Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/2772(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B8-0397/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B8-0397/2018

Keskustelut :

PV 01/10/2018 - 19
CRE 01/10/2018 - 19

Äänestykset :

PV 03/10/2018 - 9.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0373

Hyväksytyt tekstit
PDF 195kWORD 50k
Keskiviikko 3. lokakuuta 2018 - Strasbourg Väliaikainen painos
Hajautetun tilikirjan teknologia ja lohkoketjut: luottamuksen lisääminen välikäsien poistamisen avulla
P8_TA-PROV(2018)0373B8-0397/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2018 hajautetun tilikirjan teknologiasta ja lohkoketjuista: luottamuksen lisääminen välikäsien poistamisen avulla (2017/2772(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kysymyksen komissiolle hajautetun tilikirjan teknologiasta ja lohkoketjuista: luottamuksen lisääminen välikäsien poistamisen avulla (O-000092/2018 – B8‑0405/2018),

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman virtuaalivaluutoista(1),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman aiheesta FinTech: teknologian vaikutus rahoitusalan tulevaisuuteen(2),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Maarajoitusten ja muiden asiakkaan kansallisuuteen tai asuin- tai sijoittautumispaikkaan perustuvien syrjinnän muotojen torjuminen”(3),

–  ottaa huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen (asetus (EU) 2016/679),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaoloajan pidentämistä koskevan asetusehdotuksen (COM(2016)0597 – C8-0375/2016 – 2016/0276(COD)),

–  ottaa huomioon 11. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2018 (11815/2017 – C8-0313/2017 – 2017/2044(BUD))(4),

–  ottaa huomioon komission hajautetun tilikirjan teknologian tutkimusta koskevat aloitteet, joita ovat muun muassa ”Blockchain4EU: Lohkoketju teollisuuden muutoksissa”, EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskus ja foorumi, ”Blockchains for Social Good” sekä tutkimus EU: n lohkoketjuinfrastruktuurin toteuttamismahdollisuuksista ja toteutettavuudesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että hajautetun tilikirjan teknologia (DLT, Distributed Ledger Technology) ja lohkoketjut voivat toimia välineenä, jolla edistetään kansalaisten voimaannuttamista antamalla heille mahdollisuus valvoa omia tietojaan ja päättää, mitä tietoja tilikirjassa jaetaan ja ketkä muut saavat ne nähdä;

B.  toteaa, että DLT-teknologia on monikäyttöteknologiaa, joka voi parantaa transaktioiden kustannustehokkuutta poistamalla välikäsiä ja välityskustannuksia sekä lisäämällä transaktioiden läpinäkyvyyttä ja myös muokkaamalla uudelleen arvoketjuja ja parantamalla organisatorista tehokkuutta luotettavan hajauttamisen avulla;

C.  toteaa, että DLT-teknologiassa voidaan välttämättömien salaus- ja valvontamekanismien avulla ottaa käyttöön IT-pohjainen paradigma, jolla voidaan demokratisoida tietoja sekä parantaa luottamusta ja avoimuutta ja tarjota turvallinen ja tehokas transaktioiden toteuttamisväylä;

D.  toteaa, että DLT-teknologialla edistetään käyttäjien pseudonymisointia mutta ei heidän anonymisointiaan;

E.  ottaa huomioon, että DLT on edelleen kehittyvä teknologia ja edellyttää siksi innovaatiomyönteisiä, mahdollistavia ja kannustavia puitteita, jotka tarjoavat oikeusvarmuutta ja joissa noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta ja samalla edistetään kuluttajan- ja sijoittajansuojaa sekä ympäristönsuojelua, teknologian sosiaalisen arvon lisäämistä, digitaalisen kuilun kaventamista ja kansalaisten digitaalisten taitojen parantamista;

F.  ottaa huomioon, että DLT-teknologian avulla voidaan luoda avoimuuden kehys, vähentää korruptiota, paljastaa veropetoksia, mahdollistaa lainvastaisten maksujen jäljittäminen, helpottaa rahanpesun torjuntaa koskevia toimia ja havaita varojen väärinkäyttö;

G.  ottaa huomioon, että DLT-teknologian avulla voidaan varmistaa tietojen eheys ja että valmiudella asettaa saataville puuttumisen paljastava kirjausketju mahdollistetaan uudet julkishallinnon mallit ja autetaan parantamaan turvallisuutta;

H.  toteaa, että DLT-teknologiaa koskevien sääntelytoimien olisi oltava innovaatiomyönteisiä ja niiden olisi perustuttava teknologianeutraaliuden periaatteeseen sekä mahdollistettava myös innovaatiomyönteisten ekosysteemien ja innovointikeskittymien luominen;

I.  ottaa huomioon, että lohkoketju on vain yksi hajautetun tilikirjan teknologian useista tyypeistä; ottaa huomioon, että joissakin DLT-ratkaisuissa kaikki yksittäiset transaktiot talletetaan lohkoihin, jotka sidotaan toisiinsa kronologisessa järjestyksessä, jotta ne muodostavat ketjun, joka varmistaa tietojen turvallisuuden ja eheyden;

J.  ottaa huomioon, että kyberhyökkäyksien katsotaan vaikuttavan vähemmän tällaisiin ketjuihin, koska hyökkäyksen on kohdistuttava menestyksellisesti suureen määrään kopioita keskitetyn version sijaan;

K.  toteaa, että DLT-teknologia voi tuoda talouden keskeisiä aloja ja julkisten palvelujen laatua koskevia merkittäviä parannuksia sekä tarjota kuluttajille ja kansalaisille laadukkaita kokemuksia transaktioista ja vähentää niihin liittyviä kustannuksia;

L.  ottaa huomioon, että kysymykset ja huolenaiheet, jotka liittyvät monialaisen sääntelyn ja sääntöjen soveltamiseen tietosuojan tai verotuksen kaltaisilla aloilla, saattavat estää DLT-teknologian mahdollisen kehittämisen Euroopan unionissa;

M.  katsoo, että DLT-sovelluksista voi tulla nopeasti järjestelmän kannalta merkittäviä samalla tavalla kuin digitaaliset innovaatiot ovat muuttaneet perusteellisesti palveluja muilla aloilla, kuten televiestinnässä;

N.  ottaa huomioon, että teknologiaan liittyvät riskit ja ongelmat eivät vielä ole kaikilta osin tiedossa;

DLT-teknologia, hajauttaminen ja sovellukset

1.  korostaa, että DLT-teknologia vähentää välityskustannuksia transaktion osapuolten välisessä luotetussa ympäristössä sekä mahdollistaa arvon vaihdon vertaisverkossa tavalla, joka voi voimaannuttaa kansalaisia, disruptoida aiempien sukupolvien malleja, parantaa palveluja ja vähentää kustannuksia koko arvoketjussa monenlaisilla keskeisillä aloilla;

2.  korostaa merkittävää vaikutusta, joka DLT-pohjaisilla sovelluksilla voisi olla julkisen hallinnon rakenteeseen ja instituutioiden rooliin, ja pyytää komissiota toteuttamaan tutkimuksen, jossa arvioidaan julkisten DLT-pohjaisten verkkojen laajempaan käyttöönottoon liittyviä mahdollisia skenaarioita;

3.  korostaa, että on olemassa hyvin monenlaisia DLT-teknologiaan perustuvia sovelluksia, jotka voivat vaikuttaa kaikkiin talouden aloihin;

Energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset sovellukset

4.  korostaa, että DLT-teknologia voi muuttaa ja demokratisoida energiamarkkinoita mahdollistamalla sen, että kotitaloudet tuottavat ympäristöystävällistä energiaa ja vaihtavat sitä vertaispohjalta; painottaa, että tällä teknologialla tarjotaan skaalattavuutta ja joustavuutta laitoksien haltijoille, toimittajille ja kuluttajille;

5.  korostaa, että DLT-teknologian avulla voidaan tukea vihreän energian tuotantoa ja kulutusta ja mahdollisesti parantaa energianvaihtojen tehokkuutta; toteaa, että DLT-teknologian avulla voidaan muuttaa sähköverkon toimintaa ja mahdollistaa se, että yhteisöt ja yksilöt tarjoavat verkkopalveluja, sekä tehostaa uusiutuvien energiavarojen integrointia; painottaa myös, että DLT-teknologian avulla voidaan luoda vaihtoehtoja valtioiden rahoittamille uusiutuvia energiavaroja koskeville investointijärjestelmille;

6.  toteaa, että DLT-teknologian avulla voidaan helpottaa energiansiirto- ja -jakeluinfrastruktuuria ja luoda uusi siirtoekosysteemi sähköisten ajoneuvojen ympärille; painottaa, että DLT-teknologian avulla parannetaan energia-alaa koskevaa raportointia ja mahdollistetaan uusiutuvia energiavaroja tai hiiltä koskevien sertifikaattien täsmällinen jäljittäminen;

7.  painottaa, että DLT-teknologian avulla voidaan tukea köyhien maaseutuyhteisöjen sähköistämistä vaihtoehtoisten maksu- ja lahjoitusmekanismien välityksellä;

8.  korostaa, että on tarpeen edistää teknisiä ratkaisuja, jotka kuluttavat entistä vähemmän energiaa ja ovat yleisesti mahdollisimman ympäristöystävällisiä; painottaa, että eri konsensusmekanismeilla, jotka perustuvat muun muassa konsepteihin ”proof-of-work” (työhön perustuva), ”proof-of-stake” (riittäviin panoksiin perustuva), ”proof of authority” (luvanvarainen) ja ”proof-of-elapsed-time” (käytettyyn aikaan perustuva), on erilaiset energiankulutustarpeet; kehottaa komissiota lisäämään energiatehokkuusulottuvuuden DLT-teknologiaan liittyviin toimintoihinsa ja tutkimaan tutkimusaloitteilla erilaisten konsensusmekanismien energiavaikutusta ja energiatehokkuutta;

9.  kehottaa arvioimaan hallintomalleja parhaillaan kehitettävissä eri konsensusmekanismeissa ottaen huomioon välitysjärjestelmien, toimijoiden ja organisaatioiden mahdolliset tarpeet vaihtojen aitouden validoimiseksi ja varmentamiseksi ja petoksellisen toiminnan torjumiseksi hyvissä ajoin;

10.  korostaa, että DLT-teknologian avulla voidaan tuottaa uusia mahdollisuuksia kiertotaloudelle kannustamalla kierrätystä ja mahdollistamalla luottamusta ja mainetta koskevat reaaliaikaiset järjestelmät;

Liikenne

11.  painottaa DLT-teknologiaan liittyviä mahdollisuuksia liikkuvuuden ja logistiikan alalla, mukaan lukien ajoneuvojen rekisteröinti ja hallinnointi, ajomatkojen todentaminen, älykkäät vakuutukset ja sähköisten ajoneuvojen lataaminen;

Terveydenhuoltoala

12.  korostaa DLT-teknologian mahdollisuuksia parantaa terveysalan datatehokkuutta ja kliinisiä kokeita koskevaa raportointia, mikä mahdollistaa digitaalisten tietojen vaihdon julkisten ja yksityisten hoitolaitosten välillä kansalaisten/potilaiden valvonnassa;

13.  ottaa huomioon mahdollisuuden parantaa terveydenhuoltoalan tehokkuutta sähköisten terveystietojen yhteentoimivuuden, henkilöllisyyden todentamisen ja lääkkeiden jakelun parantamisen välityksellä;

14.  toteaa, että DLT-teknologia antaa kansalaisille mahdollisuuden valvoa omia terveystietojaan ja hyötyä niitä koskevasta avoimuudesta sekä valita, mitä tietoja jaetaan, myös kun on kyse siitä, jaetaanko niitä vakuutusyhtiöiden ja laajemman terveydenhuollon ekosysteemin käyttöön; painottaa, että DLT-sovelluksissa olisi suojeltava arkaluonteisten terveystietojen yksityisyyttä;

15.  kehottaa komissiota tutkimaan esimerkkejä DLT-perusteisista sovelluksista terveydenhuoltojärjestelmien hallinnossa ja määrittämään vertailukohtina toimivia tapauksia ja vaatimuksia, jotka mahdollistavat korkealaatuisen tiedonsyötön ja DLT-sovellusten välisen yhteentoimivuuden riippuen järjestelmästä sekä laitoksen tyypistä ja työprosesseista;

Toimitusketjut

16.  korostaa DLT-teknologian merkitystä toimitusketjujen parantamisessa; toteaa, että DLT-teknologian avulla voidaan helpottaa tavaroiden huolintaa ja tavaroiden sekä niiden ainesosien ja komponenttien alkuperän seurantaa ja parantaa näin avoimuutta, näkyvyyttä ja vaatimusten noudattamisen tarkistamista tarjoamalla takeet siitä, että kestävyyttä ja ihmisoikeuksia koskevia käytäntöjä noudatetaan tuotteen alkuperäpaikassa, ja siten pienentämällä sitä riskiä, että laittomia tuotteita pääsee toimitusketjuun, sekä turvaamalla kuluttajansuojan; toteaa, että DLT-teknologiaa voidaan käyttää välineenä, jolla parannetaan tulliviranomaisten tehokkuutta heidän tehdessään tarkastuksia tuoteväärennösten varalta;

Koulutus

17.  korostaa DLT-teknologian avaamia akateemisten tutkintojen varmentamiseen, salattuihin tutkintoasiakirjoihin (esim. lohkoketjutodistukset eli ”blockcerts”) ja opintosuoritusten siirtomekanismeihin liittyviä mahdollisuuksia;

18.  painottaa, että DLT-teknologiaan liittyviä mahdollisuuksia koskeva tiedonpuute estää EU:n kansalaisia käyttämästä innovoivia ratkaisuja yritystoiminnassaan;

19.  korostaa tarvetta perustaa voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä, kuten tutkimuskeskuksia, jotka toimisivat DLT-teknologiaan erikoistuneina innovointikeskittyminä ja hoitaisivat teknologiaan liittyviä koulutustehtäviä jäsenvaltiossa;

20.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa EU:n laajuinen, merkittävässä määrin skaalattavissa oleva ja yhteentoimiva verkko, joka hyödyntää unionin oppilaitosten teknologisia resursseja, jotta voidaan ottaa tämä teknologia käyttöön datan ja informaation jakamisessa ja edistää siten akateemisten tutkintojen ja ammattipätevyyden tosiasiallista tunnustamista; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita mukauttamaan korkeakoulujen erikoisopinto-ohjelmia DLT-opintojen kaltaisten kehittyvää teknologiaa koskevien opintojen sisällyttämiseksi niihin;

21.  toteaa, että jotta DLT-teknologiaan luotettaisiin, tietoisuutta tästä teknologiasta ja sen ymmärtämistä on parannettava; kehottaa jäsenvaltioita ratkaisemaan ongelman kohdennetun koulutuksen avulla;

Luovat alat ja tekijänoikeudet

22.  korostaa, että ”digitoidun” luovan sisällön kohdalla DLT-teknologian avulla voidaan jäljittää ja hallinnoida henkistä omaisuutta sekä helpottaa tekijänoikeuksien ja patenttien suojelua; painottaa, että DLT-teknologian avulla mahdollistetaan taiteilijoiden kannalta laajempi omistajuus ja luova kehitys sellaisen avoimen julkisen tilikirjan välityksellä, jolla voidaan myös osoittaa selkeästi omistajuus ja tekijänoikeudet; korostaa, että DLT-teknologia voisi auttaa yhdistämään luovan työn tekijän työhönsä ja siten lisätä turvallisuutta ja toimivuutta ekosysteemissä, jossa harjoitetaan yhteistyötä ja avointa innovointia, erityisesti sellaisilla aloilla kuin materiaalia lisäävä valmistus ja 3D-tulostus;

23.  toteaa, että DLT-teknologia voisi hyödyttää tekijöitä lisäämällä heidän luovan sisältönsä käytön läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä sekä vähentämällä heidän luovasta sisällöstään maksuja saavien välikäsien määrää;

Rahoitusala

24.  painottaa DLT-teknologian merkitystä rahoituksen välityksen alalla sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia parantaa läpinäkyvyyttä ja vähentää transaktio- ja piilokustannuksia hallinnoimalla dataa paremmin ja tehostamalla prosesseja; kiinnittää huomiota yhteentoimivuuteen liittyviin haasteisiin, joita teknologia voi aiheuttaa rahoitusalalla;

25.  on tyytyväinen tutkimukseen ja kokeiluihin, joita suuret rahoituslaitokset ovat toteuttaneet DLT-teknologian tarjoamien mahdollisuuksien kartoittamisessa; painottaa, että teknologian käyttö voi myös vahingoittaa rahoitusalan infrastruktuureja ja häiritä rahoituksen välitystoimintaa;

26.  kehottaa komissiota ja rahoitusalan viranomaisia seuraamaan kehittyviä suuntauksia ja teknologian käyttöä koskevia tapauksia rahoitusalalla;

27.  painottaa kryptovaluuttoihin liittyvää epävakautta ja epävarmuutta; toteaa, että vaihtoehtoisten maksutapojen ja kryptovaluuttojen avulla toteutettavan arvon siirron toteuttamiskelpoisuutta voidaan tutkia tarkemmin; kehottaa komissiota ja EKP:tä antamaan palautetta kryptovaluuttojen epävakauden syistä, määrittämään yleisölle aiheutuvat riskit ja tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää kryptovaluuttoja EU:n maksujärjestelmään;

DLT-ekosysteemi

Yksilön suvereniteetti, identiteetti ja luottamus

28.  korostaa, että DLT-teknologian avulla käyttäjät voivat tunnistautua ja pystyvät kuitenkin samalla hallitsemaan sitä, mitä henkilötietoja he haluavat jakaa; toteaa, että on monenlaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat erilaisia avoimuuden tasoja, minkä vuoksi sovelluksissa on tarpeen noudattaa EU:n lainsäädäntöä; painottaa myös, että julkisessa tilikirjassa olevat tiedot ovat pseudonymisoituja mutta eivät anonymisoituja;

29.  painottaa, että DLT-teknologia tukee sellaisten uusien mallien kehittymistä, joilla muutetaan digitaalisten identiteettien nykyistä käsitettä ja rakennetta; toteaa, että tämän seurauksena digitaalisia identiteettejä laajennetaan koskemaan ihmisiä, organisaatioita ja esineitä ja yksinkertaistetaan entisestään asiakkaan tunnistamisen kaltaisia identiteettiin liittyviä prosesseja mahdollistaen samalla henkilökohtaisen tiedonhallinnan;

30.  painottaa, että henkilötietojen hallinta edellyttää, että käyttäjällä on valmiudet ja tekniikan alan tietämystä ja taitoja hallinnoida omia tietojaan; on huolestunut riskeistä, joita liittyy omien tietojen väärinkäyttöön, ja riittävän tiedon puuttumisesta johtuvasta suojattomuudesta petollisia menettelyjä vastaan;

31.  painottaa, että digitaaliset identiteetit ovat ratkaisevassa asemassa tämän teknologian tulevaisuuden kannalta; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vaihdettava parhaita käytäntöjä, jotka koskevat sitä, miten näiden tietojen turvallisuus olisi varmistettava;

32.  painottaa, että vaikka DLT-teknologian avulla edistetään suvereenia identiteettiä, ”oikeutta tulla unohdetuksi” ei ole helppo soveltaa tämän teknologian yhteydessä;

33.  korostaa, että on erittäin tärkeää, että DLT-teknologian käytössä noudatetaan EU:n tietosuojalainsäädäntöä, erityisesti yleistä tietosuoja-asetusta; kehottaa komissiota ja Euroopan tietosuojavaltuutettua (EDPS) antamaan lisäohjeita tästä asiasta;

34.  painottaa, että luottamuksen DLT-teknologiaan mahdollistavat salausalgoritmit, jotka korvaavat välittäjänä toimivan kolmannen osapuolen mekanismilla, joka suorittaa validoinnin, transaktioiden suojaamisen ja transaktioiden säilyttämisen;

35.  painottaa, että luottamuksen muihin kuin luvanvaraisiin lohkoketjuihin mahdollistavat salausalgoritmit, osallistujat, verkon suunnittelu ja rakenne, ja että välittäjinä toimivat kolmannet osapuolet voidaan korvata mekanismilla, joka suorittaa validoinnin, transaktioiden suojaamisen ja transaktioiden säilyttämisen sekä nopeuttaa joidenkin arvopaperitransaktioiden selvitystä ja toimitusta; toteaa, että turvatakeiden tehokkuus riippuu teknologian asianmukaisesta täytäntöönpanosta, minkä vuoksi teknologian alalla on pyrittävä varmistamaan todellinen turvallisuus, millä lisätään luottamusta;

Älysopimukset

36.  tähdentää, että älysopimukset ovat tärkeä elementti, jonka DLT-teknologia mahdollistaa, ja että ne voivat toimia hajautettujen sovellusten keskeisenä mahdollistajana; korostaa, että komission on suoritettava perusteellinen arviointi mahdollisuuksista ja oikeusvaikutuksista, esimerkiksi oikeudenkäyttöön liittyvistä riskeistä; katsoo, että sovellusesimerkkien seuranta on hyödyllistä kartoitettaessa älysopimusten tarjoamia mahdollisuuksia;

37.  painottaa, että digitaalisen kryptografisen allekirjoituksen pätevyyteen liittyvä oikeusvarmuus on ratkaiseva askel kohti älysopimusten helpottamista;

38.  kehottaa komissiota edistämään teknisten standardien kehittämistä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten ISOn, ITUn ja CEN-CENELECin kanssa sekä laatimaan nykyisestä oikeudellisesta kehyksestä yksittäisissä jäsenvaltioissa perusteellisen selvityksen, jossa tarkastellaan älysopimusten täytäntöönpanokelpoisuutta; kehottaa komissiota toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä esteiden oikeasuhteisuuden arvioimiseksi, jos sopimusten käytölle digitaalisilla sisämarkkinoilla ilmenee mahdollisia esteitä; toteaa kuitenkin, että oikeusvarmuutta voidaan vahvistaa älysopimuksia koskevan, jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen koordinoinnin tai vastavuoroisen tunnustamisen avulla;

Yhteentoimivuus, standardointi ja skaalattavuus

39.  korostaa, että on olemassa joukko DLT-teknologioita, joilla on monenlaisia teknisiä ominaisuuksia sekä erilaisia hallintojärjestelmiä (luvanvaraiset ja muut kuin luvanvaraiset hajautetut tilikirjat) sekä konsensusmekanismeja;

40.  toteaa, että tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään yhteentoimivuutta i) DLT-teknologioiden välillä; ii) samaan DLT-teknologiaan perustuvien sovellusten välillä ja iii) DLT-teknologioiden ja aiempien sukupolvien järjestelmien välillä;

41.  pitää myönteisinä ISOn kaltaisten järjestöjen tekemiä aloitteita, jotka koskevat DLT-teknologioiden standardien laatimista; kehottaa komissiota jatkamaan standardien laatimista koskevaa yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa;

42.  painottaa, että on tärkeää soveltaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa standardeihin, jottei innovoivia yrityksiä säännellä ulos EU:sta;

43.  korostaa, että DLT-teknologioiden kautta tapahtuva luottamuksen kehittäminen edellyttää laajaa määrää luotettavia ja laajennettuja hajautettuja tilikirjoja, jotta vältetään tietojen keskittymistä harvojen markkinatoimijoiden käsiin, mikä voisi johtaa salaiseen yhteistyöhön; kannustaa perustamaan DLT-teknologian keskuksia kaikkialle Euroopan unioniin;

Infrastruktuurin suojaus

44.  muistuttaa, että DLT-infrastruktuurin suojaaminen on tärkeää, ja esittää, että jos tämän teknologian tuottamia etuja aiotaan tosiasiallisesti hyödyntää, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä ei saa sallia;

45.  kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti teknologian (esimerkiksi kvanttitietokoneiden) kehitystä, arvioimaan teknologian riskejä, tukemaan kykyä torjua kyberhyökkäyksiä tai järjestelmän toimintahäiriöitä ja tukemaan tietosuojahankkeita, joilla varmistetaan DLT-alustojen kestävyys, osana EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen toimintasuunnitelmaa; kehottaa komissiota kohdentamaan resursseja näihin tarkoituksiin;

46.  kannustaa toimivaltaisia viranomaisia ja komissiota kehittämään DLT-sovellusten stressitestejä;

DLT-teknologian strateginen merkitys julkiselle infrastruktuurille

47.  korostaa, että DLT-teknologia luo mahdollisuuksia julkisen sektorin palvelujen ja hallinnon tehokkuuden parantamiseen byrokratian vähentämisen osalta, erityisesti ottaen huomioon sähköisen hallinnon toimintasuunnitelman ja viitaten etenkin digitaalisen yhden kerran periaatteen EU:n laajuiseen käyttöönottoon, millä vähennetään entisestään kansalaisiin, yrityksiin ja julkishallintoon kohdistuvaa hallinnollista rasitusta;

48.  painottaa DLT-teknologian mahdollisuuksia hajauttaa hallintoa ja parantaa kansalaisten valmiuksia saattaa julkisyhteisöt vastuuseen; kehottaa komissiota tutkimaan perinteisten julkisten palvelujen, muun muassa julkisten rekisterien digitoinnin ja hajauttamisen, maarekisterin pitämisen sekä lupien ja kansalaisten todistusten (esimerkiksi syntymä- ja avioliittotodistukset) antamisen ja muuttoliikkeen hallinnan, parantamista, erityisesti kehittämällä konkreettisia sovellusesimerkkejä ja kokeiluhankkeita; kehottaa komissiota myös tutkimaan DLT-sovelluksia, joilla parannetaan tiedonvaihdon yksityisyyteen ja luottamuksellisuuteen liittyviä prosesseja sekä pääsyä sähköisen hallinnon palveluihin hajautettua digitaalista identiteettiä käyttäen;

49.  on tietoinen DLT-sovelluksiin liittyvistä riskeistä, erityisesti muiden kuin luvanvaraisten lohkoketjusovellusten käytöstä rikolliseen toimintaan, veropetokset, veronkierto ja rahanpesu mukaan lukien, ja painottaa, että komission ja jäsenvaltioiden on seurattava näitä kysymyksiä ja toteutettava niiden johdosta kiireellisesti toimia; kehottaa tätä varten komissiota myös tutkimaan DLT-teknologian käyttömahdollisuuksia lainvalvonnassa, rahanpesuun ja varjotalouden liiketoimiin liittyvässä jäljityksessä sekä veroseurannassa;

50.  kehottaa komissiota seuraamaan DLT-teknologiaan liittyviä mahdollisuuksia parantaa yhteiskunnallista hyvinvointia ja arvioimaan teknologian sosiaalista vaikutusta;

51.  kehottaa komissiota luomaan DLT-teknologiaan perustuvia alustoja, joiden avulla voidaan seurata ja jäljittää valtiosta riippumattomille järjestöille myönnettyä EU:n rahoitusta ja lisätä siten EU:n avustusohjelmien näkyvyyttä ja vastaanottajien vastuuvelvollisuutta;

52.  pitäen mielessä DLT-teknologian tarjoamat tilaisuudet tehokkuuden parantamiseen korostaa EU:n lainsäädäntöä noudattavien EU:n julkisen sektorin DLT-lohkoketjujen tarjoamia mahdollisuuksia, sillä ne mahdollistavat jäsenvaltioiden väliset hajautetut rajatylittävät liiketoimet ja siten auttavat kehittämään turvallisempia ja sujuvampia palveluja, sääntelyn edellyttämää raportointia sekä kansalaisten ja EU: n toimielinten välisiä datatransaktioita;

53.  korostaa, että EU:n julkisen sektorin lohkoketjujen avulla olisi mahdollista lisätä avoimuutta, sujuvoittaa tietojenkäsittelyä ja kehittää turvallisempia palveluja EU:n kansalaisia varten; painottaa, että jäsenvaltioiden kesken jaettu luvanvarainen lohkoketjuverkko olisi mahdollista suunnitella siten, että kansalaisten tiedot talletetaan turvallisesti ja joustavasti;

54.  kehottaa komissiota arvioimaan sähköisten äänestysjärjestelmien turvallisuutta ja tehokkuutta, mukaan luettuna ne, jotka käyttävät DLT-teknologiaa, sekä yksityisen että julkisen sektorin osalta; kehottaa jatkamaan sovellusesimerkkien tutkimista;

Pk-yritykset, teknologian siirto ja rahoitus

55.  pitää myönteisinä DLT-teknologian tarjoamia mahdollisuuksia nykyisten arvoketjujen parantamisessa, liiketoimintamallien muuttamisessa ja näin ollen innovaatiovetoisen vaurauden edistämisessä; korostaa toimitusketjujen sujuvoittamisen ja yritysten yhteentoimivuuden lisäämisen vaikutusta;

56.  korostaa, että avoimien lohkoketjuprotokollien avulla voidaan alentaa pääsyn esteitä pk-yritysten kannalta ja parantaa kilpailua digitaalisilla markkinapaikoilla;

57.  painottaa, että pk-yritykset voivat hyötyä välikäsien poistamisesta transaktiokustannusten, välityskustannusten ja byrokratian vähentymisen kautta; toteaa, että DLT-teknologian käyttö edellyttää investointia erikoistuneeseen infrastruktuuriin tai suuren kapasiteetin palveluihin;

58.  toteaa, että innovatiivisille pk-yrityksille ja aloitteleville yrityksille olisi myönnettävä rahoitusta DLT-perusteisten hankkeiden kehittämiseen; kehottaa EIP:tä ja EIR:ää luomaan rahoitusmahdollisuuksia, joilla tuetaan DLT-perusteisia yritystoimintahankkeita teknologian siirron nopeuttamiseksi;

59.  pyytää komissiota luomaan kumppanisuhteita jäsenvaltioiden kanssa oikeusvarmuuden takaamiseksi sijoittajille, käyttäjille ja kansalaisille, niin aktiivisille kuin passiivisille sekä kannustamaan samalla yhdenmukaistamiseen unionissa ja tarkastelemaan ajatusta DLT-perusteisten hankkeiden eurooppalaisen passin käyttöönotosta;

60.  korostaa kryptovaluutan liikkeeseenlaskujen (ICOt) tarjoamia mahdollisuuksia vaihtoehtoisena sijoitusvälineenä pk-yritysten ja innovatiivisten aloittelevien yritysten rahoituksessa sekä teknologian siirron nopeuttamisessa; painottaa, että ICOihin sovellettavan oikeudellisen kehyksen epäselvyys saattaa vaikuttaa kielteisesti näihin mahdollisuuksiin; muistuttaa, että oikeusvarmuus voi olla tärkeänä apuna sijoittajan- ja kuluttajansuojan lisäämisessä sekä epäsymmetrisestä informaatiosta, petoksellisesta toiminnasta sekä laittomista toimista, kuten rahanpesusta ja veropetoksista, johtuvien riskien ja muiden riskien vähentämisessä, joita Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on tuonut esiin ICOja koskevassa vuoden 2017 raportissaan; kehottaa komissiota laatimaan ohjeita, standardeja ja julkistamista koskevia vaatimuksia erityisesti, jos kyse on hyötytunnisteista, jotka voidaan luokitella pikemminkin erillisiksi omaisuusluokiksi kuin vakuudeksi;

61.  painottaa ICOihin liittyviä uhkia; kehottaa komissiota ja asianomaisia sääntelyviranomaisia määrittämään kriteerejä, joilla parannetaan sijoittajansuojaa, ja esittämään julkistamista koskevia vaatimuksia ja velvoitteita ICOjen liikkeeseenlaskijoille; korostaa, että oikeudellinen selkeys on keskeisessä asemassa ICOihin liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja petoksien ja kielteisten markkinasignaalien torjumiseksi;

62.  painottaa, että ICOt voivat olla olennainen osa pääomamarkkinaunionia; kehottaa komissiota tutkimaan oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä tämä omaisuusluokka voidaan yhdistää muihin rahoitusvälineisiin pyrittäessä vahvistamaan pk-yritysten rahoitus- ja innovointihankkeita;

63.  kehottaa komissiota perustamaan ICOjen seurantakeskuksen ja luomaan tietokannan niiden ominaispiirteistä sekä turva- ja hyötytunnisteiden välisen luokittelun; toteaa, että sääntelyn testiympäristöjä koskeva mallikehys, käytännesäännöt ja standardit voisivat olla tämän seurantakeskuksen hyödyllinen tulos autettaessa jäsenvaltioita tutkimaan ICOihin liittyviä mahdollisuuksia;

64.  suhtautuu myönteisesti komission ja neuvoston päätökseen sisällyttää DLT-teknologia niihin aloihin, joille voidaan legitiimisti myöntää rahoitusta ESIR 2.0 -rahastosta;

Toimintapolitiikat DLT-teknologian edistämiseksi Euroopassa

65.  korostaa, että kaikkien DLT-teknologiaa koskevien sääntelytoimien olisi oltava innovaatiomyönteisiä ja mahdollistettava EU: n laajuinen toimilupa ja niissä olisi noudatettava teknologianeutraaliuden ja liiketoimintamallineutraaliuden periaatetta;

66.  vaatii komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja soveltamaan digitaalisten taitojen alalla koulutus- ja täydennyskoulutusstrategioita, jotka voivat turvata eurooppalaisen yhteiskunnan aktiivisen ja laajan osallistumisen tähän paradigman muutokseen;

67.  kannustaa komissiota ja kansallisia toimivaltaisia viranomaisia nopeasti kehittämään teknistä asiantuntemusta ja sääntelyvalmiuksia, jotta voidaan tarvittaessa toteuttaa nopeita lainsäädännöllisiä toimia tai sääntelytoimia;

68.  korostaa, että unionin ei pitäisi säännellä DLT-teknologiaa sellaisenaan vaan sen olisi yritettävä poistaa lohkoketjujen toteuttamisen tiellä olevat nykyiset esteet; pitää myönteisenä komission lähestymistapaa, jossa noudatetaan sovellusesimerkkeihin perustuvaa menetelmää tarkasteltaessa DLT-teknologian käytön ja sitä käyttävien toimijoiden sääntely-ympäristöä kullakin alalla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sääntelyä koskevien lähestymistapojen lähentämistä ja yhdenmukaistamista;

69.  kehottaa komissiota arvioimaan ja kehittämään EU:n oikeudellista kehystä, jotta voidaan ratkaista oikeudenkäyttöä koskevat ongelmat, joita saattaa syntyä DLT-vaihtoihin liittyvien petos- ja rikostapauksien yhteydessä;

70.  toteaa, että sovellusesimerkkien käyttö on keskeistä parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi DLT-ekosysteemissä sekä menettelyjen automatisoinnista työllisyysrakenteelle aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi;

71.  suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen suuntautuviin tutkimuskehyksiin, joissa pyritään parantamaan kehittyvään teknologiaan mahdollisesti liittyvien tilaisuuksien ja haasteiden arviointia, jotta tuetaan parempaa päätöksentekoa, ja suhtautuu konkreettisen myönteisesti komission hankkeeseen ”Blockchain4EU: Lohkoketju teollisuuden muutoksissa”;

72.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään yhteisiä aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta ja koulutetaan kansalaisia, yrityksiä ja julkishallintoa, jotta helpotetaan tämän teknologian ymmärtämistä ja käyttöönottoa;

73.  korostaa, että on tärkeää tutkia DLT-teknologiaa ja investoida siihen; toteaa, että vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä olisi turvattava DLT-teknologiaan perustuvien tutkimusaloitteiden ja hankkeiden rahoitus, koska DLT-teknologiaa koskeva perustutkimus on tarpeen, mukaan lukien mahdollisia riskejä ja yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta koskeva tutkimus;

74.  kehottaa komissiota lisäämään tietoisuutta DLT-teknologiasta, toteuttamaan aloitteita teknologiaa koskevan valistuksen antamiseksi kansalaisille ja toteuttamaan toimia jäsenvaltioiden välisen digitaalisen kuilun ongelman ratkaisemiseksi;

75.  suosittaa, että olisi koordinoitava tiiviisti DLT-teknologiaan liittyviä komission nykyisiä ja tulevia pilottihankkeita ja pilottihankkeita, mahdollisesti EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ohjauksessa, jotta saavutetaan synergiavaikutuksia ja varmistetaan todellisen lisäarvon luominen torjuen samalla kalliita päällekkäisiä rakenteita; kehottaa komissiota säännöllisesti keskustelemaan parlamentin kanssa DLT-teknologiaan liittyvien pilottihankkeiden alalla saavutetusta edistyksestä;

76.  pyytää komissiota toteuttamaan toimintapoliittisia aloitteita, joilla tuetaan EU:n kilpailuasemaa DLT-teknologian alalla;

77.  korostaa, että unionilla on erinomainen tilaisuus ottaa maailmanlaajuinen johtoasema DLT-teknologian alalla ja olla uskottava toimija sen kehityksen ja markkinoiden muovaamisessa maailmanlaajuisesti yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa;

o
o   o

78.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0228.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0211.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0023.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0408.

Päivitetty viimeksi: 4. lokakuuta 2018Oikeudellinen huomautus