Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2008(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0267/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0267/2018

Keskustelut :

PV 13/09/2018 - 5
CRE 13/09/2018 - 5

Äänestykset :

PV 13/09/2018 - 10.15
CRE 13/09/2018 - 10.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0357

Hyväksytyt tekstit
PDF 165kWORD 57k
Torstai 13. syyskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Tuotteiden laatuerot sisämarkkinoilla
P8_TA(2018)0357A8-0267/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. syyskuuta 2018 tuotteiden laatueroista sisämarkkinoilla (2018/2008(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta 11. toukokuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY(1),

–  ottaa huomioon kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2394(2),

–  ottaa huomioon elintarviketietojen antamisesta kuluttajille, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1924/2006 ja (EY) N:o 1925/2006 muuttamisesta sekä komission direktiivin 87/250/ETY, neuvoston direktiivin 90/496/ETY, komission direktiivin 1999/10/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/13/EY, komission direktiivien 2002/67/EY ja 2008/5/EY sekä komission asetuksen (EY) N:o 608/2004 kumoamisesta 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011(3),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltaminen tuotteiden laatueroihin – Elintarvikkeet”,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 päivätyn komission valmisteluasiakirjan, joka koskee sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanoa/soveltamista (SWD(2016)0163),

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Rajat ylittävän verkkokaupan kokonaisvaltainen edistäminen Euroopan kansalaisten ja yritysten hyväksi” (COM(2016)0320),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Komission työohjelma 2018 – Yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni” (COM(2017)0650),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin 13. syyskuuta 2017 pitämän puheen unionin tilasta,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 9. maaliskuuta 2017 antamat päätelmät ja erityisesti niiden 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2017 pidetyn maatalous- ja kalastusneuvoston 3524. kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2017 järjestetyn komission 2203. kokouksen pöytäkirjan,

–  ottaa huomioon politiikkayksikkö A:n tammikuussa 2012 harhaanjohtavista pakkauskäytännöistä laatiman muistion,

–  ottaa huomioon Euroopan kuluttajapolitiikan uusista tavoitteista 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman(4),

–  ottaa huomioon strategiasta haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien oikeuksien vahvistamiseksi 22. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman(5) ja erityisesti sen 6 kohdan,

–  ottaa huomioon sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY täytäntöönpanosta 4. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä elintarvikeketjussa 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman(7),

–  ottaa huomioon EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman(8) ja erityisesti sen 14 kohdan,

–  ottaa huomioon EU:n kilpailupolitiikkaa koskevasta vuosikertomuksesta 14. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman(9) ja erityisesti sen 178 kohdan,

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 tekemänsä ensisijaisen tiedustelun eroista tuotteiden merkinnöissä, koostumuksessa ja maussa EU:n itäisillä ja läntisillä markkinoilla(10),

–  ottaa huomioon merkkielintarvikkeiden laatueroista kesäkuussa 2017 laaditun Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun katsauksen ”Dual quality of branded food products: Addressing a possible east-west divide”,

–  ottaa huomioon Tšekin maatalous- ja elintarvikealan valvontaviranomaisen helmikuussa 2016 tekemän tutkimuksen elintarvikkeista ja tšekkiläisistä kuluttajista,

–  ottaa huomioon Olomoucin Palacký-yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan vuonna 2017 laatiman erityistutkimuksen Euroopan unionin sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden laatueroja ja koostumusta koskevasta kysymyksestä kuluttajansuojalainsäädännön (erityisesti sopimattomat kaupalliset menettelyt), kilpailulainsäädännön (etenkin vilpillinen kilpailu) ja teollis- ja tekijänoikeuksien näkökulmasta,

–  ottaa huomioon eri kyselyt, tutkimukset ja testit, joita elintarvikealan valvontaviranomaiset ovat viime vuosina suorittaneet useissa jäsenvaltioissa Keski- ja Itä-Euroopassa,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2014 laaditun Nielsenin raportin yksityisten tuotemerkkien asemasta eri puolilla maailmaa,

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Kuluttajat vahvempaan asemaan” (COM(2018)0183),

–  ottaa huomioon 11. huhtikuuta 2018 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremmasta valvonnasta ja nykyaikaistamisesta (COM(2018)0185),

–  ottaa huomioon elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä 28. tammikuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002(11),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, joka koskee teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa,

–  ottaa huomioon Kroatian tasavallan, Tšekin tasavallan, Unkarin, Liettuan, Puolan tasavallan ja Slovakian tasavallan 23. maaliskuuta 2018 päivätyn komissiolle osoitetun yhteisen kirjeen, joka koskee tuotteiden laatueroja Kuluttajat vahvempaan asemaan ‑aloitteen yhteydessä,

–  ottaa huomioon tulokset kuluttajansuojaviranomaisten ja -järjestöjen useissa EU:n jäsenvaltioissa toteuttamista vertailevista tutkimuksista,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 2005/29/EY ajantasaistamisesta, jotta tehdään selväksi, että kansalliset viranomaiset voivat arvioida ja käsitellä harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä, joihin sisältyy tuotteiden markkinointi samanlaisina useissa EU-maissa, vaikka niiden koostumus tai ominaisuudet poikkeavat huomattavasti toisistaan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0267/2018),

A.  ottaa huomioon, että mainostaessaan, myydessään tai toimittaessaan tuotteita yritysten olisi tarjottava kuluttajille oikeaa ja helposti ymmärrettävää tietoa tuotteen täsmällisestä koostumuksesta, myös paikallisista tuotteista ja resepteistä, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia ostopäätöksiä;

B.  ottaa huomioon, että tuotemerkkien keskeisenä periaatteena olisi oltava se luottamus, jota kuluttajat osoittavat tuotteen koostumusta, arvoa ja laatua kohtaan; ottaa huomioon, että valmistajien velvollisuutena on näin ollen varmistaa, että nämä odotukset täytetään;

C.  ottaa huomioon, että kuluttajat eivät tiedä, että saman tuotemerkin saman näköisessä ja ‑kokoisessa pakkauksessa myytäviä tuotteita muokataan paikallisia maku- ja muita mieltymyksiä vastaaviksi; ottaa huomioon, että tuotteiden vaihteleva laatu herättää huolta siitä, että eräitä jäsenvaltioita kohdellaan eri tavalla kuin muita; ottaa huomioon, että Euroopan unioni on jo kehittänyt tuotemerkintöjä vastatakseen kuluttajien erityisodotuksiin ja huomioidakseen tuotannon erityispiirteet, jotka todetaan käyttämällä laatuilmaisuja;

D.  ottaa huomioon, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi 2005/29/EY on unionin tärkein oikeudellinen väline, jolla varmistetaan, että kuluttajat eivät altistu harhaanjohtavalle mainonnalle ja muille sopimattomille menettelyille elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisissä liiketoimissa, mukaan lukien saman tuotemerkin tuotteiden markkinoiminen tavalla, joka saattaa johtaa kuluttajia harhaan;

E.  toteaa, että sopimattomat kaupalliset menettelyt voidaan määritellä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevassa direktiivissä siten, että ne kielletään kaikissa olosuhteissa tai tietyissä olosuhteissa; toteaa, että komission havaintojen mukaan menettelyn sisällyttäminen tarvittaessa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitteeseen I parantaa oikeusvarmuutta ja lisää siten tuottajien markkinoilla harjoittaman kilpailun reiluutta;

F.  ottaa huomioon, että kuluttajien mielikuvissa tuotemerkki, tuote ja laatu yhdistyvät toisiinsa ja näin ollen he odottavat samanmerkkisten ja/tai täsmälleen samanlaiselta näyttävien tuotteiden olevan myös laadultaan samanlaisia riippumatta siitä, myydäänkö niitä heidän kotimaassaan vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa;

G.  ottaa huomioon, että kuluttajien mielikuvissa tuotemerkki ja etiketti tai maatalous- tai elintarviketuotteen pakkaus ja laatu yhdistyvät toisiinsa ja näin ollen he odottavat, että samalla tuotemerkillä markkinoitavat ja samalla etiketillä varustetut tai ulkonäöltään samanlaiset tuotteet ovat myös laadultaan ja koostumukseltaan samanlaisia riippumatta siitä, myydäänkö niitä heidän kotimaassaan vai jossakin toisessa jäsenvaltiossa; ottaa huomioon, että kaikki Euroopan unionin maanviljelijät tuottavat tuotteita, joihin sovelletaan samoja korkeita normeja, ja asiakkaat odottavat laadun yhdenmukaisuuden ulottuvan myös saman elintarvikeketjun muihin tuotteisiin riippumatta siitä, millä lainkäyttöalueella kuluttajat asuvat;

H.  ottaa huomioon, että EU:n kansalaiset ansaitsevat yhdenvertaisen kohtelun sisämarkkinoilla myytävien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden yhteydessä;

I.  katsoo, että tässä yhteydessä sopimattomat menettelyt on poistettava, jotta vältetään kuluttajien harhaanjohtaminen, ja että tämä rajat ylittävä ongelma voidaan ratkaista vain vahvalla unionin tason synergialla;

J.  toteaa, että jäsenvaltioiden on arvioitava tapauskohtaisesti, onko kaupallinen menettely sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin nojalla sopimaton, lukuun ottamatta direktiivin liitteessä I lueteltuja menettelyjä;

K.  ottaa huomioon, että puheenjohtaja Juncker korosti unionin tilasta vuonna 2017 pitämässään puheessa, että joissakin osissa Eurooppaa myydään elintarvikkeita, joiden laatu on heikompi kuin muissa maissa, huolimatta siitä, että pakkaus ja tuotemerkki ovat samat;

L.  ottaa huomioon, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisessa on ilmennyt huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä, ja toteaa, että direktiivin riidanratkaisun ja täytäntöönpanon tehokkuudessa ja niihin liittyvissä menettelyllisissä lähestymistavoissa on suuria eroja jäsenvaltioiden välillä;

M.  ottaa huomioon, että tuotemerkillä on usein erittäin suuri merkitys tuotteen arvon määrittämisessä;

N.  ottaa huomioon, että vahvistettu ja entistä tehokkaampi valvontayhteistyökehys voisi vahvistaa kuluttajien luottamusta ja vähentää kuluttajille koituvaa vahinkoa;

O.  ottaa huomioon, että kaikilla kuluttajilla unionissa on samat oikeudet ja että analyysit osoittavat, että tietyt tuottajat ja valmistajat ovat myyneet samanmerkkisiä ja harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta erilaatuisia tuotteita ja että eräissä valtioissa tietyt tuotteet sisältävät vähemmän pääraaka-aineita tai niissä on korvattu korkealaatuisemmat raaka-aineet heikkolaatuisemmilla raaka-aineilla; ottaa huomioon, että ongelma on yleisempi niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat olleet unionin jäseniä vuodesta 2004; ottaa huomioon, että analyyseissä tuli ilmi tapauksia, joissa samoja tai harhaanjohtavasti saman näköisiä mutta heikkolaatuisempia tai erimakuisia, koostumukseltaan tai muiden aisteilla havaittavien ominaisuuksiensa puolesta erilaisia tuotteita myytiin hinnoin, jotka vaihtelivat huomattavasti maasta toiseen; toteaa, että vaikka tämä ei ole vapaan markkinatalouden periaatteiden vastaista tai riko pakkausmerkintöjä koskevan tai muun elintarvikelainsäädännön voimassa olevia sääntöjä, kyseessä on tuotemerkki-identiteetin väärinkäyttö, joka estää kaikkien kuluttajien tasaveroisen kohtelun periaatteen toteutumisen;

P.  toteaa, että huomattavia eroavaisuuksia on esiintynyt sellaisissa tuotteissa kuin vauvanruoka, mikä asettaa kyseenalaiseksi valmistajien periaatteet ja väitteet, joiden mukaan he muokkaavat tuotteitaan vastaamaan paikallisia mieltymyksiä; toteaa, että jotkut laboratoriolöydökset osoittavat, että alempilaatuiset tuotteet voivat sisältää vähemmän terveellisten raaka-aineiden yhdistelmiä, mikä estää kaikkien kuluttajien tasaveroisen kohtelun periaatteen toteutumisen; toteaa, että jotkut tuottajien ja valmistajien edustajat ovat suostuneet muokkaamaan joissain maissa tuotteidensa reseptejä niin, että tuotteet ovat kaikkialla sisämarkkina-alueella samanlaisia;

Q.  toteaa, että tuomittavia käytäntöjä harjoittavat tunnetut maatalous- ja elintarvikealan monikansalliset toimijat pyrkiessään hyötymään jäsenvaltioiden välisistä ostovoiman eroista ja siten maksimoimaan voittomarginaalinsa;

R.  ottaa huomioon, että Kuluttajat vahvempaan asemaan -aloitteessa, joka on EU:n kuluttajadirektiivien kohdennettu tarkistaminen jatkotoimena EU:n kuluttaja- ja markkinointilainsäädännön toimivuustarkastukselle, komissio ehdotti sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ajantasaistamista, jotta tehdään selväksi, että kansalliset viranomaiset voivat arvioida ja käsitellä harhaanjohtavia kaupallisia menettelyjä, joihin sisältyy tuotteiden markkinointisamanlaisina eri jäsenvaltioissa, vaikka niiden koostumus tai ominaisuudet todellisuudessa eroavat merkittävästi toisistaan;

S.  katsoo, että tuotteiden eriyttämistä ja innovointia ei pitäisi sellaisenaan rajoittaa, mutta kuluttajia ei saisi myöskään johtaa harhaan;

T.  ottaa huomioon, että sisämarkkinat ovat tuoneet suuria etuja elintarviketoimitusketjun toimijoille, että elintarvikkeiden kaupalla on yhä merkittävämpi rajatylittävä ulottuvuus ja että se on erityisen tärkeää sisämarkkinoiden toiminnan kannalta;

U.  katsoo, että kaiken hyödyn saamiseksi irti sisämarkkinoiden eduista on keskeistä, että EU:n nykyistä elintarvike- ja kuluttajalainsäädäntöä sovelletaan entistä paremmin, jotta voidaan tunnistaa ja käsitellä perusteettomia kaksoisstandardeja ja näin ollen suojella kuluttajia harhaanjohtavilta tiedoilta ja kaupallisilta menettelyiltä;

V.  toteaa, että kuluttajajärjestöjen aseman merkitystä on tässä yhteydessä jatkuvasti vahvistettava; ottaa huomioon, että kuluttajajärjestöillä on ainutlaatuinen asema kuluttajien luottamuksen takaamisessa ja että niitä on tuettava oikeudellisten ja taloudellisten lisätoimien ja valmiuksien lisäämisen kautta;

W.  katsoo, että vertailukelpoisten tuotteiden toteen näytetyt ainesosien erot saattavat pitkällä aikavälillä vaikuttaa kuluttajien terveyteen, etenkin kun on kyse haavoittuvassa asemassa olevista kuluttajista, kuten lapsista ja ruokavaliota noudattavista tai terveysongelmaisista ihmisistä, mikä osaltaan heikentää kansalaisten hyvinvointia; katsoo, että näin käy esimerkiksi kun rasva- ja/tai sokeripitoisuus on odotettua suurempi tai kun eläinperäiset rasvat on korvattu kasvirasvoilla tai päinvastoin tai kun sokeri on korvattu keinotekoisilla makeutusaineilla tai kun suolapitoisuutta on lisätty; toteaa, että merkinnät, jotka eivät anna tarkkaa käsitystä käytetyistä lisäaineista tai perusainesosia korvaavien ainesosien määrästä, johtavat kuluttajia harhaan ja saattavat myös vaarantaa heidän terveytensä;

X.  toteaa, että unionin tasolla ei ole laatueroja koskevia sääntöjä, mikä merkitsee, että ei ole mahdollista verrata laatua tai havaita laatueroja koskevia tapauksia eikä ole välineitä tilanteen korjaamiseksi; ottaa huomioon, että terveys- ja elintarviketarkastuksista ja analysoinnista vastaavat komission yksiköt ovat toistuvasti raportoineet puutteista EU:n sovellettavan elintarvikelainsäädännön vaatimusten täytäntöönpanossa ja noudattamisen valvonnassa esimerkiksi mekaanisesti erotetun lihan pakkausmerkinnöissä(12) tai elintarvikelisäaineiden käytössä(13);

Y.  ottaa huomioon, että kuluttajien terveyteen vaikuttavia koostumuksen eroja saatetaan havaita elintarvikkeiden lisäksi myös kosmetiikassa, hygieniatuotteissa ja puhdistustuotteissa;

Z.  ottaa huomioon, että muokkaustoimet rasva-, sokeri- ja suolamäärien vähentämiseksi elintarvikkeissa laahaavat jäljessä monissa Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopan maissa;

1.  korostaa, että useissa eri jäsenvaltioissa, pääasiassa Keski- ja Itä-Euroopassa, tehdyissä monissa testeissä ja tutkimuksissa, joissa on käytetty eri laboratoriotestausmenetelmiä, on käynyt ilmi, että jäsenvaltioiden välillä on erilaajuisia eroja, muun muassa koostumuksessa ja käytetyissä ainesosissa, sisämarkkinoilla myytävien samanmerkkisten ja näennäisesti samanlaisissa pakkauksissa mainostettavien ja jaeltavien tuotteiden laadussa, mikä loukkaa kuluttajien oikeuksia; huomauttaa, että kansallisen toimivaltaisen viranomaisen toteuttaman tutkimuksen mukaan tällaiset erot huolestuttavat valtaosaa kuluttajista; toteaa siksi, että näiden testien ja tutkimusten tulosten perusteella kuluttajat ovat huolestuneita syrjinnästä eri jäsenvaltioiden markkinoiden välillä; korostaa, että mikään tällainen syrjintä ei ole hyväksyttävää ja että kaikilla EU:n kuluttajilla olisi oltava mahdollisuus saada laadultaan samantasoisia tuotteita;

2.  korostaa, että tapaukset, joissa on ollut merkittäviä eroja, eivät koske ainoastaan elintarvikkeita vaan usein myös muita tuotteita, esimerkiksi puhdistusaineita, kosmetiikkaa, hygieniatuotteita ja vauvoille tarkoitettuja tuotteita;

3.  muistuttaa, että parlamentti kehotti vuonna 2013 komissiota tekemään tarkoituksenmukaisen tutkimuksen, jotta voitaisiin arvioida, onko tarvetta mukauttaa nykyistä unionin lainsäädäntöä, ja tiedottamaan parlamentille ja kuluttajille sen tuloksista;

4.  pitää tervetulleina äskettäisiä aloitteita, joista komissio ilmoitti tämän ongelman ratkaisemiseksi, erityisesti sen sitoutumista yhteisten testausmenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen sekä luotettavan ja vertailukelpoisen lisänäytön keräämiseen osoitettuihin määrärahoihin sekä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ajantasaistamiseen ja elintarvikepetosten ja elintarvikkeiden laadun tietokeskuksen käynnistämiseen;

5.  panee merkille Eurooppa-neuvoston elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevälle korkean tason foorumille antaman toimeksiannon käsitellä laatuerokysymystä; kannustaa jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia osallistumaan aktiivisesti olemassa oleviin aloitteisiin, myös yhteisten testausmenetelmien kehittämiseen ja niiden sisällyttämiseen työskentelytapoihinsa ja lisätietojen keruuseen; painottaa, että kuluttajien etua edustavien osapuolten, mukaan lukien kuluttajajärjestöjen edustajat, valmistajat ja tutkimusorganisaatiot, jotka ovat testanneet tuotteita jäsenvaltioissa, on oltava aktiivisesti mukana ja niiden on saatava esittää lausuntoja; katsoo, että parlamentin olisi osallistuttava kaikkiin käynnissä oleviin aloitteisiin, joilla voi olla vaikutusta laatuerokysymykseen;

6.  suosittelee asianomaisia jäsenvaltioita laatimaan omat arviointinsa sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ja elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden laatueroja koskevan muun nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon menetelmistä ja tehokkuudesta ja toimittamaan ne komissiolle, jotta se voi arvioida objektiivisesti ongelman vakavuutta;

7.  panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti on hyväksynyt vuodeksi 2018 pilottihankkeen, joka käsittää useita kuluttajatuoteryhmiä koskevia markkinatutkimuksia tuotteiden laatuerojen eri näkökohtien arvioimiseksi; edellyttää, että hanke toteutetaan ja julkaistaan ajoissa, kuten alun perin suunniteltiin; katsoo, että hanketta olisi myös jatkettava vuoteen 2019 tiedon syventämiseksi ja myös muun kuin elintarvikealan kattamiseksi; kehottaa Euroopan parlamentin jäseniä osallistumaan suuremmassa määrin hankkeen seurantaan; kehottaa parlamenttia, komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään käytössä olevia välineitä, myös pilotti- ja kansallisia hankkeita, voidakseen arvioida entistä perusteellisemmin tuotteiden laatuerojen eri näkökohtia;

8.  korostaa, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta on välttämätöntä, että toiminnasta vastaavasta viranomaisesta ja asiaankuuluvista hallinnollisista tai oikeudellisista menettelyistä on saatavilla kattavia tietoja, ja toteaa, että tämä koskee myös kansalaisten mahdollisuutta tehdä valituksia verkossa; pitää siksi valitettavana tiedon puutetta asianomaisissa jäsenvaltioissa ja toteaa, että vaikka jäsenvaltiot ovat esittäneet huolensa tarpeesta puuttua tuotteiden laatueroihin, ne eivät ole julkaisseet näitä tietoja asiasta vastaavien viranomaisten verkkosivustoilla;

9.  korostaa, että komissio on jo saanut ilmoituksen uudentapaisista kansallisista merkintätoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on varoittaa kuluttajia eroista elintarvikkeiden koostumuksessa;

10.  panee tyytyväisenä merkille, että komissio on käynnistänyt verkkokoulutusohjelman, jotta yrityksiä voidaan auttaa ymmärtämään ja soveltamaan kuluttajan oikeuksia aiempaa paremmin EU:ssa, ja toteaa, että tämän tavoitteena on parantaa kuluttajansuojaa EU:ssa ja tarjota tukea yrityksille;

Komission tiedonanto EU:n kuluttajansuojalain soveltamisesta tuotteiden laatuerokysymyksiin

