Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2211(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0184/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0184/2018

Keskustelut :

PV 12/06/2018 - 19
CRE 12/06/2018 - 19

Äänestykset :

PV 13/06/2018 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0254

Hyväksytyt tekstit
PDF 266kWORD 52k
Keskiviikko 13. kesäkuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Koheesiopolitiikka ja kiertotalous
P8_TA(2018)0254A8-0184/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. kesäkuuta 2018 koheesiopolitiikasta ja kiertotaloudesta (2017/2211(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 3 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 4, 11, 174–178, 191 ja 349 artiklan,

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen, päätöksen 1/CP.21, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten 21. kokouksen (COP21) ja Pariisissa 30. marraskuuta–11. joulukuuta 2015 pidetyn Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan osapuolten 11. konferenssin (CMP11),

–  ottaa huomioon Pariisin sopimuksen 7 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan, joissa tunnustetaan ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien paikallinen, valtiotasoa alempi ja alueellinen ulottuvuus,

–  ottaa huomioon YK:n uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen nro 7 ”varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille” ja tavoitteen nro 11 ”taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat”,

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013(1) (jäljempänä ”yhteisiä säännöksiä koskeva asetus”),

–  ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta ja Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitetta koskevista erityissäännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1080/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013(2),

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013(3),

–  ottaa huomioon Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen tukemista Euroopan aluekehitysrahastosta koskevista erityissäännöksistä 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1299/2013(4),

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) annetun asetuksen (EY) N:o 1082/2006 muuttamisesta tällaisten yhtymien perustamisen ja toiminnan selkeyttämiseksi, yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1302/2013(5),

–  ottaa huomioon koheesiorahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1084/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1300/2013(6),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(7),

–  ottaa huomioon komission 16. tammikuuta 2018 antaman tiedonannon kiertotalouden seurantakehyksestä (COM(2018)0029),

–  ottaa huomioon komission 26. tammikuuta 2017 antaman tiedonannon ”Energian hyödyntäminen kiertotaloudessa” (COM(2017)0034),

–  ottaa huomioon komission 26. tammikuuta 2017 antaman kertomuksen ”Kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano” (COM(2017)0033),

–  ottaa huomioon komission 14. joulukuuta 2015 antaman tiedonannon ”Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi” (COM(2015)0639),

–  ottaa huomioon komission 2. joulukuuta 2015 antaman tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614),

–  ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2014 antaman tiedonannon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa” (COM(2014)0398),

–  ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2014 antaman tiedonannon ”Vihreä toimintasuunnitelma pk-yrityksille – Ympäristöhaasteiden kääntäminen liiketoimintamahdollisuuksiksi” (COM(2014)0440),

–  ottaa huomioon komission 3. maaliskuuta 2010 antaman tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

–  ottaa huomioon komission 13. helmikuuta 2012 antaman tiedonannon ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” (COM(2012)0060),

–  ottaa huomioon komission 10. heinäkuuta 2012 antaman tiedonannon ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt – eurooppalainen innovaatiokumppanuus” (C(2012)4701),

–  ottaa huomioon komission joulukuussa 2017 teettämän tutkimuksen, joka koskee ympäristöä koskevien huolenaiheiden sisällyttämistä koheesiopolitiikan rahastoihin kolmella eri ohjelmakaudella (Integration of environmental concerns in Cohesion Policy Funds (ERDF, ESF, CF) – Results, evolution and trends through three programming periods (2000–2006, 2007–2013, 2014–2020)),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman investoinneista työllisyyteen ja kasvuun – Euroopan rakenne- ja investointirahastojen vaikutusten maksimointi: yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen arviointi(8),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan alueellisesta yhteistyöstä – parhaat käytänteet ja innovatiiviset toimet(9),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovointiin liittyvistä synergiavaikutuksista: Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020 ja muut eurooppalaiset innovaatiorahastot sekä EU:n ohjelmat(10),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman resurssitehokkuudesta: siirtyminen kohti kiertotaloutta(11),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille(12),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2017 annetun älykkäitä saaria koskevan julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0184/2018),

A.  toteaa, että kiertotalouteen siirtymisen eturintamassa ovat alue- ja paikallisviranomaiset, jotka tuntevat parhaiten paikalliset ja alueelliset kysymykset ja ovat koheesiopolitiikan tehokkaan täytäntöönpanon kannalta keskeisiä toimijoita; katsoo, että hallinnon eri tasojen ja sidosryhmien väliseen aktiiviseen ja rakentavaan yhteistyöhön perustuva eurooppalainen monitasohallintomalli, riittävät tiedot ja kansalaisten aktiivinen osallistuminen ovat ratkaisevia tämän siirtymän toteuttamisessa;

B.  ottaa huomioon, että kaupungit kattavat vain kolme prosenttia maapallon pinta-alasta mutta niissä asuu yli puolet maailman väestöstä, että ne kuluttavat 75 prosenttia maailman resursseista ja aiheuttavat 60–80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja että maapallon väestöstä 70 prosentin odotetaan muuttavan kaupunkeihin vuoteen 2050 mennessä;

C.  toteaa, että siirtyminen vahvempaan ja kiertoa enemmän painottavaan talouteen on EU:lle sekä sen jäsenvaltioille ja kansalaisille merkittävä tilaisuus ja haaste uudenaikaistaa Euroopan taloutta ja ohjata sitä kestävämpään suuntaan; katsoo, että se on erityisesti tilaisuus Euroopan kaikille alueille ja paikallisviranomaisille, jotka ovat paikallisyhteisöjä lähimpänä oleva hallinnon taso; toteaa, että se tuo kehityksen ja kasvun mahdollisuuksia unionin alueille ja voi auttaa niitä rakentamaan kestävän mallin, jonka ansiosta talous kehittyy, olemassa olevat alat muuttuvat, kauppataseet ja teollisuuden kilpailukyky paranevat ja tuottavuus kasvaa sekä luodaan uusia, laadukkaita, hyvin palkattuja työpaikkoja ja uusia arvoketjuja;

D.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä EU:ssa noin 60:tä prosenttia jätteistä ei kierrätetä ja että tutkimalla ja ottamalla käyttöön uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja EU:n pk-yritysten hyväksi voitaisiin luoda merkittäviä kustannushyötyjä ja liiketoimintamahdollisuuksia;

E.  toteaa, että Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää siirtymistä kiertoa enemmän painottavaan talouteen ja että se on elintärkeä panos sellaisen taloudellisen mallin kehittämiseen, jonka tavoitteena ei ole ainoastaan tehdä voittoa vaan myös suojella ympäristöä;

F.  toteaa, että koheesiopolitiikka tarjoaa paitsi Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) avulla investointimahdollisuuksia, joilla vastataan paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin, myös yhdennetyn politiikkakehyksen, jolla vähennetään kehityseroja Euroopan alueiden välillä ja autetaan niitä selviytymään moninaisista kehitykseen kohdistuvista haasteista muun muassa resurssitehokkuuden ja kestävän kehityksen tukemisen avulla ja edistetään alueellista yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä sekä houkutellaan ja edistetään yksityisiä investointeja;

G.  toteaa, että koheesiopolitiikan nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä ei mainita kiertotalouteen siirtymistä tavoitteena, ja ottaa huomioon, että kestävä kehitys on ERI-rahastojen käyttöä koskeva monialainen periaate, kuten todetaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 8 artiklassa ja (liitteessä I olevassa) yhteisessä strategiakehyksessä, jonka avulla voidaan vahvistaa kiertotaloutta tukevien nykyisten välineiden välistä yhteyttä;

H.  toteaa, että monet ERI-rahastoille asetetuista aihekohtaisista tavoitteista, joilla halutaan noudattaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevaa Eurooppa 2020 -strategiaa sekä siihen liittyviä ennakkoehtoja, ovat merkittäviä myös kiertotalouden tavoitteiden kannalta;

I.  toteaa, että yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 6 artiklasta seuraa, että ERI-rahastoista tuettavien toimien on oltava sovellettavan unionin oikeuden ja sen soveltamiseen liittyvän kansallisen lainsäädännön ja erityisesti ympäristölainsäädännön mukaisia;

J.  ottaa huomioon, että yksi kiertotalouden tavoitteista on vähentää kaatopaikkojen jätteitä ja että jäsenmaiden laillisten ja laittomien kaatopaikkojen turvaamista ja kunnostamista olisi pidettävä ehdottomana painopisteenä;

K.  ottaa huomioon, että Kiina kielsi muoviromun ja lajittelemattoman paperijätteen tuonnin 1. tammikuuta 2018 lähtien ja että kiellosta aiheutuu unionille kierrätyshaasteita, joihin on vastattava alue- ja paikallistasolla;

Koheesiopolitiikan rooli kiertotalouden edistämisessä

1.  on tyytyväinen komission toimiin kiertotalouden tukemiseksi koheesiopolitiikalla ja erityisesti tiedotustoimiin, joilla autetaan EU:n jäsenvaltioita ja alueita ottamaan käyttöön koheesiopolitiikan varoja kiertotaloutta varten;

2.  toteaa, että kiertotalouden toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan komission kertomuksen mukaan EU tukee innovointia, pk-yrityksiä, vähähiilistä taloutta ja ympäristönsuojelua kaudella 2014–2020 kaikkiaan 150 miljardilla eurolla ja että monet näistä kohteista edistävät kiertotalouden toteutumista;

3.  toteaa, että kumppanuussopimuksia ja Euroopan sosiaalirahaston nykyisen ohjelmakauden toimenpideohjelmia koskevien neuvottelujen tulosten analysointi osoittaa, että sosiaalirahaston avulla on tuettu toimia, joilla otetaan käyttöön vihreämpiä työn organisoinnin malleja, sekä toimia vihreällä sektorilla;

4.  toteaa, että nykyinen politiikkakehys ei mahdollista koheesiopolitiikan täyttä panosta kiertotalouteen, kuten komission teettämässä tutkimuksessa korostetaan; kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että kiertotalous ei sellaisenaan kuulu rahoituksen kohdentamisessa käytettävän nykyisen ”tukitoimien alan” määritelmän piiriin;

5.  kehottaa komissiota panemaan suunnitellut kiertotalouden toimet täytäntöön hyviä sääntelykäytäntöjä noudattaen ja korostaa, että täytäntöönpanotoimia on seurattava;

6.  korostaa, että on tärkeää toteuttaa komission sitoumus perustaa kiertotalouden seurantakehys(13), jonka tavoitteena on vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla ja arvioida siirtymän etenemistä sekä keventää samalla hallinnollista taakkaa;

7.  pyytää komissiota ryhtymään poikkeuksellisiin toimiin kunnostaakseen alueet, joita on käytetty laittomana kaatopaikkana ja vaarallisten jätteiden kaatopaikkana ja jotka vaikuttavat haitallisesti paikallisen väestön terveyteen sekä taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin;

8.  painottaa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020:n sekä Life-ohjelman (2014–2020) asemaa innovatiivisten hankkeiden rahoituksessa sekä kiertotalouden kannalta tarkoituksenmukaisten jätteiden vähentämistä, kierrätystä sekä uudelleenkäyttöä koskevien hankkeiden tukemisessa;

9.  toteaa, että useat alueet ovat hyödyntäneet älykkään erikoistumisen strategioitaan asettaessaan kiertotaloutta koskevia ensisijaisia tavoitteita ja ohjanneet koheesiopolitiikan avulla investointeja tutkimukseen ja innovointiin tätä tavoitetta varten ja tukeneet siten merkittävästi investointeja ja infrastruktuuria, jotka täyttävät pk-yritysten tarpeet; pyytää alueviranomaisia soveltamaan tätä hyvää käytäntöä yhteisenä toimintatapana ja panemaan nämä älykkään erikoistumisen strategiat täytäntöön;

10.  pitää myönteisenä, että pk-yrityksiä varten on perustettu Euroopan resurssitehokkuuden osaamiskeskus sekä kiertotalouden rahoitustukifoorumi;

11.  toteaa jälleen kerran, että kiertotalous on muutakin kuin jätehuoltoa ja siihen kuuluu useita aloja, kuten vihreät työpaikat; uusiutuva energia; resurssitehokkuus; biotalous; maa- ja kalatalouspolitiikka, jonka yhteydessä biopohjainen teollisuus pyrkii korvaamaan fossiiliset polttoaineet luonnonmateriaaleilla; vesihuolto; energiatehokkuus; elintarvikejäte; merien roskaantuminen; ilman laadun parantaminen ja kiertotalouteen liittyviä aloja koskeva tutkimus, kehitys ja innovointi; toteaa kuitenkin, että jätealan infrastruktuuri on olennainen osatekijä lineaaristen tuotanto- ja kulutusmallien vähentämisessä ja että on tarpeen tukea ekosuunnittelun innovaatioita muovijätteiden vähentämiseksi;

12.  muistuttaa, että ensimmäisenä ratkaistava perusongelma ovat uusioraaka-aineiden markkinat, sillä jos raaka-aineet maksavat vähemmän uusina kuin kierrätettyinä, on selvää, että eteneminen kohti vihreää taloutta on hidastunut huomattavasti ja rakennerahastojen varojen käytössä saatetaan ajautua noidankehään; katsoo tässä yhteydessä, että jotkin tilapäiset lait (kuten tuleva kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva komission ehdotus) ja omia varoja tuottava asianmukainen unionin tason verotus seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä voisivat olla ratkaiseva sysäys kohti kiertotaloutta;

13.  korostaa, että kierrätetyt materiaalit tyydyttävät keskimäärin vain 10 prosenttia EU:n materiaalikysynnästä; ottaa huomioon viimeisimmät tapahtumat maailmanmarkkinoilla, erityisesti Kiinan äskettäisen muoviromua ja lajittelematonta paperijätettä koskevan kiellon; on tietoinen alueiden ja paikallisyhteisöiden uudesta mahdollisuudesta investoida kierrätysinfrastruktuuriin, luoda uusia vihreitä työpaikkoja ja vastata EU:n nykyisiin haasteisiin;

14.  korostaa ERI-rahastoihin liitettyjen ennakkoehtojen ja erityisesti ympäristön säilyttämistä ja suojelua sekä resurssitehokkuuden edistämisen tavoitteen olemassaoloa ja merkitystä; korostaa erityisesti tavoitetta, jolla edistetään taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä investointeja jätealaan; pitää kuitenkin valitettavana, että jätehierarkia on sivuutettu ja että ERI-rahastoista rahoitettujen investointien pitkän aikavälin tulosten ympäristöarviointi on ollut puutteellinen;

15.  kehottaa koordinoimaan ja lisäämään yhteistyötä alueiden, pk-yritysten ja muiden julkisten/yksityisten yksiköiden välillä, jotta voidaan perustaa uusia älykkäitä erikoistuneita temaattisia foorumeita, jotka koskevat erityisesti elintarviketeollisuutta, energiaa ja teollisuusaloja;

16.  korostaa jätehierarkian soveltamisen tärkeyttä, koska kiertotalouden toteutuminen edellyttää sen soveltamista sekä tarvetta suurempaan avoimuuteen toimitusketjussa, jotta tuotteita ja materiaaleja, joiden käyttöikä on päättynyt, voidaan seurata ja ottaa talteen tehokkaasti; panee lisäksi merkille kielteisen suuntauksen, jossa ERI-rahastojen varoja investoidaan jätehierarkian alemmille tasoille, erityisesti mekaanis-biologisiin käsittelylaitoksiin ja polttamiseen, mikä joissain tapauksissa johtaa ylisuureen kapasiteettiin ja pitkän aikavälin teknologiseen lukkiutumiseen, joka vaarantaisi unionin kierrätystavoitteiden saavuttamisen; muistuttaa, että yritysmaailman kannustaminen jätehierarkian noudattamiseen tuottaisi lisää materiaalia resurssivirtaan ja tarjoaisi mahdollisia tapoja käyttää niitä tuotantoteollisuudessa;

17.  muistuttaa vuosille 2025, 2030 ja 2035 asetetuista uusista jätealan tavoitteista, jotka vahvistettiin EU:n jätehuoltolainsäädännön uudelleentarkastelun yhteydessä, ja korostaa, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää poliittista sitoutuneisuutta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla samoin kuin taloudellisia investointeja; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään kaiken saatavilla olevan unionin rahoituksen edellä mainittujen investointien tukemiseen ja korostaa, että kyseiset investoinnit ovat erittäin tuottoisia talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta;

18.  pitää erityisen tärkeinä sellaisia alueellisia hankkeita, joissa käsitellään kierrätykseen täysin kelpaamatonta jäännösjätettä niin, että siitä voidaan tuottaa kestäviä toisen sukupolven biopolttoaineita, kun se on ensin jätehierarkian mukaisesti huolellisesti eroteltu tai erilliskerätty;

19.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki jätteeseen liittyvät määritelmät ovat jätedirektiivin mukaiset ja että jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten edistymisestä on saatavilla vertailukelpoisia tietoja;

20.  korostaa Kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet -aloitteen merkitystä, sillä sen puitteissa jo kahdeksalle innovatiiviselle kaupunkeja koskevalle kiertotaloushankkeelle on myönnetty EAKR:n rahoitusta; kehottaa komissiota seuraamaan ja arvioimaan niiden täytäntöönpanoa, jotta voidaan laatia laaja-alaisempia kiertotaloutta koskevia toimintapolitiikkoja;

Kiertotalous kestävän alueellisen kehityksen moottorina

21.  korostaa kumppanuusperiaatteen merkitystä sekä kaikkien sidosryhmien, erityisesti paikallis- ja alueviranomaisten ja hallituksesta riippumattoman sektorin sekä pk-yritysten ja yhteisötalouden yritysten, tärkeää roolia kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien laadinnassa; kehottaa ottamaan kumppanit aidosti mukaan toimintapolitiikan prosesseihin luomalla monialaisia kumppanuuksia ja kehottaa sisällyttämään kiertotaloutta koskevat tavoitteet riittävän hyvin ohjelma-asiakirjoihin; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään tälle alalle omat kansalliset strategiansa kiertotaloutta koskevan EU:n lähestymistavan mukaisesti; korostaa, että paikallishallinnolla voi olla johtava asema kiertotalouden saavuttamisessa;

22.  korostaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden merkitystä sellaisten uusien tuotteiden ja palveluiden muotoilussa ja suunnittelussa, joissa elinkaari otetaan huomioon, kun on tarkoitus panna täytäntöön neljä kiertotaloudessa käytettävää suunnittelun mallia: suunnitellaan pitkäkestoiseksi, suunnitellaan vuokrausta/palvelua varten, suunnitellaan teollisuuden uusiokäyttöä varten ja suunnitellaan materiaalien talteenottoa varten;

23.  korostaa tarvetta muuttaa ja soveltaa nykyisiä strategioita ja markkinamalleja alueiden tukemiseksi siirtymisessä kohti kestävämpää talouden muotoa, samalla kun edistetään taloudellista, teollista ja ympäristöön liittyvää kilpailukykyä;

24.  kehottaa panemaan kiertotalouden täytäntöön koordinoidun monitasoisen hallinto- ja kumppanuusperiaatteen puitteissa täysin avoimesti ja siten, että paikallisyhteisöt ja suuri yleisö osallistuvat siihen laajasti;

25.  korostaa tarvetta parantaa yhteistyötä kaikkien kiertotalouden prosesseihin osallistuvien sidosryhmien välillä;

26.  toteaa, että koheesiopolitiikan avulla tuetut kiertotaloutta koskevat hankkeet ovat tuottaneet suurempia etuja kehittyneemmille alueille; ottaa huomioon vähemmän kehittyneiden alueiden vähäiset hallinnolliset valmiudet ja pyytää jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia ja komissiota hyödyntämään kaikkia olemassa olevia mahdollisuuksia tarjota asiantuntija-apua ja auttaa näitä alueita lisäämään toimintaansa vahvistamalla niiden valmiuksia, luomalla olosuhteet nopean teknisen edistyksen aikaan saamiseksi panemalla täytäntöön lisää hankkeita, jotka vastaavat kiertotalouden periaatteita, ja kehittämällä kumppanuuksia ja tiiviimpää yhteistyötä materiaaliasiantuntijoiden, kemistien, valmistajien ja kierrättäjien kanssa erityisesti Teollisuus 2020 kiertotaloudessa -aloitteen puitteissa;

27.  korostaa, että siirtymällä biologisiin raaka-aineisiin ja jalostusmenetelmiin voidaan arvioiden mukaan säästää 2,5 miljardia hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2030 mennessä ja niin ollen moninkertaistaa biopohjaisten raaka-aineiden ja uusien kuluttajatuotteiden markkinat; korostaa, että on äärimmäisen tärkeää hoitaa luonnonvaroja kestävästi ja säilyttää luonnon monimuotoisuus, samalla kun resursseja muutetaan biopohjaisiksi tuotteiksi, materiaaleiksi ja polttoaineiksi;

28.  katsoo, että biotalous on olennaisen tärkeä alueellisen ja paikallisen kehityksen kannalta, koska se lisää alueiden välistä yhteenkuuluvuutta, sillä sen avulla voidaan luoda työpaikkoja ja kasvua maaseutualueilla; kehottaa hyödyntämään suuremmassa määrin ERI-rahastoja nykyisten innovaatioiden toteuttamiseen toimintapolitiikoilla, joilla kannustetaan sidosryhmiä, ja edistämään innovointia biopohjaisten, biohajoavien, kierrätettävien ja kompostoitavien materiaalien kehittämiseen kestävästi hoidetuista bioraaka-aineista; palauttaa mieliin, että biotalouden johdonmukaisella toteuttamisella voidaan myös ratkaista ruokajäteongelma; kehottaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia toimimaan paremmin yhteistyössä, kun ne luovat järjestelmiä ja foorumeita, joilla saatetaan yhteen elintarviketuotannon, kuljetusalan, vähittäiskaupan, kuluttajien, jätehuoltoalan ja muiden asianomaisten sidosryhmien eri toimijat, jotta saavutetaan parempi synergia tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi;

29.  huomauttaa, että paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten lisäksi olisi kannustettava myös kuluttajia, joille olisi tiedotettava jatkuvasti ja joita olisi kannustettava muuttamaan päivittäistä kulutuskäyttäytymistään, joka koskee jätehuoltoa ja jätteiden tuottamista, kierrätystä sekä kestäviä ratkaisuja edellyttäviä kysymyksiä;

30.  kehottaa parantamaan ja helpottamaan paikallis- ja alueviranomaisten rahoituksensaantimahdollisuuksia ja lisäämään niiden avoimuutta vahvistamalla niiden hallinnollisia valmiuksia ja tehostamalla yhteistyötä EIR-rahastojen kanssa Euroopan investointineuvontakeskuksen puitteissa, jotta voidaan lisätä investointeja vihreisiin työpaikkoihin, jätehuoltoon, älykkääseen erikoistumiseen, maaseutualueiden edelleen kehittämiseen, myös tarpeellisen infrastruktuurin ja ympäristöystävällisen teknologian osalta, siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uudistuviin energialähteisiin ja paikalliseen energiaan siirtymiseen, mukaan lukien energiatehokkuus, energian hajautettu jakelu, puhdas energian innovointi ja kiertotalous; suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP on myöntänyt viitenä viimeisenä vuonna noin 2,4 miljardia euroa jätehuoltoalan, vesihuoltoalan tai maatalouteen liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen alan kiertotaloushankkeiden yhteisrahoitukseen; korostaa ERI-rahastojen ja Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) paremman koordinoinnin merkitystä kiertotalousalalla, jotta varmistetaan, että ohjelmissa sovelletaan alueellista lähestymistapaa ja hyödynnetään paremmin alueellinen potentiaali kestävien energialähteiden kohdalla;

31.  kehottaa jäsenvaltioita, alueita ja paikallisviranomaisia kannustamaan ja tukemaan erityisesti yhteisötalouden yrityksinä toimivien uudelleenkäyttö- ja korjausverkostojen perustamista, pidentämään tuotteiden ikää uudelleenkäytöllä, korjaamalla ja uudelleenhyödyntämällä, helpottamaan tällaisten verkostojen pääsyä jätteenkeräyspisteisiin ja edistämään ERI-rahastojen, taloudellisten välineiden, hankintaperusteiden tai muiden toimenpiteiden käyttöä tässä tarkoituksessa;

32.  painottaa, että uudelleenkäytön ja kierrätyksen kestävyyteen koko elinkaaren aikana vaikuttaa myös kuljetusten energiankulutus; korostaa, että tämä pätee erityisesti maaseutualueilla, missä on huomioitava pitkät etäisyydet keräyspisteiden ja käsittelylaitosten välillä; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueviranomaisia huomioimaan elinkaariajattelun maaseutualueita koskevissa kiertotalousstrategioissaan, jotta voidaan välttää ympäristölle ja ilmastolle kielteiset kokonaisvaikutukset;

33.  toteaa, että ympäristöä koskevien huolenaiheiden koheesiopolitiikkaan sisällyttämistä koskevassa tutkimuksessa tarkastettiin otos, johon oli poimittu 32 toimenpideohjelmaa, joista yhdeksässä käsiteltiin kiertotaloutta ja kuudessa vihreitä työpaikkoja; pitää kansallisten ja alueviranomaisten nykyisiä toimia myönteisinä, mutta kehottaa samalla jäsenvaltioita sisällyttämään kiertotalouden paremmin toimenpideohjelmiin, alueellisiin ohjelmiin ja kumppanuussopimuksiin; kehottaa tukemaan alueita, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman sujuva siirtyminen kiertotalouteen;

34.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kiertotalous lisätään asianmukaisesti koulutusohjelmiin sekä ammatti- ja uudelleenkoulutukseen poikkitieteellisenä aineena, jotta voidaan muokata uusia asenteita, jotka sitten auttavat määrittämään uusia liiketoimintamalleja ja luomaan uusia työpaikkoja;

35.  kehottaa toimintaohjelmien laatimisesta vastaavia kansallisia ja alueviranomaisia sisällyttämään kiertotalouden tiiviimmin alueellisiin ja erityisesti rajat ylittäviin yhteistyöohjelmiin, jotta voidaan toteuttaa rajat ylittäviä ratkaisuja, joista syntyy tehokkaampia ja halvempia tuloksia;

36.  katsoo, että ERI-rahastojen suunnittelu olisi seuraavalla ohjelmakaudella koordinoitava paremmin vuoteen 2030 ulottuvien kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa käyttämällä mahdollisuuksien mukaan samoja indikaattoreita kuin energiaunionin hallintoa koskevassa asetuksessa; pyytää kunnianhimoista ja johdonmukaista strategiaa jäsenvaltioille, jotta saavutetaan EU:n tasolla jo olemassa olevat pakolliset ilmastonmuutoksen hillintää koskevat tavoitteet;

37.  kehottaa jäsenvaltioita tarttumaan tilaisuuteen ja sisällyttämään kiertotalouden tiiviimmin niiden nykyisiin toimenpideohjelmiin tarkistusjakson aikana; katsoo, että komission olisi helpotettava tätä prosessia tarjoamalla jäsenvaltioille apua nykyisen tilanteen ja sellaisten alojen analysoinnissa, joilla kiertotaloutta ja sen periaatteita voitaisiin soveltaa ja joihin ne voitaisiin lisätä;

38.  katsoo, että Euroopan alueellisen yhteistyön roolia kiertotalouden täytäntöönpanoa koskevien haasteiden kohtaamisessa olisi vahvistettava edelleen; kehottaa jäsenvaltioita edistämään rajat ylittävää yhteistyötä, etenkin Euroopan alueellisen yhteistyön avulla, kiertotaloutta koskevien hankkeiden toteuttamiseksi; korostaa lisäksi, että on tärkeää löytää kestäviä ratkaisuja muiden kuin jäsenvaltioiden kanssa tehtävien liittymistä valmistelevien sopimusten avulla, jotta voidaan puuttua nykyisiin ongelmiin, erityisesti ilman saastumiseen;

39.  korostaa nykyisten makroaluestrategioiden tarjoamia vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia auttaa kohtaamaan kiertotalouden täytäntöönpanoon liittyviä haasteita paitsi jäsenvaltioissa myös samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevissa kolmansissa maissa; korostaa, että kyseisissä strategioissa olisi keskityttävä prioriteetteihin, joilla voitaisiin tukea unionin uusioraaka-aineiden markkinoita; pyytää kehittämään EU:n yhteistyöaloitteita naapurimaiden kanssa;

40.  toteaa jälleen kerran pitävänsä alue- ja paikallisviranomaisten ja kansallisten viranomaisten riittävien valmiuksien kehittämistä ja ylläpitämistä tärkeänä ja katsoo tämän olevan erittäin merkittävää kiertotalouteen siirtymisen kannalta; korostaa, että teknisellä tuella voi olla tällä alalla merkittävä rooli; toteaa, että alueilla ja kaupunkiseuduilla on tärkeä rooli alhaalta ylöspäin suuntautuvaan energiakäänteeseen sitoutumisen edistämisessä ja että ne soveltuvat parhaiten integroitujen energiaratkaisujen kokeiluun ja toteuttamiseen, kun ollaan suorassa yhteydessä kansalaisiin; korostaa ”älykkäiden kaupunkien” mahdollista roolia kiertotaloudessa, sillä ne voivat edistää vihreän teknologian malleja osana kestäviä kaupunkikehitysstrategioita; painottaa, että kestävät ja kiertotaloutta soveltavat kaupungit ovat tehokkaan kiertotalouden väline;

41.  korostaa ympäristöystävällisten julkisten hankintojen merkitystä kiertotalouden moottorina, sillä julkisten urakoiden, julkishyödykkeiden ja julkisten palveluiden(14) tuottamisen mahdollisten markkinoiden arvoksi arvioidaan 1,8 biljoonaa euroa vuodessa;

42.  korostaa, että tarvitaan energia-alan sääntelykehys, jolla kannustetaan kansalaisia ja energia-alan yhteisöjä osallistumaan energiakäänteeseen siten, että niillä on oikeus itse tuottaa ja kuluttaa, sekä jatkuvilla tukijärjestelmillä, taatulla uusiutuvan energian ensisijaisella verkkoon pääsyllä ja ajojärjestyksessä etusijalle asettamisella;

43.  kannustaa alue- ja paikallisviranomaisia investoimaan edelleen koulutusohjelmiin, ammatilliseen koulutukseen ja työntekijöiden ammatilliseen uudelleenkoulutukseen ja kampanjoihin, joilla tiedotetaan yleisölle kaikkien sellaisten toimien hyödyistä ja eduista, joilla pyritään kiertotalouden toteuttamiseen koheesiopolitiikan hankkeiden avulla, ja lisätään siten kansalaisten osallistumista ja vaikutetaan kuluttajien käyttäytymiseen; korostaa tässä yhteydessä Euroopan sosiaalirahaston potentiaalia; painottaa kuitenkin, että sen on kannustettava nuoria yrittäjiä siirtymään kohti kiertotaloutta erityisesti alhaisen tulotason ja kasvun alueilla; korostaa myös, että kiertotalous antaa maaseutualueille mahdollisuuden torjua väestökatoa, monipuolistaa talouttaan ja suojautua riskeiltä; panee tässä yhteydessä merkille, että maaseutualueita on kannustettava siirtymään kestäviin arvoketjuihin; korostaa, että on tärkeää kehittää erityinen saaristoalueita koskeva strategia;

44.  kannustaa komissiota edistämään yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä ja yhdennettyjä alueellisia investointeja, jotta voidaan auttaa paikallisia sidosryhmiä yhdistämään rahoitusvirtoja ja suunnittelemaan kiertotalouteen painottuvia paikallisaloitteita;

45.  toteaa, että 80 prosenttia merten roskaantumisesta johtuu maalla sijaitsevista lähteistä; pitää siksi erittäin tärkeänä, että maan ja merten roskaantumiseen puututaan paikallisin ja alueellisin toimin, millä on myönteinen vaikutus sekä ympäristölle että kansanterveydelle; kehottaa jäsenvaltioita, alueita ja paikallisviranomaisia keskittämään toimensa maan roskaantumisen ennaltaehkäisyyn;

46.  kehottaa komissiota pohtimaan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, miten kiertotaloushankkeisiin liittyvät ERI-rahastosta yhteisrahoitetut alueelliset ja kansalliset investoinnit vaikuttavat julkisen talouden alijäämien laskemiseen;

47.  pitää myönteisenä ehdotusta juomavesidirektiivin 98/83/EY tarkistamisesta, sillä se helpottaa siirtymistä kiertotalouteen vähentämällä pullotetusta vedestä aiheutuvan muovijätteen määrää, säästää paljon energiaa ja tehostaa juomavesivarojen hallinnointia;

Kiertotalous vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikassa

48.  kehottaa komissiota kehittämään seuraavaa ohjelmakautta varten tarkoituksenmukaisia jäljitysmenetelmiä ja asianmukaisia indikaattoreita, jotta voidaan paremmin seurata, miten koheesiopolitiikalla edistetään kiertotalouden toteutumista, jotta saadaan tarkempi kuva ympäristövaikutuksista ja sosioekonomisista olosuhteista;

49.  panee merkille, että kiertotalouteen siirtymisen toteuttamista tuetaan merkittävästi myös muista ohjelmista, kuten LIFE-, COSME- ja Horisontti 2020-ohjelmista; korostaa tarvetta parantaa edellä mainittujen välineiden välistä synergiaa, jotta saavutetaan kiertotaloutta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet;

50.  kehottaa komissiota tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevissa uusissa lainsäädäntöehdotuksissa kehittämään kiertotalouden toteuttamiseen sopivia ennakkoehtoja; katsoo, että kiertotalousstrategioita olisi kehitettävä yhdessä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä taloudellisten ja sosiaalisten kumppaneiden kanssa;

51.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Horisontti 2020 -ohjelmassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota innovointi- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen kiertotalouden alalla;

52.  korostaa, että on tehostettava koheesiopolitiikan tuen kohdentamista kaupunkien ja maaseudun kestävään kehittämiseen, ja kehottaa antamaan tässä yhteydessä kiertotalouteen liittyville tavoitteille näkyvämmän roolin; kehottaa jatkamaan tämän alan innovoivia kaupunki- ja maaseututoimia ja pyytää komissiota hyödyntämään tulevia suunnitelmia laatiessaan mahdollisimman hyvin kaudelta 2014–2020 saatuja kokemuksia; kehottaa kehittämään joustavan räätälöidyn lähestymistavan kaupunkiagendan täytäntöönpanoon tarjoamalla kannustimia ja ohjausta, jotta kaupunkien mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti kiertotalouden täytäntöönpanossa;

53.  kehottaa komissiota tekemään Euroopan kiertotalouden sidosryhmäfoorumista paikan, jossa vaihdetaan parhaita käytäntöjä, joilla koheesiopolitiikan resursseja voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin siirryttäessä kiertotalouteen;

54.  korostaa kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen keskinäistä riippuvuutta ja pyytää siksi enemmän määrärahoja kiertotaloutta ja ilmastoa koskeviin investointeihin vuoden 2020 jälkeen harjoitettavassa koheesiopolitiikassa; korostaa lisäksi, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi lisättävä ilmastoon liittyvää varainkäyttöä nykyiseen verrattuna;

o
o   o

55.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 289.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 259.
(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 303.
(6) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 281.
(7) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0053.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0321.
(10) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 111.
(11) EUVL C 265, 11.8.2017, s. 65.
(12) EUVL C 353, 27.9.2016, s. 27.
(13) Komission 16. tammikuuta 2018 antama tiedonanto kiertotalouden seurantakehyksestä (COM(2018)0029).
(14) ”Ympäristöä säästäviä hankintoja – Käsikirja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa”, kolmas laitos, komissio 2016.

Päivitetty viimeksi: 8. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus