Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2098(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0373/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0373/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 17
CRE 11/12/2018 - 17

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 12.17
CRE 12/12/2018 - 12.17
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0515

Hyväksytyt tekstit
PDF 192kWORD 66k
Keskiviikko 12. joulukuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla
P8_TA(2018)0515A8-0373/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2018 vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla (2018/2098(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS‑sopimus), jotka molemmat hyväksyttiin 16. joulukuuta 1966 Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 8, 21 ja 23 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019, jonka neuvosto hyväksyi 20. heinäkuuta 2015, ja sen kesäkuussa 2017 tehdyn väliarvioinnin,

–  ottaa huomioon YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja Agenda 2030 ‑toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 1976 hyväksytyt ja vuonna 2011 tarkistetut OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus), jonka EU allekirjoitti 13. kesäkuuta 2017,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, joka tuli voimaan 18. tammikuuta 2002,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 hyväksytyn komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (SWD(2015)0182),

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 (2000), 1820 (2008), 1888 (2009) 1889 (2009), 1960 (2010), 2106 (2013), 2122 (2013) ja 2242 (2015) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2250 (2015) ja 2419 (2018) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1820 (2008) naisista, rauhasta ja turvallisuudesta, jossa tarkastellaan seksuaalista väkivaltaa sotarikoksena,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian, sekä vuonna 2017 annetun ensimmäisen kertomuksen sen täytäntöönpanosta ”From Shared Vision to Common Action: Implementing the EU Global Strategy”,

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät alkuperäiskansoista,

–  ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2011 Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja yhteisen kannan 2003/444/YUTP kumoamisesta annetun neuvoston päätöksen 2011/168/YUTP(1),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista sekä päätösasiakirjan 25. syyskuuta 2014 pidetystä YK:n yleiskokouksen korkean tason täysistunnosta, joka tunnetaan nimellä alkuperäiskansojen maailmankonferenssi,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 19. syyskuuta 2016 antaman New Yorkin julkilausuman pakolaisista ja muuttajista,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2014 annetun Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman nro 69/167, jossa muistutetaan kaikkien siirtolaisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelun ja edistämisen tarpeesta siirtolaisuusasemasta riippumatta, sekä siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksista vuonna 1990 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2012 annetun YK:n yleiskokouksen päätöslauselman 67/139 ikääntymistä tarkastelevan avoimen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on tarkastella ehdotuksia kansainväliseksi säädökseksi, jolla edistetään ja suojataan ikääntyvien ihmisten oikeuksia ja ihmisarvoa,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvostolle sen 33. istunnossa 8. heinäkuuta 2016 esitetyn YK:n riippumattoman asiantuntijan kertomuksen ikääntyneiden ihmisten kaikkien ihmisoikeuksien edistämisestä ja suojaamisesta(2),

–  ottaa huomioon YK:n ikääntymistä tarkastelevan avoimen työryhmän kertomuksen sen 28. heinäkuuta 2017 pidetystä kahdeksannesta työkokouksesta(3),

–  ottaa huomioon Lissabonissa vuonna 2017 pidetyn ministerikokouksen julistuksen ”A Sustainable Society for All Ages: Realizing the potential of living longer”, jossa tarkastellaan kestävää yhteiskuntaa ja eliniän pitenemiseen liittyvää potentiaalia ja joka hyväksyttiin 22. syyskuuta 2017 pidetyssä ikääntymistä käsitelleessä YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) ministerikokouksessa,

–  ottaa huomioon 13. toukokuuta 2015 hyväksytyn Euroopan muuttoliikeagendan (COM(2015)0240) ja 7. kesäkuuta 2016 annetun tiedonannon ”Euroopan muuttoliikeagendaan perustuva uusi kumppanuuskehys kolmansien maiden kanssa” (COM(2016)0385),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n aihekohtaiset suuntaviivat, kuten ihmisoikeuksien puolustajia koskevat suuntaviivat,

–  ottaa huomioon sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi vuonna 2014,

–  ottaa huomioon vuonna 2005 hyväksytyt ja vuonna 2009 tarkistetut kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämistä koskevat EU:n suuntaviivat(4),

–  ottaa huomioon liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 2007 annetut ja 2017 tarkistetut EU:n suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi sekä EU:n ja Unicefin lapsen oikeuksien työkalupakin: lasten oikeuksien sisällyttäminen kehitysyhteistyöhön,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2006 hyväksytyt Yogyakartan periaatteet, jotka koskevat seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun ja seksuaalisiin ominaisuuksiin liittyvän kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön soveltamista koskevia periaatteita ja valtioiden sitoumuksia, ja 10. marraskuuta 2017 hyväksytyt kymmenen lisäperiaatetta,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon neuvoston, parlamentin ja komission 7. kesäkuuta 2017 hyväksymän neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteisen julkilausuman ”Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon vuonna 2001 hyväksytyt ja vuonna 2012 tarkistetut EU:n politiikan suuntaviivat suhteissa kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti varhais- ja pakkoavioliittojen vastaista EU:n ulkoista strategiaa – seuraavat askeleet”(5),

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2017 annetun komission tiedonannon ihmiskaupan hävittämiseen tähtäävän EU:n strategian jatkotoimista (COM(2017)0728),

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä(6),

–  ottaa huomioon joulukuussa 1998 annetun YK:n julistuksen yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta edistää ja suojella yleismaailmallisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja perusvapauksia (julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista),

–  ottaa huomioon unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta 17. toukokuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821(7),

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 1989 hyväksytyn itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman aseviennistä: neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano(8),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä(9) sekä vähemmistökysymyksiä käsittelevän YK:n erityisraportoijan 28. tammikuuta 2016 antaman raportin vähemmistöistä ja kastijärjestelmään perustuvasta syrjinnästä sekä YK:n syntyperään perustuvaa syrjintää koskevan ohjausvälineen,

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(10) sekä aiemmat päätöslauselmansa aiheesta,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksista vuonna 2017 antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon mielipiteenvapauden Saharov-palkintonsa, jonka sai vuonna 2017 Venezuelan demokraattinen oppositio: kansalliskokous (Julio Borges) ja kaikki Foro Penal Venezolanon laatimassa luettelossa mainitut poliittiset vangit, edustajinaan Leopoldo López, Antonio Ledezma, Daniel Ceballos, Yon Goicoechea, Lorent Saleh, Alfredo Ramos ja Andrea González,

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(11) (yleinen tietosuoja-asetus),

–  ottaa huomioon terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/541(12); ottaa huomioon Euroopan parlamentin 6. heinäkuuta 2017 päättämän ja 14. syyskuuta 2017 perustetun terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan (TERR) toiminnan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0373/2018),

A.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien kunnioitus, edistäminen, jakamattomuus ja yleismaailmallisuuden turvaaminen sekä demokraattisten periaatteiden ja arvojen, myös oikeusvaltioperiaatteen, edistäminen, ihmisarvon kunnioittaminen sekä yhdenvertaisuus- ja solidaarisuusperiaatteen noudattaminen ovat EU:n eettisen ja oikeudellisen säännöstön ja sen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja unionin kaiken ulkoisen toiminnan kulmakiviä; ottaa huomioon, että EU:n pitäisi pyrkiä edelleen johtavaan asemaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa edistämisessä ja suojelussa myös monenvälisellä tasolla, erityisesti YK:n eri elinten aktiivisten ja rakentavien tehtävien avulla sekä YK:n peruskirjan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, kansainvälisen oikeuden ja vuoteen 2030 ulottuvassa kestävän kehityksen ohjelmassa hyväksyttyjen sitoumusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

B.  ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli demokratian rakentamisessa ja vahvistamisessa, valtiovallan seurannassa sekä hyvän hallintotavan, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden edistämisessä; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on keskeinen tehtävä, sillä ne ovat yhteiskunnan elämänlanka; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan heikentyminen, poliittisen toimintatilan ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksien kaventuminen, korruption lisääntyminen, sosiaalinen ja sukupuolten välinen eriarvoisuus, heikko inhimillinen ja sosioekonominen kehitys sekä epävakaus ja sosiaaliset konfliktit ovat yhteydessä toisiinsa; toteaa, että asianmukaisten resurssien on oltava saatavilla ja niitä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti, jotta ihmisoikeuksia ja demokratiaa voidaan edistää kolmansissa maissa, ja katsoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaa ei saisi tukahduttaa säätämällä rajoittavia lakeja, rajoittamalla rahoitusta, soveltamalla rajoittavia toimilupamenettelyjä ja määräämällä toimintaa rajoittavia veroja;

C.  ottaa huomioon, että monissa maailman maissa esiintyy rankaisemattomuutta ja epäoikeudenmukaisuutta ja että tehokkaan hoidon saaminen, uhrien tukipalvelut ja terrorismin uhrien taloudellinen tuki ovat puutteellisia, erityisesti sellaisissa maissa, joissa suuri osa kansalaisista on joutunut kohtaamaan terrorismia;

D.  toteaa, että vuonna 2017 suuri joukko kansalaisyhteiskunnan toimijoita, kuten lakimiehiä, älymystön edustajia, toimittajia ja uskonnollisia johtajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, myös ympäristöaktivisteja, havaitsi kaikkialla maailmassa kansalaisyhteiskunnan elintilan kaventumisen ja joutui entistä useammin hyökkäysten, vainon, häirinnän, mielivaltaisten pidätysten ja vangitsemisten kohteiksi, ja jotkut heistä jopa tapettiin; ottaa huomioon, että EU:n ihmisoikeuksien puolustajien mekanismina toimivan ProtectDefenders.eu-sivuston välityksellä on tarjottu tehokasta apua sadoille aktivisteille, mutta apua tarvitaan jatkuvasti enemmän; katsoo, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden olisi osoitettava enemmän resursseja, joilla turvataan kansalaisyhteiskunnan aiempaa aktiivisempi osallistuminen, ja lisättävä ponnistelujaan vaarassa olevien ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseksi ja tukemiseksi;

E.  katsoo, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa tukevat toimintapolitiikat on integroitava osaksi EU:n kaikkia muita politiikkoja, joilla on ulkoinen ulottuvuus, kuten kehitysyhteistyötä, muuttoliikettä, turvallisuutta, terrorismin torjuntaa, naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, laajentumista ja kaupankäyntiä koskevia politiikkoja erityisesti soveltamalla ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja; katsoo, että unionin sisäisten ja ulkoisten toimien välisen sekä ulkoisten toimien keskinäisen johdonmukaisuuden lisääminen on oleellisen tärkeää, jotta unioni voi toteuttaa menestyksellistä ja vaikuttavaa ihmisoikeuspolitiikkaa;