11.  ottaa huomioon komission tiedonannon EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalainsäädännön soveltamisesta tuotteiden laatuerokysymyksiin; painottaa, että tämän tiedonannon tavoitteena on auttaa kansallisia viranomaisia määrittelemään, rikkooko yritys EU:n elintarvike- ja kuluttajansuojalakeja myydessään eri maissa tuotteita, joissa on laatueroja, ja antaa neuvoja siitä, miten ne voivat tehdä yhteistyötä keskenään; on huolissaan siitä, että viranomaiset eivät voi tällä hetkellä käytännössä soveltaa tiedonannon asteittaista lähestymistapaa määrittääkseen, toimivatko tuottajat EU:n lainsäädännön vastaisesti, mikä saattaa loukata kuluttajien oikeuksia;

12.  on komission kanssa samaa mieltä siitä, että sisämarkkinoilla, joilla kuluttajilla on yleinen käsitys vapaan liikkuvuuden ja tuotteiden tasapuolisen saatavuuden periaatteista, nämä eivät lähtökohtaisesti odota eri maissa myytävien merkkituotteiden poikkeavan toisistaan; muistuttaa, että komission mukaan merkkiuskollisuudesta tehdyt tutkimukset osoittavat, että kuluttajien mielissä tuotemerkit ovat tae valvotusta ja pysyvästä laadusta; on komission kanssa yhtä mieltä myös siitä, että tämä selittää, miksi jotkut kuluttajat saattavat odottaa merkkituotteiden olevan vastaavaa laatua, ellei jopa samaa, riippumatta siitä, missä ja milloin ne ostetaan, ja odottaa tuotemerkkien omistajien ilmoittavan heille, jos ne päättävät muuttaa tuotteidensa koostumusta;

13.  katsoo näin ollen, että vaikka pakkauksen pääasialliseen nähtävissä olevaan kenttään lisätään mitä tahansa uutta tietoa, se ei riitä, ellei kuluttaja ymmärrä selvästi, että kyseinen tuote eroaa muissa jäsenvaltioissa myydyistä näennäisesti samanlaisista samanmerkkisistä tuotteista;

14.  on komission kanssa samaa mieltä myös siitä, että tuottajien ei välttämättä tarvitse tarjota samanlaisia tuotteita eri maantieteellisillä alueilla ja että tavaroiden vapaa liikkuvuus ei tarkoita sitä, että jokaisen tuotteen olisi oltava täsmälleen samanlainen kaikkialla sisämarkkinoilla; korostaa, että kaupallisten toimijoiden on sallittua saattaa markkinoille ja myydä koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan eroavia tuotteita oikeutetuista syistä, kunhan ne ovat kaikilta osin EU:n lainsäädännön mukaisia; korostaa kuitenkin, että näiden tuotteiden laadun ei pitäisi kuitenkaan muuttua, kun niitä tarjotaan kuluttajille eri markkinoilla;

15.  katsoo, että tarkkojen ja helposti ymmärrettävien tietojen antaminen kuluttajille on keskeinen tekijä tuotteiden laatuerokysymyksen ratkaisemisessa; on vakuuttunut, että jos yritys aikoo saattaa markkinoille tuotteen, joka tietyiltä ominaisuuksiltaan poikkeaa muista, tällaiselle tuotteelle ei voi laittaa näennäisesti samanlaista merkintää ja tuotemerkkiä;

16.  toteaa, että yhden tuotemerkin tuotteen koostumuksessa saattaa olla hyväksyttäviä eroja, ja että tuotteet voivat erota toisistaan alueellisten kuluttajien mieltymysten, paikallisten ainesosien hankinnan, kansallisen lainsäädännön vaatimusten tai muokkaustavoitteiden osalta; korostaa, että tavoitteena ei ole määrittää eikä yhdenmukaistaa elintarvikkeiden laatua koskevia vaatimuksia ja että ei ole suotavaa antaa valmistajille tarkkoja määräyksiä yksittäisten tuotteiden koostumuksesta; katsoo kuitenkin, että kuluttajien mieltymyksiä ei pitäisi käyttää verukkeena laadun heikentämiselle tai eri laatuluokkien tarjoamiselle eri markkinoilla; painottaa, että kuluttajille on annettava selkeää tietoa tästä muutoksesta jokaisen yksittäisen tuotteen kohdalla eikä vain yleisesti ilmoittamalla, että tämä vakiintunut käytäntö on olemassa;

17.  toteaa, että tiedonannon katsotaan ensisijaisesti koskevan elintarvikkeita; katsoo, että kuluttajansuojalainsäädännön soveltamissäännösten olisi koskettava yleisesti kaikkia sisämarkkinoilla saatavilla olevia elintarvikkeita ja muita tuotteita kuin elintarvikkeita ja tuotteen etiketin on sisällettävä kaikki tuotetta koskevat tiedot selvästi luettavassa muodossa;

18.  kiinnittää huomiota komission vuonna 2016 antamiin sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin soveltamisohjeisiin, joiden mukaan samanmerkkisten tai samoissa tai samankaltaisissa pakkauksissa myytävien tuotteiden koostumus voi vaihdella valmistajan sijainnista ja kohdemarkkinoista riippuen, toisin sanoen ne voivat vaihdella jäsenvaltiosta toiseen, ja että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin nojalla kaupalliset menettelyt koostumukseltaan erilaisten tuotteiden markkinoimiseksi eivät itsessään ole sopimattomia; korostaa komission antamien oppaiden merkitystä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin asianmukaisen ja johdonmukaisen soveltamisen helpottamiseksi; kehottaa komissiota tästä syystä selventämään tiedonannon, ohjeistuksen sekä sisämarkkinoiden alaryhmän elintarvikeketjun toiminnan parantamista käsittelevän korkean tason foorumin laatiman asiakirjan välistä suhdetta;

19.  toteaa, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten valvontamenetelmistä voi olla olemassa erilaisia vaatimuksia; korostaa, että on jo tehty useita analyyseja, joiden pohjalta voitaisiin suunnitella ja panna täytäntöön yhteinen testausmenetelmä, vaikka niiden menetelmät poikkesivat toisistaan ja niiden tuloksia ei arvioitu samalla tavalla; katsoo, että komission yhteisen tutkimuskeskuksen johtaman menetelmän kehittämistyön tavoite olisi ilmaistava selkeästi, jotta varmistettaisiin tuloksena olevan menetelmän yhtenäinen tulkinta, mukaan lukien ”merkittävän eron” määritelmä, ja jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää sitä; huomauttaa, että sen määrittäminen, mikä eri tuotteista on standardin mukaisin ja näin ollen ”vertailutuote”, saattaa tosiasiassa haitata kokonaisarviointia, koska se voi olla liian vaikeaa määrittää;

20.  suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin avustaa kansallisia lainvalvontaviranomaisia sopimattomien kaupallisten menettelyjen tunnistamisessa tuotteiden markkinoinnissa; kehottaa komissiota koordinoimaan kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tässä asiassa; korostaa, että tällaisen menetelmän tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot keräävät luotettavia ja vertailukelpoisia todisteita yhteisistä lähtökohdista tuotteiden laatueron vakavuuden ja laajuuden arvioimiseksi sisämarkkinoilla; muistuttaa, että sopimattomien menettelyjen tosiasiallinen luonne todennäköisesti arvioidaan edelleen vain tapauskohtaisesti, koska kuluttajien harhaanjohtamisen laajuus perustuu aina toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen subjektiiviseen arvioon;

21.  suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio päätti kehottaa toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan jäsenvaltioissa lisää markkinatestejä, jotka käsittävät tuotevertailuja eri alueilla ja maissa; korostaa kuitenkin, että komission mukaan tällaisia testejä olisi toteutettava yhteisellä testausmenetelmällä, jota ei ole vielä täysin kehitetty; korostaa, että on pidettävä kiinni aikataulusta, jonka mukaan yhteisen testausmenetelmän mukaisesti tehtyjen testien tulokset on saatava valmiiksi, julkaistava kaikilla EU:n virallisilla kielillä julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa ja analysoitava mahdollisimman pian mutta viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä; korostaa lisäksi, että nämä tulokset on julkistettava viipymättä, jotta kuluttajat ja tuottajat saavat tietoa, jolloin voidaan lisätä tietoisuutta asiasta ja auttaa vähentämään tuotteiden laatueroja;

Tuotteiden laatuerojen muut näkökohdat

22.  korostaa, että kaupan omista tuotemerkeistä on tullut olennainen osa kuluttajien ostoskoreja ja niiden markkinaosuus on kasvanut useimmissa tuoteryhmissä suurimmassa osassa jäsenvaltioista viime vuosikymmenen aikana; katsoo, että kaupan omien tuotemerkkien ei pitäisi antaa vaikutelmaa merkkituotteista, jotta ei aiheutettaisi kuluttajille sekaannusta; korostaa, että komission on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupan omiin tuotemerkkeihin , jotta estetään kaupan omien tuotemerkkien ja merkkituotteiden välinen sekaannus; toteaa, että sisämarkkina-alue on avoinna tuottajille ja valmistajille, mutta kilpailu sen sisällä on erittäin kovaa ja jotkut tuotemerkit tunnetaan tai niihin liitetään positiivisia mielikuvia kaikkialla unionissa;

23.  muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti kehottanut komissiota määrittämään, onko laatueroilla kielteisiä vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen tuotantoon, erityisesti pk-yrityksiin; pitää valitettavana, että komissio ei ole tähän mennessä antanut asiasta mitään tietoa;

24.  painottaa, että merkkituotteiden väärentäminen altistaa kuluttajat terveys- ja turvallisuusriskeille, heikentää kuluttajien luottamusta tuotemerkkeihin ja johtaa tuottajien tulojen menetyksiin; huomauttaa, että EU:ssa talteen otettujen väärennettyjen tuotteiden kirjo on edelleen laaja ja siihen sisältyy miltei kaikentyyppisiä tavaroita;

25.  on huolissaan elinkeinonharjoittajille tavaroiden hankinnan yhteydessä asetetuista rajoituksista, joilla voi olla kielteinen vaikutus kuluttajien valinnanvaraan; kehottaa komissiota määrittämään tekijät, jotka aiheuttavat tavaroiden sisämarkkinoiden pirstaloitumista ja rajoittavat perusteettomasti kuluttajien mahdollisuuksia hyödyntää sisämarkkinoita täysipainoisesti, keskittyen erityisesti tarjonnan alueelliseen rajoittamiseen ja sen vaikutuksiin; kehottaa komissiota tarvittaessa hyödyntämään kilpailulainsäädäntöä puuttuakseen tällaisiin käytäntöihin;

26.  muistuttaa, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat valita näytteitä ja suorittaa kokeita ainoastaan omien jäsenvaltioidensa alueella; korostaa, että on lisättävä vahvistettua, tehokasta, avointa ja nopeaa rajat ylittävää yhteistyötä ja tietojen jakamista, mukaan luettuina tietojen vaihto tuotteista, jotka eivät mahdollisesti täytä vaatimuksia, ja tiedottaminen mahdollisista sopimattomista menettelyistä kansallisten kuluttajansuoja- ja elintarvikeviranomaisten, kuluttajajärjestöjen ja komission välillä, jotta voidaan torjua laatueroja ja parantaa ja lähentää lainsäädännön täytäntöönpanoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sitoutumaan tähän yhteistyöhön entistä tiiviimmin; panee tyytyväisenä merkille kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä tehdyn tarkistetun asetuksen hyväksymisen, sillä se vahvistaa tutkimus- ja valvontavaltuuksia, parantaa tietojen ja datan vaihtoa ja kaiken olennaisen tiedon saantia sekä vahvistaa yhdenmukaiset säännöt, joilla laaditaan menettelyt tutkimuksen ja valvonnan koordinoimiseksi tässä yhteydessä;

27.  toteaa, että kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen nojalla toteutetut tehotarkastukset ovat tarpeellisia tärkeänä valvonnan koordinoinnin muotona, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan niitä entisestään ja laajentamaan niiden soveltamisalaa;

Suositukset ja jatkotoimet

28.  korostaa, että laaja ja oikein ajoitettu julkinen keskustelu, joka lisää kuluttajien tietämystä tuotteista ja niiden ominaisuuksista, on arvokasta; panee merkille, että osa valmistajista ja yksityisten tuotemerkkien omistajat ovat jo ilmoittaneet muutoksista resepteihin tai yksittäisten tuotantostandardien käytöstä EU:n laajuisesti; korostaa yritysten merkitystä tuotteen koostumusta ja laatua ja siihen tehtyjä muutoksia koskevan avoimuuden ja selkeyden lisäämisessä; panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen käytännesääntöjen laatimisesta tälle alalle; kehottaa sekä tuottajia että vähittäismyyjiä ottamaan oman etunsa vuoksi entistä aktiivisemman roolin, jotta nykyinen tilanne voidaan korjata mahdollisimman pian ilman täytäntöönpanomenettelyjä ja jotta eurooppalaiset kuluttajat voisivat saada samanlaatuisia tuotteita koko sisämarkkinoiden alueella; kehottaa valmistajia harkitsemaan pakkauksiin lisättävää tunnusta, joka osoittaisi, että saman tuotemerkin tuote on sisällöltään ja laadultaan samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa;

29.  kehottaa kuluttajajärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin ja muun asiaankuuluvan lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavia ilmoitettuja kansallisia elimiä toimimaan aktiivisemmin julkisessa keskustelussa ja kuluttajille tiedottamisessa; katsoo, että kuluttajajärjestöt voisivat vaikuttaa merkittävästi laatueroja koskevan ongelman ratkaisemiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään tukeaan kansallisille kuluttajajärjestöille rahoitus- ja oikeudellisten mekanismien kautta, jotta ne voivat kehittää valmiuksiaan ja testaustoimintaansa, suorittaa vertailevia testejä sekä edistää tuotteiden epäreilun erilaistamisen seurantaa ja paljastamista yhdessä toimivaltaisten viranomaisten kanssa; katsoo lisäksi, että entistä parempaa rajat ylittävää tiedonvaihtoa olisi edistettävä kuluttajajärjestöjen välillä;

30.  katsoo, että toimivaltaisten viranomaisten tähänastiset kokemukset osoittavat, että ne eivät ole pystyneet yksinään ratkaisemaan tehokkaasti laatueroja koskevia tapauksia kansallisella tasolla tai saattamaan nykyistä lainsäädäntöä voimaan tai että ne ovat pyrkineet toteuttamaan vain vähimmäistoimia myös unionin laajuisen selkeän säännöksen puuttumisen vuoksi; muistuttaa, että sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpano on jäsenvaltioiden vastuulla ja että niiden on tehtävä se, jotta varmistetaan, että kuluttajia ei johdeta harhaan sopimattomilla markkinointikäytännöillä; painottaa, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla on riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita järjestämään kuluttajille mahdollisuudet valitusten tekemiseen ja niiden jatkotutkimuksiin ja tiedottamaan kuluttajille mahdollisimman hyvin heidän oikeuksistaan ja vaihtoehdoistaan nykyisen lainsäädännön soveltamisen osalta sekä myyjien velvollisuuksista ilmoittaa kuluttajille tuotteiden koostumuksesta ja tarvittaessa niiden alkuperästä;

31.  kiinnittää huomiota siihen, että laatuerokysymys liittyy suoraan sisämarkkinoiden keskeiseen toimintaan ja kuluttajien luottamukseen, joista molemmat ovat vaakalaudalla, ja näin ollen edellyttää muun muassa unionin tason ratkaisua suoraan täytäntöönpanokelpoisten toimenpiteiden avulla; on vakuuttunut siitä, että kun otetaan huomioon mahdollisuus toimia kansallisella tasolla, unionin tason toimilla voitaisiin turvata sisämarkkinoiden eheys; kehottaa komissiota kartoittamaan EU:ssa voimassa olevat kansalliset standardit, jotka koskevat elintarvikkeita ja muita tuotteita kuin elintarvikkeita, ja arvioimaan niiden merkitystä sisämarkkinoiden laatuerotapausten kannalta;

32.  kehottaa kehittämään pikaisesti EU:n tason valmiuksia ja mekanismeja erityisessä seuranta- ja valvontayksikössä jo olemassa olevassa EU:n elimessä (Yhteinen tutkimuskeskus, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen tai muu) pitäen byrokratian mahdollisimman vähäisenä, seuraamaan samalla tuotemerkillä ja samanlaisessa pakkauksessa myytävien elintarvikkeiden koostumusta ja ainesosien suhdetta ja arvioimaan vertailevia laboratorioanalyyseja, joilla voidaan tunnistaa tällaiset sopimattomat kaupalliset menettelyt elintarvikkeiden markkinoinnissa;

33.  suhtautuu myönteisesti komission Kuluttajat vahvempaan asemaan -ehdotukseen, jonka tarkoituksena on käsitellä kulutustuotteiden laatueroja muuttamalla sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin 6 artiklaa lisäämällä harhaanjohtavaksi kaupalliseksi menettelyksi tuotteen markkinointi täysin samanlaisena kuin useissa muissa jäsenvaltiossa markkinoitu sama tuote, jos näiden tuotteiden koostumus tai ominaisuudet eroavat toisistaan; panee kuitenkin merkille, että ehdotukseen sisältyy myös eräitä epäselviä säännöksiä, jotka edellyttävät selvennyksiä asianmukaisen tulkinnan ja soveltamisen varmistamiseksi;

34.  on kuitenkin vakuuttunut siitä, että muuttamalla sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin liitettä I siten, että kaikissa olosuhteissa sopimattomina pidettävien menettelyjen ”mustalle listalle” lisätään uusi kohta, jossa mainitaan erityisesti saman tuotemerkin tuotteiden laatuerot, kun ne ovat syrjiviä eivätkä vastaa kuluttajien odotuksia, voitaisiin ratkaista laatueroihin liittyvät perusteettomat tapaukset mahdollisimman tehokkaasti;

35.  painottaa, että lainsäädäntöprosessin tuloksena olisi saatava selkeä määritelmä siitä, mitä voidaan pitää laatuerona ja miten toimivaltaisten viranomaisten olisi arvioitava ja käsiteltävä kutakin tapausta; painottaa kuitenkin tässä yhteydessä, että niin kutsuttujen oikeutettujen tekijöiden avoin lista saattaisi vaarantaa toimivaltaisten viranomaisten valmiudet toteuttaa arviointi ja soveltaa lakia; on huolestunut siitä, että niin kutsuttujen tarkoin määrättyjen kulutusmieltymysten käsitteen käyttö sen arvioimisessa, onko tuotteen koostumuksen eriyttäminen perusteltua, saattaa johtaa ristiriitaisiin tulkintoihin toimivaltaisten viranomaisten välillä;

36.  kehottaa komissiota laajentamaan yhteiselle tutkimuskeskukselle annettua toimeksiantoa unionin laajuisen yhdenmukaistetun menetelmän kehittämiseksi muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden ominaisuuksien vertailemiseen sekä suuntaviivojen laatimiseksi tuotteiden avoimuuden parantamiseksi vuoden kuluessa ja arvioimaan testien tuloksia; huomauttaa, että myös yhteisen tutkimuskeskuksen olisi parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi pyrittävä tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden sellaisten viranomaisten kanssa, jotka ovat jo tehneet omia tuotetestauksia, mutta jotka eivät vielä ole ilmoittaneet tuloksista muiden jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille;

37.  muistuttaa, että elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu samoin kuin kuluttajien harhaanjohtamisen estäminen on ensiarvoisen tärkeää; muistuttaa komissiota sen sitoumuksesta valvoa paremmin ja tehostaa EU:n lainsäädännön soveltamista; katsoo, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi valvottava tehokkaasti sovellettavan lainsäädännön noudattamista näillä aloilla;

38.  pitää myönteisenä komission ehdotusta avoimuuden parantamisesta elintarvikkeiden turvallisuutta koskevan tieteellisen tutkimuksen alalla ja pitää sitä vastauksena ilmaistuun yleiseen huoleen sekä katsoo, että sen avulla voidaan saada asianmukaista tietoa, jota tarvitaan ostopäätösten tekemiseksi luotettavien, tieteeseen perustuvien riskiarvioiden pohjalta;

39.  kehottaa kansallisia elintarvikeviranomaisia määrittämään tapauskohtaisesti, ovatko epäillyt syrjivät käytännöt todella laittomia sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin säännösten ja niihin liittyvien, elintarviketietojen antamista koskevassa asetuksessa (EU) N:o 1169/2011 määriteltyjen hyvien kuluttajatiedotuskäytänteiden perusteella;

40.  panee merkille, että tuotteiden laatuerokäytännöt vaikuttavat kaikkiin EU:n kansalaisiin esimerkiksi silloin, kun he matkustavat jäsenvaltiosta toiseen;

41.  korostaa kuitenkin, että vauvoille suunnattujen tuotteiden, kuten lastenruoan, merkittäviä eroja ei voida perustella pelkästään alueellisilla makumieltymyksillä;

42.  torjuu painokkaasti eräiden tuottajien esittämän väitteen, jonka mukaan koostumusta ja/tai laatua muutetaan, jotta hinnat vastaisivat paremmin kuluttajien odotuksia; korostaa, että useissa tutkimuksissa on osoitettu, että huonompilaatuiset tuotteet ovat usein kalliimpia kuin vastaavat parempilaatuiset tuotteet muualla EU:ssa;

43.  kehottaa painokkaasti käyttämään kiertotalouden periaatetta tuotteiden pakkauksissa ja korostaa, että jos tuotteen pakkaamisessa yhdessä jäsenvaltiossa noudatetaan tätä periaatetta, valmistajan olisi toteutettava yhdenmukaistamistoimia sen varmistamiseksi, että periaatetta noudatetaan kyseisen valmistajan kaikissa samalla tuotemerkillä EU:ssa ja EU:n ulkopuolella samantyyppisissä pakkauksissa markkinoimissa tuotteissa;

44.  korostaa, että joissakin tapauksissa tuotteiden laatuerot johtuvat EU:n oikeuden noudattamisen puutteellisesta valvonnasta; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia panemaan kiireellisesti täytäntöön elintarvikkeiden merkintöjä koskevat EU:n nykyiset säännöt esimerkiksi mekaanisesti erotetun lihan osalta;

o
o   o

45.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22.
(2) EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1.
(3) EUVL L 304, 22.11.2011, s. 18.
(4) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 2.
(5) EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 11.
(6) EUVL C 93, 24.3.2017, s. 27.
(7) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 40.
(8) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 2.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0027.
(10) O-000019/2017.
(11) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
(12) http://ec.europa.eu/food/audits-analysis/overview_reports/details.cfm?rep_id=76
(13) http://ec.europa.eu/food/audits-analysis/overview_reports/details.cfm?rep_id=115

Päivitetty viimeksi: 10. heinäkuuta 2019Oikeudellinen huomautus