Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2624(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0214/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0214/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/04/2018 - 12.12
CRE 18/04/2018 - 12.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0117

Hyväksytyt tekstit
PDF 172kWORD 45k
Keskiviikko 18. huhtikuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Komission eettiset periaatteet ja erityisesti Euroopan komission pääsihteerin nimittäminen
P8_TA(2018)0117B8-0214/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. huhtikuuta 2018 komission eettisistä periaatteista ja erityisesti Euroopan komission pääsihteerin nimittämisestä (2018/2624(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2018 annetun komission lausuman komission eettisistä periaatteista ja erityisesti Euroopan komission pääsihteerin nimittämisestä,

–  ottaa huomioon komission 25. maaliskuuta 2018 antamat vastaukset talousarvion valvontavaliokunnan jäsenten esittämiin kirjallisiin kysymyksiin ja 27. maaliskuuta 2018 järjestetyssä kyseisen valiokunnan kuulemistilaisuudessa esittämiin kysymyksiin,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja erityisesti niiden 4, 7 ja 29 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  pitää olennaisen tärkeänä, että Euroopan komissio perussopimusten valvojana toimii sääntöjen kirjaimen ja hengen mukaisesti;

B.  katsoo, että luottamusta Euroopan yhdentymishankkeeseen ja Euroopan unioniin voidaan ylläpitää vain, jos unionin toimielimet toimivat roolimalleina oikeusvaltioperiaatteen, avoimuuden ja hyvän hallintotavan aloilla ja niillä katsotaan olevan riittävä sisäinen valvontajärjestelmä, jotta ne voisivat reagoida asianmukaisesti, kun nämä perusperiaatteet ovat uhattuina;

C.  ottaa huomioon, että perussopimusten mukaan kaikki EU:n toimielimet ovat riippumattomia oman organisaationsa ja henkilöstöpolitiikkansa suhteen, myös silloin, kun ne valitsevat omat huippuvirkamiehensä ansioiden, kokemuksen ja luottamuksen perusteella henkilöstösääntöjen ja oman työjärjestyksensä mukaisesti;

D.  ottaa huomioon, että ulkoiseen hakuun asetettuihin paikkoihin valitaan lopulta usein sisäisiä hakijoita, jotka eivät täytä sisäisten sääntöjen mukaisen haun vaatimuksia, jolloin kierretään tavanomainen urakehitys;

E.  katsoo, että nimitykset pääsihteerin tehtävän kaltaisiin johtotehtäviin olisi tehtävä erillään muista nimityksistä, jotta vältettäisiin epäilyt läpinäkymättömistä sopimuspaketeista tai sisäpiiritietoihin perustuvista vaihtokaupoista;

F.  ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamies tekee parhaillaan tutkimusta kyseisestä nimittämismenettelystä, ja parlamentti on vakuuttunut, että oikeusasiamies tiedottaa komissiolle ja parlamentille näkemyksistään ja mahdollisesti havaitsemistaan hallinnollisista epäkohdista, jotka edellyttävät jatkotoimia;

G.  ottaa huomioon komission tunnustaneen, että sen nimitykseen liittyvässä viestinnässä on ollut puutteita ja että sen on lisättävä ponnistelujaan tällä alalla;

H.  toteaa, että henkilöstökomiteat, jotka on vaaleilla valittu edustamaan EU:n toimielinten henkilöstöä, ovat pyytäneet avoimia menettelyjä kaikille johtotehtäviä koskeville nimityksille;

1.  pitää valitettavana, että 21. helmikuuta 2018 tapahtunut Euroopan komission uuden pääsihteerin nimitys toteutettiin tavalla, joka aiheutti laajasti ärtymystä ja paheksuntaa yleisessä mielipiteessä sekä Euroopan parlamentin jäsenten ja EU:n virkamieskunnan keskuudessa; toteaa, että tämä menettely aiheuttaa maineriskin Euroopan komission lisäksi myös kaikille muille Euroopan unionin toimielimille; kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että tämä menettely ja siitä tiedottaminen tiedotusvälineille, parlamentille ja suurelle yleisölle ovat vaikuttaneet kielteisesti sen omaan maineeseen;

Tosiseikat

2.  panee merkille, että

   31. tammikuuta 2018 apulaispääsihteerin virka julkaistiin haettavaksi, ja hakemusten määräaika oli tavanomainen kymmenen työpäivää (eli 13. helmikuuta 2018);
   hakijoita oli vain kaksi, yksi mies ja yksi nainen, molemmat komission puheenjohtajan kabinetista; uusi pääsihteeri oli yksi virkaa hakeneista; toinen hakijoista haki virkaa 8. helmikuuta 2018, kävi läpi kokopäiväisen arviointikeskusvaiheen 12. helmikuuta 2018, peruutti hakemuksensa ennen neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelua, joka oli tarkoitus pitää 20. helmikuuta 2018, ja hänet nimitettiin komission puheenjohtajan uudeksi kabinettipäälliköksi;
   uusi pääsihteeri kävi läpi henkilöstösääntöjen 29 artiklassa säädetyn menettelyn, johon kuului
   a) kokopäiväinen arviointikeskusvaihe (15. helmikuuta 2018);
   b) neuvoa-antavan nimityskomitean haastattelu (16. helmikuuta 2018), arvio ja lausunto (20. helmikuuta 2018);
   c) haastattelu budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komission jäsenen ja Euroopan komission puheenjohtajan kanssa (20. helmikuuta 2018);
   näistä haastatteluista ei laadittu pöytäkirjoja eikä niiden pituutta merkitty muistiin;
   kollegio nimitti yksimielisellä päätöksellä komission puheenjohtajan kabinettipäällikön apulaispääsihteeriksi 21. helmikuuta 2018;
   myöhemmin samassa kokouksessa silloinen pääsihteeri ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ja lähettäneensä saman päivän aamuna puheenjohtajalle virallisen kirjeen, jossa hän kertoi aikovansa jäädä eläkkeelle 31. maaliskuuta 2018;
   Euroopan komission puheenjohtaja ja hänen kabinettipäällikkönsä olivat tienneet vuodesta 2015 lähtien, että silloinen pääsihteeri aikoi jäädä eläkkeelle pian maaliskuun 2018 jälkeen, ja että hän oli vahvistanut aikomuksensa vuoden 2018 alussa; puheenjohtaja ei kuitenkaan ollut julkistanut tätä tietoa, ettei olisi heikentänyt silloisen pääsihteerin arvovaltaa, mutta hän oli kertonut asiasta kabinettipäällikölleen;
   koska komission puheenjohtaja ei ollut onnistunut pyrkimyksissään saada pääsihteeriä jatkamaan virassaan, hänen olisi pitänyt vähintäänkin ilmoittaa budjetista ja henkilöstöstä vastaavalle komission jäsenelle vapautuvasta virasta, jotta tavanomaiset, parhaaseen käytäntöön perustuvat toimenpiteet viran täyttämiseksi olisi voitu käynnistää hyvissä ajoin;
   kollegio päätti puheenjohtajan ehdotuksesta ja yhteisymmärryksessä budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komission jäsenen kanssa ja ilman, että uuden pääsihteerin nimittäminen olisi otettu kokouksen esityslistalle, siirtää vasta valitun apulaispääsihteerin henkilöstösääntöjen 7 artiklan nojalla Euroopan komission pääsihteerin virkaan (siirto ilman viran julkaisemista);

Uuden pääsihteerin urakehitys

3.  panee merkille, että

   uusi pääsihteeri tuli komissioon palkkaluokan AD6 virkamieheksi marraskuussa 2004 läpäistyään AD-kilpailun COM/A/10/01; hänet ylennettiin palkkaluokkaan AD7 vuonna 2007, AD8 vuonna 2009, AD9 vuonna 2011 ja AD10 vuonna 2013;
   10. helmikuuta 2010 lähtien, kun hän oli virkaurallaan yhä palkkaluokassa AD8, hänet siirrettiin päälliköksi varapuheenjohtaja Redingin kabinettiin, jossa hän työskenteli kabinettipäällikkönä palkkaluokassa AD14, johtajatasolla, silloin voimassa olleiden, kabinettien muodostamista koskevien sääntöjen (SEC(2010)0104) mukaisesti;
   uusi pääsihteeri otti henkilökohtaisista syistä myönnettävää virkavapaata 1. huhtikuuta 2014 – 31. toukokuuta 2014 toimiakseen PPE-ryhmän johtavan ehdokkaan kampanjapäällikkönä tämän pyrkiessä Euroopan komission puheenjohtajaksi;
   hänen palattuaan 1. kesäkuuta 2014 hänet nimitettiin palkkaluokan AD14 virkamiehenä pääneuvonantajaksi talouden ja rahoituksen pääosastoon;
   läpäistyään menestyksekkäästi valintamenettelyn uusi pääsihteeri nimitettiin pääneuvonantajaksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin 1. heinäkuuta 2014 alkaen; tämän nimityksen myötä hänestä tuli virkaurallaan palkkaluokan AD14 virkamies;
   1. heinäkuuta 2014 – 31. lokakuuta 2014 uusi pääsihteeri siirrettiin palkkaluokassa AD14 Euroopan komission vasta valitun puheenjohtajan siirtymävaiheen tiimin päälliköksi;
   1. marraskuuta 2014 hänet nimitettiin puheenjohtajan kabinettipäälliköksi palkkaluokassa AD15 vuodesta 2004 voimassa olleiden, kabinettien muodostamista koskevien sääntöjen mukaisesti (ks. päätökset SEC(2004)0185, SEC(2010)0104 ja C(2014)9002);
   1. tammikuuta 2017 hänet ylennettiin virkaurallaan (ei tilapäinen siirto) palkkaluokkaan AD15 johtavien virkamiesten 10. ylennyskierroksen yhteydessä, jolloin päätöksen teki komission jäsenten kollegio (PV(2017)2221); näin ollen ennen 21. helmikuuta 2018 pidettyä kokousta hän oli virkaurallaan komission virkamies palkkaluokassa AD15, pääneuvonantaja talouden ja rahoituksen pääosastossa;

4.  pyytää kiinnittämään huomiota uuden pääsihteerin erittäin nopeaan urakehitykseen, sillä hän oli edennyt palkkaluokasta AD6 palkkaluokkaan AD15 hieman yli 13 vuodessa, jolloin hän oli viettänyt kahdeksan vuotta eri kabineteissa (ensimmäisen kabinetin jälkeen hänet ylennettiin AD10:sta AD14:een ja toisen kabinetin jälkeen AD14:sta AD15:een);

Edellisten pääsihteereiden urakehitys

5.  korostaa, että komission mukaan kolme edellistä pääsihteeriä toimivat johtajana, pääjohtajana ja kabinettipäällikkönä ennen kuin heidät siirrettiin pääsihteerin tehtävään, kun taas uusi pääsihteeri ei ole toiminut missään johtotehtävissä komission yksiköissä; korostaa erityisesti, että 21. helmikuuta 2018 hän ei ollut virassa oleva apulaispääsihteeri ja oli toiminut alle 14 kuukautta AD15-peruspalkkaluokassa:

Nimitysmenettely

6.  toteaa, että komission mukaan uusi pääsihteeri siirrettiin yksikön edun mukaisesti henkilöstösääntöjen 7 artiklan nojalla ja että virkaa ei julkaistu, koska viran ei katsottu olevan avoin; toteaa näin ollen, että yksikään virkamies ei voinut hakea sitä, koska menettely järjestettiin viran siirrolla eikä siirron varsinaisessa merkityksessä julkaisemalla avoin virka asianmukaisesti;

7.  toteaa, että komissio käytti samaa henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaista siirtomenettelyä kolmen edellisen pääsihteerin kohdalla (siirto viran kanssa eikä tavanomainen siirto); korostaa kuitenkin, ettei ketään edellisistä pääsihteereistä nimitetty peräkkäin apulaispääsihteeriksi ja pääsihteeriksi samassa kollegion kokouksessa; korostaa myös, että kaikkia kolmea edellistä pääsihteeriä ehdotettiin kollegiolle samassa kollegion kokouksessa, jossa heidän edeltäjänsä siirrettiin eri virkaan tai he ilmoittivat jäävänsä eläkkeelle;

8.  korostaa, että siirtämällä tapahtuvan nimityksen pani alulle Euroopan komission puheenjohtaja yhteisymmärryksessä budjetista ja henkilöstöstä vastaavan komission jäsenen kanssa ja kuultuaan ensimmäistä varapuheenjohtajaa (jota kuultiin ehdokkaan nimestä mutta ehdottomasti ei menettelystä);

9.  on tietoinen, ettei komission käytäntönä ole siirtää AD15-palkkaluokan johtajia pääjohtajan virkoihin, mutta toteaa, että komissio katsoo, että lain mukaan kollegio olisi voinut päättää siirtää pääneuvonantajan pääsihteerin virkaan;

10.  kummastelee, miksi komissio käytti erilaisia menettelyjä, joilla sama hakija nimitettiin apulaispääsihteeriksi ja pääsihteeriksi samassa kollegion kokouksessa;

Havainnot

11.  korostaa, että komission antamat vastaukset osoittavat, että puheenjohtaja ja hänen kabinettipäällikkönsä olivat olleet tietoisia vuodesta 2015 lähtien, että edellinen pääsihteeri aikoi jäädä eläkkeelle pian 1. maaliskuuta 2018 jälkeen ja että hän oli vahvistanut aikomuksensa vuoden 2018 alussa; korostaa, että koska tämä oli tiedossa, hänen seuraajansa olisi voitu nimittää henkilöstösäännöissä vahvistetuilla säännöllisellä nimittämismenettelyllä, joiden mukaan 1) kollegio päättää nimityksestä sen jälkeen, kun avoin virka on julkaistu ja henkilöstösääntöjen 29 artiklan mukainen valintamenettely toteutettu; 2) tai tehdään siirto yksikön edun mukaisesti henkilöstösääntöjen 7 artiklan nojalla niinikään avoimen viran julkaiseminen jälkeen, jotta mahdollisesti kiinnostuneet virkamiehet voivat hakea kyseistä siirtoa;

12.  panee merkille komission näkökannan, että henkilöstösääntöjen mukaista viran julkaisua ei tarvitse ottaa huomioon erityisesti pääsihteerin viran osalta, koska se edellyttää erityistä kokemusta ja lisäksi puheenjohtajan ja komission jäsenten kollegion erityisen suurta luottamusta;

13.  korostaa, että kun valittiin henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukainen siirtomenettely siirtämällä vasta valittu apulaispääsihteeri virkoineen pääsihteeriksi, eläkkeelle jäävän edellisen pääsihteerin virkaa ei ollut tarpeen julkaista; toteaa kuitenkin, että vaikka samaa menettelyä käytettiin edellisten pääsihteereiden nimityksissä, kyseiset henkilöt olivat aiemmin toimineet pääjohtajina ja hoitaneet korkea-arvoisia johtotehtäviä ja talousarvioon liittyviä tehtäviä; korostaa kuitenkin, että tämä julkaisematta jättämisen perinne on saavuttanut rajansa, koska se ei vastaa nykyaikaisia avoimuusvaatimuksia, joita komission, Euroopan parlamentin ja muiden EU:n toimielinten on noudatettava;

14.  panee merkille komission laajalle levinneen käytännön täyttää virkoja sisäisillä siirroilla, jolloin siirtyy myös virka, ja että sitä käytetään myös johtotehtävien täyttämiseen; ottaa huomioon, että toimielimillä on tässä asiassa laaja harkintavalta mutta on huolissaan, että tämä voi heikentää yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ja pätevimpien hakijoiden valintaa; kehottaa kaikkia unionin toimielimiä täyttämään virkoja tällaisilla siirroilla vain siten, että henkilöstölle tiedotetaan asianmukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti, ja suosimaan avoimia menettelyjä, joilla pyritään valitsemaan parhaat ja pätevimmät hakijat;

15.  korostaa, että pelkästään puheenjohtaja, budjetista ja henkilöstöstä vastaava komission jäsen, ensimmäinen varapuheenjohtaja ja entinen ja uusi pääsihteeri tiesivät ennen kollegion 21. helmikuuta 2018 pidettyä kokousta, että tehtäisiin ehdotus uuden pääsihteerin välittömästä nimittämisestä;

16.  toteaa, että tämä menettely ilmeisesti yllätti kaikki muut kollegion jäsenet eivätkä komission jäsenet voineet keskustella asiasta, koska uuden pääsihteerin nimitys ei ollut komission jäsenten kollegion kokouksen esityslistalla 21. helmikuuta 2018;

17.  on syvästi huolissaan, että tällainen tapa edetä uuden pääsihteerin nimityksessä voisi herättää epäilyjä apulaispääsihteerin nimitystä edeltäneestä menettelystä, koska sillä ei ehkä alun perinkään pyritty täyttämään kyseistä toimea vaan pikemminkin mahdollistamaan se, että kyseinen virka voitaisiin siirtää pääsihteerin virkaan henkilöstösääntöjen 7 artiklan nojalla ilman viran julkaisemista; katsoo, että vaikka tällainen tapa toimia saattaa täyttää puhtaasti muodolliset vaatimukset, se on kuitenkin henkilöstösääntöjen hengen vastaista ja estää sen, että muut kelpoisuusvaatimukset täyttävät henkilöstön jäsenet voisivat kilpailla siitä;

Päätelmät

18.  on pettynyt siihen, että yksikään komission jäsen ei näytä kyseenalaistaneen tätä yllätysnimitystä, ei vaatinut nimityspäätöksen lykkäystä tai pyytänyt periaatekeskustelua komission tulevan pääsihteerin tehtävästä ja siitä, miten kyseinen tehtävä ymmärretään, ja toteaa, ettei tämä aihe ollut esityslistalla;

19.  muistuttaa, että unionin toimielinten pääjohtajat vastaavat sadoista henkilöstön jäsenistä ja tulojen ja menojen hyväksyjinä huomattavien talousarvioiden täytäntöönpanosta ja heillä on myös velvollisuus allekirjoittaa kunkin varainhoitovuoden lopussa tarkastuslausuma vuotuisessa toimintakertomuksessaan; kyseenalaistaa näin ollen komission väitteen siitä, että puheenjohtajan kabinetin päällikön tehtävän voitaisiin katsoa vastaavan pääjohtajan tehtävää johto- ja talousarviovastuun osalta ilman, että kyseinen henkilö komission aiempien pääsihteerien tapaan olisi ollut sellaisessa asemassa; huomauttaa, että puheenjohtajan sisäinen tiedonanto komissiolle, joka on 1. marraskuuta 2014 alkaen määrännyt komission jäsenten kabinettien ja tiedotusyksikön kokoonpanosta, ei korvaa tai muuta henkilöstösääntöjä;

20.  toteaa, että pääsihteerin kaksivaiheinen nimittäminen voitaisiin nähdä vallankaappauksen kaltaisena toimena, jossa lain rajoja venytettiin ja mahdollisesti jopa venytettiin liikaa;

21.  korostaa, että parlamentti ei kykene oikeudellisen yksikkönsä selvityksen mukaisesti toteamaan, että kyseessä olisi ollut ”vakava ja kiireellinen tilanne”, jolla voitaisiin perustella henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaista siirtämismenettelyä ilman, että virka julkistetaan haettavaksi;

Vaadittu toimi

22.  on tietoinen, että myönteisen hallinnollisen toimen peruuttaminen ei yleensä ole lainsäädännöllisten rajoitteiden vuoksi mahdollista, mutta pyytää kuitenkin komissiota arvioimaan uudelleen uuden pääsihteerin nimitysmenettelyn, jotta muille mahdollisille eurooppalaisen julkishallinnon ehdokkaille annetaan mahdollisuus hakea virkaa ja siten mahdollistetaan suurempi ehdokasvalikoima samasta tehtäväryhmästä ja palkkaluokasta; kehottaa komissiota noudattamaan jatkossa avoimia ja läpinäkyviä hakumenettelyitä;

23.  huomauttaa, että erinomaisen ja riippumattoman, uskollisen ja motivoituneen EU:n virkamieskunnan säilyttämiseksi on henkilöstösääntöjä sovellettava kirjaimellisesti; korostaa, että tämä edellyttää erityisesti, että henkilöstösääntöjen 4, 7 ja 29 artiklaa on noudatettava täysimääräisesti siten, että kaikista ”toimielimessä avoimena olevista viroista on ilmoitettava kyseisen toimielimen henkilöstölle heti, kun nimittävä viranomainen on päättänyt, että kyseinen virka täytetään” ja että tätä avoimuusvelvoitetta on noudatettava henkilöstösääntöjen 7 artiklan mukaisiin toisiin tehtäviin siirtämisiin lukuun ottamatta erittäin poikkeuksellisia ja asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, kuten unionin tuomioistuin on todennut;

24.  muistuttaa, että ainoastaan julkaisemalla avoimet virat asianmukaisesti on mahdollista taata laaja sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen valikoima kaikkein pätevimpiä ehdokkaita, jolloin voidaan tosiasioista tietoisina tehdä optimaalisia nimityspäätöksiä; korostaa, että kaikissa unionin toimielimissä ja elimissä on vältettävä julkaisumenettelyjä, joiden ainoana tarkoituksena on täyttää virallinen julkaisuvaatimus;

25.  suosittaa, että komission jäsenten kollegion päätöksentekoprosesseja ja -menettelyjä on tehostettava, jotta vältetään kaikenlaisten summittaisten nimitysten ja muiden tärkeiden päätösten teko läpihuutomenettelyllä, ja että tästä syystä on välttämätöntä sisällyttää esityslistaluonnokseen kaikki tällaiset aiheet;

26.  kehottaa tässä yhteydessä kaikkia Euroopan unionin toimielimiä ja elimiä tekemään lopun tällaisista tiettyjä henkilöitä suosivista siirroista, jotka ovat vaarassa vahingoittaa menettelyjä ja siten EU:n uskottavuutta; korostaa, että poliittinen vaikuttaminen ei saa haitata henkilöstösääntöjen soveltamista; katsoo, että kaikki avoimet virat olisi julkaistava avoimuuden, rehellisyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien nimissä; korostaa, että mikäli toimielimet kuitenkin päättävät poiketa tästä periaatteesta, niillä olisi oltava vain erittäin suppeat mahdollisuudet toimia näin Euroopan unionin tuomioistuimen asettaman oikeuskäytännön mukaisesti;

27.  ehdottaa, että parlamentin ylempää johtoa valitsevissa valintalautakunnissa olisi oltava mukana henkilöstöä edustavien elinten virkamiehiä;

28.  kehottaa komissiota ja kaikkia muita EU:n toimielimiä, joita asia koskee, perumaan kaikki päätökset, joissa ne katsovat että puheenjohtajan kabinettipäällikön tehtävä vastaa pääjohtajan tehtävää ja komission jäsenen kabinettipäällikön tehtävä vastaa johtajan tehtävää; pyytää komissiota myös varmistamaan, että tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tehtävän seuraavan henkilöstösääntöjen tarkistamisen yhteydessä tarjotaan arvokkaita uravaihtoehtoja sekä perinteistä urapolkua kulkeneille virkamiehille että kabinettien jäsenille:

   7 artiklan osalta selventämällä virkamiehen toisiin tehtäviin siirtämistä koskevaa menettelyä, jota on käsitelty ainoastaan oikeuskäytännössä,
   sisällyttämällä sääntöihin asiaa koskevat sisäiset säännöt kabinettien jäsenille ja
   vahvistamalla pääsihteerin nimittämistä koskevat täysin avoimet menettelyt;

29.  kehottaa komissiota tarkistamaan ennen vuoden 2018 loppua ylemmän johdon nimittämistä koskevan hallinnollisen menettelynsä, jotta voidaan varmistaa parhaiden ehdokkaiden valinta siten, että noudatetaan suurinta mahdollista avoimuutta ja yhtäläisiä mahdollisuuksia, jolloin se voi toimia esimerkkinä muille unionin toimielimille;

30.  toteaa, että komission työjärjestyksen 17 artiklassa annetaan erityistä johtotehtäviä koskevaa vastuuta pääsihteerille, jolla olisi oltava laaja johtamiskokemus ja jonka olisi nautittava puheenjohtajan luottamusta; pitää tarpeellisena saattaa kyseiset säännöt ajan tasalle ja selventää niitä, jotta taataan pääsihteerin neutraali rooli (puolue-)poliittisessa ympäristössä; odottaa saavansa tiedon kyseisestä ajan tasalle saattamisesta syyskuuhun 2018 mennessä;

o
o   o

31.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman kaikille unionin toimielimille.

Päivitetty viimeksi: 4. joulukuuta 2018Oikeudellinen huomautus