Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0254(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0412/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0412/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 22
CRE 11/12/2018 - 22
PV 17/04/2019 - 23
CRE 17/04/2019 - 23

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 19.1
CRE 12/12/2018 - 19.1
PV 18/04/2019 - 10.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0516
P8_TA(2019)0430

Hyväksytyt tekstit
PDF 255kWORD 82k
Keskiviikko 12. joulukuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan puolustusrahasto***I
P8_TA(2018)0516A8-0412/2018
Teksti
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin tarkistukset 12. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusrahastosta (COM(2018)0476 – C8-0268/2018 – 2018/0254(COD))(1)
EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
komission ehdotukseen
---------------------------------------------------------

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

[Tarkistus 1, ellei toisin ilmoitettu]

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0412/2018).
(2)* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.


Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
Euroopan puolustusrahastosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 4 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1 a)   Puolustusta pidetään selkeänä esimerkkinä siitä, miten tuloksellisuutta voitaisiin parantaa siirtämällä tiettyjä jäsenvaltioiden nykyisiä valtuuksia ja toimia sekä niitä vastaavat määrärahat unionin tasolle, jolloin voitaisiin osoittaa eurooppalainen lisäarvo ja vähentää julkisiin menoihin kohdistuvaa kokonaisrasitusta unionissa.

(-1 b)  Unionin geopoliittinen toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosikymmenen aikana. Tilanne Euroopan naapurialueilla on epävakaa, ja unionilla on edessään monimutkainen ja haastava ympäristö, jossa on paitsi hybridi- ja kyberhyökkäysten kaltaisia uusia uhkia myös perinteisempiä haasteita. Tässä tilanteessa sekä unionin kansalaiset että heidän poliittiset johtajansa ovat yhtä mieltä siitä, että puolustuksen alalla on tehtävä entistä enemmän yhdessä. Eurooppalaisista 75 prosenttia kannattaa yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Unionin 27 jäsenvaltion sekä Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission johtajien 25 päivänä maaliskuuta 2017 antamassa Rooman julistuksessa todettiin, että unioni lujittaa yhteistä turvallisuutta ja puolustusta ja edistää kilpailukykyisempää ja yhdennetympää puolustusteollisuutta.

(1)  Komissio sitoutui 30 päivänä marraskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelma” täydentämään, kannustamaan ja yhtenäistämään jäsenvaltioiden yhteisiä pyrkimyksiä tehdä teknologisten ja teollisten puolustusvoimavarojen kehittämistä koskevaa yhteistyötä turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi sekä kilpailukykyisen, innovatiivisen ja tehokkaan eurooppalaisen puolustusteollisuuden edistämiseksi samoin kuin puolustustarvikemarkkinoiden yhdentämiseksi entisestään kaikkialla unionissa. Se ehdotti erityisesti, että käynnistettäisiin Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jolla tuettaisiin investointeja yhteiseen tutkimukseen ja yhteiseen kehittämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden alalla ja vahvistettaisiin näin synergioita ja kustannustehokkuutta sekä kannustettaisiin jäsenvaltioiden puolustustuotteiden ja -teknologioiden yhteisiä hankintoja ja yhteistä ylläpitoa. Rahasto täydentäisi kansallista rahoitusta, jota jo käytetään tähän tarkoitukseen, ja sen pitäisi kannustaa jäsenvaltioita lisäämään rajatylittävää yhteistyötä ja investointeja puolustuksen alalla. Rahastosta tuettaisiin yhteistyötä puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren ajan.

(1 a)   Komissio antoi 7 päivänä kesäkuuta 2017 tiedonannon Euroopan puolustusrahaston käyttöönotosta. Siinä ehdotettiin kaksivaiheista lähestymistapaa: ensinnäkin lähestymistavan testaamiseksi sekä tutkimusta että kehittämistä varten on asetettu saataville alustavaa rahoitusta vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä antamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/10922; toiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa on tarkoitus perustaa erityinen rahasto, josta lisätään rahoitusta yhteistoiminnalliseen tutkimukseen innovatiivisten puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden alalla sekä kehityssyklin myöhempiin vaiheisiin, myös prototyyppien kehittämiseen. Näiden kahden vaiheen välillä olisi noudatettava johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa.

(1 b)   Puolustusalalle ovat luonteenomaisia kasvavat puolustustarvikkeiden kustannukset sekä korkeat tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) kustannukset, jotka rajoittavat uusien puolustusohjelmien käynnistämistä ja vaikuttavat suoraan unionin teollisuuden kilpailukykyyn ja innovointikapasiteettiin. Kun otetaan huomioon kustannusten nousu, kertaluonteisten T&K-menojen suuruus sekä se, että kansallisesti voidaan hankkia vain pieniä eriä, uuden sukupolven merkittävien puolustusjärjestelmien ja uusien puolustusteknologioiden kehittäminen on yhä useammin yksittäisen jäsenvaltion ulottumattomissa.

(1 c)   Euroopan parlamentti toisti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” tukevansa Euroopan puolustusunionin perustamista, mihin sisältyvät unionin erityinen puolustusalan tutkimusohjelma sekä puolustusteollinen kehittämisohjelma, johon jäsenvaltiot investoisivat, jotta voitaisiin poistaa päällekkäisyydet ja edistää Euroopan puolustusteollisuuden strategista riippumattomuutta ja tehokkuutta. Se totesi myös, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja kehotti siten tarjoamaan jatkuvaa tukea nykyisissä politiikoissa, joissa lisätään resursseja unionin lippulaivaohjelmiin, sekä varaamaan lisätehtäviin lisävaroja.

(1 d)   Puolustusalan tilannetta ovat entisestään pahentaneet merkittävät leikkaukset, joita kansallisiin puolustusbudjetteihin on tehty kaikkialla unionissa kymmenen viime vuoden aikana ja jotka vaikuttavat erityisesti T&K- ja tarvikemenoihin. Euroopan puolustusvirastoon osallistuvien jäsenvaltioiden todelliset puolustusmenot supistuivat 12 prosenttia vuosina 2006–2013. Kun otetaan huomioon, että puolustusalan T&K-toiminta on perusta tulevien puolustusalan huipputeknologioiden kehittämiselle, tällaiset suuntaukset ovat erityisen huolestuttavia ja muodostavat vakavan haasteen kyvylle ylläpitää unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

(1 e)   Kustannusten kasvun ja menojen pienentymisen välisestä vuorovaikutuksesta huolimatta puolustusalan suunnittelu ja puolustusalan T&K-menot sekä tarvikehankinnat ovat pysyneet pitkälti jäsenvaltion tasolla, sillä jäsenvaltioiden yhteistyö puolustustarvikkeisiin tehtävissä investoinneissa on ollut vähäistä. Kun yhteistyötä on tehty, vain harvat ohjelmat ovat liittyneet unionin voimavarojen prioriteetteihin: vuonna 2015 vain 16 prosenttia tarvikkeista hankittiin eurooppalaisina yhteishankintoina, mikä jää selvästi alle sovitun yhteisen 35 prosentin viitearvon.

(2)  Rahasto edistäisi vahvan, kilpailukykyisen ja innovatiivisen puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan luomista. Se olisi unionin niiden aloitteiden mukainen, joilla pyritään yhdentämään eurooppalaisia puolustustarvikemarkkinoita entisestään, ja erityisesti niiden kahden vuonna 2009 annetun direktiivin(1) mukainen, jotka koskevat hankintaa ja EU:n sisäisiä siirtoja puolustusalalla. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että keskeiset lakisääteiset edellytykset täyttyvät ja että erityisesti kyseiset direktiivit on pantu kaikilta osin täytäntöön. Rahaston on tarkoitus muodostaa vakaan eurooppalaisen puolustusteollisuuspolitiikan perusta.

(3)  Integroidun lähestymistavan mukaisesti ja unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin lisäämiseksi olisi perustettava Euroopan puolustusrahasto. Rahastolla olisi pyrittävä parantamaan unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, innovointia, tehokkuutta ja teknologista ja teollista riippumattomuutta ja siten vaikuttamaan myös unionin strategiseen riippumattomuutteen tukemalla koko unionissa rajatylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä sekä yritysten, tutkimuskeskusten, kansallisten hallintojen, kansainvälisten järjestöjen ja yliopistojen välillä puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden tutkimus- ja kehittämisvaiheessa. Innovatiivisempien ratkaisujen löytämiseksi ja avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahastosta olisi tuettava puolustusalan pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, sekä markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten, jäljempänä ’mid-cap-yritykset’, rajatylittävää osallistumista. Avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi rahaston olisi helpotettava rajatylittävän yhteistyön laajentamista oikeussubjektien välillä ja erityisesti pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista.

(3 a)   Euroopan turvallisuus edellyttää vahvoja ja lujia suhteita strategisiin kumppaneihin ympäri maailman, ja ohjelman olisi parannettava eurooppalaisten puolustusteollisuusmarkkinoiden kilpailukykyä lujittamalla entisestään kumppanuuksia T&K-toiminnan avulla ja edistämällä siten eurooppalaisia strategisia valmiuksia ja voimavaroja.

(4)  Tutkimusvaihe on ratkaisevan tärkeä, koska se vaikuttaa Euroopan teollisuuden valmiuksiin ja riippumattomuuteen tuotteiden kehittämisessä ja jäsenvaltioiden riippumattomuuteen puolustusalan loppukäyttäjinä. Tutkimusvaiheeseen, joka liittyy puolustusvoimavarojen kehittämiseen, saattaa sisältyä huomattavia riskejä, erityisesti jos teknologiat eivät ole kovin kehittyneitä ja murroksellisia. Myös kehittämisvaiheeseen, joka seuraa tutkimus- ja teknologiavaihetta, sisältyy huomattavia riskejä ja kustannuksia, jotka estävät tutkimustulosten jatkohyödyntämistä ja heikentävät unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja innovointia. Rahaston olisi vahvistettava puolustustuotteiden ja -teknologioiden T&K-vaiheiden välistä yhteyttä niin sanotun kuolemanlaaksovaiheen ylittämiseksi.

(5)  Pelkkää perustutkimusta ei tulisi tukea rahastosta vaan muista järjestelmistä, mutta rahasto voisi kattaa puolustukseen liittyvän perustutkimuksen, joka todennäköisesti tarjoaa ratkaisuja yksilöityihin tai odotettuihin ongelmiin tai mahdollisuuksiin.

(6)  Rahastosta voitaisiin tukea toimia, jotka liittyvät sekä uusiin tuotteisiin ja teknologioihin että jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parantamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, etteivät muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt rajoita parannustoimien toteuttamisen edellyttämän jo saatavilla olevan tiedon käyttöä. Oikeussubjekteja olisi unionin rahoituksen hakemisen yhteydessä vaadittava toimittamaan asiaankuuluvat tiedot sen vahvistamiseksi, ettei rajoituksia sovelleta. Jos tällaisia tietoja ei toimiteta, unionin rahoitusta ei tulisi myöntää.

(6 a)   Rahastosta olisi tuettava riittävästi T&K-toimia murroksellisten puolustusteknologioiden alalla. Koska murrokselliset teknologiat voivat perustua muiden kuin perinteisten puolustusalan T&K-toimijoiden konsepteihin tai ideoihin, rahaston olisi mahdollistettava riittävä joustavuus sidosryhmien kuulemisessa samoin kuin toimien rahoituksessa ja hallinnoinnissa.

(7)  Sen varmistamiseksi, että unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, rahastosta ei olisi voitava rahoittaa toimia, jotka liittyvät tuotteisiin tai teknologioihin, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä. Tässä suhteessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita, kuten sellaisia, jotka on erityisesti suunniteltu sellaisiin kuolettaviin iskuihin, jotka tehdään ilman, että ihminen voi mitenkään vaikuttaa päätöksiin iskun tekemisestä, koskevien toimien tukikelpoisuuden tulisi myös olla riippuvaista kansainvälisen oikeuden kehityksestä.

(7 a)   Ohjelman T&K-toimien tuloksena kehitettävien tuotteiden viennissä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota vuonna 2013 tehdyn YK:n asekauppasopimuksen 7 artiklan 1 kohtaan, jossa määrätään, että vaikkei vientiä kielletä, viejänä oleva sopimuksen osapuoli arvioi puolueettomasti ja syrjimättömästi sekä ottaen huomioon asianmukaiset tekijät sitä mahdollisuutta, että tavanomaisilla aseilla tai tarvikkeilla a) vahvistettaisiin tai heikennettäisiin rauhaa ja turvallisuutta tai b) saatettaisiin i) loukata vakavasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta tai helpottaa tällaista loukkaamista, ii) loukata vakavasti ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta tai helpottaa tällaista loukkaamista, iii) syyllistyä tekoon tai helpottaa tekoa, joka on rikos sellaisten terrorismia koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan, joissa viejävaltio on osapuolena, tai iv) syyllistyä tekoon tai helpottaa tekoa, joka on rikos sellaisten kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan, joissa viejävaltio on osapuolena.

(8)  Vaikeudet puolustusvoimavaroja koskevista yhtenäistetyistä vaatimuksista sekä yhteisistä teknisistä eritelmistä tai standardeista sopimisessa haittaavat jäsenvaltioiden ja eri jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien rajatylittävää yhteistyötä. Tällaisten vaatimusten, eritelmien tai standardien puuttuminen on pirstaloinut puolustusalaa entisestään, lisännyt teknistä monimutkaisuutta, viivästyksiä, kustannuksia ja voimavarojen tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä heikentänyt yhteentoimivuutta. Yhteisistä teknisistä eritelmistä sopimisen tulisi olla ennakkoehto toimille, joihin liittyy korkeampaa teknologista kehittyneisyyttä. Rahastosta olisi voitava rahoittaa myös jäsenvaltioiden toimintaa, jonka tavoitteena on yhteentoimivuuden edistäminen, yhteisten vaatimusten laatiminen puolustusvoimavarojen alalla ja selvitysten tukeminen, kuten myös toimia, joilla pyritään tukemaan teknisten eritelmien tai standardien yhteisen määritelmän luomista, jotta vältetään se, että kilpailevat eritelmät tai standardit haittaavat yhteentoimivuutta.

(9)  Koska rahaston tavoitteena on tukea unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta, teollista riippumattomuutta ja innovointia siten, että kannustetaan yhteistoiminnalliseen puolustusalan tutkimus- ja teknologiatoimintaan ja täydennetään sitä sekä vähennetään yhteistoimintahankkeiden kehittämisvaiheen riskejä, puolustustuotteiden ja -teknologioiden T&K-toimia olisi voitava tukea rahastosta. Tämä koskee myös olemassa olevien puolustustuotteiden ja -teknologioiden optimoimista, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus.

(10)  Koska rahastolla pyritään erityisesti lisäämään oikeussubjektien ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa, toimeen olisi voitava myöntää rahoitusta rahastosta ainoastaan silloin, kun toimi toteutetaan konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon. Mahdollisen muun konsortioon osallistuvan oikeussubjektin olisi voitava olla sijoittautunut assosioituneeseen maahan. Kaikenlaisessa yhteistyössä jäsenvaltioihin sijoittautuneiden oikeussubjektien olisi oltava enemmistönä konsortiossa. Näistä tukikelpoisista oikeussubjekteista, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen eri jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, vähintään kolme ei saisi ▌olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön määräysvallassa, eivätkä ne saisi olla myöskään toistensa määräysvallassa. Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön vauhdittamiseksi rahastosta voidaan tukea yhteistä esikaupallista hankintaa.

(11)  [Saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU(2) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet yhteisöt voivat saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(12)  Koska rahaston tavoitteena on parantaa unionin puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja riippumattomuutta, rahoitusta olisi voitava periaatteessa myöntää vain unioniin tai assosioituneihin maihin sijoittautuneille yhteisöille, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Jotta voidaan varmistaa unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusetujen suojeleminen, infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat käyttävät rahastosta rahoitetuissa toimissa, olisi sijaittava unionin tai assosioituneiden kolmansien maiden alueella.

(13)  Joissakin olosuhteissa, jos se on toimen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeen, olisi oltava mahdollista poiketa periaatteesta, jonka mukaan rahoituksen vastaanottajat ja niiden alihankkijat eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa. Tässä yhteydessä unioniin sijoittautuneet oikeussubjektit, jotka ovat muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voivat olla tukikelpoisia, jos unionin ja sen jäsenvaltioiden asiaankuuluvat tiukat turvallisuus- ja puolustusetuja koskevat ehdot täyttyvät. Tällaisten yhteisöjen osallistuminen ei saisi olla ristiriidassa rahaston tavoitteiden kanssa. Hakijoiden olisi toimitettava kaikki asiaankuuluvat tiedot toimessa käytettävistä infrastruktuureista, välineistä, omaisuudesta ja resursseista. Joka tapauksessa poikkeusta ei saisi myöntää hakijoille, jotka ovat sellaisen muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, johon sovelletaan unionin rajoittavia toimenpiteitä.

(14)  Jos konsortio haluaa osallistua tukikelpoiseen toimeen ja unionin rahoitustukea on tarkoitus myöntää avustuksena, konsortion olisi nimitettävä yksi jäsenistään koordinaattoriksi, joka toimii pääasiallisena yhteyspisteenä.

(15)  Jos rahastosta tuettua kehittämistoimea hallinnoi jäsenvaltioiden tai assosioituneiden maiden nimittämä projektipäällikkö, komission olisi kuultava kyseistä projektipäällikköä ennen kuin se suorittaa maksun rahoituksen vastaanottajalle, jotta projektipäällikkö voi varmistaa, että rahoituksen vastaanottajat noudattavat määräaikoja. Projektipäällikön olisi toimitettava komissiolle havaintojaan toimen edistymisestä, jotta komissio voi todentaa, täyttyvätkö maksutapahtuman käynnistämisen ehdot.

(16)  Sen varmistamiseksi, että rahoitettavat toimet ovat taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, tuensaajien on osoitettava, että toimen kustannukset, joita ei kateta unionin rahoituksella, katetaan muilla rahoitustavoilla.

(17)  Jäsenvaltioiden käytettävissä olisi oltava erityyppisiä rahoitusjärjestelyjä puolustusvoimavarojen yhteistä kehittämistä ja hankintaa varten. Komission luoman rahoitusvälineistön (Financial Toolkit) tulisi tarjota jäsenvaltioille erityyppisiä järjestelyjä, joita ne voivat käyttää vastatakseen yhteistoiminnallisen kehittämisen ja hankinnan haasteisiin rahoituksen näkökulmasta. Tällaisten rahoitusjärjestelyjen käyttö voisi edelleen vauhdittaa yhteistoiminnallisten ja rajatylittävien puolustushankkeiden käynnistämistä, auttaa välttämään päällekkäisyyksiä ja edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä myös Euroopan puolustusrahastosta tuetuissa hankkeissa.

(18)  Kun otetaan huomioon puolustusteollisuuden erityispiirteet ja se, että puolustusalalla kysyntä tulee lähes yksinomaisesti jäsenvaltioista ja assosioituneista maista, jotka myös valvovat kaikkea puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden hankintaa, mukaan lukien vienti, puolustusala toimii ainutlaatuisella tavalla eikä noudata tavanomaisia sääntöjä ja liiketoimintamalleja, joita sovelletaan perinteisemmillä markkinoilla. Puolustusala ei siksi voi omarahoittaa tärkeitä T&K-hankkeita, ja jäsenvaltiot ja assosioituneet maat rahoittavat yleensä kokonaan kaikki T&K-kustannukset. Jotta saavutetaan rahaston tavoitteet, erityisesti se, että kannustetaan eri jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevia yrityksiä yhteistyöhön, samalla kun otetaan huomioon puolustusalan erityispiirteet, tukikelpoiset kustannukset olisi katettava ▌kokonaisuudessaan toimissa, jotka toteutetaan ennen prototyyppien kehittämisvaihetta.

(19)  Prototyyppivaihe on ratkaisevan tärkeä, koska jäsenvaltiot tai assosioituneet maat yleensä päättävät tässä vaiheessa investointiensa yhdentämisestä ja käynnistävät tulevien puolustustuotteidensa tai -teknologioidensa hankintaprosessin. Tästä syystä jäsenvaltiot ja assosioituneet maat sopivat juuri tässä vaiheessa tarvittavista sitoumuksista, myös kustannusten jakamisen ja hankkeen omistajuuden osalta. Kyseisten sitoumusten uskottavuuden varmistamiseksi rahastosta myönnettävän unionin rahoitustuen osuuden olisi tavanomaisesti oltava enintään 20 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

(20)  Prototyyppivaiheen jälkeisiin toimiin tulisi varata rahoitusta 80 prosenttiin saakka. Myös näihin toimiin, jotka liittyvät ennemminkin tuotteiden ja teknologioiden viimeistelyyn, saattaa sisältyä huomattavia kustannuksia.

(21)  Puolustusalan sidosryhmille aiheutuu erityisiä välillisiä kustannuksia, esimerkiksi turvallisuudesta. Lisäksi sidosryhmät toimivat erityisillä markkinoilla, joilla ne – kysynnän puuttuessa ostajapuolelta – eivät voi kompensoida T&K-kustannuksia toisin kuin siviilialalla. Siksi on perusteltua sallia kiinteämääräinen 25 prosentin osuus ja mahdollisuus laskuttaa ▌välilliset kustannukset, jotka on laskettu tuensaajien tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen mukaisesti, jos nämä käytännöt ovat tuensaajien kansallisten viranomaisten hyväksymiä vastaavissa kansallisissa rahoitusjärjestelmissä ja jos niistä on ilmoitettu komissiolle. ▌

(21 a)  Hankkeet, joihin rajatylittävää toimintaa harjoittavat pk-yritykset ja mid-cap-yritykset osallistuvat, tukevat toimitusketjujen avaamista ja edistävät rahaston tavoitteita. Tällaisiin toimiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus, joka hyödyttää kaikkia konsortioon osallistuvia yhteisöjä.

(22)  Jotta varmistettaisiin, että rahoitettavat toimet edistävät Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja tehokkuutta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ilmaisevat aikomuksensa hankkia yhteisesti lopputuotteen tai käyttää teknologiaa, erityisesti yhteisen rajatylittävän hankinnan kautta. Rajatylittävän hankinnan yhteydessä jäsenvaltiot järjestävät yhteisesti hankintamenettelynsä, erityisesti käyttämällä keskitettyä hankintaelintä. Koska jäsenvaltioiden puolustusministeriöt ovat puolustustuotteiden yksinomaisia asiakkaita ja puolustusteollisuus niiden ainoa tarjoaja, jäsenvaltioiden puolustusministeriöiden olisi hankintojen helpottamiseksi osallistuttava hankkeeseen teknisen eritelmän laatimisesta aina siihen saakka, että hanke saadaan päätökseen.

(22 a)  Jotta jäsenvaltiot ja unioni voisivat vastata epävakauden ja konfliktien lisääntymiseen naapurialueillaan sekä uusiin turvallisuus- ja geopoliittisiin uhkiin, niiden on tarpeen koordinoida investointipäätöksiä, mikä edellyttää uhkien, tarpeiden ja prioriteettien yhteistä määritelmää sekä ennakoituja sotilaallisten voimavarojen tarpeita, jotka voitaisiin määrittää voimavarojen kehittämissuunnitelman kaltaisten menettelyjen avulla.

(23)  Unionin puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologisen kehityksen edistämisen olisi tapahduttava tavalla, joka on johdonmukainen unionin turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa. Näin ollen yhtenä myöntämisperusteena olisi oltava se, miten toimi edistää näitä etuja ja jäsenvaltioiden yhteisesti sopimia puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen prioriteetteja. Yhteisen puolustusalan tutkimuksen ja voimavarojen puutteet yksilöidään unionissa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa, erityisesti yleisen strategisen tutkimussuunnitelman ja voimavarojen kehittämissuunnitelman sekä sen strategisten tapaustutkimusten avulla. Muut unionin prosessit, kuten puolustuksen koordinoitu vuotuinen tarkastelu ja pysyvä rakenteellinen yhteistyö, tukevat asiaankuuluvien prioriteettien täytäntöönpanoa kartoittamalla ja edistämällä mahdollisuuksia tiiviimpään yhteistyöhön, jotta voidaan saavuttaa EU:n tavoitetaso turvallisuus- ja puolustusalalla. Tarvittaessa olisi otettava huomioon myös alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja, myös Pohjois-Atlantin puolustusliittoon liittyviä, jos ne ovat unionin prioriteettien mukaisia eivätkä estä minkään jäsenvaltion tai assosioituneen maan osallistumista, ottaen myös huomioon tarve välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(24)  Unionin toimielinjärjestelmän pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) yhteydessä kehitetyillä tukikelpoisilla toimilla olisi varmistettava jatkuvalta pohjalta tiiviimpi yhteistyö eri jäsenvaltioiden oikeussubjektien välillä ja siten edistettävä suoraan rahaston tavoitteita. Tällaisiin valittuihin hankkeisiin olisi näin ollen voitava myöntää suurempi rahoitusosuus.

(24 a)  Rahastossa olisi otettava huomioon sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma osana seuraavaa Verkkojen Eurooppa -välinettä, Euroopan rauhanrahasto, josta tuetaan muun muassa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan YUTP/YTPP-operaatioita, sekä hybridiuhkien torjumiseksi toteutettavat toimet, jotka yhdessä voimavarojen kehittämissuunnitelman, puolustuksen koordinoidun vuotuisen tarkastelun (CARD) ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PESCO) kanssa auttavat koordinoimaan voimavarojen suunnittelua, kehittämistä, hankintoja ja operaatioita.

(25)  Komissio ottaa huomioon muun toiminnan, jota rahoitetaan Euroopan horisontti ‑puiteohjelmasta, jotta voidaan välttää tarpeeton päällekkäisyys ja varmistaa vuorovaikutus ja synergia siviili- ja puolustusalan tutkimuksen välillä sekä varmistaa, että Euroopan horisontti pysyy puhtaasti siviilialan tutkimusohjelmana.

(26)  Kyberturvallisuuden ja -puolustuksen haasteet ovat entistä suurempia. Komissio ja korkea edustaja ovat tunnustaneet, että on tarpeen luoda synergioita rahaston soveltamisalaan kuuluvien kyberpuolustustoimien ja unionin kyberturvallisuusaloitteiden – kuten niiden, joista ilmoitetaan kyberturvallisuutta koskevassa yhteisessä tiedonannossa – välillä. Erityisesti teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen, joka on määrä perustaa, tulisi pyrkiä synergioihin kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusnäkökohtien välillä. Osaamiskeskus voisi tukea aktiivisesti jäsenvaltioita ja muita asiaankuuluvia toimijoita tarjoamalla neuvontaa, jakamalla asiantuntijatietoa ja helpottamalla hankkeisiin ja toimiin liittyvää yhteistoimintaa. Se voisi myös jäsenvaltioiden pyynnöstä toimia projektipäällikkönä Euroopan puolustusrahaston yhteydessä.

(27)  Olisi varmistettava integroitu lähestymistapa kokoamalla yhteen toiminta, joka sisältyy puolustusalan tutkimusta koskevaan valmistelutoimeen, jonka komissio käynnisti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/..., jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [58 artiklan 2 kohdan b alakohdan] mukaisesti, ja Euroopan puolustusteolliseen kehittämisohjelmaan, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o… Näin voidaan yhdenmukaistaa osallistumisehdot, luoda johdonmukaisempi välineistö, lisätä innovatiivisia, yhteistoiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä välttää tarpeeton päällekkäisyys ja hajanaisuus. Integroidun lähestymistavan avulla rahasto myös edistäisi puolustusalan tutkimustulosten käyttöä. Tällainen lähestymistapa kaventaisi T&K-toiminnan välistä kuilua, ottaisi huomioon puolustusalan erityispiirteet ja edistäisi kaikkia innovoinnin muotoja, ja siinä määrin kuin tällä voidaan saavuttaa myönteisiä heijastusvaikutuksia, soveltuvin osin myös siviilialalla, myös murroksellista innovointia, jonka yhteydessä olisi hyväksyttävä epäonnistumisriski.

(28)  Tämän rahaston poliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston politiikkaikkunaan(-ikkunoihin) [...] kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuiden yhteydessä.

(29)  Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinahäiriöihin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin. Tällaiset toimet eivät saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa eivätkä syrjäyttää sitä. Ne eivät saisi myöskään vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi tuotettava selvää lisäarvoa Euroopan tasolla.

(30)  Tämän asetuksen mukaiset rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sillä perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityiset tavoitteet ja tuotetaan haluttuja tuloksia. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Samalla olisi tarkasteltava kertakorvausten, kiinteämääräisten osuuksien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, jotka eivät liity varainhoitoasetuksen [125] artiklan [1] kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(31)  Komission olisi laadittava rahaston tavoitteita vastaavia vuotuisia tai monivuotisia työohjelmia. Työohjelmissa olisi otettava huomioon Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman sekä puolustusalan tutkimusta koskevan pilottihankkeen ja valmistelutoimen täytäntöönpanosta saadut alustavat kokemukset.

(32)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä työohjelma ja myöntää rahoitus valittuihin kehittämistoimiin. Erityisesti kehittämistoimien täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon puolustusalan erityispiirteet, varsinkin jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden vastuu suunnittelu- ja hankintaprosessista. Tätä valtaa olisi käytettävä [Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o 182/2011(3) mukaisesti.

(33)  Avointen sisämarkkinoiden edistämiseksi olisi kannustettava rajatylittävää toimintaa harjoittavia pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä osallistumaan hankkeisiin joko konsortion jäseninä tai alihankkijoina. Työohjelmassa olisi varmistettava, että merkityksellinen osa kokonaisbudjetista suunnataan toimiin, joilla mahdollistetaan pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistuminen yli rajojen.

(34)  Rahaston onnistumisen takaamiseksi sen puolustusteollisuudelle aiheuttaman vaikutuksen välityksellä komission olisi pyrittävä käymään vuoropuhelua Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja elinkeinoelämän kanssa.

(35)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan puolustusrahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen [uusi toimielinten välinen sopimus](4) 17 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Komission olisi varmistettava, että hallinnolliset menettelyt pidetään mahdollisimman yksinkertaisina ja että niistä aiheutuu vain vähän lisäkuluja.

(36)  Varainhoitoasetusta sovelletaan rahastoon, ellei toisin säädetä. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt on vahvistettu varainhoitoasetuksessa, ja niissä säädetään erityisesti menettelystä, jonka mukaisesti talousarvio laaditaan ja sitä toteutetaan avustusten, julkisten hankintojen, palkintojen ja välillisen toteutuksen avulla. Lisäksi niissä säädetään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkistuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(38)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(5), neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2988/95(6), neuvoston asetuksen (Euratom, EU) N:o 2185/96(7) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(8) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(9) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(39)  Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(40)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä sääntelyä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevat indikaattorit, joiden perusteella arvioidaan sääntelyn vaikutuksia ruohonjuuritasolla. Komissio laatii väliarvioinnin viimeistään neljän vuoden kuluttua rahaston täytäntöönpanon alusta ja loppuarvioinnin rahaston täytäntöönpanokauden lopussa. Tässä yhteydessä se tarkastelee rahoitustoimintaa rahoituksen täytäntöönpanon tulosten ja mahdollisuuksien mukaan sillä hetkellä aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten kannalta. Kyseisissä kertomuksissa olisi myös analysoitava pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta tuettuihin hankkeisiin sekä pk‑yritysten ja mid-cap-yritysten osallistumista globaaliin arvoketjuun, ja niissä olisi lisäksi oltava tietoja vastaanottajien alkuperämaista, yksittäisissä hankkeissa mukana olleiden maiden määrästä ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio saattaa myös ehdottaa muutoksia tähän asetukseen, jotta voidaan reagoida mahdolliseen rahaston täytäntöönpanon aikana ilmenevään kehitykseen.

(41)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä rahastolla edistetään ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi unionin politiikkoja ja autetaan saavuttamaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista tukee ilmastotavoitteita. Rahaston valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston väliarvioinnin yhteydessä.

(42)  Koska rahastosta tuetaan ainoastaan puolustustuotteiden ja -teknologioiden T&K‑vaiheita, unionilla ei ▌tulisi olla omistusoikeutta eikä immateriaalioikeuksia rahoitettavista toimista saataviin tuotteisiin tai teknologioihin, paitsi kun unionin tukea myönnetään hankinnan kautta. Tutkimustoimien osalta jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla, joita asia koskee, olisi kuitenkin oltava mahdollisuus käyttää rahoitettujen toimien tuloksia ja osallistua yhteistyössä tehtävään jatkokehittämiseen. Tästä syystä kyseisestä periaatteesta olisi voitava poiketa.

(43)  Unionin rahoitustukeen olisi yhdistettävä puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/43/EY(10) täysimääräinen ja asianmukainen täytäntöönpano, eikä se saisi vaikuttaa tuotteiden, tarvikkeiden tai teknologioiden vientiin.

(43 a)   Yhteisöjen, jotka on oikeusistuimessa todettu syyllisiksi rikokseen, esimerkiksi virkamiehen lahjontaan tai unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen, ei pitäisi olla rahoituskelpoisia. Komissio voi päättää, että tällaista yhteisöä tai yhteisöä, jonka ylin johto on todettu syylliseksi, estetään hakemasta rahoitusta vähintään 36 kuukauden ajan tuomion antamispäivästä. Komissio ylläpitää yleisesti saatavilla olevaa tietokantaa kaikista tällaisista yrityksistä. Kun yhteisö on uskottavan ja merkityksellisen rikostutkinnan kohteena, komission olisi pidätettävä itsellään oikeus odottaa tutkinnan lopputulosta ennen rahoituksen myöntämistä. [tark. 4]

(43 b)   Rahastosta olisi tuettava toimialan parhaita omistajaohjauksen käytäntöjä ja hankintakäytäntöjä. Tähän olisi sisällyttävä mahdollisuus nimettömään ja luottamukselliseen väärinkäytösten paljastamiseen kolmansien osapuolten ylläpitämien vihjepuhelinnumeroiden kautta siten, että kostotoimien estämiseksi on olemassa menettelyjä. Myöntämismenettelyssä olisi tarkasteltava näitä omistajaohjauksen vaatimuksia yritysten vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimustason nostamiseksi unionin puolustusalalla. [tark. 5]

(44)  Arkaluonteisten taustatietojen käytöllä tai sivullisten pääsyllä arkaluonteisiin tuloksiin, jotka on saatu tutkimushankkeiden aikana, saattaa olla haitallisia vaikutuksia unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Näin ollen luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444(11).

(45)  Komissiolle olisi tämän asetuksen täydentämiseksi tai muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat rahoituksen myöntämistä kehittämistoimille, työohjelmien hyväksymistä ja vaikutuspolkuindikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(46)  Komissio hallinnoi rahastoa ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuus- ja turvallisuusvaatimukset, erityisesti turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisten tietojen osalta.

(46 a)  Sovellettava lainsäädäntö sitoo yrityksiä niiden ehdottaessa uusia puolustustuotteita tai -teknologioita tai olemassa olevien tuotteiden tai teknologioiden käyttötarkoituksen muuttamista. Kun helposti sovellettavaa lainsäädäntöä ei ole, niiden olisi sitouduttava noudattamaan yleismaailmallisia eettisiä periaatteita, jotka liittyvät perusoikeuksiin ja ihmisten hyvinvointiin, ihmisen perimän suojelemiseen, eläinten kohteluun, luonnonympäristön säilyttämiseen, kulttuuriperinnön suojeluun ja globaalien yhteisresurssien, kuten avaruuden ja kyberavaruuden, tasapuoliseen käyttöön. Komission olisi varmistettava, että ehdotukset seulotaan järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Toimien, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, ei pitäisi saada unionin rahoitusta.

(46 b)  Neuvoston olisi pyrittävä tekemään päätös aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä ennen [31 päivää joulukuuta 2020]. Aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiseen ei pitäisi myöntää rahoitusta ennen kuin kyseinen päätös on tullut voimaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TUTKIMUKSEEN JA KEHITTÄMISEEN SOVELLETTAVAT YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan puolustusrahasto, jäljempänä ’rahasto’.

Siinä vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

2)  ’määräysvallalla’ kykyä käyttää määräävää vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä;

3)  ’kehittämistoimella’ tointa, joka koostuu pääasiassa puolustukseen liittyvästä kehittämisvaiheen toiminnasta, joka kattaa uudet tuotteet ja teknologiat tai jo olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden päivittämisen mutta ei sisällä aseiden tuotantoa tai käyttöä;

4)  ’murroksellisella puolustusteknologialla’ teknologiaa, jonka soveltaminen voi muuttaa mullistavasti puolustusasioihin liittyviä konsepteja ja toimintatapoja;

5)  ’johtorakenteella’ kansallisen lain mukaisesti nimettyä yhtä tai useampaa elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa johdon päätöksentekoa;

6)  ’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

7)  ’markkina-arvoltaan keskisuurella yrityksellä’ tai ’mid-cap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole mikroyritys eikä pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, siten kuin ne määritellään komission suosituksessa 2003/361/EY(12), ja jossa on enintään 3 000 työntekijää ja jonka henkilöstömäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

8)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten erien käyttöönotosta;

9)  ’projektipäälliköllä’ jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunutta hankintaviranomaista, jonka jäsenvaltio tai assosioitunut maa tai jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden ryhmä on perustanut huolehtimaan pysyvästi tai tilapäisesti monikansallisten asevarusteluhankkeiden hallinnoinnista;

10)  ’vastaanottajalla’ oikeussubjektia, joka saa tämän rahaston mukaista rahoitusta;

11)  ’tutkimustoimella’ tointa, joka koostuu yksinomaan puolustussovelluksiin keskittyvästä tutkimustoiminnasta;

12)  ’tuloksilla’ mitä tahansa toimen aineellista tai aineetonta vaikutusta, kuten data, tietämys tai tieto, missä tahansa muodossa ja riippumatta siitä, onko se suojattavissa vai ei, sekä kaikkia siihen liittyviä oikeuksia, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien;

13)  ’erityiskertomuksella’ tutkimustoimen tuotosta, jossa esitetään tiivistetysti toimen tulokset ja joka sisältää kattavat tiedot perusperiaatteista, päämääristä, saavutuksista, perusominaisuuksista, tehdyistä testeistä, mahdollisista hyödyistä, mahdollisista puolustussovelluksista ja tutkimuksen ennakoidusta hyödyntämiskehityksestä;

14)  ’järjestelmäprototyypillä’ tuotteen tai teknologian mallia, jolla voidaan osoittaa suoritustaso operatiivisessa ympäristössä;

15)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

16)  ’muulla kuin assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei ole assosioitunut maa 5 artiklan mukaisesti;

17)  ’muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisöllä’ oikeussubjektia, joka on sijoittautunut muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan tai jolla on johtorakenteet muussa kuin assosioituneessa kolmannessa maassa;

17 a)  ’hyväksymisellä’ koko prosessia, jossa osoitetaan, että puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu täyttää eritellyt vaatimukset. Kyseisessä prosessissa annetaan objektiivinen näyttö siitä, että tietyt suunnittelua koskevat vaatimukset on osoitetusti täytetty;

17 b)  ’konsortiolla’ oikeussubjektien yhteenliittymää, joka on muodostettu rahaston puitteissa toteutettavaa tointa varten;

17 c)  ’sertifioinnilla’ prosessia, jossa kansallinen viranomainen varmentaa, että puolustukseen liittyvä tuote, aineellinen tai aineeton komponentti tai teknologia noudattaa sovellettavia säännöksiä;

17 d)  ’koordinaattorilla’ konsortioon kuuluvaa oikeussubjektia, jonka kaikki konsortion jäsenet ovat nimittäneet pääasialliseksi yhteyspisteeksi suhteissa komissioon avustussopimuksen osalta.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston yleisenä tavoitteena on edistää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia tukemalla yhteistyötoimia sekä rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä kaikkialla unionissa, pk-yritykset ja mid-cap-yritykset mukaan lukien, vahvistamalla ja parantamalla puolustusalan toimitus- ja arvoketjujen ketteryyttä, laajentamalla rajatylittävää yhteistyötä oikeussubjektien välillä sekä kannustamalla innovoinnin, tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ▌. Rahastolla on myös edistettävä unionin toimintavapautta ja strategista riippumattomuutta erityisesti teknologian ja teollisuuden osalta.

2.  Rahastolla on seuraavat erityistavoitteet:

a)  tuetaan huipputehokkaita yhteistoimintaan perustuvia tutkimushankkeita, joilla voidaan tehostaa merkittävästi eurooppalaisia valmiuksia tulevaisuudessa ja joiden tavoitteena on maksimoida innovointi sekä tuottaa uusia, myös murroksellisia puolustustuotteita ja -teknologioita;

b)  tuetaan yhteistoimintaan perustuvia eurooppalaisia puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden kehittämishankkeita, jotka ovat yhdenmukaisia jäsenvaltioiden yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa ja erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä yhteisesti sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien kanssa, jotta voidaan edistää puolustusmenojen tehokkaampaa käyttöä unionissa, saavuttaa parempia mittakaavaetuja sekä pienentää ▌päällekkäisyyksien riskiä, vähentää liiallista riippuvuutta kolmansista maista peräisin olevasta tuonnista ja näin lisätä jäsenvaltioiden tekemiä eurooppalaisten tarvikkeiden hankintoja ja siten vähentää puolustustuotteiden ja -teknologian markkinoiden hajanaisuutta unionissa samoin kuin pyrkiä lisäämään puolustusjärjestelmien standardointia ja jäsenvaltioiden voimavarojen yhteentoimivuutta.

4 artikla

Talousarvio

1.  Rahoituspuitteet Euroopan puolustusrahaston toteuttamiseksi vuosina 2021–2027 ovat 11 453 260 000 euroa vuoden 2018 hintoina (13 000 000 000 euroa käypinä hintoina).

2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ▌jakautuminen:

a)  3 612 182 000 vuoden 2018 hintoina (4 100 000 000 euroa käypinä hintoina) tutkimustoimiin;

b)  7 841 078 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 900 000 000 euroa käypinä hintoina) kehittämistoimiin.

2 a.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuosittaisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää rahaston toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Määrä ei saa ylittää 5:tä prosenttia 1 kohdassa tarkoitettujen rahoituspuitteiden arvosta.

4.  Vähintään 5 ja enintään 10 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista osoitetaan murroksellisen puolustusteknologian tukemiseen.

5 artikla

Assosioituneet maat

Rahasto on avoin Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Rahastoon tämän artiklan mukaisesti maksetut rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21] artiklan [5] kohdan mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

6 artikla

Murroksellisten puolustusteknologioiden tukeminen

1.  Komissio myöntää rahoitusta avointen ja julkisten kuulemisten perusteella yksinomaan puolustussovelluksiin keskittyviin murroksellisiin teknologioihin työohjelmissa määritellyillä toiminta-aloilla 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2.  Komissio ▌käyttää tapauksen mukaan soveltuvinta rahoituksen muotoa murroksellisten teknologioiden rahoittamiseen.

7 artikla

Etiikka

1.  Rahastoon kuuluvissa toimissa on noudatettava

–  eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja ja Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen pöytäkirjat sekä kansainvälinen humanitaarinen oikeus;

–  korruption ja rahanpesun torjuntaa koskevia sääntöjä ja aloitteita. [tark. 6/rev ja 13]

2.  Komissio seuloo ehdotukset ennalta järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja tapauksen mukaan teettää niistä eettinen arviointi. Komissio suorittaa eettiset seulonnat ja arvioinnit eri taustoista tulevien riippumattomien asiantuntijoiden tuella. Komissio varmistaa eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden ja raportoi tästä 31 ja 32 artiklan mukaisten raportointi- ja arviointivelvoitteidensa puitteissa. Kaikkien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia, ja heidän on oltava mahdollisimman monen jäsenvaltion kansalaisia.

3.  Toimeen osallistuvien yhteisöjen on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava komissiolle.

5.  Toimet, jotka eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, hylätään.

II LUKU

RAHOITUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

8 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Komissio käyttää rahaston täytäntöönpanossa ▌suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2.  Rahastosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. ▌

9 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain toisesta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä rahastosta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman/rahaston sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.

III LUKU

KELPOISUUSVAATIMUKSET, MYÖNTÄMISPERUSTEET JA RAHOITUS

10 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Hakijat ja näiden toimeen osallistuvat alihankkijat ovat rahoituskelpoisia, jos ne ovat sijoittautuneet unioniin tai 5 artiklassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan, niillä on johtorakenteet unionissa tai assosioituneessa maassa ja ne eivät ole muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut hakija tai toimeen osallistuva alihankkija, joka on muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, voi muodostaa rahoituskelpoisen yhteisön, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että sen osallistuminen ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja tai 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita. Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä on edellytettävä, että hakija sitoutuu ennen toimen käynnistämistä toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan seuraavat:

a)  hakijaan ei harjoiteta määräysvaltaa tavalla, joka millään tavalla rajoittaa sen kykyä toteuttaa toimi ja tuottaa tuloksia, rajoittaa sen infrastruktuuria, välineitä, omaisuutta, resursseja, immateriaalioikeuksia tai toimen edellyttämää osaamista taikka heikentää sen valmiuksia ja toimen toteuttamisen edellyttämiä standardeja;

b)  muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden ja muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen pääsy toimeen liittyviin turvallisuusluokiteltuihin ja turvallisuusluokittelemattomiin arkaluonteisiin tietoihin estetään, ja toimeen osallistuvilla työntekijöillä tai muilla henkilöillä on jäsenvaltion tai assosioituneen maan tekemä kansallinen turvallisuusselvitys;

c)  omistusoikeus toimesta saataviin immateriaalioikeuksiin ja toimen tuloksiin säilyy tuensaajalla, ▌muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät valvo tai rajoita niitä, eikä niitä viedä kolmanteen maahan tai kolmannen maan yhteisölle eikä kolmannesta maasta tai kolmannen maan yhteisöstä anneta niitä koskevia käyttöoikeuksia ilman sen jäsenvaltion suostumusta, johon tuensaaja on sijoittautunut, ja 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita noudatetaan toimen aikana ja avustussopimuksessa määriteltävänä ajanjaksona sen päättymisen jälkeen.

Tämän kohdan mukaista poikkeusta ei myönnetä hakijalle tai toimeen osallistuvalle alihankkijalle, jolla on johtorakenteet unionissa tai assosioituneessa maassa ja joka on sellaisen muun kuin assosioituneen kolmannen maan tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, johon sovelletaan unionin rajoittavia toimenpiteitä.

3.  Kaikkien infrastruktuurien, välineiden, omaisuuden ja resurssien, joita käytetään rahastosta rahoitetuissa toimissa, on sijaittava unionin tai assosioituneiden maiden alueella, eivätkä muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt saa valvoa tai rajoittaa niitä. Lisäksi tuensaajat ja näiden toimeen osallistuvat alihankkijat saavat tukikelpoista tointa toteuttaessaan tehdä yhteistyötä ainoastaan sellaisten unioniin tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneiden oikeussubjektien kanssa, jotka eivät ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen määräysvallassa.

4.  Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos unionissa ei ole helposti saatavilla kilpailukykyisiä korvikkeita, tuensaajat ja toimeen osallistuvat alihankkijat voivat käyttää omaisuuttaan, infrastruktuuriaan, välineitään ja resurssejaan, jotka sijaitsevat tai joita pidetään muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella, jos se on tarpeen toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja edellyttäen, että tämä ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja tai 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita. Samoilla edellytyksillä tukikelpoista toimea toteuttaessaan tuensaajat ja näiden toimeen osallistuvat alihankkijat voivat tehdä yhteistyötä muuhun kuin assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneen yhteisön kanssa. Tällaiseen infrastruktuurin, välineiden, omaisuuden tai resurssien käyttöön ja tällaiseen yhteistyöhön liittyviin kustannuksiin ei voida myöntää rahoitusta rahastosta. Joka tapauksessa tällaista poikkeusta ei myönnetä, jos kyseinen omaisuus, infrastruktuuri, välineet ja resurssit sijaitsevat tai niitä pidetään sellaisen muun kuin assosioituneen kolmannen maan alueella, johon sovelletaan unionin rajoittavia toimenpiteitä.

5.  Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetujen suojaamiseksi ehdotuspyynnössä tai avustussopimuksessa on täsmennettävä kaikki edellytykset, myös tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Tällaisten edellytysten on liityttävä erityisesti määräyksiin, jotka koskevat toimen tulosten omistusoikeutta, pääsyä turvallisuusluokiteltuihin ja turvallisuusluokittelemattomiin arkaluonteisiin tietoihin sekä toimitusvarmuutta koskevia takeita.

6.  Hakijoiden on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen 1–4 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisuusperusteiden ja edellytysten arvioimiseksi.

7.  Hakemuksia, jotka edellyttävät 2 tai 4 kohdan mukaisia tarkistuksia, saa tehdä ainoastaan sen jäsenvaltion tai assosioituneen maan suostumuksella, johon hakija on sijoittautunut.

8.  Jos toimen toteuttamisen aikana tapahtuu muutoksia, jotka saattaisivat kyseenalaistaa edellä mainittujen perusteiden ja edellytysten täyttymisen, tuensaajan on ilmoitettava tästä komissiolle, joka arvioi, täyttyvätkö kyseiset perusteet ja edellytykset edelleen, ja käsittelee toimen rahoitukseen liittyviä mahdollisia seurauksia (keskeyttäminen, peruuttaminen).

9.  Tässä artiklassa alihankkijoilla tarkoitetaan tuensaajaan suorassa sopimussuhteessa olevia alihankkijoita, toisia alihankkijoita, joille on kohdennettu vähintään kymmenen prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, sekä alihankkijoita, jotka saattavat toimen toteuttamiseksi edellyttää pääsyä komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 mukaisiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

11 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Rahastosta tuetaan toimia, jotka koskevat joko uusien tuotteiden ja teknologioiden kehittämistä tai olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden parantamista, edellyttäen, että parantamistoimen toteuttamisen edellyttämän olemassa olevan tiedon käyttäminen ei ole muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöjen toimesta suoraan tai välillisesti rajoitettua.

3.  Tukikelpoisen toimen on liityttävä yhteen tai useampaan seuraavista:

a)  toiminta, jolla luodaan, tuetaan ja parannetaan ▌tietämystä ja puolustustuotteita tai -teknologioita, myös murroksellisia puolustusteknologioita, joilla voidaan saavuttaa merkittäviä vaikutuksia puolustuksen alalla;

b)  toiminta, jonka tavoitteena on lisätä yhteentoimivuutta ja häiriönsietokykyä, mukaan lukien turvattu tiedon tuotanto ja vaihto, hallita kriittistä puolustusteknologiaa, parantaa toimitusvarmuutta tai mahdollistaa tulosten tehokas hyödyntäminen puolustustuotteiden ja -teknologioiden hyväksi;

c)  tutkimukset, kuten toteutettavuustutkimukset uuden tai parannetun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun ▌toteutettavuuden selvittämiseksi;

d)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian suunnittelu sekä sellaisten teknisten eritelmien määrittely, joihin tällainen suunnittelu on perustunut, mukaan lukien osittaiset testit riskien vähentämiseksi teollisuus- tai tunnusomaisessa ympäristössä;

e)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sellaisen mallin kehittäminen, jolla voidaan osoittaa valmiin elementin toimivuus operatiivisessa ympäristössä (järjestelmäprototyyppi);

f)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian testaaminen;

g)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian hyväksyminen ▌;

h)  puolustukseen liittyvän tuotteen, aineellisen tai aineettoman komponentin tai teknologian sertifiointi ▌;

i)  sellaisten teknologioiden tai voimavarojen kehittäminen, jotka lisäävät puolustukseen liittyvien tuotteiden ja teknologioiden tehokkuutta niiden koko elinkaaren aikana;

4.  ▌Toimi on toteutettava konsortiossa vähintään kolmen sellaisen oikeussubjektin yhteistyönä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kolmeen eri jäsenvaltioon ▌. Mahdollinen muu konsortioon osallistuva oikeussubjekti voi olla sijoittautunut 5 artiklassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan. Vähintään kolme näistä tukikelpoisista yhteisöistä, jotka ovat sijoittautuneet vähintään kahteen jäsenvaltioon ja/tai assosioituneeseen maahan, ei saa koko toimen toteuttamisaikana olla suoraan tai välillisesti saman yhteisön ▌määräysvallassa, eivätkä ne saa olla toistensa määräysvallassa.

5.  Edellä olevaa 4 kohtaa ei sovelleta 3 kohdan c ▌alakohdassa tarkoitettuihin toimiin eikä 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin.

6.  Sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistoimet, joiden käyttö, kehittäminen tai tuotanto ovat sovellettavan kansainvälisen oikeuden mukaan kiellettyjä, eivät ole rahoituskelpoisia. Ohjelmasta ei erityisesti rahoiteta polttoaseita, mukaan lukien valkoinen fosfori, köyhdytettyä uraania sisältävät ammukset, tappavat autonomiset aseet, mukaan lukien miehittämättömät ilma-alukset, joissa ihminen ei voi merkityksellisesti valvoa yksittäisten kohteiden valintaa ja niihin iskemistä koskevia kriittisiä toimintoja, pienaseet ja kevyet aseet, jotka on kehitetty pääasiassa vientitarkoituksiin, kun yksikään jäsenvaltio ei ole esittänyt vaatimusta toimen toteuttamisesta. [tark. 29/rev]

6 a.   Ohjelmasta ei voida rahoittaa sellaisten tuotteiden ja teknologioiden kehittämistoimia, joilla voidaan syyllistyä seuraaviin tekoihin tai helpottaa niitä:

i)  kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakava loukkaus;

ii)  ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden vakava loukkaus;

iii)  teko, joka on rikos terrorismia koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan;

iv)  teko, joka on rikos kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten tai pöytäkirjojen mukaan.

6 b.  Toimet, joilla edistetään osittain tai kokonaan, välittömästi tai välillisesti joukkotuhoaseiden ja niihin liittyvän taistelukärki- ja ohjusteknologian kehittämistä, eivät ole tukikelpoisia. [tark. 21]

12 artikla

Valinta- ja myöntämismenettely

[tark. 30]

2.  Komissio myöntää rahoitusta valituille toimille kunkin ehdotuspyynnön jälkeen tai varainhoitoasetuksen [195 artiklan e alakohdan] soveltamisen jälkeen.

3.  Rahoituksen myöntämiseksi kehittämistoimille komissio antaa delegoituja säädöksiä, jotka hyväksytään 28 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

13 artikla

Myöntämisperusteet

1.  Kukin ehdotus on arvioitava seuraavilla perusteilla:

a)  huippuosaamisen tai murrospotentiaalin edistäminen puolustusalalla erityisesti osoittamalla, että ehdotetulta toimelta odotettavat tulokset tarjoavat merkittäviä etuja nykyisiin puolustustuotteisiin tai -teknologioihin verrattuna;

b)  Euroopan puolustusteollisuuden innovoinnin ja teknologisen kehittämisen edistäminen erityisesti osoittamalla, että ehdotettu toimi sisältää uraauurtavia tai uusia konsepteja ja lähestymistapoja, uusia lupaavia tulevia teknologisia parannuksia tai sellaisten teknologioiden tai konseptien soveltamista, joita ei ole aiemmin sovellettu puolustusalalla;

c)  Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn edistäminen erityisesti luomalla uusia markkinamahdollisuuksia ja vauhdittamalla yritysten kasvua kaikkialla unionissa;

c a)   unionin teollisen ja teknologisen riippumattomuuden edistäminen parantamalla puolustustuotteita tai -teknologioita jäsenvaltioiden YUTP:n puitteissa ja erityisesti YUTP:n voimavarojen kehittämissuunnitelman yhteydessä sopimien puolustusvoimavarojen prioriteettien mukaisesti;

d)  unionin turvallisuus- ja puolustusetujen edistäminen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen prioriteettien ja tarvittaessa alueellisten ja kansainvälisten yhteistyösopimusten mukaisesti;

e)  oikeussubjektien välisen uuden rajatylittävän yhteistyön perustamisen edistäminen, erityisesti sellaisten pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osalta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin ja/tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ne konsortion muodostaneet yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, ovat sijoittautuneet;

f)  toimen toteuttamisen laatu ja tehokkuus.

2.  Edellä olevan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti voidaan ottaa huomioon alueellisia ja kansainvälisiä prioriteetteja erityisesti tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi edellyttäen, että ne palvelevat unionin turvallisuus- ja puolustusetuja eivätkä sulje pois minkään jäsenvaltion osallistumista.

14 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.  Rahastosta rahoitetaan 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään:

a)  11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa määriteltyjen toimien osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 20 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista,

b)  11 artiklan 3 kohdan f–h alakohdassa määriteltyjen toimien osalta rahaston rahoitustuki saa olla enintään 80 prosenttia toimen tukikelpoisista kustannuksista.

3.  Kehittämistoimien osalta rahoitusosuutta korotetaan, tukikelpoisia kokonaiskustannuksia kuitenkaan ylittämättä, seuraavissa tapauksissa:

a)  11 päivänä joulukuuta 2017 annetulla neuvoston päätöksellä (YUTP) 2017/2315 vahvistetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön yhteydessä kehitetyn toimen rahoitusosuutta korotetaan 10 prosenttiyksiköllä;

b)  toimen osalta rahoitusosuutta korotetaan prosenttiosuudella, joka vastaa toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille pk-yrityksille kohdennettua prosenttiosuutta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ne konsortion muodostaneet yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, ovat sijoittautuneet;

c)  toimen osalta rahoitusosuutta korotetaan prosenttiosuudella, joka vastaa neljännestä toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista sellaisille mid-cap-yrityksille kohdennetusta rahoitusosuudesta, jotka ovat sijoittautuneet muihin jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin kuin niihin, joihin ne konsortion muodostaneet yhteisöt, jotka eivät ole pk-yrityksiä ja mid-cap-yrityksiä, ovat sijoittautuneet;

d)  toimen rahoitusosuuden kokonaiskorotus ei saa ylittää 30:tä prosenttiyksikköä.

15 artikla

Taloudelliset valmiudet

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [198] artiklassa säädetään:

a)  taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa. Jos kuitenkin on syytä epäillä taloudellisia valmiuksia, komissio tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet myös ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun kynnysarvon alapuolella;

b)  taloudellisia valmiuksia ei tarkisteta niiden oikeussubjektien osalta, joiden elinkelpoisuuden jäsenvaltio takaa, eikä yliopistojen ja julkisten tutkimuskeskusten tapauksessa;

c)  jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava viimeksi mainitun taloudelliset valmiudet.

16 artikla

Välilliset kustannukset

1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla 25 prosentin kiinteää osuutta tukikelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista, joihin ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

2.  Vaihtoehtoisesti tukikelpoiset välilliset kustannukset voidaan määrittää tuensaajan tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti tosiasiallisten välillisten kustannusten perusteella edellyttäen, että kansalliset viranomaiset hyväksyvät kyseiset kustannuslaskentakäytännöt vastaavissa rahoitusjärjestelmissä varainhoitoasetuksen [185] artiklan mukaisesti, ja ne ilmoitetaan komissiolle.

17 artikla

Kokonaiskertakorvauksen tai kustannuksiin perustumattoman rahoitusosuuden käyttäminen

1.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettuihin toimiin ja muihin toimiin, joiden talousarviosta jäsenvaltiot ja/tai assosioituneet maat rahoittavat yli 50 prosenttia, myönnettävien avustusten osalta komissio voi käyttää:

a)  varainhoitoasetuksen [180 artiklan 3 kohdassa] tarkoitettua rahoitusosuutta, joka ei perustu kustannuksiin vaan toimenpiteen tulosten saavuttamiseen, jota mitataan suhteessa ennalta asetettuihin välitavoitteisiin tai tulosindikaattoreilla; tai

b)  varainhoitoasetuksen [182] artiklassa tarkoitettua kokonaiskertakorvausta, joka määritetään yhteisrahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisten viranomaisten jo hyväksymän toimen alustavan talousarvion perusteella.

2.  Välilliset kustannukset sisältyvät kokonaiskertakorvaukseen.

18 artikla

Esikaupalliset hankinnat

1.  Unioni voi tukea esikaupallisia hankintoja myöntämällä avustuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU(13), 2014/25/EU(14) ja 2009/81/EY(15) määritellyille hankintaviranomaisille tai hankintayksiköille, jotka tekevät yhteisesti puolustusalan palvelujen tutkimusta ja kehittämistä koskevia hankintoja tai koordinoivat hankintamenettelyjään.

2.  Hankintamenettelyissä

a)  on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä;

b)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö);

c)  on myönnettävä hankintasopimukset kokonaistaloudellisesti edullisimmalle tai edullisimmille tarjouksille.

19 artikla

Takuurahasto

Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin vastaanottajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

21 artikla

Rahoitusvälineiden saatavuus

Rahaston tuensaajat voivat käyttää InvestEU-ohjelmassa käyttöön otettavia rahoitustuotteita varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

II OSASTO

TUTKIMUSTA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Tulosten omistusoikeus

1.  Toimien tulosten omistusoikeus kuuluu tuensaajille, jotka tuottavat ne. Jos oikeussubjektit tuottavat yhdessä tuloksia ja jos ei voida varmistua siitä, mikä osuus kuuluu kullekin niistä, tai jos ei ole mahdollista erottaa toisistaan tällaisia yhteisiä tuloksia, oikeussubjekteilla on oltava yhteinen omistusoikeus kyseisiin tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti.

2.  Jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, unioni omistaa tulokset. Jäsenvaltioilla ja assosioituneilla mailla on oltava käyttöoikeudet tuloksiin maksutta kirjallisesta pyynnöstään.

3.  ▌Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät saa millään tavoin valvoa tai rajoittaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitettujen toimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

4.  Avustussopimuksessa on vahvistettava, jos se on perusteltua, komission oikeus saada tieto tulosten omistajuuden siirrosta tai tuloksia koskevan lisenssin myöntämisestä muulle kuin assosioituneelle kolmannelle maalle tai muun kuin assosioituneen kolmannen maan yhteisölle ja vastustaa näitä. Kyseiset siirrot eivät saa olla ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa tai 3 artiklassa tarkoitettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa.

5.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansallisilla viranomaisilla on käyttöoikeudet unionin rahoitusta saaneen toimen erityiskertomukseen. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta, ja komissio siirtää ne jäsenvaltioille ja assosioituneille maille sen jälkeen, kun on varmistettu, että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan. Osallistujia ei missään tapauksessa saa velvoittaa antamaan tietoja, jotka ovat osa erityiskertomukseen sisältyviä immateriaalioikeuksia.

6.  Jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kansalliset viranomaiset saavat käyttää erityiskertomusta yksinomaan asevoimiensa tai turvallisuus- tai tiedustelujoukkojensa tarpeisiin, myös yhteistyöohjelmiensa puitteissa. Tällaiseen käyttöön voivat kuulua ainakin selvitykset, evaluointi, arviointi, tutkimus, suunnittelu, kehittäminen, valmistaminen, parantaminen, muuttaminen, ylläpito, korjaus, kunnostaminen, tuotteiden hyväksyminen ja sertifiointi, käyttäminen, koulutus, loppukäsittely ja muut tuotteiden suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvät palvelut, samoin kuin hankintoja koskevien teknisten vaatimusten arviointi ja laatiminen.

7.  Tuensaajien on myönnettävä käyttöoikeudet niiden tuloksiin maksutta unionin toimielimille, elimille ja virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien asianmukaisesti perusteltua kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Tällaiset käyttöoikeudet rajoitetaan muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

8.  Esikaupallisia hankintoja koskevissa avustus- ja muissa sopimuksissa on vahvistettava omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja lisensointia koskevia erityismääräyksiä, jotta voidaan varmistaa tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto ja välttää perusteettoman edun saaminen. ▌Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, sen on mahdollisuuksien mukaan siirrettävä kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

8 a.   Kolmella tai useammalla jäsenvaltiolla tai assosioituneella maalla, jotka ovat monenvälisesti tai unionin organisaation puitteissa yhdessä tehneet yhden tai useamman sopimuksen yhden tai useamman osallistujan kanssa kehittääkseen edelleen yhdessä puolustusalan tutkimustointa koskevan avustussopimuksen perusteella rahoitusta saaneen erityistoimen puitteissa saatuja tuloksia, on käyttöoikeudet niihin toimen tuloksiin, joiden omistusoikeus kuuluu kyseiselle osallistujalle ja joita sopimuksen täytäntöönpano edellyttää. Tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä maksutta ja erityisehdoin, joilla varmistetaan, että näitä oikeuksia käytetään ainoastaan sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen ja että asianmukaisia luottamuksellisuusvelvoitteita sovelletaan.

III OSASTO

KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

23 artikla

Erityiset tukikelpoisuusperusteet

1.  Konsortion on soveltuvin osin osoitettava, että tukikelpoisen toimen jäljellä olevat kustannukset, joita ei kateta unionin tuella, katetaan muilla rahoitustavoilla, kuten jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden rahoitusosuuksilla tai oikeussubjektien toteuttaman yhteisrahoituksen avulla.

2.  Jos toimi liittyy 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin toimiin, sen on perustuttava yhdenmukaistettuihin voimavaravaatimuksiin, joista jäsenvaltiot ja/tai assosioituneet maat ovat yhteisesti sopineet.

3.  Edellä 11 artiklan 3 kohdan e–h alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta konsortion on osoitettava kansallisten viranomaisten myöntämillä asiakirjoilla, että

a)  vähintään kaksi jäsenvaltiota ▌tai vähintään yksi jäsenvaltio assosioituneiden maiden kanssa antaa takeet siitä, että ne hankkivat kyseisen lopputuotteen tai käyttävät kyseistä teknologiaa koordinoidulla tavalla. Tämä voi tapahtua yhteisin hankinnoin;

b)  toimi perustuu sitä yhteisrahoittavien jäsenvaltioiden ja/tai assosioituneiden maiden yhteisesti sopimiin yhteisiin teknisiin eritelmiin.

24 artikla

Erityiset myöntämisperusteet

Työohjelmassa voidaan 13 artiklassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden lisäksi ottaa huomioon myös

a)  panos tehokkuuden lisäämiseen puolustustuotteiden ja -teknologioiden koko elinkaaren aikana, mukaan lukien kustannustehokkuus ja mahdollisuus synergiaan hankinta- ja ylläpitoprosessissa sekä käytöstä poistamista koskevassa prosessissa;

b)  tukikelpoiseen toimeen osallistuvien jäsenvaltioiden välisen yhteistyön taso ▌.

b a)  suunniteltujen hankintojen määrä ja odotetut vaikutukset jäsenvaltioiden puolustusvoimavaroihin ja -menoihin sekä unionin strategiseen autonomiaan.

25 artikla

Tulosten omistusoikeus

1.  Unioni ei omista kehittämistoimista saatavia tuotteita tai teknologioita, eikä sillä ole immateriaalioikeuksia toimien tuloksiin.

1 a.   Toimien tulosten omistusoikeus kuuluu tuensaajille, jotka ovat tuottaneet ne. Jos oikeussubjektit tuottavat yhdessä tuloksia ja jos ei voida varmistua siitä, mikä osuus kuuluu kullekin niistä, tai jos ei ole mahdollista erottaa toisistaan tällaisia yhteisiä tuloksia, oikeussubjekteilla on oltava yhteinen omistusoikeus kyseisiin tuloksiin. Yhteisomistajat tekevät sopimuksen yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista niille avustussopimuksen nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisesti.

2.  Muut kuin assosioituneet kolmannet maat tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöt eivät saa millään tavoin valvoa tai rajoittaa suoraan tai välillisesti yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä rahastosta rahoitettujen toimien tuloksia myöskään teknologian siirron osalta.

3.  Rahoituksen vastaanottajien tämän asetuksen mukaisesti tuottamien tulosten osalta komissiolle on ilmoitettava ennakolta vähintään kuutta viikkoa aiemmin mahdollisesta omistajuuden siirrosta tai lisenssin myöntämisestä muille kuin assosioituneille kolmansille maille tai muiden kuin assosioituneiden kolmansien maiden yhteisöille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista. Jos tällainen omistajuuden siirto tai lisenssin myöntäminen on ristiriidassa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetujen kanssa tai 3 artiklassa tarkoitettujen tämän asetuksen tavoitteiden kanssa, rahastosta myönnetty rahoitus on maksettava takaisin.

4.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos unionin tukea myönnetään julkisena hankintana, unioni omistaa tulokset ja jäsenvaltioilla ja/tai assosioituneilla mailla on oikeus saada kirjallisesta pyynnöstään maksutta rajoittamaton lupa hyödyntää tuloksia.

26 artikla

Projektipäällikön tiedot

Jos jäsenvaltiot ja assosioituneet maat nimittävät projektipäällikön, komissio kuulee projektipäällikköä toimen yhteydessä saavutetusta edistymisestä ennen maksun suorittamista tukikelpoisen toimen tuensaajalle.

IV OSASTO

HALLINNOINTI, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

27 artikla

Työohjelmat

1.  Rahasto toteutetaan varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla tai monivuotisilla työohjelmilla. ▌

1 a.   Työohjelmissa voidaan erityisesti ottaa huomioon yleisessä strategisessa tutkimussuunnitelmassa ja voimavarojen kehittämissuunnitelman strategisissa tapaustutkimuksissa kehitetyt strategiat.

1 b.  Komissio varmistaa työohjelmien johdonmukaisuuden puolustustuotteiden ja ‑teknologioiden koko elinkaaren aikana.

2.  Komissio hyväksyy nämä työohjelmat delegoiduilla säädöksillä 28 a artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2 a.   Työohjelmissa vahvistetaan yksityiskohtaisesti rahastosta rahoitettavien hankkeiden luokat. Työohjelmien on vastattava 3 artiklassa vahvistettuja tavoitteita.

2 b.   Komissio tekee työohjelmien laatimisprosessin perusteella ennakkoarvioinnin mahdollisista päällekkäisyyksistä olemassa olevien voimavarojen tai unionissa jo rahoitettujen tutkimus- tai kehittämishankkeiden kanssa.

28 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle [voimaantulopäivästä] seitsemän vuoden ajaksi 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(16) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

29 artikla

Riippumattomat asiantuntijat

1.  Komissio nimittää riippumattomia asiantuntijoita avustamaan ehdotusten arvioinnissa varainhoitoasetuksen [237] artiklan nojalla. ▌

2.  Riippumattomien asiantuntijoiden on oltava unionin kansalaisia mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta, ja heidät on oltava yksilöity ja valittu ▌kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella ▌asiantuntijaluettelon laatimista varten. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [237] artiklassa säädetään, tätä luetteloa ei julkaista kokonaan tai osittain, jos se on tarpeen yleisen turvallisuuden suojeluun liittyvistä syistä.

3.  Riippumattomilla asiantuntijoilla on oltava jäsenvaltion tekemä asianmukainen turvallisuusselvitys.

5.  Riippumattomat asiantuntijat valitaan heille annettavien tehtävien edellyttämän osaamisen, kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

5 a.   Komissio huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa tai anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.

30 artikla

Turvallisuusluokiteltuja tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen

1.  Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)  kunkin jäsenvaltion tai assosioituneen maan on varmistettava, että sen kansalliset turvallisuussäännökset tarjoavat vastaavan Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojan kuin EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444(17) säädetyt turvallisuussäännöt ja päätöksen 2013/488/EU(18) liitteissä esitetyt neuvoston turvallisuussäännöt;

b)  jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle a alakohdassa tarkoitetut kansalliset turvallisuussäännökset;

c)  muissa kuin assosioituneissa kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja muihin kuin assosioituneisiin kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä rahastoa koskevia Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, mukaan lukien tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)  luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jos se asianomaisessa tapauksessa katsotaan tarpeelliseksi tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun perusteella, sanotun vaikuttamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

2.  Jos toimiin liittyy, niissä edellytetään ja/tai ne sisältävät turvallisuusluokiteltuja tietoja, asianomaisen rahoituselimen on määritettävä ehdotus- tai tarjouspyyntöasiakirjoissa toimenpiteet ja vaatimukset, jotka ovat tarpeen näiden tietojen suojan varmistamiseksi vaaditulla tasolla.

3.  Helpottaakseen arkaluonteisten tietojen vaihtoa komission, vastaanottajien ja tarvittaessa jäsenvaltioiden välillä komissio perustaa suojatun sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla seurataan rahaston toteuttamista ja edistymistä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ja täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista, sen varmistamiseksi, että voidaan arvioida tehokkaasti edistymistä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa.

3.  Komissio seuraa ja arvioi säännöllisesti rahaston toteuttamista ja laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle edistymistä koskevan kertomuksen. Vuosikertomukseen on sisällyttävä 7 artiklan täytäntöönpanoa koskeva osio. Komissio toteuttaa tätä varten tarvittavat seurantajärjestelyt.

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että rahaston toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen vastaanottajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

32 artikla

Rahaston arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Rahaston väliarviointi on suoritettava heti kun rahaston toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun rahaston täytäntöönpano on käynnistynyt. Väliarviointia koskevassa kertomuksessa on arvioitava viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2024 erityisesti rahaston hallintoa, Euroopan puolustusteollisesta kehittämisohjelmasta ja puolustusalan tutkimusta koskevasta valmistelutoimesta saatuja kokemuksia, 7 artiklassa tarkoitettujen eettisten menettelyjen täytäntöönpanoa, toteutusastetta, hankkeiden myöntämisen tuloksia, mukaan lukien pk-yritysten ja mid-cap-yritysten osallistuminen ja niiden rajatylittävän osallistumisen aste, rahoituksen jakautumista 10 artiklan 9 kohdassa tarkoitetun määritelmän mukaisten erityyppisten alihankkijoiden kesken, murroksellisiin teknologioihin osoitettua talousarviota sekä varainhoitoasetuksen [195] artiklan mukaisesti myönnettyä rahoitusta. Väliarviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot vastaanottajien alkuperämaista, yksittäisissä hankkeissa mukana olleiden maiden määrästä ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta. Komissio voi esittää ehdotuksia tähän asetukseen mahdollisesti tehtäviksi asianmukaisiksi muutoksiksi.

3.  Komissio suorittaa toteutuskauden päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 31 päivästä joulukuuta 2027, rahaston toteutuksen lopullisen arvioinnin. Lopullisen arviointikertomuksen on sisällettävä toteutuksen tulokset ja rahaston vaikutus, siinä määrin kuin se on mahdollista ajoitus huomioon ottaen. Kyseisessä kertomuksessa, joka perustuu jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja tärkeimpien sidosryhmien asiaankuuluvien kuulemisten tuloksiin, arvioidaan etenkin edistymistä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä analysoidaan myös muun muassa pk-yritysten ja mid-cap-yritysten rajatylittävää osallistumista rahastosta toteutettuihin hankkeisiin sekä pk-yritysten ja mid-cap-yritysten integroitumista globaaliin arvoketjuun. Arviointiin on lisäksi sisällyttävä tiedot vastaanottajien alkuperämaista ja, jos mahdollista, syntyneiden immateriaalioikeuksien jakautumisesta.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja niihin tekemät huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

33 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [127] artiklan mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikkia tuloja ja menoja koskevat tilit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston tapauksessa näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, joista säädetään Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013.

35 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen vastaanottajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Näitä taloudellisia resursseja voidaan käyttää puolustusteollisuuden tilastoja koskeviin hankkeisiin ja tiedonkeruun pilotointia koskeviin hankkeisiin.

V OSASTO

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Delegoidut säädökset

1.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

2.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

37 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o …/…. (Euroopan puolustusteollinen kehittämisohjelma) 1 päivästä tammikuuta 2021.

38 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen [Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa koskevaa asetusta] sekä puolustusalan tutkimusta koskevaa valmistelutointa, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjien, [Euroopan puolustusteollista kehittämisohjelmaa koskevan asetuksen] ja puolustusalan tutkimusta koskevan valmistelutoimen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

39 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).2 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1092, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman perustamisesta unionin puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (EUVL L 200, 7.8.2018, s. 30).
(2) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(4) Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.FIN&toc=OJ:C:2013:373:TOC
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(6) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(7) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(8) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/43/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, yhteisön sisällä tapahtuvia puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoja koskevien ehtojen yksinkertaistamisesta (EUVL L 146, 10.6.2009, s. 1).
(11) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
(12) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
(16) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(17) EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53.
(18) EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus