Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0228(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0409/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0409/2018

Keskustelut :

PV 11/12/2018 - 21
CRE 11/12/2018 - 21

Äänestykset :

PV 12/12/2018 - 19.2
CRE 12/12/2018 - 19.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 16.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0517
P8_TA(2019)0420

Hyväksytyt tekstit
PDF 335kWORD 116k
Keskiviikko 12. joulukuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen painos
Verkkojen Eurooppa -väline ***I
P8_TA(2018)0517A8-0409/2018
Teksti
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin tarkistukset 12. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (COM(2018)0438 – C8-0255/2018– 2018/0228(COD))(1)
EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
komission ehdotukseen
---------------------------------------------------------

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

[Tarkistus 1, ellei toisin ilmoitettu]

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0409/2018).
(2)* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.


Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
ASETUS EU .../...,
annettu ... päivänä ...kuuta ...,
Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 ja 194 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi sekä hiilestä irtautumista koskevien pitkän aikavälin sitoumusten noudattamiseksi unioni tarvitsee ajanmukaisen, multimodaalisen ja tehokkaan infrastruktuurin, joka edistää unionin ja sen eri alueiden, myös syrjäisten ja syrjäisimpien alueiden, saarialueiden, syrjäseutualueiden ja vuoristoalueiden, välisiä yhteyksiä ja yhdentymistä liikenne- ja energia-aloilla ja digitaalitaloudessa. Näillä yhteyksillä on määrä helpottaa henkilöiden, myös liikuntarajoitteisten henkilöiden, sekä tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaata liikkuvuutta. Euroopan laajuisilla verkoilla olisi helpotettava rajatylittäviä yhteyksiä, lujitettava taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä edistettävä kilpailukykyisemmän ja kestävämmän sosiaalisen markkinatalouden luomista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

(2)  Verkkojen Eurooppa -välineen, jäljempänä ’ohjelma’, tavoitteena on nopeuttaa investointeja Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja luoda vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Ohjelman pitäisi auttaa hyödyntämään täysin liikenne- ja energia-alojen ja digitaalitalouden välinen synergia, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi käyttöönottokustannusten optimoinnin.

(2 a)  Ohjelmalla olisi edistettävä alueellista saavutettavuutta ja yhteyksiä kaikilla unionin alueilla, mukaan lukien syrjäiset ja syrjäisimmät alueet, saarialueet, syrjäseutualueet, vuoristoalueet ja raja-alueet sekä väestökatoalueet ja harvaan asutut alueet.

(3)  Ohjelmalla olisi myös edistettävä EU:n ilmastonmuutoksen vastaisia toimia sekä tuettava ympäristön kannalta kestäviä sekä sosiaalisesti kestäviä hankkeita ja tarvittaessa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Erityisesti olisi vahvistettava ohjelman osuutta Pariisin sopimuksen tavoitteiden, ehdotettujen vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseen.

(3 a)   Ohjelmassa olisi taattava korkea avoimuuden taso tarjoamalla pääsy asiaankuuluviin asiakirjoihin erityisesti tapauksissa, joilla hankkeet vaikuttavat ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Hankkeiden arviointimenettelyssä olisi myös otettava huomioon sosiaaliset ja koheesiopoliittiset perusteet ja erityisesti paikallisyhteisöjen hyväksyntä. [tark. 82]

(4)  Koska Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja seitsemääntoista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteeseen liittyvien unionin sitoumusten vuoksi on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, ilmastotoimet olisi valtavirtaistettava tässä asetuksessa siten, että voidaan saavuttaa yleistavoite, jonka mukaan 25 prosenttia EU:n talousarvion menoista käytetään ilmastotavoitteiden tukemiseen(3). Ohjelmasta rahoitettavilta toimilta odotetaan, että 60 prosentilla ohjelman määrärahoista edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, muun muassa ▌ Rion tunnusmerkkien perusteella. ▌ Menojen ▌, jotka liittyvät rautatie- ja vesiliikenneinfrastruktuuriin, latausinfrastruktuuriin, vaihtoehtoisiin ja kestäviin polttoaineisiin kaikissa liikennemuodoissa, energiatehokkuuteen, puhtaaseen kaupunkiliikenteeseen, sähkön siirtoon ja varastointiin, älykkäisiin verkkoihin, hiilidioksidin siirtoon, uusiutuvaan energiaan, sisävesiliikenteeseen, multimodaalikuljetuksiin ja kaasuinfrastruktuuriin, olisi oltava ilmastotavoitteiden mukaisia. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa. Jotta voidaan ehkäistä infrastruktuurin haavoittuvuus mahdollisille ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutuksille ja varmistaa, että hankkeesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästökustannukset otetaan mukaan hankkeen taloudelliseen arviointiin, ohjelmasta tuettavien hankkeiden ilmastokestävyys olisi tarvittaessa varmistettava niiden ohjeiden mukaisesti, joita komission olisi laadittava tarvittaessa yhdenmukaisesti muita unionin ohjelmia koskevien ohjeiden kanssa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä koskevien unionin tavoitteiden ja sitoumusten mukaisesti ohjelmalla kannustetaan liikennemuotosiirtymää kohti kestävämpiä liikennemuotoja, kuten rautateitä, puhdasta kaupunkiliikennettä, meriliikennettä ja sisävesiväyliä.

(5)  Jotta voidaan noudattaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta annetun direktiivin 2016/2284/EU 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksia, jotka koskevat unionin varojen käyttöönottoa tukemaan direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä, tämän direktiivin mukaisten päästöjen tai ilman epäpuhtauksien vähennysten kustannuksia seurataan.

(6)  Yksi tämän ohjelman tärkeistä tavoitteista on lisätä synergiaa ja täydentävyyttä liikenteen, energian ja digitaalitalouden välillä. Tätä varten työohjelmilla voidaan puuttua tehokkaasti tiettyihin tukitoimien aloihin, joita ovat esimerkiksi verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus tai kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet, mukaan lukien asiaankuuluva infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille tai yhteinen rajatylittävä infrastruktuuri, ja niillä olisi lisättävä joustavuutta näiden alojen taloudellisen tuen yhdistämiseksi. Digitaalisen viestinnän mahdollistaminen voisi olla olennainen osa yhteistä etua koskevaa hanketta energian ja liikenteen aloilla. Kullakin alalla olisi ohjelman mukaisesti voitava pitää avustuskelpoisina synergiatekijöitä toiselta alalta, jos tällainen lähestymistapa parantaa investoinnin sosioekonomista hyötyä. Alojen väliseen synergiaan olisi kannustettava toimien valinnan myöntämisperusteissa sekä lisäämällä yhteisrahoitusta.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013(4) vahvistetuissa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) suuntaviivoissa, jäljempänä ’TEN-T-suuntaviivat’, yksilöidään TEN-T-verkon infrastruktuuri, täsmennetään siltä edellytettävät vaatimukset sekä säädetään täytäntöönpanoa koskevista toimenpiteistä. Näiden suuntaviivojen mukaisesti ydinverkko olisi saatava valmiiksi vuoteen 2030 mennessä siten, että luodaan uutta infrastruktuuria ja parannetaan merkittävästi olemassa olevan infrastruktuurin tasoa ja palautetaan sitä ennalleen.

(7 a)   Ohjelmasta rahoitettavien toimien, jotka edistävät yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä liikennealalla, olisi perustuttava kaikkien liikennemuotojen täydentävyyteen, jotta voidaan tarjota tehokkaita, yhteenliitettyjä ja multimodaalisia verkkoja, joilla taataan yhteydet kaikkialla unionissa.

(8)  TEN-T-suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen tukea ensi sijassa käynnissä olevien TEN-T-hankkeiden sekä rajatylittävien yhteyksien, pullonkaulojen, horisontaalisten painopisteiden, puuttuvien yhteyksien ja kaupunkisolmukohtien toteuttamista sekä varmistaa tarvittaessa, että tuetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti laadittujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien kanssa ja vastaavat verkon yleistä kehittämistä toimintavarmuuden ja yhteentoimivuuden osalta.

(8 a)   Joissain tapauksissa yhden jäsenvaltion alueella toteutetuilla hankkeilla on merkittävä rajatylittävä vaikutus ja ne luovat kansalliset rajat ylittävää arvoa parantamalla rajatylittäviä yhteyksiä rannikolla tai parantamalla laajemmin yhteyksiä sisämaan talouteen yli kansallisten rajojen. Hankkeet, joilla osoitetaan olevan tällainen vaikutus, olisi tämän vuoksi katsottava rajatylittäviksi.

(8 b)   Jotta voidaan ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamiseen liittyvät poikkeukselliset olosuhteet, olisi varmistettava Irlannin yhteydet manner-Eurooppaan muuttamalla TEN-T-käytävien reittiä ja koostumusta siten, että niihin sisällytetään Irlannin ja mantereen ydinverkon ja kattavan verkon satamien väliset meriyhteydet.

(9)  Jotta voidaan ottaa huomioon lisääntyvät liikennevirrat ja verkon kehittyminen, ydinverkon käytävien suuntausta, ennalta yksilöityjä osuuksia ja niiden kapasiteettia olisi mukautettava. Tällaiset ydinverkon mukautukset eivät saisi haitata sen valmistumista vuoteen 2030 mennessä, niiden olisi parannettava käytävien kattavuutta EU:n alueella, ja niiden olisi oltava oikeasuhteisia, jotta voidaan säilyttää käytävien kehittämisen ja koordinoinnin johdonmukaisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi ydinverkon käytävien pituutta ei pitäisi lisätä yli 15 prosentilla. Kattavan verkon kehittymistä täytyy seurata ja arvioida, jotta voidaan taata osuuksien merkittävyys.

(10)  On tarpeen edistää julkisia ja yksityisiä investointeja älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, multimodaaliseen, osallistavaan, liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta esteettömään, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen kaikkialla unionissa ja kaikkien liikennemuotojen osalta. Komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon ”Eurooppa liikkeellä”(5). Siinä esitettiin laaja valikoima aloitteita, joiden tavoitteena oli tehdä liikenteestä turvallisempaa, kannustaa ottamaan käyttöön älykkäitä tiemaksujärjestelmiä, vähentää hiilidioksidipäästöjä, ilmansaasteita ja ruuhkia, edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista sekä turvata työntekijöille asianmukaiset olosuhteet ja lepoajat. Näihin aloitteisiin olisi varattava unionin rahoitustukea, tarvittaessa myös tämän ohjelman kautta, esimerkiksi älykkäiden ajopiirtureiden käyttöönoton ja niiden jälkiasennusten vauhdittamiseksi.

(11)  TEN-T-suuntaviivoissa edellytetään uusien teknologioiden ja innovoinnin osalta, että TEN-T mahdollistaa hiilestä irtautumisen kaikissa liikennemuodoissa edistämällä energiatehokkuutta ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä noudattaen teknologianeutraaliuden periaatetta. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/94/EU(6) luodaan yhteinen toimenpidekehys vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotolle unionissa kaikkien liikennemuotojen osalta, jotta voidaan vähentää mahdollisimman paljon liikenteen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lieventää liikenteen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Lisäksi kyseisessä direktiivissä jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että julkisia lataus- ja tankkauspisteitä on saatavilla viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Marraskuussa 2017 annettujen komission ehdotusten(7) mukaan tarvitaan laaja joukko toimenpiteitä, joilla edistetään vähäpäästöistä liikkuvuutta, mukaan lukien rahoitustuki, jos markkinaolosuhteet eivät tarjoa riittävästi kannustimia.

(12)  Antamassaan tiedonannossa ”Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas liikenne”(8) komissio korosti, että ajoneuvojen automatisoinnin ja edistyneiden yhteyksien ansiosta ajoneuvoista tulee turvallisempia ja paremmin yhteiskäyttöön soveltuvia, minkä vuoksi ne tulevat olemaan myös paremmin kaikkien saatavilla, mukaan lukien esimerkiksi vanhukset ja liikuntarajoitteiset henkilöt, jotka nykyisin voivat olla liikkuvuuspalvelujen saavuttamattomissa. Samassa yhteydessä komissio esitti tieliikenneturvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintasuunnitelman ja ehdotti tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY tarkistamista. Samaan tapaan myös muut säädökset, kuten Euroopan laajuisen tieverkon tunnelien turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu direktiivi 2004/54/EY, täytyy mukauttaa uusiin liikennealan turvallisuutta ja digitalisointia koskeviin standardeihin. Turvallisuuden parantamisen pitää olla etusijalla myös rautatiealalla. Erityisen tärkeitä ovat investoinnit rautatieristeysten turvallisuuteen (eli merkkivalolaitteisiin ja infrastruktuurin parantamiseen). Vuonna 2012 EU:n 114 000 tasoristeyksessä tapahtui 573 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli 369 henkilöä ja loukkaantui vakavasti 339 henkilöä (Euroopan rautatievirasto, raportti vuodelta 2014). Siksi olisi yksilöitävä EU:n laajuisesti tasoristeykset, joista aiheutuu huomattava turvallisuusriski, jotta voidaan investoida infrastruktuurin parantamiseen. Pitkällä aikavälillä tällainen infrastruktuuri olisi korvattava silloilla ja alikulkutunneleilla.

(13)  Jotta voidaan tehostaa liikennehankkeiden toteuttamista verkon vähemmän kehittyneissä osissa, ohjelmaan olisi siirrettävä koheesiorahastosta varoja liikennehankkeiden rahoittamiseen koheesiorahaston tukeen oikeutetuissa jäsenvaltioissa. Rahoituskelpoisten hankkeiden valinta olisi alkuvaiheessa ▌ toteutettava noudattaen koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Alkuvaiheen lopussa ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, olisi jaettava kilpailun pohjalta etupäässä rajatylittäville ja puuttuvien yhteyksien rakentamista koskeville hankkeille jäsenvaltioissa, jotka voivat saada rahoitusta koheesiorahastosta. Komission olisi tuettava koheesiorahastosta saatavaan rahoitukseen oikeutettuja jäsenvaltioita niiden pyrkiessä laatimaan asianmukaisia hankejatkumoita, erityisesti parantamalla asianomaisten julkishallintojen institutionaalisia valmiuksia.

(14)  Siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa marraskuussa 2017 annetun yhteisen tiedonannon(9) jälkeen komissio ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja hyväksyivät 28 päivänä maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman(10), jossa korostettiin, että liikenneinfrastruktuuripolitiikka tarjoaa hyvän tilaisuuden parantaa synergioita puolustustarpeiden ja TEN-T-verkon välillä siten, että yleistavoitteena on parantaa liikkuvuutta kaikkialla unionia. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että neuvostoa pyydetään käsittelemään ja hyväksymään liikenneinfrastruktuuriin liittyvät sotilaalliset vaatimukset vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja että vuoteen 2019 mennessä komission yksiköt määrittelevät myös infrastruktuurin (siviili- ja puolustusalan) kaksikäyttöön soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, mukaan lukien sellaiset osat, joissa nykyistä infrastruktuuria on mahdollista parantaa. Infrastruktuuri on aina kaksikäyttöistä. Unionin rahoitus kaksikäyttöhankkeiden täytäntöönpanoon olisi toteutettava tämän ohjelman kautta työohjelmilla sellaisten mitattavissa olevien toimien avulla, jotka täyttävät sovellettavat vaatimukset siten kuin työohjelman yhteydessä määritellään.

(14 a)   Siviili- ja puolustusalan liikkuvuutta unionissa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen on osa liikkuvuuden parantamista EU:ssa koskevaa yleistä tavoitetta. Samalla se vastaa logistiikkaa ja liikkuvuutta koskeviin haasteisiin, jotka esitetään unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (YTPP). Tässä tarkoituksessa on tärkeää yhdenmukaistaa rajatylittävät standardit ja tullimääräykset sekä hallinto- ja lainsäädäntömenettelyt. EU:n yhteisyrityksillä on tärkeä rooli muun muassa sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä että siviili- ja puolustusalan liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa koskevien hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen yhdenmukaistamisessa. Siviili- ja puolustusalan liikkuvuus edistää Verkkojen Eurooppa -välineen kehittämistä, erityisesti talousarvioon liittyvien seikkojen ja uusiin ja tuleviin tarpeisiin vastaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden osalta.

(15)  Tiedonannossaan ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(11) komissio toi esiin syrjäisimpien alueiden erityisiä liikenteeseen, energiaan ja digitaalitalouteen liittyviä tarpeita ja korosti, että näihin tarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan asianmukaista unionin rahoitusta, myös tästä ohjelmasta, siten, että sovelletaan enintään 85 prosentin yhteisrahoitusosuuksia.

(16)  Ottaen huomioon merkittävät investoinnit, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan edetä kohti koko TEN-T-ydinverkon toteuttamista vuoteen 2030 mennessä (arviolta 350 miljardia euroa vuosina 2021–2027) ja kattavan TEN-T-verkon toteuttamista vuoteen 2050 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen, digitalisaation ja kaupunkiliikenteen vaatimat investoinnit (arviolta 700 miljardia euroa vuosina 2021–2027) on syytä säilyttää liikennealan määrärahat asianmukaisella tasolla, joka vastaa ohjelmakauden 2014–2020 alussa varattuja määrärahoja, ja varmistaa unionin rahoitusohjelmien ja -välineiden mahdollisimman tehokas käyttö ja siten maksimoida unionin tukemien investointien lisäarvo. Tämä olisi saavutettavissa virtaviivaistamalla investointiprosessi ja mahdollistamalla näkyvyys liikenteen hankejatkumossa sekä johdonmukaisuus asiaankuuluvissa unionin ohjelmissa, erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineessä, Euroopan aluekehitysrahastossa (EAKR), koheesiorahastossa ja InvestEU-rahastossa. Tarvittaessa olisi erityisesti otettava huomioon mahdollistavat edellytykset, jotka luetellaan [Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä] annetun asetuksen (EU) XXX liitteessä IV.

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 347/2013(12) yksilöidään Euroopan laajuiset ensisijaiset energiainfrastruktuurit, joiden toteuttaminen on olennaisen tärkeää unionin energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, yksilöidään yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka ovat tarpeen näiden ensisijaisten infrastruktuurien toteuttamiseksi, sekä säädetään lupien myöntämistä, julkisen sektorin osallistumista ja sääntelyä koskevista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on nopeuttaa ja/tai helpottaa tällaisten hankkeiden toteuttamista, mukaan lukien perusteet, joilla määritetään näiden hankkeiden kelpoisuus saada unionin rahoitustukea. Luetteloa yhteistä etua koskevista hankkeista ja TEN-E-suuntaviivoja olisi tarkistettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon Pariisin sopimuksen tavoitteet sekä vuotta 2030 ja sen jälkeistä aikaa koskevat unionin ilmasto- ja energiatavoitteet.

(18)  Direktiivissä [uudelleen laadittu uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi] painotetaan tarvetta luoda puitteet, jotka mahdollistavat unionin varojen tehostetun käytön. Erityisesti mainitaan toimet uusiutuvaa energiaa koskevan yhteistyön tukemiseksi yli rajojen.

(19)  Verkkoinfrastruktuurin täydentäminen on edelleen keskeinen tekijä uusiutuvaa energiaa koskevassa kehitystyössä, ja uusiutuvaa energiaa koskevan rajatylittävän yhteistyön mukaan ottaminen ja älykkään ja tehokkaan energiajärjestelmän kehittäminen, mukaan lukien varastointia ja kysynnänohjausta koskevat ratkaisut, jotka auttavat tasapainottamaan verkkoa, vastaavat Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -aloitteen yhteydessä omaksuttua lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on yhteisvastuullisesti saavuttaa uusiutuvan energian tavoite vuoteen 2030 mennessä, sekä hiilestä irtautumisen pitkän aikavälin tavoitteiden myötä muuttunutta toimintapoliittista ympäristöä, jolla varmistetaan oikeudenmukainen ja asianmukainen sosiaalinen siirtymä.

(20)  Innovatiivinen infrastruktuuriteknologia, joka mahdollistaa siirtymisen vähäpäästöisiin energia- ja liikkuvuusjärjestelmiin ja auttaa parantamaan toimitusvarmuutta siten, että pyritään lisäämään unionin energiaomavaraisuutta, on välttämätön unionin hiilestä irtautumisen tavoitteiden kannalta. Komissio painotti 23 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa Euroopan energiaverkkojen vahvistamisesta(13) erityisesti, että sähkön roolin vahvistuminen, jossa uusiutuvat energialähteet muodostavat puolet sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä, edistää entistä enemmän hiilestä irtautumista tähän asti fossiilisten polttoaineiden hallitsemilla aloilla, kuten liikenteessä, teollisuudessa ja lämmityksessä ja jäähdytyksessä, ja että Euroopan laajuisen energiainfrastruktuurin politiikassa pitää keskittyä sähkön yhteenliitäntöihin, sähkön varastointiin, älykkäitä verkkoja koskeviin hankkeisiin ja kaasuinfrastruktuuriin tehtäviin investointeihin. Unionin hiilestä irtautumista koskevien tavoitteiden, sisämarkkinoiden yhdentymisen ja toimitusvarmuuden tukemiseksi olisi harkittava vakavasti ja käsiteltävä tärkeysjärjestyksessä ensisijaisina sellaisia teknologioita ja hankkeita, joilla edistetään siirtymistä vähäpäästöiseen talouteen. Komission tavoitteena on lisätä ohjelmasta tuettavia hankkeita, jotka koskevat älykkäitä verkkoja, innovatiivista varastointia ja hiilidioksidin siirtoa.

(20 a)   On tarpeen tukea älykkäitä verkkoja koskevia hankkeita, joihin on integroitu sähkön tuotanto, jakelu tai kulutus siten, että käytetään reaaliaikaista järjestelmänhallintaa ja vaikutetaan rajatylittäviin energiavirtoihin. Energiahankkeissa olisi otettava paremmin huomioon älyverkkojen keskeinen merkitys energiakäänteessä, ja ohjelmasta annettavalla tuella olisi autettava poistamaan rahoitusvajeet, joka nyt jarruttavat investointeja älyverkkoteknologian laajamittaiseen käyttöön.

(20 b)  Sähkön yhteenliitäntöjen osalta [energiaunionin hallinnosta annetussa] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/... vahvistetaan jäsenvaltioiden sähköverkkojen yhteenliitäntää varten 15 prosentin tavoite vuodeksi 2030. Tämän ohjelman olisi edistettävä kyseisen tavoitteen saavuttamista.

(21)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseen tarvitaan digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria. Euroopan teollisuuden digitalisaatio sekä liikenteen, energian, terveydenhuollon ja julkishallinnon kaltaisten alojen uudenaikaistaminen edellyttävät luotettavien ja edullisten suuren ja erittäin suuren kapasiteetin verkkoyhteyksien saatavuutta. Digitaalisista yhteyksistä on tullut yksi ratkaisevista tekijöistä, joilla voidaan edistää taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten erojen kaventamista sekä tukea paikallistalouksien uudenaikaistamista ja taloudellisen toiminnan monipuolistamista. Ohjelman tuki digitaalisten yhteyksien infrastruktuuria koskeville toimille olisi suhteutettava tällaisen infrastruktuurin kasvavaan tärkeyteen talouden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sen vuoksi on tarpeen säätää yhteistä etua koskevista digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeista, jotka ovat tarpeen unionin digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteiden saavuttamiseksi, ja kumota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014(14).

(22)  Tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa”(15) (gigabittiyhteiskuntastrategia) esitetään vuoteen 2025 ulottuvat strategiset tavoitteet digitaaliyhteyksien infrastruktuurin optimoimiseksi. Direktiivin (EU) 2018/XXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] tavoitteena on muun muassa luoda sääntely-ympäristö, joka luo kannustimia yksityisille investoinneille digitaalisten yhteyksien verkkoihin. On kuitenkin selvää, että verkkojen käyttöönotto vaatii pikaisesti enemmän huomiota, koska sen kustannustehokkuus on rajallinen eri puolilla unionia. Syitä tähän ovat esimerkiksi kaukainen sijainti ja alueelliset tai maantieteelliset erityispiirteet, alhainen väestötiheys ja monet erilaiset sosioekonomiset tekijät. Sen vuoksi ohjelmalla olisi pyrittävä myös tasoittamaan maaseutu- ja kaupunkialueiden välisiä eroja näiden gigabittiyhteiskuntastrategiassa esitettyjen strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi täydentämällä tukea, jota myönnetään erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon muista ohjelmista, erityisesti Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (EAKR) ja InvestEU-rahastosta.

(23)  Kaikki internetiin yhteydessä olevat digitaalisten yhteyksien verkot ovat pääasiassa niiden mahdollistamien sovellusten ja palvelujen toiminnan vuoksi lähtökohtaisesti Euroopan laajuisia. Ohjelman tuen osalta etusijalle olisi kuitenkin asetettava toimet, joilla odotetaan olevan eniten vaikutusta digitaalisiin sisämarkkinoihin – esimerkiksi gigabittiyhteiskuntastrategiaa koskevan tiedonannon tavoitteiden osalta – sekä talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitykseen, ottaen huomioon todetut markkinoiden toimintapuutteet ja täytäntöönpanon esteet.

(24)  Muun muassa koulut, yliopistot, kirjastot ja paikalliset, alueelliset ja kansalliset hallintoelimet, keskeiset julkisten palvelujen tarjoajat, sairaalat ja terveyskeskukset, tärkeät liikenteen keskukset ja laajasti digitalisoituneet yritykset ovat tahoja ja paikkoja, jotka voivat edistää merkittävää sosioekonomista kehitystä alueellaan, mukaan lukien maaseutualueet ja harvan asutut alueet. Tällaisten sosioekonomisten vaikuttajien on tarpeen olla gigabittiyhteyksien eturintamassa, jotta unionin kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille voidaan turvata parhaat mahdolliset palvelut ja sovellukset. Ohjelmasta olisi tuettava gigabittiyhteyksien ja nopeiden yhteyksien, myös kehittyneiden mobiiliyhteyksien, saatavuutta näille sosioekonomisille vaikuttajille, jotta voidaan maksimoida positiiviset heijastusvaikutukset talouteen ja yhteiskuntaan laajemminkin, myös tuottamalla lisää kysyntää yhteyksille ja palveluille.

(25)  WiFi4EU-aloitteen hyvien tulosten pohjalta ohjelmasta olisi jatkettava tukea maksuttomien, turvattujen ja laadukkaiden paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamiseen paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkisen palvelun tehtävää suorittavat yhteisöt, kuten viranomaiset ja julkisten palvelujen tarjoajat, sekä julkiset yleisölle avoimet ulkotilat. Näin voidaan edistää unionin digitaalista näkyvyyttä paikallisyhteisöissä.

(25 a)  Digitaalinen infrastruktuuri on innovoinnin tärkeä perusta. Jotta voitaisiin maksimoida ohjelman vaikutus, sen olisi keskityttävä tällaisen infrastruktuurin rahoittamiseen. Yksittäiset digitaaliset palvelut ja sovellukset, kuten ne, joissa käytetään erilaisia hajautetun tilikirjan teknologioita tai tekoälyä, olisi sen vuoksi jätettävä ohjelman soveltamisalan ulkopuolelle ja niitä olisi sen sijaan käsiteltävä tarvittaessa muissa välineissä, kuten Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa. On myös tärkeää maksimoida eri ohjelmien väliset synergiat.

(26)  Nyt ennakoidaan jo seuraavan sukupolven digitaalisia palveluja, kuten esineiden internetin palvelut ja sovellukset, joiden odotetaan tuottavan merkittäviä hyötyjä monille eri aloille ja koko yhteiskunnalle. Niiden elinkelpoisuus vaatii 5G-verkkojen keskeytymätöntä rajatylittävää kattavuutta erityisesti, jotta käyttäjät ja esineet voivat säilyttää yhteydet myös liikkuessaan paikasta toiseen. 5G:n käyttöönoton kustannusten jakamista eri alojen välillä ei ole kuitenkaan vielä selkiytetty, ja kaupalliseen käyttöönottoon liittyy joillakin keskeisillä aloilla hyvin suuria riskejä. Maantieliikennekäytävien ja junayhteyksien odotetaan olevan merkitykseltään keskeisiä verkotetun liikkuvuuden uusien sovellusten ensimmäisessä vaiheessa. Sen vuoksi niitä pidetään tämän ohjelman rahoituksen kannalta olennaisen tärkeinä hankkeina.

(27)  Ilman yhteyksiä olevat alueet kaikkialla unionissa, myös sen keskeisillä alueilla, muodostavat pullonkauloja ja tarkoittavat digitaalisille sisämarkkinoille hyödyntämättä jäävää potentiaalia. Korkealaatuiset internetyhteydet voivat useilla maaseutu- ja syrjäisillä alueilla olla tärkeässä asemassa, kun pyritään estämään digitaalisen kuilun syntymistä, eristyneisyyttä ja väestökatoa, sillä yhteyksien avulla voidaan vähentää sekä tavaroiden että palvelujen jakelukustannuksia ja jossain määrin kompensoida etäisyyttä. Korkealaatuiset internetyhteydet ovat välttämättömiä uusille taloudellisille mahdollisuuksille, jollaisia ovat esimerkiksi täsmäviljely tai biotalouden kehittäminen maaseutualueilla. Ohjelmalla olisi edistettävä erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden tai langattomien yhteyksien saamista kaikille Euroopan kotitalouksille sekä maaseudulla että kaupungeissa ja keskityttävä sellaisiin yhteyksiin, joiden osalta on havaittu markkinoiden toimintapuutteita, joita voidaan käsitellä matalan intensiteetin avustuksilla. Tässä yhteydessä ohjelmalla olisi tavoiteltava kattavuutta kaikkien kotitalouksien ja alueiden osalta, sillä puuttuminen jo katetun alueen katveisiin myöhemmin ei ole taloudellisesti järkevää.

(28)  Sähköisen viestinnän runkoverkkojen käyttöönotto – myös merenalaisilla kaapeleilla, jotka yhdistävät Euroopan alueet kolmansiin maihin toisilla mantereilla taikka Euroopan saaret tai merentakaiset alueet mantereeseen – on tarpeen, jotta voidaan turvata tämän elintärkeän infrastruktuurin vikasietoisuus ja lisätä unionin digitaalisten verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä. Usein tällaiset hankkeet eivät kuitenkaan ole kaupallisesti kannattavia ilman julkista tukea.

(29)  Yhteistä etua koskevissa digitaalisen yhteenliitettävyyden infrastruktuurihankkeissa olisi hyödynnettävä parasta käytettävissä olevaa ja sopivaa teknologiaa ja tarjottava paras mahdollinen huipputeknologioiden välinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon häiriönsietokyvyn, kyberturvallisuuden ja kustannustehokkuuden suhteen, ja niiden tärkeysjärjestyksestä olisi päätettävä työohjelmilla, joissa otetaan huomioon tässä asetuksessa säädetyt perusteet. Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon voi sisältyä passiivista infrastruktuuria sosioekonomisten ja ympäristöhyötyjen maksimoimiseksi. Toimien tärkeysjärjestyksessä olisi otettava huomioon myös yhteyksien positiiviset heijastusvaikutukset, esimerkiksi jos hanke toteutuessaan voi luoda toimintamallin kattavuuden laajentamiselle alueille tai väestönosiin alueilla, joilla yhteyksiä ei aikaisemmin ole ollut.

(30)  Unioni on kehittänyt omaa satelliittiperusteista paikannus-, navigointi- ja ajanmääritysteknologiaansa (EGNOS/Galileo) ja myös oman maanhavainnointijärjestelmänsä (Copernicus). Sekä EGNOS/Galileo että Copernicus tarjoavat kehittyneitä palveluja, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia hyötyjä julkisen ja yksityisen sektorin käyttäjille. Sen vuoksi kaikkien ohjelmasta rahoitettavien liikenteen, energian tai digitaalitalouden infrastruktuurien, joissa käytetään paikannus-, navigointi- ja ajanmääritys- tai maanhavainnointipalveluja, olisi oltava teknisesti yhteensopivia EGNOS/Galileo- ja Copernicus-järjestelmien kanssa.

(31)  Myönteiset tulokset ensimmäisestä nykyisen ohjelman vuonna 2017 käynnistetystä ehdotuspyynnöstä, jossa oli kyse rahoituksen yhdistämisestä, osoittivat olevan hyödyllistä ja lisäarvoa tuottavaa yhdistää EU:n avustuksia rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien. Rahoituksen yhdistämisen pitäisi houkutella yksityisiä investointeja ja tuottaa vipuvaikutusta julkisen sektorin kokonaisrahoitusosuuden käytölle Invest EU -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi ohjelmasta olisi edelleenkin tuettava toimia, jotka mahdollistavat EU:n avustusten yhdistämisen muihin rahoituslähteisiin. Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien osuus saa olla enintään 10 prosenttia tähän tarkoitukseen varatuista määrärahoista.

(31 a)  Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien olisi ensisijaisesti koskettava hankkeita, joiden tavoitteena on alan digitalisointi, erityisesti SESAR ja ERTMS, joilta odotetaan taloudellista tuottavuutta.

(32)  Tämän ohjelman toimintatavoitteisiin pyrittäessä hyödynnetään myös rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita InvestEU-rahaston investointi-ikkunan/-ikkunoiden [...] mukaisesti. Ohjelman toimilla olisi edistettävä investointeja käsittelemällä markkinoiden toimintapuutteita tai epäoptimaalisia investointitilanteita oikeasuhteisesti ja asianmukaisesti, ne eivät saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä, ja niiden olisi tarjottava selkeää eurooppalaista lisäarvoa.

(33)  Innovaatiosyklin integroidun kehittämisen edistämiseksi on tarpeen varmistaa unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien yhteydessä kehitettyjen innovatiivisten ratkaisujen ja Verkkojen Eurooppa -välineen tuella toteutettujen innovatiivisten ratkaisujen välinen täydentävyys. Tätä varten synergialla Euroopan horisontti -ohjelman kanssa varmistetaan, että a) liikenne-, energia- ja digitaalialan tutkimus- ja innovointitarpeet EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan Euroopan horisontti -ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa; b) Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan horisontti -ohjelman kanssa innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen – erityisesti Euroopan horisontti -ohjelman avulla saavutettujen teknologioiden ja ratkaisujen – laajamittaista käyttöönottoa ja yleistymistä liikenteen, energian ja digitaalitalouden infrastruktuurin aloilla ja näiden alojen välisissä synergioissa; c) helpotetaan tietojen ja datan vaihtamista Euroopan horisontti -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen välillä esimerkiksi yksilöimällä Euroopan horisontti -ohjelman avulla toteutettuja markkinavalmiita teknologioita, joiden käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa -välineen avulla voidaan edistää.

(34)  Tässä asetuksessa vahvistetaan koko ohjelmakauden 2021–2027 rahoituspuitteet, joita pidetään ensisijaisena rahoitusohjeena vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen31 17 kohdan mukaisesti]. Rahoituspuitteet olisi säilytettävä ohjelman koko keston ajan, eikä määrärahoja saisi vähentää tai kohdentaa uudelleen muihin ohjelmiin, jotta säilytetään paitsi alkuperäinen tasapaino myös kompromissit ja temaattiset ja alueelliset jakautumat koko ohjelmakauden ajan.

(35)  Unionin tasolla talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso on kehys, jonka puitteissa voidaan yksilöidä tärkeimmät kansalliset uudistustarpeet ja seurata uudistustavoitteiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot laativat omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa näiden uudistustavoitteiden tukemiseksi. Nämä strategiat olisi esitettävä kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä, jotta voidaan hahmotella ja koordinoida kansallisella ja/tai unionin rahoituksella tuettavia ensisijaisia investointihankkeita. Niiden olisi myös autettava käyttämään unionin rahoitusta johdonmukaisesti ja maksimoimaan tapauksen mukaan erityisesti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), koheesiorahaston, Euroopan investointien vakautusjärjestelyn, InvestEU:n ja Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitustuesta saatava lisäarvo. Rahoitustukea olisi myös käytettävä tavalla, joka on tarvittaessa yhdenmukainen unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa.

[erillinen äänestys]

(37)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Olisi myös harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(38)  Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvat kolmannet maat voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksen mukaisen yhteistyön puitteissa. Sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityinen säännös, jolla annetaan toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja oikeus käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(39)  Avustusten myöntämistä koskevat säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Jotta voidaan ottaa huomioon ohjelmasta tuettavien toimien erityisluonne ja varmistaa yhdenmukainen toteutus ohjelman kattamilla eri aloilla, on tarpeen säätää avustuskelpoisuutta ja myöntämisperusteita koskevista lisätiedoista. Komissiolla ja/tai ohjelman toteuttamisesta vastaavilla toimeenpanovirastoilla ei ole valtuuksia luoda toimien valintaa ja rahoittamista koskevia lisävelvoitteita, joista ei säädetä tässä asetuksessa. Varainhoitoasetuksesta poikkeamatta työohjelmissa voidaan ottaa käyttöön yksinkertaistettuja menettelyjä tietyissä tapauksissa, joissa ehdotuspyyntöjen tavoitteilla ei ole strategisia vaikutuksia.

(39 a)  Varainhoitoasetuksen mukaisesti valinta- ja myöntämisperusteet määritellään työohjelmissa. Liikennealalla hankkeen laatua ja merkityksellisyyttä olisi arvioitava myös ottaen huomioon sen odotettu vaikutus yhteenliitettävyyteen unionissa, esteettömyysvaatimusten mukaisuus ja tulevia kunnossapitotarpeita koskeva strategia.

(40)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(16), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(17), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(18) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193(19) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(20) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(40 a)   Ohjelman täytäntöönpanon onnistuminen on hyvin vahvasti riippuvainen yhteiseen hankkeeseen osallistuvien yhteisöjen yhteistyön tasosta. Näin ollen yhteisyritykseen perustuvan rakenteen perustamiseen olisi kannustettava muun muassa suuremmalla yhteisrahoitusosuudella.

(41)  [Viittaus päivitettävä tarvittaessa merentakaisia maita ja alueita koskevan uuden päätöksen mukaisesti: Neuvoston päätöksen 2013/755/EU(21) 94 artiklan] nojalla merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(42)  Unionin olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja synergiaan unionin ulkoisia politiikkoja koskevien ohjelmien kanssa, mukaan lukien tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”(22) mukaisesti annettuihin sitoumuksiin perustuva liittymistä valmisteleva tuki.

(43)  Kun kolmannet maat tai kolmansiin maihin sijoittautuneet yhteisöt osallistuvat yhteistä etua koskevia hankkeita tai uusiutuvaa energiaa koskevia rajatylittäviä hankkeita edistäviin toimiin, rahoitustukea olisi oltava saatavilla vain, jos se on välttämätöntä näiden hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(43 a)   Direktiivin 2014/25/EU 85 artiklan mukaisesti ja kun kyse on kolmansista maista, joiden kanssa unioni ei ole tehnyt monenkeskistä tai kahdenvälistä sopimusta, jolla varmistetaan unionin yrityksille vastaava ja tosiasiallinen pääsy kyseisten kolmansien maiden markkinoille, Verkkojen Eurooppa -välineestä yhteisrahoitetun hankkeen yhteydessä hankintasopimuksen tekemiseksi jätetty tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus ylittää 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tuotteiden kokonaisarvosta.

(44)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(23) 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on tarpeen arvioida esimerkiksi ilmastokestävyyden varmistamista koskevia erityisiä seurantavaatimuksia soveltamalla kerättyjen tietojen pohjalta välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Komission olisi tehtävä arviointeja ja tiedotettava niiden tuloksista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle arvioidakseen rahoituksen tehokkuutta ja toimivuutta ja sen vaikutusta ohjelman yleistavoitteisiin sekä tehtävä tarpeen mukaan mukautuksia.

(45)  Olisi toteutettava avoimia, vastuuvelvollisuuteen perustuvia ja asianmukaisia seuranta- ja raportointitoimenpiteitä, joihin sisältyy mitattavissa olevia indikaattoreita ja joiden avulla voidaan arvioida ohjelman edistymistä tässä asetuksessa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa ja raportoida siitä sekä edistää ohjelmalla saavutettavia tuloksia. Tällä tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja ydinverkon käytävillä kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja että nämä tiedot ja tulokset kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. On tarpeen asettaa unionin varojen saajille oikeasuhteiset raportointivaatimukset ohjelmaa koskevien merkityksellisten tietojen keräämiseksi.

(45 a)  Ohjelma olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Komission olisi laadittava maaliskuun 2021 loppuun mennessä puiteohjelma, joka sisältää työohjelmien ennakoidun aikataulun, ehdotuspyynnöt, niiden aiheet, niille myönnetyn rahoituksen ja muut tarvittavat yksityiskohtaiset tiedot avoimuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi koko ohjelman keston ajan sekä hankkeiden laadun parantamiseksi.

(45 b)  Olisi suoritettava ohjelman kattava arviointi, jotta taataan ohjelman investointiprioriteettien johdonmukaisuus unionin ilmastonmuutossitoumusten kanssa.

(46)  ▌ Tämän asetuksen täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat työohjelmien ja puiteohjelman hyväksymistä. ▌

(47)  Jotta voidaan tarvittaessa mukauttaa ohjelman seurannassa käytettäviä indikaattoreita ▌ ja ydinverkon liikennekäytävien määrittelyä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteessä olevien I, II ja III osan sekä sotilaallisten vaatimusten muuttamista, sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon osien luettelon laatimista tai muuttamista, ensisijaisten kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeiden luettelon laatimista tai muuttamista sekä sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskevan arviointimenettelyn vahvistamista tai muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)  Asetukset (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 olisi selvyyden vuoksi kumottava. Asetuksen (EU) N:o 1316/2013 29 artiklan, jolla muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010(24) liitettä tavaraliikennekäytävien luettelon osalta, vaikutukset olisi kuitenkin pidettävä voimassa.

(49)  Jotta tässä asetuksessa säädetyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä hyvissä ajoin, sen on tarpeen tulla voimaan heti, kun se on julkaistu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Verkkojen Eurooppa -väline, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’toimella’ mitä tahansa rahoituksellisesti ja teknisesti riippumattomaksi määriteltyä, ajallisesti rajattua toimintaa, joka on tarpeen hankkeen toteuttamiseksi;

b)  ’vaihtoehtoisilla polttoaineilla’ direktiivin 2014/94/EU 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia polttoaineita kaikissa liikennemuodoissa;

c)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena sellaisessa unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, joka mahdollistaa sen osallistumisen ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c a)   ’tuensaajalla’ yhteisöä, joka on valittu saamaan unionin rahoitustukea tämän asetuksen 11 artiklassa vahvistettujen osallistumiskelpoisuusperusteiden ja varainhoitoasetuksen [197] artiklan mukaisesti;

d)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa asetuksen (EU, Euratom) 2018/XXX, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [2 artiklan 6 alakohdassa] tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

d a)  ’pullonkaulalla’ fyysistä, teknistä tai toiminnallista estettä, josta aiheutuva järjestelmäkatkos vaikuttaa kaukoliikennevirtojen tai rajatylittävien virtojen sujuvuuteen ja joka voidaan poistaa ottamalla käyttöön uutta infrastruktuuria tai parantamalla merkittävästi olemassa olevaa infrastruktuuria, mikä voisi synnyttää huomattavia parannuksia, jotka ratkaisevat pullonkaulojen aiheuttamat rajoitukset;

e)  ’kattavalla verkolla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

f)  ’ydinverkolla’ asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti yksilöityä liikenneinfrastruktuuria;

g)  ’ydinverkkokäytävillä’ välinettä, joka helpottaa sen ydinverkon koordinoitua täytäntöönpanoa, josta säädetään asetuksen (EU) N:o 1315/2013 IV luvussa ja joka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa III osassa esitetyssä luettelossa;

g a)   ’rajatylittävällä yhteydellä’ liikenneinfrastruktuurin alalla hankkeita, jotka kattavat jäsenvaltioiden tai jonkin jäsenvaltion ja kolmannen maan välisen rautatie-, maantie-, sisävesi- tai meriosuuden, tai yhdessä jäsenvaltiossa toteutettuja mitä tahansa liikennemuotoa koskevia hankkeita, joilla osoitetaan olevan merkittävä rajatylittävä vaikutus, koska ne tehostavat rajatylittäviä liikennevirtoja kahden jäsenvaltion välillä;

h)  ’rajatylittävällä hankkeella uusiutuvan energian alalla’ uusiutuvaa energiaa koskevaan suunnitteluun tai käyttöönottoon liittyvää hanketta, joka on valittu tai voi tulla valituksi jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaisesti, siten kuin ne määritellään [Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/...1](25) 8, 9, 11 tai 13 artiklassa], tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa vahvistettuja perusteita noudattaen;

h a)  ’energiatehokkuus etusijalle -periaatteella’ sitä, että kaikessa energiaa koskevassa suunnittelussa, politiikassa ja investointipäätöksissä otetaan mahdollisimman tarkkaan huomioon vaihtoehtoiset kustannustehokkaat energiatehokkuustoimenpiteet, joilla tehostetaan energian kysyntää ja tarjontaa erityisesti kustannustehokkaiden energian loppukäyttöä koskevien säästöjen, joustotehoa koskevien aloitteiden sekä energian tehokkaamman muuntamisen, siirtämisen ja jakelun avulla siten, että kuitenkin saavutetaan niitä koskevien päätösten tavoitteet;

i)  ’digitaalisella yhteenliitettävyysinfrastruktuurilla’ erittäin suuren kapasiteetin verkkoja, 5G-järjestelmiä, erittäin korkealaatuisia paikallisia langattomia yhteyksiä, runkoverkkoja sekä liikenne- ja energiainfrastruktuuriin suoraan yhteydessä olevia operatiivisia digitaalisia alustoja;

j)  ’5G-järjestelmillä’ joukkoa digitaalisen infrastruktuurin osatekijöitä, jotka perustuvat matkaviestinnän ja langattoman viestinnän maailmanlaajuisesti sovittujen standardien mukaiseen teknologiaan, jota käytetään sellaisissa yhteenliitettävyys- ja lisäarvopalveluissa, joihin liittyy edistyneitä suorituskykyominaisuuksia – kuten hyvin suuret datanopeudet ja kapasiteetti, lyhyt vasteaika ja korkea luotettavuusaste – taikka tukemaan suurta määrää verkkoon liitettyjä laitteita;

k)  ’5G-käytävällä’ liikenneväylää, tietä, rautatietä tai sisävesiväylää, joka on kokonaan digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin ja erityisesti 5G-järjestelmien kattama ja mahdollistaa keskeytymättömät digitaaliset synergiapalvelut, kuten verkotettu ja automatisoitu liikkuminen, vastaavat älykkäät liikkuvuuspalvelut rautateillä tai digitaalinen yhteenliitettävyys sisävesiväylillä;

k a)   ’puuttuvalla yhteydellä’ TEN-T-käytävän kaikkia liikennemuotoja koskevaa osuutta taikka ydinverkot tai kattavat verkot TEN-T-käytäviin yhdistävää liikenneosuutta, joka puuttuu tai johon sisältyy yksi tai useampi pullonkaula, joka vaikuttaa TEN-T-käytävän jatkuvuuteen;

l)  ’liikenne- ja energiainfrastruktuuriin suoraan yhteydessä olevilla operatiivisilla digitaalisilla alustoilla’ viestintäinfrastruktuurin päällä käytettäviä fyysisen ja virtuaalisen tieto- ja viestintäteknologian resursseja, jotka tukevat liikenne- ja/tai energiainfrastruktuureja koskevan datan virtaamista, säilyttämistä, käsittelyä ja analysointia;

m)  ’yhteistä etua koskevalla hankkeella’ hanketta, joka yksilöidään asetuksessa (EU) N:o 1315/2013, asetuksessa (EU) N:o 347/2013 tai tämän asetuksen 8 artiklassa;

n)  ’tutkimuksilla’ hankkeen toteuttamisen valmistelemiseksi tarvittavia toimia, kuten valmistelevat tutkimukset, kartoitukset, toteutettavuustutkimukset, arvioinnit, testit ja validointitutkimukset, mukaan lukien ohjelmistojen muodossa olevat tutkimukset, sekä muut tekniset tukitoimenpiteet, kuten ennakolta toteutettavat toimet, joita tarvitaan hankkeen suunnittelussa ja kehittämisessä ja hankkeen rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä; näitä ovat esimerkiksi asianomaisten kohteiden tutkiminen ja rahoitusjärjestelyn valmistelu;

o)  ’sosioekonomisilla vaikuttajilla’ yhteisöjä, jotka voivat tehtävänsä, luonteensa tai sijaintinsa vuoksi tuottaa suoraan tai välillisesti merkittäviä sosioekonomisia hyötyjä kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille lähialueellaan tai vaikutusalueellaan;

p)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio;

q)  ’erittäin suuren kapasiteetin verkolla’ direktiivin (EU) 2018/XXX [eurooppalainen sähköisen viestinnän säännöstö] [2 artiklan 2 alakohdassa] määriteltyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoa;

r)  ’töillä’ osien, järjestelmien ja palvelujen, mukaan lukien ohjelmistot, ostoa, toimittamista ja käyttöönottoa sekä hankkeeseen liittyvien kehitys-, rakennus- ja asennustöiden toteuttamista, laitteistojen vastaanottoa ja hankkeen käynnistämistä;

r a)   ’siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöinfrastruktuurilla’ infrastruktuuria, jota käytetään pääasiassa siviilitarkoituksiin mutta joka on myös strategisesti tärkeä puolustus- ja kriisinhallintatarkoituksiin ja joka voitaisiin mukauttaa siviili- ja sotilasalan kaksikäyttötarpeisiin.

3 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelman yleinen tavoite on rakentaa, kehittää ja uudenaikaistaa Euroopan laajuisia verkkoja liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla, jotta autetaan parantamaan Euroopan kilpailukykyä ja pääsyä sisämarkkinoille, edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua ja vahvistetaan alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta, edistäen hiilestä irtautumista koskevia pitkän aikavälin sitoumuksia ja painottaen täysimääräisesti synergiaa liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä.

2.  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  liikennealalla:

i)  edistää tehokkaisiin, yhteenliitettyihin, yhteentoimiviin ja multimodaalisiin verkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä älykkään, kestävän, osallistavan, esteettömän, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden sekä Euroopan liikennealueen toteuttamiseksi;

ii)  sopeuttaa Euroopan laajuisen liikenneverkon sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat osat siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimuksiin;

b)  energia-alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka liittyvät tehokkaiden ja kilpailukykyisten energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat talouden hiilestä irtautumista sekä mahdollistavat toimitusvarmuuden ja EU:n energiaomavaraisuuden turvaamisen, sekä helpottaa rajatylittävää yhteistyötä energian, mukaan lukien uusiutuvan energian, alalla ja edistää energiatehokkuutta;

c)  digitaalitalouden alalla edistää sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä, jotka edistävät turvallisten ja turvattujen erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen ja 5G-järjestelmien käyttöönottoa ja runkoverkkojen parempaa häiriönsietokykyä ja kapasiteettia EU:n eri alueilla yhdistämällä niitä naapurialueisiin sekä liikenne- ja energiaverkkojen digitalisaatiota.

4 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 43 850 768 000 euroa kiinteinä hintoina (XXX euroa käypinä hintoina).

2.  Tämä määrä jakautuu seuraavasti:

a)  33 513 524 000 euroa kiinteinä hintoina (XXX euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta:

i)  17 746 000 000 euroa kiinteinä hintoina (XXX euroa käypinä hintoina) Euroopan strategisten investointien klusterista;

ii)  10 000 000 000 euroa kiinteinä hintoina (11 285 493 000 euroa käypinä hintoina) siirretään koheesiorahastosta käytettäväksi tämän asetuksen mukaisesti ainoastaan niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat oikeutettuja koheesiorahaston rahoitukseen;

iii)  5 767 524 000 euroa kiinteinä hintoina (6 500 000 000 euroa käypinä hintoina) otsakkeesta Turvallisuus ja puolustus 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)  enintään 8 650 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin, josta 20 prosenttia rajatylittäviin hankkeisiin uusiutuvan energian alalla; [tark. 9]

c)  2 662 000 000 euroa kiinteinä hintoina (3 000 000 000 euroa käypinä hintoina) 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

3.  Komissio ei saa poiketa 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa mainitusta määrästä.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä enintään 3 prosenttia voidaan käyttää myös ohjelman toteuttamista ja alakohtaisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tieto- ja teknologiajärjestelmät. Tätä määrää voidaan käyttää myös hankkeiden valmistelua tukevien liitännäistoimenpiteiden rahoittamiseen.

5.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

5 a.  Läpinäkyvyys ja kansalaisten osallistuminen suuriin hankkeisiin on taattava [tark. 27]

6.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

7.  Koheesiorahastosta siirrettävä määrä on käytettävä tämän asetuksen mukaisesti, ellei 8 kohdasta muuta johdu ja sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista.

8.  Koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta rahoituskelpoisten hankkeiden valinnassa on 31 päivään joulukuuta 2022 asti noudatettava ▌ koheesiorahaston kansallista määrärahajakoa. Ohjelmaan siirretyt varat, joita ei ole osoitettu johonkin liikenteen infrastruktuurihankkeeseen, asetetaan 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen kilpailun pohjalta kaikkien koheesiorahaston tukeen oikeutettujen jäsenvaltioiden saataville liikenteen infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

9.  Jäsenvaltiolle yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan sen pyynnöstä ja yhteisymmärryksessä asianomaisen hallintoviranomaisen kanssa siirtää ohjelman käyttöön, jotta varoja voidaan käyttää osana rahoitusta yhdistävää toimea tai kyseisen jäsenvaltion toimittamaan ehdotukseen sisältyvää muiden unionin ohjelmien kanssa synergioita tarjoavaa toimea, jonka komissio on ilmoittanut avustuskelpoiseksi työohjelmaa koskevassa menettelyssä. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. ▌

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  liittyvät maat, ehdokkaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat sellaisessa erityissopimuksessa määrätyin edellytyksin, joka kattaa kolmannen maan osallistumisen unionin ohjelmiin, jos sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvien kolmansien maiden maksamien rahoitusosuuksien ja niille koituvien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Nämä rahoitusosuudet ovat varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja;

–  ei anneta kolmannelle maalle päätösvaltaa ohjelmassa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan;

–  tarjotaan vastavuoroinen mahdollisuus osallistua samankaltaisiin ohjelmiin kolmannessa maassa, erityisesti julkisiin hankintoihin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kolmannet maat ja kyseisiin maihin sijoittautuneet oikeussubjektit eivät voi saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea, paitsi jos se on välttämätöntä tietyn yhteistä etua koskevan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja ainoastaan 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa esitettyjen edellytysten ja asetuksen (EU) N:o 1315/2013 8 artiklan säännösten mukaisesti.

6 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ▌ varainhoitoasetuksessa vahvistetussa avustusten ja hankintojen muodossa. ▌ Ohjelmasta myönnettyä rahoitusta voidaan käyttää rahoitusta yhdistävissä toimissa, myös [InvestEU-asetuksen] 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisten varojen kanssa. Liikennealalla rahoitusta yhdistävien toimien osuus ei saa olla yli 10 prosenttia tähän tarkoitukseen varatuista määrärahoista ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti liitteen III osassa olevassa -1 kohdassa lueteltuihin horisontaalisiin painopisteisiin. Tämän ohjelman mukaisesti päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan InvestEU-asetuksen ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

3.  Komissio voi varainhoitoasetuksen 69 artiklan mukaisesti siirtää toimeenpanovirastoille valtuudet toteuttaa osa ohjelmasta, jotta ohjelman hallinnointi olisi mahdollisimman tehokasta ja voidaan ottaa huomioon tehokkuusvaatimukset liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla.

4.  Keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavat maksut voivat kattaa riskit, jotka liittyvät varojen takaisinperintään vastaanottajilta, ja niitä on pidettävä riittävänä takeena varainhoitoasetuksen mukaisesti. Asetuksen XXX [takuurahastoa koskevan asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

6 a artikla

TEN-T-verkkojen mukauttaminen siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöön

1.  Yhteistä etua koskevilla hankkeilla on edistettävä TEN-T-verkkojen mukauttamista asetuksen (EU) N:o 1315/2013 määritelmän mukaisesti, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten mukaisesti sekä tämän artiklan 2 kohdassa yksilöidyt ensisijaiset kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeet.

2.  Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimukset, luetellaan sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvat Euroopan laajuisen liikenneverkon osat, luetellaan ensisijaiset kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeet sekä vahvistetaan siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöinfrastruktuuriin liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskeva arviointimenettely. Ensisijaisten hankkeiden määrittelyssä on otettava huomioon unionin itä- ja eteläosassa sijaitsevien jäsenvaltioiden tilanne.

3.  Tutkimuksiin, joiden tavoitteena on kehittää ja yksilöidä sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon osien yhteistä etua koskevia hankkeita, jotka perustuvat aina olemassa oleviin TEN-T-verkon toteuttamiskelpoisuutta koskeviin tutkimuksiin, hankkeisiin ja niiden täytäntöönpanoon, on sisällytettävä myös tarvittavat toimet neuvoston hyväksymien siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten täyttämiseksi sekä ensisijaiset siviili- ja puolustusalan kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeet.

Kaikkiin ehdotettuihin hankkeisiin on sisällyttävä mitattavissa olevia toimia neuvoston hyväksymien siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten integroimiseksi.

Ehdotukset, jotka sisältävät ainoastaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä toimia, ovat avustuskelpoisia vain, jos niillä laajennetaan olemassa olevaa siviili-infrastruktuuria.

Kaikki siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten täyttämiseen liittyvät toimet rahoitetaan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisista varoista, ja niiden on mahdollistettava infrastruktuurin siviili- ja puolustusalan kaksikäyttö.

4.  Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä arvioinnin, joka koskee 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdassa esitetystä määrästä jo käytettyä osaa sekä kyseisen määrän käyttöön liittyviä suunnitelmia. Tämän arvioinnin tuloksen perusteella komissio voi päättää siirtää varat, joita ei ole sidottu, 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdasta i alakohtaan.

6 b artikla

Rajatylittävät hankkeet liikennealalla

1.  Rajatylittävään liikennehankkeeseen osallistuvat jäsenvaltiot, alueviranomaiset tai muut yhteisöt voivat perustaa yhteiselimen (keskitetyn asiointipisteen) hankkeen hallinnointia varten. Näillä yhteiselimillä on oltava laajat koordinointivaltuudet, niiden on noudatettava ensisijaisesti EU:n sääntöjä, ja niiden tehtävänä on helpottaa kaikkien ympäristövaikutusten arviointien sekä aluesuunnittelu- ja rakennuslupien hallinnointia.

2.  Jotta voidaan ratkaista rajatylittävien TEN-T-infrastruktuurihankkeiden lupamenettelyjen koordinointiin liittyvät ongelmat, eurooppalaisten koordinaattoreiden on valvottava hankkeiden koordinointia ja ehdotettava menettelyjä niiden synkronoinnin ja loppuun saattamisen helpottamiseksi.

3.  Koska on tarpeen varmistaa nimetyn yhteisen toimivaltaisen viranomaisen välityksellä tapahtuva jäsenvaltioiden välinen koordinointi ja yhteistyö ja sekä vahvistaa yhteiset määräajat rajatylittävien lupien myöntämistä ja yhteisiä rajatylittäviä hankkeita koskevien julkisten hankintojen käynnistämistä varten, tarvittavien toimenpiteiden on oltava Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistävistä yhdenmukaistamistoimenpiteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (COM(2018)0277) mukaisia.

7 artikla

Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla

1.  Rajatylittävien hankkeiden uusiutuvan energian alalla on edistettävä hiilestä irtautumista, energian sisämarkkinoiden loppuun saattamista ja toimitusvarmuuden parantamista, niihin on osallistuttava vähintään kaksi jäsenvaltiota, ja ne on sisällytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/...1](26) 8, 9, 11 tai 13 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden väliseen, tarvittaessa myös aluetasolla, tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn. Nämä hankkeet on yksilöitävä tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa esitettyjen yleisten perusteiden ja prosessien mukaisesti.

2.  Komissio hyväksyy 31 päivään joulukuuta 2019 mennessä tämän asetuksen 23 artiklan d alakohdan mukaisesti delegoidun säädöksen, jossa täsmennetään, rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjä myöntämisperusteita, erityisiä valintaperusteita ja säädetään hankkeiden valintamenettelyn yksityiskohdista, sekä julkaisee menetelmät, joilla arvioidaan hankkeen osuutta suhteessa yleisiin perusteisiin sekä sen kustannus-hyötyanalyysia liitteessä olevan IV osan mukaisesti

3.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

4.  Rajatylittävät hankkeet uusiutuvan energian alalla ovat oikeutettuja töitä varten myönnettävään unionin rahoitukseen, jos seuraavat lisäperusteet täyttyvät:

a)  liitteessä olevan IV osan 3 kohdan mukaisen hankekohtaisen kustannus-hyötyanalyysin on oltava pakollinen kaikille tuetuille hankkeille, se on toteutettava avoimesti ja kattavasti, sen on oltava täydellinen, ja sen on annettava näyttöä merkittävistä kustannussäästöistä ja/tai hyödyistä kestävyyden, järjestelmäintegroinnin, toimitusvarmuuden tai innovoinnin suhteen;

b)  hakija osoittaa, että hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman avustusta tai että hanke ei voisi olla kaupallisesti kannattava ilman avustusta. Analyysissa on otettava huomioon kaikki tukijärjestelmistä mahdollisesti saatavat tulot.

5.  Töitä varten myönnettävän avustuksen määrän on oltava oikeassa suhteessa liitteessä olevan IV osan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin kustannussäästöihin ja/tai hyötyihin, se ei saa ylittää määrää, joka on tarpeen sen varmistamiseksi, että hanke toteutuu tai siitä tulee kaupallisesti kannattava, ja sen on noudatettava 14 artiklan 3 kohdan säännöksiä.

8 artikla

Yhteistä etua koskevat hankkeet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla

1.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla toteutettavat yhteistä etua koskevat hankkeet ovat hankkeita, jotka edistävät merkittävästi

a)  Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamista

b)  unionin strategisia yhteenliitettävyystavoitteita ja

c)  talouden ja yhteiskunnan digitalisaatiokehitystä tukevan perusverkkoinfrastruktuurin luomista.

1 a.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla toteutettavien yhteistä etua koskevien hankkeiden on oltava seuraavien perusteiden mukaisia:

a)  hanke edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen saavuttamista;

b)  hankkeessa käytetään parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja tarjotaan paras mahdollinen tasapaino tiedonsiirtokapasiteetin, siirron turvallisuuden, verkon häiriönsietokyvyn ja kustannustehokkuuden suhteen.

2.  Tutkimukset, joiden tarkoituksena on kehittää ja yksilöidä yhteisen edun mukaisia hankkeita digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin alalla, ovat oikeutettuja tämän asetuksen mukaiseen rahoitukseen.

3.  Rajoittamatta 13 artiklassa säädettyjen myöntämisperusteiden soveltamista rahoituksen ensisijaisuudesta on päätettävä ottaen huomioon seuraavat perusteet:

a)  toimet, joilla edistetään sosioekonomisten vaikuttajien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin, jotka kykenevät tarjoamaan gigabittiyhteyksiä, mukaan lukien 5G-yhteydet tai muut kehittyneet mobiiliyhteydet, on asetettava etusijalle. Unionin maailmanlaajuinen kilpailukyky ja investointien hyödyntämiskapasiteetti otetaan huomioon seuraavien lisäksi: sosioekonomiset vaikuttajat, yhteyksien mahdollistamien digitaalisten palvelujen ja sovellusten merkittävyys sekä mahdolliset sosioekonomiset hyödyt kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille, mukaan lukien mahdolliset positiiviset heijastusvaikutukset yhteyksien laajenemiseen, liitteessä olevan V osan mukaisesti;

b)  toimet, joilla edistetään erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä, liitteessä olevassa V osan mukaisesti;

c)  5G-järjestelmien käyttöönottoa edistävien toimien osalta etusija on annettava 5G-käytävien käyttöönotolle keskeisten maaliikenneväylien varrella, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot, sekä sosioekonomisille keskuksille. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää kattavuutta keskeisillä liikenneväylillä ja mahdollistaa digitaalisten synergiapalvelujen keskeytymättömän tarjoamisen sekä maksimoi mahdolliset positiiviset heijastusvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä. Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista on liitteessä olevassa V osassa;

d)  hankkeet, joiden tavoitteena on ottaa käyttöön rajatylittäviä erittäin suuren kapasiteetin verkkoja ja runkoverkkoja unionin yhdistämiseksi kolmansiin maihin ja yhteyksien lujittamiseksi unionin alueella, myös merenalaisten kaapelien avulla, on asetettava etusijalle sen mukaan, missä määrin ne edistävät merkittävällä tavalla sähköisen viestinnän verkkojen häiriönsietokykyä ja kapasiteettia unionin alueella;

e)  erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuuden osalta etusija on annettava toimille, joilla laajennetaan alue- ja väestöpeittoa käänteisessä suhteessa hankkeen toteutuksen edellyttämään avustustuen intensiteettiin ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt yhteisrahoituksen enimmäismäärät. Lisäksi on otettava huomioon, missä määrin toimi edistää laajaa alue- ja väestöpeittoa tietyllä hankkeen käyttöönottoalueella sekä maksimoi mahdolliset positiiviset heijastusvaikutukset alueisiin ja väestöön hankkeen lähiympäristössä;

f)  operatiivisten digitaalisten alustojen käyttöönottoa koskevien hankkeiden osalta etusija on annettava toimille, jotka perustuvat huipputeknologiaan, ottaen huomioon sellaiset seikat kuin yhteentoimivuus, kyberturvallisuus, tietosuoja ja uudelleenkäyttö.

▌.

8 a artikla

Julkisten hankintasopimusten ja/tai toimitussopimusten tekeminen

1.  Tehdessään julkisia hankintoja ohjelman tuella tuensaajat eivät saisi käyttää hankintasopimuksen tekoperusteena yksinomaan kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, vaan niiden olisi otettava huomioon myös kustannustehokkuusmalli siten, että keskitytään laadullisiin, sosiaalisiin ja ympäristöön liittyviin tietoihin.

2.  Ohjelman tukea koskevaa julkisia hankintoja ja/tai toimitussopimusta koskeva tarjous katsotaan tukikelpoiseksi, jos sellaisista kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus, joiden kanssa unioni ei ole tehnyt sopimusta, jolla varmistetaan unionin yrityksille yhdenvertainen ja todellinen pääsy näiden kolmansien maiden markkinoille, ei ylitä 50:tä prosenttia tarjouksen kattamien tuotteiden kokonaisarvosta. [tark. 35]

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

9 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista ja joiden ilmastokestävyys on varmistettu. Tällaisia toimia ovat erityisesti tutkimukset, työt ja muut liitännäistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman ja alakohtaisten suuntaviivojen hallinnoimiseksi ja toteuttamiseksi. Tutkimukset ovat avustuskelpoisia ainoastaan, jos ne liittyvät tämän ohjelman mukaisesti avustuskelpoisiin hankkeisiin ja ne on sisällytetty ehdotuspyyntöön työohjelmissa. Tämän asetuksen mukaiseen toimien valintaan ja rahoitukseen ei saa liittyä mitään muita velvoitteita, joista ei ole säädetty tässä asetuksessa.

2.  Liikennealalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)  tehokkaisiin, yhteenliitettyihin, yhteentoimiviin ja multimodaalisiin verkkoihin liittyvät toimet:

i)  ydinverkon toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä ydinverkon kaupunkisolmukohtia, rautateiden yhteentoimivuutta, multimodaalisia logistiikkakeskuksia, lentoasemia, meri- ja sisävesisatamia, sisävesiväylien navigoitavuutta, sisämaasatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet, pääasiassa tämän asetuksen liitteessä olevan III osan 1 kohdassa luetellut toimet, sekä verkkojen yhteenliittämistä koskevat toimet. Ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin voi sisältyä niihin liittyviä osatekijöitä kattavassa verkossa, jos se on tarpeen investointien optimoimiseksi ja tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa täsmennettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti;

ii)  toimet kattavan verkon rajatylittävien hankkeiden toteuttamiseksi ja edistämiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 II luvun mukaisesti ja erityisesti tämän asetuksen liitteessä olevan III osan 2 kohdassa tarkoitettujen osuuksien toteuttamiseksi;

ii a)  toimenpiteet, joilla tuetaan rajatylittävien standardien ja tullimääräysten sekä hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen yhdenmukaistamista (jotta voidaan kehittää koko EU:ta koskeva siviili- ja puolustusalan liikkuvuutta koskeva sääntelykehys);

ii b)  toimet hylättyjen tai purettujen puuttuvien alueellisten rajatylittävien rautatieyhteyksien palauttamiseksi;

iii)  syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien kattavan verkon osuuksien toteuttamiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 III luvun mukaisesti toteutettavat toimet, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1315/2013 liitteessä II määriteltyjä kyseeseen tulevia kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, lentoasemia, multimodaalisia logistiikkakeskuksia, merisatamia, sisävesisatamia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet;

iii a)   toimet yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi, erityisesti käytävä-/verkkovaikutusten aikaan saamiseksi, kiinnittämällä erityistä huomiota rautateiden tavaraliikenteen lisäämisen vauhdittamiseen; [tark. 33]

iv)  yhteistä etua koskevia hankkeita tukevat toimet Euroopan laajuisen verkon yhdistämiseksi naapurimaiden infrastruktuuriverkkoihin asetuksen (EU) N:o 1315/2013 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)  älykkääseen, yhteentoimivaan, kestävään, multimodaaliseen, osallistavaan, esteettömään, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet:

i)  toimet merten moottoriteiden tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 21 artiklan mukaisesti painopisteenä rajatylittävä lähimerenkulku.

ii)  toimet telemaattisten sovellusten, kuten ERTMS- ja SESAR-hankkeiden, tukemiseksi, myös turvallisuustarkoituksiin, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 31 artiklan mukaisesti;

iii)  toimet tavaraliikennepalvelujen tukemiseksi asetuksen (EU) N:o 1315/2013 32 artiklan mukaisesti;

iv)  toimet uuden teknologian ja innovaatioiden tukemiseksi, mukaan lukien automaatio, tehostetut liikennepalvelut, liikennemuotojen integrointi ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikissa liikennemuodoissa sekä liikennealan hiilestä irtautuminen, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 33 artiklan mukaisesti;

v)  toimet yhteentoimivuuden esteiden poistamiseksi erityisesti asetuksen (EU) N:o 1315/2013 30 artiklassa määritellyissä kaupunkisolmukohdissa ja erityisesti käytävä-/verkkovaikutusten aikaan saamiseksi;

vi)  toimet turvallisen ja turvatun infrastruktuurin ja liikkumisen varmistamiseksi, liikenneturvallisuus mukaan lukien, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 34 artiklan mukaisesti;

vii)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin kykyä sietää ilmastonmuutosta ja luonnonkatastrofeja;

viii)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikkien liikennemuotojen sekä kaikkien käyttäjien ja erityisesti liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta, asetuksen (EU) N:o 1315/2013 37 artiklan mukaisesti;

ix)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin;

ix a)  toimet rautateiden tavaraliikenteen melun vähentämiseksi;

c)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi ja 6 a artiklan mukaisesti:

i)  ▌ toimiin sisältyvät erityistoiminnot sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon uusien tai olemassa olevien osien tukemiseksi ▌ sen sopeuttamiseksi siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimuksiin, jotta mahdollistetaan infrastruktuurin siviili- ja sotilasalan kaksikäyttö;

i a)  toimet, joilla parannetaan liikenneinfrastruktuurin saavutettavuutta ja saatavuutta turvallisuus- ja pelastuspalvelutarkoituksiin;

i b)  toimet, joilla parannetaan kyberturvallisuusuhkien sietokykyä.

3.  Energia-alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)  asetuksen (EU) N:o 347/2013 14 artiklan mukaiset yhteistä etua koskeviin hankkeisiin liittyvät toimet;

b)  toimet, joilla tuetaan tämän asetuksen liitteessä olevassa IV osassa määriteltyjä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla – niiden suunnittelu mukaan lukien – edellyttäen, että tämän asetuksen 7 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4.  Digitaalitalouden alalla seuraavat toimet ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea:

a)  sosioekonomisten vaikuttajien gigabitti- ja 5G-yhteyksiä tukevat toimet;

b)  toimet, joilla tuetaan erittäin korkealaatuisten paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä maksutta ja ilman syrjiviä ehtoja;

c)  toimet, joilla tuetaan 5G-järjestelmien keskeytymättömän kattavuuden toteuttamista kaikilla keskeisillä maaliikenneväylillä, mukaan lukien Euroopan laajuiset liikenneverkot;

d)  toimet, joilla tuetaan uusien tai olemassa olevien runkoverkkojen käyttöönottoa ja integrointia, myös merenalaisten kaapelien avulla, kaikissa jäsenvaltioissa sekä unionin ja kolmansien maiden välillä;

e)  toimet, joilla tuetaan eurooppalaisten kotitalouksien pääsyä erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin ja EU:n strategisten yhteenliitettävyystavoitteiden toteuttamista;

f)  toimet digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin vaatimusten toteuttamiseksi rajatylittävien hankkeiden yhteydessä liikenteen tai energian aloilla ja/tai liikenne- tai energiainfrastruktuureihin suoraan liittyvien operatiivisten digitaalisten alustojen tukemiseksi.

Suuntaa-antava luettelo mahdollisesti avustuskelpoisista hankkeista digitaalialalla on liitteessä olevassa V osassa.

10 artikla

Synergiat liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä

1.  Toimet, joilla edistetään samanaikaisesti yhden tai useamman tavoitteen toteutumista vähintään kahdella 3 artiklan 2 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä aloista, ovat oikeutettuja saamaan tämän asetuksen mukaista unionin rahoitustukea ja suuremman yhteisrahoitusosuuden 14 artiklan mukaisesti. Tällaiset toimet on toteutettava ▌ työohjelmilla, joissa käsitellään vähintään kahta alaa, jotka sisältävät erityiset myöntämisperusteet ja joita rahoitetaan asianomaisten alojen talousarvion rahoitusosuuksilla.

2.  Edellä olevan 9 artiklan mukaisesti avustuskelpoisiin toimiin liikenteen, energian tai digitaalitalouden aloilla voi sisältyä mihin tahansa muista aloista liittyviä synergiaelementtejä, jotka eivät ▌ liity 9 artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa säädettyihin avustuskelpoisiin toimiin, jos ne täyttävät kaikki seuraavat vaatimukset:

a)  näiden synergiaelementtien kustannukset eivät ole yli 20 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; ja

b)  nämä synergiaelementit liittyvät liikenteen, energian tai digitaalitalouden alaan; ja

c)  näillä synergiaelementeillä voidaan merkittävästi parantaa toimen sosioekonomisia taikka ilmastoon tai ympäristöön liittyviä hyötyjä.

11 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan tässä artiklassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.  Osallistumiskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)  jäsenvaltioon sijoittautuneet oikeussubjektit, myös yhteisyritykset;

b)  ohjelmaan assosioituneeseen kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit;

c)  unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeussubjektit ja kansainväliset organisaatiot, jos työohjelmissa niin määrätään.

3.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

4.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa oikeutettuja tukeen ohjelmasta, jos se on välttämätöntä tietyn liikenteen, energian ja digitaalitalouden alalla toteutettavan yhteistä etua koskevan hankkeen tai uusiutuvan energian alalla toteutettavan rajatylittävän hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.  Jäljempänä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa voidaan määrätä, että avustuskelpoisia ovat ainoastaan sellaiset ehdotukset, joita ovat esittäneet yksi tai useampi jäsenvaltio tai yhteisyritykset tai, asianomaisia jäsenvaltioita kuullen, alue- tai paikallisviranomaiset tai kansainväliset järjestöt ▌ tai julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet.

III LUKU

AVUSTUKSET

12 artikla

Avustukset

Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen [VIII] osaston säännöksiä.

13 artikla

Myöntämisperusteet

1.  Myöntämisperusteet on määriteltävä 19 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä, ja niihin on sisällyttävä mahdollisuuksien mukaan ▌ seuraavat osatekijät:

a)  taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (hyödyt ja kustannukset), mukaan lukien analyysin luotettavuus, kattavuus ja avoimuus;

a a)  direktiivin 2014/25/EU 82 ja 85 artiklan säännösten noudattaminen;

b)  innovaatiot, turvallisuus, digitalisaatio, yhteentoimivuus ja saavutettavuus;

c)  rajatylittävä ulottuvuus ja yhteenliitettävyysulottuvuus;

c a)  yhteydet ja alueellinen saavutettavuus, myös syrjäisimpien alueiden ja saarten osalta;

c b)  eurooppalainen lisäarvo;

d)  synergiat liikenteen, energian ja digitaalitalouden alojen välillä;

e)  toimen toteuttamisvalmius hankkeen suunnitteluvaiheessa;

e a)  hankkeiden elinkaari ja valmista hanketta varten ehdotetun kunnossapitostrategian mielekkyys;

f)  ehdotetun toteutussuunnitelman mielekkyys;

g)  unionin rahoitustuen katalyyttinen vaikutus investointeihin;

h)  tarve ratkaista taloudellisia ongelmia kuten riittämätön kaupallinen kannattavuus, suuret alkuvaiheen kustannukset tai markkinarahoituksen puute;

h a)  siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimusten integroimisen edistäminen;

h b)  esteettömyys liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta;

i)  ▌ unionin ja kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien edistäminen;

i a)  hankkeella saavutettu hiilestä irtautuminen;

i b)  energiatehokkuus etusijalle -periaatteen edistäminen.

2.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten sietokyky on tarvittaessa otettava huomioon ilmastohaavoittuvuus- ja riskiarvioinnilla, johon sisältyy tarvittavia mukautustoimenpiteitä.

3.  Kun ehdotuksia arvioidaan myöntämisperusteiden pohjalta, on varmistettava, että jos työohjelmiin sisältyy ohjelmasta tuettavia toimia, joissa on mukana paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluteknologiaa, ne ovat teknisesti yhteensopivia EGNOS/Galileon ja Copernicus-ohjelman kanssa.

4.  Arvioitaessa liikennealan ehdotuksia 1 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden pohjalta on tarvittaessa varmistettava, että ehdotetut toimet ovat yhdenmukaisia asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklassa säädettyjen käytävän työsuunnitelmien ja täytäntöönpanosäädösten kanssa, sekä otettava huomioon kyseisen asetuksen 45 artiklan 8 kohdan mukaisen käytävästä vastaavan eurooppalaisen koordinaattorin lausunto. Arvioinnissa on myös selvitettävä, uhkaako Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavien toimien täytäntöönpano häiritä tavara- ja matkustajavirtoja hankkeeseen kuuluvalla osuudella, ja viime kädessä tarjottava ratkaisuja.

5.  Kun on kyse toimista, jotka koskevat rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritellyissä myöntämisperusteissa on otettava huomioon 7 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset.

6.  Kun kyseessä ovat yhteistä etua koskeviin digitaalisiin yhteenliitettävyyden hankkeisiin liittyvät toimet, työohjelmissa ja ehdotuspyynnöissä määritellyissä myöntämisperusteissa on otettava huomioon 8 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset.

14 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.  Tutkimusten osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 40 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Koheesiorahastosta siirrettävillä määrillä rahoitettavien tutkimusten osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.  Liikennealan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä:

a)  3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 50 prosenttiin seuraavissa tapauksissa: toimet, jotka liittyvät minkä tahansa liikennemuodon rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyillä edellytyksillä; toimet, joilla tuetaan telemaattisten sovellusten järjestelmiä; toimet, joilla tuetaan sisävesiväyliä, rautateitä tai merten moottoriteitä; toimet, joilla tuetaan uutta teknologiaa ja innovaatioita; toimet, joilla tuetaan infrastruktuurin turvallisuuden parantamista asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; ▌ toimet syrjäisimmillä alueilla; sekä toimet, joilla tuetaan alueiden saavutettavuuden ja yhteyksien parantamista. Syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden yhteisrahoitusosuudet saavat olla enintään 85 prosenttia;

b)  koheesiorahastosta siirrettävien määrien osalta yhteisrahoitusosuuksiin sovelletaan samoja enimmäismääriä kuin koheesiorahastoon siten kuin tarkoitetaan asetuksessa (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Nämä yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin ja puuttuviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin, ja sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät alueiden yhteyksien ja saavutettavuuden parantamiseen;

c)  kun kyseessä ovat rajatylittäviin yhteyksiin liittyvät toimet, a ja b alakohdan mukaisesti korotettuja yhteisrahoituksen enimmäisosuuksia saa soveltaa ainoastaan toimiin, joiden toteutukseen ja suunnitteluun on osoitettu hyvin suuressa määrin sisältyvän 13 artiklan 1 kohdan c tai c a alakohdassa tarkoitetun myöntämisperusteen tavoite; tämä voi erityisesti tarkoittaa yhden hankeyrityksen perustamista, yhteistä hallintorakennetta ja kahdenvälistä puitesopimusta tai täytäntöönpanosäädöstä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 47 artiklan mukaisesti tai asianomaisten jäsenvaltioiden tai alueviranomaisten välistä kirjallista sopimusta; lisäksi 11 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisiin yhteisyrityksen toteuttamiin hankkeisiin sovellettavaa yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 10 prosentilla; yhteisrahoitusosuus ei saa olla yli 90 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista;

c a)  kun kyseessä ovat 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut toimet, nämä yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 85 prosenttiin sellaisten toimien osalta, jotka liittyvät rajatylittäviin yhteyksiin tämän kohdan c alakohdassa täsmennetyin edellytyksin.

3.  Energia-alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä:

a)  3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 50 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista; syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden yhteisrahoitusosuudet saavat olla enintään 85 prosenttia;

b)  rahoitusosuudet voidaan korottaa enintään 75 prosenttiin sellaisissa yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittämistä koskevissa toimissa, joilla on merkittävä hiilidioksidipäästöjä vähentävä vaikutus tai jotka asetuksen (EU) N:o 347/2013 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun näytön perusteella tarjoavat merkittävää alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävät yhteenkuuluvuutta unionissa tai sisältävät huomattavan innovatiivisia ratkaisuja.

4.  Digitaalitalouden alan töiden osalta sovelletaan seuraavia yhteisrahoitusosuuksien enimmäismääriä: 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvien töiden osalta unionin rahoitustuki saa olla enintään 30 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista. Syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden yhteisrahoitusosuudet saavat olla enintään 85 prosenttia. Yhteisrahoitusosuudet voidaan korottaa 50 prosenttiin saakka sellaisten toimien osalta, joissa on vahva rajatylittävä ulottuvuus, esimerkiksi 5G-järjestelmien keskeytymätön kattavuus kaikilla keskeisillä liikenneväylillä tai runkoverkkojen käyttöönotto jäsenvaltioiden ja unionin ja kolmansien maiden välillä, sekä 75 prosenttiin toimissa, jotka koskevat sosioekonomisten vaikuttajien gigabittiyhteyksien toteuttamista. Paikallisten langattomien yhteyksien tarjoamista paikallisyhteisöissä koskevia toimia rahoitetaan unionin rahoitustuella, joka voi kattaa enintään 100 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoituksen periaatteen noudattamista.

5.  Edellä 10 artiklassa tarkoitettuihin ▌ toimiin sovellettava yhteisrahoituksen enimmäisosuus on korkein kyseisiin aloihin sovellettava yhteisrahoitusosuus. Näihin toimiin sovellettavaa yhteisrahoitusosuutta voidaan myös korottaa 10 prosentilla; yhteisrahoitusosuus ei saa olla yli 90 prosenttia avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

5 a.  Komissio toimittaa yhteisrahoitusosuutta koskevan päätöksen tekemisen jälkeen avustuksen myöntämisen yhteydessä hankkeen toteuttajille luettelon kaikista mahdollisuuksista ja keinoista, joiden avulla nämä voivat aikanaan saada rahoitustuen loppuosan.

15 artikla

Avustuskelpoiset kustannukset

Varainhoitoasetuksen [186] artiklassa säädettyjen edellytysten lisäksi sovelletaan seuraavia avustuskelpoisuusperusteita:

a)  avustuskelpoisia voivat olla ainoastaan jäsenvaltioissa aiheutuneet menot, paitsi jos yhteistä etua koskeva hanke tai rajatylittävä uusiutuvan energian hanke liittyy yhden tai useamman tämän asetuksen 5 artiklassa tai 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan alueeseen tai kansainvälisiin vesialueisiin ja toimi on välttämätön asianomaisen hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)  laite-, varuste- ja infrastruktuurikustannukset, joita pidetään tuensaajan pääomamenoina, voivat olla kokonaisuudessaan avustuskelpoisia;

c)  maan ostoon liittyvät menot eivät ole avustuskelpoisia kustannuksia;

d)  avustuskelpoisiin kustannuksiin ei sisälly arvonlisäveroa;

d a)  sotilaallisiin vaatimuksiin liittyvät menot ovat avustuskelpoisia toimen avustuskelpoisuusajan alkamispäivästä lähtien riippumatta 6 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten voimaantulopäivästä.

16 artikla

Avustusten yhdistäminen muihin rahoituslähteisiin

1.  Avustuksia voi käyttää yhdistettyinä rahoitukseen Euroopan investointipankista, kansallisista kehityspankeista tai muista kehitysrahoituslaitoksista tai julkisista rahoituslaitoksista sekä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista ja yksityisen sektorin sijoittajilta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet mukaan lukien.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu avustusten käyttäminen voidaan toteuttaa kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä.

17 artikla

Avustusten määrän pienentäminen tai avustusten lopettaminen

1.  Varainhoitoasetuksen [131 artiklan 4 kohdassa] mainittujen perusteiden lisäksi avustuksen määrää voidaan asianmukaisesti perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta pienentää seuraavin perustein:

a)  toimi ei ole käynnistynyt yhden vuoden kuluessa avustussopimuksessa mainitusta alkamispäivästä, jos on kyse tutkimuksesta, ja kahden vuoden kuluessa alkamispäivästä, jos on kyse jostakin muusta tämän asetuksen nojalla rahoitustukeen oikeutetusta toimesta;

b)  toimen etenemistä koskevan arvioinnin perusteella todetaan, että toimen toteutuksessa on ylitetty [asetuksen XXX – SmartTEN-T] 6 artiklassa säädetyt peräkkäisten vaiheiden määräajat tai siinä on esiintynyt merkittäviä viiveitä, joiden takia toimen tavoitteita ei todennäköisesti saavuteta.

2.  Avustussopimus voidaan 1 kohdassa mainittujen perusteiden nojalla purkaa.

2 a.  Edellä olevan 1 tai 2 kohdan soveltamisen seurauksena vapautuva määrä jaetaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen vastaavien rahoituspuitteiden mukaisesti ehdotettuihin muihin työohjelmiin.

18 artikla

Synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta – myös yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista – edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Täytäntöönpanossa on noudatettava varainhoitoasetuksen [xxx] artiklan sääntöjä. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja unionin eri ohjelmien tuki voidaan laskea suhteutetusti tukiedellytyksiä koskevien asiakirjojen mukaan.

2.  Toimet, jotka täyttävät kaikki seuraavat kumulatiiviset ▌ edellytykset:

a)  ne on arvioitu ohjelman mukaisessa ehdotuspyynnössä;

b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

voivat saada tukea ilman lisäarviointia Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta asetuksen (EU) XXX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67 artiklan 5 kohdan] mukaisesti edellyttäen, että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Sovelletaan sen rahaston sääntöjä, josta tuki myönnetään.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

19 artikla

Työohjelmat

1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. ▌.

1 a.  Komissio laatii vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä puiteohjelman, joka sisältää työohjelmien ja ehdotuspyyntöjen aikataulun, niiden aiheet, niille myönnetyn rahoituksen ja muut tarvittavat yksityiskohtaiset tiedot avoimuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseksi koko ohjelman keston ajan sekä hankkeiden laadun parantamiseksi. Puiteohjelma hyväksytään 24 artiklan mukaisesti delegoidulla säädöksellä.

1 b.  Työohjelman julkaisemisen yhteydessä komissio julkaisee ilmoituksen työohjelmassa esitetyistä ehdotuspyynnöistä; ilmoituksen on sisällettävä varainhoitoasetuksen 194 artiklan mukaisesti vähintään seuraavat tiedot kustakin luetteloidusta ehdotuspyynnöstä:

a)  painopisteet;

b)  alustava aloitusajankohta;

c)  alustava päätösajankohta;

d)  arvioitu talousarvio.

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat delegoidulla säädöksellä tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti.

2 a.  Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 200 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikissa ehdotuspyynnöissä on oltava kaksivaiheinen valintamenettely ja ne on toteutettava seuraavasti:

a)  Hakijat jättävät yksinkertaistetun asiakirjan, jossa esitetään melko lyhyesti tiedot, joiden avulla voidaan suorittaa hankkeiden kelpoisuutta koskeva ennakkovalinta.

b)  Ensimmäisestä vaiheesta jatkoon päässeet hakijat toimittavat täydellisen asiakirjan ensimmäisen vaiheen päätyttyä.

c)  Komissio julkaisee ehdotuspyynnöt vähintään kolme kuukautta ennen menettelyn aloittamista.

20 artikla

Seuranta ja raportointi

-1.  Komissio määrittelee menetelmän sellaisten laadullisten indikaattoreiden vahvistamiseksi, joiden avulla voidaan arvioida tarkasti hankekohtaista edistymistä TEN-T-verkossa ja 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelman ajan. Tämän menetelmän perusteella komissio täydentää liitteessä olevan I osan delegoidulla säädöksellä viimeistään 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä 24 artiklan mukaisesti.

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä olevassa I osassa.

2.  Jotta voidaan arvioida ohjelman toteuttamisen edistymistä suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä olevaa I osaa indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos sitä pidetään tarpeellisena, ja joilla täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointipuitteiden vahvistamista koskevilla säännöksillä.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot soveltuvat aikaansaadun edistymisen ja ydinverkon käytävillä kohdattujen ongelmien perusteelliseen analysointiin ja ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3 a.  Komissio perustaa tätä varten verkkosivuston, jolla julkaistaan reaaliaikainen kartta toteutusvaiheessa olevista hankkeista ja niitä koskevat tiedot (vaikutustenarvioinnit, arvo, tuensaaja, täytäntöönpanosta vastaava yhteisö, tilanne).

21 artikla

Arviointi ja uudelleentarkastelu

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

1 a.  Arvioinneissa arvioidaan ohjelman täytäntöönpanoa sen 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja alakohtaisten tavoitteiden mukaisesti ja selvitetään, onko eri aloilla edetty suunnitellusti, onko talousarviositoumusten kokonaismäärä myönnetyn kokonaismäärän mukainen, ovatko käynnissä olevat hankkeet riittävän lähellä loppuun saattamista, ovatko ne edelleen toteuttamiskelpoisia ja onko niiden toteuttaminen edelleen suotavaa.

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa 20 artiklan mukaisesti toteutetun seurannan perusteella, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Siihen on myös sisällyttävä kattava arviointi siitä, soveltuvatko menettelyt, tavoitteet ja osallistumiskelpoisuusperusteet 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja alakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämän väliarvioinnin tulosten perusteella ehdotetaan ohjelman uudelleentarkastelua koskevia suosituksia.

3.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

22 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa Verkkojen Eurooppa -koordinointikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

23 artikla

Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)  muutetaan liitteessä olevaa I osaa, joka koskee indikaattoreita, sekä vahvistetaan seuranta- ja arviointipuitteet;

c)  muutetaan liitteessä olevaa III osaa, joka koskee liikennealan ydinverkon käytävien ja ennalta yksilöityjen osuuksien sekä kattavan verkon ennalta yksilöityjen osuuksien määrittelyä;

d)  muutetaan liitteessä olevaa IV osaa, joka koskee rajatylittävien hankkeiden yksilöintiä uusiutuvan energian alalla;

e)  muutetaan liitteessä olevaa V osaa, joka koskee yhteistä etua koskevien digitaalisen yhteenliitettävyyden hankkeiden määrittelyä;

e a)  hyväksytään työohjelma;

e b)  hyväksytään puiteohjelma;

e c)  täsmennetään tai muutetaan sotilaallisia vaatimuksia, laaditaan sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien Euroopan laajuisen liikenneverkon osien luettelo tai muutetaan sitä, laaditaan ensisijaisten kaksikäyttöinfrastruktuurihankkeiden luettelo tai muutetaan sitä sekä vahvistetaan 6 a artiklan mukaisten sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien avustuskelpoisuutta koskeva arviointimenettely tai muutetaan sitä;

e d)  määritellään menetelmä sellaisten laadullisten indikaattoreiden vahvistamiseksi, joiden avulla voidaan arvioida tarkasti hankekohtaista edistymistä TEN-T-verkossa koko ohjelman ajan.

24 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

26 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen mukaisella päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetyt paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

27 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.  Kumotaan asetukset (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014.

2.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1316/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

2 a.  Asetusta (EU) N:o 347/2013 on tarkistettava ajoissa ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä, jotta suuntaviivat voidaan yhdenmukaistaa vuotta 2030 koskevien unionin energia- ja ilmastotavoitteiden sekä pitkän aikavälin hiilivapaaksi saattamista koskevan EU:n sitoumuksen kanssa. [tark. 10]

3.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen (EU) N:o 1316/2013 mukaisen Verkkojen Eurooppa -välineen, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

4.  Talousarvioon voidaan tämän asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

I OSA – INDIKAATTORIT

Ohjelmaa seurataan tarkasti sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, sekä hallinnollisten rasitteiden ja kustannusten minimoimiseksi. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista.

 

Alat

Erityistavoitteet

Indikaattorit

 

Liikenne

Tehokkaat ja yhteenliitetyt verkot ja infrastruktuuri älykkäälle, yhteentoimivalle, kestävälle, multimodaaliselle, osallistavalle, turvalliselle ja turvatulle liikkuvuudelle.

Verkkojen Eurooppa -välineen tuella käsiteltyjen rajatylittävien ja puuttuvien yhteyksien lukumäärä (mukaan lukien TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon kaupunkisolmukohtia, alueellisia rajatylittäviä rautatieyhteyksiä, merisatamia, sisävesisatamia, lentoasemia ja rautatie-/maantieterminaaleja koskevat toimet)

 

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen liikenteen digitalisaatiota edistävien toimien (ERTMS, SESAR) lukumäärä

 

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineen tuella rakennettujen tai uudistettujen vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden lukumäärä

 

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen liikenteen turvallisuutta edistävien toimien lukumäärä

 

 

 

Liikenteen esteettömyyttä vammaisten henkilöiden kannalta edistävien Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä

 

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen rautateiden tavaraliikenteen melua vähentävien toimien lukumäärä

 

 

Sopeuttaminen siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden vaatimuksiin

Niiden liikenneinfrastruktuurin osatekijöiden lukumäärä, joita on mukautettu siviili- ja puolustusalan liikkuvuuden tarpeisiin vastaamiseksi

 

Energia

Yhteenliitettävyyden ja markkinaintegraation edistäminen

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään hankkeita jäsenvaltioiden verkkojen yhteenliittämiseksi ja sisäisten rajoitteiden poistamiseksi

 

 

Energian toimitusvarmuus

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään hankkeita häiriönsietokykyisen kaasuverkon turvaamiseksi

 

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään verkkojen digitalisaatiota ja muuttamista älyverkoiksi sekä energian varastointikapasiteetin lisäämistä

 

 

Kestävä kehitys mahdollistamalla irtautuminen hiilestä

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään uusiutuvista lähteistä tuotetun energian määrän lisäämistä energiajärjestelmissä

 

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvan energian alalla

 

Digitaaliala

Digitaaliyhteyksien infrastruktuurin käyttöönoton edistäminen kaikkialla Euroopassa

Uudet yhteydet erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin sosioekonomisille vaikuttajille ja erittäin korkealaatuiset langattomat yhteydet paikallisyhteisöille

 

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, joilla edistetään 5G-yhteyksiä liikenneväylillä

 

 

 

Niiden Verkkojen Eurooppa -toimien lukumäärä, jotka mahdollistavat uudet yhteydet kotitalouksien liittämiseksi erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin

 

 

 

Verkkojen Eurooppa -välineestä tuettujen energia- ja liikennealojen digitalisaatiota edistävien toimien lukumäärä

II OSA: OHJEELLISET PROSENTTIOSUUDET LIIKENTEEN ALALLA

Talousarviovarat, joita tarkoitetaan 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa, jaetaan seuraavasti:

—  60 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Tehokkaisiin ja yhteenliitettyihin verkkoihin liittyvät toimet”

—  40 prosenttia 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa lueteltuihin toimiin: ”Älykkääseen, kestävään, osallistavaan, turvalliseen ja turvattuun liikkuvuuteen liittyvät toimet”.

Talousarviovarat, joista rahoitetaan 9 artiklan 2 kohdan a alakohdassa lueteltuja toimia, jaetaan seuraavasti: 75 prosenttia ▌ olisi osoitettava toimiin ydinverkon käytävissä, 10 prosenttia toimiin ydinverkossa ydinverkon käytävien ulkopuolella ja 15 prosenttia toimiin kattavassa verkossa.

III OSA: HORISONTAALISET PAINOPISTEET, LIIKENTEEN YDINVERKKOKÄYTÄVÄT JA ENNALTA YKSILÖIDYT OSUUDET; ENNALTA YKSILÖIDYT OSUUDET KATTAVASSA VERKOSSA

-1 a.  Horisontaaliset painopisteet

SESAR, ERTMS, ITS, RIS, VTMIS, älykkään teknologian laitteet

1.  Ydinverkon käytävät ja ennalta yksilöidyt osuudet

Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

Suuntaus

Gijón – León – Valladolid

 

A Coruña – Vigo – Orense – León–

 

Zaragoza – Pamplona/Logroño – Bilbao

 

Bordeaux – Toulouse

 

Teneriffa/Gran Canaria – Huelva/Sanlúcar de Barrameda – Sevilla – Córdoba

 

Algeciras – Bobadilla – Madrid

 

Madeira/Sines – Ermidas/Lissabon – Madrid – Valladolid

 

Lissabon – Aveiro – Leixões/Porto – Dourojoki/Vigo

 

Aveiro – Valladolid – Vitoria-Gasteiz – Bergara – Bilbao/Bordeaux – La Rochelle – Tours – Pariisi – Le Havre/Metz – Mannheim/Strasbourg

 

Shannon Foynes – Dublin – Rosselare – Waterford – Cork – Brest – Roscoff – Cherbourg – Caen – Le Havre – Rouen - Pariisi

 

Dublin/Cork — Brest – Roscoff — Saint Nazaire – Nantes – Tours — Dijon

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajat-ylittävät

Evora – Merida

Rautatiet

 

 

Vitoria-Gasteiz – San Sebastián – Bayonne – Bordeaux

 

 

 

Aveiro – Salamanca

 

 

 

Dourojoki (Navegável do Douron kautta)

Sisävesiväylät

 

Puuttuva yhteys

Pariisi (yhteys Orly – Versailles ja Orly – Ch. De Gaullen lentoasema)

Multimodaali

Ydinverkon käytävä ”Itämeri – Adrianmeri”

Suuntaus

Gdynia – Gdańsk – Katowice/Sławków

 

Gdańsk – Varsova – Katowice

 

Katowice – Ostrava – Brno – Wien

 

Szczecin/Świnoujście – Poznań – Wrocław – Ostrava

 

Katowice – Žilina – Bratislava – Wien

 

Wien – Graz– Villach – Udine – Trieste

 

Udine – Venetsia – Padova – Bologna – Ravenna – Ancona – Foggia

 

Graz – Maribor –Ljubljana – Koper/Trieste

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Katowice – Ostrava

Rautatiet

 

Katowice – Žilina

 

 

Opole – Ostrava

 

 

Bratislava – Wien

 

 

Graz – Maribor

 

 

Trieste – Divaca

 

 

Katowice – Žilina

Maantiet

 

Brno – Wien

 

 

Puuttuva yhteys

Gloggnitz – Mürzzuschlag:

Rautatiet

 

Semmeringin tunneli

 

 

Graz – Klagenfurt: Koralmin rautatie ja tunneli

 

 

Koper – Divača

 

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

Suuntaus

Algeciras – Bobadilla –Madrid – Zaragoza – Tarragona

 

Zaragoza — Teruel — Valencia/Sagunto

 

Sagunto — Valencia — Madrid

 

Sevilla – Bobadilla – Murcia

 

Cartagena – Murcia – Valencia – Tarragona/Palma de Mallorca – Barcelona

 

Tarragona – Barcelona – Perpignan – Marseille – Genova/Lyon – La Spezia – Torino – Novara – Milano – Bologna/Verona – Padova – Venetsia – Ravenna/Trieste/Koper – Ljubljana – Budapest

 

Toulouse – Narbonne

 

Ljubljana/Rijeka – Zagreb – Budapest – Ukrainan raja

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Lyon – Torino: tunneli ja liityntäyhteydet

Rautatiet

 

 

Barcelona – Perpignan

 

 

 

Nizza – Ventimiglia

 

 

 

Trieste – Divača

 

 

 

Ljubljana – Zagreb

 

 

 

Zagreb – Budapest

 

 

 

Budapest – Miskolc – Ukrainan raja

 

 

 

Lendava – Letenye

Maantiet

 

 

Vásárosnamény – Ukrainan raja

 

 

Puuttuva yhteys

Perpignan – Montpellier

Rautatiet

 

 

Madrid — Zaragoza — Barcelona

 

 

 

Koper – Divača

 

 

 

Rijeka – Zagreb

 

 

 

Milano – Cremona – Mantova – Ferrara – Porto Levante/Venetsia – Trieste/Ravenna – Porto Garibaldi

Sisävesiväylät

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Itämeri”

Suuntaus

Luulaja – Helsinki – Tallinna – Riika

 

Ventspils – Riika

 

Riika – Kaunas

 

Klaipeda – Kaunas – Vilna

 

Kaunas – Varsova

 

Valko-Venäjän raja – Varsova – Łódź/Poznań – Frankfurt/Oder – Berliini – Hampuri – Kiel

 

Łódź – Katowice/Wrocław

 

Ukrainan/Puolan raja – Rzeszów – Katowice – Wrocław – Falkenberg – Magdeburg

 

Szczecin/Świnoujście – Berliini – Magdeburg – Braunschweig – Hannover

 

Hannover – Bremen – Bremerhaven/Wilhelmshaven

 

Hannover – Osnabrück — / Kleve – Nijmegen / – Hengelo — Almelo – Deventer – Utrecht

 

Utrecht – Amsterdam

 

Utrecht – Rotterdam – Antwerpen

 

Hannover – Köln – Antwerpen

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Tallinna – Riika – Kaunas/Vilna – Varsova: Rail Baltican uusi täysin yhteentoimiva UIC-raideleveyden rata

Rautatiet

 

 

Antwerpen – Duisburg

Rautatiet

 

 

Świnoujście/Szczecin / Karninin silta – Berliini

Rautatiet/sisävesiväylät

 

 

Via Baltica -käytävä EE-LV-LT-PL

Maantiet

 

Puuttuva yhteys

Rautatiet

 

 

Varsova/Idzikowice – Poznań/Wrocław, mukaan lukien yhteydet suunniteltuun liikenteen keskukseen

 

 

 

Kielin kanava

Sisävesiväylät

 

 

Berliini – Magdeburg – Hannover; Mittellandkanal; läntisen Saksan kanavat

 

 

 

Rein, Waal

 

 

 

Noordzeekanaal, IJssel, Twentekanaal

 

 

Osuuden parantaminen (kaksiraiteinen rata)

Ruhrin alue – Münster – Osnabrück – Hampuri

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

Suuntaus

 

DerrySligoGalway – Shannon Foynes/Cork

 

 

 

Baile Átha Cliath/Dublin/Corcaigh/Cork – Zeebrugge/Antwerpen/Rotterdam

 

Dublin – Cork – Calais – Dunkerque – Zeebrugge – Antwerpen – Rotterdam

 

Yhdistyneen kuningaskunnan raja – Lille – Bryssel

 

Lontoo – Lille – rajatylittävä rautatieyhteys Bryssel–Quiévrain–Valenciennes – Bryssel

 

Amsterdam – Rotterdam – Antwerpen – Bryssel – Luxemburg

 

Luxemburg – Metz – Dijon – Macon – Lyon – Marseille

 

Luxemburg – Metz – Strasbourg – Basel

 

Antwerpen/Zeebrugge – Gent – Dunkerque/Lille – Pariisi

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Bryssel – Luxemburg – Strasbourg

Rautatiet

 

 

Terneuzen – Gent

Sisävesiväylät

 

 

Seine – Escaut’n verkosto ja siihen liittyvät Seine-, Escaut- ja Meus-jokien vesistöalueet

 

 

 

Rein–Scheldt -käytävä

 

 

Puuttuva yhteys

Albertkanaal / Bocholt-Herentals-kanava

Sisävesiväylät

 

Dunkerque – Lille

Ydinverkon käytävä ”Itäinen Välimeri”

Suuntaus

Hampuri – Berliini

 

Rostock – Berliini – Dresden

 

Bremerhaven/Wilhelmshaven – Magdeburg – Dresden

 

Dresden – Ústí nad Labem – Melnik/Praha – Lysá nad Labem/Poříčany – Kolin

 

Kolin – Pardubice – Brno – Wien/Bratislava – Budapest – Arad – Timişoara – Craiova – Calafat – Vidin – Sofia

 

Sofia – Plovdiv – Burgas

 

Plovdiv – Turkin raja – Alexandropouli – Kavala – Thessaloniki – Ioannina – Kakavia/Igoumenitsa

 

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja – Thessaloniki

 

Sofia – Thessaloniki – Ateena – Piraeus/Ikonio – Heraklion – Lemesos (Vasiliko) – Lefkosia

 

Ateena – Patras/Igoumenitsa

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Dresden – Praha

Rautatiet

 

 

Wien/Bratislava – Budapest

 

 

 

Békéscsaba – Arad

 

 

 

Calafat – Vidin – Sofia – Thessaloniki

 

 

 

Turkin raja – Alexandropouli

 

 

 

Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian raja – Thessaloniki

 

 

 

Ioannina – Kakavia (Albanian raja)

Maantiet

 

 

Craiova – Vidin

 

 

 

Hampuri – Dresden – Praha – Pardubice

Sisävesiväylät

 

Puuttuva yhteys

Thessaloniki – Kavala

Rautatiet

 

 

Budapest KelenföldFerencváros

 

 

 

Szolnokin rautatieasema

 

Ydinverkon käytävä ”Rein–Alpit”

Suuntaus

Genova – Milano – Lugano – Basel

 

Genova – Novara – Brig – Bern – Basel – rajatylittävän rautatiesillan Freiburg (Breisgau)–Colmar uudelleen rakentaminenrajatylittävä yhteys Rastatt–Haguenau – Karlsruhe – Mannheim – Mainz – Koblenz – Köln

 

Milano – Verona – Trento – Bozen – Innsbruck – München, mukaan lukien Brennerin käytävä

 

Köln – Düsseldorf – Duisburg – Nijmegen/Arnhem – Utrecht – Amsterdam

 

Nijmegen – Rotterdam – Vlissingen

 

Köln – Liège – Bryssel – Gent

 

Liège – Antwerpen – Gent – Zeebrugge

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Zevenaar – Emmerich – Oberhausen

Rautatiet

 

 

Karlsruhe – Basel

 

 

 

Milano/Novara – Sveitsin raja

 

 

 

Antwerpen – Duisburg

 

 

 

Basel – Antwerpen/Rotterdam – Amsterdam

Sisävesiväylät

 

Puuttuva yhteys

Genova – Tortona/Novi Ligure

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Rein–Tonava”

Suuntaus

Pariisi – Strasbourg – Stuttgart – Augsburg – München – Salzburg – Wels/Linz

 

Strasbourg – Mannheim – Frankfurt – Würzburg – Nürnberg – Regensburg – Passau – Wels/Linz

 

München/Nürnberg – Praha – Ostrava/Přerov – Žilina – Košice – Ukrainan raja

 

Wels/Linz – Wien – Bratislava – Budapest – Vukovar

 

Wien/Bratislava – Budapest – Arad – Brašov/Craiova – Bukarest – FocșaniAlbita (Moldovan raja) / Constanța – Sulina

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

München – Praha

Rautatiet

 

 

Nürnberg – Plzen

 

 

 

München – Mühldorf – Freilassing - Salzburg

 

 

 

Strasbourg – Kehl Appenweier

 

 

 

Hranice – Žilina

 

 

 

Wien – Bratislava/Budapest

 

 

 

Bratislava – Budapest

 

 

 

Békéscsaba – Arad

 

 

 

Tonava (Kehlheim – Constanța/Midia/Sulina) ja siihen liittyvät Sava- ja Tiszajokien vesistöalueet

Sisävesiväylät

 

 

Zlín – Žilina

Maantiet

 

Puuttuva yhteys

Stuttgart – Ulm

Rautatiet

 

 

Salzburg – Linz

 

 

 

Arad – Craiova

 

 

 

Bukarest – Constanța

 

 

 

Arad – Brasov

Rautatiet

 

 

Brasov – Predeal

Rautatiet

 

 

Bukarest – Craiova

Rautatiet

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

Suuntaus

Venäjän raja – Hamina/Kotka – Helsinki – Turku/Naantali – Tukholma – Örebro – Malmö

 

Narvik/Oulu – Luulaja – Uumaja – Tukholma

 

Oslo – Göteborg – Malmö – Trelleborg

 

Malmö – Kööpenhamina – Fredericia – Århus – Aalborg – Hirtshals/Frederikshavn

 

Kööpenhamina – Kolding/Lyypekki – Hampuri – Hannover

 

Bremerhaven – Bremen – Hannover – Nürnberg

 

Rostock – Berliini – Halle/Leipzig – Erfurt/Weimar – München

 

Nürnberg – München – Innsbruck – Verona – Bologna – Ancona/Firenze

 

Livorno/La Spezia – Firenze – Rooma – Napoli – Bari – Taranto – Valletta

 

Napoli – Cagliari /Gioia Tauro – Palermo/Augusta – Valletta – Marsaxlokk

Ennalta yksilöidyt osuudet

Rajatylittävät

Venäjän raja – Helsinki

Rautatiet

 

 

Kööpenhamina – Hampuri: Fehmarninsalmen kiinteän yhteyden liityntäyhteydet

 

 

 

München – Wörgl – Innsbruck – Fortezza – Bolzano – Trento – Verona: Brennerin tunneli ja liityntäyhteydet

 

 

 

Trelleborg – Malmö – Göteborg – Norjan raja (rajatylittävä, rautatie)

 

 

 

Göteborg – Oslo

 

 

 

Helsingborg – Helsingør

 

 

 

Kööpenhamina – Malmö

 

 

 

Kööpenhamina – Hampuri: Fehmarninsalmen kiinteän yhteyden liityntäyhteydet

Rautatiet/maantiet

2.  Ennalta yksilöidyt osuudet kattavassa verkossa

Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettuihin ydinverkon toteuttamista koskeviin toimiin liittyviin osatekijöihin kattavassa verkossa ja 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin rajatylittäviin yhteyksiin kattavassa verkossa sisältyvät erityisesti seuraavat osuudet:

Dublin – Strabane – Letterkenny

Maantiet

DerrySligoGalway

Rautatiet

Pau – Huesca

Rautatiet

Lyon – Sveitsin raja

Rautatiet

Athus – Mont-Saint-Martin

Rautatiet

Rautatiet

Mons – Valenciennes

Rautatiet

Gent – Terneuzen

Rautatiet

Heerlen – Aachen

Rautatiet

Groningen – Bremen

Rautatiet

Stuttgart – Sveitsin raja

Rautatiet

Berliini – Rzepin/Horka – Wrocław

Rautatiet

Praha – Linz

Rautatiet

Villach – Ljubljana

Rautatiet

Ancona – Foggia

Rautatiet/maantiet

Pivka – Rijeka

Rautatiet

Plzeň – České Budějovice – Wien

Rautatiet

Wien – Gyor

Rautatiet

Graz – Celldömölk – Gyor

Rautatiet

Neumarkt – Kalham – Mühldorf

Rautatiet

Meripihkakäytävä PL-SK-HU

Rautatiet

Via Karpatia -käytävä Valko-Venäjän/Ukrainan raja-PL-SK-HU-RO

Maantiet

Budpaest – Osijek – Svilaj (Bosnia ja Hertsegovinan raja)

Maantiet

TimișoaraMoravița

Maantiet

Faro – Huelva

Rautatiet

Porto – Vigo

Rautatiet

Bukarest – Giurgiu – Varna/Bourgas

Rautatiet

Svilengrad – Pithio

Rautatiet

SiretSuceava

Maantiet

FocșaniAlbița

Maantiet

München – Salzburg – Laibach

Rautatiet

Gallarate/Sesto C. – Laveno/Luino

Rautatiet

LIITE - IV OSA: Rajatylittävien hankkeiden yksilöinti uusiutuvan energian alalla

1.  Uusiutuvaa energiaa koskevien rajatylittävien hankkeiden tavoite

Rajatylittävillä hankkeilla uusiutuvan energian alalla on edistettävä jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä uusiutuvia energialähteitä koskevan suunnittelun ja kehittämisen sekä niiden kustannustehokkaan hyödyntämisen alalla, millä edistetään hiilestä irtautumiseen liittyviä unionin pitkän aikavälin tavoitteita.

2.  Yleiset perusteet

Jotta hanketta voidaan pitää rajatylittävänä hankkeena uusiutuvan energian alalla, sen on täytettävä kaikki seuraavat yleiset perusteet:

a)  sen on sisällyttävä direktiivin 2009/28/EY 6, 7, 9 tai 11 artiklan mukaiseen jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden väliseen yhteistyösopimukseen tai muuhun järjestelyyn;

b)  siitä on oltava seurauksena kustannussäästöjä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa ja/tai hyötyjä järjestelmäintegraation, toimitusvarmuuden tai innovoinnin kannalta verrattuna yhden osallistuvan jäsenvaltion yksin toteuttamaan vaihtoehtoiseen rajatylittävään energiahankkeeseen tai uusiutuvaa energiaa koskevaan hankkeeseen;

c)  yhteistyön mahdolliset yleiset hyödyt ylittävät sen kustannukset, myös pitkällä aikavälillä, siten kuin on arvioitu 3 kohdassa tarkoitetun kustannus-hyötyanalyysin pohjalta ja soveltaen [7] artiklassa tarkoitettuja menetelmiä.

3.  Kustannus-hyötyanalyysi

Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetussa kustannus-hyötyanalyysissa on otettava huomioon kunkin osallistuvan jäsenvaltion tai kolmannen maan osalta muun muassa vaikutus seuraaviin:

a)  energiantuotannon kustannukset;

b)  järjestelmäintegraation kustannukset;

c)  tukikustannukset;

d)  kasvihuonekaasupäästöt;

e)  toimitusvarmuus;

f)  ilmansaasteet ja muu paikallinen saastuminen tai vaikutukset paikalliseen luontoon ja ympäristöön;

g)  innovaatiot.

4.  Menettely

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/...1](27) ▌ 9 tai 11 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen uusiutuvan energian alaan liittyvän yhteistyösopimuksen tai muun järjestelyn mukaiseksi rajatylittäväksi hankkeeksi uusiutuvan energian alalla mahdollisesti kelpuutettavan hankkeen toteuttajien, jäsenvaltiot mukaan lukien, jotka hakevat uusiutuvan energian alaa koskevan rajatylittävän hankkeen asemaa, on tehtävä komissiolle hakemus, joka koskee valintaa rajatylittäväksi hankkeeksi uusiutuvan energian alalla. Hakemukseen on sisällyttävä tiedot, joiden perusteella komissio voi arvioida hankkeen suhteessa 2 ja 3 kohdassa esitettyihin perusteisiin 7 artiklassa tarkoitettujen menetelmien mukaisesti.

Komissio varmistaa, että hankkeiden toteuttajilla on mahdollisuus hakea uusiutuvan energian alaa koskevan rajatylittävän hankkeen asemaa vähintään kerran vuodessa.

Komissio toteuttaa asiaankuuluvat kuulemiset niiden hankkeiden luettelosta, joita on esitetty rajatylittäviksi hankkeiksi uusiutuvan energian alalla.

Komissio arvioi hakemukset suhteessa 2 ja 3 kohdassa esitettyihin perusteisiin.

Valittaessa rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla komissio pyrkii hallittavissa olevaan kokonaismäärään. Komissio pyrkii varmistamaan asianmukaisen maantieteellisen tasapainon yksilöitäessä rajatylittäviä hankkeita uusiutuvan energian alalla. Hankkeiden yksilöinnissä voi käyttää alueellisia ryhmittymiä.

Hanketta ei pidä valita rajatylittäväksi hankkeeksi uusituvan energian alalla tai siltä on peruutettava tällaisen hankkeen asema, jos arviointi on ratkaisevilta osin perustunut vääriin tietoihin tai jos hanke ei ole unionin lainsäädännön mukainen.

Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon hankkeista, jotka on valittu rajatylittäviksi hankkeiksi uusiutuvan energian alalla.

V OSA – YHTEISTÄ ETUA KOSKEVAT HANKKEET DIGITAALISEN YHTEENLIITETTÄVYYSINFRASTRUKTUURIN ALALLA

1.  Gigabitti- ja 5G-yhteydet tai muut kehittyneet mobiiliyhteydet sosioekonomisille vaikuttajille

Etusijalle on asetettava toimet, joissa otetaan huomioon sosioekonomisten vaikuttajien tehtävät, yhteyksien mahdollistamien digitaalisten palvelujen ja sovellusten merkittävyys sekä mahdolliset sosioekonomiset hyödyt kansalaisille, yrityksille ja paikallisyhteisöille, mukaan lukien mahdolliset yhteyksiin liittyvät heijastusvaikutukset. Saatavilla olevat varat on jaettava maantieteellisesti tasapainoisesti jäsenvaltioiden kesken.

Etusijalle on asetettava toimet, joilla edistetään seuraavia:

—  gigabittiyhteydet sairaaloille ja terveyskeskuksille terveydenhuoltojärjestelmän digitalisaation tavoitteen mukaisesti ja jotta voidaan parantaa EU:n kansalaisten hyvinvointia ja muuttaa sitä, miten potilaat saavat terveys- ja hoitopalveluja(28);

—  koulutus- ja tutkimuskeskusten gigabittiyhteydet muun muassa suurteholaskennan, pilvisovellusten ja massadatan käytön helpottamista ja digitaalisen kuilun kaventamista koskevan tavoitteen mukaisesti ja koulutusjärjestelmien innovoimiseksi, oppimistulosten parantamiseksi sekä tasavertaisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi(29).

—  5G-yhteydet tai erittäin suuren kapasiteetin langattomat laajakaistayhteydet koulutus- ja tutkimuskeskuksille, sairaaloille ja terveyskeskuksille langattomien 5G-laajakaistayhteyksien keskeytymättömän kattavuuden laajentamista kaikkiin kaupunkikeskuksiin vuoteen 2025 mennessä koskevan tavoitteen mukaisesti.

2.  Langattomat yhteydet paikallisyhteisöissä

Toimien, joiden tavoitteena on paikallisten langattomien yhteyksien tarjoaminen maksutta ja syrjimättömin ehdoin paikallisissa julkisen elämän keskuksissa, mukaan lukien julkiset yleisölle avoimet ulkotilat, joilla on suuri merkitys paikallisyhteisöjen julkisessa elämässä, on täytettävä seuraavat edellytykset, jotta niille voidaan myöntää rahoitusta:

—  niiden toteuttaja on jäljempänä tarkoitettu julkisen sektorin elin, joka kykenee suunnittelemaan ja valvomaan paikallisten langattomien liityntäpisteiden asennuksen julkisiin sisä- tai ulkotiloihin sekä varmistamaan toimintakustannusten rahoittamisen vähintään kolmen vuoden ajan;

—  niiden on perustuttava erittäin suuren kapasiteetin digitaalisiin verkkoihin, jotka mahdollistavat käyttäjille erittäin laadukkaat internetyhteydet, jotka:

—  ovat maksuttomia ja perustuvat syrjimättömyyteen, ovat helposti saatavilla ja turvallisia sekä perustuvat uusimpiin ja parhaiten saatavilla oleviin laitteisiin, joilla voidaan tarjota käyttäjille nopeita yhteyksiä; ja

—  tukevat innovatiivisten digitaalisten palvelujen yhdenvertaista saatavuutta;

—  niissä käytetään komission tarjoamaa useilla kielillä saatavilla olevaa yhteistä visuaalista identiteettiä ja yhteyksiä tähän liittyviin verkkovälineisiin;

—  niissä sitoudutaan hankkimaan tarvittavat välineet ja/tai asennuspalvelut sovellettavan lainsäädännön mukaisesti siten, että hankkeet eivät kohtuuttomasti vääristä kilpailua.

Rahoitustukea myönnetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2102(30) 3 artiklan 1 kohdassa määritellyille julkisen sektorin elimille, jotka osallistuvat kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuttomien ja käyttöehdoiltaan syrjimättömien paikallisten langattomien internetyhteyksien tarjoamiseen asennuttamalla paikallisia langattomia liityntäpisteitä.

Rahoitetut toimet eivät saa olla päällekkäisiä jo olemassa olevien samanlaisia piirteitä – myös laadun osalta – sisältävien yksityisten tai julkisten tarjousten kanssa samassa julkisessa tilassa.

Saatavilla olevat varat on jaettava maantieteellisesti tasapainoisesti jäsenvaltioiden kesken.

3.   Alustava luettelo rahoituskelpoisista 5G-käytävistä ja rajatylittävistä yhteyksistä

Yhdenmukaisesti niiden komission asettamien gigabittiyhteiskuntatavoitteiden kanssa, joiden mukaan tärkeimmillä maaliikenneväylillä olisi oltava keskeytymättömät 5G-yhteydet vuoteen 2025 mennessä(31), 9 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisiin 5G-järjestelmien keskeytymätöntä kattavuutta koskeviin toimiin on ensimmäisessä vaiheessa sisällyttävä VAL-kokeilujen(32) rajatylittäviä osuuksia koskevia toimia ja toisessa vaiheessa laajempia osuuksia koskevia toimia VAL:n toteuttamiseksi laajemmassa mittakaavassa käytävillä, kuten esitetään alla olevassa taulukossa (alustava luettelo). Tässä yhteydessä perustana käytetään TEN-T-käytäviä, mutta 5G:n käyttöönotto ei välttämättä rajoitu niihin(33).

Ydinverkon käytävä ”Atlantti”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Porto – Vigo ja Merida – Evora

 

Azorit/Madeira – Lissabon – Pariisi – Amsterdam – Frankfurt

 

Aveiro – Salamanca

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Metz – Pariisi – Bordeaux – Bilbao – Vigo – Porto – Lissabon

 

– Bilbao – Madrid – Lissabon

Ydinverkon käytävä ”Itämeri – Adrianmeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

-

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Gdansk – Varsova – Brno – Wien – Graz – Ljubljana – Trieste

Ydinverkon käytävä ”Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

–  Merenalaiset kaapeliverkot Lissabon – Marseille – Milano

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Budapest – Zagreb – Ljubljana / Rijeka / Split

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Itämeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Itämeren käytävä (täsmennetään)

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Tallinna – Kaunas

Ydinverkon käytävä ”Pohjanmeri–Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Metz – Merzig – Luxemburg

 

Rotterdam – Antwerpen – Eindhoven

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Amsterdam – Rotterdam – Breda – Lille – Pariisi

 

Bryssel – Metz – Basel

 

Mulhouse – Lyon – Marseille

Ydinverkon käytävä ”Itäinen Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Sofia – Thessaloniki – Belgrad

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Berliini – Praha – Brno – Bratislava

 

Timisoara – Sofia – Turkin raja

 

–  Sofia – Thessaloniki – Ateena

Ydinverkon käytävä ”Rein–Alpit”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Bologna – Innsbrück – München (Brennerin käytävä)

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Rotterdam – Oberhausen – Frankfurt (M)

 

Basel – Milano – Genova

Ydinverkon käytävä ”Rein–Tonava”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

München – Salzburg

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Frankfurt (M) – Passau – Wien – Budapest – Bukarest – Iași/Constanta

 

Karlsruhe – München – Salzburg – Wels

 

Frankfurt (M) – Strasbourg

Ydinverkon käytävä ”Skandinavia–Välimeri”

VAL-kokeilujen rajatylittävät osuudet

Oulu – Tromssa

 

Oslo – Tukholma – Helsinki

Suurempi osuus VAL:n laajamittaisempaa käyttöönottoa varten

Turku – Helsinki –Venäjän raja

 

Tukholma / Oslo – Malmö

 

Malmö – Kööpenhamina – Hampuri – Würzburg

 

Nürnberg – München – Verona

 

Rosenheim – Bologna – Napoli – Catania – Palermo

 

Napoli – Bari – Taranto

(1) EUVL C, s..
(2) EUVL C, s..
(3) COM(2018)0321, s 13.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).
(5) Komission tiedonanto ”Eurooppa liikkeellä: Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla” (COM(2017)0283).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).
(7) Komission tiedonanto ”Vähäpäästöisen liikkuvuuden toteuttaminen – Euroopan unioni, joka suojelee maapalloa, antaa kuluttajille vaikutusmahdollisuuksia sekä puolustaa teollisuutta ja työntekijöitä” (COM(2017)0675).
(8) COM(2018)0293.
(9) JOIN(2017)0041.
(10) JOIN(2018)0005.
(11) COM(2017)0623.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).
(13) COM(2017)0718.
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 283/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan laajuisia verkkoja televiestintäinfrastruktuurien alalla koskevista suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1336/97/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 14).
(15) COM(2016)0587.
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(17) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(18) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(19) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(21) EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1.
(22) COM(2018)0065.
(23) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22).
(25)+ Virallinen lehti: Lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 55/18 (2016/0375(COD)) olevan asetuksen numero ja lisätään alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, antopäivä, nimi ja EUVL-julkaisuviite.[1] EUVL ...+ Virallinen lehti: Lisätään nimi, numero ja julkaisuviite menettelyn COD 2016/0382 (uusiutuva energia) asiakirjasta.
(26)+ Virallinen lehti: Lisätään nimi, numero ja julkaisuviite menettelyn COD 2016/0382 (uusiutuva energia) asiakirjasta.
(27)+ Virallinen lehti: Lisätään tekstiin asiakirjassa PE-CONS 55/18 (2016/0375(COD)) olevan asetuksen numero ja lisätään alaviitteeseen kyseisen asetuksen numero, antopäivä, nimi ja EUVL-julkaisuviite.[1] EUVL ...+ Virallinen lehti: Lisätään nimi, numero ja julkaisuviite menettelyn COD 2016/0382 (uusiutuva energia) asiakirjasta.
(28) Ks. myös COM(2018)0233 final – Komission tiedonanto terveys- ja hoitoalan digitaalimurroksen edellytyksistä digitaalisilla sisämarkkinoilla: kansalaisten voimaannuttaminen ja terveemmän yhteiskunnan rakentaminen.
(29) Ks. myös COM(2018)0022 final – Komission tiedonanto digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta.
(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(31) Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa – COM(2016)0587.
(32) Verkotettu ja automatisoitu liikkuminen.
(33) Kursivoidut osuudet sijaitsevat TEN-T-ydinverkon käytävien ulkopuolella, mutta sisältyvät 5G-käytäviin.

Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2019Oikeudellinen huomautus