Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2028(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0228/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0228/2018

Keskustelut :

PV 10/09/2018 - 27
CRE 10/09/2018 - 27

Äänestykset :

PV 11/09/2018 - 6.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0332

Hyväksytyt tekstit
PDF 154kWORD 50k
Tiistai 11. syyskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Kielellinen tasa-arvo digitaaliajalla
P8_TA(2018)0332A8-0228/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. syyskuuta 2018 kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla (2018/2028(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohdan ja 22 artiklan,

–  ottaa huomioon vuonna 2003 tehdyn Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisestä,

–  ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(1),

–  ottaa huomioon julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun neuvoston direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26. kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/37/EU(2),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2015/2240 eurooppalaisia julkishallintoja, yrityksiä ja kansalaisia palvelevia yhteentoimivuusratkaisuja sekä yhteisiä toteutuspuitteita koskevasta ohjelmasta (ISA2-ohjelma) julkisen sektorin nykyaikaistamisen välineenä(3),

–  ottaa huomioon Euroopan monikielisyysstrategiasta 21. marraskuuta 2008 annetun neuvoston päätöslauselman (2008/C 320/01)(4),

–  ottaa huomioon tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta 3. joulukuuta 2013 tehdyn neuvoston päätöksen(5),

–  ottaa huomioon EU:n vuonna 2010 ratifioiman YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2008 annetun komission tiedonannon ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus” (COM(2008)0566),

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

–  ottaa huomioon 11. tammikuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Johdonmukainen kehys luottamuksen lisäämiseksi sähköisen kaupankäynnin ja verkkopalvelujen digitaalisiin yhtenäismarkkinoihin” (COM(2011)0942),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle” (COM(2015)0192),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245)(6),

–  ottaa huomioon Unescon yleiskokouksen 32. täysistunnossa Pariisissa 15. lokakuuta 2003 hyväksytyn suosituksen monikielisyyden edistämisestä ja soveltamisesta sekä yleisestä pääsystä kyberavaruuteen,

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2012 eurooppalaisista ja heidän kielistään julkaistun erityiseurobarometrin 386. kertomuksen ”Europeans and their Languages”,

–  ottaa huomioon Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät (SN 100/1/02 REV 1),

–  ottaa huomioon kuurojen viittomakielistä 17. kesäkuuta 1988 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2004 antamansa päätöslauselman ”Kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen: Euroopan alueiden rooli ja kansainvälisten järjestöjen, kuten UNESCOn ja Euroopan neuvoston rooli”(8) ja 4. syyskuuta 2003 antamansa päätöslauselman ”Alueelliset ja vähemmän käytetyt eurooppalaiset kielet – vähemmistökielet Euroopan unionissa laajentumiseen ja kulttuurin monimuotoisuuteen liittyen”(9),

–  ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman ”Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla myös yhteinen sitoumus”(10),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman uhanalaisista eurooppalaisista kielistä ja kielellisestä monimuotoisuudesta Euroopan unionissa(11),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman vähemmistöjen suojelusta ja syrjimättömyydestä EU:n jäsenvaltioissa(12),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2017 julkaistun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) ja Tulevaisuuden ennakoinnin tutkimusyksikön (STOA) kielellisestä tasa-arvosta digitaaliajalla tekemän tutkimuksen ”Language equality in the digital age – Towards a Human Language Project”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0228/2018),

A.  ottaa huomioon, että kieliteknologiat voivat helpottaa kuurojen, kuulovammaisten, sokeiden, näkövammaisten ja lukihäiriöisten viestintää ja että tässä kertomuksessa ’kieliteknologialla’ tarkoitetaan teknologiaa, jolla tuetaan puhuttujen kielien lisäksi myös viittomakieliä, sillä viittomakielet muodostavat merkittävän osan unionin kielellistä moninaisuutta;

B.  ottaa huomioon, että kieliteknologioiden kehittäminen kattaa useita tutkimusaloja ja tieteenaloja, joita ovat mm. tietokonelingvistiikka, tekoäly, tietojenkäsittely ja kielitiede, joita sovelletaan mm. luonnollisen kielen käsittelyssä, tekstianalyysissä, puheteknologiassa ja tiedonlouhinnassa;

C.  ottaa huomioon, että eurooppalaisia ja heidän kieliään koskevan erityiseurobarometrin 386. kertomuksen ”Europeans and their Languages” mukaisesti vähän yli puolet eurooppalaisista (54 prosenttia) pystyy keskustelemaan ainakin yhdellä muulla kielellä kuin omallaan, neljäsosa (25 prosenttia) pystyy puhumaan vähintään kahdella muulla kielellä ja joka kymmenes (10 prosenttia) ainakin kolmella;

D.  ottaa huomioon, että unionissa on 24 virallista kieltä ja yli 60 kansallista ja alueellista kieltä ja vähemmistökieltä maahanmuuttajien kielten lisäksi sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen nojalla useita valtion tunnustamia viittomakieliä; katsoo, että monikielisyys on yksi suurimmista Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden voimavaroista ja samanaikaisesti yksi merkittävimmistä aidosti yhdennetyn unionin luomisen haasteista;

E.  ottaa huomioon, että paikallisten yhteisöjen, kuten alkuperäiskansojen ja maaseudun tai syrjäisten alueiden yhteisöjen, tukeminen laajakaistayhteyksien maantieteellisten, sosiaalisten ja taloudellisten esteiden poistamisessa on EU:n monikielisyyspolitiikan tehokkuuden keskeinen edellytys;

F.  toteaa, että monikielisyys kuuluu useiden EU:n toiminta-alojen, kuten kulttuurin, koulutuksen, talouden, digitaalisten sisämarkkinoiden, elinikäisen oppimisen, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, kilpailukyvyn, nuorison, kansalaisyhteiskunnan, liikkuvuuden, tutkimuksen ja tiedotusvälineiden soveltamisalaan; katsoo, että kulttuurien ja kielten välisen vuoropuhelun esteiden poistamiseen ja keskinäisen ymmärryksen edistämiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota;

G.  toteaa komission tunnustavan, että digitaalisten sisämarkkinoiden on oltava monikieliset; ottaa huomioon, että EU:lla ei ole yhteistä toimintapolitiikkaa kielimuureista johtuvien ongelmien ratkaisemiseksi;

H.  ottaa huomioon, että kieliteknologioita sovelletaan lähes kaikkiin arjen digitaalisiin tuotteisiin ja -palveluihin, sillä suurimmassa osassa niistä käytetään kieltä jossakin määrin; toteaa, että erityisesti tämä pätee kaikkiin verkkotuotteisiin, joita ovat esimerkiksi hakukoneet, verkkoyhteisöt ja sähköisen kaupankäynnin palvelut; katsoo, että kieliteknologioiden käyttö vaikuttaa myös unionin kansalaisten päivittäisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiin aloihin, kuten koulutukseen, kulttuuriin ja terveyteen;

I.  katsoo, että rajatylittävä sähköinen kaupankäynti on erittäin vähäistä, sillä ainoastaan 16 prosenttia unionin kansalaisista on tehnyt vuonna 2015 verkko-ostoksia muissa EU-maissa; ottaa huomioon, että kieliteknologialla voidaan edistää tulevaa eurooppalaista rajat ja kielirajat ylittävää viestintää, lisätä talouskasvua ja sosiaalista vakautta sekä vähentää luonnollisia esteitä ja että sen avulla voidaan siten tukea ja edistää yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä sekä vahvistaa unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti;

J.  ottaa huomioon, että tekninen kehitys perustuu entistä enemmän kieleen ja vaikuttaa kasvuun ja yhteiskuntaan; katsoo, että tarvitaan kiireellisesti kielitietoisempaa politiikkaa sekä teknistä mutta myös aidosti monialaista tutkimusta ja koulutusta, joissa aiheena on digitaalinen viestintä ja kieliteknologia sekä niiden suhde kasvuun ja yhteiskuntaan;

K.  katsoo, että jos Barcelonan tavoite saavutettaisiin eli kansalaiset pystyisivät kommunikoimaan sujuvasti äidinkielellään ja kahdella muulla kielellä, heille tarjoutuisi digitaalisille sisämarkkinoille pääsyn lisäksi enemmän tilaisuuksia tutustua kulttuuria, koulutusta ja tiedettä koskevaan sisältöön digitaalimuodossa ja osallistua kansalaisina; katsoo, että eurooppalaisen monikielisyyden asianmukaisen hallinnoinnin ja yksilöiden monikielisyyden edistämisen kannalta keskeisessä asemassa ovat erityisesti kieliteknologian tarjoamat lisäresurssit ja välineet;

L.  ottaa huomioon, että tekoälyn alalla on tehty merkittäviä läpimurtoja ja että kieliteknologiat ovat kehittyneet nopeasti; ottaa huomioon, että kielikeskeinen tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia digitaaliseen viestintään, digitaalisesti tehostettuun viestintään, teknologian mahdollistamaan viestintään ja yhteistyöhön kaikilla unionin kielillä (ja muillakin kielillä) antamalla eri kielien puhujille tasavertaiset mahdollisuudet saada tietoa ja tietämystä sekä parantamalla tietoverkkotoimintoja;

M.  katsoo, että yhteisten eurooppalaisten arvojen eli yhteistyön, solidaarisuuden, tasa-arvon, tunnustamisen ja kunnioituksen olisi tarkoitettava, että kaikilla kansalaisilla on uusien teknologioiden yhtäläiset käyttömahdollisuudet kaikilta osin, ja toteaa, että tämä ei ainoastaan lisäisi Euroopan yhtenäisyyttä ja hyvinvointia vaan myös mahdollistaisi monikieliset digitaaliset sisämarkkinat;

N.  ottaa huomioon, että videopelien tai opetussovelluksien kaltaisten teknisten välineiden saatavuus vähemmistökielillä ja vähemmän käytetyillä kielillä on ratkaisevassa asemassa erityisesti lasten kielitaidon kehityksessä;

O.  katsoo, että vähemmän puhuttujen unionin kielten puhujien on voitava ilmaista itseään kulttuurisesti tarkoituksenmukaisilla tavoilla ja luoda oma kulttuurikontekstinsa paikallisilla kielillä;

P.  toteaa, että tehokkaampaan tietotekniikkaan ja valtavan tietomäärän saatavuuteen perustuvan syväoppimisen kaltaisten menetelmien ilmestymisen ansiosta kieliteknologia tarjoaa todellisen ratkaisun kielimuurien poistamiseen;

Q.  katsoo, että kielimuureilla on huomattava vaikutus unionin identiteetin muodostumiseen ja Euroopan yhdentymisprosessin tulevaisuuteen; katsoo, että EU:n päätöksenteosta ja toimintapolitiikoista olisi tiedotettava kansalaisille heidän äidinkielellään sekä verkossa että sen ulkopuolella;

R.  ottaa huomioon, että kieli muodostaa hyvin suuren osan jatkuvasti kasvavasta massadatasta;

S.  ottaa huomioon, että ihmiskielillä ilmaistaan valtava määrä tietoja; ottaa huomioon, että kieliteknologian hallinta voisi mahdollistaa laajan valikoiman innovatiivisia tietotekniikkatuotteita ja -palveluita teollisuuden, kaupan, viranomaistoiminnan, tutkimuksen, julkisten palvelujen ja hallinnon alalla ja vähentää luonnollisia esteitä ja markkinakustannuksia;

Kielellisen tasa-arvon saavuttamisen nykyesteet digitaaliajalla Euroopassa

1.  pitää valitettavana, että unionin riittämättömät toimintapolitiikat aiheuttavat sen, että hyvistä resursseista nauttivien ja resursseiltaan puutteellisten kielten välinen teknologiakuilu laajenee riippumatta siitä, ovatko nämä resursseiltaan heikommat kielet EU:n virallisia, virallisen kielen asemassa olevia tai muita kuin virallisia kieliä; pitää lisäksi valitettavana, että yli 20 eurooppalaista kieltä on vaarassa hävitä digitaalisesti; panee merkille, että EU:n ja sen toimielinten velvollisuutena on lisätä, edistää ja ylläpitää Euroopan kielellistä monimuotoisuutta;

2.  panee merkille, että kymmenen viime vuoden aikana digitaalisella teknologialla on ollut merkittävä vaikutus kielten kehitykseen, ja toteaa, että sitä on edelleen vaikea arvioida; suosittaa, että poliittiset päättäjät kiinnittävät erityistä huomiota tutkimuksiin, jotka osoittavat, että digitaalinen viestintä heikentää nuorten lukutaitoa, johtaa kieliopin ja lukutaidon kohdalla sukupolvien välisiin kuiluihin ja yleiseen kielen köyhtymiseen: on sitä mieltä, että digitaalista viestintää olisi käytettävä laajentamaan, rikastamaan ja edistämään kieliä ja että nämä tavoitteet olisi otettava huomioon kansallisessa lukuopetuksessa ja lukutaitoa koskevassa politiikassa;

3.  painottaa, että Euroopan vähemmän käytetyt kielet ovat erittäin epäedullisessa asemassa akuutin väline-, resurssi- ja tutkimusrahoituspulan takia, mikä estää ja rajoittaa tutkijoiden työtä, sillä vaikka heillä olisi tarvittavat teknologiset taidot, he eivät pysty hyödyntämään kieliteknologioita kaikilta osin;

4.  panee merkille, että laajalti käytettyjen ja vähemmän käytettyjen kielten välillä oleva digitaalinen juopa kasvaa, mikä johtaa eroihin erityisesti alhaisen osaamistason työntekijöiden, iäkkäiden, pienituloisten ja heikommista lähtökohdista tulevien ihmisten tiedonsaannissa; painottaa, että eriarvoisuus vähenisi, jos sisältö asetettaisiin saataville eri kielillä;

5.  panee merkille, että Euroopalla on vahva tieteellinen pohja tietokonelingvistiikassa ja kieliteknologiassa ja että kieliteknologia tarjoaa sille nyt valtavan tilaisuuden sekä talouden että kulttuurin kannalta, mutta toteaa, että siitä huolimatta Eurooppa on jäänyt paljon jälkeen markkinoiden pirstoutumisen, riittämättömien tietämykseen ja kulttuuriin tehtyjen investointien, huonosti koordinoidun tutkimuksen, riittämättömän rahoituksen ja oikeudellisten esteiden vuoksi; panee lisäksi merkille, että markkinoita hallitsevat tällä hetkellä muut kuin eurooppalaiset toimijat, jotka eivät täytä monikielisen Euroopan erityistarpeita; korostaa tarvetta muuttaa tätä ajattelutapaa ja vahvistaa Euroopan johtoasemaa kieliteknologioiden alalla luomalla sen tarpeiden ja kysynnän mukaan mitoitetun hankkeen;

6.  toteaa, että kieliteknologia on ensiksi saatavilla englanniksi; on tietoinen siitä, että suuret maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset valmistajat ja yritykset kehittävät kieliteknologiaa usein suurille eurooppalaisille kielille, joilla on suhteellisen laajat markkinat, kuten espanja, ranska ja saksa (näiden kielten resurssit ovat joillakin osa-alueilla jo niukat); painottaa kuitenkin, että olisi toteutettava yleisiä EU:n tason toimia (politiikka, rahoitus, tutkimus ja koulutus), joilla varmistetaan kieliteknologian kehittäminen vähemmän puhutuille EU:n virallisille kielille, sekä EU-tason erityistoimia (politiikka, rahoitus, tutkimus ja koulutus), joilla otetaan alueelliset kielet ja vähemmistökielet mukaan tällaiseen kehitystoimintaan ja kannustetaan sitä;

7.  painottaa tarvetta hyödyntää entistä paremmin uusia teknisiä toimintamalleja, jotka perustuvat laskentatehon lisäämiseen ja suurehkojen tietomäärien saannin parantamiseen, jotta edistetään sellaisten syväoppimiseen perustuvien neuroverkkojen kehittämistä, joiden ansiosta luonnollisiin kieliin liittyvä teknologia voi tarjota todellisen ratkaisun kielimuuriongelmaan; kehottaa siksi komissiota turvaamaan riittävän rahoituksen tällaisen teknisen kehityksen tukemiseksi;

8.  toteaa, että sellaiset kielet, joiden käyttäjäpohja on pienempi, tarvitsevat asianmukaista tukea eri osapuolilta, kuten diakriittisten kirjakkeiden ja näppäimistöjen valmistajilta ja sisällönhallintajärjestelmiltä, jotta sisältöä on mahdollista tallentaa, käsitellä ja esittää näillä kielillä asianmukaisesti; pyytää komissiota arvioimaan, miten tällainen tuki voidaan ottaa käyttöön ja saada suositukseksi hankintamenettelyissä EU:n alueella;

9.  pyytää jäsenvaltioita lisäämään digitaalisten palvelujen, kuten mobiilisovellusten monikielisyyttä;

10.  panee huolestuneena merkille, että digitaaliset sisämarkkinat ovat useiden esteiden, kielimuurit mukaan luettuina, vuoksi edelleen pirstoutuneita, mikä vaikeuttaa verkkokauppaa, kommunikointia verkkoyhteisöissä ja muissa viestintäkanavissa ja rajatylittävää kulttuurillisen, luovan ja audiovisuaalisen sisällön vaihtoa sekä koko Euroopan kattavien julkisten palvelujen laajempaa käyttöönottoa; korostaa, että Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus ja monikielisyys voisivat hyötyä rajatylittävästä sisällön saatavuudesta erityisesti koulutuksessa; pyytää komissiota kehittämään monikielisiä digitaalisia sisämarkkinoita koskevan vahvan ja koordinoidun strategian;

11.  panee merkille, että kieliteknologiat eivät nykyään näy unionin poliittisella esityslistalla, vaikka kielellinen monimuotoisuus on vahvistettu perussopimuksissa;

12.  pitää myönteisenä aiempien EU-rahoitteisten tutkimusverkostojen, (muun muassa FLaReNet, CLARIN, HBP ja META-NET (META-SHARE mukaan luettuna)) merkittävää johtavaa roolia eurooppalaisen kieliteknologiafoorumin luomisessa;

Kieliteknologiapolitiikkojen institutionaalisen kehyksen parantaminen EU:n tasolla

13.  kehottaa neuvostoa laatimaan suosituksen kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden suojelusta ja edistämisestä myös kieliteknologioiden alalla;

14.  suosittaa kieliteknologian profiilin nostamiseksi Euroopassa, että komissio sisällyttäisi monikielisyyden ja kieliteknologian alan jonkun komission jäsenen tehtäviin; katsoo, että asiasta vastaavalle komission jäsenelle olisi annettava tehtäväksi edistää kielellistä monimuotoisuutta ja tasa-arvoa EU:n tasolla ottaen huomioon, miten merkittävä kielellinen monimuotoisuus on Euroopan tulevaisuudelle;

15.  ehdottaa kattavan EU:n tason oikeudellisen suojan varmistamista 60 alue- ja vähemmistökielelle, kansallisten vähemmistöjen ja kielivähemmistöjen kollektiivisten oikeuksien tunnustamista digitaalisessa maailmassa ja äidinkielen opetusta EU:n virallisten ja muiden kuin virallisten kielten puhujille;

16.  kannustaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo kehittäneet omia menestyksekkäitä toimintapoliittisia strategioita kieliteknologian alalla jakamaan kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä ja täten auttamaan muita kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia kehittämään omia strategioitaan;

17.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kattavia kielipolitiikkoja ja kohdentamaan voimavaroja ja käyttämään asianmukaisia välineitä kielellisen monimuotoisuuden ja monikielisyyden edistämiseksi ja helpottamiseksi digitaalialalla; painottaa EU:n ja jäsenvaltioiden sekä korkeakoulujen ja muiden julkisten laitosten jaettua vastuuta pyrittäessä edistämään eri kielten säilymistä digitaalisessa ympäristössä ja kehitettäessä tietokantoja ja käännösteknologiaa kaikille EU-kielille, vähemmän puhutut kielet mukaan lukien; kehottaa koordinoimaan tutkimusta ja teollisuutta pitämällä yhteisenä tavoitteena kääntämiseen liittyvien digitaalisten mahdollisuuksien lisäämistä ja varmistamalla tekniikan kehityksen edellyttämien tietojen avoimen saatavuuden;

18.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategioita ja politiikkatoimia monikielisyyden helpottamiseksi digitaalisilla markkinoilla; pyytää tältä osin komissiota ja jäsenvaltioita määrittelemään vähimmäiskieliresurssit, kuten tietoaineistot, sanakirjat, puhetallenteet, käännösmuistit, selityksin varustetut kieliaineistot ja tietosanakirjasisällöt, jotka kaikilla eurooppalaisilla kielillä olisi oltava, jotta ne eivät olisi digitaalisesti häviämässä;

19.  suosittaa, että komissio harkitsisi kielellisen monimuotoisuuden keskuksen perustamista lisäämään tietoisuutta vähemmän käytettyjen kielten sekä alueellisten ja vähemmistökielten merkityksestä, myös kieliteknologian alalla;

20.  pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen monikielisyyden puitestrategiaansa ja laatimaan selkeän toimintasuunnitelman kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi ja kielimuurien poistamiseksi digitaalialalla;

21.  kehottaa komissiota pitämään kieliteknologiassa ensisijaisina niitä jäsenvaltioita, jotka ovat kooltaan pieniä ja joilla on oma kieli, jotta otetaan huomioon niiden kohtaamat kielelliset haasteet;

22.  painottaa, että kieliteknologia auttaa videopelien ja ohjelmistosovellusten tekstitystä, jälkiäänitystä ja kääntämistä vähemmistökielille ja vähemmän käytetyille kielille;

23.  painottaa, että kielten välistä teknologiakuilua on kavennettava vahvistamalla tiedon ja teknologian siirtoa;

24.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimivia tapoja vahvistaa omia alkuperäiskieliään;

EU:n tutkimuspolitiikkoja koskevat suositukset

25.  pyytää komissiota laatimaan laaja-alaisen, koordinoidun, erityisesti unionin tarpeita ja kysyntää vastaavan pitkän aikavälin rahoitusohjelman unionin, kansalliselle ja alueelliselle tasolle kieliteknologian alan tutkimusta, kehittämistä ja innovointia varten; korostaa, että ohjelmalla olisi pyrittävä luonnollisten kielten syvätason ymmärtämiseen ja lisäämään tehokkuutta jakamalla tietämystä, infrastruktuureja ja resursseja innovatiivisten teknologioiden ja palvelujen kehittämiseksi, jotta alalla saataisiin aikaan seuraava tieteellinen läpimurto ja jotta voitaisiin kaventaa Euroopan kielten välistä teknologista kuilua; korostaa, että tämä olisi tehtävä yhteistyössä tutkimuskeskusten, tiedeyhteisön, yritysten (erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten) sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; korostaa, että hankkeen olisi oltava avoin, pilviperustainen ja yhteentoimiva ja että sen tuloksena olisi saatava erittäin skaalautuvia ja tehokkaita perustason työvälineitä useita kieliteknologisia sovelluksia varten;

26.  katsoo, että EU:ssa toimiville tieto- ja viestintätekniikan alan integroijille olisi annettava taloudellisia kannustimia vauhdittamaan pilvipalvelujen tarjontaa, jotta mahdollistetaan luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian sujuva sisällyttäminen niiden sähköisen kaupankäynnin sovelluksiin, jotta varmistetaan erityisesti, että pk-yritykset hyötyvät automatisoidusta kääntämisestä;

27.  painottaa, että unionin on turvattava johtoasemansa kielikeskeisen tekoälyn alalla; muistuttaa, että unionissa toimivat yritykset ovat parhaassa asemassa kehittämään ratkaisuja, jotka on räätälöity unionin kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin erityistarpeisiin;

28.  katsoo, että nykyisiin rahoitusjärjestelmiin, kuten Horisontti 2020 -ohjelmaan, sisältyvillä erityisohjelmilla sekä niitä seuraavilla rahoitusohjelmilla olisi tehostettava pitkän aikavälin perustutkimusta sekä tietämyksen ja teknologian siirtoa maiden ja alueiden välillä;

29.  suosittaa, että luodaan eurooppalainen kieliteknologiafoorumi, jossa on kaikkien eurooppalaisten kielten edustajia ja joka mahdollistaa kieliteknologiaan liittyvien resurssien, palvelujen ja avoimen lähdekoodin ohjelmapakettien jakamisen erityisesti yliopistojen ja tutkimuskeskusten välillä ja varmistaa samalla, että rahoitusjärjestelmä voi toimia sekä avoimen lähdekoodin yhteisön kanssa ja että avoimen lähdekoodin yhteisöllä on siihen pääsy;

30.  suosittaa, että perustetaan tai laajennetaan hankkeita, kuten kielellistä monimuotoisuutta koskeva digitaalinen hanke, joissa tutkitaan kaikkien Euroopan kielten, mukaan luettuna puhujakannaltaan erittäin pienten tai erittäin suurten kielten digitaalisia tarpeita, jotta ratkaistaan digitaaliseen kuiluun liittyvä ongelma ja autetaan näitä kieliä valmistautumaan kestävää digitaalista tulevaisuutta varten;

31.  suosittaa, että päivitetään MET-NET-verkoston valkoisten kirjojen sarja eli vuonna 2012 julkaistu Euroopan laajuinen kyselytutkimus, joka koskee kieliteknologian tilaa, resursseja kaikilla eurooppalaisilla kielillä, tietoja kielimuureista ja aiheeseen liittyvistä toimintalinjoista, jotta kieliteknologiapolitiikkaa voitaisiin arvioida ja kehittää;

32.  kehottaa komissiota perustamaan luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian rahoitusalustan hyödyntämällä seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman, Horisontti 2020 -puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen täytäntöönpanoa; katsoo lisäksi, että komission olisi painotettava tutkimusaloja, joita tarvitaan kielen syvätason ymmärtämisen varmistamiseksi ja joita ovat esimerkiksi tietokonelingvistiikka, kielitiede, tekoäly, kieliteknologia, tietojenkäsittely ja kognitiotiede;

33.  huomauttaa, että kieli voi olla esteenä tieteellisen tiedon siirrolle; panee merkille, että useimmat arvostetut tiedejulkaisut julkaistaan englanniksi, mikä muuttaa merkittävästi tutkimustiedon laatimisen ja jakelun painopistettä; korostaa, että nämä tiedontuotannon olosuhteet on otettava huomioon unionin tutkimus- ja innovointipolitiikassa ja ‑ohjelmissa; kehottaa komissiota kehittämään ratkaisuja, joilla varmistetaan, että tieteellinen tieto asetetaan saataville myös muilla kuin englannin kielellä, ja tukemaan luonnolliseen kieleen liittyvän tekoälyn kehittämistä;

Euroopan kieliteknologian tulevaisuutta parantavat koulutuspolitiikat

34.  katsoo, että nykytilanteessa muut kuin eurooppalaiset toimijat hallitsevat kieliteknologiamarkkinoita, ja katsoo, että eurooppalaisilla koulutuspolitiikoilla olisi pyrittävä pitämään lahjakkuudet Euroopassa, analysoitava kieliteknologiaan liittyviä koulutuksen nykytarpeita (kaikki alat ja tieteenalat mukaan luettuina) ja laadittava tämän perusteella suuntaviivoja yhtenäisen yhteisen toimen täytäntöönpanosta unionin tasolla ja lisättävä koululaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta kieliteknologia-alan sekä kielikeskeisen tekoälyteollisuuden uramahdollisuuksista;

35.  katsoo, että tasavertaisten mahdollisuuksien ja tasavertaisen kohtelun varmistaminen edellyttää, että digitaalista opetusmateriaalia kehitetään myös vähemmistökielillä ja alueellisilla kielillä, mikä on syrjimättömyyden kannalta tärkeää;

36.  toteaa, että tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisen kannalta ratkaisevaa on edistää naisten aina vain suurempaa osallistumista kieliteknologiaa koskevaan eurooppalaiseen tutkimukseen;

37.  ehdottaa, että komissio ja jäsenvaltiot edistävät kieliteknologian käyttöä Erasmus+‑ohjelman kaltaisessa Euroopan kansalaisten välisessä kulttuuri- ja koulutusvaihdossa (esimerkiksi Erasmus+-ohjelman kielivalmennuksen käyttöä verkossa) tarkoituksena vähentää esteitä, joita kielellinen monimuotoisuus voi asettaa kulttuurienväliselle vuoropuhelulle ja keskinäiselle ymmärrykselle erityisesti kirjallisessa ja audiovisuaalisessa ilmaisussa;

38.  suosittaa, että jäsenvaltiot kehittävät myös digitaalisen lukutaidon ohjelmia Euroopan vähemmistökielillä ja alueellisilla kielillä ja ottavat käyttöön kieliteknologiakoulutusta ja -välineitä koulujensa, yliopistojensa ja ammatillisten oppilaitostensa opetussuunnitelmissa; korostaa toistamiseen sitä, että lukutaito on edelleen merkittävä tekijä ja ehdoton edellytys yhteisöjen digitaalisen osallisuuden edistymiselle;

39.  painottaa, että jäsenvaltioiden olisi tarjottava tukea, jota koulutuslaitokset tarvitsevat kielten digitalisoinnin parantamiseksi unionissa;

Kieliteknologiat: hyötyä sekä yrityksille että julkisille elimille

40.  painottaa tarvetta tukea sitä, että kehitetään investointivälineitä ja kehitystä nopeuttavia ohjelmia, joilla pyritään lisäämään kieliteknologian käyttöä kulttuurialalla ja luovalla alalla ja jotka kohdistetaan erityisesti resursseiltaan köyhempiin yhteisöihin ja joilla kannustetaan kehittämään kieliteknologiavalmiuksia aloilla, joilla kieliteknologia-ala on heikompi;

41.  kehottaa suunnittelemaan toimia ja asianmukaista rahoitusta, joiden tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten pk-yritysten ja startup-yritysten valmiuksia ja resursseja hankkia ja käyttää kieliteknologiaa helposti, jotta ne voisivat kasvattaa liiketoimintaansa verkossa hankkiutuen uusille markkinoille ja luoden uusia kehitysmahdollisuuksia ja siten piristää innovointitoimintaansa ja luoda työpaikkoja;

42.  kehottaa EU:n toimielimiä lisäämään tietoisuutta siitä, mitä hyötyä yrityksille, julkisille elimille ja kansalaisille on monikielisten ja myös vähemmän käytetyillä ja alueellisilla kielillä ja vähemmistökielillä laadittujen verkkopalvelujen, -sisältöjen ja -tuotteiden saatavuudesta, jotta kielimuurit poistetaan ja autetaan kieliyhteisöjen kulttuuriperinnön säilyttämisessä;

43.  tukee monikielisten julkisten sähköisten palvelujen kehittämistä unionin, kansallisen ja tarvittaessa alueellisen ja paikallisen tason hallinnoissa innovatiivisella, osallistavalla ja avustavalla kieliteknologialla, mikä vähentää kielten ja kieliyhteisöjen välistä eriarvoisuutta, parantaa palvelujen yhtäläisiä käyttömahdollisuuksia, edistää yritysten, kansalaisten ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa ja takaa osallistavien monikielisten digitaalisten sisämarkkinoiden toteutumisen;

44.  pyytää hallintoja kaikilla tasoilla parantamaan pääsyä eri kielillä tarjottuihin verkkopalveluihin ja verkossa oleviin tietoihin erityisesti raja-alueiden palvelujen kohdalla ja kulttuuriin liittyvissä asioissa ja käyttämään jo olemassa olevaa maksutonta avoimen lähdekoodin kieliteknologiaa, kuten konekääntämistä, puheentunnistusta, tekstin puheeksi muuntavaa teknologiaa ja älykkäitä kielijärjestelmiä, kuten monikielistä tiedonhakua, tiivistelmien laatimista ja puheen ymmärrystä, jotta pääsy näihin palveluihin paranee;

45.  painottaa tekstin- ja tiedonlouhintatekniikan merkitystä kieliteknologian kehittämisessä; korostaa, että on tarpeen vahvistaa tämän alan ja tiedon omistajien välistä yhteistyötä; painottaa tarvetta mukauttaa sääntelykehystä ja varmistaa kieliresurssien avoimempi ja yhteentoimivampi käyttö ja keruu; toteaa, että arkaluonteisia tietoja ei saisi antaa kaupallisille yrityksille ja niiden ilmaisohjelmiin, koska on epäselvää, miten ne saattaisivat käyttää kerättyjä tietoja, kuten esimerkiksi terveyttä koskevia tietoja;

o
o   o

46.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.
(2) EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1.
(3) EUVL L 318, 4.12.2015, s. 1.
(4) EUVL C 320, 16.12.2008, s. 1.
(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965.
(6) EUVL C 54, 19.2.2011, s. 58.
(7) EYVL C 187, 18.7.1988, s. 236.
(8) EUVL C 92 E, 16.4.2004, s. 322.
(9) EUVL C 76 E, 25.3.2004, s. 374.
(10) EUVL C 117 E, 6.5.2010, s. 59.
(11) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 52.
(12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0032.

Päivitetty viimeksi: 17. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus