteisiin ja kehittää valmiuksia; toteaa, että vähemmän kehittyneillä alueilla on usein vaikeuksia saada rahoitusta sekä byrokraattisia ja hallinnollisia viivästyksiä, jotka haittaavat EU:n rahastojen toimintaa;

20.  katsoo, että alueille voitaisiin tarjota myönteisiä kannustimia eurooppalaisella ohjausjaksolla nykyisin asetettujen makrotaloudellisten ehtojen puitteissa;

21.  ottaa huomioon talouden tehokkaan ohjauksen ja hallinnan merkityksen ERI-rahastojen tehokkaiden kokonaistulosten kannalta ja toteaa, että perimmäisenä tavoitteena on korjata puutteita ja estää viivästyksiä; katsoo tältä osin, että on tarpeen analysoida ja myöhemmin tarkastella uudelleen eurooppalaisen ohjausjakson ja koheesiopolitiikan välisen yhteyden koko olemassaolon perustaa;

22.  katsoo, että yhteisvastuulla, tehostetuilla institutionaalisilla valmiuksilla, hyvän hallinnon periaatteen kunnioittamisella, parannetuilla yhteyksillä ja digitalisaatiolla on näillä alueilla merkittävä vaikutus niiden talouskasvuun ja nykyisten resurssien tehokkaampaan ja vaikuttavampaan käyttöön; kiinnittää tästä syystä huomiota hallinnon ja instituutioiden laadun tukemiseen ja parantamiseen kyseisillä alueilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita levittämään esimerkkejä julkishallinnon tehokkuuden lisäämistä koskevista parhaista käytännöistä, sillä tuloksellisen hallinnon olisi oltava perusluonteinen suositus vähemmän kehittyneille alueille;

23.  korostaa kumppanuusperiaatteen ja monitasohallinnon merkitystä, jota olisi lisättävä toissijaisuusperiaatetta kuitenkaan heikentämättä; katsoo, että kaikkien hallintotasojen ja asianomaisten sidosryhmien osallistuminen näille alueille kohdennettujen strategioiden ja erityisten ohjelmien ja toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon on olennaista, jotta luodaan todellista eurooppalaista lisäarvoa kansalaisille;

24.  muistuttaa jälleen innovoinnin, digitalisaation sekä paikallisten palvelujen (terveys-, sosiaali- ja postipalvelut) ja infrastruktuurin parantamisen merkityksestä, kun luodaan myönteinen toimintaympäristö ja hyvä perusta kasvun edistämiselle ja yhteenkuuluvuuden parantamiselle vähemmän kehittyneillä alueilla; katsoo, että nopeiden internetyhteyksien tarjoaminen on maaseutu- ja vuoristoalueiden elinkelpoisuuden ennakkoehto; nostaa esille sellaisten monialaisten hankkeiden mahdollisuudet, joilla edistetään taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä hyödyntämällä EU:n rahastojen välisiä synergioita;

25.  katsoo, että eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetuista maakohtaisista suosituksista olisi tehtävä monivuotisia, niihin olisi sisällyttävä välivaiheen seuranta ja arviointeja ja ne olisi nähtävä myönteisinä kannustimina rakenneuudistusten käynnistämiseksi pikemminkin kuin välineinä, joilla voitaisiin estää koheesiopolitiikan investointien saaminen, unionin yhteisten tavoitteiden edistämiseksi;

26.  katsoo, että toimenpiteitä, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan asetuksessa (EU) N:o 1303/2013 tarkoitetulla tavalla, olisi analysoitava huolellisesti, myös ottamalla mukaan kaikki sidosryhmät; katsoo myös, että ERI-rahastojen ja talouden tehokkaan ohjauksen ja hallinnan välisen kytköksen taustalla olevia periaatteita olisi harkittava uudelleen seuraavaa ohjelmakautta varten ja ottaen huomioon niiden täytäntöönpano vuosina 2014–2020; katsoo, että komission olisi harkittava mukautuksia eurooppalaisen ohjausjakson ja koheesiopolitiikan väliseen yhteyteen; ehdottaa tätä varten myönteisten kannustimien järjestelmää sekä liikkumavaran käyttöönottoa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja toteaa, että näitä määrärahoja voitaisiin käyttää silloin, kun jäsenvaltiot noudattavat maakohtaisia suosituksia ja muita eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyviä vaatimuksia;

27.  katsoo, että on erityisesti tarpeen tukea tuottavaa ja omaehtoista liiketoimintaa vähemmän kehittyneillä alueilla, kuten kestävää matkailua, kiertotaloutta, paikallista energiakäännettä, maataloutta, teollisuustuotteita ja pk-yrityksiin keskittyvää innovointia; katsoo, että alueellisten ja kansallisten elinten antaman rahoituksen ja EU:n välineistä saatavan rahoituksen tehokkaasta yhdistämisestä integroituja alueellisia investointeja hyödyntäen saatavat synergiat ovat omiaan luomaan taloudellisia mahdollisuuksia etenkin nuorille;

28.  korostaa, että on tärkeää hyödyntää kaikkia EU:n tarjoamia mahdollisuuksia kestävän kehityksen ja kasvun edistämiseksi näillä alueilla; katsoo, että toimintaohjelmia ja rajatylittävän yhteistyön ohjelmia laatiessaan jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin; muistuttaa sen vuoksi, että on tärkeää kannustaa suoraan hallinnoitujen varojen ja ESIR-rahaston varojen käyttöön yhdessä ja koordinoidusti koheesiopolitiikan tarjoamien mahdollisuuksien kanssa;

29.  korostaa luotettavien, ajantasaisten ja eriteltyjen tilastojen merkitystä; pyytää siksi komissiota ja Eurostatia tuottamaan mahdollisimman yksityiskohtaisia ja maantieteellisesti jaoteltuja tilastotietoja, jotta niitä voidaan käyttää asianmukaisen koheesiopolitiikan laatimiseen vähemmän kehittyneillä alueilla; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille komission kertomuksessa esitetyt tiedot;

30.  kehottaa komissiota harkitsemaan koheesiopolitiikan ja makrotalouden ohjausjärjestelmän nykyisen suhteen uudelleentarkastelua ja muistuttaa, että koheesiopolitiikan legitimiteetti perustuu suoraan perussopimuksiin ja kyseessä on yksi näkyvimmistä EU:n politiikoista sekä eurooppalaisen yhteisvastuun ja lisäarvon tärkein ilmentymä kaikilla Euroopan alueilla; katsoo, että koheesiopolitiikan ja talouden ohjauksen ja hallinnan prosessien välisen kytköksen on eurooppalaisella ohjausjaksolla oltava tasapainoinen, vastavuoroinen ja myönteisten kannustimien järjestelmään keskittyvä; puoltaa alueellisen ulottuvuuden tunnustamista, sillä se voisi hyödyttää eurooppalaista ohjausjaksoa; katsoo, että sen vuoksi on tarpeen omaksua tasapainoinen lähestymistapa talouden ohjauksen ja hallinnan sekä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin, sellaisina kuin ne on vahvistettu perussopimuksissa, sekä kestävään kasvuun, työllisyyteen ja ympäristönsuojeluun;

31.  muistuttaa, että kaikkien poliittisten toimijoiden olisi tunnustettava koheesiopolitiikan merkitys Euroopan talouspolitiikan tärkeimpänä välineenä edistettäessä julkisia ja yksityisiä investointeja, joissa otetaan huomioon alueiden taloudelliset, sosiaaliset ja alueelliset erityispiirteet;

32.  kehottaa jäsenvaltioita komission kertomukseen sisältyvän ehdotuksen mukaisesti hyväksymään kansallisia ja alueellisia kehitysstrategioita ja -ohjelmia, joiden tarkoituksena on tukea vähemmän kehittyneitä alueita ja parantaa niiden hallinnollisia valmiuksia, hallintoa ja muita keskeisiä kasvutekijöitä; kehottaa komissiota tätä varten antamaan jäsenvaltioille, alueille ja kunnille teknistä, ammattimaista ja käytännön apua, jotta voidaan hyödyntää parhaita käytäntöjä ja tukea julkisten palvelujen digitalisaatiota;

33.  pyytää pitämään koheesiopolitiikan jatkossakin yhtenä unionin prioriteeteista ja tukemaan sitä kunnianhimoisella rahoituksella, vaikka EU:n talousarvioon kohdistuukin paineita, sekä lisäämään synergioita muiden EU:n rahastojen kanssa ja houkuttelemaan täydentävää rahoitustukea rahoitusvälineiden kautta vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa ohjelmasuunnittelukehyksessä; painottaa, että eurooppalaisen yhteisvastuun kaltaisia arvoja, joita koheesiopolitiikka ilmentää, ei saisi heikentää;

34.  palauttaa mieliin parlamentin vastuun asianmukaisen lainsäädäntökehyksen suunnittelussa ja hyväksymisessä tulevaa koheesiopolitiikkaa varten; korostaa tarvetta säilyttää koheesiopolitiikan perustehtävä ja -tavoite SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti, jotta voidaan toteuttaa lähentyminen ja lisäksi estää alueita jäämästä jälkeen; huomauttaa, että on tarpeen virtaviivaistaa sääntöjä ja varmistaa asianmukainen tasapaino politiikan yksinkertaistamisen ja riittävän valvonnan välillä vähentäen samalla liiallista hallinnollista rasitusta; katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi harkittava EAKR:sta annetun asetuksen (EU) N:o 1301/2013 7 artiklan soveltamisalan laajentamista siten, että rahoitetaan kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden välisiä yhteyksiä vähemmän kehittyneillä alueilla;

35.  kehottaa komissiota tukemaan entistä enemmän innovointijärjestelmien kehittämistä, kuten innovointistrategioita älykästä erikoistumista varten, ja vahvistamaan yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten vuorovaikutusta vähemmän kehittyneillä alueilla; painottaa myös, että alueet, joilla on hyvät yhteydet, ovat keskeisessä asemassa tutkimuskumppanuuksissa ja myös eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden aloitteissa, jotta innovatiiviset käytännöt voivat edelleen tehostaa maatalouden ja siihen liittyvien elinkeinojen kestävää kehittämistä vähemmän kehittyneillä alueilla;

36.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille ja alueellisille parlamenteille.

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.
(3)EUVL C 181, 19.5.2016, s. 29.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0309.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0053.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0245.
(7)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0254.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0401.
(9)Komission tiedonanto 24. lokakuuta 2017 (COM(2017)0623).

Päivitetty viimeksi: 6. marraskuuta 2018Oikeudellinen huomautus