Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 29. marraskuuta 2018 - BrysselVäliaikainen painos
Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettava Euro 5 -vaihe ***I
 Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan kohteluun tai rankaisemiseen ***I
 Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto: maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitominen uudelleen ***I
 Samoan liittyminen EU:n ja Tyynenmeren valtioiden väliseen väliaikaiseen kumppanuussopimukseen ***
 Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimittäminen
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2018/003 EL/Attica publishing
 Sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen ***I
 Lentoliikenteen harjoittamisen yhteiset säännöt ***I
 Luvan myöntäminen tietyille natriumdikromaatin käyttötarkoituksille
 Cum Ex -skandaali: talousrikollisuus ja nykyisen oikeudellisen kehyksen porsaanreiät
 Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) rooli rajatylittävissä perhekiistoissa
 WTO: tie eteenpäin
 Serbiaa koskeva vuoden 2018 kertomus
 Kosovoa koskeva vuoden 2018 kertomus
 Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2018 kertomus
 Albaniaa koskeva vuoden 2018 kertomus
 Montenegroa koskeva vuoden 2018 kertomus
 Akateemisen vapauden puolustaminen EU:n ulkoisessa toiminnassa
 Vammaisten naisten tilanne

Kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettava Euro 5 -vaihe ***I
PDF 384kWORD 50k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 168/2013 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettavan Euro 5 -vaiheen osalta (COM(2018)0137 – C8-0120/2018 – 2018/0065(COD))
P8_TA-PROV(2018)0466A8-0346/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0137),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0120/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 14. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0346/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 168/2013 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettavan Euro 5 -vaiheen osalta

P8_TC1-COD(2018)0065


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013(4) 23 artiklan 4 kohdan nojalla toteutetusta luokan L ajoneuvoihin sovellettavaa Euro 5 -päästöluokkaa koskevasta kattavasta ympäristövaikutustutkimuksesta (jäljempänä ’vaikutustutkimus’) Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitetty komission kertomus sekä hyväksyntäviranomaisten ja sidosryhmien havaitsemat ongelmalliset seikat kyseisen asetuksen soveltamisessa, asetukseen (EU) N:o 168/2013 olisi tehtävä tiettyjä muutoksia ja selvennyksiä, jotta sen sujuva soveltaminen voidaan varmistaa.

(2)  Siltä osin kuin on kyse vaatimuksesta asentaa ajoneuvon sisäinen toisen sukupolven valvontajärjestelmä (OBD II), joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä ja heikkenemistä ja ilmoittaa niistä, komissio päätteli vaikutustutkimuksen perusteella, että tietyissä ajoneuvoissa on katalysaattorin valvontaan liittyviä teknisiä rajoituksia ja että kehittämistyötä on tarpeen jatkaa, jotta vaatimusta voidaan soveltaa asianmukaisesti. Katalysaattorin valvonnan ei odoteta valmistuvan Euro 5 -päästöluokan ensimmäiseen vaiheeseen vaan vuodeksi 2025. Sen vuoksi asetuksen (EU) N:o 168/2013 21 artiklassa olisi säädettävä riittävästä ajasta, joka on tarpeen toisen sukupolven OBD-järjestelmää koskevan vaatimuksen soveltamiseksi asianmukaisesti.

(3)  Koska ajoneuvoluokkiin L1e ja L2e kuuluvat ajoneuvot on jo vapautettu vaatimuksesta, joka koskee varustamista ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmällä, myös luokan L6e ajoneuvot, jotka on suunniteltu ja rakennettu mopospesifikaatioiden pohjalta ja joita valmistetaan melko pieniä määriä, olisi vapautettava kyseisestä vaatimuksesta.

(4)   On tarpeen selkeyttää ajoneuvoluokkiin L1e ja L2e kuuluvia ajoneuvoja koskevaa poikkeusta vaatimuksesta, joka koskee varustamista toisen sukupolven OBD-järjestelmällä, ja laajentaa kyseinen poikkeus koskemaan myös kevyitä nelipyöriä (luokka L6e) sekä enduro-moottoripyörien (L3e-AxE) ja trial-moottoripyörien (L3e-AxT) alaluokkia.

(5)  Enduro- ja trial-moottoripyörillä on lyhyt käyttöaika, ja ne ovat luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan hyvin samanlaisia kuin maastomönkijät (L7e-B), jotka on vapautettu vaatimuksesta, joka koskee varustamista toisen sukupolven OBD-järjestelmällä. Kyseinen poikkeus olisi sen vuoksi laajennettava koskemaan myös enduro- ja trial-moottoripyöriä.

(6)  Komissio totesi vaikutustutkimuksessa, että asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan c alakohdassa vahvistettu matemaattinen kestävyysmenetelmä, jossa ajoneuvot testataan 100 ajokilometrin jälkeen, ei vastaa ajoneuvon päästöjenrajoitusjärjestelmän todellista heikkenemistä sen käyttöaikana. Kyseistä menetelmää ei pitäisi enää käyttää, ja siitä olisi luovuttava vaiheittain vuoteen 2025 mennessä, jotta sidosryhmillä on riittävästi aikaa sopeutua muutokseen. Vuoteen 2025 saakka olisi nostettava vaadittua ajoneuvon kulkemaa matkaa ennen testausta, jotta testitulosten luotettavuus voidaan varmistaa.

(7)  Euro 5 -raja-arvojen saavuttamisen edellyttämä teknologia on jo saatavilla. Komissio totesi kuitenkin vaikutustutkimuksessa, että tiettyjä luokan L ajoneuvoja (L6e-B, L2e-U, L3e-AxT ja L3e-AxE) koskevien Euro 5 -päästörajojen soveltamisen aloituspäivää on tarpeen lykätä vuodesta 2020 vuoteen 2024, jotta kustannus-hyötysuhdetta voidaan parantaa perustasoon nähden. Lisäksi kyseisten ajoneuvojen valmistajat, jotka ovat enimmäkseen pk-yrityksiä, tarvitsevat enemmän aikaa varmistaakseen, että siirtyminen päästöttömiin, esimerkiksi sähköisiin, voimalaitteisiin sujuu kustannustehokkaasti.

(8)   Asetuksen (EU) N:o 168/2013 30 artiklassa säädetään, että EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava liitteenä testien tulokset. Selkeyden vuoksi kyseistä säännöstä olisi muutettava sen selventämiseksi, että tässä tarkoitetaan testausselostesivua.

(9)  Joitain asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV olevien Euro 5 -päästörajojen melutason raja-arvojen soveltamista koskevien aloitusaikojen epäjohdonmukaisuuksia olisi selkeytettävä sen varmistamiseksi, että voimassa olevia raja-arvoja (Euro 4) sovelletaan edelleen siihen saakka, kun uudet Euro 5 -päästörajat voidaan vahvistaa.

(10)  Asetuksessa (EU) No 168/2013 komissio valtuutettiin antamaan delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajan 21 päivään maaliskuuta 2018 saakka. Koska jatkuvasti on tarve mukauttaa tyyppihyväksyntälainsäädännön osia tekniseen kehitykseen tai tehdä muita valtuuksien mukaisia muutoksia, kyseistä asetusta olisi muutettava, jotta valtuutusta voitaisiin jatkaa vielä viidellä vuodella ja sitä olisi sen jälkeen mahdollista jatkaa ilman eri toimenpiteitä.

(11)  Oikeusvarmuuden vuoksi olisi selkeytettävä ja täsmennettävä asetuksessa (EU) N:o 168/2013 komissiolle vahvistettua valtuutusta antaa ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän teknisiä vaatimuksia koskevia delegoituja säädöksiä.

(12)  Koska tällä asetuksella muutetaan asetusta (EU) N:o 168/2013 laajentamatta sen lainsäädännöllistä sisältöä, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(13)  Asetus (EU) N:o 168/2013 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 168/2013 seuraavasti:

1)  Korvataan 21 artikla seuraavasti:"

”21 artikla

Ajoneuvon sisäistä valvontajärjestelmää koskevat yleiset vaatimukset

1.  L-luokan ajoneuvot, lukuun ottamatta luokkien L1e, L2e ja L6e ajoneuvoja, on varustettava OBD-järjestelmällä, joka on 8 kohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettujen toimintavaatimusten ja testausmenetelmien mukainen, liitteessä IV vahvistetuista soveltamispäivistä alkaen.

2.  Ajoneuvoluokkien ja alaluokkien L3e, L4e, L5e-A ja L7e-A ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.1 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmällä (OBD I), joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja ilmoittaa toimintahäiriöistä, joiden takia liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt päästörajat ylittyvät.

3.  Ajoneuvoluokkien ja alaluokkien L3e, L4e, L5e ja L7e ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.2 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmällä, joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja joka käynnistää ilmoituksen, kun liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt päästörajat ylittyvät. Näiden ajoneuvoluokkien ja alaluokkien ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmien on myös ilmoitettava sellaisen toimintatilan käynnistymisestä, joka merkittävästi vähentää moottorin vääntömomenttia.

4.  Ajoneuvoluokkien L3e, L4e, L5e ja L7e ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.3 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava ensimmäisen sukupolven OBD-järjestelmällä, joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja joka käynnistää ilmoituksen, kun liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt päästörajat ylittyvät. Näiden ajoneuvoluokkien ensimmäisen sukupolven OBD‑järjestelmien on myös ilmoitettava sellaisen toimintatilan käynnistymisestä, joka merkittävästi vähentää moottorin vääntömomenttia.

5.  Ajoneuvoluokkien ja alaluokkien L3e, L4e, L5e-A ja L7e-A ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.4 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava myös toisen sukupolven OBD-järjestelmällä (OBD II), joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä ja heikkenemistä sekä ilmoittaa niistä toimintahäiriöistä ja siitä heikkenemisestä – katalysaattorin valvontaa lukuun ottamatta – joiden takia liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt OBD-järjestelmän päästörajat ylittyvät.

6.  Ajoneuvoluokkien ja alaluokkien L3e, L4e, L5e-A ja L7e-A ajoneuvot on liitteessä IV olevassa 1.8.5 kohdassa vahvistetuista päivämääristä alkaen varustettava myös toisen sukupolven OBD-järjestelmällä, joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä ja heikkenemistä sekä ilmoittaa niistä toimintahäiriöistä ja siitä heikkenemisestä, joiden takia liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt OBD-järjestelmän päästörajat ylittyvät.

7.  Edellä olevia 5 ja 6 kohtaa ei sovelleta alaluokan L3e-AxE enduro-moottoripyöriin eikä alaluokan L3e-AxT trial-moottoripyöriin.

8.  Toimintaturvallisuutta tai päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä koskevien OBD-järjestelmän ilmoitusten yhdenmukaistamiseksi ja ajoneuvon tehokkaan korjauksen helpottamiseksi komissiolle siirretään 75 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta säätämällä OBD-järjestelmään liittyvät yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset niiden ajoneuvoluokkien ja -alaluokkien osalta, jotka luetellaan liitteessä II olevan C1 osan ”Ajoneuvon rakennevaatimukset ja yleiset tyyppihyväksyntävaatimukset” rivillä Nro 11, mukaan lukien OBD-järjestelmän toimintavaatimukset ja testausmenetelmät tämän artiklan 1–7 kohdassa lueteltuja seikkoja varten, ja liitteessä V tarkoitettua testityyppiä VIII koskevien yksityiskohtaisten teknisten vaatimusten osalta.”

"

2)  Korvataan 23 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:"

”c) Matemaattinen kestävyysmenetelmä:

Kun kerrotaan keskenään liitteessä VII olevassa B osassa vahvistettu huononemiskerroin ja sellaisen ajoneuvon ympäristöominaisuuksia koskevan testin tulos, jolla on ajettu yli 100 km sen jälkeen, kun se ensimmäisen kerran käynnistettiin tuotantolinjan lopussa, tulon on 31 päivään joulukuuta 2024 saakka päästön kunkin ainesosan osalta oltava pienempi kuin liitteessä VI olevassa A osassa vahvistettu ympäristöominaisuuksia koskeva testiraja.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, uusien ajoneuvotyyppien osalta 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen ja olemassa olevien ajoneuvotyyppien osalta 1 päivästä tammikuuta 2021 31 päivään joulukuuta 2024, kerrottaessa keskenään liitteessä VII olevassa B osassa vahvistettu huononemiskerroin ja joko sellaisen ajoneuvon ympäristöominaisuuksia koskevan testin tulos, jonka suurin rakenteellinen nopeus on alle 130 km/h jolla on ajettu yli 2 500 km sen jälkeen, kun se ensimmäisen kerran käynnistettiin tuotantolinjan lopussa, tai sellaisen ajoneuvon ympäristöominaisuuksia koskevan testin tulos, jonka suurin rakenteellinen nopeus on vähintään 130 km/h jolla on ajettu yli 3 500 km sen jälkeen, kun se ensimmäisen kerran käynnistettiin tuotantolinjan lopussa, tulon on päästön kunkin ainesosan osalta oltava pienempi kuin liitteessä VI olevassa A osassa vahvistettu pakokaasupäästöraja.”

"

3)   Korvataan 30 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) testausselostesivu;”

"

4)   Korvataan 44 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan ainoastaan unionin alueella oleviin ajoneuvoihin, jotka valmistusaikanaan kuuluivat voimassa olevan EU-tyyppihyväksynnän piiriin mutta joita ei ollut rekisteröity eikä otettu käyttöön ennen mainitun EU-tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.”

"

5)  Korvataan 75 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Siirretään komissiolle 22 päivästä maaliskuuta 2013 viiden vuoden ajaksi 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 8 kohdassa, 22 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 23 artiklan 6 ja 12 kohdassa, 24 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 8 kohdassa, 32 artiklan 6 kohdassa, 33 artiklan 6 kohdassa, 50 artiklan 4 kohdassa, 54 artiklan 3 kohdassa, 57 artiklan 12 kohdassa, 65 artiklassa ja 74 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä viiden vuoden pituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään 22 päivänä kesäkuuta 2022 ja yhdeksän kuukautta ennen kunkin seuraavan viiden vuoden kauden päättymistä.”

"

6)   Muutetaan liitteet II, IV, V ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Muutetaan liitteet II, IV, V ja VI seuraavasti:

1)  Liitteessä II olevan C1 osan rivillä Nro 11 oleva merkki ”X” poistetaan alaluokista L6e-A ja L6e-B.

2)  Muutetaan liitteen IV taulukko seuraavasti:

(a)  korvataan 1.1.2.1, 1.1.2.2 ja 1.1.2.3 kohta seuraavasti:

”1.1.2.1

Euro 4: liite VI, A1 osa

L1e, L2e, L6e

1.1.2017

1.1.2018

31.12.2020; luokat L2e-U ja L6e-B: 31.12.2024

1.1.2.2

Euro 4: liite VI, A1 osa

L3e, L4e, L5e,

L7e

1.1.2016

1.1.2017

31.12.2020; luokat L3e-AxE ja L3e-AxT: 31.12.2024

1.1.2.3

Euro 5: liite VI, A2 osa

L1e-L7e

1.1.2020;

luokat L2e‑U, L3e-AxE, L3e-AxT ja L6e-B: 1.1.2024

1.1.2021;

luokat L2e‑U, L3e-AxE, L3e-AxT ja L6e-B: 1.1.2025

”;

(b)  korvataan 1.8.1, 1.8.2 ja 1.8.3 kohta seuraavasti:

”1.8.1

OBD I -järjestelmän toimintavaatimukset

L3e, L4e,

L5e-A, L7e-A

1.1.2016

1.1.2017

31.12.2020

OBD I -järjestelmän ympäristötestausmenetelmä (testityyppi VIII)

OBD I -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B1 osa

1.8.2

OBD I -järjestelmän toimintavaatimukset, myös toimintatila, joka merkittävästi vähentää moottorin vääntömomenttia

L3e, L4e, L5e, L7e

1.1.2020

1.1.2021

31.12.2024

OBD I -järjestelmän ympäristötestausmenetelmä (testityyppi VIII)

OBD I -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B1 osa

1.8.3

OBD I -järjestelmän toimintavaatimukset, myös toimintatila, joka merkittävästi vähentää moottorin vääntömomenttia

L3e, L4e, L5e, L7e

1.1.2024

1.1.2025

”;

OBD I -järjestelmän ympäristötestausmenetelmä (testityyppi VIII)

OBD I -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B2 osa

(c)  lisätään kohdat seuraavasti:

”1.8.4

OBD II -järjestelmän toimintavaatimukset

lukuun ottamatta katalysaattorin valvontaa

L3e (paitsi L3e-AxE ja L3e-AxT), L4e,

L5e-A, L7e-A

1.1.2020

1.1.2021

31.12.2024

OBD II -järjestelmän ympäristötestausmenetelmät (testityyppi VIII)

OBD II -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B1 osa

1.8.5

OBD II -järjestelmän toimintavaatimukset

L3e (paitsi L3e-AxE ja L3e-AxT), L4e, L5e-A, L7e-A

1.1.2024

1.1.2025

”;

OBD II -järjestelmän ympäristötestausmenetelmät (testityyppi VIII)

OBD II -järjestelmän ympäristötestikynnykset, liite VI, B2 osa

(d)  korvataan 1.9.1 ja 1.9.2 kohta seuraavasti:

”1.9.1.

Melutason testausmenetelmä ja raja-arvot, liite VI, D osa

L1e, L2e, L6e

1.1.2017

1.1.2018

 

1.9.2

Melutason testausmenetelmä ja raja-arvot(3), liite VI, D osa

L3e, L4e, L5e, L7e

1.1.2016

1.1.2017

”;

(e)  korvataan 1.9.4 kohta seuraavasti:

”1.9.4.

E-säännöt nro 9, 41, 63 ja 92 sekä niihin liittyvät uudet raja-arvot, joita komissio ehdottaa

L1e-L7e

 

 

”.

3)  Liitteessä V olevan B osan ensimmäisen sarakkeen toisen rivin solu korvataan seuraavasti:

Testityyppi I (19) Hiukkasmassa (vain Euro 5)”

4)  Muutetaan liite VI seuraavasti:

”a) B1 osassa ensimmäinen rivi, joka koskee ajoneuvoluokkaa ”L6e-A” poistetaan;

b)  B2 osassa ensimmäisellä rivillä

i)  sanat ”e-L7e (6)” korvataan sanoilla

”L3e, L4e, L5e, L7e”

ii)  sanat ”Kaikki L-luokan ajoneuvot lukuun ottamatta luokkia L1e ja L2e” korvataan sanoilla

”Kaikki L-luokan ajoneuvot lukuun ottamatta luokkia L1e, L2e ja L6e”.

(1)EUVL C 367, 10.10.2018, s.32.
(2)EUVL C 367, 10.10.2018, s. 32.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. marraskuuta 2018.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 168/2013, annettu 15 päivänä tammikuuta 2013, kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52).


Tiettyjen sellaisten tavaroiden kauppa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan kohteluun tai rankaisemiseen ***I
PDF 1005kWORD 590k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (kodifikaatio) (COM(2018)0316 – C8-0210/2018 – 2018/0160(COD))
P8_TA-PROV(2018)0467A8-0387/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – kodifiointi)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0316),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0210/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0387/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (kodifikaatio)

P8_TC1-COD(2018)0160


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston asetusta (EY) N:o 1236/2005(3) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin(4). Sen vuoksi mainittu asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan ihmisoikeuksien kunnioittaminen on eräs kaikille jäsenvaltioille yhteisistä arvoista. Euroopan yhteisö päätti vuonna 1995 tehdä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisesta olennaisen tekijän suhteissaan kolmansiin maihin. Tuolloin päätettiin sisällyttää tätä tarkoittava lauseke kaikkiin yhteisön kolmansien maiden kanssa tekemiin uusiin yleisluonteisiin kauppa-, yhteistyö- ja assosiaatiosopimuksiin.

(3)  Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 5 artiklaan, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 7 artiklaan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan sisältyy ehdoton ja täydellinen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen kielto. Muilla määräyksillä, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien julistuksella kaikkien ihmisten suojelemiseksi kidutukselta ja muulta julmalta, epäinhimilliseltä tai halventavalta kohtelulta tai rangaistukselta(5) sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisella Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1984 yleissopimuksella valtiot velvoitetaan estämään kidutus.

(4)  Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä 'perusoikeuskirja', 2 artiklan 2 kohdan mukaan ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa. Huhtikuun 22 päivänä 2013 neuvosto hyväksyi EU:n suuntaviivat kuolemanrangaistukseen liittyvissä kysymyksissä ja päätti, että unioni työskentelisi kuolemanrangaistuksen yleismaailmallisen lakkauttamisen puolesta.

(5)  Perusoikeuskirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Neuvosto hyväksyi 20 päivänä maaliskuuta 2012 kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta koskevat suuntaviivat EU:n politiikalle suhteissa kolmansiin maihin (päivitetyt suuntaviivat). Näiden suuntaviivojen mukaisesti kolmansia maita olisi vaadittava estämään sellaisten välineiden käyttö, tuotanto ja kauppa, joka on suunniteltu kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, sekä estämään kaikenlaisten muiden välineiden väärinkäyttö kyseisiin tarkoituksiin. Lisäksi julmien, epäinhimillisten tai halventavien rangaistusten kieltämisen olisi asetettava selvät rajat kuolemanrangaistuksen käytölle. Tämän vuoksi kuolemanrangaistusta ei ole katsottava lailliseksi rangaistukseksi missään olosuhteissa.

(6)  Tämän vuoksi on aiheellista vahvistaa unionin säännöt kolmansien maiden kanssa käytävälle sellaisten tavaroiden kaupalle, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, sekä sellaisten tavaroiden kaupalle, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Nämä säännöt edistäisivät merkittävällä tavalla ihmiselämän ja ihmisten perusoikeuksien kunnioittamista ja palvelisivat näin julkisen moraalin suojelemista. Tällaisilla säännöillä olisi voitava varmistaa, että unionin taloudelliset toimijat eivät saa mitään hyötyä kaupasta, joka joko edistää tai muulla tavoin helpottaa sellaisten kuolemanrangaistusta, kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista koskevien politiikkojen täytäntöönpanoa, jotka ovat ristiriidassa EU:n asiaa koskevien suuntaviivojen, perusoikeuskirjan sekä kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten kanssa.

(7)  Tätä asetusta sovellettaessa on aiheellista soveltaa kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisessa Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1984 yleissopimuksessa ja Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmassa 3452 (XXX) olevia kidutuksen määritelmiä. Tätä määritelmää tulkittaessa olisi otettava huomioon vastaavien, Euroopan neuvoston yleissopimukseen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä Euroopan unionin tai sen jäsenvaltioiden asiasta hyväksymiin asiakirjoihin sisältyvien määritelmien tulkintaan liittyvä oikeuskäytäntö. ”Muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen” määritelmää ei ole kyseisessä yleissopimuksessa, ja sen olisi vastattava Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Termin ”lainmukaiset seuraamukset” merkityksen ”kidutuksen” ja ”muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen” määritelmissä olisi oltava kuolemanrangaistusta koskevan unionin politiikan mukainen.

(8)  On tarpeen kieltää sellaisten tavaroiden vienti ja tuonti, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, ja kieltää sellaisiin tavaroihin liittyvän teknisen tuen tarjoaminen.

(9)  Jos tällaiset tavarat sijaitsevat kolmannessa maassa, unionissa toimivilta välittäjiltä on tarpeen kieltää välityspalvelujen tarjoaminen tällaisten tavaroiden osalta.

(10)  Jotta voitaisiin edistää kuolemanrangaistuksen lakkauttamista kolmansissa maissa sekä estää kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen, pidetään tarpeellisena kieltää sellaisiin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittaminen kolmansille maille, joilla ei käytännössä ole muuta käyttöä kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano taikka kidutus tai muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen.

(11)  On myös aiheellista kieltää välittäjiltä ja teknisen avun toimittajilta tällaisia tavaroita koskevan käyttökoulutuksen tarjoaminen kolmansille maille ja kieltää tällaisten tavaroiden myynninedistäminen messuilla ja näyttelyissä unionin alueella sekä tällaisiin tavaroihin liittyvä painetuissa viestimissä tai internetissä olevan mainostilan ja televisio- tai radioasemien mainosajan myynti ja ostaminen.

(12)  Jotta talouden toimijoita estetään hyötymästä sellaisten tavaroiden kuljettamisesta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, ja jotka kuljetetaan unionin tullialueen kautta matkallaan kolmanteen maahan, tällaisten tavaroiden kuljettaminen unionissa on tarpeen kieltää, jos ne sisältyvät tämän asetuksen liitteessä II olevaan luetteloon.

(13)  Jäsenvaltioiden olisi voitava sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti soveltaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan tiettyjen palvelujen toimittamista liittyen sellaisiin tavaroihin, joilla ei käytännössä ole muuta käyttöä kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano taikka kidutus tai muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen.

(14)  Tällä asetuksella perustetaan vientilupajärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää tiettyjen tavaroiden käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(15)  Sen vuoksi on tarpeen valvoa tiettyjen sellaisten tavaroiden vientiä, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen mutta joilla on myös laillisia käyttötarkoituksia. Tämä valvonta olisi kohdistettava ensisijaisesti lainvalvonnassa käytettäviin tavaroihin sekä, jollei tällainen valvonta osoittaudu suhteettomaksi, kaikkiin muihin sellaisiin välineisiin ja tuotteisiin, jotka ovat rakenteeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää väärin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(16)  Lainvalvontavälineistön osalta olisi huomattava, että lainvalvontaviranomaisten menettelysääntöjen (Code of Conduct for Law Enforcement Officials)(6) 3 artiklan mukaan lainvalvontaviranomaiset saavat käyttää voimaa ainoastaan silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä ja ainoastaan siinä määrin kuin niiden tehtävien hoitaminen sitä vaatii. Vuonna 1990 kokoontuneen Yhdistyneiden Kansakuntien kahdeksannen rikoksentorjuntaa ja rikoksentekijöiden kohtelua käsitelleen kongressin hyväksymien, lainvalvontaviranomaisten voiman ja tuliaseiden käyttöä koskevien perusperiaatteiden mukaan lainvalvontaviranomaisten olisi tehtäviensä hoidossa käytettävä aina, kun se on mahdollista, väkivallattomia keinoja ennen voimankäyttöön ja tuliaseisiin turvautumista.

(17)  Kyseisissä perusperiaatteissa pyritään tämä huomioon ottaen edistämään sellaisten lamauttavien aseiden, jotka eivät ole tappavia, kehittämistä asianmukaisissa tilanteissa käytettäviksi, mutta tunnustetaan samalla, että sellaisten aseiden käyttöä olisi tarkkaan valvottava. Tiettyä poliisin perinteisesti itsepuolustukseen ja mellakantorjuntaan käyttämää välineistöä on muunnettu niin, että sitä voidaan käyttää sähköiskujen ja kemiallisten aineiden antamiseen henkilöiden lamauttamiseksi. On viitteitä siitä, että monissa maissa tällaisia aseita käytetään väärin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(18)  Perusperiaatteissa korostetaan sitä, että lainvalvontaviranomaiset olisi varustettava itsepuolustusvälineillä. Tämän vuoksi tätä asetusta ei olisi sovellettava perinteisen itsepuolustusvälineiden, kuten suojakilpien, kauppaan.

(19)  Tätä asetusta olisi sovellettava henkilöiden lamauttamiseen käytettävien tiettyjen yksittäisten kemiallisten aineiden kauppaan.

(20)  Jalkarautojen, joukkokahleiden sekä ketjulukkojen ja kahleiden osalta olisi pantava merkille, että vankien kohtelua koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien vähimmäisnormien(7) (Standard Minimum Rules for the Treatment of Prisoners) 33 artiklan mukaan voimankäyttövälineitä ei saa koskaan käyttää rankaisemiseen. Lisäksi kahleita ja rautoja ei saa käyttää voimankäyttövälineinä. Olisi myös otettava huomioon, että vankien kohtelua koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien vähimmäisnormien mukaan muita voimankäyttövälineitä ei saa käyttää muutoin kuin paon estämiseen kuljetuksen aikana, lääkärin määräämin lääketieteellisin perustein tai, jos muut valvontamenetelmät osoittautuvat tehottomiksi, estämään vankia vahingoittamasta itseään, muita tai omaisuutta.

(21)  Henkilöstön ja muiden henkilöiden suojaamiseksi sylkemiseltä vangeille puetaan toisinaan niin sanottu sylkyhuppu. Koska tällainen huppu peittää suun ja usein myös nenän, se aiheuttaa tukehtumisriskin. Jos sen kanssa käytetään kahlitsemisvälineitä, esimerkiksi käsirautoja, aiheutuu myös kaulavamman riski. Tämän vuoksi sylkyhuppujen vientiä olisi valvottava.

(22)  Kannettavien aseiden lisäksi viennin valvonnan olisi katettava kiinteät tai koottavat sähköshokkiaseet, jotka kattavat laajan alueen ja joiden kohteena voi olla useita henkilöitä. Tällaisia aseita kuvataan usein ei-tappaviksi aseiksi, mutta niihin liittyy vähintään yhtä suuri riski huomattavan kivun tai kärsimyksen aiheuttamisesta kuin kannettaviin sähköshokkiaseisiin.

(23)  Koska ärsyttävien kemiallisten aineiden levitykseen tarkoitettuja kiinteitä laitteita markkinoidaan sisäkäyttöön ja tällaisten aineiden käyttöön sisätiloissa liittyy riski huomattavan kivun tai kärsimyksen aiheuttamisesta, toisin kuin tavanomaisessa ulkokäytössä, tällaisten laitteiden vientiä olisi valvottava.

(24)  Myös sellaisten kiinteiden tai koottavien laitteiden vientiä olisi valvottava, jotka on tarkoitettu lamaannuttavien tai ärsyttävien aineiden levitykseen laajalle alueelle, jos kyseisten laitteiden vientiä ei jo valvota neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP(8) mukaisesti. Tällaisia laitteita kuvataan usein ei-tappaviksi laitteiksi, mutta niihin liittyy vähintään yhtä suuri riski huomattavan kivun tai kärsimyksen aiheuttamisesta kuin kannettaviin aseisiin ja laitteisiin. Vaikka vesi ei ole lamaannuttava tai ärsyttävä kemiallinen aine, vesitykkejä voidaan käyttää tällaisten aineiden levitykseen nestemäisessä muodossa, joten niiden vientiä olisi valvottava.

(25)  Oleoresin capsicumia (OC) ja pelargonihappovanillyyliamidia (PAVA) koskevaa viennin valvontaa olisi täydennettävä valvomalla tiettyjen sellaisten, näitä aineita sisältävien seosten vientiä, joita voidaan käyttää sellaisenaan lamaannuttavana tai ärsyttävänä aineena tai tällaisten aineiden valmistuksessa. Viittausten lamaannuttaviin tai ärsyttäviin kemiallisiin aineisiin olisi katsottava soveltuvissa tapauksissa sisältävän oleoresin capsicumin ja sitä sisältävät seokset.

(26)  On aiheellista säätää tietyistä vientivalvontaa koskevista poikkeuksista, jotta jäsenvaltioiden poliisivoimien ja rauhanturva- tai kriisinhallintaoperaatioiden toiminnalle ei aiheutuisi haittaa.

(27)  Ottaen huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat jo kieltäneet tällaisten tavaroiden viennin ja tuonnin, on aiheellista antaa jäsenvaltioille oikeus kieltää jalkarautojen, joukkokahleiden ja muiden kannettavien sähköshokkilaitteiden kuin sähköshokkivöiden vienti ja tuonti. Jäsenvaltioilla olisi myös oltava oikeus soveltaa halutessaan vientivalvontaa käsirautoihin, joiden kokonaispituus lukittuina ketju mukaan lukien on yli 240 millimetriä.

(28)  Viejiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen rajoittamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää viejälle kattava koontilupa, joka koskee tavaroita, jotka on lueteltu tämän asetuksen liitteessä III tarkoituksena estää niiden käyttö kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(29)  Joissakin tapauksissa kolmansiin maihin vietyjä lääkevalmisteita on niiden käyttötarkoituksesta poiketen käytetty kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon erityisesti siten, että valmistetta on ruiskutettu tappava yliannos. Unioni tuomitsee kuolemanrangaistuksen kaikissa olosuhteissa ja pyrkii sen yleismaailmalliseen poistamiseen. Viejät ovat esittäneet vastalauseen heidän yhdistämisestään tällaiseen lääketieteellisiin tarkoituksiin kehittämiensä tuotteiden käyttöön.

(30)  Näin ollen on tarpeen valvoa tiettyjen sellaisten tavaroiden vientiä, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yhteydessä, jotta estetään tiettyjen lääkevalmisteiden käyttö tähän tarkoitukseen ja jotta varmistetaan, että unionin kaikkiin lääkevalmisteiden viejiin sovelletaan tässä suhteessa samoja ehtoja. Asianomaiset lääkevalmisteet on kehitetty muun muassa anestesiaan ja sedaatioon.

(31)  Vientilupajärjestelmällä ei saisi ylittää sitä, mikä on oikeasuhteista. Sillä ei sen vuoksi saisi estää laillisiin hoitotarkoituksiin käytettävien lääkevalmisteiden vientiä.

(32)  Luetteloon tavaroista, joiden vientiä varten vaaditaan lupa, jotta estetään näiden tavaroiden käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, olisi otettava ainoastaan tavaroita, joita on käytetty kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, sekä tavaroita, joiden käyttämisen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tällainen kolmas maa on hyväksynyt, vaikka se ei ole vielä käyttänyt niitä tähän tarkoitukseen. Siihen ei pitäisi ottaa ei-tappavia tavaroita, jotka eivät ole olennaisia tuomitun henkilön teloittamisen kannalta, kuten tavanomaiset huonekalut, joita voi olla myös teloitushuoneessa.

(33)  Kuolemanrangaistuksen ja toisaalta kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen väliset erot huomioon ottaen on aiheellista perustaa erityinen vientilupajärjestelmä, jonka tarkoituksena on estää tiettyjen tavaroiden käyttö kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Tällaisen järjestelmän yhteydessä olisi otettava huomioon se, että eräät maat ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen kaikkien rikosten osalta ja tehneet asiaa koskevan kansainvälisen sitoumuksen. Koska on olemassa riski, että kyseisiä tavaroita jälleenviedään maihin, jotka eivät ole toimineet näin, olisi säädettävä tietyistä ehdoista ja vaatimuksista, jotka koskevat viennin sallimista maihin, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen. Sen vuoksi on aiheellista myöntää yleinen vientilupa viennille sellaisiin maihin, jotka ovat poistaneet kuolemanrangaistuksen kaikkien rikosten osalta ja vahvistaneet kyseisen poistamisen kansainvälisellä sitoumuksella.

(34)  Jos jokin maa ei ole poistanut kuolemanrangaistusta kaikkien rikosten osalta ja vahvistanut tätä poistamista kansainvälisellä sitoumuksella, toimivaltaisten viranomaisten olisi vientilupahakemusta käsitellessään tarkistettava, onko olemassa riski, että loppukäyttäjä määrämaassa voisi käyttää vietyjä tavaroita kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Olisi säädettävä asianmukaisista ehdoista ja vaatimuksista, joilla valvotaan loppukäyttäjän toteuttamaa näiden tavaroiden myyntiä tai siirtoa kolmansille osapuolille. Jos saman viejän ja loppukäyttäjän välillä tapahtuu useita kuljetuksia, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa loppukäyttäjän asema säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kuuden kuukauden välein, sen sijaan, että tehtäisiin tarkistuksia jokaisen kuljetusta koskevan vientiluvan myöntämisen yhteydessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten oikeutta mitätöidä vientilupa, keskeyttää sen soveltaminen, muuttaa sitä tai peruuttaa se, jos se on perusteltua.

(35)  Viejiin kohdistuvan hallinnollisen rasitteen rajoittamiseksi toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava myöntää viejälle koontilupa, joka kattaa kaikki kyseiseltä viejältä lähtevät lääkevalmisteiden kuljetukset tietylle loppukäyttäjälle tietyn ajanjakson ajan ja jossa tarvittaessa määritetään loppukäyttäjän tavanomaista kyseisten valmisteiden käyttöä vastaava määrä. Tällaisen luvan olisi oltava voimassa yhdestä kolmeen vuotta, ja sitä voitaisiin jatkaa enintään kahdella vuodella.

(36)  Koontiluvan myöntäminen olisi asianmukaista myös siinä tapauksessa, että valmistaja aikoo viedä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia lääkevalmisteita jakelijalle maassa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, edellyttäen, että viejä ja jakelija ovat tehneet oikeudellisesti sitovan sopimuksen, jossa jakelijan edellytetään soveltavan asianmukaisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä lääkevalmisteita käytetä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

(37)  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin lääkevalmisteisiin voidaan kohdistaa valvontaa huumausaineita ja psykotrooppisia aineita koskevien kansainvälisten sopimusten, kuten vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen, mukaisesti. Koska tällaisen valvonnan tarkoituksena ei ole estää kyseisten lääkevalmisteiden käyttämistä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon vaan estää laitonta huumausainekauppaa, kansainvälisen valvonnan lisäksi olisi sovellettava tämän asetuksen mukaista vientivalvontaa. Jäsenvaltioita olisi kuitenkin kannustettava käyttämään molempien valvontajärjestelmien soveltamiseen yhtä ainoaa menettelyä.

(38)  Tämän asetuksen mukaista vientivalvontaa ei pitäisi soveltaa tavaroihin, joiden vientiä valvotaan yhteisen kannan 2008/944/YUTP, neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009(9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 258/2012(10) mukaisesti.

(39)  Tämän asetuksen liitteessä III tai liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamiseen ja teknisen avun toimittamiseen olisi vaadittava ennakkolupa, jotta estetään se, että välityspalvelut tai tekninen apu edistävät niihin liittyvien tavaroiden käyttämistä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(40)  Välityspalveluina ja teknisenä apuna, joihin tässä asetuksessa vaaditaan ennakkolupa, olisi pidettävä sellaisia palveluja ja sellaista apua, joita toimitetaan unionista eli alueilta, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, mukaan luettuna ilmatila ja jäsenvaltion lainkäyttövallan alainen ilma-alus tai muu alus.

(41)  Kun toimivaltaiset viranomaiset myöntävät luvan tämän asetuksen liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamisen, niiden olisi pyrittävä varmistamaan, että tällaisten tavaroiden käyttöä koskeva tekninen apu ja mahdollinen koulutus, jota toimitettaisiin tai tarjottaisiin yhdessä sen teknisen avun kanssa, johon lupaa pyydetään, annetaan siten, että ne tukevat lainvalvontastandardeja, joissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja myötävaikutetaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen ehkäisemiseen.

(42)  Jotta talouden toimijoita estetään hyötymästä sellaisten tavaroiden kuljettamisesta, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, ja jotka kuljetetaan unionin tullialueen kautta matkallaan kolmanteen maahan, tällaisten tavaroiden kuljettaminen unionissa on tarpeen kieltää, jos talouden toimijalla on tietoa niiden suunnitellusta käytöstä, liitteessä III tai IV olevaan luetteloon.

(43)  Suhteista kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen liittyvissä kysymyksissä annetuissa EU:n politiikan suuntaviivoissa määrätään muun muassa, että kolmansissa maissa sijaitsevien lähetystöjen päälliköt sisällyttävät määräajoin antamiinsa kertomuksiin selvityksen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen esiintymisestä asemamaassaan sekä toimenpiteitä näiden torjumiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on aiheellista ottaa kyseiset kertomukset ja muut kansainvälisten ja valtioista riippumattomien järjestöjen aiheesta laatimat raportit huomioon päättäessään lupahakemuksista. Näissä kertomuksissa olisi myös kuvailtava välineistö, jota kolmansissa maissa käytetään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon taikka kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

(44)  Tulliviranomaisten olisi vaihdettava tiettyjä tietoja muiden tulliviranomaisten kanssa käyttäen tullialan riskinhallintajärjestelmää unionin tullilainsäädännön mukaisesti, ja tässä asetuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava tiettyjä tietoja muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. On aiheellista vaatia, että toimivaltaiset viranomaiset käyttävät suojattua ja koodattua järjestelmää epäämispäätöksiä koskevaan tietojenvaihtoon. Tätä varten komission olisi asetettava saataville uusi toiminto asetuksen (EY) N:o 428/2009 19 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustetun nykyisen järjestelmän puitteissa.

(45)  Siltä osin kuin kyse on henkilötiedoista, tietojen käsittelyn ja vaihdon yhteydessä olisi noudatettava henkilötietojen käsittelyä ja vaihtoa koskevia sovellettavia sääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(11) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725(12) mukaisesti.

(46)  Komissiolle olisi tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavien säännösten antamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat muutoksia tämän asetuksen liitteisiin I–IX. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(13) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)  Jotta unioni voi reagoida nopeasti, kun kehitetään uusia tavaroita, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, ja kun on selvä ja välitön riski, että kyseisiä tavaroita käytetään tarkoituksiin, joihin liittyy tällaisia ihmisoikeusloukkauksia, on aiheellista säätää asianomaisen komission säädöksen välittömästä soveltamisesta, jos tällaisen muutoksen tekeminen on tarpeen erittäin kiireellisissä tapauksissa tämän asetuksen liitteen II tai III muuttamisen yhteydessä. Jotta unioni voi reagoida nopeasti, kun yksi tai useampi kolmas maa joko hyväksyy tiettyjen tavaroiden käyttämisen kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai hyväksyy kansainvälisen sitoumuksen, joka koskee kuolemanrangaistuksen poistamista kaikkien rikosten osalta, tai rikkoo tällaista sitoumusta, on aiheellista säätää asianomaisen komission säädöksen välittömästä soveltamisesta, jos se on tarpeen erittäin kiireellisissä tapauksissa tämän asetuksen liitteen IV tai V muuttamisen yhteydessä. Kun sovelletaan kiireellistä menettelyä, on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.

(48)  Olisi perustettava koordinointiryhmä. Ryhmän olisi toimittava foorumina, jolla jäsenvaltioiden asiantuntijat ja komissio vaihtavat tietoja hallinnollisista käytännöistä sekä käyvät keskustelua tämän asetuksen tulkintakysymyksistä, luetteloihin sisältyviä tavaroita koskevista teknisistä kysymyksistä, tähän asetukseen liittyvästä kehityksestä ja muista mahdollisesti ilmenevistä kysymyksistä. Ryhmän olisi erityisesti voitava keskustella kysymyksistä, jotka liittyvät tavaroiden luonteeseen ja suunniteltuun vaikutukseen, tavaroiden saatavuuteen kolmansissa maissa ja siihen, onko tavarat erityisesti suunniteltu tai muunnettu käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa varten tai kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Jos komissio päättää kuulla ryhmää delegoituja säädöksiä valmistellessaan, sen olisi tehtävä tämä paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(49)  Komissio ei hanki välineitä lainvalvontatarkoituksiin, koska se ei ole vastuussa yleisen järjestyksen ylläpidosta, rikosoikeudenkäynneistä eikä rikosoikeudellisten päätösten täytäntöönpanosta. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön menettely sen varmistamiseksi, että komissio saa tiedot luetteloihin sisältymättömistä, unionissa kaupan olevista lainvalvontavälineistöstä ja -tuotteista, jotta voidaan varmistaa, että luettelot tavaroista, joiden kauppa on kielletty tai sitä valvotaan, saatetaan ajan tasalle uuden kehityksen huomioon ottamiseksi. Osoittaessaan pyyntönsä komissiolle pyynnön esittävän jäsenvaltion olisi toimitettava tavaroiden lisäämistä tämän asetuksen liitteeseen II, liitteeseen III tai liitteeseen IV koskeva pyyntönsä muille jäsenvaltioille.

(50)  Tämän asetuksen mukaisilla toimenpiteillä pyritään estämään kuolemanrangaistuksen käyttäminen, kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rankaiseminen. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat rajoitukset kolmansien maiden kanssa käytävässä, sellaisten tavaroiden kaupassa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen. Samanlaisen valvonnan käyttöönottoa ei katsota tarpeelliseksi unionin sisäisissä liiketoimissa, koska kuolemanrangaistus ei ole käytössä jäsenvaltioissa ja koska jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen kieltämiseksi ja estämiseksi.

(51)  Suhteista kolmansiin maihin kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen liittyvissä kysymyksissä annetuissa Euroopan unionin politiikan suuntaviivoissa todetaan, että olisi toteutettava toimenpiteitä, joitta estetään sellaisen välineistön käyttö, tuotanto ja kauppa, joka on suunniteltu kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, jotta saavutettaisiin tavoite toteuttaa tehokkaita kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemin vastaisia toimenpiteitä. Jäsenvaltioiden vastuulla on ottaa käyttöön ja panna täytäntöön tällaisen välineistön käyttöä ja tuotantoa koskevat tarvittavat rajoitukset.

(52)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi tiedotettava toisilleen tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä sekä toimitettava muut niiden käytettävissä olevat tähän asetukseen liittyvät tiedot.

(53)  Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava niiden täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Kohde ja määritelmät

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan unionin säännöt, joilla säännellään kolmansien maiden kanssa käytävää sellaisten tavaroiden kauppaa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, sekä tällaisiin tavaroihin liittyvää välityspalvelujen, teknisen avun, koulutuksen ja mainonnan toimittamista.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)  ’kidutuksella’ kaikkia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan tahallisesti kovaa kipua tai joko ruumiillista tai henkistä kärsimystä tietojen tai tunnustuksen saamiseksi häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisekseen teosta, jonka hän tai kolmas henkilö on tehnyt taikka hänen tai kolmannen henkilön epäillään tehneen, hänen tai kolmannen henkilön pelottelemiseksi tai pakottamiseksi taikka minkälaiseen tahansa syrjintään perustuvasta syystä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa tällaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti. Kidutusta ei kuitenkaan ole kipu tai kärsimys, joka aiheutuu pelkästään lainmukaisista seuraamuksista joko niihin kuuluvana tai niihin liittyvänä. Kuolemanrangaistusta ei katsota lainmukaiseksi seuraamukseksi missään olosuhteissa;

b)  ’muulla julmalla, epäinhimillisellä tai halventavalla kohtelulla tai rankaisemisella’ kaikkia tekoja, joilla henkilölle aiheutetaan voimakkuudeltaan tietyn vähimmäistason saavuttavaa kipua tai kärsimystä, joko ruumiillista tai henkistä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa tällaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu sen aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti. Sitä ei kuitenkaan ole kipu tai kärsimys, joka aiheutuu pelkästään lainmukaisista seuraamuksista joko niihin kuuluvana tai niihin liittyvänä. Kuolemanrangaistusta ei katsota lainmukaiseksi seuraamukseksi missään olosuhteissa;

c)  ’lainvalvontaviranomaisella’ kaikkia rikosten ehkäisemisestä, havaitsemisesta, tutkimisesta, torjumisesta ja rankaisemisesta vastuussa olevia viranomaisia, mukaan luettuina mutta niihin rajoittumatta poliisit, syyttäjät, oikeusviranomaiset, julkiset ja yksityiset vankilaviranomaiset sekä tapauksesta riippuen valtion turvallisuusjoukot ja sotilasviranomaiset;

d)  ’viennillä’ tavaroiden poistumista unionin tullialueelta, mukaan lukien sellaisten tavaroiden lähtö, joista on tehtävä tulli-ilmoitus, ja tavaroiden poistuminen sen jälkeen, kun ne ovat olleet varastoituina vapaa-alueelle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 952/2013(14) tarkoitetulla tavalla;

e)  ’tuonnilla’ tavaroiden tuontia unionin tullialueelle, mukaan lukien väliaikainen varastointi, tuominen vapaa-alueelle, asettaminen erityismenettelyyn ja luovutus vapaaseen liikkeeseen asetuksessa (EU) N:o 952/2013 tarkoitetulla tavalla;

f)  ’teknisellä avulla’ kaikkea teknistä tukea, joka liittyy korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon, kokoamiseen tai muuhun tekniseen palveluun ja joka voi olla ohjausta, neuvontaa, koulutusta, käytännön tietojen tai taitojen välittämistä tai konsulttipalveluja. Tekninen apu sisältää avun antamisen suullisessa muodossa ja sähköisin keinoin;

g)  ’museolla’ voittoa tavoittelematonta ja pysyvää, yhteiskuntaa ja sen kehittämistä palvelevaa laitosta, joka on yleisölle avoin ja joka hankkii, säilyttää, tutkii ja asettaa näytteille tutkimus-, koulutus- ja virkistystarkoituksessa aineellisia todisteita ihmisistä ja heidän ympäristöstään ja tiedottaa niistä;

h)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ liitteessä I lueteltuja jäsenvaltioiden viranomaisia, joilla on 20 artiklan nojalla valtuudet tehdä lupahakemusta koskeva päätös tai kieltää viejää käyttämästä unionin yleistä vientilupaa;

i)  ’hakijalla’

1)  jäljempänä 3, 11 tai 16 artiklassa tarkoitetun viennin osalta viejää;

2)  jäljempänä 5 artiklassa tarkoitetun kauttakuljetuksen osalta luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka kuljettaa tavaroita unionin tullialueella;

3)  jäljempänä 3 artiklassa tarkoitetun teknisen avun toimittamisen osalta teknisen avun toimittajaa;

4)  jäljempänä 4 artiklassa tarkoitetun tuonnin ja teknisen avun toimittamisen osalta tavarat esille asettavaa museota;

5)  jäljempänä 15 artiklassa tarkoitetun teknisen avun toimittamisen osalta teknisen avun toimittajaa tai 19 artiklassa tarkoitettujen välityspalvelujen toimittamisen osalta välittäjää;

j)  ’unionin tullialueella’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 4 artiklassa säädettyä aluetta;

k)  ’välityspalveluilla’

1)  sellaisista liiketapahtumista neuvottelemista tai sellaisten liiketapahtumien järjestelemistä, joiden tavoitteena on kyseessä olevien tavaroiden osto, myynti tai toimitus kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan; tai

2)  kolmannessa maassa sijaitsevien kyseessä olevien tavaroiden myyntiä tai ostoa niiden siirtämiseksi johonkin toiseen kolmanteen maahan.

Tässä asetuksessa pelkkä liitännäispalvelujen tarjoaminen ei kuulu tämän määritelmän soveltamisalaan. Liitännäispalveluja ovat kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalvelut sekä yleinen mainonta ja myynninedistäminen;

l)  ’välittäjällä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka toimittaa k alakohdassa määriteltyjä palveluja unionin alueelta; luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, riippumatta siitä, missä hänellä on asuinpaikka, ja joka toimittaa tällaisia palveluja unionin alueelta; sekä oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, riippumatta siitä, mihin se on sijoittautunut, ja joka toimittaa tällaisia palveluja unionin alueelta;

m)  ’teknisen avun toimittajalla’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka toimittaa f alakohdassa määriteltyä teknistä apua unionin alueelta; luonnollista henkilöä, joka on jonkin jäsenvaltion kansalainen, riippumatta siitä, missä hänellä on asuinpaikka, ja joka toimittaa tällaista apua unionin alueelta; sekä oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka on perustettu tai muodostettu jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, riippumatta siitä, mihin se on sijoittautunut, ja joka toimittaa tällaista apua unionin alueelta;

n)  ’viejällä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jonka puolesta vienti-ilmoitus tehdään, eli henkilöä, yhteisöä tai elintä, jolla vienti-ilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus kyseisessä kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on tarvittava valtuutus päättää tavaroiden lähettämisestä unionin tullialueelta. Jos tällaista sopimusta ei ole tehty tai jos tällaisen sopimuksen haltija ei toimi omasta puolestaan, viejällä tarkoitetaan henkilöä, yhteisöä tai elintä, jolla on tarvittava valta päättää tavaroiden lähettämisestä unionin tullialueelta. Jos oikeus määrätä tavaroista kuuluu kyseisen sopimuksen perusteella henkilölle, yhteisölle tai elimelle, jolla on asuinpaikka unionin ulkopuolella tai joka on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, viejänä pidetään sopimuspuolta, jolla on asuinpaikka unionissa tai joka on sijoittautunut unioniin;

o)  ’unionin yleisellä vientiluvalla’ lupaa, joka voidaan myöntää tiettyihin maihin suuntautuvaa d alakohdassa määriteltyä vientiä varten kaikille viejille, jotka noudattavat liitteessä V lueteltuja vientiluvan käytön ehtoja ja vaatimuksia;

p)  ’yksittäisellä luvalla’ lupaa, joka on myönnetty

1)  yhdelle tietylle viejälle yhden tai useamman tavaran d alakohdassa määriteltyä vientiä varten yhdelle kolmannessa maassa sijaitsevalle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle;

2)  yhdelle tietylle välittäjälle yhtä tai useampaa tavaraa koskevien k alakohdassa määriteltyjen välityspalvelujen toimittamista varten yhdelle kolmannessa maassa sijaitsevalle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle; tai

3)  luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka kuljettaa tavaroita unionin tullialueella s alakohdassa määriteltyä kauttakuljetusta varten;

q)  ’koontiluvalla’ yhdelle tietylle viejälle tai välittäjälle liitteessä III tai liitteessä IV olevaan luetteloon sisältyvän tavaralajin osalta myönnettyä lupaa, joka voi kattaa

1)  d alakohdassa määritellyn viennin yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa;

2)  d alakohdassa määritellyn viennin yhdelle tai useammalle määritetylle jakelijalle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa, jos viejä on liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan tai liitteessä IV olevaan 1 jaksoon sisältyvien tavaroiden valmistaja;

3)  kolmannessa maassa sijaitsevien tavaroiden kuljettamiseen liittyvien välityspalvelujen toimittamisen yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa;

4)  kolmannessa maassa sijaitsevien tavaroiden kuljettamiseen liittyvien välityspalvelujen toimittamisen yhdelle tai useammalle määritetylle jakelijalle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa, jos välittäjä on liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan tai liitteessä IV olevaan 1 jaksoon sisältyvien tavaroiden valmistaja;

r)  ’jakelijalla’ talouden toimijaa, joka harjoittaa liitteessä III olevassa 3.2 tai 3.3 kohdassa tai liitteessä IV olevassa 1 jaksossa lueteltuihin tavaroihin liittyvää tukkukauppatoimintaa, kuten hankkii tällaisia tavaroita valmistajilta tai pitää hallussaan, toimittaa tai vie tällaisia tavaroita; tällaisiin tavaroihin liittyvään tukkukauppatoimintaan eivät kuulu sairaaloiden, farmaseuttien tai terveydenhuollon ammattilaisten ainoastaan tällaisten tavaroiden toimittamiseksi yleisölle suorittamat hankinnat;

s)  ’kauttakuljetuksella’ unionin tullialueen kautta unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan kulkevien muiden kuin unionin tavaroiden kuljettamista unionin tullialueella.

II LUKU

Tavarat, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen

3 artikla

Vientikielto

1.  Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden vienti tällaisten tavaroiden alkuperästä riippumatta.

Liite II sisältää tavarat, joita ei käytännössä voi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

Kielletään teknisen avun toimittajaa toimittamasta liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvää teknistä apua kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle vastiketta vastaan tai vastikkeetta.

2.  Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden vientiin ja siihen liittyvän teknisen avun toimittamisen, jos voidaan osoittaa, että näitä tavaroita käytetään siinä maassa, johon ne on tarkoitus viedä, yksinomaan niiden museossa tapahtuvaan asettamiseen julkisesti esille niiden historiallisen merkityksen vuoksi.

4 artikla

Tuontikielto

1.  Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuonti näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

Kielletään liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvän sellaisen teknisen avun hyväksyminen unionissa olevan henkilön, yhteisön tai elimen toimesta, jonka jokin henkilö, yhteisö tai elin toimittaa kolmannesta maasta käsin vastiketta vastaan tai vastikkeetta.

2.  Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuontiin ja siihen liittyvän teknisen avun toimittamisen, jos voidaan osoittaa, että asianomaisia tavaroita käytetään määräjäsenvaltiossa yksinomaan niiden museossa tapahtuvaan asettamiseen julkisesti esille niiden historiallisen merkityksen vuoksi.

5 artikla

Kauttakuljetuskielto

1.  Kielletään liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetus.

2.  Toimivaltainen viranomainen voi 1 kohdasta poiketen antaa luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetukseen, jos osoitetaan, että näitä tavaroita käytetään määrämaassa yksinomaan museossa tapahtuvaan julkisesti esille asettamiseen niiden historiallisen merkityksen vuoksi.

6 artikla

Välityspalvelujen kieltäminen

Kielletään välittäjiä toimittamasta kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle välityspalveluja, jotka liittyvät liitteessä II lueteltuihin tavaroihin, näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

7 artikla

Koulutuksen kieltäminen

Kielletään teknisen avun toimittajaa tai välittäjää toimittamasta tai tarjoamasta kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle koulutusta liitteessä II lueteltujen tavaroiden käytöstä.

8 artikla

Messut

Kielletään luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, riippumatta siitä, onko tällä asuinpaikka jäsenvaltiossa tai onko tämä sijoittautunut jäsenvaltioon, asettamasta esille tai tarjoamasta myytäväksi liitteessä II lueteltua tavaraa näyttelyssä tai messuilla, jotka järjestetään unionin alueella, ellei osoiteta, että näyttelyn tai messujen luonteen huomioon ottaen tällainen esille asettaminen tai myytäväksi tarjoaminen ei helpota tai edistä asianomaisen tavaran myyntiä tai toimittamista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle.

9 artikla

Mainonta

Kielletään luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, jolla on asuinpaikka jäsenvaltiossa tai joka on sijoittautunut jäsenvaltioon ja joka myy tai ostaa mainostilaa tai mainosaikaa unionin alueelta käsin, luonnollista henkilöä, jolla on jäsenvaltion kansalaisuus ja joka myy tai ostaa mainostilaa tai mainosaikaa unionin alueelta käsin, sekä oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, joka on perustettu tai muodostettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja joka myy tai ostaa mainostilaa tai mainosaikaa unionin alueelta käsin, myymästä tai ostamasta kolmannessa maassa olevalta henkilöltä, yhteisöltä tai elimeltä liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvää mainostilaa painetuissa viestimissä tai internetissä taikka mainosaikaa televisio- tai radioasemalta.

10 artikla

Kansalliset toimenpiteet

1.  Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai pitää voimassa kansallisia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyviä kuljetus-, rahoitus-, vakuutus- ja jälleenvakuutuspalveluja tai yleistä mainontaa ja myynninedistämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sovellettavien unionin sääntöjen, muun muassa kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää koskevan kiellon, soveltamista.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdan mukaisesti hyväksymistään toimenpiteistä, tai niiden muuttamisesta tai kumoamisesta, ennen niiden voimaantuloa.

III LUKU

Tavarat, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen

11 artikla

Viennin luvanvaraisuus

1.  Liitteessä III lueteltujen tavaroiden vientiin tarvitaan näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tavaroille, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen kautta, eli tavaroille, joille ei ole osoitettu muuta tulliselvitysmuotoa kuin asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan mukainen ulkoinen passitusmenettely, mukaan lukien muiden kuin unionin tavaroiden varastointi vapaa-alueelle.

Liite III sisältää ainoastaan seuraavat tavarat, joita voi käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen:

a)  ensisijaisesti lainvalvonnassa käytettävät tavarat;

b)  tavarat, jotka ovat rakenteeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että on olemassa olennainen riski, että niitä voidaan käyttää kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

Liite III ei sisällä seuraavia tavaroita:

a)  ampuma-aseet, joita valvotaan asetuksella (EU) N:o 258/2012;

b)  kaksikäyttötuotteet, joita valvotaan asetuksella (EY) N:o 428/2009;

c)  tavarat, joita valvotaan yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti.

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta vientiin niille jäsenvaltioiden alueille, jotka on lueteltu liitteessä VI ja jotka eivät kuulu unionin tullialueeseen edellyttäen, että tavaroita käyttää viranomainen, joka vastaa lain noudattamisen valvonnasta sekä määrämaassa tai -alueella että sen jäsenvaltion emämaan alueella, jolle kyseinen alue kuuluu. Tullilla tai muilla asianomaisilla viranomaisilla on oikeus selvittää, täyttyykö tämä edellytys, ja ne voivat päättää, ettei tavaroita saa viedä ennen kuin tällainen selvitys on tehty.

3.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta vientiin kolmansiin maihin edellyttäen, että tavaroita käyttää jonkin jäsenvaltion sotilas- tai siviilihenkilöstö, jos tämä henkilöstö osallistuu Euroopan unionin tai Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaamis- tai kriisinhallintaoperaatioon kyseisessä kolmannessa maassa tai jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiin puolustusalan sopimuksiin perustuvaan operaatioon. Tullilla tai muilla asianomaisilla viranomaisilla on oikeus selvittää, täyttyykö tämä edellytys. Tavaroita ei saa viedä ennen kuin tällainen selvitys on tehty.

12 artikla

Vientiluvan myöntämisperusteet

1.  Toimivaltaiset viranomaiset päättävät liitteessä III lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan hakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja aiottuun lopulliseen käyttöön ja luvan kiertämisen vaaraan liittyvät näkökohdat.

2.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa, jos on perusteltua syytä olettaa, että kolmannen maan lainvalvontaviranomainen taikka luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi käyttää liitteessä III lueteltuja tavaroita kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen, mukaan lukien tuomioistuimen määräämän ruumiinrangaistuksen täytäntöönpano.

Toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon

a)  saatavilla olevat kansainväliset tuomioistuinratkaisut;

b)  Yhdistyneiden Kansakuntien, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin toimivaltaisilta elimiltä saadut tiedot sekä Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisen komitean sekä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rankaisemista käsittelevän Yhdistyneiden Kansakuntien erityisraportoijan raportit.

Huomioon voidaan ottaa myös muut asiaan liittyvät tiedot, mukaan lukien saatavilla olevat kansalliset tuomioistuinratkaisut, valtioista riippumattomien järjestöjen laatimat raportit tai niillä olevat muut tiedot sekä tiedot määrämaan soveltamista liitteissä II ja III lueteltuja tavaroita koskevista vientirajoituksista voidaan ottaa huomioon.

3.  Lopullisen käytön ja luvan kiertämisen vaaran selvittämiseksi sovelletaan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyjä sääntöjä.

Jos liitteessä III olevassa 3.2 tai 3.3 kohdassa lueteltujen tavaroiden valmistaja hakee lupaa tällaisten tavaroiden viemiseksi jakelijalle, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valmistajan ja jakelijan tekemät sopimusjärjestelyt ja toimenpiteet, jotka ne toteuttavat sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä tavaroita ja soveltuvissa tapauksissa tuotteita, joihin ne tulevat sisältymään, käytetä kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

Jos lupaa haetaan liitteessä III olevassa 3.2 tai 3.3 kohdassa lueteltujen tavaroiden viemiseksi loppukäyttäjälle, toimivaltainen viranomainen voi luvan kiertämisen vaaraa arvioidessaan ottaa huomioon sovellettavat sopimusjärjestelyt ja loppukäyttäjän allekirjoittaman selvityksen lopullisesta käytöstä, jos tällainen selvitys esitetään. Ellei selvitystä lopullisesta käytöstä esitetä, on viejän vastuulla osoittaa, kuka loppukäyttäjä on ja mihin tarkoitukseen tämä käyttää tavaroita. Ellei viejä esitä riittäviä tietoja loppukäyttäjästä ja lopullisesta käytöstä, toimivaltaisella viranomaisella katsotaan olevan perusteltu syy olettaa, että tavaroita saatetaan käyttää kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

4.  Edellä 1 kohdassa säädettyjen kriteerien lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on koontilupahakemusta arvioidessaan otettava huomioon, onko viejällä käytössä oikeasuhteisia ja riittäviä keinoja ja menettelyjä tämän asetuksen säännösten ja tavoitteiden sekä lupaehtojen ja ‑vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

13 artikla

Kauttakuljetuskielto

Kielletään luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, riippumatta siitä, onko tällä asuinpaikka jäsenvaltiossa tai onko tämä sijoittautunut jäsenvaltioon, suorittamasta liitteessä III lueteltujen tavaroiden kauttakuljetusta, jos hän tai se tietää, että osa tällaisten tavaroiden kuljetuksesta on tarkoitettu käytettäväksi kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen kolmannessa maassa.

14 artikla

Kansalliset toimenpiteet

1.  Sen estämättä, mitä 11 ja 12 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi kieltää jalkarautojen, joukkokahleiden ja kannettavien sähköshokkilaitteiden viennin tai pitää voimassa niitä koskevan vientikiellon.

2.  Jäsenvaltio voi vaatia luvan sellaisten käsirautojen vientiin, joiden kokonaispituus on lukittuna ja ketju mukaan luettuna toisen rannekkeen ulkoreunasta toisen rannekkeen ulkoreunaan mitattuna yli 240 millimetriä. Asianomainen jäsenvaltio soveltaa tällaisiin käsirautoihin III ja V lukua.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 ja 2 kohtien mukaisesti hyväksymistään toimenpiteistä komissiolle ennen niiden voimaantuloa.

15 artikla

Tiettyjen palvelujen luvanvaraisuus

1.  Lupa tarvitaan, jos teknisen avun toimittaja tai välittäjä toimittaa jonkin seuraavista palveluista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle vastiketta vastaan tai vastikkeetta:

a)  liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta; ja

b)  liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvät välityspalvelut näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

2.  Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamista, sovelletaan 12 artiklaa soveltuvin osin.

Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä III lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamista, 12 artiklassa säädetyt kriteerit otetaan huomioon arvioitaessa sitä,

a)  toimitettaisiinko teknistä apua henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen; ja

b)  käytettäisiinkö teknistä apua liitteessä III lueteltujen tavaroiden korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon tai kokoamiseen taikka teknisen avun toimittamiseen henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen.

3.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta teknisen avun toimittamiseen, jos

a)  teknistä apua toimitetaan jäsenvaltion lainvalvontaviranomaiselle tai 11 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä kuvatulle jäsenvaltion sotilas- tai siviilihenkilöstölle;

b)  tekninen apu muodostuu yleisesti tiedossa olevien tietojen antamisesta; tai

c)  tekninen apu on vähimmäisapua, joka on välttämätöntä sellaisten liitteessä III lueteltujen tavaroiden, joille toimivaltainen viranomainen on myöntänyt vientiluvan tämän asetuksen mukaisesti, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten.

4.  Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltio voi pitää voimassa jalkarautoihin, joukkokahleisiin ja kannettaviin sähköshokkilaitteisiin liittyvien välityspalvelujen toimittamiskiellon. Jos jäsenvaltio pitää tällaisen kiellon voimassa, sen on ilmoitettava komissiolle, jos toimenpiteitä, jotka on aiemmin hyväksytty ja ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 1236/2005 7 a artiklan 4 kohdan mukaisesti, muutetaan tai ne kumotaan.

IV LUKU

Tavarat, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon

16 artikla

Viennin luvanvaraisuus

1.  Liitteessä IV lueteltujen tavaroiden vientiin tarvitaan näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita tavaroille, jotka ainoastaan kulkevat unionin tullialueen kautta, eli tavaroille, joille ei ole osoitettu muuta tulliselvitysmuotoa kuin asetuksen (EU) N:o 952/2013 226 artiklan mukainen ulkoinen passitusmenettely, mukaan lukien muiden kuin unionin tavaroiden varastointi vapaa-alueelle.

Liite IV sisältää ainoastaan tavarat, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon ja jotka yksi tai useampi kolmas maa, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta, on hyväksynyt tai joita se on tosiasiallisesti käyttänyt kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. Siihen eivät kuulu

a)  ampuma-aseet, joita valvotaan asetuksella (EU) N:o 258/2012;

b)  kaksikäyttötuotteet, joita valvotaan asetuksella (EY) N:o 428/2009; ja

c)  tavarat, joita valvotaan yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti.

2.  Jos lääkevalmisteiden vienti edellyttää tämän asetuksen mukaista vientilupaa ja tällaiseen vientiin sovelletaan myös huumausaineita ja psykotrooppisia aineita koskevien kansainvälisten yleissopimusten, kuten vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen, mukaisia lupavaatimuksia, jäsenvaltiot voivat käyttää yhtä ainoaa menettelyä niille tässä asetuksessa ja asianomaisessa yleissopimuksessa asetettujen velvoitteiden täyttämiseen.

17 artikla

Vientiluvan myöntämisperusteet

1.  Toimivaltaiset viranomaiset päättävät liitteessä IV lueteltujen tavaroiden vientiä koskevista lupahakemuksista ottaen huomioon kaikki merkitykselliset näkökohdat, erityisesti sen, onko toinen jäsenvaltio hylännyt olennaisesti samanlaista vientiä koskevan hakemuksen viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana, ja aiottuun lopulliseen käyttöön ja luvan kiertämisen vaaraan liittyvät näkökohdat.

2.  Toimivaltainen viranomainen ei saa myöntää lupaa, jos on perusteltu syy olettaa, että liitteessä IV lueteltuja tavaroita saatetaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa.

3.  Lopullisen käytön ja luvan kiertämisen vaaran selvittämiseksi sovelletaan toisen, kolmannen ja neljännen alakohdan sääntöjä.

Jos liitteessä IV olevassa 1 jaksossa lueteltujen tavaroiden valmistaja hakee lupaa tällaisen tuotteen viemiseksi jakelijalle, toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava valmistajan ja jakelijan tekemät sopimusjärjestelyt ja toimenpiteet, jotka ne toteuttavat sen varmistamiseksi, ettei kyseisiä tavaroita käytetä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

Jos lupaa haetaan liitteessä IV olevassa 1 jaksossa lueteltujen tavaroiden viemiseksi loppukäyttäjälle, toimivaltainen viranomainen voi luvan kiertämisen vaaraa arvioidessaan ottaa huomioon sovellettavat sopimusjärjestelyt ja loppukäyttäjän allekirjoittaman selvityksen lopullisesta käytöstä, jos tällainen selvitys esitetään. Ellei selvitystä lopullisesta käytöstä esitetä, on viejän vastuulla osoittaa, kuka loppukäyttäjä on ja mihin tarkoitukseen tämä käyttää tavaroita. Ellei viejä esitä riittäviä tietoja loppukäyttäjästä ja lopullisesta käytöstä, toimivaltaisella viranomaisella katsotaan olevan perusteltu syy olettaa, että tavaroita saatetaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

Komissio voi yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa hyväksyä parhaiden käytäntöjen suuntaviivat, jotka koskevat lopullisen käytön arvioimista sekä sen arvioimista, mihin tarkoitukseen teknistä apua käytettäisiin.

4.  Edellä 1 kohdassa säädettyjen kriteerien lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on koontilupahakemusta arvioidessaan otettava huomioon, onko viejällä käytössä oikeasuhteisia ja riittäviä keinoja ja menettelyjä tämän asetuksen säännösten ja tavoitteiden sekä lupaehtojen ja ‑vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.

18 artikla

Kauttakuljetuskielto

Kielletään luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, yhteisöä tai elintä, kumppanuus mukaan lukien, riippumatta siitä, onko tällä asuinpaikka jäsenvaltiossa tai onko tämä sijoittautunut jäsenvaltioon, suorittamasta liitteessä IV lueteltujen tavaroiden kauttakuljetusta, jos hän tai se tietää, että osa tällaisten tavaroiden kuljetuksesta on tarkoitettu käytettäväksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa.

19 artikla

Tiettyjen palvelujen luvanvaraisuus

1.  Lupa tarvitaan, jos teknisen avun toimittaja tai välittäjä toimittaa jonkin seuraavista palveluista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle vastiketta vastaan tai vastikkeetta:

a)  liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta; ja

b)  liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvät välityspalvelut näiden tavaroiden alkuperästä riippumatta.

2.  Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamista, sovelletaan 17 artiklaa soveltuvin osin.

Tehtäessä päätöksiä lupahakemuksista, jotka koskevat liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamista, 17 artiklassa säädetyt kriteerit otetaan huomioon arvioitaessa sitä,

a)  toimitettaisiinko teknistä apua henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon; ja

b)  käytettäisiinkö teknistä apua liitteessä IV lueteltujen tavaroiden korjaamiseen, kehittämiseen, valmistukseen, testaamiseen, kunnossapitoon tai kokoamiseen tai teknisen avun toimittamiseen henkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka saattaa käyttää tavaroita, joihin tekninen apu liittyy, kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon.

3.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta teknisen avun toimittamiseen, jos

a)  tekninen apu muodostuu yleisesti tiedossa olevien tietojen antamisesta; tai

b)  tekninen apu on vähimmäisapua, joka on välttämätöntä sellaisten liitteessä IV lueteltujen tavaroiden, joille toimivaltainen viranomainen on myöntänyt vientiluvan tämän asetuksen mukaisesti, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten.

V LUKU

Lupamenettelyt

20 artikla

Lupatyypit ja myöntävät viranomaiset

1.  Tällä asetuksella otetaan käyttöön liitteessä V esitetty unionin yleinen vientilupa tietyn viennin osalta.

Sen jäsenvaltion, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon viejä on sijoittautunut, toimivaltainen viranomainen voi kieltää viejää käyttämästä tätä lupaa, jos on perusteltu syy epäillä viejän kykyä noudattaa tällaisen luvan ehtoja tai vientivalvontalainsäädännön säännöksiä.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja kaikista viejistä, joilta on evätty oikeus käyttää unionin yleistä vientilupaa, paitsi jos ne katsovat, että tietty viejä ei yritä viedä liitteessä IV lueteltuja tavaroita toisen jäsenvaltion kautta. Tähän tarkoitukseen on käytettävä tietojenvaihtoon tarkoitettua suojattua ja koodattua järjestelmää.

2.  Sen jäsenvaltion, jossa viejällä on asuinpaikka tai johon viejä on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen myöntää luvan muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vientiin, jota varten tarvitaan lupa tämän asetuksen nojalla. Tällainen lupa voi olla yksittäinen lupa tai koontilupa, jos se koskee liitteessä III tai liitteessä IV lueteltuja tavaroita. Liitteessä II lueteltuja tavaroita koskevan luvan on oltava yksittäinen lupa.

3.  Sen jäsenvaltion, jossa luonnollisella henkilöllä, oikeushenkilöllä, yhteisöllä tai elimellä, joka kuljettaa tavaroita unionin tullialueella, on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen myöntää luvan liitteessä II lueteltujen tavaroiden kauttakuljetukseen. Jos kyseisellä henkilöllä, yhteisöllä tai elimellä ei ole asuinpaikkaa jäsenvaltiossa tai se ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon, luvan myöntää sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa tavaroiden saapuminen unionin tullialueelle tapahtuu. Tällaisen luvan on oltava yksittäinen lupa.

4.  Sen jäsenvaltion, johon museo on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen myöntää luvan tuontiin, jota varten tarvitaan lupa tämän asetuksen nojalla. Liitteessä II lueteltuja tavaroita koskevan luvan on oltava yksittäinen lupa.

5.  Luvan liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamiseen myöntää

a)  sen jäsenvaltion, jossa teknisen avun toimittajalla on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen tai, jos sellaista jäsenvaltiota ei ole, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka kansalainen teknisen avun toimittaja on tai jonka lainsäädännön mukaisesti se on perustettu tai muodostettu, jos apu toimitetaan kolmannessa maassa sijaitsevalle museolle; tai

b)  liitteessä I mainittu museon sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jos apu toimitetaan unionissa sijaitsevalle museolle.

6.  Luvan liitteessä III tai liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamiseen myöntää sen jäsenvaltion, jossa teknisen avun toimittajalla on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen tai, jos sellaista jäsenvaltiota ei ole, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka kansalainen teknisen avun toimittaja on tai jonka lainsäädännön mukaisesti se on perustettu tai muodostettu.

7.  Luvan liitteessä III tai liitteessä IV lueteltuihin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamiseen myöntää sen jäsenvaltion, jossa välittäjällä on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, liitteessä I mainittu toimivaltainen viranomainen tai, jos sellaista jäsenvaltiota ei ole, sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jonka kansalainen välittäjä on tai jonka lainsäädännön mukaisesti se on perustettu tai muodostettu. Tämä lupa myönnetään vahvistetulle määrälle tiettyjä tavaroita, jotka liikkuvat kahden tai useamman kolmannen maan välillä. Tavaroiden sijainti kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, loppukäyttäjä ja loppukäyttäjän tarkka sijainti on ilmoitettava selvästi.

8.  Hakijoiden on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle kaikki vientiä tai välityspalveluja koskevia yksittäisiä lupia ja koontilupia tai teknistä apua koskevia lupia, tuontia koskevia yksittäisiä lupia tai kauttakuljetusta koskevia yksittäisiä lupia koskevien hakemustensa kannalta tarpeelliset tiedot.

Viennin osalta toimivaltaisten viranomaisten on saatava täydelliset tiedot erityisesti loppukäyttäjästä, määrämaasta ja tavaroiden lopullisesta käytöstä.

Välityspalvelujen osalta toimivaltaisten viranomaisten on erityisesti saatava tiedot tavaroiden sijainnista kolmannessa maassa, josta ne ovat peräisin, selkeä kuvaus tavaroista ja niiden määrästä, tiedot liiketoimeen osallistuvista kolmansista osapuolista, määrämaana olevasta kolmannesta maasta, loppukäyttäjästä kyseisessä maassa ja loppukäyttäjän tarkasta sijainnista.

Luvan myöntäminen saattaa tarvittaessa edellyttää selvitystä lopullisesta käytöstä.

9.  Poiketen siitä, mitä 8 kohdassa säädetään, valmistajan tai valmistajan edustajan aikoessa viedä tai myydä ja siirtää liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan taikka liitteessä IV olevaan 1 jaksoon sisällytettyjä tavaroita kolmannessa maassa olevalle jakelijalle valmistajan on toimitettava tiedot järjestelyistä ja toimenpiteistä, jotka on toteutettu sen estämiseksi, että liitteessä III olevaan 3.2 tai 3.3 kohtaan sisällytettyjä tavaroita käytetään kidutukseen tai muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen tai että liitteessä IV olevaan 1 jaksoon sisällytettyjä tavaroita käytetään kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, sekä määrämaasta ja, jos tiedot ovat saatavilla, tavaroiden lopullisesta käytöstä ja loppukäyttäjistä.

10.  Toimivaltaiset viranomaiset voivat vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisesti perustetun kidutuksen vastaisen kansallisen valvontaelimen pyynnöstä päättää asettaa hakijalta saamansa tiedot määrämaasta, vastaanottajasta, lopullisesta käytöstä ja loppukäyttäjistä tai tarvittaessa jakelijasta sekä 9 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä ja toimenpiteistä pyynnön esittäneen kansallisen valvontaelimen saataville. Toimivaltaisten viranomaisten on kuultava hakijaa ennen kuin ne asettavat tietoja saataville, ja ne voivat rajoittaa sitä, miten tietoja voidaan hyödyntää. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä päätöksensä kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti.

11.  Jäsenvaltioiden on käsiteltävä yksittäisiä lupia tai koontilupia koskevat hakemukset kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä määritettävässä määräajassa.

21 artikla

Luvat

1.  Vienti-, tuonti- ja kauttakuljetusluvat myönnetään liitteessä VII olevan mallin mukaisella lomakkeella. Välityspalveluja koskevat luvat myönnetään liitteessä VIII olevan mallin mukaisella lomakkeella. Teknistä apua koskevat luvat myönnetään liitteessä IX olevan mallin mukaisella lomakkeella. Tällaiset luvat ovat voimassa koko unionissa. Lupa on voimassa 3–12 kuukautta, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään 12 kuukaudella. Koontilupa on voimassa yhdestä kolmeen vuotta, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.

2.  Edellä olevan 12 tai 17 artiklan mukaisesti myönnetty vientilupa valtuuttaa viejän toimittamaan teknistä apua loppukäyttäjälle siinä määrin kuin tällainen apu on välttämätöntä niiden tavaroiden, joille vientilupa on myönnetty, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten.

3.  Luvat voidaan myöntää sähköisesti. Sitä koskevat erityismenettelyt vahvistetaan kansallisesti. Tätä mahdollisuutta käyttävien jäsenvaltioiden on ilmoitettava siitä komissiolle.

4.  Toimivaltainen viranomainen voi asettaa vientiä, tuontia, kauttakuljetusta, teknisen avun toimittamista tai välityspalvelujen toimittamista koskevien lupien myöntämiselle asianmukaisiksi katsomiaan vaatimuksia ja ehtoja.

5.  Jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat tämän asetuksen mukaisesti toimiessaan evätä luvan sekä mitätöidä jo myöntämänsä luvan, keskeyttää sen soveltamisen, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.

22 artikla

Tullimuodollisuudet

1.  Tullimuodollisuuksia täyttäessään viejän tai tuojan on toimitettava liitteessä VII oleva lomake asianmukaisesti täytettynä selvitykseksi siitä, että asianomaiselle viennille tai tuonnille on saatu siihen vaadittava lupa. Jos kyseistä asiakirjaa ei ole täytetty sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jossa tullimuodollisuudet täytetään, viejältä tai tuojalta voidaan vaatia käännöstä asianomaiselle viralliselle kielelle.

2.  Jos tulli-ilmoitus tehdään liitteessä II, III tai IV mainituista tavaroista ja käy ilmi, ettei aiotulle viennille tai tuonnille ole myönnetty tämän asetuksen mukaista lupaa, tulliviranomaisten on otettava ilmoitetut tavarat haltuunsa ja ilmoitettava viejälle tai tuojalle mahdollisuudesta hakea tämän asetuksen mukaista lupaa. Jos lupahakemusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa haltuunotosta tai jos toimivaltainen viranomainen hylkää tällaisen hakemuksen, tulliviranomaiset toteuttavat haltuun otettuihin tavaroihin sovellettavat kansallisen lain mukaiset toimenpiteet.

23 artikla

Ilmoittamis- ja kuulemisvelvollisuus

1.  Jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle, jos sen liitteessä I luetellut toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksen tämän asetuksen mukaisen lupahakemuksen hylkäämisestä tai mitätöivät jo myöntämänsä luvan. Ilmoitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tai mitätöimisen tekopäivästä.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen on kuultava, diplomaattiteitse, jos sitä edellytetään tai se on tarpeen, viranomaista tai viranomaisia, jotka ovat viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana hylänneet tämän asetuksen mukaisen vientiä, kauttakuljetusta, teknisen avun toimittamista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle taikka välityspalvelujen toimittamista koskevan lupahakemuksen, jos se vastaanottaa vientiä, kauttakuljetusta, teknisen avun toimittamista kolmannessa maassa olevalle henkilölle, yhteisölle tai elimelle taikka välityspalvelujen toimittamista koskevan lupahakemuksen, joka käsittää olennaisesti samanlaisen toimen kuin se, jota on tarkoitettu tällaisessa aiemmassa hakemuksessa, ja jos se katsoo, että lupa olisi tästä huolimatta myönnettävä.

3.  Jos toimivaltainen viranomainen päättää 2 kohdassa tarkoitetun kuulemisen jälkeen myöntää luvan, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään välittömästi muille jäsenvaltioille ja komissiolle ja perusteltava päätöksensä sekä toimitettava kaikki tarvittavat sen perusteena olevat tiedot.

4.  Jos luvan epääminen perustuu kansalliseen kieltoon 14 artiklan 1 kohdan tai 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti, sitä ei pidetä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna hakemuksen hylkäämistä koskevana päätöksenä.

5.  Kaikki tässä artiklassa edellytetyt ilmoitukset on tehtävä käyttäen tietojenvaihtoon tarkoitettua suojattua ja koodattua järjestelmää.

VI LUKU

Yleiset säännökset ja loppusäännökset

24 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa liitteiden I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII ja IX muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti. Liitteessä I olevia jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia koskevia tietoja muutetaan jäsenvaltioiden toimittamien tietojen pohjalta.

Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 30 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy liitteiden II, III, IV tai V muuttamiseen.

25 artikla

Pyynnöt tavaroiden lisäämiseksi johonkin tavaroiden luetteloon

1.  Kukin jäsenvaltio voi esittää komissiolle asianmukaisesti perustellun pyynnön lisätä lainvalvontaa varten suunniteltuja tai markkinoituja tavaroita liitteeseen II, liitteeseen III tai liitteeseen IV. Tällaisessa pyynnössä on oltava tiedot

a)  tavaroiden rakenteesta ja ominaispiirteistä;

b)  kaikista tarkoituksista, joihin niitä voi käyttää; ja

c)  kansainvälisistä tai kansallisista säännöistä, joita rikottaisiin, jos tavaroita käytettäisiin lainvalvontaan.

Osoittaessaan pyyntönsä komissiolle pyynnön esittävän jäsenvaltion on myös toimitettava kyseinen pyyntö muille jäsenvaltioille.

2.  Komissio voi kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta pyytää pyynnön esittänyttä jäsenvaltiota toimittamaan lisätietoja, jos se katsoo, että pyynnöstä puuttuu yhtä tai useampaa merkityksellistä näkökohtaa koskevia tietoja tai että yhdestä tai useammasta merkityksellisestä näkökohdasta tarvitaan lisätietoja. Se ilmoittaa näkökohdat, joista lisätietoja on toimitettava. Komissio toimittaa kysymyksensä muille jäsenvaltioille. Muut jäsenvaltiot voivat myös toimittaa komissiolle lisätietoja pyynnön arviointia varten.

3.  Jos komissio katsoo, ettei lisätietojen pyytäminen ole tarpeen, tai tapauksen mukaan kun se saa pyytämänsä lisätiedot, komissio aloittaa 20 viikon kuluessa pyynnön tai tapauksen mukaan lisätietojen vastaanottamisesta menettelyn pyydetyn muutoksen hyväksymiseksi tai ilmoittaa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle syyt, joiden vuoksi menettelyä ei aloiteta.

26 artikla

Jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välinen tietojenvaihto

1.  Rajoittamatta 23 artiklan soveltamista komissio ja jäsenvaltiot tiedottavat pyynnöstä toisilleen tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimenpiteistä sekä toimittavat toisilleen muut käytössään olevat tähän asetukseen liittyvät tiedot, erityisesti tiedot myönnetyistä ja evätyistä luvista.

2.  Myönnettyjä ja evättyjä lupia koskeviin tietoihin on sisällyttävä vähintään päätöksen tyyppi, päätöksen perusteet tai tiivistelmä niistä, vastaanottajien, ja jos ne eivät ole samat, loppukäyttäjien sekä asianomaisten tavaroiden nimet.

3.  Jäsenvaltioiden on laadittava, mikäli mahdollista yhteistyössä komission kanssa, vuosittain julkinen toimintakertomus, jossa ne antavat tiedot vastaanotettujen hakemusten määrästä, hakemuksen kohteena olevista tavaroista ja maista sekä hakemusten johdosta tekemistään päätöksistä. Tähän kertomukseen ei sisällytetä tietoja, joiden ilmaisemisen jäsenvaltio katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi.

4.  Komissio laatii vuosikertomuksen, joka koostuu 3 kohdassa tarkoitetuista vuosittaisista toimintakertomuksista. Tämä vuosikertomus asetetaan julkisesti saataville.

5.  Tämä artikla ei rajoita salassapitovelvollisuutta ja ammattisalaisuutta koskevien kansallisten sääntöjen soveltamista, ellei se ole tarpeen 2 kohdassa mainittujen tietojen toimittamiseksi muiden jäsenvaltioiden viranomaisille ja komissiolle.

6.  Luvan epäämistä kansallisen kiellon perusteella 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti ei pidetä tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuna luvan epäämisenä.

27 artikla

Henkilötietojen käsittely

Henkilötietoja on käsiteltävä ja vaihdettava niiden sääntöjen mukaisesti, joista säädetään asetuksessa (EU) 2016/679 ja asetuksessa (EU) 2018/1725.

28 artikla

Tietojen käyttäminen

Tämän asetuksen nojalla vastaanotettuja tietoja saa käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, johon ne on pyydetty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(15) sekä asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevan kansallisen lainsäädännön soveltamista.

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 16 päivästä joulukuuta 2016 viiden vuoden ajaksi 24 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

30 artikla

Kiireellinen menettely

1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 29 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

31 artikla

Kidutuksen vastainen koordinointiryhmä

1.  Perustetaan kidutuksen vastainen koordinointiryhmä, jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Kukin jäsenvaltio nimeää edustajan tähän ryhmään.

2.  Kidutuksen vastainen koordinointiryhmä tutkii kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat asiat, mukaan lukien ja rajoituksetta hallinnollisia käytäntöjä koskeva tietojenvaihto ja kysymykset, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäväksi.

3.  Kidutuksen vastainen koordinointiryhmä voi tarpeelliseksi katsoessaan kuulla viejiä, välittäjiä, teknisen avun toimittajia ja muita asianomaisia sidosryhmiä, joita tämä asetus koskee.

4.  Komissio toimittaa Euroopan parlamentille kirjallisen vuosikertomuksen kidutuksen vastaisen koordinointiryhmän toiminnasta, tutkimuksista ja kuulemisista.

Vuosikertomus laaditaan kiinnittäen asianmukaista huomiota tarpeeseen olla vahingoittamatta luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kaupallisia etuja. Kidutuksen vastaisessa koordinaatioryhmässä käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.

32 artikla

Uudelleentarkastelu

1.  Komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kattavan täytäntöönpano- ja vaikutustenarviointikertomuksen, johon voi sisältyä muutosehdotuksia, viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2020 ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Tarkastelussa arvioidaan tarvetta sisällyttää asetukseen unionin kansalaisten toiminta ulkomailla. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki tämän kertomuksen laatimista varten tarvittavat tiedot.

2.  Kertomuksen eri osissa on käsiteltävä seuraavia:

a)  kidutuksen vastainen koordinointiryhmä ja sen toiminta. Kertomus laaditaan kiinnittäen asianmukaista huomiota tarpeeseen olla vahingoittamatta luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kaupallisia etuja. Ryhmässä käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia;

b)  tiedot jäsenvaltioiden 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti toteuttamista ja 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle ilmoittamista toimenpiteistä.

33 artikla

Seuraamukset

1.  Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

2.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä asetuksen (EY) N:o 1236/2005 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin seuraamuksia koskeviin sääntöihin vaikuttavista muutoksista.

34 artikla

Alueellinen soveltamisala

1.  Tällä asetuksella on sama alueellinen soveltamisala kuin perussopimuksilla, lukuun ottamatta 3 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, 4 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, 5, 11, 13, 14, 16 ja 18 artiklaa, 20 artiklan 1–4 kohtaa sekä 22 artiklaa, joita sovelletaan

—  unionin tullialueeseen;

Espanjalle kuuluviin Ceutan ja Melillan alueisiin;

Saksalle kuuluvaan Helgolandin alueeseen.

2.  Tätä asetusta sovellettaessa Ceutaa, Helgolandia ja Melillaa kohdellaan osana unionin tullialuetta.

35 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 1236/2005.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

36 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Luettelo 20 ja 23 artiklassa tarkoitetuista viranomaisista ja osoite Euroopan komissiolle toimitettavia ilmoituksia varten

A.  Jäsenvaltioiden viranomaiset

BELGIA

Federale Overheidsdienst Economie, K.M.O., Middenstand en Energie

Algemene Directie Economische Analyses en Internationale Economie

Dienst Vergunningen

Vooruitgangstraat 50

1210 Brussel

BELGIË

Service public fédéral économie, PME, classes moyennes et énergie

Direction générale des Analyses économiques et de l'Economie internationale

Service licences

Rue du Progrès 50

1210 Bruxelles

BELGIQUE

Puhelin: +32 22776713, +32 22775459

Faksi: +32 22775063

Sähköposti: frieda.coosemans@economie.fgov.be

johan.debontridder@economie.fgov.be

BULGARIA

Министерство на икономиката

ул.”Славянска” № 8

1052 София/Sofia

БЪЛГАРИЯ/BULGARIA

Ministry of Economy

8, Slavyanska Str.

1052 Sofia

BULGARIA

Puhelin: +359 29407771

Faksi: +359 29880727

Sähköposti: exportcontrol@mi.government.bg

TŠEKKI

Ministerstvo průmyslu a obchodu

Licenční správa

Na Františku 32

110 15 Praha 1

ČESKÁ REPUBLIKA

Puhelin: +420 224907638

Faksi: +420 224214558

Sähköposti: dual@mpo.cz

TANSKA

Liite III, 2 ja 3 kohta

Justitsministeriet

Slotsholmsgade 10

DK-1216 København K

DANMARK

Puhelin: +45 72268400

Faksi: +45 33933510

Sähköposti: jm@jm.dk

Liite II ja liite III, 1 kohta

Erhvervs- og Vækstministeriet

Erhvervsstyrelsen

Eksportkontrol

Langelinie Allé 17

DK-2100 København Ø

DANMARK

Puhelin: +45 35291000

Faksi: +45 35291001

Sähköposti: eksportkontrol@erst.dk

SAKSA

Bundesamt für Wirtschaft und Ausfuhrkontrolle (BAFA)

Frankfurter Straße 29–35

65760 Eschborn

DEUTSCHLAND

Puhelin: +49 6196 908 2217

Faksi: +49 6196 908 1800

Sähköposti: ausfuhrkontrolle@bafa.bund.de

VIRO

Strateegilise kauba komisjon

Islandi väljak 1

15049 Tallinn

EESTI/ESTONIA

Puhelin: +372 6377192

Faksi: +372 6377199

Sähköposti: stratkom@vm.ee

IRLANTI

An tAonad Ceadúnúcháin

An Roinn Gnó, Fiontar agus Nuálaíochta

23 Sráid Chill Dara

Baile Átha Cliath 2

ÉIRE

Puhelin: +353 16312121

Faksi: +353 16312562

Sähköposti: exportcontrol@djei.ie

Licensing Unit

Department of Jobs, Enterprise and Innovation

23 Kildare Street

Dublin 2

ÉIRE

Puhelin: +353 16312121

Faksi: +353 16312562

Sähköposti: exportcontrol@djei.ie

KREIKKA

Υπουργείο Ανάπτυξης, Ανταγωνιστικότητας, Υποδομών, Μεταφορών και Δικτύων

Γενική Διεύθυνση Διεθνούς Οικονομικής Πολιτικής

Διεύθυνση Καθεστώτων Εισαγωγών-Εξαγωγών, Εμπορικής Άμυνας

Ερμού και Κορνάρου 1,

GR-105 63 Αθήνα/Athens

ΕΛΛΑΔΑ/GREECE

Ministry of Development, Competitiveness, Infrastructure, Transport and Networks

General Directorate for International Economic Policy

Directorate of Import-Export Regimes, Trade Defence Instruments

Ermou and Kornarou 1,

GR-105 63 Athens

GREECE

Puhelin: +30 2103286021–22, +30 2103286051–47

Faksi: +30 2103286094

Sähköposti: e3a@mnec.gr, e3c@mnec.gr

ESPANJA

Subdirección General de Comercio Internacional de Material de Defensa y Doble Uso

Secretaría de Estado de Comercio

Ministerio de Economía y Competitividad

Paseo de la Castellana 162, planta 7

E-28046 Madrid

ESPAÑA

Puhelin: +34 913492587

Faksi: +34 913492470

Sähköposti: sgdefensa.sscc@comercio.mineco.es

RANSKA

Ministère des finances et des comptes publics

Direction générale des douanes et droits indirects

Bureau E2

11 Rue des Deux Communes

F-93558 Montreuil Cedex

FRANCE

Puhelin: +33 1 57 53 43 98

Faksi: + 33 1 57 53 48 32

Sähköposti: dg-e2@douane.finances.gouv.fr

KROATIA

Ministarstvo vanjskih i europskih poslova

Samostalni sektor za trgovinsku politiku i gospodarsku multilateralu

Trg Nikole Šubića Zrinskog 7–8

10 000 Zagreb

REPUBLIKA HRVATSKA

Puhelin: +385 16444625 (626)

Faksi: + 385 16444601

ITALIA

Ministero dello Sviluppo Economico

Direzione Generale per la Politica Commerciale Internazionale

Divisione IV

Viale Boston, 25

00144 Roma

ITALIA

Puhelin: +39 0659932439

Faksi: +39 0659647506

Sähköposti: polcom4@mise.gov.it

KYPROS

Υπουργείο Ενέργειας, Εμπορίου, Βιομηχανίας και Τουρισμού

Υπηρεσία Εμπορίου

Κλάδος Έκδοσης Αδειών Εισαγωγών/Εξαγωγών

Ανδρέα Αραούζου 6

CY-1421 Λευκωσία

ΚΥΠΡΟΣ/CYPRUS

Ministry of Energy, Commerce, Industry and Tourism

Trade Service

Import/Export Licensing Section

6 Andreas Araouzos Street

CY-1421 Nicosia

CYPRUS

Puhelin: +357 22867100, +357 22867197, +357 22867332

Faksi: +357 22375443

Sähköposti: ts@mcit.gov.cy, pevgeniou@mcit.gov.cy

LATVIA

Ārlietu ministrija

K. Valdemāra iela 3

LV-1395 Rīga

LATVIJA

Puhelin: +371 67016426

Faksi: +371 67828121

Sähköposti: mfa.cha@mfa.gov.lv

LIETTUA

Policijos departamento prie Vidaus reikalų ministerijos

Viešosios policijos valdybos Licencijavimo skyrius

Saltoniškių g. 19

LT-08105 Vilnius

LIETUVA/LITHUANIA

Puhelin: +370 82719767

Faksi: +370 52719976

Sähköposti: leidimai.pd@policija.lt

LUXEMBURG

Ministère de l'Economie

Office des Licences

19-21, boulevard Royal

L-2449 Luxembourg

BP 113/L-2011 Luxembourg

LUXEMBOURG

Puhelin: +352 22 61 62

Faksi: +352 46 61 38

Sähköposti: office.licences@eco.etat.lu

UNKARI

Magyar Kereskedelmi Engedélyezési Hivatal

Németvölgyi út 37–39

H-1124 Budapest

MAGYARORSZÁG/HUNGARY

Puhelin: +36 14585599

Faksi: +36 14585885

Sähköposti: armstrade@mkeh.gov.hu

ΜΑLTA

Dipartiment tal-Kummerċ

Servizzi ta' Kummerċ

Lascaris

Valletta VLT2000

ΜΑLTA

Commerce Department

Trade Services

Lascaris

Valletta VLT2000

ΜΑLTA

Puhelin: +356 21242270

Faksi: +356 25690286

ALANKOMAAT

Ministerie van Buitenlandse Zaken

Directoraat-Generaal Buitenlandse Economische Betrekkingen

Directie Internationale Marktordening en Handelspolitiek

Bezuidenhoutseweg 67

Postbus 20061

2500 EB Den Haag

NEDERLAND

Puhelin: +31 703485954, +31 703484652

ITÄVALTA

Bundesministerium für Wissenschaft, Forschung und Wirtschaft

Abteilung ”Außenwirtschaftskontrolle” C2/9

Stubenring 1

A-1011 Wien

ÖSTERREICH

Puhelin: +43 1711008341

Faksi: +43 1711008366

Sähköposti: post.c29@bmwfw.gv.at

PUOLA

Ministerstwo Gospodarki

Departament Handlu i Usług

Plac Trzech Krzyży 3/5

00–507 Warszawa

POLSKA/POLAND

Puhelin: +48 226935553

Faksi: +48 226934021

Sähköposti: SekretariatDHU@mg.gov.pl

PORTUGALI

Ministério das Finanças

AT- Autoridade Tributária e Aduaneira

Direcção de Serviços de Licenciamento

Rua da Alfândega, n.5, r/c

P-1149-006 Lisboa

PORTUGAL

Puhelin: +351 218813843

Faksi: +351 218813986

Sähköposti: dsl@at.gov.pt

ROMANIA

Ministerul Economiei, Comerțului și Turismului

Departamentul pentru Comerț Exterior și Relații Internaționale

Direcția Politici Comerciale

Calea Victoriei nr. 152

București, sector 1

Cod poștal 010096

ROMÂNIA

Puhelin: +40 214010552, +40 214010504, +40 214010507

Faksi: +40 214010568, +40 213150454

Sähköposti: adrian.berezintu@dce.gov.ro

SLOVENIA

Ministrstvo za gospodarski razvoj in tehnologijo

Direktorat za notranji trg, Sektor za trgovinsko politiko

Kotnikova 5

1000 Ljubljana

REPUBLIKA SLOVENIJA

Puhelin: +386 1 400 3564;

Faksi: +386 1 400 3588

Ministry for Economic Development and Technology

Directorate for Internal Market, Trade Policy Division

Kotnikova 5

1000 Ljubljana

The Republic of Slovenia

Puhelin: +386 1 400 3564;

Faksi: +386 1 400 3588

SLOVAKIA

Ministerstvo hospodárstva Slovenskej republiky

Odbor výkonu obchodných opatrení

Mierová 19

827 15 Bratislava

SLOVENSKO

Puhelin: +421 248542163

Faksi: +421 243423915

Sähköposti: lucia.filipkova@economy.gov.sk

SUOMI

Sisäministeriö

Poliisiosasto

PL 26

FI-00023 VALTIONEUVOSTO

FINLAND

Inrikesministeriet

Polisavdelningen

PB 26

FI-00023 STATSRÅDET

SUOMI/FINLAND

Puhelin: +358 295480171

Faksi: +358 916044635

Sähköposti: kirjaamo@intermin.fi

RUOTSI

Kommerskollegium

Box 6803

SE-113 86 Stockholm

SVERIGE

Puhelin: +46 86904800

Faksi: +46 8306759

Sähköposti: registrator@kommers.se

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuonti:

Department for Business, Innovation and Skills (BIS)

Import Licensing Branch (ILB)

Sähköposti: enquiries.ilb@bis.gsi.gov.uk

Liitteissä II ja III lueteltujen tavaroiden vienti sekä 3 artiklan 1 kohdassa ja 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu, liitteessä II lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu:

Department for Business, Innovation and Skills (BIS)

Export Control Organisation

1 Victoria Street

London

SW1H 0ET

UNITED KINGDOM

Puhelin: +44 2072154594

Faksi: +44 2072152635

Sähköposti: eco.help@bis.gsi.gov.uk

B.  Osoite tietojen ilmoittamiseksi Euroopan komissiolle

European Commission

Service for Foreign Policy Instruments

Office EEAS 7/99

1049 Bruxelles/Brussel

BELGIUM

Sähköposti: relex-sanctions@ec.europa.eu

_____________

LIITE II

Luettelo 3 ja 4 artiklassa tarkoitetuista tavaroista

Alkuhuomautus:

Tämän liitteen CN-koodit viittaavat neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87(16) liitteen I toisessa osassa määriteltyihin koodeihin.

Kun CN-koodia edeltää merkintä ”ex”, tämän asetuksen kattamat tavarat muodostavat ainoastaan osan CN-koodin soveltamisalasta, ja niitä määrittävät sekä tässä liitteessä annettu määritelmä että CN-koodin soveltamisala.

Huomautukset:

1.  Taulukon 1 jakson 1.3 ja 1.4 kohdassa tarkoitetut henkilöiden teloittamiseen tarkoitetut tavarat eivät sisällä lääkintäteknisiä tavaroita.

2.  Tässä liitteessä tarkoitettua valvontaa ei saa kiertää viemällä ei-valvonnanalaisia tavaroita (tuotantolaitos mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tavaran olennainen osa ja irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.

Huomautukset: Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia pidettävä olennaisena osana, on välttämätöntä tarkastella määrän, arvon ja teknologisen taitotiedon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin olevan toimitettavien tavaroiden olennainen osa.

CN-koodi

Kuvaus

 

1.  Henkilöiden teloittamiseen tarkoitetut tavarat seuraavasti:

1 ex44219097

ex82089000

1 1.1. Hirsipuut, giljotiinit ja giljotiinin terät

ex85437090

ex94017900

ex94018000

ex94021000

1.2  Henkilöiden teloittamiseen tarkoitetut sähkötuolit

ex94060038

ex94060080

1.3  Esimerkiksi teräksestä ja lasista tehdyt, henkilöiden teloittamiseen tappavalla kaasulla tai aineella suunnitellut ilmatiiviit kammiot

ex84138100

ex90189050

ex90189060

ex90189084

1.4  Henkilöiden teloittamiseen tappavalla kemiallisella aineella suunnitellut automaattiset ruiskutusjärjestelmät

 

2.  Tavarat, joita eivät sovellu lainvalvontaviranomaisten käyttöön henkilöihin kohdistuvassa voimankäytössä, seuraavasti:

ex85437090

2.1  Voimankäytön kohteena olevan henkilön päälle puettavaksi tarkoitetut sähköshokkilaitteet, kuten vyöt, hihat ja rannekkeet, jotka on suunniteltu henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön antamalla sähköiskuja

ex73269098

ex76169990

ex83015000

ex39269097

ex42033000

ex42034000

ex42050090

2.2  Peukalo- ja sormiraudat, peukalo- ja sormiruuvit

Huomautukset:

Tähän sisältyvät sekä hammastetut että hammastamattomat raudat ja ruuvit.

ex73269098

ex76169990

ex83015000

ex39269097

ex42033000

ex42034000

ex42050090

ex62171000

ex63079098

2.3  Tangolliset kahleet, painolliset jalkakahleet ja joukkokahleet, joihin kuuluu tangollisia kahleita tai painollisia jalkakahleita

Huomautukset:

1.  Tangolliset kahleet ovat lukitusmekanismilla varustettuja kahleita tai nilkkarenkaita, jotka on kytketty yhteen suoralla, tavallisesti metallisella tangolla.

2.  Tähän sisältyvät tangolliset kahleet ja painolliset jalkakahleet, jotka on kytketty ketjulla tavanomaisiin käsirautoihin.

ex73269098

ex76169990

ex83015000

ex39269097

ex42033000

ex42034000

ex42050090

ex62171000

ex63079098

2.4  Ihmisten kahlitsemiseen tarkoitetut kahlitsemisrenkaat, jotka on tarkoitettu kiinnitettäväksi seinään, lattiaan tai kattoon

ex94016100

ex94016900

ex94017100

ex94017900

ex94018000

ex94021000

2.5  Kahletuolit: tuolit, jotka on varustettu kahleilla tai muilla henkilöiden kahlitsemiseen tarkoitetuilla välineillä

Huomautukset:

Tämä kohta ei koske tuoleja, jotka on varustettu ainoastaan hihnoilla tai vöillä.

ex94029000

ex94032020

ex94032080

ex94035000

ex94037000

ex94038100

ex94038900

2.6  Kahlepöydät ja -vuoteet: pöydät ja vuoteet, jotka on varustettu kahleilla tai muilla henkilöiden kahlitsemiseen tarkoitetuilla välineillä

Huomautukset:

Tämä kohta ei koske pöytiä ja vuoteita, jotka on varustettu ainoastaan hihnoilla tai vöillä.

ex94029000

ex94032020

ex94035000

ex94037000

ex94038100

ex94038900

2.7  Häkkivuoteet: vuoteet, joihin kuuluu häkki (neljä sivua ja katto) tai sen kaltainen rakenne henkilön sulkemiseksi vuoteeseen ja joiden katto tai yksi tai useampi sivu on varustettu metalli- tai muilla tangoilla ja jotka voidaan avata ainoastaan ulkopuolelta

ex94029000

ex94032020

ex94035000

ex94037000

ex94038100

ex94038900

2.8  Verkkovuoteet: vuoteet, joihin kuuluu häkki (neljä sivua ja katto) tai sen kaltainen rakenne henkilön sulkemiseksi vuoteeseen ja joiden katto tai yksi tai useampi sivu on varustettu verkoilla ja jotka voidaan avata ainoastaan ulkopuolelta

 

3.  Kannettava välineistö, joka ei sovellu lainvalvontaviranomaisten käyttöön mellakantorjunnassa tai itsesuojelussa, seuraavasti:

ex93040000

3.1  Metalliset tai muusta materiaalista tehdyt pamput ja patukat, joissa on metallipiikein varustettu runko

ex39269097

ex73269098

3.2  Metallipiikein varustetut kilvet

 

4.  Ruoskat seuraavasti:

ex66020000

4.1  Ruoskat, joissa on useita siimoja tai naruja, kuten solmuruoskat tai yhdeksänhäntäiset kissat

ex66020000

4.2  Ruoskat, joissa on yksi tai useampi, iskun voimistamiseksi piikeillä, koukuilla, metallilangalla tai sen kaltaisilla esineillä varustettu siima tai naru

_____________

LIITE III

Luettelo 11 artiklassa tarkoitetuista tavaroista

Alkuhuomautus:

Tämän liitteen CN-koodit viittaavat asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I toisessa osassa määriteltyihin koodeihin.

Kun CN-koodia edeltää merkintä ”ex”, tämän asetuksen kattamat tavarat muodostavat ainoastaan osan CN-koodin soveltamisalasta, ja sitä määrittävät sekä tässä liitteessä annettu määritelmä että CN-koodin soveltamisala.

Huomautukset:

1.  Tässä liitteessä tarkoitettua valvontaa ei saa kiertää viemällä ei-valvonnanalaisia tavaroita (tuotantolaitos mukaan lukien), jotka sisältävät yhden tai useampia valvonnanalaisia komponentteja, kun valvonnanalainen komponentti on tavaran olennainen osa ja irrotettavissa tai käytettävissä toisiin tarkoituksiin.

Huomautukset: Arvioitaessa sitä, onko valvonnanalaista komponenttia pidettävä olennaisena osana, on välttämätöntä tarkastella määrän, arvon ja teknologisen taitotiedon tekijöitä sekä muita erityisolosuhteita, jotka voisivat osoittaa valvonnanalaisen komponentin olevan toimitettavien tavaroiden olennainen osa.

2.  Joissain tapauksissa kemikaalit on luetteloitu nimen ja CAS-numeron mukaan. Luetteloa sovelletaan kemikaaleihin, joilla on sama rakennekaava (mukaan lukien hydraatit) riippumatta nimestä tai CAS-numerosta. CAS-numerot on esitetty, jotta olisi helpompi tunnistaa tietty kemikaali tai seos nimikkeistöstä riippumatta. CAS‑numeroita ei voida käyttää yksilöllisinä tunnisteina, koska joillakin tietyn luetteloidun kemikaalin muodoilla on eri CAS-numerot ja tiettyä luetteloitua kemikaalia sisältävillä seoksilla voi myös olla eri CAS-numerot.

CN-koodi

Kuvaus

 

1.  Henkilöihin kohdistuvaan voimankäyttöön suunnitellut tavarat seuraavasti:

ex73269098

ex76169990

ex83015000

ex39269097

ex42033000

ex42034000

ex42050090

ex62171000

ex63079098

1.1  Kahleet ja joukkokahleet

Huomautukset:

1.  Kahleet ovat kahlitsemisvälineitä, jotka muodostuvat kahdesta lukitusmekanismilla varustetusta renkaasta, joita yhdistää ketju tai tanko.

2.  Tämä kohta ei koske jalkakahleita ja joukkokahleita, jotka on kielletty liitteessä II olevassa 2.3 kohdassa.

3.  Tämä kohta ei koske tavanomaisia käsirautoja. Tavanomaisille käsiraudoilla tarkoitetaan käsirautoja, jotka täyttävät seuraavat ehdot:

niiden kokonaispituus on molemmat rannekkeet lukittuina ja ketju mukaan luettuna toisen rannekkeen ulkoreunasta toisen rannekkeen ulkoreunaan mitattuna 150–280 mm,

kummankin rannekkeen sisäympärysmitta on enintään 165 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa viimeisen loven kohdalla,

kummankin rannekkeen sisäympärysmitta on vähintään 200 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa ensimmäisen loven kohdalla, ja

rannekkeita ei ole muunnettu aiheuttamaan ruumiillista kipua tai kärsimystä.

ex73269098

ex76169990

ex83015000

ex39269097

ex42033000

ex42034000

ex42050090

ex62171000

ex63079098

1.2  Yksittäiset lukitusmekanismilla varustetut kahlitsemisrenkaat, joiden sisäympärysmitta ylittää 165 mm, kun lukitushampaisto on lukittuneena lukitusmekanismissa viimeisen loven kohdalla

Huomautukset:

Tähän sisältyvät lukitusmekanismilla varustetut kaulakahleet ja muut yksittäiset kahlitsemisrenkaat, jotka on kytketty tavanomaisiin käsirautoihin ketjulla

ex65050010

ex65050090

ex65069100

ex65069910

ex65069990

1.3  Sylkyhuput: huput, mukaan lukien verkosta tehdyt huput, jotka peittävät suun sylkemisen estämiseksi

Huomautukset:

Tähän sisältyvät sylkyhuput, jotka on kytketty tavanomaisiin käsirautoihin ketjulla

 

2.  Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun suunnitellut aseet ja välineet seuraavasti:

ex85437090

ex93040000

2.1  Kannettavat sähköshokkiaseet, joilla voidaan antaa sähköisku ainoastaan yhdelle henkilölle kerrallaan, myös sähköpamput, -kilvet ja ‑pistoolit ja sähkönuolia ampuvat pistoolit

Huomautukset:

1.  Tämä kohta ei koske liitteessä II olevassa 2.1 kohdassa kuvattuja sähköshokkivöitä ja muita laitteita.

2.  Tämä kohta ei koske yksilöllisiä sähköshokkivälineitä, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

ex85439000

ex93059900

2.2  Pakkaukset, jotka sisältävät kaikki olennaiset osat 2.1 kohdassa tarkoitettujen kannettavien sähköshokkiaseiden kokoamiseksi

Huomautukset:

Seuraavat tavarat katsotaan olennaisiksi osiksi:

—  sähköiskun tuottava yksikkö,

—  katkaisija, myös kauko-ohjattava, ja

—  elektrodit tai tapauksen mukaan johdot, joiden välityksellä sähköisku annetaan.

ex85437090

ex93040000

2.3  Kiinteät tai koottavat sähköshokkiaseet, jotka kattavat laajan alueen ja joilla voidaan antaa sähköiskuja useille henkilöille

 

3.  Mellakantorjuntaan tai itsesuojeluun tarkoitetut, lamaannuttavia tai ärsyttäviä kemiallisia aineita levittävät aseet ja välineet sekä tietyt niihin liittyvät aineet seuraavasti:

ex84242000

ex84248900

ex93040000

3.1  Kannettavat aseet ja laitteet, joilla voidaan kohdistaa annos lamaannuttavaa tai ärsyttävää kemiallista ainetta yhteen henkilöön tai levittää annos tällaista ainetta sumutteena tai pilvenä pienelle alueelle

Huomautukset:

1.  Tämä kohta ei koske välineitä, jotka sisältyvät Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon(17) ML7.e kohtaan.

2.  Tämä kohta ei koske yksilöllisiä kannettavia välineitä, vaikka ne sisältäisivät kemiallista ainetta, kun ne ovat käyttäjänsä mukana hänen henkilökohtaista suojautumistaan varten.

3.  Mellakantorjunta-aineiden tai PAVAn kaltaisten aineiden lisäksi lamaannuttaviksi tai ärsyttäviksi kemiallisiksi aineiksi katsotaan 3.3 ja 3.4 kohdassa tarkoitetut tuotteet.

ex29242998

3.2  Pelargonihappovanillyyliamidi (PAVA) (CAS 2444-46-4).

ex33019030

3.3  Oleoresin capsicum (OC) (CAS RN 8023-77-6)

ex29242998

ex29399900

ex33019030

ex33021090

ex33029010

ex33029090

ex38249097

3.4  Seokset, jotka sisältävät vähintään 0,3 painoprosenttia PAVAa tai OC:tä ja liuotinta (kuten etanolia, 1-propanolia tai heksaania), joita voidaan käyttää sellaisenaan lamaannuttavana tai ärsyttävänä aineena etenkin aerosolina tai nestemäisessä muodossa tai joita voidaan käyttää lamaannuttavien tai ärsyttävien aineiden valmistuksessa

Huomautukset:

1.  Tämä kohta ei koske kastikkeita ja valmisteita niitä varten, keittoja tai valmisteita niitä varten eikä maustamisvalmistesekoituksia, jos PAVA tai OC ei ole niiden ainoa makuaine.

2.  Tämä kohta ei koske lääkevalmisteita, joille on myönnetty unionin lainsäädännön(18) mukainen myyntilupa.

ex84242000

ex84248900

3.5  Lamaannuttavan tai ärsyttävän kemiallisen aineen levitykseen tarkoitetut kiinteät laitteet, jotka voidaan kiinnittää seinään tai kattoon rakennuksen sisällä, joihin kuuluu lamaannuttavaa tai ärsyttävää kemiallista ainetta sisältävä säiliö ja jotka voidaan aktivoida kaukosäätimellä

Huomautukset:

Mellakantorjunta-aineiden tai PAVAn kaltaisten aineiden lisäksi lamaannuttaviksi tai ärsyttäviksi kemiallisiksi aineiksi katsotaan 3.3 ja 3.4 kohdassa tarkoitetut tuotteet.

ex84242000

ex84248900

ex93040000

3.6  Lamaannuttavan tai ärsyttävän kemiallisen aineen levitykseen tarkoitetut kiinteät tai koottavat laitteet, jotka kattavat laajan alueen ja joita ei ole suunniteltu kiinnitettäväksi seinään tai kattoon rakennuksen sisällä

Huomautukset:

1.  Tämä kohta ei koske välineitä, jotka sisältyvät Euroopan unionin yhteisen puolustustarvikeluettelon ML7.e kohtaan.

2.  Tämä kohta koskee myös vesitykkejä.

3.  Mellakantorjunta-aineiden tai PAVAn kaltaisten aineiden lisäksi lamaannuttaviksi tai ärsyttäviksi kemiallisiksi aineiksi katsotaan 3.3 ja 3.4 kohdassa tarkoitetut tuotteet.

_____________

LIITE IV

16 artiklassa tarkoitetut tavarat, joita voidaan käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon

CN-koodi

Kuvaus

 

1.  Valmisteet, joita voidaan käyttää henkilöiden teloittamiseen ruiskuttamalla tappava annos, seuraavasti:

 

1.1.  Nopeasti ja keskinopeasti vaikuttavat anesteettiset barbituraatit, mukaan lukien seuraavat aineet niihin kuitenkaan rajoittumatta:

ex29335390 [a)–f)]

ex29335995 [g) ja h)]

a)  amobarbitaali (CAS RN 57-43-2)

b)  amobarbitaalinatriumsuola

(CAS RN 64-43-7)

c)  pentobarbitaali (CAS RN 76-74-4)

d)  pentobarbitaalinatriumsuola

(CAS 57-33-0)

e)  sekobarbitaali (CAS RN 76-73-3)

f)  sekobarbitaalinatriumsuola

(CAS RN 309-43-3)

g)  tiopentaali (CAS RN 76-75-5)

h)  tiopentaalinatriumsuola

(CAS RN 71-73-8), tunnetaan myös nimellä tiopentoninatrium

ex30039000

ex30049000

ex38249096

Huomautus:

Tähän kohtaan kuuluvat myös valmisteet, jotka sisältävät jotakin nopeasti tai keskinopeasti vaikuttavien anesteettisten barbituraattien luettelossa mainittua anesteettista ainetta.

_____________

LIITE V

Unionin yleinen vientilupa EU GEA [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero]

Osa 1 – Tavarat

Tämä yleinen vientilupa kattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero ja täydennetään alaviite](19) liitteessä IV luetellut tavarat.

Se kattaa myös teknisen avun toimitukset loppukäyttäjälle siinä määrin kuin tällainen apu on välttämätöntä niiden tavaroiden, joille vientilupa on myönnetty, käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten, jos viejä antaa tällaista apua.

Osa 2 – Määräpaikat

Asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] mukaista vientilupaa ei vaadita toimituksille unionin tullialueeseen kuuluvaan maahan tai siihen kuuluvalle alueelle, joihin tätä asetusta sovellettaessa kuuluvat Ceuta, Helgoland ja Melilla (34 artiklan 2 kohta).

Tämä yleinen vientilupa on voimassa kaikkialla unionissa seuraaviin määräpaikkoihin suuntautuvassa viennissä:

Tullialueeseen kuulumattomat Tanskan alueet:

—  Färsaaret

—  Grönlanti

Tullialueeseen kuulumattomat Ranskan alueet:

—  Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet

—  Ranskan Polynesia

—  Saint-Barthélemy

—  Saint-Pierre ja Miquelon

—  Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet

—  Wallis ja Futuna

Tullialueeseen kuulumattomat Alankomaiden alueet:

—  Aruba

—  Bonaire

—  Curaçao

—  Saba

—  Sint Eustatius

—  Sint Maarten

Asiaan liittyvät, tullialueeseen kuulumattomat brittiläiset territoriot:

—  Anguilla

—  Bermuda

—  Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret

—  Falklandinsaaret

—  Gibraltar

—  Montserrat

—  Saint Helena ja siihen kuuluvat alueet

—  Turks- ja Caicossaaret

Albania

Andorra

Argentiina

Australia

Benin

Bolivia

Bosnia ja Hertsegovina

Costa Rica

Djibouti

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia

Etelä-Afrikka

Filippiinit

Gabon

Georgia

Guinea-Bissau

Honduras

Islanti

Itä-Timor

Kanada

Kap Verde

Kirgisia

Kolumbia

Liberia

Liechtenstein

Meksiko

Moldova

Mongolia

Montenegro

Mosambik

Namibia

Nepal

Nicaragua

Norja

Panama

Paraguay

Ruanda

San Marino

São Tomé ja Príncipe

Serbia

Seychellit

Sveitsi (mukaan lukien Büsingen ja Campione d'Italia)

Togo

Turkki

Turkmenistan

Ukraina

Uruguay

Uusi-Seelanti

Uzbekistan

Venezuela

Osa 3 – Yleisen vientiluvan käytön ehdot ja vaatimukset

1)  Tätä yleistä vientilupaa ei saa käyttää, jos

a)  viejää on kielletty käyttämästä tätä yleistä vientilupaa asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)  viejän asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet viejälle tiedon, että kyseiset tavarat ovat tai voivat olla kokonaan tai osittain tarkoitettuja joko jälleenvietäviksi kolmanteen maahan tai käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa;

c)  viejä tietää tai sillä on perusteltu syy olettaa, että kyseiset tavarat ovat kokonaan tai osittain tarkoitettuja joko jälleenvietäviksi kolmanteen maahan tai käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon kolmannessa maassa;

d)  asianomaiset tavarat viedään tullivapaalle vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, joka sijaitsee tämän yleisen vientiluvan kattamassa määräpaikassa;

e)  viejä on kyseisten lääkevalmisteiden valmistaja eikä se ole tehnyt jakelijan kanssa oikeudellisesti sitovaa sopimusta, jossa jakelija velvoitetaan tekemään kaikista toimituksista ja siirroista oikeudellisesti sitova sopimus, jossa asiakkaalta edellytetään, mieluiten varoittavan sopimussakon uhalla, että

i)  se ei käytä mitään jakelijalta saatuja tavaroita kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon;

ii)  se ei toimita eikä siirrä mitään näistä tavaroista kolmannelle osapuolelle, jos se tietää tai sillä on perusteltu syy olettaa, että tavarat ovat tarkoitettuja käytettäviksi kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon; ja

iii)  se asettaa samat vaatimukset kaikille kolmansille osapuolille, joille se saattaa toimittaa tai siirtää joitakin näistä tavaroista;

f)  viejä ei ole kyseisten lääkevalmisteiden valmistaja eikä ole saanut määrämaassa olevalta loppukäyttäjältä allekirjoitettua selvitystä loppukäyttäjästä;

g)  lääkevalmisteiden viejä ei ole tehnyt jakelijan tai loppukäyttäjän kanssa oikeudellisesti sitovaa sopimusta, jossa jakelija tai, jos sopimuksen on tehnyt loppukäyttäjä, loppukäyttäjä velvoitetaan, mieluiten varoittavan sopimussakon uhalla, hankkimaan viejältä ennakkolupa seuraavia tarkoituksia varten:

i)  kuljetuksen jonkin osan siirto tai toimitus lainvalvontaviranomaiselle maassa tai alueella, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta;

ii)  kuljetuksen jonkin osan siirto tai toimitus luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle, yhteisölle tai elimelle, joka hankkii asianomaisia tavaroita tai tarjoaa tällaisten tavaroiden käyttöön liittyviä palveluja tällaiselle lainvalvontaviranomaiselle; ja

iii)  kuljetuksen jonkin osan jälleenvienti tai siirto maahan tai alueelle, joka ei ole poistanut kuolemanrangaistusta; tai

h)  muiden tavaroiden kuin lääkevalmisteiden viejä ei ole tehnyt g alakohdassa tarkoitettua oikeudellisesti sitovaa sopimusta loppukäyttäjän kanssa.

2)  Tätä yleistä vientilupaa EU GEA […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] käyttävien viejien on ilmoitettava asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltionsa toimivaltaisille viranomaisille tämän yleisen vientiluvan ensimmäisestä käyttökerrasta viimeistään 30 päivän kuluttua ensimmäisestä vientipäivämäärästä.

Viejien on myös ilmoitettava tulli-ilmoituksessa, että ne käyttävät tätä yleistä vientilupaa EU GEA […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero], merkitsemällä lomakkeen kohtaan 44 TARIC-tietokannasta löytyvä asianomainen koodi.

3)  Jäsenvaltiot määrittelevät tämän yleisen vientiluvan käyttöön liittyvät ilmoitusvaatimukset sekä mahdolliset lisätiedot, jotka jäsenvaltio, josta vienti tapahtuu, saattaa vaatia tämän yleisen vientiluvan perusteella viedyistä tuotteista.

Jäsenvaltio voi vaatia alueellaan asuvia tai alueelleen sijoittautuneita viejiä rekisteröitymään ennen tämän yleisen vientiluvan ensimmäistä käyttökertaa. Rekisteröinti tapahtuu automaattisesti, ja toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat siitä viejälle viipymättä ja joka tapauksessa kymmenen työpäivän kuluessa rekisteröinnin vastaanottamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 20 artiklan 1 kohdan soveltamista.

_____________

LIITE VI

Luettelo 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden alueista

TANSKA:

—  Grönlanti

RANSKA:

—  Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet,

—  Ranskan Polynesia,

—  Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet,

—  Wallis- ja Futunasaaret,

—  Saint-Pierre ja Miquelon.

SAKSA:

—  Büsingen

_____________

LIITE VII

21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vienti- tai tuontilupalomake

Tekninen eritelmä:

Seuraavan lomakkeen on oltava mitoiltaan 210 × 297 mm siten, että mittojen osalta hyväksytään enintään – 5 ja + 8 mm:n poikkeama. Ruutujen mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan ja tuuman yksi kuudesosa pystysuoraan. Alajaottelun mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan.

20181129-P8_TA-PROV(2018)0467_FI-p0000002.png

20181129-P8_TA-PROV(2018)0467_FI-p0000003.png

[Virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen EUVL-viite kaikkialle, missä viitataan asetukseen(EY) N:o 1236/2005: tekstilaatikkoon tekstilaatikon 1 oikealla puolella, ja tekstilaatikkoon 15]

Lomaketta koskevat selitykset

”Sellaisten tavaroiden vienti- tai tuontilupa, joita voitaisiin käyttää kidutukseen (asetus (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero])”.

Lupalomaketta käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) […](20) [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero ja täydennetään vastaava alaviite] mukaisen vienti- tai tuontiluvan myöntämiseen. Sitä ei saa käyttää luvan myöntämiseen teknisen avun toimittamiseen.

Luvan myöntävä viranomainen on asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan h alakohdassa määritelty viranomainen, joka on mainittu kyseisen asetuksen liitteessä I.

Luvat myönnetään käyttäen tätä yksilehtistä lomaketta, joka olisi painettava molemmin puolin. Toimivaltainen tulliviranomainen vähentää viedyt määrät käytettävissä olevasta kokonaismäärästä. Sen on varmistettava, että ne eri tavarat, joita varten vaaditaan lupa, on tätä varten selvästi eroteltu toisistaan.

Jos jäsenvaltioiden kansalliset menettelyt edellyttävät, että lomake laaditaan useampana kappaleena (esimerkiksi hakemusta varten), tämä lupalomake voidaan sisällyttää lomakesarjaan, jossa on sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaiset tarvittavat kappaleet. Kunkin lomakkeen ruudun 3 yläpuolella olevaan ruutuun ja vasemmanpuoleiseen marginaaliin olisi selvästi merkittävä, mihin tarkoitukseen (esim. hakemus, kopio hakijalle) kukin kappale on tarkoitettu. Vain yksi näistä kappaleista on asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] liitteessä VII esitetty lupalomake.

Ruutu 1

Hakija:

Ilmoitetaan hakijan nimi ja täydellinen osoite.

Myös hakijan tullinumero voidaan ilmoittaa (useimmissa tapauksissa valinnainen).

Hakijatyyppi olisi merkittävä (valinnainen) sitä koskevaan ruutuun käyttäen numeroita 1, 2 tai 4, jotka viittaavat asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan i alakohdassa olevassa määritelmässä oleviin alakohtiin.

Ruutu 3

Lupa nro:

Merkitään luvan numero ja rasti joko vienti- tai tuontiruutuun. Katso asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan d ja e alakohta sekä 34 artikla käsitteiden ”vienti” ja ”tuonti” määritelmän osalta.

Ruutu 4

Voimassaolo päättyy:

Ilmoitetaan päivä (kaksi numeroa), kuukausi (kaksi numeroa) ja vuosi (neljä numeroa).

Ruutu 5

Asiamies/edustaja:

Ilmoitetaan hakijan puolesta toimivan asianmukaisesti valtuutetun edustajan tai asiamiehen (tulliasioitsijan) nimi, jos hakija itse ei esitä hakemusta. Katso myös asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artikla.

Ruutu 6

Tavaroiden sijaintimaa:

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 471/2009(21) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso komission asetus (EY) N:o 1106/2012(22).

Ruutu 7

Määrämaa:

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso asetus (EY) N:o 1106/2012.

Ruutu 10

Tavaran kuvaus:

Mahdollisuuksien mukaan merkitään kyseisten tavaroiden pakkausmerkinnät. Ruutuun 10 voidaan merkitä myös tavaroiden arvo.

Jos ruudussa 10 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien määrä merkitään ruutuun 16.

Tämä lomake on suunniteltu käytettäväksi enintään kolmea erityyppistä tavaraa varten (katso asetuksen (EU) […] liitteet II ja III) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero]. Jos on tarpeen myöntää lupa useamman kuin kolmen erityyppisen tavaran viennille tai tuonnille, myönnetään kaksi lupaa.

Ruutu 11

Tavaran nro:

Tämä kohta täytetään vain lomakkeen kääntöpuolella. On varmistettava, että tavaran numero vastaa lomakkeen etupuolella olevaa painettua numeroa, joka on tavaran kuvauksen vieressä olevassa ruudussa 11.

Ruutu 14

Erityisvaatimukset ja -ehdot:

Jos ruudussa 14 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien määrä merkitään ruutuun 16.

Ruutu 16

Liitteiden määrä:

Ilmoitetaan mahdollisten liitteiden määrä (katso ruutuja 10 ja 14 koskeva selitys).

_____________

LIITE VIII

Lupalomake 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen välityspalvelujen toimittamista varten

Tekninen eritelmä:

Seuraavan lomakkeen on oltava mitoiltaan 210 × 297 mm siten, että mittojen osalta hyväksytään enintään – 5 ja + 8 mm:n poikkeama. Ruutujen mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan ja tuuman yksi kuudesosa pystysuoraan. Alajaottelun mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan.

20181129-P8_TA-PROV(2018)0467_FI-p0000004.png

20181129-P8_TA-PROV(2018)0467_FI-p0000005.png

[Virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen EUVL-viite kaikkialle, missä viitataan asetukseen (EY) N:o 1236/2005: tekstilaatikkoon tekstilaatikon 1 oikealla puolella, tekstilaatikkoon tekstilaatikon 1 vasemmalla puolella (pystyasennossa oleva teksti), tekstilaatikkoon 19, tekstilaatikkoon tekstilaatikon ”Selvitys sallittujen määrien käytöstä”]

Lomaketta koskevat selitykset

”Sellaisiin tavaroihin liittyvien välityspalvelujen toimittamista koskeva lupa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero ja täydennetään alaviite](23))”

Lupalomaketta käytetään asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] mukaisen välityspalveluja koskevan luvan myöntämiseen.

Luvan myöntävä viranomainen on asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan h alakohdassa määritelty viranomainen. Se on viranomainen, joka on sisällytetty kyseisen asetuksen liitteessä I olevaan toimivaltaisten viranomaisten luetteloon.

Ruutu 1

Lupaa hakeva välittäjä

Ilmoitetaan lupaa hakevan välittäjän nimi ja täydellinen osoite. Välittäjä on määritelty asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan l alakohdassa.

Ruutu 3

Lupa nro

Merkitään luvan numero ja ilmoitetaan merkitsemällä rasti oikeaan ruutuun, onko kyseessä yksittäinen lupa vai koontilupa (ks. määritelmät asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan p ja q alakohdassa).

Ruutu 4

Voimassaolon päättymispäivä

Ilmoitetaan päivä (kaksi numeroa), kuukausi (kaksi numeroa) ja vuosi (neljä numeroa). Yksittäinen lupa on voimassa 3–12 kuukautta ja koontilupa 1–3 vuotta. Kun voimassaoloaika päättyy, voidaan tarvittaessa pyytää sen jatkamista.

Ruutu 5

Vastaanottaja

Nimen ja osoitteen lisäksi ilmoitetaan, onko määrämaana olevassa kolmannessa maassa oleva vastaanottaja loppukäyttäjä, asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan r alakohdassa tarkoitettu jakelija vai osapuoli, jolla on jokin muu osuus liiketoimessa.

Jos vastaanottaja on jakelija mutta myös käyttää osaa kuljetuksesta tiettyyn lopulliseen käyttöön, merkitään rasti sekä vaihtoehtoon ”jakelija” että vaihtoehtoon ”loppukäyttäjä” ja ilmoitetaan lopullinen käyttö ruudussa 11.

Ruutu 6

Kolmas maa, jossa tavarat sijaitsevat

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 471/2009(24) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. komission asetus (EU) N:o 1106/2012(25).

Ruutu 7

Määrämaana oleva kolmas maa

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso asetus (EU) N:o 1106/2012.

Ruutu 9

Myöntävä jäsenvaltio

Ilmoitetaan asianmukaisella rivillä asianomaisen jäsenvaltion nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Ks. asetus (EU) N:o 1106/2012.

Ruutu 11

Lopullinen käyttö

Esitetään tarkka kuvaus tavaroiden käytöstä ja ilmoitetaan, onko loppukäyttäjä asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan c alakohdassa määritelty lainvalvontaviranomainen tai välitettyjen tavaroiden käyttöä koskevan koulutuksen tarjoaja.

Jätetään tyhjäksi, jos välityspalveluja toimitetaan jakelijalle, paitsi jos jakelija ottaa itse osan tavaroista tiettyyn lopulliseen käyttöön.

Ruutu 12

Tavaroiden tarkka sijainti kolmannessa maassa, josta ne viedään

Annetaan kuvaus tavaroiden sijainnista kolmannessa maassa, josta ne toimitetaan ruudussa 2 mainitulle henkilölle, yhteisölle tai elimelle. Sijaintina on annettava osoite ruudussa 6 ilmoitetussa maassa tai vastaava tieto, joka kuvaa tavaroiden sijainnin. On huomattava, että tässä ei saa antaa postilokeron numeroa tai vastaavaa postiosoitetta.

Ruutu 13

Tavaran kuvaus

Tavaroiden kuvaukseen olisi sisällytettävä viittaus tiettyyn asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] liitteessä III tai IV olevaan tavaraan. Mahdollisuuksien mukaan merkitään kyseisten tavaroiden pakkausmerkinnät.

Jos ruudussa 13 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien määrä merkitään ruutuun 20.

Ruutu 14

Tavara nro

Tämä ruutu täytetään vain lomakkeen kääntöpuolella. On varmistettava, että tavaran numero vastaa lomakkeen etupuolella olevaa painettua numeroa, joka on tavaran kuvauksen vieressä olevassa ruudussa 14.

Ruutu 15

HS-koodi

HS-koodi on tavaroille harmonoidussa järjestelmässä osoitettu tullikoodi. Kun Euroopan unionin yhdistetyn nimikkeistön koodi tiedetään, sitä voidaan käyttää HS‑koodin sijasta. Ks. yhdistetyn nimikkeistön nykyinen versio komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1821(26).

Ruutu 17

Valuutta ja arvo

Ilmoitetaan arvo ja valuutta käyttäen maksettavaa kauppahintaa (muuntamatta sitä). Jos tätä hintaa ei tiedetä, olisi ilmoitettava arvioitu arvo, jota edeltää merkintä EV. Valuutta on ilmoitettava käyttäen aakkoskoodia (ISO 4217:2015).

Ruutu 18

Erityisvaatimukset ja -ehdot

Ruutu 18 koskee sitä edeltävissä ruuduissa 14–16 kuvattua tavaraa nro 1, 2 tai 3 (täsmennetään tarvittaessa). Jos ruudussa 18 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien lukumäärä merkitään ruutuun 20.

Ruutu 20

Liitteiden määrä

Ilmoitetaan mahdollisten liitteiden määrä (ks. ruutuja 13 ja 18 koskevat selitykset).

_____________

LIITE IX

Lupalomake 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun teknisen avun toimittamista varten

Tekninen eritelmä:

Seuraavan lomakkeen on oltava mitoiltaan 210 × 297 mm siten, että mittojen osalta hyväksytään enintään – 5 ja + 8 mm:n poikkeama. Ruutujen mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan ja tuuman yksi kuudesosa pystysuoraan. Alajaottelun mittayksikkö on tuuman yksi kymmenesosa vaakasuoraan.

20181129-P8_TA-PROV(2018)0467_FI-p0000006.png

[Virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen EUVL-viite kaikkialle, missä viitataan asetukseen (EY) N:o 1236/2005: tekstilaatikkoon tekstilaatikon 1 oikealla puolella, tekstilaatikkoon tekstilaatikon 1 vasemmalla puolella (pystyasennossa oleva teksti), tekstilaatikkoon 15]

Lomaketta koskevat selitykset

”Sellaisiin tavaroihin liittyvän teknisen avun toimittamista koskeva lupa, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […](27) [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero ja täydennetään alaviite])”.

Lupalomaketta käytetään asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] mukaisen teknisen avun toimittamista koskevan luvan myöntämiseen. Jos tekninen apu liittyy vientiin, johon on myönnetty lupa asetuksella (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] tai sen mukaisesti, tätä lomaketta ei pitäisi käyttää, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

—  tekninen apu liittyy asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] liitteessä II lueteltuihin tavaroihin (ks. 3 artiklan 2 kohta); tai

asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] liitteessä III tai IV lueteltuihin tavaroihin liittyvä tekninen apu ylittää sen, mikä on välttämätöntä kyseisten vientitavaroiden käyttöönottoa, toimintaa, kunnossapitoa tai korjausta varten (ks. 21 artiklan 2 kohta ja liitteessä IV lueteltujen tavaroiden osalta asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] liitteessä V olevan unionin yleisen vientiluvan EU GEA […] osa 1).

Luvan myöntävä viranomainen on asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan h alakohdassa määritelty viranomainen. Se on viranomainen, joka on sisällytetty kyseisen asetuksen liitteessä I olevaan toimivaltaisten viranomaisten luetteloon.

Luvat myönnetään käyttäen tätä yksilehtistä lomaketta tarvittavine liitteineen.

Ruutu 1

Lupaa hakeva teknisen avun toimittaja

Ilmoitetaan hakijan nimi ja täydellinen osoite. Teknisen avun toimittaja on määritelty asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan m alakohdassa.

Jos tekninen apu liittyy vientiin, johon on myönnetty lupa, ilmoitetaan myös hakijan tullinumero, jos mahdollista, ja ilmoitetaan asianomaisen vientiluvan numero ruudussa 14.

Ruutu 3

Lupa nro

Merkitään luvan numero ja ilmoitetaan asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] sen artiklan numero, johon lupa perustuu, merkitsemällä rasti oikeaan ruutuun.

Ruutu 4

Voimassaolon päättymispäivä

Ilmoitetaan päivä (kaksi numeroa), kuukausi (kaksi numeroa) ja vuosi (neljä numeroa). Lupa on voimassa 3–12 kuukautta. Kun voimassaoloaika päättyy, voidaan tarvittaessa pyytää sen jatkamista.

Ruutu 5

Ruudussa 2 mainitun luonnollisen henkilön, oikeushenkilön, yhteisön tai elimen toiminta

Ilmoitetaan sen henkilön, yhteisön tai elimen pääasiallinen toiminta, jolle teknistä apua toimitetaan. Termi ”lainvalvontaviranomainen” on määritelty asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan c alakohdassa.

Jos pääasiallinen toiminta ei sisälly luetteloon, merkitään rasti ruutuun ”ei mikään edellä mainituista” ja kuvaillaan pääasiallinen toiminta käyttäen yleisnimiä (esimerkiksi tukkumyyjä, vähittäismyyjä, sairaala).

Ruutu 6

Kolmas maa tai jäsenvaltio, johon teknistä apua toimitetaan

Ilmoitetaan asianomaisen maan nimi sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 471/2009(28) vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso komission asetus (EU) N:o 1106/2012(29).

On huomattava, että ruudussa 6 a olisi mainittava jäsenvaltio ainoastaan, jos lupa perustuu asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 4 artiklaan.

Ruutu 7

Lupatyyppi

Ilmoitetaan, toimitetaanko teknistä apua tietyn ajanjakson ajan, ja jos näin tapahtuu, mainitaan päivinä, viikkoina tai kuukausina se ajanjakso, jona teknisen avun toimittajan on vastattava neuvontaa, tukea tai koulutusta koskeviin pyyntöihin. Teknisen avun toimittamisessa yksi suoritus koskee yhtä tiettyä neuvonta-, tuki- tai koulutuspyyntöä (vaikka se koskisi usean päivän aikana pidettävää kurssia).

Ruutu 8

Luvan myöntävä jäsenvaltio

Ilmoitetaan asianmukaisella rivillä asianomaisen jäsenvaltion nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso asetus (EU) N:o 1106/2012.

Ruutu 9

Kuvaus tavaralajista, johon tekninen apu liittyy

Annetaan kuvaus tavaralajista, johon tekninen apu liittyy. Kuvaukseen olisi sisällytettävä viittaus tiettyyn asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] liitteessä II, III tai IV olevaan tavaraan.

Ruutu 10

Kuvaus teknisestä avusta, johon lupa annetaan

Annetaan selkeä ja tarkka kuvaus teknisestä avusta. Lisätään maininta teknisen avun toimittajan tekemän sopimuksen päivämäärästä ja numerosta tai tarvittaessa liitetään tämä sopimus hakemukseen.

Ruutu 11

Avun toimitustapa

Ruutuun 11 ei pitäisi merkitä mitään, jos lupa perustuu asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 4 artiklaan.

Jos tekninen apu toimitetaan kolmannesta maasta käsin, joka on muu kuin se kolmas maa, jossa vastaanottajalla on asuinpaikka tai johon se on sijoittautunut, ilmoitetaan asianomaisen maan nimi ja asetuksella (EY) N:o 471/2009 vahvistettujen maakoodien mukainen maatunnus. Katso asetus (EU) N:o 1106/2012.

Ruutu 12

Kuvaus niiden tavaroiden käyttöä koskevasta koulutuksesta, joihin tekninen apu liittyy

Ilmoitetaan, liittyykö asetuksen (EU) […] [virallinen lehti: lisätään tämän asetuksen numero] 2 artiklan f alakohdassa olevan teknisen avun määritelmän piiriin kuuluvaan tekniseen tukeen tai tekniseen palveluun asianomaisten tavaroiden käyttäjille annettava koulutus. Ilmoitetaan, mitkä käyttäjätyypit saavat tällaisen koulutuksen, ja määritetään koulutusohjelman tavoitteet ja sisältö.

Ruutu 14

Erityisvaatimukset ja ‑ehdot

Jos ruudussa 14 ei ole riittävästi tilaa, käytetään lisälehteä, johon merkitään lupanumero. Lisälehtien lukumäärä merkitään ruutuun 16.

Ruutu 16

Liitteiden määrä

Ilmoitetaan mahdollisten liitteiden määrä (ks. ruutuja 10 ja 14 koskeva selitys).

_____________

LIITE X

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Komission asetus (EY) N:o 1236/2005

(EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1)

 

Komission asetus (EY) N:o 1377/2006

(EUVL L 255, 19.9.2006, s. 3)

 

Neuvoston asetus (EY) N:o 1791/2006

(EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1)

Ainoastaan asetuksen (EY) n:o 1236/2005 1 artiklan 1 kohdan kolmastoista luetelmakohta sekä liitteen 13 kohdan 5 alakohta

Komission asetus (EY) N:o 675/2008

(EUVL L 189, 17.7.2008, s. 14)

 

Komission asetus (EU) N:o 1226/2010

(EUVL L 336, 21.12.2010, s. 13)

 

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1352/2011

(EUVL L 338, 21.12.2011, s. 31)

 

Neuvoston asetus (EU) N:o 517/2013

(EUVL L 158, 10.6.2013, s. 1)

Ainoastaan 1 artiklan 1 kohdan n alakohdan neljäs luetelmakohta sekä liitteen 16 kohdan 4 alakohta

Komission asetus (EU) N:o 585/2013

(EUVL L 169, 21.6.2013, s. 46)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 37/2014

(EYVL L 18, 21.1.2014, s. 1)

Ainoastaan liitteen 12 kohta

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 775/2014

(EUVL L 210, 17.7.2014, s. 1)

 

Komission delegoitu asetus (EU) 2015/1113

(EUVL L 182, 10.7.2015, s. 10)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2134

(EUVL L 338, 13.12.2016, s. 1)

 

Komission delegoitu asetus (EU) 2018/181

(EUVL L 40, 13.2.2018, s. 1)

 

_____________

LIITE XI

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) No 1236/2005

Tämä asetus

1 artikla

1 artikla

2 artikla

2 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

4 a  artikla

5 artikla

4 b  artikla

6 artikla

4 c  artikla

7 artikla

4 d  artikla

8 artikla

4 e  artikla

9 artikla

4 f  artikla

10 artikla

5 artikla

11 artikla

6 artiklan 1 kohta

12 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan johdantolause

12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan johdantolause

6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta

12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohta

6 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta

12 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan b alakohta

6 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

12 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta

6 artiklan 3 kohdan johdantolause

12 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

6 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan 1 alakohta

12 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

6 artiklan 3 kohdan 3 alakohdan 2 alakohta

12 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

6 a  artikla

13 artikla

7 artikla

14 artikla

7 a  artikla

15 artikla

7 b  artikla

16 artikla

7 c  artiklan 1 kohta

17 artiklan 1 kohta

7 c  artiklan 2 kohta

17 artiklan 2 kohta

7 c  artiklan 3 kohdan johdantolause

17 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

7 c  artiklan 3 kohdan 3 alakohdan 1 alakohta

17artiklan 3 kohdan toinen alakohta

7 c  artiklan 3 kohdan 3 alakohdan 2 alakohta

17 artiklan 3 kohdan kolmas alakohta

7 c  artiklan 3 kohdan 3alakohdan 3 alakohta

17artiklan 3 kohdan neljäs alakohta

7 c  artiklan 4 kohta

17 artiklan 4 kohta

7 d  artikla

18 artikla

7 e  artikla

19 artikla

8 artikla

20 artikla

9 artikla

21 artikla

10 artikla

22 artikla

11 artikla

23 artikla

12 artikla

24 artikla

12 a  artikla

25 artikla

13 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

26 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

13 artiklan 3a kohta

26 artiklan 4 kohta

13 artiklan 4 kohta

26 artiklan 5 kohta

13 artiklan 5 kohta

26 artiklan 6 kohta

13 a  artikla

27 artikla

14 artikla

28 artikla

15 a  artikla

29 artikla

15 b  artikla

30 artikla

15 c  artikla

31 artikla

15 d  artikla

32 artikla

17 artikla

33 artikla

18 artikla

34 artikla

35 artikla

19 artikla

36 artikla

Liite I

Liite I

Liite II

Liite II

Liite III

Liite III

Liite III a

Liite IV

Liite III b

Liite V

Liite IV

Liite VI

Liite V

Liite VII

Liite VI

Liite VIII

Liite VII

Liite IX

Liite X

Liite XI

____________

(1) EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. marraskuuta 2018.
(3)Neuvoston asetus (EY) N:o 1236/2005, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2005, tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (EUVL L 200, 30.7.2005, s. 1).
(4)Katso liite X.
(5)Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 9.12.1975 hyväksymä päätöslauselma 3452 (XXX).
(6)Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 17.12.1979 hyväksymä päätöslauselma 34/169.
(7)Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto hyväksyi normit 31.7.1957 hyväksymällään päätöslauselmalla 633 C (XXIV) ja 13.5.1977 hyväksymällään päätöslauselmalla 2076 (LXII).
(8)Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).
(9)Neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009, annettu 5 päivänä toukokuuta 2009, kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 258/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimusta täydentävän, ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan lisäpöytäkirjan (YK:n ampuma-asepöytäkirja) 10 artiklan täytäntöönpanosta ja ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden vientiluvasta ja tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyistä (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 1).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(13)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(16)Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).
(17)Neuvosto on hyväksynyt viimeisimmän version 26. helmikuuta 2018 (EUVL C 98, 15.3.2018, s. 1).
(18)Katso erityisesti ihmisille ja eläimille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön lupa- ja valvontamenettelyistä ja Euroopan lääkeviraston perustamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 726/2004 (EUVL L 136, 30.4.2004, s. 1) ja ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä 6 päivänä marraskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY (EUVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […], annettu […], tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (EUVL L […], […], s. […]).
(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […], annettu […], tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (EUVL L […], […], s. […]).
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 471/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 kumoamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 23).
(22)Komission asetus (EU) N:o 1106/2012, annettu 27 päivänä marraskuuta 2012, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7).
(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […], annettu […], tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (EUVL L […], […], s. […]).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 471/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 kumoamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 23).
(25)Komission asetus (EU) N:o 1106/2012, annettu 27 päivänä marraskuuta 2012, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7).
(26)Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1821, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 294, 28.10.2016, s. 1).
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) […], annettu […], tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon, kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rankaisemiseen (EUVL L […], […], s. […]).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 471/2009, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1172/95 kumoamisesta (EUVL L 152, 16.6.2009, s. 23).
(29)Komission asetus (EU) N:o 1106/2012, annettu 27 päivänä marraskuuta 2012, kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 471/2009 täytäntöönpanosta maa- ja alueluokituksen ajan tasalle saattamisen osalta (EUVL L 328, 28.11.2012, s. 7).


Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto: maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitominen uudelleen ***I
PDF 353kWORD 48k
Euroopan parlamentin tarkistukset 29. marraskuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 täytäntöönpanon tukemiseksi tehtyjen maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitomisesta uudelleen tai niiden siirtämisestä muihin kansallisten ohjelmien mukaisiin toimiin (COM(2018)0719 – C8-0448/2018 – 2018/0371(COD))(1)
P8_TA-PROV(2018)0468A8-0370/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Tämän asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 täytäntöönpanon tukemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/20148 mukaisesti tehtyjen maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitominen uudelleen tai niiden siirtäminen muihin kansallisten ohjelmien mukaisiin toimiin muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin liittyvien unionin painopisteiden ja jäsenvaltioiden tarpeiden mukaisesti.
(1)  Tämän asetuksen tarkoituksena on mahdollistaa päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 täytäntöönpanon tukemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/20148 mukaisesti tehtyjen maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitominen uudelleen tai niiden siirtäminen muihin kansallisten ohjelmien mukaisiin toimiin tiettyihin muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin liittyvien unionin painopisteiden ja jäsenvaltioiden tarpeiden mukaisesti. Olisi myös varmistettava, että tällainen sitominen uudelleen tai siirtäminen tapahtuu avoimesti.
_____________
__________________
8.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).
8.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää edellä tarkoitettuja määriä sisäisten siirtojen toteutuksen jatkamiseksi siten, että määrät sidotaan uudelleen samaan kansallisen ohjelman toimeen. Tätä rahoitusta olisi lisäksi voitava käyttää myös muiden muuttoliike- ja turvapaikka-asioihin liittyvien haasteiden käsittelyyn turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskevan asetuksen mukaisesti, jos tämä on asianmukaisesti perusteltu kansallisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä. Jäsenvaltioiden tarpeet näillä aloilla ovat edelleen merkittäviä. Edellä mainittujen määrien sitominen uudelleen samaan toimeen tai niiden siirtäminen muihin kansallisen ohjelman toimiin olisi voitava tehdä vain kerran ja komission suostumuksella.
(4)  Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää edellä tarkoitettuja määriä sisäisten siirtojen toteutuksen jatkamiseksi siten, että määrät sidotaan uudelleen samaan kansallisen ohjelman toimeen. Jäsenvaltioiden olisi sidottava uudelleen vähintään 20 prosenttia näistä määristä kansallisiin ohjelmiin sisältyviin toimiin, jotka koskevat kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sisäisiä siirtoja tai uudelleensijoittamista ja muunlaista tilapäistä humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahantuloa. Jäljelle jäävien määrien osalta tätä rahoitusta olisi voitava käyttää II ja III luvussa säädettyihin erityistoimiin muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa koskevan asetuksen mukaisesti, jos tämä on asianmukaisesti perusteltu kansallisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä, erityisesti Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän näkökohtien kehittämiseen ja etenkin perheiden yhdistämiseen tai jäsenvaltioihin tapahtuvan laillisen maahanmuuton tukemiseen ja kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistämisen. Jäsenvaltioiden tarpeet kyseisillä aloilla ovat edelleen merkittäviä. Edellä mainittujen määrien sitominen uudelleen samaan toimeen tai niiden siirtäminen muihin kansallisen ohjelman toimiin olisi voitava tehdä vain kerran ja komission suostumuksella. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että varojen jakamisessa noudatetaan täysimääräisesti varainhoitoasetuksessa vahvistettuja periaatteita, erityisesti tehokkuutta ja avoimuutta.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden joukkoa olisi laajennettava, jotta jäsenvaltiot voisivat toteuttaa siirtoja joustavammin.
(5)  Siirtojen piiriin kuuluvien henkilöiden joukkoa samoin kuin niiden maiden joukkoa, joista siirto tapahtuu, olisi laajennettava, jotta jäsenvaltiot voisivat toteuttaa siirtoja joustavammin. Etusijalle olisi asetettava ilman huoltajaa olevien alaikäisten, muiden haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenjäsenten sisäinen siirto.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jäsenvaltioilla olisi myös oltava riittävästi aikaa käyttää samaan toimeen uudelleen sidotut tai muihin toimiin siirretyt määrät ennen kyseisten määrien vapauttamista. Kun komissio hyväksyy tällaiset kansalliseen ohjelmaan sisältyvät uudelleen sidotut tai siirretyt määrät, kyseiset määrät olisi sen vuoksi katsottava sidotuiksi sinä vuonna, jona tehdään kansallisen ohjelman tarkistus, jossa hyväksytään kyseisten määrien sitominen uudelleen tai niiden siirtäminen.
(7)  Jäsenvaltioilla olisi myös oltava riittävästi aikaa käyttää samaan toimeen uudelleen sidotut tai muihin erityistoimiin siirretyt määrät ennen kyseisten määrien vapauttamista. Kun komissio hyväksyy tällaiset kansalliseen ohjelmaan sisältyvät uudelleen sidotut tai siirretyt määrät, kyseiset määrät olisi sen vuoksi katsottava sidotuiksi sinä vuonna, jona tehdään kansallisen ohjelman tarkistus, jossa hyväksytään kyseisten määrien sitominen uudelleen tai niiden siirtäminen.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kansainvälistä suojelua hakevien ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoihin tarkoitettujen määrärahojen käytöstä ja erityisesti määrärahasiirroista muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin ja uudelleen sidotuista määristä.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Jollei asetusta (EU) N:o 516/2014 muuteta vuoden 2018 loppuun mennessä, asianomainen rahoitus ei ole enää jäsenvaltioiden käytettävissä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta tuetuissa kansallisissa ohjelmissa. Asetuksen (EU) N:o 516/2014 tarkistamisen kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – otsikko
(-1)  Korvataan otsikko seuraavasti:
Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat
”Kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat”
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 1 kohta
(1)  Korvataan 1 kohdassa ilmaisu ”kansainvälistä suojelua saavaa [...] henkilöä” ilmaisulla ”kansainvälistä suojelua hakevaa tai saavaa [...] henkilöä”.
Poistetaan.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 1 kohta
(1 a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Oikeudenmukaisen vastuunjaon ja yhteisvastuullisuuden periaatteiden toteuttamiseksi sekä rahaston täytäntöönpanokaudella tapahtuneiden unionin toimintapoliittisten muutosten perusteella jäsenvaltiot saavat 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentävän määrän, joka perustuu 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin kansainvälistä suojelua saavaa toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä henkilöä kohden.
”1. Oikeudenmukaisen vastuunjaon ja yhteisvastuullisuuden periaatteiden toteuttamiseksi sekä rahaston täytäntöönpanokaudella tapahtuneiden unionin toimintapoliittisten muutosten perusteella jäsenvaltiot saavat 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentävän määrän, joka perustuu 10 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa ja kansainvälistä suojelua saavaa toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä henkilöä kohden.”;
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 3 kohta
3.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen. Nämä määrät voidaan sitoa uudelleen samaan kansallisen ohjelman mukaiseen toimeen tai siirtää muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin, jos tämä on asianmukaisesti perusteltu kyseisen kansallisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä. Määrä voidaan sitoa uudelleen tai siirtää vain kerran. Komissio hyväksyy määrän uudelleen sitomisen tai siirron kansallisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä.
3.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma asetuksen (EU) N:o 514/2014 14 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen. Nämä määrät voidaan sitoa uudelleen samaan kansallisen ohjelman mukaiseen toimeen tai siirtää muihin kansallisen ohjelman mukaisiin tämän asetuksen II ja III luvussa säädettyihin erityistoimiin, jos tämä on asianmukaisesti perusteltu kyseisen kansallisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä. Määrä voidaan sitoa uudelleen tai siirtää vain kerran. Komissio hyväksyy määrän uudelleen sitomisen tai siirron kansallisen ohjelman tarkistuksen yhteydessä. Rahoitus on jaettava avoimesti ja tehokkaasti kansallisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Päätöksellä (EU) 2015/1523 ja päätöksellä (EU) 2015/1601 käyttöön otetuista väliaikaisista toimenpiteistä johtuvista uudelleen sidottavista määristä vähintään 20 prosenttia on sidottava uudelleen samaan kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin, jotka koskevat kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sisäistä siirtoa tai uudelleen sijoittamista sekä muunlaista tilapäistä humanitaarisin perustein tapahtuvaa maahantuloa.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 3 a kohta
3 a.  Asetuksen (EU) N:o 514/2014 50 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa päätöksellä (EU) 2015/1523 ja päätöksellä (EU) 2015/1601 käyttöön otetuista väliaikaisista toimenpiteistä johtuvat määrät, jotka sidotaan uudelleen samaan kansallisen ohjelman mukaiseen toimeen tai siirretään muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin 3 kohdan mukaisesti, katsotaan sidotuiksi sinä vuonna, jona tehdään kansallisen ohjelman tarkistus, jossa hyväksytään kyseisten määrien sitominen uudelleen tai niiden siirtäminen.
3 a.  Asetuksen (EU) N:o 514/2014 50 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa päätöksellä (EU) 2015/1523 ja päätöksellä (EU) 2015/1601 käyttöön otetuista väliaikaisista toimenpiteistä johtuvat määrät, jotka sidotaan uudelleen samaan kansallisen ohjelman mukaiseen toimeen tai siirretään muihin kansallisen ohjelman mukaisiin erityistoimiin 3 kohdan mukaisesti, katsotaan sidotuiksi sinä vuonna, jona tehdään kansallisen ohjelman tarkistus, jossa hyväksytään kyseisten määrien sitominen uudelleen tai niiden siirtäminen.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 3 c kohta (uusi)
3 c.  Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tämän artiklan soveltamisesta, erityisesti määrien siirroista muihin kansallisen ohjelman mukaisiin toimiin ja uudelleen sidotuista määristä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 4 kohta
(4)  Korvataan 4 kohdassa ilmaisu ”kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden” ilmaisulla ”kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden”.
Poistetaan.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) N:o 516/2014
18 artikla – 4 kohta
(4 a)  Korvataan 4 kohta seuraavasti:
4.  Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon tavoitteet voidaan tehokkaasti saavuttaa käytettävissä olevilla varoilla, komissiolle siirretään valta antaa tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertakorvausten mukauttamiseksi, ottaen erityisesti huomioon vallitsevan inflaatiotason, kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämiseen liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvausten muodostama taloudellinen kannustinvaikutus.
”4. Jotta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon tavoitteet voidaan tehokkaasti saavuttaa käytettävissä olevilla varoilla, komissiolle siirretään valta antaa tämän asetuksen 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kertakorvausten mukauttamiseksi, ottaen erityisesti huomioon vallitsevan inflaatiotason, kansainvälistä suojelua hakevien ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämiseen, uudelleensijoittamiseen sekä muunlaiseen tilapäiseen humanitaarisin perustein hyväksyttävään maahantuloon liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvausten muodostama taloudellinen kannustinvaikutus.”

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0370/2018).


Samoan liittyminen EU:n ja Tyynenmeren valtioiden väliseen väliaikaiseen kumppanuussopimukseen ***
PDF 235kWORD 40k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. marraskuuta 2018 esityksestä neuvoston päätökseksi Samoan liittymisestä Euroopan yhteisön ja Tyynenmeren valtioiden väliseen väliaikaiseen kumppanuussopimukseen (12281/2018 – C8-0434/2018 – 2018/0291(NLE))
P8_TA-PROV(2018)0469A8-0376/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12281/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0434/2018),

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman AKT-maiden ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta vuoden 2020 jälkeen(1),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman Tyynenmeren valtioiden ja Euroopan yhteisön välisestä väliaikaisesta kumppanuussopimuksesta(2),

–  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus)(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0376/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä Samoan liittymiselle sopimukseen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Samoan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 2.
(2) EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 19.
(3)EUVL L 317, 15.12.2000, s. 3.


Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimittäminen
PDF 232kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 29. marraskuuta 2018 Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimitysehdotuksesta (N8-0120/2018 – C8-0466/2018 – 2018/0905(NLE))
P8_TA-PROV(2018)0470A8-0380/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 7. marraskuuta 2018 tekemän Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajan nimittämistä koskevan ehdotuksen (C8‑0466/2018),

–  ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15. lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013(1) 26 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja Euroopan keskuspankin välisen toimielinten sopimuksen EKP:lle yhteisessä valvontamekanismissa annettujen tehtävien hoitamiseen liittyvää demokraattista vastuuvelvollisuutta ja valvontaa koskevista käytännön menettelyistä(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 122 a artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0380/2018),

A.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 3 kohdassa säädetään, että Euroopan keskuspankin on toimitettava valvontaelimensä puheenjohtajan nimittämistä koskeva ehdotus Euroopan parlamentille hyväksyttäväksi ja että puheenjohtaja on valittava avoimella valintamenettelyllä henkilöistä, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus pankkitoiminnan ja rahatalouden alalla ja jotka eivät ole EKP:n neuvoston jäseniä;

B.  ottaa huomioon, että neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 2 kohdassa säädetään, että asetuksen mukaisesti tehtävissä valvontaelintä koskevissa nimityksissä on noudatettava sukupuolten tasapainon, kokemuksen ja pätevyyden periaatteita;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan keskuspankki toimitti 7. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä parlamentille Andrea Enrian nimittämistä valvontaelimen puheenjohtajaksi koskevan ehdotuksen;

D.  ottaa huomioon, että parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi tämän jälkeen ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuihin vaatimuksiin nähden; ottaa huomioon, että arviointia varten valiokunta sai ehdotetulta ehdokkaalta ansioluettelon;

E.  ottaa huomioon, että valiokunta järjesti 20. marraskuuta 2018 ehdotetun ehdokkaan kuulemistilaisuuden, jossa tämä käytti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin;

1.  hyväksyy Euroopan keskuspankin ehdotuksen Andrea Enrian nimittämisestä Euroopan keskuspankin valvontaelimen puheenjohtajaksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan keskuspankille, neuvostolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.
(2) EUVL L 320, 30.11.2013, s. 1.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto: hakemus EGF/2018/003 EL/Attica publishing
PDF 274kWORD 44k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (Kreikan hakemus – EGF/2018/003 EL/Attica publishing) (COM(2018)0667 – C8-0430/2018 – 2018/2240(BUD))
P8_TA-PROV(2018)0471A8-0377/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0667 – C8‑0430/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

–  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0377/2018),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan työmarkkinoille;

B.  katsoo, että unionin taloudellisen tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti;

C.  ottaa huomioon, että Kreikka toimitti hakemuksen EGF/2018/003 EL/Attica publishing EGR:n rahoitustuen saamiseksi sen jälkeen, kun NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon 58 (Kustannustoiminta) luokitellulla toimialalla oli vähennetty 550 työntekijää NUTS 2 ‑tason alueella Attika (EL30) Kreikassa;

D.  ottaa huomioon, että hakemus perustuu EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan toimintakriteeriin, jossa edellytetään, että vähintään 500 työntekijää vähennetään yhdeksän kuukauden viiteajanjaksona yrityksissä, jotka toimivat samalla NACE Rev. 2:n kaksinumerotasoon määritellyllä talouden alalla ja sijaitsevat yhdellä NUTS 2 ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella vierekkäisellä NUTS 2 -tason alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat jäsenvaltion kahdella alueella yhteensä yli 500 työntekijään;

1.  on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EGR-asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että sen vuoksi Kreikka on oikeutettu saamaan kyseisen asetuksen mukaista rahoitustukea 2 308 500 euroa eli 60 prosenttia 3 847 500 euron kokonaiskustannuksista;

2.  toteaa, että Kreikan viranomaiset jättivät hakemuksen 22. toukokuuta 2018 ja että Kreikan toimitettua hakemusta koskevia lisätietoja komissio sai sitä koskevan arvionsa valmiiksi 4. lokakuuta 2018 ja ilmoitti asiasta parlamentille samana päivänä 12 viikon määräaikaa noudattaen;

3.  panee merkille, että Kreikan mukaan työntekijävähennykset liittyvät maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin, erityisesti sen vaikutuksiin Kreikan talouteen, kuten asukasta kohti lasketun reaalisen BKT:n aleneminen, kasvava työttömyys, palkkojen aleneminen ja kotitalouksien tulojen väheneminen, sekä nopeaan digitaaliseen kehitykseen, joka yhdessä suurten mainostajien mainosmenoihinsa tekemien leikkausten kanssa muuttaa kustannusalaa; panee merkille, että alan mainos- ja myyntitulot ovat laskussa;

4.  muistuttaa, että kolmen Kreikan kustannusalalla toimivan yrityksen työntekijävähennyksillä odotetaan olevan huomattavia kielteisiä vaikutuksia paikalliseen talouteen ja että vähennysten vaikutukset kytkeytyvät uudelleentyöllistymisen vaikeuksiin, jotka johtuvat työpaikkojen vähyydestä, työmarkkinoiden tarpeita vastaavien ammatillisen koulutuksen kurssien puutteesta sekä työnhakijoiden suuresta määrästä;

5.  korostaa huolestuneena, että Kreikassa työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys sijoittuu etenkin Attikan alueelle ja että työttömyys on koko Kreikassa edelleen korkealla tasolla;

6.  toteaa, että Kreikka hakee EGR-rahoitustukea toisen kerran Attikan alueen kustannusalalla toteutettujen työntekijävähennysten vuoksi ja että edellinen hakemus EGF/2014/018 jätettiin vuonna 2014 ja se hyväksyttiin(4);

7.  toteaa, että hakemus koskee 550:tä vähennettyä työntekijää, joista suuri osa on naisia (41,82 prosenttia); toteaa lisäksi, että 14,73 prosenttia vähennetyistä työntekijöistä on yli 55-vuotiaita ja 1,6 prosenttia on alle 30-vuotiaita; pitää siksi EGR:stä osarahoitettuja aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä tärkeinä, sillä ne parantavat näiden haavoittuvien ryhmien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että suunnitellussa koulutustarjonnassa on otettu huomioon ensimmäisestä hakemuksesta (EGF-2014-018 GR/Attica) saadut kokemukset, koska käynnissä olevan arvioinnin mukaan sillä on saavutettu hyvät integroitumisosuudet;

9.  toteaa, että toimenpiteitä ei ole suunniteltu työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille (NEET), vaikka heidän määränsä Kreikassa on edelleen suuri;

10.  korostaa, että taloudellisten avustusten edellytyksenä on toimenpiteiden kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen ja että ne voivat toimia todellisina kannustimina Kreikan erityisessä taloudellisessa ympäristössä;

11.  toteaa, että taloudelliset avustukset ja kannustimet, esimerkiksi työhönottokannustimet sekä työnhaku- ja koulutusavustukset, ovat lähellä EGR-asetuksessa vahvistettua 35 prosentin enimmäisosuutta;

12.  toteaa, että Kreikka suunnittelee viidenlaisia toimia hakemuksen piiriin kuuluville vähennetyille työntekijöille: i) ammatillinen ohjaus ja työnhakuneuvonta; ii) työmarkkinoiden tarpeita vastaava koulutus, uudelleenkoulutus ja ammatillinen koulutus; iii) tuki yrityksen perustamiseen; iv) työnhaku- ja koulutusavustukset sekä v) kannustimet työntekijöiden palkkaamiseen;

13.  toteaa, että yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti on laadittu yhdessä Ateenan päivälehtien toimittajaliiton (ΕΣΗΕΑ), Ateenan päivittäisjulkaisujen työntekijäjärjestön (ΕΠΗΕΑ) ja työministeriön edustajien kanssa;

14.  korostaa Kreikan viranomaisten vahvistaneen, ettei tukikelpoisille toimille saada avustusta muista unionin rahastoista tai rahoitusvälineistä ja että kaksinkertainen rahoitus estetään;

15.  palauttaa mieliin, että yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi EGR-asetuksen 7 artiklan mukaisesti ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja ja että sen olisi sovittava yhteen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa;

16.  toteaa jälleen, ettei EGR-tuki saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla yritysten vastuulle, eikä EGR:stä rahoiteta myöskään yritysten tai toimialojen rakenneuudistuksia, ja pitää myönteisenä Kreikan asiasta antamaa vahvistusta;

17.  pyytää, että komissio kehottaa kansallisia viranomaisia antamaan tulevissa ehdotuksissa yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, millä aloilla on kasvumahdollisuuksia ja siten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, sekä keräämään perusteltuja tietoja EGR-rahoituksen vaikutuksesta muun muassa työpaikkojen laatuun ja EGR:n toimien avulla saavutetusta työmarkkinoille paluun asteesta;

18.  pyytää jälleen komissiota varmistamaan kaikkien EGR-tapauksiin liittyvien asiakirjojen julkisuuden;

19.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

20.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

21.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta Kreikan hakemuksen johdosta – EGF/2018/003 EL/Attica publishing

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottavat huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(5) ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(6) ja erityisesti sen 13 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan globalisaatiorahaston, jäljempänä ’EGR’, tarkoituksena on tarjota tukea globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten, maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin jatkumisen taikka uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, ja auttaa heitä integroitumaan uudelleen työmarkkinoille.

(2)  EGR ei saa ylittää 150 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(7) 12 artiklassa säädetään.

(3)  Kreikka toimitti 22 päivänä toukokuuta 2018 hakemuksen EGR:n varojen ottamiseksi käyttöön sen vuoksi, että työntekijöitä on vähennetty kustannustoiminnan toimialalla Attikan alueella. Hakemusta on täydennetty lisätiedoin asetuksen (EU) N:o 1309/2013 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Hakemus on asetuksen (EU) N:o 1309/2013 13 artiklassa säädettyjen EGR:n rahoitustuen vahvistamista koskevien vaatimusten mukainen.

(4)  Tämän vuoksi EGR:stä olisi otettava käyttöön 2 308 500 euroa rahoitustuen antamiseksi Kreikan hakemuksen perusteella.

(5)  Jotta EGR:n varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava siitä päivästä, jona se hyväksytään,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Otetaan Euroopan globalisaatiorahastosta käyttöön 2 308 500 euroa maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina osana varainhoitovuotta 2018 koskevaa unionin yleistä talousarviota.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [sen hyväksymispäivästä](8).

Tehty [...],

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2015/644, annettu 15. huhtikuuta 2015, Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (hakemus EGF/2014/018 GR/Attica broadcasting, Kreikka) (EUVL L 106, 24.4.2015, s. 29–30).
(5) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(6) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(7) Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013, annettu 2 päivänä joulukuuta 2013, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884).
(8)* Parlamentti lisää päivämäärän ennen julkaisemista EUVL:ssä.


Sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen ***I
PDF 444kWORD 63k
Euroopan parlamentin tarkistukset 29. marraskuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sisärajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sovellettavien sääntöjen osalta (COM(2017)0571 – C8-0326/2017 – 2017/0245(COD))(1)
P8_TA-PROV(2018)0472A8-0356/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)  Unionin tärkeimpiin saavutuksiin kuuluu sellaisen alueen luominen, jolla taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus yli sisärajojen. Tällaisen luottamukseen ja solidaarisuuteen perustuvan alueen normaalin toiminnan ja vahvistamisen olisi oltava unionin ja niiden jäsenvaltioiden yhteinen tavoite, jotka ovat päättäneet osallistua siihen. Lisäksi tarvitaan yhteinen toimintatapa tilanteissa, jotka vaikuttavat vakavasti tämän alueen tai jonkin sen osan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen, mahdollistamaan sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen poikkeuksellisissa olosuhteissa ja viimeisenä keinona siten, että samalla tehostetaan asianomaisten jäsenvaltioiden yhteistyötä.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Rajavalvonnan palauttamisen sisärajoille olisi oltava henkilöiden vapaan liikkuvuuden alueella poikkeuksellinen toimenpide. Sisärajavalvonnan palauttamisesta olisi päätettävä ainoastaan viimeisenä keinona, määräajaksi ja siltä osin kuin rajavalvonta on välttämätöntä ja oikeassa suhteessa havaittuun yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan vakavaan uhkaan.
(1)  Rajavalvonnan palauttamisen sisärajoille olisi oltava henkilöiden vapaan liikkuvuuden alueella poikkeuksellinen toimenpide. Sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen vaikuttaa henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen, joten se olisi palautettava ainoastaan viimeisenä keinona, määräajaksi ja siltä osin kuin rajavalvonta on välttämätöntä ja oikeassa suhteessa havaittuun yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan vakavaan uhkaan. Kaikki tällaiset toimenpiteet olisi peruutettava heti, kun niille ei enää ole perusteita.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Muuttoliikkeen ja sen, että suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia ylittää unionin ulkorajan, ei sinänsä pitäisi katsoa muodostavan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Havaittuja vakavia uhkia voidaan torjua erilaisilla toimenpiteillä niiden luonteesta ja laajuudesta riippuen. Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/3998 23 artiklan mukaisesti jäsenvaltioilla on käytettävissään myös poliisivaltuudet, joita voidaan tietyin ehdoin käyttää raja-alueilla. Tästä annetaan jäsenvaltioille ohjeita komission suosituksessa oikeasuhteisista poliisitarkastuksista ja poliisiyhteistyöstä Schengen-alueella9.
(2)  Havaittuja vakavia uhkia voidaan torjua erilaisilla toimenpiteillä niiden luonteesta ja laajuudesta riippuen. Vaikka onkin selvää, että poliisivaltuudet poikkeavat luonteeltaan ja tarkoitukseltaan rajavalvonnasta, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/3998 23 artiklan mukaisesti jäsenvaltioilla on käytettävissään myös poliisivaltuudet, joita voidaan tietyin ehdoin käyttää raja-alueilla. Tästä annetaan jäsenvaltioille ohjeita komission suosituksessa oikeasuhteisista poliisitarkastuksista ja poliisiyhteistyöstä Schengen-alueella9.
__________________
__________________
8 EUVL L 77, 23.3.2016, s.1.
8 EUVL L 77, 23.3.2016, s.1.
9 C(2017) 3349 final, 12.05.2017.
9 C(2017) 3349 final, 12.05.2017.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Jäsenvaltioiden olisi turvauduttava ensisijaisesti vaihtoehtoisiin toimenpiteisiin ennen sisärajavalvonnan palauttamista. Erityisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi silloin, kun se on välttämätöntä ja perusteltua, harkittava poliisitarkastusten lisäämistä tai tehostamista alueellaan, myös raja-alueilla ja tärkeimmillä liikenneväylillä, riskinarvioinnin perusteella siten, että taataan, ettei näiden poliisitarkastusten tavoitteena ole rajavalvonta. Nykytekniikka on tärkeässä osassa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin puuttumisessa. Jäsenvaltioiden olisi arvioitava, voitaisiinko tilanteeseen puuttua riittävällä tavalla lisäämällä rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä sekä poliisin ja tiedustelupalvelujen välistä tiedonvaihtoa koskevaa yhteistyötä.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tietyt yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat vakavat uhat, jotka ovat olleet perusteena rajavalvonnan palauttamiselle, kuten rajat ylittävä terrorismin uhka tai laittomien maahantulijoiden liikkuminen edelleen unionissa tietyissä tilanteissa, saattavat kestää hyvinkin edellä mainittuja ajanjaksoja pitempään. Tämän vuoksi on tarpeen ja perusteltua mukauttaa rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sovellettavia aikarajoja nykyisiin tarpeisiin mutta varmistaa samalla, että toimenpidettä ei käytetä väärin vaan se pysyy poikkeuksena, jota käytetään ainoastaan viimeisenä keinona. Tämän vuoksi Schengenin rajasäännöstön 25 artiklan nojalla sovellettava yleinen määräaika olisi pidennettävä vuoteen.
(4)  Kokemus on kuitenkin osoittanut, että sisärajavalvontaa tarvitsee harvoin palauttaa kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi. Ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa tietyt yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvat vakavat uhat saattavat kestää tällä hetkellä sisärajavalvonnan palauttamiselle sallittua kuuden kuukauden enimmäiskestoa pitempään. Tämän vuoksi on välttämätöntä mukauttaa rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sovellettavia aikarajoja nykyisiin tarpeisiin mutta varmistaa samalla, että toimenpidettä ei käytetä väärin vaan se pysyy poikkeuksena, jota käytetään ainoastaan viimeisenä keinona.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Poikkeusta henkilöiden vapaan liikkuvuuden perusperiaatteesta olisi tulkittava tiukasti, ja yleisen järjestyksen käsite edellyttää, että on olemassa todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Sen varmistamiseksi, että sisärajatarkastukset pysyvät poikkeuksena, jäsenvaltioiden olisi toimitettava aiottua rajavalvonnan palauttamista tai jatkamista koskeva riskinarviointi. Riskinarvioinnissa olisi erityisesti arvioitava, miten kauan havaitun uhan odotetaan kestävän ja mihin sisärajojen osiin se vaikuttaa, osoitettava, että sisärajavalvonnan jatkaminen on ainoa jäljellä oleva keino, sekä selitettävä, miten sisärajavalvonta auttaa havaitun uhan torjumisessa. Jos sisärajavalvontaa suoritetaan yli kuusi kuukautta, riskinarvioinnissa olisi myös jälkikäteen osoitettava palautetun rajavalvonnan teho havaitun uhan torjumisessa sekä selostettava yksityiskohtaisesti, miten jokaisen naapurijäsenvaltion, johon rajavalvonnan jatkaminen on vaikuttanut, kanssa on neuvoteltu ja miten ne ovat voineet vaikuttaa vähiten rasitetta aiheuttavien operatiivisten järjestelyjen määrittämiseen.
(5)  Sen varmistamiseksi, että sisärajatarkastukset ovat viimeinen keino ja pysyvät poikkeuksena, jäsenvaltioiden olisi toimitettava riskinarviointi, jos rajavalvontaa aiotaan jatkaa kauemmin kuin kaksi kuukautta. Riskinarvioinnissa olisi erityisesti arvioitava, miten kauan havaitun uhan odotetaan kestävän ja mihin sisärajojen osiin se vaikuttaa, osoitettava, että sisärajavalvonnan jatkaminen on viimeinen keino, erityisesti osoittamalla, että vaihtoehtoiset toimenpiteet ovat osoittautuneet tai ne katsotaan riittämättömiksi, sekä selitettävä, miten sisärajavalvonta auttaa havaitun uhan torjumisessa. Riskinarvioinnissa olisi myös jälkikäteen osoitettava palautetun rajavalvonnan teho ja vaikuttavuus havaitun uhan torjumisessa sekä selostettava yksityiskohtaisesti, miten jokaisen naapurijäsenvaltion, johon rajavalvonnan jatkaminen on vaikuttanut, kanssa on neuvoteltu ja miten ne ovat voineet vaikuttaa vähiten rasitetta aiheuttavien operatiivisten järjestelyjen määrittämiseen. Jäsenvaltioiden olisi säilytettävä mahdollisuus turvallisuusluokitella tarvittaessa kaikki toimitetut tiedot tai osa niistä.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Kun ehdotettu sisärajavalvonnan palauttaminen liittyy suunniteltuihin erityistapahtumiin, jotka ovat luonteeltaan ja kestoltaan poikkeuksellisia, kuten urheilutapahtumat, tällaisen valvonnan keston olisi oltava erittäin tarkka ja rajattu ja liityttävä tapahtumaan todelliseen kestoon.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jäsenvaltion toimittaman riskinarvioinnin laatu on hyvin tärkeää arvioitaessa rajavalvonnan aiotun palauttamisen tai jatkamisen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta. Eurooppalaisen raja- ja merivartioston sekä Europolin olisi osallistuttava arviointiprosessiin.
(6)  Jäsenvaltion toimittaman riskinarvioinnin laatu on hyvin tärkeää arvioitaessa rajavalvonnan aiotun palauttamisen tai jatkamisen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta. Euroopan raja- ja merivartioviraston, Europolin, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston ja Euroopan unionin perusoikeusviraston olisi osallistuttava arviointiprosessiin.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan 4 kohtaan perustuvaa komission toimivaltaa antaa lausunto olisi muutettava siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden uudet velvoitteet, jotka liittyvät riskinarviointiin ja yhteistyöhön asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa. Jos sisärajavalvontaa suoritetaan yli kuuden kuukauden ajan, komissio olisi velvoitettava antamaan lausunto. Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan 5 kohdassa säädettyä neuvottelumenettelyä olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon virastojen (Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä Europolin) rooli ja painottaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön eri näkökohtien käytännön toteutusta, mukaan lukien tarvittaessa rajan molemmin puolin toteutettavien eri toimenpiteiden koordinointi.
(7)  Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan 5 kohdassa säädettyä neuvottelumenettelyä olisi muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon unionin virastojen rooli ja painottaa jäsenvaltioiden välisen yhteistyön eri näkökohtien käytännön toteutusta.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Jotta tarkistetut säännöt sopisivat paremmin pitkäaikaisten yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien haasteisiin, olisi säädettävä erityisestä mahdollisuudesta jatkaa sisärajavalvontaa pitempään kuin vuoden ajan. Jatkamisen yhteydessä alueella olisi toteutettava uhan torjumiseksi vastaavantasoisia kansallisia poikkeustoimia, kuten julistettava hätätila. Tämä mahdollisuus ei saisi kuitenkaan missään tapauksessa johtaa väliaikaisen sisärajavalvonnan jatkamiseen kahta vuotta pitempään.
(8)  Jotta tarkistetut säännöt sopisivat paremmin pitkäaikaisten yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien uhkien haasteisiin, olisi säädettävä erityisestä mahdollisuudesta jatkaa sisärajavalvontaa poikkeuksellisesti pitempään kuin kuuden kuukauden ajan. Jatkamisen yhteydessä alueella olisi toteutettava uhan torjumiseksi vastaavantasoisia kansallisia poikkeustoimia, kuten julistettava hätätila. Tämä mahdollisuus ei saisi kuitenkaan missään tapauksessa johtaa väliaikaisen sisärajavalvonnan jatkamiseen yhtä vuotta pitempään.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Sisärajavalvonnan palauttamisen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta olisi punnittava suhteessa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan, joka aiheuttaa tarpeen tällaiseen palauttamiseen, minkä lisäksi olisi harkittava vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joita voitaisiin toteuttaa kansallisesti tai unionin tasolla taikka molemmilla, sekä tällaisen toimenpiteen vaikutusta henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Jotta voitaisiin selventää Schengenin rajasäännöstön 29 ja 25 artiklan nojalla sovellettavien aikarajojen suhdetta, 25 artiklan 4 kohdassa olevaa viittausta 29 artiklaan olisi muutettava.
Poistetaan.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Mahdollisuuteen suorittaa väliaikaista sisärajavalvontaa tietyn yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen yli vuoden ajan kohdistuvan uhan vuoksi olisi sovellettava erityistä menettelyä.
(10)  Mahdollisuuteen suorittaa väliaikaista sisärajavalvontaa tietyn yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen yli kuuden kuukauden ajan kohdistuvan uhan vuoksi olisi sovellettava erityistä menettelyä, joka edellyttää neuvoston suositusta.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Komission olisi tämän vuoksi annettava lausunto valvonnan jatkamisen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta sekä tarvittaessa yhteistyöstä naapurijäsenvaltioiden kanssa.
(11)  Komission olisi tämän vuoksi annettava lausunto valvonnan jatkamisen tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta. Euroopan parlamentille olisi viipymättä ilmoitettava ehdotetusta jatkamisesta. Jäsenvaltioilla, joihin valvonnan jatkaminen vaikuttaa, olisi oltava mahdollisuus esittää huomautuksia komissiolle ennen kuin tämä antaa lausuntonsa.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Neuvosto voi komission lausunnon huomioon ottaen suositella valvonnan poikkeuksellista jatkamista ja tarvittaessa määrittää ehdot asianomaisten jäsenvaltioiden yhteistyölle sen varmistamiseksi, että kyseessä on poikkeustoimenpide, jota sovelletaan ainoastaan niin kauan kuin välttämätöntä ja perusteltua, ja että toimenpide on linjassa saman havaitun yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan vuoksi alueella toteutettujen kansallisten toimenpiteiden kanssa. Neuvoston suosituksen olisi oltava ennakkoedellytys kaikissa tapauksissa, joissa soveltamista jatketaan yli vuoden ajan, joten suosituksen olisi oltava luonteeltaan samanlainen kuin 29 artiklassa jo säädetään.
(13)  Neuvosto voi komission lausunnon huomioon ottaen suositella valvonnan poikkeuksellista jatkamista ja tarvittaessa vahvistaa ehdot asianomaisten jäsenvaltioiden yhteistyölle sen varmistamiseksi, että kyseessä on poikkeustoimenpide, jota sovelletaan ainoastaan niin kauan kuin välttämätöntä ja perusteltua, ja että toimenpide on linjassa saman havaitun yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan vuoksi alueella toteutettujen kansallisten toimenpiteiden kanssa. Neuvoston suosituksen olisi oltava ennakkoedellytys kaikissa tapauksissa, joissa soveltamista jatketaan yli kuuden kuukauden ajan. Neuvoston suositus olisi toimitettava viipymättä Euroopan parlamentille.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Jos poikkeuksellisissa olosuhteissa sisärajavalvonnan puuttuminen vaarantaa koko alueen toiminnan ja tämän takia toteutetaan erityismenettelyn mukaisia toimenpiteitä, näitä toimenpiteitä ei saisi jatkaa asetuksessa (EU) 2016/399 säädettyjen sisärajavalvonnan palauttamiseen tai jatkamiseen liittyvien muiden menettelyjen mukaisilla toimenpiteillä tai yhdistää niihin.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)  Jos komissio katsoo, että jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvoitteitaan, sen olisi perussopimusten valvojana, joka valvoo unionin oikeuden soveltamista, toteutettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä muun muassa saattamalla asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
25 artikla – 1 kohta
”1. Jos alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu jäsenvaltiossa vakava uhka, jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan kaikille sisärajoilleen tai niiden tiettyihin osiin rajoitetuksi, enintään 30 vuorokauden ajaksi tai, jos vakava uhka kestää pitempään kuin 30 vuorokautta mutta ei pitempään kuin kuusi kuukautta, sen arvioidun keston ajaksi. Sisärajoille väliaikaisesti palautetun rajavalvonnan laajuus ja kesto eivät saa ylittää sitä, mikä on uhan vakavuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä.
”1. Jos alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu jäsenvaltiossa vakava uhka, jäsenvaltio voi poikkeuksellisesti palauttaa rajavalvonnan kaikille sisärajoilleen tai niiden tiettyihin osiin rajoitetuksi ajaksi viimeisenä keinona. Sisärajoille väliaikaisesti palautetun rajavalvonnan laajuus ja kesto eivät saa ylittää sitä, mikä on uhan vakavuuden vuoksi ehdottoman välttämätöntä.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
25 artikla – 2 kohta
2.  Rajavalvonta voidaan palauttaa sisärajoille ainoastaan viimeisenä keinona ja 27, 27 a, 28 ja 29 artiklan mukaisesti. Jäljempänä 26 ja 30 artiklassa tarkoitetut arviointiperusteet on otettava huomioon kussakin tapauksessa, jossa 27, 27 a, 28 tai 29 artiklan nojalla harkitaan päätöstä rajavalvonnan palauttamisesta sisärajoille.
Poistetaan.
Tarkistukset 22 ja 52
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
25 artikla – 3 kohta
3.  Jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka jatkuu asianomaisessa jäsenvaltiossa pitempään kuin tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn ajan, kyseinen jäsenvaltio voi pidentää rajavalvontaa sisärajoillaan 26 artiklassa säädetyt arviointiperusteet huomioon ottaen ja 27 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vakavan uhan ennakoitavaa kestoa vastaavilla, uusittavissa olevilla enintään kuuden kuukauden ajanjaksoilla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syiden perusteella ja ottaen huomioon mahdolliset uudet tekijät.
Poistetaan.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
25 artikla – 4 kohta
Kokonaisajanjakso, jonka aikana rajavalvonta on palautettuna sisärajoille, myös tämän artiklan 3 kohdan mukaisten jatkamisten perusteella, ei saa ylittää yhtä vuotta.
Poistetaan.
Kokonaisajanjaksoa voidaan jatkaa 27 a artiklassa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa edelleen kahden vuoden enimmäiskestoon saakka mainitun artiklan mukaisesti.
Kokonaisajanjaksoa voidaan jatkaa 29 artiklassa tarkoitetuissa poikkeuksellisissa olosuhteissa enintään kahdella vuodella mainitun artiklan 1 kohdan mukaisesti.”
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
26 artikla
1 a)  Korvataan 26 artikla seuraavasti:
26 artikla
26 artikla
Perusteet rajavalvonnan väliaikaiselle palauttamiselle sisärajoille
Perusteet rajavalvonnan väliaikaiselle palauttamiselle sisärajoille
Kun jäsenvaltio päättää viimeisenä keinona palauttaa rajavalvonnan väliaikaisesti sen yhdelle tai useammalle sisärajalle tai sisärajan osalle taikka päättää jatkaa tällaista palauttamista 25 artiklan tai 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sen on arvioitava, missä määrin tällainen toimenpide todennäköisesti lieventää asianmukaisesti yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa, ja arvioitava toimenpiteen oikeasuhteisuutta suhteessa kyseiseen uhkaan. Tällaista arviointia suoritettaessa jäsenvaltion on otettava erityisesti huomioon seuraavat näkökohdat:
Ennen kuin jäsenvaltio päättää viimeisenä keinona palauttaa rajavalvonnan väliaikaisesti sen yhdelle tai useammalle sisärajalle tai sisärajan osalle taikka päättää jatkaa tällaista väliaikaista palauttamista, sen on arvioitava
a)  voidaanko pitää todennäköisenä, että rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille lieventää riittävästi yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa;
b)  voidaanko pitää todennäköisenä, että muut toimenpiteet kuin rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille, kuten tehostettu rajat ylittävä poliisiyhteistyö tai tehostetut poliisitarkastukset, lieventävät riittävästi yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa;
c)  onko rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille oikeassa suhteessa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan, ottaen erityisesti huomioon seuraavat seikat:
a)   mahdollisten uhkien todennäköinen vaikutus yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen, myös terroritekojen tai -uhkien sekä järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamien uhkien seurauksena;
i)  mahdollisten uhkien todennäköinen vaikutus yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen, myös terroritekojen tai -uhkien sekä järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamien uhkien seurauksena; ja
b)   tällaisen toimenpiteen todennäköinen vaikutus henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa.
ii)  rajavalvonnan väliaikaisen palauttamisen sisärajoille todennäköinen vaikutus henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa.
Jos jäsenvaltio ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti arvioi, että rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille todennäköisesti ei lievennä riittävästi yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa, se ei palauta sisärajavalvontaa.
Jos jäsenvaltio ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti arvioi, että muut toimenpiteet kuin rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoille todennäköisesti lieventävät riittävästi yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa, se ei palauta tai jatka sisärajavalvontaa vaan toteuttaa kyseiset muut toimenpiteet.
Jos jäsenvaltio ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti arvioi, että ehdotettu sisärajavalvonnan väliaikainen palauttaminen ei ole oikeassa suhteessa uhkaan, se ei palauta tai jatka sisärajavalvontaa.”
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -i alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – otsikko
-i)  Korvataan otsikko seuraavasti:
Menettely rajavalvonnan väliaikaiseksi palauttamiseksi sisärajoille 25 artiklan nojalla
Menettely rajavalvonnan väliaikaiseksi palauttamiseksi sisärajoille, kun yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu ennakoitava vakava uhka”
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -i a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – -1 kohta (uusi)
-i a) Lisätään 27 artiklaan ennen 1 kohtaa uusi kohta seuraavasti:
”-1. Jos alueella, jolla ei suoriteta sisärajavalvontaa, yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu jäsenvaltiossa vakava uhka, jäsenvaltio voi viimeisenä keinona ja 26 artiklassa säädettyjen arviointiperusteiden täyttyessä palauttaa rajavalvonnan kaikille sisärajoilleen tai niiden tiettyihin osiin rajoitetuksi, enintään 30 vuorokauden ajaksi tai, jos vakava uhka kestää pitempään kuin 30 vuorokautta, sen arvioidun keston ajaksi mutta ei missään tilanteessa kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi.”
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – -i b alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 kohta – johdantokappale
-i b) Korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:
1.  Kun jäsenvaltio suunnittelee rajavalvonnan palauttamista sisärajoille 25 artiklan nojalla, sen on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään neljä viikkoa ennen suunniteltua palauttamista tai tätä lyhyemmän ajan kuluessa, jos rajavalvonnan sisärajoille palauttamisen tarpeen aiheuttavat olosuhteet ovat käyneet ilmi alle neljä viikkoa ennen suunniteltua palauttamista. Jäsenvaltion on annettava tässä yhteydessä seuraavat tiedot:
1. Sovellettaessa -1 kohtaa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään neljä viikkoa ennen suunniteltua palauttamista tai tätä lyhyemmän ajan kuluessa, jos rajavalvonnan sisärajoille palauttamisen tarpeen aiheuttavat olosuhteet ovat käyneet ilmi alle neljä viikkoa ennen suunniteltua palauttamista. Jäsenvaltion on annettava tässä yhteydessä seuraavat tiedot:
Tarkistukset 28 ja 57
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 kohta – a a alakohta
i)  Lisätään 1 kohtaan aa alakohta seuraavasti:
Poistetaan.
”aa) riskinarviointi, jossa arvioidaan, miten kauan havaitun uhan odotetaan kestävän ja mihin sisärajojen osiin se vaikuttaa, osoitetaan, että rajavalvonnan jatkamista käytetään viimeisenä keinona, sekä selitetään, miten sisärajavalvonta auttaa havaitun uhan torjumisessa. Jos rajavalvonta on jo ollut palautettuna yli kuusi kuukautta, riskinarvioinnissa on myös selitettävä, miten aiempi rajavalvonnan palauttaminen on auttanut havaitun uhan lievittämisessä.
Riskinarvioinnin on myös sisällettävä yksityiskohtainen kertomus koordinoinnista asianomaisen jäsenvaltion sekä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden välillä, jonka/joiden kanssa se jakaa sisärajan, jolla rajavalvontaa on suoritettu.
Komissio toimittaa riskinarvioinnin tarvittaessa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja Europolille;”
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – i a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 kohta – a b alakohta (uusi)
i a)  Lisätään 1 kohtaan ab alakohta seuraavasti:
”a b) jäsenvaltion yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan uhan vuoksi toteuttamat tai suunnittelemat muut toimenpiteet kuin ehdotettu palauttaminen sekä näyttöön perustuva syy siihen, että vaihtoehtoiset toimenpiteet, kuten tehostettu rajat ylittävä poliisiyhteistyö tai tehostetut poliisitarkastukset, katsottiin riittämättömiksi;”
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – ii alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 kohta – e alakohta
”e) tarvittaessa toimenpiteet, jotka muiden jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa, kuten on sovittu ennen rajavalvonnan väliaikaista palauttamista kyseisille sisärajoille.”
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iii alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 kohta – viimeinen virke
”Komissio voi tarvittaessa pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta tai asianomaisilta jäsenvaltioilta lisätietoja, mukaan lukien yhteistyöstä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin suunniteltu rajavalvonnan jatkaminen sisärajoilla vaikuttaa, sekä lisätietoja sen arvioimiseksi, käytetäänkö toimenpidettä viimeisenä keinona.”
”Komissio voi tarvittaessa pyytää asianomaiselta jäsenvaltiolta tai asianomaisilta jäsenvaltioilta lisätietoja, mukaan lukien yhteistyöstä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joihin suunniteltu rajavalvonnan palauttaminen tai jatkaminen sisärajoilla vaikuttaa, sekä lisätietoja sen arvioimiseksi, käytetäänkö toimenpidettä viimeisenä keinona.”
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iii a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 a kohta (uusi)
iii a)  Lisätään 1 a kohta seuraavasti:
”1 a. Jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka jatkuu asianomaisessa jäsenvaltiossa pitempään kuin kaksi kuukautta, kyseinen jäsenvaltio voi pidentää rajavalvontaa sisärajoillaan 26 artiklassa säädetyt arviointiperusteet huomioon ottaen vakavan uhan ennakoitavaa kestoa vastaavan ajan, joka ei missään tilanteessa saa ylittää neljää kuukautta, tämän artiklan -1 kohdassa tarkoitettujen syiden perusteella ja ottaen huomioon mahdolliset uudet tekijät. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille ja komissiolle 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa.”
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iii b alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 1 b kohta (uusi)
iii b)  Lisätään 1 b kohta seuraavasti:
”1 b. Sovellettaessa 1 a kohtaa asianomaisen jäsenvaltion on 1 kohdassa säädettyjen tietojen lisäksi toimitettava riskinarviointi, jossa
i)  arvioidaan, miten kauan havaitun uhan odotetaan kestävän ja mihin sisärajojen osiin se vaikuttaa;
ii)  esitellään vaihtoehtoiset toimet tai toimenpiteet, joita on jo toteutettu havaitun uhan torjumiseksi;
iii)  selitetään, miksi ii alakohdassa tarkoitetuilla vaihtoehtoisilla toimilla tai toimenpiteillä ei lievennetty riittävästi havaittua uhkaa;
iv)  osoitetaan, että rajavalvonnan jatkaminen on viimeinen keino; ja
v)  selitetään, kuinka rajavalvonta auttaisi paremmin havaitun uhan torjumisessa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin on myös sisällettävä yksityiskohtainen kertomus asianomaisen jäsenvaltion yhteistyöstä sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden kanssa, johon/joihin rajavalvonnan palauttaminen suoraan vaikuttaa, mukaan lukien ne jäsenvaltiot, joiden kanssa kyseinen jäsenvaltio jakaa sisärajan, jolla rajavalvontaa suoritetaan.
Komissio toimittaa riskinarvioinnin virastolle ja Europolille ja voi tarvittaessa pyytää niiden näkemyksiä asiasta.
Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla riskinarvioinnissa käytettävät menetelmät.”
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iii c alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 2 kohta
iii c)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, kun ne toimitetaan muille jäsenvaltioille ja komissiolle mainitun kohdan nojalla.
2. Edellä 1 ja 1 b kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, kun ne toimitetaan muille jäsenvaltioille ja komissiolle mainittujen kohtien nojalla.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iii d alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 3 kohta
iii d)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:
3.  Jäsenvaltio, joka tekee 1 kohdan mukaisen ilmoituksen, voi kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarvittaessa päättää turvallisuusluokitella osia tiedoista. Tällainen turvallisuusluokittelu ei estä komissiota antamasta tietoja Euroopan parlamentin saataville. Tämän artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille toimitettujen tietojen ja asiakirjojen lähettämisessä ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja komission välillä sovellettavia sääntöjä luottamuksellisten tietojen toimittamisesta ja käsittelystä.
3. Jäsenvaltio, joka toimittaa ilmoituksen, voi kansallista lainsäädäntöä noudattaen tarvittaessa turvallisuusluokitella osia 1 ja 1 b kohdassa tarkoitetuista tiedoista. Tällainen turvallisuusluokittelu ei estä jäsenvaltioita, joihin rajavalvonnan väliaikainen palauttaminen sisärajoilla vaikuttaa, saamasta tietoja asianmukaisia ja suojattuja poliisiyhteistyön kanavia käyttäen, eikä se estä komissiota antamasta tietoja Euroopan parlamentin saataville. Tämän artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille toimitettujen tietojen ja asiakirjojen lähettämisessä ja käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja komission välillä sovellettavia sääntöjä luottamuksellisten tietojen toimittamisesta ja käsittelystä.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iv alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Asianomaisen jäsenvaltion tehtyä 1 kohdan mukaisen ilmoituksen komissio tai jokin muu jäsenvaltio voi antaa asiasta lausunnon 5 kohdan mukaisia neuvotteluja varten, tämän kuitenkaan rajoittamatta SEUT 72 artiklan soveltamista.
Asianomaisen jäsenvaltion tehtyä 1 ja 1 a kohdan mukaisen ilmoituksen komissio tai jokin muu jäsenvaltio voi antaa asiasta lausunnon 5 kohdan mukaisia neuvotteluja varten, tämän kuitenkaan rajoittamatta SEUT 72 artiklan soveltamista.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iv alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Jos komissio epäilee sisärajavalvonnan suunnitellun palauttamisen tarpeellisuutta tai oikeasuhteisuutta, tai jos se katsoo, että ilmoituksen jostakin näkökohdasta olisi asianmukaista neuvotella, se antaa asiasta lausunnon.
Jos komissio ilmoitukseen sisältyvien tietojen tai saamiensa lisätietojen perusteella epäilee sisärajavalvonnan suunnitellun palauttamisen tarpeellisuutta tai oikeasuhteisuutta, tai jos se katsoo, että ilmoituksen jostakin näkökohdasta olisi asianmukaista neuvotella, se antaa asiasta viipymättä lausunnon.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – iv alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 4 kohta – 3 alakohta
Jos rajavalvonta sisärajoilla on jo ollut palautettuna kuuden kuukauden ajan, komissio antaa asiasta lausunnon.”
Poistetaan.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – v alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 artikla – 5 kohta
”Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista tiedoista ja 4 kohdassa tarkoitetusta komission tai jäsenvaltion lausunnosta on neuvoteltava komission johdolla. Neuvotteluihin kuuluu tarpeen mukaan yhteisiä kokouksia, joihin osallistuvat jäsenvaltio, joka suunnittelee rajavalvonnan palauttamista sisärajoille, muut jäsenvaltiot, etenkin jäsenvaltiot, joihin kyseiset toimenpiteet vaikuttavat suoraan, sekä asiaankuuluvat virastot. Neuvotteluissa tarkastellaan aiottujen toimenpiteiden oikeasuhteisuutta, havaittua yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa sekä tapoja varmistaa keskinäisen yhteistyön toteutuminen jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltion, joka suunnittelee rajavalvonnan palauttamista tai jatkamista sisärajoilla, on otettava rajatarkastuksia suorittaessaan kaikin tavoin huomioon neuvottelujen tulokset.”
”Edellä 1 ja 1 b kohdassa tarkoitetuista tiedoista ja 4 kohdassa tarkoitetusta komission tai jäsenvaltion lausunnosta on neuvoteltava. Neuvotteluihin kuuluu
i)  yhteisiä kokouksia rajavalvonnan palauttamista sisärajoille suunnittelevan jäsenvaltion, muiden jäsenvaltioiden, erityisesti niiden, joihin tällaiset toimenpiteet vaikuttavat suoraan, ja komission kesken, jotta tarvittaessa voidaan järjestää jäsenvaltioiden keskinäistä yhteistyötä ja arvioida toimenpiteiden oikeasuhteisuutta niihin tapahtumiin nähden, jotka antavat aihetta rajavalvonnan palauttamiseen, mahdolliset vaihtoehtoiset toimenpiteet mukaan lukien, sekä yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaan uhkaan nähden;
ii)  komission tarpeen mukaan tekemiä, ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä kyseessä oleville sisärajoille, tarvittaessa jäsenvaltioiden ja viraston, Europolin tai minkä tahansa muun asian kannalta merkityksellisen unionin elimen, toimiston tai viraston asiantuntijoiden tuella, jotta voidaan arvioida rajavalvonnan tehokkuutta kyseisillä sisärajoilla ja tämän asetuksen noudattamista; raportit tällaisista ennalta ilmoittamattomista tarkastuskäynneistä toimitetaan Euroopan parlamentille.”
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 aartikla – otsikko
Erityismenettely tilanteessa, jossa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka kestää yli vuoden
Erityismenettely tilanteessa, jossa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka kestää yli kuusi kuukautta
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 aartikla – 1 kohta
”1. Poikkeustapauksissa, joissa jäsenvaltiolla on vastassaan sama vakava yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka pidempään kuin 25 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettu ajanjakso, ja jos sen alueella on toteutettu tämän uhan torjumiseksi vastaavantasoisia kansallisia poikkeustoimia, tämän uhan vuoksi väliaikaisesti palautettua rajavalvontaa voidaan edelleen jatkaa tämän artiklan mukaisesti.
”1. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa jäsenvaltiolla on vastassaan sama vakava yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva uhka pidempään kuin 27 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettu ajanjakso, ja jos sen alueella on toteutettu tämän uhan torjumiseksi vastaavantasoisia kansallisia poikkeustoimia, tämän uhan vuoksi väliaikaisesti palautettua rajavalvontaa voidaan edelleen jatkaa tämän artiklan mukaisesti.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 aartikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään kuusi viikkoa ennen 25 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun ajanjakson päättymistä suunnittelevansa uutta pidennystä tässä artiklassa säädetyn erityismenettelyn mukaisesti. Ilmoituksen on sisällettävä 27 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa vaaditut tiedot. Edellä olevan 27 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan.
2.  Jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle viimeistään kolme viikkoa ennen 27 artiklan 1 a kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä suunnittelevansa uutta pidennystä tässä artiklassa säädetyn erityismenettelyn mukaisesti. Tämän ilmoituksen on sisällettävä kaikki 27 artiklan 1 ja 1 b kohdan nojalla vaaditut tiedot. Edellä olevan 27 artiklan 2 ja 3 kohtaa sovelletaan.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 aartikla – 3 kohta
3.  Komissio antaa asiasta lausunnon.
3.  Komissio antaa lausunnon siitä, täyttääkö ehdotettu jatkaminen 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset ja onko se tarpeellinen ja oikeasuhteinen. Jäsenvaltiot, joihin ehdotettu jatkaminen vaikuttaa, voivat esittää huomautuksia komissiolle ennen kuin tämä antaa kyseisen lausunnon.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EU) 2016/399
27 aartikla – 4 kohta
4.  Neuvosto voi komission lausunnon asianmukaisesti huomioon ottaen suositella, että asianomainen jäsenvaltio päättää edelleen jatkaa rajavalvontaa sisärajoilla enintään kuuden kuukauden ajan. Tätä ajanjaksoa voidaan jatkaa enintään kolme kertaa enintään kuuden kuukauden ajaksi. Neuvosto ilmoittaa suosituksessaan ainakin 27 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut tiedot. Tarvittaessa se määrittelee ehdot kyseisten jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle.
4.  Kun neuvosto on ottanut huomioon komission lausunnon, se voi viimeisenä keinona suositella, että asianomainen jäsenvaltio edelleen jatkaa rajavalvontaa sisärajoillaan enintään kuuden kuukauden ajan. Neuvosto ilmoittaa suosituksessaan 27 artiklan 1 ja 1 b kohdassa tarkoitetut tiedot ja vahvistaa ehdot kyseisten jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle.
Tarkistukset 45 ja 66
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
28 artikla – 4 kohta
3 a)  Korvataan 28 artiklan 4 kohta seuraavasti:
4.  Kokonaisajanjakso, jonka aikana rajavalvonta on palautettuna sisärajoille tämän artiklan 1 kohdan mukaisen alkuperäisen ajanjakson ja tämän artiklan 3 kohdan mukaisten jatkamisten perusteella, ei saa ylittää kahta kuukautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 4 kohdan soveltamista.
4. Kokonaisajanjakso, jonka aikana rajavalvonta on palautettuna sisärajoille tämän artiklan 1 kohdan mukaisen alkuperäisen ajanjakson ja tämän artiklan 3 kohdan mukaisten jatkamisten perusteella, ei saa ylittää kahta kuukautta.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 b alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
28 aartikla (uusi)
3 b)  Lisätään uusi 28 a artikla seuraavasti:
”28 a artikla
Sen ajanjakson laskeminen, jonka aikana rajavalvonta on palautettuna tai sitä jatketaan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan ennakoitavan uhan vuoksi, tilanteessa, jossa yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuva vakava uhka kestää yli kuusi kuukautta, ja välittömiä toimia edellyttävissä tapauksissa
Kaikki tapaukset, joissa rajavalvonta palautetaan sisärajoille tai sitä jatketaan ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä], on otettava huomioon laskettaessa 27 artiklassa, 27 a artiklassa ja 28 artiklassa tarkoitettuja ajanjaksoja.”
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 c alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
29 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
3 c)  Lisätään 29 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Jäljempänä 30 artiklassa tarkoitetut arviointiperusteet on otettava huomioon kussakin tapauksessa, jossa tämän artiklan nojalla harkitaan päätöstä rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tai sen jatkamisesta.”
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 d alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2016/399
29 artikla – 5 kohta
3 d)  Korvataan 29 artiklan 5 kohta seuraavasti:
5.  Tämä artikla ei rajoita niitä toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa 25, 27 ja 28 artiklan nojalla, jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka.
5. Tämä artikla ei rajoita niitä toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa 27, 27 a ja 28 artiklan nojalla, jos yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Kokonaisajanjaksoa, jonka aikana rajavalvonta on palautettuna sisärajoille tai sitä jatketaan tämän artiklan nojalla, ei kuitenkaan saa jatkaa 27, 27 a tai 28 artiklan nojalla toteutetuilla toimienpiteillä tai yhdistää niihin.”
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
1 aartikla (uusi)
1 a  artikla
Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden Schengenin rajasäännöstön 27 artiklan mukaisesti tekemiin ilmoituksiin ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä].
Sisärajavalvonnan palauttamista tai sen jatkamista koskevan ilmoituksen tekemisestä ennen ... päivää ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivä] kulunut aika on otettava huomioon laskettaessa 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua ajanjaksoa.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0356/2018).


Lentoliikenteen harjoittamisen yhteiset säännöt ***I
PDF 252kWORD 41k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 29. marraskuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttamisesta (COM(2016)0818 – C8-0531/2016 – 2016/0411(COD))
P8_TA-PROV(2018)0473A8-0150/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0818),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0531/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 5. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 23. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0150/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 29. marraskuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/… antamiseksi lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2016)0411


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Asetukseen (EY) N:o 1008/2008 sisältyy säännöksiä, joissa mahdollistetaan kolmannessa maassa rekisteröityjen ilma-alusten vuokraussopimukset ja erityisesti sopimukset ilma-aluksen vuokraamisesta miehistöineen.

(2)  Kyseiset sopimukset sallitaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten siinä tapauksessa, että sopivaa ilma-alusta ei ole saatavilla unionin markkinoilla. Näiden sopimusten olisi oltava ajallisesti tiukasti rajattuja ja niissä olisi noudatettava unionin oikeuteen ja kansalliseen oikeuteen sisältyviä turvallisuussääntöjä vastaavia turvallisuusnormeja.

(3)  Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan Yhdysvaltojen välinen lentoliikennesopimus(4), jäljempänä ’lentoliikennesopimus’, allekirjoitettiin 25 päivänä huhtikuuta 2007, ja sitä muutettiin myöhemmin 24 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyllä pöytäkirjalla. Lentoliikennesopimuksessa heijastuu sen osapuolten yhteinen tavoite jatkaa markkinoille pääsyn esteiden poistamista, jotta voitaisiin maksimoida kuluttajille, lentoyhtiöille, työntekijöille ja yhteisöille Atlantin molemmin puolin aiheutuvat hyödyt.

(4)  Lentoliikennesopimuksessa määrätään sen osapuolten välisestä avoimesta järjestelystä ilma-alusten vuokraamiseksi miehistöineen. Sopimukset ilma-aluksen vuokraamiseksi miehistöineen ovat mahdollisia kansainvälisessä lentoliikenteessä lentoliikennesopimuksen 10 artiklan asiaa koskevien määräysten nojalla sillä edellytyksellä, että kaikilla tällaisten sopimusten osapuolilla on asianmukaiset luvat ja että ne noudattavat sellaisia lakeja ja määräyksiä, joita lentoliikennesopimuksen osapuolet tavanomaisesti soveltavat.

(5)  Alan kehityssuuntaukset sekä lentoliikennesopimuksella perustetussa sekakomiteassa aiheesta käydyt keskustelut ovat osoittaneet, että lentoliikennesopimuksen osapuolet hyötyisivät erillisestä miehistöineen vuokraamista koskevasta sopimuksesta, jolla tarkennettaisiin lentoliikennesopimuksen asiaa koskevia määräyksiä.

(6)  Koska tällaisella miehistöineen vuokraamista koskevalla sopimuksella höllennettäisiin voimassa olevia aikarajoituksia, siitä aiheutuisi seurannaisvaikutuksia asetukselle (EY) N:o 1008/2008, jossa säädetään aikarajoituksista, jotka koskevat unionin lentoliikenteen harjoittajien kolmansien maiden lentoliikenteen harjoittajilta miehistöineen vuokraamia ilma-aluksia.

(7)  Sen vuoksi on tarpeen muuttaa asetusta (EY) N:o 1008/2008, jotta voidaan höllentää aikarajoituksia sellaisen ilma-alusten miehistöineen vuokrauksen osalta, josta sovitaan unionin kolmansien maiden kanssa tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa.

(8)  Koska komissio uudelleentarkastelee parhaillaan asetusta (EY) N:o 1008/2008 ja myös sen miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskevia säännöksiä ja niiden mahdollista vaikutusta työntekijöihin ja kuluttajiin ja koska komission uudelleentarkastelu voi johtaa asetuksen (EY) N:o 1008/2008 yleiseen tarkistamiseen, tällä asetuksella ainoastaan yhdenmukaistetaan asetus (EY) N:o 1008/2008 asiaa koskevien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskevan kansainvälisen sopimuksen olisi sisällettävä vastavuoroiset oikeudet ja velvollisuudet molemmille osapuolille, ja sen olisi perustuttava johonkin olemassa olevaan lentoliikennesopimukseen.

(9)  Asetus (EY) N:o 1008/2008 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1008/2008 13 artiklan 3 kohdan b alakohdan johdantolause seuraavasti:"

”jokin seuraavista ehdoista täyttyy, paitsi jos unionin allekirjoittamassa ja johonkin ennen 1 päivää tammikuuta 2008 allekirjoitettuun lentoliikennesopimukseen, jonka osapuoli unioni on, perustuvassa miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskevassa kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätään:”.

"

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta … .

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 345, 13.10.2017, s. 126.
(2)EUVL C 345, 13.10.2017, s. 126.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 29. marraskuuta 2018.
(4)EUVL L 134, 25.5.2007, s.4.


Luvan myöntäminen tietyille natriumdikromaatin käyttötarkoituksille
PDF 282kWORD 48k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä tietyille natriumdikromaatin käyttötarkoituksille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti (Ilario Ormezzano Sai S.R.L.) (D058762/01 – 2018/2929(RSP))
P8_TA-PROV(2018)0474B8-0548/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi luvan myöntämisestä tietyille natriumdikromaatin käyttötarkoituksille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisesti (Ilario Ormezzano Sai S.R.L.) (D058762/01),

–  ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(1) (REACH-asetus) ja erityisesti sen 64 artiklan 8 kohdan,

–  ottaa huomioon riskinarviointikomitean (RAC) ja sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean (SEAC) REACH-asetuksen 64 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti antamat lausunnot(2),

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(3) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että natriumdikromaatti sisältyy REACH-asetuksen liitteeseen XIV kolmen sisäisen ominaisuuden vuoksi: syöpää aiheuttava, perimää vaurioittava ja lisääntymiselle vaarallinen (kategoria 1B); ottaa huomioon, että natriumdikromaatti lisättiin REACH-asetuksen liitteeseen XIV mahdollisesti sisällytettävien aineiden luetteloon vuonna 2008(4), koska se on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008(5) mukaisesti syöpää aiheuttavaksi, perimää vaurioittavaksi ja lisääntymiselle vaaralliseksi (kategoria 1B);

B.  ottaa huomioon, että natriumdikromaatin syöpää aiheuttava molekulaarinen yksikkö on kromi(VI), joka sisältää ionin, joka vapautuu, kun natriumdikromaatti liukenee ja hajoaa; ottaa huomioon, että kromi(VI) aiheuttaa hengitysteitse ihmisillä ja eläimillä keuhkokasvaimia ja suun kautta eläimillä ruoansulatuskanavan kasvaimia;

C.  ottaa huomioon, että natriumdikromaatti identifioitiin jo vuonna 1997 neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93(6) puitteissa arvioinnin kannalta ensisijaiseksi aineeksi komission asetuksen (EY) N:o 143/97(7) mukaisesti; ottaa huomioon, että komissio antoi vuonna 2008 suosituksen natriumdikromaatille altistumisen riskin vähentämiseksi(8);

D.  ottaa huomioon, että Ilario Ormezzano Sai S.R.L (jäljempänä ’hakija’), on hakenut lupaa käyttää natriumdikromaattia villan värjäyksessä; ottaa huomioon, että sovellusta kuvataan RAC:n ja SEAC:n lausunnoissa ”tuotantoketjun alkupään” sovellukseksi; ottaa huomioon, että hakija toimittaa natriumdikromaattia yhdelletoista jatkokäyttäjälle, jotka joko valmistavat väriaineita tai käyttävät niitä itse värjäyksessä;

E.  toteaa, että REACH-asetuksen tarkoituksena on varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu, mukaan lukien vaihtoehtoisten keinojen edistäminen aineiden vaarojen arvioimiseksi, sekä aineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla samalla kilpailukykyä ja innovointia edistäen; ottaa huomioon, että REACH-asetuksen ensisijainen tavoite on asetuksen johdanto-osan 16 kappaleen perusteella, sellaisena kuin unionin tuomioistuin on sitä tulkinnut(9), ensimmäinen näistä kolmesta tavoitteesta;

F.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksessa ei säädetä erityisestä lupajärjestelmästä ”tuotantoketjun alkupään sovelluksille”; katsoo, että kaikkien luvanhakijoiden on toimitettava REACH-asetuksen 62 artiklassa luetellut tiedot riippumatta niiden roolista toimitusketjussa tai siitä, millä toimitusketjun tasolla ne ovat;

G.  toteaa, että riskinarviointikomitea vahvisti, ettei ole mahdollista määrittää johdettua vaikutuksetonta altistumistasoa natriumdikromaatin syöpää aiheuttaville ominaisuuksille, minkä vuoksi natriumdikromaattia pidetään REACH-asetuksen 60 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuna aineena, jonka osalta ei voida määritellä kynnysarvoa; toteaa tämän tarkoittavan, että tälle aineelle ei voida asettaa teoreettista ”turvallista altistumistasoa”, jota voitaisiin käyttää vertailuarvona sen arvioimiseksi, onko sen käytöstä aiheutuva riski riittävän hyvin hallinnassa;

H.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa todetaan, että ”olisi aina toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään altistuminen [...] muille aineille, joille ei ole mahdollista vahvistaa turvallista altistumistasoa, ja näiden aineiden päästöt niin alhaisiksi kuin se on teknisesti ja käytännössä mahdollista, jotta voidaan minimoida haittavaikutusten todennäköisyys”;

I.  ottaa huomioon, että riskinarviointikomitea katsoi, että hakemuksessa kuvatut toimintaolosuhteet ja riskinhallintatoimenpiteet eivät olleet asianmukaisia ja tehokkaita riskin rajoittamisessa(10);

J.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen 55 artiklassa säädetään, että erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen turvallisemmilla vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla on lupamenettelyä koskevan luvun keskeinen tavoite;

K.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen 64 artiklan 4 kohdassa säädetään, että sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean tehtävänä on suorittaa arvio ”saatavilla olevista, sopivista ja teknisesti toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista, jotka liittyvät aineen käyttöön (käyttöihin) sellaisina kuin se (ne) on kuvattu hakemuksessa, [...] sekä kaikista kolmansien osapuolien tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamista tiedoista”;

L.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen 62 artiklan 4 kohdan e alakohdassa edellytetään, että luvan hakija toimittaa analyysin ”vaihtoehdoista ottaen huomioon niiden riskit sekä niiden korvaamisen tekninen ja taloudellinen toteutettavuus”;

M.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen 60 artiklan 4 kohdassa säädetään, että lupa käyttää ainetta, jonka riskit eivät ole riittävän hyvin hallinnassa, voidaan myöntää ainoastaan, jos soveltuvia vaihtoehtoisia aineita tai tekniikoita ei ole saatavilla;

N.  ottaa huomioon, että sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea pani merkille, että lupahakemuksessa on monia vaihtoehtojen analyysiin liittyviä puutteita; ottaa huomioon, että komitean mukaan hakija jätti käsittelemättä keskeisiä kysymyksiä siinä määrin, että komitea ei pystynyt arvioimaan teknistä toteutettavuutta, ja käsitteli vain lyhyesti joitakin niinkin tärkeitä näkökohtia kuin vaihtoehtojen taloudellinen toteutettavuus(11);

O.  ottaa huomioon, että pääargumentti, jonka perusteella hakija päätyi siihen, että soveltuvia tekniikoita ei ollut saatavilla, oli se, että kuluttajat (eli vaatteiden valmistajat/jälleenmyyjät) eivät hyväksyisi vaihtoehtoisella väriaineella värjätyn tekstiilin värjäyksen laatua;

P.  toteaa, että asiakkaiden väitettyjen vaatimusten tueksi ei kuitenkaan esitetty mitään näyttöä eikä ole selvää, viitattiinko ”asiakkaiden mieltymyksiin” täysin tietoisena natriumdikromaatin riskeistä(12);

Q.  ottaa huomioon, että lisäksi SEAC on todennut, että hakijalle esitetyistä lisäkysymyksistä huolimatta on edelleen jonkin verran subjektiivista ja epävarmaa, hyväksyvätkö niiden jatkokäyttäjien asiakkaat vaihtoehtoisen tuotteen(13), ja komitea totesi päätelmässään, että vaikka hakijan antamat selvennykset auttoivatkin asiaa, analyysissa on edelleen erinäisiä epävarmuustekijöitä;

R.  ottaa huomioon, että näistä hakemuksen puutteista ja epävarmuustekijöistä huolimatta SEAC päätyi siihen, että sopivia vaihtoehtoja ei ollut saatavilla, ja totesi vain yleisesti, että nämä epävarmuustekijät ovat ominaisia tällaiselle käyttötarkoitukselle (muotisuuntausten subjektiivisuus ja kuluttajien esteettiset mieltymykset voivat hankaloittaa tuotteiden laatua koskevia keskusteluja)(14);

S.  ottaa huomioon, että SEACin lausunnosta ilmenee, että hakija ei ole toimittanut kattavaa analyysia markkinoilla saatavilla olevista vaihtoehdoista, joilla voidaan korvata natriumdikromaatin käyttö hakemuksen kohteena olevissa käyttötarkoituksissa, mutta komitea ei tee tästä asianmukaisia päätelmiä;

T.  katsoo, että tällaista tulosta ei voida sovittaa yhteen sen tosiasian kanssa, että vaihtoehtoja tiedetään olleen saatavilla jo useita vuosia(15), että johtavat muotibrändit ovat omalla panoksellaan mukana ZDHC Roadmap to Zero -ohjelmassa, joka ei salli kromin(VI) käyttöä tekstiilien valmistuksessa(16), ja että yksittäisillä tekstiilialan yrityksillä on toimintaperiaatteita, joissa nimenomaan ei sallita kromin(VI) käyttöä (esimerkiksi H&M)(17), ja näiden yritysten joukossa on myös kalliin hintaluokan muotimarkkinoilla toimivia yrityksiä (Armani(18) ja Lanificio Ermenegildo Zegna(19));

U.  ottaa huomioon, että Gruppo Colle ja Ormezzano ovat olleet ainoat hakijat, jotka ovat hakeneet REACH-asetuksen mukaista lupaa kromiväreille;

V.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen mukaan luvanhakijalla on todistustaakka osoittaa, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät; ottaa huomioon, että sosioekonomisesta analyysista vastaavan komitean velvollisuutena on ”erityisosaamisen, avoimuuden ja riippumattomuuden periaatteisiin perustuvien tieteellisten lausuntojen” antaminen, joka on ”tärkeä menettelyllinen tae, jolla pyritään varmistamaan toimenpiteiden tieteellinen objektiivisuus ja estämään mielivaltaisten toimenpiteiden toteuttaminen”(20);

W.  toteaa, ettei ole selvää, miksi SEAC päätyi havaituista vaihtoehtojen analyysiin liittyvistä puutteista ja epävarmuustekijöistä huolimatta siihen, että käytettävissä oli riittävästi tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä päätelmiä vaihtoehtojen soveltuvuudesta; toteaa, että epäselväksi jää myös, miksi subjektiivisia mieltymyksiä koskevia väitteitä ei hylätty, vaikka yksityiskohtaista objektiivista ja todennettavissa olevaa näyttöä ei ollut, ja miksi näitä väitteitä ei arvioitu vertaamalla niitä parhaaseen markkinakäytäntöön;

X.  ei pidä hyväksyttävänä, että hyväksytään mahdollisesti lukuisia hedelmättömyys- ja syöpätapauksia sekä tapauksia, joissa ilmenee perimää vaurioittavia vaikutuksia, vaikka natriumkromaatille on saatavilla vaihtoehtoja, sillä oletuksella, että vaatteiden valmistajat eivät hyväksyisi vaihtoehtoja subjektiivisen ”makunsa” vuoksi;

Y.  katsoo, että tällainen vaihtoehtojen käsitteen tulkinta ja hakijalta vaadittava näytön taso ei vastaa tavoitetta korvata erityistä huolta aiheuttavat aineet vaihtoehtoisilla aineilla eikä myöskään REACH-asetuksen ensisijaista tavoitetta varmistaa korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu;

Z.  ottaa huomioon, että komissio on tietoinen sopivien vaihtoehtojen saatavuudesta erityisesti niiden tietojen ansiosta, joita annettiin Euroopan kemikaaliviraston Gruppo Colle -tapauksen(21) yhteydessä järjestämässä julkisessa kuulemisessa ja kolmikantakokouksessa(22);

AA.  katsoo, että komission ei ole asianmukaista jättää huomiotta tästä rinnakkaisesta tapauksesta saatuja kriittisiä tietoja, jotka osoittavat sopivien vaihtoehtojen saatavuuden;

AB.  ottaa huomioon, että REACH-asetuksen 61 artiklan 2 kohdan b alakohdassa komissiolle annetaan valtuudet tarkastella lupia uudelleen milloin tahansa, jos ”uutta tietoa mahdollisista korvaavista aineista tulee saataville”;

AC.  ottaa huomioon, että luvan myöntäminen sellaisen aineen käytölle, jonka osalta ei voida määritellä kynnysarvoa, sovelluksissa, joita varten on selvästi tiedossa olevia vaihtoehtoja, ei ole REACH-asetuksen säännöksissä vahvistettujen edellytysten mukaista ja se palkitsisi perusteettomasti hitaampia toimijoita ja loisi vaarallisen ennakkotapauksen REACH-asetuksen nojalla tehtävien tulevien lupapäätösten kannalta;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 säädetyn täytäntöönpanovallan, sillä siinä ei noudateta kyseisessä asetuksessa luvan myöntämiselle asetettuja edellytyksiä;

2.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi ja toimittamaan uuden ehdotuksen, jossa hylätään natriumdikromaatin tiettyjä käyttötarkoituksia koskeva lupahakemus (Ilario Ormezzano Sai S.R.L.);

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.
(2)Lausunto aiheesta ”Use of sodium dichromate as a mordant in the dyeing of wool as sliver and/or yarn with dark colours in industrial settings” (EY-nro 234-190-3);lausunto aiheesta ”Repackaging of sodium dichromate to be supplied as a mordant in the dyeing of wool as sliver and/or yarn with dark colours in industrial settings” (EY-nro 234-190-3).
(3) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(4) Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajan 28. lokakuuta 2008 tekemä päätös erityistä huolta aiheuttavien aineiden sisällyttämisestä mahdollisesti sisällytettävien aineiden luetteloon.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16. joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s.1).
(6) Neuvoston asetus (ETY) N:o 793/93, annettu 23. maaliskuuta 1993, olemassa olevien aineiden vaarojen arvioinnista ja valvonnasta (EYVL L 84, 5.4.1993, s. 1).
(7) Komission asetus (EY) N:o 143/97, annettu 27. tammikuuta 1997, kolmannesta neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 793/93 tarkoitetusta ensisijaisten aineiden luettelosta (EYVL L 25, 28.1.1997, s. 13).
(8) Komission suositus, annettu 30. toukokuuta 2008, seuraavien aineiden riskinvähentämistoimenpiteistä: natriumkromaatti; natriumdikromaatti ja 2,2’,6,6’-tetrabromi-4,4’-isopropylideenidifenoli (tetrabromibisfenoli A) (EUVL L 158, 18.6.2008, s. 62).
(9) Asia C-558/07, S.P.C.M. SA ja muut v. Secretary of State for the Environment, Food and Rural Affairs, ECLI:EU:C:2009:430, 45 kohta.
(10) Lausunto aiheesta ”Use of sodium dichromate as a mordant in the dyeing of wool as sliver and/or yarn with dark colours in industrial settings” (EY-nro 234-190-3), s. 19, kysymys 6.
(11) Lausunto aiheesta ”Use of sodium dichromate as a mordant in the dyeing of wool as sliver and/or yarn with dark colours in industrial settings” (EY-nro 234-190-3), s. 24–25.
(12) Hakijan vaihtoehtojen analyysi on saatavilla osoitteessa https://echa.europa.eu/documents/10162/88b2f393-17cf-465e-95eb-ba07282ba400
(13) Lausunto aiheesta ”Use of sodium dichromate as a mordant in the dyeing of wool as sliver and/or yarn with dark colours in industrial settings” (EY-nro 234-190-3), s. 24.
(14) Lausunto aiheesta ”Use of sodium dichromate as a mordant in the dyeing of wool as sliver and/or yarn with dark colours in industrial settings” (EY-nro 234-190-3), s. 26.
(15) Ks. https://marketplace.chemsec.org/Alternative/LANASOL-CE-pioneering-replacement-of-chrome-dyes-since-20-years-44
(16) Ks. https://www.roadmaptozero.com/mrsl_online/
(17) Ks. H&M Group Chemical Restrictions 2018 Manufacturing Restricted Substances List (MRSL)
(18) Ks. Armani’s Restricted Substances List Version 9 - Effective as of the Season SS 18
(19) Ks. Huntsman-yhtiön esitys aiheesta ”Turning risks into opportunities - How to dye wool sustainably”, s. 18.
(20) Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen (kolmas jaosto) tuomio 11. syyskuuta 2002, Pfizer Animal Health SA v. Euroopan unionin neuvosto, asia T-13/99, ECLI:EU:T:2002:209.
(21) ECHAn hyväksymät lausunnot ja aiemmat kuulemiset lupahakemuksista – Gruppo Colle.S.r.l. - Use of Sodium dichromate as mordant in wool dyeing (EY-nro 234-190-3).
(22) Kuten selitettiin RAC:n ja SEACin lausunnossa Gruppo Colle -tapauksessa: Use of sodium dichromate as mordant in wool dyeing (EY-nro 234-190-3) (s. 21, jolla viitataan kahteen vaihtoehtoon: Lanasol ja Realan).


Cum Ex -skandaali: talousrikollisuus ja nykyisen oikeudellisen kehyksen porsaanreiät
PDF 176kWORD 46k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 cum ex -skandaalista: talousrikollisuus ja nykyisen oikeudellisen kehyksen porsaanreiät (2018/2900(RSP))
P8_TA-PROV(2018)0475RC-B8-0551/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon saksalaisen voittoa tavoittelemattoman mediaorganisaation CORRECTIVin johtaman tutkivien journalistien muodostaman ryhmän 18. lokakuuta 2018 tekemät paljastukset cum ex -skandaalista,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010(1),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(2),

–  ottaa huomioon direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla 9. joulukuuta 2014 annetun neuvoston direktiivin 2014/107/EU(3) (DAC2),

–  ottaa huomioon direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla 25. toukokuuta 2018 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2018/822(4) (DAC6),

–  ottaa huomioon skandaalia käsittelevän Saksan liittopäivien neljännen tutkintavaliokunnan, jonka työn tuloksena julkaistiin raportti(5) kesäkuussa 2017,

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015(6) ja 6. heinäkuuta 2016(7) antamansa päätöslauselmat veropäätöksistä ja muista luonteeltaan tai vaikutuksiltaan samankaltaisista toimenpiteistä,

–  ottaa huomioon 16. joulukuuta 2015 antamansa päätöslauselman, johon sisältyy suosituksia komissiolle aiheesta lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin(8),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta(9),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöksen talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan TAX3 asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä (10),

–  ottaa huomioon parlamentin täysistunnossa 23. lokakuuta 2018 käydyn keskustelun cum ex -skandaalista,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2018 pidetyn ECON-valiokunnan ja TAX3-erityisvaliokunnan yhteiskokouksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ”cum ex- ja cum -järjestelyillä” – osinkokeinotteluun perustuvilla kaupankäyntijärjestelmillä – tarkoitetaan kaupankäyntiä osakkeilla siten, että todellisen omistajan henkilöllisyys salataan ja molemmille osapuolille tai useammille osapuolille annetaan mahdollisuus vaatia lähdeveron palautuksia pääomatulojen verosta, joka on maksettu vain kerran;

B.  ottaa huomioon, että cum ex ‑skandaali paljastui 19 eurooppalaisen uutiskanavan yhteistyössä toteuttaman tutkinnan ansiosta, jossa oli osallisena 12 maata ja 38 toimittajaa;

C.  ottaa huomioon tiedot, joiden mukaan 11 jäsenvaltiota on menettänyt jopa 55,2 miljardin euron verotulot cum ex- ja cum -järjestelyjen johdosta;

D.  toteaa, että vahinkojen enimmäismäärää on kuitenkin vaikea laskea, koska monet toimet ovat alkaneet 90-luvun lopulla ja ne ovat vanhentuneet kauan sitten;

E.  toteaa, että eurooppalaisten toimittajien muodostaman ryhmän tekemä tutkimus osoittaa, että Saksa, Tanska, Espanja, Italia ja Ranska ovat oletettavasti cum ex ‑kaupankäynnin tärkeimmät kohdemarkkinat ja seuraavilla sijoilla ovat Norja, Suomi, Puola, Tanska, Alankomaat, Itävalta ja Tšekin tasavalta, ja toteaa, että käytännöissä saattaa olla mukana tuntematon määrä unionin jäsenvaltioita sekä Euroopan vapaakauppaliiton maita (esimerkiksi Sveitsi);

F.  toteaa, että unionin jäsenvaltioissa, joita asia koskee eniten, on käynnissä tutkimuksia;

G.  toteaa, että cum ex- ja cum ‑järjestelyissä on joitakin veropetoksen tunnusmerkkejä ja on arvioitava, onko kansallista tai unionin lainsäädäntöä rikottu;

H.  toteaa, että saatujen tietojen mukaan näissä rikollisissa käytännöissä on mukana unionin jäsenvaltioiden rahoituslaitoksia, myös monia suuria ja tunnettuja liikepankkeja;

I.  toteaa, että joissakin tapauksissa asiasta vastaavat viranomaiset eivät tutkineet perusteellisesti muiden jäsenvaltioiden toimittamia tietoja cum ex -paljastuksista;

J.  toteaa, että paljastuksissa on keskeisenä tekijänä se, että ulkomaisilla sijoittajilla on oikeus pyytää palauttamaan osingoista pidätetty lähdevero;

K.  ottaa huomioon, että syyskuusta 2017 lähtien unionin jäsenvaltioiden on toisen hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (DAC2) mukaisesti hankittava tietoja rahoituslaitoksiltaan ja vaihdettava niitä verovelvollisten asuinjäsenvaltion kanssa vuosittain;

L.  ottaa huomioon, että kuudennen hallinnollista yhteistyötä koskevan direktiivin (DAC6) mukaisesti henkilön, joka vastaa raportoitavan ja ennalta määritetyt tunnusmerkit täyttävän rajatylittävän järjestelyn suunnittelusta, markkinoinnista tai organisoinnista tai tuo sen saataville toteuttamista varten, on ilmoitettava kyseisistä järjestelyistä kansallisille veroviranomaisille;

M.  toteaa, että talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevän erityisvaliokunnan (TAX3) toimeksianto kattaa yksiselitteisesti kaikki sen toimikaudella ilmenevät merkitykselliset asiat, jotka kuuluvat sen toimivaltaan;

N.  toteaa, että väärinkäytösten paljastajien rooli on viimeisten 25 vuoden aikana osoittautunut merkittäväksi sellaisten arkaluonteisten tietojen paljastamisessa, jotka ovat yleisen edun keskiössä, mikä on osoittautunut todeksi myös cum ex- paljastusten tapauksessa(11);

1.  tuomitsee ankarasti paljastuneet veropetokset ja verojen välttelyn, joiden vuoksi jäsenvaltioiden on julkisesti raportoitu menettäneen verotuloja joidenkin tiedotusvälineiden arvioiden mukaan jopa 55,2 miljardia euroa, ja toteaa tämän olevan isku Euroopan sosiaaliselle markkinataloudelle;

2.  korostaa, että rahanpesun vastaisen EU:n direktiivin(12) mukaan välittömiin ja välillisiin veroihin liittyvät ”verorikokset” sisältyvät ”rikollisen toiminnan” laajaan määritelmään ja niitä pidetään rahanpesun esirikoksina; muistuttaa, että sekä luotto- että rahoituslaitokset samoin kuin veroneuvojat, tilintarkastajat ja lakimiehet ovat rahanpesudirektiivin mukaan ilmoitusvelvollisia ja joutuvat siten noudattamaan tiettyjä velvoitteita rahanpesun estämiseksi ja havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi;

3.  panee huolestuneena merkille, että cum ex -skandaali on järkyttänyt kansalaisten luottamusta verojärjestelmiin, ja korostaa, että on ratkaisevan tärkeää palauttaa kansalaisten luottamus ja varmistaa, ettei aiheuteta enempää menetyksiä;

4.   pitää valitettavana, että veroasioista vastuussa oleva komission jäsen ei tunnusta tarvetta laajentaa kansallisten veroviranomaisten välistä nykyistä tietojenvaihtojärjestelmää;

5.  pyytää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista ja Euroopan pankkiviranomaista tekemään selvityksen osinkokeinotteluun perustuvista kaupankäyntijärjestelmistä, joita ovat esimerkiksi cum ex ja cum cum, jotta voidaan arvioida finanssimarkkinoiden eheyteen ja kansallisiin talousarvioihin mahdollisesti kohdistuvia uhkia, selvittää näihin järjestelmiin osallistuvien toimijoiden luonne ja suuruusluokka, arvioida, onko kansallista tai unionin lainsäädäntöä rikottu, arvioida jäsenvaltioiden rahoitusvalvontaviranomaisten toimia ja tehdä toimivaltaisille viranomaisille asianmukaisia suosituksia uudistuksiksi ja toimiksi;

6.  korostaa, että raportoiduilla paljastuksilla ei ole vaikutusta unionin rahoitusjärjestelmän vakauteen;

7.  suosittelee selvittämään tutkinnalla avulla, mikä rahoitusvalvojien, pörssien ja veroviranomaisten koordinoinnissa ja valvonnassa epäonnistui jäsenvaltioissa, jotka mahdollistivat näiden verovarkausjärjestelmien jatkumisen vuosien ajan, vaikka ne oli havaittu;

8.  kehottaa antamaan kansallisille ja unionin tason valvontaviranomaisille valtuudet tutkia veronkiertokäytäntöjä, sillä ne saattavat uhata sisämarkkinoiden eheyttä;

9.  korostaa, että nämä uudet paljastukset vaikuttavat kertovan mahdollisista puutteista kansallisissa verolainsäädännöissä ja jäsenvaltioiden viranomaisten nykyisissä tiedonvaihto- ja yhteistyöjärjestelmissä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan tehokkaasti täytäntöön pakollisen automaattisen tiedonvaihdon verotuksen alalla;

10.  kehottaa vahvistamaan veroviranomaisten tasolla tapahtuvaa tietojenvaihtoa, jotta estetään tietyissä jäsenvaltioissa ilmenneitä verotuksen luottamuksellisuuteen liittyviä ongelmia;

11.  kehottaa kaikkien jäsenvaltioiden veroviranomaisia nimeämään keskitetyt yhteyspisteet yhteistä tutkintaa ja yhteistyötä koskevan OECD:n kansainvälisen työryhmän mallin mukaisesti ja kehottaa komissiota varmistamaan niiden välisen yhteistyön ja helpottamaan sitä, jotta voidaan huolehtia siitä, että rajat ylittäviä tapauksia koskevat tiedot jaetaan nopeasti ja tehokkaasti jäsenvaltioiden kesken;

12.  kehottaa myös kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tarvittaessa käynnistämään rikostutkintoja, käyttämään oikeudellisia välineitä epäilyttävien varojen jäädyttämiseksi, käynnistämään tutkimuksia skandaaliin mahdollisesti sekaantuneiden johtokuntien toimista sekä määräämään asianomaisille osapuolille asianmukaisia ja varoittavia seuraamuksia; katsoo, että sekä näiden rikosten tekijät että niiden mahdollistajat, joihin kuuluu veroneuvojien ohella myös lakimiehiä, kirjanpitäjiä ja pankkeja, olisi saatettava viipymättä oikeuden eteen; korostaa, että on nopeasti lopetettava valkokaulusrikollisten rankaisemattomuus ja varmistettava varainhoitosäädösten täytäntöönpanon entistä parempi valvonta;

13.  kehottaa unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisia tutkimaan vakuutusrahastojen ja vakuutusvalvojien roolia tässä skandaalissa;

14.  kehottaa kansallisia veroviranomaisia hyödyntämään täysimääräisesti DAC6-direktiivin tarjoamat, raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevaan pakolliseen automaattiseen tiedonvaihtoon verotuksen alalla liittyvät mahdollisuudet, ryhmäpyynnöt mukaan luettuna; kehottaa lisäksi lujittamaan DAC6-direktiiviä siten, että osinkokeinottelujärjestelmistä ja kaikista pääomatuloja koskevista tiedoista ilmoittaminen tehdään pakollisesti ja se käsittää myös osinkoja ja pääomatuloja koskevat veronpalautukset;

15.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, joiden on todettu olevan osinkokeinotteluun perustuvien kaupankäyntijärjestelmien tärkeimpiä oletettuja kohdemarkkinoita, tutkimaan perusteellisesti ja analysoimaan osinkomaksukäytäntöjä omalla oikeudenkäyttöalueellaan, kartoittamaan verolainsäädäntöjensä porsaanreiät, jotka luovat hyödyntämismahdollisuuksia veropetosten tekijöille ja veroja vältteleville, analysoimaan näiden käytäntöjen mahdollista rajatylittävää ulottuvuutta ja tekemään lopun kaikista näistä haitallisista verokäytännöistä;

16.  korostaa, että tarvitaan kansallisten viranomaisten välisiä koordinoituja toimia, jotta julkisista varoista laittomasti hankittujen resurssien takaisinperintä voidaan taata;

17.  pyytää, että komissio arvioi ja jäsenvaltiot tarkistavat ja päivittävät jäsenvaltioiden väliset ja kolmansien maiden kanssa tehdyt kahdenväliset verosopimukset sellaisten porsaanreikien poistamiseksi, jotka kannustavat verotuksellisista syistä tapahtuvaan kaupankäyntiin verojen kiertämiseksi;

18.   kehottaa komissiota välittömästi käynnistämään ehdotuksen laatimisen Europolin yhteyteen perustettavasta Euroopan talousrikosviranomaisesta, jolla olisi omat tutkintavaltuudet, ja rajojen yli tapahtuvien verotutkimusten eurooppalaisesta kehyksestä;

19.  kehottaa komissiota tarkistamaan eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annettua direktiiviä osinkokeinottelukäytäntöjen torjumiseksi;

20.  kehottaa komissiota arvioimaan erityisrahoitusyhtiöiden ja erillisyhtiöiden cum ex ‑asiakirjoista paljastunutta roolia ja ehdottamaan tarvittaessa näiden välineiden käytön rajoittamista;

21.  pyytää komissiota harkitsemaan, tarvitaanko pääomatuloverotusta koskeva unionin kehys, joka vähentäisi kannustimia, jotka horjuttavat rajatylittäviä rahoitusvirtoja, jotka aiheuttavat jäsenvaltioiden välistä verokilpailua ja rapauttavat eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden vakauden takaavia veropohjia;

22.  pyytää komissiota harkitsemaan unionin rahanpesun selvittelykeskusta koskevaa lainsäädäntöehdotusta; toteaa, että se olisi yhteiseen tutkintaan liittyvä unionin tason yhteyspiste ja varhaisvaroitusmekanismi;

23.  panee merkille, että vuoden 2008 finanssikriisi on johtanut resurssien ja henkilöstön yleiseen vähentämiseen verohallinnoissa; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan veroviranomaisten käytössä oleviin välineisiin ja nykyaikaistamaan niitä ja osoittamaan niille riittävät henkilöresurssit, jotta voidaan parantaa valvontaa ja vähentää aika- ja tietoaukkoja; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan rahoitusviranomaistensa kapasiteettia ja valmiuksia, jotta voidaan varmistaa niiden täysimääräinen toimintakyky veropetoksien havaitsemisessa;

24.  korostaa tarvetta suojella väärinkäytösten paljastajia, jotka paljastavat tietoja esimerkiksi veropetoksista ja verovilpistä kansallisella ja unionin tasolla; kehottaa kaikkia, joilla on julkisen edun kannalta merkityksellisiä tietoja, ilmoittamaan tiedot joko sisäisesti tai ulkoisesti kansallisille viranomaisille tai tarvittaessa suurelle yleisölle; kehottaa hyväksymään nopeasti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta ja ottamaan huomioon Euroopan parlamentin asianomaisten valiokuntien lausunnot;

25.  pitää myönteisenä komission 12. syyskuuta 2018 esittämää ehdotusta, jolla muutetaan muiden säädösten ohella EPV:n perustamisesta annettua säädöstä EPV:n roolin vahvistamiseksi rahanpesun torjuntaan liittyvässä finanssialan valvonnassa (COM(2018)0646); korostaa, että yhteisen valvontamekanismin mukaan EKP:n tehtävänä on puuttua tilanteeseen aikaisessa vaiheessa asiaa koskevan unionin lainsäädännön mukaisesti; katsoo, että EKP:llä olisi oltava rooli kansallisten toimivaltaisten viranomaisten varoittamisessa ja sen olisi koordinoitava kaikkia toimia, jotka liittyvät epäilyyn rahanpesun vastaisen sääntöjen noudattamatta jättämisestä valvotuissa pankeissa tai ryhmissä;

26.  katsoo, että TAXE-, TAX2-, PANA- ja TAX3-valiokuntien työtä olisi jatkettava tulevalla vaalikaudella parlamentin pysyvänä rakenteena, kuten talous- ja raha-asioiden valiokunnan alivaliokuntana;

27.  kehottaa TAX3-erityisvaliokuntaa suorittamaan oman arvionsa cum ex -paljastuksista ja sisällyttämään sen tulokset ja mahdolliset asiaa koskevat suositukset loppuraporttiinsa;

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle.

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.
(2) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.
(3) EUVL L 359, 16.12.2014, s. 1.
(4) EUVL L 139, 5.6.2018, s. 1.
(5) Saksan liittopäivät, asiakirja 18/12700, 20.6.2017.
(6) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 51.
(7) EUVL C 101, 16.3.2018, s. 79.
(8) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 74.
(9) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0048.
(11) Euroopan parlamentin ECON- ja TAX3-valiokuntien kuulemistilaisuus 26. marraskuuta 2018 aiheesta ”Cum ex ‑skandaali: talousrikollisuus ja porsaanreiät nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä”.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20. toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).


Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) rooli rajatylittävissä perhekiistoissa
PDF 180kWORD 45k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) roolista rajatylittävissä perhekiistoissa (2018/2856(RSP))
P8_TA-PROV(2018)0476B8-0546/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 227 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 81 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 24 artiklan,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 8 ja 20 artiklan, joissa korostetaan hallitusten velvollisuutta suojella lapsen identiteettiä ja myös hänen perhesuhteitaan,

–  ottaa huomioon vuonna 1963 tehdyn konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan b alakohdan,

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 1993 tehdyn Haagin yleissopimuksen lasten suojelusta ja yhteistyöstä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa,

–  ottaa huomioon 27. marraskuuta 2003 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003(1) (Bryssel II a) ja erityisesti sen 8, 10, 15, 16, 21, 41, 55 ja 57 artiklan,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2007 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa (asiakirjojen tiedoksianto) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta(2) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1393/2007,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Lapsen oikeuksia koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2011)0060),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti sen 22. joulukuuta 2010 asiassa C-497/10 PPU, Mercredi v. Chaffe(3) antaman tuomion ja 2. huhtikuuta 2009 A:n vireille saattamassa asiassa C-523/07(4) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston toteuttaman lastensuojelujärjestelmiä koskevan kartoituksen,

–  ottaa huomioon Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) roolista rajatylittävissä perhekiistoissa saatujen vetoomusten erittäin suuren määrän,

–  ottaa huomioon Saksaan tehtyä tiedonhankintamatkaa (23. ja 24. marraskuuta 2011) koskevassa raportissa esitetyt suositukset, joiden mukaan olisi tutkittava Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) roolista esitettyjä vetoomuksia,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman lapsen edun turvaamisesta EU:ssa Euroopan parlamentille esitettyjen vetoomusten perusteella(5),

–  ottaa huomioon lasten hyvinvointia käsittelevän vetoomusvaliokunnan työryhmän 3. toukokuuta 2017 päivätyt suositukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että parlamentin vetoomusvaliokunta on saanut yli 10 vuoden ajan vetoomuksia, joissa hyvin monet muut kuin saksalaiset vanhemmat kertovat Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) heitä kohtaan harjoittamasta järjestelmällisestä syrjinnästä ja mielivaltaisista toimista lapsiin vaikuttavissa rajatylittävissä perhekiistoissa, muun muassa vanhempainvastuun ja lapsen huoltajuuden yhteydessä;

B.  toteaa, että vetoomusvaliokunnan kanta perustuu pääasiassa vetoomuksen esittäjän subjektiiviseen raporttiin eikä sillä yleensä ole pääsyä tuomioistuinten päätöksiin, jotka antavat kattavan ja objektiivisen kuvauksen tilanteesta ja jotka sisältävät sekä vanhempien, lasten että todistajien lausuntoja;

C.  ottaa huomioon, että lastensuojeluvirastolla (Jugendamt) on keskeinen asema Saksan perheoikeusjärjestelmässä, sillä se on osapuolena kaikissa perhekiistoissa, joihin liittyy lapsia;

D.  ottaa huomioon, että lapsia koskevissa perhekiistoissa lastensuojeluvirasto (Jugendamt) antaa tuomareille suosituksen, joka on luonteeltaan käytännössä sitova, ja se voi hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, kuten ”Beistandschaft” (oikeudellinen neuvonta), joita ei voi riitauttaa;

E.  ottaa huomioon, että Jugendamt on vastuussa Saksan tuomioistuinten tekemien päätösten täytäntöönpanosta; toteaa, että lastensuojeluviraston näitä päätöksiä koskeva laaja tulkinta on vetoomuksen esittäjien mukaan usein haitannut muiden kuin saksalaisten vanhempien oikeuksien tehokasta suojelua;

F.  toteaa, että se, etteivät Saksan toimivaltaiset viranomaiset tunnusta eivätkä saata voimaan muiden EU:n jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten päätöksiä ja tuomioita rajatylittävissä perhekiistoissa, voi rikkoa vastavuoroisen tunnustamisen ja jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen periaatetta, mikä vaarantaa lapsen edun tehokkaan suojelemisen;

G.  ottaa huomioon, että vetoomuksen esittäjät arvostelivat sitä, että perheoikeudellisissa kiistoissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, Saksan toimivaltaiset viranomaiset tulkitsevat järjestelmällisesti lapsen edun suojelemista varmistamalla, että lapset pysyvät Saksan alueella, myös tapauksissa, joissa on ilmoitettu muuhun kuin saksalaiseen vanhempaan kohdistuvista väärinkäytöksistä ja perheväkivallasta;

H.  ottaa huomioon, että muut kuin saksalaiset vanhemmat kertovat vetoomuksissaan siitä, etteivät heidän alkuperämaansa viranomaiset anna riittävää tai minkäänlaista neuvontaa tai oikeudellista tukea tapauksissa, joissa Saksan viranomaiset, kuten Jugendamt, ovat väitetysti toteuttaneet heitä syrjiviä tai heille epäedullisia oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä lapsia koskevissa perhekiistoissa;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatujen tietojen mukaan ihmisoikeustuomioistuimessa on nostettu Saksaa vastaan 17 kannetta, jotka koskevat vanhempainvastuuta tai lasten huoltajuutta rajatylittävissä perhekiistoissa ja joissa kantaja on muu kuin saksalainen, ja toteaa, että yhtäkään kannetta ei ole otettu käsiteltäväksi;

J.  toteaa, että EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on taattava lapsen oikeuksien täysimääräinen suojelu sellaisena kuin niistä on määrätty EU:n perusoikeuskirjassa; ottaa huomioon, että lapsen etu, joka toteutuu ensisijaisesti ja parhaiten omassa perheessä, on perusperiaate, jota olisi noudatettava ohjenuorana kaikissa lastenhoitoon liittyvissä päätöksissä kaikilla tasoilla;

K.  ottaa huomioon, että lisääntynyt liikkuvuus EU:ssa on johtanut rajatylittävien vanhempainvastuuta ja lapsen huoltajuutta koskevien riita-asioiden lisääntymiseen; toteaa, että komission on tehostettava toimiaan edistääkseen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ratifioimassa YK:n yleissopimuksessa lapsen oikeuksista vahvistettujen periaatteiden johdonmukaista ja konkreettista täytäntöönpanoa kaikissa jäsenvaltioissa, myös Saksassa;

L.  ottaa huomioon, että Bryssel II a -asetuksen soveltamisala ja tavoitteet perustuvat unionin kansalaisten kansalaisuudesta riippumattoman tasa-arvoisen kohtelun periaatteeseen ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välisen keskinäisen luottamuksen periaatteeseen;

M.  ottaa huomioon, että Bryssel II a -asetuksen säännökset eivät missään tapauksessa saisi johtaa siihen, että sen taustalla olevia pyrkimyksiä varmistaa vastavuoroinen kunnioitus ja tunnustaminen, välttää kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää ja mikä tärkeintä, suojella objektiivisesti lapsen etua, käytetään väärin;

N.  katsoo, että Saksan toimivaltaisten viranomaisten hyväksymien lapsiin vaikuttavia rajatylittäviä perhekiistoja koskevien menettelyjen ja käytäntöjen syrjimättömän luonteen täsmällisten ja yksityiskohtaisten tarkastusten puuttumisella voi olla haitallisia vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja tämä voi johtaa muiden kuin saksalaisten vanhempien oikeuksien lisääntyvään rikkomiseen;

O.  toteaa, että toissijaisuusperiaatetta sovelletaan kaikissa aineellisen perheoikeuden alaan kuuluvissa asioissa;

P.  ottaa huomioon, että Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin päätti, että tuomioistuin voi pyytää sellaisen lapsen kuulemista, joka ei ole vielä täyttänyt kolmea vuotta päätöksentekohetkellä; ottaa huomioon, että muissa EU:n jäsenvaltioissa tämän ikäiset lapset katsotaan liian nuoriksi ja kypsymättömiksi, jotta heitä kuultaisiin heidän vanhempiaan koskevissa riita-asioissa;

Q.  ottaa huomioon, että lapsen oikeus perhe-elämään ei saisi olla uhattuna liikkumis- ja oleskeluvapauden kaltaisten perusoikeuksien harjoittamisen vuoksi;

R.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan EU:n oikeuden itsenäinen käsite lapsen ”tavanomaisesta asuinpaikasta” ja että kriteerit, joita kansalliset oikeusjärjestelmät käyttävät tavanomaista asuinpaikkaa määrittäessään, eroavat toisistaan;

S.  ottaa huomioon EU:n perusoikeuskirjan 24 artiklan mukaan lapsilla on oikeus pitää säännöllisesti yllä henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä vanhempiinsa, kun vanhemmat harjoittavat oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ellei tämä ole lapsen oikeuksien vastaista;

1.  panee erittäin huolestuneena merkille, että muiden kuin saksalaisten vanhempien vetoomuksissa esiintuotuja Saksan perheoikeusjärjestelmän ongelmia, kuten lastensuojeluviraston roolia, ei ole edelleenkään ratkaistu; korostaa, että vetoomusvaliokunta saa jatkuvasti muilta kuin saksalaisilta vanhemmilta vetoomuksia, joissa raportoidaan vakavasta syrjinnästä, joka johtuu toimivaltaisten Saksan viranomaisten lapsia koskevissa rajatylittävissä perhekiistoissa käyttämistä menettelyistä ja käytännöistä;

2.  panee huolestuneena merkille lastensuojeluviraston harjoittaman väitetyn syrjinnän muita kuin saksalaisia vanhempia kohtaan;

3.  huomauttaa, että vetoomusvaliokunta on jo kauan käsitellyt vetoomuksia, jotka koskevat Saksan lastensuojeluviraston (Jugendamt) roolia; panee merkille Saksan toimivaltaisen ministeriön toimittamat yksityiskohtaiset vastaukset Saksan perheoikeusjärjestelmän toiminnasta mutta korostaa, että vetoomusvaliokunta saa jatkuvasti vetoomuksia muiden kuin saksalaisten vanhempien väitetystä syrjinnästä;

4.  korostaa Bryssel II a -asetuksessa säädettyä kansallisten viranomaisten velvoitetta tunnustaa ja panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa annetut tuomiot lapsiin liittyvissä tapauksissa; on huolissaan siitä, että perheoikeudellisissa kiistoissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, Saksan viranomaiset voivat väitetysti järjestelmällisesti kieltäytyä tunnustamasta muissa jäsenvaltioissa tehtyjä oikeudellisia päätöksiä tapauksissa, joissa hiukan alle kolmen vuoden ikäisiä lapsia ei ole kuultu; korostaa, että tämä seikka heikentää vastavuoroisen luottamuksen periaatetta sellaisten muiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden oikeusjärjestelmät asettavat erilaisia ikärajoja lapsen kuulemiselle;

5.  pitää valitettavana, että komissio on jo vuosia jättänyt toteuttamatta Saksan perheoikeusjärjestelmässä, myös lastensuojeluvirastossa, perheasioita koskeviin rajatylittäviin riita-asioihin käytettyjen menettelyjen ja käytäntöjen täsmällisiä tarkastuksia eikä näin ollen ole suojellut lapsen etua ja kaikkia siihen liittyviä oikeuksia;

6.  palauttaa mieliin komission vastauksen Jugendamtin roolista rajatylittävissä perhekiistoissa esitettyihin vetoomuksiin; toistaa, että EU:lla ei ole yleistä toimivaltaa perheoikeutta koskevissa asioissa, että aineellinen perheoikeus kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan eikä komissio voi valvoa sitä ja että kun on kyse Jugendamtin toiminnasta, oikaisua on haettava kansallisella tasolla, ja toistaa, että jos vanhemmat katsovat, että heidän perusoikeuksiaan on rikottu, he voivat tehdä valituksen Strasbourgissa toimivalle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle sen jälkeen, kun kaikki kansalliset oikeussuojakeinot on käytetty;

7.  korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää kerätä tilastotietoja lasten huoltajuutta ja ulkomaalaisia vanhempia koskevista hallinnollisista ja oikeudellisista menettelyistä ja erityisesti tuomioiden tuloksista, jotta voidaan analysoida yksityiskohtaisesti kehitystä ajan mittaan ja tarjota vertailuarvoja;

8.  korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti EU:n oikeuden itsenäistä käsitettä lapsen ”tavanomaisesta asuinpaikasta” ja sitä, että kriteerit, joita kansalliset oikeuslaitokset käyttävät tavanomaista asuinpaikkaa määrittäessään, eroavat toisistaan;

9.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Saksan tuomioistuimet ovat määrittäneet lapsen tavanomaisen asuinpaikan asianmukaisesti tapauksissa, joihin vetoomusvaliokunnan saamissa vetoomuksissa viitataan;

10.  arvostelee voimakkaasti sitä, että Saksassa ei ole tilastotietoja niiden tapausten lukumäärästä, joissa tuomiot eivät ole Jugendamtin suositusten mukaisia, sekä sellaisten perhekiistojen tuloksista, joissa on mukana kahta eri kansalaisuutta edustavan pariskunnan lapsia, huolimatta useiden vuosien ajan esitetyistä pyynnöistä siitä, että tällaisia tietoja olisi kerättävä ja ne olisi julkistettava;

11.  kehottaa komissiota arvioimaan kyseisissä vetoomuksissa sitä, ovatko Saksan tuomioistuimet noudattaneet asianmukaisesti Bryssel II a -asetuksen säännöksiä vahvistaessaan toimivaltansa ja ovatko ne ottaneet huomioon muiden jäsenvaltioiden tuomioistuinten antamat tuomiot tai päätökset;

12.  tuomitsee sen, että tapauksissa, joissa vanhemmilla on lasten tapaamisoikeus vain valvotuissa oloissa se, että muut kuin saksalaiset vanhemmat eivät ole noudattaneet lastensuojeluviraston menettelyä, jonka mukaan keskustelut lasten kanssa käydään saksaksi, on johtanut keskustelujen keskeyttämiseen ja muiden kuin saksalaisten vanhempien ja heidän lastensa yhteydenpidon kieltämiseen; katsoo, että tämä lastensuojeluviraston käyttämä menettely merkitsee selvää alkuperään ja kieleen perustuvaa syrjintää muita kuin saksalaisia kohtaan;

13.  korostaa, että lastensuojeluviranomiaset sallivat yleensä yhteisen äidinkielen käytön ja jos se on tarpeen lapsen hyvinvoinnin ja turvallisuuden varmistamiseksi, kuten mahdollisissa lapsikaappaustapauksissa, ne pyrkivät järjestämään tulkin, jotta voidaan varmistaa, että lastensuojeluviranomaiset ymmärtävät keskustelun sisällön;

14.  on täysin vakuuttunut siitä, että kun kyseessä on lasten tapaamisoikeus valvotuissa oloissa, Saksan viranomaisten on sallittava vanhempien ja lasten välisissä keskusteluissa vanhempien kaikkien kielten käyttö; pyytää ottamaan käyttöön järjestelyjä, joilla varmistetaan, että muut kuin saksalaiset vanhemmat ja heidän lapsensa voivat olla yhteydessä yhteisellä kielellään, sillä kielenkäytöllä on ratkaiseva merkitys vanhempien ja heidän lastensa vahvojen tunnesiteiden ylläpitämisessä ja sillä varmistetaan lasten kulttuuriperinnön ja hyvinvoinnin tehokas suojelu;

15.  uskoo vakaasti, että on noudatettava johdonmukaisesti ja tehokkaasti lasten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä käsittelevän vetoomusvaliokunnan työryhmän 3. toukokuuta 2017 antaman loppuraportin suosituksia ja erityisesti niitä, jotka liittyvät suoraan tai epäsuorasti Jugendamtin rooliin ja Saksan perheoikeusjärjestelmään;

16.  muistuttaa Saksaa sen lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, myös sen 8 artiklan, mukaisista kansainvälisistä velvoitteista; katsoo, että kaikkien Saksan toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä merkittäviä parannuksia, jotta voidaan asianmukaisesti turvata kahta kansalaisuutta edustavien pariskuntien lasten oikeus säilyttää identiteettinsä, myös perhesuhteensa, niin kuin lainsäädännössä niistä määrätään ilman, että niihin puututaan laittomasti;

17.  katsoo, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan valossa komissio voi toimia ja sen on toimittava aktiivisesti varmistaakseen oikeudenmukaiset ja johdonmukaiset syrjimättömät käytännöt vanhempien välillä rajatylittävissä lasten huoltajuutta koskevissa asioissa koko unionin alueella;

18.  kehottaa komissiota varmistamaan, että Saksan perheoikeudessa, myös lastensuojeluvirastossa, perheasioita koskeviin rajatylittäviin riita-asioihin sovelletut menettelyt ja käytännöt ovat luonteeltaan syrjimättömiä;

19.  muistuttaa, että toissijaisuusperiaatetta sovelletaan aineellisen perheoikeuden alaan kuuluvissa asioissa;

20.  kehottaa komissiota lisäämään sosiaalialan viranomaisten koulutusta ja kansainvälistä vaihtoa, jotta heidän tietoisuutensa eri jäsenvaltioissa olevien vastapuolten toiminnasta ja hyvien käytäntöjen vaihto lisääntyvät;

21.  korostaa, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä ja varmistaa tehokas viestintä lasten huoltajuusasioissa toimivien eri kansallisten ja paikallisten viranomaisten välillä sosiaalipalveluista oikeus- ja keskusviranomaisiin;

22.  korostaa tarvetta parantaa Saksan viranomaisten ja muiden EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten keskinäistä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa keskinäinen luottamus siihen, että Saksassa tunnustetaan ja pannaan täytäntöön muiden EU:n jäsenvaltioiden viranomaisten päätökset ja tuomiot lapsia koskevissa rajatylittävissä perhekiistoissa;

23.  muistuttaa, että on tärkeää tarjota muille kuin saksalaisille vanhemmille viipymättä alusta alkaen ja lapsiin liittyvien menettelyjen kaikissa vaiheissa kattavia ja selkeitä tietoja menettelyistä ja niiden mahdollisista seurauksista kielellä, jota kyseiset vanhemmat ymmärtävät täysin, jotta voidaan välttää tapaukset, joissa vanhemmat antavat suostumuksensa ilman että he täysin ymmärtävät sitoumustensa vaikutuksia; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kohdennettuja toimia, joilla ne pyrkivät parantamaan kansalaisilleen antamaansa oikeudellista tukea, neuvontaa ja tiedotusta tapauksissa, joissa nämä ovat ilmoittaneet Saksan viranomaisten soveltaneen heitä kohtaan syrjiviä tai epäedullisia oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä lapsia koskevissa rajatylittävissä perheriita-asioissa;

24.  korostaa, että ilmoitetut tapaukset, joissa muita kuin saksalaisia vanhempia on estetty kommunikoimasta lastensa kanssa heidän yhteisellä äidinkielellään vierailujen aikana, ovat kieleen perustuvaa syrjintää ja ne ovat myös vastoin pyrkimystä edistää monikielisyyttä ja kulttuurisen taustan monimuotoisuutta unionissa ja ne rikkovat ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapautta koskevia perusoikeuksia;

25.  kehottaa Saksaa tehostamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että vanhemmat voivat käyttää lastensa kanssa yhteistä äidinkieltä valvottujen vierailujen aikana;

26.  ilmaisee huolensa vetoomuksen esittäjien esiin tuomista tapauksista, jotka koskevat Saksan toimivaltaisten viranomaisten asettamia lyhyitä määräaikoja ja heidän lähettämiään asiakirjoja, joita ei ole toimitettu muun kuin saksalaisen vetoomuksen esittäjän kielellä; korostaa kansalaisten oikeutta kieltäytyä hyväksymästä asiakirjoja, joita ei ole kirjoitettu kielellä tai käännetty kielelle, jota henkilö ymmärtää, kuten asetuksen (EY) N:o 1393/2007 8 artiklan 1 kohdassa säädetään; kehottaa komissiota arvioimaan perinpohjaisesti tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoa Saksassa, jotta voidaan puuttua asianmukaisesti kaikkiin mahdollisiin rikkomuksiin;

27.  kehottaa komissiota tarkistamaan kielivaatimusten noudattamisen menettelyjen aikana Saksan tuomioistuimissa Euroopan parlamentille esitetyissä vetoomuksissa mainituissa tapauksissa;

28.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kohdennettuja toimia, joilla ne pyrkivät parantamaan kansalaisilleen antamaansa oikeudellista tukea, neuvontaa ja tiedotusta lapsia koskevissa rajatylittävissä perheriita-asioissa; panee tässä yhteydessä merkille, että liittovaltiotason toimivaltaiset Saksan ministeriöt ovat perustaneet saksalaisen keskusyhteyspisteen rajat ylittäviä perheselkkauksia varten, jotta voidaan tarjota neuvontaa ja tietoa vanhempainvastuuta koskevissa rajatylittävissä riita-asioissa;

29.  kehottaa jälleen komissiota ja jäsenvaltioita yhteisrahoittamaan ja edistämään sellaisen foorumin perustamista, joka tarjoaa apua toisessa maassa asuville EU-maiden kansalaisille perheoikeudellisissa menettelyissä;

30.  muistuttaa jäsenvaltioita, että on tärkeää panna järjestelmällisesti täytäntöön vuonna 1963 tehdyn Wienin yleissopimuksen määräykset ja varmistaa, että suurlähetystöille tai konsulaattiedustustoille tiedotetaan alusta alkaen kaikista lastensuojelumenettelyistä, joissa on osallisina niiden kansalaisia, ja että niillä on täysi oikeus tutustua asiaankuuluviin asiakirjoihin; korostaa luotettavan konsuliyhteistyön merkitystä tällä alalla ja ehdottaa, että konsuliviranomaisille annettaisiin mahdollisuus osallistua menettelyn kaikkiin vaiheisiin;

31.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että niiden on tarjottava lapselle kaikki tarpeellinen ja perusteltu sijaishoito lapsen oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 8 ja 20 artiklan sanamuodon mukaisesti ja erityisesti mahdollistettava lapsen hoidon jatkuvuus siten, että otetaan huomioon lapsen etninen, uskonnollinen, kielellinen ja kulttuurinen identiteetti;

32.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 338, 23.12.2003, s. 1.
(2) EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79.
(3) Unionin tuomioistuimen tuomio 22. joulukuuta 2010, Barbara Mercredi v. Richard Chaffe C-497/10, ECLI:EU:C:2010:829.
(4) Unionin tuomioistuimen tuomio 2. huhtikuuta 2009, A, C-523/07, ECLI:EU:C:2009:225.
(5) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 2.


WTO: tie eteenpäin
PDF 188kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 WTO:sta: tie eteenpäin (2018/2084(INI))
P8_TA-PROV(2018)0477A8-0379/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 1994 Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen,

–  ottaa huomioon WTO:n Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antaman julkilausuman(1),

–  ottaa huomioon aiemmat WTO:ta koskevat päätöslauselmansa ja erityisesti 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman ”Kohti uudistettua Maailman kauppajärjestöä”(2) ja 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman ”WTO:n 11. ministerikokousta edeltävät monenväliset neuvottelut”(3),

–  ottaa huomioon WTO:ta käsittelevän parlamentaarisen konferenssin Buenos Airesissa pidetyn vuosikokouksen yhteydessä 10. joulukuuta 2017 yksimielisesti hyväksytyn päätösasiakirjan(4),

–  ottaa huomioon Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidetyn 11. ministerikokouksen tulokset, joihin kuuluu joukko ministeripäätöksiä mutta ei ministerien yhteistä julkilausumaa(5), koska sitä ei kokouksessa voitu hyväksyä,

–  ottaa huomioon Genevessä 11.–13. heinäkuuta 2017 järjestetyn kuudennen kauppaa tukevan avun yleisen tarkastelukonferenssin(6),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet(7),

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin ilmastosopimuksen, joka on ollut voimassa marraskuusta 2016 alkaen;

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2018 julkaistun hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin raportin, joka osoittaa, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 C:seen on edelleen mahdollista, jos maat lisäävät kansallisesti päätettyjä panoksiaan vuoteen 2020 mennessä;

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2018 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien(8) 16 kohdan,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 hyväksytyn Yhdysvaltojen ja Japanin kauppaministerien ja Euroopan unionin kolmenvälisen kokouksen yhteisen julkilausuman(9),

–  ottaa huomioon 20. EU–Kiina-huippukokouksen yhteisen julkilausuman(10), jolla perustetaan WTO:n uudistamista käsittelevä yhteinen työryhmä, jolla on varaministeritason puheenjohtaja,

–  ottaa huomioon komission 18. syyskuuta 2018 päivätyn tausta-asiakirjan WTO:n nykyaikaistamisesta,(11)

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0379/2018),

A.  ottaa huomioon, että WTO:lla on sen perustamisesta lähtien ollut keskeinen rooli monenvälisyyden vahvistamisessa, osallistavan maailmantalouden edistämisessä sekä avoimen, sääntöihin perustuvan ja syrjimättömän monenvälisen kauppajärjestelmän tukemisessa; toteaa, että kehitysmaiden osuus maailmankaupasta on nykyään noin puolet, kun se oli 33 prosenttia vuonna 2000, ja että äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä on puolittunut vuodesta 1990 vähän alle miljardiin ihmiseen; toteaa, että WTO perustuu oikeuksien ja velvollisuuksien järjestelmään, joka velvoittaa jäsenet avaamaan omat markkinansa ja olemaan harjoittamatta syrjintää;

B.  toteaa, että WTO:n olisi edelleen oltava hallitusten ja yritysten tärkein kiinnekohta sääntöjen laatimisen ja kauppakiistojen osalta;

C.  ottaa huomioon, että EU on johdonmukaisesti kannattanut vahvaa, monenvälistä, sääntöihin perustuvaa kaupankäyntiä, koska EU:n talous ja työntekijät ja kuluttajat EU:n ja sen kumppaneiden alueella ovat yhä suuremmassa määrin yhdentyneitä globaaleihin arvoketjuihin ja riippuvaisia ennakoitavissa olevista kehityskuluista kansainvälisessä kaupassa, niin tuonnissa kuin viennissä, sekä sosiaalisista ja ympäristöolosuhteista;

D.  toteaa, että Buenos Airesissa joulukuussa 2017 pidetyn WTO:n 11. ministerikokouksen tulokset tuottivat pettymyksen ja osoittivat selvästi, että järjestön neuvottelujärjestelmä on lamaantunut;

E.  ottaa huomioon, että sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä on syvimmässä WTO:n perustamisen jälkeisessä kriisissään ja että uhattuina ovat järjestön perustoiminnot, erityisesti olennaisten sääntöjen laatiminen ja rakenteiden luominen kansainväliselle kaupalle sekä tehokkaimman ja kehittyneimmän monenvälisen järjestön riitojenratkaisumenettelyn tarjoaminen;

F.  toteaa, että kaupan helpottamissopimuksen kaltaisista merkittävistä poikkeuksista huolimatta WTO:n kauppauudistus on viivästynyt 2000-luvulta lähtien;

G.  ottaa huomioon, että valituselin on WTO:n ”kruununjalokivi”, mikä johtuu sen päätösten sitovuudesta ja siitä, että se toimii riippumattomana ja puolueettomana muutoksenhakuelimenä; ottaa huomioon, että WTO:n valituselimen tuomareita on tuomari Shree Baboo Chekitan Servansingin toimikauden päätyttyä enää toiminnan edellyttämä vähimmäismäärä eli nimitettyjä tuomareita on vain kolme; toteaa, että tämä Yhdysvaltojen hallinnosta johtuva umpikuja voisi johtaa siihen, että kaikkien WTO:n jäsenten välisten kiistojen ratkaisemiseen tarvittava järjestelmä romahtaa;

1.  toteaa jälleen sitoutuneensa kaikilta osin monenvälisyyden kestävään arvoon ja kehottaa laatimaan kauppaohjelman, joka perustuu kaikkia hyödyttävään reiluun ja sääntöihin perustuvaan kauppaan ja jolla edistetään rauhaa, turvallisuutta ja kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ottamalla mukaan ja edistämällä sosiaalisia oikeuksia sekä ympäristö- ja ihmisoikeuksia ja varmistamalla, että monenvälisesti hyväksyttyjä ja yhdenmukaistettuja sääntöjä sovelletaan kaikkiin tasavertaisesti ja todellakin noudatetaan; korostaa, että WTO:n on myös osaltaan edistettävä reilua kauppaa ja torjuttava epäterveitä käytäntöjä; korostaa, että kauppa ei ole päämäärä sinänsä vaan väline maailmanlaajuisesti määriteltyjen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  katsoo, että WTO:ta on nykyaikaistettava kiireellisesti viimeisimmän kehityksen valossa ja myös sen vuoksi, että Dohan kehitysohjelman toteuttamisessa ei ole edistytty pitkään aikaan, ja toteaa, että useita WTO:n toiminnan näkökohtia on tarkasteltava perusteellisesti uudelleen sen tehokkuuden ja legitimiteetin lisäämiseksi; pitää tässä yhteydessä äärimmäisen tärkeänä, että WTO:n sihteeristö antaa kaikille WTO:n jäsenille tilaisuuden osallistua keskusteluun alusta alkaen; kehottaa komissiota ja WTO:n jäseninä olevia EU:n jäsenvaltioita sopimaan yhteisistä kannoista muiden WTO:n jäsenten, erityisesti EU:n tärkeimpien kauppakumppaneiden, kuten Yhdysvaltojen, Japanin, Kiinan, Kanadan, Brasilian ja Intian kanssa; pitää rohkaisevina ensimmäisiä lausuntoja, joita on annettu WTO:n uudistamista käsitelleen EU:n ja Kiinan huippukokouksen yhteydessä;

3.  panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston komissiolle 28. ja 29. kesäkuuta 2018 antaman toimeksiannon ja panee merkille päätelmissä sekä WTO:n nykyaikaistamista koskevassa 18. syyskuuta 2018 päivätyssä komission tausta-asiakirjassa ja Kanadan WTO:n nykyaikaistamisesta 25. syyskuuta 2018 tekemissä ehdotuksissa esitetyn lähestymistavan; odottaa mielenkiinnolla, että julkaistaan lisää ehdotuksia, joita ovat laatineet erityisesti kehitysmaat sekä WTO:n jäsenvaltioiden välillä jo toimivat työryhmät;

4.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että valituselimen toimista on täytetty vain kolme, mikä heikentää vakavasti riitojenratkaisumenettelyn nykyistä ja asianmukaista toimintaa, sekä kehottaa Yhdysvaltoja ratkaisemaan tämän tilanteen tavalla, joka mahdollistaa sen, että valituselimen avoimet toimet täytetään nopeasti; pitää myönteisinä komission WTO:n nykyaikaistamista koskevassa tausta-asiakirjassaan alun perin esittämiä ehdotuksia siitä, miten umpikuja ratkaistaan puuttumalla joihinkin esiin tulleisiin huolenaiheisiin, muun muassa poistuvia jäseniä koskeviin siirtymäsääntöihin tai muutoksiin, jotka koskevat toimikausien kestoa valituselimessä tai määräaikaa, johon mennessä raportti on viimeistään julkaistava, sekä valituselimen vahvistamaa uutta oikeuskäytäntöä; panee merkille, että Yhdysvaltojen WTO:n valituselimeen liittyvät huolenaiheet ulottuvat menettelymuutoksia pidemmälle ja merkitsevät merkittäviä uudistuksia elimen tuomareiden päätöksiin;

5.  katsoo, ettei Yhdysvaltojen 31. toukokuuta 2018 tekemä päätös asettaa tulleja teräs- ja alumiinituotteille ”kansallisen turvallisuuden” perusteella vuonna 1962 annetun kaupanlaajennuslain 232 §:n nojalla ole oikeutettu, sillä ei puututa maailmanmarkkinoilla olevan teräksen liiallisen määrän muodostamaan ongelmaan eikä se ole WTO:n sääntöjen mukainen; kannustaa painokkaasti komissiota tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kauppaan liittyvien erimielisyyksien käsittelemiseksi ja kaupan esteiden poistamiseksi sääntöihin perustuvien WTO:n riitojenratkaisumenettelyjen puitteissa;

6.   katsoo, että nykyisen kriisin perimmäisten syiden poistamiseksi on tarpeen, että WTO mukautuu muuttuvaan maailmaan ja ratkaisee samalla joitakin Dohan kehitysohjelmaan liittyviä ratkaisemattomia ongelmia, erityisesti elintarviketurvan osalta; katsoo, että tämän vuoksi on tarpeen

   a) puuttua sääntöjen nykyisiin aukkoihin ja pyrkiä tasoittamaan toimintaedellytyksiä markkinavääristymiä aiheuttavien tukien ja valtionyritysten osalta ja pitää teollis- ja tekijänoikeuksien suojelu ja investointimarkkinoille pääsy ajan tasalla; puuttua myös suojelua ja pakollisen lähdekoodin julkistamista koskeviin kysymyksiin ja muihin valtiojohtoisiin toimiin, jotka johtavat ylikapasiteettiin, ja teknologiasiirtoja sisältävien palveluiden ja investointien sääntelyllisiin esteisiin sekä , yhteisyrityksiä ja kotimaisuusastetta koskeviin vaatimuksiin; seurata olemassa olevien sopimusten täytäntöönpanoa, hallintoa ja toimintaa;
   b) luoda tarvittava sääntelykehys, jotta voidaan vastata teknologian kehitykseen ja kattaa sähköinen kaupankäynti, globaalit arvoketjut, julkiset hankinnat, palveluiden ajantasaistettu kotimainen sääntely ja sekä mikro- ja pk-yritykset;
   c) saada hallintaan kaikkein kiireellisimmät maailmanlaajuiset ympäristö- ja sosiaaliset haasteet varmistamalla kauppa-, työ- ja ympäristöalan ohjelmien systeemisen johdonmukaisuuden;
   d) suhtautuu tältä osin myönteisesti Buenos Airesissa hyväksyttyihin yhteisiin julkilausumiin, jotka koskevat sähköistä kaupankäyntiä, kansallista sääntelyä, investointien helpottamista ja naisten taloudellista voimaannuttamista, sekä sittemmin näiden kysymysten osalta tehtyyn työhön;

7.  korostaa, että Euroopan unionin olisi tuotava esiin yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevia sääntöjään, jotta niitä edistetään kansainvälisesti ja niistä tulee esikuva kansainvälisten ja monenvälisten standardien kehittämiselle;

8.  muistuttaa, että julkisten hankintojen markkinoille pääsy on yksi Euroopan unionin prioriteeteista kauppaneuvotteluissa ja että tässä mielessä odotetaan vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun hengessä, että WTO:n jäsenet täyttävät sitoumuksensa ja liittyvät julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA) ja että kyseisen sopimuksen toimintaa parannetaan ja sen määräyksiä noudatetaan; panee merkille, että valtiontukijärjestelmään mahdollisesti tehtävien parannusten kattava vaikuttavuus ja julkisten yritysten rooli riippuvat osittain edistymisestä tällä alalla; kehottaa komissiota työskentelemään niiden jäsenten kanssa, jotka ovat liittymässä GPA-sopimukseen, jotta vauhditetaan niiden ponnisteluja hankintojen vapauttamisesta koituvien hyötyjen levittämiseksi WTO:n jäsenten keskuudessa;

9.  on vakuuttunut siitä, että nykyinen erottelu kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden välillä ei kuvasta taloudellista todellisuutta eikä tosiasiallista tilannetta WTO:ssa ja että tämä on ollut este Dohan kierroksen edistämiselle, mistä on haittaa kaikkein eniten apua tarvitseville maille; kehottaa edistyneitä kehitysmaita kantamaan osansa vastuusta ja panostamaan toimintaan kehitystasonsa ja (alakohtaisen) kilpailukykynsä mukaisesti; panee merkille komission tausta-asiakirjassa esitetyt kehotukset laatia sääntöjä, joita sovelletaan, kun kehitysmaat rikastuessaan nousevat alhaisen tulotason asemastaan; katsoo, että erityis- ja erilliskohtelun mekanismia olisi tarkasteltava uudelleen, jotta ne vastaisivat paremmin inhimillisen kehityksen indeksejä ja toimisivat toimintapoliittisena välineenä, jonka avulla kehitysmaat voivat yhdistää monenvälisten sopimusten täytäntöönpanon avun saamiseen rikkaammilta mailta ja avustusjärjestöiltä;

10.  on erittäin tyytyväinen siihen, että helmikuussa 2017 kaksi kolmasosaa WTO:n jäsenistä oli ratifioinut kaupan helpottamissopimuksen; on vakuuttunut siitä, että kaupan helpottamissopimus on merkittävä esimerkki ja että se voisi tarjota mallin tulevia WTO-sopimuksia varten ottaen huomioon erot WTO:n jäsenten kehitystasossa ja -tarpeissa; kannustaa WTO:n jäseniä kantamaan vastuunsa ja pitäytymään sitoumuksissaan todellisen taloudellisen valtansa ja valmiuksiensa mukaan; katsoo, että tulevia haasteita ovat sopimuksen täysimittainen ratifiointi, erityisesti Afrikan jäsenmaissa, joiden ennakoidaan hyötyvän sopimuksesta eniten, kaupan helpottamissopimuksen tosiasiallinen täytäntöönpano ja sopimuksen mukaisesta kehitysavusta ilmoittaminen;

11.  toteaa, että kaiken kaikkiaan Kiinan liittyminen WTO:hon vuonna 2001 on lisännyt pääsyä sen kotimarkkinoille, mikä on hyödyttänyt maailmantaloutta; ilmaisee huolensa siitä, että Kiina ei sovella WTO:n henkeä ja periaatteita sen kansallista kohtelua koskevien periaatteiden osalta;

12.  katsoo, että neuvotteluprosessin toimintaa on tarpeen tarkistaa joustavoittamalla prosessia enemmän kuin on tällä hetkellä tehty konsensussääntöä noudattaen, samalla kun tunnustetaan, että yhtenäissitoumuksen periaate on rajoittanut monenvälisen kaupan hallinnoinnin tehokkuutta; ilmaisee tukensa joustavalle monenvälisyydelle, jossa WTO:n jäsenten, jotka ovat kiinnostuneita ajamaan jotakin tiettyä asiaa, josta täysi yksimielisyys ei ole vielä mahdollista, olisi voitava edistää ja tehdä useammankeskisiä sopimuksia joko WTO-sopimuksen liitteeseen 4 sisällytettävien sopimusten perusteella Marrakeshin sopimuksen II artiklan 3 kohdan, III artiklan 1 kohdan ja X artiklan 9 kohdan mukaisesti tai sellaisten ”kriittisen massan” sopimusten perusteella, joissa neuvotellut myönnytykset ulotetaan koskemaan WTO:n jäseniä suosituimmuuskohtelun pohjalta; kannustaa komissiota olemaan käyttämättä näitä artikloja vaihtoehtona rakentavalle vuoropuhelulle kaikkien WTO:n jäsenten kanssa kaupan esteiden poistamiseksi ja WTO:n ja sen toimintojen uudistamiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että WTO:n jäsenten olisi edistettävä WTO:n valmiuksien kehittämistä sen varmistamiseksi, että sillä on entistä suurempia tarpeitaan vastaavat taloudelliset ja inhimilliset resurssit, jotta työn laatu pysyy samana; katsoo, että yleisesti ottaen uusien jäsenten rahoitusosuuksien pitäisi kasvattaa WTO:n talousarviota eikä johtaa nykyisten jäsenten jäsenmaksujen pienenemiseen;

13.  toteaa, että sääntöihin perustuva monenvälisyys on edelleen keskeinen osa WTO:n rakennetta, joten valtiot voivat halutessaan syventää ja joustavoittaa useammankeskistä yhteistyötään aloilla, joilla on osoittautunut vaikeaksi päästä yhteisymmärrykseen; panee merkille, että tällaisten sopimusten on täydennettävä monenvälistä ohjelmaa eikä niitä saa käyttää kaupan esteiden raivaamisen vaihtoehtoisina foorumeina vaan pikemminkin ponnahduslautana kohti edistymistä monenvälisellä tasolla; kehottaa käynnistämään uudelleen useammankeskiset neuvottelut, erityisesti ympäristöhyödykesopimuksesta (EGA) ja palvelukauppasopimuksesta (TiSA), ja pyytää erityisiä sääntöjä pk-yrityksille useammankeskisissä ja monenvälisissä sopimuksissa; korostaa WTO:n merkitystä sen jatkaessa ja syventäessä työtään kansainvälisessä yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, ja painottaa, että tämä ei rajoitu ainoastaan YK:n, OECD:n, Maailman tullijärjestön ja ILOn kanssa tehtävään yhteistyöhön;

14.   korostaa roolia, joka kaupalla voi olla ja joka sillä on oltava vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimukseen liittyvien sitoumusten kehittämisessä ja saavuttamisessa ilmastonmuutoksen torjunnassa; pitää valitettavana ympäristöhyödykesopimuksen jäädyttämistä vuonna 2016 ja muistuttaa, että sen avulla on mahdollista parantaa vihreän teknologian saatavuutta ja auttaa toteuttamaan edellä mainitut sitoumukset; korostaa, että kalastustukia koskevien neuvottelujen lisäksi WTO:n on nyt määriteltävä konkreettisemmat toimet, jotka on toteutettava merien eliöstön suojelemiseksi; palauttaa mieliin, että WTO:n tuotantoprosessien ja valmistusmenetelmien käsite tarjoaa mahdollisuuden tehdä eron niin sanottujen ”samankaltaisten tuotteiden” välillä niiden ympäristövaikutusten perusteella; kehottaa elvyttämään WTO:n kauppa- ja ympäristökomitean (CTE) ja antamaan sen tehtäväksi kehittää kriteerejä, jotka koskevat vapaamatkustajuuden torjumista ympäristöasioissa, sekä luoda tiiviimpiä yhteyksiä UNFCCC:n sihteeristöön;

15.  vahvistaa sukupuolten tasa-arvon ja osallistavan kehityksen väliset yhteydet, jotka on ilmaistu myös kestävän kehityksen tavoitteessa 5, ja korostaa, että naisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on keskeisellä sijalla köyhyyden poistamisessa; toteaa, että talouskehityksen kannalta on tärkeää poistaa esteet, jotka estävät naisia osallistumasta kauppaan; panee tyytyväisenä merkille, että WTO:n toiminnassa keskitytään yhä enemmän kauppaan ja sukupuoleen liittyviin kysymyksiin, ja kannustaa kaikkia Buenos Airesissa vuonna 2017 annetun, kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevan yhteisen julkilausuman 121:tä allekirjoittajaa täyttämään sitoumuksensa; korostaa tarvetta ottaa käyttöön järjestelmällisesti sukupuoleen perustuva lähestymistapa kaikilla WTO:n sääntöjen laadinnan aloilla sukupuolikohtaisten vaikutustenarviointien muodossa; toteaa, että sellaiset aloitteet kuten SheTrades ovat tärkeitä, jotta voidaan korostaa naisten myönteistä roolia kaupassa ja kannustaa naisia osallistumaan enemmän kansainväliseen kauppaan kaikkialla maailmassa;

16.  kehottaa kiinnittämään huomiota Genevessä heinäkuussa 2017 järjestetyn kuudennen kauppaa tukevan avun yleisen tarkastelukonferenssin päätelmiin, joiden otsikkona on ”Promoting trade, Inclusiveness and Connectivity for Sustainable Development”; tukee näkemystä, jonka mukaan tältä pohjalta olisi toteutettava konkreettisia toimia, jotta helpotetaan sähköistä kaupankäyntiä ja muutetaan digitaaliset mahdollisuudet, kuten lohkoketjut, todelliseksi kaupaksi, myös kehitysmaissa; panee tässä yhteydessä merkille, että keskeisenä haasteena ovat edelleen sekä fyysiseen että digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit, jotka ovat ratkaisevia alalla edistymisen kannalta; kehottaa siksi WTO:n jäseniä edistämään sekä fyysiseen että digitaaliseen infrastruktuuriin tehtäviä investointeja ja kannustamaan muiden aloitteiden ohella julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia;

17.  kehottaa jälleen EU:ta varmistamaan, että sen toimet kehitysmaiden kanssa sekä kehityksen että kaupan alalla perustuvat yhdenvertaisten kumppanien väliseen tasapainoiseen kehykseen, sopivat yhteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklassa vahvistetun, kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen kanssa ja että niillä pyritään ihmisoikeuksien edistämiseen ja kunnioittamiseen;

18.  pitää valitettavana, ettei WTO:n 11. ministerikokouksessa edistytty kehitysmaiden kannalta olennaisen tärkeissä asioissa; pitää kuitenkin myönteisenä WTO:ssa jo aiemmin varmistettua vähiten kehittyneiden maiden tehostettua etuuskohtelua, johon sisältyvät myös etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt ja palveluntarjoajien etuuskohtelu, ja painottaa tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin valmiuksien kehittämiseksi, jotta vähiten kehittyneiden maiden toimittajat hyötyisivät niille tarkoitetusta palvelupoikkeusluvasta;

19.  korostaa, että avoimuus on keskeinen tekijä varmistettaessa vakaa ja ennakoitavissa oleva kauppa- ja investointiympäristö; katsoo, että on tärkeää lisätä valvontamenettelyjen avoimuutta lisäämällä WTO:n jäsenten kannustimia noudattaa ilmoitusvaatimuksia vähentämällä niiden monimutkaisuutta ja niistä aiheutuvaa rasitetta sekä kehittämällä valmiuksia samalla kun estetään ja vastustetaan tahallista noudattamatta jättämistä;

20.  korostaa, että WTO:n sihteeristön rooli alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan helpottamisessa ja turvaamisessa kaikkien jäsenten aktiivisen osallistumisen edistämiseksi on erittäin tärkeä ja että sitä olisi vahvistettava ja joustavoitettava edelleen erilaisten neuvotteluprosessien tueksi sekä täytäntöönpano- ja valvontatehtävissä; pitää tarpeellisena lisätä WTO:n sihteeristön käytössä olevia taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja ja kehottaa WTO:n jäseniä vastavuoroisesti täyttämään velvoitteensa tältä osin; on sitä mieltä, että myös WTO:n komiteoiden säännöllistä toimintaa olisi elvytettävä antamalla puheenjohtajille aktiivisemman roolin ratkaisujen ja kompromissien kehittämisessä ja ehdottamisessa sen sijaan, että he vain toimivat puheenjohtajina jäsenten neuvotellessa, ja katsoo, että sihteeristön olisi toimittava tämän laajennetun tehtävän tukena;

21.  kehottaa WTO:n jäseniä varmistamaan demokraattisen legitiimiyden ja avoimuuden vahvistamalla WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta ja tukemaan yhteisymmärryspöytäkirjaa, jolla luodaan virallinen työsuhde WTO:ta käsittelevään parlamentaariseen konferenssiin; painottaa tässä yhteydessä tarvetta varmistaa, että parlamentin jäsenet voivat osallistua täysimittaisesti kauppaneuvotteluihin, että heidät otetaan mukaan WTO:n päätösten laadintaan ja täytäntöönpanoon ja että kauppapolitiikkaa valvotaan asianmukaisesti kansalaisten eduksi;

22.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä WTO:n pääjohtajalle.

(1) Dohan ministerikokouksen 14. marraskuuta 2001 antama julkilausuma – https://www.wto.org/english/thewto_e/minist_e/min01_e/mindecl_e.htm
(2) EUVL C 259E, 29.10.2009, s. 77.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0439.
(4) http://www.europarl.europa.eu/pcwto/en/sessions/2017.html
(5) https://www.wto.org/english/news_e/news17_e/mc11_10dec17_e.htm
(6) https://www.wto.org/english/tratop_e/devel_e/a4t_e/gr17_e/gr17programme_e.htm
(7) https://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/kehitys/post-2015
(8) http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2018/06/29/20180628-euco-conclusions-final/
(9) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/may/tradoc_156906.pdf
(10) https://www.consilium.europa.eu/media/36165/final-eu-cn-joint-statement-consolidated-text-with-climate-change-clean-energy-annex.pdf
(11) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/september/tradoc_157331.pdf


Serbiaa koskeva vuoden 2018 kertomus
PDF 201kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 Serbiaa koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2146(INI))
P8_TA-PROV(2018)0478A8-0331/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomion 19.–20. kesäkuuta 2003 Thessalonikissa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 Sofiassa pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen julkilausuman ja siihen sisältyvän ”Sofian prioriteettiagendan”,

–  ottaa huomioon Serbian Eurooppa-kumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista sekä päätöksen 2006/56/EY kumoamisesta 18. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/213/EY(1),

–  ottaa huomioon komission 12. lokakuuta 2011 antaman lausunnon Serbian Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta (SEC(2011)1208), Eurooppa-neuvoston 2. maaliskuuta 2012 tekemän päätöksen myöntää Serbialle ehdokasmaan asema ja Eurooppa-neuvoston 27.–28. kesäkuuta 2013 pidetyssä kokouksessa tekemän päätöksen avata EU-jäsenyysneuvottelut Serbian kanssa,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (SAA-sopimus), joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2013,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999), Kansainvälisen tuomioistuimen 22. heinäkuuta 2010 antaman neuvoa-antavan lausunnon Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen kansainvälisen oikeuden mukaisuudesta ja YK:n yleiskokouksen 9. syyskuuta 2010 antaman päätöslauselman 64/298, jossa pantiin merkille lausunnon sisältö ja pidettiin myönteisenä EU:n valmiutta helpottaa Serbian ja Kosovon välistä vuoropuhelua,

–  ottaa huomioon 28. elokuuta 2014 käynnistetyn Berliinin prosessin,

–  ottaa huomioon 13.–14. kesäkuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Serbian kahdeksannessa parlamentaarisessa vakautus- ja assosiaatiovaliokunnassa (SAPC) hyväksytyt julkilausuman ja suositukset,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODHIR) loppuraportin sen rajoitetusta vaalitarkkailuvaltuuskunnasta Serbiassa 29. heinäkuuta 2016 järjestetyissä ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa,

–  ottaa huomioon Etyj/ODIHR:n vaaliarviointiraportin Serbiassa 2. huhtikuuta 2017 järjestetyistä presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon komission 17. huhtikuuta 2018 antaman Serbiaa koskevan vuoden 2018 kertomuksen (SWD(2018)0152),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2017 annetut EU:n sekä Länsi-Balkanin maiden ja Turkin välisen taloudellisen ja rahoitusta koskevan vuoropuhelun yhteiset päätelmät (9655/17),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 järjestetyn EU:n ja Serbian vakautus- ja assosiaationeuvoston neljännen kokouksen,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2018 Serbian kanssa järjestetyn liittymiskonferenssin kahdeksannen ministerikokouksen,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston korruption torjuntaelimen GRECOn heinäkuussa 2015 julkaiseman raportin Serbiasta ja 20. lokakuuta 2017 hyväksytyn GRECOn neljättä arviointikierrosta koskevan raportin, jonka aiheena oli parlamentin jäseniin, tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvan korruption ehkäiseminen (”Corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors”),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission arvion Serbian talousuudistusohjelmasta 2018–2020 (SWD(2018)0132) sekä neuvoston 25. toukokuuta 2018 hyväksymät EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välisen taloutta ja rahoitusta koskevan vuoropuhelun yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 25. kesäkuuta 2018 antaman lausunnon perustuslain oikeuslaitosta koskevien säännösten tarkistusehdotuksista (”Opinion on the draft amendments to the constitutional provisions on the judiciary”),

–  ottaa huomioon komission tukeman ja Maailmanpankin ja YK:n kehitysohjelman vuonna 2017 tekemän Länsi-Balkanin syrjäytyneitä romaneja koskevan tutkimuksen tulokset,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevän yhteisen valmisteluasiakirjan ”Gender Equality and Women´s Empowerment: Transforming the Lives of Girls and Women through EU External Relations 2016–2020”,

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Serbiaa koskevasta komission vuoden 2016 kertomuksesta(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0331/2018),

A.  katsoo, että Serbiaa, kuten jokaista EU:n jäsenyyttä hakevaa maata, on tarkasteltava sen mukaan, miten ansiokkaasti se pystyy täyttämään ja panemaan täytäntöön yhteiset kriteerit sekä noudattamaan niitä, ja toteaa, että tarvittavien uudistusten toteuttamisen laatu ja uudistuksiin sitoutuminen määrittävät liittymisaikataulun; ottaa huomioon, että liittyminen on ja tulee olemaan ansioihin perustuva prosessi, joka riippuu täysin kunkin maan saavuttamasta objektiivisesta edistyksestä, ja tämä koskee myös Serbiaa;

B.  ottaa huomioon, että Serbian kanssa käytävien neuvottelujen käynnistämisen jälkeen on avattu neljätoista neuvottelulukua ja niistä kaksi on suljettu väliaikaisesti;

C.  ottaa huomioon, että Serbia on jatkuvasti pyrkinyt normalisoimaan suhteitaan Kosovoon, minkä tuloksena 19. huhtikuuta 2013 tehtiin ensimmäinen sopimus suhteiden normalisoimista koskevista periaatteista ja sen jälkeen elokuun 2015 sopimukset; toteaa, että Serbia on sitoutunut vuoropuheluun;

D.  ottaa huomioon, että Serbia on osaltaan vahvistanut alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita sekä rauhaa ja vapautta, sovintoa ja ilmapiiriä, joka edistää vielä avoinna olevien kahdenvälisten menneisyydestä juontavien kysymysten käsittelyä;

E.  ottaa huomioon, että Serbia on edelleen sitoutunut luomaan toimivan markkinatalouden ja se on jatkanut vakautus- ja assosiaatiosopimuksen velvoitteiden täytäntöönpanoa;

F.  toteaa, että oikeusvaltio on yksi EU:n perustana olevista arvoista ja se muodostaa sekä laajentumisprosessin että vakautus- ja assosiaatioprosessin ytimen; katsoo, että tämän osa-alueen jäljellä olevien merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudistuksia erityisesti riippumattoman, puolueettoman, vastuuvelvollisen ja tehokkaan oikeuslaitoksen varmistamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa ja perusoikeuksien suojelemisessa;

G.  ottaa huomioon, että Serbia on ratifioinut kaikki keskeiset Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset, joita ovat erityisesti yleissopimus ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta vuodelta 1948 (nro 87), yleissopimus järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta vuodelta 1949 (nro 98) ja yleissopimus pakollisesta työstä vuodelta 1930 (nro 29);

H.  katsoo, että sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden suhteen vallitseva tilanne on edelleen erityisen vakava huolenaihe ja sitä on käsiteltävä määrätietoisesti ja tehokkaasti ensisijaisena asiana;

I.  ottaa huomioon, että Serbia hyötyy liittymistä edeltävästä tuesta, jota se saa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II), jonka alustavat kokonaismäärärahat ovat 1,5 miljardia euroa vuosiksi 2014–2020; ottaa huomioon, että IPA II:n tarkistetut alustavat määrärahat Serbialle vuosiksi 2018–2020 olivat 722 miljoonaa euroa; ottaa huomioon, että väliarvioinnin perusteella Serbia palkittiin saavutetusta suoritustasosta;

1.  pitää myönteisenä Serbian jatkuvaa sitoutumista unioniin yhdentymiseen; kehottaa Serbiaa komission tuella tekemään aktiivisesti tunnetuksi tätä strategista päätöstä kansalaistensa keskuudessa ja antamaan edelleen oikea-aikaista ja avointa tietoa EU:sta ja sen rahoittamista hankkeista ja ohjelmista ja lisäämään niiden näkyvyyttä;

2.  tähdentää, että uudistusten ja toimien perinpohjainen toteuttaminen on yksi tärkeimmistä merkeistä yhdentymisprosessin onnistumisesta; kehottaa Serbiaa parantamaan uuden lainsäädännön ja uusien toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon suunnittelua, koordinointia ja seurantaa; panee tyytyväisenä merkille EU:n säännöstön hyväksymistä koskevan kansallisen ohjelman kolmannen tarkistuksen hyväksymisen ja varoittaa mahdollisista seurauksista, jos yhdenmukaisuutta unionin säännöstön kanssa koskevia EU:n tärkeitä lakeja ei saateta asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä; pitää myönteisenä komission tiedonannossa ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” esitettyä arviota siitä, että Serbiasta voisi tulla EU:n jäsen, jos se osoittaa vahvaa poliittista tahtoa, toteuttaa aitoja ja pysyviä uudistuksia ja ratkaisee riidat naapurimaidensa kanssa lopullisesti; kehottaa neuvostoa ja komissiota, edellyttäen että edistys on ollut riittävää erityisesti oikeusvaltiota koskevalla keskeisellä alalla, tukemaan kaikkien teknisesti valmisteltujen lukujen avaamista viipymättä ja nopeuttamaan liittymisneuvottelujen kokonaisprosessia;

3.  pitää myönteisenä IPA:n vuoden 2018 ohjelmasuunnitteluprosessin onnistunutta valmiiksi saamista sekä IPARD II:ta koskevan rahoitussopimuksen allekirjoittamista; kehottaa komissiota uutta liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA III) suunnitellessaan sisällyttämään siihen tarvittavia säännöksiä, joilla otetaan huomioon Serbian mahdollinen liittyminen EU:hun;

4.  on tyytyväinen Serbian edistymiseen toimivan markkinatalouden kehittämisessä, talouskasvun varmistamisessa ja makrotalouden ja rahapolitiikan vakauden säilyttämisessä; korostaa, että Serbia on edistynyt hyvin eräiden politiikan puutteiden, jotka ovat aiemmin olleet ongelma, korjaamisessa erityisesti julkisen talouden vakauttamisen avulla; korostaa kuitenkin, että työttömyys, aivovuoto ja taloudellinen toimettomuus ovat yhä yleisiä; kehottaa Serbiaa laatimaan kestävän suunnitelman valtionyritysten tulevaisuutta varten; painottaa pk-yritysten keskeistä merkitystä Serbian taloudessa ja vaatii avoimempaa ja vähemmän hankalaa liiketoimintaympäristöä; tukee Serbian liittymistä Maailman kauppajärjestöön (WTO);

5.  on huolestunut sitkeästä työttömyydestä ja korostaa koulutuksen ja nuorten yrittäjätaitojen kehittämisen tärkeyttä; kehottaa Serbiaa parantamaan naisten asemaa työmarkkinoilla; kehottaa Serbiaa vahvistamaan kolmikantaneuvotteluja; kehottaa muuttamaan sosiaaliturvamaksulakia ja sairausvakuutuslakia niin, että ehkäistään pienviljelijöiden syrjintä;

6.  panee merkille 2. huhtikuuta 2017 pidetyt presidentinvaalit; on tyytyväinen vaalien yleisiin järjestelyihin ja kehottaa viranomaisia varmistamaan, että kansainvälisiä normeja noudatetaan; kehottaa viranomaisia ottamaan täysimääräisesti huomioon ja panemaan täytäntöön Etyj/ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan suositukset, jotta voidaan etenkin varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset kampanjan aikana, ja käymään vuoropuhelua riippumattomien kotimaisten vaalitarkkailuryhmien kanssa; kehottaa viranomaisia tutkimaan huolellisesti vaalien yhteydessä esiin nousseet väitteet sääntöjenvastaisuuksista, väkivallasta ja pelottelusta; panee huolestuneena merkille poliittisten puolueiden ja vaalikampanjoiden rahoituksen avoimuuden puutteen; huomauttaa, että poliittisten puolueiden rahoituksen on oltava avointa ja siinä on noudatettava kansainvälisiä normeja;

7.  kehottaa Serbiaa yhdenmukaistamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa ja myös YK:ssa noudattamansa politiikan entistä enemmän EU:n politiikan kanssa, sen Venäjä-politiikka mukaan luettuna; suhtautuu myönteisesti Serbian merkittävään panokseen ja jatkuvaan osallistumiseen useisiin EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaatioihin (EUTM Mali, EUTM Somalia, EU-EUNAVFOR Atalanta, EUTM RCA) sekä siihen, että Serbia osallistuu neljään kuudesta unionin parhaillaan toteuttamasta sotilastoimesta tai -operaatiosta; pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, että Serbia jatkaa sotilaallista yhteistyötä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa;

8.  kiittää Serbiaa sen rakentavasta lähestymistavasta muuttoliikkeen ja pakolaiskriisin vaikutusten hallinnassa ja maan merkittävistä toimista suojan ja humanitaarisen avun tarjoamisessa pääasiassa EU:n tuella; pitää myönteisenä sitä, että Serbia on hyväksynyt uuden turvapaikkalain, ulkomaalaislain ja rajavalvontalain; kehottaa Serbiaa yhdenmukaistamaan asteittain viisumipolitiikkaansa EU:n viisumipolitiikan kanssa; panee huolestuneena merkille, että epäyhdenmukainen viisumipolitiikka avasi mahdollisuuden laittomaan maahanmuuttoon ja salakuljetukseen EU-maihin ja EU:n ulkopuolisiin naapurimaihin; kehottaa Serbiaa perustamaan laittomille maahanmuuttajille palautusmekanismin, joka on EU:n säännöstön mukainen, ja parantamaan edelleen valmiuksiaan täyttää ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten tarpeet; kehottaa Serbiaa etsimään toteuttamiskelpoisen ratkaisun naapurimaista tulevien pakolaisten tilanteeseen, myös heidän asuttamiseensa ja työhön ja koulutukseen pääsyynsä;

Oikeusvaltioperiaate

9.  kehottaa Serbiaa tehostamaan uudistuspyrkimyksiään oikeusvaltion alalla ja varmistamaan erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja yleisen tehokkuuden; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota tehokkaan uudistuksen toteuttamiseen tällä alalla; panee merkille, että vaikka on saavutettu jonkin verran edistystä täytäntöönpanotapausten suman purkamisessa ja tuomioistuinkäytännön yhdenmukaistamistoimenpiteiden toteuttamisessa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta Serbiassa ei ole täysin turvattu ja poliittinen vaikutusvalta oikeuslaitoksessa on edelleen huolestuttavan laajaa; kehottaa Serbiaa lujittamaan oikeuslaitoksen vastuuvelvollisuutta, puolueettomuutta, ammattimaisuutta ja yleistä tehokkuutta ja luomaan maksuttoman oikeusapujärjestelmän, joka takaa sen, että on paljon erilaisia maksuttomia oikeusavun tarjoajia; vaatii panemaan täytäntöön kaikki Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset;

10.  korostaa korruption torjunnan tehostamisen merkitystä ja kehottaa Serbiaa osoittamaan selkeää sitoutumista ongelman käsittelyyn; pitää myönteisenä kansallisten viranomaisten asemasta järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin ja korruption torjunnassa annetun lain täytäntöönpanoa; pitää myönteisenä, että maan rikoslain talousrikososastoon tehdyt muutokset on hyväksytty, ja kannustaa Serbiaa panemaan nämä kaikilta osin täytäntöön, virka-aseman väärinkäyttöä koskevaan lakiin tehty muutos mukaan luettuna, jotta voidaan estää mahdolliset väärinkäytökset; kehottaa jatkamaan kansallisen korruptiontorjuntastrategian ja -toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa; toistaa Serbialle esittämänsä kehotuksen sen korruptiontorjuntavirastoa koskevan uuden lain pikaisesta säätämisestä, jotta parannetaan uuden ja voimassa olevan lainsäädännön ja toimintalinjojen täytäntöönpanon suunnittelua, yhteensovittamista ja seurantaa; korostaa, että viraston on tärkeää saada ja säilyttää ne henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit, jotka se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseen riippumattomasti; painottaa, että korruptiontorjuntaviraston jäsenet on valittava avoimuuden periaatteiden mukaisesti ja ilman eturistiriitoja tai poliittisia kytköksiä; kehottaa viranomaisia täyttämään viraston kaikki avoimet virat; kehottaa Serbiaa parantamaan edelleen suoritustaan korkean tason korruptiotapausten tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja lopullisissa tuomioissa ja julkaisemaan säännöllisesti tilastoja tutkintojen tuloksista kaikissa virkamiesten väitetyissä korruptiotapauksissa;

11.  kehottaa Serbian viranomaisia toteuttamaan lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän GRECOn suositukset; kehottaa Serbian parlamenttia toteuttamaan erityisesti ne suositukset, jotka koskevat korruption ehkäisyä ja eturistiriitoja, ja hyväksymään käytännesäännöt;

12.  toteaa, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on edistytty jonkin verran, ja pitää myönteisenä Serbian aktiivista roolia kansainvälisessä ja alueellisessa poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä; kehottaa Serbiaa osoittamaan jatkuvaa sitoutumista korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja saamaan siinä aikaan konkreettisia tuloksia ja erityisesti osoittamaan vakuuttavasti, että se onnistuu järjestäytyneen rikollisuuden, myös maahanmuuttajilla käytävän ihmiskaupan ja heidän salakuljettamisensa Serbiasta EU-maihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien murhien, kyberrikollisuuden, terroristista toimintaa tukevien rahoitusvirtojen ja rahanpesun, tutkinnassa, syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa; kehottaa Serbiaa jatkamaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) kanssa sovitun toimintasuunnitelman täysimääräistä täytäntöönpanoa; kiinnittää huomiota väkivaltarikosten kasvavaan määrään ja kehottaa ratkaisemaan asian täysimittaisessa yhteistyössä oikeusviranomaisten kanssa;

Demokratia ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

13.  korostaa, että Serbian parlamentti ei vieläkään tosiasiallisesti valvo täytäntöönpanovallan käyttäjiä ja että lainsäädäntömenettelyn avoimuutta, osallisuutta ja laatua on parannettava edelleen; pitää myönteisenä kiireellisten menettelyjen käytön vähenemistä lainsäädäntömenettelyissä; korostaa kuitenkin, että yhä yleinen kiireellisten menettelyjen käyttö heikentää parlamentaarista ja julkista valvontaa; korostaa, että olisi vältettävä toimia, joilla rajoitetaan Serbian parlamentin mahdollisuutta tehokkaaseen keskusteluun lainsäädännöstä ja lainsäädännön valvontaan; korostaa opposition työn merkitystä demokratiassa ja korostaa, että oppositiopoliitikkojen ei pitäisi joutua herjausten ja kunnianloukkausten kohteiksi; on huolissaan siitä, että osa poliitikoista käyttää julkista keskustelua radikalismin nousun kiihdyttämiseen; kehottaa toteuttamaan lisätoimenpiteitä puoluerajat ylittävän vuoropuhelun ja kansalaisyhteiskunnan tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi; kehottaa Serbian parlamenttia arvioimaan jarrutustaktiikan käyttöään ja pohtimaan, tukahduttaako se demokraattista keskustelua; on tyytyväinen Serbian parlamentin jatkuviin toimiin avoimuuden parantamiseksi, kun se järjestää keskusteluja Serbian EU-jäsenyysneuvottelujen lukuja koskevista kannoista ja käy vuoropuhelua keskeisen neuvottelutiimin ja Euroopan unionia käsittelevän kansallisen työryhmän kanssa; korostaa, että riippumattomien sääntelyelinten, kuten maan oikeusasiamiehen, korruptiontorjuntaviraston ja yleisesti merkittävistä tiedoista ja henkilötietojen suojasta vastaavan viranomaisen, asema on tunnustettava täysin ja sitä on tuettava; vaatii Serbian parlamenttia sitoutumaan riippumattomien sääntelyelinten, erityisesti oikeusasiamiehen, havaintojen ja suositusten täytäntöönpanoon; muistuttaa, että yksi Euroopan sosiaalimallin pilareista on työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja että hallituksen ja työmarkkinaosapuolten väliset säännölliset kuulemiset auttavat ehkäisemään yhteiskunnallisia jännitteitä ja konflikteja; korostaa, että työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun olisi olennaisesti kuuluttava muutakin kuin tietojen vaihtoa ja että asianosaisia osapuolia olisi kuultava tärkeistä laeista ennen niitä koskevaa parlamentaarista menettelyä;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että perustuslakiesitys maan oikeuslaitoksen uudistamiseksi on toimitettu Venetsian komissiolle lausuntoa varten; korostaa, että on tärkeää panna Venetsian komission suositukset kaikilta osin täytäntöön; kannustaa Serbian viranomaisia käynnistämään osallistavan ja merkityksellisen, rakentavasti toteutettavan julkisen keskustelun, jotta lisätään tietoisuutta maan perustuslain uudistusprosessista; kehottaa järjestämään kattavan julkisen kuulemisen ennen lopullisen lakiesityksen esittämistä Serbian parlamentille;

15.  pitää myönteisenä Serbian edistymistä julkishallintonsa uudistamisessa, kun se on erityisesti hyväksynyt useita uusia lakeja, jotka koskevat julkishallinnon palkkoja ja työsopimuksia, paikallishallintoa ja palkkoja autonomisissa maakunnissa ja valtion hallintoakatemiaa; korostaa, että poliittinen vaikuttaminen ylemmän johdon nimityksiin on edelleen huolestuttavaa; kehottaa Serbiaa muuttamaan virkamieskuntaa koskevaa säädöskehystä, jotta taataan julkishallinnon puolueettomuus; panee merkille, että hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen kaikilla tasoilla on keskeisten uudistusten täytäntöönpanon onnistumisen kannalta tärkeää; pitää myönteisenä, että Serbiaan on perustettu Euroopan integraatiota käsittelevä ministeriö, johon on sisällytetty rakenteet Serbian aiemmasta Euroopan integraatiovirastosta, joka on jatkanut poliittisen ohjauksen tarjoamista Euroopan integraatioon liittyvissä asioissa;

Ihmisoikeudet

16.  korostaa, että lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys ihmisoikeuksien vaalimista varten on olemassa; tähdentää, että täytäntöönpanon on oltava johdonmukaista ja tehokasta koko maassa; kehottaa Serbiaa hyväksymään uuden tietosuojalain ja varmistamaan, että laki on kaikilta osin EU:n normien ja parhaiden käytäntöjen mukainen; panee merkille, että heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien henkilöiden, muun muassa lasten, vammaisten henkilöiden, henkilöiden, joilla on hiv/aids, ja hlbti-henkilöiden, tilanteen parantamiseksi tarvitaan edelleen jatkuvia toimenpiteitä; tuomitsee romaneihin ja hlbti-henkilöihin kohdistuvien viharikosten jatkuvan esiintymisen; kehottaa Serbiaa aktiivisesti tutkimaan viharikoksia, asettamaan niistä syytteeseen ja antamaan niistä tuomioita; kehottaa Serbian viranomaisia edistämään suvaitsevuuden ilmapiiriä ja tuomitsemaan kaikenlaisen vihapuheen sekä kansanmurhan, rikosten ihmisyyttä vastaan ja sotarikosten julkisen hyväksymisen ja kieltämisen;

17.  kehottaa Serbiaa vahvistamaan viranomaisten roolia ja valmiuksia haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, esimerkiksi naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden, suojelemiseksi ja parantamaan poliisin, syyttäjien ja sosiaalipalvelujen koordinointia tässä asiassa; pitää myönteisenä, että Serbia ratifioi Istanbulin yleissopimuksen, ja panee tyytyväisenä merkille viimeaikaiset kehitykset lasten suojelemiseksi väkivallalta, esimerkiksi hallituksen ilmoituksen lapsiasiamiehen viran perustamisesta, ja kehottaa viranomaisia seuraamaan lainsäädännön ja muiden välineiden vaikutusta; korostaa, että vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien kunnioittamisessa on yhä puutteita, ja kehottaa hallitusta hyväksymään vammaisia henkilöitä koskevan kansallisen strategian;

18.  kannustaa voimakkaasti Serbian viranomaisia lisäämään toimiaan tilanteen parantamiseksi ilmaisunvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden saralla; pitää myönteisenä, että on perustettu uusi työryhmä, joka käsittelee mediastrategialuonnoksen laatimista; korostaa, että toimittajien ja tiedotusvälineiden uhkailu sekä heihin kohdistuva väkivalta ja painostus, myös hallinnollinen kiusanteko ja pelottelu tuomioistuinmenettelyillä, aiheuttavat edelleen huolta; kehottaa virkamiehiä tuomitsemaan johdonmukaisesti julkisesti kaikenlaisen toimittajien painostuksen ja pidättäytymään puuttumasta tiedotusvälineiden ja toimittajien työhön myöskään vaalien yhteydessä; panee tässä yhteydessä merkille, että vaikka useita tapauksia on ratkaistu ja joistakin on nostettu syytteitä, tuomiot ovat edelleen harvinaisia; pitää myönteisenä toimittajien turvallisuuden lisäämistä koskevasta yhteistyöstä ja toimenpiteistä tehdyllä sopimuksella (”Agreement on Cooperation and Measures for Increasing the Safety of Journalists”) perustetun pysyvän työryhmän toimia ja kehottaa viranomaisia osoittamaan olevansa täysin sitoutuneita tutkimaan kaikki tapaukset, joissa on kyse hyökkäyksistä toimittajia ja tiedotusvälineitä vastaan, ja nostamaan niistä syytteitä; kehottaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön tiedotusvälineitä koskevat lait ja lujittamaan Serbian sähköisestä mediasta vastaavan sääntelyelimen riippumattomuutta; pitää myönteisenä uusia ponnisteluja sellaisen mediastrategian hyväksymiseksi, jolla luodaan moniarvoinen mediaympäristö, ja korostaa tässä yhteydessä, että sidosryhmien avoin ja osallistava kuuleminen on tärkeää; korostaa, että tiedotusvälineiden omistuksen ja rahoituksen suhteen on noudatettava täydellistä avoimuutta; vaatii hyväksymään politiikkoja, joilla suojellaan Serbiassa elävien kansallisten vähemmistöjen kielillä toimivia tiedotusvälineitä ja niillä tehtäviä ohjelmia;

19.  kehottaa Serbian viranomaisia tehostamaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, myös naisjärjestöjen, kanssa, joiden rooli on keskeinen hyvin toimivan demokratian kannalta; tuomitsee tiettyihin kansalaisyhteiskunnan järjestöihin kohdistuvat kielteiset kampanjat ja rajoitukset; vaatii hyväksymään kansallisen strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman, joilla säädellään kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaympäristöä; katsoo, että tarvitaan lisätoimia hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan järjestelmällisen yhteistyön varmistamiseksi, ja kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon aloilla, jotka vaikuttavat kansalaisyhteiskuntaan;

20.  panee merkille, että Belgradin Savamalan kaupunginosassa huhtikuussa 2016 toteutetun yksityisomaisuuden laittoman hävittämisen ja vapaan liikkuvuuden rajoittamisen tapauksen selvittämisessä on edistytty jonkin verran; kehottaa ratkaisemaan tapauksen ja tekemään tutkinnassa kaikilta osin yhteistyötä oikeusviranomaisten kanssa, jotta tekijät saatetaan oikeuden eteen;

Vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu

21.  suhtautuu myönteisesti kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteuttamista koskevan toimintasuunnitelman ja kansallisten vähemmistöjen rahaston perustamisesta annetun asetuksen hyväksymiseen; kehottaa Serbian hallitusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön kaikki vähemmistöjen oikeuksia koskevat kansainväliset sopimukset; korostaa, että edistyminen kansallisten vähemmistöjen oikeuksien takaamisessa ei ole tyydyttävää, ja kehottaa panemaan toimintasuunnitelman kaikilta osin täytäntöön ja parantamaan koordinointia ja sidosryhmien osallistumista, kuljetusta ja viestintää koskevien tarpeiden osalta naapurimaat mukaan luettuina; panee merkille, että kansallisten vähemmistöjen rahasto on toiminnassa ja sen rahoitusta on lisätty; suhtautuu myönteisesti vähemmistöjen oikeuksiin liittyvien ratkaisevien lakien hyväksymiseen; toistaa Serbialle antamansa kehotuksen varmistaa, että vähemmistöjen suojelemista koskeva lainsäädäntö pannaan johdonmukaisesti täytäntöön esimerkiksi koulutuksen ja kulttuurin, vähemmistökielten käytön, edustuksen julkishallinnossa ja oikeuslaitoksessa sekä vähemmistökielillä jatkuvasti saatavilla olevien tiedotusvälineiden ja uskonnollisten toimitusten aloilla; antaa tunnustusta maan kansallisten vähemmistöjen aktiiviselle osallistumiselle vaalisykliin ja vaatii mukauttamaan politiikkaa niin, että se takaa kansallisten vähemmistöjen oikeudenmukaisen edustuksen Serbian kansalliskokouksessa; vaatii panemaan täysimääräisesti täytäntöön oikeuden lasten syntymän oikea-aikaiseen rekisteröintiin; korostaa, että ihmisoikeuksien edistäminen, mukaan lukien kansallisten vähemmistöjen oikeuksien edistäminen, on EU:hun liittymisen edellytys;

22.  toteaa, että Vojvodinan kulttuurinen moninaisuus vahvistaa osaltaan Serbian identiteettiä; korostaa, että Vojvodinan autonomiaa olisi suojeltava ja että laki Vojvodinan rahoitusvaroista olisi hyväksyttävä viipymättä, kuten perustuslaissa määrätään;

23.  pitää myönteisenä, että on hyväksytty uusi romanien osallisuutta koskeva strategia vuosiksi 2016–2025 sekä toimintasuunnitelma, joka kattaa koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja työllisyyden; pitää myönteisenä, että strategiassa tunnustetaan romaninaisiin kohdistuva erityinen syrjintä; kehottaa Serbiaa määrittämään selvät tavoitteet ja indikaattorit uuden strategian täytäntöönpanon seuraamista varten; on huolissaan koulunsa keskeyttävien romanityttöjen suuresta määrästä; panee merkille, että enemmistö romaneista kärsii sosiaalisesta syrjäytymisestä ja järjestelmällisestä oikeuksiensa rikkomisesta; kehottaa panemaan uuden romanien osallisuutta koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täysimääräisesti täytäntöön; korostaa, että on tärkeää laatia politiikkoja, joilla torjutaan romaneihin kohdistuvaa syrjintää ja romanivastaisuutta; vaatii mahdollistamaan romanien mielekkään julkisen ja poliittisten osallistumisen kaikilla tasoilla;

Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet

24.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Serbia on edelleen sitoutunut rakentaviin kahdenvälisiin suhteisiin muiden laajentumismaiden ja naapurijäsenvaltioiden kanssa; panee tyytyväisenä merkille, että Serbia on jatkanut osallistumistaan tiettyihin alueellisen yhteistyön aloitteisiin, kuten Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin, alueelliseen yhteistyöneuvostoon, Keski-Euroopan vapaakauppasopimukseen (CEFTA), Adrian- ja Joonianmeren aloitteeseen, Tonavan aluetta koskeviin EU:n makroaluestrategioihin (EUSDR), Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan Euroopan unionin strategiaan (EUSAIR), Brdo-Brijunin prosessiin, Länsi-Balkanin kuuden maan aloitteeseen ja sen liitettävyysohjelmaan sekä Berliinin prosessiin; panee tyytyväisenä merkille Länsi-Balkanin kuusikon aloitteen tähänastiset tulokset ja vaatii kehittämään edelleen alueellista talousaluetta; kehottaa jälleen Serbiaa panemaan täytäntöön liitettävyysohjelmaan liittyvät liitettävyyttä koskevat uudistustoimenpiteet; on tyytyväinen Serbian toimiin infrastruktuuri-investointien priorisoimiseksi ja korostaa, että on tärkeää parantaa liitettävyyden tasoa alueella; toteaa, että raja-alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä on pyrittävä edistämään niiden väestökadon ehkäisemiseksi; tukee ehdotusta vähentää verkkovierailumaksuja Länsi-Balkanin maissa; korostaa, että jäljellä olevat kahdenväliset kiistat eivät saa vaikuttaa haitallisesti liittymisprosessiin; tukee Länsi-Balkanin kumppanien sitoumusta jatkaa hyvien naapuruussuhteiden, alueellisen vakauden ja keskinäisen yhteistyön lujittamista; muistuttaa, että EU aikoo määrätietoisesti lujittaa ja tehostaa panostustaan tukeakseen alueen muutosprosessia;

25.  suhtautuu myönteisesti sotarikosten tutkimista ja niistä syyttämistä koskevan kansallisen strategian hyväksymiseen; panee merkille sotarikoksien tutkimista ja niistä syytteeseen asettamista koskevan syyttäjästrategian hyväksymisen ja kehottaa Serbiaa toteuttamaan kaikki suunnitellut toimet; panee tyytyväisenä merkille, että toukokuussa 2017 nimitettiin uusi sotarikossyyttäjä; toistaa kehotuksensa tämän strategian toteuttamisesta erityisesti siten, että lisätään syytteiden nostamista, ja kehottaa hyväksymään operatiivisen syyttäjästrategian; kehottaa Serbiaa tutkimaan tehokkaasti kaikki sotarikostapaukset, erityisesti korkean profiilin tapaukset, ja tekemään näissä tapauksissa yhteistyötä alueellisten kumppaneidensa kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään lisätoimiin näiden kysymysten ratkaisemiseksi EU:n ja Serbian välisessä neuvotteluprosessissa; kehottaa viranomaisia jatkamaan 1990-luvun sotien aikana kadonneiden henkilöiden ongelman selvittämistä; kehottaa Serbiaa tekemään jälleen täysimääräisesti yhteistyötä nykyisen kansainvälisiä rikostuomioistuimia koskevan mekanismin kanssa; kehottaa Serbian viranomaisia jatkamaan kadonneiden henkilöiden kohtaloiden selvittämistä muun muassa avaamalla sota-aikaan liittyvät valtionarkistot; kehottaa Serbiaa valmistelemaan järjestelmää korvausten myöntämiseksi uhreille ja heidän perheilleen; vahvistaa jälleen tukensa entisen Jugoslavian alueella tehtyjä sotarikoksia ja muita vakavia ihmisoikeusrikkomuksia käsittelevän alueellisen totuuskomission perustamista koskevalle aloitteelle; korostaa alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön (RYCO) ja sen paikallisosastojen tekemän työn merkitystä sovinnon edistämisessä nuorten keskuudessa; vaatii lisää muutoksia omaisuuden palauttamista koskevaan lakiin ja korostaa omaisuuden palauttamista vaativien syrjimättömän kohtelun merkitystä verrattuna muihin edunsaajiin erityisesti yhteiskunnan omaisuuden rekisteröinnissä;

26.  pitää valitettavana, että eräät Serbian viranomaiset ovat jälleen kieltäneet Srebrenican kansanmurhan; muistuttaa viranomaisia, että toimiminen täydessä yhteistyössä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen ja sen seuraajan eli kansainvälisiä rikostuomioistuimia koskevan mekanismin kanssa, edellyttää myös, että maa hyväksyy ja panee täysimääräisesti täytäntöön kyseisen tuomioistuimen tuomiot ja päätökset; korostaa, että Srebrenican kansanmurhan tunnustaminen on olennainen vaihe Serbian edetessä kohti Euroopan unioniin liittymistä;

27.  suhtautuu myönteisesti Serbian jatkuvaan sitoutumiseen normalisointiprosessiin Kosovon kanssa ja sen sitoumukseen panna täytäntöön EU:n tukemassa vuoropuhelussa aikaansaadut sopimukset; pitää myönteisenä, että Serbian presidentti on käynnistänyt Kosovoa koskevan sisäisen vuoropuhelun; toistaa kehotuksensa edetä kaikkien jo aikaansaatujen sopimusten, myös energia-alan sopimusten, täysimääräiseen täytäntöönpanoon vilpittömästi ja oikea-aikaisesti ja kannustaa molempia osapuolia jatkamaan määrätietoisesti normalisointiprosessia; korostaa, että on tärkeää luoda serbienemmistöisten kuntien liitto tai yhteisö; painottaa, että Serbian ja Kosovon välisten suhteiden laaja-alaiseen normalisointiin, joka määritellään oikeudellisesti sitovassa sopimuksessa, tähtäävän vuoropuhelun uutta vaihetta koskevaa työtä on joudutettava; toistaa EUH:lle antamansa kehotuksen arvioida, missä määrin osapuolet täyttävät velvoitteensa; tuomitsee jyrkästi Kosovon serbipoliitikon Oliver Ivanovićin murhan ja korostaa, että tarvitaan kiireellisesti Kosovon ja Serbian tutkijoiden aitoa yhteistyötä ja kansainvälistä tukea, jotta tekijät saadaan oikeuden eteen;

28.  panee merkille meneillään olevan vuoropuhelun ja julkiset kannanotot Serbian ja Kosovon välisen rajan mahdollisesta muuttamisesta, mukaan lukien alueiden vaihtaminen; korostaa sekä Kosovon että Serbian monietnistä luonnetta ja sitä, että etnisesti homogeenisten valtioiden ei pitäisi olla tavoitteena alueella; tukee EU:n avustamaa vuoropuhelua kehyksenä, jonka avulla voidaan saavuttaa Serbian ja Kosovon välinen kattava normalisointia koskeva sopimus; katsoo, että mahdollinen sopimus olisi hyväksyttävissä vain, jos molemmat osapuolet suostuvat siihen ja jos siinä otetaan huomioon alueen yleinen vakaus ja kansainvälinen oikeus;

29.  on huolissaan korkean tason politiikkojen lausunnoista, joissa kyseenalaistetaan Bosnia ja Hertsegovinan alueellinen koskemattomuus, ja tuomitsee kaikenlaisen kansallismielisen retoriikan, jonka tavoitteena on tukea sen hajoamista;

Energia ja liikenne

30.  kehottaa Serbiaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön energia-alan liitettävyyttä koskevat uudistustoimenpiteet; kannustaa Serbiaa kehittämään kilpailua kaasumarkkinoilla ja täyttämään vastaavat eriyttämistä koskevat velvollisuutensa kolmannen energiapaketin mukaisesti; kehottaa Serbiaa kehittämään energiapolitiikkaansa, jotta sen riippuvuus kaasutuonnista Venäjältä vähenisi; pitää myönteisinä maan pyrkimyksiä edistää investointeja energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla; muistuttaa, että energian tehokasta käyttöä koskeva lainsäädäntö ei ole kaikilta osin EU:n vastaavien direktiivien mukainen; kehottaa Serbiaa monipuolistamaan energialähteitään muihinkin uusiutuviin lähteisiin;

31.  kehottaa Serbian hallitusta toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet suojeltujen alueiden säilyttämiseksi erityisesti perustettaessa vesivoimalaitoksia Stara Planina ‑luonnonpuiston kaltaisille ympäristön kannalta herkille alueille; kehottaa tässä yhteydessä tekemään perusteellisia ympäristövaikutusarviointeja, jotka perustuvat lintu- ja luontotyyppidirektiiveissä ja vesipuitedirektiivissä vahvistettuihin EU‑normeihin; kannustaa Serbian hallitusta lisäämään suunniteltujen hankkeiden avoimuutta yleisön osallistumisen ja kaikkien sidosryhmien kuulemisen avulla;

32.  pitää myönteisenä Serbian ja Bulgarian 17. toukokuuta 2018 Sofiassa pidetyn Länsi-Balkanin huippukokouksen yhteydessä allekirjoittamaa yhteistä sitoumusta kaasuyhdysputken rakentamisesta maiden välille ja IPA 2018 -paketin hyväksymistä; toteaa, että viimeksi mainittu sisältää strategisesti merkittävän infrastruktuurihankkeen ”rauhan valtatie Nis-Merdare-Pristina”, joka mahdollistaa paremmat liikenneyhteydet Keski-Serbian ja Kosovon välillä ja jolla on symbolista merkitystä alueen suhteille;

33.  ilmaisee syvän huolensa ilman pilaantumisen hälyttävästä tasosta Serbiassa, missä Maailman terveysjärjestön mukaan kuoli vuonna 2016 noin 6 500 ihmistä hengityselinten sairauksiin; kehottaa tämän vuoksi Serbian viranomaisia hyväksymään tarvittavat lyhyen aikavälin toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi ja uudistamaan tehokkaasti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä liikenne- ja liikkuvuuspolitiikkaansa suurissa kaupungeissa;

o
o   o

34.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Serbian hallitukselle ja parlamentille.

(1)EUVL L 80, 19.3.2008, s. 46.
(2) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 71.


Kosovoa koskeva vuoden 2018 kertomus
PDF 194kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 Kosovoa koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2149(INI))
P8_TA-PROV(2018)0479A8-0332/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 19. ja 20. kesäkuuta 2003 pidetyn Thessalonikin Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajan päätelmät, jotka koskevat Länsi-Balkanin maiden mahdollista liittymistä Euroopan unioniin,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 Sofiassa pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen julkilausuman ja siihen liitetyn ”Sofian prioriteettiagendan”,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kosovon välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2016,

–  ottaa huomioon Kosovoa koskevan eurooppalaisen uudistusohjelman, joka käynnistettiin 11. marraskuuta 2016 Pristinassa,

–  ottaa huomioon Kosovon kanssa tehdyn, osallistumista unionin ohjelmiin koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. elokuuta 2017,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2018)0450) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Kosovo 2018 Report” (SWD(2018)0156),

–  ottaa huomioon Serbian ja Kosovon hallitusten 19. huhtikuuta 2013 Brysselissä tekemän ensimmäisen sopimuksen suhteiden normalisoinnin periaatteista ja muut EU:n tukemassa vuoropuhelussa Brysselissä suhteiden normalisoimiseksi tehdyt sopimukset, kuten yhdennettyä rajaturvallisuutta (IBM) koskeva pöytäkirja, lainsäädäntökehys serbienemmistöisten kuntien liitosta tai yhteisöstä ja sopimukset Mitrovican sillasta ja energiasta,

–  ottaa huomioon Kosovon serbeihin kuuluvien tuomareiden, syyttäjien ja hallintohenkilöstön integroinnin Kosovon oikeuslaitokseen helmikuussa 2015 aikaan saadun oikeussopimuksen mukaisesti,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2018 tehdyn neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/856 Kosovossa toteutettavasta Euroopan unionin oikeusvaltio-operaatiosta (EULEX Kosovo) hyväksytyn yhteisen toiminnan 2008/124/YUTP muuttamisesta(1), jolla myös jatkettiin operaation kestoa 14. päivään kesäkuuta 2020 saakka,

–  ottaa huomioon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) operaation ja operaatioiden vuosikertomuksen 2017 sekä raportin EULEX-sopimuksen edistymisestä vuonna 2017,

–  ottaa huomioon YK:n väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation (UNMIK) käynnissä olevia toimia koskevat YK:n pääsihteerin raportit, kuten viimeisin 1. toukokuuta 2018 annettu raportti ja 7. helmikuuta 2018 annettu raportti KFOR-joukoista,

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission arvion Kosovon talousuudistusohjelmasta 2018–2020 (SWD(2018) 0133) ja 25. toukokuuta 2018 annetut EU:n, Länsi-Balkanin maiden ja Turkin välisen taloutta ja rahoitusta koskevan vuoropuhelun yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan (EUEOM) loppuraportit 11. kesäkuuta 2017 pidetyistä Kosovon parlamenttivaaleista ja Kosovossa 22. lokakuuta 2017 pidetyistä pormestarin- ja kunnallisvaaleista,

–  ottaa huomioon Strasbourgissa 17.–18. tammikuuta 2018 pidetyn EU:n ja Kosovon parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan neljännen kokouksen,

–  ottaa huomioon 4. toukokuuta 2016 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (Kosovo) (COM(2016)0277), ja 4. toukokuuta 2016 annetun komission neljännen kertomuksen Kosovon edistymisestä viisumipakon poistamista koskevan etenemissuunnitelman vaatimusten täyttämisessä (COM(2016)0276),

–  ottaa huomioon, että Montenegron ja Kosovon parlamentit ovat ratifioineet näiden kahden maan rajojen merkitsemistä koskevan sopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999), Kansainvälisen tuomioistuimen 22. heinäkuuta 2010 antaman neuvoa-antavan lausunnon Kosovon yksipuolisen itsenäisyysjulistuksen kansainvälisen oikeuden mukaisuudesta ja YK:n yleiskokouksen 9. syyskuuta 2010 antaman päätöslauselman 64/298, jossa pantiin merkille lausunnon sisältö ja pidettiin myönteisenä EU:n valmiutta helpottaa Serbian ja Kosovon välistä vuoropuhelua,

–  ottaa huomioon tulokset syrjäytyneitä romaneja koskevasta tutkimuksesta, jonka komissio, Maailmanpankki ja YK:n kehitysohjelma tekivät vuonna 2017,

–  ottaa huomioon komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 21. syyskuuta 2015 päivätyn yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvo ja naisten vaikutusvallan lisääminen: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020)” (SWD(2015)0182),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kosovosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0332/2018),

A.  ottaa huomioon, että edelleen tarvitaan huomattavia ponnisteluja, joita on tuettava poliittisen voimien välisellä ja naapurimaiden kanssa käytävällä rakentavalla vuoropuhelulla, jotta voidaan valmistautua EU-jäsenyyden haasteisiin;

B.  toteaa, että kutakin laajentumismaata arvioidaan erikseen sen omien ansioiden perusteella ja että uudistusten nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun;

C.  ottaa huomioon, että Kosovon itsenäisyyden on tunnustanut 114 maata, mukaan lukien 23 EU:n jäsenvaltiota kaikkiaan 28:sta;

D.  toteaa, että EU on toistuvasti osoittanut valmiutensa tukea Kosovon taloudellista ja poliittista kehitystä selkeällä mahdollisuudella liittyä unionin jäseneksi ja että Kosovo on osoittanut halunsa edetä kohti liittymistä;

E.  ottaa huomioon, että Kosovon poliittisten puolueiden kannat ovat voimakkaasti polarisoituneet ja että siksi maa on edennyt heikosti EU:hun liittyvissä uudistuksissa, jotka ovat oleellisen tärkeitä myöhemmälle edistymiselle liittymisprosessissa;

F.  toteaa, että Kosovon kukoistava epävirallinen talous on esteenä elinvoimaisen talouden kehittymiselle yleisesti maassa;

G.  ottaa huomioon, että Kosovon tuomioistuimen erityisjaostot ja erikoissyyttäjänvirasto Haagissa ovat olleet oikeudellisesti täysin toiminnassa 5. heinäkuuta 2017 lähtien;

H.  toteaa, että neuvosto päätti 8. kesäkuuta 2018 muuttaa Kosovossa toteutettavan EU:n oikeusvaltio-operaation (EULEX KOSOVO) toimeksiannon painotusta ja pidentää tätä toimeksiantoa, mikä saattaa päätökseen operaation toimeksiannon oikeudelliseen toimeenpanoon liittyvän osan; toteaa, että toimeksiannon uudeksi päättymispäiväksi asetettiin 14. kesäkuuta 2020;

I.  ottaa huomioon, että Kosovo on Länsi-Balkanin ainoa valtio, jonka kansalaiset tarvitsevat viisumin Schengenin alueelle;

1.  pitää myönteisinä Euroopan uudistusohjelman (ERA) puitteissa hyväksyttyjä merkittäviä säädöksiä ja kehottaa panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön; katsoo, että puolueiden on löydettävä yhteisymmärrys keskeisten EU:hun liittyvien uudistusten hyväksymiseksi; odottaa innostuneena uuden ERA:n hyväksymistä vuonna 2019;

2.  panee kuitenkin merkille, että perusuudistuksia on toteutettu hitaasti, koska puolueet eivät ole kyenneet sopimaan niistä ja poliittinen kahtiajako on jatkuvaa; toteaa, että tämä on vaikuttanut kielteisesti kansalliskokouksen ja hallituksen kykyyn toteuttaa kestäviä ja pysyviä uudistuksia; tuomitsee joidenkin parlamentaarikkojen parlamentin toimintaa jarruttavan käytöksen; kehottaa kaikkia poliittisia puolueita käynnistämään osallistavan poliittisen vuoropuhelun; korostaa tarvetta parantaa kansalliskokouksen toimeenpanovaltaan kohdistamaa todellista valvontaa sekä lainsäädännön avoimuutta ja laatua, myös varmistamalla aktiivinen ja rakentava osallistuminen ja rajoittamalla kiireellisten menettelyjen käyttöä lakien hyväksymisessä; kannustaa puolueita konsensukseen EU:hun liittymiseen liittyvissä uudistuksissa;

3.  pitää myönteisenä, että julkishallinnon alalla on saavutettu jonkin verran edistystä, mutta korostaa, että lisäuudistuksia tarvitaan; kehottaa erityisesti tekemään valtionhallinnosta epäpoliittisemman ja muuttamaan sen rakennetta;

4.  pitää myönteisenä, että maaliskuussa 2018 ratifioitiin Montenegron kanssa elokuussa 2015 tehty rajasopimus; korostaa, että tämä oli merkittävä askel kohti viisumivapautta;

5.  kehottaa Kosovon viranomaisia käsittelemään kattavasti vaalilainsäädännössä aiemmin havaittuja puutteita, kuten avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puute poliittisten puolueiden ja kampanjoiden rahoituksessa ja väitteet laajalle levinneestä äänestäjien uhkailusta erityisesti monissa Kosovon serbiyhteisöissä, ja antamaan pikaisesti säädöksiä ja hallinnollisia määräyksiä, joilla käsitellään EU:n, Euroopan parlamentin tarkkailuvaltuuskuntien ja Venetsian komission jäljellä olevia suosituksia hyvissä ajoin ennen seuraavaa vaalikierrosta, jotta kansainvälisiä normeja voidaan noudattaa täysimääräisesti; panee tyytyväisenä merkille sukupuolten tasa-arvoon liittyvät vaalihallinnon edistysaskeleet ja kehottaa Kosovoa tehostamaan toimiaan naisten poliittisen osallistumisen lisäämiseksi ja yleisen lainsäädäntökehyksen vahvistamiseksi;

6.  on huolissaan Kosovon alirahoitetusta oikeuslaitoksesta, laajalle levinneestä korruptiosta, valtiovallan osittaisesta kaappaamisesta, epäasiallisesta poliittisesta vaikuttamisesta ja tapauksista, joissa ei ole kunnioitettu oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja menettelyä, muun muassa luovutustapauksissa; korostaa sellaisten oikeusvaltioon liittyvien uudistusprosessien merkitystä, joissa keskitytään erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuteen ja tehokkuuteen, ja tarvetta vahvistaa edelleen todistajien suojelua;

7.  korostaa, että ennakkoedellytyksenä oikeussuojan toteutumisen muuttamiselle johdonmukaisemmaksi, nopeammaksi ja tehokkaammaksi on, että Kosovoon luodaan edustuksellinen oikeuslaitos ja että maan lainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti; pitää myönteisenä, että Kosovon serbeihin kuuluvat tuomarit, syyttäjät ja hallintohenkilöstö integroitiin Kosovon oikeuslaitokseen Serbian ja Kosovon välisen vuoden 2015 oikeussopimuksen mukaisesti; katsoo, että oikeuslaitos on edelleen altis asiattomalle poliittiselle vaikuttamiselle ja että tarvitaan lisätoimia valmiuksien kehittämiseksi ja tuomareiden ja syyttäjien kurinpidollisen vastuun varmistamiseksi, muun muassa suorittamalla kaikkien tuomarien, syyttäjien, korkea-arvoisten poliisivirkamiesten ja rikostutkijoiden oikeudellista toimintaa koskeva merkittävä tarkastus; suhtautuu myönteisesti siihen, että marraskuussa 2017 perustettiin valtion komissio, joka käsittelee konfliktin aikaisen seksuaalisen väkivallan uhrien aseman tunnustamista ja todentamista;

8.  toteaa, että korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus, mukaan lukien huume- ja ihmiskauppa sekä kyberrikollisuus, on edelleen huolenaihe, joka vaatii yhteisiä ponnisteluja; pitää myönteisenä alustavaa edistymistä korkean tason korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa ja syytteeseenpanossa; odottaa päättäväisiä ja kestäviä toimia EU:n liittymisprosessiin kuuluvien velvoitteiden mukaisesti; suhtautuu myönteisesti oikeusasiamiehen jatkuviin toimiin tapausten tutkintaa koskevien valmiuksiensa vahvistamiseksi;

9.  kehottaa luomaan paremman oikeudellisen kehyksen ja parantamaan syytetoimien tehokkuutta ja valmiuksia, jotta mahdollistetaan kattava lähestymistapa tutkinta- ja syytetoimiin, joita olisi vahvistettava jäädyttämällä, takavarikoimalla ja perimällä varoja, ja lopullisiin tuomioihin korkean tason korruptiotapauksissa, järjestäytyneessä rikollisuudessa, talousrikoksissa, rahanpesussa ja terrorismin rahoittamisessa; kehottaa ottamaan käyttöön suojatoimia, joilla varmistetaan lainvalvontaviranomaisten ja syyttäjälaitoksen riippumattomuus ja korruptiota ennalta ehkäisevät toimenpiteet eri aloilla; katsoo, että tarvitaan lisätoimenpiteitä lainvalvontaelinten välisen paremman yhteistyön ja koordinoinnin varmistamiseksi ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden maksimoimiseksi; kehottaa Kosovoa noudattamaan kansainvälisiä menettelyjä ja ulkomaiden kansalaisten luovutusta koskevia sääntöjä ja ottamaan käyttöön tarvittavat toimenpiteet, jotta voidaan välttää sellaiset tapaukset kuin kuuden Turkin kansalaisen karkottaminen Kosovosta Turkkiin vuoden 2018 maaliskuun lopussa; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Kosovon kansalliskokouksen päätöstä perustaa tutkintavaliokunta selvittämään tätä tapausta;

10.  kehottaa Kosovon ja Serbian viranomaisia tekemään rakentavasti ja aidosti yhteistyötä oikeudellisissa ja poliisiasioissa; katsoo, että Kosovon jäsenyys Interpolissa ja tiiviimpi yhteistyö Europolin kanssa parantaisi entisestään rajat ylittävään rikollisuuteen kohdistettavien toimien tehokkuutta; kehottaa sillä aikaa lisäämään yhteistyötä terrorismin torjunnassa;

11.  katsoo, että on olennaisen tärkeää panna ajoissa ja kattavasti täytäntöön Kosovon oikeusasiamiehen, tarkastusviraston, korruptiontorjuntaviraston ja julkisten hankintojen sääntelykomission suositukset; korostaa, että olisi korjattava julkisia hankintoja koskevan järjestelmän puutteet ja parannettava toimielintenvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa; suosittelee ehdottomasti, että tehostetaan seurantaa, arviointia ja tarkastusvalmiuksia ja hyväksytään ja pannaan täytäntöön petostentorjuntastrategia Kosovon ja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi;

12.  pitää myönteisenä komission 18. heinäkuuta 2018 antamaa vahvistusta sille, että viisumivapauden kriteerit oli täytetty; pitää erittäin tärkeänä, että Kosovolle myönnetään viisumivapaus ilman aiheetonta viivytystä; katsoo, että viisumipakon poistaminen lisää vakautta ja tuo Kosovon lähemmäksi EU:ta helpottamalla matkustamista ja liiketoimintaa sekä auttaa torjumaan ihmisten salakuljetusta ja korruptiota; kehottaa neuvostoa käyttämään nopeasti valtuuksiaan ja edistämään viisumivapaan järjestelyn hyväksymistä;

13.  panee merkille, että viisumivapauden edellytysten täyttämisessä saavutetun edistyksen lisäksi on jatkettava päättäväisiä toimia järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan, ihmisten salakuljetuksen ja korruption torjumiseksi sekä konkreettisia toimia, joilla hallitaan laittomia muuttovirtoja ja vähennetään perusteettomien turvapaikkahakemusten määrää;

14.  panee tyytyväisenä merkille, että turvapaikkahakemusten ja Kosovon kansalaisten takaisinottojen sekä takaisinottosopimuksia koskevien hakemusten lukumäärä on jyrkästi laskenut; panee tyytyväisenä merkille uuden uudelleenkotouttamisstrategian ja kehottaa panemaan se kaikilta osin täytäntöön;

15.  antaa tunnustusta Kosovon pyrkimyksille padota vierastaistelijoiden, jotka ovat lähes yksinomaan jihadisteja, lähtöä ja torjua terrorismin uhkaa; kehottaa tekemään aktiivista alueellista yhteistyötä terrorismin torjunnassa ja estämään rahavirrat terrorismin rahoittamiseen; kehottaa Kosovoa puuttumaan verkossa tapahtuvaan radikalisoitumiseen ja ulkoisten ääriliikkeiden vaikutukseen; korostaa terrorismin ehkäisyn sekä epäiltyjen taistelijoiden syytteeseen asettamisen ja heidän perheidensä kuntouttamisen, koulutuksen ja yhteiskuntaan kotouttamisen merkitystä; korostaa, että on estettävä vankien ja varsinkin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten radikalisoituminen ja edistettävä aktiivisesti heidän luopumistaan radikalismista;

16.  tuomitsee jyrkästi Kosovon serbipoliitikon Oliver Ivanovićin murhan; katsoo, että hänen murhaamisensa on vakava isku rakentaville ja maltillisille äänille Kosovon serbiyhteisössä; korostaa, että tarvitaan kiireellisesti Kosovon ja Serbian tutkijoiden aitoa yhteistyötä ja kansainvälistä tukea, jotta murhaan syyllistyneet ja murhan tilaajat saadaan pikaisesti oikeuden eteen;

17.  pitää valitettavana haluttomuutta käsitellä sotarikostapauksia ja korostaa sotarikollisten syyttämistä koskevan selkeän poliittisen sitoumuksen merkitystä; kehottaa Kosovon viranomaisia osoittamaan, että he ovat vakaasti ja kestävästi sitoutuneet täyttämään Kosovon tuomioistuimen erityisjaostoja ja erikoissyyttäjävirastoa Haagissa koskevat kansainväliset velvoitteensa; ilmaisee syvän huolensa siitä, että joulukuussa 2017 Kosovon kansalliskokouksen jäsenet pyrkivät kumoamaan Kosovon erityisjaostoja ja erikoissyyttäjänvirastoa koskevan lain; pitää erittäin valitettavana, että nämä pyrkimykset johtivat siihen, ettei voitu hyväksyä yhteisiä suosituksia siksi, että EU:n ja Kosovon vakautus- ja assosiaatiovaltuuskunnan (SAPC) neljäs kokous lykättiin 17.–18. päivään tammikuuta 2018; kehottaa suhtautumaan rakentavasti EU:n ja Kosovon SAPC:hen ja tehostamaan sitä koskevaa parlamentaarista yhteistyötä;

18.  kehottaa viranomaisia lisäämään Kosovon ja Serbian syyttäjänvirastojen välistä oikeudellista yhteistyötä ja tukemaan alueellisen komission (RECOM) perustamista, jonka tehtävänä on vahvistaa entisessä Jugoslaviassa vuosina 1991–2001 tehtyjä sotarikoksia ja muita vakavia ihmisoikeusloukkauksia koskevat tosiseikat;

19.  panee merkille EULEX-operaation tärkeän roolin riippumattoman oikeus-, poliisi- ja tullilaitoksen vahvistamisessa; panee myös merkille EULEXin ennalta ehkäisevän ja sovittelevan roolin syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa sotarikoksista, korruptiosta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta sekä sen jatkuvat pyrkimykset kadonneiden henkilöiden löytämiseksi ja hautapaikkojen tutkimiseksi niin, että tapaukset voidaan selvittää perusteellisesti; suosittelee operaation vahvuuksien ja heikkouksien arvioimista;

20.  toistaa EULEXille antamansa kehotuksen lisätä tehokkuutta, säilyttää mahdollisimman suuri avoimuus ja soveltaa nollatoleranssia korruptioon, huonoon hallintoon, väärinkäytöksiin ja poliittiseen painostamiseen ja häirintään;

21.  korostaa, että on viipymättä ilmoitettava Kosovon kansalliskokoukselle EULEXin toiminnasta ja kaikista sen oikeudelliseen asemaan tehtävistä muutoksista;

22.  panee merkille EULEXin uuden toimeksiannon ja päättymispäivän; korostaa kuitenkin, että konkreettisen edistyksen saavuttaminen Kosovossa on tärkeämpää kuin asetettu aikataulu;

23.  kehottaa asettamaan selvästi etusijalle ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisen valvonnan ja tukemaan sitä soveltuvalla ja riittävällä koordinoinnilla ja rahoituksella erityisesti sellaisilla aloilla kuin sukupuolten tasa-arvo, lasten ja työntekijöiden suojelu, sosiaalinen syrjäytyminen sekä vammaisten henkilöiden ja etnisten ja kielellisten vähemmistöjen ja yhteisöjen sekä hlbti-ihmisten syrjintä; korostaa tarvetta vahvistaa sukupuolten tasa-arvosta vastaavaa virastoa ja perheväkivallalta suojelun kansallista koordinaattoria sekä tehostaa ennaltaehkäisyä ja oikeuden täytäntöönpanoa näihin kysymyksiin liittyvien rikosten kohdalla; muistuttaa, että luonnos uskonnonvapauslaiksi on hyväksyttävä nopeasti;

24.  on erityisen huolissaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta; kehottaa Kosovoa takaamaan sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan lainsäädännön täysimääräisen ja oikea-aikaisen täytäntöönpanon; ilmaisee syvän huolensa siitä, että perheväkivallan vastaisen strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ei ole edistytty, ja kehottaa viranomaisia ryhtymään tiukempiin ja tehokkaampiin toimiin sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi muun muassa vahvistamalla sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää virastoa ja kansallisen koordinaattorin vastuuta perheväkivallan torjumiseksi; on huolissaan naisten aliedustuksesta päättävissä tehtävissä; kehottaa Kosovon viranomaisia käsittelemään sukupuoliasioiden valtavirtaistamista prioriteettina myös eurooppalaisessa uudistusohjelmassa ja toimissa, joita toteutetaan kansalaisyhteiskunnan, kuten naisjärjestöjen, kanssa; kehottaa Kosovoa käsittelemään edelleen kysymystä siitä, miten saada oikeutta ja tukea naisille, joihin kohdistettiin seksuaalista väkivaltaa sodan aikana; kehottaa Kosovoa panemaan täytäntöön Istanbulin sopimuksen määräykset;

25.  kehottaa Kosovon kansalliskokousta ottamaan lastensuojelulakia laatiessaan huomioon EU:n, UNICEFin, kansalaisjärjestöjen lastensuojelua Kosovossa käsittelevän koalition (KOFM) ja Pelastakaa lapset -järjestön yhdessä allekirjoittaman kannanoton;

26.  panee huolestuneena merkille Kosovon edistyneen vain vähän vammaisten oikeuksien alalla; kehottaa Kosovoa takaamaan vammaisten henkilöiden syrjimättömyyden ja yhdenvertaiset mahdollisuudet;

27.  kehottaa Kosovon viranomaisia käsittelemään ensisijaisina vähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien heidän sekä kulttuuriset että kielelliset oikeutensa ja heidän mahdollisuutensa; pitää valitettavana, että vähemmistöillä, kuten romaneilla, aškaaleilla ja egyptiläisillä, on edelleen ongelmia henkilöllisyystodistusten saamisessa, mikä vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa saada koulutusta, terveydenhoitoa, sosiaaliavustuksia ja mahdollisuuteen päästä kansalaisiksi, ja kehottaa Kosovon viranomaisia käsittelemään näitä ongelmia; pitää myönteisenä viranomaisten halukkuutta tunnustaa historiallisesti etnisten bulgarialaisten oikeudet Goran ja Zhupan alueella; suhtautuu myönteisesti romanien ja aškaalien integrointia Kosovon yhteiskuntaan vuosina 2017–2021 koskevan uuden strategian ja toimintasuunnitelman hyväksymiseen ja kehottaa Kosovoa omaksumaan aktiivisen roolin alueellisen yhteistyöneuvoston käynnistämän romanien integrointi 2020 -hankkeen alueellisessa yhteistyössä;

28.  pitää valitettavana, että hlbti-ihmisten syrjintä jatkuu ja että vihapuhe verkossa lisääntyi Pristinan Gay Pride -tapahtuman yhteydessä;

29.  korostaa, että on tärkeää hyväksyä kansalaisjärjestöjen yhdistymisvapautta koskeva uusi lakiesitys; kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon aloilla, jotka vaikuttavat kansalaisyhteiskunnan toimintatilaan, sen varmistamiseksi, ettei lainsäädäntö aseta kohtuuttomia rasitteita kansalaisyhteiskunnan järjestöille tai vaikuta niihin syrjivästi taikka kavenna kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen käytettävissä on oltava julkista rahoitusta;

30.  painottaa, että on varmistettava Kosovon yleisradioyhtiön toimituksellinen vapaus, taloudellinen kestävyys ja riippumattomuus ja turvattava yksityisten tiedotusvälineiden omistajuuden avoimuus komission vuosittaisen kertomuksen suositusten mukaisesti; vaatii panemaan täytäntöön kaikki asiaan liittyvät olennaiset säädökset; kehottaa parantamaan monikielisiä yleisradiolähetyksiä ja kaikille Kosovon yhteisöille tarjottavan tiedon laatua; on huolissaan toimittajiin kohdistuvien uhkien ja hyökkäysten määrän lisääntymisestä ja kehottaa Kosovon viranomaisia tutkimaan tapaukset pikaisesti ja asettamaan vastuussa olevat syytteeseen; pitää myönteisenä, että Kosovon hallitus hyväksyi väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan lakiesityksen;

31.  kehottaa toteuttamaan pitkäjänteisiä toimia Serbian ja Kosovon välisten suhteiden normalisoimiseksi kokonaan; katsoo, että suhteiden täysi normalisointi Serbian kanssa oikeudellisesti sitovalla sopimuksella ja sen täytäntöönpanojärjestelyillä ei ole mahdollista, ellei voimassa olevia sopimuksia sovelleta kattavasti ja vastavuoroisesti, ja toteaa, että tämä on keskeinen osatekijä molempien osapuolten tiellä kohti EU-jäsenyyttä;

32.  panee merkille meneillään olevan vuoropuhelun ja julkiset kannanotot Serbian ja Kosovon välisen rajan mahdollisesta muuttamisesta, mukaan lukien alueiden vaihtaminen; korostaa sekä Kosovon että Serbian monietnistä luonnetta ja sitä, että etnisesti homogeenisten valtioiden ei pitäisi olla tavoitteena alueella; tukee EU:n avustamaa vuoropuhelua kehyksenä, jonka avulla voidaan saavuttaa Serbian ja Kosovon välinen kattava normalisointia koskeva sopimus; katsoo, että mahdollinen sopimus olisi hyväksyttävissä vain, jos molemmat osapuolet suostuvat siihen ja jos siinä otetaan huomioon alueen yleinen vakaus ja kansainvälinen oikeus;

33.  panee merkille, että viisi EU:n jäsenvaltiota ei ole vielä tunnustanut Kosovoa, ja kehottaa niitä antamaan tunnustuksen; tähdentää, että tämä auttaisi Serbian ja Kosovon välisten suhteiden normalisointia;

34.  katsoo, että Serbian ja Kosovon välisen vuoropuhelun on oltava avointa ja läpinäkyvää ja että siitä vastuussa olevien olisi kuultava vuoropuhelun etenemisestä säännöllisesti Kosovon kansalliskokousta;

35.  pitää valitettavana, että monia tähän mennessä allekirjoitettuja sopimuksia, kuten energiasopimusta ja serbienemmistöisten kuntien liittoa koskevaa sopimusta, ei ole pantu täytäntöön tai niiden täytäntöönpano on viivästynyt; vaatii molempia osapuolia panemaan kaikki sopimukset kaikilta osin ja vilpittömästi täytäntöön; kehottaa uudelleen Euroopan ulkosuhdehallintoa arvioimaan, missä määrin molemmat osapuolet täyttävät velvoitteensa, jotta voidaan vastata kaikkiin täytäntöönpanon tiellä oleviin haasteisiin; vaatii Serbian ja Kosovon hallituksia pidättymään kaikista toimista, jotka voisivat heikentää osapuolten välistä luottamusta ja vaarantaa vuoropuhelun rakentavan jatkamisen;

36.  ilmaisee syvän huolensa etnisten ryhmien välisten välikohtausten lisääntymisestä; tuomitsee painokkaasti kaikki pelottelu- ja väkivaltatapaukset; odottaa, että Kosovon viranomaiset sanoutuvat välittömästi irti tällaisista toimista ja vaatii, että niihin syyllistyneet tunnistetaan ja tuodaan oikeuden eteen; kehottaa kansallisia ja paikallisia viranomaisia lisäämään ponnistelujaan annettujen lakien täytäntöönpanemiseksi niin, että monietninen yhteiskunta voi kehittyä edelleen; pitää valitettavana kansallismielisen retoriikan ja äärimmäisyyspuheiden lisääntymistä alueella ja pyytää komissiota jatkamaan sovinnonteon tukemista kulttuurihankkeiden avulla;

37.  kehottaa jälleen kerran avaamaan Mitrovican sillan pikaisesti ja esteettömästi ja pitää avaamista tärkeänä askeleena kohti kaupungin jälleenyhdistymistä; kehottaa panemaan kaikilta osin täytäntöön liikkumisen vapautta koskevan sopimuksen; kehottaa Serbian ja Kosovon viranomaisia edistämään ihmisten välisiä yhteyksiä paikallisyhteisöjen välillä, jotta vuoropuhelu vahvistuisi myös muulla kuin hallitusten tasolla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Pejan ja Sabacin kuntien yhteistyöohjelmaa ja kehottaa komissiota tukemaan vastaavanlaisia aloitteita; on tyytyväinen yhteydenpitoa lisäävien infrastruktuurihankkeiden, kuten Nis-Merdare-Pristina -valtatie, kehittämiseen;

38.  pitää myönteisenä Kosovon pyrkimyksiä säilyttää rakentavat naapurisuhteet koko alueen kanssa ja ennakoivasti mukauttaa toimintaansa EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP), ja etenemään pidemmälle tällä osa-alueella; katsoo, että Kosovon jäsenyys kansainvälisissä elimissä toisi mukanaan oikeuksia ja velvoitteita, joihin liittyy kansainvälisiä normeja ja standardeja; kehottaa suhtautumaan myönteisesti Kosovon osallistumiseen kansainvälisiin organisaatioihin;

39.  korostaa, että olisi kiireellisesti hyväksyttävä ja pantava täytäntöön toimenpiteitä, joilla varmistetaan avoimet ja kilpailua edistävät yksityistämismenettelyt, ja tutkittava väitettyjä epäselvyyksiä; on huolestunut siitä, että maastamuuttaneiden rahalähetykset ovat huomattava kotimaista kysyntää lisäävä tekijä; ilmaisee huolestumisensa naisten syrjinnästä työmarkkinoilla, erityisesti työhönottoprosessissa;

40.  on huolissaan lääkkeiden kehnoista rekisteröintimenettelyistä ja lääkkeiden laadusta sekä yleisesti terveydenhuoltoalan korruptiosta; kehottaa Kosovon terveysministeriötä tehostamaan toimiaan näiden rikosten tutkimiseksi ja rekisteröinti- ja laatuongelmiin puuttumiseksi mahdollisimman pian; kehottaa uudistamaan perusteellisesti terveydenhuoltoalaa, myös toteuttamaan yleisen sairausvakuutuksen, jotta voidaan taata yleisen terveydenhuollon saatavuus; korostaa, että julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle on osoitettava riittävät määrärahat;

41.  kehottaa komissiota laatimaan alueellisen strategian, jossa puututaan hellittämättömään nuorisotyöttömyyteen ja aivovientiin torjumalla koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välistä osaamisen kohtaanto-ongelmaa, parantamalla opetuksen laatua ja varmistamalla aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden ja ammattikoulutusjärjestelmien riittävä rahoitus sekä asianmukaiset lastenhoito- ja esikouluopetuspalvelut; pitää valitettavana, että opetuksen laadun parantamisessa on edistytty hitaasti; kehottaa asianomaisia viranomaisia ottamaan vähemmistöryhmiin kuuluvat ihmiset mukaan työllisyystoimenpiteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

42.  kehottaa Kosovoa hyödyntämään täysimääräisesti EU:n ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia; pitää myönteisenä, että on allekirjoitettu sopimus Kosovon osallistumisesta Erasmus+- ja Luova Eurooppa -ohjelmiin; kehottaa Kosovon viranomaisia ja komissiota tukemaan edelleen pk-yrityksiä elinkelpoisen Kosovon talouden kehittämiseksi; kannattaa ehdotusta, jonka mukaan vähennetään verkkovierailumaksuja Länsi-Balkanilla;

43.  kehottaa kiinnittämään huomiota Pristinan ja muiden voimakkaasti saastuneiden kaupunkien erittäin huonoon ilmanlaatuun; kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaita ilman ja veden laadun seurantajärjestelmiä, parantamaan vedenkäsittelyinfrastruktuuria ja tuottamaan luotettavia ja helposti saatavia reaaliaikaisia epäpuhtaustietoja; ilmaisee huolensa jätehuollosta, kestämättömästä kaatopaikkojen käytöstä ja laajalle levinneistä laittomista käytännöistä jätteiden sijoittamisessa; kehottaa viranomaisia hyväksymään jätteiden lajittelua ja kierrätystä koskevia tavoitteita, parantamaan paikallista jätteiden sijoittamista ja kierrätyslaitoksia ja asettamaan saastuttajat vastuuseen; kehottaa YK:ta antamaan pikaisesti tarvittavaa tukea lyijymyrkytysten uhreille eräillä Kosovossa sijaitsevilla pakolaisleireillä, myös suunnitellun erityisrahaston kautta;

44.  panee merkille, että useimpia edellisen vuoden mietinnön energiapolitiikkaa koskevia suosituksia ei ole pantu täytäntöön; korostaa, että olisi siirryttävä pois ruskohiilellä tuotetusta ympäristön kannalta kestämättömästä energiantuotannosta, poistettava pikaisesti käytöstä Kosovo A -ydinvoimala ja varmistettava lisäenergian kestävä tuotanto- ja tuontikapasiteetti; panee merkille, että kolmannen energiapaketin toteuttamisessa on edistytty jonkin verran, ja korostaa, että olisi varmistettava Kosovon energia-alan sääntelyviranomaisen riippumattomuus; kehottaa tehostamaan ponnisteluja energiatehokkuuden ja energiasäästöjen lisäämiseksi erityisesti rakennusalalla; toteaa, että vaikka energiatehokkuutta koskeva lakiluonnos hyväksyttiin ensimmäisessä käsittelyssä, energiatehokkuutta vähentää se, että Kosovon ja Serbian välisen energiasopimuksen täytäntöönpanossa ei ole juurikaan edistytty; kehottaa viranomaisia perustamaan energiatehokkuusrahaston;

45.  korostaa, että suunniteltujen vesivoimaloiden olisi oltava EU:n ympäristönormien mukaisia; pitää tässä yhteydessä myönteisenä ympäristöministerin päätöstä arvioida vesivoimalahankkeille myönnetyt luvat ja keskeyttää niiden voimassaolo;

46.  pitää valitettavana, että uusiutuvien energialähteiden potentiaalin hyödyntämisessä on edistytty hitaasti; kehottaa viranomaisia hyväksymään energiastrategiaa 2017–2026 koskevan toimintasuunnitelman, jotta vuoteen 2020 mennessä voidaan saavuttaa pakollinen uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite eli 25 prosenttia; kehottaa komissiota lisäämään tähän liittyvää apua;

47.  kehottaa Kosovon viranomaisia hyväksymään uskottavan ja kestävän julkista liikennettä ja liikkuvuutta koskevan politiikan, jolla vastataan pitkäaikaisiin puutteisiin infrastruktuurissa;

48.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä Kosovon hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 146, 11.6.2018, s. 5.


Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2018 kertomus
PDF 207kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2145(INI))
P8_TA-PROV(2018)0480A8-0341/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 16. joulukuuta 2005 tekemän päätöksen EU:n ehdokasvaltion aseman myöntämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–  ottaa huomioon lopullisen sopimuksen erimielisyyksien ratkaisemisesta, sellaisena kuin se on kuvailtuna YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmissa 817 (1993) ja 845 (1993), vuonna 1995 tehdyn väliaikaisen sopimuksen päättämisen ja Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä 17. kesäkuuta 2018 perustetun strategisen kumppanuuden, joka tunnetaan myös Prespan sopimuksena,

–  ottaa huomioon Ohridissa tehdyn ja Skopjessa 13. elokuuta 2001 allekirjoitetun puitesopimuksen, jäljempänä ’Ohridin puitesopimus’,

–  ottaa huomioon komission kesäkuussa 2015 esittämät entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevat kiireelliset ensisijaiset uudistukset,

–  ottaa huomioon neljän tärkeimmän puolueen välillä Skopjessa 2. kesäkuuta ja 15. heinäkuuta 2015 tehdyn poliittisen sopimuksen, jäljempänä ’Pržinon sopimus’, ja 20. heinäkuuta ja 31. elokuuta 2016 tehdyn neljän puolueen sopimuksen sen täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon kokeneiden asiantuntijoiden ryhmän 14. syyskuuta 2017 antamat suositukset oikeusvaltioperiaatetta koskevista järjestelmällisistä kysymyksistä,

–  ottaa huomioon 28. elokuuta 2014 käynnistetyn Berliinin prosessin,

–  ottaa huomioon Etyjin/ODIHR:n loppuraportit, jotka koskevat 11. joulukuuta 2016 järjestettyjä ennenaikaisia parlamenttivaaleja, joita Euroopan parlamentti myös tarkkaili, ja 15. ja 29. lokakuuta 2017 järjestettyjä kunnallisvaaleja,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen julkilausuman ja siihen sisältyvän Sofian prioriteettiagendan,

–  ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät, joissa hyväksyttiin neuvoston 26. kesäkuuta 2018 antamat päätelmät laajentumisesta sekä vakautus- ja assosiaatioprosessista,

–  ottaa huomioon valtion- ja hallitusten päämiesten 11.–12. heinäkuuta 2018 pidetyssä Naton kokouksessa tekemän päätöksen kutsua maa aloittamaan Natoon liittymistä koskevat neuvottelut,

–  ottaa huomioon EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vakaus- ja assosiaationeuvoston 13. heinäkuuta 2018 pidetyn neljännentoista kokouksen,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2018)0450), johon liittyi komission yksiköiden valmisteluasiakirja entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskevasta vuoden 2018 kertomuksesta (SWD(2018)0154) ja jossa suositeltiin jäsenyysneuvottelujen aloittamista saavutetun edistyksen ja maan jatkuvan uudistuksiin sitoutumisen perusteella,

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian talouden uudistusohjelmaa koskevasta arvioinnista (SWD(2018)0134) ja 25. toukokuuta 2018 annetut EU:n, Länsi-Balkanin maiden ja Turkin välisen taloutta ja rahoitusta koskevan vuoropuhelun yhteiset päätelmät,

–  ottaa huomioon Strasbourgissa 7.–8. helmikuuta 2018 pidetyssä EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentaarisen sekavaliokunnan neljännessätoista kokouksessa hyväksytyt suositukset,

–  ottaa huomioon parlamentaarisen johdon ja maan parlamentin (Sobranie) poliittisten puolueiden kanssa Ohridissa 17.–18. toukokuuta 2018 käynnistetyn Jean Monnet -vuoropuhelua koskevan prosessin,

–  ottaa huomioon maasta aiemmin antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0341/2018),

A.  katsoo, että uusi hallitus osoittaa jatkuvaa sitoutumista maan eurooppalaiselle ja euroatlanttiselle tielle toteuttamalla vakaita ja osallistavia demokraattisia uudistuksia ja parantamalla aktiivisesti naapuruussuhteita; ottaa huomioon, että uudistusten toteuttaminen on yhdistettävä EU:n kiireellisten ensisijaisten uudistusten täytäntöönpanoa koskevaan tukeen ja mitattavissa oleviin tuloksiin; katsoo, että EU-jäsenyyden mahdollisuus on loistava uudistusten innoittaja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja korruption torjunnan kannalta; ottaa huomioon, että entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa pidetään ehdokasmaana, joka on edistynyt eniten lainsäädäntönsä yhdenmukaistamisessa unionin säännöstön kanssa;

B.  katsoo, että 17. kesäkuuta 2018 tehty Prespan sopimus erimielisyyksien ratkaisemisesta sekä Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen strategisen kumppanuuden perustaminen lähettävät kaivatun myönteisen viestin koko Länsi-Balkanin alueen vakaudesta ja sovinnonteosta, parantavat hyviä naapuruussuhteita ja alueellista yhteistyötä sekä tasoittavat tietä maan lähentymiselle Euroopan unioniin;

C.  ottaa huomioon, että Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä on sovittu 11:tä luottamusta lisäävästä toimesta, jotka liittyvät pääasiassa politiikkaan, EU-asioihin, koulutukseen, kulttuuriin, kauppaan, taloudelliseen yhteistyöhön, yhteyksiin, oikeus- ja sisäasioihin sekä terveysalan yhteistyöhön; ottaa huomioon, että nämä luottamusta lisäävät toimet ovat jo tuottaneet konkreettisia tuloksia;

D.  ottaa huomioon, että kaikilla poliittisilla puolueilla ja valtion instituutioilla on velvollisuus edistää osallistavampaa ja avoimempaa poliittista ilmapiiriä, mikä edistää EU:hun liittymistä koskevaa prosessia;

E.  ottaa huomioon, että maan on edelleen tehostettava muun muassa parlamentaarisia, lainsäädännöllisiä ja valvontaan liittyviä valmiuksia, oikeuslaitoksen toimintaa, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, tiedotusvälineiden vapautta sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa; ottaa huomioon, että julkishallinnon, talouden ja työllisyyden aloilla on jatkettava uudistustoimia ja että Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpano on myös tarkistettava perusteellisesti;

F.  katsoo, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian liittyminen Natoon edistää rauhaa ja vakautta koko alueella;

G.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto vahvisti 28. kesäkuuta 2018 neuvoston 26. kesäkuuta 2018 antamat päätelmät, mikä viitoittaa tietä liittymisneuvotteluille kesäkuussa 2019;

H.  ottaa huomioon, että komissio vahvisti alustavasti 18. heinäkuuta 2018 entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tehtävän asemaa koskevan sopimuksen luonnoksen, jonka myötä Euroopan raja- ja merivartioston (Frontex) ryhmät voivat osallistua yhteisiin operaatioihin maan kanssa ja sen alueella muuttoliikkeen hallintaa ja rajaturvallisuutta varten, mikä on keskeinen tekijä komission Länsi-Balkanin aluetta koskevassa strategiassa;

I.  toteaa, että ilman pilaantuminen on merkittävä ongelma Makedonian kaupungeissa ja että Suomen Ilmatieteen laitoksen ja Makedonian kansanterveyslaitoksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan Skopjessa ja Tetovossa on suurimmat pienhiukkaspitoisuudet (PM2,5) kaikista Euroopan kaupungeista;

J.  katsoo, että Balkanin alue on strategisesti tärkeä;

K.  toteaa, että kutakin ehdokasmaata arvioidaan erikseen sen omien ansioiden perusteella ja että uudistusten nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun ja neuvottelujen etenemisen;

L.  toteaa, että makedonialainen tuomioistuin tuomitsi perusteellisen ja avoimen oikeudenkäynnin jälkeen Nikola Gruevskin vallan väärinkäytöstä kahdeksi vuodeksi vankeuteen; ottaa huomioon, että useat tuomioistuimet vahvistivat tämän tuomion ja että päätös tuli voimaan sen jälkeen, kun kaikki valituskeinot oli käytetty; ottaa huomioon, että hänet on asetettu syytteeseen myös neljässä vireillä olevassa rikosasiassa ja että hän joutuu osallistumaan vielä viiteen vireillä olevaan rikostutkintaan;

Yleiset uudistukset ja hyvät naapuruussuhteet

1.  suhtautuu myönteisesti hallituksen vahvaan poliittiseen sitoumukseen panna täysin täytäntöön Pržinon sopimus ja kiireelliset ensisijaiset uudistukset, jotka johtavat EU:hun liittyvien uudistustoimien tehostamiseen puolueiden ja etnisten ryhmien välisen yhteistyön ja kansalaisyhteiskunnan kuulemisen pohjalta, ja korostaa näiden ponnistelujen merkitystä maan eurooppalaisen tulevaisuuden kannalta; kannustaa uutta hallitusta pitämään yllä myönteistä kehitystä ja varmistamaan edistymisen sekä vauhdittamaan EU:hun liittyviä uudistuksia ja panemaan ne kokonaan täytäntöön avoimella ja osallistavalla tavalla; kehottaa tukemaan entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa euroatlanttisten organisaatioiden jäseneksi liittymisessä alueellisen turvallisuuden parantamiseksi;

2.  antaa suurta kiitosta myönteiselle diplomatialle ja aktiivisille luottamusta lisääville toimille, jotka johtavat kompromissin tekemiseen, avointen kahdenvälisten kysymysten sopimiseen ja hyvien naapuruussuhteiden edistämiseen; korostaa, etteivät kahdenväliset kysymykset saa estää EU:hun liittymistä koskevaa prosessia; pitää erittäin myönteisenä 14. helmikuuta 2018 Bulgarian kanssa solmitun ystävyyssopimuksen voimaantuloa ja toteaa, että sen pitäisi taata pitkäkestoiset, sovinnolliset ja hyvät naapuruussuhteet maiden välillä;

3.  suhtautuu myönteisesti Kreikan ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välillä 17. kesäkuuta 2018 tehtyyn Prespan sopimukseen ja antaa kiitosta molemmille osapuolille niiden huomattavista ponnisteluista molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytämisessä nimikysymykseen; pitää myönteisenä, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian parlamentti ratifioi sen 20. kesäkuuta ja 5. heinäkuuta 2018; katsoo, että on maan kansalaisten etujen mukaista, että kaikki poliittiset toimijat ja kansalaisyhteiskunta toimivat rakentavalla tavalla ja historiallisen vastuunsa mukaisesti; kehottaa osapuolia asettamaan oman maansa edun puoluepoliittisten etujen edelle, tiedottamaan asianmukaisesti kansalaisilleen sopimuksen sisällöstä ja vaikutuksista ja saattamaan kaikki sisäiset menettelyt huolellisesti päätökseen tämän strategisesti tärkeän sopimuksen ratifioimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi, mikä päättäisi pitkittyneen geopoliittisen välitilan ja näyttäisi hyvää esimerkkiä alueen rauhalle ja vakaudelle; korostaa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian yhdentymisestä EU:hun ja Natoon 30. syyskuuta 2018 järjestetyn kansanäänestyksen merkitystä;

4.  panee merkille 30. syyskuuta 2018 järjestetyn kansanäänestyksen tuloksen; korostaa, että on tuettava edelleen maan euroatlanttista tulevaisuutta ja pantava täytäntöön 17. kesäkuuta 2018 tehty Prespan sopimus; kannustaa maan hallitusta toteuttamaan kaikki tarvittavat ja mahdolliset toimet Prespan sopimuksen määräysten noudattamiseksi, sillä tämä on avain EU:hun ja Natoon liittymistä koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi;

5.  pitää myönteisenä maan parlamentissa (Sobranie) 19. lokakuuta 2018 järjestettyä äänestystä perustuslain muutosmenettelyn käynnistämisestä, jotta Prespan sopimuksen määräykset voidaan panna täytäntöön; kehottaa kaikkia poliittisia puolueita jatkamaan yhteistyötä jaetun vastuun hengessä muutosmenettelyn seuraavissa vaiheissa; antaa jälleen vahvan tukensa maan eurooppalaiselle ja euroatlanttiselle tulevaisuudelle ja kehottaa hallitusta ja parlamenttia jatkamaan uudistuksia, joilla pohjustetaan tietä EU:hun liittymiselle; kannustaa erityissyyttäjää ja tuomioistuimia suorittamaan riippumattomia tutkimuksia kaikista vireillä olevista poliittisista ja rikollisista väärinkäytöksistä ja saattamaan syylliset oikeuden eteen;

6.  suhtautuu myönteisesti maan diplomaattisiin ponnisteluihin, joilla pyritään edistämään kahdenvälistä ja alueellista yhteistyötä Albanian kanssa ja luomaan uusia tiiviitä suhteita muun muassa kaupankäynnin, lainvalvonnan sekä petosten ja terrorismin torjunnan aloilla;

7.  muistuttaa, että maa on jo saavuttanut korkean tason lainsäädäntönsä mukauttamisessa unionin säännöstöön; pitää kuitenkin valitettavana, että osaa tästä lainsäädännöstä ei ole vielä pantu täytäntöön; panee merkille, että mukautumisessa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin unionin julistuksiin ja neuvoston päätöksiin on edistytty, ja korostaa, että on tärkeää saavuttaa asteittain täysimääräinen yhdenmukaisuus, joka on ennakkoedellytys maan euroatlanttiselle tulevaisuudelle;

8.  panee merkille julkisella sektorilla saavutetun edistyksen julkishallinnon uudistamista koskevan strategian ja rahoitushallinnon uudistusohjelman hyväksymisen muodossa; kehottaa hallitusta panemaan nämä uudistukset kokonaisuudessaan täytäntöön; kannustaa maata lisäämään edelleen ammattimaisuutta parantamalla avoimuutta ja tasavertaista edustusta ja varmistamalla, että julkishallinnon virkojen osalta kunnioitetaan täysimääräisesti ansioihin perustuvaa rekrytointia;

9.  tuomitsee erittäin jyrkästi 27. huhtikuuta 2017 maan parlamenttiin tehdyn hyökkäyksen, joka oli hyökkäys demokratiaa vastaan ja jonka yhteydessä useat parlamentin jäsenet ja toimittajat loukkaantuivat vakavasti, ja vaatii, että hyökkäyksen suunnittelijat ja tekijät tuodaan oikeuden eteen; suhtautuu myönteisesti asiasta meneillään olevaan tutkimukseen ja oikeudenkäyntiin; korostaa, että vastuuseen asettamisen näistä väkivallanteoista olisi jatkuttava lainsäädännön mukaisesti ja avoimella, riippumattomalla ja oikeasuhtaisella tavalla; tuomitsee myös kaiken parlamentin menettelyjen häiritsemisen ja väärinkäytön tai presidentin valtuuksien käyttämisen perustuslain vastaisesti;

10.  hyväksyy kaikilta osin komission suosituksen ja sen seurauksena tehdyn neuvoston päätöksen, jonka mukaan liittymisneuvottelut aloitetaan kesäkuussa 2019 myönteisten uudistustoimien seurauksena; katsoo, että seurantaprosessin ja liittymisneuvottelujen pikainen aloitus ylläpitää ja tehostaa uudistusvauhtia; katsoo, että neuvotteluiden avaaminen toimisi lisäkannustimena demokratiakehitykselle ja tehostaisi valvontaa ja vastuuvelvollisuutta;

11.  suhtautuu myönteisesti Naton maalle 11. heinäkuuta 2018 esittämään viralliseen kutsuun aloittaa neuvottelut järjestöön liittymisestä;

12.  katsoo, että entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian Nato-jäsenyys voisi edistää turvallisuutta ja poliittista vakautta Kaakkois-Euroopassa; kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita, jotka ovat Naton jäseniä, tukemaan aktiivisesti maan liittymistä Natoon;

13.  suhtautuu myönteisesti maan tulevaan siirtymiseen vakaus- ja assosiaatiosopimuksen toiseen vaiheeseen ja sisällyttämiseen Adrian- ja Joonianmeren aloitteeseen ja kehottaa neuvostoa sisällyttämään maan Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan Euroopan unionin strategiaan;

Demokratiakehitys

14.  pitää myönteisenä, että on edetty alustavasti kohti keskinäisen valvontajärjestelmän palauttamista ja osallisuuden lisäämistä toimenpiteillä, joilla parannetaan riippumattomien valvontalaitosten, tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen toimintaympäristöä; suhtautuu myönteisesti hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen väliseen rakentavaan vuoropuheluun ja viimeksi mainittujen rooliin parempien tarkastus- ja valvontatoimien varmistamisessa; korostaa, että käynnissä olevat perustavaa laatua olevat muutokset olisi tehtävä osallistavassa ja avoimessa poliittisessa ilmapiirissä;

15.  arvostaa hallituksen toimia taantumisen estämiseksi ja valtiovallan toimintaan vaikuttavien tekijöiden poistamiseksi ja kannustaa tehostamaan näitä ponnisteluja; muistuttaa, että maa oli 2000-luvulla liittymisprosessin edelläkävijä;

16.  suhtautuu myönteisesti vaalilainsäädännön parannuksiin, mutta painottaa, että vaalilainsäädäntöä on tarkistettava ajoissa panemalla kattavasti täytäntöön jäljellä olevat Etyjin/ODIHR:n, Venetsian komission ja lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) kampanjarahoitusta ja poliittisia puolueita koskevat suositukset; korostaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan estää kaikenlainen äänestäjien pelottelu ja tutkia tällaiset tapaukset; kehottaa poliittisia puolueita demokratisoimaan sisäisiä päätöksentekoprosessejaan;

17.  kannustaa viranomaisia saattamaan päätökseen keskeytyneen väestönlaskennan, jonka avulla väestötiedoista saataisiin tehtyä tarkat tilastot, joita voitaisiin käyttää hallituksen kehittämisohjelmien ja asianmukaisen talousarvion suunnittelun sekä vaalien järjestämisen ja vaalien tuloslaskennan perustana;

18.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen parlamentaarisen sekavaliokunnan kokoukset aloitettiin uudelleen, ja kannustaa jatkamaan rakentavaa työtä tämän parlamenttien välisen viitekehyksen puitteissa;

19.  pitää myönteisenä, että Jean Monnet -vuoropuhelua koskeva prosessi käynnistettiin Ohridissa 17.–18. toukokuuta 2018 ja että sen seurauksena eettiset säännöt hyväksyttiin yksimielisellä puoluerajat ylittävällä kannatuksella; kannustaa maan parlamentin uudistuksia käsittelevää työryhmää tarkistamaan parlamentin työjärjestystä ja esittämään muutosehdotuksia ja hyväksymistä koskevia aikatauluehdotuksia Ohridin päätelmien painopistealoilla; kannustaa kaikkia poliittiseen prosessiin osallistuvia sidosryhmiä vahvistamaan edelleen sovitteluratkaisun kulttuuria ja rakentavaa poliittista vuoropuhelua, erityisesti parlamentin jäsenten välillä, ja pidättäytymään estämästä parlamentin tehokasta toimintaa;

20.  suosittelee, että maan parlamentti hyödyntää täysimääräisesti valvonta- ja lainsäädäntötehtäviään samalla kun se rajoittaa tiukasti sellaisten kiireellisten menettelyjen käyttöä, jotka heikentävät parlamentaarista ja julkista valvontaa; vaatii saavuttamaan luotettavia tuloksia maassa tehtävässä tiedustelupalvelujen valvonnassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien seurannassa;

21.  suhtautuu myönteisesti merkittäviin askeliin, joita hallitus on ottanut sovitteluratkaisun kulttuurin vaiheittaisessa palauttamisessa kääntymällä kaikkien sidosryhmien, myös opposition, puoleen, jotta voitaisiin vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta ja aitoa tahtoa toteuttaa uudistuksia osallistavalla ja avoimella tavalla;

22.  kehottaa panemaan julkishallinnon uudistamista koskevan suunnitelman tehokkaasti täytäntöön ja sopimaan selkeästä vastuualueiden jaosta; korostaa ansioihin perustuvan rekrytoinnin ja avoimen kilpailun merkitystä kaikissa rekrytoinneissa ja kehottaa lisäämään henkilöstöhallinnon kapasiteettia; vaatii tehokkaampia toimenpiteitä alakohtaisten ja taloudellista suunnittelua koskevien valmiuksien parantamiseksi koko julkishallinnossa;

23.  suhtautuu myönteisesti hallinnon hajauttamista koskevien prosessien vahvistamiseen, jota hallitus on edistänyt hyväksymällä hajauttamista ja kehittämistä koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2018–2020, mikä on tärkeä askel kuntien rahoituksen ja palvelujen niukkuuden ratkaisemiseksi;

24.  suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin toimiin hyvän hallinnon, vastuuvelvollisuuden ja tiedotusvälineiden vapaan toimintaympäristön edistämiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja julkisten tietojen saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi valtion toimielinten menojen julkaisemisen avulla; kehottaa lisätoimiin, jotta voidaan varmistaa kansalaisten oikeus saada julkista tietoa; kehottaa pitkäjänteisiin toimiin päätöksentekoprosessin osallisuuden edistämisessä ja instituutioiden välisen koordinoinnin parantamisessa;

25.  kehottaa kehittämään edelleen julkisen tiedon digitalisointia, jotta voitaisiin parantaa sen saatavuutta, ja kannustaa viranomaisia etsimään innovatiivisia sähköisiä ratkaisuja avoimuuden ja julkisten tietojen helpon saatavuuden parantamiseksi ja siihen liittyvän byrokratian vähentämiseksi;

Oikeusvaltioperiaate

26.  palauttaa mieliin, että oikeusjärjestelmän moitteeton toiminta ja korruption tehokas torjunta ovat ratkaisevan tärkeitä asioita EU:hun liittymistä koskevassa prosessissa;

27.  suhtautuu myönteisesti oikeuslaitoksen uudistusstrategiaan, jonka tavoitteena on oikeuslaitoksen riippumattomuuden, vastuuvelvollisuuden ja ammattimaisuuden palauttaminen ja poliittisen vaikuttamisen ja valikoivan oikeudenkäytön lopettaminen, ja kehottaa maan hallitusta ja muita sidosryhmiä tehostamaan toimia oikeuslaitoksen uudistamista koskevan strategian panemiseksi täytäntöön asianmukaisesti ottamalla käyttöön luotettavat seuranta- ja arviointimekanismit; painottaa, että lainsäädännön lähentäminen on saatettava päätökseen Venetsian komission suositusten mukaisesti; kehottaa hyväksymään jatkuvasti ja panemaan täytäntöön oikeuslaitoksen uudistusstrategiassa suunniteltuja toimenpiteitä; korostaa, että on toteutettava lisätoimia, jotta oikeuslaitosta voidaan suojata poliittiselta vaikuttamiselta;

28.  suhtautuu myönteisesti oikeusetiikan neuvoston perustamiseen tammikuussa 2018 ja tuomarien ja yleisten syyttäjien koulutuslaitoksen järjestämiin koulutuskursseihin tuomareiden eettisestä toiminnasta eturistiriitatilanteiden ehkäisemiseksi ja korruption vastaisten toimenpiteiden perustamiseksi;

29.  on edelleen huolissaan laajalle levinneestä korruptiosta ja pitää myönteisenä sitä, että korruption torjunnassa ja korruptiosta nostettavien syytteiden alalla on edistytty; on huolissaan tuomioistuinten korkean tason korruptiotapauksissa antamien lopullisten tuomioiden vähäisestä määrästä, mutta panee merkille ensimmäiset tuomioistuimen tuomiot korruptiota ja vallan väärinkäyttöä koskevissa asioissa ja 27. huhtikuuta 2017 sattuneet tapahtumat; kehottaa pitkäjänteisiin toimiin, jotta tutkimuksia, syytteitä ja lopullisia tuomioita tehostettaisiin korkean tason korruptioon ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä tapauksissa; kiittää erityissyyttäjän viraston vaikeissa olosuhteissa tekemää työtä ja on edelleen huolissaan sen työhön kohdistuvista hyökkäyksistä ja häirinnästä sekä muiden instituutioiden yhteistyöhaluttomuudesta;

30.  kehottaa viranomaisia tehostamaan rahanpesun ja eturistiriitojen torjuntaa perustamalla ja vahvistamalla korruptiontorjuntaelimiä, rikostentorjuntaa ja talousrikostutkintaa koskevia valmiuksia ja jäädyttämällä, takavarikoimalla ja perimällä ja hallinnoimalla varoja; vaatii viranomaisia ryhtymään toimiin, joilla tehostetaan tutkimuksia ja syytteeseenpanoa, ja lisäämään tuomioiden määrää korkean tason rahanpesua ja talousrikoksia koskevissa tapauksissa; suhtautuu myönteisesti sellaisen väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevan lain hyväksymiseen, jolla varmistetaan väärinkäytösten paljastajien parempi suojelu ja vahvistetaan lahjonnan vastaisia valtionhallinnon politiikkoja; kehottaa tarkistamaan kiireellisesti korruption torjuntaa, varainhoidon valvontaa ja julkisia hankintoja koskevia lakeja; kannustaa uudistamaan yleistä oikeudellista kehystä siten, että valtion korruptiontorjuntavirastolla on selvät valtuudet ja mahdollisuus työskennellä täysin riippumattomasti ja että järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjuntaa käsittelevä syyttäjänvirasto voi suorittaa säännöllisiä tutkimuksia;

31.  huomauttaa, että korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus ovat alueella yleisiä ja muodostavat myös esteen maan demokraattiselle, yhteiskunnalliselle ja taloudelliselle kehitykselle; katsoo, että alueellinen strategia ja tehostettu yhteistyö kaikkien alueen maiden välillä on olennaisen tärkeää, jotta näitä ongelmia voitaisiin käsitellä entistä tehokkaammin;

32.  vaatii varmistamaan huolellisesti poliittisen ja oikeudellisen vastuun rikoksista, mukaan lukien salakuunteluskandaaliin perustuvat rikokset; kehottaa parlamenttia saattamaan päätökseen tiedustelupalvelua koskevan uudistuksen ja varmistamaan turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden kunnollisen ulkoisen valvonnan;

33.  kehottaa viranomaisia ryhtymään määrätietoisiin toimiin ihmis-, ase- ja huumekauppaa harjoittavien rikollisverkostojen hajottamiseksi, lainvalvontaviranomaisten välisten institutionaalisten valmiuksien ja toimielinten välisen yhteistyön lisäämiseksi ja tutkintatoimien, syytteeseenpanon ja lopullisten tuomioiden tehostamiseksi;

34.  panee merkille toteutetut toimet ja maan rakentavan roolin Euroopan muuttoliike- ja pakolaiskriisin haasteisiin vastaamisessa; panee merkille pitkäjänteiset toimet ja kehottaa tekemään lisää parannuksia turvapaikkajärjestelmään ja muuttoliikkeen hallintaan; kannustaa maata vauhdittamaan ja syventämään entisestään molempia osapuolia hyödyttävää alueellista yhteistyötä ja kumppanuutta Frontexin kanssa uudella asemaa koskevaa sopimuksella, jotta voidaan hajottaa ihmiskauppaverkostoja;

35.  korostaa tarvetta varmistaa, että maasta turvapaikkaa hakevia tai sen alueen kautta matkustavia maahanmuuttajia ja pakolaisia, erityisesti naisia ja lapsia, kohdellaan kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti;

36.  katsoo, että viranomaisten on jatkettava ja tehostettava toimiaan islamistisen radikalisoitumisen ja ulkomaisten terroristitaistelijoiden torjumiseksi; kehottaa tekemään toimien täytäntöönpanon yhteydessä enemmän yhteistyötä turvallisuusviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, uskonnollisten johtajien, paikallisyhteisöjen ja muiden koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelualoilla toimivien valtion laitosten kanssa; kehottaa turvallisuuspalveluja seuraamaan jatkuvasti maahan palaavia vierastaistelijoita, sopeuttamaan heidät asianmukaisesti yhteiskuntaan ja vaihtamaan koko ajan tietoja EU:n ja naapurimaiden viranomaisten kanssa;

37.  kehottaa parantamaan edelleen lapsia koskevaa oikeusjärjestelmää; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia osoittamaan riittävästi määrärahoja oikeutta lapsille -lain täytäntöönpanoon ja parantamaan väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi joutuneille tytöille ja pojille sekä lain kanssa vaikeuksiin joutuneille lapsille tarkoitettuja tukipalveluita;

38.  kehottaa Unkarin viranomaisia toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot ja antamaan tarvittavat selvitykset asiassa, joka koskee Makedonian entistä pääministeriä Gruevskia, joka pakeni maastaan Unkarin salaisen diplomaattisen tuen avulla välttääkseen vankeusrangaistuksen; katsoo, että kyseessä on sekaantuminen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian sisäisiin asioihin ja erityisesti kyseisen maan oikeuslaitoksen ja oikeusvaltioperiaatteen halveksuntaa; panee merkille entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian viranomaisten esittämän luovutuspyynnön ja odottaa Unkarin toimivan tiukasti asiaa koskevien kansallisten ja kansainvälisten lakien mukaisesti vastaamalla myöntävästi tähän pyyntöön;

Perusoikeudet ja kansalaisyhteiskunta

39.  panee tyytyväisenä merkille etnisten ryhmien välistä luottamusta parantavat toimenpiteet ja kehottaa käsittelemään osallistavasti ja avoimesti Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä jäljellä olevia näkökohtia; pitää välttämättömänä, että etnisten vähemmistöjen oikeudet julkisessa elämässä tunnustetaan täysin; kehottaa lisätoimiin vähemmistöjen osallistavan koulutuksen takaamiseksi, jotta voidaan elvyttää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisöjen lähentymistä;

40.  katsoo, että oikeudenkäyntejä Makedoniassa on jatkettava maan menettelyjen mukaisesti ja että Nikola Gruevski on saatettava vastuuseen Makedonian oikeusjärjestelmässä; kehottaa Unkaria kunnioittamaan Makedonian oikeusjärjestelmän ja oikeusvaltion riippumattomuutta ja arvioimaan uudelleen Nikola Gruevskille myönnettyä poliittista turvapaikkaa ja luovuttamaan hänet Skopjeen; odottaa, että kaikki asianomaiset osapuolet toimivat ehdottomasti asiaa koskevien kansallisten ja kansainvälisten lakien mukaisesti; korostaa, että näitä oikeudenkäyntejä ei saisi politisoida;

41.  suhtautuu myönteisesti uudistuksiin ja toimiin oikeudellisen kehyksen mukauttamiseksi asteittain EU:n standardeihin, maan päätökseen osallistua tarkkailijana Euroopan unionin perusoikeusvirastoon ja siihen, että maa on ratifioinut suurimman osan kansainvälisistä ihmisoikeusvälineistä; kannustaa panemaan täysimääräisesti täytäntöön ihmisoikeusnormit ja poliittiset asiakirjat, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen, kiinnittämällä erityistä huomiota oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen, oikeuteen elämään, sananvapauteen ja yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen;

42.  toteaa, että kielten käyttöä koskevan lain hyväksyminen on merkittävä saavutus, ja pitää valitettavana häiritseviä taktiikoita, joilla pyritään vaikeuttamaan sen hyväksymistä vakiomenettelyjä noudattaen;

43.  panee tyytyväisenä merkille, että maa ratifioi 23. maaliskuuta 2018 Istanbulin yleissopimuksen, ja kehottaa saattamaan päätökseen naisiin, tyttöihin ja kaikkiin lapsiin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa torjuvat lainsäädäntöuudistukset ja jatkamaan laajalle levinneen perheväkivallan ja sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemistä;

44.  korostaa tarvetta varmistaa riippumattomien valvontaelinten itsenäisyys ja riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit; kiittää oikeusasiamiehen toimiston roolia ihmisoikeuksien täytäntöönpanossa ja korostaa tarvetta varmistaa, että oikeusasiamiehen päätöksiä seurataan järjestelmällisesti;

45.  on yhä huolestunut vammaisten henkilöiden huonosta tilanteesta ja heihin jatkuvasti kohdistuvasta syrjinnästä; kehottaa panemaan nykyiset välineet ja strategiat tehokkaasti täytäntöön;

46.  panee tyytyväisenä merkille syrjinnän torjuntaa edistävät alustavat toimet ja vaatii viranomaisia sisällyttämään seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin syrjintäperusteina lakiin syrjinnän torjunnasta ja syrjinnältä suojelemisesta; kehottaa viranomaisia osoittamaan riittävästi määrärahoja vuosien 2016–2020 kansallisen tasa-arvoa ja syrjintäkieltoa koskevan strategian täytäntöönpanoa varten; kehottaa viranomaisia puuttumaan tehokkaasti vähemmistöihin, mukaan lukien heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuten romaniväestöön ja hlbti-yhteisöön, kohdistuviin viharikoksiin ja vihapuheeseen ja rankaisemaan homo- ja transfobisesta väkivallasta ja väkivaltaan yllyttämisestä; on yhä huolestunut siitä, että yhteiskunnalliset ennakkoluulot jatkuvat ja että vihapuhe hlbti-henkilöitä vastaan on yleistä tiedotusvälineissä, internetissä ja sosiaalisessa mediassa; kehottaa viranomaisia varmistamaan tehokkaan suojelun ja ottamaan käyttöön varoittavat ja oikeasuhtaiset seuraamukset vihapuheesta ja homo-/transfobisista toimista sekä väkivallasta; korostaa tarvetta myöntää pääsy terveydenhuoltoon transsukupuolisille henkilöille; pitää valitettavana, että suojelua syrjinnältä käsittelevän komission työssä on toistuvia puutteita; suhtautuu myönteisesti hlbti-yhteisön oikeuksia käsittelevän puolueiden välisen parlamentaarisen ryhmän ja myös romanien oikeuksia käsittelevän puolueiden välisen parlamentaarisen ryhmän perustamiseen;

47.  kehottaa panemaan kokonaisuudessaan täytäntöön strategiat ja lainsäädännön vähemmistöryhmiin kuuluvien henkilöiden oikeuksista ja suojelusta ja tukemaan niitä julkisten varojen avulla; vaatii ryhtymään toimenpiteisiin, joilla parannetaan edelleen romanien koulutusta, työllisyyttä, terveyttä, asumista, tavaroiden ja palvelujen saatavuutta ja elinolosuhteita, ja tuomitsee kouluissa tapahtuvan erottelun ja muut syrjinnän muodot;

48.  panee tyytyväisenä merkille huomattavan edistyksen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen toimintaympäristössä ja niiden kuulemisessa, mukaan lukien kansalaiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä käsittelevän neuvoston perustaminen; painottaa tarvetta parantaa oikeudellista, rahoituksellista, hallinnollista ja poliittista kehystä muun muassa säätiöitä ja lahjoituksia koskevalla lainsäädännöllä; korostaa, että on tärkeää jäsentää kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallisuutta säännöllisemmällä, kattavammalla, syrjimättömämmällä ja ennakoitavammalla kuulemisprosessilla;

49.  vahvistaa jälleen tukensa entisen Jugoslavian alueella tehtyjen sotarikosten ja muiden vakavien ihmisoikeusrikkomuksien kaikkia uhreja käsittelevän alueellisen totuuskomission perustamiselle eli RECOM-aloitteelle; kehottaa hallitusta johtamaan sen perustamista; korostaa tämän prosessin ja kaikkien alueellisten poliittisten johtajien aktiivisen osallistumisen merkitystä, jotta RECOM voi aloittaa työnsä ilman lisäviivytyksiä; kehottaa kiinnittämään huomiota RECOM-koalition ehdotukseen RECOMin toimintasuunnitelmasta, joka sisältää selkeät päivämäärät ja kriteerit;

50.  suhtautuu myönteisesti hallituksen lisäponnisteluihin laitoshoidon purkamista ja sosiaalialan uudistusta koskevan prosessin tehostamiseksi; antaa kiitosta sitoumukselle lopettaa lasten sijoittaminen suuriin julkisiin laitoksiin ja perustaa sen sijaan perhe- ja yhteisöpohjaisia hoitopalveluja; kehottaa viranomaisia ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin lisääntyvän perinataalikuolleisuuden torjumiseksi ja perustamaan järjestelmän tämän hälyttävän suuntauksen aiheuttajien analysoimiseksi;

51.  suhtautuu myönteisesti hallituksen ja maan kansallisen nuorisoneuvoston väliseen kumppanuuteen nuorisotakuujärjestelmän täytäntöönpanossa hyvänä mekanismina yhteistyön tekemiseksi nuorten ja päätöksentekijöiden välillä nuorisopolitiikkojen laatimisessa ja täytäntöönpanossa; kehottaa hallitusta lisäämään nuorisojärjestöille ja nuorille annettavaa taloudellista tukea aivovuotoa koskevan ongelman ratkaisemiseksi;

Tiedotusvälineet

52.  korostaa riippumattomien tiedotusvälineiden ratkaisevan tärkeää roolia demokraattisen ja suotuisan ympäristön luomisessa; toteaa, että mediaympäristö ja riippumattoman tiedonvälityksen olosuhteet ovat hieman kohentuneet; kehottaa toteuttamaan aloitteita sellaisen toimintaympäristön luomiseksi, joka on suotuisa kaikkien media-alan sidosryhmien ammattimaiselle toiminnalle ja tutkivalle journalismille ja johon ei kohdistu minkäänlaisia sisäisiä ja ulkoisia vaikutuksia; suhtautuu myönteisesti valtion tukeman poliittiseen suosimiseen perustuvan mainonnan päättymiseen tiedotusvälineissä ja pitää sitä tärkeänä toimenpiteenä tasapuolisten toimintaedellytyksen edistämiseksi alalla ja kehottaa jatkamaan suojatoimia tiedotusvälineiden politisoitumisen estämiseksi; korostaa, että viestimiä sääntelevien viranomaisten ja yleisradioyhtiön riippumattomuutta ja valmiuksia on parannettava; kehottaa toimenpiteisiin toimittajien työ- ja sosiaaliturvaoikeuksien suojelun lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että toimittajiin kohdistuva väkivalta ja uhkaukset eivät jää rankaisematta, mikä auttaisi myös minimoimaan tiedotusvälineissä vallalla olevaa itsesensuuria;

53.  panee tyytyväisenä merkille, että tietojen saatavuuden varmistamisessa on edistytty; korostaa, että mediapalveluita ja julkisen tiedon saatavuutta koskevia asetuksia on päivitettävä; korostaa, että on osoitettava nollatoleranssia ja toteutettava tehokkaita seurantatoimia toimittajien uhkailua ja pelottelua ja heihin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevissa tapauksissa rekisteröimällä tapaukset asianmukaisesti ja tutkimalla ne perusteellisesti; tuomitsee kaikenlaisen vihapuheen ja provosoivan kielenkäytön; kehottaa ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan torjua tällaista toimintaa ja verkossa tapahtuvia toimittajia koskevan eettisen säännöstön loukkauksia; huomauttaa lisäksi, että media-alaa on uudistettava viipymättä, jotta voidaan vahvistaa ääni- ja audiovisuaalisten mediapalveluiden viraston asemaa ja taata objektiivinen ja ammattimainen uutisointi;

Talous

54.  korostaa tarvetta parantaa yritysten toimintaympäristöä varmistamalla julkisen talouden vakauttaminen ja sääntelyn avoimuus sekä luotettavuus ja puuttumalla jäljellä oleviin oikeusvaltion puutteisiin, vaivalloisiin sääntelymenettelyihin ja mielivaltaisiin tarkastuksiin;

55.  kehottaa viranomaisia puuttumaan laajaan epäviralliseen talouteen sekä veropetoksia ja sopimusten heikkoa täytäntöönpanoa koskeviin jatkuviin ongelmiin, jotka estävät edelleen suorien ulkomaisten sijoitusten tekemistä; korostaa, että on pantava täytäntöön julkisia hankintoja ja sisäisen varainhoidon valvontaa koskevia toimenpiteitä; toteaa, että on parannettava julkisia menoja, hankintoja, valtiontukea ja EU:n varojen käyttöä koskevien tietojen läpinäkyvyyttä; vaatii toimenpiteitä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kansallisten rakenteiden suunnittelu-, ohjelmasuunnittelu- ja hallinnointivalmiuksien parantamiseksi;

56.  kehottaa hallitusta tekemään digitalisoinnista yhden monialaisista painopisteistään; vaatii laatimaan viipymättä pitkän aikavälin digitaalistrategian, johon sisältyvät muun muassa sähköistä hallintoa koskeva strategia, tieto- ja viestintätekniikkaa koskeva strategia ja kansallinen kyberturvallisuusstrategia; korostaa, että kattava digitaalistrategia parantaa talouden toimintaympäristöä ja suorituskykyä sekä lisää julkishallinnon ja julkisten palvelujen avoimuutta ja tehokkuutta;

57.  arvostaa hallituksen toimia nuorten tilanteen parantamiseksi ja nuorten politiikkaan osallistumisen vahvistamiseksi, esimerkiksi kansallisen nuorisostrategian (2016–2025) avulla; kannustaa hallitusta puuttumaan korkeaan nuorisotyöttömyyteen korjaamalla epäsuhdan nuorten tutkinnon suorittaneiden taitojen ja yksityisten yritysten tarpeiden välillä;

58.  kehottaa hallitusta torjumaan pitkäaikaistyöttömyyttä, nuorisotyöttömyyttä ja naisten vähäistä osallistumista työmarkkinoille kattavalla ja innovatiivisella tavalla; vaatii toteuttamaan kiireellisesti uudistuksia koulutusalalla sen varmistamiseksi, että hankitut taidot vastaavat työmarkkinoiden tarpeita, ja siten torjumaan aivovuotoa; kannustaa hallitusta laatimaan digitaalista osaamista koskevan strategian ja lisäämään väestön digitaalista lukutaitoa;

59.  palauttaa mieliin, että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia suoritti viimeisimmän väestönlaskennan vuonna 2002; painottaa, että on tärkeää suorittaa uusi ja kauan odotettu väestölaskenta, jotta saataisiin ajantasaiset ja todenmukaiset EU:n standardien mukaiset demografiset tilastot;

60.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Makedonian parlamentti on hyväksynyt uuden energialain, jolla EU:n kolmas energiapaketti saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joka on täysin yhteensopiva energiayhteisön perustamissopimuksen kanssa; kehottaa viranomaisia keskittymään energiamarkkinoiden uudistuksiin ja varmistamaan samalla toimitusvarmuuden ja energialähteiden monipuolistamisen, erityisesti uusiutuvien energialähteiden avulla;

61.  panee merkille tietyt suojelualueille suunnitellut infrastruktuurihankkeet, joilla olisi todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia tuleviin Natura 2000 -alueisiin; kehottaa noudattamaan Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean suositusta (nro 184(2015)) ja keskeyttämään hankkeiden toteutuksen Mavrovon kansallispuiston alueella, kunnes strateginen ympäristöarviointi on tehty täysin EU:n ympäristölainsäädännön mukaisesti; kehottaa lisäksi kunnioittamaan Unescon maailmanperintökomitean päätöstä (40 KOM 7B.68) Ohridin alueen luonto- ja kulttuuriperinnöstä sekä tekemään kattavan strategisen ympäristöarvioinnin ja kulttuuriperinnön vaikutusten arvioinnin ennen muiden töiden aloittamista; kehottaa kehittämään kansallisen vesivoimastrategian EU:n ympäristölainsäädännön mukaisesti;

62.  kannustaa maata kehittämään kilpailua kaasu- ja energiamarkkinoilla, jotta yleishyödyllisten palvelujen tarjoajat voidaan eriyttää EU:n kolmannen energiapaketin mukaisesti; kehottaa toteuttamaan tuntuvia parannuksia energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tuotannon ja ilmastonmuutoksen torjunnan aloilla;

63.  antaa kiitosta entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle Pariisin ilmastosopimuksen ratifioinnista 9. tammikuuta 2018, sillä ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää yhteisiä ponnisteluja;

64.  panee tyytyväisenä merkille hallituksen myönteisen lähestymistavan alueelliseen yhteistyöhön ja hyviin naapuruussuhteisiin sekä aktiiviseen osallistumiseen alueellisiin aloitteisiin, kuten Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessiin, alueelliseen yhteistyöneuvostoon, CEFTA-sopimukseen, kuuden Länsi-Balkanin maan liitettävyysohjelmaan, energiayhteisösopimukseen, Euroopan yhteiseen ilmailualueeseen, Keski-Euroopan aloitteeseen, muuttoliikettä, turvapaikka-asioita ja pakolaisia koskevaan alueelliseen aloitteeseen (MARRI) ja Brdon-Brijunin prosessiin;

65.  pitää myönteisenä maan sitoutumista Berliinin prosessin yhteydessä toteutettuihin liitettävyyshankkeisiin; toteaa, että maantieliikennettä on monipuolistettava panemalla täytäntöön rautatieuudistusta koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien Skopjesta naapurimaiden pääkaupunkeihin kulkevien rautatieyhteyksien kunnostaminen tai rakentaminen; vaatii ottamaan suurempia edistysaskeleita liikennekäytävien VIII ja X rautatie- ja maantieyhteyksien viimeistelemisessä;

66.  vaatii lisää kauppa- ja tullihelpotuksia ja viennin monipuolistamista muun muassa alueen sisäisten kaupankäyntimahdollisuuksien avulla; kehottaa komissiota myöntämään maalle vapautuksen terästä ja alumiinia koskevista suojatoimista;

67.  on huolissaan Skopjen ja muiden voimakkaasti saastuneiden kaupunkien ilmansaasteiden hälyttävän korkeasta tasosta ja vaatii valtion viranomaisia ja paikallisviranomaisia ryhtymään kiireellisesti riittäviin toimenpiteisiin tämän hätätilanteen ratkaisemiseksi ja ottamaan käyttöön tehokkaita ja kohdennettuja toimia ilmanlaadun seuraamiseksi ja parantamiseksi, julkisen liikenteen ja tehokkaiden liikkuvuussuunnitelmien edistäminen mukaan luettuina; kehottaa maata yhdenmukaistamaan kiireellisesti ympäristön-, luonnon- ja ilmastonsuojelua koskevan lainsäädäntönsä unionin säännöstön kanssa; kehottaa kehittämään jätehuoltojärjestelmiä;

o
o   o

68.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian hallitukselle ja parlamentille.


Albaniaa koskeva vuoden 2018 kertomus
PDF 196kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 Albaniaa koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2147(INI))
P8_TA-PROV(2018)0481A8-0334/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon EU:n ja Albanian vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–  ottaa huomioon 19.–20. kesäkuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja Länsi-Balkanin maita koskevan Thessalonikin toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 26.–27. kesäkuuta 2014 tekemän päätöksen EU:n ehdokasvaltion aseman myöntämisestä Albanialle,

–  ottaa huomioon 26. kesäkuuta 2018 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 28.–29. kesäkuuta 2018 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätöksen,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) vähemmistövaltuutetun suositukset Albanian kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan sekundaarilainsäädännön luonnokseksi,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen julkilausuman ja siihen sisältyvän ”Sofian prioriteettiagendan”,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 pidetyn EU:n ja Albanian vakautus- ja assosiaationeuvoston 9. kokouksen,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2018)0450) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Albania 2018 Report” (SWD(2018)0151),

–  ottaa huomioon Tiranassa 12.–13. helmikuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Albanian parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan 12. kokouksessa hyväksytyt suositukset,

–  ottaa huomioon komission tukeman ja Maailmanpankin ja YK:n kehitysohjelman vuonna 2017 tekemän Länsi-Balkanin syrjäytyneitä romaneja koskevan tutkimuksen tulokset,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä käsittelevän komission yksiköiden yhteisen valmisteluasiakirjan ”Sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvaltaa edistävät toimenpiteet: Tyttöjen ja naisten elämän muuttaminen EU:n ulkosuhteiden avulla (2016–2020),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Albaniasta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0334/2018),

A.  ottaa huomioon, että EU:n laajentuminen edelleen on strateginen investointi rauhan, demokratian, vaurauden, turvallisuuden ja vakauden edistämiseen Euroopassa;

B.  ottaa huomioon, että Albania on edennyt tasaiseen tahtiin poliittisten arviointiperusteiden täyttämisessä ja viiden liittymisneuvottelujen avaamiselle asetetun tärkeimmän painopisteen täytäntöönpanossa sekä demokraattisten instituutioiden ja käytäntöjen vahvistamisessa;

C.  ottaa huomioon, että komissio on suositellut liittymisneuvottelujen käynnistämistä Albanian kanssa, sillä maa on edistynyt hyvin viiden tärkeimmän painopisteen täytäntöönpanossa; toteaa, että liittymisneuvottelut mahdollistavat entistä tarkemman EU-valvonnan ja edistävät merkittävästi lisäuudistuksiin ryhtymistä sekä demokraattisten instituutioiden ja käytäntöjen vahvistamista;

D.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto vahvisti 28. kesäkuuta 2018 neuvoston 26. kesäkuuta 2018 antamat päätelmät, mikä viitoittaa tietä liittymisneuvotteluille kesäkuussa 2019;

E.  ottaa huomioon, että haasteita on yhä ja että niihin on vastattava nopeasti ja tehokkaasti vuoropuhelun ja yhteistyön hengessä;

F.  ottaa huomioon, että EU:hun liittyviä uudistuksia koskevalla hallituksen ja opposition välisellä rakentavalla vuoropuhelulla on yhä ratkaiseva merkitys uudistusohjelman eteenpäin viemisessä, jotta kansalaiset saavat hyötyjä ja maa etenee kohti EU:ta;

G.  ottaa huomioon, että Albanian kansalaiset tukevat laajasti maan EU-jäsenyyttä;

H.  toteaa, että oikeusvaltio on yksi EU:n perustana olevista arvoista ja se muodostaa sekä laajentumisprosessin että vakautus- ja assosiaatioprosessin ytimen; katsoo, että tämän osa-alueen jäljellä olevien merkittävien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudistuksia erityisesti riippumattoman, puolueettoman, vastuuvelvollisen ja tehokkaan oikeuslaitoksen varmistamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumisessa ja perusoikeuksien suojelemisessa;

I.  ottaa huomioon, että uskonnonvapauden, kulttuuriperinnön ja vähemmistöjen oikeuksien suojelu ovat EU:n perusarvoja;

J.  ottaa huomioon, että Albania on ratifioinut kaikki keskeiset Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset, joita ovat erityisesti yleissopimus ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta vuodelta 1948 (nro 87) sekä yleissopimus järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta vuodelta 1949 (nro 98);

K.  toteaa, että kutakin laajentumismaata arvioidaan erikseen sen omien ansioiden perusteella ja että uudistusten nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun;

L.  katsoo, että alueellinen yhteistyö ja hyvät naapurisuhteet ovat olennaisia tekijöitä Albanian tien tasoittamiseksi kohti EU-jäsenyyttä;

1.  on tyytyväinen, että Albania on tehostanut toimiaan, minkä tuloksena EU:hun liittyvien uudistusten, erityisesti oikeuslaitoksen kattavan uudistamisen, täytäntöönpano on edennyt tasaisesti; kehottaa Albaniaa vakiinnuttamaan toteuttamansa uudistukset ja jatkamaan valmistautumistaan EU-jäsenyysvelvoitteiden täyttämiseen kaikissa neuvotteluluvuissa;

2.  tukee täysin komission suositusta käynnistää liittymisneuvottelut tunnustuksena Albanian toteuttamista uudistustoimista; panee merkille neuvoston päätöksen tarkastella tilannetta uudelleen kesäkuussa 2019; suhtautuu myönteisesti siihen, että on viitoitettu selkeä tie kohti liittymisneuvottelujen aloittamista, ja korostaa, että alustava analyyttinen tarkastelu on alkanut; muistuttaa, että päätös aloittaa liittymisneuvottelut edellyttää uudistusprosessin etenemistä edelleen, ja kehottaa neuvostoa arvioimaan objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti maan saavuttamaa edistystä ja kutsumaan koolle ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin kyseisen vuoden loppuun mennessä, ja kannustaakin Albaniaa ylläpitämään uudistustahtia; katsoo, että neuvotteluiden avaaminen vaikuttaisi myönteisesti demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistumiseen toimimalla lisäkannustimena uudistusprosessin jatkamiselle ja tehostaisi sen valvontaa;

3.  kehottaa komissiota soveltamaan tiukempaa lähestymistapaa lukuja 23 (oikeuslaitos ja perusoikeudet) ja 24 (oikeus, vapaus ja turvallisuus) koskeviin neuvotteluihin;

4.  muistuttaa tarpeesta lujittaa Albanian parlamentin valvontavalmiuksia, myös EU:hun liittymisprosessin osalta; kehottaa hyödyntämään paremmin erilaisia valvontamekanismeja ja -instituutioita, myös tutkintavaliokuntia; pitää myönteisenä sitä, että Albanian parlamentti hyväksyi menettelysäännöt, jotka lisäävät toimielimen lahjomattomuutta ja avoimuutta sekä kansalaisten sitä kohtaan tuntemaa luottamusta; korostaa, että tarvitaan täytäntöönpanomekanismi, johon liittyy seuraamuksia, jotta säännöt olisivat vaikuttavia; korostaa EU:hun yhdentymistä käsittelevän valiokunnan keskeistä asemaa sekä EU-integraatioasioita käsittelevän kansallisen neuvoston tehtävää liittymisvalmisteluita tarkastelevien kuulemisten foorumina; kehottaa lisäämään yhteistyötä Albanian parlamentin kanssa laajentumisprosessissa mukana olevien maiden parlamenteille suunnatun Euroopan parlamentin tukiohjelman puitteissa, jotta voitaisiin parantaa parlamentin valmiuksia laatia korkealaatuista, EU:n säännöstön mukaista lainsäädäntöä ja suorittaa valvontatehtäväänsä;

5.  korostaa, että on tärkeää lisätä kansalaisten tietoisuutta EU:hun liittymisprosessista sekä EU:n ja Albanian asianomaisten instituutioiden roolista;

6.  kehottaa ryhtymään toimiin ja toteuttamaan lainsäädäntö- ja hallinnollisia toimenpiteitä avoinna olevien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODIHIR) esittämien, vaalilainsäädännön uudistamista koskevien suositusten käsittelemiseksi; korostaa, että osallistava ja oikea-aikainen vaaliuudistus on tarpeen kansalaisten luottamuksen lisäämiseksi vaaliprosessiin; muistuttaa tarpeesta kiinnittää asianmukaista huomiota poliittisten puolueiden laitonta ja pimeää rahoitusta koskeviin väitteisiin; on tyytyväinen vaaliuudistusta käsittelevän Albanian parlamentin tilapäisen valiokunnan työhön, joka koskee vaalihallinnon riippumattomuutta ja sen politisoitumisen purkamista, kampanjarahoituksen avoimuutta, äänestäjien rekisteröintiä, äänten ostamista, uusien äänestystekniikoiden käyttöä sekä äänestämistä maan ulkopuolelta käsin, ja kehottaa sitä pyrkimään yhteisymmärrykseen tarvittavista uudistuksista ja hyväksymään ne hyvissä ajoin ennen vuoden 2019 paikallisvaaleja;

7.  suhtautuu myönteisesti Albanian poliittisten puolueiden rahoitusta koskevaan tarkistettuun lakiin; kehottaa jälleen maan poliittisia puolueita huolehtimaan velvollisuudestaan varmistaa, että rikoksentekijät eivät voi hoitaa julkisia virkoja millään hallinnon alalla tai tasolla;

8.  toteaa jälleen, että rakentava poliittinen vuoropuhelu, kompromissihalukkuus, puolueiden kestävä yhteistyö sekä pysyvä ja horjumaton sitoutuminen uudistusten täytäntöönpanoon ja niiden juurruttamiseen kaikkien viiden tärkeimmän painopisteen osalta ovat keskeisiä tekijöitä EU-liittymisprosessin eteenpäin viemisessä sekä demokraattisen hallinnon moitteettomassa toiminnassa; pitää myönteisenä puolueiden lisääntyvää yhteistyötä ja puolueiden välistä laajaa konsensusta, joka saavutettiin käsiteltäessä tiettyjä keskeisiä uudistuksia; kannustaa kaikkia poliittisia voimia pyrkimään tehokkaammin aitoon poliittiseen vuoropuheluun ja tekemään rakentavaa yhteistyötä uudistusprosessin tukemiseksi; muistuttaa uskovansa vahvasti, että poliittisen vuoropuhelun olisi tapahduttava demokraattisissa instituutioissa; pitää hyvin huolestuttavana, että vuoden 2018 kesätauon jälkeen oppositio käytännössä ryhtyi boikotoimaan parlamentaarista prosessia;

9.  korostaa, että oikeuslaitoksen uudistaminen on yksi keskeisistä Albanian kansalaisten vaatimuksista ja edellytys luottamuksen palauttamiselle oikeusvaltioon, julkisiin instituutioihin ja poliittisiin edustajiin; muistuttaa, että koko uudistusprosessin, erityisesti korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, uskottavuus ja vaikuttavuus sekä omistusoikeuksien täytäntöönpano riippuvat taustojen tarkastusprosessin onnistumisesta sekä oikeusalan uudistusten sitkeästä ja määrätietoisesta täytäntöönpanosta;

10.  on tyytyväinen edistymiseen oikeuslaitoksen uudistuksissa, joilla pyritään lisäämään oikeusalan instituutioiden riippumattomuutta, vastuuvelvollisuutta, ammattitaitoa ja tehokkuutta sekä lisäämään kansalaisten luottamusta oikeuselimiin; pitää valitettavana, että oikeudenkäyttö on edelleen hidasta ja tehotonta; panee merkille, että kaikkien tuomareiden ja syyttäjien uudelleenarviointiprosessi on tuottanut ensimmäiset konkreettiset tulokset; panee tyytyväisenä merkille, että suurin osa ensisijaisista kysymyksistä on jo käsitelty; kehottaa kuitenkin Albanian viranomaisia viemään riippumatonta taustojen tarkastusprosessia eteenpäin laadusta ja oikeudenmukaisuudesta kuitenkaan tinkimättä; pitää erittäin tärkeänä sitä, että taustojentarkastusprosessi pannaan täytäntöön tiukimpien kansainvälisten normien mukaisesti, ja kannustaa Albaniaa jatkamaan tiivistä yhteistyötä kansainvälisen valvontaoperaation kanssa; panee merkille ensimmäiset tapaukset, joissa ehdokkaat on torjuttu tai he ovat luopuneet ehdokkuudestaan vapaaehtoisesti ennen kuin heitä on kuultu; katsoo näin ollen, että uuden sukupolven tuomareiden ja syyttäjien valmistautuminen on entistäkin tärkeämpää, ja pitää siksi valitettavana, etteivät Albanian poliittiset puolueet ole vieläkään päässeet sopuun tuomareiden ja syyttäjien asemaa koskevan lain tarpeellisista muutoksista, jotka koskevat laajamittaisempaa rekrytointia ja koulutusta; kannustaa huolehtimaan, että taustoja tarkastavilla instituutioilla on aina riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit;

11.  kehottaa Albanian viranomaisia saattamaan mahdollisimman pian päätökseen uusien oikeuselinten perustamisen sekä palauttamaan perustuslakituomioistuimen ja korkeimman oikeuden toimintakyvyn; korostaa, että kyseisten instituutioiden vaikuttavan toiminnan varmistamiseksi niitä on tuettava huolehtimalla riittävästä henkilöstöstä ja rahoituksesta;

12.  pitää myönteisenä, että aiempaa kansalaisystävällisemmän, avoimemman, ammattimaisemman ja epäpoliittisemman julkisen hallinnon rakentamisessa on edistytty tasaisesti, myös paikallistasolla; kehottaa painokkaasti panemaan valvontaelinten ja oikeusasiamiehen suositukset täysimääräisesti täytäntöön; panee merkille myös alueuudistuksen edistymisen ja vastaperustettujen kuntien hallinnollisen ja taloudellisen vahvistamisen sekä neuvoa-antavan neuvoston perustamisen, millä on tarkoitus parantaa keskushallinnon ja paikallishallinnon välistä koordinointia; on tyytyväinen paikallisten EU-palvelupisteiden perustamiseen ja EU-koordinaattoreiden nimittämiseen;

13.  kehottaa vahvistamaan entisestään niiden instituutioiden ja elinten hallinnollisia valmiuksia, jotka vastaavat liittymistä tukevien uudistusten täytäntöönpanosta, EU:n lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä liittymisneuvottelujen valmisteluista;

14.  antaa tunnustusta oikeudelliseen ja institutionaaliseen kehykseen tehdyistä merkittävistä parannuksista, joilla pyritään ehkäisemään korruptiota julkisissa instituutiossa ja hävittämään se kokonaan, koska korruptio on edelleen suuri huolenaihe; kehottaa ryhtymään lisätoimiin Albanian kansalaisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavan korruption vähentämiseksi, investointi-ilmapiirin kohentamiseksi ja investointien oikeusvarmuuden takaamiseksi; korostaa, että korkea-arvoiset viranomaiset eivät saa hyötyä eri kohtelusta kuin tavalliset kansalaiset, jos heidät asetetaan syytteeseen; kehottaa Albanian viranomaisia lisäämään talousrikostutkintoja ja perustamaan korruptiorikoksista peräisin olevien varojen takavarikoimista ja menetetyksi tuomitsemista / takaisinperintää koskevan rekisterin sekä esittämään konkreettisia tuloksia huumekaupan ja rahanpesun torjunnassa;

15.  pitää myönteisinä maan korruption vastaiseen lainsäädäntöön hiljan tehtyjä uudistuksia; korostaa tarvetta saattaa päätökseen toimet korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän keskustutkintaviraston, erityistuomioistuimen sekä erityissyyttäjäviraston perustamiseksi; kehottaa parantamaan entisestään instituutioiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa poliisi- ja syyttäjäviranomaisten välillä; suhtautuu myönteisesti poliisiviranomaisten taustojen tarkastamista koskevan lain mukaiseen lainvalvontahenkilöstön uudelleenarviointiin;

16.  kehottaa kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota poliittiseen ja julkisen ja yksityisen sektorin väliseen korruptioon; kehottaa tehostamaan proaktiivista tutkintaa, syytteeseen asettamista ja lopullisia tuomioita korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa myös korkean tason tapauksissa.

17.  pitää myönteisenä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa saavutettua edistystä, erityisesti Bajri-rikollisryhmän jäsenten viimeaikaisia pidätyksiä, ja kehottaa pyrkimään jatkossakin konkreettisiin ja kestäviin tuloksiin, erityisesti huumeiden viljelyn ja kaupan torjunnassa, panemalla täytäntöön toimintasuunnitelmia, joilla torjutaan kannabiksen viljelyä; pitää myönteisenä, että Albanian poliisi on ryhtynyt torjumaan entistä aktiivisemmin järjestäytynyttä rikollisuutta, ja on tyytyväinen Albanian tiivistyneeseen yhteistyöhön kansainvälisissä poliisiasioissa, myös yhteisissä työryhmissä jäsenvaltioiden kanssa, mikä on johtanut tehokkaisiin toimiin rikollisverkostoja vastaan; katsoo, että poliisin, syyttäjälaitoksen ja muiden asiaankuuluvien virastojen ja elinten välistä yhteistyötä olisi edelleen lujitettava;

18.  kehottaa Albanian viranomaisia ryhtymään määrätietoisiin toimiin ihmis-, ase- ja huumekauppaa harjoittavien rikollisverkostojen hajottamiseksi sekä niitä koskevien tutkimusten ja syytteeseenpanojen sekä lopullisten tuomioiden määrän lisäämiseksi, erityisesti järjestäytyneiden rikollisryhmien johtohahmoille; panee merkille tarpeen lisätä ponnisteluja ihmiskaupan torjumiseksi ja kiinnittämään erityistä huomiota ilman huoltajaa oleviin lapsiin ja lapsikaupan uhreihin etenkin katulapsien keskuudessa;

19.  toistaa kehotuksensa Albanian viranomaisille varmistaa tehokkaasti omistusoikeuksien täytäntöönpanon ja suojelun vaikuttavan ja avoimen edistämisen ottaen samalla huomioon omaisuuden rekisteröimisen, palauttamisen ja korvaamisen; kehottaa edistämään omaisuuden välttämätöntä digitalisointia ja kartoittamista; kehottaa Albanian viranomaisia tiedottamaan asianmukaisesti kansalaisille heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan panna vaateensa täytäntöön; korostaa tehokkaan omistusoikeusjärjestelmän merkitystä oikeusvaltioperiaatteen ja houkuttelevan liiketoimintaympäristön takaamisen kannalta;

20.  pitää myönteisinä toimia, jotka on toteutettu ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelun ja syrjinnän vastaisten toimintapolitiikkojen tehostamiseksi, kaikkien vähemmistöjen tasapuolinen kohtelu mukaan luettuna; suhtautuu myönteisesti vähemmistöjä koskevan puitelain hyväksymiseen, sillä lailla poistettiin kansallisten vähemmistöjen ja etnis-kielellisten yhteisöjen välinen erottelu ja otettiin käyttöön itsemäärittelyn periaate, syrjintäkielto sekä oikeus säilyttää kulttuuri, perinne ja äidinkieli; kehottaa panemaan sen täysimääräisesti täytäntöön käytännössä ja kannustaa Albaniaa jatkamaan ponnistelujaan hyväksymällä puitelain tarvittavan sekundaarilainsäädännön eurooppalaisten normien mukaisesti ja siten, että kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät osallistuvat sen laadintaan; vaatii toteuttamaan toimia, joilla parannetaan edelleen romanien, egyptiläisten ja muiden etnisten vähemmistöjen koulutusta, terveyttä, työllisyyttä ja elinoloja;

21.  panee merkille jännitteet, jotka ovat seurausta kreikkalaisvähemmistöön kuuluvan Albanian ja Kreikan kaksoiskansalaisen Konstantinos Katsifasin kuolemantapauksesta, kun Albanian poliisin erikoisjoukot (RENEA) ampuivat hänet kuoliaaksi toisessa maailmansodassa kaatuneiden kreikkalaissotilaiden muistotilaisuudessa Bularatissa 28. lokakuuta 2018; kehottaa kaikkia osapuolia maltillisuuteen ja odottaa Albanian viranomaisten tutkivan ja selvittävän olosuhteet, jotka johtivat tähän ihmishengen menetykseen;

22.  suhtautuu myönteisesti edistykseen, jota on saavutettu naisten poliittisen osallistumisen ja edustuksen lisäämisessä erityisesti ottamalla käyttöön sukupuolikiintiöjärjestelmä, ja on tyytyväinen naisten tasapuoliseen edustukseen uudessa hallituksessa; toistaa olevansa huolissaan epäsuotuisassa asemassa oleviin ja marginalisoituneisiin ryhmiin kuuluvien naisten ja tyttöjen, kuten romaneihin(1) kuuluvien naisten sekä vammaisten naisten, syrjinnästä ja heidän suojelemisekseen toteutettavien asianmukaisten toimien puutteesta, moniin lakeihin yhä sisältyvistä sukupuolisyrjintää sisältävistä säännöksistä, naisten heikosta oikeussuojasta, naisten osuudesta epävirallisista työmarkkinoista sekä erityisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin kuuluviin naisiin ja tyttöihin kohdistuvien perheväkivaltatapauksien suuresta määrästä; kehottaa etsimään asianmukaiset ratkaisut näihin huolenaiheisiin ja suhtautuu myönteisesti sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa koskevan päätöslauselman hyväksymiseen sekä sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän parlamentin alivaliokunnan perustamiseen;

23.  toteaa huolestuneena, että maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla asuvien romaninaisten ja egyptiläisnaisten mahdollisuudet saada perusterveydenhuollon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoitopalveluja ovat rajalliset eivätkä he useinkaan ole tietoisia tällaisten palvelujen saatavuudesta; kehottaa tämän vuoksi Albanian viranomaisia varmistamaan paremman tiedottamisen tällaisista palveluista ja varmistamaan, että nämä palvelut ovat saatavilla olevia, kohtuuhintaisia ja laadukkaita;

24.  on tyytyväinen, että lasten oikeuksia koskevaa lainsäädäntökehystä on vahvistettu hyväksymällä lasten oikeuksien suojelua koskeva laki, lasten rikosoikeutta koskeva laki ja "Lasten Agenda 2020”; palauttaa mieliin, että lasten oikeuksien suojelua koskevia institutionaalisia mekanismeja on edelleen parannettava; vaatii viranomaisia panemaan täytäntöön lasten oikeuksien suojelua ja nuoriso-oikeutta koskevaa sekundaarilainsäädäntöä ja kehottaa lisäämään merkittävästi lastensuojelujärjestelmän ja erityisesti paikallisten ja alueellisten lastensuojeluyksikköjen rahoitusta;

25.  antaa tunnustusta maan uskonnollisten yhteisöjen keskuudessa vallitsevalle suvaitsevuuden ja yhteistyön ilmapiirille; kehottaa Albanian viranomaisia torjumaan vaikuttavasti vihapuhetta sekä vähemmistöjen, muun muassa hlbti-henkilöiden, syrjäytymistä ja syrjintää; suhtautuu myönteisesti viiden albanialaisen kunnan hiljattain hyväksymiin sukupuolten tasa-arvoa koskeviin toimintasuunnitelmiin, jotka ovat tasa‑arvoa paikallistasolla koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisia;

26.  kehottaa Albanian viranomaisia tiivistämään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja varmistamaan niiden vaikuttavan julkisen osallistumisen ja kuulemisen koko päätöksentekoprosessin ja meneillään olevan EU:hun liittymisprosessin ajan, myös kansallisella ja paikallistasolla, ja vahvistamaan siten demokratiaa ja avoimuutta; kiinnittää huomiota tarpeeseen uudistaa oikeus- ja verotuskehys, jota sovelletaan kansalaisjärjestöihin sekä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta puolustaville kansalaisjärjestöille, myös "vahtikoirana" toimiville ja edunvalvontaorganisaatioille sekä pienille ruohonjuuritason järjestöille, myönnettävään julkiseen rahoitukseen, sillä taloudellinen kestävyys on yhä merkittävä haaste monille näistä järjestöistä, koska nykyiseen rekisteröintimenettelyyn liittyy pitkällisiä prosesseja ja korkeita kustannuksia ja nykyinen järjestelmä asettaa raskaita taloudellisia rasitteita kansalaisjärjestöille ja hankaloittaa sekä yritysten että yksityishenkilöiden lahjoituksia; muistuttaa, että vaikutusvaltainen kansalaisyhteiskunta on elinvoimaisen demokratian keskeinen ominaisuus ja strategisesti tärkeä Albanian muuttuessa EU:n jäsenvaltioksi;

27.  on tyytyväinen, että Albanian hallitus ja kansainvälinen kadonneiden henkilöiden komitea ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, jonka ansiosta komitea voi auttaa löytämään ja tunnistamaan kommunismin kaudella kadonneita henkilöitä;

28.  kehottaa Albanian viranomaisia vahvistamaan vammaisia koskevaa politiikkaa, koska vammaisten on edelleen vaikea saada koulutusta, työllistyä, päästä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen piiriin sekä osallistua päätöksentekoon;

29.  pitää valitettavana Tiranan alueellisen nuorisoalan yhteistyöjärjestön perustamisen viivästymistä; kehottaa viranomaisia tukemaan yhteistyöjärjestön toimintaa joustavasti siten, että mahdollisimman moni nuori voi hyötyä sen toiminnasta;

30.  toteaa jälleen, että ammattimaisilla ja riippumattomilla yksityisillä ja julkisilla tiedotusvälineillä on ratkaiseva merkitys; panee merkille osittaisen edistymisen maan audiovisuaalialan tiedotusvälineitä valvovan viranomaisen ja yleisradioyhtiön riippumattomuuden lisäämisessä; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä valtion tiedotusvälineissä julkaiseman mainonnan rahoituksen avoimuuden lisäämiseksi; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä myös toimittajien työ- ja sosiaaliturvaoikeuksien suojelun vahvistamiseksi;

31.  on tyytyväinen Albanian medianeuvoston perustamiseen ja korostaa sen roolia toimittajia ja tiedotusvälineitä koskevien tiukkojen eettisten ja ammatillisten normien asettamisessa ja niiden riippumattomuuden ja vapauden edistämisessä; suhtautuu myönteisesti toimittajia koskevien tarkistettujen eettisten sääntöjen sekä verkkoviestimien eettisten ohjeiden hyväksymiseen ja kehottaa vahvistamaan niiden periaatteita kansalaisten luottamuksen, todenperäisyyden, oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden, riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden ylläpitämiseksi;

32.  kehottaa Albanian viranomaisia tehostamaan uudistuksia, joilla pyritään lisäämään kilpailukykyä ja torjumaan epävirallista taloutta; korostaa, että korruptio, oikeusvaltion puutteet sekä sääntelyn edellyttämät hankalat menettelyt estävät edelleen investointeja ja Albanian kestävää kehitystä; kehottaa parantamaan entisestään liiketoiminta- ja investointiympäristöä varmistamalla ennakoitavan sääntely- ja lainsäädäntökehyksen, oikeusvarmuuden, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja omistusoikeuksien ja sopimusten täytäntöönpanon sekä jatkamalla voimakkaasti julkisen talouden vakauttamista ja vahvistamalla verohallintoa;

33.  korostaa tarvetta varmistaa sosiaalisten normien myönteinen lähentyminen liittymisprosessin kuluessa; on tyytyväinen Sofian prioriteettiagendan hyväksymiseen ja etenkin siihen, että agendassa keskitytään sosioekonomiseen kehitykseen ja nuoriin; kehottaa Albanian viranomaisia harkitsemaan uudelleen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden roolia ja sen vaikutusta yhteisiin ja yleishyödyllisiin kohteisiin, kuten moottoriteihin, terveyteen, luontoon ja kulttuuriperintöön, Unescon velvoitteiden mukaisesti; kehottaa Albaniaa julkistamaan sosiaaliavun myöntämisen kriteerit;

34.  pelkää, että hallituksen uudelleenjärjestelyn yhteydessä toteutettu Albanian sosiaaliturvaministeriön lakkauttaminen voi vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen ja sosiaalipolitiikan suunnitteluun; kehottaa Albanian viranomaisia edistämään yhteistyötä ammattiliittojen kanssa ja vahvistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua; kehottaa toteuttamaan vaikuttavia toimia erityisesti nuorten ja naisten korkeaan työttömyyteen puuttumiseksi ja lapsityövoiman käytön estämiseksi; kehottaa parantamaan koulutuksen laatua edelleen ja varmistamaan samalla, että koulutus pysyy koko väestön saatavilla;

35.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Albanian tilastolaitoksen (INSTAT) mukaan työttömyys on vähentynyt; korostaa tarvetta parantaa koulujärjestelmän laatua, myös lisäämällä kapasiteettia, jotta ihmisille voidaan tarjota enemmän työmarkkinoiden tarpeita vastaavia taitoja ja tietoja; korostaa tarvetta tukea pitkän aikavälin kasvua kehittämällä teknologian omaksumista sekä tutkimusta, kehitystä ja innovointia koskevia valmiuksia;

36.  kehottaa hallitusta nykyaikaistamaan koulutusjärjestelmää, jotta luodaan osallistavampi yhteiskunta, vähennetään eriarvoisuutta ja syrjintää ja tarjotaan nuorille enemmän mahdollisuuksia oppia tietoja ja taitoja;

37.  pitää myönteisenä Albanian sitoutumista yhteenliitettävyyttä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon Berliinin prosessin yhteydessä sekä sitä, että Albania hyväksyi liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevan IPA 2018 -paketin, johon sisältyy strategisesti tärkeä infrastruktuurihanke, Durrësin satama, joka vahvistaa Albanian yhteyksiä Kroatiaan ja Italiaan ja tarjoaa Albanian sisämaanaapureille, Kosovolle ja Makedonialle, pääsyn meriliikennereiteille; vaatii Albanian viranomaisia nopeuttamaan Euroopan laajuisten verkkojen Albanian osuuksien suunnittelua ja rakentamista sekä aloittamaan säädöskehyksen yhdenmukaistaminen EU:n säännöstön kanssa; kannattaa ehdotusta alentaa verkkovierailumaksuja Länsi-Balkanin maissa, jotta voidaan edistää markkinoille ja investoinneille suotuisaa ympäristöä ja edetä kohti digitaalitaloutta; panee merkille, että 40 prosenttia väestöstä asuu maaseudulla mutta vain yhdellä prosentilla heistä on internetyhteys;

38.  muistuttaa, että on tärkeää parantaa Länsi-Balkanin maiden sisäistä ja EU:n jäsenvaltioihin liittyvää julkista infrastruktuuria; suosittelee, että viranomaiset nopeuttavat tärkeiden infrastruktuurihankkeiden, kuten Tiranan ja Skopjen välisen rautatieyhteyden ja nykyaikaisen moottoritien, rakentamista osana liikennekäytävää VIII;

39.  on hyvin huolestunut eräistä taloudellisista hankkeista, jotka ovat aiheuttaneet vakavia ympäristövahinkoja suojelluilla alueilla, kuten mittavat matkailukeskukset ja Vjosa- ja Valbona-jokien varteen rakennetut vesivoimalat; suosittaa, että Albania tarkistaa uusiutuvaa energiaa koskevaa strategiaansa ja vähentää sähköntuotantonsa riippuvuutta vesivoimasta; kehottaakin viranomaisia tutkimaan mahdollisuuksia investoida muihin kuin vesivoimaa koskeviin uusiutuviin energialähteisiin; kehottaa viranomaisia parantamaan strategisten ympäristöarviointien, ympäristövaikutusten arviointien sekä tällaisiin hankkeisiin liittyvien julkisten kuulemisten laatua ja ottamaan niissä huomioon paikallisyhteisöjen näkemykset; kehottaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia sekä Euroopan investointipankkia tarkistamaan tukeaan vesivoimalaitoshankkeille tapauksissa, joissa niistä ei ole tehty etukäteen asianmukaista strategista ympäristöarviointia ja ympäristövaikutusten arviointia; korostaa tarvetta varmistaa, että Trans Adriatic Pipeline -hanke on yhdenmukainen unionin säännöstön ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien kanssa; kehottaa jälleen Albaniaa toteuttamaan asiaankuuluvia jätehuoltotoimenpiteitä ja noudattamaan EU:n ympäristösäännöstöä;

40.  esittää huolensa siitä, että Albania on edelleen se Länsi-Balkanin maa, josta tehdään eniten laittomia maahantuloja jäsenvaltioihin ja josta suurin osa laittomasti jäsenvaltioissa oleskelevista ja perusteettomasti turvapaikkaa hakevista henkilöistä on lähtöisin; kehottaa lisäämään viime kuukausina tehtyjä toimenpiteitä, jotta voidaan puuttua tehokkaasti perusteettomien turvapaikkahakemusten ilmiöön EU:ssa sekä ilman huoltajaa EU:hun saapuvien alaikäisten tilanteeseen, ja kehottaa puuttumaan myös näiden ilmiöiden perussyihin; kannustaa toteuttamaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannetaan työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, koulutusta, elinoloja ja terveyttä; kehottaa Albanian viranomaisia perustamaan järjestelmiä, joilla autetaan maahan palaavien perheiden ja lasten tehokasta kotouttamista;

41.  suhtautuu myönteisesti edistysaskeleisiin, joka liittyvät Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Albanian väliseen operatiivista yhteistyötä koskevaan sopimukseen; toteaa, että Albania on alueen ensimmäinen maa, jonka kanssa tällainen sopimus on solmittu ja kannustaa lisäämään operatiivista yhteistyötä;

42.  kehottaa Albanian hallitusta noudattamaan Euroopan neuvoston antaman rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 3 artiklan määräyksiä sekä EU:n perusoikeuskirjan 19 artiklan säännöksiä ja olemaan sallimatta luovutuksia, jotka johtuvat poliittisista rikoksista, tai jos henkilöä uhkaa kidutus tai epäinhimillinen kohtelu luovuttamista pyytävässä maassa;

43.  antaa tunnustusta Albanian menestyksekkäille toimille vierastaistelijoiden lähtöjen tyrehdyttämiseksi; on tyytyväinen mahdollisten terrorismin uhkien torjumisessa tehtyyn alueelliseen yhteistyöhön; palauttaa mieliin tarpeen toteuttaa lisää toimenpiteitä terrorismin rahoitukseen tarkoitettujen rahavirtojen katkaisemiseksi, kansalaisyhteiskuntaa ja uskonnollisia yhteisöjä koskevien ennalta ehkäisevien ja seurantamekanismien vahvistamiseksi sekä verkossa radikalisoitumiseen puuttumiseksi vaikuttavalla tavalla; muistuttaa, että on parannettava edelleen paluumuuttajien ja heidän perheidensä kotouttamisohjelmia sekä vankiloissa tapahtuvaa radikalisoitumista ennaltaehkäiseviä ohjelmia muun muassa vahvistamalla kansalaisyhteiskunnan ja uskonnollisten yhteisöjen osallistumista;

44.  kehottaa Albaniaa ja EU:ta tekemään enemmän yhteistyötä kyberrikollisuuteen ja kyberpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä;

45.  pitää myönteisenä Albanian aktiivista osallistumista Berliinin prosessiin, Länsi-Balkanin kuusikon aloitteeseen ja muihin alueellisiin aloitteisiin ja on tyytyväinen maan panokseen alueellisen yhteistyöneuvoston profiilin nostamiseksi; on tyytyväinen alueellista yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita koskevan yhteisen julistuksen allekirjoittamiseen Berliinin prosessin puitteissa; suhtautuu myönteisesti Albanian ennakoivaan suhtautumiseen alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden edistämiseen muiden laajentumisprosessissa mukana olevien maiden ja sen naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa, ja korostaa, että hyvät suhteet ovat olennainen osa laajentumisprosessia; suhtautuu myönteisesti Länsi-Balkanin rahaston viralliseen avaamiseen, sillä sen olisi edistettävä yhteisiä arvoja ja kehitettävä Länsi-Balkanin alueen kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja instituutioiden välistä alueellista yhteistyötä; on tyytyväinen Albanian ja Serbian yhteisen kauppakamarin perustamiseen Tiranassa ja kannustaa vahvistamaan kauppa- ja liikesuhteita alueella; pitää myönteisenä jatkuvia toimia alueellisen yhteistyön parantamiseksi etenkin ympäristönsuojelun alalla Adrianmeren kolmenvälisen aloitteen mukaisesti; muistuttaa, että olisi vältettävä lausuntoja ja toimia, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti hyviin naapuruussuhteisiin;

46.  vahvistaa jälleen tukensa entisen Jugoslavian alueella tehtyjen sotarikosten ja muiden vakavien ihmisoikeusrikkomuksien kaikkia uhreja käsittelevän alueellisen totuuskomission perustamiselle eli RECOM-aloitteelle; kehottaa Albanian hallitusta johtamaan sen perustamista; korostaa, että tämä prosessi on tärkeä, kuten myös alueen kaikkien poliittisten johtajien aktiivinen osallistuminen, jotta se voisi aloittaa työnsä viipymättä; kehottaa ottamaan huomioon RECOM-koalition toimintasuunnitelmaehdotuksen, jossa on selkeät päivämäärät ja viitearvot;

47.  kiittää suuresti Albaniaa siitä, että se mukauttaa jatkuvasti politiikkansa täysimääräisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa julkistettuihin EU:n kantoihin ja julkilausumiin; kehottaa Albaniaa hyväksymään Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön loukkaamattomuutta koskevan EU:n yhteisen kannan ja luopumaan Yhdysvaltojen kanssa tekemästään kahdenvälisestä immuniteettisopimuksesta; suhtautuu myönteisesti Albanian aktiiviseen osallistumiseen yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisiin siviili- ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä sen panokseen EU:lle strategisesti tärkeisiin Naton operaatioihin;

48.  kehottaa Albanian viranomaisia hyödyntämään EU:n rahoituksen mahdollisimman tehokkaasti maan kaikilla alueilla; kehottaa komissiota varmistamaan liittymistä valmistelevan välineen (IPA) varojen käytön tiukan ehdollisuuden sekä esittämään maakohtaisen kertomuksen yhteydessä arvion IPA-tuen vaikuttavuudesta Albaniassa, erityisesti tärkeimpien painopisteiden ja niihin liittyvien hankkeiden osalta;

49.  panee merkille Tiranassa 12. ja 13. helmikuuta 2018 pidetyssä EU:n ja Albanian parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan 12. kokouksessa vallinneen rakentavan ilmapiirin; toteaa, että parlamentaarisessa vakautus- ja assosiaatiovaliokunnassa enemmistön ja opposition edustajien välinen yhteistyö on parantunut; korostaa puolueiden välisen yhteistyön jatkumisen merkitystä edetessä EU:hun liittymisen edellyttämien uudistusten tiellä;

50.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Albanian hallitukselle ja parlamentille.

(1) Sanaa ’romani’ käytetään yleiskäsitteenä, joka kattaa erilaiset toisiinsa liittyvät ryhmät, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, kuten romanit, aškaalit ja egyptiläiset, jotka voivat olla kulttuuriltaan ja elintavoiltaan moninaisia.


Montenegroa koskeva vuoden 2018 kertomus
PDF 195kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 Montenegroa koskevasta komission vuoden 2018 kertomuksesta (2018/2144(INI))
P8_TA-PROV(2018)0482A8-0339/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 1. toukokuuta 2010 voimaan tulleen EU:n ja Montenegron välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen,

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen julkilausuman ja siihen sisältyvän Sofian prioriteettiagendan,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2018 järjestetyn EU:n ja Montenegron vakautus- ja assosiaationeuvoston yhdeksännen kokouksen,

–  ottaa huomioon Montenegron liittymisen Natoon 5. kesäkuuta 2017,

–  ottaa huomioon, että Montenegron ja Kosovon parlamentit ovat ratifioineet näiden kahden maan rajojen merkitsemistä koskevan sopimuksen,

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille” (COM(2018)0065),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2018 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2018)0450) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Montenegro 2018 Report” (SWD(2018)0150),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission arvion Montenegron talousuudistusohjelmasta 2018–2020 (SWD(2018)0131) ja 25. toukokuuta 2018 annetut neuvoston yhteiset päätelmät EU:n ja Länsi-Balkanin maiden välisestä talous- ja rahoitusalan vuoropuhelusta,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODIHR) vaalitarkkailuvaltuuskunnan raportit ja Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan 15. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon EU:n ja Montenegron parlamentaarisen vakautus- ja assosiaatiovaliokunnan Podgoricassa 16.–17. heinäkuuta 2018 pidetyssä 15. kokouksessa hyväksytyn julkilausuman ja suositukset,

–  ottaa huomioon tulokset Länsi-Balkanin syrjäytyneitä romaneja koskevasta tutkimuksesta, jonka komissio, Maailmanpankki ja YK:n kehitysohjelma tekivät vuonna 2017,

–  ottaa huomioon 28. elokuuta 2014 käynnistetyn Berliinin prosessin,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Montenegrosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0339/2018),

A.  toteaa, että kutakin laajentumismaata arvioidaan erikseen sen omien ansioiden perusteella ja että uudistusten nopeus ja laatu määrittävät liittymisaikataulun;

B.  ottaa huomioon, että Montenegro on neuvotteluprosessissa tällä hetkellä edistynein, koska unionin säännöstöä koskevista 35 neuvotteluluvusta 31 on avattu ja kolme neuvottelulukua on suljettu toistaiseksi;

C.  katsoo, että sisäpoliittisten voimien välinen ja naapurimaiden kanssa käytävä rakentava vuoropuhelu on olennaisen tärkeä EU:hun liittymisprosessin etenemisen kannalta;

D.  ottaa huomioon, että Montenegro on edelleen sitoutunut luomaan toimivan markkinatalouden ja se on saanut aikaan tuloksia vakautus- ja assosiaatiosopimuksen velvoitteiden täytäntöönpanossa;

E.  ottaa huomioon, että Montenegro saa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II) liittymistä valmistelevaa tukea;

F.  ottaa huomioon, että Montenegron on edelleen tehostettava muun muassa parlamentaarisia, lainsäädännöllisiä ja valvontavalmiuksia, institutionaalista avoimuutta, oikeusvaltioperiaatteen noudattamista, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, sotarikostapausten käsittelyä maan sisällä, vaaliprosessin rehellisyyttä, tiedotusvälineiden vapautta sekä korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa;

1.  panee tyytyväisenä merkille Montenegron jatkuvan sitoutumisen EU:n yhdentymisprosessiin ja sen jatkuvan hyvän yleisen edistymisen, joka perustuu tämän strategisen päätöksen saamaan laajaan julkiseen tukeen;

2.  korostaa, että uudistuksien täytäntöönpano ja soveltaminen ovat edelleen onnistuneen yhdentymisprosessin keskeinen indikaattori; kehottaa Montenegroa parantamaan uuden lainsäädännön ja uusien toimintalinjojen täytäntöönpanon suunnittelua, koordinointia ja seurantaa sekä kehottaa panemaan 23 ja 24 luvun väliaikaiset vertailuindikaattorit ripeästi täytäntöön;

3.  pitää myönteisenä Länsi-Balkanin strategiasta 6. helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa esitettyä arviota, jonka mukaan Montenegro voisi mahdollisesti olla valmis jäsenyyteen vuonna 2025 vahvan poliittisen tahdon, todellisten ja pitkäaikaisten uudistusten toteuttamisen sekä naapuruuskiistojen lopullisen ratkaisemisen avulla;

4.  kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä riittävät määrärahat Montenegron mahdolliselle liittymiselle Euroopan unioniin, kuten Länsi-Balkanin strategiassa esitettiin;

Demokratiakehitys

5.  muistuttaa kaikille poliittisille puolueille, että rakentava poliittinen sitoutuminen on riippuvainen täysin toimivasta parlamentista, jossa kaikki poliitikot kantavat vastuunsa äänestäjiään kohtaan hoitamalla edustajantointaan parlamentissa; pitää myönteisenä, että suurin osa oppositiopuolueista on palannut parlamenttiin pitkään kestäneen boikotin jälkeen; kehottaa kaikkia muita poliittisia puolueita palaamaan parlamenttiin ja tekemään yhteistyötä aidon poliittisen vuoropuhelun aikaansaamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että parlamentilla on keinot täyttää kaikilta osin lainsäädäntö- ja valvontatehtävänsä ja palauttaa siten demokratiakehityksen toimivuus;

6.  kehottaa panemaan täytäntöön naisten ja vähemmistöjen julkista ja poliittista osallistumista koskevan lainsäädännön erityisesti romanien(1) osalta, myös mahdollistamalla vähemmistöihin kuuluvien naisten mielekkään osallistumisen päätöksentekomenettelyihin sekä heidän pääsynsä julkishallinnon ja muiden julkisten laitosten virkoihin;

7.  kehottaa Montenegron poliittista johtoa keskittymään jäljellä oleviin haasteisiin puuttumalla oikeusvaltiota, tiedotusvälineiden vapautta, korruptiota, rahanpesua, järjestäytynyttä rikollisuutta ja siihen liittyvää väkivaltaa koskeviin ongelmiin ja käsittelemään näitä kysymyksiä ensi tilassa;

8.  toteaa, että huhtikuussa 2018 järjestetyissä presidentinvaaleissa kunnioitettiin perusvapauksia; kehottaa hallitusta tekemään yhteistyötä oppositiopuolueiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta voidaan käsitellä kattavasti Etyj/ODIHR:n havaitsemia puutteita sekä panna kaikilta osin täytäntöön sen vaalitarkkailuvaltuuskunnan antamat ensisijaiset suositukset hyväksymällä valmisteilla olevaa kansallista lainsäädäntöä ja vahvistamalla vaalihallinnon avoimuutta ja ammattimaisuutta, jotta voidaan lisätä kansalaisten luottamusta vaaliprosessiin; kehottaa pitämään paikallisvaalit yhtä aikaa koko maassa ja parantamaan vaalien laatua ja avoimuutta; kehottaa painokkaasti vahvistamaan poliittisten puolueiden rahoituksen avoimuutta koskevia säännöksiä;

9.  vaatii täydellistä tutkimusta kaikista vaaleihin liittyvistä väitetyistä sääntöjenvastaisuuksista; vaatii jälleen kerran vuoden 2012 niin sanotun nauhoitustapauksen asianmukaista seurantaa; kehottaa korruptiontorjuntavirastoa tehostamaan valvontaa, joka koskee julkisten varojen mahdollista väärinkäyttöä puoluepoliittisiin tarkoituksiin;

10.  on huolissaan Montenegron parlamentin päätöksestä erottaa Vanja Ćalović Marković korruptiontorjuntaviraston neuvostosta; kehottaa noudattamaan täyttä avoimuutta tapauksen käsittelyssä;

Oikeusvaltioperiaate

11.  panee merkille tarkastusviranomaisen, korruptiontorjuntaviraston, julkisten hankintojen valvontakomission, kilpailuviranomaisen ja valtiontukiviranomaisen keskeisen roolin järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa; pitää myönteisinä jatkuvia uudistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa näiden instituutioiden valmiuksia ja riippumattomuutta, mutta panee merkille tarpeen parantaa tehokkuutta, saada aikaan parempia tuloksia, kannustaa korruption estämiseen myös asianmukaisilla seuraamuksilla ja poistaa jäljellä olevat esteet niiden täydellisen riippumattomuuden aikaansaamiseksi;

12.  panee merkille saavutetun edistyksen korruptiontorjuntaviraston valmiuksien parantamisessa kampanjarahoituksen tutkinnan yhteydessä; korostaa kuitenkin tarvetta parantaa korruptiontorjuntavirastoa kohtaan tunnettua luottamusta sekä sen mainetta, mikä voitaisiin saada aikaan erottamalla sen työ entistä selvemmin kaikenlaisesta poliittisesta vaikuttamisesta;

13.  panee tyytyväisenä merkille julkisen hallinnon avoimuuden ja tiedonvaihdon parantamiseksi toteutetut toimet mutta kannustaa edistämään kansalaisystävällisempää, ammattimaisempaa ja vähemmän politisoitua julkishallintoa; antaa tunnustuksen oikeusasiamiehen tehokkaammalle työlle; toivoo sääntelyn vaikutusten parempaa arviointia, kattavia tarkastuskertomuksia ja osallistavia julkisia kuulemisia lakiesityksistä; pitää tehokkaassa korruption torjunnassa hyvin tärkeänä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa ja vapaata tiedonsaantia ja kehottaa tarkistamaan toukokuussa 2017 tehtyjä lainsäädännön muutoksia; suosittelee optimoimaan julkishallinnon resursseja ja inhimillistä pääomaa;

14.  pitää myönteisenä Montenegron merkittävää edistystä sähköisen hallinnon ja sähköisen osallistumisen alalla, sillä maa on YK:n vuonna 2016 tekemän sähköistä hallintoa koskevan tutkimuksen mukaan edennyt alan 25 parhaan maan joukkoon; kehottaa Montenegron hallitusta jatkamaan uudistuksia alalla samaan tahtiin julkishallinnon tehokkuuden ja saatavuuden parantamiseksi entisestään;

15.  pitää myönteisenä kohtuullista edistymistä oikeuslaitoksen riippumattomuuden, avoimuuden, vastuuvelvollisuuden, ammattimaisuuden ja tehokkuuden lisäämisessä; vaatii suojatoimia poliittista ohjailua vastaan sekä eettisten sääntöjen ja kurinpitotoimien johdonmukaista soveltamista; pitää myönteisenä sitä, että uudet tuomarit ja syyttäjät on nimitetty ensimmäistä kertaa uutta rekrytointijärjestelmää käyttäen;

16.  toteaa, että lokakuun 2016 väitettyä vallankaappausyritystä koskevassa oikeudenkäyntimenettelyssä on edistyttävä varmistamalla täysimääräinen oikeudellinen yhteistyö kolmansien maiden kanssa; suhtautuu myönteisesti päätökseen tuomioistuinkäsittelyiden julkisesta jakamisesta tiedotusvälineissä avoimuuden lisäämiseksi;

17.  pitää myönteisinä tuomarineuvostoa koskevaan lakiin 29. kesäkuuta 2018 tehtyjä muutoksia, jotka mahdollistavat tuomarineuvoston säännöllisen toiminnan jatkamisen; toteaa, että muutokset on hyväksytty Venetsian komission suosituksia noudattaen; korostaa, että kyseiset muutokset, jotka koskevat maallikkojäsenten valintaa neuvostoon, ovat vain väliaikainen ratkaisu; kehottaa parlamentin vasta valittua tilapäistä työryhmää ratkaisemaan tämän ongelman pikaisesti;

18.  on huolestunut järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien väkivaltaisuuksien ja salamurhien lisääntymisestä, ja toteaa, että niillä on haitallisia vaikutuksia tavallisten kansalaisten elämään; pitää myönteisenä, että viranomaiset ovat tietoisia asiasta, mutta vaatii tehokkaampia ehkäiseviä toimia, kuten tuomioon perustumaton varojen menetetyksi tuomitseminen; suhtautuu myönteisesti korkean tason korruptiotapausten tutkimukseen, niitä koskeviin syytetoimiin ja tuomioiden antamiseen; on kuitenkin tietoinen, että tätä toimintaa on edelleen vahvistettava erityisesti, kun on kyse rahanpesusta ja ihmiskaupasta;

19.  kehottaa saamaan aikaan edistystä eturistiriitojen ja virkamiesten laittoman rikastumisen estämiseksi, myös kunnallistasolla; kehottaa viranomaisia ​tehostamaan rikoksella hankitun omaisuuden takavarikoimista, lisäämään perusteetonta vaurastumista koskevia tutkimuksia ja ryhtymään muihin toimiin, jotka johtavat rikollisjoukkojen hajottamiseen ja katkaisevat yhteydet järjestäytyneen rikollisuuden ja liike-elämän ja politiikan välillä; ei kuitenkaan hyväksy käytäntöä, jossa määrätään minimirangaistusta vähäisempiä seuraamuksia, koska se vaikuttaa haitallisesti korruptiotapausten torjumiseen;

20.  muistuttaa, että Montenegron on toteutettava lisätoimia omistusoikeuden tehokkaaksi suojelemiseksi EU:n säännöstöä ja kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja noudattaen; kehottaa valtion viranomaisia huolehtimaan oikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä kohtuullisessa ajassa, kun pannaan täytäntöön olemassa olevaa kansallista oikeudellista kehystä, myös silloin, kun on kyse omistusoikeudesta ja omaisuuden palauttamisesta; toteaa, että omistusoikeutta koskeva kestävä, syrjimätön ja vakaa järjestelmä on ennakkoedellytys kansalaisten ja ulkopuolisten sijoittajien sekä liike-elämän luottamukselle;

Rajaturvallisuutta ja muuttoliikettä koskevat toimet

21.  panee merkille, että Montenegro on tähän mennessä osoittanut kykenevänsä käsittelemään turvapaikkahakemuksia, mutta korostaa, että asiassa on vielä edistyttävä; kehottaa Montenegroa tekemään tiiviimpää yhteistyötä Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa rajavalvonnan parantamiseksi EU:n normien mukaisesti, laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ja ihmissalakuljetusverkostojen hajottamiseksi; vaatii tehostettuja toimia ja rajatylittävää yhteistyötä, jotta voidaan ehkäistä ja hajottaa ihmiskauppaan sekä huumausaineiden ja tupakan salakuljetukseen liittyviä järjestäytyneitä rikollisverkostoja; korostaa jatkuvia ongelmia, jotka liittyvät tupakan laittomaan kauppaan Montenegrossa, varsinkin sen vapaakauppa-alueilla; kehottaa komissiota jatkamaan tukeaan Montenegrolle sen vapaakauppa-alueiden valvonnassa ja sen työssä laittoman kaupan torjumiseksi;

22.  pitää valitettavana, että ihmiskaupan torjunta ei ole edistynyt, ja vaatii kiinnittämään erityistä huomiota järjestäytyneen pakkoprostituution ja sekä lasten harjoittaman kerjäämisen ehkäisemiseen; korostaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta uhrit voidaan tunnistaa ja heille voidaan tarjota tuki-, korvaus- ja suojelutoimia; kehottaa Montenegroa suojelemaan tehokkaasti ihmiskaupan uhreja ja kiinnittämään erityistä huomiota ihmiskaupan lapsiuhrien sekä romaninaisten ja -tyttöjen kuntouttamiseen, sillä he ovat haavoittuvassa asemassa köyhyyden ja syrjäytymisen vuoksi;

Tiedotusvälineet

23.  on yhä enemmän huolestunut tilanteesta sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden alalla, jolla ei ole kolmen peräkkäisen komission kertomuksen mukaan edistytty; muistuttaa, että asiaa koskeva luku 23 avattiin joulukuussa 2013 ja että tämän luvun ja luvun 24 edistyminen määrää neuvottelujen yleisen etenemisen; tuomitsee erittäin voimakkaasti pelottelun, mustamaalauskampanjat sekä sanalliset ja fyysiset hyökkäykset toimittajia vastaan; panee merkille, että vuonna 2017 ilmoitettiin seitsemästä toimittajia vastaan kohdistuneesta hyökkäyksestä; vaatii hallitusta varmistamaan, että toimittajia suojellaan käytännössä; kehottaa toteuttamaan lisätoimia tiedotusvälineiden ja toimittajien riippumattomuuden varmistamiseksi ja kannustaa keräämään järjestelmällisesti tietoja toimittajiin kohdistuvista uhista; toteaa, että EU:n Montenegron-edustusto seuraa tilannetta tarkasti;

24.  on erityisen huolestunut 8. toukokuuta 2018 Vijestin toimittajaa Olivera Lakićia vastaan tehdystä iskusta ja kehottaa tekemään kattavan tutkinnan tapauksesta; ei hyväksy sitä, ettei toimittajiin kohdistunutta väkivaltaa koskevien vanhojen tapausten tutkinnassa ole tapahtunut mitään merkittävää edistymistä; kehottaa viranomaisia tuomitsemaan jyrkästi kaikki toimittajiin kohdistuvat hyökkäykset ja edistämään toimenpiteitä toimittajien suojelemiseksi ja rankaisematta jäämisen lopettamiseksi;

25.  pitää valitettavana, että Montenegron julkiseen yleisradioyhtiöön (RTCG) ja sähköisen viestinnän virastoon kohdistuu jatkuvasti rahoitukseen ja toimitustyöhön liittyvää painostusta; vaatii ottamaan käyttöön suojatoimia, joilla estetään asiaton poliittinen ja kaupallinen vaikuttaminen, ja varmistamaan täydellisen avoimuuden tiedotusvälineissä julkaistavia valtion ilmoituksia koskevissa asioissa; toistaa, että RTCG:tä ja muita tiedotusvälineitä on suojeltava asiattomalta poliittiselta vaikuttamiselta; vaatii valtion viranomaisia myöntämään sekä media-alan sääntelyviranomaisille että julkiselle yleisradioyhtiölle riittävästi varoja, jotta voidaan taata sekä RTCG:n että sähköisen viestinnän viraston taloudellinen itsemääräämisoikeus ja riippumattomuus, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä vakaan mediaympäristön takaamiseksi vaalikampanjoiden aikana; pitää valitettavana RTCG:n hallintoneuvoston kokoonpanon muutosta ja RTCG:n pääjohtajan Andrijana Kadijin irtisanomista; katsoo, että ennenaikainen erottaminen olisi sallittava vain rajoitetuissa olosuhteissa;

26.  varoittaa, että tiedotusvälineiden taloudellisen itsemääräämisoikeuden puuttuminen aiheuttaa poliittista riippuvuutta ja polarisoitumista; katsoo, että valtion mainosvarat on jaettava avoimesti ja syrjimättömästi, ja kehottaa viranomaisia harkitsemaan vaihtoehtoisia epäsuorien tukien muotoja tiedotusvälineiden riippumattomuuden edistämiseksi;

27.  korostaa sähköisen viestinnän viraston roolia ja tehokasta itsesääntelyä pyrittäessä varmistamaan Montenegron tiedotusvälineiden mahdollisimman tiukat eettiset normit ja vähentämään kunnianloukkaustapausten määrää; toteaa, että toimittajien epävarma tilanne heikentää tiedotusvälineiden laatua ja ammattimaisuutta;

Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet

28.  korostaa kansalaisjärjestöjen keskeistä roolia valtion instituutioiden toiminnan tehostamisessa sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa; tuomitsee voimakkaasti viimeaikaisen uhkailun ja kohtuuttoman mustamaalaamiskampanjan, joka kohdistui keskeisillä oikeusvaltion aloilla tapahtuneen edistyksen hitautta tai sen puutetta arvostelleisiin kansalaisjärjestöihin;

29.  kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota lainsäädännön laatimiseen ja täytäntöönpanoon aloilla, jotka vaikuttavat kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin, sen varmistamiseksi, ettei lainsäädäntö aseta kohtuuttomia rasitteita kansalaisjärjestöille tai vaikuta niihin syrjivästi taikka kavenna niiden toimintaedellytyksiä; painottaa, että ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion hyväksi toimivien kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien vallankäyttäjiä valvovat järjestöt, edunvalvontajärjestöt ja pienet ruohonjuuritason järjestöt, käytettävissä on oltava julkista rahoitusta; katsoo, että kansalaisjärjestöjen olisi voitava saada rahoitusta muilta tukijoilta, kuten yksityisiltä lahjoittajilta sekä kansainvälisiltä organisaatioilta, elimiltä ja virastoilta;

30.  panee merkille kansalaisjärjestöjä koskevat lainmuutokset, joilla on tarkoitus parantaa niiden julkista rahoitusta, ja suosittelee hyväksymään nopeasti tarvittavan sekundaarilainsäädännön; toistaa kehotuksensa järjestää järjestelmällisiä, osallistavia, ajankohtaisia ja aitoja kuulemisia, joissa kansalaisyhteiskuntaa ja suurta yleisöä kuullaan EU:ta koskevista tärkeimmistä lainsäädäntöuudistuksista, mukaan lukien niiden täytäntöönpano paikallistasolla, jotta voidaan parantaa päätöksenteon demokraattista luonnetta ja lisätä avoimuutta; suosittaa, että kansalaisjärjestöjen rahoituksen sääntely-ympäristöä olisi parannettava myöntämällä lisäresursseja ja asettamalla selkeitä sääntöjä kansalaisjärjestöjen kuulemiseen käytettäville hallinnon mekanismeille;

31.  pitää myönteisenä perusoikeuksia koskevan lainsäädännön mukauttamista; kehottaa vahvistamaan oikeuksien tehokkaan suojelun mahdollistavia institutionaalisia puitteita myös kun on kyse kaltoinkohtelusta, johon on syyllistynyt lainvalvontaviranomainen, sekä uhkailusta ja fyysisestä hyökkäyksestä; kehottaa päivittämään uskonnonvapautta koskevan lainsäädännön;

32.  suhtautuu myönteisesti tähänastisiin toimiin Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa mutta kehottaa parantamaan ihmisoikeuksien suojelun täytäntöönpano- ja valvontamekanismeja muun muassa torjumalla naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; kehottaa siksi panemaan tehokkaasti täytäntöön perusoikeuksia koskevat politiikkatoimet etenkin, kun on kyse sukupuolten tasa-arvosta, vammaisten henkilöiden oikeudesta sosiaaliseen osallistumiseen, lapsen oikeuksista ja romanien oikeuksista, turvaamalla riittävät budjettimäärärahat ja resurssit politiikkatoimien toteuttamiseksi ja näistä kysymyksistä vastaavien elinten valmiuksien lisäämiseksi; kehottaa viranomaisia toteuttamaan tarvittavia toimia lasten pakkoavioliittojen estämiseksi;

33.  kehottaa Montenegroa takaamaan sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä koskevan lainsäädännön täyden ja nopean täytäntöönpanon ja seuraamaan lainsäädännön vaikutuksia epäedullisessa asemassa olevista ja marginalisoituneista sosiaaliryhmistä tuleviin naisiin; kehottaa Montenegroa turvaamaan kaikkien naisten esteettömän oikeuden saattaa asioita tuomioistuimen käsiteltäväksi ja kehottaa antamaan ilmaista oikeusapua naisille, jotka ovat joutuneet sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi, ja kiinnittämään erityistä huomiota romaninaisiin, vammaisiin naisiin sekä maaseudulla ja syrjäisillä alueilla asuviin naisiin; kehottaa vahvistamaan maan toimivaltaisten viranomaisten roolia ja valmiuksia, jotta ne kykenevät paremmin hoitamaan uhrien suojelua ja kuntoutusta sekä tekemään ennaltaehkäisevää työtä miesten kanssa, etteivät he syyllistyisi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan; kehottaa Montenegroa lisäämään valtion tarjoamien suojapaikkojen lukumäärää ja kapasiteettia;

34.  kehottaa Montenegron viranomaisia jatkamaan yhteiskunnallisen osallisuuden ja suvaitsevaisuuden ilmapiirin parantamista ja ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin vihanlietsonnan, sosiaalisen syrjäytymisen ja vähemmistöjen syrjinnän torjumiseksi; toteaa, ettei Montenegro vielä noudata täysin vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta; kehottaa toimivaltaisia viranomaisia tehostamaan edelleen toimiaan hlbti-henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi; on edelleen huolissaan vaikeuksista seksuaalisen monimuotoisuuden hyväksymisessä Montenegron yhteiskunnassa; on huolissaan romaniyhteisön naisten ja tyttöjen kohtaamasta syrjinnästä ja siitä, että Montenegrossa olevilla marginalisoituneilla romaneilla on rajoitetut mahdollisuudet kaikilla inhimillisen kehityksen aloilla, mikä käy ilmi asiaa koskevan vuoden 2017 tutkimuksen tuloksista; korostaa, että on tärkeää vahvistaa pk-yritysten alaa ja tukea sitä parantamalla sääntelyä ja panemalla täytäntöön teollisuuspolitiikkaa;

35.  panee merkille jatkuvan edistyksen vähemmistöjen aseman parantamisessa; kehottaa kunnioittamaan Kotorin lahden monietnistä identiteettiä ja toteuttamaan lisätoimia sen suojelemiseksi;

36.  kehottaa Montenegroa käynnistämään kansalaisille suunnattuja tiedotuskampanjoita, joilla torjutaan hlbti-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, ja kehottaa takaamaan heihin kohdistuneiden rikostapausten oikeudenmukaisen tutkinnan ja syytetoimet;

37.  kehottaa Montenegroa käynnistämään kansalaisille suunnattuja tiedotuskampanjoita, joilla kannustetaan ilmoittamaan naisiin ja tyttöihin kohdistuneesta perheväkivallasta, ja kehottaa lisäämään hyvin koulutettujen ja sukupuolisensitiivisten tuomarien määrää, jotta voidaan varmistaa rikosten asianmukainen tutkinta ja syytetoimet, ja kehottaa takaamaan uhreille avun, neuvonnan ja uudelleenintegroinnin palvelut;

Talous, sosiaalipolitiikka, työllisyys ja koulutus

38.  pitää myönteisenä Montenegron edistymistä makrotaloudellisen vakauden ja julkisen talouden vakauttamisen varmistamisessa ja kehottaa parantamaan talousarvion avoimuutta, työllisyyttä ja liiketoimintaympäristöä; korostaa, että korruptio, harmaa talous, oikeusvaltioperiaatteen puutteellinen toteutuminen ja mutkikkaat sääntelymenettelyt hidastavat edelleen kasvua ja investointeja; korostaa, että Euroopan sosiaalinen malli edellyttää vuoropuhelua talouden kaikkien sidosryhmien, myös ammattiliittojen, kanssa;

39.  kehottaa hyödyntämään kaikilta osin digitaalisten välineiden tarjoamia mahdollisuuksia kiinteistörekisterin, laskutuksen ja rakennuslupien myöntämisen alalla; panee merkille tarpeen nopeuttaa yritysten ja kotitalouksien laajakaistayhteyksien käyttöönottoa; korostaa julkishallinnon laajuisen yhteentoimivuusjärjestelmän tärkeyttä tuettaessa digitalisaation edistymistä ja yksinkertaistettaessa hallinnollisia ja liiketoimintaan liittyviä menettelyjä; pitää myönteisenä jatkuvaa kehitystä verkossa tapahtuvassa yritysten sähköisessä rekisteröinnissä;

40.  pitää myönteisinä koulutuksen alan sääntelymuutoksia ja pyrkimystä lisätä esiopetukseen osallistumisen astetta myös epäedullisista lähtökohdista tulevien lasten osalta; pitää hyvin tärkeänä kattavaa lähestymistapaa varhaislapsuuden kehitykseen; kehottaa viranomaisia puuttumaan nuorten ja naisten korkeaan pitkäaikaistyöttömyyteen, myös tekemällä sukupuolivaikutusten arviointeja tarpeen vaatiessa; panee merkille nuorisotyöllisyyttä edistävän valkoisen kirjan valmistelun yhdessä Kansainvälisen työjärjestön kanssa; korostaa tarvetta ottaa käyttöön aktiivisia työmarkkinatoimia erityisesti naisille, joihin sosiaalietuuksien peruuttaminen vaikuttaa kielteisesti;

41.  toteaa, että työmarkkinaosapuolia olisi kuultava tehokkaasti ja järjestelmällisesti työllisyyteen ja sosiaaliasioihin liittyvissä kysymyksissä; korostaa tarvetta vahvistaa sosiaalineuvoston kapasiteettia entisestään; pitää myönteisenä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien sääntökirjojen hyväksymistä, mutta on edelleen huolissaan kuolemaan johtavien työtapaturmien yleisyydestä ja työsuojelutarkastajien pienestä määrästä;

42.  pitää myönteisenä Montenegron vahvempaa osallistumista Erasmus+ -ohjelmaan ja ilmaisee tukensa komission ehdotukselle kaksinkertaistaa Erasmus+ -ohjelman määrärahat; kannustaa tehostamaan sellaisia monialaisia asioita koskevaa koordinointia, jotka vaikuttavat nuorten työllisyyteen, osallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen, vapaaehtoistyöhön ja koulutukseen;

Ympäristö, energia ja liikenne

43.  on tyytyväinen, että Montenegro on perustuslakinsa 1 pykälän mukaan ekologinen valtio; pitää myönteisenä mahdollista luvun 27 avaamista Montenegron kanssa käytävissä neuvotteluissa tänä vuonna; kehottaa viranomaisia suojelemaan entistä paremmin kaikkein arvokkaimpia alueita, varsinkin luonnon monimuotoisuutta, ja kehottaa tarkistamaan erityisesti hotellien ja vesivoimaloiden rakentamishankkeita;

44.  toteaa, että erityisesti suojelualueilla tapahtuvan vesivoiman ja matkailukapasiteetin kehittämisessä on noudatettava EU:n ympäristönormeja; on huolissaan vesivoimahankkeiden kestämättömästä kehittämisestä, sillä 80 vesivoimahankkeesta monia ei ole suunniteltu kansainvälisten yleissopimusten tai EU:n lainsäädännön mukaisesti huolimatta luvun 27 vaatimuksista; kehottaa lisäämään uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuustoimien hyödyntämistä sekä parantamaan veden ja jätteen käsittelyä; pitää myönteisenä sitä, että sähkön ja maakaasun rajatylittävää vaihtoa koskeva Montenegron vuoden 2016 laki ja kolmas energiapaketti on voitu sovittaa yhteen; on tyytyväinen, että Montenegro on parantanut lainsäädännön yhdenmukaistamista energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla, mutta kehottaa viranomaisia saattamaan kansallisen lainsäädännön täysin uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin ja rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaiseksi;

45.  kehottaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkia sekä Euroopan investointipankkia tarkistamaan tukeaan vesivoimalaitoshankkeille ja peruuttamaan rahoituksen kaikilta suojelluilla alueilla toteutettavilta hankkeilta samoin kuin hankkeilta, joilla ei ole asianmukaista ympäristövaikutusten etukäteisarviointia;

46.  korostaa tarvetta antaa suurelle yleisölle oikea-aikaista ja täsmällistä tietoa valtatien rakentamisen vaikutuksesta Tara-jokeen samoin kuin tarvetta lopettaa kaikkinainen jätteiden dumppaus ja jokiuoman muutostyöt niiden sitoumusten mukaisesti, joita Montenegro on tehnyt erityistä kansallista tai kansainvälistä suojelua nauttivien alueiden osalta;

47.  on huolissaan Skadar-järven kansallispuiston erityisestä maankäyttösuunnitelmasta; korostaa tarvetta luopua Morača-joen suurista vesivoimahankkeista, koska ne vaikuttavat hyvin haitallisesti Skadar-järveen ja Tara-jokeen, jotka on suojeltu kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden nojalla;

48.  pitää myönteisenä positiivista kehitystä Montenegron kansallisen ympäristö- ja ilmastonmuutoslainsäädännön mukauttamisessa edelleen yhteisön säännöstöön; kehottaa Montenegron hallitusta suojelemaan Ulcinj Salinan aluetta sekä kansallisesti että kansainvälisesti noudattaen suosituksia, joita esitettiin EU:n rahoittamassa tutkimuksessa Ulcinj Salinan suojelusta; korostaa tarvetta varmistaa pikaisesti Ulcinj Salinan sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon; kehottaa yksilöimään ja määrittämään suojeltavia merialueita;

49.  painottaa Montenegron aktiivista osallistumista ja rakentavaa roolia alueellisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä Berliinin prosessin sekä Länsi-Balkanin kuusikon aloitteen välityksellä; suhtautuu myönteisesti Sofiassa vuonna 2018 pidetyn EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksen tulokseen ja liittymistä valmistelevan tukivälinepaketin hyväksymiseen vuonna 2018 ja toteaa, että pakettiin sisältyy rahoitus kahdelle tärkeälle infrastruktuurihankkeelle: Budvan ohitustie Adrian- ja Joonianmeren välisellä liikennekäytävällä sekä Vrbnican ja Barin välinen rautatie itäisen Välimeren liikennekäytävällä; korostaa sellaisten liikennereittien merkitystä, jotka muodostavat suoran yhteyden Balkanin maiden ja EU:n markkinoiden välille;

50.  pitää myönteisenä Montenegron aietta ottaa käyttöön EU:n päästökauppajärjestelmä seuraavien kolmen vuoden aikana ja hyväksyä sekundaarilainsäädäntöä uusien autojen polttoainetaloudesta ja päästöistä; pitää tärkeänä EU:n päästökauppajärjestelmän, taakanjakoasetuksen sekä seuranta- ja raportointimekanismin osien sisällyttämistä Montenegron kansalliseen lainsäädäntöön;

51.  pitää myönteisenä jatkuvia toimia alueellisen yhteistyön parantamiseksi etenkin ympäristönsuojelussa Adrianmeren kolmenvälisen aloitteen mukaisesti;

Alueellinen yhteistyö ja hyvät naapuruussuhteet

52.  pitää myönteisinä Montenegron jatkuvia pyrkimyksiä rakentavaan alueelliseen yhteistyöhön ja hyviin kahdenvälisiin naapuruussuhteisiin; kannattaa ehdotusta alentaa verkkovierailumaksuja Länsi-Balkanilla;

53.  pitää myönteisenä Montenegron ja Kosovon välisen rajasopimuksen ratifiointia; kehottaa tekemään pikaisesti sopimuksia, jotta ratkaisematta olevat rajakiistat saadaan sovittua muiden naapurimaiden kanssa;

54.  pitää myönteisenä Montenegron ja Albanian yhteisen julistuksen allekirjoittamista ja 12:ta sopimusta vastavuoroisesta avusta eri aloilla ja pitää tätä esimerkkinä myönteisestä yhteistyöstä alueella;

55.  kehottaa Montenegroa tehostamaan ponnistelujaan, jotta sotarikoksien selvittäminen asetetaan etusijalle, niistä määrätään rangaistukset ja kadonneiden henkilöiden kohtalo selvitetään; pitää myönteisinä toimia asuinseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden uudelleenkotouttamiseksi alueellisen asunto-ohjelman avulla; korostaa, että huolimatta sotarikosten tutkintastrategiaa koskevan neljän asiakirjan hyväksymisestä valtion syyttäjänvirasto ei ole aloittanut uusia tutkintatoimia, käynnistänyt uusia menettelyitä eikä esittänyt uusia syytteitä; ilmaisee huolensa siitä, että erityissyyttäjän virasto käynnisti kahdeksan uuden tapauksen tutkinnan vuonna 2016 ja niistä kuusi on yhä vasta alustavassa tutkintavaiheessa; vahvistaa jälleen tukensa aloitteelle, joka koskee entisen Jugoslavian sotarikoksia ja muita vakavia ihmisoikeusrikkomuksia käsittelevän alueellisen totuuskomission perustamista (RECOM); pitää prosessia tärkeänä ja korostaa alueen kaikkien poliittisten johtajien osallistumisen merkitystä; pitää myönteisenä pääministerin antamaa julkista tukea RECOM-aloitteelle;

56.  kiittää Montenegroa siitä, että se on tänä vuonna edelleen mukauttanut politiikkansa täysimääräisesti EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa julkistettuihin EU:n kantoihin ja julkilausumiin, ja pitää myönteisenä sen aktiivista osallistumista yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioihin; on tyytyväinen tapaan, jolla Montenegron ulkopolitiikkaa on hoidettu; kehottaa Montenegroa hyväksymään Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön loukkaamattomuutta koskevan EU:n yhteisen kannan ja EU:n perusperiaatteet kahdenvälisistä immuniteettisopimuksista;

57.  kehottaa Montenegroa ja EU:ta tekemään enemmän yhteistyötä kyberrikollisuuden torjunnassa ja kyberpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä;

58.  muistuttaa, että Montenegron liittyminen Natoon on strategisesti tärkeää Länsi-Balkanin alueen vakauden ja rauhan takaamiselle;

o
o   o

59.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Montenegron hallitukselle ja parlamentille.

(1)Sana ”romani” on yläkäsite, joka kattaa erilaisia toisiinsa yhteydessä olevia ryhmiä, jotka eivät välttämättä ole liikkuvia. Niihin kuuluvat romanien lisäksi aškaalit, egyptiläiset ja muut, joiden kulttuuri ja elintavat voivat olla erilaisia.


Akateemisen vapauden puolustaminen EU:n ulkoisessa toiminnassa
PDF 182kWORD 45k
Euroopan parlamentin suositus 29. marraskuuta 2018 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle akateemisen vapauden puolustamisesta EU:n ulkoisessa toiminnassa (2018/2117(INI))
P8_TA-PROV(2018)0483A8-0403/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

–  ottavat huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 13 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 25. kesäkuuta 2012 hyväksymän ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategisen kehyksen ja toimintasuunnitelman (11855/2012),

–  ottaa huomioon ulkoasiainneuvoston 12. toukokuuta 2014 hyväksymät sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleiskonferenssin 29. istunnossaan 21. lokakuuta – 12. marraskuuta 1997 hyväksymän suosituksen korkea-asteen opettajien asemasta,

–  ottaa huomioon akateemisesta vapaudesta ja korkea-asteen oppilaitosten autonomiasta annetun Liman julistuksen, jonka World University Service hyväksyi syyskuussa 1988,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 42. kokouksessaan 2. heinäkuuta 2015 hyväksymän, oikeutta koulutukseen koskevan päätöslauselman nro 29/7,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän YK:n komitean 8. joulukuuta 1999 pidetyssä 21. istunnossa annetun yleisen huomion nro 13,

–  ottaa huomioon Venetsian komission lausunnon 891/2017,

–  ottaa huomioon kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen raportit ja erityisesti periaatteet, joiden mukaan valtio on vastuussa korkea-asteen koulutuksen suojelemisesta hyökkäyksiltä,

–  ottaa huomioon perusoikeuksia käsitelleet aiemmat päätöslauselmansa,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0403/2018),

A.  ottaa huomioon, että Unesco määrittelee akateemisen vapauden oikeudeksi, jota ei rajoiteta millään määrätyllä doktriinilla, vapauteen opettaa ja käydä keskustelua, vapauteen tehdä tutkimusta ja jakaa ja julkaista sen tulokset, henkilön vapauteen ilmaista vapaasti mielipiteensä laitoksesta tai järjestelmästä, jossa hän työskentelee, vapauteen institutionaalisesta sensuurista sekä vapauteen osallistua ammatillisiin tai edustuksellisiin akateemisiin elimiin;

B.  pitää oikeutta koulutukseen ensiarvoisen tärkeänä kaikkien muiden ihmisoikeuksien hyödyntämisen ja kestävän kehityksen aikaansaamisen kannalta; katsoo, että tätä oikeutta voidaan hyödyntää vain ilmapiirissä, jossa on akateeminen vapaus ja jossa korkea-asteen oppilaitokset ovat autonomisia;

C.  ottaa huomioon, että akateemisesta vapaudesta ja korkea-asteen oppilaitosten autonomiasta annetussa Liman julistuksessa määritellään, että akateeminen vapaus on akateemisen yhteisön jäsenten – kaikkien korkea-asteen oppilaitoksessa opettavien, opiskelevien, tutkivien ja työskentelevien henkilöiden – yksilöllinen tai kollektiivinen vapaus tavoitella, kehittää ja välittää tietoa tutkimuksen, opiskelun, keskustelun, dokumentaation, tuotannon, luomisen, opetuksen, luennoinnin ja kirjoittamisen avulla;

D.  katsoo, että tämän määritelmän on pohjauduttava keskeisiin demokraattisiin arvoihin, kuten tasaveroisen tiedonsaannin ja syrjimättömyyden periaatteisiin, vastuuvelvollisuuteen, kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun, instituutioiden autonomiaan ja sosiaaliseen vastuuseen; toteaa, että demokratiaa ei voi olla ilman akateemista vapautta, joka mahdollistaa tietoon perustuvan keskustelun;

E.  ottaa huomioon, että akateeminen vapaus on keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä ja erityisesti Agenda 2030 -toimintaohjelmassa vahvistettujen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja toteaa, että laadukas koulutus, tieteellinen tutkimus ja innovaatio ovat keskeisellä sijalla kyseisessä toimintaohjelmassa;

F.  katsoo, että autonomia on välttämätön edellytys sille, että oppilaitokset voivat toteuttaa omat tehtävänsä; toteaa, että akateeminen vapaus edellyttää jatkuvaa ja valpasta suojelua valtion tai kaupallisten etujen painostamiselta;

G.  katsoo, että akateeminen vapaus – myös sen perustana olevat ajatuksen-, mielipiteen-, ilmaisun- ja yhdistymisvapaus, vapaus matkustaa sekä vapaus hankkia oppia – vaikuttaa osaltaan sellaisen tilan luomiseen, jossa minkä tahansa avoimen ja vakaan moniarvoisen yhteiskunnan jäsenet ovat vapauta ajattelemaan, kyseenalaistamaan asioita ja tuottamaan, käyttämään ja levittämään tietoa;

H.  ottaa huomioon, että akateemiseen vapauteen kohdistuvat hyökkäykset haittaavat tutkimusta, opiskelua, opetusta, julkista diskurssia ja oikeutta koulutukseen heikentäen siten akateemista laatua ja sosiaalista, poliittista ja taloudellista sekä kulttuurista kehitystä; katsoo, että vastauksia yhteiskunnallisiin kysymyksiin olisi etsittävä järjen, todistusaineistoin ja vakuuttelun avulla;

I.  katsoo, että oikeutta koulutukseen, opetukseen ja tutkimukseen voidaan hyödyntää täysimääräisesti ainoastaan akateemisen vapauden ilmapiirissä;

J.  katsoo, että olisi kiireellisesti ja asianmukaisesti käsiteltävä akateemista vapautta unioniin liittymisprosessin aikana, jotta voidaan estää siihen kohdistuvat hyökkäykset EU:n jäsenvaltioissa, kuten pyrkimykset sulkea Budapestissä sijaitseva Central European University (CEU), jonka opiskelijat kirjautuvat vuodesta 2019 lähtien yliopistoon Wienissä, sekä sukupuolentutkimuksen estäminen Unkarissa; katsoo, että ehdokasvaltioiden olisi sitouduttava korkeakoulutuksen keskeisiin arvoihin, mukaan lukien akateeminen vapaus ja oppilaitosten riippumattomuus;

K.  toteaa, että akateeminen yhteisö ja oppilaitokset ovat yhä alttiimpia valtioiden, elinkeinoelämän tai muiden ei-valtiollisten toimijoiden aiheuttamalle häirinnälle, paineelle tai sorrolle; ottaa huomioon, että maailmassa raportoidaan joka vuosi sadoista yliopistoihin, korkea-asteen oppilaitoksiin ja niiden jäseniin kohdistuvista hyökkäyksistä, mukaan lukien surmat, väkivalta ja katoamiset, virheellisin perustein tapahtuvat vangitsemiset tai pidätykset, väärät syytteet, aseman menetykset, väärin perustein tapahtuvat opiskelupaikan menettämiset tai opinnoista karkottaminen, matkustamisen tai liikkumisen rajoitukset ja muut vakavat tai järjestelmätason uhkat; toteaa, että akateemiseen vapauteen kohdistuvia loukkauksia tapahtuu myös EU:n jäsenvaltioissa ja sen läheisissä kumppanimaissa;

L.  toteaa, että koulutuksen, myös korkea-asteen koulutuksen, julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ja niiden seurauksena syntyvä tarve löytää vaihtoehtoisia tulonlähteitä vaarantavat akateemisen vapauden erityisesti tapauksissa, joissa ulkoinen rahoitus on peräisin ulkomaisilta autokraattisilta hallinnoilta tai monikansallisilta yrityksiltä;

M.  ottaa huomioon, että EU:ssa ulkomaiset oppilaitokset joutuvat kokemaan hyökkäyksiä kansallisten hallitusten suunnalta, sekä akateemisen vapauden loukkauksia;

N.  ottaa huomioon, että yritykset hallita tai vaientaa korkea-asteen oppilaitoksia tai niiden tutkijoita, opiskelijoita ja henkilökuntaa ulottuvat selkeästi pidemmälle kuin niiden kohteena suoraan oleviin henkilöihin tai laitoksiin ja että ne vaikuttavat koko yhteiskuntaan kaventamalla demokraattisen osallistumisen mahdollisuuksia, sananvapautta ja kaikkien kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä viemällä tulevilta sukupolvilta mahdollisuudet korkealaatuisiin tieteenharjoittajiin ja tutkijoihin;

O.  ottaa huomioon, että koulutusta koskevan oikeuden tehokas toteutuminen ja akateemisen vapauden takaaminen edellyttävät, että valtiot varmistavat riittävän ja luotettavan rahoituksen tason koulutukselle; toteaa, että rahoitukseen ja talouteen liittyvät säästöpolitiikat ovat horjuttaneet vakavasti akateemista vapautta ja horjuttavat sitä edelleen kaikkialla maailmassa, myös Euroopan unionissa;

P.  ottaa huomioon, että akateemisen vapauden loukkauksia käsitellään harvoin ihmisoikeuskehyksen nojalla, mikä osoittaa yhtäältä, etteivät ihmisoikeuksien puolustajat ole riittävästi tietoisia akateemiseen vapauteen liittyvistä asioista, ja toisaalta, että kanteissa viitataan usein muiden oikeuksien, kuten ilmaisun- tai mielipiteenvapauden, loukkaamiseen; toteaa, että tämän vuoksi kyseistä alaa koskevat normit ovat puutteellisesti kehittyneitä ja akateemisen vapauden loukkaukset jäävät usein ilmoittamatta;

Q.  katsoo, että yleisesti ottaen on tarpeen sekä lisätä tietoisuutta akateemisen vapauden merkityksestä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja vastuuvelvollisuuden edistämiskeinona että parantaa mahdollisuuksia akateemisen vapauden puolustamiseen;

R.  pitää tärkeänä, että akateemisen vapauden loukkaukset tunnistetaan osaksi maailmanlaajuista ilmiötä ja että kannustetaan siihen, että niiden kohteena olevat tieteenharjoittajat ja opiskelijat tunnustetaan ensinnäkin henkilöiksi, joiden oikeuksia loukataan, ja toiseksi hyökkäyksen kohteena oleviksi ihmisoikeuksien puolustajiksi; toteaa, että kansainvälisellä ja kansallisella tasolla tarvitaan päättäväisiä vastatoimia, jotka ovat lähtöisin sekä korkea-asteen koulutuksen piiristä että kansalaisyhteiskunnalta ja kansalaisilta yleensä;

S.  ottaa huomioon, että monet tieteenharjoittajat ja opiskelijat, joiden akateeminen vapaus on vaarassa, eivät pysty hyödyntämään EU:n ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia ihmisoikeuksien puolustajille ja akateemiseen liikkuvuuteen, koska he eivät täytä hakuperusteita tai koska heidän on erittäin vaikea noudattaa yleisiä hakumenettelyjä, -vaatimuksia ja -aikatauluja;

T.  ottaa huomioon, että EU:n ohjelmien rahoitukseen liittyvät rajoitukset rajoittavat niiden EU:n organisaatioiden ja yliopistojen toimia, jotka jo tukevat sellaisia opiskelijoita ja tutkijoita, jotka ovat vaarassa tai jotka pakenevat maastaan akateemisesta toiminnastaan johtuvan vainotuksi tulemisen uhkan vuoksi; toteaa, että nämä organisaatiot ja yliopistot tarvitsevat lisätukea toimilleen ja aloitteilleen;

U.  ottaa huomioon, että EU on sitoutunut edistämään ja suojelemaan ihmisoikeuksia, demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltioperiaatetta maailmanlaajuisesti; ottaa huomioon, että EU:n ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa EU:lta vaaditaan tehokkaampaa toimintapolitiikkaa ihmisoikeuksien ja demokratian tukemiseksi, mukaan lukien ihmisoikeusvuoropuhelujen vaikuttavuuden lisääminen, maakohtaisten ihmisoikeusstrategioiden näkyvyyden ja vaikutusten parantaminen, keskittyminen EU:n ihmisoikeussuuntaviivojen tehokkaaseen täytäntöönpanoon sekä julkisuusdiplomatian ja ihmisoikeuksia koskevan viestinnän parantaminen;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

   (a) tunnustetaan EU:n ulkoisiin toimiin liittyvissä julkilausumissa, toimintapolitiikoissa ja toimissa yksiselitteisesti akateemisen vapauden merkitys, mukaan lukien periaatteet, joiden mukaan ajattelu ei ole rikos ja kriittinen diskurssi ei merkitse epälojaalisuutta, vaan ne ovat keskeinen osa demokraattista yhteiskuntaa ja sen kehitystä, että oppilaitosten autonomisuutta on aina suojeltava ja että akateemisella vapaudella on keskeinen rooli koulutuksen edistämisessä sekä ihmiskunnan ja nykyaikaisen yhteiskunnan kehityksessä,
   (b) tunnustetaan, että akateemista vapautta koskevat kanteet kuuluvat nykyisen ihmisoikeuksia koskevan oikeuden soveltamisalaan, ne on johdettu oikeudesta koulutukseen ja oikeuksista mielipiteen- ja ilmaisunvapauteen, muistuttaa, että akateeminen vapaus ulottuu tieteenharjoittajien vapaudesta tiedon levittämiseen ja tutkimuksen tekemiseen sekä tiedon ja totuuden jakamiseen rajoituksetta samoin kuin tieteenharjoittajien vapauteen ilmaista näkemyksensä ja mielipiteensä, vaikka ne olisivat kiistanalaisia ja epäsuosittuja, oman tutkimuksensa ja asiantuntemuksensa alalla ja että tämä voi sisältää julkisten elinten toiminnan tarkastelun tietyssä poliittisessa järjestelmässä ja siihen kohdistuvan kritiikin,
   (c) tuodaan julkisesti esiin ongelmia, jotka liittyvät akateemiseen vapauteen kohdistuviin hyökkäyksiin ja niiden kielteisiin seurauksiin, ilmaistaan huoli siitä, että tiedeyhteisö on altis aiheettomalle häirinnälle, jota harjoittavat kansalliset viranomaiset, yksityiset toimijat ja etujaan ajavat yritykset, muistutetaan valtioiden velvollisuudesta taata akateeminen vapaus, toimia sen mukaisesti sekä suojella proaktiivisesti korkea-asteen oppilaitoksia, tieteenharjoittajia ja opiskelijoita hyökkäyksiltä riippumatta hyökkäysten alkuperästä ja luonteesta,
   (d) varmistetaan, että kolmansissa maissa vieraileville EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden edustajille kerrotaan akateemisen vapauden tilanteesta,
   (e) osoitetaan tukea sellaisille laitoksille, henkilöstölle ja opiskelijoille, jotka ovat vaarassa joutua tai jotka ovat joutuneet pakottamisen tai väkivaltaisen hyökkäyksen kohteiksi, ja tuomitaan julkisesti tällaiset hyökkäykset tuomalla asia esiin kaikilla tasoilla esimerkiksi julkilausumissa, vierailuilla, kutsuissa julkisiin tapahtumiin sekä seurattaessa oikeudenkäyntejä ja vankilaoloja ja mainitsemalla erityisesti vaarassa olevia korkea-asteen koulutusyhteisöjen jäseniä koskevat yksittäiset tapaukset,
   (f) tuetaan yhtäläistä pääsyä akateemiseen yhteisöön riippumatta henkilöiden etnisestä taustasta, kastista, vammaisuudesta, kansallisuudesta, uskonnollisesta vakaumuksesta, sukupuoli-identiteetistä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta asemasta, kiinnitetään yhteyksissä kolmansiin maihin erityistä huomiota siihen, että tuetaan sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja kaikenlaisen väkivallan poistamista ja autetaan toteuttamaan sukupuolten tasa-arvo ja kaikkien oikeus koulutukseen,
   (g) korostetaan, että akateemiseen vapauteen kohdistuvat hyökkäykset voivat tapahtua myös kyberhyökkäysten muodossa, koska tieteenharjoittajat hyödyntävät nykyään yhä enemmän internetiä ja sosiaalista mediaa ideoidensa ja mielipiteidensä ilmaisemisessa,
   (h) tuodaan akateeminen vapaus esiin poliittisen vuoropuhelun eri tasoilla, myös ihmisoikeusvuoropuheluissa ja kumppanimaiden kuulemisissa, tehostetaan diplomaattisia ponnisteluja kumppanimaiden kanssa ja tehdään kahden- tai monenvälistä yhteistyötä sellaisten huolta herättävien tapausten osalta, joissa akateemiseen vapauteen kohdistuu uhkia tai jossa sitä vastaan hyökätään, erityisesti jos on kyse väkivaltaisista hyökkäyksistä korkea-asteen koulutusyhteisön laitoksia tai jäseniä kohtaan, sekä syrjivistä politiikoista ja käytännöistä, tutkimuksen tai ilmaisun aiheettomista rajoituksista, vääristä syytteistä tai väärin perustein tehdyistä pidätyksistä sekä rajoituksista, jotka kohdistuvat oikeuteen muodostaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin, kannustetaan kumppanimaita ottamaan käyttöön akateemista vapautta ja oppilaitosten autonomiaa koskeva kehys ja seuraamaan näiden perusoikeuksien toteuttamista, varmistetaan, että kumppanimaiden kanssa tehtävissä kansainvälisissä yhteistyösopimuksissa noudatetaan näitä periaatteita,
   i) sisällytetään akateemisen vapauden ja oppilaitosten riippumattomuuden puolustaminen ja suojelu unioniin liittymisprosessia koskeviin Kööpenhaminan kriteereihin, jotta voidaan ehkäistä akateemiseen vapauteen kohdistuvia hyökkäyksiä jäsenvaltioissa, kuten nähtiin CEU-yliopiston tapauksessa Unkarissa;
   (j) kannustetaan kaikkia valtioita hyväksymään, tukemaan ja panemaan täytäntöön turvallista koulunkäyntiä koskeva julistus ja siihen liittyvät suuntaviivat, jotka koskevat koulujen ja yliopistojen suojaamista sotilaskäytöltä aseellisten selkkausten yhteydessä, kuten useimmat EU:n jäsenvaltiot ovat jo tehneet, koska niissä annetaan ohjeita velvollisuudesta suojella perusarvoja, erityisesti akateemista vapautta ja oppilaitosten autonomiaa, korkea-asteen koulutukseen kohdistuvien väkivaltaisten ja pakottavien hyökkäysten yhteydessä,
   (k) tehdään yhteistyötä YK:n, Euroopan neuvoston, kansainvälisten järjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja korkeakouluyhteisöjen kanssa mekanismien kehittämiseksi korkea-asteen koulutukseen ja yksittäisiin tutkijoihin kohdistuvien hyökkäysten seurantaa ja niistä raportointia varten sekä seurannan tehostamiseksi ja edistämiseksi tarkoituksena lisätä tietoisuutta, saattaa syylliset vastuuseen teoistaan sekä parantaa toimia, joilla akateemiseen vapauteen kohdistuvia hyökkäyksiä pyritään ehkäisemään ja joilla niihin pyritään reagoimaan,
   (l) käydään säännöllistä vuoropuhelua akateemisten yhteisöjen sekä sellaisten organisaatioiden kanssa, joiden tehtävänä on suojella korkea-asteen koulutusyhteisöjä ja edistää akateemista vapautta, sekä kannustetaan tällaiseen vuoropuheluun, jotta voidaan laatia parhaat akateemista vapautta koskevat toimintapolitiikat, aloitteet ja edistämisstrategiat,
   (m) myötävaikutetaan sellaisten valmiuksien kehittämiseen, joilla akateemisen vapauden loukkauksia voidaan tutkia nopeasti, perusteellisesti ja avoimesti varsinkin silloin, kun kyseessä ovat väkivaltaiset hyökkäykset, parannetaan toimia akateemiseen vapauteen kohdistuvien hyökkäysten ehkäisemiseksi ja niihin reagoimiseksi sekä toteutetaan kaikki kohtuulliset toimenpiteet syyllisten saattamiseksi vastuuseen teoistaan,
   (n) edistetään tutkimusta ja kampanjointia, joilla pyritään sellaisten lakien ja asetusten uudistamiseen, joilla akateemiselle vapaudelle tai korkea-asteen oppilaitosten akateemiselle autonomialle asetetaan aiheettomia rajoituksia, ja edistetään oppilaitosten autonomiaa keinona suojella korkea-asteen koulutusjärjestelmiä valtioiden, yritysten ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden puuttumiselta niiden toimintaan tai hyökkäyksiltä sekä suojata korkea-asteen koulutusta politisoitumiselta ja ideologiselta manipuloinnilta,
   (o) tehostetaan diplomaattisia ponnisteluja kumppanimaiden kanssa ja tehdään kahden- tai monenvälistä yhteistyötä sellaisten huolta herättävien tapausten osalta, joissa akateemiseen vapauteen kohdistuu uhkia tai jossa sitä vastaan hyökätään, erityisesti jos on kyse väkivaltaisista hyökkäyksistä korkea-asteen koulutusyhteisön laitoksia tai jäseniä kohtaan sekä syrjivistä politiikoista ja käytännöistä, tutkimuksen tai ilmaisun aiheettomista rajoituksista, vääristä syytteistä tai väärin perustein tehdyistä pidätyksistä,
   (p) tarkistetaan nykyisiä mekanismeja ihmisoikeuksien puolustajien tukemiseksi ja suojelemiseksi, jotta voidaan kehittää valmiuksia tunnistaa tapaukset, joissa akateemista vapautta vastaan hyökätään, ja antaa niissä tukea, myös suojelua ja tukea hätätilanteissa, esimerkiksi tarjoamalla fyysistä suojaa, oikeusapua, tukea viisumin hakemiseen ja lääketieteellistä apua, seuraamalla oikeudenkäyntejä ja vankilaoloja, kampanjoimalla ja vaikuttamalla sekä antamalla pitkäaikaista tukea maanpakolaisuuden aikana, kehotetaan erityisesti sisällyttämään demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen painopisteisiin akateemisen vapauden edistäminen ja vaarassa olevien korkea-asteen koulutusyhteisöjen jäsenten tukeminen,
   (q) tarkastellaan nykyisiä akateemisen liikkuvuuden ohjelmia ja resursseja ja muita koulutus- ja tutkimusyhteistyön muotoja, myös niiden kriteereitä sekä hakumenettelyjä, -vaatimuksia, -määräaikoja ja -aikatauluja, sellaisten esteiden poistamiseksi, joiden vuoksi muutoin kriteerit täyttävät uhan alla olevat tieteenharjoittajat tai opiskelijat eivät voi hyötyä ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista, ulkomaanjaksoista tai muista resursseista, edistetään sellaisia nykyisiä EU:n rahoittamia ohjelmia, kuten Academic Refuge -hanketta, joiden tavoitteena on lisätä tietoa akateemisen vapauden merkityksestä korkea-asteen koulutuksen alalla sekä seurauksista, joita tämän vapauden sortamisella on koko yhteiskunnalle,
   (r) varmistetaan, että kolmansille maille suunnatuilla EU:n makrotalousavun ohjelmilla ja eurooppalaisten rahoituslaitosten toimintapolitiikoilla ei horjuteta akateemista vapautta tukemalla politiikkoja, jotka vähentävät kansallisten tulojen ohjaamista koulutusalalle,
   (s) luodaan uusia aloitteita nykyisten ja tulevien ohjelmien, kuten liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III), Horisontti 2020 -ohjelman, Erasmus+-ohjelman ja Marie Skłodowska-Curie -toimien, puitteisiin EU:n rahoittamiksi uusiksi ohjelmatoimiksi – sitä mukaa kuin synergioita mahdollisesti syntyy ja unionin rahoittamina EU:n muista kuin koulutukseen ja tutkimukseen liittyvistä määrärahoista – jotta voidaan tukea uhan alla olevien tieteenharjoittajien, tutkijaopiskelijoiden ja tutkinto-opiskelijoiden, jotka saavat kansainvälistä suojelua, EU:n korkea-asteen oppilaitoksissa ja tutkimuslaitoksissa suoritettavia ulkomaanjaksoja,
   (t) tuetaan käynnissä olevia normatiivisia toimia alueellisella ja kansainvälisellä tasolla muun muassa antamalla kansainvälinen julistus akateemisesta vapaudesta ja korkea-asteen oppilaitosten autonomiasta ja kannustetaan Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita tekemään akateemista vapautta koskeva aloite YK:n ihmisoikeusneuvostossa,
   (u) varmistetaan, että European Inter-University Centre -keskus ja Global Campus on Human Rights and Democracy -verkosto saavat jatkuvaa korkeatasoista tukea, koska ne ovat EU:n lippulaivahankkeita ihmisoikeuskoulutuksen tukemiseksi maailmanlaajuisesti;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.


Vammaisten naisten tilanne
PDF 198kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 29. marraskuuta 2018 vammaisten naisten tilanteesta (2018/2685(RSP))
P8_TA-PROV(2018)0484B8-0547/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (UNCRPD) ja sen voimaantulon unionissa 21. tammikuuta 2011 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CRPD) tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta 26. marraskuuta 2009 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2010/48/EY(1) ja etenkin päätöksen 6 artiklan, joka koskee vammaisia naisia ja tyttöjä,

–  ottaa huomioon kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen (CEDAW, 1979) ja sen valinnaisen pöytäkirjan (1999),

–  ottaa huomioon yhteisön peruskirjan työntekijöiden sosiaalisista perusoikeuksista(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10, 19 ja 168 artiklan,

–  ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(3),

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426) sekä 2. huhtikuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin kannan kyseisestä ehdotuksesta(4),

–  ottaa huomioon sekä sukupuoleen että vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä laaditun Euroopan parlamentin unionin sisäasioiden pääosaston tutkimuksen ˮDiscrimination Generated by the Intersection of Gender and Disabilityˮ,

–  ottaa huomioon köyhyyden sukupuoliulottuvuudesta ja eriarvoisuudesta laaditun Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) raportin ”Poverty, gender and intersecting inequalities in the EU” ja kiinnittää erityistä huomiota sen sukupuoleen ja vammaisuuteen keskittyvään lukuun 8,

–  ottaa huomioon EIGEn vuoden 2017 tasa-arvoindeksin,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen vammaisten naisten tilanteesta (O‑000117/2018 – B8-0418/2018),

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että EU:ssa asuu yli 80 miljoonaa vammaista henkilöä; ottaa huomioon, että joka neljännellä eurooppalaisella on vammainen perheenjäsen; ottaa huomioon, että EU:ssa on 46 miljoonaa vammaista naista ja tyttöä, mikä vastaa noin 16:ta prosenttia EU:n naispuolisesta väestöstä ja 60:tä prosenttia kaikista vammaisista;

B.  toteaa, että sana ”vamma” kattaa suuren joukon väliaikaisia, lyhyen tai pitkän aikavälin henkilökohtaisia tilanteita, jotka edellyttävät räätälöityjä politiikkatoimia ja joihin voi sisältyä myös mielenterveyskysymyksiä;

C.  ottaa huomioon, että väestörakenteen muutos ja väestön ikääntyminen merkitsevät sitä, että yhä useammat vammautuvat myöhemmässä elämänvaiheessa;

D.  ottaa huomioon, että vammaisilta henkilöiltä evätään päivittäin perusoikeuksia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, kun vaikeutetaan entisestään heidän pääsyään palkkatyöhön, joka soisi heille oikeuksia; toteaa, että vammaisten henkilöiden ammatillinen koulutus on riittämätöntä tarpeisiin ja siihen nähden, mitä sillä olisi mahdollista saavuttaa, jotta sen avulla voitaisiin hankkia työelämään osallistumisen edellyttämiä tietoja, taitoja ja osaamista;

E.  ottaa huomioon, että vain 18,8 prosenttia vammaisista naisista EU:ssa on työelämässä; ottaa huomioon, että 45 prosenttia työikäisistä (eli 20–64-vuotiaista) vammaisista naisista on työmarkkinoiden ulkopuolella ja että miesten vastaava luku on 35 prosenttia;

F.  ottaa huomioon, että 75 prosenttia vakavasti vammaisista henkilöistä ei pysty osallistumaan täysipainoisesti unionin työmarkkinoille ja että vammaiset naiset ovat 2‑5 kertaa todennäköisemmin väkivallan uhreja kuin muut naiset;

G.  ottaa huomioon, että 34 prosenttia naisista, joilla on terveysongelmia tai vamma, ovat kokeneet elämänsä aikana kumppaninsa taholta fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa;

H.  ottaa huomioon, että vammaisten naisten sterilointi heidän tietämättään tai ilman heidän suostumustaan on laajalle levinnyt väkivallan muoto, joka kohdistuu erityisesti etnisten vähemmistöjen jäseniin, kuten romaninaisiin;

I.  toteaa, että vammaisilla henkilöillä ei ole riittävästi näkyvyyttä julkisessa elämässä ja tiedotusvälineissä;

J.  ottaa huomioon, että arviolta kaksi kolmasosaa Euroopan omaishoitajista on naisia; ottaa huomioon, että palkatonta työtä tekevät omaishoitajat tekevät noin 80 prosenttia kaikesta hoivatyöstä EU:ssa ja että heistä 75 prosenttia on naisia; ottaa huomioon, että unionissa tehtävän ilmaisen omaishoidon taloudellinen arvo osuutena virallisen pitkäaikaishoidon kokonaiskustannuksista on arvioitu 50–90 prosentiksi;

K.  toteaa, että vammaisten naisten sosiaalinen ja taloudellinen osallistuminen on olennaisen tärkeää Euroopan yleisen talous- ja sosiaalipoliittisen strategian onnistumisen kannalta;

L.  ottaa huomioon, että vammaiset naiset kohtaavat usein moniperusteista syrjintää, joka perustuu muun muassa heidän sukupuoli-identiteettiinsä, sukupuolen ilmaisuunsa ja sukupuoliominaisuuksiinsa, mikä vaikuttaa osaltaan köyhyyden naisistumiseen;

M.  ottaa huomioon, että vammaiset henkilöt ja erityisesti vammaiset naiset ovat pienituloisia ja heillä on suuri köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riski; toteaa, että köyhyys ja syrjäytyminen vakiintuvat siellä, missä sosiaalinen suojelu on selvästi riittämätöntä; ottaa huomioon, että työssäkäyvien vammaisten naisten tilanne on heikentynyt miesten tilanteeseen verrattuna (vuonna 2007 köyhyys uhkasi 10:tä prosenttia työssäkäyvistä naisista ja vuonna 2014 vastaava luku oli 12 prosenttia);

N.  ottaa huomioon, että teknologian kehitys on täynnä sekä mahdollisuuksia että haasteita erityisesti vammaisille naisille, sillä työntekijät maailmanlaajuisesti käyttävät yhä enemmän digitaalisia välineitä;

O.  ottaa huomioon, että terveyskeskuksiin ja sairaalahoitoon pääsyssä sekä tukituotteiden, lääkkeiden ja seurannan ja kuntoutuksen kannalta välttämättömien hoitojen saatavuudessa on vieläkin vaikeuksia; ottaa huomioon, että liikkuvuudessa on edelleen vakavia ongelmia ja ne johtuvat joko liikennettä julkisilla paikoilla ja kaduilla vaikeuttavista arkkitehtonisista esteistä tai rajallisesta pääsystä julkiseen ja joukkoliikenteeseen; ottaa huomioon, että viestintään liittyviä esteitä on edelleen (esimerkiksi viittomakielen tulkkien puuttuminen julkisissa palveluissa ja television huono saatavuus kuurojen kannalta) ja ne rajoittavat julkisiin palveluihin ja tietoon pääsyä ja estävät sen; ottaa huomioon, että tuki-, turva-, tiedotus-, hoiva- ja terveyspalvelujen, esimerkiksi palvelujen, jotka liittyvät perusterveydenhuoltoon, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, lasten päivähoitoon ja äitiyteen, olisi oltava kaikilla kielillä ja kaikissa muodoissa täysin esteettömästi kaikkien naisten ja erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen käytettävissä;

P.  katsoo, että vammaisyleissopimuksen 29 artiklassa tarkoitettu vammaisten henkilöiden täysimääräinen osallistuminen poliittiseen ja julkiseen elämään, jossa he ovat usein aliedustettuina, säilyy epärealistisena tulevaisuudenkuvana etenkin naisten osalta, jos asiaa ei käsitellä asianmukaisesti;

Q.  ottaa huomioon, että lukuisista kansainvälisistä yleissopimuksista ja unionin lainsäädännön säännöksistä sekä nykyisestä Euroopan vammaisstrategiasta huolimatta vammaiset henkilöt eivät vieläkään voi nauttia täysimääräisesti kansalaisoikeuksistaan ja sosiaalisista oikeuksistaan; ottaa huomioon, että yhdenvertaista pääsyä kulttuurin, urheilun ja vapaa-ajan alalla ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään ei ole taattu; toteaa, että näiden alojen ammattilaisten työ on aliarvostettua; toteaa, että kaikki edellä mainitut yleissopimukset ja määräykset jätetään järjestelmällisesti huomiotta ja vammaisilta työntekijöiltä ja henkilöiltä evätään edelleen järjestelmällisesti perusoikeudet; toteaa, että vammaiset naiset ja tytöt ovat edelleen marginaaliasemassa päätöksenteossa ja sukupuolten tasa-arvon kehityksessä;

R.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvoa ei valtavirtaistettu yleisesti Euroopan vammaisstrategiassa 2010–2020;

S.  toteaa, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 26 artiklassa kielletään nimenomaisesti vammaisuuteen perustuva syrjintä ja kehotetaan edistämään vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaelämään; toteaa, että yhdenvertainen kohtelu voidaan varmistaa vammaisiin naisiin ja vammaisten lasten äiteihin kohdistettavien positiivisten erityistoimien avulla;

T.  toteaa, että sukupuolinäkökulman sisällyttäminen vuoden 2020 jälkeiseen Euroopan vammaisstrategiaan auttaa osaltaan aikaansaamaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan vammaisten naisten ja tyttöjen syrjinnän poistamiseen;

U.  ottaa huomioon, että vammaisten miesten kuukausipalkka on korkeampi kuin vammaisten naisten palkka ja että kummankin palkat ovat yleisesti ottaen alhaisempia kuin muiden työntekijöiden palkat, mikä osoittaa syrjinnän jatkuvan edelleen;

V.  ottaa huomioon, että nykyiset työmarkkinat ovat epävakaat ja epävarmat ja että työttömyyden kasvu vähentää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työelämään;

W.  ottaa huomioon, että julkisessa koulujärjestelmässä ei ole riittävästi aineellisia, opetuksellisia eikä henkilöstövoimavaroja sellaisten lasten ja nuorten, joilla on erityisiä koulutustarpeita, asianmukaiseen avustamiseen ja tehokkaaseen osallistamiseen; toteaa, että täysi integroituminen yhteiskuntaan tapahtuu pääasiassa laadukkaiden työpaikkojen ja kaikkien ulottuvilla olevan koulutuksen avulla; toteaa, että työssäkäyntiä ei pelkästään pidetä tulonlähteenä, vaan siitä on tullut myös sosiaalisen integraation mekanismi, koska se luo yhteyden yhteiskuntaan, henkilöiden välisiin suhteisiin ja tunteen osallistumisesta yhteiskunnalliseen elämään sekä kulttuuri- ja talouselämään;

X.  ottaa huomioon, että vammaiset naiset voivat kokea yksilöllisiä hyväksikäytön muotoja, joita on vaikea tunnistaa, kuten vammaisen henkilön liikkumisen apuvälineiden poistaminen tai rikkominen tai vammaisuuteen liittyvien yhteisön resurssien käytön ja/tai terveyspalveluihin pääsyn estäminen;

Y.  ottaa huomioon, että rintasyöpä on paljon yleisempää vammaisilla naisilla kuin muulla naisväestöllä, mikä johtuu mukautettujen seulonta- ja diagnosointivälineiden puuttumisesta;

Z.  ottaa huomioon, että EIGEn vuoden 2017 tasa-arvoindeksin mukaan keskimäärin 13 prosentilla vammaisista naisista on täyttämättömiä lääketieteellisiä tarpeita ja 12 prosentilla on täyttämättömiä hammashoitotarpeita, kun taas muiden naisten tapauksessa 5 prosentilla on täyttämättömiä lääketieteellisiä tarpeita;

Yleiset suositukset

1.  palauttaa mieliin, että kaikkien vammaisten henkilöiden olisi voitava käyttää oikeuksiaan täysipainoisesti osallistamisen ja täysipainoisen yhteiskuntaan osallistumisen pohjalta; korostaa, että tämä on mahdollista vain valvomalla aktiivisten ja julkisten toimintapolitiikkojen täytäntöönpanoa ja poistamalla kaikki osallistumisen esteet;

2.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan vammaisiin henkilöihin liittyviä toimintapolitiikkoja, jotka koskevat ennaltaehkäisyä, hoitoa, kuntoutusta ja integraatiota ja heidän perheidensä tukemista, sekä ottamaan vastuun heidän oikeuksiensa tehokkaasta toteutumisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vanhempien tai huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia; kehottaa myös kehittämään pedagogiikkaa, jolla lisätään yleistä ymmärrystä vammaisten henkilöiden kunnioittamisesta ja solidaarisuudesta heitä kohtaan, jotta voidaan torjua heihin kohdistuvaa sosiaalista syrjintää;

3.  kehottaa jäsenvaltioita täyttämään vammaisyleissopimuksen ratifiointia koskevat sitoumuksensa ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että oikeudet ja vapaudet sekä niihin liittyvät velvollisuudet taataan erityisesti aloilla, joita ovat esimerkiksi työllisyys, koulutus, terveydenhuolto, sosiaalinen suojelu, asuminen, liikkuvuus, oikeussuojan saatavuus, kulttuuri, urheilu, vapaa-aika ja osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään, sekä vammaisten naisten ja lasten oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa määritellyt erityiset velvollisuudet;

4.  korostaa, että vammaiset naiset ja tytöt kärsivät sukupuoleen ja vammaisuuteen perustuvasta kaksinkertaisesta syrjinnästä ja että he voivat usein jopa altistua moniperusteiselle syrjinnälle, kun sukupuoleen ja vammaisuuteen yhdistyy seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuoliominaisuudet, alkuperämaa, luokka, maahanmuuttajastatus, ikä, uskonto tai etninen alkuperä;

5.  toistaa komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen sisällyttää naiset ja tytöt sekä vammaisnäkökulma naisten ja miesten tasa-arvoa koskeviin strategioihin, toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin, sisällyttää sukupuolinäkökulma vammaisuutta koskeviin strategioihin ja sisällyttää sekä sukupuoli- että vammaisnäkökulma kaikkiin muihin politiikkoihin;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan tutkimusta ja innovointia sellaisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi, joilla tuetaan vammaisia henkilöitä heidän jokapäiväisessä toiminnassaan;

7.  korostaa, että ikääntyneiden määrä on kasvussa ja että WHO:n mukaan vammaisuus on yleisempää naisilla, jotka pidemmän elinajanodotteensa vuoksi ovat erityisen alttiita vammautumiselle; korostaa, että tämän vuoksi vammaisten naisten osuus on suurempi tulevaisuudessa;

8.  vaatii keräämään sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa, jotta voidaan tunnistaa vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaaman moniperusteisen syrjinnän muodot kaikilla Istanbulin sopimuksen eri osa-alueilla ja muilla kyseeseen tulevilla aloilla;

9.  kehottaa EIGEä jatkamaan EU:n ja jäsenvaltioiden tason analyysien ja selvitysten laatimista vammaisten naisten ja tyttöjen erityistilanteesta ja keskittymään erityisesti moniperusteiseen syrjintään;

10.  palauttaa mieliin, että vammaiset naiset kohtaavat usein tavallistakin suurempia ongelmia ja vaaroja konfliktimaissa ja -alueilla; korostaa siksi, että EU:n ulkopolitiikan yhteydessä on suojeltava vammaisia naisia;

Vammaisten naisten oikeudet

11.  korostaa, että vammaisille naisille on taattava laadukkaaseen, esteettömään ja kohtuuhintaiseen koulutukseen, terveydenhuoltoon, mukaan lukien transsukupuoliset huomioiva terveydenhuolto, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, työllisyyteen, liikkuvuuteen, perhe-elämään, ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen, seksuaalisuuteen ja avioliittoon liittyvien oikeuksien täysimääräinen toteutuminen sekä takeet, joilla turvataan nämä oikeudet;

12.  palauttaa mieliin, että viranomaisten kaikilla tasoilla ja asianomaisten sidosryhmien on kunnioitettava ja ylläpidettävä oikeutta itsenäiseen elämiseen ja näin ollen tarjottava tarvittavat välineet ja tuki, jotta vammaiset henkilöt ja erityisesti naiset voivat nauttia valinnanvapaudesta ja hallita omaa elämäänsä ja elämäntapaansa;

13.  korostaa, että vammaisille naisille ja tytöille on tiedotettava heidän oikeuksistaan ja heidän käytettävissään olevista kansalaispalveluista; korostaa, että nämä tiedot on tarjottava yksinkertaisella ja turvallisella tavalla ottaen huomioon erilaiset viestintämenetelmät, -välineet ja -muodot, jotka on valittu ja mukautettu heidän tarpeisiinsa; korostaa, että tiedonsaantioikeutta ei pidä sekoittaa siihen, että käsite määritellään tarpeeksi pyrkiä aktiivisesti oikeuksien toteutumiseen (jolloin vastuu oikeuden toteutumisesta siirretään apua tarvitseville), koska jäsenvaltioiden on kannettava vastuu siitä, että ne tavoittavat kaikki vammaiset henkilöt, ja varmistettava ja taattava heille lainsäädännössä ja kansainvälisessä yleissopimuksessa vahvistetut oikeudet;

14.  kehottaa integroimaan vammaiset henkilöt mukaan yhteiskunnan normaaleihin rakenteisiin kaikilla tasoilla, mukaan lukien terveydenhuolto, koulutus ja työllisyys, sillä erityisrakenteiden tai -palvelujen jatkuva ja yleinen käyttö johtaa eriytymiseen ja vähentää yhtäläisiä mahdollisuuksia;

15.  toteaa, että vammaisilla henkilöillä on oltava mahdollisuus päästä turvallisiin paikkoihin esimerkiksi kerhojen ja yhdistysten muodossa;

16.  kehottaa EU:ta poistamaan vammaisten henkilöiden äänioikeuden esteet erityisesti vuoden 2019 eurovaaleissa;

17.   kehottaa jäsenvaltioita valvomaan miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen täytäntöönpanoa, torjumaan palkkasyrjintää ja takaamaan naisten ja miesten tasa-arvon myös vammaisten henkilöiden tapauksessa;

Esteettömyys

18.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota valvomaan esteettömyyttä edistävien politiikkojen täytäntöönpanoa, sillä nämä ovat olennainen askel kohti osallisuutta ja välttämättömiä edellytyksiä vammaisten henkilöiden osallisuudelle ja osallistumiselle; korostaa myös yhdenvertaisen kohtelun ja yhtäläisten mahdollisuuksien periaatteiden kunnioittamisen merkitystä esteettömyyden ja liikkuvuuden kannalta;

19.  korostaa, että jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä erityisesti terveyden, koulutuksen, liikenteen, kaupunkisuunnittelun ja asumisen aloilla;

20.  on erittäin huolestunut siitä, että vammaisilta naisilta ja tytöiltä evätään aivan liian usein pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien palveluihin; pitää huolestuttavana, että ehkäisyvälineiden käyttöön ei edellytetä vammaisilta naisilta ja tytöiltä saatua tietoista suostumusta ja että heitä jopa pakkosteriloidaan; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön lainsäädäntötoimia, joilla turvataan fyysinen koskemattomuus, valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus vammaisten tyttöjen ja naisten seksuaalielämää ja lasten saantia koskevissa asioissa;

21.  on huolissaan siitä, että vain muutamassa maassa on säännöksiä, joilla turvataan vammaisten henkilöiden oikeus sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen; panee merkille, että edunvalvonnassa olevilla naisilla ja tytöillä ei saata olla oikeutta sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen, vaikka se olisi periaatteessa sallittu; toteaa, että sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä oleva pakollinen psykiatrinen arviointi estää mielenterveysongelmista kärsivien naisten ja tyttöjen mahdollisuudet siihen; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään sukupuolen oikeudellisesta vahvistamisesta lainsäädäntöä, joka perustuu itsemääräämisoikeuteen ja on vammaisten henkilöiden tarpeita ajatellen esteetöntä;

22.  katsoo, että liikenteen alalla jäsenvaltioiden on kehitettävä julkista liikennettä koskevia toimia, joilla helpotetaan vammaisten henkilöiden liikkuvuutta, sekä poistettava arkkitehtoniset esteet; kehottaa neuvostoa ja komissiota myöntämään tarvittavat unionin varat näiden toimien kehittämisen tueksi;

Työelämän suhteet ja työolosuhteet laadukkaiden työpaikkojen sekä työ- ja yksityiselämän oikeudenmukaisen tasapainon varmistamiseksi

23.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimia, joilla edistetään vammaisten henkilöiden integroitumista työmarkkinoille; katsoo, että tällaisilla toimilla olisi kannustettava työhön pääsyä, sillä se on ehto sosiaaliselle osallisuudelle ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia;

24.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan työlainsäädännön erityismuotoja, joissa käsitellään vammaisten henkilöiden erityistarpeita erityisesti työajan sääntelyn osalta ja otetaan ne huomioon; korostaa, että on määriteltävä erityinen työlainsäädäntö, jossa otetaan huomioon vammaisten naisten tarpeet raskauden ja äitiyden osalta, turvataan työpaikan säilyminen ja varmistetaan työsuojelu;

25.  kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan tarvetta ottaa käyttöön järjestelyjä, joilla varmistetaan, että äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä joustavien työaikojen soveltaminen mukautetaan erilaisiin tarpeisiin, jotka liittyvät monisynnytyksiin ja ennenaikaisiin synnytyksiin, sekä adoptiovanhempien, toisten vanhempien, vammaisten vanhempien, mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien ja vammaisten lasten sekä kroonisista sairauksista tai mielenterveysongelmista kärsivien lasten vanhempien erilaisiin tarpeisiin;

26.  kehottaa edistämään oikeutta terveyteen ja kuntoutukseen sekä toimiin, joilla ehkäistään vammaisten henkilöiden työtapaturmia ja ammattitauteja sekä korvataan niistä aiheutuvia seurauksia;

27.  kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille asiantuntemusta keinoista puuttua moniperusteiseen syrjintään;

28.  kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita ja kannustamaan niitä torjumaan moniperusteista syrjintää sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoliominaisuuksien ja vammaisuuden perusteella siten, että tarjotaan monimuotoisuutta koskevaa koulutusta ja työstetään työnantajien kanssa työpaikalla toteutettavia toimia, esimerkiksi edistetään nimettömiä työhönottomenettelyjä;

Koulutus

29.  kehottaa jäsenvaltioita esikouluikäisten lasten hoitoa tarjotessaan korostamaan saatavuuden lisäksi myös hoidon laatua ja kohtuuhintaisuutta erityisesti vammaisten lasten hoidossa ja ottamaan tässä yhteydessä huomioon vammaisten vanhempien tarpeet; kehottaa jäsenvaltioita myös lisäämään julkisia investointeja varhaiskasvatukseen ja näiden henkilöryhmien hoitoon;

30.  korostaa, että vammaiset naiset on tärkeää integroida tavanomaisiin koulutus- ja ammattijärjestelmiin;

31.  korostaa, että korkeatasoisempi ja laadukkaampi koulutus lisää vammaisten naisten vaikutusmahdollisuuksia, sillä koulutus on yksi yhteiskunnan edistymiseen eniten vaikuttavista välineistä, sillä se tarjoaa hyvinvoinnin parantamiseen ja taloudelliseen ja henkilökohtaiseen kasvuun tarvittavia tietoja ja arvoja; korostaa, että laadukas koulutus on erityisen tärkeää vammaisille henkilöille;

32.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan yhtäläisen koulutukseen pääsyn takaamalla, että vammaiset lapset ja nuoret otetaan tehokkaasti mukaan koulutusjärjestelmiin kaikilla tasoilla; kehottaa tukemaan erityisiä oppimistarpeita ja opetusmateriaaleja, joiden tukena ovat osallistavat koulut, jotta voidaan varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet niin koulutusjärjestelmiin pääsyssä kuin koulussa menestymisessä;

33.  kehottaa jäsenvaltioita investoimaan vammaisten lasten ja aikuisten korkealaatuiseen koulutukseen osana tavanomaista koulutusjärjestelmää ja siten helpottamaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien pääsyä koulutukseen;

34.  kehottaa pyrkimään koulutustoimilla vammaisten henkilöiden tiellä olevien lukuisten esteiden poistamiseen; kehottaa jäsenvaltioita saavuttamaan tavanomaisissa oppilaitoksissaan sellaiset fyysiset ja/tai pedagogiset olosuhteet, jotka mahdollistavat vammaisten henkilöiden osallistumisen; korostaa tämän vuoksi, että on lisättävä vammaisia lapsia avustavien opettajien määrää;

35.  kehottaa jäsenvaltioita laatimaan strategioita, joilla torjutaan muun muassa koulussa ja verkossa tapahtuvaa lasten ja nuorten kiusaamista ja häirintää vammaisuuden, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun, seksuaalisen suuntautumisen, maahanmuuttajastatuksen, luokan, iän, uskonnon tai etnisen alkuperän perusteella;

36.  muistuttaa, että on tärkeää ottaa huomioon vammaisten naisten ja tyttöjen tarpeet, kun suunnitellaan ja pannaan täytäntöön EU:n ohjelmia ja aloitteita, erityisesti koulutus-, liikkuvuus- ja nuorisotoimia, ja toteuttaa kaikki asiaankuuluvat toimet, jotta varmistetaan vammaisten naisten ja tyttöjen osallistuminen näihin tilaisuuksiin;

Terveys

37.  katsoo, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on oltava täydet mahdollisuudet saada erityistarpeitaan vastaavaa sairaanhoitoa ja hammashoitoa, ja toteaa, että tämä koskee esimerkiksi gynekologin vastaanottoa, lääkärintarkastuksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, perhesuunnittelua ja mukautettua tukea raskauden aikana sekä transsukupuolisuuden huomioivaa terveydenhuoltoa; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan tähän alaan tehtävät julkiset investoinnit ja huolehtimaan siitä, että niiden kansallinen julkinen terveydenhuolto sisältää asianmukaisen pääsyn näihin palveluihin;

38.  korostaa, että vammaisten naisten ja tyttöjen on saatava kaikki tarvittavat tiedot, jotta he voivat tehdä vapaasti terveyttään koskevia päätöksiä; korostaa, että jäsenvaltioiden on tärkeää toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pakkosteriloinnin torjumiseksi;

39.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön Barcelonan tavoitteiden kaltaisia vammaisten henkilöiden hoitopalveluja koskevia tavoitteita sekä seurantavälineitä, joilla mitataan kyseisten palveluiden laatua, saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta;

40.  kehottaa unionia ja jäsenvaltioita toteuttamaan kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää paitsi vammaisten erityisiä myös tavanomaisia terveydenhuoltopalveluja;

41.  kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille asiantuntemusta keinoista puuttua moniperusteiseen syrjintään;

Sukupuoleen perustuva väkivalta

42.  on tyytyväinen EU:n liittymisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen (Istanbulin yleissopimus) tehtyyn neuvoston päätökseen ja pitää sitä merkittävänä askeleena eteenpäin vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjumisessa; kehottaa EU:ta ratifioimaan pikaisesti Istanbulin yleissopimuksen ja kehottaa niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä ratifioineet sopimusta, ratifioimaan sen; kannustaa neuvostoa saattamaan mahdollisimman pian päätökseen EU:n liittymisen yleissopimukseen;

43.  korostaa huolestuneena sitä, että vammaisilla naisilla ja tytöillä on suurempi todennäköisyys joutua sukupuoliperusteisen väkivallan ja erityisesti perheväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi; huomauttaa, että tämä koskee myös pakottamista sterilisaatioon ja aborttiin; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä ja tarjoamaan korkealaatuisia, helposti saatavilla olevia ja räätälöityjä palveluja naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi ja väkivallan uhrien tukemiseksi ja tarjoamaan henkilöstölle koulutusta erityisneuvonnan sekä asianmukaisen oikeussuojan ja oikeudellisen tuen antamiseksi;

44.  kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan kaikille terveydenhuollon ja koulutuksen ammattilaisille asianmukaista koulutusta vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi;

45.  kehottaa jälleen komissiota esittämään sellaisen kattavan eurooppalaisen strategian naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, johon sisältyy lainsäädäntöehdotus, jolla estetään ja torjutaan sukupuoliperusteista väkivaltaa, ja kehottaa kiinnittämään siinä erityistä huomiota vammaisiin naisiin ja tyttöihin; kehottaa myös perustamaan EU:n seurantakeskuksen sukupuoleen perustuvan väkivallan seuraamiseksi;

46.  kehottaa toteuttamaan erityisiä politiikkatoimia vammaisiin ja oppimisvaikeuksista kärsiviin henkilöihin, erityisesti naisiin ja tyttöihin, kohdistuvaan väkivaltaan ja hyväksikäyttöön puuttumiseksi ja toteaa, että tähän kuuluu esimerkiksi verkossa tapahtuva pelottelu, kiusaaminen ja häirintä sekä väkivalta virallisessa ja epävirallisessa hoidossa;

Digitaalinen osallisuus ja mediaosallisuus

47.  korostaa, että on pyrittävä torjumaan tehokkaammin vammaisuuteen liittyviä stereotypioita ja ennakkoluuloja ja lisättävä vammaisten naisten ja tyttöjen näkyvyyttä tiedotusvälineissä, jotta voidaan muuttaa vallitsevia ulkopuolelle sulkevia sosiaalisia normeja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupuolten tasa-arvoa media-alan organisaatioissa, edustuselimissä ja koulutuslaitoksissa, erityisesti niiden hallituksissa, ja investoimaan yleisen tietoisuuden lisäämistä koskeviin aloitteisiin sekä valvomaan ja seuraamaan tarkasti saavutettua edistystä;

48.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään vammaisille naisille suunnattuja ohjelmia ja palveluja, joissa keskitytään heidän digitaaliseen osallisuuteensa ja korostetaan digitalisaation valtavaa potentiaalia vammaisten naisten kannalta;

49.  korostaa, että on parannettava mediapalvelujen saatavuutta, mihin kuuluu se, että internetpalveluiden on oltava täysin esteettömiä ja niiden on oltava vammaisia henkilöitä varten mukautettujen korkeimpien vaatimusten mukaisia;

50.  kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan radio- ja televisiotoiminnan harjoittajia ottamaan vammaiset naiset täysimääräisesti mukaan lähetystoimintaan niin osallistujina kuin esiintyjinä;

Lainsäädäntö ja täytäntöönpano

51.  pitää valitettavana, että voimassa oleva Euroopan vammaisstrategia 2010–2020 ei ole vauhdittanut sellaisten tehokkaiden säädösten, toimenpiteiden ja politiikkojen hyväksymistä, joilla puututtaisiin vammaisiin naisiin kohdistuvaan erotteluun ja torjumiseen työmarkkinoilla, poliittisessa elämässä sekä kouluissa ja oppimisympäristöissä;

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimia, joilla mahdollistetaan vammaisten naisten ja tyttöjen osallistuminen julkiseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään sekä kulttuuri- ja talouselämään ja kannustetaan siihen, erityisesti vähentämällä liikkuvuuden esteitä ja kannustamalla vammaisia naisia muodostamaan järjestöjä ja verkostoja ja liittymään niihin sekä koulutus- ja mentorointiohjelmien avulla;

53.  kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kehittämään vammaisille naisille suunnattuja positiivisia erityistoimia, joilla edistetään koulutusta, työnvälitystä, työhön pääsyä, työpaikan säilyttämistä, yhdenvertaisia uravaihtoehtoja, työpaikalle sopeutumista sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa;

54.  kehottaa komissiota kehittämään positiivisia toimia vammaisten naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi, luomaan mekanismin edistymisen seuraamiseksi sekä rahoittamaan naisia ja tyttöjä koskevien tietojen keruuta ja heitä koskevaa tutkimusta vammaisyleissopimuksen periaatteiden mukaisesti;

55.  kehottaa komissiota antamaan sellaisen ehdotuksen Euroopan vammaisstrategiaksi 2020–2030, jolla kaikki vammaisyleissopimuksen määräykset sisällytetään tuleviin EU:n lainsäädäntöön, politiikkoihin ja ohjelmiin ja joka on lasten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi laaditun strategisen toimintaohjelman 2016–2019 mukainen, jotta varmistetaan vammaisten naisten ja tyttöjen mahdollisuudet käyttää kattavasti kaikkia oikeuksiaan kaikkien muiden ihmisten tavoin;

56.  kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään vammaisyleissopimuksen vähimmäisvaatimukset lainsäädäntö- ja politiikkakehyksiinsä, jotta varmistetaan, että ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa vammaisuuteen otetaan täysimääräisesti huomioon lainsäädännössä ja poliittisessa päätöksenteossa;

57.  korostaa, että vammaisia naisia ja tyttöjä olisi kuultava tiiviisti heitä edustavien järjestöjen kautta ja että heidät olisi otettava aktiivisesti mukaan kehittämään ja panemaan täytäntöön lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla varmistetaan syrjimättömyys ja yhtäläiset mahdollisuudet, ja niiden tehokkuuden seuraamiseen; kehottaa EU:ta käymään aitoa jäsennettyä vuoropuhelua vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen kanssa valmistellessaan Euroopan vammaisstrategiaa 2020–2030;

58.  korostaa, että vammaisjärjestöjen on osallistuttava EU:n koheesiopolitiikan yhteydessä toteutettavien hankkeiden valmisteluun, toteutukseen ja jälkiarviointiin;

Rahoitus

59.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita optimoimaan EU:n rakennerahastoja, myös Euroopan sosiaalirahastoa, edistääkseen vammaisten naisten esteetöntä pääsyä ja syrjimättömyyttä sekä lisäämään rahoitusmahdollisuuksien näkyvyyttä esimerkiksi startup-yrityksille ja yrittäjyyden tukemiseksi yleisesti;

o
o   o

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL 23, 27.1.2010, s 35.
(2) EYVL 364, 18.12.2000, s. 1.
(3) EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16.
(4) EUVL C 137 E, 27.5.2010, s. 68.

Oikeudellinen huomautus