Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 1. maaliskuuta 2018 - BrysselLopullinen painos
Vakuutusten tarjoaminen: jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivä ***I
 EU:n ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen sopimus vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan vakautta turvaavista toimenpiteistä ***
 Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Annemie Turtelboom
 Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
 Talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan TAX3 asettaminen
 Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I
 Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla *
 Muuntogeeninen maissi DAS-59122-7
 Muuntogeeninen maissi MON 87427 × MON 89034 × NK603
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2017/006 ES/Galicia apparel
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2017/007 SE/Ericsson
 Komission päätös käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta
 EU:n perusoikeustilanne vuonna 2016
 EU:n mehiläishoitoalan näkymät ja haasteet
 Pankkiunionia koskeva vuosikertomus 2017
 Jihadistien tulonlähteiden katkaiseminen - terrorismin rahoittamiseen puuttuminen
 EU:n painopisteet naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 62. istuntoa varten

Vakuutusten tarjoaminen: jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivä ***I
PDF 232kWORD 41k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin (EU) 2016/97 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä (COM(2017)0792 – C8-0449/2017 – 2017/0350(COD))
P8_TA(2018)0044A8-0024/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0792),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0449/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 14. helmikuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0024/2018),

A.  katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 1. maaliskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/… antamiseksi direktiivin (EU) 2016/97 muuttamisesta jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivän osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2018/411.)


EU:n ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen sopimus vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan vakautta turvaavista toimenpiteistä ***
PDF 228kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan vakautta turvaavia toimenpiteitä koskevan Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen kahdenvälisen sopimuksen tekemisestä (08054/2017 – C8-0338/2017 – 2017/0075(NLE))
P8_TA(2018)0045A8-0008/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (08054/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen kahdenvälisen sopimuksen vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan vakautta turvaavista toimenpiteistä (08065/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0338/2017),

–  ottaa huomioon vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II)(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen (A8-0008/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Amerikan yhdysvaltojen hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1.


Tilintarkastustuomioistuimen jäsenen nimittäminen – Annemie Turtelboom
PDF 221kWORD 37k
Euroopan parlamentin päätös 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta nimittää Annemie Turtelboom tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0008/2018 – 2018/0801(NLE))
P8_TA(2018)0046A8-0027/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0008/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0027/2018),

A.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 20. helmikuuta 2018 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Annemie Turtelboom tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.


Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
PDF 233kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 1. maaliskuuta 2018 komission ehdotuksesta yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittämisestä (N8-0052/2018 – C8-0036/2018 – 2018/0901(NLE))
P8_TA(2018)0047A8-0030/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Boštjan Jazbecin nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi (N8-0052/2018),

–  ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014(1) 56 artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0030/2018),

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella;

B.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että valintamenettelyssä noudatetaan sukupuolten tasapainon, kokemuksen ja pätevyyden periaatteita;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 20. joulukuuta 2017 asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti lopullisen luettelon ehdokkaista 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi kriisinratkaisuneuvoston jäseniksi;

D.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti luettelo toimitettiin parlamentille;

E.  toteaa, että komissio hyväksyi 14. helmikuuta 2018 ehdotuksen Boštjan Jazbecin nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ja toimitti ehdotuksen parlamentille;

F.  ottaa huomioon, että parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

G.  ottaa huomioon, että valiokunta järjesti 21. helmikuuta 2018 kuulemisen, jossa ehdokas Boštjan Jazbec antoi lausuman ja vastasi valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

1.  hyväksyy komission ehdotuksen nimittää Boštjan Jazbec yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi viiden vuoden toimikaudeksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.


Talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan TAX3 asettaminen
PDF 157kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätös 1. maaliskuuta 2018 talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan TAX3 asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä (2018/2574(RSO))
P8_TA(2018)0048B8-0125/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen ehdotuksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon 12. helmikuuta 2015 tekemänsä päätöksen veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan, jäljempänä ’TAXE 1 -erityisvaliokunta’, asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä(1),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(2),

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2015 antamansa päätöksen veropäätöksiä ja muita luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisia toimenpiteitä käsittelevän erityisvaliokunnan, jäljempänä ’TAXE 2 -erityisvaliokunta’, asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä(3),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(4),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2016 antamansa päätöksen tutkintavaliokunnan, jäljempänä ’PANA-tutkintavaliokunta’, asettamisesta tutkimaan epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä(5),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 197 artiklan,

1.  päättää asettaa talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan, jonka toimivaltaan kuuluu

   a) jatkaa ja täydentää TAXE 1- ja TAXE 2 -erityisvaliokuntien työtä erityisesti keskittyen edellä mainituissa 25. marraskuuta 2015 ja 6. heinäkuuta 2016 annetuissa päätöslauselmissa esitettyjen suositusten vaikuttavaan täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja komissiossa ja/tai neuvostossa sekä suositusten vaikutuksiin;
   b) jatkaa ja täydentää PANA-tutkintavaliokunnan työtä erityisesti keskittyen edellä mainitussa 13. joulukuuta 2017 annetussa suosituksessa esitettyjen suositusten vaikuttavaan täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa ja komission ja/tai neuvoston toimenpitein sekä suositusten vaikutuksiin;
   c) sen edistymisen seuranta, jonka jäsenvaltiot ovat saavuttaneet edellä mainituissa 25. marraskuuta 2015 ja 6. heinäkuuta 2016 annetuissa päätöslauselmissa ja 13. joulukuuta 2017 annetussa suosituksessa tarkoitettujen, veronkierron ja/tai veropetokset mahdollistavien ja sisämarkkinoiden asianmukaista toimintaa haittaavien verojärjestelyjen lopettamisessa;
   d) arvioida, miten EU:n arvonlisäverosääntöjä kierrettiin paratiisin papereiden yhteydessä, sekä alv-petosten ja hallinnollista yhteistyötä koskevien sääntöjen vaikutusten unioniin arvioiminen yleisellä tasolla; jäsenvaltioiden ja Eurofiscin välistä tiedonvaihtoa ja koordinointia koskevien toimintapolitiikkojen arvioiminen;
   e) osallistuminen meneillään olevaan keskusteluun digitaalitalouden verotuksesta;
   f) veroetuja tarjoavien kansallisten järjestelyjen (esimerkiksi kansalaisuusohjelmat) arvioiminen;
   g) tarkka perehtyminen komission ja jäsenvaltioiden nykyiseen toimintaan ja niiden antamaan panokseen kansainvälisissä instituutioissa, kuten taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, G20, YK ja FATF, ottaen samalla täysimääräisesti huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan toimivallan veroasioissa;
   h) sen työn kannalta merkityksellisten asiakirjojen arvioiminen sekä tarvittavien yhteyksien luominen kansainvälisiin ja kansallisiin instituutioihin ja foorumeihin, Euroopan unionin toimielimiin (yritysverotusta käsittelevä käytännesääntötyöryhmä mukaan luettuna), jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansallisiin parlamentteihin ja hallituksiin sekä tiedeyhteisön, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan (työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina) edustajiin ja kuulemistilaisuuksien järjestäminen näiden kanssa läheisessä yhteistyössä pysyvien valiokuntien kanssa; tässä yhteydessä erityisvaliokunnan on otettava huomioon tarve käyttää tehokkaasti parlamentin resursseja;
   i) veronkiertokäytäntöjen kolmansiin maihin liittyvän ulottuvuuden analysoiminen ja arvioiminen, vaikutukset kehitysmaihin mukaan luettuina; kolmansien maiden kanssa tehtävän tähän liittyvän tiedonvaihdon parannusten ja olemassa olevien puutteiden seuraaminen kiinnittäen erityistä huomiota Yhdistyneen kuningaskunnan kruunun alaisuuteen kuuluviin alueisiin ja merentakaisiin alueisiin;
   j) arvioida komission omaa arviointi- ja seurantaprosessia, joka koskee maiden ottamista rahanpesunvastaiseen direktiiviin liittyvällä delegoidulla säädöksellä vahvistettuun suuririskisten kolmansien maiden luetteloon;
   k) veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon (veroparatiiseja koskevan EU:n mustan listan) laatimisen menettelytapojen, siihen liittyvän maakohtaisen seulonnan, luettelon vaikutusten, maiden luettelosta poistamisen ja luetteloon otetuille maille määrättyjen seuraamusten arvioiminen;
   l) jäsenvaltioiden tekemien kahdenvälisten verosopimusten seurausten selvittäminen;
   m) mahdollisten tarpeellisiksi katsomiensa suositusten antaminen;

2.  päättää, että erityisvaliokunnan olisi toiminnassaan otettava huomioon 5. marraskuuta 2017 julki tulleet paratiisin papereiden paljastukset sekä mahdolliset muut, erityisvaliokunnan toimivaltaan kuuluvat ja sen toimikauden aikana tapahtuvat kehityskulut;

3.  päättää, että erityisvaliokuntaan kuuluu 45 jäsentä;

4.  päättää, että erityisvaliokunnan toimikausi on tämän päätöksen hyväksymispäivämäärästä alkaen kaksitoista kuukautta.

(1)EUVL C 310, 25.8.2016, s. 42.
(2)EUVL C 366, 27.10.2017, s. 51.
(3)EUVL C 399, 24.11.2017, s. 201.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0310.
(5)EUVL L 166, 24.6.2016, s. 10.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0491.


Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I
PDF 873kWORD 105k
Euroopan parlamentin tarkistukset 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta (COM(2016)0750 – C8-0496/2016 – 2016/0392(COD))(1)
P8_TA(2018)0049A8-0021/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajansuojaa, estämään vilpilliset menettelyt ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Niillä olisi suojattava unionin tislattujen alkoholijuomien maine, jonka ne ovat saavuttaneet unionissa ja maailmanmarkkinoilla, ottamalla jatkossakin huomioon tislattujen alkoholijuomien tuotannossa sovelletut perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. Myös tekniset innovaatiot olisi otettava huomioon tislattujen alkoholijuomien osalta silloin, kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua, edellyttäen ettei tällä ole vaikutusta asianomaisten tislattujen alkoholijuomien perinteisiin ominaispiirteisiin. Tislattujen alkoholijuomien tuotanto on vahvasti kytköksissä maatalousalaan. Tämä tuotannonala tarjoaa merkittävän myyntikanavan unionin maataloustuotteille, minkä lisäksi kytkös on ratkaisevassa asemassa unionissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien laadun ja maineen kannalta. Tätä vahvaa kytköstä maatalousalaan olisi sen vuoksi korostettava oikeuskehyksessä.
(3)  Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajansuojaa, poistamaan tiedon epäsymmetriaa, estämään vilpilliset menettelyt ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Niillä olisi suojattava unionin tislattujen alkoholijuomien maine, jonka ne ovat saavuttaneet unionissa ja maailmanmarkkinoilla, ottamalla jatkossakin huomioon tislattujen alkoholijuomien tuotannossa sovelletut perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. Myös tekniset innovaatiot olisi otettava huomioon tislattujen alkoholijuomien osalta silloin, kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua, edellyttäen ettei tällä ole vaikutusta asianomaisten tislattujen alkoholijuomien perinteisiin ominaispiirteisiin. Tislattujen alkoholijuomien tuotantoa säädellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 178/20021 a, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1169/20111 b ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/6251 c, ja se on vahvasti kytköksissä maatalousalaan. Tämä tuotannonala tarjoaa merkittävän myyntikanavan unionin maataloustuotteille, minkä lisäksi kytkös on ratkaisevassa asemassa unionissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien laadun, turvallisuuden ja maineen kannalta. Tätä vahvaa kytköstä maatalouselintarvikealaan olisi sen vuoksi korostettava oikeuskehyksessä.
____________________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EUVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1169/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18).
1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)   Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavat toimenpiteet muodostavat erityistapauksen maatalouselintarvikealaa koskeviin yleisiin sääntöihin verrattuna. Niiden erityispiirteet liittyvät siihen, että ylläpidetään perinteisten tuotantomenetelmien elinvoimaisuutta, säilytetään tislattujen alkoholijuomien tiivis yhteys maatalousalaan, käytetään korkealaatuisia tuotteita ja sitoudutaan kuluttajien turvallisuuden suojeluun, josta tislattujen alkoholijuomien ala ei aio koskaan luopua.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Tislattuja alkoholijuomia koskevassa lainsäädännössä sovellettavan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi esitettävä selkeät kriteerit, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien määritelmää, esittelyä ja merkintöjä sekä maantieteellisten merkintöjen suojaamista. Siinä olisi myös vahvistettava säännöt, jotka koskevat etyylialkoholin tai maatalousperäisten tisleiden käyttöä alkoholijuomien tuotannossa ja tislattujen alkoholijuomien myyntinimitysten käyttöä elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä.
(4)  Tislattuja alkoholijuomia koskevassa lainsäädännössä sovellettavan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi esitettävä selkeät kriteerit, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien määritelmää, esittelyä ja merkintöjä sekä maantieteellisten merkintöjen suojaamista, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin virallisten kielten ja kirjaimistojen moninaisuuteen. Siinä olisi myös vahvistettava säännöt, jotka koskevat etyylialkoholin tai maatalousperäisten tisleiden käyttöä alkoholijuomien tuotannossa ja tislattujen alkoholijuomien myyntinimitysten käyttöä elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Joissakin tapauksissa elintarvikealan toimijat voivat joutua ilmoittamaan tai haluta ilmoittaa tislatun alkoholijuoman alkuperän kiinnittääkseen kuluttajien huomion tuotteidensa ominaisuuksiin. Myös tällaisten tietojen olisi oltava yhdenmukaisten kriteerien mukaisia. Sen vuoksi olisi vahvistettava erityissäännökset, jotka koskevat alkuperämaan tai lähtöpaikan mainitsemista tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä.
(15)  Joissakin tapauksissa elintarvikealan toimijat voivat joutua ilmoittamaan tai haluta ilmoittaa tislatun alkoholijuoman alkuperän kiinnittääkseen kuluttajien huomion tuotteidensa ominaisuuksiin. Sen vuoksi olisi vahvistettava erityissäännökset, jotka koskevat alkuperämaan tai lähtöpaikan mainitsemista tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  On tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla, sekä tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, jäljempänä ’GATT-sopimus’, jotka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 94/800/EY12.
(17)  Maantieteellisten merkintöjen suojaamiseksi on tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus, jäljempänä ’TRIPS-sopimus’, ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla, sekä tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus, jäljempänä ’GATT-sopimus’, jotka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 94/800/EY12. Suojaamisen edistämiseksi ja väärennösten torjumiseksi entistä tehokkaammin tällaista suojaamista olisi sovellettava myös tuotteisiin, jotka kulkevat unionin tullialueen kautta.
__________________
__________________
12 Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).
12 Neuvoston päätös 94/800/EY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1994, Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa (EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1).
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1151/201213 ei sovelleta tislattuihin alkoholijuomiin. Sen vuoksi olisi vahvistettava tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat säännöt. Komission olisi rekisteröitävä maantieteelliset merkinnät, jotka osoittavat tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka joltakin tuon alueen paikkakunnalta, jos tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään.
(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1151/201213 ei sovelleta tislattuihin alkoholijuomiin. Sen vuoksi olisi vahvistettava tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevat säännöt. Komission olisi rekisteröitävä maantieteelliset merkinnät, jotka osoittavat tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka joltakin tuon alueen paikkakunnalta, jos tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine, perinteiset valmistus- ja tuotantomenetelmät tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään.
_________________
_________________
13 Euroopan parlamentin ja komission asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).
13 Euroopan parlamentin ja komission asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
(18 a)  Sellaisiin alkoholijuomiin, joilla on maantieteellinen merkintä ja jotka on valmistettu sellaisista viineistä, joilla ei ole tämän säädöksen mukaisesti suojattua ja rekisteröityä alkuperämerkintää, olisi sovellettava samoja tuotantopotentiaalin hallintavälineitä, kuin niihin alkoholijuomiin, jotka ovat saatavilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/20131 a mukaisesti.
_______________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Olisi säädettävä menettelyistä unionin tai kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen rekisteröimiseksi, muuttamiseksi ja mahdolliseksi peruuttamiseksi TRIPS-sopimuksen mukaisesti, ja samalla olisi ilman eri toimenpiteitä tunnustettava olemassa olevien unionin maantieteellisten merkintöjen asema. Jotta maantieteellisiä merkintöjä koskevat menettelysäännöt yhdenmukaistettaisiin kaikilla asianomaisilla aloilla, tällaisten tislattuja alkoholijuomia koskevien menettelyjen mallina olisi oltava asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädetyt kattavammat ja laajemmin käytetyt maataloustuotteita ja elintarvikkeita koskevat menettelyt samalla kun otetaan huomioon tislattujen alkoholijuomien erityispiirteet. Olisi laadittava maantieteellisten merkintöjen sähköinen rekisteri rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien saatavilla sähköisessä muodossa.
(19)  Olisi säädettävä menettelyistä unionin tai kolmannen maan maantieteellisten merkintöjen rekisteröimiseksi, muuttamiseksi ja mahdolliseksi peruuttamiseksi TRIPS-sopimuksen mukaisesti, ja samalla olisi ilman eri toimenpiteitä tunnustettava olemassa olevien unionin rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen asema. Jotta maantieteellisiä merkintöjä koskevat menettelysäännöt yhdenmukaistettaisiin kaikilla asianomaisilla aloilla, tällaisten tislattuja alkoholijuomia koskevien menettelyjen mallina olisi oltava asetuksessa (EU) N:o 1151/2012 säädetyt samanlaiset maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa käytetyt menettelyt samalla kun otetaan huomioon tislattujen alkoholijuomien erityispiirteet. Olisi laadittava maantieteellisten merkintöjen avoin, kattava ja helppokäyttöinen sähköinen rekisteri rekisteröintimenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että tiedot ovat elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien saatavilla sähköisessä muodossa, ja sillä olisi oltava sama oikeudellinen arvo kuin asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteellä III. Komission olisi automaattisesti rekisteröitävä asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät. Komission olisi ennen tämän asetuksen voimaantuloa saatettava päätökseen asetuksen (EY) N:o 110/2008 liitteeseen III sisältyvien maantieteellisten merkintöjen tarkistaminen kyseisen asetuksen 20 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi oltava vastuussa tämän asetuksen noudattamisen varmistamisesta, ja komission olisi voitava valvoa asetuksen noudattamista ja todentaa se. Sen vuoksi komission ja jäsenvaltioiden olisi toimitettava toisilleen asiaankuuluvat tiedot.
(20)  Tislattujen alkoholijuomien alan maineen ja arvon ylläpitämiseksi on tärkeää säilyttää korkea laatutaso. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi oltava vastuussa sen varmistamisesta, että taso säilytetään tätä asetusta noudattamalla. Komission olisi kuitenkin voitava valvoa asetuksen noudattamista ja todentaa se, jotta voidaan varmistaa, että sitä sovelletaan yhdenmukaisesti. Sen vuoksi komission ja jäsenvaltioiden olisi toimitettava toisilleen asiaankuuluvat tiedot.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Jäsenvaltioiden olisi laatupolitiikkaa soveltaessaan voitava antaa tislattujen alkoholijuomien korkean laatutason ja alan monipuolisuuden mahdollistamiseksi tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, esittelyä ja merkintöjä.
(21)  Jäsenvaltioiden olisi laatupolitiikkaa soveltaessaan voitava antaa tislattujen alkoholijuomien korkean laatutason ja alan monipuolisuuden mahdollistamiseksi tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen tislattujen alkoholijuomien tuotantoa, määritelmiä, esittelyä ja merkintöjä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Jotta voidaan ottaa huomioon kuluttajien muuttuvat tarpeet, teknologinen kehitys, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys, tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisten edellytysten parantamistarve, perinteiset vanhentamisprosessit ja – poikkeustapauksissa – kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö ja jotta voidaan varmistaa maantieteellisten merkintöjen suojaaminen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sellaisten muutosten ja poikkeusten osalta, jotka koskevat seuraavia: tämän asetuksen I luvussa tarkoitetut tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevat tekniset määritelmät ja vaatimukset, joitakin tämän asetuksen I luvussa tarkoitettuja tislattuja alkoholijuomia koskevat erityissäännöt, tämän asetuksen II luvussa tarkoitetut merkinnät ja esittely, tämän asetuksen III luvussa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät sekä tämän asetuksen IV luvussa tarkoitetut tarkastukset ja tietojenvaihto.
(22)  Jotta voidaan ottaa huomioon kuluttajien muuttuvat tarpeet, teknologinen kehitys, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehitys, tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisten edellytysten parantamistarve, perinteiset vanhentamisprosessit ja – poikkeustapauksissa – kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö ja jotta voidaan varmistaa maantieteellisten merkintöjen täysimääräinen suojaaminen, samalla kun otetaan huomioon perinteisten käytäntöjen merkitys, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sellaisten muutosten ja poikkeusten osalta, jotka koskevat seuraavia: tämän asetuksen I luvussa tarkoitetut tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevat tekniset määritelmät ja vaatimukset, joitakin tämän asetuksen I luvussa tarkoitettuja tislattuja alkoholijuomia koskevat erityissäännöt, tämän asetuksen II luvussa tarkoitetut merkinnät ja esittely, tämän asetuksen III luvussa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät sekä tämän asetuksen IV luvussa tarkoitetut tarkastukset ja tietojenvaihto.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Jotta voidaan reagoida nopeasti taloudelliseen ja tekniseen kehitykseen sellaisten tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tislattujen alkoholijuomien osalta, joille ei ole vahvistettu luokkaa tai teknistä eritelmää, komissiolle olisi kuluttajien suojaamiseksi, tuottajien taloudellisten etujen suojaamiseksi ja kyseisten tislattujen alkoholijuomien tiettyjen tuotanto- ja laatuvaatimusten yhdenmukaistamiseksi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavilta osin: tislattujen alkoholijuomien uusien luokkien lisääminen tietyin edellytyksin tämän asetuksen liitteessä II olevassa I ja II osassa lueteltujen luokkien joukkoon ja vastaavat tekniset eritelmät.
Poistetaan.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – i alakohta – johdantokappale
i)  suoraan jollakin seuraavista menetelmistä:
i)  suoraan jollakin seuraavista menetelmistä yksittäin tai yhdistelmänä:
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – i alakohta – 2 luetelmakohta
–  maseroimalla tai käsittelemällä vastaavasti kasviperäisiä aineita maatalousperäisessä etyylialkoholissa, maatalousperäisessä tisleessä tai tässä asetuksessa tarkoitetussa tislatussa alkoholijuomassa tai tällaisten tislattujen alkoholijuomien sekoituksessa,
–  maseroimalla tai käsittelemällä vastaavasti kasviperäisiä aineita maatalousperäisessä etyylialkoholissa, maatalousperäisessä tisleessä tai tässä asetuksessa tarkoitetussa tislatussa alkoholijuomassa tai tällaisten tislattujen alkoholijuomien yhdistelmässä,
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – i alakohta – 3 luetelmakohta – johdantokappale
–  lisäämällä maatalousperäiseen etyylialkoholiin, maatalousperäiseen tisleeseen tai tislattuun alkoholijuomaan jotakin seuraavista:
–  lisäämällä maatalousperäiseen etyylialkoholiin, maatalousperäiseen tisleeseen tai tislattuun alkoholijuomaan jotakin seuraavista, yksittäin tai yhdistelmänä:
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – ii alakohta – johdantokappale
ii)  lisäämällä tislattuun alkoholijuomaan jotakin seuraavista:
ii)  lisäämällä tislattuun alkoholijuomaan jotakin seuraavista, yksittäin tai yhdistelmänä:
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta – ii alakohta – 4 a luetelmakohta (uusi)
–  juomat;
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
3)  ’sekoituksella’ liitteessä II olevassa I osassa lueteltua tai maantieteellisellä merkinnällä varustettua tislattua alkoholijuomaa, johon on sekoitettu jotakin seuraavista:
3)  ’sekoituksella’ liitteessä II olevassa I osassa lueteltua tai maantieteellisellä merkinnällä varustettua tislattua alkoholijuomaa, johon on sekoitettu yhtä tai useampia seuraavista:
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  maatalousperäinen etyylialkoholi;
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – johdantokappale
4)  ’yhdistetyllä ilmaisulla’ liitteessä II olevassa I osassa säädetyn tislatun alkoholijuoman myyntinimityksessä esiintyvien ilmaisujen tai tislattua alkoholijuomaa, josta kaikki lopputuotteen alkoholi on peräisin, kuvaavassa maantieteellisessä merkinnässä esiintyvien ilmaisujen ja jonkin seuraavista yhdistelmää:
4)  ’yhdistetyllä ilmaisulla’ liitteessä II olevassa I osassa säädetyn tislatun alkoholijuoman myyntinimityksessä esiintyvien ilmaisujen tai tislattua alkoholijuomaa, josta kaikki lopputuotteen alkoholi on peräisin, kuvaavassa maantieteellisessä merkinnässä esiintyvien ilmaisujen ja jonkin tai joidenkin seuraavista yhdistelmää:
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
6)  ’maantieteellisellä merkinnällä’ mainintaa, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka joltakin tuon alueen paikkakunnalta, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään;
6)  ’maantieteellisellä merkinnällä’ tämän asetuksen mukaisesti rekisteröityä nimeä, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka joltakin tuon alueen paikkakunnalta, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla tislatun alkoholijuoman maantieteelliseen alkuperään;
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
7)  ’tuote-eritelmällä’ maantieteellisen merkinnän suojahakemukseen liitettyä asiakirjaa, joka sisältää eritelmän, jonka mukainen tislatun alkoholijuoman on oltava;
7)  ’tuote-eritelmällä’ maantieteellisen merkinnän suojahakemukseen liitettyä asiakirjaa, joka sisältää eritelmän, jonka mukainen tislatun alkoholijuoman on oltava ja joka vastaa asetuksessa (EY) N:o 110/2008 tarkoitettua ”teknistä asiakirjaa”;
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 11 a alakohta (uusi)
11 a)  ’ryhmällä’ tislattujen alkoholijuomien valmistajien, käsittelijöiden tai maahantuojien, jotka järjestäytyvät alakohtaisesti ja joilla on merkittävää liikevaihtoa, yhteenliittymää;
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 11 b alakohta (uusi)
11 b)  ’maatalousperäisellä’ tuotetta, joka on saatu SEUT-sopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Alkoholin, jota käytetään alkoholijuomien valmistuksessa ja väriaineiden, aromien tai muiden alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen, on oltava maatalousperäistä etyylialkoholia.
1.  Alkoholin, jota käytetään tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa ja väriaineiden, aromien tai muiden tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen, on oltava maatalousperäistä etyylialkoholia.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Tisleen, jota käytetään alkoholijuomien valmistuksessa ja väriaineiden, aromien tai muiden alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen, on oltava yksinomaan maatalousperäistä.
2.  Tisleen, jota käytetään tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa ja väriaineiden, aromien tai muiden tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen, on oltava yksinomaan maatalousperäistä.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Kun pidetään kaupan etyylialkoholia tai maatalousperäisiä tisleitä, niiden valmistuksessa käytetyt raaka-aineet on eriteltävä sähköisissä liiteasiakirjoissa.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  ne on makeutettu yksinomaan liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti ja tuotteen loppumaun pyöristämiseksi.
e)  niitä ei ole makeutettu muuten kuin tuotteen loppumaun pyöristämiseksi. Makeuttavien tuotteiden enimmäispitoisuus inverttisokerina ilmaistuna ei saa ylittää kullekin luokalle liitteessä II asetettua kynnysarvoa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  olla tuotteen erityisominaisuuksien saavuttamiseksi makeutettuja liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden asianomainen lainsäädäntö.
e)  olla makeutettuja.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta – e alakohta
e)  olla tuotteen erityisominaisuuksien saavuttamiseksi makeutettuja liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti.
e)  olla makeutettuja.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
5 artikla
5 artikla
Siirretty säädösvalta
Siirretty säädösvalta
1.  Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat
1.  Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat
a)   liitteessä I säädettyjen teknisten määritelmien muuttamista;
a)  liitteessä I säädettyjen teknisten määritelmien muuttamista;
b)  liitteessä II olevassa I osassa lueteltuja tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevien vaatimusten ja tiettyjä liitteessä II olevassa II osassa lueteltuja tislattuja alkoholijuomia koskevien erityissääntöjen muuttamista.
Ensimmäisen kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten on rajoituttava vain sellaisiin osoitettuihin tarpeisiin vastaamiseen, jotka johtuvat kuluttajien muuttuvista tarpeista, teknologisesta kehityksestä, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehityksestä tai tuoteinnovoinnin tarpeista.
Ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten on rajoituttava, samalla kun otetaan huomioon perinteisten käytäntöjen merkitys jäsenvaltioissa, vain sellaisiin osoitettuihin tarpeisiin vastaamiseen, jotka johtuvat kuluttajien muuttuvista tarpeista, teknologisesta kehityksestä, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehityksestä tai tuoteinnovoinnin tarpeista.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti sellaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien uusien luokkien lisäämistä liitteeseen II.
Uusi luokka voidaan lisätä seuraavin edellytyksin:
a)  tislatun alkoholijuoman kaupan pitäminen tietyllä nimellä ja tiettyjen yhdenmukaisten teknisten eritelmien mukaisesti on taloudelliselta ja tekniseltä kannalta tarpeen kuluttajien ja tuottajien etujen suojaamiseksi;
b)  tislatulla alkoholijuomalla on merkittävä markkinaosuus vähintään yhdessä jäsenvaltiossa;
c)  valitun nimen on joko oltava yleisesti käytössä oleva nimi, tai jos tämä ei ole mahdollista, nimen on oltava kuvaava ja siinä on erityisesti viitattava kyseisen tislatun alkoholijuoman tuotannossa käytettävään raaka-aineeseen;
d)  on vahvistettava uuteen luokkaan liittyvät tekniset eritelmät, jotka perustuvat nykyisen laadun arviointiin ja unionin markkinoilla käytettäviin tuotantoparametreihin. Teknisiä eritelmiä vahvistettaessa noudatetaan sovellettavaa unionin kuluttajansuojalainsäädäntöä ja otetaan huomioon mahdolliset asiaankuuluvat kansainväliset standardit. Niillä on varmistettava terve kilpailu unionin tuottajien kesken ja unionin tislattujen alkoholijuomien hyvä maine.
3.  Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti myös delegoituja säädöksiä, jotka koskevat poikkeuksia liitteessä I vahvistettujen teknisten määritelmien mukaisista vaatimuksista, liitteessä II olevassa I osassa lueteltuja tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevista vaatimuksista sekä tiettyjä liitteessä II olevassa II osassa lueteltuja tislattuja alkoholijuomia koskevista erityissäännöistä, kun kyseessä ovat poikkeustapaukset, joissa kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä.
3.  Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti myös delegoituja säädöksiä, jotka koskevat poikkeuksia liitteessä I vahvistettujen teknisten määritelmien mukaisista vaatimuksista, liitteessä II olevassa I osassa lueteltuja tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevista vaatimuksista sekä tiettyjä liitteessä II olevassa II osassa lueteltuja tislattuja alkoholijuomia koskevista erityissäännöistä, kun kyseessä ovat poikkeustapaukset, joissa kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Raaka-aineiden tai kasvien nimiä, jotka on varattu nimityksiksi tietyille tislattujen alkoholijuomien tuoteluokille, saa käyttää kaikkien elintarvikkeiden, tislatut alkoholijuomat mukaan luettuna, nimityksissä ja esittelyssä, edellyttäen että erityisesti tislattujen alkoholijuomien kohdalla taataan, ettei kuluttajia johdeta harhaan.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Jos tislattu alkoholijuoma täyttää vahvistetut vaatimukset useamman kuin yhden liitteessä II olevan I osassa mainittujen tislattujen alkoholijuomien luokkien 15–47 osalta, sitä voidaan myydä yhdellä tai useammalla asianomaisella myyntinimityksellä, joista säädetään kyseisissä luokissa.
3.  Jos tislattu alkoholijuoma täyttää vahvistetut vaatimukset useamman kuin yhden liitteessä II olevan I osassa lueteltujen tislattujen alkoholijuomien osalta, se voidaan saattaa markkinoille yhdellä tai useammalla myyntinimityksellä, joista säädetään kyseisissä luokissa.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – johdantokappale
Jos myyntinimitystä täydennetään tai se korvataan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, kyseisessä alakohdassa tarkoitettua maantieteellistä merkintää voi täydentää joko
Jos virallista nimeä täydennetään tai se korvataan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, kyseisessä alakohdassa tarkoitettua maantieteellistä merkintää voi täydentää joko
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  ilmaisuilla, jotka olivat jo 20 päivänä helmikuuta 2008 käytössä 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen olemassa olevien maantieteellisten merkintöjen osalta; tai
a)  ilmaisuilla, jotka olivat jo 20 päivänä helmikuuta 2008 käytössä 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen olemassa olevien maantieteellisten merkintöjen osalta, mukaan lukien ilmaisut, joita jäsenvaltioissa on perinteisesti käytetty ilmaisemaan, että tuotteella on kansallisen lainsäädännön nojalla suojattu alkuperänimitys; tai
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  ilmaisuilla, jotka mainitaan asianomaisessa tuote-eritelmässä.
b)  millä tahansa ilmaisuilla, jotka sallitaan asianomaisessa tuote-eritelmässä.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  elintarvikkeen tuotannossa käytetty alkoholi on peräisin yksinomaan yhdistetyssä ilmaisussa tai viittauksessa/viittauksissa tarkoitetusta tislatusta alkoholijuomasta, lukuun ottamatta etyylialkoholia, jota voi sisältyä kyseisen elintarvikkeen tuotannossa käytettäviin aromeihin; ja
a)  elintarvikkeen tuotannossa käytetty alkoholi on peräisin yksinomaan yhdistetyssä ilmaisussa tai viittauksessa/viittauksissa tarkoitetusta tislatusta alkoholijuomasta, lukuun ottamatta maatalousperäistä etyylialkoholia, jota voidaan käyttää kyseisen elintarvikkeen tuotannossa käytettävien aromien kantaja-aineena; ja
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 kohta
5.  Elintarvikkeen esittelyssä viittaus tislatun alkoholijuoman luokkaan tai maantieteelliseen merkintään ei saa olla samalla rivillä myyntinimityksen kanssa. Alkoholijuomien esittelyssä viittauksen kirjasinlajin on oltava myyntinimityksen ja yhdistetyn ilmaisun kirjasinlajia pienempi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista.
5.  Elintarvikkeen esittelyssä viittaus tislatun alkoholijuoman luokkaan tai maantieteelliseen merkintään ei saa olla samalla rivillä myyntinimityksen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 1169/2011 13 artiklan 1 kohdan soveltamista. Alkoholijuomien esittelyssä viittauksen kirjasinlajin on oltava myyntinimityksen ja yhdistetyn ilmaisun kirjasinlajia pienempi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan soveltamista.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
9 aartikla (uusi)
9 a artikla
Merkinnät alkoholia lisättäessä
Jos johonkin liitteessä II lueteltuihin luokkiin 1–14 kuuluvaan tislattuun alkoholijuomaan on lisätty alkoholia, kuten tämän asetuksen liitteessä I olevassa 4 kohdassa on määritelty, laimennettuna tai laimentamattomana, kyseisellä alkoholijuomalla on oltava myyntinimitys ”viina”. Sillä ei saa missään esillepanossa olla luokissa 1–14 varattua nimeä.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Sekoituksen myyntinimityksenä on oltava ”tislattu alkoholijuoma”.
Sekoituksen myyntinimityksenä on oltava ”tislattu alkoholijuoma”, ja se on merkittävä etikettiin selkeästi ja näkyvään kohtaan.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta
3.  Tislatun alkoholijuoman esittelyssä tai merkinnöissä voidaan mainita kypsytysaika tai ikä, jos se viittaa nuorimpaan alkoholiainesosaan, ja edellyttäen, että tislattu alkoholijuoma on vanhennettu jäsenvaltion veroviranomaisen tai muun yhtä luotettavan elimen valvonnassa.
3.  Tislatun alkoholijuoman esittelyssä tai merkinnöissä voidaan mainita kypsytysaika tai ikä, jos se viittaa nuorimpaan alkoholiainesosaan, ja edellyttäen, että kaikki tislatun alkoholijuoman vanhentamiseen liittyvät toimet on tehty jäsenvaltion veroviranomaisen tai muun yhtä luotettavan elimen valvonnassa. Komissio hyväksyy julkisen rekisterin, joka sisältää luettelon vanhentamista valvovista elimistä jokaisessa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Kun tislatun alkoholijuoman kypsytys- tai vanhentamisaika ilmoitetaan esittelyssä tai merkinnöissä, se on ilmoitettava myös sähköisessä liiteasiakirjassa.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.  Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 3 kohdassa säädetään, dynaamista eli ns. criaderas y solera -kypsytysmenetelmää käyttäen kypsytetyn brandyn liitteessä II a kuvatulla tavalla laskettu keskimääräinen kypsytysaika voidaan mainita esittelyssä tai merkinnöissä vain sillä edellytyksellä, että brandyn kypsytykseen on sovellettu toimivaltaisen viranomaisen hyväksymää valvontajärjestelmää. Keskimääräinen kypsytysaika on ilmaistava brandyn merkinnöissä vuosina ja siinä on viitattava criaderas y solera ‑kypsytysmenetelmään.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Jos tislatun alkoholijuoman alkuperä ilmoitetaan, sen on vastattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/201316 60 artiklan mukaista alkuperämaata tai ‑aluetta.
1.  Jos tislatun alkoholijuoman alkuperä ilmoitetaan, sen on vastattava paikkaa tai aluetta, jossa tislatulle alkoholijuomalle sen ominaispiirteet ja olennaiset määräävät laatuominaisuudet antava tuotantoprosessivaihe tapahtuu.
__________________
16 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 a kohta (uusi)
Kun on kyse unionissa tuotetusta ja vientiin tarkoitetusta tislatusta alkoholijuomasta, maantieteellisiä merkintöjä ja liitteen II kursiivilla merkittyjä termejä voidaan täydentää käännöksellä, jos tällainen käännös on tuovan maan lakisääteinen vaatimus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen kohdan soveltamista.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
14 artikla
14 artikla
14 artikla
Suojattua maantieteellistä merkintää koskevan unionin tunnuksen käyttö
Maantieteellistä merkintää koskevan unionin tunnuksen käyttö
Tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä saa käyttää suojattua maantieteellistä merkintää koskevaa unionin tunnusta.
Maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tislattujen alkoholijuomien esittelyssä ja merkinnöissä saa käyttää asetuksen (EU) N:o 1151/2012 12 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksyttyä suojattua maantieteellistä merkintää koskevaa unionin tunnusta.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
16 artikla
16 artikla
16 artikla
Siirretty säädösvalta
Siirretty säädösvalta
1.  Kuluttajien muuttuvien tarpeiden, teknologisen kehityksen, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehityksen sekä tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisten edellytysten parantamistarpeen huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:
1.  Kuluttajien muuttuvien tarpeiden, teknologisen kehityksen, asiaankuuluvien kansainvälisten standardien kehityksen sekä tuotannon ja kaupan pitämisen taloudellisten edellytysten parantamistarpeen huomioon ottamiseksi, varmistaen samalla kuluttajansuojan ja ottaen huomioon perinteiset käytännöt, siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:
a)  yhdistettyjen ilmaisujen tai viittausten ilmoittamista tislattujen alkoholijuomien etiketissä koskevien sääntöjen muuttaminen;
a)  yhdistettyjen ilmaisujen tai viittausten ilmoittamista tislattujen alkoholijuomien etiketissä koskevien sääntöjen muuttaminen;
b)  sekoitusten esittelyä ja merkintöjä koskevien sääntöjen muuttaminen; ja
b)  sekoitusten esittelyä ja merkintöjä koskevien sääntöjen muuttaminen; ja
c)  tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavien unionin vertailumenetelmien ajantasaistaminen ja täydentäminen.
c)  tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavien unionin vertailumenetelmien ajantasaistaminen ja täydentäminen.
2.  Jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden perinteiset vanhentamisprosessit, siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 11 artiklan 3 kohdasta poikkeamista tislatun alkoholijuoman esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitettavan kypsytysajan tai iän osalta.
2.  Jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden perinteiset vanhentamisprosessit, siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 11 artiklan 3 kohdasta poikkeamista tislatun alkoholijuoman esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitettavan kypsytysajan tai iän osalta.
3.  Poikkeustapauksissa, joissa kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä, siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat poikkeuksia esittelyä ja merkintöjä koskevista tämän luvun säännöksistä.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Kuka tahansa toimija, joka pitää kaupan tuote-eritelmän mukaisesti tuotettua tislattua alkoholijuomaa, voi käyttää suojattuja maantieteellisiä merkintöjä.
1.  Kuka tahansa toimija, joka pitää kaupan tuote-eritelmän mukaisesti tuotettua tislattua alkoholijuomaa, voi käyttää maantieteellisiä merkintöjä.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Suojatut maantieteelliset merkinnät sekä kyseisiä suojattuja nimiä käyttävät, asianomaisen tuote-eritelmän mukaisesti tuotetut tislatut alkoholijuomat on suojattu
2.  Maantieteelliset merkinnät sekä kyseisiä suojattuja nimiä käyttävät, asianomaisen tuote-eritelmän mukaisesti tuotetut tislatut alkoholijuomat on suojattu
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – a alakohta – i alakohta
i)  vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan tuote-eritelmän mukaisia; tai
i)  vastaavissa tuotteissa, jotka eivät ole suojattua nimeä koskevan tuote-eritelmän mukaisia, myös silloin, kun kyse on tuotteiden käytöstä ainesosana; tai
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteiden tai palveluiden oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimitys on käännetty tai siihen on liitetty esimerkiksi ilmaisu ”tapa”, ”tyyppi”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu vastaava ilmaisu;
b)  väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteiden tai palveluiden oikea alkuperä on merkitty tai vaikka suojattu nimitys on käännetty tai siihen on liitetty esimerkiksi ilmaisu ”tapa”, ”tyyppi”, ”laji”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu vastaava ilmaisu, myös silloin, kun kyseisiä tuotteita käytetään ainesosana;
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai asianomaista tuotetta koskeviin asiakirjoihin, sekä tuotteen pakkaamiselta säiliöön tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan tuotteen alkuperästä;
c)  muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta, ainesosia tai olennaisia ominaisuuksia, joita käytetään tuotteen esittelyssä tai merkinnöissä tavalla, joka on omiaan antamaan väärän kuvan tuotteen alkuperästä;
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Suojatuista maantieteellisistä merkinnöistä ei saa tulla 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yleisnimiä unionissa.
3.  Maantieteellisistä merkinnöistä ei saa tulla 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yleisnimiä unionissa.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Edellä 2 kappaleessa tarkoitettua maantieteellisten merkintöjen suojaa on sovellettava myös tavaroihin, jotka saapuvat unionin tullialueelle, vaikka niitä ei luovuteta vapaaseen liikkeeseen unionissa.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta
4.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen suojattujen maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitetun lainvastaisen käytön.
4.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen maantieteellisten merkintöjen 2 kohdassa tarkoitetun lainvastaisen käytön.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 61–72 artiklassa vahvistettuja säännöksiä alueilla, joilla tuotetaan maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tislattujen alkoholijuomien valmistamiseen soveltuvaa viiniä. Näiden säännösten soveltamiseksi kyseisiä alueita voidaan käsitellä alueina, joilla voidaan tuottaa viinejä, joilla on suojattu alkuperämerkintä tai suojattu maantieteellinen merkintä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  kuvaus menetelmästä, jolla tislattu alkoholijuoma saadaan aikaan, ja tarvittaessa aidoista ja muuttumattomista paikallisista menetelmistä, sekä pakkaamiseen liittyvät tiedot, jos hakijaryhmä katsoo sen tarpeelliseksi ja esittää nimenomaan kyseistä tuotetta koskevat riittävät perusteet sen osalta, miksi pakkaaminen on suoritettava rajatulla maantieteellisellä alueella laadun säilyttämiseksi, alkuperän varmistamiseksi tai valvonnan varmistamiseksi, ottaen huomioon unionin lainsäädännön, erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden osalta;
e)  kuvaus menetelmästä, jolla tislattu alkoholijuoma tuotetaan, ja tarvittaessa aidoista ja muuttumattomista paikallisista menetelmistä, sekä pakkaamiseen liittyvät tiedot, jos hakija tai hakijaryhmä (jäljempänä yhdessä ’hakija’) katsoo sen tarpeelliseksi ja esittää nimenomaan kyseistä tuotetta koskevat riittävät perusteet sen osalta, miksi pakkaaminen on suoritettava rajatulla maantieteellisellä alueella laadun säilyttämiseksi, alkuperän varmistamiseksi tai valvonnan varmistamiseksi, ottaen huomioon unionin lainsäädännön, erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden osalta;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta – f alakohta
f)  yksityiskohtaiset tiedot tuotteen määrätyn laadun, maineen tai muun ominaispiirteen sekä d alakohdassa tarkoitetun maantieteellisen alueen välisestä yhteydestä;
f)  yksityiskohtaiset tiedot, joista selviää yhteys maantieteelliseen ympäristöön tai maantieteelliseen alkuperään;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  hakijaryhmän nimi ja osoite sekä tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien viranomaisten tai, jos saatavilla, elinten nimet ja osoitteet;
a)  hakijan nimi ja osoite sekä tuote-eritelmää koskevien säännösten noudattamisen tarkastamisesta huolehtivien viranomaisten tai, jos saatavilla, elinten nimet ja osoitteet;
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta – i alakohta
i)  tuote-eritelmän pääkohdat: nimi, tislatun alkoholijuoman kuvaus, mukaan lukien tarvittaessa pakkausta ja merkintöjä koskevat erityissäännöt, ja maantieteellisen alueen tarkka määritys;
i)  tuote-eritelmän pääkohdat: nimi, luokka, tislatun alkoholijuoman kuvaus, mukaan lukien tarvittaessa pakkausta ja merkintöjä koskevat erityissäännöt, ja maantieteellisen alueen tarkka määritys;
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  hakijaryhmän nimi ja osoite;
a)  hakijan nimi ja osoite;
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  jäsenvaltion ilmoitus siitä, että se katsoo hakijaryhmän toimittaman hakemuksen, josta on tehty myönteinen päätös, olevan tämän asetuksen edellytysten ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen;
c)  jäsenvaltion ilmoitus siitä, että se katsoo hakijan toimittaman hakemuksen, josta on tehty myönteinen päätös, olevan tämän asetuksen edellytysten ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen;
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Yhteisen hakemuksen jättää komissiolle asianomainen jäsenvaltio tai asianomaisen kolmannen maan hakijaryhmä suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä. Siinä on oltava 20 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ilmoitus jokaiselta asianomaiselta jäsenvaltiolta. Jokaisen asianomaisen jäsenvaltion ja kolmannen maan on täytettävä 20 artiklassa säädetyt vaatimukset.
Yhteisen hakemuksen jättää komissiolle asianomainen jäsenvaltio tai asianomaisen kolmannen maan hakija suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä. Siinä on oltava 20 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ilmoitus jokaiselta asianomaiselta jäsenvaltiolta. Jokaisen asianomaisen jäsenvaltion ja kolmannen maan on täytettävä 20 artiklassa säädetyt vaatimukset.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 5 kohta
5.  Jos hakemus koskee kolmannessa maassa sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, hakemus on toimitettava komissiolle joko suoraan tai asianomaisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä.
5.  Jos hakemus koskee kolmannessa maassa sijaitsevaa maantieteellistä aluetta, hakemus on toimitettava komissiolle asianomaisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
22 artikla
22 artikla
Poistetaan.
Siirtymäkauden kansallinen suoja
1.  Jäsenvaltio voi, mutta vain siirtymäkauden ajan, myöntää nimelle tämän asetuksen mukaisen kansallisen suojan, joka alkaa siitä päivästä, jona hakemus on toimitettu komissiolle.
2.  Siirtymäkauden kansallinen suoja lakkaa sinä päivänä, jona tehdään päätös tämän asetuksen mukaisesta rekisteröinnistä tai hakemus perutaan.
3.  Jos nimeä ei ole rekisteröity tämän luvun mukaisesti, tällaisen kansallisen suojan vaikutuksista vastaa yksinomaan asianomainen jäsenvaltio.
4.  Jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toteuttamilla toimenpiteillä saa olla vaikutusta ainoastaan kansallisella tasolla, eikä niillä saa olla vaikutusta unionin sisäiseen kauppaan tai kansainväliseen kauppaan.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta
1.  Komissio tutkii kaikki 21 artiklan mukaisesti sille toimitetut hakemukset asianmukaisin keinoin tarkastaakseen, että hakemus on perusteltu ja täyttää tämän luvun edellytykset. Tutkimus ei saisi kestää yli 12:ta kuukautta. Jos tämä määräaika ylittyy, komissio ilmoittaa viivästyksen syyt hakijalle kirjallisesti.
1.  Komissio tutkii kaikki 21 artiklan mukaisesti sille toimitetut hakemukset asianmukaisin keinoin tarkastaakseen, että hakemus on perusteltu ja täyttää tämän luvun edellytykset. Tutkimus käsittää sen tarkistamisen, että hakemuksessa ei ole ilmeisiä virheitä, eikä se pääsääntöisesti saa kestää yli kuutta kuukautta. Jos tämä määräaika ylittyy, komissio ilmoittaa välittömästi viivästyksen syyt hakijalle kirjallisesti.
Komissio julkaisee vähintään kuukausittain luettelon nimistä, joista sille on tehty rekisteröintihakemus, sekä päivämäärät, joina hakemukset on toimitettu.
Komissio julkaisee vähintään kuukausittain luettelon nimistä, joista sille on tehty rekisteröintihakemus, sekä päivämäärät, joina hakemukset on toimitettu.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Jos komissio 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla tehdystä tutkimuksesta saamiensa tietojen perusteella katsoo, etteivät rekisteröintiedellytykset täyty, se hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla hakemus hylätään. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
1.  Jos komissio 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla tehdystä tutkimuksesta saamiensa tietojen perusteella katsoo, etteivät rekisteröintiedellytykset täyty, se hyväksyy 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä, joilla hakemus hylätään.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Jos komissiolle ei esitetä 24 artiklan mukaisia vastaväiteilmoituksia eikä tutkittavaksi otettavia perusteltuja vastaväitteitä, se hyväksyy 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla nimi rekisteröidään.
2.  Jos komissiolle ei esitetä 24 artiklan mukaisia vastaväiteilmoituksia eikä tutkittavaksi otettavia perusteltuja vastaväitteitä, se hyväksyy 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä, joilla nimi rekisteröidään.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  rekisteröi nimen täytäntöönpanosäädöksillä, jotka on hyväksytty soveltamatta 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä, jos sopimukseen on päästy, ja muuttaa tarvittaessa 23 artiklan 2 kohdan nojalla julkaistuja tietoja edellyttäen, etteivät muutokset ole merkittäviä; tai
a)  hyväksyy 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä nimen rekisteröimiseksi, jos sopimukseen on päästy, ja muuttaa tarvittaessa 23 artiklan 2 kohdan nojalla julkaistuja tietoja edellyttäen, etteivät muutokset ole merkittäviä; tai
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla rekisteröinnistä päätetään, jos sopimukseen ei ole päästy. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
b)  hyväksyy 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä, joilla päätetään rekisteröinnistä, jos sopimukseen ei ole päästy.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Silloin kun sovelletaan kansallista lainsäädäntöä, hakemuksessa noudatetaan kansallisessa oikeudessa vahvistettua menettelyä.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 kohta
3.  Hakemuksen tutkimisessa keskitytään yksinomaan ehdotettuun muutokseen.
3.  Hakemuksen tutkimisessa tarkastellaan yksinomaan ehdotettua muutosta.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Komissio voi omasta aloitteestaan taikka niiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden pyynnöstä, joiden oikeutettua etua asia koskee, hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla peruutetaan maantieteellisen merkinnän rekisteröinti seuraavissa tapauksissa:
Siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä omasta aloitteestaan taikka niiden luonnollisten tai oikeushenkilöiden pyynnöstä, joiden oikeutettua etua asia koskee, jotta peruutetaan maantieteellisen merkinnän rekisteröinti seuraavissa tapauksissa:
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  maantieteellisen merkinnän mukaista tuotetta ei ole saatettu markkinoille vähintään seitsemään vuoteen.
b)  maantieteellisen merkinnän mukaista tuotetta ei ole saatettu markkinoille vähintään seitsemään peräkkäiseen vuoteen.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 kohta
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Poistetaan.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 3 a kohta (uusi)
Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinnin peruuttamisesta annetut säädökset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta
Komissio hyväksyy 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä soveltamatta täytäntöönpanosäädöksiä, joilla perustetaan julkisesti saatavilla oleva, ajantasainen sähköinen rekisteri tämän järjestelmän mukaisista tislattujen alkoholijuomien maantieteellisistä merkinnöistä, jäljempänä ’rekisteri’, ja ylläpidetään sitä.
Komissio hyväksyy 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä, joilla perustetaan julkisesti saatavilla oleva, ajantasainen sähköinen rekisteri tämän järjestelmän mukaisista tislattujen alkoholijuomien maantieteellisistä merkinnöistä, jäljempänä ’rekisteri’, joka korvaa asetuksessa (EY) N:o 110/2008 olevan liitteen III ja jolla on sama oikeudellinen arvo kuin kyseisellä liitteellä, ja ylläpidetään sitä. Rekisterin [lisätään alaviitteeseen suora linkki kyseiseen sivustoon] on tarjottava välitön pääsy kaikkiin maantieteellisiksi merkinnöiksi rekisteröityjen tislattujen alkoholijuomien kaikkiin tuote-eritelmiin.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta
Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan rekisterin muotoa ja sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Komissiolle siirretään valta antaa 43 artiklan mukaisesti tätä asetusta täydentäviä delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan rekisterin muotoa ja sisältöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 3 kohta
Rekisteriin voidaan ottaa maantieteellisinä merkintöinä sellaisia kolmansissa maissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka on suojattu unionissa kansainvälisellä sopimuksella, jossa unioni on sopimuspuolena.
Rekisteriin voidaan ottaa maantieteellisinä merkintöinä sellaisia kolmansissa maissa tuotettujen tislattujen alkoholijuomien maantieteellisiä merkintöjä, jotka on suojattu unionissa kansainvälisellä sopimuksella, jossa unioni on sopimuspuolena, vasta sen jälkeen kun komissio on antanut asiaa koskevan delegoidun säädöksen.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Tämän asetuksen 2 artiklan mukainen tislattujen alkoholijuomien maantieteellinen suoja ei rajoita asetuksen (EU) N:o 1308/2013 93 artiklassa määriteltyjä suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä.
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
32 artikla – 3 kohta
3.  Nimeä ei saa suojata maantieteellisenä merkintänä, jos asianomaisen tislatun alkoholijuoman luokan kannalta pakollisia tuotanto- tai valmistusvaiheita ei suoriteta asianomaisella maantieteellisellä alueella.
3.  Nimeä ei saa suojata maantieteellisenä merkintänä, jos asianomaisen tislatun alkoholijuoman luokan kannalta pakollisia vaiheita ei suoriteta asianomaisella maantieteellisellä alueella.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
34 artikla
34 artikla
34 artikla
Nykyisiä suojattuja maantieteellisiä merkintöjä koskevat täytäntöönpanovaltuudet
Nykyisiä maantieteellisiä merkintöjä koskevat valtuudet
1.  Asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti suojatut tislattujen alkoholijuomien maantieteelliset merkinnät ovat suojattuja maantieteellisinä merkintöinä tämän asetuksen mukaisesti ilman eri toimenpiteitä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Komissio kirjaa ne rekisteriin.
Asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaisesti suojatut tislattujen alkoholijuomien maantieteelliset merkinnät ovat suojattuja maantieteellisinä merkintöinä tämän asetuksen mukaisesti ilman eri toimenpiteitä. Komissio kirjaa ne rekisteriin.
2.  Komissio voi kahden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta päättää omasta aloitteestaan peruuttaa täytäntöönpanosäädöksillä asetuksen (EY) N:o 110/2008 20 artiklassa tarkoitettujen maantieteellisten merkintöjen suojan, jos merkinnät eivät ole 2 artiklan 1 kohdan 6 alakohdan mukaisia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 44 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/200419 2 artiklan toisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana elimenä.
b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/62519artiklan 5 kohdassa tarkoitettu toimeksiannon saanut elin, joka toimii tuotteita sertifioivana elimenä.
__________________
__________________
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1).
19 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Sen estämättä, mitä kansallisessa lainsäädännössä säädetään, tällaisesta tuote-eritelmien noudattamisen tarkastamisesta aiheutuvista kuluista vastaavat elintarvikealan toimijat, joihin tämä valvonta kohdistuu.
Sen estämättä, mitä kansallisessa lainsäädännössä säädetään, tällaisesta tuote-eritelmien noudattamisen tarkastamisesta aiheutuvista kuluista vastaavat toimijat, joihin tämä valvonta kohdistuu.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 5 kohta
5.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, jotka tarkastavat tuote-eritelmien noudattamisen, on oltava objektiivisia ja puolueettomia. Niillä on oltava käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen tarvittava asiantunteva henkilöstö ja voimavarat.
5.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, jotka tarkastavat maantieteellisen merkinnän ja tuote-eritelmien vastaavuuden, on oltava objektiivisia ja puolueettomia. Niillä on oltava käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen tarvittava asiantunteva henkilöstö ja voimavarat.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 1 kohta
1.  Tämän asetuksen 35 ja 36 artiklassa säädettyihin tarkastuksiin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 882/2004 vahvistettuja menettelyjä ja vaatimuksia soveltuvin osin.
1.  Tämän asetuksen 35 ja 36 artiklassa säädettyihin tarkastuksiin sovelletaan asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistettuja menettelyjä ja vaatimuksia soveltuvin osin.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän luvun mukaisten velvoitteiden valvonta sisältyy erillisenä jaksona monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin asetuksen (EY) N:o 882/2004 4143 artiklan mukaisesti.
2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän luvun mukaisten velvoitteiden valvonta sisältyy erillisenä jaksona monivuotisiin kansallisiin valvontasuunnitelmiin asetuksen (EU) 2017/625 109111 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
37 artikla – 3 kohta
3.  Asetuksen (EY) N:o 882/2004 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vuosiraportteihin on sisällytettävä erillinen jakso, jossa esitetään kyseisessä säännöksessä tarkoitetut tiedot tällä asetuksella vahvistettujen velvoitteiden tarkastuksista.
3.  Asetuksen (EU) 2017/625 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin vuosiraportteihin on sisällytettävä erillinen jakso, jossa esitetään kyseisessä säännöksessä tarkoitetut tiedot tällä asetuksella vahvistettujen velvoitteiden tarkastuksista.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
38 artikla
38 artikla
38 artikla
Siirretty säädösvalta
Siirretty säädösvalta
1.  Rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvan tuotannon erityispiirteiden huomioon ottamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat
a)  maantieteellisen alueen rajaamista koskevia lisäperusteita; ja
b)  rajatulla maantieteellisellä alueella tapahtuvaan tuotantoon liittyviä rajoituksia ja poikkeuksia.
2.  Komissio voi tuotteiden laadun ja jäljitettävyyden varmistamiseksi vahvistaa 43 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä edellytykset, joilla tuote-eritelmiin voi sisältyä 19 artiklan e alakohdassa tarkoitettuja pakkausta koskevia tietoja tai 19 artiklan h alakohdassa tarkoitettuja erityisiä merkintöjä koskevia sääntöjä.
3.  Komissio voi 43 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tuottajien tai elintarvikealan toimijoiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi
3.  Komissio voi 43 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tuottajien tai toimijoiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi
a)  määritellä tapaukset, jolloin yksittäinen tuottaja voi hakea suojaa maantieteelliselle merkinnälle;
a)  määritellä tapaukset, jolloin yksittäinen tuottaja voi hakea suojaa maantieteelliselle merkinnälle;
b)  vahvistaa edellytyksiä, joita sovelletaan maantieteellisen merkinnän suojahakemukseen, alustaviin kansallisiin menettelyihin, komission suorittamaan hakemusten tutkimiseen, vastaväitemenettelyyn ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen peruuttamiseen, mukaan lukien tapaukset, joissa maantieteellinen alue kattaa useamman kuin yhden maan.
b)  vahvistaa edellytyksiä, joita sovelletaan maantieteellisen merkinnän suojahakemukseen, alustaviin kansallisiin menettelyihin, komission suorittamaan hakemusten tutkimiseen, vastaväitemenettelyyn ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen peruuttamiseen, mukaan lukien tapaukset, joissa maantieteellinen alue kattaa useamman kuin yhden maan.
4.  Tuote-eritelmien tietojen asianmukaisuuden ja ytimekkyyden varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä säännöistä, joilla rajoitetaan tuote-eritelmän sisältämiä tietoja, jos tietojen rajoittaminen on tarpeen liian laajojen rekisteröintihakemusten välttämiseksi.
4.  Tuote-eritelmien tietojen asianmukaisuuden ja ytimekkyyden varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä säännöistä, joilla rajoitetaan tuote-eritelmän sisältämiä tietoja, jos tietojen rajoittaminen on tarpeen liian laajojen rekisteröintihakemusten välttämiseksi.
5.  Muutoshakemuksen hallinnoinnin helpottamiseksi myös silloin, kun muutos on viranomaisten määräämistä pakollisista terveyden- tai kasvinsuojelutoimista johtuva tilapäinen tuote-eritelmän muutos tai muutos liittyy toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamiin luonnononnettomuuksiin tai epäsuotuisiin sääoloihin, siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan niin jäsenvaltioiden kuin komission hyväksyttäviksi tulevia muutoksia koskevan menettelyn edellytyksiä ja vaatimuksia.
5.  Muutoshakemuksen hallinnoinnin helpottamiseksi myös silloin, kun muutos on viranomaisten määräämistä pakollisista terveyden- tai kasvinsuojelutoimista johtuva tilapäinen tuote-eritelmän muutos tai muutos liittyy toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamiin luonnononnettomuuksiin tai epäsuotuisiin sääoloihin, siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan niin jäsenvaltioiden kuin komission hyväksyttäviksi tulevia muutoksia koskevan menettelyn edellytyksiä ja vaatimuksia.
6.  Maantieteellisten merkintöjen lainvastaisen käytön estämiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden tältä osin täytäntöönpantaviksi tulevia tarkoituksenmukaisia toimia.
6.  Maantieteellisten merkintöjen lainvastaisen käytön estämiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden tältä osin täytäntöönpantaviksi tulevia tarkoituksenmukaisia toimia.
7.  Tässä luvussa säädettyjen tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat elintarvikealan toimijoista toimivaltaisille viranomaisille tehtäviin ilmoituksiin liittyviä tarvittavia toimenpiteitä.
7.  Tässä luvussa säädettyjen tarkastusten tehokkuuden varmistamiseksi siirretään komissiolle valta antaa 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat toimijoista toimivaltaisille viranomaisille tehtäviin ilmoituksiin liittyviä tarvittavia toimenpiteitä.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 1 kohta
1.  Tislattuja alkoholijuomia koskevat tarkastukset ovat jäsenvaltioiden vastuulla. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi ja nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän asetuksen noudattamisesta.
1.  Tislattuja alkoholijuomia koskevat tarkastukset ovat asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti jäsenvaltioiden vastuulla. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi ja nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän asetuksen noudattamisesta.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulosta määräämättömäksi ajaksi 5, 16, 38 ja 41 artiklassa sekä 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään 5, 16, 27, 29, 30, 38 ja 41 artiklassa sekä 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viiden vuoden ajaksi […] päivästä […]kuuta […] [EUVL: lisätään tämän asetuksen voimaantulopäivä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
46 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
3.  Edellä olevaa 19–23, 28 ja 29 artiklaa sovelletaan suoja-, muutos- ja peruuttamishakemuksiin, jotka on toimitettu sen jälkeen, kun tätä asetusta on ryhdytty soveltamaan.
3.  Edellä olevaa 19–23, 28 ja 29 artiklaa sovelletaan suoja-, muutos- ja peruuttamishakemuksiin, jotka on toimitettu sen jälkeen, kun tätä asetusta on ryhdytty soveltamaan. Viittauksen tuote-eritelmiin, sellaisina kuin ne on määritetty 2 artiklan 1 kohdan seitsemännessä alakohdassa, on myös tarvittaessa katsottava käsittävän asetuksella (EY) N:o 110/2008 ja erityisesti tämän asetuksen tällä artiklalla sekä 18, 28, 29, 35, 38 ja 39 artiklalla suojattujen tislattujen alkoholijuomien tekniset asiakirjat.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
(1 a)  ’Maatalousperäisellä’ tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I luetelluista maataloustuotteista saatuja tuotteita.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
(1 b)  ’Tislauksella’ tarkoitetaan menetelmää, jossa alkoholipitoinen aineseos tai alkoholipitoinen neste kuumennetaan, minkä jälkeen näin syntyvä höyry jälleen kondensoidaan (nesteytetään). Tämän termisen menetelmän tarkoituksena on joko erottaa aineita alkuperäisestä seoksesta tai voimistaa alkoholipitoisen nesteen tiettyjä aistinvaraisia ominaisuuksia. Tuoteluokasta, valmistustavasta tai käytetystä polttolaitteesta riippuen tislaus suoritetaan joko yhden tai useamman kerran.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 2 alakohta – 2 kohta
Kun käytetty raaka-aine mainitaan erikseen, tisle on valmistettava yksinomaan kyseisestä raaka-aineesta.
Kun käytetyt raaka-aineet mainitaan erikseen, tisle on valmistettava yksinomaan niistä raaka-aineista.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
(2 a)  Tässä asetuksessa yleistä termiä ’tislaus’ käytetään kertaluonteisesta ja moninkertaisesta tislauksesta tai uudelleentislauksesta.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – e a alakohta (uusi)
e a)   stevia;
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 3 alakohta – f alakohta
f)  muu luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin a–e alakohdassa tarkoitetuilla tuotteilla.
f)  muu luonnollinen aine tai maatalousperäinen raaka-aine, jolla on samanlainen vaikutus kuin a–e alakohdassa tarkoitetuilla tuotteilla.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 4 alakohta
(4)  ’Alkoholin lisäämisellä’ tarkoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin tai maatalousperäisten tisleiden taikka näiden molempien lisäämistä tislattuun alkoholijuomaan.
(4)  ’Alkoholin lisäämisellä’ tarkoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin tai maatalousperäisten tisleiden taikka näiden molempien lisäämistä tislattuun alkoholijuomaan. Maatalousperäisen alkoholin käyttämistä väriaineiden, aromien tai muiden tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa käytettävien sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen ei katsota alkoholin lisäämiseksi.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
(8 a)   ’Maustamisella’ tarkoitetaan aromien tai elintarvikeainesosien, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, lisäämistä tislatun alkoholijuoman valmistuksen yhteydessä.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 14 alakohta
(14)  ’Värjäämisellä’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä I olevassa 2 kohdassa määritellyn yhden tai useamman väriaineen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa.
(14)  ’Värjäämisellä’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteessä I olevassa 2 kohdassa määritellyn yhden tai useamman väriaineen käyttämistä tislattujen alkoholijuomien tuotannossa.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 16 a alakohta (uusi)
(16 a)   ’Valmistuspaikalla’ tarkoitetaan paikkaa tai aluetta, jossa tislatulle alkoholijuomalle sen ominaispiirteet ja olennaiset määräävät laatuominaisuudet antava tuotantoprosessivaihe tapahtuu.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 1 kohta – 16 b alakohta (uusi)
(16 b)   ’Kuvauksella’ tarkoitetaan etiketissä, esittelyssä ja pakkauksessa sekä juoman mukana seuraavissa kuljetusasiakirjoissa, kaupallisissa asiakirjoissa, kuten kauppalaskuissa ja lähetysluetteloissa, ja juoman mainonnassa käytettyjä ilmaisuja.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 1 – a alakohta – ii alakohta
ii)  tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan sokeriruokomehusta alkoholikäymisellä ja tislaamalla siten, että sillä on rommin tyypilliset aromiominaisuudet, ja jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia. Tätä tislattua alkoholijuomaa voidaan pitää kaupan liittämällä myyntinimitykseen ”rommi” ilmaisu ”maatalous-” sekä jokin rekisteröidyistä Ranskan merentakaisten departementtien ja Madeiran autonomisen alueen maantieteellisistä merkinnöistä
ii)  tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan sokeriruokomehusta alkoholikäymisellä ja tislaamalla siten, että sillä on rommin tyypilliset aromiominaisuudet, ja jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia. Tätä tislattua alkoholijuomaa voidaan pitää kaupan liittämällä viralliseen nimeen ”rommi” ilmaisu ”maatalous-” ainoastaan silloin, kun siihen liittyy jokin rekisteröidyistä Ranskan merentakaisten departementtien ja Madeiran autonomisen alueen maantieteellisistä merkinnöistä.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 1 – f a alakohta (uusi)
f a)  Rommiin voidaan lisätä loppumaun pyöristämiseksi makeutusta siten, että lopputuotteen sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on enintään 20 grammaa litrassa.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 2 – otsikko
2.  Whisky tai Whiskey
2.  Whisky tai Whiskey
(Sanat ”Whisky” tai ”Whiskey” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 2 – c alakohta
c)  Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 54 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
c)  Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 4 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 2 – d alakohta
d)  Whiskyä tai whiskeyä ei saa makeuttaa eikä maustaa, eikä se saa sisältää muita lisäaineita kuin värjäämiseen käytettyä sokerikulööriä.
d)  Whiskyä tai whiskeyä ei saa makeuttaa eikä maustaa, eikä se saa sisältää muita lisäaineita kuin värjäämiseen käytettyä sokerikulööriä (E150a).
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 3 – b alakohta
b)  Kornia lukuun ottamatta viljasta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37 tilavuusprosenttia.
b)  Kornia lukuun ottamatta viljasta tislatun alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 3 – f a alakohta (uusi)
f a)  Viljasta tislattua alkoholijuomaa voidaan makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna vain enintään 10 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 4 – d alakohta
d)  Viinistä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.
d)  Viinistä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois valmistuksessa perinteisesti käytettävien aineiden lisäämistä. Komissio hyväksyy 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan kaikkialla unionissa sallitut aineet ottaen huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden perinteiset valmistusmenetelmät.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 4 – f a alakohta (uusi)
f a)  Viinistä tislattua alkoholijuomaa voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla sokeria lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 4 – f b alakohta (uusi)
f b)  Käsitettä ”Branntwein” saa edelleen käyttää etikan yhteydessä etikan kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 5 – otsikko
5.  Brandy tai Weinbrand
5.  Brandy tai Weinbrand
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 5 – d alakohta
d)  Brandyä tai Weinbrandia ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.
d)  Brandyä tai Weinbrandia ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois valmistuksessa perinteisesti käytettävien aineiden lisäämistä. Komissio hyväksyy 43 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan kaikkialla unionissa sallitut aineet ottaen huomioon yksittäisten jäsenvaltioiden perinteiset valmistusmenetelmät.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 5 – e a alakohta (uusi)
e a)  Brandya tai Weinbrandia voidaan makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 35 grammalla lopputuotteen litraa kohden tuotteen loppumaun pyöristämiseksi.
(Sanat ”Brandy tai Weinbrand” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 6 – e a alakohta (uusi)
e a)  Rypäleiden puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa tai marcia voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 7 – a alakohta – iv alakohta
iv)  sen syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 7 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä;
iv)  sen syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 1 gramma hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä; kivellisistä hedelmistä valmistetun tislatun alkoholijuoman etyylikarbamaattipitoisuus lopputuotteessa on enintään 1 milligramma litrassa;
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 7 – f a alakohta (uusi)
f a)  Hedelmien puristejäännöksestä tislattua alkoholijuomaa voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 8
8.  Rusinoista tislattu alkoholijuoma tai raisin brandy
8.  Rusinoista tislattu alkoholijuoma tai raisin brandy
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 8 – e a alakohta (uusi)
e a)  Rusinoista tislattua alkoholijuomaa tai raisin brandya voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
(Sanat ”raisin brandy” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 9 – a alakohta – iv alakohta
iv)  sen syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 7 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos alkoholin valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä.
iv)  sen syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 1 gramma hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos alkoholin valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä. Kivellisistä hedelmistä valmistetun tislatun alkoholijuoman etyylikarbamaattipitoisuus lopputuotteessa on enintään 1 milligramma litraa kohden;
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 9 – b alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)  – etelänpihlajanmarja (Sorbus torminalis (L.) Crantz),
–  välimerenpihlajanmarja (Sorbus domestica L.),
–  koiranruusunmarja (Rosa canina L.).
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 9 – f alakohta – 3 a alakohta (uusi)
Vaihtoehtoisesti myynimitystä ”Obstler” voidaan käyttää hedelmistä tislatuista alkoholijuomista, jotka on valmistettu omenoiden, päärynöiden tai niiden molempien eri lajikkeista.
(Sana ”Obstler” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 9 – h alakohta
h)  Kun kahta tai useampaa hedelmä-, marja- tai vihanneslajia on tislattu yhdessä, tuote on myytävä tapauksen mukaan nimityksellä ”hedelmäviina” tai ”vihannesviina”. Tätä nimitystä voidaan täydentää kunkin hedelmän, marjan tai vihanneksen nimellä käytettyjen määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.
h)  Kun kahta tai useampaa hedelmä-, marja- tai vihanneslajia on tislattu yhdessä, tuote on myytävä tapauksen mukaan nimityksellä ”hedelmä- ja vihannesviina” tai ”vihannes- ja hedelmäviina” riippuen siitä, onko käytetty enemmän hedelmiä ja marjoja vai vihanneksia. Tätä nimitystä voidaan täydentää kunkin hedelmän, marjan tai vihanneksen nimellä käytettyjen määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 9 – h a alakohta (uusi)
h a)  Hedelmistä tislattua alkoholijuomaa voidaan makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna vain enintään 18 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 10 – d alakohta
d)  Omena- tai päärynäsiideristä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa.
d)  Omena- tai päärynäsiideristä tislattua alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tämä ei kuitenkaan sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 10 – e a alakohta (uusi)
e a)  Omena- tai päärynäsiideristä tislattua alkoholijuomaa voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 15 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 11 – f a alakohta (uusi)
f a)  Hunajasta tislattua alkoholijuomaa voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 12 – otsikko
12.  Hefebrand
12.  Hefebrand tai sakasta tislattu väkevä alkoholijuoma
(Sanat ”tai sakasta tislattu väkevä alkoholijuoma” on tarkoitus kirjoittaa lihavoituna, jos tämä tarkistus hyväksytään.)
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 12 – a alakohta
a)  Hefebrand tai sakasta tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla viinin valmistuksessa tai hedelmien käymisessä syntyvää pohjasakkaa siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia.
a)  Hefebrand tai sakasta tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla viinin valmistuksessa syntyvää pohjasakkaa tai hedelmien käymisessä syntyvää pohjasakkaa siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 12 – f a alakohta (uusi)
f a)  Hefebrandia tai sakasta tislattua alkoholijuomaa voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
(Sana ”Hefebrand” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 13 – otsikko
13.  Bierbrand tai eau de vie de bière
13.  Bierbrand tai eau-de-vie de bière
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 13 – e a alakohta (uusi)
e a)  Bierbrandia tai eau-de-vie de bièreä voidaan makeuttaa loppumaun pyöristämiseksi inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
(Sanat ”Bierbrand tai eau-de-vie de la bière” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 14 – otsikko
14.  Topinambur
14.  Topinambur tai maa-artisokasta tislattu väkevä alkoholijuoma
(Sanat ”tai maa-artisokasta tislattu väkevä alkoholijuoma” on tarkoitus kirjoittaa lihavoituna, jos tämä tarkistus hyväksytään.)
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 14 – e a alakohta (uusi)
e a)  Topinamburia tai maa-artisokasta tislattua väkevää alkoholijuomaa voidaan loppumaun pyöristämiseksi makeuttaa inverttisokerina ilmaistuna enintään 20 grammalla lopputuotteen litraa kohden.
(Sana ”Topinambur” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 15 – a alakohta – 3 alakohta
Maatalousperäisen etyylialkoholin jäämien enimmäispitoisuuksien on oltava liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien mukaiset; metanolin pitoisuus saa kuitenkin olla enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
Vodkan valmistukseen käytettävän maatalousperäisen etyylialkoholin jäämien enimmäispitoisuuksien on oltava liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistettujen enimmäismäärien mukaiset; metanolin pitoisuus saa kuitenkin olla enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 15 – b alakohta
b)  Vodkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
b)  Vodkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 ja enintään 80 tilavuusprosenttia.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 15 – b a alakohta (uusi)
b a)  Vodkaa ei saa värjätä.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 15 – d alakohta
d)  Sellaisen vodkan kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä, jota ei ole valmistettu yksinomaan perunasta tai viljasta, on oltava ilmaisu ”valmistettu …sta/stä” täydennettynä maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamisessa käytettyjen raaka-aineiden nimellä.
d)  Sellaisen vodkan kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä, jota ei ole valmistettu yksinomaan perunasta tai viljasta tai molemmista, on oltava ilmaisu ”valmistettu …sta/stä” täydennettynä maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamisessa käytettyjen raaka-aineiden nimellä.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 15 – d a alakohta (uusi)
d a)  Vodkaa voidaan makeuttaa tuotteen loppumaun pyöristämiseksi. Lopputuotteessa voi kuitenkin olla enintään 10 grammaa makeutusainetta litrassa inverttisokerin ekvivalenttina ilmaistuna.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 15 – d b alakohta (uusi)
d b)  Vaihtoehtoisesti myyntinimitys voi olla ”vodka” missä tahansa jäsenvaltiossa.
(Sana ”vodka” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 16 – a alakohta – i alakohta
i)  se valmistetaan maseroimalla ii alakohdassa lueteltuja, osittain käyneitä tai käymättömiä hedelmiä tai marjoja, joihin voidaan lisätä 100:aa käynyttä hedelmä- tai marjakiloa kohden enintään 20 litraa maatalousperäistä etyylialkoholia, tislattua alkoholijuomaa tai samasta hedelmästä saatua tislettä taikka niiden sekoitusta, ja tislaamalla maseroinnin jälkeen alle 86-tilavuusprosenttiseksi;
i)  se valmistetaan maseroimalla ii alakohdassa lueteltuja, osittain käyneitä tai käymättömiä hedelmiä tai marjoja, joihin voidaan lisätä 100:aa käynyttä hedelmä- tai marjakiloa kohden enintään 20 litraa maatalousperäistä etyylialkoholia, tislattua alkoholijuomaa tai samasta hedelmästä saatua tislettä taikka niiden yhdistelmää, ja tislaamalla maseroinnin jälkeen alle 86-tilavuusprosenttiseksi;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 16 – a alakohta – ii alakohta – 9 luetelmakohta
–  pihlajanmarja (Sorbus aucuparia L.),
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 16 – a alakohta – ii alakohta – 10 luetelmakohta
–  tuomipihlajanmarja (Sorbus domestica L.),
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 16 – a alakohta – ii alakohta – 32 a luetelmakohta (uusi)
–  aronia (Aronia MEDIK.),
–  tuomenmarja (Prunus padus L.).
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 17 – a alakohta
a)  Geist (johon liittyy käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimi) on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maseroimalla luokassa 16 olevan a alakohdan ii alakohdassa lueteltuja käymättömiä hedelmiä ja marjoja, vihanneksia, pähkinöitä tai yrttien tai ruusun terälehtien kaltaisia muita kasviaineksia maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja tislaamalla maseroinnin jälkeen alle 86-tilavuusprosenttiseksi.
a)  Geist (johon liittyy käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimi) on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maseroimalla luokassa 16 olevan a alakohdan ii alakohdassa lueteltuja käymättömiä hedelmiä ja marjoja, vihanneksia, pähkinöitä, sieniä tai yrttien tai ruusun terälehtien kaltaisia muita kasviaineksia maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja tislaamalla maseroinnin jälkeen alle 86-tilavuusprosenttiseksi.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 17 – otsikko
17.  Geist (johon liittyy käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimi)
17.   Geist (johon liittyy käytetyn hedelmän tai käytettyjen raaka-aineiden nimi)
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 17 – c a alakohta (uusi)
c a)  Nimityksen ”Geist” käyttö niin, että sen etuliitteenä on jokin muu käsite kuin hedelmä, on edelleen sallittua tislattujen alkoholijuomien alalla mielikuvitusnimen muodossa.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 19 – a alakohta
a)  Katajanmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tai viljasta tislattua alkoholijuomaa tai viljatislettä taikka niiden sekoitusta katajanmarjoilla (Juniperus communis L. tai Juniperus oxicedrus L.).
a)  Katajanmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma on tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tai viljasta tislattua alkoholijuomaa tai viljatislettä taikka niiden yhdistelmää katajanmarjoilla (Juniperus communis L. tai Juniperus oxicedrus L.).
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 20 – otsikko
20.  Gin
20.  Gin
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 21 – otsikko
21.  Tislattu gin
21.  Tislattu gin
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 21 – a alakohta – ii alakohta
ii)  tuote, joka saadaan sekoittamalla keskenään tällaisella tislauksella saatua tislettä ja koostumukseltaan, puhtaudeltaan ja alkoholipitoisuudeltaan vastaavaa maatalousperäistä etyylialkoholia; tislatun ginin maustamiseen voidaan myös käyttää luokassa 20 olevassa c alakohdassa määriteltyjä aromiaineita tai aromivalmisteita taikka näitä molempia.
ii)  tuote, joka saadaan yhdistämällä tällaisella tislauksella saatua tislettä ja koostumukseltaan, puhtaudeltaan ja alkoholipitoisuudeltaan vastaavaa maatalousperäistä etyylialkoholia; tislatun ginin maustamiseen voidaan myös käyttää luokassa 20 olevassa c alakohdassa määriteltyjä aromiaineita tai aromivalmisteita taikka näitä molempia.
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 22 – otsikko
22.  London gin
22.  London gin
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 22 – c alakohta
c)  IlmaisuaLondon gin” voidaan täydentää ilmaisulladry”.
c)  IlmaisuunLondon gin” voidaan lisätä ilmaisu ”dry”.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 24 – otsikko
24.  Akvavit tai aquavit
24.  Akvavit tai aquavit
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 26 – otsikko
26.  Pastis
26.  Pastis
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 27 – otsikko
27.  Pastis de Marseille
27.  Pastis de Marseille
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 28 – otsikko
28.  Anis
28.  Anis
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 28 – b alakohta
b)  Aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37 tilavuusprosenttia.
b)  Aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 29 – otsikko
29.  Tislattu anis
29.  Tislattu anis
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 30 – otsikko
30.  Karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma eli bitter
30.  Karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma tai bitter
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 30 – a alakohta
a)  Karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma eli bitter on voimakkaasti karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia aromiaineilla.
a)  Karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma eli bitter on voimakkaasti karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia aromiaineilla, aromivalmisteilla tai molemmilla.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 31 – d a alakohta (uusi)
d a)  Maustetun vodkan sokeripitoisuuden on oltava enintään 100 grammaa litrassa inverttisokerina ilmaistuna.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 31 – d b alakohta (uusi)
d b)  Sana ”vodka” millä tahansa unionin virallisella kielellä voidaan korvata sanalla ”vodka”.
(Sana ”vodka” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 32 – a alakohta – ii alakohta
ii)  joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista tai maatalousperäisestä tisleestä tai yhdestä tai useammasta tislatusta alkoholijuomasta taikka näiden sekoituksista makeuttamalla ja lisäämällä yhtä tai useampaa aromia, maataloustuotetta tai elintarviketta.
ii)  joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista tai maatalousperäisestä tisleestä tai yhdestä tai useammasta tislatusta alkoholijuomasta taikka näiden yhdistelmästä makeuttamalla ja lisäämällä yhtä tai useampaa aromia, maataloustuotetta tai elintarviketta.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 32 – d alakohta – 2 a alakohta (uusi)
Vaihtoehtoisesti myyntinimitys voi olla ”likööri” missä tahansa jäsenvaltiossa.
(Sana ”likööri” on tarkoitus kirjoittaa kursiivilla, jos tämä hyväksytään.)
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 32 – d a alakohta (uusi)
d a)  Myyntinimitystä ”likööri” voidaan täydentää tuotteen valmistukseen käytetyn aromin tai elintarvikkeen nimellä.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 34 – otsikko
34.  Crème de cassis
34.  Crème de cassis
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 35 – otsikko
35.  Guignolet
35.  Guignolet
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 36 – otsikko
36.  Punch au rhum
36.  Punch au rhum
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 37 – otsikko
37.  Sloe gin
37.  Sloe gin
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 38 – otsikko
38.   Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma eli Pacharán
31 a.   Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma tai Pacharán
(Luokka ”oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma tai Pacharán” on siirrettävä luokkien 31 ”vodka” ja 32 ”likööri” väliin.)
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 39 – otsikko
39.  Sambuca
39.  Sambuca
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 39 – a alakohta – ii alakohta
ii)  sen sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 370 grammaa litrassa;
ii)  sen sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 350 grammaa litrassa;
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 40 – otsikko
40.  Maraschino, Marrasquino tai Maraskino
40.  Maraschino, Marrasquino tai Maraskino
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 41 – otsikko
41.  Nocino
41.  Nocino
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 42 – otsikko
42.  Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat
42.  Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 42 – a alakohta
a)  Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat on tislattu alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä tai tislatusta alkoholista taikka näiden sekoituksesta ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava vähintään 150 grammaa litrassa. Puhtaan munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 140 grammaa litrassa.
a)  Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat on tislattu alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä tai tislatusta alkoholista taikka näiden yhdistelmästä ja jonka ainesosia ovat munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava vähintään 150 grammaa litrassa. Puhtaan munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 140 grammaa litrassa. Jos tuotteessa käytetään muita kuin Gallus Gallus -suvun kanojen munia, tästä on ilmoitettava etiketissä.
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 42 – c alakohta
c)  Munaliköörin tai advocaatin tai avocatin tai advokatin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan aromiaineita ja aromivalmisteita.
c)  Munaliköörin tai advocaatin tai avocatin tai advokatin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan elintarvikkeita, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, luontaisia aromiaineita ja aromivalmisteita.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – 42 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  Munaliköörin tai advocaatin tai avocatin tai advokatin valmistuksessa saa käyttää kermaa.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – 43 kohta – a alakohta
a)  Munaa sisältävä likööri on tislattu alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä tai tislatusta alkoholista tai näiden sekoituksesta ja jonka tyypillisiä ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava vähintään 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 70 grammaa litrassa.
a)  Munaa sisältävä likööri on tislattu alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä tai tislatusta alkoholista tai näiden yhdistelmästä ja jonka tyypillisiä ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan pitoisuuden on inverttisokerina ilmaistuna oltava vähintään 150 grammaa litrassa. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 70 grammaa litrassa.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 44 – otsikko
44.  Mistrà
44.  Mistrà
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 45 – otsikko
45.  Väkevä glögi tai spritglögg
45.  Väkevä glögi tai spritglögg
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
Liite II – I osa – luokka 46 – otsikko
46.  Berenburg tai Beerenburg
46.  Berenburg tai Beerenburg
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
Liite II – II osa – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Guignolet Kirschiä tuotetaan Ranskassa ja se valmistetaan sekoittamalla guignolet’ta ja kirschiä siten, että vähintään kolme prosenttia lopputuotteen puhtaasta alkoholista on peräisin kirschistä. Guignolet Kirschin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia. Esittelyssä ja merkinnöissä ilmaisun ”Guignolet” on oltava samanlaisella, samankokoisella ja samanvärisellä kirjasinlajilla sekä samalla rivillä kuin ilmaisun ”Kirsch”; kun kyseessä ovat pullot, ilmaisujen on oltava etupuolen etiketissä. Alkoholikoostumusta koskeviin tietoihin on sisällyttävä guignolet’n ja kirschin puhtaan alkoholin tilavuuden prosenttiosuus Guignolet Kirschin puhtaan alkoholin kokonaistilavuudesta.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
Liite II a (uusi)
LIITE II a
DYNAAMINEN TAI NS. CRIADERAS Y SOLERA -KYPSYTYSMENETELMÄ
Dynaamisessa tai ns. criaderas y solera ‑kypsytysmenetelmässä kussakin tammitynnyrissä ja -säiliössä olevasta brandystä lasketaan määräajoin pois osuus tietyn kypsytysasteen brandyä ja syntyvä tyhjä tila täytetään seuraavaksi vanhimmalla brandyllä.
Määritelmät
Kypsytysasteet: Kukin tammitynnyreiden ja -säiliöiden ryhmä, joissa on sama kypsytysaste, joiden mukaisesti brandy kehittyy kypsytysmenetelmän aikana. Jokaisesta asteesta käytetään nimitystä ’criadera’, lukuun ottamatta viimeistä, valmista brandyä edeltävää astetta, josta käytetään nimitystä ’solera’.
Erottaminen: Kustakin kypsytysasteen tammitynnyristä ja -säiliöstä laskettu osa brandyä, joka lisätään seuraavan kypsytysasteen tammitynnyreihin ja -säiliöihin tai ’soleran’ tapauksessa toimitusvalmiiseen tuotteeseen.
Täyttäminen: Tietyn kypsytysasteen tammitynnyreistä ja -säiliöistä saatava brandy, joka lisätään ja sekoitetaan seuraavan kypsytysasteen tammitynnyreihin ja säiliöihin.
Keskimääräinen kypsytysaika: Aika, joka kuluu koko brandyvaraston kiertoon kypsytysmenetelmässä laskettuna erotuksena kaikkien kypsytysasteiden kokonaismäärän ja viimeisestä kypsytysasteesta – ’solerasta’ – erotetun määrän välillä yhden vuoden aikana.
’Solerasta’ erotetun brandyn keskimääräinen kypsytysaika voidaan laskea seuraavan kaavan avulla:
𝑡̅ = Vt/Ve
jossa:
− 𝑡̅ on keskimääräinen kypsytysaika vuosina ilmaistuna
− Vt on kypsytysmenetelmän varaston kokonaismäärä puhtaina alkoholilitroina ilmaistuna.
− Ve on toimitettavaksi erotetun tuotteen määrä puhtaina alkoholilitroina ilmaistuna.
Keskimääräinen vähimmäiskypsytysaika: Kun tammitynnyreitä ja -säiliöitä on alle 1 000 litraa, vuotuisten erotusten ja täyttöjen määrän on oltava sama tai vähemmän kuin järjestelmän kypsytysasteiden määrä kerrottuna kahdella, jotta varmistetaan, että nuorimman osuuden ikä on vähintään kuusi kuukautta.
Kun tammitynnyreitä ja -säiliöitä on yli 1 000 litraa, vuotuisten erotusten ja täyttöjen määrän on oltava sama tai vähemmän kuin järjestelmän kypsytysasteiden määrä, jotta varmistetaan, että nuorimman osuuden ikä on vähintään yksi vuosi.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0021/2018).


Pakollinen automaattinen tietojenvaihto verotuksen alalla *
PDF 414kWORD 52k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (COM(2017)0335 – C8-0195/2017 – 2017/0138(CNS))
P8_TA(2018)0050A8-0016/2018

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2017)0335),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 ja 115 artiklan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0195/2017),

–  ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0016/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Jäsenvaltioiden vaikeudet suojata kansallisia veropohjiaan rapautumiselta kasvavat sitä mukaa, kun aggressiivisen verosuunnittelun rakenteet kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi ja niissä hyödynnetään usein sekä pääoman että henkilöiden lisääntynyttä liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Nämä rakenteet koostuvat usein järjestelyistä, joita kehitetään yli lainkäyttöalueiden ja joilla veronalaisia tuloja siirretään suotuisampien verojärjestelyjen piiriin tai joiden ansiosta verovelvollisen kokonaisverotaakka vähenee. Tämän seurauksena jäsenvaltioiden verotulot usein vähenevät merkittävästi, mikä estää niitä soveltamasta kasvua edistävää veropolitiikkaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltioiden viranomaisilla on kattavat ja asianmukaiset tiedot mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyistä. Tällaisten tietojen avulla viranomaiset pystyisivät reagoimaan ripeästi haitallisiin verokäytäntöihin ja tukkimaan porsaanreikiä hyväksymällä uutta lainsäädäntöä tai tekemällä asianmukaisia riskinarviointeja ja verotarkastuksia.
(2)  Jäsenvaltioiden vaikeudet suojata kansallisia veropohjiaan rapautumiselta kasvavat sitä mukaa, kun aggressiivisen ja monimutkaisen verosuunnittelun rakenteet kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi ja niissä hyödynnetään usein sekä pääoman että henkilöiden lisääntynyttä liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Nämä rakenteet koostuvat usein järjestelyistä, joita kehitetään yli lainkäyttöalueiden ja joilla yritysten ja yksityishenkilöiden veronalaisia tuloja siirretään suotuisampien verojärjestelyjen piiriin tai joiden ansiosta verovelvollista koskeva verotuksellinen vaikutus vähenee. Tämän seurauksena jäsenvaltioiden verotulot usein vähenevät merkittävästi. Lisäksi yhteisöveroasteen erojen suureneminen jäsenvaltioissa ja niiden välillä on nousussa, ja on ratkaisevan tärkeää, ettei verotuksen tasa-arvoisuutta koskevaa periaatetta vaaranneta. Tämä estää jäsenvaltioita soveltamasta kasvua edistävää veropolitiikkaa. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että jäsenvaltioiden viranomaisilla on kattavat ja asianmukaiset tiedot järjestelyistä, joilla edistetään verovilppiä ja veronkiertoa. Tällaisten tietojen avulla viranomaiset pystyisivät reagoimaan ripeästi haitallisiin verokäytäntöihin ja täyttämään sääntelyaukkoja hyväksymällä uutta lainsäädäntöä tai tekemällä asianmukaisia riskinarviointeja ja verotarkastuksia. Veroviranomaisten reagoimattomuutta raportoituihin järjestelmiin ei olisi kuitenkaan tulkittava viranomaisten epäsuoraksi hyväksynnäksi. Raportointilomakkeiden olisi oltava tiiviit ja käyttäjäystävälliset niin, että tämän direktiivin mahdollisesti aikaansaamalla tiedon määrällä ei estetä raportoitaviin järjestelyihin kohdistuvia tarkoituksenmukaisia toimia.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Ottaen huomioon, että useimmat mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävät järjestelyt koskevat useampaa kuin yhtä lainkäyttöaluetta, kyseisiä järjestelyjä koskevien tietojen ilmoittamisesta olisi lisähyötyä, jos jäsenvaltiot vaihtaisivat niitä keskenään. Automaattinen tietojenvaihto on erityisen tärkeää verohallintojen välillä, jotta niillä olisi käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen ryhtyä toimiin aggressiivisia verokäytäntöjä huomatessaan.
(3)  Ottaen huomioon, että useimmat mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävät järjestelyt koskevat useampaa kuin yhtä lainkäyttöaluetta, kyseisiä järjestelyjä koskevien tietojen ilmoittamisesta olisi lisähyötyä, jos jäsenvaltiot vaihtaisivat niitä keskenään. Automaattinen tietojenvaihto verohallintojen välillä sekä koordinaation varmistaminen rahanpesua ja terrorismin rahoitusta käsittelevien rahanpesun selvittelykeskusten kanssa on erityisen tärkeää, jotta niillä olisi käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen ryhtyä toimiin aggressiivisia verokäytäntöjä huomatessaan. Jäsenvaltioita olisi kuitenkin kannustettava ottamaan käyttöön vastaavanlainen ilmoittamisvaatimus, joka koskee järjestelyjä, jotka ovat olemassa vain niiden omalla lainkäyttöalueella.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Sen jälkeen, kun huomattiin, että liiketoiminnan kehittämisen avoimet puitteet voisivat edistää veron kiertämisen ja verovilpin torjuntaa sisämarkkinoilla, komissiota on kehotettu tekemään aloitteita mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntäviä järjestelyjä koskevien tietojen pakollisesta ilmoittamisesta OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteen 12 mukaisesti. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti on vaatinut tiukempia toimia välittäjiä vastaan, jotka avustavat järjestelyissä, jotka voivat johtaa veron kiertämiseen ja verovilppiin.
(4)  Sen jälkeen, kun huomattiin, että liiketoiminnan kehittämisen avoimet puitteet voisivat edistää veron kiertämisen ja verovilpin torjuntaa sisämarkkinoilla, komissiota on kehotettu tekemään aloitteita mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntäviä järjestelyjä koskevien tietojen pakollisesta ilmoittamisesta OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan BEPS-toimintasuunnitelman toimenpiteen 12 mukaisesti. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti on osoittanut välittäjien ratkaisevan aseman verojärjestelyjä koskevassa neuvonnassa ja niiden perustamisessa ja hallinnoinnissa sekä vaatinut tiukempia toimia välittäjiä vastaan, jotka avustavat järjestelyissä, jotka voivat johtaa veron kiertämiseen ja verovilppiin.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  On tarpeen muistuttaa, että tietyt rahoituksen välittäjät ja muut veroneuvontaa tarjoavat tahot vaikuttavat aktiivisesti avustaneen asiakkaitaan rahojen piilottamisessa ulkomaille. Lisäksi on todettava, että vaikka neuvoston direktiivillä 2014/107/EU27 vahvistettu yhteinen tietojenvaihtostandardi on merkittävä edistysaskel kohti verotuksellisesti läpinäkyvää lainsäädäntökehystä unionissa, sitä voidaan vielä parantaa ainakin finanssitilitietojen osalta.
(5)  On tarpeen muistuttaa, että tietyt rahoituksen välittäjät ja muut veroneuvontaa tarjoavat tahot sekä tilintarkastajat ovat aktiivisesti avustaneet asiakkaitaan rahojen piilottamisessa ulkomaille. Lisäksi on todettava, että vaikka neuvoston direktiivillä 2014/107/EU27 vahvistettu yhteinen tietojenvaihtostandardi on merkittävä edistysaskel kohti verotuksellisesti läpinäkyvää lainsäädäntökehystä unionissa, sitä voidaan vielä parantaa ainakin finanssitilitietojen osalta. Lisäksi jäsenvaltioiden valmiuksia käsitellä saatujen finanssitilitietojen määrää olisi parannettava vastaavasti, ja veroviranomaisten rahoitus-, henkilöstö- ja IT-resursseja olisi lisättävä tarpeen vaatiessa ja ylläpidettävä asianmukaisella tasolla.
_________________
_________________
27 Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1).
27 Neuvoston direktiivi 2014/107/EU, annettu 9 päivänä joulukuuta 2014, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1).
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien järjestelyjen, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoittaminen voi edistää tehokkaasti oikeudenmukaisen verotusympäristön luomista sisämarkkinoilla. Näin ollen velvoite, jonka mukaan välittäjien on ilmoitettava veroviranomaisille tietyistä rajatylittävistä järjestelyistä, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää veron kiertämiseen, on askel oikeaan suuntaan. Laaja-alaisemman toimintapolitiikan kehittämiseksi olisi tärkeää, että ilmoittamisen jälkeen veroviranomaiset jakavat tiedot muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kollegoidensa kanssa. Tällaiset järjestelyt tukisivat myös yhteisen tietojenvaihtostandardin toimintaa. Lisäksi olisi erittäin tärkeää antaa komissiolle pääsy riittävään määrään tietoja, jotta se voi valvoa, että direktiivi toimii asianmukaisesti. Se, että komissiolla olisi pääsy tietoihin, ei vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle.
(6)  Mahdollisesti aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien järjestelyjen, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoittaminen voi edistää tehokkaasti oikeudenmukaisen verotusympäristön luomista sisämarkkinoilla. Näin ollen velvoite, jonka mukaan välittäjien, tilintarkastajien ja tarpeen vaatiessa verovelvollisten on ilmoitettava veroviranomaisille tietyistä rajatylittävistä järjestelyistä, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää veron kiertämiseen, on tarpeellinen askel oikeaan suuntaan. Laaja-alaisemman toimintapolitiikan kehittämiseksi olisi tärkeää, että ilmoittamisen jälkeen veroviranomaiset jakavat tiedot automaattisesti muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kollegoidensa kanssa. Tällaiset järjestelyt tukisivat myös yhteisen tietojenvaihtostandardin toimintaa. Lisäksi olisi erittäin tärkeää antaa komissiolle pääsy asiaankuuluviin tietoihin, jotta se voi valvoa, että direktiivi toimii asianmukaisesti, ja suorittaa kilpailupolitiikan mukaiset velvollisuutensa. Se, että komissiolla olisi pääsy tietoihin, ei vapauta jäsenvaltiota velvollisuudesta ilmoittaa valtiontuesta komissiolle. Välittäjien ja verovelvollisten oikeusvarmuuden edistämiseksi komission olisi myös julkaistava luettelo ilmoitetuista rajatylittävistä verojärjestelyistä, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää veron kiertämiseen, viittaamatta mitenkään välittäjään tai verovelvolliseen.
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  On tunnustettua, että mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyistä, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoittamisella on sitä parempi ehkäisevä vaikutus, mitä varhaisemmassa vaiheessa veroviranomaiset saavat asiaa koskevat tiedot eli ennen kuin järjestely(t) otetaan käyttöön. Kun ilmoittamisvelvoite siirtyy verovelvollisille, olisi käytännöllistä siirtää ilmoittamisvelvoitteen ajankohtaa hieman myöhemmäksi, sillä verovelvolliset eivät välttämättä ole tietoisia järjestelyn luonteesta niiden kehittämisvaiheessa. Jäsenvaltioiden viranomaisten työn helpottamiseksi tällaisia järjestelyjä koskevien tietojen automaattinen vaihtaminen voisi tapahtua neljännesvuosittain.
(7)  On tunnustettua, että mahdollisista aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyistä, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, ilmoittamisella on sitä parempi ehkäisevä vaikutus, mitä varhaisemmassa vaiheessa veroviranomaiset saavat asiaa koskevat tiedot eli ennen kuin järjestely(t) otetaan käyttöön. Lisäksi olisi määrättävä asianmukaisia seuraamuksia näiden järjestelyjen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Kun ilmoittamisvelvoite siirtyy verovelvollisille, olisi käytännöllistä siirtää ilmoittamisvelvoitteen ajankohtaa hieman myöhemmäksi. Jäsenvaltioiden viranomaisten työn helpottamiseksi tällaisia järjestelyjä koskevien tietojen automaattinen vaihtaminen voisi tapahtua neljännesvuosittain.
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)   Teollis- ja tekijänoikeuksien jatkuvasti kasvava rooli ja merkitys suuryritysten liiketoimintamalleissa ja verorakenteissa korostaa entisestään sitä, että veronkiertojärjestelyjä koskevaa tiedonvaihtoa on kiireellisesti parannettava, koska teollis- ja tekijänoikeuksien käyttö tuo erilaisia helppoja vaihtoehtoja keinotekoiseen voitonsiirtoon.
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)
(9 b)   Suurten monikansallisten yritysten asiaankuuluvia rahoituslukuja koskevan kokonaisvaltaisen, julkisen ja maakohtaisen raportoinnin puute on vähentänyt veroparatiisitoimintaa koskevien yhdistettyjen tietojen luotettavuutta, mikä näkyy siten, että monet viimeaikaisista korkean profiilin veronkiertorakenteista eivät tule esiin nykyisissä, yritysten finanssitilitietoja koskevissa kaupallisissa tietokannoissa. Nämä tilastopuutteet haittaavat veroviranomaisten yrityksiä tehdä riskinarviointeja riskialttiilla lainkäyttöalueilla, mikä korostaa tarvetta lisätä verosuunnittelun rakenteita koskevaa tiedonvaihtoa.
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Ottaen huomioon, että tällaisen lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena olisi keskittyä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseen, asiasta olisi erittäin tärkeää säätää unionin tasolla vain siinä määrin kuin on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä olisi tarpeen rajata tietojen ilmoittamista koskevat yhteiset säännöt rajatylittäviin tilanteisiin eli tilanteisiin, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai yhtä jäsenvaltiota ja kolmatta maata. Yhteisten sääntöjen laatiminen sen sijaan, että ratkaisu olisi kansallisten toimien varassa, onkin perusteltua tällaisissa tilanteissa, koska ne saattavat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan.
(10)  Ottaen huomioon, että tällaisen lainsäädännön ensisijaisena tavoitteena olisi keskittyä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseen sekä verovilpin ja veronkierron rajoittamiseen, asiasta olisi erittäin tärkeää säätää unionin tasolla vain siinä määrin kuin on tarpeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä olisi tarpeen rajata tietojen ilmoittamista koskevat yhteiset säännöt rajatylittäviin tilanteisiin eli tilanteisiin, jotka koskevat useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota tai yhtä jäsenvaltiota ja kolmatta maata. Yhteisten sääntöjen laatiminen sen sijaan, että ratkaisu olisi kansallisten toimien varassa, onkin perusteltua tällaisissa tilanteissa, koska ne saattavat vaikuttaa sisämarkkinoiden toimintaan. Jos jokin jäsenvaltio ottaa käyttöön lisää samankaltaisia kansallisia ilmoittamistoimenpiteitä, kerätyt lisätiedot olisi jaettava muiden jäsenvaltioiden kanssa, jos se on tarkoituksenmukaista.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Koska kaikilla jäsenvaltioilla ei ehkä ole kannustinta suunnitella ja panna täytäntöön tehokkaita seuraamuksia, ja jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin johdonmukainen täytäntöönpano kaikissa jäsenvaltioissa, veroviranomaisten välisen tietojenvaihdon olisi oltava automaattista myös seuraamuksia määrättäessä sekä tilanteissa, joissa jäsenvaltio on pidättäytynyt määräämästä seuraamuksia.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Tämän direktiivin vaikuttavuuden tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita aiheutuu niiden kansallisten sääntöjen rikkomisesta, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, ja varmistettava, että näitä seuraamuksia myös sovelletaan tosiasiallisesti ja että ne ovat oikeasuhteisia ja niillä on varoittava vaikutus.
(13)  Tämän direktiivin vaikuttavuuden tehostamiseksi jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita aiheutuu niiden kansallisten sääntöjen rikkomisesta, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, ja varmistettava, että näitä seuraamuksia, myös taloudellisia seuraamuksia, sovelletaan tosiasiallisesti ripeästi ja että ne ovat tehokkaita ja oikeasuhteisia ja niillä on varoittava vaikutus. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle ja asetettava julkisesti saataville luettelo välittäjistä ja verovelvollisista, joille on määrätty seuraamuksia tämän direktiivin nojalla, mukaan lukien nimi, kansalaisuus ja asuinpaikka.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Tämän direktiivin muiden kuin keskeisten osa-alueiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä siinä yhteydessä, kun mahdollisten aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien järjestelyjen tai järjestelyjen sarjan tunnusmerkkien luetteloa päivitetään vastauksena kyseisiä järjestelyjä tai järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen päivittämiseen, joka on seurausta kyseisiä järjestelyjä koskevasta pakollisesta ilmoittamisvelvoitteesta.
(14)  Tämän direktiivin muiden kuin keskeisten osa-alueiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä siinä yhteydessä, kun tunnusmerkkejä päivitetään. Komission olisi julkaistava kahden vuoden välein päivitysehdotus tunnusmerkkien luettelosta, jossa määritellään aggressiivinen verosuunnittelu, jotta siihen voidaan sisällyttää kaikki mahdolliset uudet tai muutetut verovilppi- ja veronkiertojärjestelyt, joita on havaittu edellisen päivityksen julkaisemisen jälkeen, ja luettelo olisi saatettava voimaan neljän kuukauden kuluessa päivitysehdotuksen julkaisemisesta.
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)   Tunnusmerkkien yhdenmukaisen käytön ja tulkinnan varmistamiseksi komission olisi seurattava säännöllisesti veroviranomaisten toimia tämän direktiivin mukaisesti.
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Tämän direktiivin tavoitetta eli sisämarkkinoiden toiminnan parantamista aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien rajatylittävien järjestelyjen käyttöä ehkäisemällä ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla ilman koordinointia, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska sen kohteena ovat järjestelyt, joiden tarkoituksena saattaa olla erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisestä vaikutuksesta johtuvan markkinoiden tehottomuuden hyödyntäminen. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti koska se koskee vain rajatylittäviä järjestelyjä, joissa on osallisena useampi kuin yksi jäsenvaltio tai yksi jäsenvaltio ja kolmas maa.
(18)  Tämän direktiivin tavoitteita eli julkisiin varoihin verovilpistä ja veronkierrosta kohdistuvien katastrofaalisten seurausten rajoittamista ja sisämarkkinoiden toiminnan parantamista aggressiivisen verosuunnittelun keinoja hyödyntävien rajatylittävien järjestelyjen käyttöä ehkäisemällä ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla ilman koordinointia, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska sen kohteena ovat järjestelyt, joiden tarkoituksena saattaa olla erilaisten kansallisten verosääntöjen keskinäisestä vaikutuksesta johtuvan markkinoiden tehottomuuden hyödyntäminen. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi, erityisesti koska se koskee vain rajatylittäviä järjestelyjä, joissa on osallisena useampi kuin yksi jäsenvaltio tai yksi jäsenvaltio ja kolmas maa.
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 18 kohta – c alakohta
(c)  yksi tai useampi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella kyseisellä lainkäyttöalueella sijaitsevan kiinteän toimipaikan välityksellä, ja kyseinen järjestely tai järjestelyjen sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan;
(c)  yksi tai useampi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella kyseisellä lainkäyttöalueella sijaitsevan kiinteän toimipaikan tai minkä tahansa ulkomaisen väliyhtiön välityksellä, ja kyseinen järjestely tai järjestelyjen sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan;
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 18 kohta – d alakohta
(d)  yksi tai useampi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella sellaisen kiinteän toimipaikan välityksellä, joka ei sijaitse kyseisellä lainkäyttöalueella, ja kyseinen järjestely tai järjestelyjen sarja muodostaa osan kiinteän toimipaikan liiketoiminnasta tai koko liiketoiminnan;
(d)  yksi tai useampi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan osapuolista harjoittaa liiketoimintaa toisella lainkäyttöalueella ilman veronalaista läsnäoloa kyseisellä lainkäyttöalueella;
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 20 kohta
20.  ’tunnusmerkillä’ järjestelyn tai järjestelyjen sarjan tyypillistä ominaispiirrettä tai osatekijää, joka on lueteltu liitteessä IV;
20.  ’tunnusmerkillä’ järjestelyä tai järjestelyjen sarjaa, joka on lueteltu liitteessä IV;
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
3 artikla – 23 kohta – c a alakohta (uusi)
(c a)  verovelvollinen on direktiivissä (EU) 2015/849 tarkoitettu toisen verovelvollisen tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Kun tilintarkastajat tekevät lakisääteisiä tarkastuksia asiakkaittensa ilmoituksista, heihin sovelletaan yksilöinti- ja ilmoittamisvelvoitteita, kun on kyse tarkastettavan toimijan tai sen välittäjän tekemästä mahdollisesta tämän artiklan mukaisen yksilöinti- ja ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta, joka on tullut tilintarkastajan tietoon. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tilintarkastajat velvoitetaan toimittamaan toimivaltaisille veroviranomaisille tiedot tällaisista rikkomuksista kymmenen työpäivän kuluessa siitä päivästä, jona tilintarkastuskertomus julkaistaan.
Tarkistus 22
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 2 kohta – 1 alakohta
2.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjille annetaan oikeus olla toimittamatta raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevia tietoja, kun ne ovat kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla oikeutettuja asianajosalaisuuteen. Näissä tapauksissa raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen toimittaminen on verovelvollisen vastuulla ja välittäjien on tiedotettava verovelvollisille tästä asianajosalaisuudesta johtuvasta vastuusta.
2.  Kukin jäsenvaltio voi tilanteen mukaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjille annetaan oikeus olla toimittamatta raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevia tietoja, kun ne ovat kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla oikeutettuja asianajosalaisuuteen. Näissä tapauksissa raportoitavaa rajatylittävää järjestelyä tai kyseisten järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen toimittaminen on verovelvollisen vastuulla ja välittäjien on tiedotettava verovelvollisille kirjallisesti tästä asianajosalaisuudesta johtuvasta vastuusta ja säilytettävä hallussaan verovelvollisen allekirjoittama vastaanottokuitti. Verovelvollisen on ilmoitettava toimivaltaisille veroviranomaisille tiedot raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä tai kyseisten järjestelyjen sarjasta kymmenen työpäivän kuluessa.
Tarkistus 23
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 4 kohta
4.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät ja verovelvolliset velvoitetaan toimittamaan tiedot raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, jotka toteutettiin [päivä, jona poliittinen yhteisymmärrys saavutettiin] ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana. Välittäjien tai soveltuvin osin verovelvollisten on toimitettava kyseisiä raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevat tiedot viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2019.
4.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla välittäjät, tilintarkastajat ja verovelvolliset velvoitetaan toimittamaan tiedot raportoitavista rajatylittävistä järjestelyistä, jotka ovat voimassa ... päivänä … kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä], ja järjestelyistä, jotka tulevat voimaan sen jälkeen.
Tarkistus 24
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tässä direktiivissä tarkoitetussa tietojenvaihdossa ilmoitettujen verojärjestelyn arvioimiseksi ja tarjottava tarvittavat resurssit veroviranomaisilleen.
Tarkistus 25
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 6 kohta – a alakohta
(a)  välittäjien ja verovelvollisten tiedot, mukaan lukien nimi, verotuksellinen kotipaikka ja verovelvollisen tunnusnumero (TIN) sekä tapauksesta riippuen tiedot henkilöistä, jotka ovat välittäjään tai verovelvolliseen etuyhteydessä olevia yrityksiä;
(a)  välittäjien ja soveltuvin osin tilintarkastajien ja verovelvollisten tiedot, mukaan lukien nimi, kansalaisuus, verotuksellinen kotipaikka ja verovelvollisen tunnusnumero (TIN) sekä tapauksesta riippuen tiedot henkilöistä, jotka ovat välittäjään tai verovelvolliseen etuyhteydessä olevia yrityksiä;
Tarkistus 26
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 6 kohta – c alakohta
(c)  tiivistelmä raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan sisällöstä, mukaan lukien viittaus nimeen, jolla ne yleisesti tunnetaan, jos sellainen on, ja sellainen yleinen kuvaus olennaisista liiketoimista tai järjestelyistä, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;
(c)  tiivistelmä raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan sisällöstä, mukaan lukien viittaus nimeen, jolla ne yleisesti tunnetaan, jos sellainen on, ja sellainen yleinen kuvaus olennaisista liiketoimista tai järjestelyistä, joka ei johda teollis- ja tekijänoikeussalaisuuden tai elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;
Tarkistus 27
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 6 kohta – d alakohta
(d)  päivämäärä, jona raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan ensimmäisen vaiheen toteutuksen on määrä alkaa tai jona se alkoi;
(d)  raportoitavan rajatylittävän järjestelyn tai kyseisten järjestelyjen sarjan ensimmäisen vaiheen toteutuksen aloituspäivämäärä;
Tarkistus 28
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 6 kohta – e alakohta
(e)  soveltuvin osin yksityiskohtaiset tiedot kansallisista verosäännöksistä, joiden soveltaminen tuottaa verotuksellista etua;
(e)  soveltuvin osin yksityiskohtaiset tiedot kansallisista verosäännöksistä, jotka muodostavat perustan raportoitaville järjestelyille tai järjestelyjen sarjalle;
Tarkistus 29
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 6 kohta – h alakohta
(h)  niiden muissa jäsenvaltioissa olevien mahdollisten henkilöiden yksilöinti, joita raportoitava rajatylittävä järjestely tai kyseisten järjestelyjen sarja todennäköisesti koskee, sekä tiedot siitä, mihin jäsenvaltioihin asianomaiset välittäjät tai verovelvolliset liittyvät.
(h)  niiden muissa jäsenvaltioissa olevien mahdollisten henkilöiden yksilöinti, joita raportoitava rajatylittävä järjestely tai kyseisten järjestelyjen sarja todennäköisesti koskee, sekä tiedot siitä, mihin jäsenvaltioihin asianomaiset välittäjät, tilintarkastajat tai verovelvolliset liittyvät.
Tarkistus 30
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 7 kohta
7.  Tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 6 kohdan mukaisen tietojen ilmoittamisen yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.
7.  Tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon helpottamiseksi komissio hyväksyy tarvittavat käytännön järjestelyt ja tarjoaa riittävät resurssit tämän artiklan täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien toimenpiteet tämän artiklan 6 kohdan mukaisen tietojen ilmoittamisen yhdenmukaistamiseksi osana 20 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoisen lomakkeen vahvistamismenettelyä.
Tarkistus 31
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
8 aaa artikla – 8 kohta
8.  Komissiolle ei anneta pääsyä 6 kohdan a, c ja h kohdassa tarkoitettuihin tietoihin.
8.  Komissiolle annetaan pääsy 6 kohdan b, c, d, e, f ja g kohdassa tarkoitettuihin tietoihin. Komissio asettaa julkisesti saataville luettelon raportoiduista rajatylittävistä järjestelyistä viittaamatta mitenkään asiaankuuluvaan välittäjään tai verovelvolliseen.
Tarkistus 32
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
21 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.
Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan turvallisen keskusrekisterin, johon on pääsy vain jäsenvaltioilla ja komissiolla ja johon 8 a artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.
Tarkistus 33
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
21 artikla – 5 kohta – 2 alakohta
Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan jäsenvaltioiden turvallisen keskusrekisterin, johon 8 aaa artiklan 5, 6 ja 7 kohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan mainittujen kohtien mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea.
Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2018 mennessä verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan turvallisen keskusrekisterin, johon on pääsy vain jäsenvaltioilla ja komissiolla ja johon 8 aaa artiklan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan kyseisen artiklan mukaisen automaattisen tiedonvaihdon toteuttamiseksi, ja antaa teknistä ja logistista tukea. Lisäksi 8, 8 a ja 8 aa artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon mukaisesti vaihdetun tiedon on oltava saatavilla keskusrekisterissä, johon on pääsy vain jäsenvaltioilla ja komissiolla.
Tarkistus 34
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
21 artikla – 5 kohta – 3 alakohta
Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Myös komissiolla on pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin 8 a artiklan 8 kohdassa ja 8 aaa artiklan 8 kohdassa asetetuin rajoituksin. Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla ja komissiolla on oltava pääsy tähän rekisteriin kirjattuihin tietoihin. Komissio hyväksyy tätä artiklaa koskevat tarpeelliset käytännön järjestelyt 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
Tarkistus 35
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
23 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8, 8 a, 8 aa ja 8 aaa artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta ja saavutetuista käytännön tuloksista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja -edellytykset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittainen arviointi 8, 8 a, 8 aa ja 8 aaa artiklassa tarkoitetun automaattisen tietojenvaihdon tehokkuudesta, vaihdettujen tietojen laadusta ja määrästä sekä näiden tietojen avulla sääntelykehyksessä paljastuneiden aukkojen perusteella ehdotetuista tai toteutetuista lainsäädäntömuutoksista. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kyseisen vuosittaisen arvioinnin toimittamismuodon ja -edellytykset. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio esittää näiden arviointien perusteella lainsäädäntöehdotuksia voimassa olevan lainsäädännön sääntelyaukkojen täyttämiseksi.
Tarkistus 36
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2011/16/EU
23 artikla – 3 a kohta (uusi)
(5 a)  Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Jäsenvaltioiden on välitettävä komissiolle ilmoitettujen järjestelyjen tai järjestelyjen sarjojen määrät liitteen IV luokituksen mukaan sekä kuvaus tällaisista järjestelyistä, niistä hyötyvien verovelvollisten kansalaisuus ja tällaisista verojärjestelyistä ilmoittaville välittäjille tai verovelvollisille määrättyjen seuraamusten määrä ja laajuus. Komissio laatii vuosittain nämä tiedot sisältävän julkisen kertomuksen.”
Tarkistus 37
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)
Direktiivi 2011/16/EU
23 artikla – 3 b kohta (uusi)
(5 b)  Lisätään 23 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 b. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain luettelo rajatylittävistä järjestelyistä, joiden asiaankuuluva veroviranomainen katsoo olevan tämän direktiivin mukaisia.”
Tarkistus 38
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
23 aa artikla – 1 kohta
Komissiolle siirretään 26 a artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoituja säädöksiä liitteen IV muuttamiseksi aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjen tai järjestelyjen sarjan tunnusmerkkien luettelon päivittämiseksi vastauksena kyseisiä järjestelyjä tai järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen päivittämiseen, joka on seurausta kyseisiä järjestelyjä koskevasta pakollisesta ilmoittamisvelvoitteesta.
Komissiolle siirretään 26 a artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoituja säädöksiä liitteen IV muuttamiseksi aggressiivisen verosuunnittelun järjestelyjen tai järjestelyjen sarjan tunnusmerkkien luettelon päivittämiseksi vastauksena kyseisiä järjestelyjä tai järjestelyjen sarjaa koskevien tietojen päivittämiseen, joka on seurausta kyseisiä järjestelyjä koskevasta pakollisesta ilmoittamisvelvoitteesta. Se tekee niin joka toinen vuosi uusista tai muutetuista verovilppi- ja veronkiertojärjestelyistä saatavilla olevien tietojen perusteella ja julkaisee uusista kriteereistään luonnoksen neljä kuukautta ennen niiden voimaantuloa.
Tarkistus 39
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
25 aartikla – 1 kohta
Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa ja 8 aaa artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa ja 8 aaa artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Komissio voi julkaista suuntaa-antavan taulukon seuraamuksista.
Tarkistus 40
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta
Direktiivi 2011/16/EU
26 aartikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään … päivänä …kuuta … [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä], ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta.
Tarkistus 41
Ehdotus direktiiviksi
Liite 1
Direktiivi 2011/16/EU
Liite IV – Pääasiallista hyötyä mittaava testi – 1 kohta
Testi katsotaan läpäistyksi, kun järjestelyn tai järjestelyjen sarjan pääasiallisena hyötynä on verotuksellisen edun saaminen, jos voidaan osoittaa, että kyseisestä järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta voidaan odottaa saavan verotuksellista etua esimerkiksi hyödyntämällä järjestelyn tai järjestelyjen sarjan erityistä rakennetta.
Testi katsotaan läpäistyksi, kun yksi järjestelyn tai järjestelyjen sarjan pääasiallisista hyödyistä on verotuksellisen edun saaminen, jos voidaan osoittaa, että kyseisestä järjestelystä tai järjestelyjen sarjasta voidaan odottaa saavan verotuksellista etua esimerkiksi hyödyntämällä järjestelyn tai järjestelyjen sarjan erityistä rakennetta.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0310.


Muuntogeeninen maissi DAS-59122-7
PDF 274kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D054772-02 – 2018/2568(RSP))
P8_TA(2018)0051B8-0122/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 59122 (DAS-59122-7) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D054772-02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 18. toukokuuta 2017 antaman lausunnon, joka julkaistiin 29. kesäkuuta 2017(3),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että komission päätöksellä 2007/702/EY sallittiin muuntogeenistä maissia 59122 sisältävien, niistä koostuvien tai valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattaminen; ottaa huomioon, että ennen kyseistä komission päätöstä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 23. maaliskuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 3. huhtikuuta 2007(5) (jäljempänä ”EFSA:n ensimmäinen lausunto”);

B.  ottaa huomioon, että Pioneer Overseas Corporation ja Dow AgroSciences Ltd. (jäljempänä ”hakija”) toimittivat yhdessä 19. heinäkuuta 2016 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen muuntogeenistä maissia 59122 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden tai rehujen markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta; toteaa, että hakemus kattoi myös muuntogeenisen maissin 59122 saattamisen markkinoille sitä sisältävissä tai siitä koostuvissa tuotteissa minkä tahansa muun maissin tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

C.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 18. toukokuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 29. kesäkuuta 2017(6) (jäljempänä ”EFSA:n toinen lausunto”);

D.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi 59122 ilmentää Cry34Ab1- ja Cry35Ab1-proteiineja, jotka antavat vastustuskyvyn maissin juurikuoriaisen toukkien kaltaisia Diabrotica-kovakuoriaissukuun kuuluvia tuholaisia vastaan, ja PAT-proteiinia, jonka ansiosta se sietää glufosinaattia sisältäviä rikkakasvien torjunta-aineita;

E.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön ja että komissio ottaa päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaa koskevat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSA:n ensimmäisestä lausunnosta kolmen kuukauden kuulemisjakson(7) aikana monia kriittisiä huomioita, jotka liittyivät muun muassa riittämättömään seurantasuunnitelmaan, vaaraan, joka koskee muiden kuin kohdeorganismien altistumista Bt-toksiineille, puutteellisesti perusteltuun johtopäätökseen, jonka mukaan muuntogeenisestä maissista 59122 valmistetut rehut vastaavat olennaisilta osiltaan ja ravitsemuksellisesti kaupallisesta maissista valmistettuja rehuja ja ovat yhtä turvallisia, ja rotilla tehdyn 90 päivän tutkimuksen osalta siihen, että muuntogeenistä maissia annettiin vain yhtä annostasoa koko tutkimuksen ajan asiaa koskeviin OECD:n ohjeisiin sisältyvän suosituksen vastaisesti;

G.  ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun hakija oli esittänyt luvan uusimista koskevan pyynnön, EFSA:ta pyydettiin arvioimaan hakijan toimittamia tietoja, mukaan luettuina markkinoille saattamisen jälkeiset ympäristönseurantaraportit ja vuosien 2007 ja 2016 välisenä aikana julkaistut 11 perustutkimusta; ottaa huomioon, että toimitetuista tiedoista laaditun arviointinsa perusteella EFSA antoi puoltavan lausunnon (edellä mainittu EFSA:n toinen lausunto), jossa todettiin, että ei ole yksilöity sellaisia uusia vaaroja, muutoksia altistumisessa tai uusia tieteellisiä epävarmuuksia, jotka muuttaisivat maissia 59122 koskevan alkuperäisen riskinarvion päätelmiä;

H.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät EFSA:n toisesta lausunnosta kolmen kuukauden kuulemisjakson(8) aikana monia kriittisiä huomioita, muun muassa sen, että muuntogeenisestä maissista 59122 tehdyn seurannan yhteydessä ei pystytty saamaan nykyisen arvioinnin kannalta käyttökelpoisia tuloksia eikä ratkaisemaan ennen luvan myöntämistä suoritettuun riskinarviointiin liittyviä epäselvyyksiä esimerkiksi ympäristön altistumisen osalta ja että muuntogeenisen maissin 59122 seurannassa noudatettu lähestymistapa ei ole direktiivin 2001/18/EY liitteen VII vaatimusten mukainen;

I.  ottaa huomioon, että yksi jäsenvaltio kysyi, miksi hakija ei ollut toimittanut useita julkisia tutkimuksia, jotka osoittavat Cry-proteiinien immunogeenisyyden hiirillä ja joita EFSA ei sen vuoksi ollut arvioinut, ja suositti, että muuntogeenisessä maississa 59122 ilmentyvän Cry-proteiinin immunogeenisyyteen ja adjuvanttisuuteen liittyviin huolenaiheisiin olisi löydettävä ratkaisu ennen luvan uusimista;

J.  ottaa huomioon, että yksi jäsenvaltio totesi, että unioni on hyväksynyt biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, jossa sekä vienti- että tuontimaat asetetaan kansainväliseen vastuuseen biologisesta monimuotoisuudesta, ja että sen vuoksi on tärkeää ottaa huomioon muuntogeenisen maissin 59122 unioniin tuonnin vaikutukset sekä unionin biologiseen monimuotoisuuteen että biologiseen monimuotoisuuteen viljelymaissa;

K.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi ja sen tähden se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009(9) säädettyjen poissulkemisperusteiden soveltamisalaan; ottaa huomioon, että glufosinaatin hyväksynnän voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(10);

L.  toteaa, että täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kuuluu tavanomaiseen maatalouskäytäntöön viljeltäessä torjunta-aineita sietäviä kasveja ja siksi voidaan odottaa, että ruiskutuksista peräisin olevien jäämien esiintymisestä sadoissa ei päästä eroon ja ne ovat väistämättömiä ainesosia; toteaa, että on osoitettu, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien viljely johtaa siihen, että täydentäviä torjunta-aineita käytetään enemmän kuin niiden tavanomaisia vastineita(11);

M.  toteaa, että kummassakaan EFSA:n lausunnossa ei arvioitu glufosinaattiruiskutuksista aiheutuvia jäämiä; ottaa huomioon, että unioniin elintarvike- ja rehukäyttöön tuodussa muuntogeenisessä maississa 59122 on glufosinaattijäämiä;

N.  katsoo, että elintarviketurvallisuuden kannalta olisi mahdotonta ja erittäin epäjohdonmukaista hyväksyä sitä, että glufosinaattia sietävän muuntogeenisen maissin tuonnille myönnetään lupa, koska glufosinaatin lisääntymistoksisuuden vuoksi sen käyttöä unionissa koskevan luvan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2018(12);

O.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 12 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas ainoastaan12 jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,83:a prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja neljä jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

P.  toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka se yleensä ottaen on poikkeus tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(13);

Q.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(14) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

R.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(15) säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa asiasta vastaavia lainsäätäjiä etenemään ripeästi asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta annettua komission ehdotusta koskevassa työssä ja varmistamaan muun muassa sen, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa joko viljelytarkoituksiin tai elintarvikkeisiin tai rehuihin käytettävien muuntogeenisten organismien hyväksymisestä, komissio peruuttaa ehdotuksen;

6.  kehottaa komissiota erityisesti olemaan myöntämättä lupaa sellaisten elintarvike- tai rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten kasvien tuonnille, jotka sietävät täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, jotka on kielletty tai jotka kielletään lähitulevaisuudessa unionissa;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4861
(4)–––––––––––––––––––– – Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279, annettu 4. joulukuuta 2015, muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja kahta tai kolmea kyseistä muunnostapahtumaa yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).Päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).Päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).Päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0396).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0397).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0398).
(5)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/470
(6)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4861
(7)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2016-00526
(8)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2016-00526
(9)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(10)Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/404 liitteen kohta 7 (EUVL L 67, 12.3.2015, s. 6).
(11)https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00267-015-0589-7
(12)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-01002
(13)Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(14)EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.
(15)EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.


Muuntogeeninen maissi MON 87427 × MON 89034 × NK603
PDF 287kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6) ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen ja päätöksen 2010/420/EU kumoamisesta (D054771-02 – 2018/2569(RSP))
P8_TA(2018)0052B8-0124/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 (MON-87427-7 × MON-89Ø34-3 × MON-ØØ6Ø3-6 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034 ja NK603 kahta yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamiseen (D054771-02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 28. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon, joka julkaistiin 1. elokuuta 2017(3),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, annetun asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta (COM(2017)0085, COD(2017)0035),

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa(4), joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Monsanto Europe S.A. toimitti 13. syyskuuta 2013 Belgian kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen, joka koski muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamista markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × NK603 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille minkä tahansa muun maissin tavoin muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että hakemus kattoi mainittuja käyttötapoja varten myös muuntogeenisen maissin MON 87427 × MON 89034 × NK603 kaikki kolme alayhdistelmää;

C.  toteaa, että muuntogeenisessä maississa MON 87427 × MON 89034 × NK603 on kaksi glyfosaattiresistenttiä geeniä ja se tuottaa Cry1A.105- ja Cry2Ab2-proteiineja, jotka antavat suojan tiettyjä perhostuholaisia vastaan;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) antoi 28. kesäkuuta 2017 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 6 ja 18 artiklan mukaisesti puoltavan lausunnon, joka julkaistiin 1. elokuuta 2017(5);

E.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön ja että komissio ottaa päätöstään laatiessaan huomioon mahdolliset unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset ja muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

F.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot esittivät monia kriittisiä huomioita kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana;(6) toteaa, että eniten arvostelua herättivät muun muassa se seikka, ettei koostumusanalyysissa käsitelty täydentävien torjunta-aineiden eikä niiden aineenvaihduntatuotteiden jäämiä, se, että vaikka tutkimuksissa on huolestuttavasti havaittu muun muassa rakkokivien yleistyvän MON 89034 -maissilla ruokituissa hiirissä, ei voitu tehdä päätelmää riskeistä, jotka liittyvät tämän muuntogeenisen organismin käyttöön ihmisravinnossa tai eläinten rehuissa, se, että riskinarvioinnin päätökseen saattamiseen tarvitaan lisätietoja, ja se, että ei voida tehdä päätelmiä kokonaisen ravinnon ja/tai rehun subkroonisista (90 vuorokauden tutkimusta ei tehty), pitkäaikaisista tai lisääntymistä tai kehitystä koskevista vaikutuksista;

G.  ottaa huomioon, että yhden jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on muistuttanut, että (glyfosaatilla käsitellyssä) muuntogeenisessä maississa MON 87427 × MON 89034 × NK603 ilmeni muuhun kuin muuntogeeniseen vertailukohteeseen verrattuna tilastollisesti merkittäviä eroja jyvien 16 päätepisteen(7) ja rehun 2 päätepisteen(8) osalta, että glyfosaatilla käsittelemättömän muuntogeenisen maissin ja muun kuin muuntogeenisen vertailukohteen välillä ilmeni tilastollisesti vielä merkittävämpiä eroja jyvien 42 päätepisteen osalta ja että kasvien vitamiini- ja kivennäispitoisuuden merkittävä heikkeneminen on hyvin huolestuttavaa ihmisten ja eläinten terveyden kannalta, koska B-tyypin aliravitsemus on maailmanlaajuinen ongelma;

H.  toteaa, että riippumattoman tutkimuksen(9) mukaan kyseisten tilastollisten erojen perusteella voidaan olettaa, että muuntogeeninen maissi poikkeaa olennaisesti vertailukohteestaan monien koostumusta koskevien ja biologisten ominaisuuksien osalta ja että vaikka muutokset yksittäin tarkasteltuina eivät sinällään herättäisi turvallisuutta koskevaa huolta, vaikutusten kokonaismäärä ja niiden tuntuva merkitys olisivat oikeuttaneet yksityiskohtaisemmat tutkimukset; ottaa huomioon, että EFSA ei tehnyt lisätutkimuksia;

I.  toteaa, että hakija ei esittänyt testaustuloksiin perustuvia tietoja alayhdistelmistä MON 87427 × MON 89034 ja MON 87427 × NK603; toteaa, että vaikka EFSAn GMO-paneeli olettaa muusta alayhdistelmästä ja yksittäisistä muunnostapahtumista testaustuloksiin perustuvien ekstrapoloitujen tietojen pohjalta, että mainitut kaksi alayhdistelmää ovat yhtä turvallisia kuin arvioidut yksittäiset muunnostapahtumat MON 89034 × NK603 ja MON 87427 × MON 89034 × NK603, ekstrapolointiin liittyvää epävarmuutta ei arvioitu; katsoo, että tämä heikkous saattaa kyseenalaistaa EFSAn lausunnon yleisen päätelmän ja se saattaa myös olla vastoin tammikuussa 2018 julkaistua tieteellisen arvioinnin epävarmuuden analysointiin tarkoitettua EFSAn opasta (Guidance on Uncertainty Analysis in Scientific Assessment)(10); katsoo, että luvan myöntämistä ei saisi harkita arvioimatta perusteellisesti muunnostapahtuman jokaista alayhdistelmää koskevia testaustuloksiin perustuvia tietoja;

J.  ottaa huomioon, että EFSAn GMO-paneeli totesi, että hakijan toimittamaan markkinoille tulon jälkeisen ympäristön seurannan suunnitelmaan, joka koskee kolmen muunnostapahtuman sisältävän geenimuunnospakan mukaista maissia, ympäristön seurantaa koskevaan suunnitelmaan ei kuulu alayhdistelmiä MON 87427 × MON 89034 ja MON 87427 × NK603 koskevia määräyksiä, ja suositteli siksi hakijalle suunnitelman tarkistamista näiltä osin; toteaa, että hakijan toimittamassa seurantasuunnitelmassa(11) ei ole noudatettu kyseistä suositusta;

K.  toteaa, että muunnostapahtuman yhtenä keskeisenä tarkoituksena on lisätä kasvin glyfosaattitoleranssia (sekä NK603 että MON 87427 ilmentävät EPSPS-entsyymejä, joiden ansiosta ne kestävät glyfosaattia); toteaa, että siten on odotettavissa, että kasvi altistuu suuremmille ja toistuville glyfosaattiannoksille, mikä johtaa sadon suurempaan jäämäpitoisuuteen ja saattaa lisäksi vaikuttaa kasvien koostumukseen ja viljelyominaisuuksiin; toteaa, että tätä seikkaa ei ole otettu huomioon riskien arvioinnissa; toteaa, että EFSAn lausunnossa ei myöskään arvioitu glyfosaattiruiskutuksista aiheutuvia jäämiä;

L.  toteaa, että kysymystä glyfosaatin karsinogeenisuudesta ei ole ratkaistu; ottaa huomioon, että EFSA totesi maaliskuussa 2015, että glyfosaatti ei todennäköisesti ole karsinogeeninen, ja Euroopan kemikaalivirasto totesi maaliskuussa 2017, että vaaraluokitus ei ollut aiheellinen; toteaa, että WHO:n Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos sitä vastoin luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi; toteaa, että parlamentti on asettanut torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan, joka auttaa selvittämään, onko toimiala vaikuttanut asiattomasti unionin virastojen toteamuksiin glyfosaatin karsinogeenisyydestä;

M.  toteaa, että EFSAn torjunta-aineita käsittelevän paneelin mukaan tähän mennessä toimitettujen tietojen perusteella ei voida tehdä päätelmiä muuntogeenisten viljelykasvien ruiskutuksista glyfosaattivalmisteilla aiheutuvien jäämien turvallisuudesta(12); ottaa huomioon, että glyfosaatin ruiskuttamiseen tarkoitetuissa kaupallisissa valmisteissa käytettävien lisäaineiden ja niiden seosten toksisuus voi olla suurempi kuin pelkän vaikuttavan aineen(13); toteaa, että unioni on jo vetänyt markkinoilta polyetoksyloituna talialkyyliamiinina tunnetun lisäaineen, jonka myrkyllisyys aiheutti huolta; toteaa kuitenkin, että ongelmalliset lisäaineet ja seokset saattavat olla edelleen sallittuja muuntogeenistä maissia viljelevissä maissa;

N.  toteaa, että muuntogeenistä tuontimaissia käytetään unionissa laajalti eläinten ruokintaan; toteaa, että vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu mahdollinen korrelaatio kantaville emakoille annetun rehun sisältämän glyfosaatin ja niiden synnyttämillä porsailla esiintyvien vakavien synnynnäisten häiriöiden lisääntymisen välillä(14);

O.  ottaa huomioon, että useita valikoivia torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien kehittäminen johtuu pääasiassa siitä, että rikkakasvien kyky sietää glyfosaattia on kasvanut nopeasti maissa, jotka ovat tukeutuneet suuressa määrin muuntogeenisiin viljelykasveihin;

P.  toteaa, että muunnostapahtuman hyönteisille vastustuskykyiset kannat johtuvat MON 89304:stä, joka ilmentää Bt-proteiineja (Cry1A.105 ja Cry2Ab2), jotka antavat vastustuskyvyn tiettyjä perhostuholaisia kohtaan (esimerkiksi maissikoisa (Ostrinia nubilalis)); toteaa, että riippumattoman tutkimuksen mukaan EFSAn suorittamassa riskien arvioinnissa olisi pitänyt tarkastella myös sitä mahdollisuutta, että glyfosaattijäämät ovat yksi monista stressitekijöistä, koska solujen ja organismien altistuminen useille stressitekijöille samanaikaisesti saattaa olla erittäin merkittävää Bt‑toksiinien vaikuttavuuden kannalta(15); ottaa huomioon, että vuonna 2017 tehdyssä Bt‑toksiinien ja täydentävien torjunta-aineiden ruiskutuksista aiheutuvia mahdollisia vaikutuksia terveyteen käsittelevässä tutkimuksessa todettiin, että olisi syytä ottaa erityisesti huomioon torjunta-aineiden jäämät ja niiden vuorovaikutus Bt-toksiinien kanssa(16); toteaa, että EFSA ei ole tutkinut tätä seikkaa;

Q.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 16. tammikuuta 2018 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa; toteaa, että 14 jäsenvaltiota äänesti päätöstä vastaan, kun taas ainoastaan yksitoista jäsenvaltiota, jotka edustavat vain 38,75:tä prosenttia unionin väestöstä, äänesti sen puolesta ja kolme jäsenvaltiota pidättäytyi äänestämästä;

R.  toteaa, että komissio on useaan otteeseen pahoitellut sitä, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon jälkeen se on hyväksynyt lupapäätöksiä ilman elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean tukea ja että asian palauttamisesta komissiolle lopullista päätöstä varten on tullut yleinen käytäntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille annettavia lupia koskevassa päätöksenteossa, vaikka se yleensä ottaen on poikkeus tässä prosessissa; toteaa, että myös komission puheenjohtaja Juncker on pitänyt valitettavana tätä käytäntöä ja katsonut sen olevan epädemokraattinen(17);

S.  ottaa huomioon, että parlamentti hylkäsi 28. lokakuuta 2015 asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta 22. huhtikuuta 2015 annetun lainsäädäntöehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä(18) ja kehotti komissiota peruuttamaan ehdotuksen ja esittämään uuden;

T.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 johdanto-osan 14 kappaleen mukaisesti komission olisi pyrittävä mahdollisuuksien mukaan erityisesti arkoja aloja, kuten kuluttajien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristöä, koskevissa asioissa välttämään poikkeamasta muutoksenhakukomiteassa mahdollisesti esiin tulevasta täytäntöönpanosäädöksen aiheellisuutta vastustavasta vallitsevasta kannasta;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen eikä se ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tarkoituksen kanssa; toteaa, että kyseisenä tarkoituksena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 säädettyjen yleisperiaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin, ympäristön sekä kuluttajien etujen korkeatasoisen suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen ja varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  kehottaa komissiota lykkäämään täytäntöönpanopäätösten tekemistä muuntogeenisten organismien lupahakemuksista, kunnes lupamenettelyä on tarkistettu siten, että korjataan nykyisen riittämättömäksi osoittautuneen menettelyn puutteet;

5.  kehottaa asiasta vastaavia lainsäätäjiä etenemään ripeästi asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta annettua komission ehdotusta koskevassa työssä ja varmistamaan muun muassa sen, että jos elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea ei anna lausuntoa joko viljelytarkoituksiin tai elintarvikkeisiin tai rehuihin käytettävien muuntogeenisten organismien hyväksymisestä, komissio peruuttaa ehdotuksen;

6.  kehottaa komissiota olemaan hyväksymättä rikkakasvien torjunta-aineita kestäviä muuntogeenisiä kasveja ilman täydellisen arvioinnin tekemistä täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ja viljelymaissa käytettävien niistä tehtyjen kaupallisten valmisteiden ruiskutuksista peräisin olevista jäämistä;

7.  kehottaa komissiota vaatimaan huomattavasti yksityiskohtaisempaa terveysriskien testausta, kun muunnostapahtumia on useita, kuten muuntogeenisen maissin MON 87427 × MON 89034 × NK603 tapauksessa;

8.  kehottaa komissiota laatimaan terveysriskien arviointiin, toksikologiaan sekä markkinoille saattamisen jälkeiseen seurantaan liittyviä strategioita, jotka kohdistetaan koko elintarvike- ja rehuketjuun;

9.  kehottaa komissiota liittämään rikkakasvien torjunta-aineita kestävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin täysimääräisesti täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä kaikilta osin koskevan riskinarvioinnin riippumatta siitä, onko muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda sinne elintarvike- ja rehukäyttöön;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1.
(2)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(3)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4922
(4)–––––––––––––––––––– – Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. tammikuuta 2014, ehdotuksesta neuvoston päätökseksi muuntogeenisen maissin (Zea mays L., linja 1507), joka on vastustuskykyinen tiettyjä perhostuholaisia kohtaan, markkinoille saattamisesta viljelyä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY mukaisesti (EUVL C 482, 23.12.2016, s. 110).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 16. joulukuuta 2015, 4. joulukuuta 2015 annetusta komission täytäntöönpanopäätöksestä (EU) 2015/2279 muuntogeenistä maissia NK603 × T25 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 399, 24.11.2017, s. 71).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87705 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 19).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 17).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 3. helmikuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 (MST-FGØ72-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (EUVL C 35, 31.1.2018, s. 15).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi, muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604 ja GA21 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0271).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 8. kesäkuuta 2016, luonnoksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen neilikan (Dianthus caryophyllus L., linja SHD-27531-4) markkinoille saattamisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0272).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin MON 810 siementen markkinoille saattamista viljelyä varten koskevan luvan uusimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0388).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 810 sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0389).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin Bt11 siementen markkinoille saattamisesta viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0386).Euroopan parlamentin päätöslauselma annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisen maissin 1507 siementen markkinoille saattamisesta markkinoille viljelyä varten (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0387).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 6. lokakuuta 2016, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa 281-24-236 × 3006-210-23 × MON 88913 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0390).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 5. huhtikuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × 59122 × MIR604 × 1507 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, 59122, MIR604, 1507 ja GA21 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0123).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0215).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 17. toukokuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa GHB119 (BCS-GHØØ5-8) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0214).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 13. syyskuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-68416-4 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0341).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa FG72 × A5547-127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0377).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 4. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa DAS-44406-6 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0378).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017,ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia 1507 (DAS-Ø15Ø7-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0396).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa 305423 × 40-3-2 (DP-3Ø5423-1 × MON-Ø4Ø32-6) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0397).Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 24. lokakuuta 2017, ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenisiä rapseja MON 88302 × Ms8 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8 × ACS-BNØØ3-6), MON 88302 × Ms8 (MON-883Ø2-9 × ACSBNØØ5-8) ja MON 88302 × Rf3 (MON-883Ø2-9 × ACS-BNØØ3-6) sisältävien, niistä koostuvien tai niistä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0398).
(5)https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4922
(6)Liite G – Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-00765
(7)Sulamaton kuitu, tuhka, kalsium, magnesium, fosfori, sinkki, arginiini, glysiini, steariinihappo, niasiini, α‑tokoferoli, ferulihappo ja ρ-kumaarihappo. Katso liitteen G (Jäsenvaltioiden huomiot ja GMO-paneelin vastaukset) s. 94 (http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-00765) ja EFSAn lausunnon s. 13 (https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4922)
(8)Kosteus ja kalsium.
(9)https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_Maize%20MON%2087427%20%C3%97%20MON%2089034%20%C3%97%20NK603%20.pdf
(10)https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/180124-0
(11)Liite F – Markkinoille tulon jälkeinen ympäristön seurantasuunnitelma http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2013-00765
(12)EFSA conclusion of the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate. EFSA journal 2015, 13 (11):4302: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2015.4302/epdf
(13)https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3955666
(14)https://www.omicsonline.org/open-access/detection-of-glyphosate-in-malformed-piglets-2161-0525.1000230.php?aid=27562
(15)https://www.testbiotech.org/sites/default/files/Testbiotech_Comment_Maize%20MON%2087427%20%C3%97%20MON%2089034%20%C3%97%20NK603%20.pdf
(16)https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5236067/
(17)Esimerkiksi Euroopan parlamentin täysistunnon avauspuheenvuorossa, jossa hän esitti poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle (Strasbourg 15. heinäkuuta 2014), tai unionin tilaa vuonna 2016 koskevassa puheessa (Strasbourg 14. syyskuuta 2016).
(18)EUVL C 355, 20.10.2017, s. 165.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2017/006 ES/Galicia apparel
PDF 254kWORD 42k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2017/006 ES/Galicia, vaatteiden valmistus (COM(2017)0686 – C8-0011/2018 – 2018/2014(BUD))
P8_TA(2018)0053A8-0033/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0686 – C8‑0011/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0033/2018),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että Euroopan unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja että sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

C.  ottaa huomioon, että Espanja jätti hakemuksen EGF/2017/006 ES/Galicia, vaatteiden valmistus, rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 14 (Vaatteiden valmistus) luokitellulla toimialalla vähennettiin 303 työntekijää NUTS 2 -tason alueella Galicia (ES11) Espanjassa;

D.  toteaa hakemuksen perustuvan EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan toimintakriteereihin, jotka poikkeavat mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan kriteereistä, joissa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat samalla NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä toimialalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella jäsenvaltiossa;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Espanja on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 720 000 euroa eli 60 prosenttia 1 200 000 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että Espanjan viranomaiset jättivät hakemuksen 19. heinäkuuta 2017 ja että Espanjan toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 28. marraskuuta 2017 ja ilmoitti asiasta parlamentille 15. tammikuuta 2018;

3.  panee merkille Espanjan todenneen, että työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja erityisesti tekstiilien ja vaatteiden kaupan vapautumiseen Maailman kauppajärjestön monikuitusopimuksen päätyttyä vuoden 2004 lopussa, mikä on johtanut radikaaleihin muutoksiin maailmankaupan rakenteessa;

4.  palauttaa mieliin, että näiden viidessä yrityksessä tehtyjen työntekijävähennysten odotetaan aiheuttavan valtavia paineita asianomaiselle alueelle ja että irtisanomisten vaikutus on yhteydessä siihen, että uudelleentyöllistyminen on työpaikkojen vähäisyyden vuoksi vaikeaa, koska alue on kaukana suurista teollisuuskeskittymistä, irtisanottujen työntekijöiden koulutustaso on alhainen, heidän ammattitaitonsa on hankittu nyt taantumassa olevalta alalta ja työnhakijoita on suuri määrä;

5.  korostaa, että työntekijävähennyksistä kärsimään joutunut Ordesin alue on suuresti riippuvainen vaatetusteollisuudesta ja että sillä sijaitsevien vaatealan yritysten määrä on supistunut jyrkästi viime vuosina; pitää valitettavana sitä, että myös alueen asukaskohtainen BKT on pienentynyt;

6.  katsoo, että alueen väestön väheneminen, asukaskohtainen BKT ja teollinen perusta huomioon ottaen hakemus täyttää EGR:n toimintakriteerit, vaikka kyseessä on alle 500 työntekijän vähentäminen;

7.  on tietoinen siitä, että unioniin suuntautuvan tuonnin kasvun vuoksi hintoihin kohdistuu alennuspaineita, mikä on vaikuttanut kielteisesti unionin tekstiilialan yritysten rahoitusasemaan ja aiheuttanut tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa yleisesti tuotannon siirtämistä alhaisempien kustannustason maihin unionin ulkopuolelle; toteaa, että Galiciassa tämä on johtanut siihen, että vaatealan yritysten määrä laskee jatkuvasti ja sen seurauksena työntekijävähennysten määrä on kasvanut;

8.  painottaa, että 83,5 prosenttia toimenpiteiden kohteena olevista edunsaajista on naisia ja että suurin osa heistä on 30–54-vuotiaita; korostaa tätä silmällä pitäen, että EGR:stä osarahoitetut aktiiviset työmarkkinatoimenpiteet ovat tärkeitä, sillä ne parantavat tämän haavoittuvan ryhmän mahdollisuuksia palata työmarkkinoille;

9.  on huolissaan siitä, että tällaiset irtisanomiset voivat pahentaa entisestään asianomaisella alueella talous- ja rahoituskriisin alusta alkaen vallinnutta työttömyystilannetta;

10.  toteaa, että Espanja suunnittelee kuudenlaisia toimia hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) tervetulotilaisuudet ja valmistelevat työpajat, ii) ammatillinen ohjaus, iii) koulutus, iv) tehostettu työnhakuneuvonta, v) työhönpaluun jälkeen annettava ohjaus, vi) kannustimet; pitää vähennettyjen työntekijöiden profiilin huomioon ottaen erityisen tärkeänä avustusta niille, joilla on huollettavia;

11.  katsoo, että tarjottavan ammatillisen koulutuksen on laajennettava työttömien valinnanvaraa, että koulutustoimien tulisi liittyä työllisyyskehitystä koskevaan ennakoivaan tutkimukseen, jonka tulisi sisältyä rahoitettaviin toimiin, ja että ammatillisen koulutuksen tulisi laajentaa uramahdollisuuksia ilman sukupuoleen perustuvaa syrjintää eikä se saisi rajoittua koskemaan vain työpaikkoja, joissa ei vaadita ammattipätevyyttä;

12.  katsoo, että hyväksytyssä ohjelmassa olisi tuettava neuvonnan ja rahoitustuen muodossa suunnitteilla olevia yksilöllisiä palveluja saavien henkilöiden aloitteita osuuskuntien perustamiseksi;

13.  muistuttaa, että EGR:stä tuettavien yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava kohteeksi aloitteet, jotka edistävät työllisyyttä, työntekijöiden osaamisen kehittämistä ja heidän työkokemuksensa hyödyntämistä siten, että se vastaisi paremmin yritysmaailman, myös osuuskuntien, tarpeita, ja katsoo, että paketti olisi sovitettava yhteen unionin olemassa olevien ohjelmien kanssa, Euroopan sosiaalirahasto mukaan lukien;

14.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu työmarkkinaosapuolia;

15.  pitää valitettavana, että hakemukseen ei sisälly toimenpiteitä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET) oleville nuorille, vaikka nuoret yleensä ovat valmiita muuttamaan parempien taloudellisten näkymien perässä;

16.  toteaa, että tulotukitoimenpiteiden osuus on 18,21 prosenttia yksilöllisten toimien koko paketista eli selvästi asetuksessa vahvistetun 35 prosentin enimmäismäärän alapuolella; toteaa, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

17.  palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa; pitää myönteisenä Espanjan ilmoitusta, että koordinoidulla paketilla on hyvät mahdollisuudet edistää tällaista siirtymää;

18.  korostaa Espanjan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä;

19.  panee tyytyväisenä merkille Espanjan vahvistaneen, että EGR:n rahoitustuella ei korvata toimia, jotka asianomaisen yrityksen on suoritettava kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten;

20.  pyytää, että komissio kehottaa kansallisia viranomaisia antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, millä aloilla on kasvumahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, sekä keräämään perusteltuja tietoja EGR-rahoituksen vaikutuksesta muun muassa työpaikkojen laatuun ja EGR:n toimien avulla saavutetusta työhönpaluuasteesta;

21.  muistuttaa komissiolle esittämästään kehotuksesta varmistaa kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuus;

22.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

23.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Espanjan hakemuksen johdosta – EGF/2017/006 ES/Galicia apparel

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2018/515.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2017/007 SE/Ericsson
PDF 255kWORD 44k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Ruotsin hakemuksen johdosta – EGF/2017/007 SE/Ericsson) (COM(2017)0782 – C8-0010/2018 – 2018/2012(BUD))
P8_TA(2018)0054A8-0032/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0782 – C8‑0010/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0032/2018),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että vähennettyjen työntekijöiden uudelleensijoittamisen ja uudelleentyöllistämisen helpottamiseksi unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja että sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

C.  ottaa huomioon, että Ruotsi jätti hakemuksen EGF/2017/007 SE/Ericsson rahoitustuen saamiseksi EGR:stä sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 26 (Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus) luokitellulla toimialalla vähennettiin 2388 työntekijää NUTS 2 -tason alueilla Tukholma (SE11), Länsi-Ruotsi (SE23) ja Itäinen Keski-Ruotsi (SE12) sekä Etelä-Ruotsi (SE22);

D.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaiseen toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään jäsenvaltiossa sijaitsevasta yrityksestä neljän kuukauden viiteajanjaksona, mukaan luettuina työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta, ja/tai itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka lopettavat työskentelynsä;

E.  ottaa huomioon, että kyseisellä alalla tai siihen liittyvillä aloilla on jätetty viime vuosina useita hakemuksia, joissa osapuolina on ollut suuryrityksiä;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että Ruotsi on asetuksen mukaisesti oikeutettu saamaan rahoitustukea 2 130 400 euroa, joka vastaa 60:tä prosenttia 3 550 667 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että Ruotsin viranomaiset jättivät hakemuksen 9. elokuuta 2017 ja että Ruotsin toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 18. joulukuuta 2017 ja ilmoitti asiasta parlamentille 15. tammikuuta 2018;

3.  toteaa, että Ruotsi hakee EGR-rahoitustukea toisen kerran Ericssonin työntekijävähennysten vuoksi ja että edellinen hakemus jätettiin maaliskuussa 2016 ja se hyväksyttiin(4);

4.  pitää valitettavana, että aiemmassa Ericssonin työntekijävähennyksiä koskevassa EGR-tapauksessa vuodelta 2016 hyödyntämisaste jäi alhaiseksi, mutta on tyytyväinen siihen, että tästä tapauksesta on opittu; panee hyväksyen merkille, että tämän hakemuksen kohteena olevat entiset työntekijät voivat osallistua koulutukseen ilman, että se vaikuttaisi heikentävästi heidän irtisanomiskorvauksiinsa;

5.  panee merkille, että Ruotsin viranomaisten mukaan työntekijävähennykset ovat yhteydessä globalisaatiosta johtuviin maailmankaupan huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin ja johtuvat erityisesti siitä, että televiestintäalan laitteistoihin keskittyvän Ericssonin liiketoiminnan kasvu Ruotsissa on ollut negatiivista maailmanlaajuisen kilpailun vuoksi; huomauttaa, että Ericsson on asteittain vähentänyt henkilöstöään Ruotsissa mutta samaan aikaan se on kasvanut maailmanlaajuisesti;

6.  on tietoinen siitä, että eri alueilla tietotekniikan osaajien kysyntä on suuri mutta Ericssonin irtisanomien työntekijöiden osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia; toteaa, että samaan aikaan samoilla maantieteellisillä alueilla vähennetään paljon työntekijöitä, joilla on samanlaista osaamista; katsoo, että tukea tarvitsevat erityisesti ruumiillisen työn tekijät ja vanhemmat työntekijät; panee merkille, että EGR:n avulla voitaisiin helpottaa myös joissakin jäsenvaltioissa kutistuvien alojen työntekijöiden rajatylittävää liikkuvuutta toisissa jäsenvaltioissa kasvaville aloille;

7.  toteaa, että työntekijävähennykset kohdistuvat hyvin monenlaisiin työntekijöihin, niin ruumiillisen työn tekijöihin kuin toimihenkilöihin; on huolissaan siitä, että joidenkin työntekijöiden kysyntä perinteisen valmistusteollisuuden alalla on melko vähäistä; toteaa, että näille työntekijöille voisi löytyä työmahdollisuuksia julkisen tai yksityisen sektorin palvelualoilla mutta se edellyttäisi mittavaa panostusta uudelleenkoulutukseen;

8.  toteaa, että hakemus koskee 2 388:aa Ericssonin palveluksesta vähennettyä työntekijää ja että ehdotettujen toimenpiteiden kohteena on 900 työntekijää; toteaa, että yli 30 prosenttia tästä ryhmästä on 55–64-vuotiaita työntekijöitä, joiden erityisosaaminen liittyy televiestinnän laiteteollisuuteen ja on nykyisillä työmarkkinoilla vanhentunut, ja että sen tähden heillä on vaikeuksia palata työmarkkinoille ja he ovat vaarassa joutua pitkäaikaistyöttömiksi; suhtautuu siksi myönteisesti siihen, että hankkeen painopisteenä ovat ”Toimenpiteet muita heikommassa asemassa oleville ryhmille”;

9.  suhtautuu myönteisesti päätökseen tarjota erityistä apua yli 50-vuotiaille vähennetyille työntekijöille, jotka ovat vaarassa joutua pitkäaikaistyöttömiksi ja joilla oppimisvaikeuksia tai fyysisiä vammoja, kun otetaan huomioon, että heille on todennäköisesti haasteellisempaa löytää vaihtoehtoista työtä;

10.   toteaa, että irtisanotuille työntekijöille tarjotaan avustuksia ja kannustimia, joiden kustannukset nousevat lähes 35 prosenttiin EGR-asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisten yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista, ja toteaa, että näiden toimien edellytyksenä on, että kohteena olevat edunsaajat osallistuvat aktiivisesti työnhaku- tai koulutustoimiin;

11.  toteaa, että Ruotsi suunnittelee viidenlaisia toimia hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) neuvonta ja urasuunnittelu, ii) toimenpiteet muita heikommassa asemassa oleville ryhmille, iii) yrittäjyystuki, iv) koulutus ja v) työnhaku- ja liikkuvuusavustukset; panee myös merkille, että ehdotetut toimet auttaisivat vähennettyjä työntekijöitä mukauttamaan osaamistaan ja siirtymään uusiin työpaikkoihin tai perustamaan omia yrityksiä; korostaa, että edellä kuvatut toimet ovat aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka ovat osa EGR-asetuksen 7 artiklassa vahvistettuja tukikelpoisia toimia, eivätkä ne korvaa sosiaalisen suojelun toimenpiteitä; suhtautuu myönteisesti Ruotsin päätökseen alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohdennetuille edunsaajille helmikuussa 2017 ennen EGR-hakemusta;

12.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin laadinnassa on kuultu kohteena olevia edunsaajia ja heidän edustajiaan sekä paikallisia julkisia toimijoita; kehottaa kuulemaan enemmän yrittäjiä, jotta uusien taitojen ja koulutuksen kehittäminen voidaan sovittaa yhteen heidän tarpeidensa kanssa;

13.  palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa; pitää myönteisenä, että Ruotsin julkisen työvoimapalvelun on sisällytettävä ympäristövaatimukset tarjouspyyntöihinsä ja omiin käytäntöihinsä;

14.  korostaa Ruotsin viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä;

15.  muistuttaa, että EGR-tuki ei saa korvata toimenpiteitä, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulla, eikä toimenpiteitä, jotka on tarkoitettu yritysten tai alojen rakennemuutosta varten;

16.  pyytää, että komissio kehottaa kansallisia viranomaisia antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, millä aloilla on kasvumahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, sekä keräämään perusteltuja tietoja EGR-rahoituksen vaikutuksesta muun muassa uusien työpaikkojen laatuun, kestoon ja kestävyyteen sekä itsenäisten yrittäjien ja startup-yritysten määrään ja osuuteen ja EGR:n toimien avulla saavutetusta uudelleentyöllistymisasteesta;

17.  muistuttaa komissiolle esittämästään kehotuksesta varmistaa kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuus;

18.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

19.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

20.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Ruotsin hakemuksen johdosta – EGF/2017/007 SE/Ericsson

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2018/514.)

(1)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2016/1858, annettu 11 päivänä lokakuuta 2016, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Ruotsin hakemuksen johdosta – EGF/2016/002 SE/Ericsson) (EUVL L 284, 20.10.2016, s. 25).


Komission päätös käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta
PDF 145kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta (2018/2541(RSP))
P8_TA(2018)0055B8-0119/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission 20. joulukuuta 2017 antaman, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen perustellun ehdotuksen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa – ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (COM(2017)0835),

–  ottaa huomioon oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta Puolassa 20. joulukuuta 2017 annetun komission suosituksen (EU) 2018/103, täydentää komission suosituksia (EU) 2016/1374, (EU) 2017/146 ja (EU) 2017/1520(1),

–  ottaa huomioon komission päätöksen nostaa kanne Puolaa vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan nojalla unionin oikeuden rikkomisesta yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettua lakia muuttavan lain johdosta(2),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa(3) sekä aiemmat kyseistä aihetta käsittelevät päätöslauselmansa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa 15. marraskuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, että Puolan nykytilanteessa on selvä vaara, että SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja loukataan vakavasti;

1.  panee tyytyväisenä merkille komission 20. joulukuuta 2017 tekemän päätöksen käynnistää SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta ja tukee komission kehotusta, jonka mukaan Puolan viranomaisten olisi ratkaistava ongelmat;

2.  kehottaa neuvostoa ryhtymään pikaisesti toimiin SEU 7 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti;

3.  kehottaa komissiota ja neuvostoa tiedottamaan parlamentille yksityiskohtaisesti ja säännöllisesti menettelyn kussakin vaiheessa saavutetusta edistyksestä ja toteutetuista toimista;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle, Puolan presidentille, hallitukselle ja parlamentille, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle (Etyj).

(1)EUVL L 17, 23.1.2018, s. 50.
(2)SEC(2017)0560.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0442.


EU:n perusoikeustilanne vuonna 2016
PDF 210kWORD 56k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 EU:n perusoikeustilanteesta vuonna 2016 (2017/2125(INI))
P8_TA(2018)0056A8-0025/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon perusoikeustilanteeseen Euroopan unionissa aikaisemmissa mietinnöissä tehdyt viittaukset,

–  ottaa huomioon omat aiemmat päätöslauselmansa sekä muiden unionin ja kansainvälisten toimielinten ja virastojen aikaisemmat päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen raportit,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston, Euroopan neuvoston ja Venetsian komission työn,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä vetoomusvaliokunnan työn,

–  ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun direktiivin 2000/43/EY, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun direktiivin 2000/78/EY sekä kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/33/EU,

–  ottaa huomioon Afrikan ja Euroopan johtajien 1. joulukuuta 2017 Abidjanissa Afrikan unionin ja Euroopan unionin huippukokouksen päätteeksi antaman yhteisen julkilausuman, joka koskee Libyan muuttoliiketilannetta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0025/2018),

A.  toteaa, että Euroopan yhdentymisen perustana on ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä unionin perussopimuksissa, EU:n perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä vahvistettujen arvojen ja periaatteiden kunnioittaminen ja edistäminen;

B.  ottaa huomioon, että SEU 2 artiklan mukaisesti Euroopan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan luettuna, ja että nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja, joita unionin samoin kuin yksittäisten jäsenvaltioiden on kunnioitettava ja edistettävä aktiivisesti ja johdonmukaisesti kaikissa toimintapolitiikoissaan sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella; toteaa, että komission on SEU 17 artiklan nojalla varmistettava perussopimusten soveltaminen;

C.  toteaa, että perusoikeuksien suojeleminen edellyttää oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista ja että jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien turvaamisesta toteuttamalla ja panemalla täytäntöön kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja yleissopimuksia; toteaa, että oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia on lujitettava jatkuvasti; toteaa, että kaikenlainen näiden periaatteiden heikentäminen vahingoittaa paitsi kyseistä jäsenvaltiota myös koko unionia;

D.  toteaa, että SEU 6 artiklan 2 kohta velvoittaa unionin liittymään perusoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen;

E.  katsoo, että erityisesti olisi otettava huomioon haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien ihmisoikeuksien suojeleminen;

F.  katsoo, että tiettyjen jäsenvaltioiden hallinnossa havaitut poikkeavat tavat kertovat valikoivasta lähestymistavasta unionin jäsenyyden etuihin ja siitä koituviin velvollisuuksiin ja että näiden valtioiden kieltäytyminen kunnioittamasta kaikilta osin unionin oikeutta, vallanjakoa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja valtion toiminnan ennustettavuutta heikentää Euroopan unionin uskottavuutta oikeusalueena;

G.  toteaa, että Eurooppaan saapui edelleen muuttajia ja turvapaikanhakijoita vuonna 2016(1); ottaa huomioon, että hyvin monet muuttajat valitsevat erittäin vaarallisia reittejä ja ovat ihmiskauppiaiden ja rikollisten armoilla ja alttiita väkivallalle, väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle; ottaa huomioon, että YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) lukujen mukaan Välimeren kautta Eurooppaan saapuvista muuttajista 27 prosenttia on lapsia; toteaa, että Unicefin ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) raporttien mukaan keskisen Välimeren reitillä haastatelluista nuorista noin neljännes ei ole koskaan käynyt koulua;

H.  toteaa, että rasistiset ja muukalaisvihamieliset reaktiot pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia kohtaan yleistyivät vuonna 2016 ja että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat väestönosat kokevat edelleen enemmän syrjintää ja väkivaltaa ja traumatisoituvat uudelleen turvapaikkaprosessin aikana;

I.  ottaa huomioon, että tiettyihin jäsenvaltioihin useiden vuosien ajan kohdistunut voimakas muuttopaine edellyttää unionilta todellista yhteisvastuullisuutta, jotta eniten tarvitsevia ja haavoittuvimpia varten voidaan ottaa käyttöön asianmukaiset vastaanottojärjestelmät; ottaa huomioon, että monet muuttajat ovat salakuljettajien ja rikollisten armoilla ja alttiita oikeuksiensa loukkaamiselle, myös väkivallalle, väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle;

J.  toteaa, että naisilla ja lapsilla on suurempi riski joutua ihmiskauppiaiden harjoittaman ihmiskaupan, hyväksikäytön ja seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, joten on kehitettävä ja vahvistettava lastensuojelujärjestelmiä lapsiin kohdistuvan väkivallan, väärinkäytösten, laiminlyönnin ja hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja niihin vastaamiseksi Vallettan toimintasuunnitelman sitoumusten mukaisesti;

K.  ottaa huomioon, että jatkuva terrori-iskujen aalto unionin maaperällä on aiheuttanut yleistä epäluottamusta islaminuskoisia unionin kansalaisia ja muuttajia kohtaan ja että tietyt poliittiset puolueet ovat hyödyntäneet tätä epäluottamusta ja omaksuneet kulttuurillisen eristäytymisen ja erilaisuuden vihaamisen retoriikan;

L.  katsoo, että järjestelmällinen turvautuminen poikkeustilanteeseen ja poikkeuksellisiin oikeudellisiin ja hallinnollisiin toimenpiteisiin sekä rajatarkastuksiin on varsin tehotonta niiden terroristien suhteen, jotka ovat usein oleskelleet pitkään unionin jäsenvaltioissa ja jotka ovat jopa unionin jäsenvaltioiden kansalaisia;

M.  ottaa huomioon, että turvapaikanhakijoiden ja muuttajien saapumisen myötä monet jäsenvaltiot ovat käynnistäneet poliittisia toimenpiteitä, muun muassa Schengen-alueen sisäisiä rajatarkastuksia, joista näyttää yhä useammin tulevan pikemminkin pysyviä kuin väliaikaisia;

N.  toteaa, että vihapuheella tarkoitetaan kaikkia ilmaisuja, joilla verkossa ja sen ulkopuolella levitetään, kannatetaan, edistetään tai perustellaan rotuvihaa, muukalaisvihaa tai ennakkoluuloja, jotka perustuvat henkilön sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin piirteisiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, taikka muita suvaitsemattomuuteen perustuvia vihan ilmenemismuotoja, mukaan lukien poliittisten puolueiden ja johtajien edistämät rasistiset ja muukalaisvihamieliset ajatukset, politiikat, puheet ja käytänteet sekä valeuutisten levittäminen; toteaa, että uudenlaisten tiedotusvälineiden kehittyminen tekee vihapuheen levittämisestä verkossa entistä helpompaa; katsoo, että Euroopan neuvoston mukaan verkossa esiintyvien vihapuheiden vuoksi tarvitaan lisää asian analysointia ja toimia, jotta voidaan lisätä sääntelyä ja löytää uusia keinoja vihapuheiden torjumiseksi;

O.  katsoo, että on olemassa riski, että rotuun tai sukupuoleen perustuvan väkivallan ja vihan ja muukalaisvihan yleistymistä aletaan pitää jäsenvaltioissa tavanomaisena, olivatpa kyseessä vihaan perustuvat teot, valeuutiset, sosiaalisessa mediassa ja internetin muilla alustoilla levitetyt nimettömät viestit, mielenosoitukset tai poliittinen propaganda;

P.  katsoo, että nykyaikaiset yhteiskunnat eivät voi toimia ja kehittyä ilman vapaata, riippumatonta, ammattimaista ja vastuullista joukkotiedotusjärjestelmää, joka perustuu tosiasioiden tarkistamisen, erilaisten tietoon perustuvien mielipiteiden huomioimisen ja uutislähteiden luottamuksellisuuden suojelun sekä toimittajien turvallisuuden ja sananvapauden suojelun mutta myös valeuutisia rajoittavien toimenpiteiden kaltaisiin periaatteisiin; toteaa, että julkisilla tiedotusvälineillä on keskeinen asema tiedotusvälineiden riippumattomuuden takaamisessa;

Q.  ottaa huomioon, että kaikkien kansainvälisiltä ja eurooppalaisilta virastoilta ja järjestöiltä sekä kansalaisyhteiskunnalta, mukaan lukien kansalaisjärjestöt, viime aikoina saatujen tietojen perusteella on todettava, että monella alalla on tapahtunut edistystä; toteaa kuitenkin, että eräissä jäsenvaltioissa loukataan edelleen perusoikeuksia, mikä ilmenee muun muassa vähemmistöjen syrjimisenä, korruptiona, vihapuheen suvaitsemisena sekä heijastuu muuttajien säilöönoton olosuhteissa ja elinoloissa;

R.  toteaa, että maaliskuussa 2014 julkaistussa EU:n perusoikeusviraston raportissa ”EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta” todetaan, että kolmannes kaikista Euroopassa asuvista naisista on kokenut aikuisena vähintään kerran fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ja että 20 prosenttia naisista on kokenut verkkohäirintää; toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja sukupuoleen perustuva fyysinen ja psyykkinen väkivalta ovat yleisiä EU:ssa ja niitä on pidettävä äärimmäisenä syrjinnän muotona, joka vaikuttaa naisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla; katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta voidaan kannustaa väkivallan uhreiksi joutuneita naisia ilmoittamaan kokemastaan ja hakemaan apua;

S.  toteaa, että vähemmistöön kuuluvien henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen ja oikeus yhdenvertaiseen kohteluun on yksi EU:n perusperiaatteista; ottaa huomioon, että noin 8 prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön ja noin 10 prosenttia puhuu alueellista kieltä tai vähemmistökieltä; toteaa, että rikkomusmenettelyjä lukuun ottamatta EU:lla on nykyisin vain tehokkuudeltaan rajallisia välineitä, jotta se voisi puuttua vähemmistöihin kohdistetun syrjinnän, rasismin ja muukalaisvastaisuuden järjestelmälliseen ja institutionaaliseen ilmenemiseen; toteaa, että jäsenvaltioiden kesken on eroja tällaisten vähemmistöjen tunnustamisessa ja niiden oikeuksien kunnioittamisessa; katsoo, että komissiolle esitetyistä lukuisista kehotuksista huolimatta vähemmistöjen tehokkaan suojelun varmistamiseksi on toteutettu vain rajallisia toimia;

T.  toteaa, että digitaalinen media tarjoaa lapsille huikeita mahdollisuuksia; toteaa, että samalla lapsiin kohdistuu uusia riskejä; toteaa, että lapsia olisi valistettava heidän oikeuksistaan digitaalisessa maailmassa, jotta se olisi heille turvallisempi; katsoo, että lasten tukipuhelimet ovat välttämättömiä välineitä tapauksissa, joissa lapsen oikeuksia on loukattu; katsoo, että digitaalisen lukutaidon kehittämistä, media- ja informaatiolukutaito mukaan lukien, olisi edistettävä osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja jo ensimmäisistä kouluvuosista alkaen; katsoo, että perusoikeuksia olisi edistettävä ja suojeltava verkossa samaan tapaan ja samassa laajuudessa kuin verkon ulkopuolella;

U.  toteaa, että sähköisen hallinnon palvelujen saatavuus parani EU:ssa vuonna 2016; toteaa, että Euroopan oikeusportaali tarjoaa kansalaisille ja oikeusalan ammattilaisille mahdollisuuden saada tietoa unionin ja kansallisen tason oikeudellisista menettelyistä ja oikeuslaitoksen toiminnasta;

Oikeusvaltioperiaate

1.  katsoo, ettei kansallisella suvereniteetilla eikä toissijaisuusperiaatteella voida perustella tai oikeuttaa sitä, että jokin jäsenvaltio kieltäytyy järjestelmällisesti noudattamasta EU:n perusarvoja, jotka ovat olleet unionin perussopimusten johdanto-osan artiklojen johtoajatuksena, sillä kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet nämä artiklat vapaaehtoisesti ja sitoutuneet noudattamaan niitä;

2.  toteaa, että EU:hun liittyessään valtiot täyttävät Kööpenhaminan kriteerit ja tämän ehdon täyttymistä on valvottava jatkuvasti ja siitä on käytävä jatkuvasti vuoropuhelua parlamentissa, komissiossa ja neuvostossa ja niiden kesken;

3.  muistuttaa, että SEU 17 artiklan 1 kohdassa komissiolle annetaan perussopimusten soveltamisen valvojan tehtävä, jonka mukaisesti sillä on oikeutus ja toimivalta varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat oikeusvaltioperiaatetta ja muita SEU 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja; katsoo näin ollen, että toimenpiteet, joita komissio toteuttaa tehtävänsä täyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että ennen jäsenvaltion liittymistä unioniin voimassa olleet ehdot täyttyvät edelleen, eivät loukkaa jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta; muistuttaa, että myös neuvostolla on velvollisuus panostaa oikeusvaltiota ja hallintotapaa koskeviin kysymyksiin; pitää myönteisenä ajatusta käydä yleisten asioiden neuvostossa säännöllisesti vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta, ja kehottaa neuvostoa etenemään asiassa siten, että jokaista jäsenvaltiota arvioidaan säännöllisesti;

4.  panee merkille toimet, joihin komissio on ryhtynyt saadakseen tietyt jäsenvaltiot noudattamaan täysimääräisesti oikeusvaltioperiaatetta, mutta myös tähän mennessä käytettyjen välineiden tehottomuuden; katsoo, että on kokeiltava kaikkia vuoropuhelun kanavia, mutta ellei konkreettisia tuloksia saavuteta, ei vuoropuhelua pitäisi pitkittää määrättömästi, painottaa, että SEU 7 artiklaan turvautumista ei olisi enää pidettävä pelkkänä teoreettisena hypoteesina vaan sitä olisi sovellettava, kun kaikki muut keinot on käytetty; muistuttaa tässä yhteydessä, ettei 7 artiklan aktivoiminen tarkoita automaattisesti seuraamusten määräämistä kyseiselle jäsenvaltiolle;

5.  korostaa, että unioni tarvitsee yhteisen lähestymistavan demokraattisen valtion hallitsemiseen ja perusarvojen soveltamiseen; toteaa, että tällaista yhteistä lähestymistapaa ei ole vielä olemassa ja että siitä on päätettävä ja sitä on kehitettävä demokraattisesti yhdistämällä eurooppalaista hallintotapaa koskevia kokemuksia; katsoo, että yhteisiin hallintoperiaatteisiin on sisällyttävä yhteinen käsitys enemmistön roolista demokratiassa, jotta vältetään kaikenlaiset väärinkäytökset, jotka voisivat johtaa enemmistön tyranniaan;

6.  muistuttaa, että oikeusvaltion ja perusoikeuksien välillä on myötäsyntyinen yhteys; panee merkille EU:n kansalaisten vahvan aktiivisen osallistumisen, jolla he osoittavat olevansa vahvasti sitoutuneita perusoikeuksiin ja eurooppalaisiin arvoihin; muistuttaa tässä yhteydessä, että on lisättävä kaikkien eurooppalaisten tietoisuutta EU:n yhteisistä arvoista ja perusoikeuskirjasta;

7.  katsoo, että SEU 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen tulkintaerot ja noudattamatta jättäminen heikentävät Euroopan yhdentymishankkeen yhteenkuuluvuutta, kaikkien eurooppalaisten oikeuksia ja tarvittavaa jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta;

8.  palauttaa mieliin 25. lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman(2), jossa parlamentti ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamiseen; katsoo, että kyseinen järjestelmä olisi keskeinen vielä puuttuvan eurooppalaisen hallintoperiaatteen kehittämisen kannalta; kehottaa komissiota antamaan ehdotuksen tällaisen järjestelmän käyttöön ottamisesta toissijaisuus- ja oikeasuhteisuusperiaatteiden mukaisesti;

9.  painottaa, että laajempi oikeusvaltioperiaatteen seurantakehys johtaisi nykyisten välineiden parempaan johdonmukaisuuteen, lisäisi tehokkuutta ja saisi aikaan vuotuisia kustannussäästöjä; painottaa, että seurantaprosessin aikana on tärkeää käyttää erilaisia ja riippumattomia lähteitä; muistuttaa, että on tärkeä ehkäistä perusoikeuksien loukkaamista sen sijaan, että toimitaan vasta, kun tällaiset loukkaukset ovat jo tapahtuneet;

10.  tuomitsee voimakkaasti lisääntyvät kokoontumisvapauden rajoitukset, jotka ovat toisinaan johtaneet viranomaisten väkivaltaan mielenosoittajia vastaan; korostaa jälleen perusvapauksien ratkaisevaa asemaa demokraattisten yhteiskuntien toiminnassa ja kehottaa komissiota ottamaan aktiivisen roolin näiden oikeuksien edistämisessä kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukaisesti;

11.  muistuttaa, että oikeus oikeussuojan saatavuuteen on välttämätön kaikkien perusoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen takaamiselle;

12.  korostaa, että sen 25. lokakuuta 2016 antamassa päätöslauselmassa kehotetaan komissiota kehittämään ja toteuttamaan yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tiedotuskampanjan, jotta unionin kansalaiset ja asukkaat voivat käyttää täysimääräisesti perussopimuksista ja perusoikeuskirjasta johtuvia oikeuksiaan (esimerkiksi sananvapaus, kokoontumisvapaus ja äänioikeus) ja jotta voidaan antaa tietoa kansalaisten oikeudesta oikeudelliseen muutoksenhakuun ja oikeuskäsittelymahdollisuuksista tapauksissa, joissa kansalliset hallitukset tai unionin toimielimet loukkaavat demokratiaa, oikeusvaltiota tai perusoikeuksia;

13.  pyytää komissiota perussopimusten soveltamisen valvojana tuottamaan yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa ajan tasalla olevia tietokantoja perusoikeuksien tilasta yksittäisissä jäsenvaltioissa;

14.  muistuttaa, että korruptio vaarantaa oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, ihmisoikeudet ja kaikkien kansalaisten samanarvoisen kohtelun; muistuttaa, että korruptio on uhka hyvälle hallinnolle sekä oikeudenmukaiselle ja yhteiskunnallisesti tasa-arvoiselle oikeusjärjestelmälle ja se hidastaa talouden kehittymistä; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä vauhdittamaan korruption torjuntaa valvomalla säännöllisesti, miten julkisia – sekä unionin että jäsenvaltioiden – varoja käytetään;

15.  korostaa todistajien ja tietolähteiden keskeistä roolia pyrittäessä varmistamaan, että rikollisjärjestöjen toiminnasta tai vakavista oikeusvaltioperiaatteen loukkauksista nostetaan syytteet ja rangaistaan;

16.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) nopeaa perustamista;

Muuttoliike ja kotouttaminen

17.  muistuttaa, että väkivaltaiset konfliktit, vaino, eriarvoisuus, terrorismi, sortohallinnot, luonnonkatastrofit, ihmisen aiheuttamat kriisit ja krooninen köyhyys ovat pääasiallisia muuttoliikettä kolmansissa maissa lietsovia tekijöitä;

18.  muistuttaa, että turvapaikanhakijoita ja muuttajia menehtyy edelleen ja he kokevat monia vaaroja yrittäessään päästä EU:n ulkorajojen yli luvattomasti;

19.  on huolissaan siitä, että monet jäsenvaltiot ovat tiukentaneet turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaansa ja että tietyt jäsenvaltiot eivät noudata kaikilta osin velvoitteitaan näillä aloilla;

20.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita asettamaan maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita koskevan yhteisvastuun ja heidän perusoikeuksiensa kunnioittamisen EU:n maahanmuuttopolitiikan ytimeen;

21.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan hyväksyttyä unionin yhteistä turvapaikkapakettia sekä muuttoliikettä koskevaa yhteistä lainsäädäntöä ja panemaan ne kaikilta osin täytäntöön erityisesti turvapaikanhakijoiden suojelemiseksi väkivallalta, syrjinnältä ja uudelleen traumatisoitumiselta turvapaikanhakuprosessin aikana ja ottamaan tällöin erityisesti huomioon haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät; muistuttaa, että lähes kolmannes turvapaikanhakijoista on lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvia; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan estääkseen ilman huoltajaa olevien alaikäisten katoamiset;

22.  suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) yhteistyöhön käsikirjan laatimiseksi lasten kohtelusta unionin maarajoilla;

23.  on huolestunut suurista eroista joidenkin jäsenvaltioiden tarjoamien vastaanotto-olosuhteiden tasoissa, kun eräissä jäsenvaltioissa ei varmisteta kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden asianmukaista ja ihmisarvoista kohtelua;

24.  tuomitsee jyrkästi ihmiskaupan lisääntymisen ja katsoo, että sen harjoittajat, mukaan lukien viranomaiset ja hallinnon toimijat, olisi saatettava edesvastuuseen ja vietävä oikeuteen; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä ja tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden, kuten salakuljetuksen ja ihmiskaupan, mutta myös hyväksikäytön, pakkotyön, seksuaalisen hyväksikäytön ja kidutuksen vastaisia toimiaan sekä suojelemaan uhreja;

25.  muistuttaa, että naisilla ja lapsilla on suurempi riski joutua ihmiskaupan uhreiksi ja ihmiskauppiaiden hyväksikäyttämiksi ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi;

26.  katsoo, että muuttoliikettä varten olisi oltava turvallisia ja laillisia reittejä ja että paras tapa suojella sellaisten ihmisten oikeuksia, jotka eivät voi päästä Eurooppaan laillisesti, on paneutua muuttovirtojen perimmäisiin syihin, löytää kestäviä ratkaisuja konflikteihin ja kehittää yhteistyötä ja kumppanuuksia; katsoo, että näin edistettäisiin alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden voimakasta ja vakaata kehittämistä, jotta voidaan kehittää paikallista taloutta ja tarjota uusia paikallisia mahdollisuuksia sekä investoida turvapaikkajärjestelmien kehittämiseen kauttakulkumaissa, jotka noudattavat täysimääräisesti asiaa koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kunnioittavat perusoikeuksia;

27.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita vahvistamaan laillisia reittejä paikolaisille ja ennen kaikkea lisäämään haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille tarjottavien uudelleensijoittamispaikkojen määrää;

28.  muistuttaa, että palauttamispolitiikassa olisi kunnioitettava täysimääräisesti muuttajien perusoikeuksia, myös oikeutta olla tulematta palautetuksi; katsoo, että palautettavien ihmisten ihmisarvon suojelemiseen olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota, ja pyytää tässä yhteydessä, että vapaaehtoista paluuta ja lähtöyhteiskuntiin uudelleenkotoutumisen tukemista tehostetaan;

29.  painottaa, että EU:n olisi edistettävä vastaanotto- ja kotouttamispolitiikkaa kaikissa jäsenvaltioissaan; pitää mahdottomana hyväksyä tiettyjen jäsenvaltioiden näkemystä, jonka mukaan muuttoliikeilmiö ei koske niitä; korostaa, että kaikessa muuttoliike- ja kotouttamispolitiikassa olisi aina varmistettava yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteet; pitää eurooppalaisen kotouttamisverkoston käynnistämistä myönteisenä ja suosittaa, että kotouttamisen saralla lisätään jäsenvaltioiden parhaiden käytänteiden vaihtamista;

30.  muistuttaa, että on tärkeää antaa niin maahanmuuttajalapsille kuin -aikuisille opetusta, jota he tarvitsevat voidakseen kotoutua vastaanottavaan yhteiskuntaan; toteaa, että maahanmuuttajilla on erityistarpeita, etenkin kielten oppimisen suhteen; korostaa, että jokaisessa jäsenvaltiossa on käynnistettävä toimenpiteitä, jotta maahanmuuttajille voidaan taata terveydenhuoltoa, hyvät elinolot ja mahdollisuus perheenyhdistämiseen;

31.  korostaa, että on varmistettava opetusresurssit, joilla kantaväestöä perehdytetään kulttuurienväliseen vuoropuheluun;

32.  pitää erittäin tärkeänä sitä, että jokaisessa jäsenvaltiossa otetaan käyttöön ensisijaisia toimia, joilla kaikille maahanmuuttajalapsille tarjotaan asianmukaiset ja ihmisarvoiset vastaanotto-olosuhteet, kielikursseja, perustiedot kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta sekä yleissivistävää ja ammatillista koulutusta;

33.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan lastensuojelupalvelujaan, myös turvapaikanhakija-, pakolais- ja maahanmuuttajalasten osalta; vetoaa komissioon, jotta se esittäisi johdonmukaista huoltajuusjärjestelmää suojellakseen ilman huoltajaa olevien alaikäisten etua; edellyttää erityisten menettelyjen suunnittelemista ja käynnistämistä, jotta voidaan varmistaa kaikkien lasten suojeleminen lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti;

34.  pitää välttämättömänä, että henkilöt, joiden uskonnolliset taustat ovat moninaisia, kotoutetaan Eurooppaan mahdollisimman hyvin, mukaan lukien ne, jotka ovat oleskelleet Euroopan unionissa jo pitkään;

35.  painottaa, että haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden väkivaltaisiin äärijärjestöihin liittymistä voitaisiin estää kehittämällä sosiaalista osallisuutta, koulutusstrategioita ja näihin liittyvää toimintapolitiikkaa syrjinnän ja syrjäytymisen vastapainoksi;

36.  suosittelee, että turvallisuuslähestymistapoja kaikenlaisen radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi Euroopassa täydennetään etenkin oikeudellisella alalla pitkän aikavälin poliittisilla toimilla, jotta voidaan ehkäistä radikalisoituminen ja väkivaltaisten äärijärjestöjen harjoittama unionin kansalaisten värväys;

37.  on huolissaan vihanilmausten, vihapuheen ja valeuutisten yleistymisestä hälyttävällä nopeudella; tuomitsee rasismin, muukalaisvihan, uskontoon liittyvän suvaitsemattomuuden tai henkilön vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyvien ennakkoluulojen aiheuttamat vihapuhe- ja viharikostapaukset, joita ilmenee unionissa päivittäin; korostaa, että salliva suhtautuminen vihapuheen ja valeuutisten levittämiseen lietsoo populismia ja ääriliikehdintää; katsoo, että tämä kielteinen suuntaus on pysäytettävissä ainoastaan järjestelmällisillä siviili- tai rikosoikeudellisilla toimenpiteillä;

38.  painottaa, että väärän tiedon tarkoituksellinen levittäminen EU:ssa asuvista ihmisryhmistä, oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista on merkittävä uhka EU:n demokraattisille arvoille ja yhtenäisyydelle;

39.  muistuttaa, että sosiaalinen media ja monien media-alustojen takaama nimettömyys mahdollistavat kaikenlaisen vihan ilmaisemisen, myös äärioikeistolaisille ja äärijihadisteille, ja että internet ei voi olla laittomuuden tyyssija;

40.  muistuttaa, että sananvapaus, tiedonvapaus ja tiedonvälineiden vapaus ovat keskeisessä asemassa demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa; tuomitsee voimakkaasti toimittajiin ja tiedotusvälineisiin kohdistuvan väkivallan, painostuksen tai uhkailun myös silloin, kun kyse on perusoikeuksien loukkauksiin liittyvien tietojen paljastamisesta;

41.  tuomitsee viranomaisten ja poliittisten puolueiden tai johtajien sponsoroiman tai kannattaman vihapuheen yleistymisen, josta on kerrottu sosiaalisessa mediassa;

42.  muistuttaa, että näiden ilmiöiden torjunta edellyttää opetusta ja yleistä tietoisuutta niistä; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään kouluissa tiedotusohjelmia ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioiden toimia tällä alalla, erityisesti laatimalla suuntaviivoja toimien kehittämistä varten;

43.  katsoo, että olisi parannettava järjestelmällisesti jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaisten tietoisuutta viharikoksista ja että viharikosten uhreille olisi annettava neuvontaa ja heitä olisi kannustettava ilmoittamaan tällaisista tapauksista; kehottaa antamaan EU:n poliisiviranomaisille unionin laajuista koulutusta, jotta ne kykenevät torjumaan tehokkaasti viharikoksia ja vihapuhetta; korostaa, että koulutuksen antamisen olisi kuuluttava Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastolle (CEPOL) ja koulutuksen olisi perustuttava kansallisiin parhaisiin käytäntöihin ja Euroopan perusoikeusviraston toimiin;

44.  pitää myönteisenä, että komissio on perustanut rasismin, muukalaisvihan ja muiden suvaitsemattomuuden muotojen torjumista käsittelevän korkean tason työryhmän

45.  kehottaa komission perustamaa korkean tason työryhmää tarkastelemaan erityisesti viharikoksen ja vihapuheen määritelmien yhdenmukaistamista koko Euroopassa; katsoo, että työryhmän olisi myös tarkasteltava poliitikkojen vihapuhetta ja kehotuksia väkivaltaan;

46.  kehottaa pysäyttämään tämän ilmiön parantamalla toimivaltaisten oikeusviranomaisten harjoittamaa valvontaa, tutkintaa ja syytetoimintaa, kun lausunnot ja sanavalinnat eivät ole unionin oikeuden mukaisia, samalla kun suojellaan sananvapautta ja oikeutta yksityisyyteen yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan ja tietotekniikkayrityksien kanssa;

47.  kehottaa komissiota ehdottamaan tässä yhteydessä, että neuvoston puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmentymien torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin laaditaan uudelleen niin, että se kattaa muut ennakkoluuloihin perustuvien rikosten muodot;

Syrjintä

48.  tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän riippumatta siitä, mihin se perustuu, kuten ennakkoluulot, jotka kohdistuvat sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen, kuten perusoikeuskirjan 21 artiklassa todetaan, sekä muut suvaitsemattomuuden ja muukalaisvihan ilmentymät ja palauttaa mieliin SEU 2 artiklan;

49.  katsoo, että sekularismi, joka ilmenee kirkon ja valtion välisenä ehdottomana erona, ja valtion puolueettomuus ovat olennaisia tekijöitä, joilla suojellaan uskonnon tai vakaumuksen vapautta, taataan kaikkien uskontojen ja vakaumuksien yhtäläinen kohtelu ja torjutaan uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa syrjintää;

50.  toteaa, että vuonna 2008 ehdotettua yhdenvertaista kohtelua koskevaa direktiiviä ei ole vielä hyväksytty neuvostossa; kehottaa uudelleen neuvostoa hyväksymään tätä ehdotusta koskevan kannan mahdollisimman pian;

51.  muistuttaa jäsenvaltioiden velvoitteesta panna kokonaisuudessaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella;

52.  muistuttaa, että ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia ja että yhdenkään vähemmistön ei pitäisi kokea syrjintää; painottaa, että vähemmistöjen oikeudet ovat erottamaton osa oikeusvaltioperiaatetta; toteaa, että vähemmistöjen oikeuksien rikkomisen riski on suurempi silloin, kun oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta;

53.  suhtautuu tuomitsevasti syrjintään, erotteluun, vihapuheeseen, viharikoksiin ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, joita romanit kokevat; suhtautuu tuomitsevasti romanien jatkuvaan syrjintään, joka liittyy asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyyn; muistuttaa, että kaikkien EU:n kansalaisten täytyy saada apua ja suojelua yhtä lailla etnisestä alkuperästä riippumatta;

54.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa vähemmistöjen edustajia kuullen voidakseen mitata eriarvoisuutta ja syrjintää;

55.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja soveltamaan hyviksi havaittuja ja testattuja ratkaisuja paneuduttaessa vähemmistöjen ongelmien ratkomiseen koko unionissa;

56.  painottaa, että on tärkeää toteuttaa tasa-arvopolitiikkaa, jotta kaikki etniset, kulttuuriset ja uskonnolliset vähemmistöt voivat kiistämättä käyttää perusoikeuksiaan;

57.  kannustaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaa puiteyleissopimusta ja alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevaa eurooppalaista peruskirjaa, tekemään niin; muistuttaa myös tarpeesta panna täytäntöön Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) puitteissa kehitetyt periaatteet;

58.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan perusteellisesti vähemmistöjen oikeuksia, varmistamaan oikeuden käyttää vähemmistökieltä ja suojelemaan kielellistä monimuotoisuutta unionissa; kehottaa komissiota lujittamaan suunnitelmaansa edistää alueellisten kielten opetusta ja käyttöä mahdollisena keinona puuttua kieleen perustuvaan syrjintään EU:ssa;

59.  kannustaa sisällyttämään koulujen opetusohjelmiin suvaitsevaisuuden arvoja koskevaa opetusta, jotta lapset saavat välineitä kaikenlaisen syrjinnän havaitsemiseen, riippumatta siitä, onko se luonteeltaan islamilaisvastaista, juutalaisvastaista, afrikkalaisvastaista, romanivastaista, hlbti-vastaista tai johonkin muuhun vähemmistöön kohdistuvaa;

60.  kehottaa komissiota levittämään tietoa jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä sukupuoliin liittyvien stereotypioiden käsittelemiseksi kouluissa;

61.  pitää valitettavana, että hlbti-henkilöt kokevat kiusaamista ja häirintää ja että he kärsivät syrjinnästä eri elämänalueilla;

62.  tuomitsee kaiken hlbti-henkilöihin kohdistuvan syrjinnän; kannustaa jäsenvaltioita antamaan lainsäädäntöä ja hyväksymään politiikkatoimia, joilla torjutaan homofobiaa ja transfobiaa;

63.  kannustaa komissiota esittämään kunnianhimoisen jäsenvaltioiden toimivaltaa kunnioittavan ohjelman, joka takaa yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudet kaikille kansalaisille, ja valvomaan hlbti-henkilöiden oikeuksien kannalta merkityksellisen EU:n lainsäädännön asianmukaista saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä hlbti-henkilöiden oikeuksien puolesta työtä tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa;

64.  kehottaa jäsenvaltioita, joiden lainsäädännössä tunnustetaan rekisteröity parisuhde ja/tai avioliitto samaa sukupuolta olevien välillä, tunnustamaan muiden jäsenvaltioiden asianomaiset säännökset, joilla on sama vaikutus; muistuttaa jäsenvaltioiden velvoitteesta panna kokonaisuudessaan täytäntöön direktiivi 2004/38/EY, mukaan lukien samaa sukupuolta olevat parit ja heidän lapsensa; suhtautuu myönteisesti siihen, että entistä useammassa jäsenvaltiossa on otettu käyttöön ja/tai mukautettu avoliittoa, rekisteröityjä parisuhteita ja avioliittoa koskevia säännöksiä, joilla torjutaan seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, jota samaa sukupuolta olevat parit ja heidän lapsensa joutuvat kokemaan, ja kehottaa muita jäsenvaltioita ottamaan käyttöön samanlaisia säännöksiä; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen väestörekisteriasiakirjojen vaikutusten vastavuoroisesta tunnustamisesta EU:ssa, mukaan lukien oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen, avioliitot ja rekisteröidyt parisuhteet, jotta oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen käyttävien kansalaisten tiellä olevia syrjiviä oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä voidaan vähentää;

65.  suhtautuu myönteisesti aloitteisiin, joilla kielletään hlbti-henkilöiden muutoshoidot sekä transidentiteetin patologisointi, ja kehottaa painokkaasti kaikkia jäsenvaltioita hyväksymään samankaltaisia toimia, joilla kunnioitetaan ja ylläpidetään oikeutta sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun;

66.  pitää valitettavana, että transihmisiä pidetään edelleen mielisairaina useimmissa jäsenvaltioissa, ja kehottaa näitä maita tarkistamaan kansallisia mielenterveysalan tautiluetteloitaan ja kehittämään vailla leimaa olevia vaihtoehtoisia malleja, joilla varmistetaan, että kaikille transihmisille on saatavana lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa; pitää valitettavana, että useat jäsenvaltiot asettavat edelleen transsukupuolisille ihmisille vaatimuksia, kuten lääketieteellisiä toimenpiteitä vaihdetun sukupuolen tunnustamiseksi (muun muassa passeissa ja virallisissa henkilöllisyystodistuksissa) ja pakkosterilisaatiota edellytyksenä sukupuolen korjaamiselle; huomauttaa, että tällaiset vaatimukset loukkaavat selkeästi ihmisoikeuksia; kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita sukupuolen oikeudellisen tunnustamisen parhaista malleista Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita tunnustamaan sukupuolen vaihdoksen ja tarjoamaan mahdollisuuden nopeisiin, helposti saavutettaviin ja avoimiin oikeudellisen sukupuolen vahvistamismenettelyihin ilman lääketieteellisiä vaatimuksia, kuten leikkauksia tai sterilisaatiota tai psykiatrin hyväksyntää;

67.  pitää myönteisenä komission aloitetta, jolla pyritään transsukupuolisen identiteetin tautiluokituksen poistamiseen, kun WHO:n kansainvälistä tautiluokitusta tarkastellaan uudelleen; kehottaa komissiota tehostamaan toimia, joilla estetään se, että lapsuusajan sukupuolen moninaisuus määritetään uudeksi kansainväliseksi tautiluokaksi;

68.  kehottaa komissiota keräämään tietoa intersukupuolisten kaikilla elämänaloilla kokemista ihmisoikeuksien loukkauksista ja antamaan jäsenvaltioille ohjeita parhaista käytännöistä intersukupuolisten perusoikeuksien suojelemiseksi; pitää valitettavana, että intersukupuolisten lasten ˮnormaaliksi muuttavaˮ leikkaus on edelleen käytössä EU:n jäsenvaltioissa huolimatta siitä, että se ei ole lääketieteellisesti tarpeellinen ja vaikka lapsille suoritetut lääketieteelliset toimenpiteet voivat aiheuttaa pitkäkestoisia henkisiä traumoja;

69.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön rikoksen uhrien oikeuksia koskevan direktiivin(3) sekä määrittämään ja korjaamaan niiden uhriensuojelujärjestelmien puutteet kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten lapsiin, vähemmistöryhmiin ja viharikosten uhreihin, ja näiden oikeuksiin;

70.  kehottaa kiireellisenä asiana EU:ta ja sen jäsenvaltioita torjumaan kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää ja asettamaan vastuulliset syytteeseen; pyytää jäsenvaltioita ryhtymään erityisen tehokkaasti toimiin perheväkivaltaa ja kaikenlaista seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan varsinkin pakolaisten, maahanmuuttajien lasten sekä lapsi- ja pakkoavioliittojen kohdalla;

71.  kehottaa jäsenvaltioita vaihtamaan parhaita käytäntöjä sekä antamaan poliisille ja oikeuslaitoksen henkilöstölle säännöllistä koulutusta naisiin kohdistuvan väkivallan uusista muodoista;

72.  suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Istanbulin yleissopimuksen ja että Euroopan unioni on allekirjoittanut sen; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet kyseistä yleissopimusta, tekemään niin;

73.  vaatii jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan seksuaalisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan torjumiseksi;

74.  muistuttaa, että vanhuusiän köyhyys on erityisen huolestuttavaa naisten kohdalla, kun otetaan huomioon jatkuva sukupuolten välinen palkkaero, joka johtaa myös sukupuolten eläke-eroon;

75.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan asianmukaiset toimintapolitiikat, joiden avulla tuetaan iäkkäitä naisia ja poistetaan vastaavasti sukupuolten välisten erojen rakenteelliset syyt;

76.  painottaa tarvetta lopettaa vammaisten henkilöiden syrjintä ja taata heille yhtäläiset yhteiskunnalliset ja poliittiset oikeudet, äänestysoikeus mukaan luettuna, kuten vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa todetaan;

77.  ottaa huomioon, että naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys liittyy moniin ihmisoikeuksiin, joita ovat oikeus elämään, oikeus olla vapaa kidutuksesta, oikeus terveyteen, oikeus yksityisyyteen, oikeus koulutukseen ja syrjintäkielto; korostaa tässä suhteessa, että vammaisilla henkilöillä on oikeus nauttia perusoikeuksistaan yhdenvertaisesti muiden kanssa;

78.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon ehkäisevän terveydenhoidon saamista koskevan perusoikeuden; korostaa, että unionilla on oltava rooli tätä asiaa koskevan tietämyksen lisäämisessä ja parhaiden käytäntöjen edistämisessä, myös EU:n terveysstrategian puitteissa, ja että samalla on kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltaa ja otettava huomioon, että terveys on ihmisen perusihmisoikeus, joka on olennaisen tärkeä muiden ihmisoikeuksien toteutumiselle; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että EU:n sisäisten ja ulkoisten ihmisoikeustoimien yhtenäisyys ja johdonmukaisuus ovat hyvin tärkeitä;

79.  korostaa, että kaikki valikoimattoman joukkoseurannan järjestelmät merkitsevät vakavaa puuttumista kansalaisten perusoikeuksiin; korostaa, että tiedusteluelinten valvontavalmiuksia koskevien lainsäädäntöehdotusten olisi aina oltava perusoikeuskirjan sekä tarpeellisuus-, suhteellisuus- ja laillisuusperiaatteiden mukaisia;

80.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tiedotusta kadonneita lapsia koskevasta vihjepuhelinnumerosta (116 000) ja lasten neuvontapuhelimista (116 ja 111) suuren yleisön ja kansallisten lastensuojelujärjestelmien sidosryhmien keskuudessa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kansalaiset voivat käyttää asianmukaisia ja lapsiystävällisiä palveluja ympärivuorokautisesti kaikkialla EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota osoittamaan tätä varten tarvittaessa riittävästi varoja;

81.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toimimaan kiireellisesti yhdessä verkossa tapahtuvien lasten oikeuksien rikkomuksien torjumiseksi; kehottaa uudelleen jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä niin tehneet, saattamaan lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemaan sen tosiasiallisesti täytäntöön(4); kehottaa jäsenvaltioita parantamaan lainvalvontaviranomaisten oikeudellisia ja teknisiä valmiuksia ja rahoitusresursseja yhteistyön lisäämiseksi muun muassa Europolin kanssa, jotta tätä ilmiötä voidaan torjua; painottaa lasten parissa työtä tekevien ammattilaisten roolia, kun on tarpeen löytää merkkejä lapsiin kohdistuvasta ruumiillisesta ja henkisestä väkivallasta, mukaan luettuna verkkokiusaaminen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että näitä ammattilaisia valistetaan tästä asiasta ja että he saavat asianmukaista koulutusta;

82.  panee merkille tietyissä jäsenvaltioissa ilmenevät uhrien oikeuksia koskevat myönteiset suuntaukset; toteaa kuitenkin, että rikosten uhreille tarjottavissa yleisissä palveluissa on edelleen puutteita;

83.  pitää EU:n sähköisen hallinnon toimintasuunnitelmaa 2016–2020 ja Euroopan sähköisen oikeuden monivuotista toimintaohjelmaa 2014–2018 myönteisinä;

84.  kannustaa komissiota nimittämään afrofobiaa ja romanivastaisuutta käsittelevät koordinaattorit vastaamaan EU:n toimielinten ja virastojen, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten toimijoiden välisen koordinoinnin ja johdonmukaisuuden parantamisesta sekä kehittämään nykyistä ja uutta EU:n politiikkaa afrofobian ja romanivastaisuuden torjumiseksi; toteaa, että romanivastaisuutta käsittelevän EU:n koordinaattorin tehtävänä olisi oltava vahvistaa ja täydentää syrjimättömyydestä ja romaniasioiden koordinoinnista vastaavan komission yksikön toimintaa vahvistamalla työryhmää, osoittamalla sille riittävästi varoja ja palkkaamalla lisää henkilöstöä, jotta taataan romanivastaisuuden torjunnan edellyttämien valmiuksien riittävyys, lisätään tietoisuutta romanien joukkotuhosta ja edistetään sen muistamista; suosittaa tämän vuoksi yhteisön kehyksen hyväksymistä kansallisten afrofobian, juutalaisvastaisuuden ja islaminvastaisuuden torjuntastrategioiden laatimista varten;

85.  suhtautuu tuomitsevasti jäsenvaltioiden hallituksien toteuttamiin toimiin kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen horjuttamiseksi ja mustamaalaamiseksi; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita tukemaan kansalaisjärjestöjä, koska ne tekevät usein tärkeää työtä ja täydentävät valtion tarjoamia sosiaalipalveluja tai jopa tuottavat palveluja, joita valtiot eivät tarjoa;

86.  ehdottaa, että nimitetään yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä ja demokratiasta vastaava EU:n koordinaattori, jonka tehtävänä on koordinoida EU:n ja jäsenvaltioiden toimintaa tällä alalla sekä hoitaa valvontatehtävää ja toimia kansalaisjärjestöjen yhteyshenkilönä tapauksissa, jotka koskevat syrjintään liittyviä välikohtauksia, jotka rajoittavat niiden työtä;

87.  kehottaa komissiota laatimaan suuntaviivoja, jotka koskevat osallistumista kansalaisyhteiskuntaan, ja kehittämään yhteiskunnallisen toimintaympäristön indikaattoreita;

o
o   o

88.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)http://migration.iom.int/docs/2016_Flows_to_Europe_Overview.pdf
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0409.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä neuvoston puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13. joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1).


EU:n mehiläishoitoalan näkymät ja haasteet
PDF 231kWORD 62k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 EU:n mehiläishoitoalan näkymistä ja haasteista (2017/2115(INI))
P8_TA(2018)0057A8-0014/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman mehiläisten terveydestä ja mehiläishoitoalan haasteista(1),

–  ottaa huomioon maatalous- ja kalastusneuvoston päätelmät (8606/11 ADD 1 REV 1) mehiläisten terveyttä koskevasta komission tiedonannosta (COM(2010)0714),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentissa vuodesta 2012 lähtien järjestetyllä mehiläisten ja pölytyksen eurooppalaisella teemaviikolla – EU Bee Week – tehdyn työn,

–  ottaa huomioon EFSAn syyskuussa 2017 julkaiseman raportin ”Collecting and Sharing Data on Bee Health: Towards a European Bee Partnership”, jonka nojalla pannaan täytäntöön mehiläishoitoalan eurooppalainen kumppanuus,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0014/2018),

A.  ottaa huomioon, että mehiläishoitoala on olennainen osa Euroopan maataloutta ja että EU:ssa alalla toimii yli 620 000 mehiläishoitajaa(2); ottaa huomioon, että mehiläishoitoa harjoitetaan yleisesti harrastuksena tai hunajan tuottamiseksi omaan käyttöön sekä ammattimaisena toimintana;

B.  ottaa huomioon, että mehiläisten tuoma taloudellinen arvo liittyy pölytykseen sekä hunajan, mehiläisvahan ja muiden mehiläistuotteiden tuotantoon ja että puukehikot tai mehiläispesät sekä mehiläismatkailu ovat niin ikään hyvin tärkeitä;

C.  ottaa huomioon, että mehiläishoitoala on EU:lle elintärkeä ja sillä on suuri vaikutus yhteiskuntaan sekä taloudellisesti, koska se tuottaa noin 14,2 miljardia euroa vuosittain, että ympäristön kannalta, koska se auttaa säilyttämään ekologisen tasapainon ja biologisen monimuotoisuuden, sillä 84 prosenttia kasvilajeista ja 76 prosenttia Euroopan elintarviketuotannosta on riippuvaista luonnonvaraisten ja tarhattujen mehiläisten suorittamasta pölytyksestä;

D.  ottaa huomioon, että mehiläiset ja muut pölyttäjät pölyttävät kasveja varmistaen monien viljely- ja luonnonkasvien lisääntymisen taaten siten elintarvikkeiden tuotannon ja elintarviketurvan sekä biologisen monimuotoisuuden säilymisen ilmaiseksi Euroopassa ja maailmassa; ottaa huomioon, että pölytyksen merkitystä ei ole riittävästi tunnustettu EU:ssa ja sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa käytetään vuosittain yhteensä kaksi miljardia euroa keinotekoiseen pölytykseen; ottaa huomioon, että Euroopassa elää noin 10 prosenttia maailman eri mehiläislajeista; ottaa huomioon, että Ranskan kansallisen maataloustutkimuslaitoksen mukaan mehiläisten kuolemat maksaisivat maailmanlaajuisesti 150 miljardia euroa eli kymmenen prosenttia elintarvikkeiden markkina-arvosta ja että nämä seuraukset osoittavat, että pölyttäjähyönteisten suojelu edellyttää toimintaa;

E.  ottaa huomioon, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) äskettäin teettämä tutkimus osoitti, että pölyttäjähyönteisten tiheys ja moninaisuus vaikuttavat suoraan satotuottoihin ja että pienviljelijät voivat tämän avulla lisätä keskimääräistä tuotantoaan 24 prosentilla;

F.  ottaa huomioon, että kaikissa maissa ei ole mehiläishoitajia ja -pesiä koskevaa rekisteröintijärjestelmää, joka auttaisi alan, markkinoiden ja mehiläisten terveyden seurannassa;

G.  ottaa huomioon, että vuonna 2004 komissio käytti 32 miljoonaa euroa vuodessa kansallisiin mehiläishoito-ohjelmiin, jotka muodostavat mehiläishoidon ainoan tukilähteen, ja että tämä luku nousi 36 miljoonaan vuonna 2016, vaikkakin se ei vielä läheskään riitä (se on vain 0,0003 prosenttia YMP:n talousarviosta);

H.  ottaa huomioon, että vuosina 2004–2016 mehiläisyhdyskuntien määrä kasvoi 47,8 prosenttia uusien jäsenvaltioiden liityttyä EU:hun, mutta EU:n rahoitus kasvoi vain 12 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että tarjolla oleva EU:n rahoitus ei riitä ylläpitämään mehiläispopulaatioita eikä avustamaan riittävästi mehiläishoitajia mehiläisyhdyskuntien uudistamisessa silloin, kun mehiläispopulaatioita menetetään jäsenvaltioissa, joissa kuolee suuria määriä mehiläisiä;

I.  ottaa huomioon, että tästä tilastollisesta kasvusta huolimatta monet ammattimaiset mehiläishoitajat ovat lopettaneet toiminnan ja että joissakin jäsenvaltioissa mehiläisyhdyskuntien määrä on vähentynyt jopa 50 prosenttia tai enemmän(3) ilmastonmuutoksen vaikutusten (esimerkiksi keväthallat, kuivuus, maastopalot), tiettyjen kemiallisten tehoaineiden sekä EU:n hunajan sisämarkkinoiden häiriöiden vuoksi; ottaa huomioon, että talven aikana menetettyjä mehiläisiä ja ilmenneitä häiriöitä rekisteröidään edelleen runsaasti vuosittain;

J.  ottaa huomioon, että EU:n osittain rahoittamilla mehiläishoitoalan kansallisilla ohjelmilla on kokonaisvaltainen myönteinen vaikutus; pitää todennäköisempänä, että nimenomaan niiden kansallinen täytäntöönpano voi joskus aiheuttaa alalla luottamuksen puutetta ja siten vähentää rahoituksen käyttöä;

K.  toteaa, että mehiläishoitoalaa vaivaa erityisen epäedulliseen sukupolvirakenteeseen ja ikääntymiseen liittyvä ongelma, sillä ainoastaan pieni osa mehiläishoitajista on alle 50‑vuotiaita, mikä on uhka alan tulevaisuudelle; ottaa huomioon, että mehiläishoito tarjoaa maaseutualueiden nuorille mahdollisuuksia työhön ja integroitumiseen, sillä maan saatavuus on rajallista monilla Euroopan alueilla;

L.  ottaa huomioon, että hyvät teoriatiedot yhdistettyinä käytännön koulutukseen voivat osaltaan edistää parempaa ymmärtämystä mehiläisyhdyskuntien edessä olevista haasteista sekä toimenpiteitä niiden käsittelemiseksi, ja pitää niitä siksi tärkeinä; katsoo, että mehiläishoitajien olisi toimittava vastuullisesti ja ammattimaisesti tiiviissä yhteistyössä viljelijöiden kanssa voidakseen varautua tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, mehiläisten ruuanhankinta-alueiden vähenemiseen ja joillakin alueilla tapahtuviin luonnonvaraisten eläinten ja muuttolintulajien hyökkäyksiin (mehiläispesät ovat erittäin alttiita tällaiselle saalistukselle, koska mehiläishoitoa harjoitetaan yleensä ulkona) sekä joissakin jäsenvaltioissa raskaaseen hallinnolliseen taakkaan;

M.  ottaa huomioon, että EU:n osittain rahoittamat mehiläishoitoalan kansalliset ohjelmat tarjoavat osallistujille mahdollisuuden toteuttaa tutkimus- ja kehityshankkeita; toteaa, että onnistuneet hankkeet voivat auttaa merkittävästi vahvistamaan kyseistä alaa ja parantaa sen kykyä selviytyä luonnon ja markkinoiden aiheuttamista kriiseistä; ottaa huomioon, että tietämyksen siirtäminen ja hyvien ja innovatiivisten käytäntöjen vaihtaminen tuottavat lisäarvoa Euroopan mehiläishoitoalalle varsinkin, jos niitä täydennetään erityisellä ohjelmalla, kuten nykyisellä mehiläishoitajille tarkoitetulla Erasmus-ohjelmalla, joka kuuluu YMP:n toiseen pilariin;

N.  toteaa, että niin kutsuttuun mehiläisten siirtohoitoon liittyy monia myönteisiä tekijöitä mutta myös ongelmia, jotka liittyvät erityisesti riskitilanteiden leviämisen estämiseksi laadittujen sääntöjen noudattamiseen; katsoo, että näin ollen tarvitaan entistä tarkempaa valvontaa;

O.  toteaa, että nykyisin havaittavissa oleva mehiläisten ja luonnonvaraisten pölyttäjien lisääntynyt kuolleisuus Euroopassa on huolestuttavaa, koska se vaikuttaa kielteisesti maatalouteen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin; ottaa huomioon, että lisääntyvää mehiläiskuolleisuutta aiheuttavat monet erilaiset stressitekijät, jotka vaihtelevat maantieteellisen alueen, paikallisten ominaisuuksien ja ilmasto-olosuhteiden mukaan; ottaa huomioon, että näihin tekijöihin kuuluvat haitallisten vieraslajien, kuten varroapunkin, pienen pesäkuoriaiseen Aethina tumidan, aasianherhiläisen Vespa vellutinan sekä esikotelomädän ja myös eläintautien taudinaiheuttajien, kuten nosematoosin, aiheuttamat vakavat vaikutukset, joidenkin kasvinsuojeluaineissa ja muissa biosideissä käytettävien tehoaineiden vaikutukset, ilmastonmuutos, ympäristön pilaantuminen, kasvuympäristöjen heikkeneminen ja kukkivien kasvilajien asteittain etenevä häviäminen; ottaa huomioon, että mehiläiset ovat riippuvaisia viljelymaasta, jolla maa-alan ja viljelykasvien moninaisuus varmistaa niiden keskeisen ravinnonsaannin, minkä vuoksi sekä mehiläishoitajien että viljelijöiden olisi hyödyllistä perustaa tietyntyyppisiä ekologisia aloja, niin kutsuttuja mehiläishoitoaloja, joita voitaisiin jatkossa käyttää laajaltikin kaikissa jäsenvaltioissa varsinkin vähäisen kukinnan aikaan;

P.  ottaa huomioon, että mehiläishoitajat ovat usein voimattomia mehiläisten sairauksien ja loisten edessä, koska heillä ei ole tietoa, koulutusta eikä tehokkaita keinoja niiden torjumiseksi, kuten esimerkiksi mehiläishoidossa käytettäviä lääkkeitä; ottaa huomioon, että mehiläishoitajat saavat tukea suojautumistoimenpiteisiin varroapunkkia vastaan, vaikkakin kyseiset toimenpiteet eivät vielä ole olleet täysin onnistuneita, koska loiskäsittelyä, mehiläisten ruokavalion vaikutuksia ja kemikaalialtistusta koskevat tutkimus- ja kehitysponnistelut ovat edelleen riittämättömiä;

Q.  ottaa huomioon, että mehiläishoitajien velvollisuus ilmoittaa sairauksista ja loisista johtaa pesien järjestelmälliseen tuhoamiseen ja mahdollisesti myös siihen, että mehiläishoitajat mieluummin jättävät ilmoittamatta niistä; ottaa huomioon, että markkinoilla on rajallisesti mehiläisten hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä eivätkä ne riitä kattamaan tehokkaiden eläinlääkkeiden kasvavaa tarvetta; ottaa huomioon, että varroatoosin torjunnassa on testattu useita luonnonaineita, joista muurahaishappoa, oksaalihappoa ja tymolia on alettu käyttää luonnonmukaisten hoitojen perustana;

R.  ottaa huomioon, että monokulttuurinen viljely, jossa käytetään sellaisia viljelykasveja ja hybridejä, jotka tuottavat vähemmän mettä ja siitepölyä sekä kukkivat lyhemmän ajan, vähentää huomattavasti sekä biologista monimuotoisuutta että mehiläisten ruuanhankinta-alueisiin käytettävien alueiden kokoa; toteaa, että brittiläiset tutkijat ovat äskettäin tulleet siihen johtopäätökseen, että paikalliset ja alueelliset mehiläisrodut selviävät tietyllä alueella paremmin kuin sille muualta tuodut rodut(4); toteaa, että mehiläishoitoalan pitkän aikavälin terveys ja kestävyys Euroopassa edellyttävät sitä, että varmistetaan paikallisten mehiläisten ekotyyppien terveys ja kestävyys pitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon niiden monimuotoisuus ja kyky sopeutua paikalliseen ympäristöön;

S.  ottaa huomioon, että biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitustenvälinen tiede- ja politiikkafoorumi (IBPES) on 26. helmikuuta 2016 julkaisemassaan raportissa ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) systeemisiä hyönteismyrkkyjä koskevissa maailmanlaajuisissa yhdennetyissä arvioinneissaan varoittanut pölyttäjien vähenemisestä; ottaa huomioon, että mehiläiset ovat tärkeä ympäristön laadun mittari;

T.  ottaa huomioon, että mehiläishoitajat, viljelijät, ympäristönsuojelijat ja kansalaiset odottavat toimia, jotka perustuvat selkeään tieteelliseen konsensukseen kaikista mehiläiskuolleisuuden syistä, myös torjunta-aineiden tehoaineiden (esimerkiksi joidenkin neonikotonoidien sekä joidenkin muiden systeemisten hyönteismyrkkyjen) vaikutuksista, joita EFSA on havainnut;

U.  ottaa huomioon, että tieteellisten tulosten vaihtelu johtuu osittain erilaisten analyysimenetelmien ja tutkimuskäytäntöjen noudattamisesta; ottaa huomioon, että pölyttäjiä koskevan tutkimustyön koordinoinnin puute EU:n tasolla sekä saatavilla olevien ja yhdenmukaisten tietojen puute sidosryhmien välillä johtavat toisistaan eroavien tai jopa ristiriitaisten tutkimusten moninkertaistumiseen;

V.  katsoo, että on tärkeää ylläpitää ja syventää vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien asianosaisten osapuolten (mehiläishoitajien, maanviljelijöiden, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen, paikallisviranomaisten, kasvinsuojeluteollisuuden, yksityisen sektorin, eläinlääkärien ja suuren yleisön) kesken tutkimuksen koordinoimiseksi ja kaiken kerätyn olennaisen tiedon jakamiseksi oikea-aikaisesti;

W.  ottaa huomioon yleisesti esiintyvän kysynnän yhteiselle ja yhdenmukaistetulle tietokannalle, joka sisältäisi tietoa muun muassa viljelykasvityypeistä ja viljelykäytännöistä, tuholaisten ja tautien esiintymisestä, ilmasto- ja sääolosuhteista, maisemista ja infrastruktuurista, mehiläisyhdyskuntien tiheydestä ja mehiläisten kuolleisuusasteesta kullakin alueella, keskeisistä mehiläisille vaarattomista digitaalisista välineistä ja tekniikoista sekä tiedotusvälineistä, kuten kesäkuussa 2017 hyväksytyssä mehiläishoitoalan eurooppalaista kumppanuutta koskevassa aloitteessa ehdotettiin; ottaa huomioon, että EFSAn kattavan tieteellisen tarkastelun, joka on jo yli vuoden verran myöhässä, tuloksia tarvitaan, jotta voidaan tehdä päätöksiä viimeisimmän tieteellisen tiedon perusteella; ottaa huomioon, että tarvitaan mahdollisimman pikaisesti selkeitä tuloksia kaikista mehiläisten terveyttä kuvaavista indikaattoreista, jotta voidaan pysäyttää mehiläiskuolleisuus ja vähentää sitä, erityisesti kenttäkokeiden avulla; ottaa huomioon, että mehiläishoitajat, viljelijät ja kansalaiset odottavat, että komissio seuraa tiiviisti yhdessä asianomaisten EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa kasvinsuojelutuotteista mehiläisille aiheutuvien vaikutusten arviointia koskevia EFSAn suuntaviivoja ja että jäsenvaltiot noudattavat niitä asianmukaisesti;

X.  ottaa huomioon, että hunajantuotantoon vaikuttavat myös sääolot, sillä lämmin ja kostea sää edistää hunajantuotantoa, kun taas samanaikaisesti kylmä ja märkä sää haittaa sitä; ottaa huomioon, että syksyn ja talven menetykset myötävaikuttavat mehiläisyhdyskuntien pienenemiseen ja hunajantuotannon vähenemiseen jopa 50 prosentilla joissakin jäsenvaltioissa ja jopa 100 prosentilla joillakin alueilla;

Y.  katsoo, että on tarpeen kiinnittää huomiota mehiläispopulaation vaihtelevaan kokoon eri maatalousalueilla, koska se kasvaa joissakin hunajantuotantomaissa ja pienenee toisissa;

Z.  ottaa huomioon, että mehiläiskuolleisuuden kasvu pakottaa mehiläishoitajat ostamaan entistä useammin uusia yhdyskuntia, mikä lisää tuotantokustannuksia; ottaa huomioon, että mehiläisyhdyskunnan kustannukset ovat ainakin nelinkertaistuneet sitten vuoden 2002; katsoo, että mehiläisyhdyskunnan vaihtaminen johtaa usein tuotannon laskuun lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, koska uudet yhdyskunnat eivät aluksi ole niin tuottavia; ottaa huomioon, että mehiläishoitajat eivät koskaan tuota hunajaa niin monella mehiläisyhdyskunnalla kuin tilastot osoittavat, koska he uudistavat mehiläisyhdyskuntien määrää vuoden mittaan tuotantomäärien kustannuksella, sillä menetettyjen yhdyskuntien uudelleenrakentamiseen tarvitaan myös hunajaa;

AA.  toteaa, että hunajan tuotannon ja viennin määrä on kaksinkertaistunut joissakin kolmansissa maissa 15 viime vuoden aikana; toteaa, että EU on hunajan osalta vain 60-prosenttisesti omavarainen eikä osuus kasva, vaikka mehiläispesien määrä EU:ssa on lähes kaksinkertaistanut vuosina 2003–2016 ja vaikka mehiläishoitajien määrä on kasvanut samana aikana 470 000:sta noin 620 000:een; ottaa huomioon, että vuonna 2016 EU:n kolme suurinta hunajantuottajaa olivat Romania, Espanja ja Unkari ja niiden jälkeen tulivat Saksa, Italia ja Kreikka;

AB.  ottaa huomioon, että EU tuo vuosittain noin 40 prosenttia käyttämästään hunajasta; ottaa huomioon, että vuonna 2015 tuontihunaja oli keskimäärin 2,3 kertaa halvempaa kuin unionissa tuotettu hunaja; ottaa huomioon, että EU tuo vuosittain noin 200 000 tonnia hunajaa pääasiassa Kiinasta, Ukrainasta, Argentiinasta ja Meksikosta, mikä luo EU:n mehiläishoitajille vakavan kilpailuhaitan kolmansien maiden tuottajiin verrattuna ja estää suuremman omavaraisuuden; ottaa huomioon, että tuontihunaja ei usein täytä Euroopan mehiläishoitajille asetettuja vaatimuksia;

AC.  toteaa kuluttajien luulevan usein käyttävänsä EU:sta peräisin olevaa hunajaa, vaikka osa siitä on itse asiassa EU:sta peräisin olevan hunajan ja jostakin kolmannesta maasta peräisin olevan hunajan sekoitus, ja lisäksi suuri osa tuontihunajasta on väärennettyä;

AD.  toteaa, että mehiläisten huonon terveyden takia maailman tärkeimmiltä hunajantuotantoalueilta peräisin olevan hunajan määrä on pysynyt samalla tasolla tai laskenut vuodesta 2002, mutta Kiinassa tuotettavan hunajan määrä on kaksinkertaistanut (noin 450 000 tonnia vuodessa vuodesta 2012 lähtien), mikä on enemmän kuin EU:n, Argentiinan, Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan hunajantuotanto yhteensä;

AE.  toteaa, että vuonna 2015 yli puolet – noin 100 000 tonnia – EU:hun tuodusta hunajasta oli peräisin Kiinasta, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna vuoden 2002 tuontiin, vaikka mehiläisyhdyskuntien määrä on vähentynyt muualla maailmassa; ottaa huomioon, että mehiläishoitoyhdistysten ja ammattilaisten mukaan suuri osa Kiinasta tuodusta hunajasta saattaa olla väärennetty käyttämällä sokeriruo’on tai maissin ulkosyntyistä sokeria; ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot eivät pysty suorittamaan analyysejä sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi tuontihunajassa EU:n ulkorajojen tarkastuspisteillä;

AF.  toteaa, että hunaja on kolmanneksi eniten väärennetty tuote maailmassa; ottaa huomioon, että väärentäminen aiheuttaa vakavaa vahinkoa Euroopan mehiläishoitajille ja vakavia terveysriskejä kuluttajille;

AG.  toteaa, että asiantuntijoiden mukaan Kiinasta hunajaa tuovat yritykset eivät ratkaisseet kloramfenikolia koskevaa ongelmaa vuonna 2002 sääntöjen mukaan vaan hartsisuodatinten avulla;

AH.  ottaa huomioon, että maatalous- ja kalastusneuvosto keskusteli kokouksessaan joulukuussa 2015 tuontihunajan laatua koskevista huolenaiheista ja EU:n mehiläishoitoalan kilpailukyvystä; ottaa huomioon, että komissio määräsi tämän johdosta toteuttamaan keskitettyjä hunajan testauksia;

AI.  toteaa, että jäsenvaltioissa olevat hunajanäytteet tutki Yhteinen tutkimuskeskus, joka totesi muun muassa, että 20 prosenttia EU:n ulkorajoilla ja tuontiyrityksissä otetuista näytteistä ei vastannut hunajadirektiivissä (2001/110/EY) määriteltyjä hunajan koostumusta ja/tai tuotantomenetelmiä ja että 14 prosentissa näytteistä havaittiin lisättyä sokeria; ottaa huomioon, että tästä huolimatta Eurooppaan tulee edelleen väärennettyä ja peukaloitua hunajaa;

AJ.  ottaa huomioon, että EU:ssa sovellettavien Codex Alimentarius -standardien mukaan hunaja on luonnontuote, johon ei saa lisätä ja josta ei saa poistaa mitään ainetta, eikä hunajaa saa kuivata mehiläispesän ulkopuolella;

AK.  toteaa, että halvan väärennetyn hunajan laajamittaisesta tuontikäytännöstä johtuvan Euroopan hunajamarkkinoiden epätasapainon seurauksena hunajan ostohinta aleni puoleen vuosina 2014–2016 EU:n suurissa hunajantuottajamaissa (Romania, Espanja, Unkari, Bulgaria, Portugali, Ranska, Italia, Kreikka ja Kroatia), mikä asettaa edelleenkin Euroopan mehiläishoitajat vaikeaan tilanteeseen ja aiheuttaa heille vahinkoa;

AL.  ottaa huomioon, että hunajadirektiivin, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/63/EU, 2 artiklan 4 kohdan a alakohdan toisessa alakohdassa todetaan, että jos hunaja on peräisin useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, alkuperämaita koskeva pakollinen merkintä voidaan korvata tapauksen mukaan jollakin seuraavista merkinnöistä: 'EU:sta peräisin olevan hunajan sekoitus', 'EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus' tai 'EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus'; katsoo, että merkintä 'EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus' ei anna kuluttajille riittävästi tietoa;

AM.  toteaa, että nykyään useat hunajaa pakkaavat ja myyvät yritykset käyttävät tätä merkintätapaa väärin peittääkseen todellisen alkuperämaan ja eri maista peräisin olevan hunajan osuudet, koska entistä valveutuneemmat kuluttajat suhtautuvat epäillen tietyistä maista peräisin oleviin elintarvikkeisiin; ottaa huomioon, että monissa suurissa hunajantuottajamaissa, kuten Yhdysvalloissa, Kanadassa, Argentiinassa tai Meksikossa, hunajan merkintöjä koskevat vaatimukset ovat paljon tiukemmat kuin EU:n yksinkertaistetut säännöt, ja ne tarjoavat sen vuoksi EU:n sääntöihin verrattuna paljon paremmat takeet tarvittavan tiedon tarjoamisesta kuluttajille;

AN.  ottaa huomioon, ettei nykyisissä säännöissä oteta huomioon jalostettuja tuotteita, kuten keksejä, aamiaismuroja tai makeisia, koskevia vilpillisiä käytäntöjä; ottaa huomioon, että merkintä ”hunaja” voi johtaa kuluttajia harhaan tuotteen todellisen sisällön osalta, koska sitä käytetään usein silloinkin kun paljon vähemmän kuin 50 prosenttia tuotteen sokerisisällöstä on peräisin hunajasta;

AO.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 käynnistetty ”eurooppalainen hunaja-aamiainen” ‑aloite oli varsin menestyksekäs ja että kyseinen erinomainen aloite tarjoaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea lasten opettamista syömään terveellistä ruokaa, kuten hunajaa, ja edistää mehiläishoitoalaa; toteaa, että Slovenia teki 11. toukokuuta 2015 maatalous- ja kalatalousneuvoston kokouksessa aloitteen 20. päivän toukokuuta julistamisesta YK:n toimesta maailman mehiläispäiväksi, ja kaikki jäsenvaltiot antoivat ehdotukselle laajan tukensa ja FAO hyväksyi sen Roomassa heinäkuussa 2017 pidetyssä kokouksessaan; ottaa huomioon, että neuvostossa oltiin yhtä mieltä siitä, että mehiläishoitoalaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maatalouden, kasvinsuojelun ja kestävän maanviljelyn näkökulmasta, sillä mehiläiset vaikuttavat laajasti maailmanlaajuiseen ekologiseen tasapainoon;

AP.  ottaa huomioon, että EU:n kouluhedelmä- ja vihannesohjelmat sekä koulumaitojärjestelmä ovat keskeinen väline, jolla luodaan yhteys lasten ja maatalouden sekä erilaisten, etenkin heidän omalla alueellaan tuotettujen, EU:n maataloustuotteiden välille; ottaa huomioon, että tuoreiden hedelmien ja vihannesten ja maidon kulutuksen edistämisen lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa näihin ohjelmiin mukaan myös muita paikallisia, alueellisia tai kansallisia erikoistuotteita, kuten hunajan;

AQ.  toteaa, että vaikka paikallisten tuottajien osallistuminen EU:n kouluhedelmä- ja vihannesohjelmiin sekä koulumaitojärjestelmään merkitsee hallinnollista ja taloudellista lisärasitusta, tietoisuuden levittäminen hunajan ravitsemuksellisista hyödyistä ja mehiläishoidon merkityksestä, hunajan käytön lisäämiseen kannustaminen sekä pääasiassa paikallisten mehiläishoitajien mutkaton osallistuminen voisivat olla eduksi alalle ja koko hunajantuotantoketjulle; ottaa huomioon, että paikalliset tuottajat kohtaavat ongelmia EU:n koulujärjestelmän ohjelmiin osallistumisessa sen vuoksi, että joissakin jäsenvaltioissa pienten hunajamäärien suoraa toimittamista koskevaa lainsäädäntöä sovelletaan rajoittavasti; toteaa, että on välttämätöntä edistää paikallistuotantoa ja lähituotteiden kulutusta;

AR.  toteaa, että vuotuinen hunajan kulutus vaihtelee paljon EU:n jäsenvaltioissa: Länsi‑Euroopan jäsenvaltioissa se on keskimäärin 2,5–2,7 kg henkeä kohti mutta vuonna 2004 ja sitä myöhemmin EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa se on joissakin tapauksissa vain 0,7 kg henkeä kohti; ottaa huomioon, että Euroopan laatujärjestelmillä ja etenkin maantieteellistä merkintää koskevilla järjestelmillä on suuri merkitys työpaikkojen säilyttämiselle ja luomiselle; ottaa huomioon, että tähän mennessä on rekisteröity yli 30 hunajan maantieteellistä merkintää; ottaa huomioon, että tuotemerkit ”eurooppalainen” ja ”valmistettu Euroopassa” liitetään usein korkeaa arvoa sisältäviin tuotteisiin;

AS.  toteaa, että hunajalla on myönteisiä fysiologisia vaikutuksia ja erityisesti terveysvaikutuksia antiseptisten, tulehdusta estävien ja arpeutumista edistävien ominaisuuksiensa vuoksi, ja katsoo että nämä ominaisuudet voitaisiin tunnustaa selvemmin tulevassa maatalouspolitiikassa;

AT.  toteaa useiden itsenäisten organisaatioiden ja mehiläishoitajien suoramyynnin esimerkin vahvistavan, että hunajan, erityisesti luomuhunajan, ja muiden mehiläistuotteiden myynti lyhyiden toimitusketjujen kautta ja paikallisten tuottajien toreilla on erittäin menestyksekästä;

AU.  ottaa huomioon, että kaupunkialueilla harjoitettava mehiläishoito on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ja että sen avulla voidaan edistää laajemmin kansalaisten, myös lasten, keskuudessa tietoisuutta mehiläishoidon luonteesta ja hyödyistä; ottaa huomioon, että myös kansalaisten ja/tai paikallis- ja alueviranomaisten istuttamat kukat puutarhoissa ja kaupunkialueilla edistävät pölyttäjien ravinnon monipuolistamista;

AV.  toteaa, että muut mehiläistuotteet, kuten siitepöly, propolis, mehiläisvaha, mehiläismyrkky ja kuningatarhyytelö, edistävät huomattavasti kansalaisten hyvinvointia, että niitä käytetään korkealaatuisina elintarvikkeina ja että kuluttajat etsivät niitä osana luonnollista elämäntapaa; toteaa, että niillä on keskeinen merkitys terveys- ja kosmetiikka-alalla ja ne ovat siksi mehiläishoitajien taloudellista tilannetta parantava lisätulonlähde; ottaa kuitenkin huomioon, että näitä tuotteita ei ole määritetty hunajadirektiivissä ja että tämä puute haittaa tehokkaan alakohtaisen politiikan täytäntöönpanoa ja jarruttaa laatuun ja petosten ja väärentämisen torjuntaan liittyviä toimenpiteitä; ottaa huomioon, että jokainen jäsenvaltio voi halutessaan päättää kieltää muuntogeenisten viljelykasvien viljelyn alueellaan suojellakseen EU:n kuluttajia muuntogeenisen siitepölyn saastuttamalta hunajalta;

AW.  ottaa huomioon, että EU:hun tuodaan suuria määriä hunajaa ja että tämä aiheuttaa monissa tapauksissa EU:n hunajamarkkinoilla vakavia häiriöitä ja jopa kriisejä, mikä taas osaltaan heikentää EU:n mehiläishoitoalaa; toteaa, että mehiläishoitoalaa olisi kohdeltava EU:ssa ensisijaisena alana, kun neuvotellaan vapaakauppasopimuksista, ja hunaja ja muut mehiläistuotteet olisi luokiteltava ”aroiksi tuotteiksi”;

Mehiläishoidon merkitys

1.  katsoo, että tarhatut mehiläiset sekä luonnonvaraiset mehiläiset ja muut pölyttäjät tuottavat perustavanlaatuisia taloudellisia ja maatalouspalveluja pölyttämällä kukkia, myös viljelykasveja, eikä Euroopan maatalous tai varsinkaan eläinpölytteisten (hyönteisten pölyttämien) kasvien viljely olisi mahdollista ilman; korostaa tältä osin sellaisen YMP:n tärkeyttä, joka suuntautuu kestävään kehitykseen ja biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseen, joka on hyväksi sekä mehiläiskantojen säilymiselle ja uudistumiselle että sadoille;

2.  kehottaa komissiota varmistamaan, että mehiläishoito pidetään näkyvästi esillä tulevissa maatalouspolitiikkaa koskevissa ehdotuksissa tukea ja yksinkertaistamista, tutkimusta ja innovointia sekä mehiläishoitoalan koulutusohjelmia koskevissa asioissa;

3.  korostaa, että vaikka EU voi toteuttaa lisää toimenpiteitä mehiläishoitajien ja mehiläisten hyväksi, on välttämätöntä tunnustaa nykyisen YMP:n panos mehiläishoidon tukemisessa sekä mahdollisesti ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden parantamisessa monien eri välineiden kautta, joita ovat esimerkiksi viljelyn monipuolistamista toimenpiteet, ekologiset alat, Natura 2000 ‑ohjelma, luonnonmukainen maanviljely sekä muut maatalous- ja ympäristöalan toimenpiteet, jotka auttavat perustamaan mehiläisyhdyskuntia, ilmastonsuojelutoimenpiteet ja eurooppalainen innovaatiokumppanuus;

EU:n tuki mehiläishoidolle

4.  korostaa, että elintarviketuotantoon ja lääkinnällisiin tarkoituksiin tähtäävän mehiläishoidon rahoitus on jäsenneltävä kohdennetummin ja tehokkaammin ja sitä on lisättävä asianmukaisella tavalla tulevassa maatalouspolitiikassa (oletettavasti vuodesta 2021 alkaen);

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan EU:n mehiläishoitoalalle tukea voimakkailla politiikan välineillä ja asianmukaisilla rahoitustoimilla, jotka vastaavat nykyistä mehiläiskantaa; ehdottaa näin ollen EU:n talousarviossa mehiläishoitoalan kansallisille ohjelmille varatun budjettikohdan määrärahojen lisäämistä 50 prosentilla, mikä heijastaisi EU:n nykyistä mehiläiskantaa sekä alan kokonaisvaltaista merkitystä; kehottaa painokkaasti jokaista jäsenvaltiota laatimaan maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013 55 artiklan mukaisesti kansallisen mehiläishoito-ohjelman;

6.  kehottaa komissiota harkitsemaan perin pohjin uuden mehiläishoitajia koskevan tukijärjestelmän sisällyttämistä vuoden 2020 jälkeiseen YMP:hen, jotta mehiläisten ekologinen tehtävä pölyttäjinä otettaisiin asianmukaisesti huomioon; korostaa tässä yhteydessä, että mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, myös niiden, jotka harjoittavat toimintaa syrjäisimmillä alueilla, vuoristoalueilla tai saarilla, erityistarpeet on otettava huomioon; kehottaa komissiota lisäksi pohtimaan mahdollisia lisätoimenpiteitä, kuten tuen myöntämistä vahapohjukkeiden ostamiseen;

7.  kehottaa mehiläishoitajia aloittamaan aktiivisen vuoropuhelun toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotta kansallisia mehiläishoito-ohjelmia sovellettaisiin tehokkaammin niin, että niitä parannetaan ja korjataan niissä mahdollisesti ilmenevät ongelmat;

Riskienhallinta

8.  kehottaa komissiota käynnistämään mehiläishoitoalan kansallisten ohjelmien osana toteutettavuustutkimuksen mehiläishoidon riskinhallintajärjestelmästä, jotta voidaan huolehtia ammattimaisten mehiläishoitajien tuotantotappioista; ehdottaa näin ollen sellaisen tuen myöntämistä, joka lasketaan asianomaisten tilojen keskimääräisen liikevaihdon perusteella; korostaa, että monissa jäsenvaltioissa vakuutusyhtiöt kieltäytyvät vakuuttamasta mehiläisyhdyskuntia ja mehiläishoitajilla on ongelmia yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin riskinhallintavälineiden käyttämisessä; kehottaa sen vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita auttamaan mehiläishoitajia käyttämään riskinhallintavälineitä;

EU:n osittain rahoittamat mehiläishoitoalan kansalliset ohjelmat

9.  korostaa, että mehiläishoitoalalla tarvitaan asianmukaista koulutusta, ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tämän edellytyksen kansallisiin ohjelmiin; katsoo, että mehiläishoitolaitteiston ostokustannukset – silloin kun ne ovat tukikelpoisia ja kun ne osarahoitetaan erillisistä mehiläishoitoalan kansallisista ohjelmista - olisi otettava huomioon koko kolmivuotisen ohjelmakauden aikana eikä vain sinä ohjelmavuotena, jona hankinta tehtiin;

10.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan korvausjärjestelmän sisällyttämistä niiden mehiläishoitoalan kansallisiin ohjelmiin sellaisten mehiläisyhdyskuntien kuolemien varalta, jotka johtuvat luonnonkatastrofeista, taudeista tai saalistuksesta;

11.  pyytää komissiota ehdottamaan ohjelmavuoden ajoituksen muuttamista kansallisia mehiläishoito-ohjelmia varten siten, että vuoden loppua jatkettaisiin 30. lokakuuta asti; palauttaa mieliin, että tällä hetkellä voimassa olevan säädöksen perusteella ohjelmavuosi päättyy 31. heinäkuuta, joka on joissakin jäsenvaltioissa mehiläishoitokauden parasta aikaa, minkä vuoksi se on huono ajankohta;

12.  panee merkille, että karhujen ja muiden petojen leviäminen joillakin Euroopan alueilla aiheuttaa mehiläishoitajille uusia haasteita, jotka liittyvät heidän henkilökohtaiseen turvallisuuteensa ja taloudelliseen toimintaansa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään tätä varten asianmukaisia toimia, joilla myös korvattaisiin syntyviä vahinkoja;

Tutkimus ja koulutus

13.  ehdottaa, että päällekkäisyyksien välttämiseksi jaetaan jäsenvaltioiden kesken mehiläishoidon tutkimusaiheita ja -tuloksia – erityisesti silloin, kun tutkimus on EU:n rahoittamaa, ja laajennetaan niitä ”Apitherapy project” -yhteenliittymän tapaan; pyytää perustamaan yhteisen sähköisen, EU:n tasolla yhdenmukaistetun tietokannan mehiläishoitajien ja kaikkien asiaankuuluvien osapuolten välistä tietojenvaihtoa varten; kehottaa näin ollen komissiota edistämään ja tehostamaan eurooppalaisia mehiläishoitoalan tutkimushankkeita, kuten EFSAn tutkimusohjelmaa, joka on osa hanketta ”Collecting and Sharing Data on Bee Health: Towards a European Bee Partnership” (Mehiläisten terveyttä koskevan tiedon kerääminen ja jakaminen: kohti mehiläishoitoalan eurooppalaista kumppanuutta); katsoo, että laajemmat yksityiset ja julkiset investoinnit tekniseen ja tieteelliseen osaamiseen ovat olennaisen tärkeitä ja että niitä tulisi edistää kansallisella ja EU:n tasolla varsinkin geneettisten ja eläinlääketieteellisten näkökohtien sekä innovatiivisten mehiläislääkkeiden kehittämisen osalta; tukee EU:n viiteinstituuttien ja -laboratorioiden toimintaa, joka johtaa tutkimuksen parempaan koordinointiin esimerkiksi mehiläiskuolleisuuden syiden tutkimiseksi perinpohjaisemmin;

14.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että mehiläishoitajat saavat asianmukaista perustason ja ammatillista koulutusta; korostaa, että maatalouteen liittyvien ja muiden mehiläishoitoalan taloudellisten näkökohtien lisäksi opetusmateriaaliin olisi sisällyttävä pölytykseen ja muihin ympäristökäytäntöihin, kuten ekologisen tasapainon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseen viljelyalueilla, liittyvää tietoa; katsoo, että olisi tarpeen myös kehittää näitä asioita koskevia erityisiä opintokokonaisuuksia yhdessä mehiläishoitajien kanssa maata viljeleville maataloustuottajille; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään laajempaa yhteistyötä ja osaamisen ja tiedon jakamista, myös edistyneitä ja vastavuoroisia maanviljelijöiden ja mehiläishoitajien, metsänhoitajien, tutkijoiden ja eläinlääkäreiden välisiä varhaisvaroitusjärjestelmiä, jotka koskevat ruiskutuskausia ja muuta hyönteismyrkkyjen käyttöä, tautien ennaltaehkäisyä ja hallintaa, mehiläisten kannalta vaarattomia tekniikoita sekä sellaisia kasvinsuojelumenetelmiä, jotka vähentävät pölyttäjäkuolleisuuden minimiin;

15.  kehottaa komissiota antamaan suosituksia siitä, että EU:ssa on tuettava erilaisia korkeatasoisia kansallisia mehiläishoidon perus- ja ammattikoulutusohjelmia; kehottaa laatimaan ohjelmia, joilla nuoria kannustettaisiin ryhtymään mehiläishoitajiksi, sillä alalla on pakottava tarve sukupolvenvaihdokseen; katsoo, että on välttämätöntä kehittää edelleen mehiläishoitoalan potentiaalia tavoilla, jotka on mitoitettu vastaamaan kaikkien mehiläishoitajien tarpeita; kehottaa komissiota kehittämään yhteistyössä jäsenvaltioiden ja alan kanssa mehiläishoidon parhaat käytänteet, joita tuetaan jäsenvaltioissa mahdollisuudella saada korkeatasoista koulutusta; pitää ammatillista koulutusta koskevassa asiassa toivottavana, että yliopistojen eläinlääketieteelliset tiedekunnat vahvistaisivat eläinlääkäreiden harjoittamaa valvontaa ja sitoutumista; katsoo, että sellaisten ohjelmien kuin Horisontti 2020 ja Erasmus+ olisi edistävä konkreettisesti apiterapiaa koskevan tutkimuksen ja koulutuksen kehittymistä;

Mehiläisten terveyteen liittyvät ja ympäristönäkökohdat

16.  toistaa huolensa siitä, että mehiläisten ja muiden luonnonvaraisten pölyttäjien, myös luonnonvaraisten mehiläisten, kuolleisuuden ja vähenemisen yleistymisellä Euroopassa on perinpohjaisen kielteisiä vaikutuksia maatalouteen, elintarviketuotantoon ja -turvaan, biologiseen monimuotoisuuteen, ympäristön kestävyyteen sekä ekosysteemeihin;

17.  korostaa, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat välittömät toimenpiteet mehiläisten terveyden edistämistä ja mehiläiskantojen uudistumista koskevan laaja-alaisen pitkän aikavälin strategian panemiseksi täytäntöön, jotta EU:n nykyinen pienenevä luonnonvaraisten mehiläisten kanta voidaan säilyttää, myös maataloutta ja ympäristönsuojelua koskevilla toimenpiteillä mehiläisyhdyskuntien perustamisen tukemiseksi;

18.  korostaa biologisen monimuotoisuuden merkitystä mehiläisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, sillä se auttaa varmistamaan, että mehiläisillä on ruuanhankinta‑alueita ja luonnollisia ja puoliksi luonnollisia elinympäristöjä laajojen pysyvien laitumien ohella; kehottaa kiinnittämään huomiota arvokkaiden mehiläisten rehukasvien, kuten ruiskaunokin, virnan, ohdakkeen ja valkoapilan, vähittäiseen katoamiseen, joka aiheutuu kasvinsuojelutuotteiden epäasianmukaisesta käytöstä, laidunmaan vähenevästä käytöstä laiduntamiseen sekä sen yhä yleistyvästä käytöstä heinäntuotantoon; tähdentää, että tämä johtaa siitepölyn puutteeseen ja aiheuttaa siten mehiläisten aliravitsemusta, joka heikentää niiden terveyttä ja lisää niitten alttiutta taudinaiheuttajille ja loisille; korostaa, että on tarpeen suojella luonnonvaraisia kukkia ja hyönteisystävällisiä lajeja kaikkialla Euroopassa; muistuttaa, että mehiläishoitoalat, joiden painotuskerroin on 1,5, ovat yksi ekologisten alojen tyyppi pyrittäessä saattamaan YMP ympäristöystävällisemmäksi; kehottaa komissiota, siementen jalostajia ja viljelijöitä edistämään laadukkaita kasvinjalostusjärjestelmiä sisällyttäen valintaperusteisiin korkean ja todistetun hunaja- tai pölytyskapasiteetin asettaen etusijalle paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneiden ja paikallisista lähteistä saatavien lajien ja lajikkeiden mahdollisimman suuren biologisen monimuotoisuuden;

19.  panee merkille, että luonnonmukaista mehiläishoitoa harjoittavat mehiläishoitajat tarvitsevat asianmukaisia taloudellisia kannustimia, koska heidän on täytettävä lisävaatimuksia ja koska ympäristöstä johtuvat vaikutukset ovat entistä suurempia;

20.  korostaa tarvetta säilyttää paikallisten, kotoperäisten mehiläispopulaatioiden poikkeuksellinen geeniperimä, monimuotoisuus ja mukautumiskyky, ja toteaa, että kukin näistä populaatioista on mukautunut monien sukupolvien aikana paikallisympäristönsä erityispiirteisiin, ja muistuttaa, että tämä monimuotoisuus on tärkeää vieraslajien sekä sairauksien ja loisten torjunnan kannalta;

21.  toteaa, että monokulttuuriin perustuva maanviljely vähentää biologista monimuotoisuutta ja aiheuttaa riittämättömän pölyttämisen riskin ja johtaa hunajakasvien häviämiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita laatimaan strategioita mesikasvien kylvämiseksi käyttämättömälle maalle; korostaa, että abioottisten resurssien, erityisesti maaperän ja veden, säilyttäminen sekä siitepölyn huomattava monimuotoisuus ja monipuolinen ravinto ovat mehiläisten suojelun kannalta olennaisia tekijöitä;

22.  kehottaa näin ollen komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan tarvittavia kannustimia paikallisesti kehitettävien käytäntöjen edistämiseksi, jotta voidaan säilyttää mehiläisten luontotyypit ja viljely kaikkialla EU:ssa;

23.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla lisätään paikallisten mehiläisten ekotyyppien ja populaatioiden oikeudellista suojelua ja taloudellista tukea kaikkialla EU:ssa muun muassa oikeudellisesti suojeltujen paikallisten ja kotoperäisten mehiläisten suojelualueiden avulla;

24.  kehottaa komissiota laatimaan luettelon EU:n ja maailmanlaajuisten nykyisten ja kehittyvien terveysriskien arvioinnista toimintasuunnitelman laatimiseksi mehiläiskuolleisuuden torjumiseksi;

25.  kehottaa komissiota panemaan täytäntöön pilottihankkeita, jotka koskevat mehiläisiä ja muita pölyttäjiä ympäristön ja elinympäristön terveyden indikaattoreina, sillä nämä hankkeet voivat osoittautua hyödyllisiksi tulevan politiikan suunnittelussa;

26.  kehottaa komissiota varmistamaan, että YMP:n eri budjettikohdista myönnettävissä tilatuissa otetaan huomioon mehiläisille suotuisat käytännöt, kuten ekologisten alojen perustaminen tai mehiläisten suosimien luonnonvaraisten kukkien kasvattaminen kesantomailla;

27.  korostaa, että on sovellettava ennalta varautumisen periaatetta, jotta voidaan suojella pölyttäjiä yleensä, mukaan lukien niin tarhatut kuin luonnonvaraiset pölyttäjät;

28.  panee merkille, että terve mehiläinen pystyy paremmin kestämään loisintaa, tauteja ja saalistusta; toteaa, että jotkut haitalliset vieraslajit, kuten varroapunkki, pieni pesäkuoriainen (Aethina tumida) ja aasianherhiläinen (hyvin aggressiivisesti muita hyönteisiä kohtaan käyttäytyvä laji), sekä esikotelomätä ja tietyt taudinaiheuttajat, kuten nosematoosi, ovat keskeisiä mehiläiskuolleisuuden syitä ja aiheuttavat vakavaa taloudellista vahinkoa mehiläishoitajille; vahvistaa tukensa käynnistämälleen pilottihankkeelle, joka koskee jalostus- ja valintaohjelmaa, jolla tutkitaan varroapunkin vastustuskykyä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan EU:n laajuista soveltavaa tutkimusta tehokkaiden jalostusohjelmien kautta sellaisten haitallisia vieraslajeja ja tauteja kestävien mehiläiskantojen tuottamiseksi, joilla on VSH‑käyttäytymisominaisuus (”Varroa sensitive hygiene”); ottaa huomioon, että tietyt haitalliset vieraslajit, kuten varroapunkki, pystyvät kehittämään resistenssin joillekin eläinlääkkeille, ja kannustaa siksi jäsenvaltioita testaamaan vuosittain punkin resistenssin tasoa eläinlääkkeissä käytettäville erilaisille tehoaineille; ehdottaa, että varroapunkin torjunta pidetään edelleen pakollisena EU:n tasolla;

29.  kehottaa komissiota ottamaan kaikki merkittävät lääkevalmistajat mukaan mehiläislääkkeitä koskevaan tutkimukseen muun muassa varroapunkin torjumiseksi ja näistä lääkkeistä mehiläisten immuunijärjestelmälle aiheutuvien kielteisten sivuvaikutusten välttämiseksi, ja kehottaa perustamaan yhteisen tietoteknisen järjestelmän parhaiden käytäntöjen ja lääkkeiden jakamiseksi asianomaisten osapuolten kanssa, parantamaan mehiläisten hoidossa tarvittavien eläinlääkkeiden saatavuutta, vahvistamaan eläinlääkäreiden asemaa mehiläisten terveyden hoidossa sekä tiedottamaan mehiläishoitajille kaikista tarjolla olevista ratkaisuista; pyytää tekemään julkista ja yksityistä tutkimusta biologisista ja fysikaalisista vaihtoehtoisista menetelmistä, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten ja eläinten terveydelle, sekä luonnonaineiden ja -yhdisteiden käytöstä varroatoosin torjunnassa, ottaen huomioon luonnonmukaisten käsittelyjen erityiset edut;

30.  toteaa, että joidenkin jäsenvaltioiden tekemien mehiläisten terveyden arviointia koskevien seurantatutkimusten tulokset ovat tärkeitä ja ne olisi jaettava muiden jäsenvaltioiden ja komission kanssa;

31.  kehottaa jäsenvaltioita ja alueita suojelemaan kaikin keinoin paikallisia ja alueellisia mehiläislajeja (Apis Mellifera -tarhamehiläiskantoja) sellaisten vakinaistuneiden tai haitallisten vieraslajien leviämiseltä, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia pölyttäjiin; kannattaa haitallisten vieraslajien vuoksi menetettyjen pesien rakentamista uudelleen käyttäen paikallisia kotoperäisiä mehiläislajeja; suosittelee, että jäsenvaltiot perustavat kotoperäisten mehiläislajien jalostamiseen ja suojeluun tarkoitettuja keskuksia; korostaa tältä osin, että on tärkeää laatia jalostusstrategioita, jotta lisätään arvokkaiden ominaisuuksien esiintyvyyttä paikallisissa mehiläispopulaatioissa; panee merkille haitallisista vieraslajeista annetun asetuksen (EU) N:o 1143/2014 ja mahdollisesti myös äskettäin eläinterveydestä ((EU) 2016/429) ja kasvien terveydestä ((EU) 2016/2031) annettujen asetusten tarjoamat mahdollisuudet; pitää huolestuttavana, että Kiinasta tuotava saastunut mehiläisvaha voi usein aiheuttaa mehiläisille terveysongelmia;

32.  edellyttää harkittua menettelyä, jolla laajennetaan sellaisten haitallisten vieraskasvilajien luetteloa, jotka saattavat johtaa EU:n mehiläisten ruuanhankinta-alueiden monimuotoisuuden hupenemiseen;

Mehiläisille haitalliset kemikaalit

33.  pyytää komissiota keskeyttämään niiden torjunta-aineiden tehoaineiden hyväksynnän, jotka kenttäkokeisiin perustuvien EFSAn tieteellisten tulosten perusteella vaarantavat mehiläisten terveyden, kunnes EFSA on julkaissut lopullisen yksityiskohtaisen vaikutustenarviointinsa; toistaa, että kaikkien päätöksentekoprosessien on perustuttava tieteellisiin arviointeihin ja tuloksiin;

34.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toimimaan vakiintuneen tieteellisen konsensuksen pohjalta ja kieltämään ne torjunta-aineiden tehoaineet, myös neonikotinoidit ja systeemiset hyönteismyrkyt, joiden on tieteellisesti – laboratorioanalyysien ja varsinkin kenttäkokeiden perusteella – todistettu olevan vaarallisia mehiläisten terveydelle; kehottaa samalla käyttämään turvalisia vaihtoehtoisia tuotteita tai viljelymenetelmiä (esimerkiksi erilaisia vähän torjunta-aineita käyttävän tuholaistorjunnan tehokkaita muotoja, biologista torjuntaa ja integroitua tuholaistorjuntaa) mehiläisille riskejä aiheuttavien tehoaineiden korvaamiseksi;

35.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti yhdessä asianomaisten EU:n virastojen ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa kasvinsuojelutuotteista mehiläisille aiheutuvien vaikutusten arviointia koskevia EFSAn suuntaviivoja ja kehottaa jäsenvaltioita panemaan ne täytäntöön;

36.  korostaa, että kaikki tuotteet, jotka sisältävät maatalouskäytössä mehiläisille haitallisiksi todettuja aineita, olisi varustettava haitallisuudesta mehiläisille kertovalla merkinnällä;

37.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään välittömästi tieteellistä tutkimusta selkeää aikataulua noudattaen kaikista aineista, jotka todennäköisesti vaarantavat mehiläisten terveyden;

38.  korostaa, että systeemisten kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaisvaikutuksia on aliarvioitu; pitää myönteisenä, että äskettäin hyväksyttiin pilottihanke, joka koskee torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seurantaa mehiläisten avulla;

39.  toteaa, että riippumattomien vertaisarvioitujen tieteellisten todisteiden perusteella kumulatiivinen altistuminen kemikaaleille on heikentänyt huomattavasti mehiläisten resistenssiä, minkä vuoksi ne eivät selviä märkien vuosien, meden vähyyden, tautien tai loisten kaltaisista stressitekijöistä;

40.  muistuttaa, että 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY luodaan puitteet yhteisön toimille torjunta-aineiden kestävän käytön toteuttamiseksi ja että erityisesti sen 14 artiklassa säädetään, että kaikkien viljelijöiden on noudatettava viljelmillään integroidun torjunnan yleisiä periaatteita vuodesta 2014 alkaen, ja 9 artiklassa kielletään yleisesti lentolevitys;

41.  tähdentää, että EU on asettanut väliaikaisia rajoituksia neonikotinoideja sisältävien hyönteismyrkkyjen (klotianidiinin, tiametoksaamin, imidaklopridi ja fiproniilin) käytölle lievittääkseen mehiläisiin kohdistuvia vaikutuksia;

Hunajan väärentämisen torjunta

42.  odottaa, että jäsenvaltiot ja komissio takaavat, että EU:hun tuotava hunaja ja muut hunajatuotteet ovat kaikin puolin korkeatasoisten EU:n normien mukaisia, ja puuttuvat siten sekä vilpillisiä menetelmiä käyttävien EU:n ulkopuolisten maiden hunajantuottajien toimintaan että niiden EU:n pakkaajien ja myyjien toimintaan, jotka sekoittavat väärennettyä tuontihunajaa tahallaan EU:ssa tuotettuun hunajaan;

43.  kehottaa komissiota kehittämään tehokkaita laboratorioanalyysimenetelmiä, kuten ydinmagneettinen resonanssikoe ja mehiläisille ominaisten peptidien ja muiden mehiläisille ominaisten merkkien havaitseminen, hunajaväärennösten havaitsemiseksi, ja kehottaa jäsenvaltioita määräämään sääntöjen vastaisesti toimiville ankarampia rangaistuksia; kehottaa komissiota ottamaan mukaan kansainvälisesti tunnustettuja yksityisiä laboratorioita (esim. ranskalainen EUROFINS tai saksalainen QSI) kaikkein monimutkaisimpien tutkimusten tekemiseksi; kehottaa komissiota kehittämään virallisen hunajatietopankin, jossa hunaja luokitellaan alkuperän mukaan yhteisen analysointimenetelmän avulla;

44.  toteaa, että hunajapakkaamoihin, jotka sekoittavat tai käsittelevät usealta eri tuottajalta peräisin olevaa hunajaa, sovelletaan EU:n elintarviketurvallisuusvalvontaa asetuksen (EY) N:o 853/2004 mukaisesti; katsoo, että tämä olisi ulotettava koskemaan kaikkia tuontihunajaa käsitteleviä tehtaita; korostaa, että on tarpeen välttää aiheuttamasta taloudellista tai hallinnollista taakkaa omaa hunajaansa pakkaaville EU:n mehiläishoitajille;

45.  korostaa, että ehdotetut toimenpiteet vahvistaisivat EU:n valvontaa hunajan pakkaajien osalta EU:n ulkopuolisissa maissa ja että sen johdosta viralliset tarkastajat voisivat havaita väärennetyn hunajan ja poistaa sen elintarvikeketjusta;

46.  katsoo, että hunajan olisi aina oltava tunnistettavissa elintarvikeketjussa ja se olisi voitava luokitella kasvialkuperän mukaan riippumatta siitä, onko kyseessä kotimainen tai tuontihunaja, paitsi tuottajan ja kuluttajan välisissä suorissa liiketoimissa; vaatii näin ollen vahvistamaan hunajaa koskevaa jäljitettävyysvaatimusta; katsoo, että ulkomaista hunajaa tuovien yritysten ja suurten jakeluliikkeiden on noudatettava EU:n lainsäädäntöä ja myytävä vain Codex Alimentarius -standardikokoelman hunajaa koskevan määritelmän mukaisia mehiläishoitotuotteita;

47.  pyytää komissiota muuttamaan hunajadirektiiviä selkeiden määritelmien antamiseksi ja kaikkien mehiläistuotteiden, kuten yksikukka- ja monikukkahunajan, propoliksen, kuningatarhyytelön, mehiläisvahan, siitepölyrakeiden, pergan ja mehiläismyrkyn, pääasiallisten ominaispiirteiden määrittelemiseksi, mitä parlamentti onkin jo ehdottanut hyväksymissään teksteissä;

48.  kehottaa komissiota arvioimaan perinpohjaisesti EU:n markkinoiden toimintaa mehiläisten rehun, lisäravinteiden ja lääkkeiden osalta ja ryhtymään tarvittaviin toimiin markkinoiden tehostamiseksi sekä kyseisten tuotteiden väärentämisen ja laittoman kaupan estämiseksi;

49.  kehottaa komissiota sisällyttämään hunajassa ja mehiläishoitolan tuotteissa käytetyille aineille, joita ei voida hyväksyä EU:n mehiläishoitoalalla, toimia edellyttämättömät tasot, toiminnan viitearvot ja jäämien enimmäispitoisuudet, sekä yhdenmukaistamaan eläinlääketieteelliset rajatarkastukset ja tarkastukset sisämarkkinoilla, sillä huonolaatuiset tuontituotteet, hunajan väärennökset ja korvikkeet vääristävät markkinoita ja aiheuttavat hintapainetta ja vaikuttavat loppujen lopuksi tuotteen laatuun sisämarkkinoilla, ja koska EU:n ja kolmansien maiden tuotteilla ja tuottajilla on oltava yhtäläiset kilpailuedellytykset;

50.  tiedostaa elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän käytännön merkityksen ja kehottaa siksi komissiota lisäämään aina elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) luetteloon kaikki hunajat, jotka on selvästi väärennetty;

51.  kehottaa komissiota kieltämään hartsilla suodatetun hunajan jakelun mahdollisimman pian, sillä tällainen hunaja ei sisällä mitään biologisesti arvokasta ainetta;

52.  vaatii tarkkailemaan jatkuvasti kolmansista maista tuotavan hunajan laatua tapauksissa, joissa maan lainsäädäntö mahdollistaa mehiläisyhdyskuntien hoitamisen antibiooteilla;

53.  pyytää komissiota laatimaan vahapohjukkeiden valmistussäännöt, joissa määritetään sallitut parafiinin, mätäitiöiden sekä punkkimyrkkyjäämien osuudet ja edellytetään, että pohjukkeiden tekoon käytettävän vahan sisältämä punkkimyrkkyjäämä ei saa olla sellainen, että jäämä voi siirtyä hunajaan;

54.  kehottaa komissiota tutkimaan perusteellisesti laajamittaista hunajan tuontia Kiinasta asetuksen (EU) 2016/1036 säännösten mukaisesti ja tarkastelemaan erityisesti kiinalaista hunajaa tuovien yritysten toimintaa ja arvioimaan EU:n hunajamarkkinoilla olevan hunajan laatua, määrää ja myyntihintaa;

55.  ottaa huomioon, että Kiinasta tuodaan valtavia määriä hunajaa, miltä osin voidaan puhua viimeisten 15 vuoden aikana kiihtyneestä suuntauksesta, ja katsoo, että hunajan todellisia tuotantokustannuksia matalamman sisäänostohinnan EU:ssa sekä ”valmistetun” (pikemminkin kuin tuotetun) maahantuodun hunajan huonon laadun valossa komissiolle olisi oltava selvää, että on aika aloittaa tiettyjen kiinalaisten viejien käytäntöjen tutkiminen, jotta voidaan mahdollisesti aloittaa polkumyynnin vastainen menettely;

56.  kehottaa komissiota vaatimaan, että EU:n ulkopuolelta tuodusta hunajasta otetaan viralliset näytteet EU:n ulkorajoilla ja ne tutkitaan asetuksen (EU) 2017/625 (entinen asetus (EY) N:o 882/2004) säännösten mukaisesti;

57.  toteaa, että hunajadirektiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/63/EU vaaditaan ilmoittamaan merkinnässä maa, jossa hunaja on kerätty, jos hunaja on peräisin yhdestä jäsenvaltiosta tai yhdestä kolmannesta maasta; toteaa kuitenkin, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan torjua petoksia mehiläistuotteiden alalla ja puuttua hunajaväärennöksinä ilmenevään vilpilliseen kilpailuun;

58.  suosittelee ottamaan käyttöön järjestelmän huijausten havaitsemiseksi EU:n ulkorajojen rajanylityspaikoilla; katsoo kuitenkin, että sellaiset merkinnät kuin ”EU:sta peräisin olevan hunajan sekoitus”, ”EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” tai erityisesti ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” piilottavat hunajan alkuperän täysin kuluttajalta eikä niiden siksi voida katsoa olevan unionin kuluttajansuojalainsäädännön periaatteiden mukaisia; kehottaa näin ollen komissiota varmistamaan hunajan ja mehiläistuotteiden täsmälliset ja pakolliset merkinnät sekä hunajantuotannon suuremman yhdenmukaistamisen maatalouden laatujärjestelmiä koskevan lainsäädännön mukaisesti, jotta estetään kuluttajien johtaminen harhaan ja jotta väärennökset voidaan havaita helpommin; panee merkille hunajan suoramyynnin menestyksen ja toteaa, että se poistaa osittain alkuperämerkintöihin liittyvän ongelman;

59.  pyytää, että pakkausmerkinnän ”EU:sta ja EU:n ulkopuolelta peräisin olevan hunajan sekoitus” sijasta käytetään merkintää, jossa ilmoitetaan tarkasti, mistä maasta tai maista lopputuotteessa käytetty hunaja on peräisin, ja että maat luetellaan siinä järjestyksessä, joka vastaa lopputuotteessa käytettyä prosenttiosuutta (minkä lisäksi kunkin tuotteen osalta on ilmoitettava prosenttiosuus kutakin maata kohti);

60.  kehottaa komissiota muuttamaan hunajadirektiiviä siltä osin, mitä tulee sanan ”hunaja” tai ilmaisujen ”sisältää hunajaa” tai ”valmistuksessa käytetty hunajaa” käyttöön jalostettujen tuotteiden nimityksessä tai missä tahansa graafisessa tai muussa kuin graafisessa elementissä, joka osoittaa, että tuote sisältää hunajaa, siten että kyseistä sanaa tai ilmausta voidaan käyttää vain, jos vähintään 50 prosenttia tuotteen sokerisisällöstä on peräisin hunajasta;

61.  kannattaa hunajan alkuperän pakollista ilmoittamista hunajassa ja muissa mehiläistuotteissa tiettyjen liha- ja maitotuotteiden tapaan;

Mehiläistuotteiden ja hunajan lääketieteellisen käytön edistäminen

62.  suhtautuu myönteisesti ”eurooppalainen hunaja-aamiainen” -aloitteeseen ja kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan lapsille paikallisista tuotteista ja pitkäaikaisten tuotantoperinteiden elvyttämisestä; toteaa, että hunajassa on paljon kaloreita ja että sitä voidaan kohtuutta noudattaen käyttää korvaamaan puhdistettu sokeri ja muut makeuttajat, mikä edistää kansanterveyttä;

63.  korostaa, että hunaja on yksi sellaisista maataloustuotteista, jotka voitaisiin sisällyttää kouluhedelmä- ja vihannesohjelmiin sekä koulumaitojärjestelmään; kehottaa jäsenvaltioita edistämään paikallisten hunajantuottajien osallistumista asiaa koskeviin koulujen ohjelmiin, ja korostaa sellaisten koulutuksellisten toimenpiteiden tärkeyttä, joiden tarkoituksena on lisätä nuorten tietoisuutta paikallisista tuotteista ja tuoda samalla maatalous lähemmäs lasten elämää;

64.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen kyseisille ohjelmille osoitetun EU:n tuen lisäämisestä 50 prosentilla vuosittain, jotta varmistetaan ohjelmien tehokas toiminta, ja kilpailujen järjestämisestä varhaiskasvatuksessa sekä paikallisten tuotteiden, kuten hunajan, oliivien ja oliiviöljyn, ottamisesta asianmukaisesti ohjelmiin mukaan;

65.  kehottaa komissiota laatimaan kertomuksen kulutetun hunajan määrästä ja kulutustottumuksista kaikissa jäsenvaltioissa sekä toisen kertomuksen erilaisista EU:ssa käytössä olevista hoitomenetelmistä, joissa hyödynnetään hunajaa, siitepölyä, kuningatarhyytelöä ja mehiläismyrkkyä; korostaa apiterapian kasvavaa merkitystä luonnonmukaisena vaihtoehtona perinteiseen lääketieteeseen perustuville hoitomuodoille, ja kehottaa näin ollen kaikkia jäsenvaltioita edistämään kyseisiä tuotteita lääkäreiden ja muiden terveyspalvelujen tarjoajien sekä yleisön keskuudessa EU:ssa;

66.  kehottaa komissiota harkitsemaan tuotemerkin ”Hunajaa EU:sta”, joka olisi osoitus siitä, että hunaja on kokonaisuudessaan ja yksinomaan peräisin EU:n jäsenvaltioista, vapaaehtoista käyttöönottoa; kehottaa komissiota myös parhaansa mukaan varmistamaan, että YK julistaa 20. päivän toukokuuta Maailman mehiläispäiväksi;

67.  kehottaa komissiota tarjoamaan tietyn määrän EU:n markkinointibudjetista ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitettujen EU:n hunajatuotteiden mainostamiseen sekä sellaisiin toimenpiteisiin kuin paikallisilla markkinoilla tapahtuvan hunajan suoramyynnin, julkisten hunajanmaistajaisten, työpajojen ja muiden tapahtumien edistämiseen; kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan hunajan ja erityisesti luomuhunajan paikallista ja alueellista myyntiä kaikilla niiden käytettävissä olevilla keinoilla, erityisesti tarjoamalla intensiivistä tukea lyhyille toimitusketjuille maaseudun kehittämisohjelmien kautta ja edistämällä maantieteellisiin merkintöihin perustuvia korkealaatuisia tuotteita; toteaa, että paikallisesti tuotettua hunajaa käyttämällä voidaan lisätä vastustuskykyä paikallisille allergeeneille; kehottaa komissiota sisällyttämään mehiläisvahan tuotteeksi, joka katetaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetulla asetuksella (EU) N:o 1151/2012, kuluttajien ja tuottajien kasvavan kiinnostuksen sekä joidenkin jäsenvaltioiden pitkien tuotantoperinteiden vuoksi;

68.  ehdottaa, että jäsenvaltiot kannustavat kaikilla niiden käytettävissä olevilla keinoilla mehiläistuotteiden, kuten siitepölyn, propoliksen ja kuningatarhyytelön, käyttöä lääketeollisuudessa;

69.  kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden luomuhunajan tuotantoa koskevien lainsäädäntöjen yhdenmukaistamista, jotta voidaan poistaa mahdolliset ristiriidat, jotka saattavat estää eurooppalaisia luomuhunajan tuottajia pääsemästä markkinoille samojen sääntöjen mukaisesti;

70.  kehottaa komissiota varmistamaan, että hunaja ja muut mehiläistuotteet katsotaan ”aroiksi tuotteiksi” meneillään olevissa tai tulevissa vapaakauppasopimuksia koskevissa neuvotteluissa, koska suora kilpailu saattaa altistaa EU:n mehiläishoitoalan liialliselle tai kestämättömälle paineelle; kehottaa näin ollen komissiota jättämään ne mahdollisesti vapaakauppasopimuksia koskevien neuvottelujen ulkopuolelle;

71.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhdessä maanviljely- ja mehiläishoitoalan kanssa merkintäjärjestelmän, jolla edistetään mehiläisten kannalta vastuullisten tuotantojärjestelmien käyttöön ottamista;

72.  pitää mehiläishoitoa kaupungissa koskevaa yleistyvää suuntausta myönteisenä ja edellyttää samalla alueellisten mehiläishoitoyhdistysten ja viranomaisten tiivistä ja pakollista mukaan ottamista sekä sellaisten vähimmäisstandardien käyttöönottoa, joilla voidaan ehkäistä kotieläintuotantoon liittyvät väärinkäytökset ja tautien ja sairauksien tahallinen levittäminen mehiläisyhdyskuntiin;

o
o   o

73.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 153 E, 31.5.2013, s. 43.
(2)https://ec.europa.eu/agriculture/honey_fi
(3)Tämä johtaa tuotannon pienenemiseen, koska mehiläishoitajien on lisättävä mehiläisyhdyskuntien määrää tuottaakseen saman määrän hunajaa kuin ennen.
(4)”Honey bee genotypes and the environment”, Journal of Agricultural Research 53(2), s. 183–187 (2014).


Pankkiunionia koskeva vuosikertomus 2017
PDF 215kWORD 57k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 1. maaliskuuta 2018 pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2017 (2017/2072(INI))
P8_TA(2018)0058A8-0019/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016(1),

–  ottaa huomioon komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) palautteen, joka koskee Euroopan parlamentin 15. helmikuuta 2017 antamaa päätöslauselmaa pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016,

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 annetun komission kertomuksen asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti perustetusta yhteisestä valvontamekanismista (YVM) (COM(2017)0591),

–  ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 (CRR) muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 sekä oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY (vakavaraisuusvaatimuspaketti) kumoamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU muuttamista koskevat ehdotukset,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon tarkistuksista luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten omien varojen vaatimuksia koskevaan unionin kehykseen(2),

–  ottaa huomioon Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) 9. heinäkuuta 2017 antaman raportin, joka koskee kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) vaikutusta rahoitusvakauteen,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät järjestämättömiin lainoihin puuttumista koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta,

–  ottaa huomioon neuvoston rahoituspalvelualan komitean järjestämättömiä lainoja käsittelevän työryhmän 31. toukokuuta 2017 antaman raportin,

–  ottaa huomioon EKP:n pankeille 20. maaliskuuta 2017 antaman järjestämättömiä lainoja koskevan ohjeistuksen ja 4. lokakuuta 2017 järjestetyn julkisen kuulemisen EKP:n tähän ohjeistukseen liittämän lisäyksen luonnoksesta,

–  ottaa huomioon komission 10. marraskuuta 2017 julkaiseman kuulemisasiakirjan lakisääteisistä varautumisjärjestelyistä uusien, järjestämättömiksi muuttuvien lainojen riittämättömiä tappiovarauksia varten,

–  ottaa huomioon EJRK:n 11. heinäkuuta 2017 antaman raportin järjestämättömien lainojen kriisinratkaisusta,

–  ottaa huomioon komission 10. heinäkuuta 2017 käynnistämän julkisen kuulemisen järjestämättömien lainojen ja ongelmallisten omaisuuserien jälkimarkkinoinnin kehittymisestä sekä vakuusvelkojien suojaamisesta lainanottajien laiminlyönneiltä,

–  ottaa huomioon EKP:n 6. kesäkuuta 2017 suorittaman arvioinnin, jossa se totesi Banco Popular Español S.A.:n olevan lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutuvan vararikkoon,

–  ottaa huomioon yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) 7. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon Banco Popular Español S.A.:ta koskevan kriisinratkaisupäätöksen hyväksymisestä,

–  ottaa huomioon EKP:n 23. kesäkuuta 2017 suorittaman arvioinnin, jossa se totesi Veneto Bancan ja Banca Popolare di Vicenzan olevan lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutuvan vararikkoon,

–  ottaa huomioon yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) 23. kesäkuuta 2017 antaman lausunnon päätöksestä olla ryhtymättä kriisinratkaisutoimiin Banca Popolare di Vicenzan ja Veneto Bancan tapauksessa,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2017 annetun komission lausunnon Banca Popolare di Vicenzan ja Veneto Bancan markkinoilta poistumiseen kohdistuvan valtiontuen hyväksymisestä Italian maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaisesti niin, että joitakin osia niistä myydään Intesa Sanpaololle,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 annetun komission lausunnon Monte dei Paschi di Sienan ennalta varautuvaan pääomapohjan vahvistamiseen tarkoitetun valtiontuen hyväksymisestä,

–  ottaa huomioon helmikuussa 2017 julkaistun version sisäisten mallien sääntelyn tarkastusta (TRIM) koskevista EKP:n ohjeista,

–  ottaa huomioon heinäkuussa 2017 tehdyn luonnoksen paikalla tehtäviä tarkastuksia ja sisäisten mallien tarkastuksia koskevasta EKP:n oppaasta,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon yleisistä periaatteista valvonnan lähentämisen tukemiseksi siinä yhteydessä, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta, sekä ESMAn 13. heinäkuuta 2017 antamat kolme lausuntoa valvonnan lähentämisestä sijoitustenhoidon, sijoituspalveluyhtiöiden ja jälkimarkkinoiden aloilla siinä yhteydessä, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta,

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) 12. lokakuuta 2017 antaman lausunnon seikoista, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen EU:sta,

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon yhdennetyn valvonnan lisäämisestä pääomamarkkinaunionin ja finanssimarkkinoiden yhdentymisen vahvistamiseksi muuttuvassa ympäristössä (COM(2017)0542) ja 20. syyskuuta 2017 tehdyt komission ehdotukset Euroopan finanssivalvojien järjestelmän (EFVJ) tarkistamisesta, joihin kuuluu Euroopan valvontaviranomaisen hallinnoinnin, rahoituksen ja toimivaltuuksien muuttamista koskeva koontiehdotus,

–  ottaa huomioon EKP:n 21. syyskuuta 2017 käynnistämät julkiset kuulemiset laadituista luonnoksista oppaiksi, jotka koskevat luottolaitosten lupahakemusten ja rahoitusteknologia-alan luottolaitosten lupahakemuksien arviointia,

–  ottaa huomioon finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän marraskuussa 2015 julkaisemat kokonaistappionsietokykyä koskevat pääpiirteet,

–  ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi),

–  ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014,

–  ottaa huomioon 23. marraskuuta 2016 annetut komission ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta sekä direktiivin 98/26/EY, direktiivin 2002/47/EY, direktiivin 2012/30/EU, direktiivin 2011/35/EU, direktiivin 2005/56/EY, direktiivin 2004/25/EY ja direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta (COM(2016)0852) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta (COM(2016)0851),

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon tarkistuksista unionin kriisinhallintakehykseen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 19. joulukuuta 2017 antaman erityiskertomuksen ”Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto: Pankkiunionia koskeva haastava työ on aloitettu, mutta edessä on vielä pitkä tie”,

–  ottaa huomioon, että komissio perui ehdotuksen EU:n luottolaitosten häiriönsietokykyä parantavista rakennetoimenpiteistä (COM(2014)0043),

–  ottaa huomioon komission 27. huhtikuuta 2017 antaman asiakirjan, ”Huhtikuun rikkomuspaketti: tärkeimmät päätökset” (MEMO/17/1045),

–  ottaa huomioon EPV:n riskitaulukon, ESMA:n raportin nro 2/2017 suuntauksista, riskeistä ja haavoittuvuuksista, EJRK:n riskitaulukon, EJRK:n vuoden 2016 vuosikertomuksen ja EJRK:n huhtikuussa 2017 julkaiseman katsauksen EU:n makrovakauspolitiikkaan,

–  ottaa huomioon direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta vakuudettomien velkainstrumenttien maksukyvyttömyyttä koskevaan ensisijaisuusjärjestykseen sijoittamisen osalta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/2399,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman ”Saavutukset ja haasteet rahoituspalveluja koskevan EU:n lainsäädännön alalla: vaikutukset ja eteneminen kohti tehokkaampia ja toimivampia EU:n puitteita rahoituspalvelujen sääntelylle ja pääomamarkkinaunionille”(4),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta finanssikriisin yhteydessä pankkien hyväksi toteutettaviin tukitoimenpiteisiin 1 päivästä elokuuta 2013 (pankkitiedonanto)(5),

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/49/EU talletusten vakuusjärjestelmistä (talletussuojadirektiivi),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, euroryhmän puheenjohtajan, EKP:n pääjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen 22. kesäkuuta 2015 antaman kertomuksen Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistelystä,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän perustamiseksi (COM(2015)0586),

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Pankkiunionin toteuttaminen” (COM(2015)0587),

–  ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2016 kokoontuneen ECOFIN-neuvoston päätelmät etenemissuunnitelmasta pankkiunionin täydentämiseksi,

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon pankkiunionin toteuttamisesta (COM(2017)0592),

–  ottaa huomioon EJRK:n toukokuussa 2017 julkaiseman varjopankkitoiminnan seurantaa koskevan katsauksen ”EU Shadow Banking Monitor” nro 2,

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2015 annetun EJRK:n kertomuksen valtiovastuiden kohtelusta sääntelyssä,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0019/2018),

A.  ottaa huomioon, että vuoden 2016 lopussa euroalueen konsolidoimattomien luottolaitosten kokonaismäärä oli laskenut 5 073:een, kun niitä vuoden 2015 lopussa oli ollut 5 474 ja vuoden 2008 lopussa yhteensä 6 768, mikä tarkoittaa 25 prosentin laskua ajanjaksolla vuodesta 2008 vuoteen 2016; ottaa huomioon, että vuoden 2016 lopussa euroalueen konsolidoitujen luottolaitosten kokonaismäärä oli laskenut 2 290:een, kun niitä oli ollut 2 904 vuonna 2008 ja vuoden 2015 lopussa 2 379(6); toivoo kuitenkin viittausta siihen, miten sellaisten pankkien osuus, jotka ovat liian suuria kaatumaan, on kehittynyt samaan aikaan;

B.  ottaa huomioon, että järjestämättömien lainojen kokonaismäärä ja suhde vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden välillä ja että valtioissa, joissa järjestämättömien lainojen osuus on suurin, pankkien välillä on huomattavia eroja; toteaa, että EJRK:n heinäkuussa 2017 antaman järjestämättömien lainojen kriisinratkaisua Euroopassa koskevan raportin mukaan järjestämättömien lainojen yhteismäärä oli biljoona euroa; ottaa huomioon, että EPV:n neljännesvuosittain julkaistavan riskikojelaudan mukaan Euroopan suurimmat pankit raportoivat järjestämättömien lainojen suhdeluvun painotetun keskiarvon (järjestämättömät lainat, ilman arvon alenemista, jaettuna kaikilla lainoilla) olleen 30. kesäkuuta 2017 4,47 prosenttia; toteaa tämän suhdeluvun laskeneen 30:n viime kuukauden ajan;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) hiljattain laatiman selvityksen mukaan Euroopan unionin rahoitusjohdannaismarkkinoiden nimellisarvo on kaikkiaan 453 000 miljardia euroa;

D.  toteaa, että pankkiunionia on vahvistettava, koska se on euroalueen rahoitusvakauden kannalta perustavaa laatua oleva tavoite ja aidon talous- ja rahaliiton välttämätön osatekijä; toteaa, että tarvitaan lisätoimia pankkiunionin loppuunsaattamiseksi, koska sen toteuttaminen on kesken niin kauan kun siltä puuttuu yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskeva varautumisjärjestely ja kolmas pilari, eli eurooppalainen lähestymistapa jälleenvakuutusjärjestelmään/talletussuojajärjestelmään; ottaa huomioon, että EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on toistuvasti todennut eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän olevan edelleen pankkiunionin olennainen pilari; katsoo, että loppuun saatetulla pankkiunionilla on ratkaiseva asema finanssisektorin ja valtionvelan noidankehän katkaisemisessa; toteaa, että on tehostettava toimia siirtymiseksi pankkituen antamisesta velkakirjojen arvon alaskirjaukseen; toteaa, että tiettyjen kansallisten pankkijärjestelmien riskeihin ei ole edelleenkään puututtu riittävästi; toteaa, että nykyinen suotuisa taloustilanne tarjoaa mahdollisuuden edistää tarvittavia uudistuksia pankkiunionin loppuunsaattamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että pankkien taseiden asianmukainen puhdistus on viivästynyt kriisin jälkeen, mikä haittaa edelleen talouskasvua; toteaa, että unionin pankkien yleiset vakavaraisuus- ja maksuvalmiussuhteet ovat parantuneet viime vuosina mutta eräillä pankeilla, myös suurilla pankeilla, on edelleen pääomavajetta; toteaa, että rahoitusvakauteen kohdistuu edelleen riskejä, mutta ne ovat jo vähentyneet huomattavasti pankkiunionin perustamisen käynnistyttyä; toteaa, että eurooppalaisten pankkien institutionaaliset ja sääntelykehykset ovat vahvistuneet merkittävästi;

F.  ottaa huomioon, että osallistuminen pankkiunioniin on mahdollista jäsenvaltioille, jotka eivät ole vielä ottaneet euroa käyttöön; toteaa, että yksikään jäsenvaltio ei ole vielä päättänyt osallistumisesta tällä perusteella; toteaa, että useat jäsenvaltiot keskustelevat mahdollisuudesta liittyä pankkiunioniin; toteaa, että eri rahoituslaitokset katsovat saavansa etuja sijaitsemisesta pankkiunionissa;

G.  ottaa huomioon, että pääomamarkkinaunionia koskeva työmme ei saisi siirtää pois painetta pankkiunionia koskevan työmme loppuun saattamisesta, sillä se on edelleen ennakkoedellytys unionin pankeista riippuvaisen ympäristön rahoitusvakaudelle;

H.  toteaa, että pankkien ensisijainen vastuutehtävä on tarjota rahoitusta reaalitaloudelle;

I.  katsoo, että EKP tarvitsee valvontatehtäväänsä hoitaessaan jonkin verran liikkumatilaa, mutta kauaskantoisten ja periaatteellisten päätösten tekeminen on viime kädessä jätettävä unionin lainsäädäntövallan käyttäjälle;

1.  kehottaa komissiota käyttämään uutta pankkilainsäädäntöä esittäessään lainsäädäntövälineenä asetusta;

Valvonta

2.  panee merkille ne EKP:n esittämät pankkitapauksia 2017 koskevat arviot, joiden mukaan pankki on lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutuu vararikkoon; toteaa lisäksi, että valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi ovat kokonaisuutena ottaen toimineet hyvin tässä yhteydessä, ja on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on parannettava menettelyjä, jotka johtavat päätöksiin siitä, onko pankki lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutumassa vararikkoon vai ei;

3.  ottaa huomioon vuoden 2018 tulevat EPV:n stressitestit; kehottaa EPV:tä, EJRK:ta ja komissiota soveltamaan johdonmukaisia menetelmiä, skenaarioita ja oletuksia määrittäessään stressitestejä, jotta vältetään mahdollisuuksien mukaan tulosten mahdollista vääristymistä ja nyt nähtyjä epäjohdonmukaisuuksia stressitestien tulosten ja pian näiden tulosten esittämisen jälkeen tehtyjen kriisinratkaisupäätösten välillä; korostaa kuitenkin, että pankin vakautta ei voida arvioida pelkästään sen taseen hetkittäisellä arvioinnilla, koska se varmistetaan pankin ja markkinoiden välisellä dynaamisella vuorovaikutuksella ja siihen vaikuttavat erilaiset tekijät koko taloudessa; katsoo lisäksi, että EKP:n valvontaan kuuluvia muita pankkia koskeva EKP:n oma stressitesti voisi hyötyä suuremmasta avoimuudesta;

4.  painottaa, että sääntelyviranomaisena toimivan EPV:n ja valvontaviranomaisena toimivan YVM:n välinen yhteistyö on tärkeää; muistuttaa tässä yhteydessä EKP:n ja EPV:n välisestä vastuunjaosta ja kummankin laitoksen toiminnan maantieteellisen kattavuuden eroista; suosittaa, että molempien instituutioiden sääntelyaloitteiden konkreettista koordinointia parannetaan mahdollisuuksien mukaan yhteisen sääntökirjan johdonmukaisuuden varmistamiseksi; toteaa kuitenkin samalla, että erityisesti pankkiunionia koskevissa asioissa tai kun sääntelyssä ilmenee puutteita, johtoaseman olisi oltava YVM:llä;

5.  pitää myönteisenä, että pankkiunioni on parantanut asiaa koskevien tietojen vaihtamista valvontaviranomaisten kesken ja Euroopan pankkijärjestelmää koskevien tietojen keräämistä ja vaihtamista, millä on esimerkiksi parannettu vertailuanalyyseja ja mahdollistettu rajatylittävien pankkiryhmien kokonaisvaltaisempi valvonta; pitää yhteisten valvontaryhmien toimintaa erinomaisena; toteaa, että komissio on määrittänyt aloja, joilla on parantamisen varaa EKP:n pankkivalvonnan ja kriisinratkaisuneuvoston välisen tiedonvaihdon ja koordinoinnin osalta, erityisesti hyvin merkittävissä kysymyksissä, jotka koskevat sitä, täyttääkö pankki edellytykset pääomapohjan vahvistamiseen ennalta varautuvasti ja onko se lähellä vararikkoa tai todennäköisesti joutumassa vararikkoon; toteaa, että EKP:n ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston nykyinen yhteisymmärryspöytäkirja ei ole tarpeeksi kattava sen varmistamiseen, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto saa EKP:ltä kaikki tiedot, joita se tarvitsee voidakseen hoitaa tehtävänsä ajoissa ja tehokkaasti; kehottaa EKP:tä ja yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa hyödyntämään yhteisymmärryspöytäkirjan päivittämisestä käytävien keskustelujen suomaa tilaisuutta nykyisten puutteiden korjaamiseen ja kriisinratkaisutoimien vaikuttavuuden lisäämiseen; kehottaa parantamaan valvonta- ja kriisinratkaisuviranomaisten kaikkien unionin ja kansallisten elimien, jotka osallistuvat varhaiseen tilanteeseen puuttumiseen ja kriisinratkaisuun, välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon käytännön yksityiskohtia, koska se on olennaista kriisinratkaisutoimien sujuvan ja vaikuttavan toteuttamisen kannalta; kehottaa EKP:ta ja kriisinratkaisuneuvostoa edelleen parantamaan päivittäistä yhteistyötään ja tiivistämään työsuhteitaan; suhtautuisi tältä osin myönteisesti yhteisestä valvontamekanismista annetun asetuksen muuttamiseen siten, että sallitaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston edustajan osallistuminen pysyvänä tarkkailijana yhteisen valvontamekanismin valvontaelimen kokoukseen; kehottaa laatimaan EKP:n ja tilintarkastustuomioistuimen välisen toimielinten sopimuksen, jotta täsmennetään näiden toimielinten välistä tiedonvaihtoa niiden perussopimuksissa määriteltyjen toimintavaltuuksien mukaisesti;

6.  toteaa, että vuonna 2017 sovellettiin pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin säännöstä pääomapohjan vahvistamisesta ennalta varautuvasti; toteaa, että olisi selvennettävä omaisuuserien laadun tarkastelun käyttämistä sen määrittämiseksi, täyttyvätkö pääomapohjan ennalta vahvistamisen edellytykset; korostaa, että on varmistuttava siitä, että omaisuuserien arvottaminen etukäteen perustuu vahvaan näyttöön osoittamalla erityisesti, että pankki on maksukykyinen ja että se noudattaa valtiontukia koskevia EU:n sääntöjä; kehottaa komissiota, yhteistä valvontamekanismia ja yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa tarkastelemaan keinoja lisätä avoimuutta arvioitaessa rahoituslaitosten maksukykyisyyttä ja kriisinratkaisupäätöksiä;

7.  on huolissaan siitä, että järjestämättömien lainojen taso on korkea tietyillä oikeudenkäyttöalueilla; on tyytyväinen useiden jäsenvaltioiden pyrkimyksiin laskea järjestämättömien lainojen tasoa; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että jäsenvaltiot ja pankit ovat itse päävastuussa järjestämättömien lainojen käsittelystä, mutta kansallisen ja Euroopan unionin tason toimien yhdentäminen on perusteltua, jotta voidaan vaikuttaa järjestämättömien lainojen kantoihin ja estää uusien järjestämättömien lainojen tuleva kertyminen pankkien taseisiin(7);

8.  on yleisesti ottaen tyytyväinen työhön, jota EU:n eri toimielimet ja elimet ovat tehneet ongelman ratkaisemiseksi; toivoisi kuitenkin niiden toimien parempaa koordinointia; kehottaa kyseisiä toimijoita ja jäsenvaltioita panemaan asianmukaisesti ja pikaisesti täytäntöön 11. heinäkuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät järjestämättömien lainojen käsittelyä koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta; odottaa mielenkiinnolla tulevien kuukausien aikana esitettävää toimenpidepakettia järjestämättömien lainojen vähenemisen vauhdittamiseksi; kannattaa tämän osalta komission päätöstä tutkia mahdollisuutta yhdenmukaistaa EU:n tasolla sellaisten uusien lainojen vakausvarmuutta, joista tulee järjestämättömiä; kehottaa komissiota toteuttamaan lainsäädäntötoimia ja muita toimia kannustaakseen tiedottamaan mahdollisille sijoittajille, perustamaan erillisiä omaisuudenhoitoyhtiöitä (roskapankit) ja kehittämään järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita, jotta voidaan käsitellä järjestämättömien lainojen vakavaa ongelmaa; muistuttaa, että jäsenvaltioiden on tarvittaessa parannettava ja yhdenmukaistettava maksukyvyttömyyspuitteita, myös paneutumalla varhaisen vaiheen uudelleenjärjestelyjä ja toista mahdollisuutta koskevaan komission ehdotukseen, jotta voidaan turvata haavoittuvimmassa asemassa olevat lainanottajat, kuten pk-yritykset ja kotitaloudet;

9.  pitää myönteisenä, että pankkien taseiden puhdistusta aiotaan nopeuttaa, ja korostaa, että järjestämättömien lainojen pakollinen poistaminen epälikvideillä ja vaikeaselkoisilla markkinoilla saattaa johtaa aiheettomiin tappioihin pankkien taseissa; toteaa jälleen kerran olevansa huolissaan EKP:n lisäohjeista järjestämättömien saamisten käsittelystä; korostaa, että EKP ei saa missään tapauksessa kaventaa unionin lainsäädäntövallan käyttäjän erioikeuksia pankkivalvontajärjestelyjen mukaisessa seurannassa ja arvioinnissa; palauttaa mieleen, että unionin lainsäädännön yleiset periaatteet, jotka edellyttävät vaikutustenarviointia ja kuulemista sekä suhteellisuuden ja toissijaisuuden arvioimista, koskevat myös kolmannen tason lainsäädäntöä;

10.  toistaa huolensa tason 3 varoista, myös johdannaisista, aiheutuvista riskeistä sekä erityisesti vaikeudesta niiden arvottamisessa; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti siihen, että EPV haluaa sisällyttää vuoden 2018 stressitestimenettelyihin tason 2 ja 3 välineisiin liittyviä erityisiä riskinhallintatoimia; toistaa yhteiselle valvontamekanismille osoitetun kehotuksen ottaa asia yhteisen valvonnan painopisteeksi vuonna 2018;

11.  muistuttaa, että valtionvelkaan liittyy riskejä; panee merkille, että joissakin jäsenvaltioissa rahoituslaitokset investoivat liiallisesti omien hallitustensa liikkeeseenlaskemiin joukkovelkakirjoihin, mikä johtaa liialliseen ”kotiinpäin vetämiseen”, vaikka yksi pankkiunionin päätavoitteista on katkaista finanssisektorin ja valtionvelan noidankehä; toteaa, että rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien vähentämiseksi olisi toivottavaa, että pankkien valtionvelkasalkut olisivat monipuolisempia; katsoo, että unionin valtionvelan vakavaraisuuskohtelun sääntelykehyksen olisi vastattava kansainvälisiä normeja; viittaa Baselin pankkivalvontakomitean (BCBS) käynnissä olevaan valtionvelkaa koskevaan työhön ja erityisesti sen äskettäin julkaisemaan tausta-asiakirjaan, joka koskee valtiovastuiden kohtelun sääntelyä; odottaa siksi mielenkiinnolla finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän valtionvelkaa koskevan työn tuloksia ohjaamaan tulevia päätöksiä; painottaa, että valtioiden velkakirjoilla on ratkaiseva asema korkealaatuisten ja likvidien omaisuuserien tarjoamisessa sijoittajille ja vakaiden rahoituslähteiden tarjoamisessa valtioille; panee tähän liittyen merkille, että komissiossa on parhaillaan käsiteltävänä idea niin kutsutuista valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista mahdollisena keinona puuttua ongelmaan; muistuttaa, että valtionvelkakirjavakuudelliset arvopaperit eivät olisi velkavastuun jakamisen muoto; katsoo, että markkinaosapuolten panos saattaa auttaa varmistamaan, että markkinat kiinnostuvat valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista;

12.  painottaa, että sisäisissä malleissa oleviin puutteisiin on tärkeää puuttua mallien uskottavuuden palauttamiseksi ja tasavertaisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi kaikkien laitosten kesken; viittaa tässä yhteydessä erityisesti talouden hallinnan tukiyksikkönsä toimeksiannosta laadittuun ulkoiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin, mitä päätelmiä voidaan tehdä EPV:n vuonna 2016 tekemästä markkinariskien vertailuanalyysistä; panee merkille, että tutkimuksessa todettiin muun muassa, että jos EPV:n tekemän vertailuanalyysin tulokset pitävät paikkansa ja testisalkun välineet ovat edustavia, eurooppalaisten pankkien nykyisin soveltamat sisämarkkinariskien mallit rikkovat räikeästi tasavertaisten toimintaedellytysten periaatetta (jos eri pankeilla on sama salkku, niiltä olisi edellytettävä yhtä paljon sääntelyn piiriin kuuluvaa pääomaa); panee tässä yhteydessä merkille sen, että Baselin pankkivalvontakomitea on hyväksynyt Basel III:n viimeistelemistä koskevat muutokset, sekä EPV:n arvion tämän vaikutuksista EU:n pankkialaan; muistuttaa, että sopimus ei saisi johtaa pääomavaatimusten merkittävään kasvuun unionin tasolla tai vahingoittaa pankkien valmiuksia rahoittaa reaalitaloutta, erityisesti pk-yrityksiä; on tyytyväinen siihen, että EKP on arvioinut sisäisten mallien riittävyyttä ja laatinut uuden sisäisten mallien sääntelyn tarkastusta (TRIM) koskevan oppaan, jotta voidaan puuttua samanlaisiin riskipainotettuihin omaisuuseriin sovellettavien riskipainotusten vaihtelevuuteen eri luottolaitoksissa; on myös tyytyväinen EPV:n työhön vertailuanalyysien saralla; katsoo, että pankkien pääomaposition vahvistamista voidaan tehostaa muun muassa vähentämällä osinkojen maksua ja hankkimalla uutta pääomaa ja että eurooppalaisten pankkien rahoitusaseman vahvistamisen olisi säilyttävä ensisijaisena tavoitteena;

13.  korostaa, että kansainvälisten foorumien ehdotukset olisi saatettava osaksi unionin lainsäädäntöä tavalla, jossa otetaan huomioon Euroopan pankkialan erityispiirteet;

14.  korostaa, että varsinkaan Baselin pankkivalvontakomitean vaatimuksia ei pidä saattaa sellaisenaan osaksi unionin lainsäädäntöä, jos Euroopan pankkijärjestelmän erityispiirteitä ja suhteellisuusperiaatetta ei oteta riittävän hyvin huomioon;

15.  palauttaa mieliin yhteisen valvontamekanismin rahapoliittisten tehtävien ja valvontatehtävien eriyttämisen periaatteen, ja katsoo, että tämän noudattaminen on ratkaisevan tärkeää eturistiriitojen välttämiseksi; katsoo, että yleisesti ottaen periaatetta on noudatettu hyvin; katsoo, että soveltuvin keino yhteisten palvelujen asianmukaisuuden määrittämiseksi on arvioida niiden toteuttamien tehtävien merkitys politiikan kannalta; katsoo tämän vuoksi, että yhteiset palvelut eivät ole ongelmallisia silloin, kun ne koskevat poliittisen päätöksenteon kannalta ei-kriittisiä seikkoja, mutta päinvastaisessa tapauksessa ne voivat herättää huolta ja edellyttää lisätakeita;

16.  katsoo, että jos EKP:n henkilöstöä osallistuisi enemmän paikalla tehtäviin tarkistuksiin, se voisi osaltaan edistää pankkivalvonnan riippumattomuutta puhtaasti kansallisista pohdinnoista;

17.  panee merkille komission marraskuussa 2016 ehdottaman pankkijärjestelmän uudistamista koskevan ehdotuksen; korostaa nopeutetun menettelyn merkitystä, koska se johti sopimiseen kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IFRS) N:o 9 siirtymävaiheesta, samoin kuin siirtymävaiheen järjestelyjä, jotka koskevat vapautusta suurten asiakasriskien rajan soveltamisesta jäsenvaltioiden pankkien tiettyihin julkisen sektorin vastuisiin, jotka ovat jonkin muun jäsenvaltion rahayksikön määräisiä (asetus (EU) 2017/2395), jotta luottolaitosten sääntelyn piiriin kuuluvaan pääomaan kohdistuvat vaikutukset eivät muodostu tavanomaista jyrkemmiksi; panee kuitenkin merkille EKP:n ja EPV:n lausunnot, joiden mukaan siirtymävaiheen järjestelyt eivät saisi viivyttää aiheettomasti IFRS N:o 9:n täytäntöönpanoa; painottaa tarvetta seurata kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 9 vaikutusta pankkien lainanantoon ja luottojen luonteeseen sekä mahdollisiin myötäsyklisiin vaikutuksiin, joita seuraa luottoriskiparametrien suhdanneherkkyydestä; kehottaa tarkastelemaan näitä kysymyksiä Euroopan järjestelmäriskikomiteassa ja yhteisessä valvontamekanismissa; kehottaa EPV:tä ja BIS:iä laatimaan tästä asianmukaiset ohjeet;

18.  huomauttaa, että laitosten on toimitettava eri viranomaisille useita samankaltaisia lakisääteisiä raportteja eri muodoissa, mikä aiheuttaa huomattavaa lisärasitusta; vaatii sen vuoksi yhtenäistämään raportointia niin, että keskitetty palvelupiste kokoaa yhteen kaikkien toimivaltaisten viranomaisten valvontaan liittyvät pyynnöt, välittää ne valvottaville laitoksille ja toimittaa kerätyt tiedot toimivaltaisille viranomaisille; korostaa, että näin voitaisiin estää useaan kertaan esitetyt samoja tietoja koskevat pyynnöt ja kyselyt, mikä vähentäisi merkittävästi pankkien ja toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista rasitusta ja tehostaisi samalla valvontaa;

19.  toteaa, että erityisesti pienillä pankeilla saattaa olla vaikeuksia selvitä valvontavaatimusten täyttämisen aiheuttamista suurista kustannuksista; katsoo, että EKP voisi valvontatehtäviään hoitaessaan ottaa paremmin huomioon oikeasuhteisuuden periaatteen tietyissä valvontajärjestelyissä; korostaa sen vuoksi, että on välttämätöntä lisätä pyrkimyksiä oikeasuhteisuuden paremmin huomioon ottamiseksi pieniä, vähäriskisiä laitoksia koskevassa pankkivalvonnassa; korostaa, että oikeasuhteisuuden parempi huomioon ottaminen ei missään tapauksessa merkitse valvonnan tason alentamista, vaan ainoastaan hallinnollisia helpotuksia esimerkiksi raportointi- ja julkistamisvelvollisuuksiin; pitää siksi myönteisenä komission vastausta, joka koskee pankkiunionia koskevaa vuosikertomusta 2016 ja jossa ollaan samaa mieltä parlamentin kanssa siitä, että raportointivaatimuksia olisi selkeytettävä; pitää lisäksi myönteisinä komission pyrkimyksiä ottaa oikeasuhteisuus paremmin huomioon valvonnassa;

20.  muistuttaa, että unionin oikeuden mukaisten pankkien valvontaa koskevien vaihtoehtojen ja harkintavallan on oltava mahdollisimman yhdenmukaistettuja; toteaa, että niiden on oltava pääasiassa tilapäisiä ja että ne on poistettava, kun ne eivät enää ole perusteltuja, jotta EU:n ja kansallisten valvontaviranomaisten päivittäinen toiminta ei ole liian monimutkaista;

21.  painottaa, että sääntelykehyksessä olisi otettava huomioon osuus- ja säästöpankkien erityiset toimintaperiaatteet ja kunnioitettava niiden erityisiä tehtäviä ja että valvontaviranomaisten olisi pidettävä nämä mielessä ja heijastettava niitä käytännöissään ja toimintatavoissaan;

22.  muistuttaa 17. toukokuuta 2017 antamastaan päätöslauselmasta(8) rahoitusteknologiasta; katsoo, että rahoitusteknologia-alan toimijoihin, joiden toiminta on samantyyppistä kuin muiden rahoitusjärjestelmän toimijoiden, on siksi sovellettava samoja toimintasääntöjä; kehottaa tältä osin soveltamaan rahoitusteknologia-alaa nähden lähestymistapaa, jossa pyritään löytämään tasapaino kuluttajansuojan, rahoitusvakauden ylläpitämisen ja innovointiin kannustamisen välillä; panee tähän liittyen merkille komission työn, ehdotuksen sisällyttää teknologinen innovointi Euroopan valvontaviranomaisten toimivaltuuksiin ja julkisen kuulemisen rahoitusteknologia-alan pankkien lupahakemusten arviointia koskevan EKP:n oppaan luonnoksesta;

23.  toteaa, että kaikkien pankkitoimintaan liittyvien osa-alojen lisääntynyt digitalisointi on tehnyt pankeista selvästi haavoittuvampia kyberturvallisuuden riskeihin nähden; painottaa, että kyberturvallisuuden hallinta kuuluu ensisijaisesti pankkien omaan vastuualueeseen; korostaa verkkoturvallisuuden olennaisen tärkeää asemaa pankkipalveluissa ja sitä, että rahoituslaitoksia on kannustettava olemaan hyvin kunnianhimoisia kuluttajatietojen suojaamisessa ja verkkoturvallisuuden takaamisessa; kehottaa valvontaviranomaisia seuraamaan tiiviisti ja arvioimaan kyberturvallisuuteen liittyviä riskejä ja EU:n rahoituslaitoksia suhtautumaan hyvin kunnianhimoisesti kuluttajien tietojen suojaamiseen ja kyberturvallisuuden takaamiseen; suhtautuu myönteisesti EKP:n aloitteeseen velvoittaa valvonnan piiriin kuuluvat pankit raportoimaan merkittävistä verkkohyökkäyksistä reaaliaikaisessa hälytyspalvelussa ja pitää myönteisenä, että yhteinen valvontamekanismi tekee paikalla tarkastuksia verkkoturvallisuuden valvomiseksi; kehottaa lisäämään yhteisen valvontamekanismin toimia ja asettamaan kyberturvallisuuden virallisesti yhdeksi sen korkean tason painopistealoista;

24.  on tyytyväinen EPV:n, ESMA:n ja yhteisen valvontamekanismin työhön, jolla edistetään valvonnan lähentämistä siinä yhteydessä, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta, jotta vältetään sääntelyyn ja valvontaan liittyvän keinottelun riski; on sitä mieltä, että kaikissa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille luotavissa valvontayhteistyön malleissa olisi huolehdittava EU:n rahoitusvakaudesta, sen sääntely- ja valvontajärjestelyistä sekä -standardeista ja niiden soveltamisesta; muistuttaa, että pankkien on valmistauduttava brexitin häiriövaikutukseen ja tehtävä varautumissuunnitelmia sen lieventämiseksi; on huolestunut siitä, että erityisesti pienemmät pankit ovat saattaneet jäädä jälkeen valmistauduttaessa brexitiin, ja kehottaa niitä tehostamaan toimiaan; muistuttaa, että prosessi, joka liittyy pankkien toimilupien saamiseen ja sisäisten mallien hyväksyttämiseen, kestää useita vuosia ja että tämä olisi otettava huomioon;

25.  panee merkille Euroopan finanssivalvojien järjestelmän tarkistamista koskevat ehdotukset, mukaan lukien Euroopan valvontaviranomaisen hallinnoinnin, rahoituksen ja toimivaltuuksien muuttamista koskeva koontiasetusehdotus;

26.  on huolestunut suuntauksista, jotka liittyvät siihen, että pankkiryhmät käyttävät entistä monimutkaisempia rakenteita ja yksikköjä, jotka toteuttavat laajalti samaa toimintaa kuin pankit mutta joihin ei sovelleta pankkivalvontaa; panee tässä yhteydessä merkille sijoitusyrityksiä koskevan komission ehdotuksen, jonka olisi edistettävä tasapuolisten toimintaedellytyksien luomista sijoituspalveluyrityksien ja luottolaitoksien välille sekä sellaisten porsaanreikien poistamista, jotka saattavat mahdollistaa suurten sijoituspalveluyrityksien käytön pankkialan sääntelyvaatimuksien kiertämiseksi;

27.  on huolissaan varjopankkitoiminnan yleistymisestä EU:ssa; panee merkille EJRK:n vuoden 2017 julkaisun ”EU Shadow Banking Monitor”, jossa painotetaan useita riskejä ja haavoittuvuuksia, joita EU:n varjopankkijärjestelmässä on seurattava; kehottaa tämän vuoksi toteuttamaan koordinoituja toimia näihin riskeihin puuttumiseksi, jotta voidaan taata oikeudenmukainen kilpailu ja rahoitusvakaus; toteaa kuitenkin, että rahoituskriisin jälkeen on otettu käyttöön politiikkaa, jolla torjutaan finanssimarkkinoiden epävakauteen liittyviä riskejä, jotka johtuvat varjopankkitoiminnasta; kannustaa viranomaisia valvomaan edelleen valppaasti esille tulevia rahoitusvakauden riskejä ja puuttumaan niihin sekä täydentämään pankkialan sääntelyyn liittyviä toimia varjopankkialan asianmukaisella sääntelyllä; pitää valitettavana, että komissio ei tarkastellut viimeksi mainittua seikkaa vastauksissaan viime vuoden vuosikertomukseen(9);

28.  katsoo, että vaikka erityisesti viestinnän ja avoimuuden osalta parannukset olisivat toivottavia, pankkiunioni on euroa käyttäville jäsenvaltioille myönteinen ja perustavaa laatua oleva muutos; muistuttaa, että pankkiunioni on avoin kaikille jäsenvaltioille; kannustaa kaikkia euroalueeseen kuulumattomia jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet pankkiunioniin liittymiseksi, jotta pankkiunioni voidaan asteittain saattaa vastaamaan koko sisämarkkinoita;

29.  suhtautuu myönteisesti edistykseen, jota on saavutettu tietyn delegoinnin sallimiseksi sopivuutta ja luotettavuutta koskevien päätöksien alalla EKP:n kesäkuussa 2017 tekemän päätöksen nojalla; toteaa kuitenkin jälleen kerran, että asetuksia on muutettava, jotta tiettyjä rutiinikysymyksiä koskeva päätöksenteko voidaan useammin ja helpommin delegoida valvontaelimeltä asiaa käsitteleville virkamiehille; muistuttaa suhtautuvansa myönteisesti asetuksien muuttamiseen tavalla, joka voisi osaltaan tehostaa EKP:n pankkivalvontaa ja lisätä sen vaikuttavuutta; kehottaa EKP:tä määrittämään tehtävät, jotka liittyvät päätöksenteon delegointiin;

Kriisinratkaisu

30.  suhtautuu myönteisesti siihen, että uutta kriisinratkaisujärjestelmää käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017; panee merkille unionin yleiseen tuomioistuimeen jätettyjen tapausta koskevien oikeudellisten vaatimusten suuren määrän; pyytää komissiota arvioimaan, voiko tämä vaarantaa uuden kriisinratkaisujärjestelmän tehokkuuden ja estää käytännössä kriisinratkaisujärjestelmän soveltamisen, ja millä tavoin; kehottaa yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa ja komissiota julkaisemaan yhdessä tiivistelmän ongelmista, joita arvostellaan eniten oikeudellisissa vaatimuksissa; katsoo, että vuoden 2017 pankkitoimintaa koskevat tapaukset herättävät kysymyksiä avoimuudesta ja viestinnästä, ja edellyttää avoimuuden lisäämistä tulevissa kriisinratkaisupäätöksissä, mihin kuuluu Euroopan parlamentin oikeus tutustua selkein ja asianmukaisin ehdoin kriisinratkaisupäätöksiä käsitteleviin olennaisiin asiakirjoihin, kuten riippumattomien arvioijien laatimiin arviointiraportteihin, jotta jälkikäteen saadaan parempi käsitys kriisinratkaisujärjestelyistä; kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä ottamaan vuoden 2017 pankkitoimintatapauksista opiksi, kun ne tekevät yhdessä päätöksen komission ehdotuksista, jotka koskevat kokonaistappionsietokykyä, omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta sekä keskeyttämisvälinettä;

31.  on huolissaan valtiontukisääntöjen ja unionin lainsäädännön välisestä epäsuhdasta, joka liittyy siihen, voivatko talletusten vakuusjärjestelmät osallistua kriisinratkaisuun, kuten pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä ja talletussuojadirektiivissä säädetään, kuten edellisessä mietinnössä on todettu(10); kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen valtiontukisääntöjä koskevaa tulkintaansa talletussuojadirektiivin 11 artiklan 3 kohdan ja 11 artiklan 6 kohdan valossa, jotta taataan, että EU:n lainsäätäjän säätämiä ennalta ehkäiseviä ja vaihtoehtoisia toimia voidaan tosiasiallisesti toteuttaa; katsoo tämän tulleen vahvistetuksi vuoden 2017 pankkitoimintatapauksissa, koska pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat soveltaa tavanomaisia maksukyvyttömyysmenettelyjä, joihin voi tietyin ehdoin liittyä ”likvidaatiotukea”; katsoo, että viimeaikaisten kriisinratkaisutapauksien yhteydessä ilmenneen eri maiden sääntelyerojen hyväksikäytön yhtenä syynä ovat sellaisten valtiontukisääntöjen eroavuudet, joita sovelletaan kriisinratkaisujärjestelmän ja kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaisesti; kehottaa tästä syystä komissiota tarkastelemaan uudelleen pankkien maksukyvyttömyyteen unionissa sovellettavaa järjestelmää, mukaan lukien vuonna 2013 annettu pankkitoimintaa koskeva tiedonanto, jotta pankkeja koskevista tapauksista vuonna 2017 voidaan tehdä päätelmiä;

32.  muistuttaa, että pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivillä pyritään varmistamaan elintärkeiden toimintojen jatkuvuus, välttämään rahoitusvakauteen kohdistuvia haittavaikutuksia, suojaamaan julkisia varoja huolehtimalla siitä, että lähellä kaatumista olevat laitokset turvautuvat poikkeukselliseen julkiseen rahoitustukeen mahdollisimman vähän, sekä suojaamaan suojattuja tallettajia ja sijoittajia sekä asiakkaiden varoja ja omaisuutta; muistuttaa, että poikkeuksellisen julkisen rahoitustuen toimenpiteitä voidaan käyttää ainoastaan talouden vakavan häiriötilan korjaamiseen ja rahoitusvakauden säilyttämiseen eikä niitä saa käyttää niiden tappioiden kattamiseen, joita laitokselle on aiheutunut tai todennäköisesti aiheutuu lähitulevaisuudessa; katsoo, että poikkeuksellista julkista rahoitustukea olisi tarvittaessa täydennettävä korjaavilla toimenpiteillä; kehottaa komissiota suorittamaan mahdollisimman pian pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin 32 artiklan 4 kohdan viimeisessä alakohdassa mainitun tarkastelun, joka olisi pitänyt toteuttaa jo vuonna 2015, toteaa, että pääomapohjan vahvistaminen ennalta varautuvasti on pankkien kriisinhallintaan soveltuva väline;

33.  kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen vuosittain, täyttyvätkö edelleen vaatimukset, jotka koskevat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan soveltamista finanssialan mahdolliseen valtiontukeen;

34.  kehottaa komissiota arvioimaan, onko pankkiala kriisin alusta lähtien saanut etua implisiittisestä avusta ja epätavanomaisen maksuvalmiustuen kautta annetusta valtiontuesta;

35.  pitää myönteisenä sitä, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto katsoo tärkeimmäksi luottolaitosten purkamismahdollisuuden vahvistamisen, sekä edistystä, jota on tapahtunut sitovien tavoitteiden asettamisessa omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevalle vähimmäisvaatimukselle konsolidoidulla tasolla; painottaa toimivien ja uskottavien kriisinratkaisusuunnitelmien merkitystä ja ottaa tässä yhteydessä huomioon ongelmat, joita yhden kriisinratkaisuviranomaisen strategiat saattavat aiheuttaa isäntämaiden rahoitusvakaudelle, jos niitä ei suunnitella asianmukaisesti; korostaa, että tarvitaan vaikuttavaa järjestelyä tämän tavoitteen laiminlyömisten käsittelemiseksi ja että omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevissa vähimmäisvaatimuksissa olisi kiinnitettävä huomiota laitosten liiketoimintamalleihin, jotta voidaan varmistaa kyseisten laitosten kriisinratkaisu; kehottaa yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa laatimaan kattavan luettelon kansallisessa tai unionin lainsäädännössä havaituista kriisinratkaisun esteistä; korostaa, että pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä tarkistettaessa ei saisi missään tapauksessa jäädä jälkeen kansainvälisesti sovituista standardeista;

36.  pitää myönteisenä saavutettua sopimusta, joka koskee kattamattomien velkainstrumenttien ensisijaisuusjärjestyksen yhdenmukaistamisen jatkamista direktiivin (EU) 2017/2399 avulla; kehottaa jäsenvaltioita nopeaan täytäntöönpanoon, jotta pankit voivat laskea liikkeeseen velkaa uudessa maksukyvyttömyysluokassa ja kehittää näin tarvittavat puskurit; muistuttaa kannastaan, jonka se ilmaisi edellisessä mietinnössä(11) ja jonka mukaan alaskirjattavia välineitä olisi myytävä asianmukaisille sijoittajille, jotka voivat kattaa mahdolliset tappiot tämän uhkaamatta niiden omaa vakaata rahoitusasemaa; suosittaa siksi, että kriisinratkaisuviranomaisten on seurattava, missä määrin vähittäissijoittajat pitävät hallussaan alaskirjaukselle alttiita välineitä, ja että EPV:n olisi ilmoitettava määrät vuosittain ja annettava tarvittaessa varoituksia ja suosituksia korjaaviksi toimiksi;

37.  panee merkille vireillä olevat lainsäädäntöehdotukset, jotka koskevat kokonaistappionsietokyvyn täytäntöönpanoa unionin lainsäädännössä ja joiden tavoitteena on vähentää riskejä EU:n pankkialalla;

38.  muistuttaa, että yhteistä kriisinratkaisurahastoa koskevan hallitustenvälisen sopimuksen asiasisältö on viime kädessä sisällytettävä unionin oikeudelliseen kehykseen; muistuttaa, että yhteinen varautumisjärjestely on olennainen, jotta voidaan varmistaa uskottava ja tehokas kriisinratkaisujärjestelmä ja valmiudet käsitellä systeemisiä kriisejä pankkiunionissa sekä välttää turvautumista pankkien pelastamiseen julkisin varoin; panee merkille komission ehdotuksen Euroopan vakausmekanismin muuttamisesta Euroopan valuuttarahastoksi, jolloin varautumisjärjestelytehtävät kuuluisivat yhteiselle kriisinratkaisurahastolle;

39.  pitää myönteisenä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toimintaa sen kehittäessä valmiuksiaan pankkien kriisinratkaisuun unionin tasolla; toteaa kuitenkin, että kriisinratkaisun suunnittelu on pitkälti edelleen työn alla; toteaa myös, että yhteisellä kriisinratkaisuneuvostolla on selvästi liian vähän henkilöstöä; kehottaa yhteistä kriisinratkaisuneuvostoa tehostamaan palvelukseenottomenettelyjään ja kansallisia viranomaisia lähettämään asiantuntijoita yhteisen kriisinratkaisuneuvoston käyttöön; muistuttaa tässä yhteydessä, että yhteisessä kriisinratkaisuneuvostossa on päästävä sopivaan tasapainoon keskustason henkilöstön ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten henkilöstön välillä ja että yhteisen kriisinratkaisuneuvoston työntekijät ja kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten työntekijät on erotettava selkeästi toisistaan; pitää tähän liittyen myönteisinä toimia, joita yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on toteuttanut jakaessaan rooleja ja tehtäviä yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa; korostaa, että yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on suoraan vastuussa paitsi EKP:n valvontaan kuuluvista pankeista myös merkittävistä rajojen yli toimivista laitoksista; kehottaa jäsenvaltioita, toimivaltaisia kansallisia viranomaisia ja EKP:tä toimimaan siten, että tästä laajuuserosta aiheutuu yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle mahdollisimman vähän lisärasitusta ja hankaluuksia;

40.  kehottaa laskemaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritetut ennakkomaksut läpinäkyvällä tavalla esittäen tietoja laskentamenetelmästä ja toteuttaen toimia laskelmien tuloksia koskevien tietojen yhdenmukaistamiseksi;

41.  on huolestunut kriisinratkaisupäätöksien mahdollisista vaikutuksista pankkijärjestelmän rakenteeseen; kehottaa komissiota seuraamaan asiaa tarkasti, toteuttamaan tehtyjen päätöksien johdosta jatkotoimia ja tiedottamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti havainnoistaan;

Talletussuoja

42.  on tyytyväinen EPV:n päätökseen julkaista saamansa tiedot vuosittain talletussuojadirektiivin 10 artiklan 10 kohdan mukaisesti; ehdottaa, että tietojen esitystapaa parannettaisiin, jotta voidaan tehdä suoria vertailuja rahoituksen riittävyydestä talletusten vakuusjärjestelmissä; panee kuitenkin merkille, että käytettävissä olevien varojen hankkimista on monien talletusten vakuusjärjestelmien osalta nopeutettava, jotta niiden tavoitetasot saavutetaan 3. heinäkuuta 2024 mennessä;

43.  kehottaa EPV:tä laajentamaan analyysiään muun muassa niin, että se koskee jäsenvaltioiden talletussuojadirektiivin 10 artiklan 9 kohdan mukaisesti käyttöön ottamia vaihtoehtoisia rahoitusjärjestelyjä, ja julkaisemaan tämän analyysin talletussuojadirektiivin 10 artiklan 10 kohdan mukaisesti saatujen tietojen yhteydessä;

44.  muistuttaa talletussuojadirektiivin mukaisten vaihtoehtojen ja näkökantojen suuresta määrästä; katsoo, että talletusten vakuusjärjestelmiin sovellettavia sääntöjä on yhdenmukaistettava edelleen, jotta pankkiunionissa saadaan aikaan yhdenvertaiset toimintaedellytykset;

45.  muistuttaa, että talletusten suojaaminen on kaikkien EU:n kansalaisten yhteinen huolenaihe ja että pankkiunioni on epätäydellinen ilman kolmatta pilariaan; keskustelee parhaillaan valiokuntatasolla ehdotuksesta eurooppalaiseksi talletussuojajärjestelmäksi; panee tässä yhteydessä merkille 11. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon;

46.  toteaa, että ehdotetun Euroopan talletussuojarahaston perustamiseen soveltuvasta oikeusperustasta käydään edelleen keskusteluja;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan pankkiviranomaiselle, Euroopan keskuspankille, yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle, kansallisille parlamenteille ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 40 alakohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0041.
(2)EUVL C 34, 31.1.2018, s. 5.
(3)EUVL C 34, 31.1.2018, s. 17.
(4)EUVL C 11, 12.1.2018, s. 24..
(5)EUVL C 216, 30.7.2013, s. 1.
(6)Euroopan keskuspankki, euroalueen rahoitusmarkkinoita koskeva raportti, lokakuu 2017, s. 23–24.
(7)Komission tiedonanto pankkiunionin toteuttamisesta, 11.10.2017 (COM(2017)0592), s.15.
(8)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0211.
(9)Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. helmikuuta 2017, pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016, kohta 9.
(10)Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. helmikuuta 2017, pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016, 38 kohta.
(11)Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. helmikuuta 2017, pankkiunionia koskevasta vuosikertomuksesta 2016, 48 kohta.


Jihadistien tulonlähteiden katkaiseminen - terrorismin rahoittamiseen puuttuminen
PDF 286kWORD 52k
Euroopan parlamentin suositus 1. maaliskuuta 2018 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle jihadistien tulonlähteiden katkaisemisesta – terrorismin rahoittamiseen puuttuminen (2017/2203(INI))
P8_TA(2018)0059A8-0035/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 1999 tehdyn terrorismin rahoituksen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman Pohjois-Irakin/Mosulin tilanteesta(1) ja 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman ISIS/Daesh-järjestön harjoittamasta kulttuurikohteiden tuhoamisesta(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian,

–  ottaa huomioon tietyistä Euroopan yhteisön ja Irakin talous- ja rahoitussuhteita koskevista erityisrajoituksista ja asetuksen (EY) N:o 2465/96 kumoamisesta 7. heinäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1210/2003(3),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1267 (1999), 1373 (2001), 1989 (2011), 2133 (2014), 2199 (2015), 2253 (2015) ja 2368 (2017),

–  ottaa huomioon rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta 20. toukokuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849(4),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (EU) 2015/849 rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin 2009/101/EY muuttamisesta (COM(2016)0450),

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2014 annetun Manaman julistuksen terrorismin rahoittamisen torjunnasta,

–  ottaa huomioon rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) terrorismiin ja terrorismin rahoitukseen liittyviä kohdennettuja talouspakotteita koskevat parhaat käytännöt,

–  ottaa huomioon FATF:n 24. lokakuuta 2014 antaman lausunnon Irakin ja Levantin islamilaisen valtion terroristijärjestön (ISIL) rahoituksen torjumisesta sekä FATF:n helmikuussa 2015 antaman raportin ISILin rahoituksesta,

–  ottaa huomioon yhdennentoista raportin turvallisuusunionin edistymisestä, jonka komissio julkaisi 18. lokakuuta 2017,

–  ottaa huomioon maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen foorumin (GCTF) syyskuussa 2015 antaman lisäyksen Algerin muistioon hyvistä käytännöistä terroristien tekemistä kaappauksista lunnaiden saamiseksi hyötymisen ehkäisemiseksi ja estämiseksi,

–  ottaa huomioon G7-ryhmän 26. toukokuuta 2017 antaman Taorminan julkilausuman terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnasta,

–  ottaa huomioon hiljattain perustetun terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklan ja henkilötietojen suojaa koskevan 8 artiklan,

–  ottaa huomioon Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 muuttamisesta 28. toukokuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/827(5),

–  ottaa huomioon helmikuussa 2016 julkaistun komission toimintasuunnitelman terrorismin rahoituksen torjunnan vahvistamiseksi,

–  ottaa huomioon Europolin julkaiseman vuoden 2017 selvityksen terrorismitilanteesta ja -suuntauksista Euroopassa (TE-SAT),

–  ottaa huomioon sisämarkkinoihin vaikuttavia ja rajat ylittäviin toimiin liittyviä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä koskevasta arvioinnista 26. kesäkuuta 2017 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0340),

–  ottaa huomioon terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541(6),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680(7),

–  ottaa huomioon 13. heinäkuuta 2017 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kulttuuriesineiden tuonnista (COM(2017)0375),

–  ottaa huomioon yhdeksännen raportin turvallisuusunionin edistymisestä, jonka komissio julkaisi 27. heinäkuuta 2017,

–  ottaa huomioon 18. lokakuuta 2017 julkaistun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle ”Yhdestoista raportti edistymisestä kohti toimivaa ja todellista turvallisuusunionia” (COM(2017)0608),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0035/2018),

A.  ottaa huomioon, että yksi terrorismin torjunnan keskeisimmistä elementeistä on tyrehdyttää terrorismin rahoituslähteet, joita ovat muun muassa salaiset rahavirrat petosten ja veronkierron, rahanpesun ja veroparatiisien kautta;

B.  toteaa, että osa rahoituksesta voi olla peräisin Euroopan maista ja olla tarkoitettu terroristijärjestöjen käyttöön muualla ja että osa rahoituksesta taas tulee Euroopan ulkopuolelta ja on tarkoitettu radikalisoitumisen ja varsinaisten terroritekojen rahoittamiseen; toteaa, että terrorismin torjunnan ulkoinen ja sisäinen ulottuvuus ovat toisiinsa kietoutuneet; katsoo, että terrorismin rahoituslähteiden tyrehdyttämisen olisi oltava osa EU:n laajempaa strategiaa, joka kattaisi sekä ulkoisen että sisäisen turvallisuusulottuvuuden;

C.  toteaa, että nykyaikaiset viestintäverkot ja erityisesti joukkorahoitus ovat osoittautuneet halvaksi ja tehokkaaksi keinoksi kerätä varoja terrorismin rahoitukseen tai jihadistiverkoston hallintaan; toteaa, että terroristiryhmät ovat onnistuneet keräämään lisävaroja toiminnalleen verkkourkinnalla, identiteettivarkauksilla tai ostamalla sähköisiltä foorumeilta varastettujen luottokorttien tietoja;

D.  ottaa huomioon, että tätä rahoitusta käytetään kolmenlaiseen terroristiseen toimintaan: terrori-iskuihin, joihin tarvitaan mittavaa rahoitusta; muihin iskuihin, joiden tulokset ovat yhtä raakoja mutta joihin tarvitaan kuitenkin vähemmän rahoitusta, sekä propagandaan, jolla voidaan yllyttää ”yksinäisiä susia” iskuihin, joihin saatetaan tarvita vain hyvin vähän etukäteissuunnittelua tai varoja; katsoo, että vastatoimien on oltava tehokkaita kaikissa näissä tapauksissa;

E.  ottaa huomioon, että laillisista lähteistä peräisin olevan rahoituksen saaja voi ohjata varat terroristiseen toimintaan liittyville kolmansille osapuolille, henkilöille, ryhmille, yrityksille tai yhteisöille;

F.  ottaa huomioon, että terrorismi on maailmanlaajuista rikollista toimintaa, minkä vuoksi myös sen tehokkaan torjunnan on oltava maailmanlaajuista ja kokonaisvaltaista; toteaa, että tämän vuoksi rahoituslaitosten, lainvalvontaviranomaisten ja oikeusviranomaisten välinen tiivis koordinointi sekä luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä ja epäilyttävää toimintaa koskevien merkityksellisten tietojen jakaminen on erittäin tärkeää, joskin on pidettävä mielessä, että henkilötietojen suojaaminen ja yksityisyyden kunnioittaminen ovat tärkeitä perusoikeuksia;

G.  ottaa huomioon, että viime vuosien tietovuodot ovat lisänneet huomattavasti tietoisuutta rahanpesun ja veronkierron yhteyksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismin rahoitukseen ja että näistä kysymyksistä on tullut kansainvälisen politiikan keskeinen huolenaihe; toteaa komission lailla tiedotusvälineiden viimeaikaisten raporttien yhdistäneen myös laajamittaiset alv- ja valmisteveropetokset järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin(8);

H.  toteaa, että lähes kaikkien jäsenvaltioiden oikeudenkäyttöalueilla terrorismin rahoitus on kriminalisoitu erillisenä rikoksena;

I.  toteaa, että taloudelliset tiedot ovat olennainen osa kerättäviä tiedustelutietoja, joiden avulla voidaan analysoida terroristiverkostoja ja puuttua paremmin niiden toimintaan; toteaa, että tarvitaan lainsäädännön asianmukaista täytäntöönpanoa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemiseksi; katsoo, että tarvitaan kattavia ennaltaehkäiseviä strategioita, jotka perustuvat perustietojen vaihtoon ja yhteistyön parantamiseen rahanpesun selvittelykeskusten, tiedustelupalvelujen ja terrorismin rahoituksen torjunnan alalla työskentelevien lainvalvontaviranomaisten välillä; katsoo, että näiden tietojen olisi katettava kansainvälisen rahoituksen kehittymässä olevat suuntaukset, kuten bittikartta, SWIFT-koodit, kryptovaluutta ja siihen liittyvät sääntelymekanismit; toteaa, että terrorismin rahoituksen maailmanlaajuiseen torjuntaan on liityttävä maailmanlaajuiset avoimuusnormit, jotka koskevat yritysten, trustien ja vastaavien oikeudellisten järjestelyjen tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia, sellaisen taloudellisen salailun poistamiseksi, jolla helpotetaan rikoksen tuoton pesua sekä terroristijärjestöjen ja terroristien rahoitusta;

J.  ottaa huomioon, että nykyisissä rakenteissa tarvitaan vakiintunut eurooppalainen foorumi, jollainen on tähän asti ollut olemassa epävirallisessa muodossa ja jonka avulla keskitetään nykyisin 28 jäsenvaltioissa hajallaan olevien tietojen vastaanottaminen ja jonka kautta jäsenvaltiot voivat esittää tietoja toimintatasostaan terrorismin rahoituksen torjunnassa sekä kyseisen torjunnan edistymisestä; katsoo, että tietojen vaihdon olisi oltava ennakoivaa;

K.  ottaa huomioon, että tietyillä kansainvälisillä voittoa tavoittelemattomilla organisaatioilla, hyväntekeväisyysjärjestöillä, muilla säätiöillä, verkostoilla ja yksityisillä lahjoittajilla, joilla on tai joilla ilmoitetaan olevan sosiaalisia tai kulttuurisia tavoitteita, on luotu perusta ISIS/Da'esh-järjestön, al-Qaidan ja muiden jihadistijärjestöjen rahoitusvalmiuksille ja peitellään väärinkäytöksiä; toteaa, että siksi on erittäin tärkeää seurata näitä organisaatioita ja niiden rahoittajia ja toimintaa sekä niiden usein laajamittaisia yhteyksiä EU:ssa oleviin toimijoihin ja kerätä niistä tiedustelutietoa; toteaa, että näiden verkostojen radikaalin jihadismin leviämiselle Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa antama tuki olisi torjuttava; toteaa, että tällainen laajentuminen EU:n rajoille sekä naapuri- ja kumppanimaihimme on erityisen huolestuttavaa; pitää maailmanlaajuisen terrorismin torjumisen kannalta erittäin tärkeänä, että Persianlahden yhteistyöneuvosto ja sen jäsenvaltiot panevat FATF:n suositukset täytäntöön kaikilta osin;

L.  toteaa, että al-Qaidan maailmanlaajuinen varankeräysverkosto perustuu hyväntekeväisyysjärjestöille ja kansalaisjärjestöille tehtyihin lahjoituksiin ja että viestintä lahjoittajien kanssa tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja sähköisillä foorumeilla; toteaa, että sovellustilejä on käytetty myös lahjoitusten pyytämiseen tukijoilta jihadismille; toteaa, että terroristijärjestöt ovat viime vuosina kehittäneet useita älypuhelinsovelluksia maksimoidakseen tavoittamiensa ihmisten määrän ja rohkaistakseen useimmiten Persianlahden maissa olevia tukijoita lahjoituksiin;

M.  painottaa mikrovaltioiden ja sellaisten valtioiden, joissa oikeusvaltio toteutuu huonosti, olevan erityisen alttiita ja vaarassa päätyä terrorismin rahoituksen pesäkkeiksi;

N.  toteaa tiedustelutietojen antavan ymmärtää, että Persianlahden instituutiot ja yksityishenkilöt antavat taloudellista ja logistista tukea ISIS/Da’esh-järjestölle, al‑Qaidalle ja muille radikaaleille ryhmille; toteaa, että ilman tätä rahoitusta monet näistä terrorijärjestöistä eivät olisi omavaraisia;

O.  toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestöstä ja al-Qaidasta on tullut taloudellisesti omavaraisia; toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestö ja al-Qaida pyrkivät ohjaamaan varojaan Syyriaan ja Irakiin öljynviennin ja yrityssijoittamisen avulla, muun muassa rahakuriiriren ja ammattimaisten kuriirien, liattomien varainsiirtojen sekä rahapalvelujen ja ammattimaisten palvelujen kautta; ottaa huomioon, että ISIS/Da'esh-järjestö ja al-Qaida pesevät rikollisesta toiminnasta saamiaan tuottoja ostamalla erilaisia yrityksiä ja omaisuutta eri muodoissa; toteaa, että ISIS/Da'esh-järjestö ja al-Qaida harjoittavat myös varastetun antiikin ja salakuljetettujen taide-esineiden ja artefaktien myynnistä saatujen varojen rahanpesua myymällä niitä ulkomailla, myös unionin jäsenvaltioiden markkinoilla; toteaa, että terroristiryhmät hankkivat nykyisin rahoitusta myös muun muassa tavaroiden, tuliaseiden, öljyn, huumeiden, savukkeiden ja kulttuuriesineiden laittomasta kaupasta sekä harjoittamalla ihmiskauppaa, orjuutta, lasten hyväksikäyttöä, ryöstön tapaista kiristystä ja kiristystä; toteaa, että järjestäytyneen rikollisuuden ja terroristiryhmien voimistuvat yhteydet lisäävät unionin turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa; katsoo, että nämä lähteet voivat antaa ISIS/Da’esh-järjestölle ja al-Qaidalle tilaisuuden jatkaa tulevien rikosten rahoittamista niiden menetettyä Syyrian ja Irakin alueiden hallinnan;

P.  ottaa huomioon, että kansainvälinen lunnaiden maksamista koskeva kielto on otettu käyttöön usein kansanvälisin sitoumuksin, jotka perustuvat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin ja kansallisiin lakeihin; toteaa, että käytännössä YK:n kiellolla ei ole keskeisten allekirjoittajavaltioiden tukea, sillä nämä asettavat elämän välittömän suojelun terrorismin vastaisten sitoumustensa edelle ja mahdollistavat siten terroristijärjestöjen rahoituksen;

1.  esittää neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle seuraavat suositukset:

   a) kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota pitämään terroristiverkostojen rahoituslähteiden tyrehdyttämistä keskeisenä tavoitteena, koska se on toimiva keino estää näitä verkostoja toimimasta tehokkaasti; katsoo, että terrorismin rahoituksen ja yleisemmin terrori-iskujen torjunnassa on erittäin tärkeää noudattaa ennaltaehkäiseviä strategioita, jotka perustuvat parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja asiaan liittyvää epäilyttävää toimintaa koskevien tietojen vaihtoon tiedustelupalvelujen kesken; kehottaa jäsenvaltioiden tiedustelupalveluja parantamaan näin ollen koordinointia ja yhteistyötä perustamalla terrorismin rahoituksen vastaisen unionin pysyvän tiedustelufoorumin nykyisten rakenteiden yhteyteen (esimerkiksi Europoliin), jotta ei perustettaisi jälleen uutta virastoa, ja keskittymään tällä foorumilla terrorismin rahoitusta koskevien tietojen ennakoivaan vaihtoon; katsoo, että tämän foorumin avulla voitaisiin luoda yhteinen tietokanta, johon tallennettaisiin tietoja luonnollisista henkilöistä, oikeushenkilöistä ja epäilyttävästä toiminnasta; tähdentää, että kansallisten turvallisuusviranomaisten keräämät tärkeät tiedot olisi välitettävä heti, kun ne tallennetaan keskitettyyn järjestelmään, johon olisi voitava sisällyttää tietoja muista kuin unionin kansalaisista, ja että erityisesti on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset perusoikeuksiin ja erityisesti henkilötietojen suojaan ja käyttötarkoituksen rajoittamisen periaatteeseen; korostaa, että kyseisiin tietoihin on sisällytettävä muun muassa luettelo unionissa toimivista ja unionin ulkopuolisista pankeista, rahoituslaitoksista ja kaupallisista toimijoista sekä kolmansista maista, joiden terrorismin rahoituksen torjunta on puutteellista; kehottaa komissiota laatimaan mahdollisimman nopeasti tällaisen omiin kriteereihinsä ja analyyseihinsä pohjautuvan luettelon direktiivin (EU) 2015/849 vaatimusten mukaisesti; muistuttaa, että terroristisesta toiminnasta tai sen organisoinnista tai tukemisesta suoraan tai epäsuorasti vastuussa olevat tahot on saatettava vastuuseen teoistaan;
   b) kehottaa sekä unionin jäsenvaltioita että muita Euroopan maita rahoittamaan ohjelmia, joilla edistetään parhaiden käytäntöjen jakamista niiden tiedustelupalvelujen kesken muun muassa tutkimuksista ja analyyseista, joissa tarkastellaan terroristien ja terroristijärjestöjen rekrytointi- ja varainsiirtomenetelmiä; suosittaa toteuttamaan neljännesvuosittain tehtäviä julkisia uhka-arvioita, joissa yhdistetään Europolin ja EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen keräämät tiedustelu- ja muut tiedot; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tiedusteluyksiköiden riittävän rahoituksen ja henkilöresurssit;
   c) muistuttaa, että rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF), joka on kehittänyt terrorismin rahoituksen torjuntastrategian, on toistuvasti todennut, että olisi äärimmäisen tärkeää parantaa ja nopeuttaa tietojen jakamista rahanpesun selvittelykeskusten kesken ja näiden keskusten, turvallisuusjoukkojen ja lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaisten välillä niiden omilla oikeudenkäyttöaluilla, oikeudenkäyttöalueiden välillä sekä yksityisellä sektorilla, etenkin pankkialalla;
   d) on tyytyväinen Persianlahden yhteistyöneuvoston sitoutumiseen FATFiin; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa rohkaisemaan aktiivisesti unionin kumppaneita, erityisesti Persianlahden yhteistyöneuvostoa ja sen jäsenvaltioita, panemaan täysimääräisesti täytäntöön FATFin suositukset puuttuakseen rahanpesun torjunnassa ja terrorismin rahoituksen torjunnassa havaittuihin puutteisiin ja kehottaa niitä tarjoamaan teknistä apua, jotta näillä aloilla päästäisiin eteenpäin;
   e) kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tukemaan FATFin pyrkimyksiä ja asettamaan etusijalle terrorismin rahoituksen torjunnan erityisesti määrittämällä ne YK:n jäsenvaltiot, joilla on strategisia ongelmia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa, ja tekemällä niiden kanssa yhteistyötä;
   f) kehottaa lujittamaan yhteistyötä Europolin ja niiden unionin keskeisten strategisten kumppanien välillä, jotka ovat ratkaisevassa asemassa terrorismin maailmanlaajuisessa torjunnassa; katsoo, että tiiviimpi yhteistyö tarjoaisi mahdollisuuden torjua ja jäljittää paremmin terrorismin rahoituskeskuksia ja puuttua niiden toimintaan; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään tehokkaammin epävirallista rahanpesun selvittelykeskusten verkostoa (FIU.net) Europolin tekemän työn pohjalta panemalla täytäntöön viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin ja hyväksymällä sääntelytoimenpiteitä, jotta ratkaistaisiin rahanpesun selvittelykeskusten erilaisista asemista ja toimivaltuuksista johtuvat muut ongelmat ja jotta erityisesti helpotettaisiin koordinointia ja tietojen vaihtoa rahanpesun selvittelykeskusten kesken ja niiden ja lainvalvontaviranomaisten välillä näiden tietojen jakamiseksi terrorismin vastaisen eurooppalaisen tiedustelufoorumin kanssa;
   g) muistuttaa, että lujitettu poliittinen vuoropuhelu, lisätty taloudellinen tuki ja tuki terrorismin torjuntavalmiuksien kehittämiselle unionin kumppanimaissa, jotka sijaitsevat terrorismin torjunnan eturintamassa, ovat äärimmäisen tärkeitä;
   h) kehottaa unionin jäsenvaltioita seuraamaan tarkemmin epäilyttäviä järjestöjä, jotka harjoittavat tällaista toimintaa, kuten laitonta kauppaa, salakuljetusta, väärentämistä ja vilpillisiä käytäntöjä, ja perustamaan yhteisiä tutkimusryhmiä Europolin kanssa, mikä auttaisi lainvalvontaviranomaisia saamaan tietoa epäilyttävistä liiketoimista, ottaen huomioon suhteellisuusperiaatteen ja kunnioittaen oikeutta yksityisyyteen; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tutkijoiden kouluttamista ja erikoistumista tässä tarkoituksessa; kehottaa komissiota tukemaan ja rahoittamaan asianmukaisesti jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten koulutusohjelmien kehittämistä;
   i) kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota toimittamaan vuosittain kertomuksen terrorismin rahoituksen torjunnassa aikaan saadusta edistymisestä ja toteutetuista toimenpiteistä sekä erityisesti ISIS/Da’esh-järjestön ja al-Qaidan rahoituksen torjuntatoimista; muistuttaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat varautuneet muita paremmin terrorismin rahoituksen torjuntaan, joten paras ratkaisu olisi jakaa enemmän tietoa erityisesti nykyisten toimenpiteiden tehosta;
   j) on tyytyväinen komission ehdotukseen pankkitilirekisterien perustamisesta ja rahanpesun selvittelykeskuksille ja muille rahanpesun ja terrorismin rahoitusta torjuville toimivaltaisille viranomaisille tästä rekisteristä käyttöön annettavien tietojen saannin helpottamisesta; panee merkille, että komissio tulee pian esittelemään aloitteensa, joka koskee rekisteritietojen lainvalvontaviranomaisten käyttöön antamisen helpottamista; korostaa, että pankkitilejä koskevassa tietojenvaihdossa on välttämätöntä noudattaa poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön sääntöjä erityisesti rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä; kehottaa tähän liittyen niitä jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole saattaneet rikosasioita koskevasta eurooppalaisesta tutkintamääräyksestä 3. huhtikuuta 2014 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/41/EU osaksi kansallista lainsäädäntöään, tekemään niin mahdollisimman pian;
   k) pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat lainsäädäntötoimenpiteet taatakseen, että pankit valvovat tarkasti ennalta maksettujen pankkikorttien käyttöä ja varmistavat, että niille voidaan ladata rahaa vain pankkisiirroin pankkitileiltä, joiden haltijat ovat tunnistettavissa henkilökohtaisesti; korostaa sellaisen vastuuketjun tärkeyttä, jonka avulla tiedustelupalvelut voivat määrittää, liittyykö transaktioon vakava riski sen käyttämisestä terrorismiin tai muuhun vakavaan rikokseen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita toteuttamaan tarvittavat toimet helpottaakseen kaikin tavoin pankkitilin avaamista kaikille niiden alueella oleskeleville;
   l) korostaa tarvetta tehdä loppu kaikenlaisista veroparatiiseista, jotka mahdollistavat rahanpesun, verojen välttelyn ja veronkierron, joita voidaan käyttää hyväksi terroristiverkostojen rahoituksessa; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita torjumaan verojen välttelyä ja vaatii komissiota ehdottamaan ja toteuttamaan rahavirtojen ja veroparatiisien tiukkaa valvontaa koskevia toimenpiteitä;
   m) panee merkille, että Yhdysvaltojen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmasta (TFTP) saatujen tietojen jakamisesta tehdyn unionin ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen yhteydessä on tehty onnistunutta yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden kumppanien kanssa ja että sen avulla saadut tiedot ovat olleet hyödyllisiä; kehottaa komissiota ehdottamaan erityistä tätä alaa koskevaa unionin järjestelmää, jolla täydennetään nykyistä kehystä ja korjataan nykyiset puutteet erityisesti SEPA-maksujen alalla ja varmistetaan samalla tasapaino turvallisuuden ja yksilön vapauksien välillä; tähdentää, että tässä unionin sisäisessä järjestelmässä olisi sovellettava unionin tietosuojanormeja;
   n) kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita laatimaan yhteistyössä EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin kanssa luettelon henkilöistä ja elimistä, jotka toimivat organisaatioissa, joiden avoimuus on vähäistä ja joilla on paljon epäilyttävää rahaliikennettä, jos on näyttöä siitä, että asiasta vastaavat viranomaiset eivät ole onnistuneet toimissaan, ja erityisesti jos nämä henkilöt ja elimet ovat yhteydessä radikaalijihadistien kanssa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon valtion osallisuuden terrorismin rahoitukseen suhteissaan kyseiseen valtioon;
   o) kehottaa EU:n neuvostoa tehostamaan valikoivien pakotteiden ja muiden rajoittavien toimenpiteiden määräämistä henkilöille ja yhteisöille, jotka millä tahansa tavalla antavat ISIS/Da’esh-järjestön, al-Qaidan tai muiden jihadistiryhmien saataville rahoitusvaroja; kehottaa jäädyttämään näiden henkilöiden, ryhmien, yritysten ja yhteisöjen varat ja muun omaisuuden tai taloudelliset resurssit (mukaan lukien suoraan tai välillisesti niiden omistuksessa tai määräysvallassa taikka niiden puolesta tai niiden johdolla toimivien henkilöiden omistuksessa tai määräysvallassa olevasta omaisuudesta johtuvat varat); on tyytyväinen, että YK:n turvallisuusneuvostoon perustettiin komitea, jonka tehtävänä on valvoa pakotteiden soveltamista; toteaa, että kaikkia jäsenvaltioita velvoittaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2253 (2015), jonka perusteella ISISin/Da’eshin, al-Qaidan ja niihin liittyvien henkilöiden, ryhmien, yritysten ja yhteisöjen varat ja taloudelliset resurssit on jäädytettävä ripeästi; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tukemaan YK:n turvallisuusneuvoston YK:n jäsenvaltioille esittämää kehotusta toimia ripeästi ja päättäväisesti katkaistakseen rahoitusvirrat ISIS/Da’esh-järjestöä ja al-Qaidaa koskevassa pakoteluettelossa olevilta henkilöiltä ja yhteisöiltä sekä estämään näitä saamasta käyttöönsä rahoitusomaisuutta ja taloudellisia resursseja;
   p) kehottaa unionin jäsenvaltioita luomaan valvonta- ja selvitysjärjestelmän varmistaakseen, että uskonnonharjoittamis- ja opetuspaikat, laitokset, keskukset, hyväntekeväisyysjärjestöt, kulttuuriyhdistykset ja vastaavat elimet, joita on aihetta epäillä yhteyksistä terroristiryhmiin, tekevät tarkkaa selkoa rahoituslähteistään ja saamansa rahoituksen jakautumisesta sekä unionissa että sen ulkopuolella, ja kehottaa tallentamaan tiedot kaikista rahalähetyksiin liittyvistä liiketoimista keskitettyyn tietokantaan, jossa noudatetaan kaikkia asianmukaisia takeita; kehottaa ottamaan hyväntekeväisyysjärjestöjen kohdalla käyttöön pakollisen varojen alkuperän ja kohteen ennakkotarkastuksen, kun on perusteltu syy epäillä yhteyksiä terrorismiin, jottei varoja jaettaisi vahingoittamistarkoituksessa tai tuottamuksellisesti terroristiseen toimintaan; vaatii toteuttamaan kaikki tällaiset toimenpiteet erityisten islaminpelkoa torjuvien ohjelmien puitteissa, jotta vältytään viharikosten ja muslimeja vastaan kohdistuvien hyökkäysten sekä kaikenlaisten uskonnosta tai etnisestä alkuperästä johtuvien rasististen ja muukalaisvihamielisten hyökkäysten lisääntymiseltä;
   q) kehottaa jäsenvaltioita valvomaan paremmin ja sääntelemään perinteisiä rahansiirtokeinoja (muun muassa hawala-järjestelmää tai kiinalaista fei ch’ieniä) tai epävirallisia varainsiirtojärjestelmiä erityisesti käynnissä olevan Euroopan unioniin saapuvien tai sieltä poistuvien käteisvarojen valvonnasta annettavan asetuksen (2016/0413(COD)) hyväksymismenettelyn yhteydessä ottamalla käyttöön velvoitteen ilmoittaa asiasta vastaaville viranomaisille kaikista näiden järjestelmien kautta suoritettavista merkittävistä liiketoimista ja korostamalla ryhmille, joita nämä toimenpiteet koskevat, ettei tarkoituksena ole seurata perinteisiä epävirallisia rahasiirtoja vaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terroristien rahaliikennettä tai pimeällä rahalla saatuja teollisia tai kaupallisia etuja; kehottaa siksi seuraaviin toimiin:
   i) kaikkien kyseiseen toimintaan osallistuvien välittäjien/henkilöiden (tarkastajien tai pörssivälittäjien, välittäjien ja järjestäjien, koordinaattoreiden, varojen kerääjien ja rahansiirtopalveluiden tarjoajien) on rekisteröidyttävä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle;
   ii) kaikista liiketoimista on ilmoitettava ja ne on dokumentoitava tavalla, joka helpottaa tiedon siirtoa tarvittaessa;
   iii) on otettava käyttöön varoittavia seuraamuksia sellaiseen toimintaan osallistuville välittäjille ja/tai henkilöille, josta ei ole ilmoitettu;
   r) pyytää komissiota ehdottamaan tarvittavaa lainsäädäntöä, jotta voidaan paremmin seurata kaikkea sähköistä rahaliikennettä ja sähköistä rahaa tarjoavia ja välittäviä yrityksiä ja ehkäistä tällä tavoin varojen muuntaminen sellaisia käyttäjiä varten, joita ei täysin tunnisteta, esimerkiksi kun on kyse julkisista verkoista tai anonyymeistä selausjärjestelmistä; korostaa tässä mielessä, että sähköisen valuutan muuntamisen käteisrahaksi ja päinvastoin on ehdottomasti tapahduttava tunnistettavissa olevan pankkitilin kautta; kehottaa komissiota arvioimaan verkossa pelattavien rahapelien, virtuaalivaluuttojen, kryptovaluuttojen ja lohkoketju- ja innovatiivisten rahoitustekniikoiden vaikutusta terrorismin rahoitukseen; kehottaa lisäksi komissiota harkitsemaan mahdollisia toimenpiteitä, myös lainsäädäntöä, sääntelykehyksen luomiseksi tällaisille toiminnoille terrorismin rahoituskeinojen rajoittamiseksi;
   s) kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään kullan, jalokivien ja jalometallien kaupan sääntelemistä ja valvontaa koskevaa seurantaansa, jotta näitä hyödykkeitä ei käytetä keinona rahoittaa terroristien toimintaa; kehottaa vahvistamaan jäsenvaltioiden hyväksymät ja noudattamat kriteerit; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kieltämään kaiken kaupankäynnin (sekä viennin että tuonnin) jihadistien valvonnassa olevien alueiden kanssa ja määräämään siitä seuraamuksia, poikkeuksena ainoastaan hädässä olevan väestön tarvitsema humanitaarinen tarvikeapu; kehottaa nostamaan syytteitä ja määräämään seuraamuksia kaikkien tällaiseen kaupankäyntiin missä muodossa tahansa (muun muassa myyminen, ostaminen, jakelu ja välittäminen) osallistuvien (fyysisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden) varomattomuuttaan tai vahingoittamistarkoituksessa toteuttamista toimista; toteaa, että rahansiirtopalveluihin liittyy erityinen terrorismin rahoitusta koskeva riski; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan kumppanuutta ja yhteistyötä rahansiirtopalveluiden välittäjien ja unionin lainvalvontaviranomaisten välillä sekä laatimaan ohjeet sellaisten mahdollisten erityisten esteiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi, jotka estävät jakamasta tietoa epäilyttävistä rahansiirroista;
   t) on tyytyväinen kulttuuriesineiden tuontia koskevaan asetusehdotukseen ja painottaa sen merkitystä näiden esineiden terrorismin rahoitukseen tähtäävän laittoman tuonnin torjumisessa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön jäljitettävyystodistuksen sellaisia unionin markkinoille tulevia taide- ja antiikkiesineitä varten, jotka ovat peräisin etenkin aseistettujen valtiosta riippumattomien toimijoiden hallinnassa olevilta alueilta tai paikkakunnilta ja unionin terroristijärjestöjen luettelossa olevilta organisaatioilta, ryhmiltä tai henkilöiltä; kehottaa komissiota lujittamaan yhteistyötään kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n, Unescon, Interpolin, Maailman tullijärjestön ja Kansainvälisen museoneuvoston, kanssa, jotta voidaan torjua tehokkaammin kulttuuriomaisuuden laitonta kauppaa keinona rahoittaa terrorismia; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään poliisiyksiköitä, jotka ovat erikoistuneet kulttuuriesineiden kauppaan, ja varmistamaan eri jäsenvaltioiden yksiköiden välinen koordinointi; kehottaa jäsenvaltioita velvoittamaan taidekauppaa käyvät yritykset ilmoittamaan kaikista epäilyttävistä liiketoimista ja määräämään tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, tarvittaessa myös rikosoikeudellisia seuraamuksia, terrorismin tuottamuksellisesta rahoittamisesta taide- ja antiikkiesineiden kauppaa harjoittavien yritysten omistajille, jotka osallistuvat tällaisten esineiden kauppaan; kehottaa komissiota vahvistamaan tukeaan kolmansille maille, erityisesti naapurimaille, jotka pyrkivät torjumaan rikoksia ja salakuljetusta terrorismin rahoituslähteenä;
   u) kehottaa komissiota ehdottamaan toimenpiteitä lisätäkseen hyödykkeiden, erityisesti petrokemian tuotteiden, alkuperää, kuljetusta ja välitystä koskevaa avoimuutta, jotta voidaan parantaa jäljitettävyyttä ja lopettaa terroristijärjestöjen tahaton rahoittaminen;
   v) kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta uudistaa asiaa koskevia asetuksia ja direktiivejä siten, että rahoituslaitosten on pyydettävä tietoa epäilyttävien pienten ja suurten liiketoimien syistä, jotta voidaan valvoa lunnaiden maksua terroristijärjestöille; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimia, jotta riskialueiden talouden toimijoita autetaan harjoittamaan toimintaansa;
   w) kehottaa ulkosuhdehallintoa nimittämään uuteen YTPP-operaatioon Irakissa rahanpesun selvittelyn asiantuntijan ja tukemaan näin Irakin hallitusta, jotta estetään ISIS/Da’esh-järjestöä ja al-Qaidaa siirtämästä varojaan pois maasta, sekä avustamaan Irakin viranomaisia rahanpesun torjuntaa koskevien ohjelmien kehittämisessä;
   x) pyytää komissiota ja jäsenvaltioita keskittämään toimensa, jotka liittyvät terrorismin torjuntaa koskevaan vuoropuheluun kolmansien kumppanimaiden kanssa, poliisi- ja oikeusyhteistyöhön sekä tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtoon ja vahvistamaan näin terrorismin torjunnassa maailmanlaajuisia yhteisvaikutuksia;
   y) on tyytyväinen, että unionin edustustoihin on perustettu terrorismin torjunnan asiantuntijaverkosto; kehottaa vahvistamaan verkostoa ja laajentamaan sitä uusille alueille ja erityisesti Afrikan sarveen ja Kaakkois-Aasiaan; painottaa, että on tärkeää sisällyttää terrorismin torjunnan tavoitteet unionin YTPP-operaatioiden toimeksiantoihin varsinkin Libyassa, Sahelin ja Afrikan sarven alueilla ja Lähi‑idässä; kehottaa ulkosuhdehallintoa nimittämään rahanpesun selvittelyn asiantuntijan uusiin YTPP-operaatioihin maissa, joissa voi olla terroristikeskuksia, ja Sahelin alueella sekä kehittämään tehokkaasti tiivistä yhteistyötä kyseisten alueiden hallitusten kanssa;
   z) kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimia kannustaakseen kolmansia kumppanimaita allekirjoittamaan ja ratifioimaan vuonna 1999 tehdyn terrorismin rahoituksen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jossa määritetään terrorismin rahoituksen poistamista koskevia tiettyjä periaatteita ja normeja, ja panemaan sen tosiasiallisesti täytäntöön;
   aa) painottaa, että alueen sosioekonomiseen hätään puuttuminen ja sen lievittäminen, elinkelpoisten valtioiden tukeminen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistaminen ovat olennaisia, jotta ISIS/Da’esh-järjestölle, al-Qaidalle ja muille jihadistiryhmille ei luoda kasvualustaa, ja että näihin toimiin kuuluu myös niiden taloudellisen riippumattomuuden valmiuksien rajoittaminen;
   ab) kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja ulkosuhdehallintoa tiivistämään yhteistyösuhteita maihin, joissa säilytetään huumekaupasta, ihmiskaupasta tai tavarakaupasta peräisin olevia varoja, ja maihin, joista salakuljetetaan savukkeita, näiden varojen takavarikoimiseksi;
   ac) kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja ulkosuhdehallintoa johtamaan kansainvälisillä foorumeilla aloitteita yritysten omistajuutta koskevan avoimuuden lisäämiseksi erityisesti perustamalla julkisia rekistereitä oikeushenkilöistä, myös yrityksistä, trusteista ja säätiöistä, sekä keskusrekisterin pankkitileistä, rahoitusvälineistä, kiinteistöomaisuudesta, henkivakuutussopimuksista ja muista merkityksellisistä varoista, joita voidaan väärinkäyttää rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen;
   ad) kehottaa neuvostoa ja komissiota laatimaan ja panemaan täytäntöön vuotuisen vertailutietojen raportointimekanismin, jonka avulla parlamentille ilmoitetaan jäsenvaltioiden ja komission toteuttamista toimenpiteistä terrorismin rahoituksen estämiseksi;
   ae) kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja ulkosuhdehallintoa tukemaan ulkomaisia kumppaneitamme niiden pyrkiessä estämään rahoituksen yksityishenkilöiltä järjestöille, joiden katsotaan tarjoavan tukea ja varoja terroristeille;
   af) kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään nopeasti alv-uudistusta koskevat komission ehdotukset, jotta voidaan estää rikollisjärjestöjä hyödyntämästä eurooppalaisen arvonlisäverojärjestelmän puutteita terrorismin ja muun rikollisen toiminnan rahoitukseen;
   ag) suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta;
   ah) muistuttaa kannastaan, jonka mukaan ISIS/Da’esh-järjestön, al-Qaidan ja muiden jihadistiryhmien haastamisen ja voittamisen taloudellisesti, sotilaallisesti tai ideologisesti on oltava edelleen turvallisuus- ja puolustusagendan ensisijainen tavoite; kehottaa ulkosuhdehallintoa hyödyntämään diplomaattisia suhteitaan alueen valtioihin painottaakseen tätä unionin ja alueellisten toimijoiden yhteistä etua;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja jäsenvaltioille.

(1)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0422.
(2)EUVL C 346, 21.9.2016, s. 55.
(3)EUVL L 169, 8.7.2003, s. 6.
(4)EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73.
(5)EUVL L 132, 29.5.2015, s. 1.
(6)EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6.
(7)EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.
(8)http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-3441_fi.htm; https://www.euractiv.com/section/economy-jobs/news/eu-targets-terror-financing-with-vat-fraud-crackdown/


EU:n painopisteet naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 62. istuntoa varten
PDF 190kWORD 49k
Euroopan parlamentin suositus 1. maaliskuuta 2018 neuvostolle EU:n painopisteistä naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 62. istuntoa varten (2017/2194(INI))
P8_TA(2018)0060A8-0022/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän Yhdistyneiden kansakuntien toimikunnan 62. istunnon, jonka pääteemana on sukupuolten tasa-arvon saavuttamista koskevat haasteet ja mahdollisuudet sekä maaseudun naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen ja uudelleentarkasteltavana teemana naisten osallistuminen ja mahdollisuus käyttää tiedotusvälineitä ja tieto- ja viestintätekniikkaa sekä niiden vaikutus ja käyttö naisten voimaannuttamisen ja heidän asemansa edistämisen välineenä,

–  ottaa huomioon Pekingissä syyskuussa 1995 pidetyn YK:n neljännen naisten maailmankonferenssin, Pekingissä hyväksytyn julistuksen ja naisten voimaannuttamista koskevan toimintaohjelman sekä myöhemmin YK:n Peking +5 -erityisistunnossa 9. kesäkuuta 2000, Peking +10 -erityisistunnossa 11. maaliskuuta 2005, Peking +15 ‑erityisistunnossa 2. maaliskuuta 2010 ja Peking +20 -erityisistunnossa 9. maaliskuuta 2015 hyväksytyt päätösasiakirjat, jotka koskivat uusia toimia ja aloitteita Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toteuttamiseksi,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 4 kohdan,

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla(1),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman naispuolisten pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta EU:ssa(2),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 sukupuolten tasa-arvon edistämisestä mielenterveyspalveluissa ja kliinisessä tutkimuksessa antamansa päätöslauselman(3),

–  ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisista ja heidän asemastaan maaseutualueilla(4),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25. syyskuuta 2015 hyväksytyn kestävää kehitystä koskevan päätöslauselman ”Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU(5),

–  ottaa huomioon vuonna 1979 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta,

–  ottaa huomioon naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean yleisen suosituksen nro 34 (2016) maaseudun naisten oikeuksista,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) ja 12. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman(6) EU:n liittymisestä siihen,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0022/2018),

A.  ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on yksi unionin perusperiaatteista, joka on tunnustettu perussopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa;

B.  ottaa huomioon, että viides YK:n kestävän kehityksen tavoite on sukupuolten tasa-arvon saavuttaminen sekä kaikkien naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen maailmanlaajuisesti ja että se on sisällytettävä täysin Agenda 2030:een edistymisen aikaansaamiseksi kaikissa kestävän kehityksen tavoitteissa ja päämäärissä; toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy tavoite, jonka mukaan maatalouden tuottavuus ja pienten elintarviketuottajien, erityisesti naisten, tulot kaksinkertaistetaan;

C.  katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on oltava naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen eturintamassa ja niiden on työskenneltävä sen puolesta, että täysimääräinen sukupuolten tasa-arvo saavutetaan unionissa sekä kaikissa unionin ulkosuhteissa;

D.  toteaa, että sosiaaliset ja taloudelliset olosuhteet ja elinolot ovat muuttuneet huomattavasti viime vuosikymmeninä ja ne eroavat varsin merkittävästi eri maiden välillä;

E.  toteaa, että hallitusten toiminnan puute vaarantaa nykyiset ja tulevat alan saavutukset; toteaa, että perinteisiin sukupuolten valtasuhteisiin, stereotypioihin ja uskomuksiin puuttuminen on avainasemassa naisten voimaannuttamisen ja köyhyyden poistamisen kannalta;

F.  toteaa, että naisten kärsimä syrjintä vaikuttaa myös maaseudun naisiin; toteaa, että enemmistö maailman naisista asuu maaseutualueilla ja on sen vuoksi alttiimpi ikään, yhteiskuntaluokkaan, etniseen alkuperään, rotuun, vammaisuuteen ja sukupuoli‑identiteettiin perustuville moninaisille syrjinnän muodoille;

G.  toteaa, että naisten osallistuminen maaseudun työmarkkinoille käsittää monenlaisia töitä, jotka ulottuvat perinteistä maataloutta laajemmalle;

H.  toteaa, että maaseudun naisten työstä maksetaan usein vähemmän kuin samasta miesten työpanoksesta, sitä ei usein tunnusteta virallisesti, kuten palkattoman hoitotyön tapauksessa, eikä se vastaa heidän lukumääräänsä maatilojen omistajina; toteaa kuitenkin, että naiset ovat keskeisiä toimijoita kestävän kehityksen kannalta tarpeellisten taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten muutosten aikaansaamisessa;

I.  toteaa, että maaseudun naiset, jotka ovat usein ensisijaisia hoidon tarjoajia perheissään ja yhteisöissään, kohtaavat lukuisia vaikeuksia lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen hankkimisessa perheilleen, mikä aiheuttaa suhteetonta rasitetta naisille ja estää heidän integroitumisensa työmarkkinoille; toteaa, että laadukkaiden hoitopalvelujen tarjoaminen on olennaista naisille ja se edistää työn ja yksityiselämän tasapainoa;

J.  toteaa, että maaseudun naisten mahdollisuuksiin saada asianmukaisia julkisia terveydenhoitopalveluja kohdistuu monia rajoituksia, jotka johtuvat liikuntarajoitteista sekä liikennevälineiden tai liikenteen yhteydenpitovälineiden (esimerkiksi matkapuhelin) käyttömahdollisuuksien puuttumisesta; pitää tarpeellisina kokonaisvaltaisia terveyspalveluja, jotka kattavat maaseudun naisten fyysisen, henkisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin (jotta voidaan esimerkiksi reagoida sukupuoliperusteiseen väkivaltaan); toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet ja koulutus ovat rajoitetumpia maaseutualueilla;

K.  katsoo, että maaseudun väestökadon estäminen ja erityishuomion kiinnittäminen luonnonhaitta-alueisiin on koko yhteiskunnan kannalta olennaisen tärkeää, koska ympäristön ja maiseman säilyminen riippuu näistä seikoista;

L.  toteaa, että sukupuolten epätasa-arvon ja ympäristön pilaantumisen välillä on suora yhteys;

M.  toteaa, että ilmastonmuutoksella ja sen seurauksilla on erityinen ja suhteettoman suuri kielteinen vaikutus maaseudun naisiin ja tyttöihin; toteaa, että maaseudun naiset ovat myös vahvoja muutosta edistäviä toimijoita kestävään ja ekologisesti terveeseen maatalouteen siirryttäessä ja että heillä on tärkeä rooli vihreiden työpaikkojen luomisessa; toteaa, että naispuolisten viljelijöiden yhtäläiset oikeudet maahan ja muihin tuotantoresursseihin ovat keskeisiä sukupuolten tasa-arvon saavuttamisen, elintarviketurvan ja tehokkaiden ilmastotoimien kannalta;

N.  toteaa, että nuoret naiset maaseutualueilla kärsivät edelleen eriarvoisuudesta ja monista syrjinnän muodoista; toteaa, että on ryhdyttävä toimenpiteisiin miesten ja naisten todellisen tasa-arvon edistämiseksi, jotta työtilaisuudet lisääntyvät myös itsenäisen ammatinharjoittamisen parissa sekä luonnontieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alalla (STEM), mikä antaisi heille mahdollisuuden jäädä maaseudulle ja näin varmistaa sukupolvenvaihdos sekä maatalousalan ja maaseutualueiden selviytyminen;

O.  toteaa, että maatalousala, jossa naisilla on merkittävä rooli, on maaseutualueiden elinvoimaisuuden sekä sukupolvenvaihdosten tehostamisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja talouskasvun kannalta keskeisessä asemassa; toteaa, että maatalouden olisi tarjottava turvallisia, ravitsevia ja terveellisiä elintarvikkeita; toteaa, että maatalousalan olisi myös edistettävä maiseman monipuolistamista, ilmastonmuutoksen hillintää sekä biologisen monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön säilymistä;

P.  toteaa, että ravitsemuksella on merkittävä rooli tyttöjen kehitykselle ja hyvinvoinnille; toteaa, että heikko ravitsemus johtaa fyysisiin ja henkisiin ongelmiin kuten kasvun hidastumiseen, hedelmättömyyteen, apatiaan, väsymykseen ja heikkoon keskittymiskykyyn, mikä heikentää naisten taloudellisia mahdollisuuksia ja vaikuttaa sukulaisten ja yhteisön hyvinvointiin;

Q.  pitää välttämättömänä maaseudun naisten osallistumista julkisiin päätöksentekoelimiin; toteaa, että tasapainoinen edustus on olennaista tasa-arvon saavuttamisen kannalta;

R.  toteaa, että työhön liittyvien riskien ehkäisemisen osalta miehet ja naiset altistuvat eri tekijöille; toteaa esimerkiksi, että kemiallisten aineiden haitallisten vaikutusten arvioimiseksi tehdään usein laskelmia, jotka perustuvat miesten ruumiinrakenteeseen – yleensä lihasmassaan – ja jätetään jopa huomiotta raskaana olevia tai imettäviä naisia koskevat erityissuositukset; katsoo näin ollen, että on tarpeen ottaa huomioon eri tekijät, jotta voidaan toteuttaa toimenpiteitä, joilla taataan naisten terveys maatalouden alalla;

S.  toteaa, että syrjintä vaikuttaa myös media-alan naisiin; toteaa, että medialla on ratkaiseva rooli koko yhteiskunnan kannalta ja sen vuoksi on toivottavaa, että naiset – joiden osuus on vähintään 50 prosenttia yhteiskunnasta – osallistuvat tasapuolisesti mediasisällön luomiseen ja media-alan järjestöjen päätöksentekoon;

T.  toteaa, että media-alan rooli on erittäin tärkeä sukupuolten tasa-arvon edistämisen kannalta, koska media ei ainoastaan kuvasta vaan se myös luo roolimalleja ja käyttäytymissääntöjä ja muokkaa yleistä mielipidettä ja kulttuuria merkittävällä tavalla;

U.  toteaa, että näkyvyys tiedotusvälineissä edistää kaikkien yhteiskuntakerrosten keskuudessa laajaa ymmärrystä naisten ja miesten tilanteiden monimutkaisuudesta;

V.  toteaa, että konfliktit vaikuttavat suhteettomasti naisiin ja lapsiin ja he muodostavat suurimman osan leireissä olevista tai turvaa etsivistä pakolaisista;

W.  toteaa, että monissa yhteiskunnissa naisilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia hankkia laillisin keinoin maata, mikä lisää köyhyyttä ja rajoittaa heidän taloudellista kehitystään;

X.  toteaa, että transnaiset kohtaavat suhteetonta syrjintää heidän sukupuoli-identiteettinsä vuoksi;

Y.  toteaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien entistä voimakkaampi tukeminen on sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaannuttamisen ennakkoedellytys;

Z.  toteaa, että naisten ja miesten rooleja koskevat sosiaaliset normit asettavat naiset haavoittuvampaan asemaan, erityisesti heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä kannalta ja haitallisten käytäntöjen, kuten naisten sukuelinten silpomisen tai lapsi-, varhais- tai pakkoavioliittojen vuoksi;

1.  suosittaa neuvostolle, että se

Naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen yleiset ehdot

Maaseudun naisten voimaannuttaminen

Naisten osallistuminen ja mahdollisuus käyttää tiedotusvälineitä ja tieto- ja viestintätekniikkaa sekä niiden vaikutus ja käyttö naisten voimaannuttamisen ja heidän asemansa edistämisen välineenä

   (a) vahvistaa tinkimättömän sitoutumisensa Pekingin toimintaohjelmaan;
   (b) tukee äitejä, jotka toimivat yrittäjinä maaseudulla, koska heidän on vastattava erityisiin haasteisiin; korostaa, että yrittäjyyden edistäminen näiden naisten keskuudessa voi paitsi parantaa työn ja yksityiselämän onnistunutta yhteensovittamista myös luoda uusia työmahdollisuuksia ja parantaa elämänlaatua maaseutualueilla sekä kannustaa muita naisia toteuttamaan omia hankkeitaan;
   (c) tekee lopun kaikista naisiin ja tyttöihin kohdistuvista syrjinnän muodoista kaikkialla ja torjuu kaikkia väkivallan muotoja, kuten vakavia perusoikeusloukkauksia ja raiskauksia, jotka puolestaan ovat suora seuraus tällaisesta syrjinnästä;
   (d) vaatii kaikkia hallituksia osallistumaan sellaisten ohjelmien laadintaan, joilla poistetaan seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva välivalta ja vahingolliset käytännöt, kuten lapsi-, varhais- ja pakkoavioliitot ja naisten sukupuolielinten silpominen ja ihmiskauppa;
   (e) kehottaa jäsenvaltioita torjumaan sukupuolistereotypioita ja investoimaan siihen, että naiset ja tytöt pääsevät osallisiksi räätälöidystä koulutuksesta, elinikäisestä oppimisesta ja ammatillisesta koulutuksesta erityisesti maaseutualueilla ja etenkin STEM-aineissa, sekä yrittäjyyteen ja innovointiin, koska nämä alat ovat tärkeitä välineitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja edistämään tasa-arvoa maataloudessa ja elintarvikealalla sekä matkailualalla ja muilla toimialoilla maaseutualueilla;
   (f) kehittää toimintapolitiikkoja, joilla poistetaan köyhyys ja taataan kohtuullinen elintaso erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten naisille ja tytöille, erityisesti sosiaalisen suojelun järjestelmien avulla;
   (g) edistää tiedotusta, teknisen avun toimenpiteitä ja hyvien käytänteiden vaihtoa jäsenvaltioiden välillä avustavien puolisoiden sellaisesta ammatillisesta asemasta maataloudessa, joka mahdollistaa naisille yksilölliset oikeudet, erityisesti äitiysloman, sosiaaliturvan työtapaturmien varalta, mahdollisuuden päästä koulutukseen sekä vanhuuseläkeoikeudet;
   (h) poistaa sukupuolten palkkaeron, elinikäisiin tuloihin (ansioihin) liittyvät erot ja eläkekuilun;
   (i) pyytää jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia varmistamaan asianmukaisten lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen yleisen saatavuuden maaseutualueilla;
   (j) kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia tarjoamaan kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia toimia sekä julkisia ja yksityisiä palveluja jokapäiväistä elämää varten erityisesti maaseutualueilla ottaen erityisesti huomioon terveys-, koulutus- ja hoitopalvelut; toteaa, että tähän olisi sisällytettävä maaseudun lastenhoitoinfrastruktuuri, terveydenhoitopalvelut, koulutuspalvelut, vanhusten ja muista riippuvaisten ihmisten hoitokodit, sairaus- ja äitiyslomasijaispalvelut ja kulttuuripalvelut;
   (k) varmistaa sukupuolten valtavirtaistamisen välineenä, jolla naisten ja miesten tasa-arvon periaate ja syrjinnän torjuminen integroidaan kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin asianmukaisten taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien avulla;
   (l) ottaa käyttöön tarvittavat resurssit, joilla tasa-arvo saavutetaan valtavirtaistamalla sukupuolinäkökohdat kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja toimiin myös hyödyntämällä sukupuolitietoista budjetointia naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen integroimisen ja syrjinnän torjumisen välineenä;
   (m) varmistaa parlamentin ja sen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan täysimääräisen osallistumisen päätöksentekoon, joka koskee EU:n kantaa naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 62. istunnossa;
   (n) muistaa, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa yleissopimuksessa velvoitetaan poistamaan naisten välitön ja välillinen syrjintä oikeudellisten, poliittisten ja ohjelmallisten toimenpiteiden avulla kaikilla elämänaloilla ja että yleissopimuksen 14 artikla on ainoa kansainvälinen velvoite, joka koskee naisten erityistarpeita maaseutualueilla;
   (o) varmistaa, että maaseudun tytöillä ja naisilla on mahdollisuus saada edullista ja korkealaatuista virallista ja epävirallista koulutusta, jonka avulla he voivat hankkia uusia tai kehittää nykyisiä hallinnon, talousluvun, talouden, markkinoinnin ja liiketoiminnan alan taitoja, sekä koulutusta kansalaistaidossa, kansalaisvalistuksessa ja politiikassa sekä tekniikkaan ja kestävään maatalouteen liittyvää koulutusta; varmistaa, että naisilla on samat mahdollisuudet ja vapaus valita haluamansa ammattiura;
   (p) varmistaa, että maaseudun naiset ja tytöt voivat saada helposti luottoa ja tuotantovaroja ja että he saavat tukea yritystoimintaan ja innovointiin liittyvissä aloitteissaan;
   (q) turvaa oikeuden laadukkaaseen yleiseen terveydenhuoltoon, jossa otetaan huomioon naisten ja miesten väliset erot ja joka on räätälöity maaseudun naisten ja tyttöjen tarpeisiin erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja ‑oikeuksien osalta;
   (r) tuomitsee kaikenlaisen naisiin kohdistuvan väkivallan ja varmistaa, että maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuvat naiset eivät menetä yhtäläisiä mahdollisuuksia avunsaantiin;
   (s) parantaa sellaisten kansainvälisten, kansallisten, alueellisten ja paikallisten instituutioiden tehokkuutta, avoimuutta ja demokraattista luonnetta, jotka tukevat ja vahvistavat maaseudun naisten rooleja ja takaavat heidän läsnäolonsa tasa-arvoisen osallistumisen avulla;
   (t) helpottaa maaseudun naisten siirtymistä epävirallisesta taloudesta viralliseen ja panee merkille, että maaseudun naiset työskentelevät monilla eri aloilla ja toimivat usein kestävää ja ekologisesti tervettä maataloutta, elintarviketurvaa ja vihreiden työpaikkojen luomista edistävinä muutosvoimina;
   (u) suunnittelee ja toteuttaa ilmastonmuutosta kestäviä maataloustoimenpiteitä, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon erityiset haasteet, joita maaseudun naiset kohtaavat ihmisen aiheuttamien luonnonkatastrofien vuoksi;
   (v) varmistaa maaseudun naisten ja tyttöjen osallistumisen suunnittelua ja torjuntaa koskevaan päätöksentekoon katastrofien ja muiden kriisien kaikissa vaiheissa aina varhaisvaroituksesta hätäapuun, palautumiseen, kunnostamiseen ja jälleenrakentamiseen ja takaa heidän suojelunsa ja turvallisuutensa katastrofeissa ja muissa kriiseissä;
   (w) toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että maaseudun naisilla on turvallinen, puhdas ja terveellinen ympäristö;
   (x) tarjoaa korkealaatuisen ja esteettömän infrastruktuurin ja julkisia palveluja maaseudun naisille ja yhteisöille ja investoi niiden kehittämiseen ja ylläpitoon;
   (y) helpottaa digitaalista kehitystä, koska sillä voidaan edistää merkittävästi uusien työpaikkojen luomista yksinkertaistamalla itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä, edistämällä kilpailukykyä ja matkailun kehittämistä ja luomalla paremman tasapainon työ- ja perhe-elämän välille;
   (z) tukee paikallisyhteisöihin kuuluvien ryhmien perustamista ja niiden jatkuvaa toimintaa, koska niiden olisi kokoonnuttava säännöllisesti keskustelemaan kehitykseen liittyvistä ongelmista ja haasteista ja toteutettava rakentavia toimia;
   (aa) pyytää jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa tukemaan ja edistämään naisten osallistumista päätöksentekoon sekä ammatillisten yhdistysten ja järjestöjen, liike-elämän järjestöjen ja ammattijärjestöjen hallintoelimiin maaseutupolitiikan, terveydenhuollon, koulutuksen ja maatalouden alalla sekä johto- ja edustuselimiin tasapuolisen edustuksen mukaisesti;
   (ab) tunnustaa naisten aktiivisen roolin maaseutualueilla ja tukee sitä sekä heidän merkittävää panostaan elinkeinoelämään yrittäjinä, perheyritysten johtajina ja kestävän kehityksen edistäjinä;
   (ac) varmistaa maaseudun naisten omistusoikeudet erityisesti maatilojen ja maan perimisen osalta, mikä voi olla tärkeä väline heidän taloudellisen voimaannuttamisen kannalta ja antaa heille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti maaseudun kehittämiseen ja hyötyä siitä;
   (ad) varmistaa maaseudun naisten tuotantovarojen saannin, sähköisten alustojen käytön, markkinoille pääsyn sekä myyntitilojen ja rahoituspalvelujen saatavuuden; edistää paikallisia, alueellisia ja perinteisiä markkinoita ja lähimarkkinoita, koska näissä yhteyksissä naisilla on paremmat mahdollisuudet myydä tuotteitaan suoraan, minkä seurauksena taloudelliset vaikutusmahdollisuudet paranevat;
   (ae) edistää naisten työllisyyttä STEM-aloilla erityisesti kiertotaloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa edistävissä tehtävissä;
   (af) kehittää työllistämistoimia, palveluja ja ohjelmia, jolla puututaan maaseudun naisten epävarmaan tilanteeseen, koska he työskentelevät usein epävirallisella sektorilla ja heihin voi kohdistua moniperusteista syrjintää sukupuolen, iän, yhteiskuntaluokan, etnisen alkuperän, vammaisuuden tai sukupuoli-identiteetin perusteella; tarjoaa heidän tarpeitaan ja etujaan varten räätälöityä apua ja tukea;
   (ag) perustaa tukiohjelmia, joilla varmistetaan, että naisilla ja heidän perheillään on mahdollisuus käyttää kaikkien saatavilla olevia sosiaaliturvajärjestelmiä, jotka vaikuttavat heidän tulevaan eläkkeeseensä ja kaventavat tällä tavoin eläkekuilua, joka on luonteeltaan moniulotteinen;
   (ah) kerää sukupuolen mukaan eriytettyjä tietoja ja laatii maaseudun naisten arvoista, tilanteesta, olosuhteista ja tarpeista tilastoja, joiden avulla voidaan kehittää asianmukaisia toimintapolitiikkoja; seuraa säännöllisesti maaseudun naisten tilannetta;
   (ai) vaatii ratifioimaan ja panemaan täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja myös sen 6 artiklan, jonka otsikkona on ”Vammaiset naiset”; varmistaa tuotteiden, infrastruktuurien ja palvelujen esteettömyyden;
   (aj) kehottaa komissiota, jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallishallituksia tarjoamaan maaseudun jokapäiväiseen elämään liittyviä kohtuuhintaisia ja korkealaatuisia toimintoja sekä julkisia ja yksityisiä palveluja ja luomaan tarvittavat edellytykset, joilla parannetaan maaseudun naisten työn ja yksityiselämän tasapainoa erityisesti siten, että varmistetaan asianmukaiset hoitomahdollisuudet muista riippuvaisille, esteetön terveydenhoito ja julkinen liikenne;
   (ak) korostaa, että on tärkeää sisällyttää maatalouden kausityöntekijöiksi palkattujen naisten elin- ja työoloja koskeviin EU:n toimintapolitiikkoihin erityisesti sosiaalista suojelua, sairausvakuutusta ja terveydenhoitoa koskevat takeet; kannustaa alueellisia, paikallisia ja kansallisia viranomaisia ja muita instituutioita takaamaan maahanmuuttajien ja kausityöntekijöiden ja heidän perheidensä ja erityisesti naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden perusihmisoikeudet ja edistämään heidän kotoutumistaan paikallisyhteisöön;
   (al) varmistaa luotettavan suurnopeuksisen laajakaistayhteyden ja palvelujen käyttömahdollisuuden; investoi uusien tekniikoiden käyttöön maaseudulla ja maataloudessa ja edistää sitä; ottaa huomioon siihen liittyvät merkittävät sosiaaliset, psykologiset ja taloudelliset edut; vaatii kehittämään holistisen lähestymistavan (ns. digitaaliset kylät); edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia näiden tekniikoiden saatavuudessa ja niiden käyttöä koskevassa koulutuksessa;
   (am) kiinnittää huomiota naisten läsnäoloon ja etenemiseen media-alalla sekä ei‑stereotyyppiseen mediasisältöön;
   (an) kannustaa julkisia mediaorganisaatioita laatimaan omat tasa-arvoa koskevat toimintapolitiikkansa, joilla tuetaan miesten ja naisten tasapainoista edustusta päätöksentekoelimissä;
   (ao) varmistaa, että entistä yleisempää naisten ja tyttöjen seksualisoitua esittämistä mediassa torjutaan tehokkaasti sananvapautta asianmukaisesti noudattaen;
   (ap) kannustaa mediaorganisaatioita ehkäisemään sellaisen organisaatiokulttuurin menettelyjä, joka on usein työ- ja yksityiselämän tasapainon kannalta hankala;
   (aq) torjuu sukupuolten palkkaeroa media-alalla syrjinnän vastaisilla toimenpiteillä, joilla varmistetaan sama palkka samasta työstä miehille ja naisille;
   (ar) toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet tutkiviin journalisteihin kohdistuvien väkivallantekojen torjumiseksi ja kiinnittää erityistä huomiota naispuolisiin toimittajiin, jotka ovat usein haavoittuvammassa asemassa;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

(1)EUVL C 316, 22.9.2017, s. 182.
(2)EUVL C 50, 9.2.2018, s. 25.
(3)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0028.
(4)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0099.
(5)EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1.
(6)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0329.

Oikeudellinen huomautus