Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2128(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0268/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0268/2018

Keskustelut :

PV 13/09/2018 - 4
CRE 13/09/2018 - 4

Äänestykset :

PV 13/09/2018 - 10.14
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0356

Hyväksytyt tekstit
PDF 154kWORD 61k
Torstai 13. syyskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Kasvinsuojeluaineita koskevan asetuksen täytäntöönpano
P8_TA(2018)0356A8-0268/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2018 kasvinsuojeluaineita koskevan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta (2017/2128(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1),

–  ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005(2),

–  ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008(3),

–  ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY(4),

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista(5),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 18. helmikuuta 2016 antaman päätöksen(6) asiassa 12/2013/MDC, joka koskee kasvinsuojeluaineiden (torjunta-aineet) hyväksyntään ja markkinoille saattamiseen liittyviä komission käytäntöjä,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS-pääosasto) huhtikuussa 2018 julkaiseman Euroopan tason täytäntöönpanon arvioinnin(7) kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetusta asetuksesta (EY) N:o 1107/2009 sekä sen asiaan liittyvät liitteet,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 23. marraskuuta 2016 antamat tuomiot asiassa C-673/13 P (komissio v. Stichting Greenpeace Nederland ja Pesticide Action Network Europe (PAN Europe)) ja asiassa C-442/14 (Bayer CropScience SA-NV ja Stichting De Bijenstichting v. College voor de toelating van gewasbeschermingsmiddelen en biociden),

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 [yleinen elintarvikelainsäädäntö], direktiivin 2001/18/EY [muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön], asetuksen (EY) N:o 1829/2003 [muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut], asetuksen (EY) N:o 1831/2003 [rehun lisäaineet], asetuksen (EY) N:o 2065/2003 [savuaromit], asetuksen (EY) N:o 1935/2004 [elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit], asetuksen (EY) N:o 1331/2008 [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely], asetuksen (EY) N:o 1107/2009 [kasvinsuojeluaineet] ja asetuksen (EU) 2015/2283 [uuselintarvikkeet] muuttamisesta(8),

–  ottaa huomion torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän Euroopan parlamentin erityisvaliokunnan (PEST) toimeksiannon ja sen toteuttamat toimet,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0268/2018),

A.  toteaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (jäljempänä ”asetus”) täytäntöönpanon arvioinnin osoittaneen, että ihmisen ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelutavoitteita ei ole täysin saavutettu ja että täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa asetuksen kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että asetuksen täytäntöönpanon arvioinnin yhteydessä olisi tarkasteltava EU:n kattavaa torjunta-ainepolitiikkaa, joka käsittää muun muassa direktiivissä 2009/128/EY [kestävää käyttöä koskeva direktiivi], asetuksessa (EU) N:o 528/2012 [biosidiasetus], asetuksessa (EY) N:o 396/2005 [jäämien enimmäismäärää koskeva asetus] ja asetuksessa (EY) N:o 178/2002 [yleinen elintarvikesäädös] vahvistetut säännöt;

C.  toteaa, että asetuksen täytäntöönpano ei ole tyydyttävällä tolalla ja että sen olisi oltava asiaan liittyvien EU:n toimintapolitiikkojen mukaista, torjunta-aineita koskeva politiikka mukaan luettuna;

D.  toteaa saatavilla olevan todistusaineiston osoittavan, että asetuksen kolmen pääasiallisen välineen – hyväksyntä, lupamenettelyt ja sääntelypäätösten noudattamisen varmistaminen – täytäntöönpanoa käytännön tasolla voitaisiin parantaa ja että sillä ei varmisteta asetuksen tavoitteiden täysimääräistä saavuttamista;

E.  ottaa huomioon, että komissio ei ole lainkaan soveltanut tiettyjä asetuksen säännöksiä, erityisesti 25 artiklaa suoja-aineiden ja tehosteaineiden hyväksymisestä, eikä laatinut 27 artiklassa tarkoitettua luetteloa apuaineista, joiden lisäämistä kasvinsuojeluaineisiin ei hyväksytä;

F.  ottaa huomioon, että komission lainvastainen toiminta on merkittävästi viivästyttänyt muita keskeisiä säännöksiä, kuten poissulkemisperusteiden soveltaminen sellaisten tehoaineiden osalta, jotka ovat hormonitoimintaa häiritseviä;

G.  ottaa huomioon, että sidosryhmät ovat tuoneet esille lakisääteiseen arviointiin sovellettavaan lähestymistapaan liittyviä huolenaiheita erityisesti sen osalta, kenen olisi toteutettava tieteellisiä tutkimuksia ja hankittava todisteet tehoaineiden arviointeja ja arvioinneissa käytettävää riskipohjaista lähestymistapaa varten;

H.  katsoo, että todistustaakan olisi säilyttävä hakijalla, jotta varmistetaan, että julkisia varoja ei käytetä tutkimuksiin, joista voi lopulta olla etua yksityisille tahoille; katsoo, että samalla on varmistettava avoimuus kaikissa lupamenettelyn vaiheissa kunnioittaen täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksia ja varmistaen samalla, että kaikkialla unionissa vaalitaan jatkuvasti hyviä laboratoriokäytännön periaatteita;

I.  toteaa, että arvioinnissa sovelletun vakiintuneen lähestymistavan käytännön tason täytäntöönpano on herättänyt huolta; toteaa, että suurta huolta aiheuttaa erityisesti sovellettavien tietovaatimusten ja toimintatapojen puutteellinen yhdenmukaistaminen, sillä se voi haitata arviointiprosessia;

J.  toteaa, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten toiminnan havaittiin olevan merkittävä tehoaineiden arviointiin vaikuttava tekijä; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja saatavilla olevan asiantuntemuksen ja henkilöstön osalta; toteaa, että asetusta ja asiaan liittyviä asetuksen tavoitteita tukevia lakisääteisiä vaatimuksia ei panna yhdenmukaisesti täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa, millä on huomattavia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön;

K.  katsoo, että avoimuutta olisi parannettava hyväksymismenettelyn kaikissa vaiheissa ja että avoimuuden lisääminen voi osaltaan vahvistaa yleisön luottamusta kasvinsuojeluaineita sääntelevään järjestelmään; katsoo, että myös lupamenettelyihin liittyvän toimivaltaisten viranomaisten toiminnan avoimuus on useissa tapauksissa riittämätöntä; toteaa, että komissio on esittänyt muutoksia yleiseen elintarvikesäädökseen tarkoituksenaan vastata arviointiprosessin aikana toimitettuihin tietoihin ja näyttöön liittyviin huoliin sekä lisätä avoimuutta;

L.  toteaa, että yksinomaan kansallisella tasolla toteutetut kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyt viivästyvät usein riskienhallintapäätösten yhteydessä; ottaa huomioon, että tämän johdosta jäsenvaltioiden asetuksen 53 artiklan nojalla myöntämien poikkeuslupien määrä lisääntyy joissain tapauksissa; ottaa huomioon, että eräissä tapauksissa tällaisia poikkeuksia on käytetty vastoin lainsäätäjän alkuperäistä tarkoitusta;

M.  toteaa, että asetuksessa sisältää säännöksen, jonka mukaan integroitu tuholaisten torjunta olisi pitänyt yhteisen maatalouspolitiikan täydentäviä ehtoja koskevan järjestelmän sääntöjen mukaisesti ottaa osaksi lakisääteisiä hoitovaatimuksia; toteaa, että näin ei vielä ole tapahtunut;

N.  ottaa huomioon, että saatavilla olevan todistusaineiston mukaan tällä EU-tason säädöksellä tehostetaan kansallisia ponnisteluja ja toimia ja annetaan niille lisäarvoa;

O.  toteaa, että vaihtoehdot otetaan vakavasti huomioon usein vasta lakisääteisten vaatimusten muututtua; toteaa, että esimerkiksi kun neonikotinoideja koskevaa kieltoa laajennettiin, viimeisimmän arvion (30. toukokuuta 2018)(9) mukaan saatavilla on muita kuin kemiallisia vaihtoehtoja, jotka kattavat 78 prosenttia neonikotinoidien käytöstä;

P.  ottaa huomioon, että uusia tehoaineita ei ole esitetty hyväksyttäväksi 31. toukokuuta 2016 jälkeen; katsoo, että innovointi ja uusien, erityisesti vähäriskisten tuotteiden kehittäminen on tärkeää;

Q.  toteaa, että väärennettyjen kasvinsuojeluaineiden saatavuus markkinoilla on todellinen huolenaihe; ottaa huomioon, että väärennetyt kasvinsuojeluaineet voivat olla ympäristölle haitallisia ja voivat myös heikentää asetuksen vaikuttavuutta;

Keskeiset päätelmät

1.  katsoo, että torjunta-aineita koskevat sääntelytoimet olisi jatkossakin toteutettava asianmukaisella eli EU:n tasolla;

2.  huomauttaa, että kaikissa nykyisissä ja tulevissa toimenpiteissä on ensisijaisesti keskityttävä ympäristötoimiin, joilla ehkäistään, rajoitetaan ja hillitään taudinaiheuttajien ja tuholaisten leviämistä;

3.  katsoo, että asetuksen hyväksyminen ja täytäntöönpano on merkittävä edistysaskel aiempaan verrattuna kasvinsuojeluaineiden kohtelussa EU:ssa;

4.  muistuttaa, että pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rooliin uusien tuotteiden kehittämisessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä monilla pk-yrityksillä ei ole uusien aineiden kehittämis- ja hyväksymisprosessin edellyttämiä huomattavia resursseja;

5.  pitää huolestuttavana, että asetusta ei ole pantu vaikuttavasti täytäntöön ja että siksi sen maataloustuotantoa ja innovointia koskevia tavoitteita ei saavuteta käytännön tasolla; painottaa, että osittain vähäisen innovoinnin vuoksi torjunta-aineiden tehoaineiden määrä vähenee;

6.  muistuttaa integroivan lähestymistavan välttämättömyydestä ja siitä, että torjunta-aineita koskevista tilastoista annettu asetus (EY) N:o 1185/2009(10) on sisällytettävä arviointiin, jonka tuloksia on käytettävä määrien vähentämiseen ja sitä kautta riskien ja haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten minimoimiseen;

7.  panee merkille, että asetuksen tavoitteet ja välineet sekä asetuksen täytäntöönpano eivät aina riittävästi noudata EU:n toimintapolitiikkoja, jotka liittyvät maatalouteen, terveyteen, eläinten hyvinvointiin, elintarviketurvallisuuteen, veden laatuun, ilmastonmuutokseen, torjunta-aineiden kestävään käyttöön sekä torjunta-ainejäämien enimmäismääriin elintarvikkeissa ja rehuissa;

8.  on huolissaan, että asetuksen täytäntöönpano ei ole eläinten käytössä eläinkokeissa vaaran tunnistamisen ja riskinarvioinnin takia eläinkokeista annetun direktiivin 2010/63/EU kolmen vaatimuksen mukaista (korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteet) ja että karsinogeenisuutta koskeva kahden vuoden biotesti voi johtaa ristiriitaisiin tuloksiin(11);

9.  muistuttaa, että varovaisuusperiaate on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklaan perustuva unionin yleisperiaate ja että sillä pyritään takaamaan korkeatasoinen ympäristönsuojelu tekemällä ennalta ehkäiseviä päätöksiä;

10.  pitää tuomittavana sitä, että suoja-aineiden ja tehosteaineiden hyväksymisvaatimuksia ei ole vielä sovellettu, mikä on asetuksen 25 artiklan vastaista;

11.  pitää tuomittavana sitä, että luetteloa apuaineista, joita ei hyväksytä, ei ole vieläkään hyväksytty, varsinkaan kun POE-taliamiini-apuaineen käytön kieltäminen tuotteissa, jotka sisältävät glyfosaattia, osoitti, että tietyillä apuaineilla voi olla kielteisiä vaikutuksia;

12.  panee merkille komission käynnissä olevan REFIT-arvioinnin asetuksesta (EY) N:o 1107/2009 ja toteaa, että arvioinnin on määrä valmistua marraskuuhun 2018 mennessä; uskoo, että arvioinnissa tehdyt havainnot muodostavat riittävän perustan lainsäädäntövallan käyttäjien keskusteluille asetuksen kehittämisestä tulevaisuudessa;

13.  pitää huolestuttavana, että eräissä jäsenvaltioissa 53 artiklan mukaisesti hätätapauksissa myönnettyjen poikkeusten määrä kasvaa tasaisesti ja että on todettu tapauksia, joissa poikkeusmenettelyyn liittyi väärinkäytöksiä; toteaa, että tietyt jäsenvaltiot turvautuvat 53 artiklaan merkittävästi muita enemmän; panee merkille Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) asetuksen 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarjoaman teknisen avun hätätapauksissa myönnettyjen poikkeusten käytön tutkimiseksi; panee merkille kolmelle neonikotinoidille vuonna 2017 myönnettyjä hätätapauslupia koskevan EFSAn tutkimuksen tulokset, jotka osoittivat, että eräät luvat olivat tarpeen ja ne oli myönnetty lainsäädännön ehtojen mukaisesti, kun taas toiset olivat perusteettomia; pitää olennaisen tärkeänä, että jäsenvaltiot toimittavat tarvittavat tiedot, jotta EFSA voi hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti;