F.  toteaa, että alueen tai sen osan laiton miehitys on kansainvälisen oikeuden vastainen teko ja edellyttää, että miehitysvalta kantaa vastuunsa siviiliväestöä kohtaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti;

Yleiset näkökohdat

1.  ilmaisee syvän huolensa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen maailmanlaajuisesta taantumisesta vuonna 2017 ja kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita tinkimättä pyrkimään aktiivisesti valtavirtaistamaan ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota, demokratiaa ja vähemmistöjen oikeuksia koskevat eurooppalaiset ja kansainväliset normit, jotka niitä velvoittavat, varmistaen unionin sisäisen ja ulkoisen ihmisoikeuspolitiikan välisen yhtenäisyyden ja jäsenvaltioiden ulkoisten politiikkojen paremman koordinoinnin esimerkiksi maahanmuuton, terrorismin torjunnan ja kaupan aloilla, sillä EU:n vaikutus uskottavana ja legitiiminä kansainvälisenä toimijana perustuu pitkälti sen kykyyn kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä sisäisesti että ulkoisesti;

2.  vahvistaa, että valtioilla on viime kädessä vastuu kaikkien ihmisoikeuksien turvaamisesta tekemällä ja noudattamalla kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, seuraamalla ihmisoikeusrikkomuksia ja varmistamalla tehokkaat oikeussuojakeinot uhreille; huomauttaa, että rauha, turvallisuus ja kehitys vahvistavat toisiaan ja ovat riippuvaisia valmiuksista puuttua väärinkäytöksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, sotarikoksiin ja kansanmurhaan; varoittaa rajoittamasta vapaata liikkuvuutta, kokoontumisvapautta ja sananvapautta;

3.  muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu naisten ja miesten välinen tasa-arvo on EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisiä periaatteita ja sen edistäminen valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvo, myös muissa maailman maissa EU:n ulkoisen toiminnan kautta, kuuluu EU:n tärkeimpiin tavoitteisiin;

4.  painottaa, että EU on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikissa toimissaan, mikä on perussopimuksissa määrätty velvoite, jotta sukupuolten tasa-arvosta tulisi yksi tärkeimmistä painopisteistä kaikissa EU:n suuntaviivoissa, työsuhteissa, politiikoissa ja toimissa, mukaan lukien ulkoiset toimet; tukee asiaan liittyviä koordinoituja toimia EU:n edustustojen, esimerkiksi vaalitarkkailuvaltuuskuntien, monenvälisessä vuoropuhelussa ja toiminnassa; korostaa, että on vahvistettava EUH:n tasa‑arvokysymysten pääneuvonantajan kolmansissa maissa tekemää työtä rauhan, turvallisuuden ja perusvapauksien edistämiseksi varmistamalla erityiset määrärahat hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita varten;

5.  katsoo, että aidosti riippumaton, moniarvoinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta tukee kehitystä ja vakautta, varmistaa demokratian juurtumisen, myös vallanjaon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioituksen, ja edistää avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja hyvää hallintoa erityisesti korruptiota ja ääriajattelua torjuvien toimenpiteiden avulla; korostaa ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen erittäin tärkeää tehtävää edistää ja tukea keskeisissä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettujen oikeuksien soveltamista, mm. järjestämällä koulutusohjelmia ja laajentamalla tietoisuutta kansainvälisten järjestöjen toiminnasta; painottaa, että on tärkeää, että ihmisoikeuksien puolustajia koskevat Euroopan unionin suuntaviivat pannaan täytäntöön ja että EU:lla on valmius jatkaa ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisjärjestöjen asianmukaista tukemista demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen avulla tilanteissa, joissa he ovat eniten vaarassa, erityisesti varmistamalla, että ProtectDefenders.eu-mekanismin valmiuksia vahvistetaan;

6.  toteaa, että on tärkeää antaa hätäapua ihmisoikeuksien puolustajille ja että kaikkien vankien kohtelussa on noudatettava kansainvälisiä normeja; korostaa olevansa huolissaan ihmisoikeuksien puolustajien turvallisuudesta ja että rikoksiin syyllistyneet on saatettava oikeuden eteen; pitää myönteisinä eurooppalaisen demokratiarahaston johdonmukaisia pyrkimyksiä demokratian sekä perusoikeuksien ja -vapauksien parempaan kunnioittamiseen EU:n itäisissä ja eteläisissä naapurimaissa; panee merkille ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuvat riskit, mukaan luettuina ihmisoikeuksia puolustavat naiset, jotka kohtaavat sukupuolensa vuoksi erityisiä riskejä ja uhkia, ja ympäristöaktivistit, ja kehottaa EUH:ta ja jäsenvaltioita kiinnittämään heihin erityistä huomiota ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa; korostaa, että on voimistettava EU:n toimien koordinointia ihmisoikeuksien puolustajia ja kansalaisyhteiskuntaa koskevassa yhteydenpidossa, ja antaa kiitosta jäsenvaltioille niiden käynnistämistä yksittäisistä, EU:n toimia täydentävistä aloitteista;

7.  pitää myönteisenä EU:n aktiivista osallistumista YK:n ihmisoikeusneuvostoon, jossa se on teettänyt yksin ja muiden kanssa päätöslauselmia, antanut lausuntoja, osallistunut interaktiivisiin vuoropuheluihin ja keskusteluihin sekä vaatinut ihmisoikeustilannetta koskevia erityisiä istuntoja; panee merkille EU:n sitoumukset keskittyä maiden tilanteeseen YK:n ihmisoikeusneuvostossa; korostaa, että on tärkeää, että EU osallistuu ihmisoikeuksia koskeviin vuoropuheluihin ja yhteistyöhön monenvälisellä tasolla; tukee täysin YK:n ihmisoikeusneuvoston toimia ja sitoumusta ihmisoikeuksien puolustamisessa maailmanlaajuisesti; antaa tunnustusta YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Zeid al-Husseinin johdolla toteuttamille toimille; odottaa innokkaasti tiivistä vuoropuhelua ja aktiivista yhteistyötä vastanimitetyn korkean edustajan Michelle Bachelet’n kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään niiden tukea YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston toiminnalle ja erityismenettelyille;

8.  ilmaisee arvostuksensa komission ihmisoikeusyksikön ja EUH:n työlle päätoimipaikoissa ja EU:n edustustoissa sekä ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan, Stavros Lambrinidisin, työlle tehokkuuden, koheesion ja ihmisoikeuksien näkyvyyden lisäämisessä EU:n ulkopolitiikassa ja muistuttaa sen pyynnöstä muuttaa kyseinen toimeksianto pysyväksi ja lisätä sitä koskevaa vastuuvelvollisuutta; pitää myönteisenä viimeaikaista lähestymistapaa, jonka yhtenä esimerkkinä on EU:n hyvien ihmisoikeuskertomusten aloite, jossa keskitytään eri maiden parhaisiin käytäntöihin; kehottaa jälleen tarkistamaan toimeksiantoa siten, että Euroopan unionin erityisedustajalle annetaan aloiteoikeus, riittävästi resursseja ja oikeus esiintyä julkisuudessa, jotta voidaan raportoida kolmansiin maihin tehtyjen vierailujen tuloksista ja viestiä EU:n kannoista ihmisoikeuksia koskevissa asioissa;

9.  pitää myönteisenä EU:n vuosikertomusta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2017 ja huomauttaa, että se hyväksyttiin tänä vuonna paljon aikaisemmin edellisissä kertomuksissa julkituotujen parlamentin kehotusten mukaisesti; pyytää neuvostoa jatkamaan pyrkimyksiään saada nämä vuosikertomukset valmiiksi aikaisemmin; kannustaa neuvostoa varmistamaan, että seuraavan vuosikertomuksen hyväksyntä perustuu riittävään kuulemisprosessiin; katsoo, että vuosikertomus on välttämätön väline, jonka avulla voidaan seurata EU:n toimintaa maailman ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä sekä viestiä ja keskustella siitä, ja pyytää tuomaan sitä esille julkisesti ympäri maailman;

10.  toteaa kertomuksen menetelmän ja muodon osalta saavutetun edistymisen mutta odottaa neuvoston ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan ottavan huomioon vielä paremmin parlamentin asiaankuuluvissa päätöslauselmissa ja/tai suosituksissa esitetyt kannat, jotta voidaan varmistaa syvempi ja tehokkaampi vuorovaikutus EU:n toimielinten välillä ihmisoikeuskysymyksissä;

11.  muistuttaa jälleen keskeisiä myönteisiä ja kielteisiä suuntauksia koskevan yleiskatsauksen tärkeydestä EU:n toimien tehokkuuden arviointia varten; katsoo, että perusteellisempi julkinen raportointi, joka soveltuvilta osin perustuu erityisesti muun muassa EU:n maakohtaisissa ihmisoikeusstrategioissa määriteltyihin painopisteisiin ja indikaattoreihin, auttaisi toteuttamaan ihmisoikeuksia koskevaan ehdollisuuteen liittyviä lausekkeita ja arvioimaan ja mukauttamaan EU:n politiikan ihmisoikeusvaikutuksia johdonmukaisemmin; painottaa tarvetta seurata EU:n nykyisiä suuntaviivoja ja panna ne kaikilta osin täytäntöön;

12.  toteaa, että EU:n ihmisoikeusvuoropuhelut muodostavat arvokkaan diplomatian välineen ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi kahdenvälisissä suhteissa kolmansien maiden kanssa; huomauttaa kuitenkin, että konkreettisten tulosten saavuttamiselle ihmisoikeusvuoropuheluilla on sitkeitä esteitä, kuten kaksinaismoralismin yleisyys, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita yhtenäistämään kantojaan; kehottaa komissiota ja EUH:ta etsimään tapoja, joilla ihmisoikeusvuoropuhelujen vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä voidaan lisätä, ja reagoimaan nopeasti ja täydentämään niitä, jos ne eivät ole rakentavia, hyödyntämällä poliittista vuoropuhelua tai julkista diplomatiaa; kannustaa komissiota ja EUH:ta lisäämään vuoropuhelujen avoimuutta, myös laajentamalla kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistumista, ja käyttämään selkeitä vertailuarvoja kunkin vuoropuhelun menestyksen arviointiin; painottaa, että on tärkeää, että EU ottaa ihmisoikeusvuoropuhelujen yhteydessä esiin vaarassa olevia yksittäisiä ihmisoikeuksien puolustajia koskevia tapauksia ja painostaa vapauttamaan vangittuina olevat puolustajat sekä suojelemaan uhattuina olevia; neuvoo lisäksi EU:n toimielimiä tarjoamaan riittävästi resursseja ja koulutusta ihmisoikeusasioista ja demokratiasta EU:n edustustojen virkamiehille ja henkilöstölle;

13.  muistuttaa jälleen, että ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan toimintasuunnitelman 2015–2019 ja sen väliarvioinnin 2017 on oltava ihmisoikeustoimintaa ohjaavia välineitä, ja korostaa tässä yhteydessä tarvetta suunnitella riittävät resurssit ja asiantuntemus, jotta EU:n ensisijaiset tavoitteet voidaan panna täytäntöön kunnolla; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita varmistamaan, että nykyinen toimintasuunnitelma pannaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti täytäntöön myös aidolla yhteistoiminnalla kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa;

14.  pyytää EU:ta vahvistamaan institutionaaliseen kehitykseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä välineitään ja politiikkojaan ja sisällyttämään malleja vastuuseen saattamisen varmistamisesta sekä ehkäisemään ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvää rankaisemattomuutta; kehottaa ottamaan tehokkaasti käyttöön asianmukaiset resurssit ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi entistä tehokkaammin;

15.  muistuttaa tältä osin, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline on tarjonnut erittäin tärkeää tukea ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman ja sen ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen ja maakohtaisten strategioiden täytäntöönpanolle, mikä on mahdollistanut EU:n strategisemman toiminnan tällä alalla ja varmistanut vastuuvelvollisuuden, näkyvyyden ja tehokkuuden; vaatii painokkaasti, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline sisällytetään erillisenä ja riippumattoman välineenä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 rakenteeseen, jotta sen selkeä monimuotoisuus ei laimenisi laajemman ulkoisen toiminnan rahaston muotoon; kannustaa voimakkaasti edistämään EU:n ulkoisten rahoitusvälineiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan välttää päällekkäisyydet ja havaita mahdollisia rahoitusvajeita ja -tarpeita;

16.  muistuttaa, että laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen puitteissa demokratisoitumisesta saadut kokemukset ja opit voisivat auttaa määrittelemään parhaita käytäntöjä, joilla voitaisiin tukea ja lujittaa maailman muita demokratisoitumisprosesseja; on vakuuttunut siitä, että tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan avulla olisi tuettava taloudellisia, yhteiskunnallisia ja poliittisia uudistuksia, suojeltava ihmisoikeuksia ja autettava vakiinnuttamaan oikeusvaltio huolehtien samalla siitä, että EU pitää kiinni kumppaneilleen antamistaan sitoumuksista; muistuttaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen on niin kumppanimaiden kuin EU:n etujen mukaista; korostaa, että unionin ja sen kumppanimaiden parlamenttien välisiä suhteita on kehitettävä keskinäiselle ymmärrykselle ja luottamukselle perustuvalla rehellisellä vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on edistää ihmisoikeuksia tehokkaasti;

17.  korostaa ihmisoikeuksien alivaliokunnan tekemää työtä ja sen ylläpitämiä tiiviitä työsuhteita muihin EU:n toimielimiin, EU:n erityisedustajaan, EUH:oon, kansalaisyhteiskuntaan, muun muassa kansalaisjärjestöihin, ja monenvälisiin ihmisoikeusinstituutioihin; huomauttaa, että vuonna 2017 ihmisoikeuksien alivaliokunta laati kolme mietintöä, jotka hyväksyttiin päätöslauselmina täysistunnossa, aiheista kansalaisuudettomuus Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa(13), sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtävien rikosten yhteydessä tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset, mukaan luettuna kansanmurha(14), sekä korruptio ja ihmisoikeudet kolmansissa maissa(15);

18.  ehdottaa, että vuoden 2019 ensimmäisellä kolmanneksella perustetaan sisäinen työryhmä, joka tarkastelee ihmisoikeuksien edistämistä ja valtavirtaistamista sen valiokunnissa ulkoisen toimeksiannon turvin ja sen valtuuskunnissa, jotka vastaavat suhteista kolmansiin maihin toimikaudella 2014-2019; aikoo laatia tähän tarkasteluun perustuvia suosituksia parlamentin toimien lisäämiseksi ihmisoikeuksien alalla parlamentin seuraavalla toimikaudella, myös liittyen EUH:n ja komission toiminnan valvontaan, sisäiseen toimielinrakenteeseen ja ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseen sen elimissä;

19.  katsoo, että työjärjestyksen 135 artiklaan perustuvien kiireellisten päätöslauselmien roolia voidaan kehittää, jotta vahvistetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa lisäämällä oikea-aikaista tarkastelua, kohdentamista ja tehokkuutta;

Ihmisoikeuksia koskevat erityiset haasteet

20.  ilmaisee vakavan huolensa kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumisesta vuonna 2017 ja pitää valitettavana, että ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja kansalaisjärjestöt ovat liian usein häirinnän, pelottelun ja väkivallan, myös murhien, kohteena; on huolestunut matkustuskieltojen jatkuvasta asettamisesta ihmisoikeusaktivisteille, jotka haluavat osallistua Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvoston ja muiden kansainvälisten toimielinten istuntoihin, ja tuomitsee nämä kiellot jyrkästi ja kehottaa kyseisiä hallituksia poistamaan ne; ei pidä hyväksyttävänä, että kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden edustajia estetään osallistumasta kansainvälisten elinten työhön, ja vaatii kunnioittamaan kansalaisyhteiskunnan edustajien perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia; on huolissaan siitä, että jotkut ihmisoikeusaktivistit on pidätetty heidän palattuaan kotimaahansa sen jälkeen, kun heitä on kuultu kansainvälisissä instituutioissa;

21.  pitää valitettavana, että maailmanlaajuisesti laajeneva kansalaisyhteiskunnan tilan kaventamisilmiö voi esiintyä myös vakiintuneissa demokratioissa sekä keskitason ja korkean tulotason maissa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä; pitää tuomittavana lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa esimerkiksi lopettamalla kansalaisjärjestöjä tai jäädyttämällä niiden varoja; kehottaa kumoamaan lait, joilla asetetaan mielivaltaisia tai rajoittavia vaatimuksia kansalaisjärjestöjen toiminnalle, ulkomaista rahoitusta rajoittavat säännökset mukaan luettuina; suhtautuu kielteisesti sellaisen julkisen propagandan levittämiseen, jossa pyritään entistä enemmän horjuttamaan kansalaisjärjestöjen roolia; kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden diplomaattiedustustoja seuraamaan ja nostamaan jatkuvasti keskusteluun tapauksia, joissa loukataan kokoontumis- ja yhdistymisvapautta muun muassa asettamalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja niiden toiminnalle erilaisia kieltoja ja rajoituksia tai edistämällä eräiden hallitusten tukemien valekansalaisjärjestöjen toimintaa; kannustaa niitä tukemaan jatkossakin aktiivisesti ihmisoikeuksien puolustajia, erityisesti seuraamalla järjestelmällisesti oikeudenkäyntejä, vierailemalla heidän luonaan vankilassa ja antamalla tarvittaessa julkilausumia yksittäisistä tapauksista;

22.  pitää tuomittavana, että tiedotusvälineiden vapaus on ollut hyvin uhattuna vuonna 2017 ja että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosikertomuksen mukaan toimittajia vastaan tehdyt hyökkäykset nousivat vuonna 2017 ennätystasolle; korostaa tarvetta ylläpitää mielipiteen- ja ilmaisunvapauden periaatteita sellaisena kuin ne on määritetty ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklassa; muistuttaa, että sananvapaus on tärkeää sekä verkossa että sen ulkopuolella demokraattisten yhteiskuntien asianmukaisen toimivuuden olennaisena tekijänä, sillä se edistää moniarvoisuutta, joka antaa kansalaisyhteiskunnalle ja kansalaisille mahdollisuuden vaatia hallituksiltaan ja päätöksentekijöiltään vastuullisuutta, ja lujittaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista; tuomitsee jyrkästi toimittajiin, riippumattomiin tiedotusvälineisiin, blogikirjoittajiin ja väärinkäytösten paljastajiin kohdistuvan uhkailun, pelottelun ja iskut sekä vihapuheen, kunnianloukkauslait ja väkivaltaan yllyttämisen, sillä ne uhkaavat oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksiin sisältyviä arvoja; korostaa, että vuonna 2017 pidätettiin satoja rauhallisia mielenosoittajia ja toimittajia, joista monia kohdeltiin huonosti ja pidätettiin mielivaltaisesti ja joiden on pitänyt maksaa tuntuvia sakkoja menettelyissä, joissa vähimmäismenettelyvaatimuksista ei ole takeita; kehottaa painokkaasti EU:ta lisäämään toimia ilmaisun- ja mielipiteenvapautta koskevan oikeuden suojelemiseksi sen kaikissa suhteissa kolmansiin maihin; pitää erittäin tärkeänä, että EU:n suuntaviivat sananvapaudesta verkossa ja verkon ulkopuolella pannaan tehokkaasti ja järjestelmällisesti täytäntöön ja että niiden vaikutuksia seurataan säännöllisesti;

23.  painottaa akateemisen vapauden perustavaa merkitystä kansainvälisillä sopimuksilla suojattuna ihmisoikeutena; tuomitsee painokkaasti kaikki akateemiseen vapauteen kohdistuvat hyökkäykset, kuten surmat, tahdonvastaiset katoamiset, väkivallan, vangitsemisen, työpaikkojen menetykset, maineen tuhoamiset ja virheellisin perustein tapahtuvat syytteeseen asettamiset; korostaa kaikkien akateemisen vapauden vastaisten hyökkäysten vakavuutta, sillä akateeminen vapaus on keskeisessä asemassa luotaessa moniarvoista ja demokraattista yhteiskuntaa;

24.  tuomitsee ankarasti sen, että niin monet ihmisoikeuksien puolustajat kohtasivat vuonna 2017 digitaalisia uhkia, joihin kuului myös tietojen vaarantuminen laitteiden takavarikoinnin, etävalvonnan ja tietovuotojen vuoksi; tuomitsee verkkovalvonnan ja hakkeroinnin sellaisten tietojen hankkimiseksi, joita voidaan käyttää oikeustapauksissa tai parjauskampanjoissa; ilmaisee syvän huolensa jatkuvasti lisääntyvästä tiettyjen kaksikäyttöteknologioiden verkkovalvontakäytöstä poliitikkoja, aktivisteja, blogikirjoittajia ja toimittajia vastaan; kehottaa tämän osalta painokkaasti EU:n toimielimiä päivittämään kiireellisesti ja perusteellisesti kaksikäyttötuotteiden viennin valvontaa koskevan asetuksen;

25.  muistuttaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus ja sellaisen oikeuslaitosjärjestelmän avoimuus, johon liittyvien edellytysten mukaan kaikkien toimijoiden on toimittava tehtävässään riippumattomasti ja rehellisesti, ovat demokraattisen valtion ja ihmisoikeuksien oikeudellisen suojelun olennaisia edellytyksiä; tuomitsee voimakkaasti kaikki pyrkimykset rajoittaa tuomarien, yleisten syyttäjien ja asianajajien vapautta sekä kaikki heitä vastaan kohdistetun suoran ja epäsuoran väkivallan muodot; kehottaa EU:ta kiinnittämään kyseisiin seikkoihin mahdollisimman paljon huomiota diplomaattisuhteissaan kolmansiin maihin;

26.  toteaa, että avoin internet ja teknologinen kehitys ovat mahdollistaneet sen, että ihmisoikeusloukkauksista raportoidaan nopeammin; pitää valitettavana joidenkin hallitusten pyrkimyksiä kontrolloida joukkoviestintävälineitä, kuten internetiä; on huolestunut valtiollisten toimijoiden sekä valtiosta riippumattomien toimijoiden vuonna 2017 tuottaman disinformaation ja valeuutisten yleisyydestä, mikä on vaikuttanut ihmisoikeuksien vastaisten tarinoiden leviämiseen, vapaiden, täsmällisten ja puolueettomien tietojen rajalliseen saatavuuteen, väkivaltaan yllyttämiseen, tiettyihin ryhmiin tai yksilöihin kohdistuvaan vihaan tai syrjintään sekä vaalien tuloksiin, horjuttaen demokratioita; painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää, että EU:ssa kehitetään ihmisoikeuksia koskevia vaikuttavampia myönteisiä tarinoita, torjutaan vakaasti väärää tietoa sponsoroivia tai ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden kyseenalaistavia hallituksia, ja lisätään toimia vapaiden ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseksi kaikkialla maailmassa; tähdentää koulutuksen, sivistyksen, tietämyksen ja kriittisyyden keskeistä merkitystä valeuutisten ja niiden leviämisen torjumisessa;

27.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa nimittämään EU:n kyberlähettilään, joka koordinoisi EU:n diplomaattisia toimia, joilla edistetään ulkopolitiikan alalla avointa, yhteentoimivaa, suojattua ja luotettavaa internetiä ihmisoikeuksia kunnioittaen ja valtion vastuullisia toimintatapoja verkossa koskevia vaatimuksia edistäen;

28.  muistuttaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus, mukaan lukien vapaus uskoa tai olla uskomatta tai harjoittaa tai olla harjoittamatta valitsemaansa uskontoa, ja vapaus hylätä uskonto tai vaihtaa uskontoa sekä oikeus luopua vakaumuksesta ja oikeus ateistiseen näkemykseen on taattava ja että tätä vapautta ja oikeutta on lisättävä ehdoitta uskontojen ja kulttuurien välisen vuoropuhelun avulla; tuomitsee mielipiteeseen, omaantuntoon, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän sekä kaikki etnisten ja uskonnollisten ryhmien vainoamistapaukset ja niihin vuonna 2017 kohdistuneet iskut; kehottaa välttämään uskonnon välineellistämistä poliittisia tarkoitusperiä varten; pitää valitettavana valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden pyrkimyksiä rajoittaa mielipiteen, omantunnon ja uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, kokoontumisvapautta ja ilmaisunvapautta muun muassa hyväksymällä jumalanpilkkalakeja ja panemalla niitä täytäntöön; vaatii lisätoimia uskonnollisten vähemmistöjen, uskonnottomien ihmisten ja ateistien sekä jumalanpilkkalakien uhrien suojelemiseksi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään poliittista vuoropuhelua tällaisten lakien kumoamiseksi ja tehostamaan toimiaan, joiden tavoitteena on lisätä ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, ja edistämään kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua suhteissaan kolmansiin maihin; kehottaa komissiota ja EUH:ta toimimaan aktiivisesti auttaakseen henkilöitä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan uskonnon tai vakaumuksen perusteella tapahtuvan vainon vuoksi, palaamaan vapaaehtoispohjalta turvallisesti asuinseuduilleen; pyytää toteuttamaan konkreettisia toimia uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistämistä ja suojelemista koskevien EU:n suuntaviivojen tosiasialliseksi täytäntöön panemiseksi; tukee EU:n käytäntöä, jossa se ottaa johtavan roolin ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevissa temaattisissa päätöslauselmissa YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja YK:n yleiskokouksessa; tukee uskonnon- tai vakaumuksenvapauden edistämisestä EU:n ulkopuolella vastaavan EU:n erityislähettilään Ján Figelin työtä;

29.  pitää erittäin valitettavana, että kidutusta, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua ja kuolemanrangaistuksia jatketaan monissa maissa ympäri maailmaa; kehottaa EU:ta tehostamaan pyrkimyksiään näiden käytäntöjen lopettamiseksi; katsoo, että monissa maissa pidätysolot, hoivan ja lääkkeiden saanti mukaan luettuna, ja vankiloiden kunto ovat vakava huolenaihe; pitää myönteisenä Alliance for Torture-Free Trade -liittouman virallista käynnistämistä 18. syyskuuta 2017 ja EU:n kidutuksen vastaisen koordinointiryhmän perustamista, jonka tehtävänä on seurata sen toteutusta; on tämän osalta tyytyväinen sellaisten tiettyjen tavaroiden kauppaa koskevan EU:n lainsäädännön päivitykseen, joita voitaisiin käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muihin epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen muotoihin; huomauttaa, että vuonna 2017 täytäntöönpantujen kuolemanrangaistusten määrä laski maailmanlaajuisesti 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna; kehottaa maita, jotka eivät ole vielä tehneet sitä, keskeyttämään välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon, joka on askel kohti sen lakkauttamista; pitää tärkeänä torjua pidätettyjen kaikenlaista kidutusta ja julmaa kohtelua, myös henkistä kidutusta, ja tehostaa pyrkimyksiä varmistaa asiaa koskevien kansainvälisen oikeuden säännösten noudattaminen ja varmistaa korvausten suorittaminen uhreille;

30.  tuomitsee jyrkästi kaikki hirvittävät rikokset ja ihmisoikeusloukkaukset, joihin valtiolliset toimijat sekä valtiosta riippumattomat toimijat syyllistyvät myös ihmisoikeuksiaan rauhanomaisesti käyttäviä kansalaisia vastaan; on syvästi järkyttynyt tehtyjen rikosten laajasta joukosta, joka kattaa murhat, kidutuksen, raiskaukset, orjuuttamisen ja seksiorjuuden, lapsisotilaiden värväämisen, uskonnollisen pakkokäännytyksen ja uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien järjestelmälliset surmat; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita torjumaan kansanmurhia, ihmisyyttä vastaan tehtäviä rikoksia ja sotarikoksia ja varmistamaan, että niiden tekijät saatetaan oikeuden eteen; kehottaa EU:ta tukemaan järjestöjä ja YK:n tutkintaryhmiä, jotka keräävät, säilyttävät ja suojaavat digitaalisesti tai muilla tavoin todisteita kaikkien näiden konfliktien osapuolien tekemistä rikoksista niiden kansainvälisen syytteeseenpanon helpottamiseksi; panee merkille, että internet-alustat ovat poistaneet mahdollisiin sotarikoksiin liittyviä videotodisteita osana toimiaan terroristisen sisällön ja propagandan poistamiseksi;

31.  tukee kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) keskeistä tehtävää tapauksissa, joissa asiaankuuluvat valtiot ovat haluttomia tai kykenemättömiä käyttämään toimivaltaansa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan diplomaattista ja taloudellista tukea ICC:lle; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kannustamaan kaikkia YK:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan täytäntöön ICC:n Rooman perussäännön ja pitää tyrmistyttävinä tapauksia, joissa perussäännöstä on irrottauduttu tai irrottautumisella on uhattu; kehottaa myös kaikkia Rooman perussäännön allekirjoittajia toimimaan koordinoidusti ja yhteistyössä ICC:n kanssa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita ratifioimaan hyökkäysrikosta koskevat Kampalan tarkistukset ja lisäämään ’julmuudet’ luetteloon rikoksista, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan; muistuttaa muiden keskeisten mekanismien merkityksestä, joiden tarkoituksena on lopettaa rankaisemattomuus, mukaan lukien tuomioistuimen yleistoimivallan käyttö, ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita hyväksymään tarvittavaa sääntelyä; muistuttaa tässä yhteydessä, että uhrien oikeudet on sijoitettava kaikkien toimien ytimeen; kehottaa jälleen komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa nimittämään kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja kansainvälistä oikeutta käsittelevän EU:n erityisedustajan, jonka tehtävänä on edistää, valtavirtaistaa ja edustaa EU:n sitoutumista rankaisemattomuuden torjuntaan;

32.  on tyytyväinen EU:n toimiin YK:n vakavien rikosten tutkimista varten Syyriaan perustaman kansainvälisen, puolueettoman ja riippumattoman mekanismin (IIIM) tukemiseksi; korostaa, että muihin maihin on perustettava vastaava riippumaton mekanismi; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä tukeneet IIIM:ää taloudellisesti, tekemään niin;

33.  muistuttaa, että valtiot voivat saattaa muita valtioita Kansainväliseen tuomioistuimeen, mikäli ne ovat rikkoneet kansainvälisiä sopimuksia, kuten kidutuksen vastaista YK:n yleissopimusta, jotta voidaan vahvistaa valtion vastuu epäsuorana keinona tehdä myöhemmässä vaiheessa oikeusteitse ratkaisu henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta vastuusta;

34.  pitää erittäin valitettavana, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta ei kunnioiteta, ja tuomitsee jyrkästi kuolemaan johtaneet hyökkäykset, joita tehtiin hälyttävän usein sairaaloita, kouluja ja muita siviilikohteita vastaan aseellisissa konflikteissa maailmanlaajuisesti vuonna 2017; katsoo, että iskujen kansainvälistä tuomitsemista on tuettava riippumattomilla tutkimuksilla ja todellisella vastuuseen saattamisella; kiittää humanitaarista apua toimittaneiden avustustyöntekijöiden tekemästä työstä; kehottaa jäsenvaltioita, EU:n toimielimiä ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa varmistamaan, että kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen liittyviä EU:n politiikkoja ja toimia kehitetään johdonmukaisesti ja tehokkaasti, ja hyödyntämään kaikkia niiden käytettävissä olevia välineitä asian käsittelyyn; toteaa, että saataville olisi pitänyt asettaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden yksityiskohtaisempia kertomuksia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen edistämistä tietyissä konfliktitilanteissa koskevien suuntaviivojen täytäntöönpanosta, myös ja etenkin EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta; kehottaa kansainvälistä yhteisöä perustamaan välineitä, joilla voidaan minimoida varoituksen ja reagoinnin välinen aika väkivaltaisen konfliktin syntymisen, uudelleen puhkeamisen tai kärjistymisen estämiseksi EU:n varhaisvaroitusjärjestelmän tarjoaman mallin mukaisesti; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään humanitaariseen apuun ja kehitysapuun tarkoitettua rahoitusta; panee merkille, että virallinen kehitysapu väheni 2,4 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017 ja että se jää tavoitteesta, joka on 0,7 prosenttia BKTL:sta;

35.  muistuttaa 27. helmikuuta 2014 antamastaan päätöslauselmasta aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä(16); ilmaisee vakavan huolensa aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttämisestä kansainvälisen oikeudellisen kehyksen ulkopuolella; kehottaa jälleen EU:ta kehittämään pikaisesti aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käyttöä koskevan oikeudellisesti sitovan kehyksen sen varmistamiseksi, että oikeudellisten velvoitteidensa mukaisesti jäsenvaltiot eivät suorita laittomia kohdistettuja teloituksia tai avusta tällaisissa muiden valtioiden suorittamissa teloituksissa; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille asianmukaisesti unionin varojen käytöstä kaikkiin miehittämättömien ilma-alusten rakentamiseen liittyviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin; kehottaa laatimaan tällaisten ilma-alusten uusista kehityshankkeista ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit;

36.  kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja EU:n jäsenvaltioita laajentamaan EU:n rajoittavien toimien järjestelmää siten, että siihen sisällytetään ihmisoikeuksia koskeva EU:n seuraamusjärjestelmä, jonka mukaisesti YUTP:n mukaisia seuraamuksia koskevia päätöksiä voidaan tehdä vakavien ihmisoikeusrikkomusten perusteella Magnitski-lain tavoin;

37.  kehottaa painokkaasti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita pyrkimään sellaisten asejärjestelmien kansainväliseen kieltoon, joissa ihminen ei valvo voimankäyttöä, kuten parlamentti on toistuvasti pyytänyt, laatimaan ja hyväksymään yhteisen kannan autonomisista asejärjestelmistä asiaa käsitteleviä YK:n tason kokouksia varten, puhumaan yhdellä äänellä asiaankuuluvilla foorumeilla ja toimimaan sen mukaisesti;

38.  korostaa, että korruptio heikentää oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja talouksien kilpailukykyä ja uhkaa ihmisoikeuksia; korostaa, että korruptiota vastustavia ihmisoikeuksien puolustajia ja väärinkäytösten paljastajia on tuettava; kehottaa parantamaan korruption vastaisia mekanismeja ja käytäntöjä, kuten seuraamusten määräämistä yksilöille ja maille, jotka syyllistyvät vakaviin korruptiorikoksiin; kehottaa EUH:ta ja komissiota tekemään ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa koskevaa yhteistä ohjelmasuunnittelua, erityisesti aloitteita avoimuuden parantamiseksi, rankaisemattomuuden torjumiseksi ja korruptiontorjuntavirastojen vahvistamiseksi sekä EU:n varojen käytön avoimuuden ja jäljitettävyyden lisäämiseksi; kehottaa komissiota neuvottelemaan korruptionvastaiset määräykset kaikkiin tuleviin kauppasopimuksiin; muistuttaa korruptiosta ja ihmisoikeuksista kolmansissa maissa 13. syyskuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa(17) esitetyistä suosituksista, jotka koskevat korruptiota ja ihmisoikeuksia, ja kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan jatkotoimia;

39.  on huolestunut kulttuuriperintökohteiden tuhoamisesta, laittomasta ryöstelystä ja vahingoittamisesta ja tukee painokkaasti tiedonetsintää sekä perinnön suojelua ja pelastamista koskevia aloitteita;

40.  painottaa vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien merkitystä demokraattisten prosessien kannalta ja on huolestunut laittomien vaalien määrän kasvusta kaikkialla maailmassa; palauttaa mieliin, että riippumattomat tiedotusvälineet ja mielipiteiden moniarvoisuus ovat välttämättömiä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien takaamiseksi; kehottaa EU:ta olemaan tunnustamatta manipuloituja tai väärennettyjä vaalituloksia ja käyttämään kaikkia saatavilla olevia diplomaattisia, taloudellisia ja poliittisia välineitä ylläpitääkseen vaalien uskottavuutta kaikkialla maailmassa ja pakottaakseen valtiot täyttämään vapaita ja oikeudenmukaisia vaaleja koskevat vaatimukset; katsoo, että EU:n tarjoama tuki vaaliprosesseja ja demokratiaa varten maailmanlaajuisesti, kuten sen vaalioperaatiot ja niiden jälkiseuranta, vaaliapu ja erityisesti parlamentin aktiivinen asema siltä osin, on äärimmäisen tärkeää; korostaa vaalitarkkailun tärkeyttä rauhanomaiseen demokratiaan siirtymisessä, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa, poliittisen moniarvoisuuden yhteydessä, naisten vaaliprosesseihin osallistumisen edistämisessä, avoimuuden yhteydessä ja ihmisoikeuksien kunnioittamisessa; muistuttaa, että on tärkeää ottaa paikalliset kansalaisjärjestöt mukaan vaalitarkkailuprosessiin ja vaalitarkkailuvaltuuskuntien antamien suositusten täytäntöönpanoon; katsoo, että sekaantuminen muiden valtioiden vaaleihin kyberhyökkäysten välityksellä loukkaa ihmisten oikeutta valita vapaasti edustajansa;

41.  pitää myönteisenä, että EU on allekirjoittanut Istanbulin sopimuksen, ja korostaa tarvetta ehkäistä ja torjua kaikin keinoin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, myös perheväkivaltaa; kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä sitä tehneet, ratifioimaan tämän sopimuksen ja panemaan sen täytäntöön mahdollisimman pian; tukee tältä osin EU:n ja YK:n yhteistä Spotlight-aloitetta; kehottaa maita tehostamaan lainsäädäntöään sukupuoleen perustuvan väkivallan, naisten sukuelinten silpomisen ja seksuaalisen väkivallan torjumiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; muistuttaa, että naisiin kohdistuvan väkivallan syyt ovat syvällä sukupuolten eriarvoisuudessa, minkä vuoksi niitä on torjuttava kattavasti, ja korostaa tässä yhteydessä sosiaalipalvelujen ja suojelun tärkeyttä; painottaa, että kaikentyyppisen naisiin kohdistuvan väkivallan esiintymistä, syitä ja seurauksia koskevat luotettavat tilastot ovat olennaisen tärkeitä, jotta kehitetään vaikuttavia säädöksiä ja strategioita sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi; kehottaa siksi EU:ta auttamaan valtioita parantamaan tiedonkeruuta tällä alalla ja täyttämään kansainväliset oikeudelliset velvoitteet; pyytää EU:ta tekemään yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, jotta lisätään rahoitusta ja ohjelmasuunnittelua seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja toimien toteuttamiseksi sen johdosta kaikkialla maailmassa; tuomitsee kaikenlaisen fyysisen, seksuaalisen ja psykologisen väkivallan ja hyväksikäytön, joukkoraiskaukset, ihmiskaupan sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien loukkaamisen; painottaa, että kaikille naisille olisi taattava asianmukainen ja kohtuuhintainen terveydenhuolto sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien yleismaailmallinen kunnioittaminen ja mahdollisuus niiden toteuttamiseen sekä koulutukseen ja että kaikilla naisilla olisi oltava mahdollisuus päättää vapaasti ja vastuullisesti omasta terveydestään, kehostaan ja seksuaali- ja lisääntymisoikeuksistaan; huomauttaa, että koulutus on keskeinen keino torjua syrjintää sekä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; tuomitsee jyrkästi niin kutsutun suukapulasäännön käyttöön palauttamisen;

42.  painottaa, että EU:n on pidettävä edelleen kiinni siitä, että CEDAW-sopimuksessa, Pekingin toimintaohjelmassa ja kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin toimintaohjelmassa määritetyt naisten oikeuksiin liittyvät velvoitteet ja sitoumukset sekä asiaan liittyvien tarkistuskonferenssien tulokset pannaan täysin täytäntöön;

43.  muistuttaa toisen sukupuolten tasa-arvoa edistävän toimintaohjelman 2016–2020 (GAP II) ensimmäisen vuotuisen täytäntöönpanokertomuksen 2016 julkistamisesta elokuussa 2017 ja että siinä korostettiin myönteisiä suuntauksia, jotka liittyvät naisten ja tyttöjen elämän muuttumiseen sen myötä, että on varmistettu naisten ja tyttöjen fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus, edistetty taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ja vahvistettu naisten ja tyttöjen ääntä ja osallistumista; katsoo, että EU:n olisi jatkossakin sisällytettävä naisten tukeminen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin, konfliktien estämiseen ja konfliktien jälkeiseen jälleenrakennukseen; korostaa jälleen kerran YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 (2000) 31. lokakuuta 2000 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” merkitystä; korostaa, että julkisen ja yksityisen sektorin entistä suurempi osallistuminen on keskeistä naisten oikeuksien ja heidän julkisten ja yksityisten instituutioiden toimintaan, poliittiseen päätöksentekoon, taloudelliseen elämään ja rauhanprosesseihin osallistumisensa edistämiseksi; korostaa, että liiketoiminnalla on tärkeä merkitys naisten oikeuksien vahvistamisessa; kehottaa komissiota asettumaan johtoasemaan torjuttaessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalisia väärinkäytöksiä humanitaarisen avun ja kehitysavun aloilla, koska niillä tehtävässä työssä olisi noudatettava korkeimpia vastuu- ja tilintekovelvollisuuksia; korostaa, että on tärkeää tarkistaa ja vahvistaa suojamenettelyjä ja voimankäyttösääntöjä;

44.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa (EUH) varmistamaan, että YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) 62. istunnon tulokset sisällytetään sen toimintatapoihin ja että ne antavat uutta pontta sukupuolten tasa-arvon saavuttamiselle sekä maaseudun naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien parantamiselle;

45.  korostaa, että naisilla ja tytöillä on oltava mahdollisuus saada opetusta STEM-aineissa samoin kuin humanistisissa aineissa ja erityisesti heidän osaamistaan ja ammattitaitojaan on kehitettävä ja heidän osallistumistaan STEM-aloilla on lisättävä;

46.  kehottaa komissiota tutkimaan tapoja ja keinoja, joilla EU voi liittyä yksipuolisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen, kun otetaan huomioon, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen ja että EU:n primääri- ja sekundäärilainsäädäntö sisältää olennaisia säännöksiä lasten oikeuksien suojelusta; kehottaa maita, jotka eivät vielä ole ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta, tekemään niin kiireellisesti; toteaa tyytyväisenä, että EU on hyväksynyt tarkistetut suuntaviivat lapsen oikeuksien edistämiseksi ja suojaamiseksi, ja korostaa tarvetta varmistaa, että toimet saavuttavat kaikki lapset, myös kaikkein syrjäytyneimmät ja haavoittuvassa asemassa olevat; painottaa, että lapset altistuvat usein erityiselle väärinkäytölle, kuten lapsiavioliitoille, lapsiprostituutiolle, lapsisotilaiden käytölle, sukuelinten silpomiselle, lapsityövoiman käytölle ja lapsikaupalle erityisesti humanitaaristen kriisien ja aseellisten konfliktien yhteydessä, joten heidän suojeluaan on vahvistettava; kehottaa EU:ta tekemään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa varhais-, lapsi- ja pakkoavioliittojen lopettamiseksi asettamalla 18 vuoden iän avioliiton lailliseksi vähimmäisiäksi ja edellyttämällä molempien puolisoiden iän sekä täysimääräisen ja vapaan suostumuksen tarkistamista, avioliittojen pakollista kirjaamista ja sen varmistamista, että näitä sääntöjä noudatetaan; korostaa, että on vahvistettava EU:n sitoumusta lastensuojelussa, erityisesti ilman huoltajaa olevien alaikäisten kohdalla, ja kiinnittää erityistä huomiota koulutukseen ja psykososiaaliseen tukeen; kehottaa panemaan asianmukaisesti täytäntöön suuntaviivat, jotka koskevat koulujen ja yliopistojen suojaamista sotilaskäytöltä aseellisten selkkausten yhteydessä; vaatii ratkaisemaan kiireellisesti kansalaisuudettomia lapsia, erityisesti lapsia, jotka ovat syntyneet muualla kuin vanhempiensa alkuperämaassa, sekä maahantulijalapsia koskevan ongelman niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita laatimaan toimintasuunnitelman, jolla lopetetaan lasten pidättäminen heidän maahanmuuttaja-asemansa perusteella pakolaisista ja muuttajista annetun New Yorkin julkilausuman mukaisesti; muistuttaa erityisestä oikeudesta suojeluun lapsen ensisijaisen edun perusteella;

47.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita julkistamaan täysin avoimesti kolmansille maille muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä varten myönnetyt varat ja seuraamaan niitä sen varmistamiseksi, ettei tällainen yhteistyö hyödytä suoraan tai välillisesti turvallisuus-, poliisi- tai oikeusjärjestelmiä, jotka osallistuvat tässä yhteydessä tehtyihin ihmisoikeusloukkauksiin; korostaa mahdollisuutta erottaa toisistaan kehitysyhteistyö ja takaisinottosopimusten tai muuttovirtojen hallintaan liittyvä yhteistyö; on huolestunut EU:n ulkopolitiikan käytöstä ”muuttoliikkeen hallinnan välineenä” ja korostaa, että pyrkimysten toimia kolmansien maiden, alkuperä- ja kauttakulkumaat mukaan luettuina, kanssa muuttoliikeasioissa on käytävä käsi kädessä ihmisoikeusolojen parantamisen kanssa näissä maissa sekä ihmisoikeuksia ja pakolaisia koskevan kansainvälisen oikeuden kanssa; ilmaisee syvän huolensa ja myötätuntonsa sen johdosta, että suuri määrä pakolaisia, siirtolaisia ja maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä joutuu törkeiden ihmisoikeusrikkomusten kohteiksi konfliktien, vainon, epäonnistuneen hallinnon ja laittoman muuttoliikkeen, ihmiskaupan ja salakuljetusverkostojen vuoksi; korostaa, että muuttovirtojen perimmäisiin syihin on puututtava kiireellisesti ja että siksi muuttoliikeilmiön ulkoinen ulottuvuus on otettava huomioon muun muassa hakemalla kestäviä ratkaisuja EU:n naapurialueilla ja muualla maailmassa esiintyviin konflikteihin ja kyseisten alueiden taloudelliseen alikehittyneisyyteen siten, että kehitetään yhteistyötä ja kumppanuuksia niiden kolmansien maiden kanssa, joissa noudatetaan kansainvälistä oikeutta, varmistetaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja pidetään yllä EU:n uskottavuutta niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan humanitaarista apua koulutuksen, asumisen ja terveydenhuollon aloilla ja muilla aloilla, joilla maahanmuuttajat ja pakolaiset tarvitsevat tukea, ja kehottaa panemaan palauttamista koskevat toimintapolitiikat asianmukaisesti täytäntöön; huomauttaa, että EU:n on kannustettava asianomaisia maita allekirjoittamaan maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä annettu pöytäkirja; panee merkille, että YK:n kirjaamien tietojen mukaan noin 258 miljoonaa ihmistä eli vuonna 2017 muussa kuin synnyinmaassaan; kehottaa komissiota pitämään siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksien suojelun ja edistämisen politiikkansa painopistealueena; korostaa, että on tarpeen kehittää maahanmuuttajien ja pakolaisten suojelukehyksiä erityisesti luomalla turvallisia ja laillisia muuttoreittejä ja myöntämällä humanitaarisia viisumeja ja parantaa niiden täytäntöönpanoa; kehottaa antamaan parlamentille mahdollisuuden valvoa muuttoliikesopimuksia; pitää valitettavina kaikkia pyrkimyksiä rajoittaa, tahrata taikka kriminalisoida humanitaarista apua ja painottaa tarvetta lisätä valmiuksia merellä ja maissa hätään joutuneiden ihmisten etsimiseksi ja pelastamiseksi, jotta täytämme kansainvälisen oikeuden mukaiset ensisijaiset oikeudelliset velvoitteemme; korostaa, että EU:n jäsenvaltioissa asuvien henkilöiden määrä, joilla on jonkin muun kuin EU:n jäsenvaltion kansalaisuus, oli 21,6 miljoonaa 1. tammikuuta 2017 eli 4,2 prosenttia EU28:n väestöstä; kehottaa jäsenvaltioita käymään vakavaa vuoropuhelua, jotta saavutetaan yhteinen ja osallistava näkemys ja määritetään muuttoliikettä koskevat yhteiset vastuut ja yhtenäiset tavoitteet; suhtautuu myönteisesti muuttoliikettä koskevaan YK:n Global Compact -aloitteeseen ja pakolaisia koskevaan UNHCR:n Global Compact -aloitteeseen sekä ihmisoikeuksien asettamiseen ratkaisevaan asemaan näissä aloitteissa;

48.  pitää valitettavana, että ihmiskauppaa esiintyy edelleen; korostaa, että ihmiskauppa tekee ihmisistä kauppatavaran ja että se on yksi pahimmista ihmisoikeusrikkomusten muodoista; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää noudattaa kaikilla tasoilla yhdenmukaista lähestymistapaa ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n politiikan sisäisiin ja ulkoisiin ulottuvuuksiin; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, jotta tutkitaan kaikkia ihmiskaupan vaiheita ja ihmisten, erityisesti naisten ja lasten kaikenlaista hyväksikäyttöä, kuten elinkauppaa, pakkotyötä ja seksuaalista hyväksikäyttöä, ja tekemään yhteistyötä YK:n ja kansalaisyhteiskunnan kanssa tällä alalla; kehottaa ottamaan käyttöön selkeitä periaatteita ja oikeudellisia välineitä, joilla torjutaan sijaissynnytyksiin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia; ilmaisee syvän huolensa maahanmuuttajien ja pakolaisten, erityisesti naisten ja lasten, äärimmäisestä haavoittuvuudesta hyväksikäytön, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan osalta myös muuttoliikkeen hotspot-alueilla; korostaa tarvetta edistää uhreihin keskittyviä politiikkoja, ehkäistä ja vähentää tällaista rikollisuutta sekä ryhtyä toimiin ihmiskaupasta saatavien voittojen kitkemiseksi;

49.  kehottaa kaikkia valtioita, myös jäsenvaltioita ja EU:ta, aloittamaan neuvottelut monikansallisia yhtiöitä ja muita yrityksiä varten tarkoitetun oikeudellisesti sitovan kansainvälisen ihmisoikeusvälineen hyväksymiseksi, toimimalla aktiivisesti YK:n tasolla luodussa avoimessa hallitusten välisessä työryhmässä; korostaa jälleen kerran tarvetta yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden pikaiselle täytäntöönpanolle erityisesti, kun kyse on oikeussuojakeinojen saatavuutta koskevasta kolmannesta pilarista; toteaa YK:n Global Compact -aloitteen ja yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien tärkeyden; pitää tärkeänä yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa ja kehottaa komissiota nopeuttamaan kehitystyötään, jotta yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevat YK:n ohjaavat periaatteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön; kehottaa yrityksiä, myös EU:hun sijoittautuneita yrityksiä, noudattamaan asianmukaista huolellisuutta ja pitää tärkeänä, että edistetään yritysten yhteiskuntavastuuta ja että eurooppalaiset yritykset näyttävät esimerkkiä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten normien edistämisessä; kehottaa kaikkia maita panemaan vaikuttavasti ja nopeasti täytäntöön yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ja takaamaan, että niiden lainkäyttöalueilla yritykset noudattavat ihmisoikeuksia ja sosiaalisia työelämän normeja; kehottaa kaikkia maita torjumaan yrityksiä, jotka käyttävät konfliktialueilta peräisin olevia raaka-aineita tai muita hyödykkeitä; kehottaa jälleen sisällyttämään EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin yritysten ihmisoikeusvastuuta koskevia sääntöjä; korostaa, että yrityksiin liittyvien ihmisoikeusrikkomusten uhreille pitäisi taata oikeussuojakeinojen asianmukainen ja tehokas saatavuus; muistuttaa, että on välttämätöntä puuttua yritysten aiheuttamiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja korruptioon sekä varmistaa, että ne voidaan asettaa vastuuseen; pitää valitettavana, että komissio ei noudattanut kehotuksia, jotka sisältyvät parlamentin 25. lokakuuta 2016 antamaan päätöslauselmaan yritysten vastuusta kolmansissa maissa tehdyistä vakavista ihmisoikeusrikkomuksista(18); peräänkuuluttaa teollisuuteen kohdistuvia pakottavia toimia lapsityövoiman käytön lopettamiseksi ja ihmisoikeusloukkauksien ehkäisemiseksi; kehottaa komissiota perustamaan yrityksiä ja ihmisoikeuksia käsittelevän toimielinten välisen työryhmän ja selvittämään EU:n tason varmistamisvelvollisuusaloitteen perustamista;

50.  muistuttaa, että EU on sitoutunut asettamaan ihmisoikeudet ja demokratian keskeiselle sijalle suhteissaan kolmansien maiden kanssa; korostaa siksi, että ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden edistämistä, myös panemalla täytäntöön kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät ihmisoikeuslausekkeet, on tuettava kaikilla EU:n ulkoisen ulottuvuuden toimilla, myös kauppapolitiikalla; korostaa kauppasuhteiden mahdollista roolia kasvun edistämisessä kehitysmaissa ja niiden paikallisten markkinoiden säilyttämisessä; huomauttaa, että tuen demokraattisille järjestelmille ja kansojen vapauspyrkimyksille olisi edelleen toimittava EU:n taloudellisia etuja ohjaavana suuntaviivana; palauttaa mieliin kehityspolitiikan yhdenmukaisuutta koskevan velvollisuuden ja korostaa sen merkitystä, että ihmisoikeudet sisällytetään osaksi kauppa- ja kehityspolitiikkoja niiden kaikissa vaiheissa; kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:ssa eettisten sertifiointijärjestelmien mukaisesti levitettyjen tavaroiden valmistamisessa ei ole käytetty pakkotyövoimaa eikä lapsityövoimaa; kehottaa luomaan nimenomaisen mekanismin, jonka avulla voidaan seurata ja vahvistaa tasa-arvopolitiikkaa kauppasopimuksissa; pitää myönteisinä EU:n ohjelmia, hankkeita ja rahoitusta kolmansissa maissa ja korostaa tarvetta arvioida ja ehkäistä mahdolliset loukkaukset luomalla valitusmenettelyn yksityishenkilöitä ja ryhmiä varten;

51.  katsoo kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevan erityisen kannustusmenettelyn GSP+-kauppajärjestelmien olevan yksi EU:n kauppapolitiikan keskeisistä välineistä, joilla edistetään demokratiaa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä ja kolmansien maiden ympäristönormeja; kehottaa komissiota tarkistamaan GSP+‑järjestelmät ja parantamaan niiden valvontaa, jotta varmistetaan, että edunsaajamaat noudattavat ihmisoikeusnormeja; korostaa, että komission olisi pyrittävä tarkistetun GSP+-järjestelmän puitteissa lisäämään tämän mekanismin avoimuutta ja vastuullisuutta luomalla selkeät menettelyt kansalaisyhteiskunnan järjestöjen mielekkäälle ja tehokkaammalle osallistumiselle ja suorittamalla vaikuttavia ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ennen kauppaetujen myöntämistä ja täytäntöönpanon aikana; kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta sisällyttää kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman peruskirja GSP+-asemaan vaadittavien yleissopimusten luetteloon; kehottaa komissiota rahoittamaan edelleen kansalaisyhteiskunnan aloitteita, jotka seuraavat tämän järjestelmän toteutusta; korostaa, että on tärkeää ottaa käyttöön yhteistyön muotoja, joilla edesautetaan kolmansien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ottaen erityisesti huomioon väestön tarpeet;

52.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita noudattamaan tinkimättä EU:n käytännesääntöjä aseiden viennistä ja erityisesti estämään kaikkien sellaisten aseiden ja valvonta- ja tiedustelulaitteiden ja -materiaalien siirrot, joita hallitukset voisivat käyttää meneillään olevissa ihmisoikeuksien rajoittamistoimissaan ja siviileihin kohdistettavissa hyökkäyksissä; huomauttaa, että maailmanlaajuinen aseiden ja sotatarvikkeiden kauppa myötävaikuttaa niiden käyttöön useissa konflikteissa kolmansissa maissa; korostaa, että EU:n jäsenvaltiot kuuluvat maailman suurimpiin aseidenviejämaihin, ja pitää välttämättömänä varmistaa aseiden myyntiä koskevien kansainvälisten normien noudattaminen ja vahvistaa niitä;

53.  tuomitsee jyrkästi kaikki syrjinnän muodot, mukaan luettuna rotuun, uskontoon, kastijärjestelmään ja vastaaviin perimysjärjestelmiin, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, vammaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuva syrjintä; pitää huolestuttavana rasismin, muukalaisvihan ja muun suvaitsemattomuuden monia esiintymiä ja sitä, että heikoimmassa asemassa olevilla ryhmillä, kuten etnisillä, uskonnollisilla ja kielivähemmistöillä, vammaisilla, hlbti-yhteisöillä sekä naisilla ja lapsilla, ei ole poliittista edustusta; kehottaa EU:ta tehostamaan pyrkimyksiään poistaa kaikki syrjinnän muodot, lisätä tietoisuutta, suvaitsevaisuuden ja osallistavuuden kulttuuria ja haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien erityistä suojelua ihmisoikeuksien ja poliittisten vuoropuhelujen, EU:n edustustojen työn ja julkisen diplomatian avulla; kehottaa kaikkia maita varmistamaan, että niiden asiaankuuluvat toimielimet tarjoavat tehokasta oikeudellista suojaa oikeudenkäyttöalueillaan; korostaa, että on tärkeää kehittää koulujen koulutusstrategioita, jotta lapsille tiedotetaan kaikenlaisesta syrjinnästä ja heille annetaan tarvitsemansa välineet sen havaitsemiseksi;

54.  korostaa tarvetta valtavirtaistaa uskottavasti yleisen esteettömyyden periaate ja vammaisten henkilöiden oikeudet kaikissa EU:n asiaankuuluvissa politiikkatoimissa, myös kehitysyhteistyössä, ja painottaa asian ohjailevaa ja horisontaalista luonnetta; kehottaa EU:ta sisällyttämään vammaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän torjumisen sen ulkosuhde- ja kehitysapupolitiikkaan; vaatii kolmansien maiden hallituksia tarkistamaan kaiken lainsäädännön sen yhdenmukaistamiseksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen kanssa; kehottaa kaikkia maita ratifioimaan vammaisyleissopimuksen ja palauttaa mieliin sen tehokkaan täytäntöönpanon tärkeyden;

55.  pitää myönteisenä EU:n ja sen jäsenvaltioiden osallistumista ikääntymistä tarkastelevan YK:n avoimen työryhmän kahdeksanteen istuntoon ja erityisesti EU:n yhteisten panosten esittämistä sekä EU:n yhteisten julistusten antamista tasa-arvosta, syrjimättömyydestä, väkivallasta, väärinkäytöksistä ja ikääntyneiden laiminlyönnistä; on edelleen huolestunut ikäsyrjinnän esiintymisestä sekä ikääntyneiden henkilöiden ihmisoikeuksien toteutukselle aiheutuvista rajoituksista; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tukemaan täysimääräisesti työryhmän toimintaa myös tarjoamalla riittäviä varoja tämän ryhmän toimintaan tai tukemalla varojen tarjontaa, ja kehottaa niitä myös vastaamaan tuleviin näkemysten esittämistä koskeviin pyyntöihin ja kuulemaan ikääntyneitä henkilöitä sekä ottamaan heitä mukaan niiden valmisteluun sekä ottamaan ikääntyneitä henkilöitä mukaan valtuuskuntiinsa;

56.  pitää myönteisenä EU:n aktiivista osallistumista ikääntymistä koskevan Madridin kansainvälisen toimintaohjelman (MIPAA) Lissabonissa vuonna 2017 suoritettuun Euroopan alueellisen täytäntöönpanostrategian uudelleentarkasteluun; korostaa, että MIPAAlla voidaan tehokkaasti edistää kääntyneiden henkilöiden oikeuksien parempaa toteutumista;

57.  tuomitsee hlbti-henkilöiden mielivaltaiset pidätykset, kidutuksen, vainoamisen ja teloitukset; toteaa, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti voivat lisätä syrjinnän, väkivallan ja vainon riskiä; huomauttaa, että monissa maissa ympäri maailmaa hlbti-henkilöihin kohdistuu vieläkin vainoa ja väkivaltaa heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella; tuomitsee naisiin ja vähemmistöryhmiin kohdistetut loukkaukset, joilla rikotaan perusoikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen ja identiteettiin, kuten naisten ja interseksuaalisten henkilöiden sukuelinten silpominen; huomauttaa, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden suhteet ovat edelleen rikos 72 maassa, joista 13:ssa siitä voi saada jopa kuolemantuomion; kehottaa näitä valtioita muuttamaan lainsäädäntöään välittömästi; pitää myönteisenä EU:n pyrkimyksiä parantaa hlbti-henkilöiden oikeuksia ja oikeudellista suojelua; kehottaa EU:n edustustoja ja jäsenvaltioiden suurlähetystöjä panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n hlbti-henkilöitä koskevat suuntaviivat; kehottaa komissiota laatimaan vuosikertomuksia neuvoston päätelmien täytäntöönpanosta tältä osin; toteaa, että vuosille 2016–2020 hyväksytyn toisen tasa-arvoa koskevan toimintasuunnitelman ensimmäisen toteuttamisvuoden arvioinnin perusteella kolmannes edustustoista edisti hlbti-ihmisten ihmisoikeuksia;

58.  tuomitsee kastihierarkiasta ja kastiin perustuvasta syrjinnästä, erottelusta ja kastiin perustuvista rajoista kärsiviin ihmisiin edelleen kohdistuvat ihmisoikeusrikkomukset, mukaan luettuina työn, oikeusturvan ja muiden perusihmisoikeuksien epääminen; on hyvin huolestunut tästä seuraavasta syrjinnän institutionalisoitumisesta ja kastiin perustuvien väkivallantekojen hälyttävästä määrästä; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita tehostamaan niiden toimia ja tukemaan aloitteita YK:n tasolla ja delegaatioiden tasolla kastijärjestelmään perustuvan syrjinnän poistamiseksi;

59.  pitää tärkeänä sellaisen tasa-arvopolitiikan harjoittamista, joka tarjoaa kaikille kansallisille, etnisille, uskonnollisille ja kielellisille vähemmistöille sekä alkuperäisväestölle mahdollisuuden nauttia perusoikeuksistaan; pitää myönteisenä, että alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 71/178 19. joulukuuta 2016 vuosi 2019 julistettiin kansainväliseksi alkuperäiskielien vuodeksi; muistuttaa, että alkuperäisväestöjen oikeuksien erityisraportoijan mukaan viime vuosina alkuperäiskansoihin kohdistuneet syrjintätapaukset, hyökkäykset, uhkailut sekä maitaan, alueitaan ja luonnonvarojaan suojelevien henkilöiden, erityisesti naisten, kriminalisointi ja heihin kohdistuneet surmat ovat lisääntyneet huolestuttavalla tavalla; painottaa, että EU:n on varmistettava näiden puolustajien suojelu ja huolehdittava, että kaikki rikokset tutkitaan ja niihin syyllistyneet saatetaan vastuuseen; kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita välittömästi tunnustamaan täysimääräisesti alkuperäisväestöjen oikeudet sekä suojelemaan ja edistämään niitä; kehottaa maita ratifioimaan alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILOn yleissopimuksen nro 169 määräykset;

60.  panee merkille internetin tarjoamat monet edut; on kuitenkin huolissaan siitä, että suuret kaupalliset toimijat, ilman että käyttäjät ovat täysin tietoisia asiasta ja/tai antaneet suostumuksensa, keräävät markkinointia varten massoittain käyttäjien henkilötietoja, joita voitaisiin käyttää mahdollisesti haitallisilla tavoilla, kuten ihmisoikeuksien puolustajien sortamiseen ja heidän ilmaisuvapautensa heikentämiseen sekä vaalien tuloksiin ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamiseen; kehottaa tietoyrityksiä suorittamaan ihmisoikeusarviointeja; pitää valitettavana liiketoimintamalleja, jotka perustuvat ihmisoikeusloukkauksiin, ja kehottaa keräämään henkilötietoja tietosuojasääntöjen mukaisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen; kehottaa kansainvälistä yhteisöä, EU ja sen jäsenvaltiot mukaan luettuina, edistämään tämän alan vaikuttavaa lainsäädäntöä ja panemaan sen pikaisesti täytäntöön;

61.  toteaa, että terrorismi ja radikalisoituminen aiheuttavat akuutin uhan demokratialle ja ihmisoikeuksille ja vahingoittavat siten yhteiskuntia, ja pitää valitettavana, että vuonna 2017 tehdyt iskut usein kohdistuivat juuri niihin yksilöihin tai ryhmiin, jotka edustavat näitä arvoja; tuomitsee jyrkästi sen, että maailmassa tehtiin vuonna 2017 yli 1 000 terrori-iskua ja että ne johtivat arviolta 6 123 kuolemantapaukseen; tukee EU:n terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisy- ja torjuntapyrkimyksiä sekä EU:n laajuisia aloitteita ja verkostoja, kuten radikalisoitumisen torjunnan verkostoa, mutta muistuttaa, että kaikissa pyrkimyksissä pitää noudattaa kansainvälisiä ihmisoikeuslakeja; muistuttaa koulutuksen olevan paras väline radikalisoitumisen torjunnassa; korostaa, että terrorismin uhreille on annettava erityistä huomiota ja tukea, myös psykologista tukea, kunkin uhrin yksilöllistä arviointia, oikeudellista tukea, oikeussuojan saatavuutta, käännös- ja tulkkauspalveluja ja tehokkaita yleisiä uhrien tukipalveluja; painottaa, että terrorismin torjuntastrategioissa on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja varmistettava ihmisoikeuksien kunnioittaminen; suosittaa, että kolmansien maiden kanssa tehtävään terrorismin torjuntaa koskevaan yhteistyöhön sisältyy perusteellinen arviointi perusvapauksiin ja ihmisoikeuksiin kohdistuvista riskeistä ja suojatoimenpiteitä rikkomusten varalta; kehottaa komissiota kehittämään tiedonvaihtoa ja tiedon koordinointia kanaviensa ja virastojensa kautta terroristiuhkien nopeaa estämistä ja tunnistamista varten ja terroritekoihin syyllistyneiden saattamiseksi oikeuden eteen;

62.  muistuttaa, että pakotteet ovat yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeä väline; kehottaa neuvostoa hyväksymään EU:n lainsäädännössä säädettyjä pakotteita, jos ne katsotaan tarpeellisiksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti ihmisoikeuksien suojelun sekä demokratiakehityksen lujittamisen ja tukemisen kannalta samalla kun varmistetaan, että ne eivät vaikuta siviiliväestöön; pyytää, että nämä pakotteet kohdennetaan virkamiehiin, joiden on todettu olevan vastuussa ihmisoikeusloukkauksista, jotta heitä voidaan rankaista rikoksista ja väärinkäytöksistä;

63.  katsoo, että urheilulla voi olla myönteinen vaikutus ihmisoikeuksien edistämiseen; pitää kuitenkin valitettavana tiettyä korrelaatiota tiettyjen ihmisoikeusrikkomusten ja suurten urheilutapahtumien isäntämaiden tai kyseisten tapahtumien isäntäehdokasmaiden välillä; palauttaa mieliin, että tällaisia rikkomuksia ovat esimerkiksi häädöt, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajien vaientaminen ja työntekijöiden hyväksikäyttö suurten urheilutilojen rakentamisessa; kehottaa EU:ta luomaan urheilua ja ihmisoikeuksia koskevan unionin tason poliittisen kehyksen ja tarkastelemaan yksityiskohtaisia sääntöjä kansallisten urheiluliittojen, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa niiden osallistumisesta tällaisiin tapahtumiin; kehottaa kansainvälisiä ja kansallisia urheiluelimiä ja -järjestöjä sekä suurten tapahtumien isäntämaita sitoutumaan hyvään hallintotapaan ja ihmisoikeuksien suojeluun, työoikeudet, tiedotusvälineiden vapaus ja ympäristönsuojelu mukaan luettuina, toteuttamaan korruption vastaisia toimia tärkeiden urheilutapahtumien valmistelussa ja niiden aikana sekä tarjoamaan suojakeinoja kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille; pitää myönteisenä Kansainvälisen työjärjestön marraskuussa 2017 tekemää päätöstä lopettaa käsittely asiassa, joka koskee Qataria ja sen siirtotyöläisten kohtelua vuoden 2022 FIFA:n maailmanmestaruuskisojen valmistelussa; panee merkille sopimuksen uudistuksista, joiden tehokas täytäntöönpano antaa työntekijöille paremman suojan;

64.  vaatii EU:ta toteuttamaan vaikuttavaa ja kestävää politiikkaa maailman ilmastonmuutoksen torjumiseksi; korostaa, että ilmastonmuutos on yksi sisäisten siirtymisten ja pakkomuuton lisääntymisen pääsyistä; kehottaa kansainvälistä yhteisöä kehittämään toimenpiteitä ilmiön torjumiseksi ja sen vaikutuspiiriin joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi; toteaa, että EU:n ulkopolitiikassa olisi kehitettävä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien seurantaa koskevia valmiuksia, myös kriisien ehkäisemistä ja konfliktiherkkyyttä; katsoo, että johdonmukaisilla ja nopeilla ilmastotoimilla edistetään olennaisesti sosiaalisten ja taloudellisten riskien mutta myös turvallisuusriskien torjuntaa, konfliktien ja epävakauden ehkäisyä ja että niillä viime kädessä ehkäistään merkittäviä poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia; painottaa näin ollen, että on tärkeää valtavirtaistaa ilmastodiplomatia EU:n konfliktien ehkäisemistä koskevaan politiikkaan laajentamalla ja mukauttamalla EU:n operaatioiden ja ohjelmien soveltamisalaa kolmansissa maissa ja konfliktialueilla; korostaa näin ollen tarvetta panna kiireesti täytäntöön toimintapolitiikkoja, joiden avulla lievennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pariisin sopimuksen mukaisesti;

o
o   o

65.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, ihmisoikeuksista vastaavalle EU:n erityisedustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n turvallisuusneuvostolle, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen 70. istunnon puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtajalle, YK:n ihmisoikeusvaltuutetulle sekä EU:n edustustojen päälliköille.

(1) EUVL L 76, 22.3.2011, s. 56.
(2) A/HRC/33/44.
(3) A/AC.278/2017/2.
(4) EUVL C 303, 15.12.2009, s. 12.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0292.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0201.
(7) EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.
(8) EUVL C 75, 26.2.2016, s. 111.
(9) EUVL C 181, 19.5.2016, s. 69.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0494.
(11) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(12) EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6.
(13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0247.
(14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0288.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0346.
(16) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 110.
(17) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0346.
(18) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0405.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus