Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2007(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0164/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0164/2018

Keskustelut :

PV 28/05/2018 - 30
CRE 28/05/2018 - 30

Äänestykset :

PV 29/05/2018 - 7.12
CRE 29/05/2018 - 7.12

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0215

Hyväksytyt tekstit
PDF 179kWORD 62k
Tiistai 29. toukokuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Kestävä rahoitus
P8_TA(2018)0215A8-0164/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. toukokuuta 2018 kestävästä rahoituksesta (2018/2007(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon G20-maiden sitoutumisen kestävään kasvuun Saksan puheenjohtajakaudella 1. joulukuuta 2016 – 30. marraskuuta 2017, ja erityisesti lausuman, jonka mukaan ne käyttävät jatkossakin kaikkia toimintapoliittisia välineitä – raha-, finanssi- ja rakennepolitiikkaa – erikseen ja yhdessä, jotta saavutetaan vahvaa, kestävää, tasapainoista ja osallistavaa kasvua koskeva tavoite ja samalla edistetään taloudellista ja rahoituksellista kestokykyä,

–  ottaa huomioon YK:n asettamat kestävän kehityksen tavoitteet, erityisesti sitoutumisen ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumiseksi sekä kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistamiseksi,

–  ottaa huomioon komission sitoutumisen asiaa koskeviin kestäviin investointeihin osana päämarkkinaunionia koskevaa suunnitelmaa sekä erityisesti kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän havainnot,

–  ottaa huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän heinäkuussa 2017 julkaiseman väliraportin ”Financing a Sustainable European Economy”, jossa kuvaillaan jännitteitä, jotka vallitsevat lyhyen aikavälin voittoa tavoittelevan käyttäytymisen ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien pitkän aikavälin investointien välillä, ja ottaa erityisesti huomioon 5 kohdan, joka koskee rahoitusjärjestelmän ja poliittisen kehyksen riskejä ja antautumista ”näköpiirissä olevalle uhalle” (sivu 16),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvioinnista (COM(2017)0292),

–  ottaa huomioon tammikuussa 2018 julkaistun korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportin ”Financing a Sustainable European Economy”, joka koskee kestävän Euroopan talouden rahoittamista,

–  ottaa huomioon korkean tason työryhmän väliraportin sivun 14, jossa todetaan, että EU:n sijoittajien yhteisvastuut hiili-intensiivisillä aloilla ovat noin 45 prosenttia ja että alle yksi prosentti maailman yhteisösijoittajien investoinneista kohdistuu vihreään infrastruktuuriin,

–  ottaa huomioon, että vakavaraisuuskehykset, erityisesti vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25. marraskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY (Solvenssi II)(1), sekä sijoittajien kirjanpitosäännöt rajoittavat pitkän aikavälin lähestymistapaa ja että vakavaraisuussäännöt edellyttävät, että pääoman taso on oikeassa suhteessa riskiin yhden vuoden aikajänteellä, ja taloudellinen riski otetaan niissä huomioon vain pääomavaatimusten laskentaa varten,

–  ottaa huomioon energiakäänteestä vihreään kasvuun 17. elokuuta 2015 annettuun Ranskan säädökseen nro 2015–992 sisältyvän 173 pykälän,

–  ottaa huomioon Englannin keskuspankin pääjohtajan ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän puheenjohtajan Mark Carneyn 22. syyskuuta 2016 pitämän puheen sekä Carbon Tracker Initiative -ajatuspajan raportin vuodelta 2015 ja erityisesti sen, että Yhdysvaltojen neljän suurimman hiilentuottajan yhteenlaskettu markkina-arvo oli pienentynyt yli 99 prosenttia vuoden 2010 jälkeen,

–  ottaa huomioon syyskuussa 2016 perustetun Luxemburgin ja Euroopan investointipankin (EIP) välisen ilmastorahoitusta tarkastelevan foorumin,

–  ottaa huomioon E3G-konsulttiyhtiön toukokuussa 2016 julkaiseman tausta-asiakirjan ”Clean Energy Lift Off – Capitalising Europe’s Energy Union” sivun 9, jossa viitataan erityisesti siihen, että vuosien 2008 ja 2013 välisenä aikana Euroopan 20 suurinta energialaitosta oli menettänyt yli puolet niiden 1 biljoonan euron markkina-arvosta,

–  ottaa huomioon Carbon Tracker Initiative -ajatuspajan vuosina 2015 ja 2016 julkaisemat raportit, jotka osoittavat, että 1,1–2 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoiset fossiilisten polttoaineiden käyttöomaisuusinvestoinnit ovat vaarassa menettää arvonsa ja että 500 miljardia dollaria näistä on Kiinan sähköntuotannossa,

–  ottaa huomioon OECD:n neuvoston suosituksen ympäristö- ja sosiaalisia asioita sekä julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevista yhteisistä lähestymistavoista (jäljempänä ’yhteiset lähestymistavat’), joissa tunnustetaan osapuolten vastuu panna täytäntöön ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sopimuspuolten tekemät sitoumukset sekä osapuolten vastuu tarkastella hankkeiden myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti herkillä aloilla tai herkillä alueilla tai niiden lähistöllä, ja ympäristöriskejä ja sosiaalisia riskejä, jotka liittyvät nykyiseen toimintaan, päättäessään tarjota virallista tukea vientiluottoa varten,

–  ottaa huomioon OECD:n vuoden 2017 suuntaviivat vastuullisesta liiketoiminnasta yhteisösijoittajille ja erityisesti niiden sivun 13, jossa todetaan, että sijoittajilla, myös vähemmistöosuuksien haltijoilla, saattaa olla suoria sidoksia kohdeyhtiöiden aiheuttamiin tai edistämiin haittavaikutuksiin, koska he omistavat tai hallinnoivat sellaisten yhtiöiden osakkeita, jotka aiheuttavat tai edistävät tiettyjä sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia,

–  ottaa huomioon Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) vihreään talouteen siirtymistä koskevan Green Economy Transition approach (GET) -lähestymistavan, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristön pilaantumismuotojen vaikutuksia ja/tai lisätä selviytymiskykyä niitä vastaan, ja viittaa erityisesti EBRD:n asiakirjoihin, joissa siirtymän vaikutukset ja ympäristö nivotaan yhteen ja otetaan tarvittaessa huomioon hankkeen arviointimenetelmän muutokset,

–  ottaa huomioon vuonna 2017 julkaistun, vastuullista liiketoimintaa koskevan OECD:n asiakirjan ”Responsible Business Conduct for Institutional Investors: Key Considerations for Due Diligence under the OECD Guidelines for Multinational Enterprises”,

–  ottaa huomioon vuonna 2018 julkaistun, sosiaaliseen infrastruktuuriin EU:ssa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksen ”Boosting Investment in Social Infrastructure in Europe”, joka koskee sosiaaliseen infrastruktuuriin EU:ssa tehtävien investointien lisäämistä,

–  ottaa huomioon yritysten tarkkaavaisuusvelvoitteesta 27. maaliskuuta 2017 annetun Ranskan lain, erityisesti sen 1 ja 2 pykälän,

–  ottaa huomioon neuvoston direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta tietyiltä suurilta yrityksiltä ja konserneilta edellytettävien muiden kuin taloudellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen julkistamisen osalta 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/95/EU(2) (muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskeva direktiivi – NFRD) ja erityisesti direktiivin 2013/34/EU 19 ja 19 a artiklan ja direktiivin 2014/95/EU johdanto-osan 3, 6, 7 ja 8 kappaleet,

–  ottaa huomioon direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/828(3) (osakkeenomistajien oikeuksia koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta 14. joulukuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2341(4),

–  ottaa huomioon tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU(5),

–  ottaa huomioon yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja eurooppalaisen kehyksen luomisesta yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402(6),

–  ottaa huomioon vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP- tuotteita) koskevista avaintietoasiakirjoista 26. marraskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1286/2014(7) (PRIIP-tuotteita koskeva asetus) 8 artiklan 4 kohdan, jossa todetaan, että jos vähittäismarkkinoille tarkoitetuilla paketoiduilla ja vakuutusmuotoisilla sijoitustuotteilla on osoitettu olevan ympäristöön liittyviä tai sosiaalisia tavoitteita, valmistajan on osoitettava mahdolliselle vähittäissijoittajalle ja laajemmille sidosryhmille, miten kyseiset tavoitteet saavutetaan investointiprosessin aikana,

–  ottaa huomioon Triodos-pankin ehdotuksen ”mallivaltuutuksista” joihin sisältyy vaatimus ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden huomioon ottamisesta kaikissa sijoituspäätöksissä, aktiivisesta osallistumisesta näihin kysymyksiin ja niistä äänestämisestä, kestävien vertailuarvojen valitsemisesta, omaisuudenhoitajien harvemmin tapahtuvasta mutta merkityksellisemmästä raportoinnista ja pitkän aikavälin palkkio- ja maksurakenteesta,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen uudelleentulkinnan luottamusvelvollisuudesta ja ottaa huomioon, että siinä heikennetään yhteyttä maksimaaliseen hyötyyn ja mahdollistetaan eettisten ja ekologisten näkökohtien huomioon ottaminen,

–  ottaa huomioon, että Euroopan investointipankki (EIP) toimi uranuurtajana, kun se laski liikkeeseen maailman ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjan, ja siitä tuli tammikuussa 2018 maailman suurin vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskija,

–  ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman rahoitusaloitteen (UNEP FI) kehittämät myönteisesti vaikuttavan rahoituksen periaatteet,

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2017 annetun alueiden komitean lausunnon ”Ilmastorahoitus: keskeinen väline Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa”, jossa korostetaan paikallis- ja alueviranomaisten roolia investointien hankkimisen edistämisessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi,

–  ottaa huomioon YK:n ympäristöohjelman (UNEP) selvityksen kestävän rahoitusjärjestelmän rakenteesta,

–  ottaa huomioon vuonna 2017 laaditun ilmastojoukkovelkakirjoja koskevaa aloitetta käsittelevän raportin, joka osoittaa, miten joukkovelkakirjoja käytetään edistämään siirtymistä vähähiiliseen maailmantalouteen,

–  ottaa huomioon vuonna 2016 julkaistun UNEP:n selvityksen, jossa todetaan, että useat kansalliset rahoitusalan sääntelyviranomaiset toteuttavat jo tai valmistelevat kestävyyttä koskevia arviointeja ja tällaisista aloitteista olisi saatava nopeasti yleinen käytäntö EU:n tasolla, ja ottaa huomioon, että tällaisten analyysien olisi perustuttava standardoituihin ilmastoskenaarioihin, myös siihen, jossa maapallon lämpötilan nousu pidetään selvästi alle kahdessa celsiusasteessa,

–  ottaa huomioon, että tammikuussa 2018 annetussa korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportissa suositetaan, että komission olisi toteutettava kestävyystesti kaikille lainsäädäntöehdotuksille,

–  ottaa huomioon pääomamarkkinaunionia koskevan toimintasuunnitelman väliarvion (COM(2017)0292) ja komission selkeän lausuman että se ”tukee yksityisten investointien sovittamista ilmasto- ja resurssitehokkuustavoitteisiin ja muihin ympäristötavoitteisiin niin politiikkatoimien kuin julkisten investointien kautta” (COM(2016)0601),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2017 annetun Saksan keskuspankin selvityksen ja Englannin keskuspankin katsauksen (Quarterly Bulletin of 2014 Q4), joissa todetaan, että suurin osa kierrossa olevasta rahasta on luotu yksityisellä pankkisektorilla pankkien myöntäessä lainoja,

–  toteaa, että Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa korostetaan tarvetta sovittaa rahoitusvirrat vähäpäästöiseen kehityskulkuun ja kehitykseen, jossa mukaudutaan joustavasti muuttuvaan ilmastoon,

–   ottaa huomioon ilmastokatastrofien aiheuttamia inhimillisiä menetyksiä koskevan UNISDR:n ja CRED:n raportin ”The Human Cost of Weather related Disasters 1995–2015”, jonka mukaan 90 prosenttia tuona aikana rekisteröidyistä luonnonuhkien aiheuttamista suurista katastrofeista liittyi ilmastoon ja säähän, minkä lisäksi katastrofit aiheuttavat maailmanlaajuisesti 300 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiset menetykset vuosittain(8),

–  ottaa huomioon katastrofiriskien vähentämistä vuosina 2015–2030 koskevan Sendain kehyksen ja sen painopistealueen 3, joka koskee investointeja katastrofiriskien vähentämiseen selviytymiskyvyn parantamiseksi, sekä 30 kohdan, jossa ilmaistaan tarve edistää tarvittaessa katastrofiriskien vähentämiseen liittyvien näkökohtien ja toimien sisällyttämistä rahoitus- ja finanssipoliittisiin välineisiin,

–  ottaa huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän kesäkuussa 2017 julkaiseman raportin ”Työryhmän suositukset ilmastoa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta”,

–  ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) tekemän työn hukkainvestointien riskeistä ja tarpeen toteuttaa ”hiilen stressitestejä” EU:ssa,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 erityiskertomuksen nro 31, jossa todetaan, että vaikka EU tekee kuluvalla varainhoitokaudella 2014–2020 poliittisen sitoumuksen joka viidennen euron (20 prosenttia) käyttämisestä ilmastoon liittyviin hankkeisiin, se ei kykenisi saavuttamaan tätä sitoumusta, koska nykyisen suunnittelun perusteella osuus olisi vain noin 18 prosenttia,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 julkaistun EIP:n vuoden 2016 tilastokertomuksen, josta ilmenee, että EIP:n ilmastotoimille antama tuki ilmentää edelleen unionin erilaisia markkinatilanteita ja vuonna 2016 se ei ollut saavuttanut 20 prosentin tasoa 16 jäsenvaltiossa ja että vaikka ilmastotoimia koskevat investoinnit vuonna 2016 kohdistuivat pääasiassa EU:n vahvempiin talouksiin, EIP rahoitti uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita 18 jäsenvaltiossa vuonna 2016,

–  ottaa huomioon sosiaaliseen infrastruktuuriin EU:ssa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän raportin, jossa arvioidaan sosiaaliseen infrastruktuuriin EU:ssa tehtävien investointien vajeen olevan 100–150 miljardia euroa vuodessa ja yhteensä yli 1,5 biljoonaa euroa vuosina 2018–2030,

–  ottaa huomioon 8. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan investointipankin rahoitustoimintaa koskevasta vuosikertomuksesta(9),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2016(10),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähittäisrahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta(11),

–  ottaa huomioon EIP:n investointikertomuksen vuosiksi 2017 ja 2018,

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman innovointistrategiasta kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle(12),

–  ottaa huomioon komission kiertotalouspaketin vuodelta 2015 ja 9. heinäkuuta 2015 annetun parlamentin päätöslauselman resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta(13),

–  ottaa huomioon YK:n ohjaavat periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta ja suojelua, kunnioitusta ja korjaamista koskevasta vastuusta,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman sekä kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0164/2018),

A.  ottaa huomioon, että rahoitusmarkkinat voivat olla ja niiden olisi oltava keskeisessä asemassa, kun helpotetaan EU:n siirtymistä kestävään talouteen, joka ulottuu ilmastonmuutosta ja ekologisia kysymyksiä pidemmälle ja koskee myös yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä kysymyksiä; ottaa huomioon, että on kiireellisesti puututtava asiaan liittyviin markkinoiden toimintapuutteisiin; ottaa huomioon, että ympäristöä, taloutta ja yhteiskuntaa koskevat haasteet kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa; ottaa huomioon, että heinäkuussa 2017 julkaistussa korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa todetaan, että EU:n hiilipäästöjen vähentämispyrkimysten rahoitusvaje on lähes 180 miljardia euroa, lukuun ottamatta muita kestävän kehityksen tavoitteita;

B.  ottaa huomioon, että ekologisen siirtymän on toimittava kannustimena yhteisvastuullisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistämiselle; ottaa huomioon, että kestävän rahoituksen avulla on mahdollista vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin pitkän aikavälin kestävän kasvun aikaansaamiseksi ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi; toteaa, että ilmastonmuutosta hillitseviä investointeja koskevat perusteet vaikuttavat erittäin lupaavilta ja ne voivat olla hyvä lähtökohta; toteaa, että kestävä rahoitus ulottuu ilmastoinvestointeja ja vihreitä investointeja pidemmälle ja siinä olisi otettava kiireesti huomioon myös sosiaaliset ja hallintoperusteet;

C.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutokseen liittyvien investointien ennakoitavissa oleva ja vakaa sääntelyjärjestelmä on ensiarvoisen tärkeä, jotta edistetään yksityisen sektorin osallistumista ilmastorahoitukseen; ottaa huomioon, että Euroopan unioni voi asettaa kestävää rahoitusjärjestelmää koskevan standardin ottamalla käyttöön uskottavan ja kattavan kehyksen, jonka yksityiskohdat olisi toteutettava vaiheittain erityisissä lainsäädäntöaloitteissa;

D.  katsoo, että kaikkien sidosryhmien on muutettava ajattelutapaansa, mikä edellyttää komissiolta monialaista sääntelyä; ottaa huomioon, että yhteisö- ja vähittäissijoittajat ovat entistä kiinnostuneempia sijoittamaan tuotteisiin, jotka ovat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien kriteereiden mukaisia;

E.  toteaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien yrityksiä koskevien tietojen avoimuutta on lisättävä ”viherpesun” torjumiseksi;

F.  toteaa, että vaikutustenarvioinnin olisi oltava osa kestäviä rahoitustuotteita koskevaa luokittelua; toteaa, että on olemassa entistä enemmän asiantuntemusta sen laskemiseksi, kuinka sijoitukset vaikuttavat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin tavoitteisiin;

Tarve tarjota asianmukainen poliittinen kehys kestävään siirtymään tarvittavan pääoman saamiseksi

1.  korostaa, että kestävän siirtymisen nopeuttaminen tarjoaa tilaisuuden suunnata pääomamarkkinoita ja rahoituksen välittäjiä kohti pitkän aikavälin innovatiivisia, yhteiskunnan kannalta myönteisiä, ympäristöä säästäviä ja tehokkaita investointeja; on tietoinen hiilestä irtautumista koskevasta nykysuuntauksesta mutta painottaa, että tarvitaan lisätoimia muista fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi; pitää tärkeänä sitä, että EU:n pankit ja pääomamarkkinat hyötyvät alan innovoinnin eduista; toteaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä etuja ja riskejä ei usein ole otettu riittävästi huomioon hinnoissa ja että tämä tarjoaa markkinakannustimia kestämättömälle ja lyhytjänteiselle rahoitukselle, sillä tietyt markkinatoimijat keskittyvät nopeiden voittojen tavoitteluun; korostaa, että tarvitaan hyvin suunniteltu poliittinen, valvonta- ja sääntelykehys, jolla hallinnoidaan kestävää rahoitusta ja samalla otetaan huomioon EU:n alueiden erilaiset mahdollisuudet; toteaa, että tämän kehyksen avulla voitaisiin ottaa käyttöön laajasti pääomaa kestävän kehityksen edistämiseksi ja lisätä markkinoiden tehokkuutta pääomavirtojen ohjaamiseksi omaisuuseriin, joilla edistetään kestävää kehitystä; kehottaa komissiota ehdottamaan kunnianhimoista lainsäädäntökehystä, jossa otetaan huomioon komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassa esitetyt ehdotukset;

Rahoitusalan rooli kestävyyden ja markkinoiden toimintapuutteiden korjaamiseksi tarvittavien toimien kannalta

2.  tähdentää, että koko rahoitusalan ja sen tärkeimmän tehtävän, eli pääoman mahdollisimman tehokkaan kohdentamisen yhteiskunnan hyödyksi ja EU:n tavoitteiden mukaisesti, olisi noudatettava yhdenvertaisuuteen ja osallistavuuteen liittyviä arvoja sekä kestävyyden periaatetta ja että investointianalyyseihin ja -päätöksiin olisi sisällytettävä ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevat indikaattorit sekä toimimatta jättämisen kustannukset; toteaa, että virheelliset arviot tai harhaanjohtavat esitykset rahoitustuotteiden ilmastoriskeistä ja muista ympäristöriskeistä voivat vaarantaa markkinoiden vakauden; tähdentää talous-, vero- ja rahapolitiikan keskeistä roolia kestävän finanssipolitiikan edistämisessä, kun helpotetaan pääoman kohdentamista ja investointien uudelleen suuntaamista kestävämpiin teknologioihin ja yrityksiin sekä vähähiiliseen, katastrofinkestävään ja resurssitehokkaaseen taloudelliseen toimintaan, jolla voidaan vähentää nykyistä tarvetta käyttää tulevia luonnonvaroja ja siten saavuttaa EU:n kestävän kehityksen ja Pariisin sopimuksen tavoitteet; on tietoinen, että asianmukainen ja nouseva hinta kasvihuonekaasupäästöille on tärkeä osa toimivaa ja tehokasta ympäristöalan ja sosiaalista markkinataloutta, koska sillä korjataan tämänhetkisiä markkinoiden toimintapuutteita; toteaa, että hinta Euroopan hiilimarkkinoilla on ollut epävakaa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia fossiilisille polttoaineille myönnettyjen suorien ja epäsuorien tukien vaiheittaiseksi poistamiseksi;

Hukkainvestoinnit ja niihin liittyvät järjestelmäriskit

3.  korostaa, että vaikka hiiliomaisuudella on vielä arvoa yritysten taseissa, arvon on laskettava, jos halutaan siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan; korostaa siksi, että hiileen ja ympäristöä vahingoittavaan omaisuuteen liittyvät hukkainvestoinnit voisivat edustaa merkittävää järjestelmäriskiä rahoitusvakaudelle, jollei niitä hinnoitella pikaisesti ja asianmukaisesti niiden pitkän aikavälin riskiprofiilin mukaisesti; korostaa, että näihin hukkainvestointeihin liittyvien vastuiden havaitseminen, arviointi ja järkevä hoito sekä oikeasuhtainen pakollinen ilmoittaminen siirtymäkauden jälkeen on välttämätöntä siirryttäessä hallitusti, tasapainoisesti ja vakaasti ilmastomyönteisiin ja resurssitehokkaisiin investointeihin; suosittaa, että hukkainvestointien käsite ulotetaan koskemaan myös perustavanlaatuisia ekologisia järjestelmiä ja palveluita;

4.  kehottaa ottamaan käyttöön Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) vuonna 2016 tekemän ehdotuksen mukaisesti EU:n ”hiilen stressitestit” pankeille ja muille rahoituksen välittäjille, jotta voidaan määrittää tällaisiin hukkainvestointeihin liittyvät riskit; suhtautuu myönteisesti EJRK:n ehdotuksiin, joiden mukaan olisi kehitettävä ilmastonmuutoksen kestävää vakavaraisuuspolitiikkaa, kuten erityisiä pääoman mukautuksia, jotka perustuvat sellaisten yksittäisten vastuiden hiili-intensiteettiin, joita arvioidaan sovellettavan liiallisesti sellaisiin omaisuuseriin tehtäviin kokonaisinvestointeihin, joita pidetään hyvin haavoittuvina äkilliselle siirtymiselle vähähiiliseen talouteen; huomauttaa, että Euroopan valvontaviranomaisten perustamisesta annettujen asetusten meneillään oleva tarkistus on tilaisuus harkita kyseisten valvontaviranomaisten roolia sellaisten vaatimusten tutkimisessa ja kehittämisessä, jotka koskevat hiileen ja muihin ympäristöön liittyvien riskien arviointia, niiden julkistamista ja sisällyttämistä pankkien sisäiseen riskinarviointiprosessiin siten, että otetaan huomioon instituutioiden nykyiset kestävää kehitystä koskevat raportointivaatimukset; kehottaa komissiota esittämään asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia;

Siirtymään vaadittavien julkisten investointien rahoitus

5.  korostaa, että rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että sillä edistetään aktiivisesti ekologisen siirtymän nopeuttamista, edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä; korostaa tässä yhteydessä vero- ja talouspolitiikan keskeistä roolia oikeiden signaalien ja kannustimien antamisessa; kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission, Euroopan valvontaviranomaisten ja EIP:n kanssa arvioimaan kansallisten ja yhteisten julkisten investointiensa tarvetta ja korjaamaan mahdolliset puutteet, jotta voidaan varmistaa, että EU on saavuttamassa ilmastonmuutosta koskevat tavoitteensa viiden seuraavan vuoden kuluessa samoin kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä; korostaa kansallisten kehityspankkien ja -laitosten roolia tässä asiassa; ehdottaa prosessin koordinointia unionin tasolla ja sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla voidaan jäljittää kestäviin julkisiin investointeihin kohdistuvia tosiasiallisia rahoitusvirtoja EU:n kestävän rahoituksen seurantakeskuksen puitteissa; suhtautuu myönteisesti innovatiivisiin rahoitusvälineisiin, joihin sisältyy tätä prosessia mahdollisesti helpottavia kestävyysindikaattoreita, kuten julkisesti liikkeeseen lasketut vihreät joukkovelkakirjat; on tyytyväinen Eurostatin selvennykseen, joka koskee energiatehokkuussopimusten kohtelua kansallisessa tilinpidossa, koska selvennetty kohtelu saattaa vapauttaa merkittäviä julkisen pääoman virtoja alalla, jonka tämänhetkinen osuus on kolme neljäsosaa EU:n puhtaan energian investointivajeesta, vuoteen 2030 mennessä; pyytää komissiota jatkamaan ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskeviin tavoitteisiin liittyvien julkisten investointien asianmukaisen kohtelun tutkimista, jotta hankkeiden kustannukset jaetaan asiaankuuluvien julkisten investointien koko elinkaaren ajalle;

Kestävyysindikaattorit ja luokittelu kestävän kasvun kannustimena

6.  kehottaa komissiota johtamaan eri sidosryhmien yhteistä prosessia, johon osallistuu ilmastotieteen alan asiantuntijoita ja rahoitusalan edustajia, jotta vuoden 2019 loppuun mennessä voidaan vahvistaa vakaa, uskottava ja teknologianeutraali kestävyysluokittelu, joka perustuu indikaattoreihin, joilla tuodaan esiin investointien koko vaikutus kestävyyteen ja mahdollistetaan investointihankkeiden ja yritysten vertailu; painottaa tarvetta kehittää tällaisia kestävyysindikaattoreita EU:n kestävyysluokittelun kehittämisen ensimmäisenä vaiheena ja sisällyttää indikaattorit integroituun raportointiin; huomauttaa, että kestävyysluokittelun kehittämisen jälkeen olisi annettava uusia lainsäädäntöaloitteita, joiden aiheena ovat seuraavat: kattava ja pakollinen asianmukaista huolellisuutta koskeva kehys, johon sisältyy huolellisuusvelvollisuus, joka toteutetaan kokonaisuudessaan siirtymäkauden aikana suhteellisuusperiaatetta noudattaen, vastuullinen investointiluokittelu sekä ehdotus, joka koskee ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien ja tekijöiden integrointia rahoituslaitosten vakavaraisuuskehykseen;

7.  toteaa, että kestävyysindikaattoreita on jo olemassa, mutta nykyisiä vapaaehtoisia raportointikehyksiä on vielä yhdenmukaistettava; kehottaa näin ollen komissiota ottamaan kestävyysluokittelunsa perustaksi kestävyysindikaattoreiden yhdenmukaistetun luettelon, joka perustuu muun muassa GRI-ohjeistoon ja YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sekä komission, OECD:n ja yksityisen sektorin tämänhetkiseen työhön, ja erityisesti Eurostatin nykyisiin resurssitehokkuusindikaattoreihin; suosittaa, että nämä indikaattorit sisällytetään luokitteluun dynaamisella tavalla ja sijoittajille annetaan selvät ohjeet määräajoista, joihin mennessä tietyt vaatimukset on toteutettava; suosittaa myös, että komissio painottaa indikaattorit sen mukaan, kuinka kiireellisesti ne on käsiteltävä tiettynä ajankohtana; painottaa, että luokittelussa olisi tasapainotettava asianmukaisesti sitoutumista ja joustavuutta, mikä tarkoittaa, että siirtymäkaudella kehyksen olisi oltava pakollinen ja standardoitu mutta sitä olisi myös pidettävä muuttuvana välineenä, jonka avulla on mahdollista ottaa huomioon kehittyvät riskit ja/tai riskit, joita ole vielä asianmukaisesti kartoitettu;

8.  katsoo, että ilmastoriskejä ja muita ympäristöriskejä koskevien valmiiden määrällisten indikaattorien ja laadullisten arviointien sisällyttäminen olisi tärkeä askel kohti vastuullista investointiluokittelua, joka on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, ihmisoikeuksia koskeva kansainvälisen oikeuden sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja työoikeuden mukainen; korostaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä ja tekijöitä koskeviin vähimmäisvaatimuksiin olisi kuuluttava tällaisten investointien sosiaaliset vähimmäisvaatimukset, jotka kattavat työntekijöiden oikeudet, terveydenhuollon ja turvallisuusnormit, ja sellaisten resurssien hylkääminen, jotka ovat peräisin konfliktialueilta tai joilla ei ole asianomaisten yhteisöjen tietoista ennakkosuostumusta, sekä hallinnolliset vähimmäisvaatimukset, jotka kattavat hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja raportointia koskevat EU:n vaatimukset ja ovat tilinpäätösraportointia sekä rahanpesun ja korruption torjuntaa ja verotuksen avoimuutta koskevien EU:n vaatimusten mukaisia;

Vihreän rahoituksen merkki

9.  kehottaa komissiota johtamaan eri sidosryhmien välistä prosessia, jotta lainsäädäntöaloitteella voidaan perustaa vuoden 2019 loppuun mennessä ”vihreän rahoituksen merkki”, joka myönnetään kestävyysluokittelun korkeimmat vaatimukset täyttäville sijoitus-, pääoma- ja eläketuotteille, jotta voidaan ohjata sellaisten henkilöiden sijoituspäätöksiä, jotka asettavat kestävyyden kaikkien muiden tekijöiden yläpuolelle; suosittaa, että ”vihreän rahoituksen merkki” sisältäisi Pariisin sopimuksen ja haittavaikutusten välttämisperiaatteen mukaiset vähimmäisvaatimukset ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyville riskeille ja tekijöille niitä koskevan riskianalyysin mukaisesti, sekä toimet, joilla on todistettavasti ”myönteinen vaikutus” YK:n ympäristöohjelman rahoitusaloitteessa tarkoitetulla tavalla; toteaa, että luokittelun ja vihreän rahoituksen merkin tärkeänä tehtävänä on edistää rahoitusmarkkinoiden toimijoiden riskinarviointia tuottamalla porrastettu markkinoihin perustuva luokitus; suhtautuu myönteisesti luottoluokituslaitosten kaltaisten uusien markkinatoimijoiden innovaatioihin kehitettäessä ja hallinnoitaessa tällaisia markkinoihin perustuvia luokituksia;

Kestävän rahoituksen perusteiden sisällyttäminen kaikkeen rahoitusalaan liittyvään lainsäädäntöön

10.  panee merkille kestävää kehitystä koskevien kysymysten äskettäisen sisällyttämisen PRIIP-tuotteita (vähittäismarkkinoille tarkoitettu paketoitu ja vakuutusmuotoinen sijoitustuote) ja YLS-arvopaperistamista (yksinkertainen, läpinäkyvä ja standardoitu arvopaperistaminen) koskeviin asetuksiin sekä osakkeenomistajien oikeuksista annettuun direktiiviin sekä muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevaan direktiiviin; korostaa, että on varmistettava vihreisiin ja kestäviin omaisuuseriin liittyvien riskien riittävä huomioon ottaminen säädöksissä; panee tyytyväisenä merkille, että hukkainvestoinnit on sisällytetty ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten tunnustamisesta annettuun direktiiviin, samoin kuin varovaisuusperiaatteen laajentamisen ja viittauksen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin; pyytää kestävän rahoituksen indikaattoreiden sisällyttämistä asianmukaisesti ja oikeasuhteisesti kaikkeen uuteen ja tarkistettuun rahoitusalaa koskevaan lainsäädäntöön kokoomaehdotuksen tai erillisten ehdotusten avulla; kehottaa antamaan yhteisiä suuntaviivoja, jotta yhdenmukaistetaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden määritelmää ja niiden sisällyttämistä kaikkeen uuteen ja tarkistettuun lainsäädäntöön;

11.  kehottaa tältä osin komissiota käyttämään asetuksessa (EU) N:o 1286/2014 määritettyjä valtuuksia ja hyväksymään mahdollisimman nopeasti ja ennen kestävyysluokittelun kehittämistä delegoidun säädöksen, joka koskee niiden menettelyjen yksityiskohtien määrittämistä, joita käytetään selvitettäessä, liittyykö vähittäismarkkinoille tarkoitettuihin paketoituihin ja vakuutusmuotoisiin sijoitustuotteisiin erityisiä ympäristöön liittyviä tai yhteiskunnallisia tavoitteita; kehottaa myös laatimaan vastuullisesta liiketoiminnasta yhteisösijoittajille annettuihin OECD:n vuoden 2017 suuntaviivoihin perustuvan asianmukaista huolellisuutta koskevan kattavan ja pakollisen kehyksen, jolla sijoittajat velvoitetaan tunnistamaan, torjumaan ja hillitsemään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä siirtymäkauden jälkeen; katsoo, että tämän yleiseurooppalaisen kehyksen olisi perustuttava yritysten tarkkaavaisuusvelvoitteesta annettuun Ranskan lakiin, jota sovelletaan yrityksiin ja sijoittajiin, pankit mukaan lukien; kehottaa myös sisällyttämään tuotehallinnan alalla kaikkeen uuteen ja tarkistettuun, myös parhaillaan käsiteltävänä olevaan, lainsäädäntöön suoran viittauksen ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin kriteereihin, kun on kyse; suhtautuu myönteisesti kestävää rahoitusta käsittelevän komission korkean tason asiantuntijaryhmän suositukseen, että kestävyyden etusijalle asettamista koskeva ”Think Sustainability First” -periaate sisällytetään EU:n koko päätöksentekoa, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa koskevaan prosessiin;

Kestävyysriskit omien varojen riittävyyttä koskevien sääntöjen vakavaraisuuskehyksessä

12.  toteaa, että kestävyysriskeihin voi sisältyä myös taloudellisia riskejä ja niiden ollessa merkittäviä ne olisi otettava huomioon pankkien pääoma- ja vakavaraisuusvaatimuksissa; kehottaa siksi komissiota hyväksymään strategian ja etenemissuunnitelman, joilla pyritään muun muassa kestävyysriskien mittaamiseen vakavaraisuuskehyksessä sekä edistämään kestävyysriskien sisällyttämistä Basel IV ‑kehykseen riittävien pääomavarauksien varmistamiseksi; korostaa, että kaikkien omien varojen riittävyyttä koskevien sääntöjen on perustuttava osoitettuihin riskeihin, jotka on otettava täysimääräisesti huomioon; pyrkii käynnistämään seuraavan vuotuisen talousarvion puitteissa EU:n pilottihankkeen kehittääkseen metodologisia vertailuarvoja tätä tarkoitusta varten;

Tietojen julkistaminen

13.  korostaa, että tietojen julkistaminen on ratkaiseva ennakkoedellytys kestävälle rahoitukselle; suhtautuu myönteisesti ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän työhön ja kehottaa komissiota ja neuvostoa hyväksymään sen suositukset; kehottaa sisällyttämään julkistamisvaatimuksiin ilmasto- ja ympäristötoimien toteuttamatta jättämisestä ja muiden kestävyysriskien käsittelemättä jättämisestä aiheutuvat kustannukset; ehdottaa, että komissio sisällyttää oikeasuhteisen ja pakollisen julkistamisvelvollisuuden tilinpäätösdirektiivin ja muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin tarkistamiseen vuodesta 2020 alkaen, mihin sisältyisi siirtymäkausi, jolloin yritykset voisivat valmistautua täytäntöönpanoon; toteaa, että energiakäänteestä annetun Ranskan lain 173 pykälässä annetaan mahdollinen malli sijoittajia koskevan pakollisen ilmastoriskin julkistamisvelvollisuuden sääntelylle; kehottaa harkitsemaan muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin soveltamisalan laajentamista; painottaa tässä yhteydessä, että raportointikehyksen vaatimusten olisi oltava suhteessa laitoksen riskeihin, sen kokoon ja monimutkaisuuden asteeseen; suosittaa, että PRIIP-tuotteita koskevassa asetuksessa ja avaintietoasiakirjassa nykyisin edellytetty tietojen julkistaminen ulotetaan koskemaan kaikkia vähittäismarkkinoille tarkoitettuja rahoitustuotteita;

Luottamusvelvollisuus

14.  toteaa, että luottamusvelvollisuudet on jo sisällytetty unionin rahoitussääntelykehykseen, mutta painottaa, että niitä olisi selvennettävä, kun määritetään, otetaan käyttöön ja testataan vankkaa ja uskottavaa kestävyysluokittelua, joka kattaa keskeiset investointitoimet, kuten investointistrategian, riskinhallinnan, varojen allokoinnin, hallinnon ja käytön hallinnan, joka koskee kaikkia sijoitusketjun toimijoita, kuten omaisuudenhoitajia ja riippumattomia sijoitusneuvojia tai muita sijoituspalvelujen välittäjiä; suosittaa, että luottamusvelvollisuutta olisi laajennettava kattamaan pakollinen kaksisuuntainen integrointiprosessi, jossa kaikki sijoitusketjun toimijat, mukaan lukien omaisuudenhoitajat ja riippumattomat sijoitusneuvojat tai muut sijoituspalvelujen välittäjät, velvoitetaan sisällyttämään päätöksiinsä taloudellisesti merkitykselliset tekijät, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan, sekä harkitsemaan asiakkaiden ja edunsaajien tai viime kädessä loppusijoittajien muita kuin taloudellisesti merkityksellisiä toiveita, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan ja että heiltä olisi kysyttävä ennalta heidän aikataulustaan ja kestävyyttä koskevista toiveistaan; kehottaa sisällyttämään ilmasto- ja ympäristötoimien toteuttamatta jättämisestä ja muista kestävyysriskeistä aiheutuvat kustannukset yritysten johtokuntien ja viranomaisten riskinhallintaa ja asianmukaista huolellisuutta koskevaan arviointiin sekä sijoittajia koskevaan luottamusvelvollisuuteen;

Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien kriteereiden tunnistamista koskevat vakiosopimukset

15.  kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia laatimaan ohjeet, jotka koskevat vakiosopimuksia omaisuuden omistajien ja hoitajien sekä riippumattomien sijoitusneuvojien ja muiden sijoituspalvelujen välittäjien välillä ja joihin olisi selvästi sisällytettävä tuensaajan edun siirtäminen, sekä selkeitä odotuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien tunnistamisesta ja integroimisesta; kehottaa EU:n toimielimiä varmistamaan, että Euroopan valvontaviranomaisia koskevan asetuksen tarkistamisen yhteydessä valvontaviranomaisille myönnetään riittävästi määrärahoja; kehottaa sisällyttämään ilmastotoimien toteuttamatta jättämisestä ja muista kestävyysriskeistä aiheutuvat kustannukset kaikkiin tuleviin EU:n säädöksiin ja lainsäädännön tarkistuksiin sekä rahoitukseen liittyviin vaikutustenarviointeihin;

Hallinta

16.  pyytää, että aktiivisista ja vastuuvelvollisesta hallinnasta tehdään erottamattoman osa sijoittajien oikeudellisia velvollisuuksia ja että hallintatoimia koskeva selvitys asetetaan edunsaajien ja yleisön saataville, muun muassa huomattavien omistusosuuksien julkisen ja pakollisen julkistamisen, sitouttamistoiminnan, valtakirjaneuvonantajien käyttämisen ja passiivisten sijoitusvälineiden käyttämisen välityksellä; suosittaa, että indeksipohjaisilla sijoituksilla ohjattavia passiivisia rahastoja kannustetaan ilmoittamaan hallintatoimensa ja sen, missä määrin passiivisen indeksoinnin ja vertaisarvioinnin käyttö mahdollistaa ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevien riskien asianmukaisen määrittämisen kohdeyhtiöissä; katsoo, että indeksin laatijoita olisi pyydettävä erittelemään yksityiskohtaisesti, ovatko laajasti käytetyt ja viitatut vertailuarvot ilmasto- ja kestävyysparametrien mukaisia;

Tarve kehittää edelleen ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevia ilmoitusvelvoitteita muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin puitteissa

17.  toteaa, että muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin mukaiset ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevat ilmoitusvelvoitteet eivät ole riittävän yhtenäisiä ja että yhdenmukaistaminen on tarpeen, jotta voidaan edistää johdonmukaisuutta ja määritellä asianmukaisimmat ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevat mittaustavat julkistamiselle käyttäen kestävyys- ja resurssitehokkuusindikaattoreita; kehottaa komissiota luomaan EU:n laajuisen sidosryhmien yhteenliittymän, johon kuuluu rahoituspalvelualan, tiedeyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, jotka arvioivat ja ehdottavat asianmukaisen luettelon mittaustavoista, mukaan lukien luettelon indikaattoreista, joilla mitataan kestävyysvaikutuksia ja katetaan tärkeimmät kestävyysriskit; katsoo, että tällaiseen uudistukseen olisi sisällyttävä vaatimus kolmannen osapuolen tarkastamasta ilmoituksesta;

Vihreät joukkovelkakirjat

18.  toteaa, että vihreät joukkovelkakirjat ovat vain murto-osa investointimarkkinoista eikä niitä ole säädelty riittävästi, ja ne ovat siksi alttiita harhaanjohtavalle markkinoinnille ja että EU:lla ei ole tällä hetkellä ole yhtenäisiä normeja vihreille joukkovelkakirjoille, joiden olisi perustuttava EU:n tulevaan kestävyysluokitteluun; toteaa, että viranomaisten olisi tarkastettava ja valvottava vihreitä joukkovelkakirjoja ja että niihin olisi sisällyttävä säännöllinen raportointi kohde-etuutena olevien omaisuuserien ympäristövaikutuksista; korostaa, että vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin olisi sisällyttävä myös käänteinen ympäristövaikutus ja niillä olisi tuettava fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä; korostaa, että vihreät joukkovelkakirjat eivät saisi kattaa tiettyjä aloja – erityisesti toimialoja, jotka vaikuttavat erittäin kielteisesti ilmastoon – eivätkä rikkoa keskeisiä sosiaalisia ja ihmisoikeusnormeja; ehdottaa, että EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevia normeja olisi kehitettävä täysin avoimesti komission erityistyöryhmässä ja Euroopan parlamentin olisi valvottava kehitystyötä; kehottaa komissiota arvioimaan säännöllisesti vihreiden joukkovelkakirjojen vaikutusta, tehokkuutta ja valvontaa; kehottaa siksi esittämään lainsäädäntöaloitteen, jolla kannustetaan, edistetään ja markkinoidaan EIP:n kaltaisten nykyisten ja tulevien EU:n toimielinten toteuttamaa vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua unionissa;

Luottoluokituslaitokset

19.  toteaa, että luottoluokituslaitokset eivät sisällytä riittävästi ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä häiritseviä riskejä ja tekijöitä liikkeeseenlaskijoiden tulevaan luottokelpoisuuteen; kehottaa hyväksymään selkeitä EU:n normeja ja valvontaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien indikaattoreiden sisällyttämiseksi kaikkiin EU:n alueella toimivien luottoluokituslaitosten luokituksiin; huomauttaa, että taustalla olevaan näiden yritysten väliseen vähäiseen kilpailuun ja niiden kapea-alaiseen taloudelliseen katsantokantaan ei vieläkään ole täysin puututtu; kehottaa perustamaan vihreän rahoituksen merkille akkreditointimenettelyn, josta vastaavat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen valvomat sertifiointiviranomaiset; suosittaa, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen valtuutetaan vaatimaan luottoluokituslaitoksilta kestävyysriskien sisällyttämistä niiden metodologioihin; kehottaa komissiota esittämään luottoluokituslaitoksista annetun asetuksen tarkistamista, koska tämä todennäköisesti toteutuu tulevaisuudessa; painottaa kestävyysindeksien sekä ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa tarkastelevien luokituslaitosten laatiman kestävyystutkimuksen merkitystä, kun kaikille talouden toimijoille annetaan tarvittavaa tietoa, jotta ne voivat täyttää raportointi- ja luottamusvelvollisuutensa siirryttäessä kestävämpään rahoitusjärjestelmään;

Rahoituspalveluiden merkintäjärjestelmät

20.  ehdottaa, että komissio perustaa sitovan ja oikeasuhteisen merkintäjärjestelmän, jonka olisi oltava vapaaehtoinen siirtymäkauden aikana, yksityispankkitilejä tarjoaville laitoksille, sijoitusrahastoille sekä vakuutus- ja rahoitustuotteille siten, että niissä ilmoitetaan missä määrin perustana olevat varat noudattavat Pariisin sopimuksen sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tavoitteita;

Euroopan valvontaviranomaisten toimeksianto

21.  aikoo selventää entisestään Euroopan valvontaviranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toimeksiantoa Euroopan valvontaviranomaisista annettujen asetusten meneillään olevan tarkistuksen yhteydessä, jotta niihin voidaan sisällyttää ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät riskit ja tekijät sekä niiden seuranta, jolloin rahoitusmarkkinoiden toiminta noudattaa paremmin kestävän kehityksen tavoitteita; katsoo näin ollen, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi

   sisällytettävä kestävyysnäkökohdat osaksi sen ”soveltuvuuden” arviointia koskevia ohjeitaan, kuten komissio ehdotti kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmassaan, ja annettava yleisemmin ohjeita siitä, kuinka kestävyysnäkökohdat voidaan tehokkaasti sisällyttää asiaankuuluvaan EU:n rahoitusalan lainsäädäntöön, sekä edistettävä kyseisten säädösten johdonmukaista täytäntöönpanoa niiden hyväksymisen jälkeen;
   perustettava oikeasuhteinen, ja siirtymäkauden jälkeen pakollinen seurantajärjestelmä, jotta voidaan arvioida ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä merkittäviä riskejä ja tekijöitä vuodesta 2018 alkaen siten, että kestävyysskenaarioiden analysointi suuntautuu tulevaisuuteen;
   saatava valtuudet valvoa osakesalkkujen mukauttamista Pariisin sopimukseen ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviin riskeihin ja tekijöihin, jotta varmistetaan ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän suositusten noudattaminen;

katsoo, että Euroopan valvontaviranomaisilla olisi oltava riittävät määrärahat tehtäviensä hoitamiseksi; kannustaa Euroopan valvontaviranomaisia tekemään yhteistyötä näissä kysymyksissä asiaankuuluvien virastojen ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

EIP:n rooli kestävässä rahoituksessa

22.  painottaa, että EU:n toimielimien olisi näytettävä esimerkkiä, kun rahoituksesta pyritään tekemään kestävää; toteaa, että vaikka 26 prosenttia kaikesta EIP:n rahoituksesta kohdistuu ilmastotoimiin ja vaikka EIP oli vihreiden joukkovelkakirjalainamarkkinoiden edelläkävijä vuonna 2007 ja on saavuttamassa ilmoittamansa niihin liittyvät tavoitteet, se rahoittaa edelleen hiili-intensiivisiä hankkeita, joten parantamisen varaa on yhä; kehottaa siksi painokkaasti EIP:tä mukauttamaan ja priorisoimaan tulevaa lainanantoaan siten, että se noudattaa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 celsiusasteen rajaa; kehottaa vahvistamaan ja tasapainottamaan EIP:n lainanantotoimintaa ja Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) annettua asetusta, jotta voidaan lopettaa hiili-intensiivisiin hankkeisiin sijoittaminen ja asettaa etusijalle resurssitehokkaat ja vähähiiliset hankkeet muiden innovatiivisten alojen ja aineettomien hankkeiden ohella; toteaa, että EIP pystyy myöntämään enemmän riskipääomaa vihreää siirtymää varten alueiden kannalta tasapainoisella tavalla; katsoo, että tällä alalla olisi toteutettava lisätoimia, esimerkiksi yhdessä EU:n rahoitusvälineiden kanssa seuraavaan monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä;

Euroopan keskuspankin (EKP) rooli kestävässä rahoituksessa

23.  on tietoinen, että EKP on riippumaton ja sen tärkein tehtävä on turvata hintavakaus, mutta muistuttaa, että koska EKP on unionin toimielin, Pariisin sopimus sitoo myös sitä; on siksi huolissaan siitä, että 62,1 prosenttia EKP:n yrityslainaostoista liittyy aloihin, joiden osuus euroalueen kasvihuonekaasupäästöistä on 58,5 prosenttia(14), ja toteaa, että tämä ohjelma hyödyttää suoraan pääasiassa suuria yrityksiä; suosittaa, että EKP ottaa nimenomaisesti huomioon Pariisin sopimuksen sekä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tavoitteet sen osto-ohjelmia ohjaavissa suuntaviivoissa; korostaa, että tällaisilla suuntaviivoilla voidaan näyttää esimerkkiä sellaisen tulevan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan suuntautuvan sijoituspolitiikan perustamisessa, joka on EU:n kestävyysluokittelun tiukkojen vaatimusten mukainen;

Muut kysymykset

24.  korostaa, että kestävien rahoitustuotteiden merkityksellinen tarjonta voi vaikuttaa myönteisesti myös EU:n sosiaaliseen infrastruktuuriin, jolla tarkoitetaan sellaisten aloitteiden ja hankkeiden kokonaisuutta, joiden tavoitteena on tuottaa julkista arvoa lisäämällä investointia ja innovointia ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja selviytymiskyvyn kannalta tärkeillä ja strategisilla aloilla, kuten opetuksessa, terveydenhuollossa ja asumisessa;

25.  suhtautuu myönteisesti korkean tason asiantuntijaryhmän toimiin, jotka ovat arvokkaita osasia laadittaessa kestävää rahoitusalaa koskevia uusia vaatimuksia; korostaa kuitenkin tarvetta ottaa pankkiala aktiivisesti mukaan toimintaan, koska se on EU:n rahoitusalan hallitsevana tekijänä edelleen ratkaisevassa asemassa pyrittäessä lisäämään rahoituksen kestävyyttä;

26.  painottaa, että ilmastotoimiin käytettyjen varojen jäljittämismenetelmä aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta ohjelmien välillä, minkä vuoksi hankkeet, joiden kohdalla on epäselvää, millaista ympäristö- ja ilmastohyötyä ne tuottavat, on voitu määrittää ilmastotoimiin liittyviksi menoiksi (esim. yhteisen maatalouspolitiikan viherryttävä osa‑alue);

27.  korostaa, että kaikkien yleisesti käytössä olevien rahoitusalan vertailuarvojen metodologiassa ei oteta huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä; kehottaa kehittämään vähintään yhden EU:n kestävyysvertailuarvon käyttäen EU:n kestävyysluokittelua, jotta voidaan mitata unionin liikkeeseenlaskijoiden suorituskykyä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien ja tekijöiden perusteella;

28.  kehottaa analysoimaan ja kannustamaan yksityisiä aloitteita, kuten ”vihreitä kiinnelainoja” koskevaa EeMAP-hanketta, jotta voidaan arvioida ja osoittaa, millaisin edellytyksin vihreiden omaisuuserien avulla voidaan vähentää investointiriskiä ja lisätä samalla ympäristön kestävyyttä;

29.  kehottaa EU:ta edistämään aktiivisesti kestävyysindikaattoreiden sisällyttämistä kansainvälisten tilinpäätösstandardien kehykseen kansainvälisesti;

30.  korostaa, että yrityshallinnon avulla olisi edistettävä pitkän aikavälin arvon luomista esimerkiksi pitkän aikavälin osakkeenomistajille tarkoitetuilla lojaalisuusosakkeilla ja sisällyttämällä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökohdat johtajien ja johtokunnan palkitsemispaketteihin; toteaa, että selventämällä asiaan liittyviä johtajien velvoitteita tuettaisiin kestäviä sijoittajia niiden vuorovaikutuksessa johtokuntien kanssa;

31.  kehottaa ottamaan käyttöön pakollisen ympäristövastuuvakuutuksen kaikelle kaupalliselle ja julkiselle toiminnalle toimintaluvan antamisen ennakkoedellytyksenä;

32.  korostaa, että kestävä rahoitus edellyttää, että selvennetään unionin yritysten johtajien velvoitteita, jotka liittyvät pitkän aikavälin kestävän arvon luomiseen, ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskeviin asioihin ja järjestelmäriskeihin osana johtajien yleisvelvoitetta edistää yrityksen menestystä;

33.  kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia laatimaan ohjeet, jotka koskevat tilastotietojen keräämistä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien tunnistamisesta ja integroimisesta rahoitukseen, ja kehottaa julkaisemaan tilastoja mahdollisuuksien mukaan;

34.  kehottaa kansallisia pankki- ja rahoitusmarkkinaviranomaisia laatimaan selkeät ja ytimekkäät ohjeet siitä, miten uusi luokittelu ja muut tähän lainsäädäntöön liittyvät muutokset voidaan ottaa käyttöön ilman, että siitä aiheutuu turhia kustannuksia ja viivästyksiä;

35.  katsoo, että hinnoittelutoimien avulla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti EU:n hiilivapaaksi saattamista koskeviin toimiin liittyvän 180 miljardin euron suuruisen rahoitusvajeen korjaamiseen, siten, että suunnataan sijoituksia kohti pitkän aikavälin kestävyystavoitteita;

36.  toteaa, että pk-yritykset unohdetaan innovoivasta luonteestaan huolimatta usein kestävää rahoitusta koskevissa keskusteluissa; ottaa huomioon digitalisointiin ja vihreään rahoitusteknologiaan liittyvät merkittävät mahdollisuudet; suosittaa, että komissio tarkastelee mekanismeja, joiden avulla pk-yritykset voivat yhdistää hankkeita päästäkseen vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoille;

37.  painottaa kestävään rahoitukseen liittyvää yhteiskunnallista osatekijää; panee merkille mahdollisuudet, jotka liittyvät erityisesti sosiaalisia infrastruktuureja koskevien uusien rahoitusvälineiden, kuten sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjalainojen, kehittämiseen vuonna 2017 julkistettujen sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaisesti;

38.  painottaa, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien riskien määrittely, hallinta ja julkistaminen ovat kuluttajansuojan ja rahoitusvakauden keskeisiä osatekijöitä, minkä vuoksi niiden olisi kuuluttava Euroopan valvontaviranomaisten valvontatoimien piiriin; pyytää Euroopan järjestelmäriskikomiteaa tutkimaan aktiivisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden ja järjestelmäriskin välistä vuorovaikutusta muillakin kuin ilmastonmuutokseen liittyvillä aloilla;

39.  muistuttaa, että parlamentti kehotti vähittäisrahoituspalveluja koskevasta toimintasuunnitelmasta 14. marraskuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa ottamaan käyttöön EU:n säästötilin vihreän talouden rahoittamiseksi;

40.  edellyttää, että kaikkien EU:n tulevien menojen on täytettävä Pariisin sopimuksen vaatimukset ja että talouden hiilivapaaksi saattamiseen liittyvät tavoitteet on sisällytettävä oikeudellisiin välineisiin, joilla säännellään Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (koheesiorahastot mukaan lukien), ulkoisia toimia ja kehitysyhteistyötä koskevia rahastoja ja muita monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolisia välineitä, kuten ESIR:iä;

41.  kehottaa komissiota toteuttamaan toteutettavuustutkimuksen siitä, miten valvojien ja sääntelyn avulla voidaan paremmin palkita pitkälle aikavälille suuntautuvista toimeksiannoista;

42.  kehottaa Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista (EIOPA) esittämään parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja, jotka koskevat sitä, miten lisäeläkejärjestelmien ja yksityisten eläketuotteiden tarjoajat voivat olla yhteydessä edunsaajiin ennen sopimuksen tekoa ja sijoituksen koko elinkaaren aikana; kehottaa EIOPAa esittämään suuntaviivoja, jotka koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan Environmental Agency Fund -rahaston kaltaisia parhaita käytäntöjä yhteydenpidosta edunsaajiin ja yksityisasiakkaisiin ja heidän taloudellisten ja muiden kuin taloudellisten etujensa turvaamisesta;

43.  ottaa huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän suosituksen, jonka mukaan Euroopan ympäristökeskuksen olisi yhteistyössä Euroopan valvontaviranomaisten kanssa perustettava kestävän rahoituksen EU:n seurantakeskus kirjaamaan EU:n kestäviä sijoituksia ja raportoimaan niistä sekä julkistamaan niitä koskevia tietoja; suosittaa Euroopan unionin edelläkävijän tehtävän vahvistamiseksi, että seurantakeskukselle annetaan myös tehtäväksi kirjata ja tukea EU:n rahastojen ja EU:n toimielinten, kuten ESIR:n, EIP:n ja EKP:n, kestäviä sijoituksia sekä julkistaa niitä koskevia tietoja; pyytää seurantakeskusta raportoimaan toiminnastaan parlamentille;

44.  suosittaa, että EIP tekee yhteistyötä pienten markkinaosapuolten ja alueellisten osuuskuntien kanssa, jotta uusiutuvaa energiaa koskevat pienimuotoiset hankkeet voitaisiin yhdistää ja jotta ne voisivat näin saada EIP:n tukea osana yrityssektorin osto‑ohjelmaa;

45.  on samaa mieltä korkean tason asiantuntijaryhmän kanssa siitä, että on ensiarvoisen tärkeää voimaannuttaa EU:n kansalaisia ja tiedottaa heille kestävään rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä; painottaa tarvetta parantaa tiedonsaantia kestävyyteen liittyvästä suorituskyvystä ja edistää finanssiosaamista;

46.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan poliittinen johdonmukaisuus rahoitusalojen ja muiden kuin rahoitusalojen välillä; muistuttaa, että kestävää rahoituspolitiikkaa on täydennettävä muilla aloilla, kuten energian, liikenteen, teollisuuden ja maatalouden aloilla, tehtävillä johdonmukaisilla poliittisilla valinnoilla;

47.  kehottaa komissiota julkaisemaan säännöllisesti edistymiskertomuksen tässä päätöslauselmassa käsitellyistä kysymyksistä;

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään EU:n vaikutusvaltaa ja osoittamaan johtajuutta kestävän rahoituksen alalla sekä korottamaan kestävyyttä koskevia vaatimuksia maailmanlaajuisella rahoitusalalla, myös kolmansien maiden kanssa tehtävillä kahdenvälisillä sopimuksilla, monenvälisillä poliittisilla foorumeilla, kuten YK:ssa, G7:ssä ja G20:ssa, ja kansainvälisissä standardeja asettavissa organisaatioissa, kuten kansainvälisessä arvopaperimarkkinavalvojien yhteisössä (IOSCO);

o
o   o

49.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.
(2) EUVL L 330, 15.11.2014, s. 1.
(3) EUVL L 132, 20.5.2017, s. 1.
(4) EUVL L 354, 23.12.2016, s. 37.
(5) EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19.
(6) EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35.
(7) EUVL L 352, 9.12.2014, s. 1.
(8) YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimisto https://www.unisdr.org/files/46796_cop21weatherdisastersreport2015.pdf.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0039.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0025.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0428.
(12) EUVL C 75, 26.2.2016, s. 41.
(13) EUVL C 265, 11.8.2017, s. 65.
(14) Sini Matikainen, Emanuele Campiglio ja Dimitri Zenghelis, ”The climate impact of quantitative easing”, Grantham Institute on climate change and the environment, toukokuu 2017.

Päivitetty viimeksi: 16. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus