Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2714(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0239/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0239/2018

Keskustelut :

PV 29/05/2018 - 2
CRE 29/05/2018 - 2

Äänestykset :

PV 30/05/2018 - 13.10
CRE 30/05/2018 - 13.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0226

Hyväksytyt tekstit
PDF 118kWORD 42k
Keskiviikko 30. toukokuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Monivuotinen rahoituskehys 2021–2027 ja omat varat
P8_TA(2018)0226B8-0239/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista (2018/2714(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 311, 312 ja 323 artiklan,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – Monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” (COM(2018)0321),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 esitetyt komission ehdotukset monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä,

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselmat ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu”(1) ja ”Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen”(2),

–  ottaa huomioon komission ja neuvoston 29. toukokuuta 2018 antamat julkilausumat monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

1.  panee merkille komission 2. toukokuuta 2018 esittämät monivuotista rahoituskehystä 2021–2027 ja Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevat ehdotukset, joiden pohjalta tulevat neuvottelut käydään; muistuttaa, että parlamentin kanta käy selvästi ilmi 14. maaliskuuta 2018 hyvin suurella enemmistöllä hyväksytyistä kahdesta päätöslauselmasta, jotka muodostavat parlamentin valtuutuksen neuvotteluihin;

2.  kehottaa painokkaasti neuvostoa varmistamaan, että seuraava rahoituskehys kuvastaa selkeää ja myönteistä näkemystä unionin tulevaisuudesta ja vastaa unionin kansalaisten tarpeisiin, huoliin ja odotuksiin; korostaa, että monivuotisesta rahoituskehyksestä päätettäessä on turvattava unionille tarvittavat taloudelliset resurssit, jotta se voi vastata tärkeisiin haasteisiin ja saavuttaa poliittiset prioriteettinsa ja tavoitteensa seuraavalla 7-vuotiskaudella; odottaa sen tähden neuvostolta tämän antamien poliittisten sitoumusten kanssa johdonmukaista toimintaa ja rohkeita päätöksiä; on huolissaan siitä, että komission ehdotukset heikentävät EU:n tärkeimpiä solidaarisuustoimia, ja aikoo neuvotella neuvoston kanssa kunnianhimoisemmasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka hyödyttää kansalaisia;

3.  on yllättynyt ja huolissaan, että vertailutiedot, jotka komissio julkisti virallisesti 18. toukokuuta 2018 parlamentin painokkaiden vaatimusten jälkeen, paljastavat ristiriitaisuuksia tavoissa, joilla kyseiset luvut esiteltiin ja annettiin tiedoksi monivuotista rahoituskehystä koskevien ehdotusten yhteydessä; panee etenkin merkille, että useille EU:n ohjelmille luvatut määrärahojen lisäykset ovat itse asiassa huomattavasti luvattua vähäisempiä, kun taas toisten ohjelmien määrärahoja leikataan rankemmin kuin mitä komission alun perin esitti; painottaa, että parlamentin ja neuvoston on heti alkuun sovittava selkeistä menetelmistä kyseisten lukujen suhteen; ilmoittaa käyttävänsä tätä päätöslauselmaa varten omia laskelmiaan, jotka perustuvat kiinteisiin hintoihin ja joissa otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista;

4.  on pettynyt seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ehdotettuun yleiseen tasoon, joka on 1,1 biljoonaa euroa, mikä vastaa 1,08:aa prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n bruttokansantulosta, kun siitä on vähennetty Euroopan kehitysrahaston osuus (nykyään 0,03 prosenttia EU:n bruttokansantulosta, rahoitetaan unionin talousarvion ulkopuolisin varoin); korostaa, että kun tätä yleistä tasoa mitataan prosenttiosuutena bruttokansantulosta, se on reaalisesti alempi kuin nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen taso, vaikka unionin uusiin poliittisiin prioriteetteihin ja haasteisiin tarvitaan lisää rahoitusta; muistuttaa, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys on edeltäjäänsä (vuosien 2007–2013 rahoituskehys) pienempi ja että sen on osoitettu olevan riittämätön rahoittamaan unionin pakottavia tarpeita;

5.  pitää valitettavana, että ehdotuksen suorana tuloksena on yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) määrärahojen väheneminen 15 prosentilla ja koheesiopolitiikan määrärahojen väheneminen 10 prosentilla; vastustaa erityisesti radikaaleja leikkauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti mainittujen politiikkojen ominaisluonteeseen ja tavoitteisiin, kuten ehdotettuja leikkauksia koheesiorahastoon (45 prosenttia) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoon (yli 25 prosenttia); kyseenalaistaa näissä olosuhteissa ehdotuksen vähentää Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja 6 prosentilla, vaikka sen toiminta-aluetta on laajennettu ja nuorisotyöllisyysaloite on sisällytetty siihen;

6.  toistaa vakaan näkemyksensä EU:n tärkeimpien politiikkojen rahoituksen tasosta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta ne voisivat täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa; painottaa erityisesti vaatimusta säilyttää YMP:n ja koheesiopolitiikan rahoitus EU-27:ssä vähintään vuosien 2014–2020 talousarvion reaalitasolla näiden politiikanalojen yleistä rakennetta kunnioittaen, kolminkertaistaa Erasmus+ -ohjelman nykyiset määrärahat, kaksinkertaistaa pk-yrityksille ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan varattu erityisrahoitus, kasvattaa tutkimuksen ja innovoinnin nykyisiä määrärahoja ainakin 50 prosentilla 120 miljardiin euroon, kaksinkertaistaa Life+ -ohjelman rahoitus, lisätä merkittävästi Verkkojen Eurooppa -välineen kautta tehtäviä investointeja sekä varmistaa lisärahoitus turvallisuuteen, muuttoliikkeeseen ja ulkosuhteisiin liittyville toimille; korostaa siksi näkemystään, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen on oltava 1,3 prosenttia EU-27:n bruttokansantulosta;

7.  painottaa niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana; toistaa kantansa, että EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa, ja pitää valitettavana, ettei monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin sisälly selkeää ja näkyvää sitoumusta asiasta; pyytää siksi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkeen EU:n toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan; korostaa lisäksi, että syrjinnän poistaminen on elintärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja pitää valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu eikä sukupuolten tasa-arvoa koskevia sitoumuksia täytetty EU:n toimissa, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään; painottaa myös näkemystään, että Pariisin sopimuksen jälkeen ilmastoon liittyviä menoja olisi lisättävä huomattavasti verrattuna nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen ja niissä olisi saavutettava 30 prosentin taso mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä;

8.  tukee komission ehdotuksia EU:n omien varojen järjestelmän uudistamisesta, sillä kyseinen järjestelmä tuo myönteisen lisän vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen rahoitukseen; pitää siksi hyvänä ehdotusta ottaa käyttöön kolme uutta omien varojen lähdettä ja yksinkertaistaa nykyistä arvonlisäveroon perustuvien omien varojen järjestelmää; tähdentää, että nämä ehdotukset, jotka pohjautuvat suoraan toimielinten välisen omia varoja käsittelevän korkean tason työryhmän työhön, olivat mukana myös 14. maaliskuuta 2018 hyväksytyssä parlamentin päätöslauselmassa ehdotetussa omien varojen ”korissa”; panee tyytyväisenä merkille, että nämä uudet varat vastaavat kahta unionin strategista tavoitetta: sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja toisaalta ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjunta; odottaa neuvostolta ja komissiolta tukea, jotta parlamentin rooli omien varojen hyväksyntämenettelyssä olisi vastaisuudessa vahvempi; palauttaa jälleen kerran mieliin kantansa, että tulevissa neuvotteluissa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen meno- ja tulopuolta olisi käsiteltävä yhtenä pakettina, sillä parlamentin kanssa ei tule sopua monivuotisesta rahoituskehyksestä, ellei omia varoja koskevassa kysymyksessä edistytä vastaavasti;

9.  pitää hyvänä myös periaatetta, että vastaisuudessa EU:n toimien suorat tuotot olisi ohjattava EU:n talousarvioon, ja kannattaa ehdottomasti kaikkien hyvitysten ja korjausten poistamista; pohtii, millä aikataululla mainitut uudet oman varat otetaan käyttöön, jotta kansallisia maksuosuuksia voidaan pienentää; ihmettelee, ettei komissio ole ehdottanut sellaisen erityisvarauksen perustamista EU:n talousarvioon, johon sijoitettaisiin kaikki ennakoimattomat muut tulot, kuten yrityksille kilpailulainsäädännön rikkomisesta määrätyt sakot ja digitaalialan suurten yritysten veron ja finanssitransaktioveron tuotot EU:n uusina omina varoina;

10.  muistuttaa kannattaneensa sellaisen mekanismin perustamista, jonka avulla jäsenvaltioihin, jotka eivät noudata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, voidaan soveltaa taloudellisia seurauksia; panee merkille monivuotista rahoituskehystä koskevan lainsäädäntöpaketin osana esitetyn komission ehdotuksen unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on jäsenvaltioissa yleisiä puutteita; aikoo tutkia tarkkaan kaikki ehdotuksen osatekijät ja esittää tarvittavia lisäsäännöksiä, jotta voidaan varmistaa, että unionin talousarvion lopulliset edunsaajat eivät voi joutua millään tavoin kärsimään sellaisesta sääntöjen rikkomisesta, joista he eivät ole vastuussa;

11.  on vakuuttunut tarpeesta suorittaa monivuotisen rahoituskehyksen oikeudellisesti sitova ja pakollinen välitarkistus, jota on ehdotettava ja josta on sovittava ajoissa, jotta seuraava parlamentti ja komissio ehtivät hyvin mukauttaa vuosien 2021–2027 kehystä; aikoo esittää parannusta monivuotista rahoituskehystä koskevaan asetukseen ehdotetun artiklan sanamuotoon;

12.  pitää komission ehdotuksia joustavuudesta hyvänä lähtökohtana neuvotteluille; pitää hyvinä useita ehdotuksia nykyisten säännösten parantamisesta ja varsinkin ehdotusta vapautettujen määrärahojen uudelleenkäytöstä unionin varaukseen, erityisvälineiden määrärahojen korotusta ja rajoitusten poistamista maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaralta parlamentin asiassa esittämien pyyntöjen mukaisesti; aikoo neuvotella muistakin parannuksista aina tarpeen mukaan;

13.  panee merkille komission ehdotuksen perustaa eurooppalainen investointien vakautusjärjestely, joka täydentäisi kansallisten talousarvioiden vakautustoimintoa vakavien epäsymmetristen häiriöiden tapauksessa; aikoo tutkia ehdotuksen ja etenkin sen tavoitteet ja määrät tarkkaan;

14.  painottaa, että komission ehdotukset käynnistävät virallisesti intensiivisten neuvottelujen kauden neuvostossa mutta myös neuvoston ja parlamentin välillä tarkoituksena varmistaa parlamentin hyväksyntä monivuotista rahoituskehystä koskevalle asetukselle; tähdentää, että monivuotista rahoituskehystä ja omia varoja koskevan lainsäädäntöpaketin kaikista osatekijöistä, myös monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvistä määristä, olisi voitava neuvotella, kunnes päästään lopulliseen sopimukseen; ilmaisee valmiutensa ryhtyä välittömästi jäsenneltyyn vuoropuheluun neuvoston kanssa, jotta parlamentin odotukset olisivat paremmin tiedossa ja sopimukseen voitaisiin päästä oikea-aikaisesti; pitää siksi vastikään aloitettuja säännöllisiä kokouksia perättäisten neuvoston puheenjohtajavaltioiden ja parlamentin neuvotteluryhmän kesken tärkeänä lähtökohtana seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymismenettelyssä;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, muille asianomaisille toimielimille ja elimille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0075.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0076.

Päivitetty viimeksi: 16. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus