Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2256(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0160/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0160/2018

Keskustelut :

PV 29/05/2018 - 18
CRE 29/05/2018 - 18

Äänestykset :

PV 30/05/2018 - 13.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0228

Hyväksytyt tekstit
PDF 156kWORD 50k
Keskiviikko 30. toukokuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Schengen-alueen toimintaa koskeva vuosikertomus
P8_TA(2018)0228A8-0160/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. toukokuuta 2018 Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (2017/2256(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 27. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon Schengen-alueen säilyttämisestä ja vahvistamisesta (COM(2017)0570),

–  ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2016 annetun komission tiedonannon etenemissuunnitelmasta Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi (COM(2016)0120),

–  ottaa huomioon Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta 14. syyskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624(1),

–  ottaa huomioon Schengenin rajasäännöstön ja etenkin sen 14 ja 17 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794(2),

–  ottaa huomioon Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0160/2018),

A.  ottaa huomioon, että Schengen-alue on ainutlaatuinen järjestely ja yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista, sillä se mahdollistaa ihmisille vapaan liikkuvuuden Schengen-alueella ilman tarkastuksia sisärajoilla; ottaa huomioon, että tämä on tehty mahdolliseksi useilla korvaavilla toimenpiteillä, kuten tiedonvaihdon lisääminen perustamalla Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja arviointimekanismin perustaminen, jotta voidaan valvoa Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja edistää keskinäistä luottamusta Schengen-alueen toimintaan; ottaa huomioon, että keskinäinen luottamus edellyttää myös solidaarisuutta, turvallisuutta, oikeudellista ja poliisiyhteistyötä rikosasioissa, EU:n ulkorajojen yhteistä suojelua, yhteisiä näkemyksiä ja yhteisiä toimintalinjoja muuttoliike-, viisumi- ja turvapaikka-asioissa sekä kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden kunnioittamista tällä alalla;

B.  ottaa huomioon, että viime vuosina useat tekijät ovat vaikuttaneet Schengen-alueen toimintaan; ottaa huomioon, että näihin tekijöihin sisältyvät kansainvälisen liikkumisen ja matkailijavirtojen vaikutus – nämä olivat alun perin peruste niin kutsutulle älykkäitä rajoja koskevalle lainsäädännölle – sekä turvapaikanhakijoiden ja laittomien muuttajien merkittävä määrä ja näiden edelleen liikkuminen ja tästä seurannut sisärajavalvonnan palauttaminen ja jatkaminen joissakin jäsenvaltioissa vuodesta 2014 alkaen; ottaa huomioon, että sisärajatarkastusten palauttaminen vaikuttaa pikemminkin olevan yhteydessä miellettyihin yleiseen järjestykseen ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin, jotka liittyvät ihmisten liikkuvuuteen ja terrorismiin ja saapuvien kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden ja laittomien muuttajien määriin, sen sijaan, että olisi vankkaa näyttöä vakavan uhan tosiasiallisesta olemassaolosta tai tosiasiallisesti saapuvien määristä; ottaa huomioon, että näihin tekijöihin sisältyvät myös terrorismi ja kasvava uhka yleiselle järjestykselle ja sisäiselle turvallisuudelle jäsenvaltioissa;

C.  ottaa huomioon, että unionin ulkorajojen vahvistaminen ja asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvien järjestelmällisten tarkastusten käyttöönotto, myös EU:n kansalaisten kohdalla, olivat osa Schengen-alueen suojelemiseksi käyttöön otettuja toimenpiteitä;

D.  ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat reagoineet turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tuloon palauttamalla tarkastukset sisärajoilleen ”säännelläkseen” kansainvälistä suojelua hakevien kolmansien maiden kansalaisten liikkumista, vaikka Schengenin rajasäännöstön 14 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan, että normaalit rajamenettelyt eivät koske turvapaikanhakijoita; ottaa huomioon tarpeen ottaa käyttöön oikeudenmukainen järjestelmä turvapaikkahakemusten arviointia koskevan vastuun jakamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että komissio on maaliskuusta 2016 alkaen ehdottanut useita toimenpiteitä Schengen-alueen normaalin toiminnan palauttamiseksi; ottaa huomioon, että Schengen-alueen asianmukainen toiminta ei ole vielä palautunut ja on riippuvainen ensisijaisesti jäsenvaltioista, niiden keskinäisestä luottamuksesta, niiden ensimmäisiä maahantulovaltioita kohtaan osoittamasta solidaarisuudesta, asianmukaisten toimenpiteiden hyväksymisestä ja niiden käyttöönotosta erityisesti jäsenvaltioissa;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioille annetut kannustimet ryhtyä toimiin Schengen-alueen asianmukaisen toiminnan palauttamiseksi riippuvat pääasiassa siitä, että rajatarkastuspyyntöjä ei uusita;

G.  ottaa huomioon, että sisärajatarkastusten säilyttämisellä unionissa tai tällaisten tarkastusten palauttamisella Schengen-alueelle on vakava vaikutus EU:n kansalaisten ja kaikkien niiden elämään, jotka hyötyvät vapaan liikkuvuuden periaatteesta EU:n sisällä, ja se heikentää merkittävästi heidän luottamustaan unionin toimielimiin ja yhdentymiseen; ottaa huomioon, että sisärajavalvonnan säilyttäminen tai palauttaminen merkitsee suoria operatiivisia kustannuksia ja investointikustannuksia rajatylittäville työntekijöille, matkailijoille, maanteiden tavaraliikenteelle ja julkishallinnolle, millä olisi lamauttava vaikutus jäsenvaltioiden talouksiin; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan rajatarkastusten palauttamiseen liittyvät kustannukset ovat 0,05–20 miljardia euroa kertaluonteisina kustannuksina ja 2 miljardia euroa vuotuisina toimintakustannuksina(4); ottaa huomioon, että tämä koskee erityisesti raja-alueita;

H.  ottaa huomioon, että eri jäsenvaltiot rakentavat yhä enemmän muureja ja aitauksia EU:n ulko- ja sisärajoille ja että niillä halutaan estää turvapaikanhakijoiden maahantulo ja kauttakulku EU:n alueella; muistuttaa, että Transnational Institute -tutkimuslaitos on arvioinut, että Euroopan maat ovat rakentaneet yli 1 200 kilometriä muureja ja rajoja, jotka ovat maksaneet vähintään 500 miljoonaa euroa, ja että vuosina 2007–2010 EU:n varoilla otettiin käyttöön 545 rajavalvontajärjestelmää, jotka kattavat 8 279 kilometriä EU:n ulkorajoista, ja 22 347 valvontalaitetta;

I.  ottaa huomioon, että Schengen-alue on tienhaarassa ja että tarvitaan määrätietoisia ja yhteisiä toimia, jotta sen kansalaisille tuomat edut saadaan täysimääräisesti takaisin; ottaa huomioon, että se edellyttää myös jäsenvaltioiden välistä luottamusta, yhteistyötä ja solidaarisuutta; ottaa huomioon, että on vältettävä Schengeniä mustamaalaavaa poliittista diskurssia;

J.  ottaa huomioon, että Schengen-alueen laajentaminen on keskeinen keino laajentaa oikeudesta ihmisten, palvelujen, tavaroiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen saatavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja uudempiin jäsenvaltioihin, edistää yhteenkuuluvuutta ja rakentaa siltoja valtioiden ja alueiden välille; ottaa huomioon, että Schengenin säännöstön soveltaminen täysimääräisesti kaikissa jäsenvaltioissa, jotka täyttävät kriteerit, joita Schengen-arviointiprosessin onnistunut päättäminen edellyttää, on tärkeää koordinoidun ja vankan oikeusvarmuuskehyksen luomiseksi; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja on ilmoittanut useaan otteeseen Romanian ja Bulgarian valmiudesta liittyä Schengen-alueeseen ja että tämä on todettu myös Euroopan parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antamassa kannassa esityksestä neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa(5) sekä neuvoston antamissa päätelmissä;

K.  ottaa huomioon, että Schengenin valvontaa käsittelevä työryhmä on seurannut tiiviisti Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa Schengenin arviointimekanismista, haavoittuvuusarviointimetodologiasta, valiokuntien kuulemistilaisuuksista ja virkamatkoista jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin saatujen tulosten avulla; ottaa huomioon, että työryhmä on pannut merkille toteutetut tai suunnitteilla olevat toimenpiteet, Schengen-alueen toiminnan suurimmat puutteet ja tarvittavat tulevat toimet;

Keskeiset seikat

Edistyminen havaittujen puutteiden korjaamisessa

1.  painottaa, että EU:n lainsäätäjä on hyväksynyt viimeisten kolmen vuoden aikana useita toimenpiteitä, joilla on pyritty vahvistamaan Schengen-alueen yhtenäisyyttä ilman sisärajatarkastuksia; suhtautuu myönteisesti ulkorajoilla toteutettujen toimenpiteiden tehokkuuteen ja Euroopan raja- ja merivartioviraston perustamiseen; panee merkille viraston ponnistelut uuden asetuksen täytäntöönpanossa erityisesti yhteisten rajavalvonta- ja palautusoperaatioiden avulla sekä tukemalla jäsenvaltioita, joihin kohdistuu yhä laajempi muuttoliike, samalla kun säilytetään kaikkien perusoikeuksien kunnioittaminen, kuten eurooppalaisesta raja- ja merivartiosta annetussa asetuksessa säädetään; pitää äskettäin käyttöönotettua haavoittuvuusarviointimekanismia tärkeänä heikkouksien löytämisessä yhteisiltä ulkorajoilta ja kriisien ehkäisemisessä; korostaa virastojen ja muiden sidosryhmien yhteisiä ponnisteluja ja yhteistyötä hotspot-lähestymistavan organisoinnissa koulutuksen alalla;

2.  suhtautuu myönteisesti toimiin, joihin on ryhdytty muuttamalla Schengenin rajasäännöstöä ja ottamalla käyttöön asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvat kolmansien maiden kansalaisten ja EU:n kansalaisten pakolliset ja järjestelmälliset tarkastukset ulkorajojen tulo- ja lähtöpisteissä, mutta kehottaa valvomaan näiden toimenpiteiden vaikutuksia, tarpeellisuutta ja suhteellisuutta EU:n kansalaisten rajanylitysten kannalta; korostaa, että pakolliset ja järjestelmälliset tarkastukset Schengen-rajoilla on toisinaan korvattu kohdennetuilla tarkastuksilla, koska niillä on suhteeton vaikutus liikennevirtoihin; muistuttaa, että komission olisi otettava nämä seuraukset huomioon toteuttaessaan asetuksen (EU) 2017/458 mukaista arviointia;

3.  panee tyytyväisenä merkille Schengenin tietojärjestelmän käynnissä olevan uudistuksen ja sen, että eu-LISA otti 5. maaliskuuta 2018 käyttöön SIS II:n sormenjälkien automaattisen tunnistusjärjestelmän (AFIS), johon sisältyy biometrinen hakumahdollisuus, mikä vahvistaa osaltaan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa;

4.  painottaa, että on hyödynnettävä paremmin nykyisiä välineitä, erityisesti nykyisten järjestelmien hyötyjen maksimoimiseksi ja rakenteellisiin tietovajeisiin puuttumiseksi, noudattaen täysimääräisesti tietosuojavaatimuksia sekä oikeutta yksityisyyteen ja syrjimättömyyteen koskevia periaatteita ja tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita;

5.  suhtautuu myönteisesti rajat ylittävään poliisi- ja oikeudelliseen yhteistyöhön sekä lainvalvontaviranomaisten väliseen yhteistyöhön ja Eurojustissa ja Europolissa tehtyyn työhön rajat ylittävän ja järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan ja terrorismin torjumiseksi tiedustelun, tiedonvaihdon ja yhteisten tutkimusten avulla;

6.  pitää huolestuttavina komission pyrkimyksiä kehittää edelleen Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitettä ja strategiaa sen pohjalta, mitä 14. maaliskuuta 2018 julkaistiin, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen säännösten noudattamiseksi; ilmaisee epäilyksensä sen tehokkuudesta toivottujen tavoitteiden asettamisessa Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden alalla ja erityisesti perusoikeuksien ja strategian muiden osa-alueiden tehostamisessa ja täytäntöönpanossa;

7.  pitää erittäin arvokkaana uudistettua Schengenin arviointimekanismia, sillä se edistää avoimuutta, keskinäistä luottamusta ja vastuuvelvollisuutta jäsenvaltioiden välillä valvomalla tapaa, jolla ne panevat täytäntöön Schengenin säännöstön eri alat;

Havaitut kriittiset puutteet

8.  on huolissaan Schengenin arviointimekanismin ja haavoittuvuusarvioinnin avulla havaituista kriittisistä puutteista;

9.  on erittäin huolissaan Schengenin säännöstön soveltamisessa ilmenneistä vakavista puutteista, jotka havaittiin arvioitaessa Schengenin tietojärjestelmän väliaikaista käyttöä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja kehottaa tämän järjestelmän eheyden turvaamiseksi neuvostoa ja komissiota aloittamaan parlamentin kanssa keskustelut kyseisten havaintojen asianmukaisesta seurannasta;

10.  tuomitsee sisärajatarkastusten jatkamisen, sillä tämä horjuttaa Schengen-alueen perusperiaatteita; katsoo, että monessa tapauksessa tarkastusten jatkaminen ei ole laajuutensa, tarpeellisuutensa ja suhteellisuutensa vuoksi nykyisten sääntöjen mukaista ja on siksi laitonta; pitää valitettavana, että jäsenvaltiot eivät ole ryhtyneet asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen yhteistyön muiden asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta minimoitaisiin kyseisten toimenpiteiden vaikutukset, eivätkä ne ole perustelleet tarkastuksia riittävästi eivätkä antaneet tietoja niiden tuloksista, mikä on hankaloittanut komission analysointia ja parlamentin valvontaa; pitää myös valitettavana jäsenvaltioiden käytäntöä, jossa ne muuttavat keinotekoisesti tarkastusten palauttamisen oikeusperustaa jatkaakseen niitä enimmäisajan ylittäväksi ajaksi, vaikka olosuhteet eivät muutu; katsoo, että tämän käytännön taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat haitallisia Schengen-alueen yhtenäisyydelle ja heikentävät myös unionin kansalaisten hyvinvointia ja vapaan liikkuvuuden periaatetta; muistuttaa, että unionin lainsäätäjä on hyväksynyt viimeisten kolmen vuoden aikana useita toimenpiteitä vahvistaakseen ulkorajoja ja ulkorajavalvontaa; painottaa, että tämä ei ole johtanut vastaavasti sisärajatarkastusten poistamiseen;

11.  painottaa, että rajatarkastusten palauttaminen sisärajoille on osoittautunut paljon helpommaksi kuin niistä luopuminen sen jälkeen kun ne on palautettu;

12.  on huolissaan siitä, että asetusta ei ole pantu täytäntöön joillakin osa-alueilla, jotka koskevat ulkorajavalvonnan tiettyjä näkökohtia, kuten tietokantojen järjestelmällistä konsultointia rajatarkastusten yhteydessä ja vaadittujen maahantuloehtojen perusteellista tarkistamista; on myös huolestunut siitä, että tietyt tietokannat, kuten SIS ja VIS, ovat toisinaan poissa käytöstä tietyissä rajanylityspaikoissa; panee merkille, että monissa jäsenvaltioissa on laiminlyöty kansallisten koordinointikeskusten perustaminen Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta annetun asetuksen mukaisesti; korostaa jälleen, että sisä- ja ulkorajoista annettu lainsäädäntö voi olla tehokasta vain, jos jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisesti unionin tasolla sovitut toimenpiteet;

13.  muistuttaa, että jäsenvaltioilla on käytössään muitakin välineitä kuin sisärajatarkastukset, kuten komission suosittelema kohdennettu poliisivalvonta, edellyttäen että valvonnan tavoitteena ei ole rajavalvonta, että se perustuu poliisin yleisiin tietoihin tai kokemuksiin, jotka koskevat yleiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia, ja että sen erityisenä tarkoituksena on torjua rajat ylittävää rikollisuutta ja se suunnitellaan ja toteutetaan henkilöihin ulkorajoilla järjestelmällisesti kohdistuvista tarkastuksista selkeästi poikkeavalla tavalla; muistuttaa, että nämä tarkastukset voivat osoittautua tehokkaammiksi kuin sisärajoilla tehtävät tarkastukset erityisesti siksi, että ne ovat joustavampia ja niitä voidaan helpommin mukauttaa muuttuviin riskeihin;

14.  muistuttaa, että sisärajoilla Schengen-arviointikäyntejä voidaan tehdä paikan päälle ilmoittamatta niistä etukäteen kyseiselle jäsenvaltiolle;

15.  tuomitsee fyysisten esteiden, kuten aitojen, rakentamisen jäsenvaltioiden välille ja epäilee tällaisten toimien yhteensopivuutta Schengenin rajasäännöstön kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan perusteellisesti nykyiset ja tulevat rakennushankkeet ja raportoimaan niistä parlamentille;

16.  panee osana Schengenin normaalin toiminnan palauttamista merkille ehdotuksen muuttaa Schengenin rajasäännöstöä sisärajoille väliaikaisesti palautettavia tarkastuksia koskevien sääntöjen osalta; korostaa tarvetta asettaa selkeät säännöt ja toteaa, että kyseiset muutokset voisivat ainoastaan heijastaa uusia haasteita ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia eivätkä ne saisi kannustaa sisärajatarkastusten palauttamiseen; muistuttaa, että muutokset eivät saisi olla keino pitkittää sisärajatarkastuksia entisestään; ilmaisee huolensa siitä, että komission esittämä sisärajatarkastusten palauttamista koskeva ehdotus perustuu miellettyyn riskiin pikemminkin kuin tiukkoihin ja vankkoihin todisteisiin ja vakavan uhan olemassaoloon ja että tällainen niin sanottu riskinarviointi on tarkoitus antaa kokonaan sen valtion tehtäväksi, joka haluaa ottaa rajatarkastukset uudelleen käyttöön; katsoo, että nämä toimet olisi toteutettava varovaisesti, jotta ei aiheuteta peruuttamatonta vahinkoa vapaan liikkuvuuden perusajatukselle, etenkin vahvistamalla merkittävät menettelyä koskevat takeet erityisesti, jotta säilytetään tiukka ajallinen rajoitus sisärajatarkastusten palauttamisen yhteydessä;

17.  painottaa, että nykyisten sisärajatarkastusten jatkaminen edelleen tai uusien tarkastusten käyttöönotto aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia kustannuksia koko EU:lle vahingoittaessaan vakavasti sisämarkkinoita;

Toteutettavat toimet

18.  korostaa, että on kiireesti ja viipymättä puututtava havaittuihin kriittisiin puutteisiin, jotta voidaan palauttaa Schengenin normaali toiminta ilman sisärajatarkastuksia;

19.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön olemassa olevat asetukset ja kehottaa komissiota toimimaan määrätietoisesti yhteisesti sovittujen sääntöjen rikkomistapauksissa määräämällä, että kyseiset jäsenvaltiot toteuttavat oikeasuhteiset ja tarvittavat toimenpiteet, jotta turvataan muiden jäsenvaltioiden ja koko unionin intressit, myös rikkomismenettelyt;

20.  korostaa, että on tärkeää uudistaa ja mukauttaa Schengenin tietojärjestelmää vastaamaan nopeasti uusiin haasteisiin, joita ovat muun muassa vaarassa olevien tai kadonneiden lasten suojelu, terrorismia koskevien tietojen välitön ja pakollinen vaihtaminen noudattaen samalla EU:n kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten perusoikeuksia ja säilyttäen tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa koskevat takeet sekä palauttamispäätöksiä koskevien tietojen pakollinen vaihtaminen; painottaa, että uudistuksella ei pidä vaarantaa tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita; painottaa, että jos järjestelmän halutaan toimivan asianmukaisesti, kuulutusten on edellytettävä toimia ja niiden olisi oltava perusteltuja, jotta ne voidaan sisällyttää järjestelmään; korostaa ennakoitua lisätietopyyntöjen merkittävää lisääntymistä Sirene-järjestelmässä ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan käytössään olevia keinoja varmistamalla, että pyynnöistä huolehtivalla toimistolla on uusien tehtävien edellyttämät riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit;

21.  korostaa Schengenin arviointimekanismin tulosten kriittistä luonnetta ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan niille annetut suositukset asianmukaisesti täytäntöön; korostaa myös haavoittuvuusarviointia ja kehottaa jäsenvaltioita toimimaan eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston suositusten mukaisesti;

22.  kehottaa komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kattavan kertomuksen asetuksen (EU) N:o 1053/2013 nojalla suoritetuista arvioinneista;

23.  kehottaa päättäväisesti komissiota olemaan enää uusimatta pyyntöjä poikkeuksista Schengenin säännöstöön, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole pannut täytäntöön sille Schengenin arviointimekanismin yhteydessä osoitettuja suosituksia;

24.  korostaa, että kaikkien jäsenvaltioiden, myös niiden, jotka eivät sijaitse ulkoisilla maarajoilla, olisi tehtävä parhaansa varmistaakseen ulkorajojensa valvonnan korkean tason kohdentamalla riittävästi resursseja eli henkilökuntaa, kalustoa ja asiantuntemusta varmistaen samalla perusoikeuksien tinkimätön kunnioittaminen, myös kansainväliseen suojeluun ja palauttamiskieltoon liittyvissä kysymyksissä, perustamalla tarvittavat hallinto- ja valvontarakenteet ja laatimalla ajantasaisia riskianalyyseja asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti kaikille komentotasoille tehokkaiden operaatioiden helpottamiseksi ja riittävien infrastruktuurien tarjoamiseksi turvallisia, hallittuja ja sujuvia rajanylityksiä varten;

25.  katsoo, että jos Schengenin arviointimekanismia tarkistetaan, kaikissa ehdotuksissa olisi puututtava siihen, että paikalle tehtyjen tarkastuskäyntien ja täytäntöönpanopäätösten ja toimintasuunnitelmien välillä on merkittäviä viivästyksiä, ja niissä olisi edistettävä jäsenvaltioiden ripeitä korjaavia toimenpiteitä; katsoo, että Schengenin arviointimekanismin puitteissa ilman ennakkoilmoitusta paikalle tehtyjä tarkastuksia voitaisiin tehostaa siten, että niistä todella ei ilmoitettaisi etukäteen (ei ilmoitusta 24 tuntia etukäteen);

26.  muistuttaa, että parlamentin olisi saatava välittömästi ja täysimääräisesti tietoa kaikista ehdotuksista, jotka koskevat Schengenin arviointimekanismin muuttamista tai korvaamista; toteaa, että komission olisi tarkasteltava Schengenin arviointimekanismin toimintaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kaikki ensimmäisen monivuotisen arviointiohjelman kattamia arviointeja koskevat kertomukset on hyväksytty, ja toimitettava tarkastelun tulokset parlamentille;

27.  korostaa, että Schengenin arviointimekanismia on kehitettävä yhdessä haavoittuvuusarviointia koskevan välineen kanssa siten, että vältetään ennakoimattomat ongelmat ja parannetaan ulkorajojen kokonaisvalvontaa, edistetään Schengenin säännöstön ja perusoikeuksien noudattamista, kaikkien jäsenvaltioiden allekirjoittama Geneven yleissopimus mukaan luettuna, ja edistetään jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten ja etenkin parlamentin välistä perusteellista valvontaa ja avoimuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ohjaamaan riittävästi resursseja Schengenin arvioinnin täytäntöönpanoon ja seurantaan sekä haavoittuvuusarviointiin; kehottaa komissiota järjestämään sisärajoille tarkastuskäyntejä, joista ei todella ilmoiteta etukäteen, ja arvioimaan käytössä olevien toimenpiteiden luonnetta ja vaikutusta;

28.  kehottaa jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia parantamaan tietojen ja tilastojen keruuta rajavalvontaan liittyvien resurssien ja valmiuksien kansallisesta hallinnoinnista; kehottaa jäsenvaltioita antamaan hyvissä ajoin kaikki tarvittavat tiedot haavoittuvuusarviointimekanismiin;

29.  kehottaa erityisesti niitä jäsenvaltioita, joita asia suoraan koskee, valmistelemaan ja testaamaan riittävästi tarvittavia varautumissuunnitelmia, jotta lievennetään lisääntyneestä muuttoliikkeestä aiheutuvia tilanteita, ja vahvistamaan rekisteröinti- ja majoituskapasiteettiaan tällaisten tilanteiden sattuessa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan valmiuksiaan havaita asiakirjapetoksia ja laittomia maahantuloja noudattaen samalla täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta ja perusoikeuksia; kehottaa ryhtymään yhteisiin toimiin ihmiskaupan ja terrorismin torjumiseksi, jotta voidaan paremmin tunnistaa rikollisjärjestöt ja niiden rahoituksen alkuperä;

30.  painottaa, että laillinen ja turvallinen pääsy EU:n alueelle, myös Schengen-alueen ulkorajoilla, edistää yleisen vakauden saavuttamista Schengen-alueella;

31.  pitää yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian täytäntöönpanon nykytilaa riittämättömänä; kehottaa komissiota ja eurooppalaista raja- ja merivartiovirastoa tukemaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä vastata asetuksen (EU) 2016/1624 vaatimuksiin ja aloittaa jäsenvaltioissa ajallaan strategian mukaiset temaattiset arvioinnit; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan rajavalvontansa yhdennetyn rajaturvallisuuden käsitteen mukaiseksi soveltamalla rajavalvontaan kattavaa lähestymistapaa sen perusperiaatteiden pohjalta ja erityisesti takaamalla perusoikeuksien täyden noudattamisen ja keskittymällä erityisesti haavoittuviin ryhmiin ja alaikäisiin kaikessa rajavalvonta- ja palautustoiminnassa, palauttamiskieltoa koskevan periaatteen noudattaminen mukaan luettuna; korostaa, että on varmistettava yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategian täysimääräinen täytäntöönpano unionin tasolla ja jäsenvaltioissa sekä kansainvälisten sopimusten noudattaminen ja siten tehostettava ulkorajojen valvontaa perusoikeuksia noudattaen;

32.  korostaa tarvetta ottaa nopeasti käyttöön toimielinten välillä sovittu täysimittainen yhdennetyn rajaturvallisuuden strategia, eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston tekninen ja operatiivinen strategia ja jäsenvaltioiden kansalliset strategiat; on täysin tietoinen yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian täytäntöönpanon epäjohdonmukaisuuksista jäsenvaltioissa ja korostaa, että strategian täysimääräinen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa on erittäin tärkeää Schengen-alueen asianmukaisen toiminnan kannalta;

33.  kehottaa komissiota hyväksymään säädösehdotuksen Eurosur-asetuksen muuttamiseksi, kun otetaan huomioon nykyisen asetuksen täytäntöönpanossa ilmenneet huomattavat puutteet, ja katsoo, että ehdotuksella olisi rohkaistava hyödyntämään enemmän Eurosuria tiedonvaihdossa, riskianalyysissa ja etsintä- ja pelastusoperaatioissa ja niiden tukemisessa;

34.  muistuttaa kannattavansa Bulgarian ja Romanian välitöntä liittymistä Schengen-alueeseen sekä Kroatian liittymistä heti, kun se täyttää liittymisen kriteerit; kehottaa neuvostoa hyväksymään Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen-alueeseen sen täysivaltaisina jäseninä;

Muut Schengeniin vaikuttavat seikat

35.  korostaa, että Schengenin nykytila ja sisärajatarkastusten jatkuminen eivät johdu ensisijaisesti ongelmista itse Schengen-alueen rakenteessa tai sen säännöissä vaan pikemminkin siihen liittyvistä säännöstön aloista, kuten puutteista Euroopan yhteisessä turvapaikkajärjestelmässä, mukaan luettuna poliittisen tahdon, solidaarisuuden ja vastuunjaon puute, Dublin-asetuksessa ja ulkorajojen valvonnassa;

Edistyminen havaittujen puutteiden korjaamisessa

36.  painottaa toteutettuja tukitoimenpiteitä ja valmiuksien kehittämistoimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja parantamaan elinoloja alkuperämaissa;

37.  pitää kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä yhtenä osatekijänä pakkosiirtoihin ja laittomaan muuttoliikkeeseen johtavien olosuhteiden lieventämisessä; korostaa toivottuihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden kattavaa luonnetta;

Havaitut kriittiset puutteet

38.  pitää valitettavana, että monien ihmisten on viime vuosina ilmoitettu kuolleen tai kadonneen Välimerellä; painottaa lisäksi, että etsintä- ja pelastuspalvelu on eurooppalaisesta raja- ja merivartiovirastosta annetun asetuksen mukaan Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden itsenäinen osatekijä; katsoo, että unionin pysyvä, luja ja tehokas vastaus etsintä- ja pelastustoimiin merellä on erittäin tärkeää merillä tapahtuvien ihmishenkien menetysten estämiseksi; pitää erittäin tärkeänä, että kaikkeen merirajojen rajavalvonnan operatiiviseen suunnitteluun ja eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston tällaisten operaatioiden täytäntöönpanoon sisällytetään riittävät etsintä- ja pelastuspalvelua merellä koskevat näkökohdat ja valmiudet, kuten asetuksessa (EU) N:o 656/2014 säädetään;

39.  on erittäin huolissaan eurooppalaisesta raja- ja merivartiovirastosta annetun asetuksen täytäntöönpanosta ja korostaa, että jäsenvaltioiden on noudatettava asetuksessa säädettyjä vaatimuksia erityisesti, kun kyse on riittävien henkilöresurssien ja teknisen kaluston osoittamisesta yhteisiin operaatioihin ja sitoumuksista nopean toiminnan kalustoreserviin, ja kohdennettava riittävästi resursseja haavoittuvuusarvioinnin täytäntöönpanoon; on huolissaan eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston resursseista ja rahoituksen suunnittelusta sekä arvioista, joihin operaatioiden rahoitus ja jäsenvaltiolta edellytetyt rahoitusosuudet perustuvat; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan asianmukaisen perusoikeuskoulutuksen jäsenvaltioiden rajavartijoille;

40.  katsoo, että kansallisen tason yhteistyö eri lainvalvontaviranomaisten, armeijan, rajavartijoiden, tulliviranomaisten ja etsintä- ja pelastuspalveluun merellä osallistuvien viranomaisten välillä on usein riittämätöntä, mikä johtaa hajanaiseen tilannetietoisuuteen ja alhaiseen tehokkuuteen; toteaa, että yhteistyörakenteiden puuttuminen saattaa johtaa tehottomiin ja/tai suhteettomiin toimiin; muistuttaa, että mikään määrä hyvää tarkoittavia unionin tason toimenpiteitä ei voi korvata jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten välisen sisäisen yhteistyön puutetta;

41.  panee merkille muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien perustamisen ja tavoitteen parantaa niiden yhteentoimivuutta samalla, kun säilytetään tarvittavat tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvät suojatoimet;

42.  katsoo, että tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskeviin ehdotuksiin liittyvä työ olisi käytettävä tilaisuutena parantaa ja osittain yhdenmukaistaa kansallisia tietojärjestelmiä ja kansallisia infrastruktuureja rajanylityspaikoissa;

Toteutettavat toimet

43.  rohkaisee virastoja ja jäsenvaltioita jatkamaan monialaisten operaatioiden täytäntöönpanoa ja varmistamaan, että asianmukaiset toimet toteutetaan etsintä- ja pelastuspalvelun sisällyttämiseksi operaatioihin asianmukaisin varoin ja henkilöstöresurssein; kannustaa virastoa varmistamaan valitusmekanismin täytäntöönpanon ja perusoikeusvaltuutetun tueksi tarvittavat henkilö- ja muut resurssit;

44.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan nopeat ja tehokkaat palautusmenettelyt heti, kun palautuspäätös on tehty, noudattaen täysimääräisesti perusoikeuksia sekä toteuttamaan palautukset inhimillisissä ja ihmisarvoisissa olosuhteissa;

45.  panee merkille, että jäsenvaltioilla on direktiivin 2001/40/EY mukaisesti mahdollisuus tunnustaa ja panna täytäntöön toisen jäsenvaltion tekemä palautuspäätös sen sijaan, että tehdään uusi palautuspäätös tai lähetetään laiton maahanmuuttaja ensimmäiseen päätöksen antaneeseen jäsenvaltioon;

46.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään erityistoimiin riittävien infrastruktuurien, majoituksen ja elinolojen varmistamiseksi kaikille turvapaikanhakijoille ja ottamaan erityisesti huomioon ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten sekä sellaisten perheiden, joissa on alaikäisiä lapsia, sekä haavoittuvassa asemassa olevien naisten tarpeet; kehottaa jäsenvaltioita saattamaan säilöönottolaitoksensa kansainvälisten parhaiden käytäntöjen ja ihmisoikeusnormien ja -yleissopimusten vaatimusten mukaisiksi, täyttämään kapasiteettitarpeet ottaen huomioon, että säilöönotto on viimeinen keino eikä ole lapsen edun mukaista, ja lisäämään säilöönotolle vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttöä; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan uudelleensijoittamista koskevia sitoumuksiaan, jotka Eurooppa-neuvosto hyväksyi syyskuussa 2015 ja jotka Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti syyskuussa 2017, jotta muuttoliikkeen hallinta saadaan kuntoon ja edistetään solidaarisuutta ja yhteistyötä EU:ssa;

47.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kansallisten tietosuojaviranomaisten riippumattomuuden erityisesti antamalla riittävät taloudelliset resurssit ja riittävän henkilöstön huolehtimaan lisääntyvistä tehtävistä; kehottaa jäsenvaltioiden riippumattomia valvontaviranomaisia varmistamaan tietojärjestelmiä ja niiden käyttöä koskevat tarvittavat tarkastukset; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön toimet, joilla taataan rekisteröityjen oikeudet tehdä valituksia ja pyytää henkilötietojaan, sekä lisäämään yleistä tietoisuutta tietojärjestelmistä;

48.  vaatii, että eurooppalainen raja- ja merivartiovirasto toteuttaa monialaisia operaatioita, joilla pyritään huolehtimaan siitä, että etsintä- ja pelastuspalvelua merellä (kuten asetuksessa (EU) N:o 656/2014 säädetään) on tarjolla asiaankuuluvilla alueilla; muistuttaa, että kansallisten rajavalvontaviranomaisten on myös varattava riittävät resurssit toiminnalleen, erityisesti etsintä- ja pelastustehtäviin; korostaa, että rajavalvonnan olisi oltava koulutetun rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävä tai se olisi toteutettava toimivaltaisen viranomaisen tiukassa valvonnassa;

49.  toteaa, että eurooppalaiselle raja- ja merivartiovirastolle on annettu laajemmat valtuudet, joita se voi käyttää jäsenvaltioiden tukemiseksi koordinoiduissa palauttamisoperaatioissa;

50.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään edelleen vastavuoroista rajat ylittävää poliisiyhteistyötä yhteisillä uhka-arvioinneilla, riskianalyyseilla ja vartiointikierroksilla; kehottaa panemaan kokonaisvaltaisesti täytäntöön Prümin sopimuksen ja neuvoston päätöksen 2008/615/YOS ja liittymään eurooppalaiseen tiedonvaihtomalliin ja Ruotsin aloitteeseen; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisia lainvalvontayhteistyön ja tiedonjakamisen rakenteitaan ja parantamaan käytännön yhteistyötä erityisesti naapurijäsenvaltioiden kanssa;

51.  muistuttaa, että Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää koskevalle uudistukselle on annettu ensisijainen asema osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla puututaan pakolais-, turvapaikanhakija- ja muuttoliikepolitiikkaan ja käsitellään komission muuttoliikeagendaa; muistuttaa tuoneensa useampaan kertaan esiin, että laillisten väylien avaaminen muuttajille ja pakolaisille on paras keino torjua ihmiskauppaa ja siten myös laitonta muuttoliikettä; kehottaa neuvostoa seuraamaan nopeasti parlamentin esimerkkiä ja hyväksymään neuvotteluvaltuutuksen jokaisen tähän liittyvän ehdotuksen yhteydessä, erityisesti Dublin-asetuksen osalta; korostaa, että uusi Euroopan unionin turvapaikkavirasto on vielä hyväksyttävä, ja kehottaa neuvostoa jatkamaan kiireesti tämän asian käsittelyä;

52.  painottaa tarvetta parantaa jäsenvaltioiden unionin kansalaisille antamien henkilökorttien turvallisuutta; kehottaa komissiota ehdottamaan vaatimuksia henkilökortteihin sisällytettyjä turva- ja biometrisiä tietoja varten, kuten passien kohdalla on jo tehty;

o
o   o

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, kansallisille parlamenteille ja eurooppalaiselle raja- ja merivartiovirastolle.

(1) EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1.
(2) EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53.
(3) EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11.
(4) Wouter van Ballegooij, ”The Cost of Non-Schengen: Civil Liberties, Justice and Home Affairs aspects”, Cost of Non-Europe Report, Euroopan tason lisäarvoyksikkö, 2016, s. 32.
(5) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 160.

Päivitetty viimeksi: 16. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus