Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2274(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0252/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0252/2018

Keskustelut :

PV 11/09/2018 - 20
CRE 11/09/2018 - 20

Äänestykset :

PV 12/09/2018 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0343

Hyväksytyt tekstit
PDF 190kWORD 71k
Keskiviikko 12. syyskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
EU:n ja Kiinan suhteiden tila
P8_TA(2018)0343A8-0252/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. syyskuuta 2018 EU:n ja Kiinan suhteiden tilasta (2017/2274(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon, että EU ja Kiina solmivat diplomaattisuhteet 6. toukokuuta 1975,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden, joka käynnistettiin vuonna 2003,

–  ottaa huomioon Kiinan-suhteiden pääasiallisen oikeudellisen kehyksen eli toukokuussa 1985 allekirjoitetun ETY:n ja Kiinan kauppa- ja talousyhteistyösopimuksen(1), joka kattaa talous- ja kauppasuhteet sekä EU:n ja Kiinan välisen yhteistyöohjelman,

–  ottaa huomioon vuoteen 2020 ulottuvan EU:n ja Kiinan strategisen yhteistyöohjelman, josta päästiin sopimukseen 21. marraskuuta 2013,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan välisen jäsennetyn poliittisen vuoropuhelun, joka käynnistyi virallisesti vuonna 1994, ja strategisista ja ulkopoliittisista kysymyksistä käytävän korkean tason strategisen vuoropuhelun, joka käynnistyi vuonna 2010, ja erityisesti EU:n ja Kiinan viidennen ja seitsemännen korkean tason strategisen vuoropuhelun, jotka käytiin Pekingissä 6. toukokuuta 2015 ja 19. huhtikuuta 2017,

–  ottaa huomioon uudesta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta käydyt neuvottelut, jotka käynnistettiin vuonna 2007,

–  ottaa huomioon, että tammikuusta 2014 lähtien on käyty neuvotteluja kahdenvälisestä investointisopimuksesta,

–  ottaa huomioon Brysselissä 1. ja 2. kesäkuuta 2017 pidetyn EU:n ja Kiinan 19. huippukokouksen,

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 22. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon EU:n uuden Kiinan-strategian osatekijöistä (JOIN(2016)0030),

–  ottaa huomioon neuvoston 18. heinäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät EU:n Kiinan-strategiasta,

–  ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2018 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen kertomuksen ”Hongkongin erityishallintoalue: vuosikertomus 2017” (JOIN(2018)0007),

–  ottaa huomioon neuvoston 15. kesäkuuta 2012 antamat Itä-Aasiaa koskevat EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiset suuntaviivat,

–  ottaa huomioon Kiinan kansankongressin pysyvän komitean 1. heinäkuuta 2015 hyväksymän uuden kansallista turvallisuutta koskevan lain,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2015 annetun valkoisen kirjan, joka koskee Kiinan sotilasstrategiaa,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun, joka käynnistettiin vuonna 1995 ja jonka 35. kierros käytiin Brysselissä 22. ja 23. kesäkuuta 2017,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan välillä jo käynnissä olevat yli 60 alakohtaista vuoropuhelua,

–  ottaa huomioon helmikuussa 2012 käynnistetyn EU:n ja Kiinan kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun, joka kattaa kaikki EU:n ja Kiinan yhteiset tämän alan aloitteet,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Kiinan välisen tieteellistä ja teknistä yhteistyötä koskevan sopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 2000(2), sekä tieteellistä ja teknologista kumppanuutta koskevan sopimuksen, joka allekirjoitettiin 20. toukokuuta 2009,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja Pariisin ilmastosopimuksen, joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Kiinan välisen energiavuoropuhelun,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kiinan väliset pyöreän pöydän keskustelut,

–  ottaa huomioon Kiinan kommunistisen puolueen 19. kansalliskongressin, joka pidettiin 18.–24. marraskuuta 2017,

–  ottaa huomioon Kiinan kansankongressin joulukuussa 2016 hyväksymän ympäristönsuojeluun tähtäävän verolain, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2018,

–  ottaa huomioon, että Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan ympäristötekijät vaikuttavat kansallisiin ja kansainvälisiin muuttovirtoihin, sillä ihmiset lähtevät paikoista, joiden olosuhteista kiihtyvä ilmastonmuutos on tehnyt ankarat tai alati huononevat(3),

–  ottaa huomioon Venetsiassa 19. tammikuuta 2018 käynnistetyn vuoden 2018 EU–Kiina-matkailuvuoden (ECTY),

–  ottaa huomioon Kiinassa toimivien ulkomaankirjeenvaihtajien yhdistyksen (FCCC) 30. tammikuuta 2018 julkaiseman työolosuhderaportin ”Access Denied – Surveillance, harassment and intimidation as reporting conditions in China deteriorate”,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 annetun EU:n julkilausuman YK:n ihmisoikeusneuvoston 37. kokouksen esityslistan kohdasta 4 ”Ihmisoikeustilanteet, joihin neuvoston on kiinnitettävä huomiota”,

–  ottaa huomioon Pekingissä toukokuussa 2018 pidetyn Euroopan parlamentin ja Kiinan parlamentin välisen 41. kokouksen,

–  ottaa huomioon Kiinaa koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 2. helmikuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”BRICS-maita ja muita nousevia talouksia koskeva EU:n ulkopolitiikka: tavoitteet ja strategiat”(4) ja 23. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman ”EU ja Kiina: kaupan epätasapaino?”(5)sekä 14. maaliskuuta 2013 Korean demokraattisen kansantasavallan ydinaseuhasta ja ihmisoikeustilanteesta(6), 5. helmikuuta 2014 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuoteen 2030(7), 17. huhtikuuta 2014 Pohjois-Korean tilanteesta(8), 21. tammikuuta 2016 Pohjois-Koreasta(9) ja 13. joulukuuta 2017 yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoa koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta(10) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 EU:n ja Kiinan suhteista(11), 5. helmikuuta 2009 kauppa- ja taloussuhteista Kiinan kanssa(12), 14. maaliskuuta 2013 EU:n ja Kiinan suhteista(13), 9. lokakuuta 2013 EU:n ja Kiinan kahdenvälistä investointisopimusta koskevista neuvotteluista(14) ja EU:n ja Taiwanin kauppasuhteista(15) sekä 16. joulukuuta 2015 EU:n ja Kiinan suhteista(16) antamansa päätöslauselmat sekä 13. joulukuuta 2017 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle antamansa suosituksen ”Hongkong – 20 vuotta palauttamisen jälkeen”(17),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksista antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 27. lokakuuta 2011 Tiibetistä, erityisesti nunnien ja munkkien polttoitsemurhista(18), 14. kesäkuuta 2012 Tiibetin ihmisoikeustilanteesta(19), 12. joulukuuta 2013 elinten poistoista Kiinassa(20), 15. joulukuuta 2016 Larung Garin tiibetinbuddhalaisen akatemian ja Ilham Tohtin tapauksista(21), 16. maaliskuuta 2017 EU:n painopisteistä YK:n ihmisoikeusneuvoston istunnoissa vuonna 2017(22), 6. heinäkuuta 2017 Nobelin palkinnon saajan Liu Xiaobon ja Lee Ming-chen tapauksista(23) ja 18. tammikuuta 2018 ihmisoikeusaktivistien Wu Ganin, Xie Yangin, Lee Ming-chen, Tashi Wangchukin ja tiibetiläismunkki Choekyin tapauksista(24) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon asevientikiellon, jonka EU asetti Taivaallisen rauhan aukion kesäkuussa 1989 tehdyn iskun jälkeen ja jota parlamentti tuki 2. helmikuuta 2006 antamassaan päätöslauselmassa, joka koskee neuvoston vuosittaista selvitystä Euroopan parlamentille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista(25),

–  ottaa huomioon Kiinan hallituksen korkea-arvoisten edustajien ja dalai-laman välillä vuosina 2002–2010 käydyt yhdeksän neuvottelukierrosta, Kiinan valtioneuvoston tiedotustoimiston 15. huhtikuuta 2015 julkaiseman kannanoton Tiibetistä ”Tibet’s Path of Development Is Driven by an Irresistible Historical Tide” sekä 14. dalai-laman edustajien vuonna 2008 esittämän asiakirjan ”Memorandum on Genuine Autonomy” ja vuonna 2009 esittämän asiakirjan ”Note on Genuine Autonomy”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0252/2018),

A.  toteaa, että vuonna 2017 pidetty 19. EU:n ja Kiinan välinen huippukokous edisti kahdenvälistä strategista kumppanuutta, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia, ja korosti yhteistä sitoumusta vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ja yhteisiin turvallisuusuhkiin sekä edistää monenkeskisyyttä; toteaa, että rakentava yhteistyö voisi tuottaa molemminpuolista hyötyä monilla aloilla, mukaan lukien YK:n ja G20:n kaltaiset kansainväliset foorumit; toteaa, että EU ja Kiina ovat vahvistaneet aikomuksensa tiivistää yhteistyötä vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi, puhtaan energian edistämiseksi ja saasteiden vähentämiseksi; katsoo, että molempien osapuolten on lisättävä yhteistyötä ja koordinointia tällä alalla, myös tutkimusalalla ja parhaiden käytäntöjen vaihdon alalla; ottaa huomioon, että Kiina on hyväksynyt EU:n päästökauppajärjestelmään perustuvan hiilipäästökauppajärjestelmän; toteaa, että monenvälistä hallintoa koskeva EU:n näkemys perustuu sääntöihin ja yleismaailmallisiin arvoihin, kuten demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon, avoimuuteen ja vastuuvelvollisuuteen; katsoo, että nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää edistää monenvälisyyttä ja sääntöihin perustuvaa järjestelmää; katsoo, että EU edellyttää sen Kiinan-suhteen tuottavan molemminpuolista hyötyä sekä poliittisesti että taloudellisesti; odottaa lisäksi, että Kiina kantaa maailmanlaajuisen vaikutuksensa mukaisen vastuunsa ja tukee sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, josta myös Kiina hyötyy;

B.  katsoo, että on erittäin tärkeää, että EU ja Kiina tekevät yhteistyötä ulkopolitiikan, turvallisuuden ja puolustuksen sekä terrorismin torjunnan alalla; katsoo, että näiden kahden osapuolen välinen yhteistyö oli olennaisen tärkeää Iranin ydinsopimuksen turvaamisen kannalta; toteaa, että Kiinan asenne oli keskeisessä asemassa mahdollistettaessa Pohjois-Korean kriisin johdosta käytävät neuvottelut;

C.  toteaa, että Euroopassa on laajalti sivuutettu se, että Kiinan johto on vaiheittain ja järjestelmällisesti tehostanut toimiaan Kiinan taloudellisen painoarvon muuttamiseksi poliittiseksi vaikutusvallaksi erityisesti strategisilla infrastruktuuri-investoinneilla ja uusilla liikenneyhteyksillä samoin kuin strategisella viestinnällä, jolla pyritään vaikuttamaan Euroopan poliittisiin ja taloudellisiin päätöksentekijöihin, mediaan, korkeakouluihin ja tiedealan kustantajiin sekä suureen yleisöön, jotta muokataan Kiinaa koskevia näkemyksiä ja välitetään myönteistä kuvaa maasta rakentamalla eri yhteiskunnissa myötämielisten eurooppalaisten järjestöjen ja yksityishenkilöiden ”verkostoja”; katsoo, että toimet, joilla Kiina valvoo Euroopassa nykyään opiskelevien kiinalaisten suurta määrää, ovat huolestuttavia, samoin kuin sen pyrkimykset valvoa Kiinasta Eurooppaan paenneita;

D.  ottaa huomioon, että vuonna 2012 talouskriisin jälkeen yhtäältä Kiinan ja 11 Keski- ja Itä-Euroopan maan sekä toisaalta viiden Balkanin maan välillä otettiin käyttöön 16+1-toimintamalli, joka on osa Kiinan tietyillä alueilla harjoittamaa osa-alueiden diplomatiaa, jolla kehitetään laaja-alaisia infrastruktuurihankkeita ja vahvistetaan kauppa- ja talousyhteistyötä; toteaa, että Kiinan suunnittelemat investoinnit näihin maihin ja rahoitus niille on merkittävää, mutta ei yhtä huomattavaa kuin EU:n investoinnit ja sitoutuminen; ottaa huomioon, että tähän toimintamalliin osallistuvien Euroopan maiden olisi harkittava lisähuomion kiinnittämistä siihen, että EU puhuu yhdellä äänellä Kiinan-suhteissaan;

E.  toteaa, että Kiina on nopeimmin kasvava markkina-alue EU:n elintarvikkeille;

F.  katsoo, että Kiinan uusi silkkitie -aloite (Belt and Road), mukaan lukien arktisia alueita koskeva Kiinan politiikka, on maan kaikkien aikojen kunnianhimoisin ulkopoliittinen hanke, johon sisältyy geopoliittisia ja turvallisuuteen liittyviä ulottuvuuksia ja joka siitä syystä ulottuu talous- ja kauppapolitiikan väitettyä soveltamisalaa laajemmalle; toteaa, että uusi silkkitie -aloitetta vahvistettiin entisestään perustamalla Aasian infrastruktuuri-investointipankki (AIIB) vuonna 2015; ottaa huomioon, että EU vaatii, että uuden silkkitien hallintorakenteen on oltava monenvälinen ja täytäntöönpanon syrjimätöntä; ottaa huomioon, että EU haluaa taata, että kaikissa uusi silkkitie -aloitteeseen liittyvissä yhteenliitettävyyttä koskevissa hankkeissa kunnioitetaan Pariisin sopimuksesta johtuvia velvoitteita ja varmistetaan, että niissä noudatetaan muita ympäristöä, työvoimaa ja sosiaalialaa koskevia kansainvälisiä normeja sekä alkuperäiskansojen oikeuksia; toteaa, että Kiinan infrastruktuurihankkeet voisivat johtaa Euroopan maiden laajaan velkaantumiseen Kiinan valtion omistamille pankeille, jotka tarjoavat lainoja läpinäkymättömillä ehdoilla ja luovat vähän työpaikkoja Eurooppaan; ottaa huomioon, että jotkin uuteen silkkitiehen liittyvät infrastruktuurihankkeet ovat jo aiheuttaneet kolmansien maiden hallituksien ylivelkaantumisen; toteaa, että toistaiseksi suurin osa uuteen silkkitiehen liittyvistä sopimuksista on tehty kiinalaisten yritysten kanssa; katsoo, että Kiina käyttää joitakin teollisuuden normeistaan uuteen silkkitiehen liittyvissä hankkeissa syrjivällä tavalla; katsoo, että uuteen silkkitiehen liittyviä hankkeita ei pidä myöntää muuten kuin avoimilla tarjouskilpailuilla; toteaa, että uusi silkkitie -aloitteessa Kiina hyödyntää monenlaisia kanavia; ottaa huomioon, että 27 EU:n kansallista Kiinan-suurlähettilästä laati hiljattain selonteon, jossa arvostellaan voimakkaasti uutta silkkitietä koskevaa hanketta ja jonka mukaan hanke on suunniteltu siten, että estetään vapaa kauppa ja suositaan kiinalaisia yrityksiä; toteaa, että uusi silkkitie -aloitteeseen ei liity minkäänlaisia ihmisoikeuksia koskevia turvatakeita;

G.  toteaa, että 19. puoluekongressissa ja tämän vuoden kansankongressissa annettiin enenevässä määrin diplomatialle entistä tärkeämpi rooli Kiinassa, kun ainakin viisi korkea-arvoista virkamiestä on nyt vastuussa maan ulkopolitiikasta ja ulkoministeriön määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi; ottaa huomioon, että vastaperustettu Kiinan valtion kansainvälinen kehitysyhteistyövirasto vastaa tulevaisuudessa Kiinan kasvavan ulkomaanavun määrärahoista;

H.  toteaa, että reaktiona kulttuurivallankumouksen ylilyönneille Kiina otti 1980-luvulla käyttöön toimikausien rajoitukset; toteaa, että 11. maaliskuuta 2018 pidetyssä äänestyksessä Kiinan kansankongressi hyväksyi lähes yksimielisesti säännön, jonka mukaan Kiinan kansantasavallan presidentillä ja varapresidentillä voi olla enintään kaksi peräkkäistä toimikautta;

I.  toteaa, että vaikka Kiinan korkein johto vaatii, että muiden maiden sisäisiin asioihin ei pidä puuttua, se kyseenalaistaa virallisissa lausunnoissaan säännöllisesti länsimaiden poliittisen järjestelmän;

J.  toteaa, että Kiinan kansankongressi hyväksyi 11. maaliskuuta 2018 kansallisen valvontakomitean perustamisen ja että kyseessä on uusi perustuslakiin valtion elimeksi kirjattu puolueen valvoma elin, jonka on määrä institutionalisoida kaikkien virkamiesten valvonta Kiinassa ja laajentaa sitä;

K.  toteaa, että Kiinan valtioneuvosto ilmoitti vuonna 2014 yksityiskohtaisista suunnitelmista luoda yhteiskunnallinen pisteytysjärjestelmä, jonka tarkoituksena on palkita puolueen rahoituksellisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallis-poliittisesti vastuullisena pitämää käyttäytymistä ja toisaalta määrätä seuraamuksia hallituksen politiikan vastaisesta käyttäytymisestä; katsoo, että yhteiskunnallisella pisteyttämisellä on todennäköisesti vaikutus myös Kiinassa asuviin ja työskenteleviin ulkomaalaisiin, kuten EU:n kansalaisiin, ja siitä on seurauksia EU:n yrityksille ja muille maassa toimiville ulkomaisille yrityksille;

L.  toteaa, että on selvää, että joillakin Kiinan alueilla maaseutuväestön toimeentulo heikkenee lämpötilan ja sademäärän vaihtelujen ja muiden ilmaston ääri-ilmiöiden takia; toteaa, että väestönsiirtojen suunnittelusta on tullut sopeutumispolitiikassa tehokas vaihtoehto, kun pyritään vähentämään ilmastosta aiheutuvaa haavoittuvuutta ja köyhyyttä(26);

M.  ottaa huomioon, että Kiinan ihmisoikeustilanne on edelleen heikentynyt ja hallitus suhtautuu yhä vihamielisemmin rauhanomaiseen toisinajatteluun, sanan- ja uskonnonvapauteen ja oikeusvaltioperiaatteeseen; toteaa, että kansalaisyhteiskunnan aktivisteja ja ihmisoikeuksien puolustajia pidätetään, asetetaan syytteeseen ja tuomitaan esittäen heitä vastaan epämääräisiä syytteitä, jotka koskevat esimerkiksi valtiovallan kumoamista ja riidan haastamista ja levottomuuksien lietsomista, minkä lisäksi heitä pidetään usein eristyksissä tuntemattomissa paikoissa ilman mahdollisuutta lääkehoitoon tai oikeudelliseen edustukseen; toteaa, että vangittuja ihmisoikeuksien puolustajia ja ihmisoikeusaktivisteja pidetään toisinaan valvotussa kotiarestissa nimetyssä paikassa ja että tätä menetelmää käytetään vangittujen yhteydenpidon estämiseksi ja siihen liittyy useiden selontekojen mukaan kidutusta ja epäasianmukaista kohtelua; toteaa, että Kiina kieltää edelleen sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden ja että monia toimittajia, bloggaajia ja riippumattomia tiedottajia on vangittu; ottaa huomioon, että EU on sitoutunut ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa strategiakehyksessään edistämään demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia kaikilla ulkoisen toimintansa aloilla poikkeuksetta ja asettamaan ihmisoikeudet keskeiselle sijalle suhteissaan kaikkiin kolmansiin maihin, myös strategisiin kumppaneihinsa; katsoo, että EU:n ja Kiinan välisiä huippukokouksia on hyödynnettävä konkreettisten tuloksien saavuttamiseksi ihmisoikeuksien alalla eli vangittujen ihmisoikeuksien puolustajien, asianajajien ja aktivistien vapauttamiseksi;

N.  ottaa huomioon, että Kiinan viranomaiset ovat toisinaan estäneet EU:n diplomaatteja tarkkailemasta oikeudenkäyntejä tai vierailemasta ihmisoikeuksien puolustajien luona, vaikka tällainen toiminta on ihmisoikeuksien puolustajia koskevien Euroopan unionin suuntaviivojen mukaista;

O.  ottaa huomioon, että Kiinassa on otettu käyttöön digitaalisen valvonnan mahdollistava joka suuntaan levittäytyvä valtiollinen rakenne, jonka puitteissa on toteutettu niin ennakoivaa poliisitoimintaa kuin biometristen tietojen mielivaltaista keruuta ympäristössä, jossa ei kunnioiteta oikeutta yksityisyyteen;

P.  ottaa huomioon, että Kiinan hallitus on hyväksynyt koko joukon uusia lakeja, erityisesti valtion turvallisuutta koskevan lain, joka hyväksyttiin 1. heinäkuuta 2015, terrorismin torjuntaa koskevan lain, kyberturvallisuuslain ja ulkomaisten kansalaisjärjestöjen hallintaa koskevan lain (ONGO-laki), joissa julkinen aktivismi ja hallituksen rauhanomainen arvostelu luokitellaan uhkaksi valtion turvallisuudelle ja joilla tiukennetaan sensuuria, valvontaa ja yksilöiden ja yhteiskuntaryhmien kontrolloimista sekä estetään yksityishenkilöitä kampanjoimasta ihmisoikeuksien puolesta;

Q.  toteaa, että ONGO-laki, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2017, on yksi suurimmista kansainvälisiin kansalaisjärjestöihin kohdistuvista haasteista, koska tällä lailla säännellään kaikkea kansainvälisten kansalaisjärjestöjen Kiinassa rahoittamaa toimintaa, ja maakuntien turvallisuusviranomaiset ovat pääasiassa vastuussa lain täytäntöönpanosta;

R.  ottaa huomioon, että 1. helmikuuta 2018 tuli voimaan uusia entistä tiukempia säännöksiä, jotka koskevat uskonnollisia ryhmiä ja uskonnollista toimintaa ja joilla uskonnolliset ryhmät pakotetaan mukautumaan lähemmin puolueen linjauksiin; toteaa, että uusissa säännöksissä uhataan sellaisiin uskonnollisiin yhteisöihin, joilla ei ole laillista asemaa maassa, kuuluvia ihmisiä sakkorangaistuksilla heidän tehdessään ulkomaanmatkoja, jotka liittyvät laajasti ymmärrettynä uskonnolliseen koulutukseen ja etenkin pyhiinvaellukseen, johon sovellettavat sakkorangaistukset ovat suuruudeltaan moninkertaisia alhaisimpiin palkkoihin nähden; toteaa, että uskonnon- ja omantunnonvapautta koskeva tilanne on nyt huonoimmillaan sitten taloudellisten uudistusten alun ja Kiinan avautumisen 1970-luvun lopulla; toteaa, että uskonnollisia yhteisöjä vastaan toteutetaan entistä enemmän sortotoimia Kiinassa, että kristittyjen osalta niiden kohteena ovat sekä maan alla toimivat että valtion hyväksymät kirkot ja että sortotoimien yhteydessä on häiritty ja pidätetty kirkon jäseniä, tuhottu kirkkorakennuksia ja tehty tehoiskuja kristittyjen kokoontumisiin;

S.  toteaa, että tilanne Xinjiangissa, jossa asuu 10 miljoonaa islaminuskoista uiguuria ja etnistä kazakkia, on heikentynyt nopeasti erityisesti presidentti Xi Jinpingin noustua valtaan, koska Xinjiangin ottaminen ehdottomaan valvontaan on asetettu ensisijaiseksi painopisteeksi, mikä johtuu toisaalta säännöllisesti toistuvista terrorihyökkäyksiä, joita uiguurit tekevät Xinjiangissa tai jotka väitetysti liittyvät alueeseen, ja toisaalta Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen strategisesta sijainnista uusi silkkitie -aloitteen kannalta; ottaa huomioon, että käyttöön on otettu tuomioistuimien ulkopuolinen säilöönotto-ohjelma, jossa kymmenet tuhannet ihmiset pakotetaan poliittiseen ”uudelleenkoulutukseen”, ja että on luotu kehittynyt ja kattava digitaalisen valvonnan verkko, jossa käytetään muun muassa kasvojentunnistusteknologiaa ja tietojen keruuta, on toteutettu laajoja poliisioperaatioita ja määrätty ankaria uskonnon harjoittamista sekä uiguurien kieltä ja tapoja koskevia rajoituksia;

T.  katsoo, että Tiibetin tilanne on huonontunut viime vuosina talouskasvusta ja infrastruktuurin kehittymisestä huolimatta, kun Kiinan hallitus on rajoittanut monia ihmisoikeuksia turvallisuuden ja vakauden varjolla ja hyökännyt hellittämättä tiibetiläisten identiteettiä ja kulttuuria vastaan; toteaa, että valvonta- ja seurantatoimet ovat lisääntyneet viime vuosina, samoin kuin mielivaltaiset pidätykset, kidutus ja huono kohtelu; katsoo, että Kiinan hallitus on luonut Tiibetissä ilmapiirin, jossa julkisella vallalla ei ole rajoja, pelko on läpitunkevaa ja jokaista julkisen ja yksityisen elämän ilmiötä valvotaan ja säännellään tiukasti; ottaa huomioon, että Tiibetissä kaikenlaista väkivallatonta mielipiteen ilmaisemista, joka eroaa etnisiin tai uskonnollisiin vähemmistöihin sovellettavasta valtion politiikasta tai joka arvostelee niitä, voidaan pitää separatistisena ja että tällainen toiminta voidaan siten kriminalisoida; toteaa, että EU:n kansalaisten ja muiden ulkomaalaisten ja erityisesti toimittajien, diplomaattien ja muiden riippumattomien tarkkailijoiden pääsyä Tiibetin autonomiselle alueelle rajoitetaan enemmän kuin koskaan aiemmin ja että erityisen vaikeaa pääsy on tiibetiläistaustaisille EU:n kansalaisille; toteaa, ettei viime vuosina ole saavutettu edistystä Tiibetin kriisin ratkaisemisessa ja että edellinen rauhaa koskeva keskustelukierros käytiin vuonna 2010; toteaa, että humanitaarisen tilanteen heikentyminen Tiibetissä on johtanut polttoitsemurhien määrän kasvuun ja että vuodesta 2009 niitä on tehty yhteensä 156;

U.  ottaa huomioon, että 10. kesäkuuta 2014 Kiinan kansantasavallan valtioneuvosto julkaisi valkoisen kirjan yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen soveltamisesta Hongkongissa ja korosti, että Hongkongin erityishallintoalueen itsehallinto on viime kädessä Kiinan kansantasavallan keskushallinnon valtuutuksen alainen; ottaa huomioon, että Hongkongin asukkaat ovat vuosien kuluessa saaneet todistaa laajoja mielenosoituksia, joissa on vaadittu demokratiaa, tiedotusvälineiden vapautta ja perustuslain täysimääräistä täytäntöönpanoa; ottaa huomioon, että Hongkongin perinteisesti avoin yhteiskunta on viitoittanut tien sellaisen aidon ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle, joka osallistuu aktiivisesti ja rakentavalla tavalla erityishallintoalueen julkiseen elämään;

V.  toteaa, että Kiinan kansantasavallan ja Taiwanin vastakkainen poliittinen kehitys, jossa toinen on kulkenut kohti yhä autoritaarisempaa ja nationalistisempaa puoluejohtoista hallintoa ja toinen kohti demokraattista monipuoluejärjestelmää, lisää vaaraa osapuolten välisten suhteiden kiristymisestä; toteaa, että EU soveltaa Taiwaniin yhden Kiinan politiikkaa ja Hongkongiin yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatetta;

W.  ottaa huomioon, että yli kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen Kiina ja Kaakkois-Aasian maiden liitto (ASEAN) saavuttivat elokuussa 2017 yhteisymmärryksen yksisivuisesta kehyksestä, jonka perusteella käydään tulevia neuvotteluja kaikkia Etelä-Kiinan meren valtioita koskevista käytännesäännöistä; toteaa, että Kiinan esittämät kiistanalaiset aluevaatimukset on laajalti saatettu päätökseen Spratlysaarten osalta, mutta niitä on esitetty viime vuonna lisää pohjoisempana sijaitsevista Paracelsaarista;

X.  katsoo, että myös Kiinasta on tulossa aktiivisempi ja tärkeämpi ulkoinen toimija Lähi-idässä, mikä johtuu sen selvistä taloudellisista, turvallisuuteen liittyvistä ja geopoliittisista intresseistä;

Y.  ottaa huomioon, että Kiina antaa entistä enemmän julkista kehitysapua ja että Kiinasta on tulossa kehitysyhteistyöpolitiikan merkittävä toimija, joka antaa sille kaivattua pontta, mutta katsoo, että tähän liittyy samanaikaisesti hankkeiden paikallista omavastuullisuutta koskevia huolenaiheita;

Z.  ottaa huomioon, että Kiinan läsnäolo ja investoinnit Afrikassa ovat kasvaneet merkittävästi, mikä on johtanut luonnonvarojen riistämiseen, usein paikallisväestöä millään tavalla kuulematta;

1.  korostaa, että EU:n ja Kiinan kattava strateginen kumppanuus on yksi EU:n tärkeimpiä kumppanuuksia ja että se tarjoaa vielä paljon mahdollisuuksia syventää suhdetta ja tehdä enemmän yhteistyötä kansainvälisissä yhteyksissä; painottaa, että on tärkeää vahvistaa yhteistyötä ja koordinointia globaalihallinnan ja kansainvälisten instituutioiden alalla, erityisesti YK:ssa ja G20:ssa; painottaa, että monimutkaisen, maailmanlaajuistuneen ja moninapaisen maailman kontekstissa, jossa Kiinasta on tullut merkittävä talouden ja politiikan toimija, EU:n on ylläpidettävä mahdollisuuksia rakentavaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön ja edistettävä kaikkia tarpeellisia uudistuksia aloilla, jotka koskevat yhteisiä etuja; muistuttaa Kiinaa, että sillä on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä rauhan ja maailmanlaajuisen turvallisuuden edistämiseen liittyviä kansainvälisiä velvoitteita ja vastuita;

2.  muistuttaa, että EU:n ja Kiinan kattava strateginen kumppanuus perustuu yhteiseen sitoutumiseen avoimuuteen ja yhteistyön tekemiseen osana sääntöperusteista kansainvälistä järjestelmää; painottaa, että molemmat osapuolet ovat sitoutuneet luomaan avoimen, oikeudenmukaisen ja tasapuolisen globaalihallinnan järjestelmän ja jakamaan vastuun rauhan, vaurauden ja kestävän kehityksen edistämisestä; muistuttaa, että EU:n Kiinan-suhteiden olisi oltava periaatteellisia, käytännöllisiä ja pragmaattisia sekä EU:n etujen ja arvojen mukaisia; on huolestunut siitä, että Kiinan maailmanlaajuisen taloudellisen ja poliittisen painoarvon kasvu kuluneen vuosikymmenen aikana on koetellut yhteisiä sitoumuksia, jotka ovat keskeisellä sijalla EU:n ja Kiinan suhteissa; korostaa Kiinan vastuuta globaalina suurvaltana ja kehottaa Kiinan viranomaisia varmistamaan kaikissa oloissa kansainvälisen oikeuden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen YK:n peruskirjan, yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ja muiden Kiinan allekirjoittamien tai ratifioimien kansainvälisten sopimusten mukaisesti; kehottaa neuvostoa, Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) ja komissiota varmistamaan, että EU:n ja Kiinan yhteistyö perustuu oikeusvaltion periaatteeseen, ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen, molempien osapuolien tekemiin kansainvälisiä ihmisoikeuksia koskeviin sitoumuksiin ja sitoutumiseen edistämään ihmisoikeuksien suojelun korkeimman tason saavuttamista; painottaa, että olisi vahvistettava vastavuoroisuutta, tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja rehellistä kilpailua kaikilla yhteistyöaloilla;

3.  painottaa, että vastaaminen maailmanlaajuisiin ja alueellisiin haasteisiin, joita ovat muun muassa turvallisuus, aseidenriisunta, asesulku, terrorismin torjunta ja kybertoimintaympäristö, rauhaa koskeva yhteistyö, ilmastonmuutos, energia, valtameret ja energiatehokkuus, metsäkato, luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa, muuttoliike, maailmanlaajuinen terveydenhuolto, kehitysyhteistyö sekä kulttuuriperintökohteiden tuhoutumisen ja antiikkiesineiden ryöstelyn ja laittoman kaupan torjuminen, edellyttää EU:n ja Kiinan välistä aitoa kumppanuutta; kehottaa painokkaasti EU:ta hyödyntämään Kiinan sitoutumista ilmastonmuutoksen kaltaisten maailmanlaajuisten ongelmien torjuntaan ja laajentamaan entisestään Kiinan – joka on yksi YK:n talousarvion suurimmista rahoittajista ja YK:n rauhanturvaoperaatioihin osallistuvien joukkojen entistä merkittävämpi rahoittaja – kanssa tehtävää menestyksellistä rauhanturvayhteistyötä muille yhteisen edun mukaisille aloille ja edistämään samanaikaisesti monenvälisyyttä ja globaalihallintaa perustuen kansainvälisen oikeuden kunnioittamiseen, kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja ihmisoikeuslainsäädäntö mukaan lukien; suhtautuu tältä osin myönteisesti merirosvouksen vastaiseen yhteistyöhön, jota on tehty menestyksellisesti Adeninlahdella vuodesta 2011 alkaen; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään ennakoivasti EU:n taloudellisia ja poliittisia intressejä sekä puolustamaan EU:n arvoja ja periaatteita; painottaa, että monenkeskisyys on yksi EU:n perusarvoista globaalihallinnan alalla ja että sitä on suojattava aktiivisesti Kiinan-suhteissa;

4.  toteaa, että korkean edustajan ja komission yhteinen tiedonanto ”EU:n uuden Kiinan-strategian lähtökohdat” muodostaa yhdessä 18. heinäkuuta 2016 annettujen neuvoston päätelmien kanssa poliittisen kehyksen EU:n kanssakäymiselle Kiinan kanssa tulevina vuosina;

5.  korostaa, että neuvoston päätelmien mukaan jäsenvaltiot, korkea edustaja ja komissio tekevät Kiinan-suhteissaan yhteistyötä varmistaakseen yhtenevyyden EU:n lainsäädäntöön, sääntöihin ja politiikkoihin nähden ja sen, että lopputulos on kaikkiaan koko EU:n kannalta myönteinen;

6.  muistuttaa, että Kiinan jatkaessa kasvamista ja integroitumista maailmanmarkkinoille sen vuonna 2001 julkituoman ulkomaille suuntautumista koskevan politiikan avulla se pyrkii lisäämään kiinalaisten tavaroiden ja palvelujen pääsyä unionin markkinoille sekä tekniikan ja taitotiedon hyödyntämistä, jotta se voi tukea Made in China 2025 -suunnitelman kaltaisia suunnitelmia ja vahvistaa poliittista ja diplomaattista vaikutustaan EU:ssa; painottaa, että näillä pyrkimyksillä on edistetty EU:n ja Kiinan suhteiden uuden dynamiikan muokkaamista erityisesti vuoden 2008 maailmanlaajuisen rahoituskriisin jälkimainingeissa;

7.  kehottaa 16+1-toimintamalliin osallistuvia jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden osallistuminen tähän toimintamalliin tarjoaa EU:lle mahdollisuuden puhua yhdellä äänellä Kiinan-suhteissaan; kehottaa näitä jäsenvaltioita analysoimaan ja tarkastamaan perusteellisesti yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa ehdotetut infrastruktuurihankkeet ja varmistamaan, että kansalliset ja eurooppalaiset edut eivät vaarannu, kun vastaanotetaan lyhytaikaista taloudellista tukea ja sitoudutaan pitkäaikaisesti Kiinan osallistumiseen strategisiin infrastruktuurihankkeisiin, jolloin myös sen poliittinen vaikutusvalta voi lisääntyä, mikä murentaisi EU:n yhteisiä Kiinaa koskevia kantoja; on tietoinen Kiinan kasvavasta vaikutuksesta EU:n ehdokasmaiden infrastruktuuriin ja markkinoihin; korostaa tarvetta pitää toimintamalli avoimena siten, että EU:n toimielimiä kutsutaan sen kokouksiin ja ne pidetään ajan tasalla sen toiminnasta sen varmistamiseksi, että asiaankuuluvat näkökohdat ovat johdonmukaisia EU:n politiikan ja lainsäädännön kanssa ja että kaikki osapuolet hyötyvät molemminpuolisista eduista ja mahdollisuuksista;

8.  panee merkille Kiinan kiinnostuksen strategisiin infrastruktuuri-investointeihin Euroopassa; katsoo, että Kiinan hallitus käyttää uusi silkkitie -aloitetta erittäin tehokkaana kehyskertomuksena maan ulkopolitiikan eri osatekijöille ja että EU:n julkisia diplomaattisia ponnisteluja on tämän kehityksen vuoksi tehostettava; tukee Kiinalle esitettyä kehotusta noudattaa julkisten hankintojen avoimuutta koskevia periaatteita sekä ympäristöä koskevia ja sosiaalisia normeja; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita tukemaan EU:n julkisia diplomaattisia toimia; ehdottaa, että kaikkia Kiinan EU:n jäsenvaltioissa ja maissa, jotka käyvät parhaillaan neuvotteluja EU:hun liittymisestä, toteuttamia infrastruktuuri-investointeja koskevat tiedot jaettaisiin EU:n toimielinten ja muiden jäsenvaltioiden kanssa; muistuttaa, että tällaiset investoinnit ovat osa kokonaisstrategiaa, jolla Kiinan valtiojohtoiset tai valtion rahoittamat yritykset pääsevät valvomaan pankki- ja energia-alaa sekä muita toimitusketjuja; korostaa uusi silkkitie -aloitteeseen liittyvää kuutta kaiken kattavaa haastetta: monenvälinen lähestymistapa uuden silkkitien hallintorakenteeseen, paikallista työvoimaa työllistetään vain hyvin vähän, vastaanottavan maan ja kolmansien maiden urakoitsijoiden osallistuminen on erittäin rajoitettua (noin 86 prosentissa uuden silkkitien hankkeista käytetään kiinalaisia urakoitsijoita), rakennusaineet ja -laitteet tuodaan Kiinasta, tarjouskilpailut eivät ole avoimia ja kiinalaisia standardeja saatetaan käyttää kansainvälisten standardien sijaan; vaatii, että uusi silkkitie -aloitteeseen on sisällytettävä ihmisoikeuksia koskevat takeet, ja katsoo, että on erittäin tärkeää kehittää synergioita ja hankkeita täysin avoimesti ja siten, että kaikki sidosryhmät osallistuvat niihin ja että ne vastaavat EU:n lainsäädäntöä samalla kun ne täydentävät EU:n politiikkoja ja hankkeita, jotta kaikki suunniteltujen reittien varrella sijaitsevat maat hyötyvät; pitää myönteisenä EU:n ja Kiinan yhteyskehyksen luomista, koska sillä edistetään liikenteen infrastruktuureihin liittyvää yhteistyötä koko Euraasian mantereella; panee tyytyväisenä merkille, että on määritetty useita infrastruktuurihankkeita, ja korostaa, että hankkeet olisi pantava täytäntöön keskeisten periaatteiden perusteella, joita ovat muun muassa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävien hankkeiden edistäminen, maantieteellinen tasapaino ja sijoittajien ja hankkeiden vetäjien tasapuoliset toimintaedellytykset sekä avoimuus;

9.  panee myönteisenä seikkana merkille, että EU:n Kiinan-politiikka on osa Aasian ja Tyynenmeren aluetta koskevaa kokonaisvaltaista toimintatapaa, jossa otetaan huomioon EU:n läheiset suhteet Yhdysvaltojen, Japanin, Etelä-Korean, ASEAN-maiden, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa sekä hyödynnetään niitä kaikilta osin;

10.  painottaa, että EU:n ja Kiinan yhteistyön olisi oltava enemmän ihmisiin suuntautuvaa ja tuotettava kansalaisille todellisempaa hyötyä, jotta lisätään keskinäistä luottamusta ja yhteisymmärrystä; kehottaa EU:ta ja Kiinaa täyttämään lupaukset, joita tehtiin vuonna 2017 järjestetyn neljännen EU:n ja Kiinan kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun yhteydessä, ja lisäämään vuorovaikutusta kansalaisten välillä esimerkiksi tiivistämällä kulttuurialan yhteistyötä koulutuksen, nuorten ja sukupuolten tasa-arvon alalla sekä yhteisissä aloitteissa, joita toteutetaan kansalaisten välisten vaihtojen alalla;

11.  kiinnittää huomiota siihen, että on lisättävä Euroopassa oleskelevien opiskelijoiden ja tutkijoiden tukemista, jotta he altistuisivat vähemmän Kiinan viranomaisten painostukselle valvoa toisiaan ja toimia Kiinan valtion pelinappuloina, sekä siihen, että on tärkeää tarkastella hyvin huolellisesti huomattavaa rahoitusta, jota Manner-Kiina myöntää tutkimuslaitoksille kaikkialla unionissa;

12.  suhtautuu myönteisesti Shanghaissa 13. ja 14. marraskuuta 2017 järjestetyn neljännen EU:n ja Kiinan kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun tuloksiin; painottaa, että kansalaisten välisen korkean tason vuoropuhelun avulla olisi autettava luomaan keskinäistä luottamusta ja lujittamaan kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä EU:n ja Kiinan välillä;

13.  suhtautuu myönteisesti vuoden 2018 EU–Kiina-matkailuvuoteen (ECTY); korostaa, että se on taloudellisen merkityksensä lisäksi hyvä esimerkki EU:n kulttuuridiplomatiasta EU:n ja Kiinan strategisen kumppanuuden kehyksessä sekä keino lisätä unionin ja Kiinan kansalaisten välistä yhteisymmärrystä; painottaa, että vuoden 2018 EU–Kiina-matkailuvuosi osuu samaan ajankohtaan kuin kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi ja että entistä useammat kiinalaiset matkailijat antavat suurta arvostusta Euroopan kulttuuriselle monimuotoisuudelle;

14.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita kiireesti ja päättäväisesti lisäämään yhtenäisyyttä ja yhteistyötä Kiinan-politiikassaan, myös YK:n foorumeilla, ottaen huomioon, että EU ei pystynyt ensimmäistä kertaa esittämään yhteistä julkilausumaa Kiinan ihmisoikeustilanteesta YK:n ihmisoikeusneuvostossa Genevessä kesäkuussa 2017; kehottaa voimakkaasti käyttämään hyväksi unionin huomattavasti suurempaa kollektiivista neuvotteluvoimaa Kiinan kanssa; katsoo, että unionin on puolustettava demokratioitaan pystyäkseen varautumaan paremmin Kiinan järjestelmällisiin pyrkimyksiin vaikuttaa unionin poliitikkoihin ja kansalaisyhteiskuntaan ja muokata mielipiteitä strategisten etujensa kannalta suopeammiksi; kehottaa tältä osin suurempia jäsenvaltioita hyödyntämään niiden poliittista ja taloudellista painoarvoa Kiinaan nähden edistääkseen EU:n etuja; on huolestunut siitä, että Kiina yrittää vaikuttaa myös oppilaitoksiin ja tiedelaitoksiin sekä niiden opinto-ohjelmiin; ehdottaa, että EU ja jäsenvaltiot tukevat laadukkaita eurooppalaisia Kiina-asioiden ajatushautomoja, jotta varmistetaan, että saatavilla on riippumatonta asiantuntijaneuvontaa strategisten suuntaviivojen laadintaa ja päätöksentekoa varten;

15.  korostaa, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen on oltava keskeisellä sijalla EU:n Kiinan-suhteissa; tuomitsee painokkaasti ihmisoikeuksien puolustajien, asianajajien, toimittajien, bloggaajien, yliopisto-opettajien ja työntekijöiden oikeuksien puolustajien ja heidän perheidensä, myös ulkomaiden kansalaisten sekä Manner-Kiinassa että ulkomailla, jatkuvan häirinnän sekä mielivaltaiset pidätykset ja syytteeseen asettamisen ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä; painottaa, että vireä kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeuksien puolustajien toiminta ovat avoimen ja vauraan yhteiskunnan kannalta keskeisessä asemassa; pitää erittäin tärkeänä, että EU toteuttaa vakaita toimia, joilla edistetään ihmisoikeuksien täysimääräistä kunnioittamista sen Kiinan-suhteissa keskittyen sekä välittömiin tuloksiin, kuten niiden kurinpitotoimien lopettamiseen, joita hallitus kohdistaa ihmisoikeuksien puolustajiin, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja toisinajattelijoihin, heihin kohdistuvan kaikenlaisen oikeudellisen häirinnän ja pelottelun lopettamiseen ja kaikkien poliittisten vankien, myös EU:n kansalaisten, välittömään vapauttamiseen ilman ehtoja, että keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteisiin, kuten oikeudellisiin ja politiikkaa koskeviin uudistuksiin kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisesti, ja kehittää, panee täytäntöön ja mukauttaa edelleen strategiaa, jolla ylläpidetään EU:n ihmisoikeustoimien näkyvyyttä Kiinassa, julkinen viestintästrategia mukaan lukien; painottaa, että EU:n ja jäsenvaltioiden diplomaatteja ei pidä estää panemasta täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevia Euroopan unionin suuntaviivoja; katsoo, että EU:n on asetettava etusijalle suojelun ja tuen takaaminen vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille;

16.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan kunnianhimoisempaa, yhtenäisempää ja avoimempaa politiikkaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen nähden ja merkittävässä määrin kuulemaan kansalaisyhteiskuntaa ja olemaan siihen yhteydessä, erityisesti ennen korkean tason kokouksia ja ihmisoikeusvuoropuheluja; korostaa, että EU painotti EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun 35. kierroksella kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin liittyvän tilanteen heikentymistä Kiinassa, ilmaisunvapauden rajoitukset mukaan lukien; kehottaa Kiinaa toteuttamaan toimia ihmisoikeusvuoropuhelun yhteydessä esille otetuissa kysymyksissä, jotta se täyttää kansainväliset velvoitteensa ja kunnioittaa omia perustuslaillisia turvatakeitaan, jotka liittyvät oikeusvaltion ylläpitämiseen; painottaa säännöllisen, korkeatasoisen ja tulossuuntautuneen ihmisoikeusvuoropuhelun ylläpitämistä; on huolestunut siitä, että Kiinan kanssa käytyjen ihmisoikeusvuoropuhelujen arviointeja ei ole missään vaiheessa julkistettu eivätkä ne ole missään vaiheessa olleet avoimia Kiinan riippumattomille ryhmille; kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön selkeitä vertailuarvoja, joilla mitataan edistymistä, varmistamaan avoimuuden lisäämisen ja ottamaan riippumattomat kiinalaiset toimijat mukaan keskusteluun; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita paljastamaan, keräämään ja käsittelemään tutkijoihin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen jäseniin kohdistuvaa kaikenlaista viisumihäirintää (viisumin myöntämisen viivästyminen tai epääminen ilman perusteita ja Kiinan viranomaisten harjoittama painostus hakemusmenettelyn aikana ”haastatteluissa”, joihin osallistuvat kiinalaiset toimijat eivät halua paljastaa henkilöllisyyttään);

17.  on vakavasti huolissaan Kiinassa toimivien ulkomaankirjeenvaihtajien yhdistyksen vuoden 2017 raportin tiedoista, joiden mukaan Kiinan hallitus on voimistanut pyrkimyksiään estää ulkomaisten toimittajien pääsy suuriin osiin maata tai rajoittaa sitä samalla kun se lisää viisumin uusimismenettelyn käyttöä keinona painostaa ei-toivottuja ulkomaankirjeenvaihtajia ja uutisorganisaatioita; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vaatimaan Kiinan viranomaisilta vastavuoroisuutta lehdistön vapaudessa ja varoittaa ulkomaankirjeenvaihtajiin näiden kotimaissa kohdistuvasta painostuksesta, sillä Kiinan diplomaatit ottavat yhteyttä tiedotusvälineiden pääkonttoreihin arvostellakseen paikan päällä toimivien toimittajien työtä;

18.  toteaa, että Kiinan kansantasavalta on EU:n toiseksi suurin kauppakumppani ja että EU on Kiinan kansantasavallan suurin kauppakumppani; korostaa, että niiden välinen kauppa kasvaa jatkuvasti, mutta katsoo, että tavarakaupan tase on epätasapainossa Kiinan kansantasavallan hyväksi; kehottaa käyttämään yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa ja omaksumaan rakentavan asenteen, jotta voidaan tehokkaasti käsitellä huolenaiheita ja hyödyntää EU:n ja Kiinan kansantasavallan kaupan suurta potentiaalia; kehottaa komissiota tehostamaan yhteistyötä ja vuoropuhelua Kiinan kansantasavallan kanssa;

19.  panee merkille, että viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että vuodesta 2008 lähtien Kiina on hankkinut Euroopasta omaisuutta 318 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta; panee merkille, että monet sulautumat, investoinnit ja yhteisyritykset eivät sisälly tähän lukuun;

20.  panee merkille, että Kiinan kansantasavalta on merkittävä maailmankaupan toimija ja että maan suuret markkinat voisivat periaatteessa tarjota hyvän tilaisuuden EU:lle ja eurooppalaisille yrityksille erityisesti maailmankaupan nykyisessä kontekstissa; muistuttaa, että kiinalaiset yritykset, myös valtion omistamat yritykset, hyötyvät EU:n erittäin avoimista markkinoista; panee merkille Kiinan kansantasavallan merkittävät tulokset satojen miljoonien kansalaisten nostamisessa köyhyydestä kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana;

21.  panee merkille, että EU:n suorat ulkomaiset investoinnit Kiinan kansantasavaltaan ovat vähentyneet tasaisesti vuodesta 2012, erityisesti perinteisessä valmistusteollisuudessa, ja samaan aikaan ovat lisääntyneet investoinnit korkean teknologian palveluihin, yleishyödyllisiin ja maatalouden palveluihin sekä rakennusalan palveluihin, kun taas Kiinan kansantasavallan investoinnit EU:hun ovat kasvaneet eksponentiaalisesti viime vuosina; panee merkille, että vuonna 2016 Kiinan kansantasavallasta tuli nettoinvestoija EU:hun; panee merkille, että vuonna 2017 68 prosenttia Kiinan kansantasavallan investoinneista Eurooppaan tuli valtionyrityksiltä; on huolissaan valtion järjestämistä hankinnoista, jotka voivat heikentää unionin strategisia etuja, yleistä turvallisuutta koskevia tavoitteita, kilpailukykyä ja työllisyyttä;

22.  pitää myönteisenä komission ehdotusta suorien ulkomaisten investointien seurantamekanismista turvallisuuden ja yleisen järjestyksen aloilla ja toteaa, että ehdotus edustaa EU:n yhtä pyrkimystä sopeutua muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön ilman, että toimet kohdistetaan erityisesti mihinkään EU:n kansainvälisistä kauppakumppaneista; muistuttaa, että mekanismi ei saisi johtaa peiteltyyn protektionismiin, kehottaa kuitenkin hyväksymään sen pikaisesti;

23.  pitää myönteisenä presidentti Xi Jinpingin sitoumuksia Kiinan markkinoiden edelleen avaamisesta ulkomaisille investoijille ja investointiympäristön parantamisesta, ulkomaisia investointeja koskevien negatiivisten listojen tarkistamisesta ja rajoitusten poistamisesta eurooppalaisilta yrityksiltä sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantamisesta ja tasapuolisten toimintaedellytysten lujittamisesta siten, että Kiinan markkinoista tehdään avoimemmat ja paremmin säännellyt; kehottaa panemaan täytäntöön nämä sitoumukset;

24.  korostaa, että on tärkeää lopettaa kaikki ulkomaisia investoijia syrjivät käytännöt; muistuttaa tässä yhteydessä, että nämä uudistukset hyödyttävät sekä kiinalaisia että eurooppalaisia yrityksiä, erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä;

25.  kehottaa komissiota edistämään unionin uutta yleistä tietosuoja-asetusta ”kultaisena standardina” sen kauppasuhteissa Kiinan kanssa; korostaa, että Kiinan kansantasavallan ja muiden WTO-kumppanien kanssa on tarpeen käydä järjestelmällistä vuoropuhelua talouksiemme digitalisoinnin sääntelyyn liittyvistä edellytyksistä ja digitalisoinnin monitahoisista vaikutuksista kauppaan, tuotantoketjuihin, rajat ylittäviin digitaalisiin palveluihin, 3D-tulostukseen, kulutustottumuksiin, maksuihin, veroihin, henkilötietojen suojaan, tekijänoikeuskysymyksiin, audiovisuaalisten palvelujen tarjoamiseen ja suojeluun, tiedotusvälineisiin ja ihmisten välisiin yhteyksiin;

26.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa vauhdittamaan prosessia WTO:n julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen liittymiseksi ja esittämään ehdotuksen liittymisestä, jotta eurooppalaisille yrityksille voidaan antaa samanlainen pääsy Kiinan kansantasavallan markkinoille kuin kiinalaisilla yrityksillä jo on unionin markkinoille; pitää valitettavana, että Kiinan kansantasavallan julkisten hankintojen markkinat ovat edelleen suurelta osin suljettuja ulkomaisilta toimittajilta ja että eurooppalaiset yritykset kärsivät syrjinnästä ja heikosta pääsystä Kiinan markkinoille; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa sallimaan eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille syrjimättömän pääsyn julkisten hankintojen markkinoille; kehottaa neuvostoa pikaisesti hyväksymään kansainvälisen julkisten hankintojen välineen; kehottaa komissiota valvomaan, että polkumyynnistä epäiltyjen ulkomaalaisten yritysten kanssa ei tehdä sopimuksia, ja toteuttamaan tarvittaessa toimenpiteitä;

27.  kehottaa tekemään koordinoitua yhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa uusi silkkitie -aloitteessa vastavuoroisuuden, kestävän kehityksen, hyvän hallintotavan ja avoimien ja läpinäkyvien sääntöjen pohjalta, erityisesti julkisten hankintojen osalta; pitää tässä yhdessä valitettavana, että Euroopan investointirahaston ja Kiinan kansantasavallan silkkitierahaston (SRF) allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja sekä Euroopan investointipankin (EIP), Aasian kehityspankin, Aasian infrastruktuuri-investointipankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, Uuden kehityspankin ja Maailmanpankin allekirjoittama yhteisymmärryspöytäkirja eivät ole vielä parantaneet eurooppalaisten yritysten ja työntekijöiden liiketoimintaympäristöä; pitää valitettavana, että useista uusi silkkitie -aloitteeseen liittyvistä hankkeista ei ole tehty ammattimaista kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia, ja korostaa, että investointien laatu on tärkeää erityisesti siksi, että se vaikuttaa työllisyyteen, työntekijöiden oikeuksiin, ympäristöä säästävään tuotantoon ja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseen monenvälisen hallinnon ja kansainvälisten normien mukaisesti;

28.  tukee EU:n ja Kiinan kansantasavallan välistä kattavaa investointisopimusta koskevia meneillään olevia neuvotteluja, jotka käynnistettiin vuonna 2013, ja kehottaa Kiinan kansantasavaltaa osallistumaan tiiviimmin tähän prosessiin; kehottaa molempia osapuolia edistämään tehokkaammin neuvotteluja, joilla pyritään aidosti tasapuolisiin toimintaedellytyksiin eurooppalaisille yrityksille ja työntekijöille ja varmistamaan vastavuoroisuuden markkinoille pääsyssä, pyrkien luomaan pk-yrityksiä ja julkisia hankintoja koskevia erityismääräyksiä; kehottaa molempia osapuolia lisäksi tarttumaan investointisopimuksen tarjoamaan mahdollisuuteen lisätä yhteistyötään ympäristönsuojelun ja työntekijöiden oikeuksien alalla sekä sisällyttämään sopimustekstiin kestävää kehitystä koskevan luvun;

29.  muistuttaa, että EU:n yritykset joutuvat kohtaamaan Kiinan kansantasavallassa yhä useampia markkinapääsyn rajoituksia, jotka johtuvat yhteisyrityksiä koskevista velvoitteista useilla teollisuudenaloilla ja yhä rajoittavammista teknisistä vaatimuksista, myös pakollisesta tietojen lokalisoinnista ja lähdekoodien paljastamisesta, sekä ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten sääntelyä koskevista säännöistä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Kiinan kansantasavallan valtioneuvoston vuonna 2017 antamaa tiedonantoa useista toimenpiteistä, joilla edistetään suurempaa avoimuutta ja ulkomaisten investointien aktiivista käyttöä, mutta pitää valitettavana, että tiedonannon tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole aikataulua; kehottaa siksi Kiinan kansantasavallan viranomaisia pikaisesti toteuttamaan nämä sitoumukset;

30.  kehottaa sekä EU:ta ja sen jäsenvaltioita että Kiinan kansantasavaltaa tehostamaan yhteistyötä kiertotalouksien kehittämiseksi; toteaa, että niiden tarpeesta on tullut entistäkin näkyvämpi sen jälkeen, kun Kiina legitiimisti päätti kieltää muovijätteen tuonnin Euroopasta; kehottaa molempia kumppaneita tehostamaan taloudellista ja teknologista yhteistyötä, jolla pyritään estämään globaaleja tuotantoketjuja, kauppaa ja liikennettä sekä matkailupalveluja aiheuttamasta muovijätteen sietämätöntä kasautumista valtameriimme;

31.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa pyrkimään toimimaan maailmanlaajuisesti vastuullisessa roolissa täysin tietoisena vastuusta, joka sille lankeaa siksi, että se on läsnä ja toimii kolmansissa maissa ja globaaleilla markkinoilla, muun muassa antamalla aktiivisen tukensa monenvälisille sääntöihin perustuville kauppajärjestelmille ja WTO:lle; katsoo nykyisessä globaalien arvoketjujen kontekstissa, että lisääntyneet kansainvälisen kaupan jännitteet olisi ratkaistava neuvottelemalla, ja toistaa, että olisi pyrittävä monenvälisiin ratkaisuihin; kehottaa tämän osalta täyttämään Kiinan kansantasavallan liittymistä Maailman kauppajärjestöön koskevaan pöytäkirjaan kirjatut velvoitteet ja suojelemaan WTO:n operatiivisia mekanismeja; pitää tärkeinä WTO:n sopimuksista johtuvia, valtiontukia koskevia ilmoitus- ja avoimuusvelvoitteita ja on huolissaan kiinalaisten yritysten suoraa ja epäsuoraa tukemista koskevista käytännöistä; kehottaa koordinoimaan EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa yhteisiä toimia, joilla pyritään torjumaan ja poistamaan valtioiden aiheuttamia ja maailmankauppaa haittaavia markkinavääristymiä;

32.  pitää valitettavana, että vaikka menettely polkumyyntitullien eurooppalaisen laskentamenetelmän uudistamiseksi on saatu päätökseen, Kiinan kansantasavalta ei ole vieläkään peruuttanut EU:ta vastaan esittämäänsä kannetta WTO:n valituselimessä;

33.  on huolissaan Kiinan kansantasavallan ja Yhdysvaltojen toteuttamista tullimaksujen korotuksista;

34.  on huolissaan monista rajoituksista, joita eurooppalaiset yritykset ja erityisesti mikro- ja pk-yritykset edelleen kohtaavat Kiinan kansantasavallassa, kuten vuoden 2017 ulkomaisia investointeja koskeva luettelo ja vuoden 2017 vapaakauppavyöhykkeitä koskeva negatiivinen lista sekä rajoitukset Made in China 2025 -suunnitelman kattamilla aloilla; kehottaa pikaisesti vähentämään näitä rajoituksia, jotta voidaan täysin hyödyntää yhteistyön mahdollisuuksia ja synergiaa Euroopan teollisuus 4.0 -järjestelmän ja Made in China 2025 -strategian välillä, kun on tarve uudistaa EU:n tuotantoaloja kohti älykkäitä tuotantojärjestelmiä, mukaan lukien yhteistyö asianomaisten teollisten standardien kehittämiseksi ja määrittelemiseksi monenvälisillä foorumeilla; muistuttaa, että on tärkeää vähentää valtiontukia Kiinan kansantasavallassa;

35.  kehottaa Kiinan kansantasavaltaa lopettamaan käytännön, jossa markkinoille pääsyn ehdoksi asetetaan yhä useammin teknologian siirto, kuten EU:n Kiinassa toimivan kauppakamarin 2017 kannanotossa Kiinasta todettiin;

36.  kehottaa jatkamaan neuvotteluja ympäristöhyödykesopimuksesta perustuen EU:n ja Kiinan kansantasavallan hedelmälliseen yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vahvaan yhteiseen sitoutumiseen Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa; korostaa puhdasta teknologiaa koskevan teknologiayhteistyön kaupallista potentiaalia;

37.  panee huolestuneena merkille komission kertomuksen päätelmät teollis- ja tekijänoikeuksien suojelusta ja kunnioittamisesta kolmansissa maissa ja sen, että tärkeimpänä huolenaiheena on Kiinan kansantasavalta; korostaa, että on suojeltava eurooppalaista tietoon perustuvaa taloutta; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa estämään eurooppalaisten lisenssien laittoman käytön kiinalaisissa yrityksissä;

38.  kehottaa komissiota huolehtimaan Euroopan unionin osallistumisesta Kiinan kansainvälisille tuontimessuille, jotka pidetään Shanghaissa marraskuussa 2018, ja erityisesti tarjoamaan pk-yrityksille mahdollisuuden työnsä esittelemiseen; kehottaa komissiota lähestymään kauppakamareita erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joilla on tällä hetkellä vähemmän kauppaa Kiinan kansantasavallan kanssa, jotta edistetään tätä mahdollisuutta;

39.  ilmaisee huolensa Kiinan kansantasavallan toimenpiteistä, jotka aiheuttavat kaupan vääristymistä, mukaan lukien teollisen tuotannon ylikapasiteetti muun muassa teräs- ja alumiiniteollisuuden kaltaisilla raaka-ainetuotannon aloilla; palauttaa mieliin terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän globaalin foorumin ensimmäisessä ministerikokouksessa vuonna 2017 annetut sitoumukset pidättäytyä tarjoamasta markkinoita vääristäviä tukimuotoja, mutta pitää valitettavana, että Kiinan kansantasavallan valtuuskunta ei toimittanut tietoja kapasiteetista; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa täyttämään sitoumuksensa hiili- ja alumiiniteollisuudelle antamiensa tukien määrittelystä ja julkistamisesta; panee merkille teollisuuden maailmanlaajuisen ylikapasiteetin ja protektionististen kauppatoimenpiteiden lisääntymisen välisen yhteyden ja kehottaa edelleen monenväliseen yhteistyöhön, jotta voidaan puuttua ylikapasiteetin taustalla oleviin rakenteellisiin ongelmiin; pitää myönteisenä ehdotusta Yhdysvaltojen, Japanin ja EU:n kolmikantatoiminnasta WTO:ssa;

40.  pitää erittäin tärkeänä EU:n ja Kiinan kansantasavallan kunnianhimoista sopimusta maantieteellisistä merkinnöistä, jotka perustuvat korkeimpiin kansainvälisiin normeihin, ja pitää myönteisenä EU:n ja Kiinan kansantasavallan vuonna 2017 antamaa yhteistä ilmoitusta 200 kiinalaisesta ja eurooppalaisesta maantieteellisestä merkinnästä, joiden suojelusta neuvotellaan; katsoo kuitenkin, että luettelo on hyvin vaatimaton tulos, kun otetaan huomioon, että neuvottelut käynnistettiin vuonna 2010, ja pitää valitettavana heikkoa edistystä tässä asiassa; kehottaa saattamaan neuvottelut pikaisesti päätökseen ja pyytää molempia osapuolia harkitsemaan mahdollisuutta, että tuleva EU:n ja Kiinan kansantasavallan huippukokous olisi tässä mielessä hyvä mahdollisuus todelliseen edistymiseen; korostaa, että tarvitaan lisää yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojelutoimien alalla, jotta voidaan vähentää rasitteita EU:n viejille;

41.  pitää myönteisenä Kiinan kansantasavallan päätöstä viivästyttää yhdellä vuodella tuontielintarvikkeiden ja -juomien uuden sertifiointijärjestelmän käyttöönottoa, joka olisi voimakkaasti vähentänyt elintarvikkeiden tuontia EU:sta; pitää myönteisenä myös sähköajoneuvojen uusien normien täytäntöönpanon viivästymistä ja kehottaa keskustelemaan perusteellisesti tällaisista aloitteista ja koordinoimaan niitä;

42.  suosittaa, että EU ja Kiinan kansantasavallan hallitus käynnistävät G20:ssa yhteisen aloitteen, jolla luodaan alumiinintuotannon ylikapasiteettia käsittelevä maailmanlaajuinen foorumi, jonka tehtävänä on käsitellä bauksiitin, alumiinin ja alumiiniteollisuuden koko arvoketjua, mukaan lukien raaka-aineiden hinnat ja ympäristönäkökohdat;

43.  kehottaa komissiota seuraamaan aktiivisesti Kiinan kansantasavallan kauppaa vääristäviä toimenpiteitä, jotka vaikuttavat EU:n yritysten asemaan globaaleilla markkinoilla, ja ryhtymään tarvittaviin toimiin WTO:ssa ja muilla foorumeilla, myös riitojenratkaisutoimia käyttäen;

44.  panee merkille, että Kiinan kansantasavalta laatii parhaillaan uutta ulkomaisia investointeja koskevaa lakia; kehottaa asiasta vastaavia Kiinan kansantasavallan osapuolia pyrkimään avoimuuteen, vastuullisuuteen, ennakoitavuuteen ja oikeusvarmuuteen ja ottamaan huomioon EU:n ja Kiinan kansantasavallan kauppa- ja investointisuhteista parhaillaan käytävän vuoropuhelun ehdotukset ja odotukset;

45.  ilmaisee huolestumisensa uudesta kyberturvallisuuslaista, johon sisältyy muun muassa uusia sääntelyyn liittyviä esteitä ulkomaisille yrityksille, jotka myyvät televiestintä- ja tietotekniikkalaitteita ja palveluja; pitää valitettavana, että tällaiset viime aikoina toteutetut toimenpiteet ja Kiinan kommunistisen puolueen ryhmien perustaminen yksityisiin yrityksiin, myös ulkomaisiin yrityksiin, sekä kansalaisjärjestölain kaltaiset toimet tekevät Kiinan kansantasavallan yleisen liiketoimintaympäristön vihamielisemmäksi ulkomaisille ja yksityisille talouden toimijoille;

46.  panee merkille, että vuonna 2016 Kiinan kansantasavallan pankkijärjestelmä ohitti euroalueen pankkijärjestelmän maailman suurimpana; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa antamaan ulkomaisille pankkiyrityksille mahdollisuuden kilpailla tasavertaiselta pohjalta kansallisten instituutioiden kanssa ja tekemään EU:n kanssa yhteistyötä finanssialan säätelyn alalla; panee tyytyväisenä merkille Kiinan kansantasavallan päätöksen 187 kulutustavaran tullien alentamisesta ja ulkomaisen omistuksen ylärajojen poistamisesta pankeissa;

47.  palauttaa mieliin EU:n ja Kiinan kansantasavallan suhteista vuonna 2015 antamansa mietinnön, jossa kehotettiin käynnistämään neuvottelut kahdenvälisestä investointisopimuksesta Taiwanin kanssa; muistuttaa, että komissio on ilmoittanut useaan otteeseen investointeja koskevien neuvottelujen käynnistämisestä Hongkongin ja Taiwanin kanssa, mutta pitää valitettavana, että neuvotteluja ei ole tosiasiassa käynnistetty; korostaa tukeaan kahdenväliselle investointisopimukselle Taiwanin ja Hongkongin kanssa; toteaa, että molemmat kumppanit voisivat toimia myös EU:n yritysten astinlautana Manner-Kiinaan;

48.  kehottaa komissiota jäsenvaltioiden kanssa koordinoiden ja Euroopan parlamenttia kuullen laatimaan Kiinan kansantasavaltaa koskevan unionin yhtenäisen kannan ja yhteisen talousstrategian; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan tätä strategiaa johdonmukaisesti;

49.  korostaa ehdotetun yhteiskunnallisen pisteytysjärjestelmän potentiaalisia vaikutuksia liiketoimintaympäristöön ja kehottaa panemaan sen täytäntöön läpinäkyvällä, oikeudenmukaisella ja tasa-arvoisella tavalla;

50.  pitää myönteisenä, että EU:ssa kehitetään lainsäädäntöä, kuten asetus (EU) 2017/821 unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta, ja että Kiinassa kehitetään samankaltaisia konfliktimineraaleja koskevia säädöksiä, joilla pyritään varmistamaan, että näiden mineraalien kaupalla ei rahoiteta aseellisia konflikteja; korostaa, että olisi estettävä konfliktimineraalien jalostaminen matkapuhelimiin, autoihin ja koruihin; kehottaa komissiota ja Kiinan kansantasavallan hallitusta käynnistämään jäsennellyn yhteistyön uuden lainsäädännön täytäntöönpanon tukemiseksi ja estämään tehokkaasti maailmanlaajuisia, kiinalaisia ja EU:n sulattoja ja jalostamoita käyttämästä konfliktimineraaleja sekä suojelemaan hyväksikäytöltä kaivostyöläisiä, myös lapsia, ja vaatii EU:n ja Kiinan kansantasavallan yrityksiä varmistamaan, että ne tuovat näitä mineraaleja ja metalleja yksinomaan vastuullisista lähteistä;

51.  panee merkille, että lokakuussa 2017 pidetyssä 19. puoluekokouksessa ja kansankongressin viimeisimmässä kokouksessa vahvistettiin pääsihteeri ja presidentti Xi Jinpingin valta-asemaa puolueessa tasoittaen tietä hänen virkakautensa rajoittamattomalle pidentämiselle ja lisättiin puolue-elinten mahdollisuuksia valvoa valtiokoneistoa ja taloutta, myös ujuttamalla puoluesoluja ulkomaisiin yrityksiin; panee merkille, että tähän Kiinan kansantasavallan poliittisen järjestelmän uudistamiseen liittyy poliittisen huomion kiinnittäminen entistäkin enemmän kaikkien alojen tiukkaan valvomiseen;

52.  korostaa, että kansallisen valvontakomitean, jonka oikeudellinen asema on sama kuin tuomioistuimilla ja julkisella syyttäjällä, perustaminen on ehkä merkittävin puolueen ja valtion toimintoja yhteen sulattava toimenpide, koska sen seurauksena luodaan valtion valvontaelin, joka saa määräyksensä puolueen keskuskurinpitolautakunnalta (Central Commission for Discipline Inspection (CCDI)), jonka kanssa sillä on yhteiset toimitilat ja henkilöstö; on huolestunut tämän puolueen harjoittaman valvonnan laajentamisen kauaskantoisista henkilökohtaisista seurauksista lukuisille ihmisille, sillä se merkitsee, että korruptionvastaista kampanjaa voidaan käyttää paitsi puolueen jäsenten myös virkamiesten – valtion omistamien yritysten johtajista yliopistojen professoreihin ja kyläkoulujen rehtoreihin – syytteeseen asettamiseen;

53.  toteaa, että yhteiskunnallinen pisteytysjärjestelmä on yhä tekeillä mutta samaan tarkoitukseen käytetään nykyvaiheessa järjestelmää vastustavien yksityishenkilöiden ja yhteisöjen mustia listoja ja merkittävien henkilöiden ja yritysten ”punaisia listoja”, jolloin pääperiaatteena on rankaista mustilla listoilla olevia järjestelmän vastustajia ja palkita punaisilla listoilla olevia; toteaa, että Kiinan korkein kansanoikeus ilmoitti vuoden 2017 alussa, että yli kuutta miljoonaa Kiinan kansalaista oli estetty pakenemasta maasta heidän syyllistyttyään yhteiskunnan vastaiseen toimintaan; vastustaa ehdottomasti mustilla listoilla olevien nimeämistä ja saattamista häpeään yhteiskunnallisen pisteytysjärjestelmän kiinteänä osana; korostaa, että on tärkeää ja välttämätöntä käydä vuoropuhelua EU:n toimielinten ja Kiinan vastaavien elinten välillä kaikista niistä vakavista yhteiskunnallisista seurauksista, joita aiheutuu yhteiskunnallisen pisteytysjärjestelmän nykyisestä keskusjohtoisesta suunnittelusta ja sen paikallisesta kokeilusta;

54.  on huolestunut Kiinan laajamittaisista kybervalvonnan järjestelmistä ja kehottaa hyväksymään sääntelyä täytäntöönpanokelpoisesta oikeudesta yksityisyyteen; tuomitsee Kiinan viranomaisten meneillään olevat toimet internetin vapautta vastaan, erityisesti vapautta tutustua vapaasti ulkomaisiin verkkosivustoihin, ja pitää valitettavana eräiden Kiinassa toimivien länsimaisten yritysten omaksumaa itsesensuuria; muistuttaa, että maailman 25 suosituimmasta verkkosivustosta kahdeksan on estetty Kiinassa, näiden joukossa merkittävien tietotekniikkayritysten verkkosivut;

55.  huomauttaa, että presidentti Xi Jinpingin julkilausuman, joka koskee Xinjiangin pitkän aikavälin vakauden keskeistä merkitystä uuden silkkitien menestymisen kannalta, seurauksena on tiivistetty pitkäaikaisia valvontastrategioita, joita on täydennetty monenlaisilla teknisillä innovoinneilla ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvien menojen nopealla lisäämisellä sekä terrorismin vastaisten toimien käyttämisellä eriävien mielipiteiden ja toisinajattelijoiden kriminalisoimiseksi soveltamalla terrorismin laajaa määritelmää; on huolestunut siitä, että valtio toteuttaa toimia varmistaakseen alueen kattavan valvonnan asentamalla Kiinan sähköisen Skynet-valvontaverkon suurille kaupunkialueille, asentamalla GPS-seurantalaitteita kaikkiin moottoriajoneuvoihin, käyttämällä kasvontunnistusskannereita tarkastuspisteissä ja rautatie- ja huoltoasemilla sekä Xinjiangin poliisin toteuttamalla verinäytteiden keruulla, jolla laajennetaan Kiinan dna-tietokantaa; on erittäin huolestunut tuhansien uiguurien ja etnisten kazakkien lähettämisestä ”uudelleenkoulutusleireille” käyttäen perustana tietoja, joita on kerätty ennakoivan poliisitoiminnan järjestelmällä, ja muun muassa tietoja siitä, että henkilö on matkustanut ulkomaille tai että hänen katsotaan olevan liian harras uskonnon harjoittaja; katsoo, että presidentti Xi Jinpingin julistus, jonka mukaan uusi silkkitie hyödyttää koko maailman väestöä, koska se perustuu uuden silkkitien rauhan ja yhteistyön, avoimuuden ja osallistavuuden hengelle, on hyvin etäällä todellisuudesta, jossa Xinjiangin uiguurit ja etniset kazakit elävät; kehottaa painokkaasti Kiinan viranomaisia vapauttamaan henkilöt, jotka on raporttien mukaan pidätetty heidän vakaumuksensa tai kulttuuristen käytäntöjensä ja identiteettiensä perusteella;

56.  korostaa, että Kiinan diplomatian institutionaalinen ja taloudellinen tehostuminen kertoo siitä, että Xi Jinping pitää ulkopolitiikkaa erittäin tärkeänä osana visiotaan Kiinan saattamisesta globaaliin valta-asemaan vuoteen 2049 mennessä; panee merkille, että ulkopoliittisen vastuun muutos kansankongressin viimeisimmässä kokouksessa osoittaa, että ulkopolitiikka kasvattaa merkitystään puolueen päätöksentekoprosessissa; korostaa, että Kiinan valtion kansainvälisen kehitysyhteistyöviraston perustaminen osoittaa presidentti Xin pitävän erittäin tärkeänä Kiinan globaalien turvallisuusintressien turvaamista taloudellisin keinoin esimerkiksi ”edistämällä paremmin” uuden silkkitien mukaisia etuja; toteaa, että seuraavien viiden vuoden aikana Kiinan kansainvälinen läsnäolo ja toiminta lisääntyvät ja että Kiina tekee diplomaattisia ja taloudellisia aloitteita, joihin EU:n ja sen jäsenvaltioiden on löydettävä yhteisiä vastauksia ja strategioita;

57.  painottaa, että on tärkeää varmistaa rauha ja turvallisuus Etelä- ja Itä-Kiinan merillä alueen vakauden säilyttämiseksi; korostaa, että on tärkeää taata merenkulun vapaus ja turvallisuus alueella monille Aasian ja Euroopan valtioille; toteaa, että Etelä-Kiinan merellä sijaitseville Spratly- ja Paracelsaarille on viime vuoden aikana rakennettu suuria halleja kolmen kilometrin pituisten kiitoteiden varrelle, vahvistettuja suojia ohjusalustoja varten, laajoja maanalaisia varastointialueita, lukuisia hallintorakenteita, sotilaallisen häirinnän mahdollistavia laitteistoja sekä laajoja suurtaajuus- ja kaukovalvontatutkien verkostoja ja anturiverkostoja ja että tämä viittaa vaiheeseen, jossa lujitetaan ja lisätään kauaskantoisia valvontaa koskevia ja sotilaallisia voimavaroja, samalla kun saarien militarisoinnin jatkamista sijoittamalla niille entistä edistyneempiä sotilaallisia alustoja saatetaan pitää mahdollisena vastatoimena äskettäisille oikeustoimille ja Yhdysvaltojen laivaston läsnäolon laajentamiselle; kehottaa Kiinaa ja ASEANia nopeuttamaan käytännesääntöjä koskevia neuvotteluja, jotta riidat ja kiistat tällä alueella voidaan ratkaista rauhanomaisesti; painottaa, että asia olisi ratkaistava kansainvälisen oikeuden mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) kehyksessä; korostaa, että EU ja sen jäsenvaltiot, jotka ovat UNCLOSin sopimuspuolia, tunnustavat välitystuomioistuimen ratkaisun; kehottaa uudelleen Kiinaa hyväksymään välitystuomioistuimen ratkaisun; korostaa, että EU haluaisi ylläpitää oikeusvaltioon perustuvaa kansainvälistä järjestystä;

58.  on hyvin huolestunut kansalaisyhteiskunnan elintilan kutistumisesta presidentti Xi Jinpingin noustua valtaan vuonna 2012, erityisesti ottaen huomioon merentakaisia kansalaisjärjestöjä koskevan Overseas NGO Management Law -hallintolain, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2017 ja jonka nojalla kaikkiin ulkomaalaisiin valtiosta riippumattomiin järjestöihin, ajatushautomot ja tutkimuslaitokset mukaan lukien, kohdistetaan entistä suurempaa hallinnollista rasitetta ja taloudellista painetta ja ne asetetaan yleisestä turvallisuudesta vastaavan ministeriön alaisen valvontayksikön ankaraan valvontaan, mikä vaikuttaa kielteisesti niiden toimintaan ja rahoitukseen; edellyttää, että EU:n kansalaisjärjestöille taataan Kiinassa samat vapaudet kuin Kiinan kansalaisjärjestöille EU:ssa; kehottaa Kiinan viranomaisia kumoamaan rajoittavan sääntelyn, kuten ulkomaisia kansalaisjärjestöjä koskevan hallintolain, joka ei ole yhdistymisvapauden, mielipiteenvapauden ja sananvapauden mukainen;

59.  vaatii Kiinan viranomaisia takaamaan, että kaikkia pidätettyjä henkilöitä on kohdeltava kansainvälisten normien mukaisesti ja että heille on taattava oikeus oikeusavustajaan ja lääkehoitoon pidätettynä tai vangittuna olevien henkilöiden suojelua koskevien YK:n periaatteiden mukaisesti;

60.  kannustaa Kiinaa ratifioimaan kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen – ottaen huomioon, että pian on kulunut 20 vuotta siitä, kun Kiina allekirjoitti yleissopimuksen – ja varmistamaan sen täysimääräisen täytäntöönpanon, myös lopettamalla kaikki väärinkäytökset ja mukauttamalla tarvittaessa lainsäädäntöä;

61.  tuomitsee kuolemanrangaistuksen käytön ja muistuttaa, että Kiinassa on teloitettu enemmän ihmisiä kuin kaikissa muissa maissa yhteensä ja vuonna 2016 maassa pantiin täytäntöön noin 2 000 kuolemanrangaistusta; kehottaa painokkaasti Kiinaa selvittämään maassa toteutettujen teloituksien laajuutta ja varmistamaan oikeudellisen avoimuuden; kehottaa EU:ta lisäämään diplomaattisia toimiaan ja vaatimaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja kuolemanrangaistuksen kumoamista;

62.  on hyvin huolissaan siitä, että uusien uskontoja koskevien säännösten pääsisältönä on se, että Kiinan hallitus aikoo tietyllä tavalla leimata kaikki uskonnot ja ei-uskonnolliset eettiset yhdistykset riippumatta siitä, onko niille myönnetty toimilupa vai ei; korostaa, että Kiinassa on monia kotikirkkoseurakuntia, jotka kieltäytyvät teologisista syistä liittymästä puolueen ja valtion virallisesti hyväksymään Kolmen itsen patrioottisen liikkeen (Three-Self Patriotic Movement) komiteaan ja kristilliseen neuvostoon; kehottaa Kiinan hallitusta sallimaan monien rekisteröitymiseen valmiiden kotikirkkojen rekisteröitymisen suoraan hallituksen siviiliasiain osastossa, jotta turvataan niiden oikeudet ja edut yhteiskunnallisina järjestöinä;

63.  kehottaa Kiinaa tarkistamaan Tiibetin-politiikkaansa; kehottaa Kiinaa tarkistamaan ja muuttamaan viime vuosina hyväksyttyjä lakeja, säädöksiä ja toimia, joilla rajoitetaan huomattavasti tiibetiläisten kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien harjoittamista, heidän ilmaisun- ja uskonvapautensa mukaan lukien; kehottaa painokkaasti Kiinan johtoa noudattamaan kehitysyhteistyö- ja ympäristöpolitiikkoja, joissa kunnioitetaan tiibetiläisten taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia ja osallistetaan paikallisyhteisöt Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti; kehottaa Kiinan hallitusta tutkimaan tiibetiläisten tahdonvastaista katoamista, kidutusta ja epäasianmukaista kohtelua koskevia tapauksia ja kunnioittamaan heidän oikeuksiaan yhdistymisvapauteen, rauhanomaisen kokoontumiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen vapauteen kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti; painottaa, että Tiibetin ihmisoikeustilanteen heikentyminen on otettava järjestelmällisesti esille kaikissa EU:n ja Kiinan välisissä huippukokouksissa; kehottaa aloittamaan uudelleen rakentavan ja rauhanomaisen vuoropuhelun Kiinan viranomaisten ja Tiibetin kansan edustajien välillä; kehottaa Kiinaa sallimaan EU:n diplomaateille, toimittajille ja kansalaisille esteettömän pääsyn Tiibetiin samalla tavoin kuin kiinalaismatkustajat pääsevät vapaasti ja avoimesti EU:n jäsenvaltioiden koko alueelle; kehottaa Kiinan viranomaisia sallimaan Tiibetissä tiibetiläisten oikeuden matkustaa vapaasti ja kunnioittamaan heidän oikeuttaan liikkua vapaasti; kehottaa painokkaasti Kiinan viranomaisia sallimaan riippumattomien tarkkailijoiden, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun, pääsyn Tiibetiin; kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan Tiibetin alueelle pääsyyn liittyvät ongelmat vakavasti huomioon neuvoteltaessa EU:n ja Kiinan välisestä viisumien myöntämisen helpottamista koskevasta sopimuksesta;

64.  ottaa huomioon, että Hongkongin erityishallintoaluetta koskevassa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission vuosikertomuksessa 2017 todetaan, että joistakin haasteista huolimatta yksi maa, kaksi järjestelmää -periaate on toiminut hyvin, oikeusvaltiota on ylläpidetty ja ilmaisunvapautta ja tiedonsaantioikeutta kunnioitetaan yleensä; toteaa kuitenkin, että kertomuksessa esitetään myös huolenaiheita, jotka koskevat yksi maa, kaksi järjestelmää -periaatteen vaiheittaista heikentymistä, mikä herättää perusteltuja kysymyksiä sen täytäntöönpanosta ja Hongkongin laajasta itsemääräämisoikeudesta pitkällä aikavälillä; korostaa, että vuosikertomuksessa todetaan, että sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden kaksi kielteistä kehityssuuntaa ovat tulleet korostetummin esille, nimittäin itsesensuuri, kun raportoidaan Kiinan sisä- ja ulkopoliittisista tapahtumista, ja toimittajien painostaminen; tukee kaikilta osin EU:ta sen kannustaessa Hongkongin erityishallintoaluetta ja keskushallinnon viranomaisia jatkamaan vaaliuudistusta perustuslain mukaisesti ja saavuttamaan yhteisymmärrys demokraattisesta, oikeudenmukaisesta, avoimesta ja läpinäkyvästä vaalijärjestelmästä; korostaa, että Hongkongin asukkailla on legitiimi oikeus edelleen luottaa oikeuslaitokseen, joka on luotettava, oikeusvaltion olemassaoloon ja alhaiseen korruptioon, avoimuuteen, ihmisoikeuksiin, mielipiteen vapauteen sekä korkeatasoiseen kansanterveyteen ja yleiseen turvallisuuteen; korostaa, että Hongkongin autonomian kunnioittaminen kaikilta osin voisi toimia mallina perinpohjaisille demokraattisille ja poliittisille uudistuksille Kiinassa ja Kiinan yhteiskunnan asteittaiselle vapautumiselle ja avautumiselle;

65.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään parhaansa, jotta Kiinan kansantasavalta pidättyisi kohdistamasta uusia sotilaallisia provokaatioita Taiwaniin ja vaarantamasta rauhaa ja vakautta Taiwanin salmessa; korostaa, että kaikki näiden osapuolten väliset kiistat olisi ratkaistava rauhanomaisin keinoin kansainvälisen oikeuden perusteella; on huolestunut Kiinan yksipuolisesta päätöksestä aloittaa Taiwanin salmen yli kulkevien uusien lentoreittien käyttäminen; kehottaa aloittamaan uudelleen virallisen vuoropuhelun Kiinan ja Taiwanin välillä; korostaa tukevansa johdonmukaisesti Taiwanin mielekästä osallistumista Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) sekä muiden kansainvälisten järjestöjen toimintaan, sillä Taiwanin jatkuva poissulkeminen ei ole EU:n etujen mukaista;

66.  muistuttaa, että Kiinan rooli Pohjois-Korean suurimpana kauppakumppanina ja tärkeimpänä elintarvikkeiden ja energian lähteenä pysyy keskeisenä torjuttaessa Pohjois-Korean maailmanlaajuisesti uhkaavia provokaatioita yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa; suhtautuu siksi myönteisesti Kiinan viimeaikaisiin pyrkimyksiin jatkaa joitakin kansainvälisiä pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan, mukaan lukien hiilen tuonnin keskeyttäminen Pohjois-Koreasta, sen kansalaisten ja yritysten taloudellisen toiminnan rajoittaminen sekä tekstiilikaupan ja kala- ja äyriäiskaupan rajoittaminen; suhtautuu myönteisesti myös Kiinan pyrkimyksiin käydä vuoropuhelua Pohjois-Korean kanssa; kehottaa painokkaasti EU:ta puhumaan yhtenäisesti Kiinan kanssa, jotta EU voi tukea rakentavasti tulevaa Korean sisäistä huippukokousta ja Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välistä huippukokousta ja auttaa aktiivisin toimin Pohjois-Korean todennettavissa olevaa ydinaseriisuntaa ja pysyvän rauhan saavuttamista Korean niemimaalla;

67.  antaa Kiinalle tunnustusta Pohjois-Korean vastaisiin pakotteisiin yhtymisestä; kehottaa Kiinaa osallistumaan rakentavasti Korean niemimaan tilanteen ratkaisemiseen ja jatkamaan Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden soveltamista, kunnes se on edistynyt merkittävästi ydinaseistaan luopumisessa, muuttanut puhetapaansa Etelä-Koreaan ja Japaniin nähden ja alkanut noudattaa ihmisoikeuksia;

68.  painottaa Kiinan pyrkimyksien tärkeyttä rauhan, turvallisuuden ja vakauden saavuttamiseksi Korean niemimaalla;

69.  suhtautuu myönteisesti Kiinan osallistumiseen Yhdistyneiden kansakuntien ja Afrikan unionin rauhanturvatoimiin; huomauttaa, että EU:n tavoitteena on vahvistaa sitoutumistaan Kiinan kanssa ulkopolitiikkaa ja turvallisuutta koskeviin kysymyksiin kannustamalla Kiinaa ottamaan käyttöön diplomaattisia ja muita resursseja, jotta tuetaan kansainvälistä turvallisuutta, ja edistämään rauhaa ja turvallisuutta EU:n lähialueilla kansainvälisen oikeuden perusteella; toteaa, että Kiinan kanssa tehty yhteistyö vientivalvonnan, aseidenriisunnan, asesulun ja Korean niemimaan ydinaseriisunnan alalla on olennaisen tärkeää vakauden varmistamiseksi Itä-Aasian alueella;

70.  suhtautuu myönteisesti Kiinan tavoitteeseen kehittyä kestäväksi taloudeksi; painottaa, että EU voi taitotiedollaan tukea Kiinan taloudellisten uudistusten ohjelmaa; painottaa, että Kiina on EU:n kannalta keskeisessä asemassa oleva kumppani, kun torjutaan ilmastonmuutosta ja vastataan maailmanlaajuisiin ympäristöalan haasteisiin; asettaa tavoitteeksi yhteistyön tekemisen Kiinan kanssa Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

71.  pitää myönteisinä uudistuksia, joita Kiina on toteuttanut otettuaan käyttöön ”ekologisesti kestävää kulttuuria” koskevan lähestymistavan; pitää oikeansuuntaisina uudistuksina ympäristöalan kansalaisjärjestöille tuomioistuimissa myönnettyä erityisasemaa, viranomaisten työn ympäristövaikutusten arviointeja ja suuria investointeja sähköiseen liikkuvuuteen ja puhtaaseen energiaan;

72.  pitää myönteisenä Kiinan vuoden 2016 toimintasuunnitelmaa mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi; korostaa Kiinan, jossa vuositasolla kulutetaan puolet maailman mikrobilääkkeistä, ja EU:n yhteistyön merkitystä tämän globaalin uhkan käsittelemiseksi; vaatii, että EU:n ja Kiinan kahdenvälisiin kauppasopimuksiin olisi sisällytettävä eläinten hyvinvointia koskevia määräyksiä;

73.  panee merkille Kiinan tekemän kiinteän jätteen tuonnin kieltämistä koskevan päätöksen, jolla korostetaan tuotteiden suunnittelun, tuotannon, korjaamisen, uudelleenkäytön ja kierrätyksen merkitystä ja jossa painotetaan erityisesti muovin tuotantoa ja käyttöä; palauttaa mieliin Kiinan äskettäiset pyrkimykset kieltää harvinaisten maametallien vienti ja pyytää komissiota ottamaan EU:n politiikkojen priorisoinnissa huomioon globaalien talouksien keskinäisriippuvuuden;

74.  katsoo, että EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden liiton yhteistyötä tarvittaisiin yhteisen kiertotalouden strategian kehittämisessä ja tällaiseen yhteistyöhön olisi mahdollisuus ja kiinnostusta; katsoo, että Kiina voisi olla keskeisessä roolissa tämän aloitteen edistäjänä Kaakkois-Aasian maiden liitossa;

75.  toteaa, että Kiina ja EU hyötyvät kestävyyden edistämisestä talouksissaan ja monialaisen kestävän ja kiertävän biotalouden kehittämisestä;

76.  pitää myönteisenä sopimusta lisätä tutkimus- ja innovointiyhteistyötä lippulaiva-aloitteissa, esimerkiksi niissä, joista sovittiin kesäkuussa 2017 kolmannessa EU:n ja Kiinan innovointiyhteistyötä koskevassa vuoropuhelussa ja sitä lokakuussa 2017 seuranneessa EU:n ja Kiinan tiede- ja teknologiayhteistyötä koskevassa etenemissuunnitelmassa ja joiden aiheina ovat elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia, ympäristö ja kestävä kaupungistuminen, maaliikenne, entistä turvallisempi ja ympäristöystävällisempi ilmailu ja bioteknologian hyödyntäminen ympäristöasioiden ja ihmisten terveyden edistämisessä; kehottaa EU:ta ja Kiinaa jatkamaan näitä toimia ja hyödyntämään tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia käytännössä;

77.  painottaa, että EU ja Kiina ovat erittäin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja niiden osuus on yhteensä noin kolmannes maailman kokonaiskulutuksesta, mikä asettaa Kiinan kärkisijalle Maailman terveysjärjestön laatimalla hengenvaarallisen ilmansaastuttamisen listalla; korostaa, että uusiutuvista materiaaleista tehtyjen biotaloustuotteiden kaupan lisääntyminen voi auttaa vähentämään Kiinan ja unionin talouksien riippuvuutta fossiilisista polttoaineista; kehottaa EU:ta ja Kiinaa syventämään suhteitaan kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisen muilla osa-alueilla, kuten sähköisen liikkuvuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla, jatkamaan ja laajentamaan EU:n ja Kiinan energiayhteistyötä koskevaa etenemissuunnitelmaa vuoden 2020 jälkeenkin ja tehostamaan yhteisiä toimia vihreän rahoituksen ja erityisesti ilmastorahoituksen välineiden kehittämiseksi; kehottaa Kiinaa ja EU:ta tutkimaan ja edistämään suurjännitteistä tasasähköteknologiaa käyttävien rajat ylittävien sähkölinjojen suunnittelua ja kehittämistä ja siten parantamaan uusiutuvien energialähteiden saatavuutta;

78.  kehottaa EU:ta ja Kiinaa jatkamaan kestävää kaupungistumista koskevaa kumppanuuttaan muun muassa puhtaan liikenteen, ilmanlaadun parantamisen, kiertotalouden ja ekologisen suunnittelun aloilla; korostaa ympäristönsuojelua koskevien lisätoimenpiteiden tarvetta, kun otetaan huomioon, että yli 90 prosenttia kaupungeista ei noudata ilman epäpuhtauksille asetettua hiukkaspäästöjä koskevaa kansallista normia (PM 2,5) ja että Kiinassa yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain ilmansaasteisiin yhteydessä oleviin sairauksiin;

79.  korostaa, että EU:n ja Kiinan yhteisenä etuna on edistää vähähiilistä kehitystä ja puuttua kasvihuonekaasupäästöihin avoimilla, julkisilla ja hyvin säännellyillä energiamarkkinoilla; pitää EU:n ja Kiinan strategisia kumppanuuksia tarpeellisina Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon ja ilmastonmuutoksen tehokkaan torjumisen kannalta; kehottaa EU:ta ja Kiinaa käyttämään poliittista vaikutusvaltaansa edistääkseen Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa; kehottaa ilmastosopimuksen osapuolten konferenssia ja YK:n kestävän kehityksen korkean tason foorumia omaksumaan yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan; kehottaa kumpaakin osapuolta hyväksymään yhteisen julkilausuman ilmastotoimista ja osoittamaan siten yhteisen sitoutumisensa Pariisin sopimuksen määrätietoiseen täytäntöönpanoon sekä aktiiviseen osallistumiseen vuoden 2018 Talanoa-vuoropuheluun ja COP24-ilmastokokoukseen; kannustaa niitä toimimaan vastuullisessa roolissa kansainvälisissä neuvotteluissa siten, että ne pyrkivät omien sisäisten ilmastopolitiikkojensa välityksellä tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpenemistä ja osallistuvat myös rahoitukseen, jotta päästäisiin tavoitteeseen antaa vuoteen 2020 asti vuosittain 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria ilmaston lämpenemisen hidastamiseen ja siihen sopeutumiseen;

80.  pitää myönteisenä, että Kiinassa otettiin joulukuussa 2017 käyttöön maanlaajuinen päästökauppajärjestelmä; panee merkille, että sen valmisteluvaiheessa Kiina ja EU tekivät onnistuneesti yhteistyötä ja mahdollistivat siten järjestelmän käyttöönoton; panee merkille Kiinan johdon halun vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja odottaa kiinnostuneena tuloksia meneillään olevasta seuranta-, raportointi- ja todentamistyöstä, joka on olennaisen tärkeää järjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta; korostaa koko talouden kattavien ilmastotoimien merkitystä ja pitää myönteisenä aikomusta laajentaa ne kattamaan teollisuudenalat ja parantaa järjestelmän kauppajärjestelyjä; kehottaa EU:ta ja Kiinaa jatkamaan kumppanuuttaan yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään Kiinan hiilimarkkinoita niin, että se voi olla tehokas väline mielekkäiden päästövähennyskannustimien luomiseksi ja voi sovittaa Kiinan hiilimarkkinat paremmin yhteen EU:n päästökauppajärjestelmän kanssa; kehottaa EU:ta ja Kiinaa edelleen edistämään hiilen hinnoittelumekanismeja muissa maissa ja muilla alueilla hyödyntämällä omaa kokemustaan ja asiantuntemustaan ja vaihtamalla parhaita käytänteitä sekä osallistumalla toimiin yhteistyön rakentamiseksi nykyisten hiilimarkkinoiden välille, jotta voidaan edetä kohti maailmanlaajuisia tasapuolisia toimintaedellytyksiä;

81.  toivoo, että Kiina purkaa talouskasvun ja ympäristön tilan heikentymisen välisen kytköksen sisällyttämällä biologisen monimuotoisuuden suojelun parhaillaan soveltamiinsa globaaleihin strategioihin, helpottamalla YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja panemalla tehokkaasti täytäntöön norsunluun kauppaa koskevan kiellon; antaa tunnustusta työlle, jota EU:n ja Kiinan kahdenvälisen koordinointimekanismin puitteissa on tehty metsälainsäädännön soveltamisen valvonnan ja metsähallinnon (FLEG) alalla laittoman puunkorjuun torjumiseksi maailmanlaajuisesti; kehottaa Kiinaa kuitenkin tutkimaan merkittävän laajaa laitonta puukauppaa metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen allekirjoittajavaltioiden ja Kiinan välillä;

82.  suosittelee, että Kiina hyväksyy vastuullisia ulkomaisia metsätalousinvestointeja koskevat pakolliset poliittiset suuntaviivat, jotka pannaan täytäntöön yhdessä toimittajamaiden kanssa, jotta voidaan ottaa kiinalaiset yritykset mukaan torjumaan laitonta puukauppaa;

83.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Kiina ja EU ovat allekirjoittaneet vesipolitiikkaa koskevan yhteistyömuistion, jonka tarkoituksena on edistää vuoropuhelua vesiensuojelua koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valvonnasta; kannattaa voimakkaasti EU:n ja Kiinan Turussa syyskuussa 2017 allekirjoittamaa julkilausumaa, jossa korostettiin, että hyvässä vesihallinnossa olisi asetettava etusijalle ekologia ja ympäristöystävällinen kehitys ja nostettava keskeiseen asemaan vesivarojen suojelu ja veden ekosysteemin palauttaminen ennalleen; korostaa, että Kiinan ja EU:n vesipoliittisen vuoropuhelun perustamista koskeva yhteistyömuistio paitsi rikastaa Kiinan ja EU:n strategisen kumppanuuden sisältöä myös tarkentaa yhteistyön suuntaa, soveltamisalaa, menetelmiä ja rahoitusjärjestelyjä;

84.  toteaa, että komission rahoittama eurooppalaisten ja kiinalaisten organisaatioiden välinen yhteistyöhanke, joka pantiin täytäntöön ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten perustetun välineen puitteissa vuosina 2014–2017, on ollut keskeisessä roolissa, kun on arvioitu säteily- ja ydinalan hätätilanteiden hallintaa Kiinassa koskevia standardeja ja järjestelyjä ja kun on parannettu Kiinan ydinvoimateknologian tutkimuslaitoksen valmiuksia laatia ohjeistuksia vakavien onnettomuuksien hallintaan;

85.  kehottaa kiinalaisia ja eurooppalaisia sijoittajia hyväksymään parempia kansainvälisiä yhteiskunta- ja ympäristövastuun standardeja ja parantamaan turvallisuusvaatimuksia kaivosteollisuustoiminnassaan maailmanlaajuisesti; toteaa jälleen, että kattavasta investointisopimuksesta Kiinan kanssa käytävien neuvottelujen yhteydessä EU:n on tuettava kestävän kehityksen aloitteita rohkaisemalla vastuullisiin investointeihin ja edistämällä keskeisiä ympäristö- ja työnormeja; pyytää Kiinan ja EU:n viranomaisia ottamaan käyttöön kannustimia, joilla Kiinan ja EU:n kaivosyhtiöitä rohkaistaan harjoittamaan toimintaansa kehitysmaissa kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti ja joilla edistetään investointeja valmiuksien kehittämiseen tietämyksen ja teknologian siirron ja paikallisen palvelukseenoton osalta;

86.  pitää myönteisenä Kiinan joulukuun 2017 One Planet -huippukokouksen yhteydessä tekemää ilmoitusta aikomuksestaan tuoda Kiinassa toimivien yritysten ja Kiinan ulkomailla rahoittamien yritysten ympäristövaikutukset selvemmin näkyviin; on huolissaan siitä, että infrastruktuurihankkeilla, kuten Kiinan uusi silkkitie -aloitteella, voi olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja ilmastoon ja ne saattavat johtaa fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymiseen muissa hankkeisiin osallistuvissa maissa tai maissa, joihin infrastruktuurin kehittäminen vaikuttaa; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tekemään kaikissa uusi silkkitie -aloitteen puitteissa toteutettavissa yhteistyöhankkeissa ympäristövaikutusten arviointeja ja sisällyttämään hankkeisiin kestävyyttä koskevia lausekkeita; vaatii perustamaan osallistuvien valtioiden ja kolmansien osapuolten edustajista koostuvan sekakomitean valvomaan ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia vaikutuksia; pitää myönteisenä komission ja EUH:n aloitetta laatia EU:n ja Aasian yhteysstrategia vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla; korostaa, että tässä strategiassa olisi sitouduttava vahvasti kestävyyteen, ympäristönsuojeluun ja ilmastotoimiin;

87.  panee tyytyväisenä merkille Kiinan edistymisen elintarvikkeiden turvallisuusvaatimusten parantamisessa, sillä ne ovat keskeisen tärkeitä kiinalaisten kuluttajien suojelemisen ja elintarvikepetosten estämisen kannalta; korostaa, että on tärkeää parantaa kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia, sillä se on olennainen vaihe Kiinan kuluttajakulttuurin nousussa;

88.  rohkaisee Kiinan ja EU:n poliisi- ja lainvalvontaviranomaisia toimimaan yhdessä huumausaineiden laittoman viennin hallitsemiseksi ja jakamaan huumausaineiden kauppaa koskevaa tiedustelutietoa vaihtamalla tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa yksityishenkilöitä ja rikollisverkostoja; toteaa, että Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen julkaiseman Euroopan huumetilannetta sekä sen suuntauksia ja kehitystä koskevan vuoden 2017 vuosikertomuksen mukaan suuri osa Eurooppaan toimitettavista uusista psykoaktiivisista aineista on peräisin Kiinasta: Kiinassa toimivat kemian- ja lääkealan yritykset valmistavat suuria määriä uusia aineita, minkä jälkeen ne kuljetetaan Eurooppaan, missä ne jalostetaan tuotteiksi, pakataan ja myydään;

89.  toteaa, että perheitä ja yksittäisiä ihmisiä on muuttanut pois asuinalueiltaan kuivuuden ja muiden luonnononnettomuuksien takia ja Kiinan viranomaiset ovat vastanneet tilanteeseen suunnittelemalla useita laajamittaisia siirtohankkeita; on huolissaan siitä, että Ningxian alueelta saatujen raporttien mukaan uusiin kaupunkeihin liittyy lukuisia ongelmia ja kostotoimia on kohdistettu ihmisiin, jotka ovat kieltäytyneet muuttamasta; on huolissaan siitä, että ympäristösuojelijoita vangitaan, asetetaan syytteeseen ja tuomitaan ja että Kiinan valvontaviranomaiset pitävät koko ajan tarkemmin silmällä rekisteröityjä kotimaisia ympäristöalan kansalaisjärjestöjä;

90.  pyytää Kiinaa laajentamaan entisestään lainvalvontatoimia laittoman kalastuksen pysäyttämiseksi, sillä kiinalaisia kalastusaluksia liikkuu edelleen ulkomaisilla vesillä kalastamassa salaa, esimerkiksi Korean länsipuolen merialueilla, Itä-Kiinan ja Etelä-Kiinan merillä, Intian valtamerellä ja jopa Etelä-Amerikassa;

91.  pyytää kiinalaisia viejiä ja eurooppalaisia maahantuojia vähentämään myrkyllisiä jäämiä Kiinassa valmistetuissa vaatteissa ottamalla käyttöön asianmukaisia kemikaalienhallintaa koskevia sääntöjä ja lopettamalla asteittain lyijyn, nonyylifenolietoksylaattien, ftalaattien, perfluorattujen kemikaalien, formaldehydin ja muiden tekstiileissä käytettävien myrkyllisten tuotteiden käytön;

92.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komissiolle, jäsenvaltioiden sekä liittymässä olevien ja ehdokasvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Kiinan kansantasavallan hallitukselle ja Kiinan kansankongressille, Taiwanin hallitukselle ja Taiwanin lakiasäätävälle Yuanille.

(1) EYVL L 250, 19.9.1985, s. 2.
(2) EYVL L 6, 11.1.2000, s. 40.
(3) https://www.iom.int/migration-and-climate-change
(4) EUVL C 239 E, 20.8.2013, s. 1.
(5) EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 33.
(6) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 123.
(7) EUVL C 93, 24.3.2017, s. 93.
(8) EUVL C 443, 22.12.2017, s. 83.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0024.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0493.
(11) EUVL C 305 E, 14.12.2006, s. 219.
(12) EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 132.
(13) EUVL C 36, 29.1.2016, s. 126.
(14) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 45.
(15) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 52.
(16) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 92.
(17) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0495.
(18) EUVL C 131 E, 8.5.2013, s. 121.
(19) EUVL C 332 E, 15.11.2013, s. 69.
(20) EUVL C 468, 15.12.2016, s. 208.
(21) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0505.
(22) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0089.
(23) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0308.
(24) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0014.
(25) EUVL C 288 E, 25.11.2006, s. 59.
(26) Y. Zhen, J. Pan, X. Zhang, ”Relocation as a policy response to climate change vulnerability in Northern China”, ISSC ja UNESCO 2013, World Social Science Report 2013, Changing Global Environments, ss. 234–241.

Päivitetty viimeksi: 17. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus