Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2226(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0047/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0047/2018

Keskustelut :

PV 13/03/2018 - 20
CRE 13/03/2018 - 20

Äänestykset :

PV 14/03/2018 - 8.11
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0077

Hyväksytyt tekstit
PDF 257kWORD 47k
Keskiviikko 14. maaliskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2018
P8_TA(2018)0077A8-0047/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2018 talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta: vuotuinen kasvuselvitys 2018 (2017/2226(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan, 136 artiklan ja 148 artiklan,

–  ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1175/2011(1),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU(2),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanotoimista liiallisen makrotalouden epätasapainon korjaamiseksi euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1174/2011(3),

–  ottaa huomioon liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta 8. marraskuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1177/2011(4),

–  ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011(5),

–  ottaa huomioon julkisen talouden valvonnan tehokkaasta täytäntöönpanosta euroalueella 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1173/2011(6),

–  ottaa huomioon alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013(7),

–  ottaa huomioon rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta 21. toukokuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(8),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2017 julkaistun Euroopan finanssipoliittisen komitean raportin euroalueelle sopivan tulevan finanssipolitiikan virityksen arvioimisesta,

–  ottaa huomioon 25.–26. maaliskuuta 2010 ja 17. kesäkuuta 2010 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät sekä 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista 14. heinäkuuta 2015 annetun neuvoston suosituksen (EU) 2015/1184(9),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(10),

–  ottaa huomioon vakaus- ja kasvusopimukseen sisältyvän jouston mahdollisimman tehokkaasta hyödyntämisestä 13. tammikuuta 2015 annetun komission tiedonannon (COM(2015)0012),

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu: tilannekatsaus ja haasteet”(11),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

–  ottaa huomioon sopimuksen talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta,

–  ottaa huomioon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi 21. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon (COM(2015)0600),

–  ottaa huomioon toimista Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelemiseksi 6. joulukuuta 2017 annetun komission tiedonannon (COM(2017)0821),

–  ottaa huomioon komission syksyllä 2017 antamat Euroopan talousennusteet,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnalle laaditut tutkimukset ja yksityiskohtaiset analyysit euroalueen talouspolitiikan koordinoinnista eurooppalaisen ohjausjakson aikana (marraskuu 2015),

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2015 annetut komission tiedonannon vuoden 2016 vuotuisesta kasvuselvityksestä (COM(2015)0690), vuoden 2016 kertomuksen varoitusmekanismista (COM(2015)0691) ja luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi (COM(2015)0700),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 allekirjoitetun ja annetun toimielinten välisen julistuksen,

–  ottaa huomioon rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisesta kaudeksi 2017–2020 ja asetusten (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 1305/2013 muuttamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/825,

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä(12),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta(13),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2017)0770),

–  ottaa huomioon kansallisten parlamenttien edustajien kanssa käydyt keskustelut eurooppalaisen ohjausjakson vuoden 2018 painopisteistä,

–  ottaa huomioon komission kanssa Euroopan parlamentissa käydyn keskustelun talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson paketista – vuotuinen kasvuselvitys 2018,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan tarkistuksina antaman lausunnon (A8-0047/2018),

A.  ottaa huomioon, että komission ennusteiden mukaan unionin talouden kasvun odotetaan jatkuvan, vaikka uusien työpaikkojen luomisen vauhti ja kotitalouksien ostovoiman kasvu hieman hiipuukin kahden seuraavan vuoden aikana kasvuprosentin oltua EU:ssa 2,4 vuonna 2017, alentuen hieman 2,2:een vuonna 2018 ja edelleen 2,0:aan vuonna 2019; toteaa, että lisätoimia tarvitaan kuitenkin maailmanlaajuisen talouskriisin vielä ratkaisematta olevien jälkivaikutusten käsittelemiseksi;

B.  toteaa, että EU:n nykyinen taloustilanne edellyttää jäsenvaltioissa toteutettavia kunnianhimoisia ja sosiaalisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia ja investointeja, jotta saadaan aikaan kestävää kasvua, työllisyyttä, kilpailukykyä ja ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä;

C.  ottaa huomioon, että yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan hidastuvan hieman ensi vuonna ja tasaantuvan 2019, mikä johtuu inflaation noususta vuoteen 2017 verrattuna, vaikka jää edelleen alle EKP:n kahden prosentin tavoitteen, joskaan ei kovin etäälle siitä;

D.  katsoo, että Euroopan investointipankilla ja Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR) sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastoilla on tuettu merkittävästi investointeja EU:ssa; ottaa kuitenkin huomioon, että yksityiset investoinnit ovat edelleen vuoden 2008 tason alapuolella, millä on kielteisiä vaikutuksia potentiaaliseen kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja tuottavuuteen;

E.  ottaa huomioon, että työllisyyden oletetaan lisääntyvän edelleen ja että vuoden 2017 toisella vuosineljänneksellä työllisiä oli ennätykselliset 235,4 miljoonaa; toteaa, että jotkut työmarkkinaindikaattorit antavat aiheen olettaa pysyviä hankaluuksia, kuten työmarkkinoiden eriytymisen voimistumista ja epätasa-arvon pahentumista etenkin nuorten ja vain matalan koulutustalon omaavien kohdalla; toteaa, että työttömyysaste on EU:ssa 7,5 prosenttia (alin luku yhdeksään vuoteen) ja euroalueella 8,9 prosenttia (alin luku kahdeksaan vuoteen), mikä on edelleen liian paljon etenkin nuorten kannalta; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on edelleen huomattavia eroja ja että työllisyysasteet ovat edelleen kaukana kriisiä edeltävästä tasostaan ja erityisesti Eurooppa 2020 -strategiassa asetetuista kansallisista tavoitteista; toteaa, että piilotyöttömyysaste (työttömät henkilöt, jotka haluavat tehdä työtä mutta jotka eivät aktiivisesti hae työpaikkaa) oli 20 prosenttia vuonna 2016;

F.  toteaa, että tiettyjen suuryhtiöiden ja yksityishenkilöiden veron kiertäminen, verovilppi ja veropetokset ovat tuottaneet useille jäsenvaltioille miljardien eurojen tappiot, mikä rasittaa pk-yrityksiä ja muita veronmaksajia;

G.  toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti toimenpiteisiin, joilla kannustetaan investointeihin, koska investointien taso on BKT:llä mitattuna edelleen alhaisempi kuin finanssikriisiä välittömästi edeltäneellä kaudella, ja joilla kohennetaan julkisten varojen tilannetta, kun otetaan huomioon väestönkehityksestä aiheutuva rasitus veloista selviytymiseen;

1.  panee merkille vuoden 2018 vuotuisen kasvuselvityspaketin julkaisemisen ja paketissa ehdotetun keinovalikoiman, kuten investointeja, kunnianhimoisia ja sosiaalisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia ja vastuullista finanssipolitiikkaa, ja toteaa, että paketti on esitetty keinona vauhdittaa entisestään kasvua ja vahvistaa unionin elpymistä, ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä ja kilpailukykyä; on samaa mieltä siitä, että kasvun ja työpaikkojen luomiseen tarvitaan rakenneuudistuksia ja että on torjuttava edelleen eriarvoisuutta, joka jarruttaa talouskasvua;

Luku 1 – Investoinnit ja kasvu

2.  korostaa potentiaalisen tuotannon, tuottavuuden ja kilpailukyvyn riittämättömän kasvun sitkeää rakenteellista ongelmaa, julkisten ja yksityisten investointien liian alhaista tasoa sekä kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten uudistusten puutetta eräissä jäsenvaltioissa;

3.  muistuttaa, että eräillä jäsenvaltioilla on edelleen kosolti vaihtotaseen ylijäämää, jota voitaisiin käyttää julkisten ja yksityisten investointien houkuttelemiseen ja talouskasvun elvyttämiseen;

4.  muistuttaa julkisten ja yksityisten investointien yhdistämisen ja rakenneuudistusten merkityksestä talouskasvun lisäämiseksi ja vivuttamiseksi EU:ssa;

5.  korostaa, että on tärkeää lisätä julkisia investointeja EU:ssa, jotta voidaan kääntää julkisten investointien nykyinen vähenevä kehitys; kehottaa lisäksi saattamaan pääomamarkkinaunionin valmiiksi, jotta voidaan lisätä yksityisiä investointeja koko sisämarkkina-alueella; katsoo, että yksityisten investointien sääntely-ympäristöä olisi parannettava edelleen;

6.  muistuttaa, että tarvitaan lisää investointeja tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä teknologisiin uudistuksiin, jotta voidaan lisätä tuottavuutta; muistuttaa, että investoinnit esimerkiksi infrastruktuuriin, lastenhoitoon, sosiaaliseen asuntotuotantoon, koulutukseen, ammatilliseen koulutukseen, terveydenhuoltoon, tutkimukseen, digitaaliseen innovointiin ja kiertotalouteen voivat lisätä tuottavuutta ja/tai työllisyyttä; kehottaa komissiota tarkastelemaan energiatehokkuuden ja energiavarojen kulutuksen alalla annettuja maakohtaisia suosituksia ja varmistamaan, että maakohtaiset suositukset ovat kaikilta osin Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia;

7.  pyytää komissiota arvioimaan merkittävien kasvua edistävien infrastruktuurihankkeiden nykyisiä esteitä tällaisten investointien elinkaaren aikana ja keskustelemaan parlamentin ja komission kanssa kyseisten esteiden käsittelemisestä nykyisessä lainsäädäntökehyksessä;

Luku 2 – Vastuullinen julkinen rahoitus

8.  panee merkille euroaluetta koskevissa suosituksissa ehdotetun finanssipolitiikan yleisesti ottaen neutraalin virityksen ja toteaa, että sen oletetaan olevan vuonna 2018 lievästi elvyttävä eräissä jäsenvaltioissa; muistuttaa, että unionin finanssipoliittisten sääntöjen johdonmukainen täytäntöönpano ja noudattaminen sekä nykyisten joustavuuslausekkeiden soveltaminen kaikilta osin ovat ratkaisevia talous- ja rahaliiton toimivuudelle;

9.  tähdentää, että kansallisen tason ja euroaluetason finanssipoliittisilla virityksillä on tasapainotettava niin julkisen talouden ja investointien pitkän aikavälin kestävyys vakaus- ja kasvupaketin mukaisesti kuin lyhyen aikavälin makrotaloudellinen vakauttaminen;

10.  pitää myönteisenä julkistalouden kohenemista, joka on välttämätöntä vakaamman, kestävämmän ja vaikuttavamman kasvun aikaan saamiseksi, ja etenkin sitä, että EU:n ja euroalueen julkisen talouden velkasuhde on asteittain laskemassa ja julkisen talouden alijäämät pienentymässä, mutta korostaa samalla, että julkisen velan osuus BKT:stä euroalueella on edelleen noin 90 prosenttia ja useissa jäsenvaltioissa tätä tasoa reilusti korkeampi; korostaa, että kyseisten jäsenvaltioiden olisi kiireellisesti vähennettävä BKT-velkasuhdettaan, koska se on huomattavasti helpompaa talouden elpyessä; muistuttaa kuitenkin, että yhteiskuntien ikääntyminen ja muu väestörakenteen kehitys luovat valtavia rasitteita julkisen talouden kestävyydelle; kehottaa siksi jäsenvaltioita ottamaan vastuun tulevista sukupolvista;

11.  korostaa tarvetta keskittyä voimakkaammin kansallisten talousarvioiden sisältöön ja hallinnointiin; suhtautuu siksi myönteisesti menojen uudelleenarviointia koskevan käytännön lisääntymiseen ja kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan kriittisesti talousarvioidensa laatua;

Luku 3 – Rakenneuudistukset

12.  muistuttaa, että eräiden jäsenvaltioiden on jatkettava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien kasvua ruokkivien rakenneuudistusten toteuttamista etenkin nyt, kun koko EU:n taloudellinen tilanne kohenee ja BKT kasvaa lähes kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan kohentaa kilpailukykyä, työpaikkojen luomista, kasvua ja ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä;

13.  vaatii nostamaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat menot lähemmäksi Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja tavoitteita; kehottaa jäsenvaltioita harjoittamaan asianmukaista politiikkaa ja järjestämään investointeja ja varmistamaan elinikäistä oppimista koskevien mahdollisuuksien yhdenvertaisen saatavuuden, kun otetaan huomioon työmarkkinoiden kehittyminen ja uusien ammattikuntien ilmestyminen;

14.  korostaa, että digitalisaatio, globalisaatio ja teknologian muutos muuttavat radikaalisti työmarkkinoitamme siten, että työllistymismuodoissa ja työsuhteen tyypeissä tapahtuu syvällisiä muutoksia, jotka edellyttävät mukautettua siirtymistä; pitää näin ollen tärkeinä dynaamisia työmarkkinoita, joiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat helposti käytettävissä ja laadukkaat ja pystyvät reagoimaan näihin uusiin työmarkkinoiden tilanteisiin;

15.  toteaa, että investointien esteitä poistavilla uudistuksilla mahdollistettaisiin välitön tuki taloudelliselle toiminnalle ja luotaisiin samalla edellytykset pitkän aikavälin kasvulle;

16.  edellyttää verotuksen uudelleenarviointia, jossa pyritään oikeudenmukaiseen tasapainoon pääoman, työn ja kulutuksen verottamisen välillä;

Luku 4 – Lähentyminen ja osallistaminen

17.  korostaa, että talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson ja maakohtaisten suositusten olisi osaltaan edistettävä Eurooppa 2020 -strategiassa ja sosiaalisten oikeuksien pilarissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja niiden avulla olisi luotava kasvua ja työpaikkoja; suhtautuu tämän vuoksi myönteisesti sosiaali-indikaattoreiden tulostauluun sosiaalisen pilarin täytäntöönpanon seurannan välineenä;

18.  korostaa, että palkkojen reaalikasvu jäi nykyisellä kaudella jälkeen tuottavuuden kasvusta, ja samaan aikaan työmarkkinoilla ilmeni parannuksia; korostaa edellä mainitun huomioon ottaen, että tietyillä aloilla ja alueilla voisi olla varaa tuottavuustavoitteiden mukaisiin palkankorotuksiin, joilla varmistetaan hyvä elintaso, samalla kun otetaan huomioon kilpailukyky ja tarve puuttua eriarvoisuuteen;

19.  korostaa, että finanssipolitiikassa on otettava huomioon EKP:n riippumattomuutta kunnioittava rahapolitiikka;

20.  kehottaa komissiota kehittämään kattavan strategian, jolla tuetaan ekologista kestävyyttä lisääviä investointeja ja varmistetaan asianmukainen yhteys YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson välillä;

21.  pitää myönteisenä, että vuoden 2018 kasvuselvityspaketissa todetaan tarve ottaa käyttöön tehokkaita ja oikeudenmukaisia verojärjestelmiä, jotka tarjoavat oikeat kannustimet taloudelliselle toiminnalle; tukee komission aloitteita avoimuuden lisäämiseksi ja alv-järjestelmän uudistamiseksi ja panee merkille tähänastisen työn yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan toteuttamiseksi; suhtautuu myönteisesti kansainvälisiin toimiin veropetosten, verovilpin ja veron kiertämisen torjumiseksi; toteaa, että kansallisten verojärjestelmien tehokkuuden parantaminen voi lisätä valtion tuloja merkittävästi;

22.  kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään asianmukaisia toimenpiteitä, joilla autetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria ja pakolaisia ja saadaan heidät kotoutumaan niiden edellytysten ennakoimiseksi hyvissä ajoin, joilla edesautetaan heidän jouhevaa siirtymistään työmarkkinoille ja estetään heidän joutumisensa pimeäksi työvoimaksi, sekä sen varmistamiseksi, että julkisille palveluille osoitetaan riittävästi resursseja; korostaa, että työmarkkinaosapuolilla olisi oltava keskeinen osa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien ja pakolaisten kotoutumisen helpottamisessa ja heihin kohdistuvan syrjinnän estämisessä työmarkkinoilla;

23.  on huolissaan siitä, että eräiden jäsenvaltioiden työmarkkinoilla ilmenee edelleen puutteita ja syrjintää, jotka heijastuvat eroina naisten ja miesten palkoissa, eläkkeelle siirtymisessä ja päätöksentekoon osallistumisessa;

Luku 5 – Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: omaksi kokeminen ja täytäntöönpano

24.  pitää myönteisenä, että euroalueen finanssipoliittiseen kokonaistilanteeseen kiinnitetään enemmän huomiota, ja korostaa, että yksittäisten jäsenvaltioiden on noudatettava vakaus- ja kasvusopimusta sekä siihen sisältyviä joustavuuslausekkeita kaikilta osin; korostaa, että finanssipolitiikan kokonaisviritys ei tarkoita sitä, että eri jäsenvaltioiden ylijäämät ja alijäämät voivat tasapainottaa toisensa;

25.  on huolissaan maakohtaisten suositusten ja etenkin lähentymistä edistävien, kilpailukykyä parantavien ja makrotalouden epätasapainoa vähentävien maakohtaisten suositusten matalasta noudattamisasteesta, katsoo, että kansallisen omistajuuden lisääminen kansallisella tasolla käytävien aitojen julkisten keskustelujen avulla johtaisi maakohtaisten suositusten parempaan täytäntöönpanoon; pitää tärkeänä varmistaa, että kansallisissa parlamenteissa keskustellaan maaraporteista ja maakohtaisista suosituksista; katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset olisi otettava entistä paremmin mukaan talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan prosessiin; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia nykyisiä välineitä niiden maakohtaisten suositusten panemiseksi täytäntöön, joiden tarkoituksena on käsitellä näitä talous- ja rahaliiton kestävyyttä uhkaavia haasteita;

26.  korostaa, että mahdolliset lisätoimet talous- ja rahaliiton syventämiseksi voidaan toteuttaa vain vahvistamalla samalla demokraattista valvontaa; vaatii siksi lujittamaan Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asemaa vastuuperiaatteen mukaisesti; pyytää kuulemaan neuvotteluprosessissa työmarkkinaosapuolia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla;

27.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on todennut, että korruptio on edelleen investointien este joissakin jäsenvaltioissa ja että oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä riippumaton oikeuslaitos ja riippumattomat lainvalvontaviranomaiset ovat välttämättömiä asianmukaisen talouskehityksen varmistamiseksi; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio on lopettanut vuotuisen korruptiontorjuntakertomuksen laatimisen, ja kehottaa sitä aloittamaan uudelleen tällaisen korruptiota jäsenvaltioissa koskevan vuotuisen analyysin tekemisen ja tarjoamaan mekanismeja korruption torjumiseen;

Vuotuista kasvuselvitystä 2018 koskevat alakohtaiset osuudet

Talousarviot

28.  toteaa, että EU:n talousarvioilla on edistettävä kestävää kasvua, lähentymistä, investointeja ja uudistuksia kansallisia talousarvioita koskevien ratkaisujen ja synergiavaikutusten avulla; katsoo siksi, että vuotuinen kasvuselvitys toimii ohjeena jäsenvaltioille sekä kansallisten talousarvioiden ja EU:n talousarvion valmistelulle erityisesti vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä laadittaessa;

29.  toistaa tältä osin, että kansallisten talousarvioiden ja EU:n talousarvion välistä synergiaa olisi lisättävä; korostaa, että komissiolla on tässä yhteydessä tärkeä rooli, kun otetaan huomioon sen osallisuus talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon ja EU:n talousarvion valmisteluun ja toteuttamiseen;

30.  pitää myönteisenä EU:n talousarvion synergiavaikutusten lisäämistä ja sen hajanaisuuden vähentämistä koskevaa ehdotusta, joka esitettiin omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän loppuraportissa ja suosituksissa, jotka julkaistiin joulukuussa 2016 ja joissa käsiteltiin EU:n tulevaa rahoittamista;

Ympäristö, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

31.  pitää myönteisenä komission aloitetta ottaa käyttöön verkkoportaali, jossa käsitellään terveyden edistämistä ja tautien ehkäisyä sekä tarjotaan ajan tasalla olevaa tietoa terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen liittyvistä aiheista ja joka on tärkeä selkeän ja luotettavan tiedon lähde kansalaisille; korostaa, että tämän portaalin olisi oltava täysimääräisesti kaikkien EU:n kansalaisten, myös dysleksiasta tai muista vastaavista ongelmista kärsivien, saatavilla;

32.  kehottaa parantamaan johdonmukaisuutta unionin muiden, katastrofien ehkäisyä ja katastrofivalmiuksia koskevien toimintapolitiikkojen välillä, joita ovat EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, Euroopan rakenne- ja investointirahastot, solidaarisuusrahasto, ympäristölainsäädäntö sekä tutkimus- tai innovaatiopolitiikat;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja kansallisille parlamenteille sekä Euroopan keskuspankille.

(1)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 12.
(2)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 41.
(3)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 8.
(4)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 33.
(5)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
(6)EUVL L 306, 23.11.2011, s. 1.
(7)EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11.
(8)EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1.
(9)EUVL L 192, 18.7.2015, s. 27.
(10)EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
(11)EUVL C 407, 4.11.2016, s. 86.
(12)EUVL C 399, 24.11.2017, s. 149.
(13)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0491.

Päivitetty viimeksi: 6. marraskuuta 2018Oikeudellinen huomautus