14.  painottaa sääntelyyn liittyvään tieteeseen perustuvan poliittisen päätöksenteon merkitystä, koska tiede tuottaa todennettavaa ja toistettavissa olevaa näyttöä soveltaen kansainvälisesti sovittuja tieteellisiä periaatteita, jotka koskevat esimerkiksi ohjeistusta, hyviä laboratoriokäytäntöjä ja tutkimuksen vertaisarviointia;

15.  pitää huolestuttavana, että tieto- ja testausvaatimusten puutteellinen yhdenmukaistaminen eräillä tieteenaloilla johtaa tehottomiin työmenetelmiin, kansallisten viranomaisten väliseen luottamuspulaan sekä lupaprosessin viivästymiseen ja että sillä voi siten olla kielteisiä vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen, ympäristöön ja maataloustuotantoon;

16.  pitää valitettavina arviointi- ja lupamenettelyitä koskevien tietojen rajoitettua julkista saatavuutta sekä tiedonsaantia koskevia rajoituksia; pitää valitettavana, että esittelevissä jäsenvaltioissa (lupamenettelyiden yhteydessä) noudatettu avoimuuden taso on alhainen, ehdottaa, että EFSAn suorittamaa arviointivaihetta koskevien tietojen saatavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä parannetaan, ja että riskienarviointivaiheen avoimuus on ilmeisesti hyvin puutteellinen, mitä sidosryhmätkin pitävät ongelmallisena; on tyytyväinen Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) pyrkimyksiin lisätä avoimuutta ja käyttäjäystävällisyyttä verkkosivustonsa avulla ja katsoo, että tätä mallia voitaisiin käyttää vastaisuudessakin avoimuuden lisäämiseen;

17.  muistuttaa, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmän uskottavuus on suurelta osin riippuvainen yleisön luottamuksesta Euroopan unionin virastoihin, jotka laativat hyväksymisten ja riskinhallinnan taustalla vaikuttavat tieteelliset lausunnot; korostaa, että tieteellisen arviointiprosessin avoimuus on tärkeää yleisön luottamuksen säilyttämisen kannalta; vaatii tästä syystä toimivaltaisille virastoille riittävää rahoitusta sekä tarvittavaa määrää henkilöstöä hyväksymismenettelyn riippumattomuuden, avoimuuden ja nopeuden varmistamiseksi; pitää myönteisenä myös sitä, että EFSA pyrkii jatkuvasti kehittämään järjestelmäänsä riippumattomuuden ja mahdollisten eturistiriitojen hallinnan turvaamiseksi, että tilintarkastustuomioistuin kehui järjestelmää kehittyneimmäksi vuonna 2012 tarkistettujen virastojen järjestelmistä ja että järjestelmää on päivitetty hiljattain kesäkuussa 2017; kehottaa komissiota ehdottamaan parannuksia, joilla sääntelyprosessin avoimuutta kehitetään edelleen, mukaan luettuna se, miten asetetaan saataville turvallisuustutkimusten tiedot, joita tuottajat toimittavat hakiessaan lupaa kasvinsuojeluaineiden saattamiseksi EU:n markkinoille; toteaa, että on tarkistettava menettelyä arviointien parantamiseksi, parannettava tutkimusten toteuttamisesta vastaavien viranomaisten riippumattomuutta, vältettävä eturistiriitoja ja lisättävä menettelyn avoimuutta;

18.  kehottaa komissiota ottamaan unionissa käyttöön käytäntöjä koskevan luettelon asetuksen yhteensovittamisen parantamiseksi;

19.  pitää huolestuttavana, että markkinoilla saatavilla olevat kasvinsuojeluaineet ja niiden käyttötapa eivät eräissä tapauksissa välttämättä vastaa niihin liittyviä, koostumusta ja käyttöä koskevia lupaehtoja; painottaa, että muuta kuin ammattikäyttöä olisi rajoitettava mahdollisuuksien mukaan väärinkäytön vähentämiseksi;

20.  korostaa ammattikäyttäjille annettavan koulutuksen merkitystä kasvinsuojeluaineiden asianmukaisen käytön varmistamiseksi; pitää tarkoituksenmukaisena tehdä ero ammattikäyttäjien ja muiden kuin ammattikäyttäjien välillä; panee merkille, että kasvinsuojeluaineita käytetään yksityispuutarhoissa, rautateillä ja julkisissa puistoissa;

21.  toteaa, että jäsenvaltioiden oikeus evätä lupa hyväksytyiltä kasvinsuojeluaineilta säilyy ennallaan;

22.  korostaa, että asetuksella olisi otettava paremmin huomioon tarve edistää integroidun tuholaisten torjunnan mukaisia hyviä maatalouskäytäntöjä myös vauhdittamalla vähäriskisten aineiden kehittämistä; painottaa, että vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden puuttuminen haittaa integroidun tuholaistorjunnan kehitystä; panee huolestuneena merkille, että vain kymmenen ainetta on hyväksytty vähäriskisiksi kasvinsuojeluaineiksi kaikkiaan 500:sta EU:n markkinoilla olevasta tuotteesta;

23.  painottaa, että vähäriskisten ja muiden kuin kemiallisten torjunta-aineiden hyväksyminen ja edistäminen on tärkeää vähän torjunta-aineita käyttävän tuholaistorjunnan tukemiseksi; toteaa näiden tuotteiden lisätutkimuksen tarpeen, koska niiden koostumus ja toiminta poikkeaa huomattavasti tavanomaisista tuotteista; painottaa, että tähän liittyy myös EFSAn sekä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tarve saada lisää asiantuntemusta biologisesti aktiivisten aineiden arvioimiseksi; toteaa, että biologisiin kasvinsuojeluaineisiin on sovellettava samaa tiukkaa arviointia kuin muihinkin aineisiin; kehottaa komissiota biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman mukaisesti antamaan erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamiseksi REFIT-aloitteeseen liittyvän yleisen tarkistuksen ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön vähäriskisten torjunta-aineiden nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

24.  katsoo, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 on myös muutettava siten, että otetaan paremmin huomioon aineet, joita ei pidetä kasvinsuojeluaineina, mutta joiden käyttöön kasvien suojelussa sovelletaan tätä samaa asetusta; toteaa, että nämä aineet tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja integroitujen tuotantomenetelmien ja joidenkin biotorjunta-aineiden muodossa;

25.  painottaa, että vähäistä käyttöä varten tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden kehittämiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ja sitä olisi tuettava, koska yrityksille tarjotaan tällä hetkellä vain vähän taloudellisia kannustimia näiden tuotteiden kehittämiseen; pitää myönteisenä, että perustetaan kasvinsuojeluaineiden vähäisiä käyttötarkoituksia käsittelevä koordinointielin, joka tukee jäsenvaltioiden, kasvattajaorganisaatioiden ja teollisuuden välistä koordinointia ratkaisujen kehittämiseksi vähäisiä käyttötarkoituksia varten;

26.  korostaa, että monia sallittuja kasvinsuojeluaineita ei ole arvioitu EU:n vaatimusten perusteella yli 15 vuoteen lupamenettelyjen viivästymisten vuoksi;

27.  korostaa tarvetta luoda innovointia tukeva sääntelykehys, joka mahdollistaa vanhojen kemiallisten aineiden korvaamisen uusilla ja paremmilla kasvinsuojeluaineilla; pitää tärkeänä, että saatavilla on laaja valikoima eri tavoin vaikuttavia kasvinsuojeluaineita vastustuskykyisten lajien kehittymisen estämiseksi ja kasvinsuojeluaineiden käytön vaikuttavuuden ylläpitämiseksi;

28.  pitää huolestuttavana, että suuntaviivojen yhdenmukaistamista ei ole vielä vakiinnutettu;

29.  korostaa, että suuntaviivojen puuttuminen tai puutteellisuus ovat vakavia puutteita, joilla on kielteisiä seurauksia asetuksen täytäntöönpanolle ja siten myös asetuksen tavoitteiden saavuttamiselle;

30.  painottaa, että saatavilla olevat ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, mikä aiheuttaa sääntelyyn liittyvää epävarmuutta hakijoille ja asettaa kyseenalaisiksi hyväksyntämenettelyiden yhteydessä suoritettujen arviointien tulokset;

31.  on tyytyväinen aluekohtaiseen hyväksyntäjärjestelmään ja sen tavoitteeseen helpottaa kasvisuojeluaineiden tehokasta hyväksyntää; katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen menettely on hyvin tärkeä työtaakan jakamiseksi ja määräaikojen noudattamiseen kannustamiseksi; pitää valitettavina vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen liittyviä täytäntöönpano-ongelmia; kehottaa komissiota parantamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa aluekohtaisen järjestelmän toimintaa; painottaa, että voimassa olevan lainsäädännön täysimääräisellä täytäntöönpanolla tulisi pyrkiä päällekkäisen työn välttämiseen ja uusien aineiden saattamiseen viljelijöiden käyttöön ilman tarpeetonta viivytystä;

32.  korostaa tarvetta jakaa tietämystä ja hankkia osaamista muiden kuin kemiallisten torjunta-aineiden ja integroidun torjunnan suhteen, mukaan luettuna tarve selvittää viljelijöiden markkina- ja ilmasto-olosuhteisiin parhaiten sopiva viljelykierto; huomauttaa, että tästä on jo säädetty YMP:n horisontaalisessa asetuksessa, erityisenä esimerkkinä maaseudun kehittämisestä rahoitetut maatilojen neuvontapalvelut;

33.  pitää huolestuttavana, kuinka vähän uusia aineita on hyväksytty ; korostaa, että elintarvikkeiden tarjonnan turvaamiseksi EU:ssa on tärkeää, että viljelijöiden saatavilla on riittävä valikoima kasvinsuojeluaineita;

34.  pitää huolestuttavana, että viimeaikaisissa keskusteluissa on yhä enemmän kyseenalaistettu EU:n nykyistä tieteeseen perustuvaa kasvinsuojeluaineiden arviointijärjestelmää; pitää tärkeänä ylläpitää ja vahvistaa tieteellisesti vankkaa, objektiivista ja vertaisarvioituun näyttöön perustuvaa järjestelmää, joka perustuu avoimeen, riippumattomaan, kokonaisvaltaiseen ja monialaiseen tieteelliseen lähestymistapaan, kun hyväksytään tehoaineita noudattaen EU:n riskianalyysin periaatteita ja ennalta varautumisen periaatetta sellaisina kuin ne on vahvistettu yleisessä elintarvikesäädöksessä; painottaa, että tehoaineiden uudelleenhyväksymismenettelyssä on otettava huomioon kasvinsuojeluaineiden varsinainen käyttö samoin kuin tieteen ja tekniikan alalla tapahtuva kehitys; huomauttaa, että nykyisen arviointi- ja hyväksymisjärjestelmän monimutkaisuus aiheuttaa sen, että määräaikoja ei noudateta, mikä voi merkitä sitä, että koko järjestelmä toimii huonosti; korostaa siksi, että järjestelmä on arvioitava uudelleen ja että sitä on yksinkertaistettava;

35.  muistuttaa hakemusten lukumäärien eroista joidenkin samalla vyöhykkeellä sijaitsevien, samankokoisten ja samoissa olosuhteissa maataloutta harjoittavien jäsenvaltioiden välillä;

36.  katsoo, että EU:n ulkopuolelta tuotuihin tuotteisiin, joiden viljelyssä on käytetty kasvinsuojeluaineita, on sovellettava samoja tiukkoja kriteereitä kuin EU:n sisällä tuotettuihin tuotteisiin; ilmaisee huolensa siitä, että tuontituotteiden tuotannossa on saatettu käyttää kasvinsuojeluaineita, joita ei ole rekisteröity EU:ssa;

Suositukset

37.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon niissä rooleissa, jotka niillä on hyväksyntä- ja lupamenettelyissä;

38.  kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan kansallisten toimivaltaisten viranomaisten vakavan ja kroonisen henkilöstöpulan, joka johtaa viivästyksiin vaaran tunnistamisvaiheessa ja jäsenvaltioiden toteuttamassa alustavassa riskinarvioinnissa;

39.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että asetuksen 17 artiklan mukaista hyväksynnän voimassaolon jatkamista menettelyn kestoa vastaavaksi ajaksi ei käytetä tehoaineisiin, jotka ovat sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia ja lisääntymiselle vaarallisia ja luokiteltu siten kategoriaan 1A tai 1B, tai tehoaineisiin, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia ja jotka ovat ihmisille tai eläimille haitallisia, kuten tällä hetkellä flumioksatsiini, tiaklopridi, klorotoluroni ja dimoksistrobiini(12);

40.  kehottaa kieltämään välittömästi sellaisten tehoaineiden käytön, jotka ovat sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia ja lisääntymiselle vaarallisia ja luokiteltu siten kategoriaan 1A tai 1B, tai sellaisten tehoaineiden käytön, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia ja jotka ovat ihmisille tai eläimille haitallisia ja joiden hyväksynnän voimassaoloa on jo jatkettu yhden tai useamman kerran 17 artiklan mukaisesti;

41.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon, että tämän lainsäädännön keskeinen tavoite on ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojeleminen siten, että samalla lisätään maataloustuotantoa ja turvataan maatalousalan kilpailukyky;

42.  kehottaa yrityksiä toimittamaan kaikki tiedot ja tieteelliset tutkimukset esittelevälle jäsenvaltiolle ja EU:n virastoille yhdenmukaisessa sähköisessä ja koneellisesti luettavassa muodossa; kehottaa komissiota kehittämään syöttötiedoille yhdenmukaistetun mallin helpottaakseen jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa kaikissa prosessin vaiheissa; on tietoinen, että tietoja on käsiteltävä EU:n tietosuojaa sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti;

43.  kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan tiukasti hakemuksen ottamista käsiteltäväksi koskevaa asetuksen 9 artiklaa ja hyväksymään tehoaineiden arviointiin vain täydellisiä hakemuksia;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan riskejä koskevien poissulkemisperusteiden täysimääräisen ja yhdenmukaisen sekä voimassa olevaan yhdenmukaistettuun ohjeistukseen perustuvan soveltamisen sekä varmistamaan, että asetuksen vaatimusten mukaisesti aineiden riskit arvioidaan vain, jos on olemassa näyttöä siitä, että niillä ei ole vaarallisia (poissulkemiseen johtavia) ominaisuuksia;

45.  kehottaa komissiota lopultakin panemaan täytäntöön apuaineita, suoja-aineita ja tehosteaineita koskevat säännökset sekä laatimaan listan apuaineista, joita ei ole hyväksytty, sekä niitä koskevat säännöt, jotta suoja-aineet ja tehosteaineet testataan EU:n tasolla ja jotta varmistetaan, että ainoastaan EU:n hyväksymiskriteerit täyttävät kemikaalit voidaan saattaa markkinoille;

46.  suhtautuu myönteisesti komission ennalta varautumisen periaatteesta tekemään tulkintaan, joka on esitetty yleisen elintarvikesäädöksen REFIT-arvioinnissa(13) ja jonka mukaan ennalta varautumisen periaate ei ole vaihtoehto riskinhallintaa korostavalle lähestymistavalle, vaan pikemminkin erityinen riskinhallinnan muoto; muistuttaa, että tätä näkemystä tukevat myös unionin tuomioistuinten päätökset(14);

47.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan riskinhallinnasta hyväksyntä- ja lupamenettelyissä vastatessaan asianmukaisesti varovaisuusperiaatetta sekä kiinnittämään erityistä huomiota asetuksen 3 artiklan 14 kohdassa tarkoitettujen haavoittuvien ryhmien suojeluun;

48.  kehottaa komissiota, virastoja ja toimivaltaisia viranomaisia tarkistamaan ja parantamaan viestintäänsä riskinarviointimenettelyistä ja riskinhallintaa koskevista päätöksistä lupajärjestelmään kohdistuvan yleisen luottamuksen parantamiseksi;

49.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisten lupamenettelyjen täytäntöönpanoa rajoittaakseen asetuksen 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten ja pidennysten soveltamisen tosiasiallisiin hätätilanteisiin; kehottaa komissiota käyttämään täysimääräisesti sille 53 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaan kuuluvia valvontaoikeuksia; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti 53 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta ilmoittaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle erityisesti käyttäjien, haavoittuvien ryhmien ja kuluttajien turvallisuuden varmistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä;

50.  kehottaa komissiota viimeistelemään menetelmät, joilla selvitetään, milloin on tarpeen soveltaa tiettyjä poikkeuksia, erityisesti tapauksissa, joissa on kyse ”merkityksettömästä altistumisesta” tai ”kasvien terveyteen kohdistuvasta vakavasta vaarasta”, muuttamatta lain kirjainta tai henkeä; varoittaa komissiota siitä, että käsitteen ”merkityksetön altistuminen” mahdollinen uudelleentulkinta tarkoittamaan ”merkityksetöntä riskiä” olisi vastoin lain kirjainta ja henkeä;

51.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään investointejaan kannustaakseen käynnistämään Euroopan horisontti -ohjelmasta sekä vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitettavia, tehoaineita, biologiset vähäriskiset aineet mukaan luettuina, ja kasvinsuojeluaineita koskevia tutkimusaloitteita; pitää tärkeänä EU:n tason kasvinsuojeluaineiden sääntelykehystä, jolla suojellaan ympäristöä ja ihmisen terveyttä sekä rohkaistaan tutkimusta ja innovointia tehokkaiden ja turvallisten kasvinsuojeluaineiden kehittämiseksi ja varmistetaan samalla kestävien maatalouskäytäntöjen sekä integroidun tuholaistorjunnan soveltaminen; korostaa, että kasvien terveyden suojelemisessa tarvitaan useita turvallisia ja tehokkaita välineitä; korostaa, että täsmäviljelytekniikoilla ja teknologisilla innovaatioilla on mahdollista auttaa eurooppalaisia viljelijöitä optimoimaan tuholaisten torjunta aiempaa kohdennetummalla ja kestävämmällä tavalla;

52.  kehottaa komissiota rajoittamaan tiukasti vahvistavia tietoja koskevan menettelyn käytön sen asetuksen 6 artiklan f kohdassa esitettyyn tarkoitukseen, eli siihen, että arviointimenettelyn aikana tai uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen seurauksena vahvistetaan uusia vaatimuksia; painottaa, että täydelliset asiakirja-aineistot ovat tärkeitä tehoaineiden hyväksynnässä; pitää valitettavana, että poikkeukset vahvistavia tietoja koskeva menettely on johtanut siihen, että eräät kasvinsuojeluaineet, jotka olisi muussa tapauksessa kielletty, ovat jääneet markkinoille pitkäksi ajaksi;

53.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään menettelyiden yleistä avoimuutta, myös toimittamalla yksityiskohtaiset pöytäkirjat komiteamenettelyissä käydyistä keskusteluista ja niissä esitetyistä kannoista ja etenkin tekemällä selkoa pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean (PAFF-komitea) päätöksistä ja perustelemalla ne;

54.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että asetus ja sen täytäntöönpano vastaavat aiempaa paremmin asiaan liittyviä EU:n sääntöjä ja toimintapolitiikkoja ja etenkin torjunta-aineiden kestävästä käytöstä annettua direktiiviä, ja tarjoamaan myös riittävien resurssien muodossa kannustimia, joilla edistetään ja parannetaan lyhyellä aikavälillä kasvinsuojeluaineiden turvallisten ja myrkyttömien vaihtoehtojen kehittämistä ja käyttöä; panee merkille, että sääntelykehyksessä ei ole otettu huomioon väistämättömiä vaikutuksia muihin kuin torjuttaviin lajeihin, erityisesti mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin sekä muihin maanviljelyn kannalta hyödyllisiin hyönteisiin, kuten tuholaisten saalistajiin; panee merkille tuoreen, ”hyönteisten joukkotuhosta” todistavan tieteellisen tutkimuksen, jonka mukaan 75 prosenttia lentävistä hyönteisistä on kuollut alueellisesti sukupuuttoon kaikkialla Saksassa, jopa luonnonsuojelualueilla, joilla ei käytetä maatalousalan torjunta-aineita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan YMP:n johdonmukaisuuden kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön kanssa erityisesti säilyttämällä asetuksen (EY) N:o 1107/2009 ja direktiivin 2009/128/EY mukaiset velvoitteet lakisääteisten hoitovaatimusten luettelossa (hoitovaatimus 12 ja hoitovaatimus 13), kuten komissio esitti ehdotuksessaan YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseksi(15);

55.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan asetuksen vaikuttavan täytäntöönpanon erityisesti EU:n markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden valvonnan osalta riippumatta siitä, onko aineet valmistettu EU:ssa vai tuotu kolmansista maista;

o
o   o

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(2) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(3) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(4) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0042.
(6) https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/64069
(7) http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2018/615668/EPRS_STU(2018)615668_EN.pdf
(8) COM(2018)0179.
(9) ANSES – Agence nationale de sécurité sanitaire de l’alimentation, de l’environnement et du travail (elintarviketurvallisuudesta, ympäristöstä ja työllisyydestä vastaava kansallinen virasto) – päätelmät, 2018.
(10) EUVL L 324, 10.12.2009, s. 1.
(11) Lähde: perustuu Euroopan tason täytäntöönpanon arvioinnista saatuihin tietoihin ja tuloksiin, EPRS:n julkaisu, huhtikuu 2018, s. 36 & II-33.
(12) Lähde: https://www.foodwatch.org/fileadmin/foodwatch.nl/Onze_campagnes/Schadelijke_stoffen/Documents/Rapport_foodwatch_Ten_minste_onhoudbaar_tot.pdf
(13) SWD(2018)0038.
(14) Katso esimerkiksi yleisen tuomioistuimen tuomio 9. syyskuuta 2011, T-257/07, Ranska v. komissio, ECLI:EU:T:2011:444.
(15) Ehdotus YMP:n strategiasuunnitelma-asetukseksi, COM(2018)0392.

Päivitetty viimeksi: 17. syyskuuta 2019Oikeudellinen huomautus