Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 11. joulukuuta 2018 - StrasbourgLopullinen painos
Koulutus digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset
 Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto: maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitominen uudelleen ***I
 Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustaminen ***I
 Työntekijöiden suojeleminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta ***I
 Elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuus ja kestävyys ***I
 Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) ***I
 Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ***I
 Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) ***I
 EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentäminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
 Humanitaariset viisumit
 Viisumisäännöstö ***I
 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä tietyn kynnyksen ylittäviin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin tilapäisesti sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin osalta *
 Schengenin säännöstön täysimääräinen soveltaminen Bulgariassa ja Romaniassa
 Sotilaallinen liikkuvuus
 Euroopan uusi kulttuuriohjelma

Koulutus digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset
PDF 147kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2018 koulutuksesta digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset (2018/2090(INI))
P8_TA(2018)0485A8-0400/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 14 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen liitetyn pöytäkirjan 2 artiklan, joka koskee oikeutta koulutukseen,

–  ottaa huomioon yhteisistä puitteista parempien palvelujen tarjoamiseksi taitojen ja tutkintojen alalla (Europass) ja päätöksen N:o 2241/2004/EY kumoamisesta 18. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2018/646(1),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa(2),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle(3),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman osaamisen edistämistä koskevasta politiikasta nuorisotyöttömyyden torjumiseksi(4),

–  ottaa huomioon 9. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman tyttöjen mahdollisuuksien parantamisesta EU:ssa koulutuksen avulla(5),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman nuorten yrittäjyyden edistämisestä koulutuksen avulla(6),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista(7),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta(8),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta,

–  ottaa huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen kumoamisesta 22. toukokuuta 2017 annetun neuvoston suosituksen(9),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät medialukutaidon ja kriittisen ajattelun kehittämisestä koulutuksen avulla,

–  ottaa huomioon 19. joulukuuta 2016 annetun neuvoston suosituksen taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille(10),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksen ja alemman perusasteen koulutuksen roolista luovuuden, innovoinnin ja digitaalisten taitojen edistämisessä,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät tehokkaasta opettajankoulutuksesta,

–  ottaa huomioon neuvoston 20. joulukuuta 2012 antaman suosituksen epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(11),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2011 annetun neuvoston päätöslauselman uudistetusta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta(12),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle” (COM(2017)0248),

–  ottaa huomioon 2. toukokuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta” (COM(2012)0196),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Koulutuksen parantaminen ja nykyaikaistaminen” (COM(2016)0941),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2017 annetun alueiden komitean lausunnon koulu- ja korkea-asteen opetuksen nykyaikaistamisesta(13),

–  ottaa huomioon osaamistarpeista 9. maaliskuuta 2018 laaditun Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen raportin ”Skill needs anticipation: systems and approaches. Analysis of stakeholder survey on skill needs assessment and anticipation”,

–  ottaa huomioon komission toimintapoliittisen raportin 2017 ”DigComp 2.1: The digital competence framework for citizens: With eight proficiency levels and examples of use”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A8-0400/2018),

A.  toteaa, että koska teknologia kehittyy kiihtyvää vauhtia, digitaalinen yhteiskunta ja talous ovat jo täysin nykypäivää, mikä merkitsee sitä, että digitaaliset taidot ovat olennaisia menestyksekkään ammatillisen toiminnan ja kaikkien kansalaisten henkilökohtaisen kehityksen kannalta;

B.  ottaa huomioon, että digitaalinen osaaminen on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jotka on määritelty 22. toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen liitteenä olevassa viitekehyksessä;

C.  ottaa huomioon, että teknologian innovatiivinen kapasiteetti riippuu muun muassa kriittisestä ajattelusta, ihmisten digitaalisten ja luovien taitojen tasosta sekä internetyhteyksien laadusta ja kattavuudesta;

D.  toteaa, että perustietämys digitaaliteknologiasta on tärkeää keskeisten hallinnollisten ja jokapäiväisten tehtävien toteuttamisessa;

E.  toteaa, että arvioiden mukaan noin puolet nykyisistä työpaikoista maailmassa – ja 30 prosenttia Euroopan unionissa – katoaa seuraavien 25 vuoden kuluessa(14), ja että syntyy uusia ammatteja, jotka edellyttävät pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista;

F.  ottaa huomioon, että työmarkkinoiden vaatimukset ylittävät digitaaliset taidot tarjoavat ihmisille paremmat mahdollisuudet osallistua sekä nyt että tulevaisuudessa yhteiskunnan toimintaan, helpottavat tiedotusta ja kulttuurivaihtoa ja antavat ihmisille enemmän sananvaltaa poliittisessa päätöksenteossa;

G.  katsoo, että on olennaisen tärkeää ottaa internet takaisin yhteiseksi hyödykkeeksi ja edistää aktiivista sähköistä kansalaisuutta;

H.  toteaa, että teknologinen muutos eri toimialoilla tarkoittaa, että digitaalisia välineitä käytetään usein jopa perinteisesti ei-teknisissä ammateissa ja että yhdeksässä ammatissa kymmenestä edellytetään tulevaisuudessa digitaalisia taitoja;

I.  toteaa, että nykyään 44 prosentilta 16–74-vuotiaista ihmisistä EU:ssa puuttuvat digitaaliset perustaidot, 19 prosentilla ei ole lainkaan digitaalisia taitoja ja että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja, mikä aiheuttaa riskin uuden sosiaalisen kuilun muodostumisesta;

J.  pitää digitaalisia taitoja tärkeinä ja katsoo, että osaamisvaje, joka on erityisen merkittävä miesten ja naisten, sukupolvien ja erilaisten sosiaalisten ryhmien välillä, sekä digitaalisten taitojen erot jäsenvaltioissa edellyttävät yhteisiä politiikkatoimia;

K.  katsoo, että on olennaisen tärkeää, että oppilaitokset valmentavat oppilaita ja opiskelijoita kohtaamaan nopean teknisen ja sosiaalisen kehityksen mukanaan tuomat sosiaaliset ja taloudelliset haasteet ja varustavat heidät asianmukaisilla taidoilla, jotka auttavat mukautumaan digitaalisen maailman haasteisiin;

L.  katsoo, että internetin sekä teknisten ja digitaalisten laitteiden saatavuus ja käyttö ovat muuttaneet sosiaalista käyttäytymistä ja suhteita, erityisesti nuorempien yhteiskuntaryhmien keskuudessa;

M.  toteaa, että tavoitetta sen varmistamisesta, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla EU:n kouluilla on käytössään internetyhteyksiä, joiden tiedonsiirtonopeus on 1 gigatavu sekunnissa, ei ole vielä saavutettu;

N.  katsoo, että teknologisten ja digitaalisten laitteiden, kuten tietokoneiden ja taulutietokoneiden, liiallinen käyttö voi aiheuttaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia, joita ovat muun muassa unihäiriö, liikkumaton elämäntapa ja riippuvuus;

O.  ottaa huomioon, että digitaalisten oppimisstrategioiden yhteydessä on myös otettava huomioon tutkimus, joka koskee digitaalisen teknologian aikaistetun käytön vahingollisia vaikutuksia pienten lasten aivojen kehitykseen;

P.  katsoo, että digitaalitekniikan olisi oltava olennainen osa oppijakeskeistä ja ikätasolle sopivaa lähestymistapaa koulutukseen ja että se voi tarjota uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja opetukseen ja oppimiseen; katsoo, että on erittäin tärkeää ylläpitää henkilökohtaista kontaktia opiskelijoiden ja opettajien välillä ja asettaa etusijalle lasten ja aikuisopiskelijoiden hyvinvointi ja terve kehitys;

Q.  toteaa, että teknologioita olisi hyödynnettävä entistä paremmin, jotta voidaan tukea uudenlaista pedagogiaa, jossa keskitytään oppijoihin aktiivisina osallistujina, joilla on välineet tutkivaa oppimista ja yhteisiä työalueita varten;

R.  ottaa huomioon, että kyberhygienian, tietoverkkoturvallisuuden, tietosuojan ja medialukutaidon peruskoulutus on sovitettava iän ja kehitystason mukaan, jotta lapsista tulee demokraattisen digitaalisen yhteiskunnan kriittisiä oppijoita, aktiivisia kansalaisia, internetin käyttäjiä ja vaikuttajia, jotta he osaavat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja ovat tietoisia internetiin liittyvistä riskeistä, kuten verkossa olevasta disinformaatiosta, häirinnästä ja henkilötietojen tietoturvaloukkauksista, ja kykenevät torjumaan niitä; katsoo, että kyberturvallisuuteen liittyviä opetusohjelmia olisi otettava käyttöön yliopistojen ja ammattikoulujen opetusohjelmissa;

S.  toteaa, että digitaalinen oppiminen voi olla kiehtova ja interaktiivinen tapa oppia, jolla täydennetään luentoihin perustuvia opetusmenetelmiä ja tarjotaan foorumeita yhteistyötä ja tietämyksen tuottamista varten;

T.  katsoo, että koulutuksen kaupallinen käyttö suurissa digitaalisissa yrityksissä on lisääntymässä, sillä ne yrittävät vaikuttaa opetuskäytäntöihin ottamalla käyttöön välineitä, ohjelmistoja ja koulutusresursseja tai tarjoamalla opettajille koulutusta;

U.  toteaa, että jotta teknologiaan liittyvät lupaukset voidaan täyttää entistä paremmin, jäsenvaltiot tarvitsevat tehokkaita strategioita, joiden avulla tuetaan opettajien valmiuksia, ja päätöksentekijöiden on tuettava entistä paremmin tätä ohjelmaa;

V.  ottaa huomioon, että julkiset kirjastot osallistuvat yhteisiin toimiin, joiden avulla kansalaiset voivat tutustua digitaalisiin taitoihin ja joilla tarjotaan avoimia palveluja digitaalista tukea varten sosiaalisessa ja avustavassa ympäristössä;

W.  toteaa, että työttömät aikuiset tai aikuiset, jotka tekevät työtä, jossa ei edellytetä digitaalisia taitoja, jäävät digitaaliasioissa yleensä nopeammin jälkeen taitavammista vertaisistaan, mikä heikentää heidän työllistymisnäkymiään ja kasvattaa sosiaalisia ja taloudellisia eroja;

X.  ottaa huomioon, että työn asteittainen digitalisointi johtaa monien ammattien katoamiseen ja työttömyyden lisääntymiseen; ottaa huomioon, että digitalisoinnin myötä syntyvät uudet ammatit voivat korvata joitakin menetetyistä työpaikoista;

Y.  ottaa huomioon, että digitaaliteknologiat voivat helpottaa tiedon ja oppimisen saatavuutta ja että niiden avulla kaikki koulutustilat eri tasoilla voivat olla helposti saatavilla ja osallistavia;

Z.  ottaa huomioon, että ilman asianmukaista ja kohdennettua politiikkaa ikääntyneet ja vammaiset henkilöt kärsivät todennäköisesti eniten digitalisaatiosta;

AA.  ottaa huomioon, että luonnontieteiden alan työntekijöistä vain 20 prosenttia on naisia ja että insinöörin tutkinnon suorittaneista(15) vain 27 prosenttia ja tietotekniikan loppututkinnon suorittaneista vain 20 prosenttia on naisia(16); ottaa huomioon, että digitaalialalla työskentelevien miesten osuus on 3,1 kertaa suurempi kuin naisten; ottaa huomioon, että vain 19 prosentilla tieto- ja viestintätekniikan alan työntekijöistä on naispuolinen esimies, kun muilla aloilla heidän osuutensa on 45 prosenttia;

AB.  toteaa, että elinikäisen oppimisen mahdollisuudet ovat yleensä paremmin korkean osaamistason työntekijöiden käytettävissä(17);

AC.  toteaa, että digitaalisten taitojen jatkuva seuranta ja arviointi sekä organisaatioiden että yksittäisten ihmisten keskuudessa on tehokkaiden politiikkatoimien toteutumisen ennakkoehto;

AD.  ottaa huomioon, että keskeisten monialaisten taitojen, kuten laskutaidon, kriittisen ajattelun ja sosiaalisen viestinnän osaamisen, hallitseminen on digitaalisten taitojen ja osaamisen hankkimisen olennainen edellytys;

1.  korostaa, että digitaalisten taitojen hankkiminen edellyttää johdonmukaista elinikäistä lähestymistapaa, joka yhdistetään oppimiseen virallisen ja epävirallisen oppimisen sekä arkioppimisen koulutusympäristöissä ja johon sisältyy politiikkatoimia ja kohdennettuja toimia, jotka vastaavat eri ikäryhmien ja oppijoiden tarpeita;

2.  korostaa digitaalisen teknologian mahdollisuuksia tukea siirtymistä kohti oppijakeskeisiä pedagogisia lähestymistapoja, jos ne sisällytetään oppimisprosessiin suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla; katsoo, että oppijoita on opastettava kohti innovatiivisia, alhaalta ylöspäin suuntautuvia tietämystä luovia käytäntöjä, jotta koulutus aidosti muuttuisi;

3.  korostaa, että opetus- ja koulutusjärjestelmien muuttaminen kaikilla tasoilla on välttämätöntä, jotta tieto- ja viestintätekniikan ja tiedotusvälineiden tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja jotta voidaan kehittää taitoja ja osaamista, joita tarvitaan yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisesi tulevaisuudessa; muistuttaa, että tällaisen muutoksen avulla on edelleen taattava oikeus itsensä toteuttamiseen, tasapainon saavuttamiseen asiaankuuluvien digitaalisten taitojen ja elämäntaitojen välillä ja yksiön selviytymiskyvyn, kriittisen ajattelun ja innovointipotentiaalin tukemiseen;

4.  katsoo, että oppilaitoksilla ei ole varaa unohtaa opiskelijoidensa yleissivistystä, johon kuuluu sellaisten kriittisten ja kokonaisvaltaisten näkemysten synnyttäminen ja kehittäminen, joiden avulla he voivat toimia aktiivisina kansalaisina; katsoo, että kriittistä ajattelua ei voida vahvistaa vain opettamalla digitaalisia taitoja ja että vaatimuksena on myös hyvä yleissivistys;

5.  korostaa, että vaikka on olennaisen tärkeää lisätä oppijoiden perustason ja edistyneitä digitaalisia taitoja, perinteisiä ja humanistisia taitoja olisi silti edelleen vaalittava;

6.  muistuttaa, kuten komissio tammikuussa 2018 antamassaan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa toteaa, että vaikka oppilaitoksia on mukautettava uuteen teknologiaan ja innovatiivisiin pedagogisiin lähestymistapoihin, tätä ei saisi koskaan pitää päämääränä sinänsä, vaan pikemminkin keinona parantaa koulutuksen laatua ja osallistavuutta;

7.  korostaa, että digitaalisten teknologioiden vaikutusta koulutukseen ei ole tällä hetkellä helppo arvioida, mikä tarkoittaa sitä, että on välttämätöntä ottaa huomioon neurologinen tutkimus digitaalisen teknologian vaikutuksista aivojen kehitykseen; kehottaa näin ollen investoimaan puolueettomiin ja poikkitieteellisiin tutkimuksiin, jotka koskevat digitaalisen teknologian erilaisia vaikutuksia koulutukseen, ja liittämään kasvatustieteet, pedagogiikka, psykologia, sosiologia, neurotieteet ja tietojenkäsittelytiede yhteen siten, että voidaan saavuttaa mahdollisimman tarkka käsitys siitä, miten lapsen ja aikuisen mieli reagoi digitaaliseen ympäristöön, jotta voidaan maksimoida digitaalisen teknologian käytön hyödyt koulutuksessa ja minimoida sen riskit; korostaa, että on edistettävä sellaisten digitaalisten välineiden vastuullista käyttöä, joilla suojellaan oppijoiden fysiologista ja tuntohermostollista kehitystä sekä käyttäytymisen kehitystä erityisesti lapsuudessa, ja luotava sopiva tasapaino teknologian ja digitaalisten laitteiden jokapäiväisen käytön välille sekä oppilaitoksissa että yksityiselämässä;

8.  pitää valitettavana, että vaikka internetin ja mobiilisovellusten käyttö ja uudet tekniikat, kuten esineiden internet, ovat yleistyneet entisestään, kansalaiset ja erityisesti alaikäiset eivät usein ole tietoisia internetin ja tieto- ja viestintätekniikan välineiden käyttöön liittyvistä riskeistä, kuten henkilötietojen tietoturvaloukkauksista, laajalle levinneestä loppukäyttäjäseurannasta ja kyberrikollisuudesta; kehottaa siksi jäsenvaltioita antamaan koulujen opetussuunnitelmissa asianmukaisen roolin tietosuojalle ja peruskyberhygienialle;

9.  kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja oppilaitoksia parantamaan lasten turvallisuutta verkossa ja puuttumaan nettikiusaamiseen, vahingolliselle ja ahdistavalle sisällölle altistumiseen ja muihin kyberturvallisuusuhkiin kehittämällä ja toteuttamalla ennaltaehkäisyohjelmia ja tiedotuskampanjoja; kannustaa jäsenvaltioita edistämään entisestään #SafeInternet4EU-kampanjaa;

10.  korostaa, että parempien oppimiskokemusten ja -tulosten aikaansaamiseksi digitaaliset välineet on mukautettava opiskelijoiden tarpeisiin ja että siten opiskelijoista voi tulla aktiivisia kansalaisia sen sijaan, että heistä tulisi pelkkiä passiivisia teknologian kuluttajia;

11.  pitää valitettavana, että erilaisten ja yksilöllisten oppimismenetelmien edistämistä ja tehostamista koskevista digitalisaation mahdollisuuksista huolimatta digitaaliteknologian vaikutus itse koulutukseen on ollut rajallinen; ilmaisee erityisen huolensa siitä, että investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan kouluissa ja koulutuskeskuksissa eivät ole vielä saaneet aikaan toivottua koulutuskäytäntöjen muutosta; muistuttaa, että koulujen ja muiden oppimisympäristöjen on tuettava kaikkia opiskelijoita ja oppijoita ja vastattava heidän erityistarpeisiinsa kehittämällä tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita toimenpiteitä digitaalisten taitojen edistämiseksi varsinkin vammaisten opiskelijoiden, vähemmistöryhmien, muuttajayhteisöjen, koulutuksen keskeyttäneiden nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden keskuudessa; katsoo, että tällaista tukea voidaan helpottaa uusien teknologioiden käytön avulla;

12.  panee merkille kasvavan kuilun miesten ja naisten osallistumisessa digitaalialan koulutukseen, urapolkuihin ja yrittäjyyteen; korostaa, että sukupuolen kannalta tasapainoisen lähestymistavan omaksuminen tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalialan urien edistämiseen on olennaisen tärkeää ja että useampia naisopiskelijoita ja naisia olisi tuettava uran luomisessa digitaalialalla; pitää tärkeänä, että taataan naisten ja tyttöjen digitaalinen lukutaito sekä heidän osallistumisensa tieto- ja viestintätekniseen koulutukseen; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ikätason mukaisen tieto- ja viestintätekniikan opetuksen koulunkäynnin alkuvaiheessa keskittyen erityisesti toimenpiteisiin sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen ja vaihtoehtoisten väylien tarjoamiseksi tytöille STEAM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka) opiskeluun, sillä niihin liittyvät sukupuolistereotypiat ja naispuolisten roolimallien puute ovat tytöillä usein esteenä niiden opiskelulle; katsoo, että hienosäädetty naisten digitaalistrategia yhdistettynä komission tulevaan, sukupuolten välisen teknologisen kuilun kaventamista koskevaan toimintasuunnitelmaan voisi auttaa tehostamaan tähän liittyviä ponnisteluja;

13.  korostaa, että digitaalisten laitteiden puute ja koulujen puutteelliset yhteydet eri jäsenvaltioissa haittaavat digitaalisten taitojen opettamista oppilaille sekä digitaalisten opetusvälineiden saatavuutta; kehottaa jäsenvaltioita tekemään tuntuvia julkisia investointeja järjestääkseen kaikkiin kouluihin suuren kapasiteetin laajakaistan ja hyödyntämään tätä varten EU:n jo olemassa olevia ohjelmia, kuten Verkkojen Eurooppa -välinettä, josta voidaan tukea suuren kapasiteetin laajakaistaverkkojen fyysistä infrastruktuuria, sekä WiFi4EU-palvelusetelijärjestelmää; korostaa, että yhteenliitettävyyteen liittyvät ponnistelut ja rahoitus olisi kohdennettava erityisesti maaseudulle ja epäsuotuisille alueille sekä syrjäisimmille ja vuoristoisille alueille;

14.  korostaa, että oppilaitokset tarvitsevat tukea unionilta ja jäsenvaltioilta sekä kaikkien sidosryhmien, teollisuudenalan, paikallis- ja alueviranomaisten, yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan välistä tiivistä yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan sekä mediaopetuksen kehittämiseksi omien pedagogisten lähestymistapojensa mukaisesti, jotta vaikea siirtyminen entistä digitaalisempaan oppimisympäristöön toteutuu; korostaa, että koulutusalalla tarvitaan kokonaisvaltaista ja poikkitieteellistä koulustrategiaa digitaalisen muutoksen toteuttamiseksi;

15.  korostaa, että opettajien ja kouluttajien olisi oltava digitaalisen muutoksen keskiössä ja sen vuoksi vaadittava itselleen asianmukaista alkuvalmennusta ja jatkuvaa koulutusta, johon on sisällyttävä ikä- ja kehitystason mukaisia opetuskäytäntöjä käsitteleviä opintokokonaisuuksia; korostaa, että tällainen koulutus vaatii aikaa ja se ei saisi tuottaa ylimääräistä työtä heidän päivittäisten toimiensa lisäksi; korostaa, että digitaalisten taitojen opettaminen vaatii luku- ja laskutaidon kaltaisten muiden perustaitojen opettamista enemmän sitä, että opettajat päivittävät jatkuvasti tietojaan ja taitojaan; katsoo näin ollen, että opettajat tarvitsevat sopivaa, joustavaa ja korkealaatuista jatkuvaa ammatillista kehittämistä, joka vastaa heidän tarpeitaan; suhtautuu tältä osin myönteisesti eurooppalaisten verkkoalustojen käyttöön ammatillisten kehittämismahdollisuuksien lisäämiseen ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämiseen;

16.  panee merkille, että opetushenkilökunnalla on nyt entistä enemmän työtä digitaalisten sovellusten opetuskäytön yleistymisen käytön vuoksi; katsoo, että opetushenkilökuntakin on osallistettava oppimisprosessiin ja teknologian käyttöön, koska jos heillä ei ole tarvittavia digitaalisia taitoja, oppilaat on vaikeampi osallistaa oppimisprosessiin, mikä voi johtaa sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymiseen;

17.  kannattaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, jotka koskevat koulujen hallinnollisten prosessien digitalisointia, jotta hallinnollista taakkaa voidaan edelleen pienentää kaikilla tasoilla;

18.  kannustaa jäsenvaltioita edistämään ja rahoittamaan alueellisia ja paikallisia aloitteita sellaisten laadukkaiden opetuskäytäntöjen tukemiseksi, joilla pyritään tehostamaan innovointia;

19.  painottaa koulujen itsenäisen aseman arvoa koulutusalan innovoinnin aikaansaamisessa;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarjoamaan asianmukaista ohjausta poikkeusten lailliseen soveltamiseen tekijänoikeuslainsäädännöstä opetusalalla sekä mahdollistamaan suoran lisenssien saannin virallisen ja epävirallisen koulutuksen alan julkisille voittoa tavoittelemattomille laitoksille; katsoo, että opettajat ja oppilaat tarvitsevat turvallisuutta käyttäessään digitaalisesti tarjolla olevia resursseja ja opettaessaan ja oppiessaan taitoja; suosittaa, että komissio tarjoaisi oppilaitoksille, opetushenkilökunnalle ja oppilaille asiaa koskevaa ohjausta;

21.  tähdentää, että liikkuvien opiskelijoiden digitaalisten välineiden puute voi heikentää koulutuskokemusten laatua Euroopassa; kehottaa komissiota jatkamaan eurooppalaista opiskelijakorttia ja paperitonta Erasmus-hakua koskevia pilottialoitteitaan, jotta ne voidaan käynnistää seuraavalla monivuotisella ohjelmakaudella; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään vastuullisesti ja tehokkaasti unionin rahoitustukea sekä edistämään laajemman yleisön ja oppilaitosten rahoitusmahdollisuuksia, jotta kaikilla on mahdollisuus käyttää digitaalisia opiskelusisältöjä, välineitä ja ratkaisuja;

22.  korostaa, että digitaalisten taitojen edellyttämän elinikäisen oppimisen lähestymistavan mukaisesti hallitusten olisi varmistettava yhteistyössä yritysten ja kansalaisjärjestöjen kaltaisten sidosryhmien kanssa sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa kestävä digitaalinen muutos, jonka ulkopuolelle ei jätetä ketään;

23.  korostaa, että osallisuuden ja innovoinnin olisi oltava koulutusalan johtavina periaatteina digitaalisella aikakaudella; katsoo, että digitaaliteknologia ei saisi lisätä olemassa olevaa epätasa-arvoa, vaan sitä olisi sen sijaan käytettävä sosioekonomiselta taustaltaan erilaisten ja EU:n eri alueilta lähtöisin olevien opiskelijoiden välisen digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen; korostaa, että osallisuutta painottavassa lähestymistavassa on hyödynnettävä uuden digitaaliteknologian tarjoamien resurssien koko potentiaali mukaan lukien yksilöllinen opetus ja oppilaitosten väliset kumppanuudet ja että siten se voi mahdollistaa heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja vähäosaisten ihmisten pääsyn laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen ja tukea muuttajien ja pakolaisten kotoutumista;

24.  korostaa, että digitaalisen koulutukseen pääsyn edistäminen ei välttämättä merkitse yhdenvertaisia tilaisuuksia oppimiseen ja että vaikka teknologia on yhä yleisemmin satavilla, digitaalisten perustaitojen hankkiminen on edelleen esteenä ja digitaalinen kuilu yhä tosiasia; tähdentää, että Eurostatin tilastot osoittavat, ettei digitaalinen kuilu ole kuroutumassa umpeen ja että 44 prosentilla Euroopan unionissa asuvista ihmisistä ei ole digitaalisia perustaitoja(18);

25.  painottaa, että tieto- ja viestintätekniikan tehokkaassa käytössä tarvittavat monimutkaiset digitaaliset taidot edellyttävät perustaitojen hankkimista, että kaikki eivät ole tässä samalla lähtöviivalla, sillä perustasolla esiintyy edelleen huomattavia puutteita varsinkin heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien ja monien aikuisten tapauksessa, että koulutetummat ihmiset käyttävät internetiä uusien taitojen hankkimiseen ja uusien mahdollisuuksien luomiseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin vähemmän koulutetut ihmiset(19) ja että vaarana on, että teknologiasta tulee etuoikeutettujen koulutusväline eikä kaikille avautuva mahdollisuus;

26.  korostaa, että koulujen ja muiden, myös epäviralliseen koulutukseen kuuluvien, oppimisympäristöjen, hallinnollisia ja pedagogisia käytäntöjä on tarpeen muuttaa tasapuolisemmiksi, jotta ne tarjoaisivat tuntuvasti eriytettyjä ja perinpohjaisia tukirakenteita kaikille ja varsinkin syrjäytymisvaarassa oleviin ryhmiin kuuluville, kuten työttömille, muuttajille, vähäisen ammattipätevyyden hankkineille henkilöille, vammaisille ja ikääntyneille;

27.  suosittaa, että jäsenvaltiot kehittävät digitaalisen lukutaidon ohjelmia Euroopan vähemmistökielillä ja alueellisilla kielillä ja ottavat käyttöön kieliteknologiakoulutusta ja -välineitä koulujensa, yliopistojensa ja ammatillisten oppilaitostensa opetussuunnitelmissa; korostaa toistamiseen sitä, että lukutaito on edelleen merkittävä tekijä ja ehdoton edellytys yhteisöjen digitaalisen osallisuuden edistymiselle;

28.  painottaa, että jäsenvaltioiden olisi tarjottava tukea, jota koulutuslaitokset tarvitsevat kielten digitalisoinnin parantamiseksi unionissa; suosittaa, että koulut kaikkialla EU:ta käyttäisivät digitaaliteknologiaa rajatylittävien koulutusvaihtojen hyödyntämisen lisäämiseksi videokonferenssien ja virtuaaliluokkahuoneiden avulla; korostaa, että koulut eri puolilla EU:ta voisivat hyötyä digitaalisen sisällön rajat ylittävästä käytettävyydestä;

29.  korostaa kirjastojen avainroolia digitaalipalvelujen tarjoamisessa kansalaisille ja verkko-oppimisen ja -palvelujen asettamisessa kaikkien saataville avoimessa turvallisessa ympäristössä; suosittaa näin ollen, että näitä ponnisteluja rahoitetaan asianmukaisesti toisiaan täydentävistä EU:n, kansallisista, alueellisista ja paikallisista järjestelmistä ja että kirjastoille annetaan enemmän tunnustusta niiden keskeisestä roolista medialukutaidon kehittämisessä;

30.  kehottaa antamaan entistä enemmän painoarvoa epäviralliselle koulutukselle ja työpaikalla tarjottaville koulutusmahdollisuuksille, ja korostaa, että tarvitaan laadukkaita ja osallistavia koulutusjärjestelmiä, joilla on riittävät resurssit; katsoo, että mahdollisuudet uusien taitojen hankkimiseen ja uudelleenkoulutukseen ovat tärkeitä ja että olennaiset digitaalisten taitojen osatekijät on valtavirtaistettava työpaikan koulutusohjelmiin ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskenteleville henkilöille tarjottaviin erityisiin koulutusratkaisuihin; korostaa, että on tärkeää vahvistaa koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä sekä elinikäisen uraohjauksen ja -neuvonnan roolia pääsyn edistämisessä asianmukaiseen, joustavaan ja laadukkaaseen koulutukseen ja urapolkuihin;

31.  korostaa, että harjoittelujaksot digitaalialalla voivat auttaa opiskelijoita ja nuoria aikuisia hankkimaan käytännön digitaalitaitoja työssä; suhtautuu tässä mielessä myönteisesti uuteen, Erasmus+- ja Horisontti 2020 -ohjelmien kautta toteutettavaan Digital Opportunity -harjoittelupilottialoitteeseen; kehottaa antamaan tämän suuntaisesti uutta pontta uuden monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa toteutettaville ohjelmille;

32.  suosittaa, että jäsenvaltiot tarjoaisivat tiiviissä yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja koulutuksen tarjoajien kanssa vähäisen digitaaliset taidot omaaville aikuisille mahdollisuuksia taitojensa parantamiseen, jotta he voivat saavuttaa digitaalisten taitojen vähimmäistason;

33.  kehottaa jäsenvaltioita kartoittamaan yhteistyössä yritysten, paikallis- ja alueyhteisöjen, koulutuskeskusten ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa olemassa olevat osaamisvajeet, parantamaan digitaalista ja internetlukutaitoa, tehostamaan medialukutaitoa varsinkin alaikäisten keskuudessa ja toteuttamaan korkeatasoisen digitaalisen yhteenliitettävyyden ja osallisuuden;

34.  pitää myönteisenä yritysten osallistumista koulujen perustamiseen ja rahoittamiseen;

35.  pitää myönteisenä akateemisten ja tutkimuslaitosten sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien välisten strategisten kumppanuuksien perustamista osana Erasmus+‑ohjelman avaintoimea 2 tieto- ja viestintätekniikan alan osaamiskeskusten perustamista ja teknologia-alan uusyritysten kehittämisen tukemista silmällä pitäen;

36.  muistuttaa, että digitaalisten taitojen asianmukainen arviointi ja seuranta ovat tärkeitä edistyksen saavuttamiseksi; suhtautuu myönteisesti organisaatioille (esimerkiksi digitaalisen osaamisen viitekehys ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskeva eurooppalainen viitekehys) ja yksittäisille ihmisille (esimerkiksi SELFIE) tarkoitettujen EU:n tason välineiden kehittämiseen; korostaa kuitenkin, että digitaalisten taitojen tehokkaiden arviointimenetelmien on oltava dynaamisia ja joustavia ja niitä on päivitettävä jatkuvasti, ne on räätälöitävä oppijoiden tarpeisiin ja niillä on myös saatava aikaan laajempi käyttöönotto unionissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla;

37.  kehottaa jäsenvaltioita tekemään komission kanssa yhteistyötä varmistaakseen, että SELFIE-itsearviointiväline on käytettävissä jäsenvaltioiden alueellisilla ja vähemmistökielillä;

38.  suhtautuu myönteisesti siihen, että unioni on tehostanut digitaalisia taitoja ja koulutusta koskevien politiikkatoimien painotusta, mikä käy erityisesti ilmi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta, joka perustuu useisiin onnistuneisiin pienimuotoisiin toiminta-aloitteisiin, kuten EU:n koodausviikkoon, digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävään koalitioon ja Sofiassa hyväksyttyyn ”Call for Action on Digital Skills and Education” -asiakirjaan; katsoo, että ohjelmoinnin opetuksen olisi sisällyttävä laajempaan tietotekniikkaa ja kriittistä ja laskennallista ajattelua koskevaan koulutusstrategiaan;

39.  toteaa kuitenkin, että EU:n aloitteet ovat usein peräisin komission eri pääosastoista, mikä tekee tyhjäksi digitaalisia taitoja koskevan koordinoidun lähestymistavan soveltamisen;

40.  kannattaa digitaalisia taitoja varten tarkoitetun rahoituksen lisäämistä monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien seuraavan sukupolven puitteissa; painottaa, että komission on edistettävä näiden ohjelmien, myös Erasmus+-, Euroopan horisontti-, InvestEU- ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmien, välisiä synergioita ja varmistettava ohjelmien välinen koordinointi, jotta voidaan maksimoida laadukkaaseen digitaalisten taitojen kehittämiseen myönnettävän rahoituksen vaikuttavuus ja varmistaa kaiken ikäisten ja kaikkia taustoja edustavien oppijoiden kestävät oppimistulokset; korostaa, että lisäksi on tarpeen varata näiden ohjelmien ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen rahoitusta kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitalisointiin, jotta voidaan lisätä ja parantaa niiden käyttöä koulutuksessa ja kulttuurissa;

41.  korostaa, että unionin on tarpeen kehittää valmiuksiaan sellaisilla aloilla kuin tekoäly, massadata, ohjelmistotekniikka, kvanttilaskenta ja verkkosivujen suunnittelu; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille Digitaalinen Eurooppa -ohjelman digitaalisia taitoja koskevan osuuden;

42.  kehottaa lisäämään jäsenvaltioiden ja muun maailman välistä synergiaa internetkasvatuksen ja aktiivisen e-kansalaisuuden aloilla EU:n eri ulkoisen toiminnan mekanismien ja ohjelmien, myös Erasmus Mundus -toimintaohjelman, kautta;

43.  korostaa, että avoin tieto ja yhteiset digitaaliset tekniset välineet ja menetelmät voivat mahdollistaa koulutusalan innovoinnin ja kehittää avointa tiedettä edelleen, mikä edistäisi Euroopan talouden kukoistusta ja yrittäjyyshenkeä; korostaa lisäksi, että oppilaitosten digitalisointia ja digitaaliteknologian käyttöä oppimisessa koskevien tietojen kerääminen on olennaisen tärkeää tien viitoittamiseksi politiikkatoiminen laadinnalle; suosittaa näin ollen, että komissio ja jäsenvaltiot keräisivät tietoja oppilaitosten yhteenliitettävyysasteesta sekä järjestelyistä tutkintotietojen digitaaliseksi varmentamiseksi ja digitaalisesti hankittujen taitojen todentamiseksi, joka on yksi digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman tavoitteista;

44.  pitää valitettavana, että EU:n tasolla ei ole kehitetty digitaalisia taitoja koskevaa yleistä strategiaa, vaikka digitaalisen muutoksen vaikutukset EU:n sisämarkkinoihin ovat selviä; katsoo, että jäsenvaltioiden väliset erot kuvastavat tällaisen strategian tarvetta;

45.  pitää tärkeänä sellaisten suositusten laatimista, jotka koskevat opiskelijoiden opintojensa aikana hankkimia vähimmäistason digitaalisia taitoja; kehottaa tämän vuoksi ottamaan kaikissa jäsenvaltioissa käyttöön erityisen tieto- ja viestintätekniikkamoduulin, joka voisi perustua esimerkiksi PISAn TVT-moduuliin, ja osallistamaan opettajat sen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon; korostaa, että tieto- ja viestintätekniikkamoduuli olisi laadittava siten, että voidaan varmistaa, että jäsenvaltioiden oppilaitokset pyrkivät saavuttamaan saman digitaalisten taitojen tason jatkuvilla arvioinneilla eikä kokeisiin perustuvalla lähestymistavalla, ja että mahdolliset ongelmat havaitaan nopeasti; kannustaa jäsenvaltioita jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä varsinkin koulutukseen liittyvän innovoinnin alalla;

46.  katsoo, että digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma olisi nähtävä ensimmäisenä askeleena kohti täysipainosta elinikäiseen oppimiseen perustuvan lähestymistavan mukaista EU:n digitaalisen koulutuksen ja taitojen strategiaa, jolla voidaan tarjota entistä koordinoidumpi politiikkatoimikehys ja joka samalla mukautuu muuttuviin tilanteisiin; kehottaa sen vuoksi komissiota arvioimaan kriittisesti 11:tä suunnitelman mukaista toimea, myös niiden sosiaalisen osallistavuuden osalta, vuoden 2020 väliarvioinnin valmistelemiseksi; muistuttaa, että asianmukaisen uudelleentarkastelun olisi tarkoitettava sitä, että halutaan keskittyä ainoastaan parhaiten toteutuneisiin toimiin ja jätettävä ulkopuolelle ne, jotka eivät ole tuottaneet tuloksia, ja kehitettävä tarvittaessa uusia toimia; korostaa, että digitaalisten taitojen tehostaminen epävirallisen koulutuksen tarjoajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla vaikeammin saavutettavan aikuisväestön keskuudessa on tällä hetkellä räikeä puute suunnitelmassa;

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 112, 2.5.2018, s. 42.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0247.
(3) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135.
(4) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 44.
(5) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 182.
(6) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 76.
(7) EUVL C 443, 22.12.2017, s. 31.
(8) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1.
(9) EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15.
(10) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
(11) EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(12) EUVL C 372, 20.12.2011, s. 1.
(13) EUVL C 164, 8.5.2018, s. 24.
(14) http://eskills-scale.eu/fileadmin/eskills_scale/all_final_deliverables/scale_digitalisation_report.pdf
(15) Euroopan komissio, Education and Training Monitor 2017.
(16) Euroopan komissio, ”Naiset digitaalisella aikakaudella”, Luxemburg, 2018
(17) Euroopan komissio, Eläkkeiden riittävyyttä koskeva raportti (2018).
(18) Eurostat, 2016.
(19) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ‘The use of ICT to support innovation and lifelong learning for all – A report on progress’ (9. lokakuuta 2008) (SEC(2008)2629).


Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto: maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitominen uudelleen ***I
PDF 114kWORD 43k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 täytäntöönpanon tukemiseksi tehtyjen maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitomisesta uudelleen tai niiden siirtämisestä muihin kansallisten ohjelmien mukaisiin toimiin (COM(2018)0719 – C8-0448/2018 – 2018/0371(COD))
P8_TA(2018)0486A8-0370/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0719),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0448/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 30. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0370/2018),

A.  katsoo, että asian kiireellisyyden vuoksi on perusteltua toimittaa äänestys ennen kuin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan mukainen kahdeksan viikon määräaika on päättynyt;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(1);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse neuvoston päätösten (EU) 2015/1523 ja (EU) 2015/1601 täytäntöönpanon tukemiseksi tehtyjen maksusitoumusten jäljellä olevien määrien sitomisesta uudelleen tai näiden määrien siirtämisestä muihin kansallisten ohjelmien mukaisiin toimiin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2018/2000.)

(1)Tämä kanta korvaa 29. marraskuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0468).


Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustaminen ***I
PDF 264kWORD 108k
Euroopan parlamentin tarkistukset 11. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1293/2013 kumoamisesta (COM(2018)0385 – C8-0249/2018 – 2018/0209(COD))(1)
P8_TA(2018)0487A8-0397/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1293/20136 kaudeksi 2014–2020, on viimeisin yli 25 vuoden aikana toteutetuista unionin ohjelmista, joilla tuetaan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön ja poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa. Tuoreessa väliarvioinnissa7 ohjelma sai myönteisen arvion, ja siinä katsottiin, että ohjelmasta on tulossa tehokas, tuloksellinen ja merkityksellinen. Vuosien 2014–2020 Life-ohjelmaa olisi sen vuoksi jatkettava tietyin muutoksin, jotka määritettiin väliarvioinnissa ja sen jälkeisissä arvioissa. Näin ollen olisi perustettava ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), jäljempänä ’ohjelma’, vuonna 2021 alkavaksi kaudeksi.
(2)  Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1293/20136 kaudeksi 2014–2020, on viimeisin yli 25 vuoden aikana toteutetuista unionin ohjelmista, joilla tuetaan ympäristö- ja ilmastolainsäädännön ja poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa. Tuoreessa väliarvioinnissa7 ohjelma sai myönteisen arvion, ja siinä katsottiin, että ohjelma on jo erittäin kustannustehokas ja siitä on tulossa yleisesti ottaen tehokas, tuloksellinen ja merkityksellinen. Vuosien 2014–2020 Life-ohjelmaa olisi sen vuoksi jatkettava tietyin muutoksin, jotka määritettiin väliarvioinnissa ja sen jälkeisissä arvioissa. Näin ollen olisi perustettava ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), jäljempänä ’ohjelma’, vuonna 2021 alkavaksi kaudeksi.
_________________
_________________
6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).
6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).
7 Report on the Mid-term Evaluation of the Programme for Environment and Climate Action (LIFE) (SWD(2017)0355).
7 Report on the Mid-term Evaluation of the Programme for Environment and Climate Action (LIFE) (SWD(2017)0355).
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Ohjelmalla pyritään saavuttamaan unionin tavoitteet, jotka on asetettu ympäristöä ja ilmastoa sekä puhdasta energiaa koskevassa lainsäädännössä, politiikassa, suunnitelmissa ja kansainvälisissä sitoumuksissa, ja sillä olisi edistettävä siirtymistä kohti puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, energiatehokasta, vähähiilistä ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta, ympäristön laadun suojelua ja parantamista sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä joko suorien toimien kautta tai tukemalla näiden tavoitteiden sisällyttämistä muuhun politiikkaan.
(3)  Ohjelmalla pyritään saavuttamaan unionin tavoitteet, jotka on asetettu ympäristöä ja ilmastoa sekä puhdasta energiaa koskevassa lainsäädännössä, politiikassa, suunnitelmissa ja kansainvälisissä sitoumuksissa, ja sillä olisi oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa edistettävä siirtymistä kohti puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, energiatehokasta, hiilineutraalia ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta, ympäristön ja terveyden suojelua ja parantamista sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä, myös tukemalla Natura 2000 -verkostoa ja hoitamalla tehokkaasti ekosysteemejä ja torjumalla niiden rappeutumista, joko suorien toimien kautta tai tukemalla näiden tavoitteiden sisällyttämistä muuhun politiikkaan. Oikeudenmukainen siirtymä olisi saavutettava kuulemalla työmarkkinaosapuolia sekä alueita ja yhteisöjä, joihin asia vaikuttaa. Ne olisi myös sisällytettävä mahdollisuuksien mukaan hankkeiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Unioni on sitoutunut kehittämään kattavan lähestymistavan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niissä korostetaan luontaista yhteyttä pitkän aikavälin saatavuuteen tähtäävän luonnonvarojen hallinnan, ekosysteemipalvelujen, niiden ja ihmisten terveyden välisen linkin sekä kestävän ja sosiaalisesti osallistavan talouskasvun välillä. Tässä hengessä ohjelmalla olisi annettava materiaalinen panos sekä taloudelliseen kehitykseen että sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.
(4)  Unioni on sitoutunut kehittämään kattavan lähestymistavan YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteisiin. Niissä korostetaan luontaista yhteyttä pitkän aikavälin saatavuuteen tähtäävän luonnonvarojen hallinnan, ekosysteemipalvelujen, niiden ja ihmisten terveyden välisen linkin sekä kestävän ja sosiaalisesti osallistavan talouskasvun välillä. Tässä hengessä ohjelman olisi kuvastettava solidaarisuuden ja vastuunjaon periaatteita ja annettava materiaalinen panos sekä taloudelliseen kehitykseen että sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Kestävää kehitystä edistävät ympäristö- ja ilmastonsuojeluvaatimukset olisi sisällytettävä unionin kaikkien politiikkojen ja toimintojen määrittelyyn ja toteuttamiseen. Sen vuoksi olisi edistettävä synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, myös helpottamalla sellaisten toimien rahoitusta, jotka täydentävät strategisia integroituja hankkeita ja strategisia luontohankkeita, ja tuettava ohjelman puitteissa kehitettyjen ratkaisujen käyttöönottoa ja toistamista. Päällekkäisen rahoituksen ehkäiseminen edellyttää koordinointia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä toimiin, jotta estetään hallinnolliset päällekkäisyydet ja eri rahoitusvälineiden raportointivelvoitteista hankkeiden edunsaajille aiheutuva hallinnollinen rasite.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Ohjelmalla olisi edistettävä kestävää kehitystä sekä unionin ympäristöä, ilmastoa ja tilanteen mukaan puhdasta energiaa koskevan lainsäädännön, strategioiden, suunnitelmien ja kansainvälisten sitoumusten tavoitteiden saavuttamista. Näitä kansainvälisiä sitoumuksia ovat erityisesti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 20308, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus9 sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin sopimus10, jäljempänä ’Pariisin sopimus’.
(5)  Ohjelmalla olisi edistettävä kestävää kehitystä sekä unionin ympäristöä, ilmastoa ja tilanteen mukaan puhdasta energiaa koskevan lainsäädännön, strategioiden, suunnitelmien ja kansainvälisten sitoumusten tavoitteiden saavuttamista. Näitä kansainvälisiä sitoumuksia ovat erityisesti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 20308, biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus9 sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin sopimus10, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, UNECEn yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus), UNECEn kaukokulkeutumissopimus, YK:n vaarallisten jätteiden maanrajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus, Rotterdamin yleissopimus kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus.
_________________
_________________
8 Agenda 2030, hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 25.9.2015.
8 Agenda 2030, hyväksytty YK:n yleiskokouksessa 25.9.2015.
9 93/626/ETY: Neuvoston päätös 93/626/ETY, tehty 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1).
9 93/626/ETY: Neuvoston päätös 93/626/ETY, tehty 25 päivänä lokakuuta 1993, biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tekemisestä (EYVL L 309, 13.12.1993, s. 1).
10 EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.
10 EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.
Tarkistukset 6 ja 101
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Kattavien tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen tärkeää on kiertotalouspaketin11, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden12 ,13 ,14, unionin luontolainsäädännön15 sekä siihen liittyvien politiikkojen16 ,17 ,18 ,19 ,20, täytäntöönpano.
(6)  Kattavien tavoitteiden saavuttamiseksi erityisen tärkeää on kiertotalouspaketin11, vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden12 ,13 ,14, unionin luontosäännöstön14 a, 14 b, 15 sekä siihen liittyvien politiikkojen16 ,17 ,18 ,19 ,20, 20 a täytäntöönpano ja SEUT 192 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa koskevien yleisten toimintaohjelmien20 b, kuten seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman20 c, täytäntöönpano.
_________________
_________________
11 COM(2015)0614, 2.12.2015.
11 COM(2015)0614, 2.12.2015.
12 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, COM(2014)0015, 22.1.2014.
12 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet, COM(2014)0015, 22.1.2014.
13 EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (COM(2013)0216, 16.4.2013).
13 EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (COM(2013)0216, 16.4.2013).
14 ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti, COM(2016)0860, 30.11.2016.
14 ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” -säädöspaketti, COM(2016)0860, 30.11.2016.
14 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
14 b Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
15 Toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten, COM(2017)0198, 27.4.2017.
15 Toimintasuunnitelma luontoa, ihmisiä ja taloutta varten, COM(2017)0198, 27.4.2017.
16 Puhdasta ilmaa Euroopalle, COM(2013)0918.
16 Puhdasta ilmaa Euroopalle, COM(2013)0918.
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
18 Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, COM(2006)0231.
18 Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia, COM(2006)0231.
19 Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva strategia, COM(2016)0501.
19 Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva strategia, COM(2016)0501.
20 Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen toimintasuunnitelma, 8.11.2017.
20 Kohti mahdollisimman laajamittaista vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä – Direktiivin 2014/94/EU 10 artiklan 6 kohdan mukainen toimintasuunnitelma, 8.11.2017.
20 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
20 b Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista.
20 c Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)  Unioni pitää erittäin tärkeänä Life-hankkeiden tulosten pitkän aikavälin kestävyyttä ja valmiutta varmistaa ne ja ylläpitää niitä hankkeen toteuttamisen jälkeen muun muassa jatkamalla hanketta tai toistamalla ja/tai siirtämällä sen. Tämä edellyttää erityisten vaatimusten asettamista hakijoille ja unionin tason takeita sen varmistamiseksi, että muut EU:n rahoittamat hankkeet eivät heikennä Life-hankkeiden tuloksia.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Pariisin ilmastosopimukseen perustuvien unionin sitoumusten noudattaminen edellyttää, että unionista tulee energiatehokas, vähähiilinen ja ilmastonmuutoksen kestävä yhteiskunta. Tämä puolestaan edellyttää toimia, joissa keskitytään erityisesti niihin aloihin, jotka vaikuttavat eniten tämänhetkisiin CO2-päästöjen ja pilaantumisen tasoihin. Näin edistetään vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevien puitteiden ja jäsenvaltioiden yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanoa sekä unionin vuosisadan puoleenväliin ulottuviean ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelua. Ohjelman olisi myös sisällettävä toimenpiteitä, joilla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan politiikan täytäntöönpanoa, jotta vähennetään haavoittuvuutta, joka liittyy ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin.
(7)  Pariisin ilmastosopimukseen perustuvien unionin sitoumusten noudattaminen edellyttää, että unionista tulee kestävä, kiertotalouteen ja uusiutuvaan energiaan perustuva, energiatehokas, hiilineutraali ja ilmastonmuutoksen kestävä yhteiskunta. Tämä puolestaan edellyttää toimia, joissa keskitytään erityisesti niihin aloihin, jotka vaikuttavat eniten tämänhetkisiin kasvihuonekaasupäästöjen ja pilaantumisen tasoihin. Näin edistetään vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastopolitiikkaa koskevien puitteiden ja jäsenvaltioiden yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien täytäntöönpanoa sekä unionin vuosisadan puoleenväliin ulottuvien ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian täytäntöönpanoa Pariisin sopimuksessa asetetun hiilestä irtautumisen tavoitteen mukaisesti. Ohjelman olisi myös sisällettävä toimenpiteitä, joilla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan politiikan täytäntöönpanoa, jotta vähennetään haavoittuvuutta, joka liittyy ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Siirtyminen puhtaaseen energiaan edistää keskeisellä tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ja lisäksi siitä saadaan hyötyjä ympäristölle. Valmiuksien parantamiseen liittyvät toimet, joita vuoteen 2020 rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta, olisi sisällytettävä ohjelmaan, koska niiden tavoitteena ei ole rahoittaa huippuosaamista ja luoda innovointia vaan helpottaa jo saatavilla olevan, ilmastonmuutoksen hillintää edistävän teknologian käyttöönottoa. Näiden valmiuksien parantamiseen liittyvien toimien sisällyttäminen ohjelmaan tarjoaa mahdollisuuksia synergiaan alaohjelmien välillä ja lisää unionin rahoituksen yleistä johdonmukaisuutta. Tämän vuoksi olisi kerättävä ja levitettävä tietoja olemassa olevien tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönotosta Life-hankkeissa, mukaan lukien Euroopan horisontti -ohjelmasta ja sen edeltäjistä saadut ratkaisut.
(8)  Siirtyminen uusiutuvaan, energiatehokkaaseen ja hiilineutraaliin energiaan edistää keskeisellä tavalla ilmastonmuutoksen hillitsemistä, ja lisäksi siitä saadaan hyötyjä ympäristölle. Valmiuksien parantamiseen liittyvät toimet, joita vuoteen 2020 rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta, olisi sisällytettävä ohjelmaan, koska niiden tavoitteena ei ole rahoittaa huippuosaamista ja luoda innovointia vaan helpottaa jo saatavilla olevan, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevan ja ilmastonmuutoksen hillintää edistävän teknologian käyttöönottoa. Ohjelmaan olisi otettava mukaan kaikki sidosryhmät ja alat, jotka osallistuvat puhtaaseen energiaan siirtymiseen, kuten rakennusala, teollisuus, liikenne ja maatalous. Näiden valmiuksien parantamiseen liittyvien toimien sisällyttäminen ohjelmaan tarjoaa mahdollisuuksia synergiaan alaohjelmien välillä ja lisää unionin rahoituksen yleistä johdonmukaisuutta. Tämän vuoksi olisi kerättävä ja levitettävä tietoja olemassa olevien tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönotosta Life-hankkeissa, mukaan lukien Euroopan horisontti -ohjelmasta ja sen edeltäjistä saadut ratkaisut.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Puhdasta energiaa koskevan lainsäädännön vaikutustenarvioinneissa arvioidaan, että vuoteen 2030 ulottuvien unionin energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 177 miljardin euron lisäinvestointeja vuodessa kaudella 2021-2030. Suurimmat puutteet liittyvät investointeihin, jotka liittyvät hiilestä luopumiseen rakennuksissa (energiatehokkuuteen ja pienimuotoisiin uusiutuvan energian lähteisiin) ja joissa pääomaa on ohjattava kohti luonteeltaan erittäin hajautettuja hankkeita. Yksi Siirtyminen puhtaaseen energiaan -alaohjelman tavoitteista on luoda valmiuksia hankkeiden kehittämistä ja yhdistämistä varten, jotta voidaan helpommin hyödyntää varoja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja vauhdittaa investointeja puhtaaseen energiaan myös käyttämällä InvestEU-ohjelman rahoitusvälineitä.
(9)  Puhdasta energiaa koskevan lainsäädännön vaikutustenarvioinneissa arvioidaan, että vuoteen 2030 ulottuvien unionin energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää 177 miljardin euron lisäinvestointeja vuodessa kaudella 2021-2030. Suurimmat puutteet liittyvät investointeihin, jotka liittyvät hiilestä luopumiseen rakennuksissa (energiatehokkuuteen ja pienimuotoisiin uusiutuvan energian lähteisiin) ja joissa pääomaa on ohjattava kohti luonteeltaan erittäin hajautettuja hankkeita. Yksi Siirtyminen puhtaaseen energiaan -alaohjelman tavoitteista on luoda valmiuksia hankkeiden kehittämistä ja yhdistämistä varten, jotta voidaan helpommin hyödyntää varoja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja vauhdittaa investointeja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen myös käyttämällä InvestEU-ohjelman rahoitusvälineitä.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Life-ohjelma on ainoa nimenomaan ympäristö- ja ilmastotoimille varattu ohjelma, ja sillä on sen vuoksi keskeinen merkitys tuettaessa unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa näillä aloilla.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös mistä tahansa muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, tarkastetaan vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.
(11)  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös mistä tahansa muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, olisi tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Unionin tuoreimmassa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnissa21 osoitetaan, että tarvitaan merkittävää edistymistä unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon vauhdittamiseksi ja ympäristö- ja ilmastotavoitteiden sisällyttämiseksi muuhun politiikkaan. Ohjelman olisi sen vuoksi toimittava katalyyttina, jotta saavutetaan tarvittavaa edistymistä kehittämällä, testaamalla ja toistamalla uusia lähestymistapoja, tukemalla politiikan kehittämistä, seurantaa ja uudelleentarkastelua, parantamalla sidosryhmien osallistumista, saamalla liikkeelle investointeja kaikista unionin investointiohjelmista tai muista rahoituslähteistä ja tukemalla toimia, joilla poistetaan erilaiset esteet ympäristölainsäädännön edellyttämien keskeisten suunnitelmien tehokkaalle täytäntöönpanolle.
(12)  Ohjelman olisi sen vuoksi toimittava katalyyttina, jotta voidaan puuttua ympäristöpolitiikan täytäntöönpanon arvioinnissa havaittuihin horisontaalisiin ja systeemisiin haasteisiin sekä täytäntöönpanon puutteiden perimmäisiin syihin ja saavutetaan tarvittavaa edistymistä kehittämällä, testaamalla ja toistamalla uusia lähestymistapoja, tukemalla politiikan kehittämistä, seurantaa ja uudelleentarkastelua, parantamalla ympäristö- ja ilmastonmuutosasioiden sekä niihin liittyvän puhtaaseen energiaan siirtymisen hallinnointia, myös parantamalla monitasoista julkista osallistumista ja sidosryhmien osallistumista, saamalla liikkeelle investointeja kaikista unionin investointiohjelmista tai muista rahoituslähteistä ja tukemalla toimia, joilla poistetaan erilaiset esteet ympäristölainsäädännön edellyttämien keskeisten suunnitelmien tehokkaalle täytäntöönpanolle.
_________________
_________________
21 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi: yhteiset haasteet ja toimien yhdistäminen parempien tulosten aikaansaamiseksi (COM(2017)0063).
21 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi: yhteiset haasteet ja toimien yhdistäminen parempien tulosten aikaansaamiseksi (COM(2017)0063).
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ja tämän suuntaukseen kääntäminen, myös merien ekosysteemien osalta, edellyttää tukea asiaan liittyvän unionin lainsäädännön ja politiikan kehittämiselle, täytäntöönpanolle, täytäntöönpanon valvonnalle ja arvioinnille, mukaan lukien luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 202022, neuvoston direktiivi 92/43/ETY23 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY24 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1143/201425, erityisesti kehittämällä tietopohjaa politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten sekä kehittämällä, testaamalla, esittämällä ja soveltamalla parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja pienessä mittakaavassa tai räätälöityinä erityisiin paikallisiin, alueellisiin tai kansallisiin olosuhteisiin, mukaan lukien integroidut lähestymistavat direktiivin 92/43/ETY pohjalta laaditun hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Unionin olisi myös seurattava luonnon monimuotoisuuteen liittyviä menoja, jotta täytetään sen biologista monimuotoisuutta koskevasta yleissopimuksesta johtuvat raportointivelvollisuudet. Lisäksi olisi täytettävä seurantavaatimukset, jotka sisältyvät muuhun asiaa koskevaan unionin lainsäädäntöön.
(13)  Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja ekosysteemien rappeutumisen pysäyttäminen ja tämän suuntaukseen kääntäminen, myös merien ja muiden vesiperäisten ekosysteemien osalta, edellyttää tukea asiaan liittyvän unionin lainsäädännön ja politiikan kehittämiselle, täytäntöönpanolle, täytäntöönpanon valvonnalle ja arvioinnille, mukaan lukien luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 202022, neuvoston direktiivi 92/43/ETY23 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY24 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/201425, erityisesti kehittämällä tietopohjaa politiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten sekä kehittämällä, testaamalla, esittämällä ja soveltamalla parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja, kuten tehokasta hallintoa, pienessä mittakaavassa tai räätälöityinä erityisiin paikallisiin, alueellisiin tai kansallisiin olosuhteisiin, mukaan lukien integroidut lähestymistavat direktiivin 92/43/ETY pohjalta laaditun hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi myös seurattava luonnon monimuotoisuuteen liittyviä menojaan, jotta täytetään niiden biologista monimuotoisuutta koskevasta yleissopimuksesta johtuvat raportointivelvollisuudet. Lisäksi olisi täytettävä seurantavaatimukset, jotka sisältyvät muuhun asiaa koskevaan unionin lainsäädäntöön.
_________________
_________________
22 COM(2011)0244.
22 COM(2011)0244.
23 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
23 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Tuoreista arvioinneista, mukaan lukien luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin strategian 2020 väliarviointi ja luontolainsäädännön toimivuustarkastus, käy ilmi, että yksi tärkeimmistä syistä unionin luontolainsäädännön ja biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian puutteelliselle täytäntöönpanolle on asianmukaisen rahoituksen puute. Keskeiset unionin rahoitusvälineet, mukaan lukien [Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto], voivat antaa merkittävän panoksen näiden tarpeiden täyttämiseen. Ohjelmassa voidaan edelleen parantaa tällaisen valtavirtaistamisen tehokkuutta strategisilla luontohankkeilla, jotka on omistettu luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanon vauhdittamiseen, mukaan lukien toimet, jotka on määritetty direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadituissa hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävissä toimintasuunnitelmissa. Strategisilla luontohankkeilla olisi tuettava jäsenvaltioiden toimintaohjelmia, joiden avulla sisällytetään asiaan liittyvien luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet muihin politiikkoihin ja rahoitusvälineisiin. Siten varmistetaan, että saadaan käyttöön varoja näiden politiikkojen panemiseksi täytäntöön. Jäsenvaltiot voisivat päättää yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevassa strategisessa suunnitelmassa, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoista käytetään tietty osuus antamaan tukea toimille, jotka täydentävät tässä asetuksessa määritettyjä strategisia luontohankkeita.
(14)  Tuoreista arvioinneista, mukaan lukien luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin strategian 2020 väliarviointi ja luontolainsäädännön toimivuustarkastus, käy ilmi, että yksi tärkeimmistä syistä unionin luontolainsäädännön ja biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian puutteelliselle täytäntöönpanolle on asianmukaisen rahoituksen puute. Keskeiset unionin rahoitusvälineet, mukaan lukien [Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto], voivat antaa merkittävän panoksen näiden tarpeiden täyttämiseen sillä edellytyksellä, että niiden rahoitus on täydentävää. Ohjelmassa voidaan edelleen parantaa tällaisen valtavirtaistamisen tehokkuutta strategisilla luontohankkeilla, jotka on omistettu luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevan unionin lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanon vauhdittamiseen, mukaan lukien toimet, jotka on määritetty direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadituissa hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävissä toimintasuunnitelmissa. Strategisilla luontohankkeilla olisi tuettava toimintaohjelmia, joilla autetaan sisällyttämään asiaan liittyvien luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevat tavoitteet muihin politiikkoihin ja rahoitusvälineisiin. Siten varmistetaan, että saadaan käyttöön varoja näiden politiikkojen panemiseksi täytäntöön. Jäsenvaltiot voisivat päättää yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevassa strategisessa suunnitelmassa, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston varoista käytetään tietty osuus antamaan tukea toimille, jotka täydentävät tässä asetuksessa määritettyjä strategisia luontohankkeita.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  BEST-toimella (biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla koskeva vapaaehtoinen järjestelmä) edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua, mukaan lukien meriluonnon monimuotoisuus, ja ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä, mukaan lukien ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla. BEST on auttanut lisäämään tietoisuutta unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekologisesta merkityksestä maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Vuosina 2017 ja 2018 antamissaan ministerijulistuksissa unionin merentakaiset maat ja alueet ovat ilmaisseet arvostavansa kyseistä pienten avustusten järjestelmää luonnon monimuotoisuutta varten. On asianmukaista, että ohjelmaa jatketaan ja siitä rahoitetaan pieniä avustuksia luonnon monimuotoisuutta varten sekä syrjäisimmillä alueilla että merentakaisissa maissa ja alueilla.
(15)  BEST-toimella (biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla koskeva vapaaehtoinen järjestelmä) edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelua, mukaan lukien meriluonnon monimuotoisuus, ja ekosysteemipalvelujen kestävää käyttöä, mukaan lukien ekosysteemeihin perustuvat lähestymistavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, unionin syrjäisimmillä sekä merentakaisilla alueilla. Vuonna 2011 hyväksytyn BEST-valmistelutoimen ja sitä seuraavien BEST 2.0 -ohjelman ja BEST RUP -hankkeen avulla BEST on auttanut lisäämään tietoisuutta unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden ekologisesta merkityksestä ja niiden keskeisestä roolista maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Komissio arvioi, että näillä alueilla toteutettaviin hankkeisiin myönnettävän rahoitustuen tarve on 8 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosina 2017 ja 2018 antamissaan ministerijulistuksissa unionin merentakaiset maat ja alueet ovat ilmaisseet arvostavansa kyseistä pienten avustusten järjestelmää luonnon monimuotoisuutta varten. Siksi on asianmukaista ohjelmasta rahoitetaan edelleen pieniä avustuksia luonnon monimuotoisuutta varten, mukaan lukien valmiuksien kehittäminen ja rahoitettavien toimien pääomittaminen, sekä syrjäisimmillä alueilla että merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Kiertotalouden edistäminen edellyttää ajattelutavan muutosta siinä, miten materiaaleja ja tuotteita, myös muoveja, suunnitellaan, tuotetaan, kulutetaan ja hävitetään. Ohjelmalla olisi edistettävä siirtymistä kiertotalousmalliin erilaisille toimijoille (yritykset, viranomaiset ja kuluttajat) myönnettävällä rahoitustuella, erityisesti soveltamalla, kehittämällä ja toistamalla parasta teknologiaa ja parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka on räätälöity erityisiin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin olosuhteisiin, myös integroiduilla lähestymistavoilla jätehuoltoa ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanemiseksi. Tukemalla muovistrategian täytäntöönpanoa voidaan toteuttaa toimia, joilla puututaan erityisesti merten roskaantumisen aiheuttamaan ongelmaan.
(16)  Kiertotalouden ja resurssitehokkuuden edistäminen edellyttää ajattelutavan muutosta siinä, miten materiaaleja ja tuotteita, myös muoveja, suunnitellaan, tuotetaan, kulutetaan ja hävitetään. Ohjelmalla olisi edistettävä siirtymistä kiertotalousmalliin erilaisille toimijoille (yritykset, viranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja kuluttajat) myönnettävällä rahoitustuella, erityisesti soveltamalla, kehittämällä ja toistamalla parasta teknologiaa ja parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka on räätälöity erityisiin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin olosuhteisiin, myös integroiduilla lähestymistavoilla jätehierarkian soveltamiseksi ja jätehuoltoa ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanemiseksi. Tukemalla muovistrategian täytäntöönpanoa voidaan toteuttaa toimia, joilla puututaan erityisesti merten roskaantumisen aiheuttamaan ongelmaan.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Ympäristönsuojelun korkea taso on olennaisen tärkeä EU:n kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Ohjelmalla olisi tuettava unionin tavoitetta tuottaa ja käyttää kemikaaleja tavalla, jolla minimoidaan merkittävät haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, sekä laatia myrkytöntä ympäristöä koskeva unionin strategia. Ohjelmalla olisi lisäksi tuettava toimia, joilla helpotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY1 a täytäntöönpanoa, jotta saavutetaan melutasot, jotka eivät aiheuta ihmisen terveyteen kohdistuvia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja riskejä.
___________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/49/EY, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2002, ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta - Komission lausunto ympäristömelun arviointia ja hallintaa koskevan direktiivin sovittelukomitealle (EYVL L 189, 18.7.2002, s. 12).
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Unionin pitkän aikavälin tavoitteena ilmaa koskevaa politiikkaa varten on saavuttaa sellaiset ilmanlaadun tasot, jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Ihmiset ovat hyvin tietoisia ilman epäpuhtauksista ja odottavat viranomaisten toimivan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/228426 painotetaan roolia, joka unionin rahoituksella voi olla puhtaan ilman tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi ohjelmalla olisi tuettava hankkeita, mukaan lukien strategiset integroidut hankkeet, joissa on potentiaalia hyödyntää julkisia ja yksityisiä varoja, toimia esimerkkeinä hyvistä käytännöistä ja katalyyttina ilmanlaatusuunnitelmien ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle paikallisella, alueellisella, monen alueen, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
(17)  Unionin pitkän aikavälin tavoitteena ilmaa koskevaa politiikkaa varten on saavuttaa sellaiset ilmanlaadun tasot, jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön ja samalla lisätä ilmanlaadun parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen välisiä synergiaetuja. Ihmiset ovat hyvin tietoisia ilman epäpuhtauksista ja odottavat viranomaisten toimivan etenkin alueilla, joilla väestö ja ekosysteemit altistuvat ilman epäpuhtauksien suurille pitoisuuksille. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/228426 painotetaan roolia, joka unionin rahoituksella voi olla puhtaan ilman tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän vuoksi ohjelmalla olisi tuettava hankkeita, mukaan lukien strategiset integroidut hankkeet, joissa on potentiaalia hyödyntää julkisia ja yksityisiä varoja, toimia esimerkkeinä hyvistä käytännöistä ja katalyyttina ilmanlaatusuunnitelmien ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle paikallisella, alueellisella, monen alueen, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
_________________
_________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1).
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Meriympäristön suojelu ja ennallistaminen on yksi unionin ympäristöpolitiikan yleisistä tavoitteista. Ohjelmalla olisi tuettava seuraavia: luonnon monimuotoisuuden ja merten ekosysteemien hoito, säilyttäminen, ennallistaminen ja seuranta erityisesti Natura 2000 -merialueilla sekä lajien suojelu direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadittujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti; ympäristön hyvän tilan saavuttaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY28 mukaisesti; puhtaiden ja terveiden merien edistäminen; muoveja kiertotaloudessa koskevan EU:n strategian täytäntöönpano, jotta voidaan puuttua erityisesti kadonneiden kalastusvälineiden ja merten roskaantumisen aiheuttamaan ongelmaan; ja unionin osallistuminen kansainväliseen valtamerten hallinnointiin, joka on keskeistä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiselle sekä terveellisten merien turvaamiseksi tuleville sukupolville. Ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden olisi sisällettävä asiaankuuluvat toimet, joilla pyritään meriympäristön suojeluun.
(19)  Vesiympäristön suojelu ja ennallistaminen on yksi unionin ympäristöpolitiikan yleisistä tavoitteista. Ohjelmalla olisi tuettava seuraavia: luonnon monimuotoisuuden ja vesiperäisten ekosysteemien hoito, säilyttäminen, ennallistaminen ja seuranta erityisesti Natura 2000 -merialueilla sekä lajien suojelu direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadittujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti; ympäristön hyvän tilan saavuttaminen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY28 mukaisesti; puhtaiden ja terveiden merien edistäminen; muoveja kiertotaloudessa koskevan EU:n strategian täytäntöönpano, jotta voidaan puuttua erityisesti kadonneiden kalastusvälineiden ja merten roskaantumisen aiheuttamaan ongelmaan; ja unionin osallistuminen kansainväliseen valtamerten hallinnointiin, joka on keskeistä YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamiselle sekä terveellisten merien turvaamiseksi tuleville sukupolville. Ohjelman strategisten integroitujen hankkeiden ja strategisten luontohankkeiden olisi sisällettävä asiaankuuluvat toimet, joilla pyritään vesiympäristön suojeluun.
_________________
_________________
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
28 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Maatalousalueilla sijaitsevien Natura 2000 -alueiden suojelun taso on tätä nykyä erittäin heikko, mikä tarkoittaa, että kyseiset alueet ovat edelleen suojelun tarpeessa. Nykyiset Natura 2000 -alueita koskevat YMP-tuet ovat tehokkain keino säilyttää maatalousalueiden luonnon monimuotoisuus1 a. Kyseiset tuet ovat kuitenkin riittämättömiä, eikä niiden arvo luonnonpääoman kannalta ole suuri. Natura 2000 -alueita koskevia YMP-tukia olisi näin ollen lisättävä, jotta voidaan luoda kannustimia ympäristönsuojelulle kyseisillä alueilla.
_________________
1 a G. Pe’er, S. Lakner, R. Müller, G. Passoni, V. Bontzorlos, D. Clough, F. Moreira, C. Azam, J. Berger, P. Bezak, A. Bonn, B. Hansjürgens, L. Hartmann, J.Kleemann, A. Lomba, A. Sahrbacher, S. Schindler, C. Schleyer, J. Schmidt, S.Schüler, C. Sirami, M. von Meyer-Höfer, ja Y. Zinngrebe (2017). Is the CAP Fit for purpose? An evidence based fitness-check assessment. Leipzig, German Centre for Integrative Biodiversity Research (iDiv) Halle-Jena-Leipzig.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Ympäristöä, ilmastonmuutosta ja tähän liittyvää siirtymistä puhtaaseen energiaan koskevien asioiden hallinnon parantaminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan osallistumista siten, että lisätään yleisön tietoisuutta, kuluttajien osallistumista ja sidosryhmien, myös valtioista riippumattomien järjestöjen, osallistumisen laajentamista, siten, että järjestetään tähän liittyviä politiikkoja koskeva kuuleminen ja pannaan kyseiset politiikat täytäntöön.
(20)  Ympäristöä, ilmastonmuutosta ja tähän liittyvää siirtymistä puhtaaseen energiaan koskevien asioiden hallinnon parantaminen edellyttää kansalaisyhteiskunnan osallistumista siten, että lisätään yleisön tietoisuutta myös sellaisen viestintästrategian avulla, jossa otetaan huomioon uudet viestimet ja sosiaaliset verkostot, ja kuluttajien osallistumista ja laajennetaan monitasoista kansalaisten ja sidosryhmien, myös valtioista riippumattomien järjestöjen, osallistumista siten, että järjestetään tähän liittyviä politiikkoja koskeva kuuleminen ja pannaan kyseiset politiikat täytäntöön. Siksi on asianmukaista tukea ohjelmasta laajaa kansalaisjärjestöjen kirjoa ja sellaisten voittoa tavoittelemattomien yksiköiden verkostoja, joiden tavoitteet ovat unionin yleisen edun mukaisia ja jotka toimivat ensisijaisesti ympäristö- tai ilmastotoimien alalla siten, että myönnetään kilpailuttaen ja avoimella tavalla toiminta-avustuksia, jotta voidaan auttaa tällaisia kansalaisjärjestöjä, verkostoja ja yksiköitä edistämään tehokkaasti unionin politiikkaa ja jotta voidaan kehittää ja lujittaa niiden valmiuksia, jotta niistä tulisi tehokkaampia kumppaneita.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Vaikka hallinnon parantamisen kaikilla tasoilla tulisi olla monialainen tavoite kaikille ohjelman alaohjelmille, ohjelmalla olisi tuettava ympäristöhallintoa koskevan horisontaalisen lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimus tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepanooikeudesta ympäristöasioissa29.
(21)  Vaikka hallinnon parantamisen kaikilla tasoilla tulisi olla monialainen tavoite kaikille ohjelman alaohjelmille, ohjelmalla olisi tuettava ympäristö- ja ilmastoalaa koskevan unionin säännöstön, erityisesti ympäristöhallintoa koskevan horisontaalisen lainsäädännön kehittämistä, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa sekä tosiasiallista noudattamista, mukaan lukien lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa29 29 a, myös Århusin yleissopimuksen valvontakomitea huomioon ottaen.
_________________
_________________
29 EYVL L 124, 17.5.2005, s. 4.
29 EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4.
29 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Ohjelmalla olisi autettava markkinatoimijoita valmistautumaan ja tuettava niitä siirtymisessä kohti puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, energiatehokasta, vähähiilistä ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta testaamalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, parantamalla ammattimaisia taitoja, helpottamalla kuluttajien mahdollisuuksia saada kestäviä tuotteita ja palveluja, saamalla toimiin mukaan ja voimauttamalla mielipidevaikuttajia ja testaamalla uusia menetelmiä, joilla mukautetaan olemassa olevia prosesseja ja liiketoimintaympäristöä. Jotta tuetaan kestävien ratkaisujen laajaa käyttöönottoa markkinoilla, olisi edistettävä yleistä yleisön hyväksyntää ja kuluttajien osallistumista.
(22)  Ohjelmalla olisi autettava markkinatoimijoita valmistautumaan ja tuettava niitä siirtymisessä kohti puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, energiatehokasta, hiilineutraalia ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta testaamalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia, parantamalla ammattimaisia taitoja, helpottamalla kuluttajien mahdollisuuksia saada kestäviä tuotteita ja palveluja, saamalla toimiin mukaan ja voimauttamalla mielipidevaikuttajia ja testaamalla uusia menetelmiä, joilla mukautetaan olemassa olevia prosesseja ja liiketoimintaympäristöä. Jotta tuetaan kestävien ratkaisujen laajaa käyttöönottoa markkinoilla, olisi edistettävä yleistä yleisön hyväksyntää ja kuluttajien osallistumista.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Ohjelma on tarkoitettu tukemaan sellaisia demonstrointitekniikoita, lähestymistapoja ja parhaita käytäntöjä, jotka voidaan toistaa ja joita voidaan laajentaa. Innovatiiviset ratkaisut auttaisivat parantamaan ympäristönsuojelun tasoa ja kestävyyttä, etenkin kestävien viljelykäytäntöjen kehittämistä ilmastoon, veteen, maaperään, luonnon monimuotoisuuteen ja jätteisiin liittyvillä aloilla. Tässä yhteydessä olisi korostettava synergiaetuja muiden ohjelmien ja politiikkojen, kuten maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä koskevan eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden ja ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän, kanssa.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Unionin tasolla suuret investoinnit ympäristö- ja ilmastotoimiin rahoitetaan pääasiassa suurista unionin rahoitusohjelmista (valtavirtaistaminen). Katalyyttisen roolinsa perusteella ohjelmassa kehitetyillä strategisilla integroiduilla hankkeilla ja strategisilla luontohankkeilla olisi saatava aikaan rahoitusmahdollisuuksia kyseisistä rahoitusohjelmista sekä muista rahoituslähteistä, kuten kansallisista rahastoista, ja luotava synergiaa.
(23)  Unionin tasolla suuret investoinnit ympäristö- ja ilmastotoimiin rahoitetaan pääasiassa suurista unionin rahoitusohjelmista. Siksi on ehdottoman tärkeää tehostaa valtavirtaistamistoimia, varmistaa, että unionin muissa rahoitusohjelmissa on otettu huomioon kestävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen tai ilmastoon liittyvät näkökohdat, ja liittää kestävyystakeet kaikkiin unionin välineisiin. Komissiolla olisi oltava toimivalta hyväksyä yhteinen menetelmä ja ryhtyä vaikuttaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että unionin muut ohjelmat ja toimintapolitiikat eivät vaikuta kielteisesti Life-ohjelman hankkeisiin. Katalyyttisen roolinsa perusteella ohjelmassa kehitetyillä strategisilla integroiduilla hankkeilla ja strategisilla luontohankkeilla olisi saatava aikaan rahoitusmahdollisuuksia kyseisistä rahoitusohjelmista sekä muista rahoituslähteistä, kuten kansallisista rahastoista, ja luotava synergiaa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Strategisten luontohankkeiden ja strategisten integroitujen hankkeiden menestys riippuu kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä sellaisten valtiosta riippumattomien toimijoiden välisestä tiiviistä yhteistyöstä, joita ohjelman tavoitteet koskevat. Siksi hankkeiden kehittämisessä, toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa olisi sovellettava päätösten avoimuuden ja julkisuuden periaatteita, etenkin kun on kyse valtavirtaistamisesta tai kun mukana on useampia rahoituslähteitä.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjuminen noudattaen unionin sitoumuksia, jotka liittyvät Pariisin ilmastosopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen tavoitteen saavuttamista, että että EU:n talousarvion menoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän ohjelman toimissa 61 prosentilla ohjelman kokonaisrahoituksesta odotetaan edistettävän ilmastotavoitteita. Asianmukaiset toimet määritetään ohjelman laatimisen ja täytäntöönpanon aikana ja niitä arvioidaan uudestaan arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa.
(24)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjuminen koordinoidusti ja kunnianhimoisesti noudattaen unionin sitoumuksia, jotka liittyvät Pariisin ilmastosopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarvion menoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Tämän ohjelman toimissa [61] prosentilla ohjelman kokonaisrahoituksesta odotetaan edistettävän ilmastotavoitteita. Asianmukaiset toimet määritetään ohjelman laatimisen ja täytäntöönpanon aikana ja niitä arvioidaan uudestaan arviointi- ja uudelleentarkasteluprosesseissa.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Ohjelman täytäntöönpanossa olisi asianmukaisella tavalla otettava huomioon syrjäisimpiä alueita koskeva strategia SEUT-sopimuksen 349 artiklan sekä kyseisten alueiden erityistarpeiden ja haavoittuvuuksien mukaisesti. Lisäksi olisi otettava huomioon muut kuin ympäristöä, ilmastoa ja siirtymistä puhtaaseen energiaan koskevat unionin politiikat.
(25)  Ohjelman täytäntöönpanossa olisi asianmukaisella tavalla otettava huomioon syrjäisimpiä alueita koskeva strategia SEUT 349 artiklan sekä kyseisten alueiden erityistarpeiden ja haavoittuvuuksien mukaisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusta olisi tältä osin lisättävä asianmukaisesti. Lisäksi olisi otettava huomioon muut kuin ympäristöä, ilmastoa ja siirtymistä puhtaaseen energiaan koskevat unionin politiikat.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  Ohjelman täytäntöönpanon tukemiseksi komissio tekee yhteistyötä ohjelman kansallisten yhteyspisteiden kanssa, järjestää seminaareja ja työpajoja, julkaisee ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden luetteloita tai toteuttaa muita toimia, joilla helpotetaan kaikkia hankkeiden tulosten levittämistä ja kokemusten, tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä hankkeiden tulosten toistamista eri puolilla unionia. Näissä toimissa olisi keskityttävä erityisesti jäsenvaltioihin, joissa määrärahojen käyttöaste on alhainen, ja niillä olisi helpotettava viestintää ja yhteistyötä päätökseen saatettujen ja käynnistettyjen hankkeiden rahoituksen saajien, hakijoiden tai sidosryhmien kanssa, jotka toimivat samalla alalla.
(26)  Ohjelman täytäntöönpanon tukemiseksi komissio tekee yhteistyötä ohjelman kansallisten, alueellisten ja paikallisten yhteyspisteiden kanssa, myös paikallistason neuvontaverkoston perustamiseksi suurta lisäarvoa ja toimintapoliittista vaikuttavuutta tarjoavien hankkeiden kehittämisen helpottamiseksi sekä täydentävää rahoitusta, hankkeiden siirrettävyyttä ja pitkän aikavälin kestävyyttä koskevan tiedonsaannin varmistamiseksi, järjestää seminaareja ja työpajoja, julkaisee ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden luetteloita tai toteuttaa muita toimia, kuten mediakampanjoita, joilla helpotetaan hankkeiden tulosten levittämistä ja kokemusten, tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä hankkeiden tulosten toistamista eri puolilla unionia ja siten edistetään yhteistyötä ja viestintää. Näissä toimissa olisi keskityttävä erityisesti jäsenvaltioihin, joissa määrärahojen käyttöaste on alhainen, ja niillä olisi helpotettava viestintää ja yhteistyötä päätökseen saatettujen ja käynnistettyjen hankkeiden rahoituksen saajien, hakijoiden tai sidosryhmien kanssa, jotka toimivat samalla alalla. On olennaisen tärkeää, että myös alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja sidosryhmät osallistuvat tähän viestintään ja yhteistyöhön.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)  Yhteisrahoituksen vähimmäis- ja enimmäismäärät olisi asetettava tarvittavalle tasolle, jotta ohjelmasta voidaan edelleen antaa vaikuttavaa tukea, ja samalla olisi otettava huomioon tarvittava jousto ja mukautuvuus nykyisten toimien ja yksiköiden kirjon kannalta.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.
(31)  Rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä. Komission olisi varmistettava, että täytäntöönpano on helppotajuista, ja edistää todellista yksinkertaistamista hankkeiden kehittäjiä varten.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Jotta voidaan varmistaa, että ohjelmasta myönnettävä tuki ja ohjelman täytäntöönpano ovat johdonmukaisia unionin toimintapolitiikkojen ja painopisteiden kanssa ja täydentävät unionin muita rahoitusvälineitä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä monivuotisia työohjelmia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat kestävän kehityksen sekä ympäristöä, ilmastoa ja tilanteen mukaan puhdasta energiaa koskevan unionin politiikan ja lainsäädännön, strategioiden, suunnitelmien ja kansainvälisten sitoumusten tavoitteiden saavuttaminen, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
(38)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat ympäristönsuojelun korkean tason ja kunnianhimoisten ilmastotoimien edistäminen hyvän hallinnon ja useita sidosryhmiä käsittävän lähestymistavan avulla sekä ympäristöä, luonnon monimuotoisuutta, ilmastoa, kiertotaloutta ja tilanteen mukaan uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevan unionin politiikan ja lainsäädännön, strategioiden, suunnitelmien ja kansainvälisten sitoumusten tavoitteiden saavuttaminen, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
Tällä asetuksella perustetaan ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), jäljempänä 'ohjelma'.
Tällä asetuksella perustetaan ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), jäljempänä ’ohjelma’, ajanjaksoksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio kyseiseksi ajanjaksoksi, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1)  ’strategisilla luontohankkeilla’ hankkeita, joilla tuetaan luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista toteuttamalla johdonmukaisia toimintaohjelmia jäsenvaltioissa kyseisten tavoitteiden ja painopisteiden sisällyttämiseksi muihin politiikkoihin ja rahoitusvälineisiin, myös toteuttamalla koordinoidusti direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadittujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävät toimintasuunnitelmat;
1)  ’strategisilla luontohankkeilla’ hankkeita, joilla tuetaan luontoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista toteuttamalla johdonmukaisia toimintaohjelmia erityisesti sisällyttämällä kyseiset tavoitteet ja painopisteet muihin politiikkoihin ja rahoitusvälineisiin, myös toteuttamalla koordinoidusti direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadittujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävät toimintasuunnitelmat;
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on edistää siirtymistä kohti puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, energiatehokasta, vähähiilistä ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta, myös siirtymällä puhtaaseen energiaan, sekä ympäristön laadun suojelua ja parantamista sekä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä ja siten edistää kestävää kehitystä.
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa edistää siirtymistä kohti puhdasta, kiertotalouteen perustuvaa, energiatehokasta, hiilineutraalia ja ilmastonmuutoksen kestävää taloutta, suojella ja parantaa ympäristön laatua ja pysäyttää ja kääntää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien rappeutuminen ja siten edistää kestävää kehitystä.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  kehittää, demonstroida ja edistää innovatiivisia tekniikoita ja lähestymistapoja ympäristöä ja ilmastotoimia koskevan unionin lainsäädännön ja politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien siirtyminen puhtaaseen energiaan, ja edistää parhaiden käytäntöjen soveltamista luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen;
a)  kehittää, demonstroida ja edistää innovatiivisia tekniikoita ja lähestymistapoja ympäristöä ja ilmastotoimia koskevan unionin lainsäädännön ja politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien siirtyminen puhtaaseen uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantaminen, ja edistää luonnon ja luonnon monimuotoisuuden tehokasta hallintaa, niitä koskevaa tietopohjaa ja parhaiden käytäntöjen soveltamista niihin, myös tukemalla Natura 2000 -verkostoa;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  tukea asiaan liittyvän unionin lainsäädännön ja politiikan kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa, mukaan lukien hallinnon parantaminen vahvistamalla julkisten ja yksityisten toimijoiden valmiuksia ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista;
b)  tukea asiaan liittyvän unionin lainsäädännön ja politiikan kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa, tosiasiallista noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa, erityisesti tukemalla SEUT 192 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen yleisten unionin ympäristöalan toimintaohjelmien toteuttamista ja parantamalla ympäristö- ja ilmastoasioiden hallintoa kaikilla tasoilla, myös vahvistamalla julkisten ja yksityisten toimijoiden valmiuksia ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista;
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 5 450 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 6 442 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (7 272 000 000 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen:
2.  Seuraavassa esitetään 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen:
a)  3 500 000 000 euroa toiminta-alalle Ympäristö, josta
a)  4 715 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (5 322 000 000 euroa käypinä hintoina eli 73,2 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista) toiminta-alalle Ympäristö, josta
1)  2 150 000 000 euroa alaohjelmalle Luonto ja luonnon monimuotoisuus ja
1)  2 829 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (3 261 420 000 euroa käypinä hintoina eli 44,9 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista) alaohjelmalle Luonto ja luonnon monimuotoisuus ja
2)  1 350 000 000 euroa alaohjelmalle Kiertotalous ja elämänlaatu;
2)  1 886 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (2 060 580 000 euroa käypinä hintoina eli 28,3 prosenttia ohjelman kokonaismäärärahoista) alaohjelmalle Kiertotalous ja elämänlaatu;
b)  1 950 000 000 euroa toiminta-alalle Ilmastotoimet, josta
b)  1 950 000 000 euroa toiminta-alalle Ilmastotoimet, josta
1)  950 000 000 euroa alaohjelmalle Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ja
1)  950 000 000 euroa alaohjelmalle Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ja
2)  1 000 000 000 euroa alaohjelmalle Siirtyminen puhtaaseen energiaan.
2)  1 000 000 000 euroa alaohjelmalle Siirtyminen puhtaaseen energiaan.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:
1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat edellyttäen, että ne noudattavat kaikilta osin ohjelman kaikkia sääntöjä ja määräyksiä:
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
6 aartikla (uusi)
6 a artikla
Kansainvälinen yhteistyö
Ohjelman täytäntöönpanon aikana voidaan tehdä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen sekä niiden toimielinten ja elinten kanssa, jos se on tarpeen 3 artiklassa vahvistettujen yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
Ohjelma pannaan täytäntöön siten, että varmistetaan sen johdonmukaisuus Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalastusrahaston, Euroopan horisontti -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen ja InvestEU-ohjelman kanssa synergiaetujen luomiseksi, erityisesti kun kyse on strategisista luontohankkeista ja strategisista integroiduista hankkeista, ja ohjelman yhteydessä kehitettyjen ratkaisujen käyttöönoton ja toistamisen tukemiseksi.
Komissio varmistaa ohjelman johdonmukaisen täytäntöönpanon, ja komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdenmukaisuuden ja koordinoinnin Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston, koheesiorahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan meri- ja kalastusrahaston, Euroopan horisontti -ohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen, päästökauppajärjestelmän innovointirahaston ja InvestEU-ohjelman kanssa synergiaetujen luomiseksi, erityisesti kun kyse on strategisista luontohankkeista ja strategisista integroiduista hankkeista, ja ohjelman yhteydessä kehitettyjen ratkaisujen käyttöönoton ja toistamisen tukemiseksi. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat täydentävyyden kaikilla tasoilla. Komissio määrittää erityiset toimet ja ottaa käyttöön asiaankuuluvan rahoituksen muissa unionin ohjelmissa ja helpottaa muista lähteistä rahoitettavien täydentävien toimien yhdenmukaista ja koordinoitua täytäntöönpanoa.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Ohjelma pannaan täytäntöön oikeudenmukaisen siirtymän puitteissa siten, että asianomaiset yhteisöt ja alueet otetaan mukaan hankkeiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon erityisesti kuulemisten ja vuoropuhelun avulla.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta
3.  Alaohjelman ”Luonto ja luonnon monimuotoisuus” hankkeita, jotka koskevat Natura 2000 -alueiden hoitoa, ennallistamista ja seurantaa direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY mukaisesti, tuetaan direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadittujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti.
3.  Alaohjelman ”Luonto ja luonnon monimuotoisuus” hankkeissa, jotka koskevat Natura 2000 -alueiden hoitoa, ennallistamista ja seurantaa direktiivin 92/43/ETY ja direktiivin 2009/147/EY mukaisesti, on otettava huomioon kansallisten ja alueellisten suunnitelmien, strategioiden ja toimintapolitiikan painopisteet, jotka sisältyvät muun muassa direktiivin 92/43/ETY mukaisesti laadittuihin hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältäviin toimintasuunnitelmiin.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 4 kohta
4.  Avustuksilla voidaan rahoittaa toimia unionin ulkopuolella, jos hankkeilla pyritään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja unionin ulkopuolella toteutettavat toimet ovat tarpeen jäsenvaltioiden alueilla toteutettujen toimien tehokkuuden varmistamiseksi.
4.  Avustuksilla voidaan rahoittaa toimia jäsenvaltion tai jäsenvaltioon kuuluvan merentakaisen maan tai alueen ulkopuolella, jos hankkeilla pyritään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin ja unionin ulkopuolella toteutettavat toimet ovat tarpeen jäsenvaltioiden tai merentakaisen maan tai alueen alueilla toteutettujen toimien tehokkuuden varmistamiseksi tai sellaisten kansainvälisten sopimusten tukemiseksi, joiden sopimuspuoli unioni on.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta – a alakohta – 3 alakohta
3)  muut työohjelmassa mainitut kolmannet maat 4–6 kohdissa säädetyin edellytyksin;
3)  muut monivuotisissa työohjelmissa mainitut kolmannet maat 4–6 kohdissa säädetyin edellytyksin;
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 6 a kohta (uusi)
6 a.   Siirretään komissiolle valta antaa ohjelman varojen tehokkaan käytön ja 4 kohdassa tarkoitettujen oikeussubjektien tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi delegoituja säädöksiä 21 artiklan mukaisesti tämän artiklan täydentämiseksi määrittelemällä, milloin näiden oikeussubjektin osallistuminen unionin harjoittamaan ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan on riittävää, jotta niiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia ohjelmaan.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
12 aartikla (uusi)
12 a artikla
Hankkeiden esittämis- ja valintamenettelyt
1.  Ohjelmassa otetaan käyttöön seuraavat hankkeiden esittämis- ja valintamenettelyt
a)  yksinkertaistettu kaksivaiheinen toimintatapa, jossa esitetään ja arvioidaan ensin tiivistelmä ja sen jälkeen niiden hakijoiden täydellinen ehdotus, joiden ehdotukset on esivalittu;
b)  yksivaiheinen vakiomuotoinen toimintatapa, jossa esitetään ja arvioidaan yksinomaan täydellinen ehdotus. Vakiomuotoisen toimintatavan valitseminen yksinkertaistetun toimintatavan sijaan on perusteltava työohjelmassa ottaen huomioon kunkin alaohjelman ja mahdollisesti kunkin ehdotuspyynnön organisatoriset ja toiminnalliset rajoitukset.
2.  Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa tiivistelmällä tarkoitetaan enintään kymmenen sivun pituista muistiota, joka sisältää hankkeen sisällön kuvauksen, mahdollisen kumppanin tai kumppanit, mahdollisesti syntyvät rajoitukset ja valmiussuunnitelman niihin reagoimiseksi sekä strategian, jolla varmistetaan hankkeen tulosten kestävyys sen päättymisen jälkeen, hankkeeseen osallistuvia avustuksen saajia koskevat hallinnolliset lomakkeet ja hankkeen yksityiskohtaisen talousarvion.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
13 artikla
13 artikla
13 artikla
Myöntämisperusteet
Myöntämisperusteet
Myöntämisperusteet määritetään ehdotuspyynnöissä ottaen huomioon seuraavat:
Myöntämisperusteet määritetään monivuotisissa työohjelmissa 17 artiklan mukaisesti ja ehdotuspyynnöissä ottaen huomioon seuraavat:
a)  ohjelmasta rahoitetut hankkeet eivät saa haitata ohjelman ympäristö- tai ilmastotavoitteiden tai asiaankuuluvien puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevien tavoitteiden saavuttamista ja niiden on mahdollisuuksien mukaan edistettävä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käyttöä;
a)  ohjelmasta rahoitetut hankkeet eivät saa haitata ohjelman ympäristö- tai ilmastotavoitteiden tai asiaankuuluvien puhtaaseen energiaan siirtymistä koskevien tavoitteiden saavuttamista, ja niiden on aina mahdollisuuksien mukaan edistettävä ympäristöä säästävien julkisten hankintojen käyttöä;
a a)  hankkeissa on varmistettava kustannustehokas toimintatapa, ja niiden on oltava teknisesti ja taloudellisesti johdonmukaisia;
a b)  hankkeet, joilla on suurimmat mahdollisuudet edistää 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista, asetetaan etusijalle;
b)  hankkeet, joista saadaan sivuhyötyjä ja jotka edistävät synergiaa 4 artiklassa tarkoitettujen alaohjelmien välillä, asetetaan etusijalle;
b)  hankkeet, joista saadaan sivuhyötyjä ja jotka edistävät synergiaa 4 artiklassa tarkoitettujen alaohjelmien välillä, asetetaan etusijalle;
c)  hankkeet, joissa on eniten mahdollisuuksia siihen, että julkinen tai yksityinen sektori toistaa ne ja ottaa ne käyttöön tai että saadaan liikkeelle tai että saadaan liikkeelle laajoja investointeja tai taloudellisia resursseja (katalyyttipotentiaali), asetetaan etusijalle;
c)  hankkeet, joissa on eniten mahdollisuuksia siihen, että julkinen tai yksityinen sektori toistaa ne ja ottaa ne käyttöön tai että saadaan liikkeelle laajoja investointeja tai taloudellisia resursseja (katalyyttipotentiaali), saavat arvioinnissa lisäpisteitä;
d)  tavanomaisten hankkeiden toistettavuus on varmistettava;
d)  tavanomaisten hankkeiden toistettavuus on varmistettava;
e)  hankkeiden, jotka perustuvat ohjelmasta, sitä edeltävistä ohjelmista tai muista unionin ohjelmista rahoitetuista hankkeista saatuihin tuloksiin tai laajentavat tuloksia, on saatava lisäpisteitä arvioinnissa;
e)  hankkeiden, jotka perustuvat ohjelmasta, sitä edeltävistä ohjelmista tai muista unionin ohjelmista rahoitetuista hankkeista saatuihin tuloksiin tai laajentavat tuloksia, on saatava lisäpisteitä arvioinnissa;
f)  tarvittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeisiin maantieteellisillä alueilla, joilla on tiettyjä tarpeita tai heikkouksia, kuten alueilla, joilla on erityisiä ympäristöhaasteita tai luonnonhaittoja, rajaseutualueilla tai syrjäisimmillä alueilla.
f)  tarvittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hankkeiden luonnonmaantieteelliseen tasapainoon ja hankkeisiin maantieteellisillä alueilla, joilla on tiettyjä tarpeita tai heikkouksia, kuten alueilla, joilla on erityisiä ympäristöhaasteita tai luonnonhaittoja, rajaseutualueilla, luonnonarvoltaan merkittävillä alueilla tai syrjäisimmillä alueilla.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain toisesta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää kaikkia toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärää ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.
1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain toisesta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Muista unionin ohjelmista rahoitusta saaneet toimet eivät ole saaneet haitata 3 artiklassa vahvistettuja ympäristö- tai ilmastotavoitteita, jotta niille voidaan myöntää rahoitusta tästä ohjelmasta. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää kaikkia toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärää ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan mukaisesti.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin tai jotka noudattavat seuraavia kumulatiivisia, vertailukelpoisia edellytyksiä:
2.  Toimet, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin tai jotka noudattavat seuraavia kumulatiivisia, vertailukelpoisia edellytyksiä:
a)  ne arvioitu ohjelman mukaisen ehdotuspyynnön yhteydessä;
a)  ne arvioitu ohjelman mukaisen ehdotuspyynnön yhteydessä;
b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;
b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;
c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön nojalla budjettirajoitusten vuoksi.
c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön nojalla budjettirajoitusten vuoksi.
voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettu asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen, että toimet ovat yhteensopivia kyseessä olevan ohjelman tavoitteiden kanssa. Tällöin sovelletaan rahoitusta myöntävän rahaston sääntöjä.
voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan mukaisesti ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettu asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen, että toimet ovat yhteensopivia kyseessä olevan ohjelman tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden kanssa. Tällöin sovelletaan rahoitusta myöntävän rahaston sääntöjä.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
Ohjelmaan sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
Ohjelmaan sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti ottaen kestävyyttä ja avoimuutta koskevat vaatimukset asianmukaisesti huomioon.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – otsikko
Työohjelma
Monivuotinen työohjelma
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelma pannaan täytäntöön vähintään kahdella varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetulla työohjelmalla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.
1.  Ohjelma pannaan täytäntöön vähintään kahdella varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetulla työohjelmalla. Komissiolle siirretään valta antaa 21 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä kyseiset monivuotiset työohjelmat.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Komissio varmistaa, että molempia lainsäätäjiä ja asiaan liittyviä sidosryhmiä, myös kansalaisjärjestöjä, kuullaan asianmukaisesti, kun monivuotisia työohjelmia laaditaan.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  yhteisrahoituksen vähimmäis- ja enimmäismäärät eriteltyinä 4 artiklassa vahvistettujen alaohjelmien mukaisesti ja 10 artiklassa vahvistetut avustuskelpoiset toimet, joiden yhteisrahoituksen enimmäismäärät ensimmäisessä monivuotisessa työohjelmassa ovat 10 artiklan 2 kohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen toimien osalta enintään [60 prosenttia] avustuskelpoisista kuluista ja [75 prosenttia], kun kyseessä ovat Luonto ja luonnon monimuotoisuus -alaohjelmasta rahoitettavat hankkeet, jotka koskevat direktiivin 92/43/ETY täytäntöönpanossa ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja tai lintulajeja, joita direktiivin 2009/147/EY 16 artiklan nojalla perustettu mukauttamista tekniikan ja tieteen kehitykseen käsittelevä komitea pitää ensisijaisina rahoituskohteina, kun tämä on tarpeen suojelutavoitteen saavuttamiseksi;
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – a b alakohta (uusi)
a b)  rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu yleinen enimmäismäärä;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – d a alakohta (uusi)
d a)  monivuotisen työohjelman soveltamisaikana esitettävien ehdotuspyyntöjen suuntaa-antavat aikataulut;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – d b alakohta (uusi)
d b)  hankkeiden esittämis- ja valintamenettelyn tekniset menetelmät ja avustusten osalta 13 artiklassa vahvistetut valinta-ja myöntämisperusteet.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Ensimmäisen monivuotisen työohjelman kesto on neljä vuotta, ja toisen työohjelman kesto on kolme vuotta.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Komissio varmistaa, että kussakin ehdotuspyynnössä käyttämättä jäävät varat kohdennetaan uudelleen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin eri tyyppisiin toimiin.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Komissio varmistaa, että sidosryhmiä kuullaan monivuotisia työohjelmia laadittaessa.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa ottaen asianmukaisesti huomioon johdonmukaisuuden, synergiat, unionin tason lisäarvon ja pitkän aikavälin kestävyyden ympäristöalan toimintaohjelman asiaa koskevia painopisteitä käyttäen.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt.
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt, käyttäen liitteen II mukaisesti vahvistettuja tuotos- ja tulosindikaattoreita. Arviointiin on tarvittaessa liitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.
Arvioinnin on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:
a)  ohjelman täytäntöönpanon laadulliset ja määrälliset näkökohdat;
b)  resurssien käytön tehokkuus;
c)  se, missä määrin kaikkien toimenpiteiden tavoitteet on saavutettu, ja mahdollisuuksien mukaan tulokset ja vaikutukset;
d)  hankkeiden toteutunut tai odotettu onnistuminen unionin muiden rahastojen käytössä ottaen etenkin huomioon edut, joita saavutetaan entistä paremmalla johdonmukaisuudella unionin muiden rahoitusvälineiden kanssa;
e)  tavoitteiden välisen synergian saavuttaminen sekä se, miten ohjelma täydentää muita asiaankuuluvia unionin ohjelmia;
f)  unionin tason lisäarvo ja ohjelman pitkäaikaiset vaikutukset toimenpiteiden uusimista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemisen perustaksi;
g)  se, missä määrin sidosryhmät ovat osallistuneet;
h)  määrällinen ja laadullinen analyysi ohjelman vaikutuksesta direktiivissä 92/43/ETY ja direktiivissä 2009/147/EY lueteltujen luontotyyppien ja lajien suojelun tasoon.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 3 kohta
3.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklan toisessa kohdassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin.
3.  Komissio suorittaa ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklan toisessa kohdassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin, jota täydennetään ulkoisella ja riippumattomalla jälkiarviointikertomuksella, jossa käsitellään ohjelman täytäntöönpanoa ja tuloksia.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 4 kohta
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja niihin tekemänsä huomautukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ja julkistaa arviointien tulokset.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Rahoituksen saajien on tätä varten käytettävä liitteessä II kuvattua ohjelmalogoa kaikessa viestinnässä, ja sen on oltava esillä kansalaisten nähtävillä olevilla mainostauluilla strategisesti merkittävissä paikoissa. Kaikissa ohjelman yhteydessä hankituissa kestävissä tuotteissa on oltava ohjelmalogo, lukuun ottamatta komission yksilöimiä tapauksia.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta
4.  Asetuksella (EU) N:o 1293/2013 perustetuista rahoitusvälineistä takaisin saatavat varat voidaan sijoittaa [InvestEU-rahaston] puitteissa perustettuihin rahoitusvälineisiin.
4.  Asetuksella (EU) N:o 1293/2013 perustetuista rahoitusvälineistä takaisin saatavat varat voidaan kohdentaa uudelleen tämän ohjelman mukaisiin toimiin.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 2.1 alakohta – 3 a luetelmakohta (uusi)
–  Kemikaalit
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 2.1 alakohta – 5 a luetelmakohta (uusi)
–  Melu
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 2.1 alakohta – 5 b luetelmakohta (uusi)
–  Resurssien käyttö ja tehokkuus
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta – 2.2 a alakohta (uusi)
2.2 a  Tietoisuuden lisääminen
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
Liite II a (uusi)
LIITE II a
Ohjelmalogo
20181211-P8_TA(2018)0487_FI-p0000002.png

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0397/2018).


Työntekijöiden suojeleminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta ***I
PDF 114kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta (COM(2017)0011 – C8-0010/2017 – 2017/0004(COD))
P8_TA(2018)0488A8-0142/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0011),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0010/2017),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 31. toukokuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 24. lokakuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A8‑0142/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimän muutoksia aiheuttaville aineille altistumiseen työssä liittyviltä vaaroilta annetun direktiivin 2004/37/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/130.)

(1) EUVL C 288, 31.8.2017, s. 56.


Elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuus ja kestävyys ***I
PDF 278kWORD 90k
Euroopan parlamentin tarkistukset 11. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 [yleinen elintarvikelainsäädäntö], direktiivin 2001/18/EY [muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön], asetuksen (EY) N:o 1829/2003 [muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut], asetuksen (EY) N:o 1831/2003 [rehun lisäaineet], asetuksen (EY) N:o 2065/2003 [savuaromit], asetuksen (EY) N:o 1935/2004 [elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit], asetuksen (EY) N:o 1331/2008 [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely], asetuksen (EY) N:o 1107/2009 [kasvinsuojeluaineet] ja asetuksen (EU) 2015/2283 [uuselintarvikkeet] muuttamisesta (COM(2018)0179 – C8-0144/2018 – 2018/0088(COD))(1)
P8_TA(2018)0489A8-0417/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 viite
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan, 114 artiklan ja 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan,
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan, 114 artiklan, 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan ja 192 artiklan 1 kohdan,
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)  Riskinhallinnan, riskinarvioinnin ja riskiviestinnän olisi perustuttava muun muassa ennalta varautumisen periaatteen perusteelliseen soveltamiseen.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Sen vuoksi on tarpeen varmistaa koko riskinanalyysin ajaksi kattava ja jatkuva riskiviestintäprosessi, jossa ovat mukana riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavat unionin ja kansalliset tahot. Prosessiin olisi yhdistettävä avoin vuoropuhelu kaikkien asianomaisten osapuolten välillä, jotta varmistetaan riskianalyysin johdonmukaisuus ja yhtenäisyys.
(4)  Sen vuoksi on tarpeen varmistaa koko riskinanalyysin ajaksi avoin, riippumaton, jatkuva ja osallistava riskiviestintäprosessi, jossa ovat mukana riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavat unionin ja kansalliset tahot. Prosessissa olisi palautettava kansalaisten luottamus siihen, että sen keskiössä on tämän asetuksen tavoite eli korkeatasoinen ihmisten elämän ja terveyden suojelu ja kuluttajien etujen suojelu. Prosessilla olisi myös voitava edistää osallistavaa ja avointa vuoropuhelua kaikkien asianomaisten osapuolten, erityisesti suuren yleisön, välillä, jotta varmistetaan ennen kaikkea yleisen edun ehdoton ensisijaisuus sekä riskianalyysin paikkansapitävyys, kattavuus, avoimuus ja yhtenäisyys.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Kauppasopimuksia tehtäessä unionin olisi varmistettava, että kolmansien maiden kumppaneiden elintarvikelainsäädäntö takaa vähintään samantasoisen elintarviketurvallisuuden kuin unionin lainsäädäntö, jotta voidaan varmistaa kuluttajien turvallisuus ja estää epäreilu kilpailu unionin tuotteiden kanssa.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Erityishuomiota olisi kiinnitettävä siihen, että selitetään yhtenäisellä ja asianmukaisella tavalla ja viivyttelemättä itse riskinarvioinnin tulokset mutta myös se, miten niitä aiotaan käyttää riskinhallintapäätösten perustana tarpeen mukaan muiden merkityksellisten tekijöiden kanssa.
(5)  Erityishuomiota olisi kiinnitettävä siihen, että selitetään täsmällisellä, selkeällä ja puolueettomalla tavalla ja viivyttelemättä itse riskinarvioinnin tulokset mutta myös se, miten niitä aiotaan käyttää riskinhallintapäätösten perustana tarpeen mukaan muiden merkityksellisten tekijöiden kanssa.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Tätä varten on tarpeen vahvistaa riskiviestinnän yleiset tavoitteet ja periaatteet ottaen huomioon riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävät.
(6)  Tätä varten on tarpeen vahvistaa riskiviestinnän yleiset tavoitteet ja periaatteet. Tässä yhteydessä on otettava huomioon riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävät ja varmistettava niiden riippumattomuus.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Yleissuunnitelmassa olisi yksilöitävä keskeiset tekijät, jotka on otettava huomioon riskiviestintätoimia harkittaessa, kuten riskin eri tasot, riskin luonne ja sen mahdollinen vaikutus kansanterveyteen, keneen tai mihin riski vaikuttaa suoraan tai välillisesti, riskialtistuksen tasot, kyky hallita riskiä sekä muut tekijät, jotka vaikuttavat näkemykseen riskistä, mukaan luettuna kiireellisyys sekä sovellettavat lainsäädäntöpuitteet ja markkinayhteys. Yleissuunnitelmassa olisi myös yksilöitävä käytettävät välineet ja kanavat ja perustettava asianmukaiset mekanismit yhtenäisen riskiviestinnän varmistamiseksi.
(8)  Yleissuunnitelmassa olisi vahvistettava käytännön järjestelyt, joilla huolehditaan tarvittavien tietojen asettamisesta yleisön saataville, jotta riskinhallintaprosessi olisi mahdollisimman avoin. Siinä olisi yksilöitävä keskeiset tekijät, jotka on otettava huomioon riskiviestintätoimia harkittaessa, kuten riskin eri tasot, riskin luonne ja sen mahdollinen vaikutus kansanterveyteen, eläinten terveyteen ja ympäristöön, keneen tai mihin riski vaikuttaa suoraan tai välillisesti, riskialtistuksen tasot, kyky minimoida riski ja hallita sitä sekä muut tekijät, jotka vaikuttavat näkemykseen riskistä, mukaan luettuna kiireellisyys sekä sovellettavat lainsäädäntöpuitteet ja markkinayhteys. Yleissuunnitelmassa olisi myös yksilöitävä käytettävät välineet ja kanavat ja perustettava asianmukaiset mekanismit yhtenäisen riskiviestinnän varmistamiseksi.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Riskinarviointiprosessin avoimuudella autetaan elintarviketurvallisuusviranomaista parantamaan kuluttajien ja yleisesti kansalaisten silmissä tehtävänsä hoitamiseen liittyvää legitimiteettiä, lujitetaan luottamusta sen toimintaan ja varmistetaan, että demokraattisessa järjestelmässä elintarviketurvallisuusviranomaisen vastuuvelvollisuus unionin kansalaisiin nähden lisääntyy. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää säilyttää kansalaisten ja muiden asianomaisten osapuolten luottamus riskianalyysiprosessiin, joka on unionin elintarvikelainsäädännön pohjana, ja erityisesti riskinarviointiin, mukaan luettuna elintarviketurvallisuusviranomaisen organisaatioon ja riippumattomuuteen.
(9)  Riskinarviointiprosessin avoimuuden parantaminen auttaisi elintarviketurvallisuusviranomaista parantamaan kuluttajien ja yleisesti kansalaisten silmissä tehtävänsä hoitamiseen liittyvää legitimiteettiä, lujittaisi luottamusta sen toimintaan ja varmistaisi, että demokraattisessa järjestelmässä elintarviketurvallisuusviranomaisen vastuuvelvollisuus unionin kansalaisiin nähden lisääntyy. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää palauttaa kansalaisten ja muiden asianomaisten osapuolten luottamus riskianalyysiprosessiin, joka on unionin elintarvikelainsäädännön pohjana, ja erityisesti riskinarviointiin, mukaan luettuna elintarviketurvallisuusviranomaisen organisaatioon, toimintaan ja riippumattomuuteen.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  On aiheellista linjata elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan kokoonpano erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaiseksi Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoista vuonna 2012–2012 antaman julkilausuman22 mukaisesti.
Poistetaan.
__________________
22 https://europa.eu/european-union/sites/europaeu/files/docs/body/joint_statement_and_common_approach_2012_fi.pdf.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Kokemusten perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan tehtävät keskittyvät hallinto- ja rahoitusnäkökohtiin eivätkä vaikuta elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen toiminnan riippumattomuuteen. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokuntaan edustajia kaikista jäsenvaltioista ja edellytettävä, että näillä edustajilla on kokemusta erityisesti riskinarvioinnista.
(11)  Kokemusten perusteella elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan tehtävät keskittyvät hallinto- ja rahoitusnäkökohtiin eivätkä vaikuta elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisen toiminnan riippumattomuuteen. Sen vuoksi on aiheellista sisällyttää elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokuntaan edustajia kaikista jäsenvaltioista, komissiosta ja Euroopan parlamentista sekä kansalaisyhteiskunnasta ja elinkeinoelämästä ja edellytettävä, että näillä edustajilla on kokemusta erityisesti riskinarvioinnista ja että vältetään kaikki eturistiriidat.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Johtokunta olisi valittava siten, että varmistetaan korkein mahdollinen pätevyys ja asiaankuuluvan kokemuksen laajuus jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja komission edustajien keskuudesta.
(12)  Johtokunta olisi valittava siten, että varmistetaan korkein mahdollinen pätevyys, sitoutuminen terveyden ja ympäristön suojeluun ja asiaankuuluvan kokemuksen laajuus jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja komission edustajien keskuudesta.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Yleistä elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen toimivuustarkastuksessa yksilöitiin joitakin puutteita elintarviketurvallisuusviranomaisen kyvyssä pitää pitkällä aikavälillä yllä korkean tason asiantuntemustaan. Erityisesti tiedelautakuntien jäsenyyttä hakevien ehdokkaiden määrä on vähentynyt. Järjestelmää on näin ollen vahvistettava, ja jäsenvaltioiden olisi toimittava aktiivisemmin sen varmistamiseksi, että unionin riskinarviointijärjestelmän tarpeiden täyttämiseksi – tieteellisen asiantuntemuksen korkean tason, riippumattomuuden ja monialaisen asiantuntemuksen osalta – on tarjolla riittävä asiantuntijapooli.
(13)  Yleistä elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen toimivuustarkastuksessa yksilöitiin joitakin puutteita elintarviketurvallisuusviranomaisen valmiudessa pitää pitkällä aikavälillä yllä korkean tason asiantuntemustaan asiantuntijahenkilöstön avulla. Lisäksi tiedelautakuntien jäsenyyttä hakevien ehdokkaiden määrä on vähentynyt, ja tämän syitä olisi tarkasteltava. Kaksi kolmasosaa tiedelautakuntien asiantuntijoista tulee kuudesta jäsenvaltiosta. Koska noin 20 prosenttia kansallisista asiantuntijoista tulee Yhdistyneestä kuningaskunnasta, ongelma pahenee, kun Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista. Tämän ilmiön torjumiseksi tehokkaammin järjestelmää on näin ollen vahvistettava ja tuettava, ehdokkaita on kannustettava hakemaan jäsenyyttä ja jäsenvaltioiden olisi auettava levittämään tiedelautakuntien ja tiedekomitean jäsenyyttä koskevia elintarviketurvallisuusviranomaisen kiinnostuksenilmaisupyyntöjä sen varmistamiseksi, että tarjolla on riittävä riippumaton asiantuntijapooli, toteuttamalla tukitoimia ja käyttämällä kannustimia ja palkitsemisjärjestelmiä osallistujamäärän ja osallistumispyyntöjen lisäämiseksi.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Jotta voidaan pitää riskinarviointi riippumattomana riskinhallinnasta ja muista etunäkökohdista unionin tasolla, on aiheellista, että jäsenvaltioiden suorittama tiedelautakuntien jäsenten nimeäminen, elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajan suorittama jäsenten valinta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan suorittama jäsenten nimittäminen perustuvat tiukkoihin kriteereihin, joilla varmistetaan asiantuntijoiden huippuosaaminen ja riippumattomuus ja samalla vaadittava monialainen asiantuntemus kuhunkin tiedelautakuntaan. Tätä varten on myös olennaisen tärkeää, että toiminnanjohtaja, jonka tehtävänä on puolustaa elintarviketurvallisuusviranomaisen etuja ja etenkin sen asiantuntemuksen riippumattomuutta, osallistuu tieteellisten asiantuntijoiden valintaan ja nimittämiseen. Käyttöön olisi myös otettava lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että tieteellisillä asiantuntijoilla on keinot toimia riippumattomasti.
(14)  Jotta voidaan pitää riskinarviointi riippumattomana riskinhallinnasta ja muista etunäkökohdista unionin tasolla, on aiheellista, että tiedelautakuntien jäsenten nimeäminen, elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnanjohtajan suorittama jäsenten valinta ja elintarviketurvallisuusviranomaisen johtokunnan suorittama jäsenten nimittäminen perustuvat tiukkoihin kriteereihin, joilla varmistetaan asiantuntijoiden huippuosaaminen ja riippumattomuus ja samalla vaadittava monialainen asiantuntemus kuhunkin tiedelautakuntaan. Tätä varten on myös olennaisen tärkeää, että toiminnanjohtaja, joka on elintarviketurvallisuusviranomaisen oikeudellinen edustaja ja jonka tehtävänä on puolustaa elintarviketurvallisuusviranomaisen etuja ja valvoa sen toimintaa ja etenkin sen asiantuntemuksen riippumattomuutta, osallistuu tieteellisten asiantuntijoiden valintaan ja nimittämiseen. Käyttöön olisi myös otettava toimenpiteitä, joihin kuuluu myös asianmukainen rahallinen korvaus ja joilla varmistetaan, että tieteellisillä asiantuntijoilla on keinot toimia riippumattomasti ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa elintarviketurvallisuusviranomaiselle tehtävään riskinarviointityöhön.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  On olennaisen tärkeää varmistaa elintarviketurvallisuusviranomaisen tehokas toiminta ja parantaa sen asiantuntemuksen kestävyyttä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa elintarviketurvallisuusviranomaisen ja jäsenvaltioiden antamaa tukea tiedelautakuntien toimintaan. Elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi erityisesti järjestettävä tiedelautakuntien tehtäviä tukevaa valmistelutyötä, myös pyytämällä elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilökuntaa tai elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa verkostoituneita kansallisia tieteellisiä organisaatioita laatimaan alustavia tieteellisiä lausuntoja vertaistarkastelua ja tiedelautakuntien hyväksyntää varten.
(15)  On olennaisen tärkeää varmistaa elintarviketurvallisuusviranomaisen tehokas toiminta ja parantaa sen asiantuntemuksen kestävyyttä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa elintarviketurvallisuusviranomaisen ja jäsenvaltioiden antamaa tukea tiedelautakuntien toimintaan. Elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi erityisesti järjestettävä tiedelautakuntien tehtäviä tukevaa valmistelutyötä, myös pyytämällä elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilökuntaa tai elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa verkostoituneita kansallisia tieteellisiä organisaatioita laatimaan alustavia tieteellisiä lausuntoja vertaistarkastelua ja tiedelautakuntien hyväksyntää varten. Tämä ei saisi vaikuttaa elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteellisten arviointien riippumattomuuteen.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Lupamenettelyt perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan on luvanhakijan tehtävänä todistaa, että lupamenettelyn kohde täyttää unionin turvallisuusvaatimukset sen hallussa olevan tieteellisen tiedon pohjalta. Tämän periaatteen lähtöolettamuksena on se, että kansanterveyttä suojellaan paremmin, kun luvanhakijalla on todistustaakka, koska sen on osoitettava, että kohde on turvallinen ennen sen saattamista markkinoille, sen sijaan, että viranomaisten olisi osoitettava, että kohde ei ole turvallinen, jotta ne voivat kieltää sen markkinoille saattamisen. Lisäksi julkisia varoja ei pitäisi käyttää sellaisten kalliiden tutkimusten teettämiseen, jotka viime kädessä auttavat elintarviketeollisuutta saattamaan tuotteita markkinoille. Tämän periaatteen ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti luvanhakijoiden on toimitettava unionin alakohtaisen elintarvikelainsäädännön nojalla tehtävän lupahakemuksen tueksi asiaan liittyvät tutkimukset, mukaan luettuna testit, kohteen turvallisuuden ja joissakin tapauksissa tehokkuuden osoittamiseksi.
(16)  Lupamenettelyt perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan on luvanhakijan tehtävänä todistaa, että lupamenettelyn kohde täyttää unionin turvallisuusvaatimukset sen hallussa olevan tieteellisen tiedon pohjalta. Tämän periaatteen lähtöolettamuksena on se, että kansanterveyttä ja ympäristöä suojellaan paremmin, kun luvanhakijalla on todistustaakka, koska sen on osoitettava, että kohde on turvallinen ennen sen saattamista markkinoille, sen sijaan, että viranomaisten olisi osoitettava, että kohde ei ole turvallinen, jotta ne voivat kieltää sen markkinoille saattamisen. Lisäksi julkisia varoja ei pitäisi käyttää sellaisten kalliiden tutkimusten teettämiseen, jotka viime kädessä auttavat elintarviketeollisuutta saattamaan tuotteita markkinoille. Tämän periaatteen ja sovellettavien sääntelyvaatimusten mukaisesti luvanhakijoiden on toimitettava unionin alakohtaisen elintarvikelainsäädännön nojalla tehtävän lupahakemuksen tueksi asiaan liittyvät tutkimukset, mukaan luettuna testit, kohteen turvallisuuden ja joissakin tapauksissa tehokkuuden osoittamiseksi.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)  Unionin virastojen vertailu osoittaa, että elintarviketurvallisuusviranomainen tarvitsee lupamenettelyyn jopa 55 kuukautta eli viisi kertaa pidemmän ajan kuin Euroopan lääkevirasto (EMA). Tämä saa yritykset luopumaan investoinneista innovatiivisiin tuotteisiin ja heikentää pitkällä aikavälillä unionin kilpailukykyä. Pitkät lupamenettelyt myös heikentävät luottamusta elintarviketurvallisuusviranomaiseen. Siksi on aiheellista kiireellisesti taata riskinarvioinnin tehokkuus lisäämällä rahoitus- ja henkilöstöresursseja.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Lupahakemusten sisällöstä on olemassa säännöksiä. On keskeisen tärkeää, että elintarviketurvallisuusviranomaiselle riskinarviointia varten toimitettu lupahakemus täyttää sovellettavat vaatimukset, jotta varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaisen tekemän tieteellisen arvioinnin mahdollisimman korkea laatu. Luvanhakijoilla ja erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei aina ole selkeää käsitystä näistä vaatimuksista. Sen vuoksi on aiheellista, että elintarviketurvallisuusviranomainen antaa pyynnöstä mahdollisille luvanhakijoille neuvoja lupahakemukseen sovellettavista säännöistä ja sen vaaditusta sisällöstä ennen hakemuksen virallista toimittamista puuttumatta kuitenkaan toimitettavien tutkimusten suunnitteluun, mikä on edelleen luvanhakijan vastuulla. Prosessin avoimuuden varmistamiseksi elintarviketurvallisuusviranomaisen antamat neuvot olisi julkaistava.
(17)  Lupahakemusten sisällöstä on olemassa säännöksiä. On keskeisen tärkeää, että elintarviketurvallisuusviranomaiselle riskinarviointia varten toimitettu lupahakemus täyttää sovellettavat vaatimukset, jotta varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaisen tekemän tieteellisen arvioinnin mahdollisimman korkea laatu. Luvanhakijoilla ja erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei aina ole selkeää käsitystä näistä vaatimuksista. Sen vuoksi on aiheellista, että elintarviketurvallisuusviranomainen antaa pyynnöstä mahdollisille luvanhakijoille neuvoja lupahakemukseen sovellettavista säännöistä ja sen vaaditusta sisällöstä ennen hakemuksen virallista toimittamista. Komission olisi viimeistään [36 kuukauden kuluttua tämän muutosasetuksen voimaantulosta] arvioitava annettujen yleisten neuvojen vaikutusta elintarviketurvallisuusviranomaisen toimintaan. Komission olisi arvioitava erityisesti niiden vaikutusta elintarviketurvallisuusviranomaisen resurssien jakoon ja sen riippumattomuuteen.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi saatava tietoonsa luvanhakijan tekemien kaikkien tutkimusten kohteet unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtävää tulevaa lupahakemusta varten. Tätä varten on tarpeen ja asianmukaista, että tutkimuksia teettävät elintarvikealan toimijat ja niitä tekevät laboratoriot ilmoittavat elintarviketurvallisuusviranomaisille näistä teetettävistä tutkimuksista. Ilmoitettuja tutkimuksia koskevat tiedot olisi julkaistava vasta, kun vastaava lupahakemus on julkaistu avoimuutta koskevien sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
(18)  Elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi saatava tietoonsa luvanhakijan tekemien kaikkien tutkimusten kohteet unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtävää tulevaa tai uusittavaa lupahakemusta varten. Tätä varten on tarpeen ja asianmukaista, että tutkimuksia teettävät elintarvikealan toimijat ja niitä tekevät laboratoriot ilmoittavat elintarviketurvallisuusviranomaisille näistä unionissa tai sen ulkopuolella teetettävistä tutkimuksista. Ilmoitettuja tutkimuksia koskevat tiedot olisi julkaistava vasta, kun vastaava lupahakemus tai luvan uusimishakemus on julkaistu avoimuutta koskevien sovellettavien sääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittamasta lupien arvioinnista ollaan yleisesti huolissaan, koska arviointi perustuu ensisijaisesti elintarviketeollisuuden tutkimuksiin. Elintarviketurvallisuusviranomainen tekee jo hakuja tieteellisistä julkaisuista voidakseen tarkastella muita tietoja ja tutkimuksia, joita on olemassa sen arvioitavaksi toimitetusta kohteesta. Jotta voidaan antaa lisätakeita sen varmistamiseksi, että elintarviketurvallisuusviranomainen saa käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat tieteelliset tiedot ja tutkimukset, jotka ovat saatavilla lupamenettelyn kohteesta, on aiheellista säätää kolmansien osapuolten kuulemisesta sen kartoittamiseksi, mitä muita asiaankuuluvia tieteellisiä tietoja tai tutkimuksia on saatavilla. Tehokkuuden lisäämiseksi kuuleminen olisi suoritettava siinä vaiheessa, kun lupahakemukseen sisällytetyt elintarviketeollisuuden toimittamat tutkimukset julkaistaan tämän asetuksen avoimuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.
(20)  Elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittamasta lupien arvioinnista ollaan yleisesti huolissaan, koska arviointi perustuu ensisijaisesti elintarviketeollisuuden tutkimuksiin. Uuden lupahakemuksen tapauksessa elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi aina tehtävä hakuja tieteellisistä julkaisuista voidakseen tarkastella muita tietoja ja tutkimuksia, joita on olemassa sen arvioitavaksi toimitetusta kohteesta, ja pyydettävä tarvittaessa lisätutkimuksia. Elintarviketurvallisuusviranomaisen olisi tarjottava pääsy kaikkeen sen hallussa olevaan asiaa koskevaan tieteelliseen kirjallisuuteen. Jotta voidaan antaa lisätakeita sen varmistamiseksi, että elintarviketurvallisuusviranomainen saa käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat tieteelliset tiedot ja tutkimukset, jotka ovat saatavilla lupamenettelyn kohteesta, on aiheellista säätää kolmansien osapuolten kuulemisesta sen kartoittamiseksi, mitä muita asiaankuuluvia tieteellisiä tietoja tai tutkimuksia on saatavilla. Tehokkuuden lisäämiseksi kuuleminen olisi suoritettava välittömästi sen jälkeen, kun lupahakemukseen sisällytetyt elintarviketeollisuuden toimittamat tutkimukset on julkaistu tämän asetuksen avoimuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Elintarvikealan toimijoiden unionin alakohtaisen elintarvikelainsäädännön nojalla tekemän lupahakemuksen tueksi toimittamissa tutkimuksissa, myös testeissä, noudatetaan yleensä kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, jotka tarjoavat yhtenäisen perustan niiden laadulle, etenkin tulosten toistettavuuden osalta. Joissakin tapauksissa saattaa kuitenkin esiintyä sovellettavien vaatimusten noudattamiseen liittyviä ongelmia, minkä vuoksi käytössä on kansallisia järjestelmiä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen. On aiheellista säätää lisätakeista, joilla vakuutetaan kansalaiset tutkimusten laadusta, ja tehostetusta auditointijärjestelmästä, jossa jäsenvaltiot valvovat, että tutkimuksia ja testejä tekevät laboratoriot noudattavat edellä esitettyjä periaatteita, ja komissio todentaa tämän valvonnan.
(21)  Elintarvikealan toimijoiden unionin alakohtaisen elintarvikelainsäädännön nojalla tekemän lupahakemuksen tueksi toimittamien tutkimusten, myös testien, olisi perustuttava riippumattomaan vertaisarvioituun kirjallisuuteen, tai niissä olisi noudatettava kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja hyvän laboratoriokäytännön periaatteita, jotka tarjoavat yhtenäisen perustan niiden laadulle, etenkin tulosten toistettavuuden osalta. Joissakin tapauksissa saattaa kuitenkin esiintyä sovellettavien vaatimusten noudattamiseen liittyviä ongelmia, minkä vuoksi käytössä on kansallisia järjestelmiä, joilla varmistetaan vaatimusten noudattaminen. On aiheellista säätää lisätakeista, joilla vakuutetaan kansalaiset tutkimusten laadusta, ja tehostetusta auditointijärjestelmästä, jossa jäsenvaltiot tai kolmannet maat valvovat yhteistyössä komission terveys- ja elintarviketarkastusten ja analysoinnin osaston kanssa, että tutkimuksia ja testejä tekevät laboratoriot noudattavat edellä esitettyjä periaatteita unionissa ja kolmansissa maissa, ja komissio todentaa tämän valvonnan.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Prosessin olisi oltava riittävän joustava, jotta uudet havainnot vakavista terveysvaikutuksista voidaan ottaa nopeasti huomioon, vaikka lainsäädännön edellyttämät tietovaatimukset eivät nimenomaisesti kattaisi niitä.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Elintarvikkeiden turvallisuus on arkaluonteinen aihe ja ratkaisevan tärkeä kaikkien unionin kansalaisten kannalta. Vaikka säilytetäänkin periaate, jonka mukaan elintarviketeollisuuden on osoitettava, että se noudattaa unionin vaatimuksia, on tärkeää ottaa käyttöön täydentävä todentamisväline, jolla puututaan erityistapauksiin, joilla on suurta yhteiskunnallista merkitystä, kun turvallisuuskysymyksiin liittyy ristiriitoja; kyseessä on lisätutkimusten teettäminen, jotta voidaan todentaa riskinarvioinnin yhteydessä käytetty näyttö. Kun otetaan huomioon, että tämä poikkeuksellinen todentamisväline rahoitettaisiin unionin talousarviosta ja sen käytön pitäisi pysyä oikeasuhteisena, komission olisi oltava vastuussa tällaisten todentamistutkimusten teettämisen käynnistämisestä. Olisi otettava huomioon, että joissakin erityistapauksissa teetettävien tutkimusten on ehkä oltava alaltaan laajempia kuin kyseessä oleva näyttö (esimerkiksi silloin, kun esiin on tullut uutta tieteellistä tietoa).
(22)  Elintarvikkeiden turvallisuus on arkaluonteinen aihe ja ratkaisevan tärkeä kaikkien unionin kansalaisten kannalta. Vaikka säilytetäänkin periaate, jonka mukaan elintarviketeollisuuden on osoitettava, että se noudattaa unionin vaatimuksia, on tärkeää ottaa käyttöön täydentävä todentamisväline, jolla puututaan erityistapauksiin, joilla on suurta yhteiskunnallista merkitystä, kun turvallisuuskysymyksiin liittyy ristiriitoja; kyseessä on lisätutkimusten teettäminen, jotta voidaan todentaa riskinarvioinnin yhteydessä käytetty näyttö. Kun otetaan huomioon, että tämä poikkeuksellinen todentamisväline rahoitettaisiin unionin talousarviosta ja sen käytön pitäisi pysyä oikeasuhteisena, komission olisi ristiriitaisten tieteellisten tulosten tapauksessa oltava vastuussa tällaisten todentamistutkimusten teettämisen käynnistämisestä. Olisi otettava huomioon, että joissakin erityistapauksissa teetettävien tutkimusten on ehkä oltava alaltaan laajempia kuin kyseessä oleva näyttö riskinarviointiprosessissa (esimerkiksi silloin, kun esiin on tullut uutta tieteellistä tietoa).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)   Århusin yleissopimuksessa vahvistetaan erinäisiä ympäristöä koskevia yleisön oikeuksia. Århusin yleissopimuksessa määrätään jokaiselle kuuluvasta oikeudesta saada ympäristöä koskevaa tietoa, joka on viranomaisten hallussa, oikeudesta osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja oikeudesta tarkastella menettelyjä sellaisten julkisten päätösten kyseenalaistamiseksi, jotka on tehty noudattamatta kahta edellä mainittua oikeutta tai ympäristölainsäädäntöä yleensä.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Myös eurooppalainen kansalaisaloite ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” vahvisti osaltaan, että elintarviketeollisuuden teettämien ja lupahakemukseen liitettävien tutkimusten avoimuudesta ollaan23 huolissaan.
(24)  Unioni on Århusin yleissopimuksen osapuolena todennut, että entistä parempi ympäristöä koskevan tiedon saanti ja yleisön osallistuminen päätöksentekoon parantavat päätösten laatua ja täytäntöönpanoa, myötävaikuttavat yleisön tietoisuuteen ympäristöasioista sekä antavat yleisölle mahdollisuuden ilmaista huolenaiheensa ja viranomaisille mahdollisuuden ottaa tällaiset huolenaiheet asianmukaisesti huomioon. Myös eurooppalainen kansalaisaloite ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” vahvisti osaltaan, että elintarviketeollisuuden teettämien ja lupahakemukseen liitettävien tutkimusten avoimuudesta ollaan23 huolissaan.
__________________
__________________
23 Komission tiedonanto eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” (C(2017) 8414 final).
23 Komission tiedonanto eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” (C(2017) 8414 final).
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  Olisi perustettava delegoiduilla säädöksillä Euroopan elintarvikeviraston valituslautakunta käyttäen mallina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/20061 a 89–93 artiklassa säädettyä Euroopan elintarvikeviraston valituslautakuntaa.
_______________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Sen määrittämiseksi, minkä tasoisella tietojen paljastamisella päästään asianmukaiseen tasapainoon, riskinarviointiprosessin avoimuuteen liittyviä kansalaisten oikeuksia olisi arvioitava suhteessa kaupallisten hakijoiden oikeuksiin ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 178/2002 tavoitteet.
(27)  Sen määrittämiseksi, minkä tasoisella ennakoivalla tietojen paljastamisella päästään asianmukaiseen tasapainoon, tarvetta varmistaa riskinarviointiprosessin avoimuus olisi arvioitava suhteessa kaupallisten hakijoiden oikeuksiin ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 178/2002 tavoitteet, jotka koskevat ihmisten elämän ja terveyden suojelun korkeaa tasoa, kuluttajien etujen suojelua sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojelua, kasvien terveyttä ja ympäristönsuojelua.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27 a)   Tässä asetuksessa vahvistetuilla tietojen aktiivista levittämistä koskevilla säännöksillä ei ole tarkoitus rajoittaa millään tavalla asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 ja asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 säädettyjen oikeuksien soveltamisalaa.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  On myös tarpeen asettaa erityiset vaatimukset, joka koskevat henkilötietojen suojaa riskinarviointiprosessin avoimuuden osalta ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/200124 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/67925. Mitään henkilötietoja ei pitäisi asettaa julkisesti saataville tämän asetuksen nojalla, ellei se ole tarpeellista ja oikeasuhteista riskinarviointiprosessin avoimuuden, riippumattomuuden ja luotettavuuden kannalta niin, että samalla ehkäistään eturistiriitoja.
(30)  On myös tarpeen viitata henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden yhteydessä riskinarviointiprosessin avoimuuden osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 45/200124 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2016/67925. Mitään henkilötietoja ei pitäisi asettaa julkisesti saataville tämän asetuksen nojalla, ellei se ole tarpeellista ja oikeasuhteista riskinarviointiprosessin avoimuuden, riippumattomuuden ja luotettavuuden kannalta niin, että samalla ehkäistään eturistiriitoja. Riskinarviointiprosessin avoimuuden, riippumattomuuden, kestävyyden ja luotettavuuden varmistamiseksi ja erityisesti eturistiriitojen välttämiseksi pidetään tarpeellisena ja oikeasuhteisena, että kaikkien niiden henkilöiden nimet julkaistaan, jotka elintarviketurvallisuusviranomainen on nimennyt osallistumaan elintarvikeviranomaisen päätöksentekoon, myös kun on kyse ohjeistuksen hyväksymisestä.
__________________
__________________
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
25 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Avoimuuden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että elintarviketurvallisuusviranomaisen saamat tieteellisiä selvityksiä koskevat pyynnöt käsitellään tehokkaasti, olisi kehitettävä vakiotiedostomuodot ja -ohjelmistot. Jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 178/2002 yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset vakiotiedostomuotojen ja -ohjelmistojen hyväksymisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201126 mukaisesti.
(31)  Avoimuuden lisäämiseksi ja sen varmistamiseksi, että elintarviketurvallisuusviranomaisen saamat tieteellisiä selvityksiä koskevat pyynnöt käsitellään tehokkaasti, olisi kehitettävä vakiotiedostomuodot ja -ohjelmistot. Jotta varmistettaisiin asetuksen (EY) N:o 178/2002 yhdenmukaiset ja yhtenäistetyt täytäntöönpanoedellytykset vakiotiedostomuotojen ja -ohjelmistojen hyväksymisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201126 mukaisesti.
_________________
_________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Jotta varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaiseen sovellettavien eri säännösten vaikuttavuus ja tehokkuus, on myös aiheellista säätää, että komissio arvioi elintarviketurvallisuusviranomaisen erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan mukaisesti. Arvioinnissa olisi erityisesti tarkasteltava menettelyjä, joilla tiedekomiteoiden ja -lautakuntien jäsenet valitaan, ja niiden avoimuutta, kustannustehokkuutta ja soveltuvuutta riippumattomuuden ja pätevyyden arviointiin sekä eturistiriitojen ehkäisemiseen.
(33)  Jotta varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaiseen sovellettavien eri säännösten vaikuttavuus ja tehokkuus, on myös aiheellista suorittaa elintarviketurvallisuusviranomaisesta riippumaton arviointi. Arvioinnissa olisi erityisesti tarkasteltava menettelyjä, joilla tiedekomiteoiden ja -lautakuntien jäsenet valitaan, ja niiden avoimuutta, kustannustehokkuutta ja soveltuvuutta riippumattomuuden ja pätevyyden arviointiin sekä eturistiriitojen ehkäisemiseen.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
(33 a)  Unionin seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa sellaisia kehityskulkuja, joissa otetaan huomioon kemikaalien yhdistetyt vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Kemikaalien yhteisvaikutusten arviointi edellyttää monialaista lähestymistapaa, tiiviimpää yhteistyötä valvontavirastojen välillä unionin tasolla sekä soveltuvien menettelyjen laatimista.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Riskinarviointiprosessin avoimuuden varmistamiseksi on myös tarpeen laajentaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 soveltamisalaa, joka rajoittuu tällä hetkellä elintarvikelainsäädäntöön, jotta se kattaa lupahakemukset myös asetuksen (EY) N:o 1831/2003 puitteissa rehujen lisäaineiden osalta, asetuksen (EY) N:o 1935/2004 puitteissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien osalta ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 puitteissa kasvinsuojeluaineiden osalta.
(35)  Riskinarviointiprosessin avoimuuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi on myös tarpeen laajentaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 soveltamisalaa, joka rajoittuu tällä hetkellä elintarvikelainsäädäntöön, jotta se kattaa lupahakemukset myös asetuksen (EY) N:o 1831/2003 puitteissa rehujen lisäaineiden osalta, asetuksen (EY) N:o 1935/2004 puitteissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien osalta ja asetuksen (EY) N:o 1107/2009 puitteissa kasvinsuojeluaineiden osalta.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Sen varmistamiseksi, että luottamuksellisten tietojen osalta otetaan huomioon alakohtaiset erityispiirteet, on tarpeen punnita riskinarviointiprosessin avoimuutta koskevia kansalaisten oikeuksia, mukaan luettuna Århusin yleissopimuksesta1 johtuvat oikeudet, ja kaupallisten luvanhakijoiden oikeuksia, ottaen huomioon unionin alakohtaisen lainsäädännön erityistavoitteet sekä saadut kokemukset. Tätä varten on tarpeen muuttaa direktiiviä 2001/18/EY, asetusta (EY) N:o 1829/2003, asetusta (EY) N:o 1831/2003, asetusta (EY) N:o 1935/2004 ja asetusta (EY) N:o 1107/2009 niin, että niihin sisällytetään asetuksessa (EY) N:o 178/2002 annettuja luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä täydentäviä säännöksiä.
(36)  Sen varmistamiseksi, että luottamuksellisten tietojen osalta otetaan huomioon alakohtaiset erityispiirteet, on tarpeen punnita riskinarviointiprosessin avoimuutta koskevia kansalaisten oikeuksia, myös oikeutta hyötyä riskinarviointiprosessiin liittyvien tietojen ennakoivasta paljastamisesta, ja kaupallisten luvanhakijoiden oikeuksia, ottaen huomioon unionin alakohtaisen lainsäädännön erityistavoitteet sekä saadut kokemukset. Tätä varten on tarpeen muuttaa direktiiviä 2001/18/EY, asetusta (EY) N:o 1829/2003, asetusta (EY) N:o 1831/2003, asetusta (EY) N:o 1935/2004 ja asetusta (EY) N:o 1107/2009 niin, että niihin sisällytetään asetuksessa (EY) N:o 178/2002 annettuja luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä täydentäviä säännöksiä. Tässä asetuksessa vahvistetuilla tietojen aktiivista levittämistä koskevilla säännöksillä ja viranomaisen tekemän tietojen luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön arvioinnilla ei saisi rajoittaa millään tavalla asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 ja asetuksessa (EY) N:o 1367/2006 vahvistettujen oikeuksien soveltamisalaa.
_____________________________
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Riskinhallintaprosessiin avoimuuden puute on tullut esiin myös yleisen elintarvikelainsäädännön toimivuustarkastuksessa. On tarpeen tiedottaa paremmin kansalaisille harkittavina olevista riskinhallinnan vaihtoehdoista ja siitä kuluttajansuojan, eläinten terveyden ja ympäristön suojelun tasosta, joka kullakin näistä vaihtoehdoista saavutettaisiin, sekä muista tekijöistä kuin riskinarvioinnin tuloksista, jotka riskinhallinnasta vastaavat tahot ottavat huomioon, ja siitä, miten niitä punnitaan päätöksentekoprosessissa.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Jotta voidaan vahvistaa entisestään riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien unionin ja kansallisten tahojen välistä yhteyttä sekä riskiviestinnän yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, komissiolle olisi siirrettävä perustamissopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, joilla hyväksytään riskiviestinnän yleissuunnitelma elintarvikeketjuun liittyvissä asioissa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(37)  Jotta voidaan parantaa tietojen vastavuoroista välittämistä koko riskianalyysiprosessin ajan riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien unionin ja kansallisten tahojen kesken sekä elintarvikeketjun muiden sidosryhmien, kuten talouden toimijoiden, kuluttajajärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, komissiolle olisi siirrettävä perustamissopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, joilla hyväksytään riskiviestinnän yleissuunnitelma elintarvikeketjuun liittyvissä asioissa. Riskiviestintää koskevassa yleissuunnitelmassa olisi vahvistettava käytännön järjestelyt, joilla huolehditaan tarvittavien tietojen asettamisesta yleisön saataville, jotta riskinhallintaprosessi on mahdollisimman avoin. Siksi on erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)  Säännökset siitä, mitä tietoja olisi julkaistava, eivät rajoita asetuksen (EY) N:o 1049/2001 eivätkä yleisön oikeudesta tutustua virallisiin asiakirjoihin annetun kansallisen tai unionin lainsäädännön soveltamista.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  Jotta elintarviketurvallisuusviranomainen ja elintarvikealan toimijat voisivat mukautua uusiin vaatimuksiin niin, että samalla varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaisen jouheva toiminta, on tarpeen säätää tämän asetuksen soveltamista koskevista siirtymätoimenpiteistä.
(38)  Jotta elintarviketurvallisuusviranomainen, jäsenvaltiot ja komissio sekä elintarvikealan toimijat voisivat mukautua uusiin vaatimuksiin niin, että samalla varmistetaan elintarviketurvallisuusviranomaisen jouheva toiminta, on tarpeen säätää tämän asetuksen soveltamista koskevista siirtymätoimenpiteistä.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
(39 a)  Koska tämän ehdotuksen sisältämillä muutoksilla elintarviketurvallisuusviranomaiselle siirretään paljon riskinarviointiin ja luottamuksellisuusselvitykseen liittyvää vastuuta, elintarviketurvallisuusviranomaisen määrärahoja olisi lisättävä selvästi komission ehdotuksen liitteen 3 mukaisesti. Rahoitusehdotus on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen, mutta siihen saattaa sisältyä neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 määriteltyjen erityisrahoitusvälineiden käyttöä. Jos Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden välisissä unionin talousarviota koskevissa neuvotteluissa ei tarjota riittävää liikkumavaraa tarvittavien määrärahojen suhteen, komission olisi annettava delegoidulla säädöksellä vaihtoehtoinen rahoitusehdotus.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)
(40 a)  Viimeaikaiset elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyneet häiriöt ovat osoittaneet, että on tarpeen vahvistaa hätätilanteissa sovellettavat asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kaikentyyppisiin ja mistä tahansa peräisin oleviin elintarvikkeisiin ja kaikkiin rehuihin voidaan soveltaa yhteisiä toimenpiteitä, jos ne aiheuttavat vakavan riskin ihmisten tai eläinten terveydelle tai ympäristölle. Tällaisen elintarvikkeiden turvallisuutta koskeviin kiireellisiin toimenpiteisiin liittyvän kattavan lähestymistavan olisi mahdollistettava tehokkaat toimenpiteet ja keinotekoisten eroavuuksien välttäminen elintarvikkeisiin tai rehuihin liittyvän vakavan riskin käsittelyssä.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
6 artikla – 2 kohta
-1)  Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Riskinarvioinnin on perustuttava käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön, ja se on toteutettava riippumattomasti, objektiivisesti ja avoimesti.
2. Riskinarvioinnin on perustuttava kaikkeen käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön, ja se on toteutettava riippumattomasti, objektiivisesti ja avoimesti.
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – -1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
7 artikla – 1 kohta
(-1 a)  Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jos tietyissä tapauksissa käytettävissä olevien tietojen arvioinnin perusteella terveyshaitan mahdollisuus tunnistetaan, mutta asiasta ei vielä ole tieteellistä varmuutta, voidaan toteuttaa yhteisön päättämän korkeatasoisen terveyden suojelun varmistamisen edellyttämiä väliaikaisia riskinhallintatoimenpiteitä, kunnes on saatu täydentävä tieteellinen tieto kattavampaa riskinarviointia varten.
1. Jos tietyissä tapauksissa käytettävissä olevien tietojen arvioinnin perusteella terveyshaitan mahdollisuus tunnistetaan, mutta asiasta ei vielä ole tieteellistä varmuutta, toteutetaan yhteisön päättämän korkeatasoisen terveyden suojelun varmistamisen edellyttämiä riskinhallintatoimenpiteitä, kunnes on saatu täydentävä tieteellinen tieto kattavampaa riskinarviointia varten.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
8 a artikla
8 a artikla
8 a artikla
Riskiviestinnän tavoitteet
Riskiviestinnän tavoitteet
Riskiviestinnällä on pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin ottaen huomioon riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävät:
Riskiviestinnällä on pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin ottaen huomioon riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävät:
a)  edistetään käsiteltävinä oleviin erityisiin kysymyksiin liittyvää tietoisuutta ja ymmärtämystä koko riskianalyysiprosessin ajan;
a)  käsiteltävinä oleviin erityisiin kysymyksiin liittyvän tietoisuuden ja ymmärtämyksen edistäminen koko riskianalyysi- ja -hallintaprosessin ajan;
b)  edistetään yhtenäisyyttä ja avoimuutta riskinhallintasuositusten muotoilussa;
b)  yhtenäisyyden, avoimuuden ja selkeyden edistäminen riskinhallintasuositusten muotoilussa;
c)  tarjotaan vankka perusta riskinhallintapäätösten ymmärtämiselle;
c)  vankan tieteellisen perustan tarjoaminen riskinhallintapäätösten ymmärtämiselle, mukaan lukien seuraavat tiedot:
i)  miten valittu riskinhallintavaihtoehto vastaa riskinarvioinnin epävarmuutta, ja kuluttajien, eläinten terveyden ja ympäristön suojelun taso, joka sillä saavutettaisiin;
ii)  edellä olevan 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti muut tekijät kuin riskinarvioinnin tulokset, jotka riskinhallinnasta vastaavat tahot ottavat huomioon, ja se, miten näitä tekijöitä punnitaan keskenään;
d)  edistetään riskianalyysiprosessin ymmärtämystä kansalaisten parissa, jotta lisättäisiin luottamusta sen tuloksiin;
d)  riskianalyysiprosessin ymmärtämisen edistäminen kansalaisten parissa, jotta lisättäisiin luottamusta sen tuloksiin, mikä kattaa myös selkeiden ja yhtenäisten tietojen antamisen riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävistä, toimivaltuuksista ja vastuista;
e)  edistetään kaikkien asiaan liittyvien osapuolten asianmukaista osallistumista; ja
e)  kaikkien asiaan liittyvien osapuolten tasapainoisen osallistumisen edistäminen, mukaan lukien elintarvikeketjun talouden toimijat, kuluttajajärjestöt sekä muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot;
f)  varmistetaan asianmukainen tiedonvaihto asiaan liittyvien osapuolten kanssa elintarvikeketjuun liittyvistä riskeistä.
f)  avoimen ja tasapuolisen tiedonvaihdon varmistaminen e alakohdassa tarkoitettujen asiaan liittyvien osapuolten kanssa elintarvikeketjuun liittyvistä riskeistä.
f a)  riskien välttämistä koskevista strategioista tiedottaminen kuluttajille; ja
f b)  väärän tiedon levittämisen ja sen lähteiden torjuminen.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
8 b artikla
8 b artikla
8 b artikla
Riskiviestinnän yleiset periaatteet
Riskiviestinnän yleiset periaatteet
Riskiviestinnältä edellytetään – ottaen huomioon riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävät – seuraavaa:
Riskiviestinnältä edellytetään – ottaen huomioon riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen tehtävät – seuraavaa:
a)  sillä on varmistettava, että tarkkoja, aiheellisia ja ajantasaisia tietoja välitetään vastavuoroisesti läpinäkyvyyden, avoimuuden ja reagoivuuden periaatteiden mukaisesti;
a)  sillä on varmistettava, että tarkkoja, täydellisiä ja ajantasaisia tietoja välitetään vastavuoroisesti kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa läpinäkyvyyden, avoimuuden ja reagoivuuden periaatteiden mukaisesti;
b)  sen on tarjottava avointa tietoa riskianalyysiprosessin kaikissa vaiheissa tieteellistä neuvontaa koskevien pyyntöjen muotoilusta riskinarvioinnin ja riskinhallintapäätösten tekemiseen;
b)  sen on tarjottava avointa tietoa riskianalyysiprosessin kaikissa vaiheissa tieteellistä neuvontaa koskevien pyyntöjen muotoilusta riskinarvioinnin ja riskinhallintapäätösten tekemiseen;
c)  siinä on otettava huomioon käsitykset riskistä;
c)  siinä on käsiteltävä käsityksiä riskistä;
d)  sen on helpotettava ymmärtämystä ja vuoropuhelua kaikkien asiaan liittyvien osapuolten välillä; ja
d)  sen on helpotettava ymmärtämystä ja vuoropuhelua kaikkien asiaan liittyvien osapuolten välillä;
e)  sen on oltava saavutettavissa, myös niiden saavutettavissa, jotka eivät ole prosessissa suoraan mukana; samalla on otettava huomioon luottamuksellisuus ja henkilötietojen suoja.
e)  sen on oltava saavutettavissa, myös niiden saavutettavissa, jotka eivät ole prosessissa suoraan mukana; samalla on otettava huomioon luottamuksellisuus ja henkilötietojen suoja; ja
e a)  sitä varten on muotoiltava lähestymistapoja, jotta voidaan tiedottaa paremmin vaaran ja riskin erosta.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
8 c artikla
8 c artikla
8 c artikla
Riskiviestinnän yleissuunnitelma
Riskiviestinnän yleissuunnitelma
1.  Annetaan komissiolle tiiviissä yhteisyössä elintarviketurvallisuusviranomaisen ja jäsenvaltioiden kanssa ja asianmukaisten julkisten kuulemisten jälkeen valtuudet hyväksyä 57 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan riskiviestinnän yleissuunnitelma elintarvikeketjuun liittyvissä asioissa, ottaen huomioon 8 a ja 8 b artiklassa vahvistetut tavoitteet ja yleiset periaatteet.
1.  Annetaan komissiolle tiiviissä yhteisyössä elintarviketurvallisuusviranomaisen ja jäsenvaltioiden kanssa ja asianmukaisten julkisten kuulemisten jälkeen valtuudet hyväksyä 57 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla riskiviestinnän yleissuunnitelma elintarvikeketjuun liittyvissä asioissa, ottaen huomioon 8 a ja 8 b artiklassa vahvistetut tavoitteet ja yleiset periaatteet.
2.  Riskiviestinnän yleissuunnitelmalla on edistettävä yhdennettyjä riskiviestintäpuitteita, joita sekä riskinarvioinnista että riskinhallinnasta vastaavien tahojen on noudatettava yhtenäisesti ja järjestelmällisesti sekä unionin että kansallisella tasolla. Siinä on
2.  Riskiviestinnän yleissuunnitelmalla on edistettävä yhdennettyjä riskiviestintäpuitteita, joita sekä riskinarvioinnista että riskinhallinnasta vastaavien tahojen on noudatettava yhtenäisesti ja järjestelmällisesti sekä unionin että kansallisella tasolla. Siinä on
a)  yksilöitävä keskeiset tekijät, jotka on otettava huomioon pohdittaessa tarvittavien riskiviestintätoimien tyyppiä ja tasoa;
a)  yksilöitävä keskeiset tekijät, jotka on otettava huomioon pohdittaessa tarvittavien riskiviestintätoimien tyyppiä ja tasoa;
b)  yksilöitävä riskiviestinnässä käytetyt keskeiset välineet ja kanavat ottaen huomioon asiaankuuluvien kohderyhmien tarpeet; ja
b)  yksilöitävä riskiviestinnässä käytetyt keskeiset välineet ja kanavat ottaen huomioon tarpeen varmistaa kaikkien asianomaisten osapuolten tasapuolinen osallistuminen, elintarvikeketjun talouden toimijat, kuluttajajärjestöt sekä muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan luettuina;
c)  vahvistettava asianmukaiset mekanismit, jotta voidaan vahvistaa riskiviestinnän yhtenäisyyttä riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen parissa ja varmistaa avoin vuoropuhelu kaikkien asianomaisten osapuolten välillä.
c)  vahvistettava asianmukaiset mekanismit, jotta voidaan vahvistaa riskiviestinnän yhtenäisyyttä riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta vastaavien tahojen parissa, myös tunnustamalla ja selittämällä järjestelmällisesti mahdolliset erot hyväksyttävää riskitasoa koskevissa tieteellisissä arvioinneissa tai sen ymmärtämisessä;
c a)  vahvistettava 55 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkistamista koskevat käytännön järjestelyt ja aikataulut.
3.  Komissio hyväksyy riskiviestinnän yleissuunnitelman viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja pitää sen ajan tasalla, ottaen huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ja saadut kokemukset.”;
3.  Komissio hyväksyy riskiviestinnän yleissuunnitelman viimeistään [kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä] ja pitää sen ajan tasalla, ottaen huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ja saadut kokemukset.;
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
8 d artikla (uusi)
8 d artikla
Riskiviestinnän avoimuus
1.  Komissio, elintarviketurvallisuusviranomainen ja jäsenvaltiot hoitavat elintarvikelainsäädäntöä koskevaan riskiviestintään liittyvät tehtävänsä erittäin avoimesti.
2.  Komissio voi antaa asianmukaisia suuntaviivoja.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
9 artikla
1 a)  Korvataan 9 artikla seuraavasti:
9 artikla
9 artikla
Julkinen kuuleminen
Julkinen kuuleminen
Elintarvikelainsäädäntöä laadittaessa, arvioitaessa ja tarkistettaessa on toteutettava avoin julkinen kuuleminen joko suoraan tai edustuselinten kautta, paitsi jos se asian kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista.
Riskianalyysiä suoritettaessa sekä elintarvikelainsäädäntöä laadittaessa, arvioitaessa ja tarkistettaessa on toteutettava avoin julkinen kuuleminen joko suoraan tai edustuselinten kautta, paitsi jos se asian kiireellisyyden vuoksi ei ole mahdollista.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
10 artikla
1 b)  Korvataan 10 artikla seuraavasti:
10 artikla
10 artikla
Yleisölle tiedottaminen
Yleisölle tiedottaminen
Jos on perustellut syyt epäillä, että elintarvike tai rehu voi aiheuttaa riskin ihmisen tai eläimen terveydelle, viranomaisten on, rajoittamatta asiakirjojen julkisuutta koskevien yhteisön oikeuden ja kansallisen oikeuden säännösten soveltamista, toteutettava riskin luonne, vakavuus ja laajuus huomioon ottaen aiheellisia toimia, joilla tiedotetaan yleisölle terveydelle aiheutuvan riskin luonteesta, yksilöidään mahdollisimman tarkkaan elintarvike tai rehu, elintarvike- tai rehutyyppi ja kerrotaan sen mahdollisesti aiheuttamasta riskistä sekä toimenpiteistä, jotka on toteutettu tai jotka aiotaan toteuttaa kyseisen riskin ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi.
1.   Jos on perustellut syyt epäillä, että elintarvike tai rehu voi aiheuttaa riskin ihmisen tai eläimen terveydelle, viranomaisten on, rajoittamatta asiakirjojen julkisuutta koskevien yhteisön oikeuden ja kansallisen oikeuden säännösten soveltamista, toteutettava aiheellisia ja oikea-aikaisia toimia, joilla tiedotetaan yleisölle terveydelle aiheutuvan riskin luonteesta, yksilöidään mahdollisimman tarkkaan kyseiset tuotteet ja kerrotaan niiden mahdollisesti aiheuttamasta riskistä sekä toimenpiteistä, jotka on toteutettu tai jotka aiotaan toteuttaa kyseisen riskin ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai poistamiseksi. Tätä kohtaa on sovellettava myös silloin, kun vaatimusten noudattamatta jättämisen epäillään olevan seurausta sovellettavan unionin lainsäädännön mahdollisesta tahallisesta rikkomisesta, jonka yhteydessä on turvauduttu petollisiin tai vilpillisiin käytäntöihin.
2.  Tämän artiklan 1 kohdan yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissio antaa viimeistään [12 kuukautta tämän muutosasetuksen voimaantulon jälkeen] täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.”
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
22 artikla – 7 kohta
1 c)  Korvataan 22 artiklan 7 kohdan toinen alakohta seuraavasti:
Se toimii tiiviissä yhteistyössä niiden toimivaltaisten elinten kanssa, jotka jäsenvaltioissa huolehtivat elintarviketurvallisuusviranomaisen tehtäviä vastaavista tehtävistä.
Se toimii yhteistyössä Euroopan unionin muiden arviointivirastojen kanssa.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 d alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
23 artikla – 1 kohta – b alakohta
1 d)  Korvataan 23 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta seuraavasti:
b)  tukea ja kehittää yhdenmukaisten riskinarviointimenetelmien koordinointia sen toiminta-ajatukseen sisältyvillä aloilla;
b) edistää ja koordinoida monialaista lähestymistapaa soveltaen yhdenmukaisten riskinarviointimenetelmien kehittämistä sen toiminta-ajatukseen sisältyvillä aloilla ottaen erityisesti huomioon kemiallisten aineiden yhteisvaikutukset, joilla voi olla vaikutusta ihmisten terveyteen ja ympäristöön;
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
25 artikla – 1 a kohta
1 a.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenten ja varajäsenten lisäksi johtokuntaan kuuluu
1 a.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenten ja varajäsenten lisäksi johtokuntaan kuuluu
a)  kaksi komission nimittämää jäsentä ja varajäsentä, jotka edustavat komissiota ja joilla on äänioikeus.
a)  kaksi komission nimittämää jäsentä ja varajäsentä, jotka edustavat komissiota ja joilla on äänioikeus.
b)  yksi Euroopan parlamentin nimittämä jäsen, jolla on äänioikeus.
b)  kaksi Euroopan parlamentin nimittämää jäsentä, joilla on äänioikeus.
c)  neljä jäsentä, jotka edustavat kansalaisyhteiskunnan ja elintarvikeketjun etuja eli yksi kuluttajajärjestöistä, yksi ympäristöalan kansalaisjärjestöistä, yksi viljelijäjärjestöistä ja yksi elinkeinoelämän järjestöistä ja joilla on äänioikeus. Neuvosto nimittää nämä jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan komission laatimasta luettelosta, jossa on enemmän nimiä kuin täytettäviä paikkoja on. Komission laatima luettelo, johon on liitetty tarvittavat tausta-asiakirjat, toimitetaan Euroopan parlamentille. Mahdollisimman pian ja kolmen kuukauden kuluessa tiedonannosta Euroopan parlamentti voi toimittaa näkemyksensä pohdittavaksi neuvostolle, joka tämän jälkeen nimittää nämä jäsenet.
c)  kuusi jäsentä, jotka edustavat kansalaisyhteiskunnan ja elintarvikeketjun etuja eli yksi kuluttajajärjestöistä, yksi ympäristöalan kansalaisjärjestöistä, yksi kansanterveysalan kansalaisjärjestöistä, yksi viljelijäjärjestöistä, yksi maatalouskemikaalialan järjestöistä ja yksi elinkeinoelämän järjestöistä ja joilla on äänioikeus. Neuvosto nimittää nämä jäsenet Euroopan parlamenttia kuultuaan komission laatimasta luettelosta, jossa on enemmän nimiä kuin täytettäviä paikkoja on. Komission laatima luettelo, johon on liitetty tarvittavat tausta-asiakirjat, toimitetaan Euroopan parlamentille. Mahdollisimman pian ja kolmen kuukauden kuluessa tiedonannosta Euroopan parlamentti voi toimittaa näkemyksensä pohdittavaksi neuvostolle, joka tämän jälkeen nimittää nämä jäsenet.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
25 artikla – 2 kohta
2.  Jäsenten ja varajäsenten toimikausi on neljä vuotta. Edellä olevan 1 a kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikauden kestoa ei kuitenkaan ole rajoitettu. Edellä olevan f1 a kohdan c alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikausi voidaan uusia vain kerran.
2.  Edellä 1 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikausi on enintään 2,5 vuotta; Edellä olevan 1 a kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Edellä olevan f1 a kohdan c alakohdassa tarkoitettujen jäsenten toimikausi voidaan uusia vain kerran.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
28 artikla – 4 kohta – 1 alakohta –johdantokappale
-a)   Korvataan 28 artiklan 4 kohdan johdantolause seuraavasti:
”Tiedelautakunnat muodostuvat riippumattomista tieteellisistä asiantuntijoista, jotka ovat aktiivista tutkimustyötä tekeviä ja tutkimustuloksensa vertaisarvioiduissa tieteellisissä aikakauslehdissä julkaisevia tutkijoita.”
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a ja b alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
28 artikla – 5–5 g kohta
5.  Johtokunta nimittää viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia, ne tiedekomitean jäsenet, jotka eivät ole tiedelautakuntien jäseniä, ja 5 b kohdassa tarkoitetut lisäjäsenet toiminnanjohtajan tekemästä ehdotuksesta sen jälkeen, kun kiinnostuksenilmaisupyyntö on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, asiaa koskevissa johtavissa tieteellisissä julkaisuissa ja elintarviketurvallisuusviranomaisen verkkosivustolla.
5.  Johtokunta nimittää viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia, ne tiedekomitean jäsenet, jotka eivät ole tiedelautakuntien jäseniä, ja tiedelautakuntien jäsenet seuraavaa menettelyä noudattaen:
5 a.  Johtokunta nimittää tiedelautakuntien jäsenet viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia, seuraavaa menettelyä noudattaen:
a)  Toiminnanjohtaja lähettää johtokuntaa kuultuaan jäsenvaltioille pyynnön kussakin tiedelautakunnassa tarvittavasta monialaisesta asiantuntemuksesta ja ilmoittaa niiden asiantuntijoiden lukumäärän, jotka jäsenvaltioiden on nimettävä. Toiminnanjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille elintarviketurvallisuusviranomaisen riippumattomuutta koskevasta politiikasta ja tiedelautakuntien jäseniin sovellettavista täytäntöönpanosäännöistä. Jäsenvaltioiden on käynnistettävä kiinnostuksenilmaisupyyntö, jonka perusteella ehdokkaat nimetään. Toiminnanjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille lähetetyistä pyynnöistä johtokunnalle.
a)  Toiminnanjohtaja julkaisee johtokuntaa kuultuaan kiinnostuksenilmaisupyynnön Euroopan unionin virallisessa lehdessä, asiaa koskevissa johtavissa tieteellisissä julkaisuissa ja elintarviketurvallisuusviranomaisen verkkosivustolla ja tiedottaa siitä jäsenvaltioille. Pyynnössä vahvistetaan kussakin tiedelautakunnassa tarvittava monialainen asiantuntemus ja ilmoitetaan tarvittava asiantuntijoiden lukumäärä.
b)  Jäsenvaltioiden on nimettävä asiantuntijoita niin, että päästään yhteensä toiminnanjohtajan ilmoittamaan lukumäärään. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä vähintään 12 tieteellistä asiantuntijaa. Jäsenvaltiot voivat nimetä muiden jäsenvaltioiden kansalaisia.
b)  Jäsenvaltioiden on varmistettava kiinnostuksenilmaisupyynnön laaja levitys tiedeyhteisön piirissä. Ne voivat myös nimetä ilmoitettujen alojen asiantuntijoita, jos nämä nimitykset tehdään kansallisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella.
c)  Toiminnanjohtaja laatii jäsenvaltioiden nimeämien ehdokkaiden pohjalta kutakin tiedelautakuntaa varten asiantuntijaluettelon, jossa on nimiä enemmän kuin nimitettäviä jäseniä. Toiminnanjohtaja ei saa laatia tällaista luetteloa, jos hän voi perustella, että nimetyt ehdokkaat ovat sellaisia, että hän ei voi tämän kohdan d alakohdassa vahvistetut valintaperusteet huomioon ottaen laatia laajempaa luetteloa. Toiminnanjohtaja toimittaa luettelon johtokunnalle nimittämistä varten.
c)  Toiminnanjohtaja laatii vastaanotettujen hakemusten ja nimettyjen ehdokkaiden nimitysten pohjalta sekä elintarviketurvallisuusviranomaisen riippumattomuutta koskevan politiikan ja tiedelautakuntien jäseniin sovellettavien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti kutakin tiedelautakuntaa varten asiantuntijaluettelon, jossa on nimiä enemmän kuin nimitettäviä jäseniä. Toiminnanjohtaja ei saa laatia tällaista luetteloa, jos hän voi perustella, että hakemukset ja nimetyt ehdokkaat ovat sellaisia, että hän ei voi tämän kohdan d alakohdassa vahvistetut valintaperusteet huomioon ottaen laatia laajempaa luetteloa. Toiminnanjohtaja toimittaa luettelon johtokunnalle nimittämistä varten.
d)  Jäsenvaltioiden suorittamaan ehdokkaiden nimeämiseen, toiminnanjohtajan suorittamaan valintaan ja johtokunnan suorittamiin nimityksiin on sovellettava seuraavia perusteita:
d)  Jäsenvaltioiden suorittamaan ehdokkaiden nimeämiseen, toiminnanjohtajan suorittamaan valintaan ja johtokunnan suorittamiin nimityksiin on sovellettava seuraavia perusteita:
i)  korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus;
i)  korkeatasoinen tieteellinen asiantuntemus;
ii)  riippumattomuus ja eturistiriitojen puute 37 artiklan 2 kohdan sekä elintarviketurvallisuusviranomaisen riippumattomuutta koskevan politiikan ja tiedelautakuntien jäsenten riippumattomuutta koskevien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti;
ii)  riippumattomuus ja eturistiriitojen puute 37 artiklan 2 kohdan sekä elintarviketurvallisuusviranomaisen riippumattomuutta koskevan politiikan ja tiedelautakuntien jäsenten riippumattomuutta koskevien täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti;
iii)  monitieteellistä asiantuntemusta koskevien tarpeiden täyttäminen siinä lautakunnassa, johon nimitykset on tarkoitus tehdä, ja sovellettava kielijärjestely.
iii)  monitieteellistä asiantuntemusta koskevien tarpeiden täyttäminen siinä lautakunnassa, johon nimitykset on tarkoitus tehdä, ja sovellettava kielijärjestely.
e)  Johtokunnan on varmistettava, että lopullisissa nimityksissä saavutetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen jakauma.
e)  Johtokunnan on varmistettava, että lopullisissa nimityksissä saavutetaan mahdollisimman laaja maantieteellinen jakauma.
5 b.  Kun elintarviketurvallisuusviranomainen havaitsee, että jostakin tai useammasta lautakunnasta puuttuu tiettyä asiantuntemusta, toiminnanjohtaja ehdottaa johtokunnalle lisäjäseniä nimitettäväksi lautakuntaan/lautakuntiin 5 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
5 a.  Kun elintarviketurvallisuusviranomainen havaitsee, että jostakin tai useammasta lautakunnasta puuttuu tiettyä asiantuntemusta, toiminnanjohtaja ehdottaa johtokunnalle lisäjäseniä nimitettäväksi lautakuntaan/lautakuntiin 5 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
5 c.  Johtokunnan on hyväksyttävä toiminnanjohtajan ehdotuksesta säännöt tämän artiklan 5 a ja 5 b kohdassa esitettyjen menettelyjen yksityiskohtaisesta järjestämisestä ja aikataulusta.
5 b.  Johtokunnan on hyväksyttävä toiminnanjohtajan ehdotuksesta säännöt tämän artiklan 5 ja 5 a kohdassa esitettyjen menettelyjen yksityiskohtaisesta järjestämisestä ja aikataulusta.
5 d.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön toimenpiteet, joilla varmistetaan, että tiedelautakuntien jäsenet toimivat riippumattomasti eikä heillä ole eturistiriitoja 37 artiklan 2 kohdan ja elintarviketurvallisuusviranomaisen sisäisten toimenpiteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedelautakuntien jäsenillä on mahdollisuus käyttää tarvittava aika ja työpanos elintarviketurvallisuusviranomaisen työhön. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedelautakuntien jäsenet eivät saa mitään ohjeistusta kansallisella tasolla ja että heidän riippumaton tieteellinen panoksensa unionin tason riskinarviointijärjestelmään tunnustetaan prioriteettitehtäväksi elintarvikeketjun turvallisuuden suojelemiseksi.
5 c.  Tiedelautakuntien jäsenten on toimittava riippumattomasti eikä heillä saa olla eturistiriitoja 37 artiklan 2 kohdan ja elintarviketurvallisuusviranomaisen sisäisten toimenpiteiden mukaisesti. Heillä on oltava mahdollisuus käyttää tarvittava aika ja työpanos elintarviketurvallisuusviranomaisen työhön, he eivät saa ottaa vastaan mitään ohjeistusta kansallisella tasolla ja heidän riippumaton tieteellinen panoksensa unionin tason riskinarviointijärjestelmään on tunnustettava prioriteettitehtäväksi elintarvikeketjun turvallisuuden suojelemiseksi.
5 e.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkiset elimet, joiden palveluksessa nämä tieteelliset asiantuntijat ovat, ja ne tahot, jotka ovat vastuussa prioriteettien asettamisesta tieteellisille elimille, joiden palveluksessa nämä asiantuntijat ovat, panevat täytäntöön 5 d kohdassa säädetyt toimenpiteet.
5 d.  Jäsenvaltioiden on tarvittaessa varmistettava, että julkiset elimet, joiden palveluksessa nämä tieteelliset asiantuntijat ovat, ja ne tahot, jotka ovat vastuussa prioriteettien asettamisesta tieteellisille elimille, joiden palveluksessa nämä asiantuntijat ovat, panevat täytäntöön 5 c kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymisen varmistamiseen tarvittavat toimenpiteet.
5 f.  Elintarviketurvallisuusviranomaisen on tuettava tiedelautakuntien tehtäviä organisoimalla niiden työtä, erityisesti elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilökunnan tai 36 artiklassa tarkoitettujen kansallisten tieteellisten organisaatioiden toteuttamaa valmistelutyötä, myös hyödyntämällä mahdollisuutta laatia tieteellisiä lausuntoja tiedelautakuntien vertaistarkastelua varten ennen niiden hyväksymistä.
5 e.  Elintarviketurvallisuusviranomaisen on tuettava tiedelautakuntien tehtäviä organisoimalla niiden työtä, erityisesti elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilökunnan tai 36 artiklassa tarkoitettujen kansallisten tieteellisten organisaatioiden toteuttamaa valmistelutyötä, myös hyödyntämällä mahdollisuutta laatia tieteellisiä lausuntoja tiedelautakuntien vertaistarkastelua varten ennen niiden hyväksymistä.
5 g.  Kussakin tiedelautakunnassa on enintään 21 jäsentä.
5 f.  Kussakin tiedelautakunnassa on enintään 21 jäsentä.
5 f a.  Elintarviketurvallisuusviranomainen tarjoaa lautakuntien jäsenille perusteellista koulutusta riskinarviointiprosessista.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
28 artikla – 9 kohta – b alakohta
kunkin tiedelautakunnan jäsenten määrää 5 g kohdassa säädetyissä enimmäisrajoissa.
b)  kunkin tiedelautakunnan jäsenten määrää 5 f kohdassa säädetyissä enimmäisrajoissa.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
28 artikla – 9 kohta – g a alakohta (uusi)
c a)  Lisätään 28 artiklan 9 kohtaan alakohta seuraavasti:
”g a) hakijoiden mahdollisuutta puuttua uusia tietoja esittämällä kriittisiin huolenaiheisiin enintään kuuden kuukauden pituisen ajanjakson aikana, ellei elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa ole muusta sovittu, ja ennen kuin elintarviketurvallisuusviranomainen on julkaissut lausuntonsa.”
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
29 artikla – 6 kohta
3 a)  Lisätään 29 artiklan 6 kohdan loppuun virke seuraavasti:
”Säännöillä ei saa mahdollistaa, että tietyt tieteelliset tutkimustulokset suljetaan lähtökohtaisesti ulkopuolelle, erityisesti jos ne on julkaistu vertaisarviointiprosessin jälkeen.”
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 a artikla
Mahdollisen elintarvikelainsäädännön mukaisen luvan hakijan pyynnöstä elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstön on annettava neuvoja lupahakemusta koskevista säännöksistä ja sen vaaditusta sisällöstä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstön antamat neuvot eivät rajoita eivätkä sido lupahakemusten myöhempää arviointia tiedelautakunnissa.
Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisee ohjeita, jotka sisältävät kysymys-vastausluetteloita ja joissa käsitellään lupahakemuksen hallinnollisia ja tieteellisiä vaatimuksia. Mahdollisen elintarvikelainsäädännön mukaisen luvan hakijan pyynnöstä elintarviketurvallisuusviranomaisen on järjestettävä neuvontatilaisuuksia, joissa selvitetään vaadittua sisältöä sekä erilaisten testien ja tutkimusten toteuttamista suunnitellun tuotteen laadun, turvallisuuden ja tehokkuuden osoittamiseksi. Elintarviketurvallisuusviranomaisen antamat neuvot eivät rajoita eivätkä sido lupahakemusten myöhempää arviointia tiedelautakunnissa. Neuvoja antava elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstö ei saa osallistua mihinkään valmistelevaan tieteelliseen toimintaan, joka liittyy suoraan tai epäsuorasti hakemukseen, jota varten neuvoja on pyydetty.
Komissio arvioi [36 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä tämän artiklan vaikutusta elintarviketurvallisuusviranomaisen toimintaan. Komissio kiinnittää tällöin erityistä huomiota henkilöstön työmäärän ja tehtävien lisääntymiseen sekä siihen, onko soveltaminen johtanut elintarviketurvallisuusviranomaisen resurssien siirtymiseen muualle yleisen edun mukaisen toiminnan kustannuksella.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 1 kohta
1.  Perustetaan unionin tutkimusrekisteri, joka sisältää elintarvikealan toimijoiden teettämät tutkimukset unionin elintarvikelainsäädännön mukaisen luvan saamiseksi. Elintarvikealan toimijoiden on ilmoitettava viipymättä elintarviketurvallisuusviranomaiselle unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtävän tulevan lupahakemuksen tueksi teetetyn tutkimuksen kohteesta. Elintarviketurvallisuusviranomainen hallinnoi rekisteriä.
1.  Perustetaan unionin tutkimusrekisteri, joka sisältää elintarvikealan toimijoiden teettämät tutkimukset unionin elintarvikelainsäädännön mukaisen luvan saamiseksi tai uusimiseksi. Elintarvikealan toimijoiden on ilmoitettava viipymättä elintarviketurvallisuusviranomaiselle unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtävän tulevan lupahakemuksen tai luvan uusimista koskevan hakemuksen tueksi EU:ssa tai sen ulkopuolella teetetyn tutkimuksen kohteesta. Elintarviketurvallisuusviranomainen hallinnoi rekisteriä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Teetetyissä tutkimuksissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU1 a tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta.
________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 2 kohta
2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaista ilmoittamisvelvollisuutta sovelletaan myös unionin laboratorioihin, jotka tekevät kyseisiä tutkimuksia.
2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaista ilmoittamisvelvollisuutta sovelletaan myös kaikkiin laitoksiin, mukaan lukien laboratoriot, laitokset tai yliopistot, jotka tekevät kyseisiä tutkimuksia.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Tietoja, jotka on saatu teetetyistä tutkimuksia, joita ei ole rekisteröity, ei käytetä riskinarvioinnissa.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Tutkimuksen kohde hyväksytään vain, jos kaikista rekisteröidyistä tutkimuksista on toimitettu kaikki tiedot.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Jos elintarviketurvallisuusviranomainen pyytää ja vastaanottaa lisätietoja hakijalta, kyseiset tiedot on lisättävä asianmukaisesti merkittynä unionin rekisteriin ja asetettava kansalaisten saataville.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Komissio antaa delegoituja säädöksiä 57 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi säätämällä ilmoittamisvelvoitteen rikkomisten seuraamuksista.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 b artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Tätä artiklaa ei sovelleta ennen [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] teetettyihin tutkimuksiin.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 c artikla – 1 kohta
1.  Jos unionin elintarvikelainsäädännössä säädetään, että lupa voidaan uusia, uusimista hakevan mahdollisen tahon on ilmoitettava elintarviketurvallisuusviranomaiselle tutkimuksista, joita se aikoo suorittaa tätä varten. Tämän ilmoituksen saatuaan elintarviketurvallisuusviranomainen käynnistää sidosryhmien ja kansalaisten julkisen kuulemisen uusimista koskevista aiotuista tutkimuksista ja antaa neuvoja aiotun uusimista koskevan hakemuksen sisällöstä ottaen huomioon saadut kommentit. Elintarviketurvallisuusviranomaisen antamat neuvot eivät rajoita eivätkä sido luvan uusimista koskevien hakemusten myöhempää arviointia tiedelautakunnissa.
1.  Jos unionin elintarvikelainsäädännössä säädetään, että lupa voidaan uusia, uusimista hakevan mahdollisen tahon on ilmoitettava elintarviketurvallisuusviranomaiselle tutkimuksista, joita se aikoo suorittaa tätä varten. Tämän ilmoituksen saatuaan elintarviketurvallisuusviranomainen käynnistää sidosryhmien ja kansalaisten julkisen kuulemisen uusimista koskevista aiotuista tutkimuksista ja antaa neuvoja aiotun uusimista koskevan hakemuksen sisällöstä ottaen huomioon saadut kommentit, jotka ovat aiotun uusimisen riskinarvioinnin kannalta merkityksellisiä. Elintarviketurvallisuusviranomaisen antamat neuvot eivät rajoita eivätkä sido luvan uusimista koskevien hakemusten myöhempää arviointia tiedelautakunnissa.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 c artikla – 2 kohta
2.  Elintarviketurvallisuusviranomainen kuulee sidosryhmiä ja kansalaisia tutkimuksista, joita esitetään lupahakemusten tueksi, kunhan elintarviketurvallisuusviranomainen on julkaissut ne 38 artiklan ja 39–39 f artiklan mukaisesti, sen kartoittamiseksi, onko lupahakemuksen kohteesta saatavilla muita tieteellisiä tietoja tai tutkimuksia. Tätä säännöstä ei sovelleta mahdollisiin muihin täydentäviin tietoihin, joita hakijat toimittavat riskinarviointiprosessin aikana.
2.  Elintarviketurvallisuusviranomainen kuulee kahden kuukauden kuluessa sidosryhmiä ja kansalaisia tutkimuksista, joita esitetään lupahakemusten tueksi, kunhan elintarviketurvallisuusviranomainen on julkaissut ne 38 artiklan ja 39–39 f artiklan mukaisesti, sen kartoittamiseksi, onko lupahakemuksen kohteesta saatavilla muita tieteellisiä tietoja tai tutkimuksia, jotka perustuvat riippumattomaan vertaisarvioituun kirjallisuuteen tai jotka on tehty kansainvälisten ohjeiden ja hyvän laboratoriokäytännön mukaisesti ja jotka eivät vaikuta elintarviketurvallisuusviranomaisen 33 artiklan mukaisiin velvollisuuksiin. Tätä säännöstä ei sovelleta mahdollisiin muihin täydentäviin tietoihin, joita hakijat toimittavat riskinarviointiprosessin aikana.
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 d artikla
Komission asiantuntijat suorittavat tarkastuksia, myös auditointeja, saadakseen varmuuden siitä, että testauslaitokset noudattavat asiaankuuluvia vaatimuksia tehdessään testejä ja tutkimuksia, jotka on toimitettu elintarviketurvallisuusviranomaiselle osana unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtyä lupahakemusta. Nämä tarkastukset organisoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
Komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosaston asiantuntijat suorittavat tarkastuksia, myös auditointeja, saadakseen varmuuden siitä, että unionissa ja kolmansissa maissa sijaitsevat testauslaitokset noudattavat asiaankuuluvia vaatimuksia tehdessään testejä ja tutkimuksia, jotka on toimitettu elintarviketurvallisuusviranomaiselle osana unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtyä lupahakemusta. Nämä tarkastukset organisoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kyseisten kolmansien valtioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 e artikla
Komissio voi pyytää poikkeuksellisissa olosuhteissa elintarviketurvallisuusviranomaista teettämään tieteellisiä tutkimuksia riskinarviointiprosessissa käytetyn näytön todentamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta elintarvikelainsäädännön nojalla lupaa hakevien velvollisuutta osoittaa lupajärjestelmään toimitetun hakemuksen kohteen turvallisuus. Teetettävät tutkimukset voivat olla alaltaan laajempia kuin todentamisen kohteena oleva näyttö.”;
Komissio voi ristiriitaisten tieteellisten tulosten tapauksessa pyytää elintarviketurvallisuusviranomaista teettämään tieteellisiä tutkimuksia riskinarviointiprosessissa käytetyn näytön todentamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta elintarvikelainsäädännön nojalla lupaa hakevien velvollisuutta osoittaa lupajärjestelmään toimitetun hakemuksen kohteen turvallisuus. Teetettävät tutkimukset voivat olla alaltaan laajempia kuin todentamisen kohteena oleva näyttö riskinarviointiprosesseissa. Todentamistutkimukset rahoitetaan hakijoiden yhteiseen rahastoon maksamilla rahoitusosuuksilla. Komissio hyväksyy delegoidun säädöksen 57 a artiklan mukaisesti ja määrittää tämän rahaston yksityiskohtaiset säännöt.”;
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
32 e artikla – 1 a kohta (uusi)
Teetetyissä tutkimuksissa on otettava huomioon direktiivi 2010/63/EU .
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
33 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi)
4 a)  Lisätään 33 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:
”d a) yhteisvaikutukset ja kasautuvat vaikutukset.”
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnan on oltava mahdollisimman avointa. Sen on erityisesti julkaistava viipymättä
1.  Elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnan on oltava mahdollisimman avointa asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaisesti tämän vaikuttamatta kuitenkaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseen. Sen on erityisesti julkaistava viipymättä
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  tiedekomitean ja tiedelautakuntien ja niiden työryhmien esityslistat ja pöytäkirjat;
a)  johtokunnan, neuvoa-antavan komitean, tiedekomitean ja tiedelautakuntien ja niiden työryhmien esityslistat, osallistujaluettelot ja pöytäkirjat;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtyjen lupahakemusten tueksi esitetyt tieteelliset tiedot, tutkimukset ja muut tiedot, mukaan luettuna hakijan toimittamat täydentävät tiedot, sekä tieteellisiä selvityksiä, myös tieteellistä lausuntoa, koskevia Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden pyyntöjä tukevat muut tieteelliset tiedot, ottaen huomioon luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suoja 39–39 f artiklan mukaisesti;
c)  unionin elintarvikelainsäädännön nojalla tehtyjen lupahakemusten tueksi esitetyt tieteelliset tiedot, tutkimukset ja muut tiedot, mukaan luettuna hakijan toimittamat täydentävät tiedot, sekä tieteellisiä selvityksiä, myös tieteellistä lausuntoa, koskevia Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden pyyntöjä tukevat muut tieteelliset tiedot, ottaen huomioon tietojen julkaisemisen välttämättömyyden ylivoimaisen yleisen edun vuoksi ja luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suojan 39–39 f artiklan mukaisesti;
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  tiedot, joihin sen tieteelliset selvitykset, myös tieteelliset lausunnot, perustuvat, ottaen huomioon luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suoja 39–39 f artiklan mukaisesti;
d)  tiedot, joihin sen tieteelliset selvitykset, myös tieteelliset lausunnot, perustuvat, ottaen huomioon tietojen julkaisemisen välttämättömyyden ylivoimaisen yleisen edun vuoksi ja luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen suojan 39–39 f artiklan mukaisesti;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – h a alakohta (uusi)
h a)  hakijan nimeä ja hakemuksen otsikkoa koskevat tiedot;
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – i alakohta
i)  elintarviketurvallisuusviranomaisen 32 a ja 32 c artiklan nojalla mahdollisille hakijoille antamat neuvot hakemuksen toimittamista edeltävässä vaiheessa.
i)  elintarviketurvallisuusviranomaisen 32 a ja 32 c artiklan nojalla mahdollisille hakijoille antamat yleiset neuvot hakemuksen toimittamista edeltävässä vaiheessa.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot on julkaistava elintarviketurvallisuusviranomaisen verkkosivustolla omassa osiossaan. Kyseisen osion on oltava julkisesti ja helposti saatavilla. Nämä asiakirjat ja tiedot on voitava ladata ja tulostaa ja niistä on voitava tehdä hakuja sähköisessä muodossa.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot on julkaistava elintarviketurvallisuusviranomaisen verkkosivustolla omassa osiossaan. Kyseisen osion on oltava julkisesti ja helposti saatavilla, siihen tutustuvien on annettava selkeä sähköisesti tallennettu sitoumus ja sen kaupalliseen käyttöön on sovellettava toimenpiteitä ja seuraamuksia, jotka ovat vaikuttavia, oikeasuhteisia ja ennaltaehkäiseviä. Nämä asiakirjat ja tiedot on voitava ladata ja tulostaa jäljitettävyyden vuoksi vesileimalla varustettuina, ja niistä on voitava tehdä hakuja sähköisessä muodossa, joka on koneellisesti luettavissa. Näiden toimenpiteiden painopisteen on oltava asiakirjojen kaupallisessa käytössä ja niiden toimittamisessa. Nämä toimenpiteet on suunniteltava siten, että niillä suojellaan ensimmäisessä alakohdassa mainittuja asiakirjoja ja tietoja tehokkaasti kaupalliselta käytöltä sekä unionissa että kolmansissa maissa.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 a kohta – 1 alakohta – johdantokappale
1 a.  Edellä olevan 1 kohdan c alakohdassa mainittujen tietojen julkaiseminen ei kuitenkaan rajoita seuraavia:
1 a.  Edellä olevan 1 kohdan c, d ja i alakohdassa mainittujen tietojen julkaiseminen ei kuitenkaan rajoita seuraavia:
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 a kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  mahdolliset immateriaalioikeudet, joita saattaa kohdistua asiakirjoihin tai niiden sisältöön; ja
Poistetaan.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 1 a kohta – 2 alakohta
Edellä olevan 1 kohdan c alakohdassa mainittujen tietojen julkaisemista ei ole pidettävä eksplisiittisenä tai implisiittisenä lupana, jonka mukaan kyseisiä tietoja ja niiden sisältöä saisi käyttää, jäljentää tai muutoin hyödyntää, eikä ole Euroopan unionin vastuulla, jos kolmannet osapuolet käyttävät niitä.”
Edellä olevan 1 kohdan c alakohdassa mainittujen tietojen julkaisemista ei ole pidettävä eksplisiittisenä tai implisiittisenä lupana, jonka mukaan kyseisiä tietoja ja niiden sisältöä saisi käyttää kaupallisesti, jäljentää tai muutoin hyödyntää kaupallisessa tarkoituksessa. Epäilysten välttämiseksi julkaistuja tietoja voidaan käyttää tulosten julkiseen ja tieteelliseen valvontaan, myös tiedon lisäämiseksi mahdollisista haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista, eikä ole unionin vastuulla, jos kolmannet osapuolet käyttävät niitä.”
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – c a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
38 artikla – 3 a kohta (uusi)
c a)   Lisätään 3 a kohta seuraavasti:
”3 a. Tämä artikla ei rajoita direktiivin 2003/4/EY eikä asetusten (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 soveltamista.”
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 1 kohta
1.  Poiketen siitä, mitä 38 artiklassa säädetään, elintarviketurvallisuusviranomainen ei saa julkaista tietoja, joita on pyydetty käsittelemään luottamuksellisena tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
1.  Poiketen siitä, mitä 38 artiklassa säädetään, ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ja direktiivin 2003/4/EY sekä sen yleisen periaatteen soveltamista, että kansanterveyteen liittyvät edut menevät aina yksityisten etujen edelle, elintarviketurvallisuusviranomainen ei saa julkaista tietoja, joita on pyydetty ja suostuttu käsittelemään luottamuksellisena tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
1)  menetelmät, joita käytetään tieteellisiä selvityksiä, myös tieteellistä lausuntoa, koskevan pyynnön kohteen valmistamiseen tai tuottamiseen, ja muut menetelmään liittyvät tekniset ja teolliset eritelmät;
1)  menetelmät, joita käytetään tieteellisiä selvityksiä, myös tieteellistä lausuntoa, koskevan pyynnön kohteen valmistamiseen tai tuottamiseen, ja muut menetelmään liittyvät tekniset ja teolliset eritelmät, paitsi jos niillä on merkitystä mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten ymmärtämisen kannalta, ja edellyttäen, että luvanhakija osoittaa todennettavissa olevin perustein, etteivät tällaiset menetelmät sisällä tietoja ympäristöpäästöistä tai terveys- ja ympäristövaikutuksista;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 2 kohta – 3 alakohta
3)  kaupalliset tiedot, joista käyvät ilmi luvan hakijan hankintalähteet, markkinaosuudet tai liiketoimintastrategia; ja
3)  kaupalliset tiedot, joista käyvät ilmi luvan hakijan hankintalähteet, innovatiiviset tuote-/aineideat, markkinaosuudet tai liiketoimintastrategia;
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 2 kohta – 4 alakohta
4)  tieteellisiä selvityksiä, myös tieteellistä lausuntoa, koskevan pyynnön kohteen kvantitatiivinen koostumus.
4)  tieteellisiä selvityksiä, myös tieteellistä lausuntoa, koskevan pyynnön kohteen kvantitatiivinen koostumus, paitsi jos niillä on merkitystä mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten ymmärtämisen kannalta;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  elintarviketurvallisuusviranomainen voi julkaista 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos kiireelliset toimet ovat tarpeen kansanterveyden, eläinten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, esimerkiksi hätätilanteissa; ja
a)  elintarviketurvallisuusviranomainen voi julkaista 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot, jos kiireelliset toimet ovat tarpeen kansanterveyden, eläinten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi, esimerkiksi hätätilanteissa; tai
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  tiedot, jotka muodostavat osan elintarviketurvallisuusviranomaisen esittämien tieteellisten selvitysten, myös tieteellisten lausuntojen, päätelmiä ja jotka liittyvät ennakoitavissa oleviin terveysvaikutuksiin.
b)  tiedot, jotka muodostavat osan elintarviketurvallisuusviranomaisen esittämien tieteellisten selvitysten, myös tieteellisten lausuntojen, päätelmiä ja jotka liittyvät ennakoitavissa oleviin kansanterveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 4 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  jos ylivoimainen yleinen etu edellyttää julkaisemista.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 4 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  mikä tahansa tieto, joka asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 1367/2006 6 artiklan mukaisesti edellyttää julkaisemista ylivoimaisen yleisen edun vuoksi, erityisesti silloin, kun tieto liittyy ympäristöpäästöihin.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Tämä artikla ei vaikuta direktiivin 2003/4/EY ja asetusten (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 soveltamiseen.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 a artikla – 2 kohta
2.  Jos luvanhakija esittää luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön, sen on toimitettava tiedoista ei-luottamuksellinen ja luottamuksellinen versio mahdollisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti 39 f artiklan nojalla. Ei-luottamuksellinen versio ei sisällä tietoja, joita luvanhakija pitää luottamuksellisina 39 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Luottamuksellisen version on sisällettävä kaikki toimitetut tiedot, myös tiedot, joita luvanhakija pitää luottamuksellisina. Tiedot, joita on pyydetty käsittelemään luottamuksellisina luottamuksellisessa versiossa, on merkittävä selvästi. Luvanhakijan on ilmoitettava selvästi syyt, joiden perusteella luottamuksellista käsittelyä pyydetään eri tietojen osalta.
2.  Jos luvanhakija esittää luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön, sen on toimitettava tiedoista ei-luottamuksellinen ja luottamuksellinen versio mahdollisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti 39 f artiklan nojalla. Ei-luottamuksellisessa versiossa vedetään mustalla yli tiedot, joille luvanhakija on pyytänyt luottamuksellista käsittelyä 39 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Luottamuksellisen version on sisällettävä kaikki toimitetut tiedot, myös tiedot, jotka luvanhakija katsoo luottamuksellisiksi. Tiedot, joita on pyydetty käsittelemään luottamuksellisina luottamuksellisessa versiossa, on merkittävä selvästi. Luvanhakijan on ilmoitettava selvästi todennettavissa olevat perustelut ja todisteet, joiden perusteella luottamuksellista käsittelyä pyydetään kunkin eri tiedon osalta.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 b artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  julkaistava viipymättä luvanhakijan toimittama ei-luottamuksellinen versio;
a)  julkaistava viipymättä luvanhakijan toimittaman hakemuksen ei-luottamuksellinen versio, jos hakemus otetaan käsiteltäväksi;
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 b artikla – 1 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  ilmoitettava luvanhakijalle kirjallisesti aikeestaan julkaista tiedot ja syyt tähän, ennen kuin elintarviketurvallisuusviranomainen tekee virallisesti päätöksen luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä. Jos luvanhakija on eri mieltä elintarviketurvallisuusviranomaisen arvioinnista, se voi esittää kantansa tai peruuttaa hakemuksensa kahden viikon kuluessa päivämäärästä, jona sille ilmoitettiin elintarviketurvallisuusviranomaisen kannasta;
c)  ilmoitettava luvanhakijalle kirjallisesti aikeestaan julkaista tiedot ja syyt tähän, ennen kuin elintarviketurvallisuusviranomainen tekee virallisesti päätöksen luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä. Jos luvanhakija on eri mieltä elintarviketurvallisuusviranomaisen arvioinnista, se voi 1) esittää kantansa, 2) peruuttaa hakemuksensa tai 3) pyytää uudelleentarkastelua elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunnalta neljän viikon kuluessa päivämäärästä, jona sille ilmoitettiin elintarviketurvallisuusviranomaisen kannasta. Luvanhakija voi toimittaa elintarviketurvallisuusviranomaiselle kirjallisen ilmoituksen siitä, että hän haluaa pyytää lausunnon uudelleenkäsittelyä elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunnalta. Tällöin hakijan on toimitettava pyynnön yksityiskohtaiset perustelut elintarviketurvallisuusviranomaiselle 60 päivän kuluessa lausunnon vastaanottamisesta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunta tarkastelee lausuntoaan uudelleen 60 päivän kuluessa pyynnön perustelujen vastaanottamisesta;
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 b artikla – 1 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  tehtävä perusteltu päätös luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä – ottaen huomioon luvanhakijan kanta – kymmenen viikon kuluessa luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta lupahakemusten tapauksessa ja ilman aiheetonta viivytystä täydentävien tietojen tapauksessa ja ilmoitettava päätöksestään luvanhakijalle sekä komissiolle ja jäsenvaltioille tarpeen mukaan; ja
d)  tehtävä perusteltu päätös luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä – ottaen huomioon luvanhakijan kanta – kahdeksan viikon kuluessa luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta lupahakemusten tapauksessa ja ilman aiheetonta viivytystä täydentävien tietojen tapauksessa ja ilmoitettava aina päätöksestään luvanhakijalle sekä komissiolle ja jäsenvaltioille; ja
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 b artikla – 1 kohta – 1 alakohta – e alakohta
e)   julkaistava mahdolliset lisätiedot, joiden osalta luottamuksellista käsittelyä koskevaa pyyntöä ei pidetty perusteltuna, aikaisintaan kaksi viikkoa sen jälkeen, kun sen päätöksestä on ilmoitettu luvanhakijalle d alakohdan mukaisesti.
e)  julkaistava hakemusta koskevat ei-luottamukselliset tiedot vasta sitten, kun luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä on annettu lopullinen päätös tämän artiklan mukaisesti ja kun elintarviketurvallisuusviranomainen on julkaissut tieteellisen lausuntonsa luonnoksen 38 artiklan mukaisesti. Jos luvanhakija peruuttaa lupahakemuksensa 39 artiklan c kohdan mukaisesti, koska elintarviketurvallisuusviranomaisen suunnittelema tietojen julkaisu on sen mielestä liian kattava, elintarviketurvallisuusviranomainen, komissio ja jäsenvaltiot eivät julkaise lupahakemusta koskevia tietoja.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 b artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Elintarviketurvallisuusviranomaisen tämän artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa perustamissopimuksen 263 ja 278 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
Elintarviketurvallisuusviranomaisen tämän artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan nostaa kanne elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunnassa, jonka komissio perustaa delegoiduilla säädöksillä. Nämä delegoidut säädökset hyväksytään tämän asetuksen 57 a artiklan mukaisesti. Tämän kohdan mukaisen valituksen esittämisellä on lykkäävä vaikutus. Luvanhakija voi toimittaa elintarviketurvallisuusviranomaiselle kirjallisen ilmoituksen siitä, että hän haluaa pyytää lausunnon uudelleenkäsittelyä elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunnalta. Tällöin hakijan on toimitettava pyynnön yksityiskohtaiset perustelut elintarviketurvallisuusviranomaiselle 60 päivän kuluessa lausunnon vastaanottamisesta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunta tarkastelee lausuntoaan uudelleen 60 päivän kuluessa pyynnön perustelujen vastaanottamisesta. Jos elintarviketurvallisuusviranomaisen valituslautakunnan tekemä päätös on riidanalainen, asia voidaan antaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi perustamissopimuksen 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 d artikla – 2 kohta
2.  Komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta niiden unionin elintarvikelainsäädännön nojalla saamia tietoja, joiden osalta on pyydetty luottamuksellista käsittelyä, ei julkaista ennen kuin elintarviketurvallisuusviranomainen on tehnyt luottamuksellista käsittelyä koskevan päätöksen ja siitä on tullut lopullinen. Komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava myös tarvittavat toimenpiteet, jotta tietoja, joiden osalta elintarviketurvallisuusviranomainen on hyväksynyt luottamuksellisen käsittelyn, ei julkaista.
2.  Komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta niiden unionin elintarvikelainsäädännön nojalla saamia tietoja, joiden osalta on pyydetty luottamuksellista käsittelyä, ei julkaista ennen kuin elintarviketurvallisuusviranomainen on tehnyt luottamuksellista käsittelyä koskevan päätöksen ja siitä on tullut lopullinen, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tietoja pyydetään direktiivin 2003/4/EY tai oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Komission ja jäsenvaltioiden on toteutettava myös tarvittavat toimenpiteet, jotta tietoja, joiden osalta elintarviketurvallisuusviranomainen on hyväksynyt luottamuksellisen käsittelyn, ei julkaista, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tietoja pyydetään direktiivin 2003/4/EY tai oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 d artikla – 3 kohta
3.  Jos luvanhakija peruuttaa tai on peruuttanut lupamenettelyyn liittyvän hakemuksen, elintarviketurvallisuusviranomaisen, komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava kaupallisten ja teollisten tietojen luottamuksellista käsittelyä, sellaisena kuin elintarviketurvallisuusviranomainen on sen hyväksynyt 39–39 f artiklan mukaisesti. Hakemusta pidetään peruutettuna siitä hetkestä lähtien, jona toimivaltainen elin, joka vastaanotti alkuperäisen hakemuksen, vastaanottaa sitä koskevan kirjallisen pyynnön. Jos hakemus peruutetaan ennen kuin elintarviketurvallisuusviranomainen on tehnyt päätöksen tietojen luottamuksellista käsittelyä koskevasta pyynnöstä, elintarviketurvallisuusviranomainen, komissio ja jäsenvaltiot eivät saa julkaista tietoja, joiden luottamuksellista käsittelyä on pyydetty.
3.  Jos luvanhakija peruuttaa tai on peruuttanut lupamenettelyyn liittyvän hakemuksen, elintarviketurvallisuusviranomaisen, komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava kaupallisten ja teollisten tietojen luottamuksellista käsittelyä, sellaisena kuin elintarviketurvallisuusviranomainen on sen hyväksynyt 39–39 f artiklan mukaisesti. Hakemusta pidetään peruutettuna siitä hetkestä lähtien, jona toimivaltainen elin, joka vastaanotti alkuperäisen hakemuksen, vastaanottaa sitä koskevan kirjallisen pyynnön. Jos luvanhakija päättää peruuttaa hakemuksensa, elintarviketurvallisuusviranomainen ei saa julkaista mitään tietoja, luottamuksellisia tai ei-luottamuksellisia.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 e artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  kaikkien tiedekomitean ja tiedelautakuntien ja niiden työryhmien kokouksiin osallistuneiden nimet.
c)  kaikkien tiedekomitean ja tiedelautakuntien, niiden työryhmien tai asiaa käsittelevien väliaikaisten ryhmien kokouksiin osallistuneiden ja niissä tarkkailijoina toimineiden nimet.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 f artikla – 1 kohta
1.  Edellä olevan 38 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle esitettyjä tieteellisiä selvityksiä koskevien pyyntöjen tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi olisi hyväksyttävä vakiotiedostomuodot ja -ohjelmistot, jotka mahdollistavat asiakirjojen toimittamisen, hakemisen, kopioinnin ja tulostamisen niin, että samalla varmistetaan unionin elintarvikelainsäädännössä vahvistettujen sääntelyvaatimusten noudattaminen. Nämä vakiotiedostomuotojen ja -ohjelmistojen luonnokset eivät saa perustua valmistajakohtaisiin standardeihin, ja niiden yhteentoimivuus olemassa olevien tietojen toimittamismuotojen kanssa on varmistettava mahdollisuuksien mukaan.
1.  Edellä olevan 38 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi ja elintarviketurvallisuusviranomaiselle esitettyjä tieteellisiä selvityksiä koskevien pyyntöjen tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi olisi hyväksyttävä vakiotiedostomuodot ja -ohjelmistot, jotka mahdollistavat asiakirjojen toimittamisen, hakemisen, kopioinnin ja tulostamisen niin, että samalla varmistetaan unionin elintarvikelainsäädännössä vahvistettujen sääntelyvaatimusten noudattaminen ja toteutettavuus pk-yrityksissä. Nämä vakiotiedostomuotojen ja -ohjelmistojen luonnokset eivät saa perustua valmistajakohtaisiin standardeihin, ja niiden yhteentoimivuus olemassa olevien tietojen toimittamismuotojen kanssa on varmistettava mahdollisuuksien mukaan.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 f artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Vakiotiedostomuotoja ja -ohjelmistoja sovelletaan ainoastaan tietoihin, jotka on tuotettu sen jälkeen, kun täytäntöönpanosäädökset on hyväksytty 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
39 g artikla – 1 kohta
Tietojärjestelmien, joita elintarviketurvallisuusviranomainen käyttää tietojen, myös luottamuksellisten ja henkilötietojen, tallentamiseen, suunnittelussa on noudatettava turvallisuuden korkeaa tasoa, joka on asianmukainen kyseeseen tulevien turvallisuusriskien osalta, ottaen huomioon tämän asetuksen 39–39 f artikla. Pääsyn on perustuttava vähintään järjestelmään, joka edellyttää kaksivaiheista tunnistautumista tai joka tarjoaa vastaavan turvatason. Järjestelmässä on varmistettava, että kaikki sen käyttö on tarkastettavissa.
Tietojärjestelmät, joita elintarviketurvallisuusviranomainen käyttää tietojen, myös luottamuksellisten ja henkilötietojen, tallentamiseen, on suunniteltava siten, että voidaan taata mahdollisimman korkea turvallisuuden taso, joka on asianmukainen kyseeseen tulevien turvallisuusriskien osalta, ottaen huomioon tämän asetuksen 39–39 f artikla. Pääsyn on perustuttava vähintään järjestelmään, joka edellyttää kaksivaiheista tunnistautumista tai joka tarjoaa vastaavan turvatason. Järjestelmässä on varmistettava, että kaikki sen käyttö on tarkastettavissa.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
41 artikla – 1 kohta
Jos kyseessä ovat ympäristöön liittyvät tiedot, on sovellettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1367/200639 6 ja 7 artiklaa.
Elintarviketurvallisuusviranomaisen on varmistettava, että sen hallussa oleviin asiakirjoihin on mahdollista tutustua laajalti. Jos kyseessä ovat ympäristöön liittyvät tiedot, on sovellettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1367/200639. Sovelletaan tämän asetuksen 38 ja 39 artiklaa sanotun kuitenkaan vaikuttamatta asetusten (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 soveltamiseen.
__________________
__________________
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).
39 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1367/2006, annettu 6 päivänä syyskuuta 2006, tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin (EUVL L 264, 25.9.2006, s. 13).
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 178/2002
51 artikla – 1 a kohta (uusi)
(9 b)  Lisätään 51 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Komissio antaa 57 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jotta voidaan kehittää komission ja jäsenvaltioiden välinen elintarvikehälytysten verkoston yhdenmukaistettu hallintajärjestelmä.”
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
57 a artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan c alakohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] viiden vuoden ajaksi 8 artiklan c alakohdassa, 32 b artiklan 4 a kohdassa 39 b artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa ja 51 artiklan 1 a kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Asetus (EY) N:o 178/2002
61 artikla
61 artikla
61 artikla
Uudelleentarkastelulauseke
Uudelleentarkastelulauseke
1.  Komission varmistaa tämän asetuksen soveltamisen säännöllisen uudelleentarkastelun.
1.  Komission varmistaa tämän asetuksen soveltamisen säännöllisen uudelleentarkastelun.
2.  Komissio arvioi suuntaviivojensa mukaisesti viimeistään viiden vuoden kuluttua ... artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä [elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulo] ja joka viides vuosi sen jälkeen elintarviketurvallisuusviranomaisen toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, tehtäviin, menettelyihin ja sijaintipaikkaan. Arvioinnissa on tarkasteltava tarvetta muuttaa elintarviketurvallisuusviranomaisen toimeksiantoa ja mahdollisten muutosten taloudellisia vaikutuksia.
2.  Elintarviketurvallisuusviranomainen teettää yhteistyössä komission kanssa viimeistään viiden vuoden kuluttua ... artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä [elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulo] ja joka viides vuosi sen jälkeen riippumattoman ulkoisen arvioinnin niiden toiminnasta ja saavutuksista suhteessa niiden tavoitteisiin, toimeksiantoihin, tehtäviin, menettelyihin ja sijaintipaikkoihin. Arvioinnin on perustuttava johtokunnan yhdessä komission kanssa laatimaan työohjelmaan. Siinä on arvioitava työskentelytapoja ja elintarviketurvallisuusviranomaisen vaikutusta sekä mahdollista tarvetta muuttaa elintarviketurvallisuusviranomaisen toimeksiantoa ja mahdollisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Lisäksi siinä on tarkasteltava mahdollista tarvetta koordinoida tiiviimmin elintarviketurvallisuusviranomaisen toimintaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten ja unionin muiden virastojen toiminnan kanssa ja liittää ne paremmin yhteen. Arvioinnissa otetaan huomioon eri sidosryhmien näkemykset sekä unionin että kansallisella tasolla.
2 a.  Johtokunta tarkastelee arvioinnin päätelmiä ja antaa tarvittaessa komissiolle suosituksia elintarviketurvallisuusviranomaisen muuttamiseksi.
3.  Jos komissio katsoo, ettei elintarviketurvallisuusviranomaisen toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä muutetaan vastaavasti tai että ne kumotaan.
4.  Komissio raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja johtokunnalle arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset julkistetaan.
4.  Edellä 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut arvioinnit ja suositukset toimitetaan komissiolle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille sekä johtokunnalle. Arvioinnin tulokset ja suositukset julkistetaan.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Direktiivi 2001/18/EY
24 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a)   Lisätään 24 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Velvoite levittää ennakoivasti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tämän direktiivin 25 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.”
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Asetus (EY) N:o 1829/2003
29 artikla – 1 kohta
1.  EFSA julkaisee hakijan toimittaman lupahakemuksen, sitä koskevat tukevat tiedot ja muut täydentävät tiedot sekä antamansa tieteelliset lausunnot ja direktiivin 2001/18/EY 4 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten lausunnot asetuksen (EY) N:o 178/2002 38, 39–39 f ja 40 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon tämän asetuksen 30 artiklan.
1.  EFSA julkaisee hakijan toimittaman lupahakemuksen, sitä koskevat tukevat tiedot ja muut täydentävät tiedot sekä antamansa tieteelliset lausunnot, seurantaraportit ja direktiivin 2001/18/EY 4 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten lausunnot asetuksen (EY) N:o 178/2002 38, 39–39 f ja 40 artiklan mukaisesti ja ottaen huomioon tämän asetuksen 30 artiklan.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 9 alakohta
Asetus (EY) N:o 1829/2003
29 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Velvoite levittää ennakoivasti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tämän asetuksen 30 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1831/2003
17 artikla – 2 a kohta (uusi)
1 a)   Lisätään 17 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Velvoite levittää ennakoivasti tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.”
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1831/2003
18 artikla – 3 kohta
3.  Sen lisäksi, mitä asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja sen 39 artiklan 3 kohdan nojalla viranomainen voi hyväksyä myös seuraavien tietojen luottamuksellisen käsittelyn, jos niiden paljastamisen voidaan katsoa todennettavissa olevien syiden perusteella vahingoittavan merkittävästi asianomaisia etuja:
Poistetaan.
a)  tutkimussuunnitelma tutkimuksista, joilla osoitetaan lisäaineen teho tämän asetuksen 6 artiklan 1 kohdassa ja liitteessä I määritellyn käyttötarkoituksen osalta; ja
b)  tehoaineen epäpuhtauksia koskevat eritelmät ja hakijan sisäisesti kehittämät analyysimenetelmät, lukuun ottamatta epäpuhtauksia, joilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen tai ympäristöön.”.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1831/2003
18 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Viranomainen soveltaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 periaatteita käsitellessään hakemuksia saada tutustua viranomaisen hallussa oleviin asiakirjoihin.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1831/2003
18 artikla – 3 b kohta (uusi)
3 b.   Jäsenvaltioiden, komission ja viranomaisen on käsiteltävä luottamuksellisena kaikkia tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti luottamuksellisiksi määriteltyjä tietoja, paitsi jos tiedot on tarpeen julkistaa ihmisten tai eläinten terveyden tai ympäristön suojelemiseksi. Jäsenvaltioiden on käsiteltävä tämän asetuksen nojalla saamiinsa asiakirjoihin tutustumista koskevat hakemukset asetuksen (EY) N:o 1049/2001 5 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 2065/2003
14 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Velvoite levittää ennakoivasti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1935/2004
19 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a)  Lisätään 19 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Velvoite levittää ennakoivasti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tämän asetuksen 20 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.”
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EY) N:o 1935/2004
20 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tavaramerkki, jolla aine saatetaan markkinoille sekä tapauksen mukaan niiden valmisteiden, materiaalien tai tarvikkeiden tuotemerkit, joissa sitä on tarkoitus käyttää; ja
Poistetaan.
Tarkistukset 120 ja121
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Asetus (EY) N:o 1331/2008
11 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Velvoite levittää ennakoivasti tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja tämän asetuksen 12 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Asetus (EY) N:o 1331/2008
12 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Tämän asetuksen 11 ja 12 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklassa vahvistetut tiedon aktiivista levittämistä koskevat säännökset eivät vaikuta asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyyn oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
16 artikla
Elintarviketurvallisuusviranomaisen on arvioitava viipymättä mahdollinen luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ja julkaistava hakijan 15 artiklan nojalla toimittamat tiedot ja mahdolliset muut täydentävät tiedot, lukuun ottamatta tietoja, joiden luottamuksellista käsittelyä on pyydetty ja joiden luottamuksellisen käsittelyn elintarviketurvallisuusviranomainen on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 178/2002 38, 39–39 f artiklan ja 40 artiklan nojalla, joita sovelletaan soveltuvin osin, ja tämän asetuksen 63 artiklan nojalla.”;
Elintarviketurvallisuusviranomaisen on arvioitava viipymättä mahdollinen luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö ja julkaistava hakijan 15 artiklan nojalla toimittamat tiedot ja mahdolliset muut täydentävät tiedot, lukuun ottamatta tietoja, joiden luottamuksellista käsittelyä on pyydetty ja joiden luottamuksellisen käsittelyn elintarviketurvallisuusviranomainen on hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 178/2002 38, 39–39 f artiklan ja 40 artiklan nojalla, joita sovelletaan soveltuvin osin, ja tämän asetuksen 63 artiklan nojalla, jollei niiden julkistaminen ole välttämätöntä erittäin tärkeän yleisen edun vuoksi.;
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1107/2009
23 artikla – 1 kohta – viimeinen virke
4 a)  Korvataan 23 artiklan 1 kohdan viimeinen virke seuraavasti:
Tätä asetusta sovellettaessa tehoaineet, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklassa määritellyt elintarvikkeita koskevat vaatimukset, katsotaan perusaineiksi.
Tätä asetusta sovellettaessa tehoaineet, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 178/2002 2 artiklassa määritellyt elintarvikkeita koskevat vaatimukset, katsotaan hyväksytyiksi perusaineiksi.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Asetus (EY) N:o 1107/2009
63 artikla – 1 kohta
1.  Asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 artiklassa ja tässä artiklassa säädettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti hakija voi pyytää todennettavissa olevien syiden perusteella joidenkin tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen käsittelemistä luottamuksellisina.
1.  Asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 artiklassa ja tässä artiklassa säädettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti hakija voi pyytää riittävien ja todennettavissa olevien syiden perusteella joidenkin tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen käsittelemistä luottamuksellisina, lukuun ottamatta tietoja, joita pidetään toksisuuden, ekotoksisuuden tai ympäristön kannalta olennaisina. Syihin on sisällyttävä todennettavissa olevaa näyttöä siitä, että tietojen luovuttaminen voisi vahingoittaa hakijan taloudellisia etuja tai yksityiselämän ja koskemattomuuden suojaa.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 1107/2009
63 artikla – 3 kohta
5 a)   Korvataan 63 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Tämä artikla ei rajoita ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY soveltamista.
”3. Tämä artikla ei rajoita ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta 28 päivänä tammikuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/4/EY eikä asetusten (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 soveltamista.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
Asetus (EU) 2015/2283
10 artikla – 1 kohta
1.  Menettely, jolla hyväksytään uuselintarvikkeen saattaminen unionin markkinoille ja saatetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetty unionin luettelo ajan tasalle, käynnistetään joko komission aloitteesta tai sen jälkeen, kun hakija esittää komissiolle hakemuksen mahdollisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 f artiklan nojalla. Komissio asettaa hakemuksen viipymättä jäsenvaltioiden saataville.
1.  Menettely, jolla hyväksytään uuselintarvikkeen saattaminen unionin markkinoille ja saatetaan tämän asetuksen 9 artiklassa säädetty unionin luettelo ajan tasalle, käynnistetään joko komission aloitteesta tai sen jälkeen, kun hakija esittää komissiolle hakemuksen mahdollisten vakiotiedostomuotojen mukaisesti asetuksen (EY) N:o 178/2002 39 f artiklan nojalla. Komissio asettaa viipymättä hakemuksen jäsenvaltioiden saataville ja hakemuksen yhteenvedon julkisesti saataville.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EU) 2015/2283
23 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Tämän asetuksen 23 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklassa vahvistetut tiedon aktiivista levittämistä koskevat säännökset eivät vaikuta asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyyn oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
Asetus (EU) 2015/2283
23 artikla – 4 b kohta (uusi)
4 b.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1–4 kohdan täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
Asetus (EU) 2015/2283
25 artikla – 1 a kohta (uusi)
4 a)   Lisätään 25 artiklaan kohta seuraavasti:
”1 a. Velvoite levittää ennakoivasti tässä asetuksessa tarkoitettuja tietoja asetuksen (EY) N:o 178/2002 38 ja 39 artiklan mukaisesti ei vaikuta asetuksissa (EY) N:o 1049/2001 ja (EY) N:o 1367/2006 säädettyyn luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden oikeuteen tutustua pyynnöstä asiakirjoihin.”
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
9 a artikla (uusi)
9 a artikla
Riskinhallinnan avoimuus
1.  Komissio ja jäsenvaltiot hoitavat 1–9 artiklassa tarkoitettuja säädöksiä koskevaan riskinhallintaan liittyvät tehtävänsä erittäin avoimesti. Niiden on julkaistava ilman aiheetonta viivytystä erityisesti seuraavat:
a)  riskinhallintaprosessin varhaisessa vaiheessa mahdolliset luonnokset riskinhallintatoimenpiteiksi;
b)  esityslistat ja pöytäkirjat sekä yksityiskohtaiset yhteenvetoraportit kokouksista ja tarvittaessa delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten muodossa hyväksyttävät luonnokset toimenpiteiksi, mukaan lukien yksittäisten jäsenvaltioiden äänestystulokset ja äänestysselitykset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/20111 a tarkoitetuissa komiteoissa, myös muutoksenhakukomiteoissa, jotka auttavat komissiota [asetuksen (EY) N:o 178/2002, direktiivin 2001/18/EY, asetuksen (EY) N:o 1829/2003, asetuksen (EY) N:o 1831/2003, asetuksen (EY) N:o 2065/2003, asetuksen (EY) N:o 1935/2004, asetuksen (EY) N:o 1331/2008, asetuksen (EY) N:o 1107/2009 ja asetuksen (EU) 2015/2283] täytäntöönpanossa ja joissa on keskusteltu ja äänestetty riskinhallintatoimenpiteistä; ja
c)  jäsenvaltioiden työryhmien niiden kokousten esityslistat ja yksityiskohtaiset pöytäkirjat, joissa on keskusteltu riskinhallintatoimenpiteistä.
2.  Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi komissio liittää jokaiseen [yleistä elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen] 58 artiklan, direktiivin 2001/18/EY 30 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1831/2003 22 artiklan, asetuksen (EY) N:o 2065/2003 19 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1935/2004 23 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1331/2008 14 artiklan, asetuksen (EY) N:o 1107/2009 79 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/2283 30 ja 32 artiklan mukaisesti hyväksyttävään toimenpide-ehdotukseen perustelut, joissa on seuraavat tiedot:
a)  toimenpiteen syyt ja tavoitteet;
b)  toimenpiteen perustelu välttämättömyyden ja oikeasuhteisuuden kannalta;
c)  toimenpiteen vaikutukset kansanterveyteen, eläinten terveyteen ja ympäristöön, yhteiskuntaan ja elintarvikeyrityksiin vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella; ja
d)  julkisen kuulemisen, myös [yleistä elintarvikelainsäädäntöä koskevan asetuksen] 9 artiklassa tarkoitetun, tulos.
_______________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0417/2018).


Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) ***I
PDF 115kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta (COM(2016)0532 – C8-0343/2016 – 2016/0257(COD))
P8_TA(2018)0490A8-0273/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0532),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 166 artiklan 4 kohdan, 165 artiklan 4 kohdan sekä 149 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0343/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 9. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0273/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/128.)

(1) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 49.


Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ***I
PDF 115kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta (COM(2016)0528 – C8-0344/2016 – 2016/0254(COD))
P8_TA(2018)0491A8-0274/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0528),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0344/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 9. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0274/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston (EU-OSHA) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2062/94 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/126.)

(1) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 49.


Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) ***I
PDF 115kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta (COM(2016)0531 – C8-0342/2016 – 2016/0256(COD))
P8_TA(2018)0492A8-0275/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0531),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0342/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 9. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0275/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) perustamisesta ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1365/75 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/127.)

(1) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 49.


EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentäminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
PDF 114kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentämistä siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista (COM(2018)0397 – C8-0250/2018 – 2018/0220(COD))
P8_TA(2018)0493A8-0359/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0397),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0250/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 28. marraskuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0359/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin tyyppihyväksyntälainsäädännön täydentämisestä siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/26.)

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 95.


Humanitaariset viisumit
PDF 136kWORD 50k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2018 suosituksista komissiolle humanitaarisista viisumeista (2018/2271(INL))
P8_TA(2018)0494A8-0423/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 4, 18 ja 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Genevessä 28. heinäkuuta 1951 allekirjoitetun pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen ja sen vuoden1967 lisäpöytäkirjan,

–  ottaa huomioon yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) 13. heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009(1),

–  ottaa huomioon luonnoksen Yhdistyneiden kansakuntien turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista muuttoliikettä koskevaksi Global Compact -aloitteeksi ja luonnoksen Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisia koskevaksi Global Compact -aloitteeksi, jotka laadittiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 19. syyskuuta 2016 yksimielisesti hyväksymän, pakolaisia ja muuttajia koskevan New Yorkin julkilausuman johdosta,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun humanitaarisista viisumeista tekemän Euroopan tason lisäarvon arvioinnin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 46 ja 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0423/2018),

A.  ottaa huomioon, että huolimatta lukuisista julkilausumista ja vaatimuksista turvallisten ja laillisten muuttoväylien järjestämiseksi Euroopan alueelle kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille, suojattua maahantuloa koskevia menettelyjä ei ole tällä hetkellä yhdenmukaistettu unionin tasolla eikä sen tasolla ole oikeuskehystä humanitaarisille viisumeille, jotka myönnetään jäsenvaltioiden alueelle saapumista ja siellä kansainvälisen suojelun hakemista varten;

B.  ottaa huomioon, että unionin tuomioistuimen 7. maaliskuuta 2017 asiassa C-638/16(2) X ja X vastaan Belgian valtio antaman tuomion mukaan jäsenvaltioilla ei ole unionin oikeuteen perustuvaa velvollisuutta myöntää viisumeita humanitaarisista syistä henkilöille, jotka haluavat matkustaa niiden alueelle hakeakseen turvapaikkaa, mutta jäsenvaltioilla on edelleen oikeus siihen oman kansallisen oikeutensa perusteella; toteaa, että tässä tuomiossa tulkitaan unionin nykyistä lainsäädäntöä, joka on muutettavissa;

C.  ottaa huomioon, että useilla jäsenvaltioilla joko on tällä hetkellä tai on aikaisemmin ollut humanitaaristen viisumien tai oleskelulupien myöntämistä koskevia kansallisia järjestelmiä suojattua maahantuloa koskevien menettelyjen takaamiseksi hädänalaisille ihmisille;

D.  katsoo, että niiden henkilöiden määrä, jotka pääsevät maahan humanitaariseen suojeluun liittyvien kansallisten maahantulon menettelyjen avulla tai uudelleensijoitettuina, on maailmanlaajuiseen tarpeeseen nähden pieni ja että jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja; ottaa huomioon, että humanitaariseen suojeluun liittyvien kansallisten maahantulon menettelyjen ja uudelleensijoittamisen soveltamisala on kapeasti määritelty ja että uudelleensijoittaminen liittyy tiukasti haavoittuvuuden kriteeriin ja siihen, että Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö on rekisteröinyt henkilön pakolaiseksi;

E.  ottaa huomioon, että tämän vuoksi noin 90 prosenttia kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä on saapunut unioniin laittomasti, mikä on johtanut heidän leimaamiseensa jo ennen heidän saapumistaan jäsenvaltioiden ulkorajoille;

F.  toteaa, että muun muassa yksin tai lasten kanssa matkustavat yksinäiset naiset, perheenpäänä olevat naiset, raskaana olevat ja imettävät naiset, vammaiset henkilöt, nuoret tytöt ja iäkkäät naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa muuttoreiteillä Eurooppaan ja että he ovat erityisen suuressa vaarassa joutua sukupuoleen perustuvan väkivallan, kuten raiskausten, kohteeksi sekä vaarassa joutua salakuljettajien ja ihmiskauppiaiden hyväksikäyttämiksi niin seksuaalisesti kuin taloudellisesti; toteaa, että naiset ja tytöt ovat suuremmassa määrin alttiita kaikenlaiselle hyväksikäytölle, mukaan lukien pakkotyöhön ja seksuaalisen riiston kohteeksi joutuminen unioniin johtavilla maahanmuuttoreiteillä ja että heitä pakotetaan harjoittamaan seksiä, jotta matka päätyisi perille;

G.  ottaa huomioon, että näiden politiikkojen aiheuttamien inhimillisten menetysten arvioidaan olevan ainakin 30 000 kuolemantapausta unionin rajoilla vuodesta 2000 lähtien; ottaa huomioon, että unionin lainsäädäntöä tarvitaan kiireellisesti, jotta voidaan vähentää Välimerellä ja unioniin suuntautuvilla muuttoreiteillä sattuvien kuolemantapausten määrää, jota on mahdoton hyväksyä, ja jotta voidaan tosiasiallisesti torjua ihmisten salakuljetusta sekä altistumista ihmiskaupalle, työvoiman hyväksikäytölle ja väkivallalle, hallita saapumisia, ihmisarvoista vastaanottoa ja turvapaikkahakemusten oikeudenmukaista käsittelyä ja optimoida jäsenvaltioiden ja unionin turvapaikkamenettelyihin ja rajavalvontaan sekä etsintä- ja pelastustoimintaan varaamat määrärahat sekä saada aikaan johdonmukaiset käytännöt unionin turvapaikkasäännöstössä;

H.  ottaa huomioon, että parlamentti on yrittänyt sisällyttää tämän suuntaisia säännöksiä tarkistuksissaan asetukseen (EY) N:o 810/2009;

I.  ottaa huomioon, että sekä neuvosto että komissio ovat hylänneet nämä tarkistukset muun muassa sen perusteella, ettei tällaisia säännöksiä pitäisi sisällyttää asetukseen (EY) N:o 810/2009, koska sen soveltamisalaan kuuluvat vain lyhytaikaiset viisumit;

J.  ottaa huomioon, että koska komissio ei ole ryhtynyt toimiin, parlamentti on päättänyt laatia tämän päätöslauselman humanitaarisista viisumeista;

K.  ottaa huomioon, että intensiivisellä työllä, jota tehtiin asiantuntijoiden avustuksella, laadittiin tämän päätöslauselman liitteessä olevat suositukset;

1.  pyytää komissiota esittämään 31. maaliskuuta 2019 mennessä parlamentille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla ehdotuksen asetukseksi Euroopan humanitaarisen viisumin käyttöönotosta liitteenä olevien suositusten mukaisesti;

2.  katsoo, että jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus myöntää Euroopan humanitaarisia viisumeita kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, jotta he pääsevät viisumin myöntävän jäsenvaltion alueelle yksinomaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämistä varten kyseisessä jäsenvaltiossa;

3.  katsoo, että Euroopan humanitaaristen viisumien olisi täydennettävä käytössä olevia humanitaariseen suojeluun liittyviä kansallisia maahantulon menettelyjä, uudelleensijoittamismenettelyjä ja kansainvälisen pakolaislainsäädännön mukaisia vapaamuotoisia hakemuksia eivätkä ne saisi korvata niitä; katsoo, että päätösten humanitaaristen viisumien myöntämisestä tulisi kuulua jäsenvaltioiden yksinomaisen toimivallan piiriin;

4.  katsoo, että mikään Euroopan humanitaarisia viisumeita koskeva aloite ei saisi rajoittaa muita muuttoliikepolitiikkaa koskevia aloitteita, ei myöskään niitä, joilla paneudutaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;

5.  korostaa, että unioniin tarvitaan pikaisesti turvallisia ja laillisia väyliä muun muassa myöntämällä Euroopan humanitaarisia viisumeja, mikä on tärkeää myös sukupuolinäkökulmasta, koska naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja siten alttiimpia seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle niin väylillä kuin vastaanottokeskuksissa; korostaa, että kolmansissa maissa naiset ja tytöt ovat usein haavoittuvassa asemassa taloudellisen ja muunlaisen riippuvuuden vuoksi, jolloin heidän on vieläkin vaikeampaa kuin miesten hakea turvapaikkaa turvallisesti;

6.  katsoo, että osa pyydetyn ehdotuksen rahoitusvaikutuksista olisi katettava unionin yleisestä talousarviosta ja siten osoitettava, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, rahoitusvaikutukset huomioon ottaen, noudatetaan käytännössä;

7.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat suositukset komissiolle ja neuvostolle sekä jäsenvaltioiden parlamenteille, Euroopan unionin tuomioistuimelle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolle, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastolle ja Euroopan unionin perusoikeusvirastolle.

PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT SUOSITUKSET

Euroopan parlamentti katsoo, että

1.  HYVÄKSYTTÄVÄN ASIAKIRJAN MUOTO JA OTSIKKO

–  hyväksyttävän säädöksen olisi oltava erillinen säädös, joka hyväksytään asetuksen muodossa ja jonka nimi on ”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan humanitaarisen viisumin käyttöönotosta”,

2.  OIKEUSPERUSTA

–  hyväksyttävän säädöksen oikeusperustana olisi oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohta,

3.  PERUSTELUT

–  hyväksyttävän säädöksen perusteluna olisi oltava

–  nykyisessä unionin lainsäädännössä oleva puute, koska siinä ei haavoittuvassa asemassa oleviin pakolaisiin sovellettavien uudelleensijoittamismenettelyjen lisäksi säädetä viisumi-, raja- tai turvapaikkasäännöstössä menettelyistä, joiden mukaisesti suojelua hakevat henkilöt olisi päästettävä jäsenvaltioiden alueelle, minkä seurauksena pakolaisiksi tai henkilöiksi, jotka saavat toissijaista suojelua, tunnustetuista henkilöistä arviolta 90 prosenttia tulee jäsenvaltioiden alueelle laittomasti(3) ja usein hengenvaarallisten reittien kautta,

–  pirstoutumisen vaara, koska jäsenvaltiot perustavat koko ajan lisää omia humanitaarista maahanpääsyä ja menettelyjä koskevia ohjelmia, mikä on vastoin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 78 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua yhteistä päämäärää, joka on turvapaikka-asioita sekä toissijaista suojelua ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan kehittäminen, ja minkä seurauksena myös nämä erilaiset ohjelmat saattavat heikentää kolmansien maiden kansalaisten pääsyä jäsenvaltioiden alueelle koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EY) N:o 810/2009(4) ja (EU) 2016/399(5) vahvistettujen yhteisten säännösten yhtenäistä soveltamista,

–  korkeat humanitaariset mutta myös sosiaaliset, taloudelliset ja budjettiin liittyvät kustannukset, joita nykytilanteessa aiheutuu kyseisten kolmansien maiden kansalaisille (salakuljettajille maksettavat maksut, ihmiskaupan ja hyväksikäytön riski, vainotuksi joutumisen riski, kuoleman ja kaltoinkohtelun riski) sekä jäsenvaltioille ja unionille (suuri budjetti, joka aiheutuu etsintä- ja pelastustoiminnasta, myös yksityisistä kuljetuksista, rajavalvonnasta, kolmansien maiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, turvapaikkamenettelyistä ja mahdollisista palautuksista, jos kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään, sekä järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan ja salakuljetuksen torjunnasta),

–  unionin toiminnan tuottama lisäarvo varmistamalla unionin arvojen, kuten perusoikeuksien, noudattaminen, jäsenvaltioiden välinen luottamus ja turvapaikanhakijoiden luottamus järjestelmää kohtaan, oikeusvarmuus, ennustettavuus sekä sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen ja täytäntöönpano, mittakaavaetujen saavuttaminen sekä edellä mainittujen nykytilanteesta aiheutuvien kustannusten väheneminen,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi otettava huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/32/EU(6) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 604/2013(7) sovelletaan ainoastaan jäsenvaltioiden alueella, vaikka turvapaikanhakijoilla ei ole nykyisellään laillisia väyliä niiden alueelle pääsemiseksi,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi otettava huomioon, että kun turvapaikkahakemus on jätetty jäsenvaltioon, sovelletaan unionin yhteisen turvapaikkajärjestelmän säännöksiä,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi korostettava, ettei Euroopan humanitaarista viisumia koskevan hakemuksen hylkääminen vaikuta millään tavalla oikeuteen hakea turvapaikkaa unionissa eikä estä hakijaa osallistumasta muihin tarjolla oleviin suojelujärjestelmiin,

4.  YLEISET SÄÄNNÖKSET

–  hyväksyttävän säädöksen tavoitteena olisi oltava laatia säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joiden nojalla jäsenvaltiot voivat myöntää Euroopan humanitaarisen viisumin kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, jotta he pääsevät viisumin myöntävän jäsenvaltion alueelle yksinomaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämistä varten kyseisessä jäsenvaltiossa,

–  hyväksyttävän säädöksen soveltamisalaan olisi sisällytettävä ne kolmannen maan kansalaiset, joilla on neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001(8) mukaisesti oltava viisumi jäsenvaltioiden ulkorajoja ylittäessään, ja joiden esittämät väitteet altistumisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU(9) määritelmän mukaiselle vainolle tai sen uhasta ovat selvästi perusteltuja mutta jotka eivät vielä ole kansallisissa uudelleensijoittamisjärjestelyissä tai ehdotuksessa asetukseksi unionin uudelleensijoittamiskehyksen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014(10) muuttamisesta tai neuvoston direktiivissä 2001/55/EY(11) määritellyn uudelleensijoittamisprosessin kohteena,

–  hyväksyttävän säädöksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä perheenjäsenet, joilla olisi muutoin oikeus seurata perhettään jäsenvaltioon kohtuullisessa ajassa unionin tai kansallisen lainsäädännön muiden säädösten nojalla,

5.  HUMANITAARISTEN VIISUMIEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT MENETTELYT

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että tällaiset viisumihakemukset jätetään suoraan joko sähköisesti tai kirjallisesti jäsenvaltioiden konsulaattiin tai suurlähetystöön,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä tällaisia viisumihakemuksia koskevista käytännön yksityiskohdista, kuten hakemuslomakkeen täyttäminen, hakijan henkilöllisyyttä koskevien tietojen, mukaan lukien biometristen tunnisteiden, sekä syiden, joiden vuoksi henkilö pelkää joutuvansa vainotuksi tai joutuvansa kärsimään, antaminen mahdollisimman perusteellisesti dokumentoituina,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että viisumia hakeva henkilö kutsutaan tarvittaessa tulkin avustamana haastatteluun, joka voidaan toteuttaa myös etäviestintävälineisiin perustuvan ääni- ja videoyhteyden avulla, ja varmistetaan siten riittävä turvallisuus ja luottamuksellisuus,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että toimitetut asiakirjat ja niiden aitouden arvioi toimivaltainen, riippumaton ja puolueeton viranomainen, jolla on asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta kansainvälisen suojelun alalla,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että viisumihakemuksia on arvioitava hakijan ilmoituksen ja haastattelun sekä todentavien asiakirjojen, jos niitä on saatavilla, perusteella ilman että hänen pakolaisasemansa määrittelyprosessi saatetaan loppuun

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että ennen viisumin myöntämistä, jokaisesta hakijasta on tehtävä turvallisuusselvitys käyttäen asiaankuuluvia kansallisia tietokantoja ja unionin tietokantoja sen varmistamiseksi, ettei hakija aiheuta turvallisuusriskiä,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että viisumia koskeva päätös on tehtävä 15 kalenteripäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että hakemusta koskeva päätös toimitetaan hakijalle ja että päätös laaditaan yksilöllisesti ja kirjallisesti ja siihen lisätään päätöksen perustelut,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että kolmannen maan kansalaisella, jolle viisumia ei myönnetä, on oltava mahdollisuus valittaa päätöksestä samalla tavalla kuin nykyisin voidaan valittaa lyhytaikaista viisumia tai rajan ylittämistä koskevasta kielteisestä päätöksestä,

6.  HUMANITAARISEN VIISUMIN MYÖNTÄMINEN

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että tällaiset viisumit myönnetään tarran muodossa ja sisällytetään viisumitietojärjestelmään,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että kun humanitaarinen viisumi on myönnetty, sen haltija pääsee viisumin myöntäneen jäsenvaltion alueelle yksinomaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämistä varten kyseisessä jäsenvaltiossa,

7.  HALLINNOLLISTEN ASIOIDEN HOITO JA JÄRJESTÄMINEN

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että viisumihakemusten arvioinnista vastaa asianmukaisesti koulutettu henkilöstö,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että henkilöstö voi joko olla lähetetty suurlähetystöihin tai konsulaatteihin tai se voi olla jäsenvaltioissa, jolloin hakemukset lähetetään sähköisesti ja haastattelut toteutetaan etäyhteyden avulla,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että ulkoiset palveluntarjoajat voiva hallita prosessin tiettyjä osia, joihin ei liity tapausten ennakkovalintaa, arviointia tai päätöksentekoa, kuten tietojen antaminen, haastatteluaikojen sopiminen ja biometristen tunnisteiden keruu,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että toteutetaan tarvittavat toimenpiteet viestintään liittyvän tietosuojan, tietoturvallisuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä sekä keskenään että unionin virastojen, kansainvälisten järjestöjen, virallisten ja valtioista riippumattomien organisaatioiden sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että viisumia sovelletaan yhdenmukaisesti,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että tiedot viisumia koskevista menettelyistä ja edellytyksistä sekä edellytyksistä ja menettelyistä, jotka liittyvät kansainvälisen suojelun saamiseen tietyn jäsenvaltion alueella, asetetaan laajasti saataville muun muassa jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja konsulaattien verkkosivustoilla sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon kautta,

8.  LOPPUSÄÄNNÖKSET

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta annetaan jäsenvaltioille merkittävää taloudellista tukea säädöksen täytäntöönpanemiseksi,

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä, että jäsenvaltio, joka myöntää tällaisen humanitaarisen viisumin, saa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta samansuuruisen korvauksen kuin jäsenvaltio, joka vastaanottaa pakolaisen Euroopan uudelleensijoittamiskehyksen kautta,

9.  MUIDEN SÄÄDÖSTEN MUUTTAMINEN

–  hyväksyttävässä säädöksessä olisi säädettävä muutoksista

–  asetukseen (EY) N:o 810/2009 sen selventämiseksi, että kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin sovelletaan Euroopan humanitaarisen viisumin käyttöönotosta annettua säädöstä,

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 767/2008(12) Euroopan humanitaarista viisumia koskevien hakemusten sisällyttämiseksi viisumitietojärjestelmään,

–  asetukseen (EU) 2016/399 humanitaarisen viisumien saaneiden henkilöiden maahantuloedellytysten mukauttamiseksi,

–  yhdennettyyn rajaturvallisuuden rahastoon rahoituksen tarjoamiseksi jäsenvaltioille Euroopan humanitaarisen viisumin käyttöönottoa koskevan asetuksen täytäntöönpanemista varten,

–  tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen(13) 26 artiklaan ja neuvoston direktiiviin 2001/51/EY(14), jotta kolmansien maiden kansalaisia kuljettavat liikenteenharjoittajat vapautetaan vastuusta, velvoitteista ja seuraamuksista silloin, kun asianomaiset kolmansien maiden kansalaiset ilmoittavat aikovansa hakea kansainvälistä tai humanitaarista suojelua jäsenvaltioiden alueella.

(1) EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.
(2) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 7. maaliskuuta 2017 asiassa C-638/16, (X ja X vastaan Belgian valtio) ECLI:EU:C:2017:173.
(3) HEIN/DONATO (CIR) 2012: ”Exploring avenues for protected entry in Europe”, s. 17.
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1)
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).
(8) Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EYVL L 81, 21.3.2001, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).
(10) 2016/0225(COD).
(11) Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
(13) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.
(14) Neuvoston direktiivi 2001/51/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2001, 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan määräysten täydentämiseksi (EYVL L 187, 10.7.2001, s. 45).


Viisumisäännöstö ***I
PDF 213kWORD 71k
Euroopan parlamentin tarkistukset 11. joulukuuta 2018 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) muuttamisesta (COM(2018)0252 – C8-0114/2018 – 2018/0061(COD))(1)
P8_TA(2018)0495A8-0434/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Lyhytaikaisia viisumeita koskeva Euroopan unionin yhteinen politiikka on ollut olennainen osa sisärajattoman alueen muodostamista. Viisumipolitiikan olisi vastaisuudessakin oltava keskeinen väline, jolla edistetään matkailua ja liiketoimintaa ja samalla autetaan turvallisuuteen ja unioniin suuntautuvaan laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvien riskien torjunnassa.
(1)  Lyhytaikaisia viisumeita koskeva Euroopan unionin yhteinen politiikka on ollut olennainen osa sisärajattoman alueen muodostamista. Ihmisoikeudet ja perusvapaudet huomioon ottavan viisumipolitiikan olisi edistettävä kolmansien maiden kansalaisten matkustamista unioniin ja samalla taattava ihmisten vapaa liikkuvuus ja ylläpidettävä ihmisten turvallisuutta unionin alueella. Yhteisen viisumipolitiikan olisi oltava johdonmukaista unionin muiden politiikkojen kanssa, erityisesti politiikkojen, jotka koskevat liikkumisvapautta, oleskelua ja liikkuvuutta.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
(2 a)   Jäsenvaltioiden olisi tätä asetusta soveltaessaan noudatettava kansainvälisen oikeuden ja erityisesti pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, lapsen oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten säädösten mukaisia velvoitteitaan.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Viisumien hakumenettelyn tulisi olla hakijoille mahdollisimman helppo. Olisi tehtävä selväksi, mikä jäsenvaltio on toimivaltainen tutkimaan viisumihakemuksen erityisesti silloin, kun suunniteltu vierailu suuntautuu useaan jäsenvaltioon. Milloin mahdollista, jäsenvaltioiden olisi sallittava hakemuslomakkeiden täyttäminen ja toimittaminen sähköisesti. Menettelyn eri vaiheille olisi asetettava määräajat erityisesti, jotta matkustajat voivat suunnitella matkoja etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja konsulaateissa.
(4)  Viisumien hakumenettelyn tulisi olla hakijoille mahdollisimman helppo ja kohtuuhintainen. Olisi tehtävä selväksi, mikä jäsenvaltio on toimivaltainen tutkimaan viisumihakemuksen erityisesti silloin, kun suunniteltu vierailu suuntautuu useaan jäsenvaltioon. Jäsenvaltioiden olisi sallittava hakemuslomakkeiden täyttäminen ja toimittaminen sähköisesti. Menettelyn eri vaiheille olisi asetettava määräajat erityisesti, jotta matkustajat voivat suunnitella matkoja kohtuullisessa ajassa etukäteen ja välttää ruuhka-aikoja konsulaateissa. Jotta säännöstöstä muodostuisi aidosti yhteinen viisumipolitiikka, viisumien myöntämismenettelyjä ja -edellytyksiä olisi kuitenkin edelleen yhdenmukaistettava ja niiden yhtenäistä soveltamista olisi tehostettava.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)   Konsulaatit tutkivat viisumihakemuksia ja tekevät niiden johdosta päätöksiä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että ne ovat läsnä tai toisen jäsenvaltion edustamina kolmansissa maissa, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, ja valvottava, että konsulaateilla on riittävästi tietämystä paikallisista olosuhteista, jotta taataan viisumien hakumenettelyn luotettavuus.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)   Jäsenvaltioita ei pitäisi velvoittaa ylläpitämään mahdollisuutta hakemusten jättämiseen suoraan niiden konsulaatteihin sellaisissa paikoissa, joissa ulkoinen palveluntarjoaja on valtuutettu keräämään viisumihakemukset niiden puolesta, rajoittamatta kuitenkaan direktiivissä 2004/38/EY18 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioille asetettuja velvoitteita.
Poistetaan.
_________________
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, EUVL L 229, 29.6.2004, s. 35.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)  Hakijoita ei pitäisi vaatia esittämään matkasairausvakuutusta tehdessään viisumihakemuksen lyhytaikaista oleskelua varten. Se on suhteeton rasite viisuminhakijoille, eikä ole todisteita siitä, että lyhytaikaisen viisumin haltijat muodostavat suuremman riskin jäsenvaltioiden julkisen terveydenhuollon menojen kannalta kuin viisumivaatimuksesta vapautetut kolmansien maiden kansalaiset.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Viisumimaksulla olisi varmistettava riittävät taloudelliset resurssit viisumihakemusten käsittelystä aiheutuvien kulujen kattamiseksi, mukaan lukien asianmukaiset rakenteet ja riittävä henkilöstö, jotta voidaan varmistaa viisumihakemusten käsittelyn laatu ja luotettavuus. Viisumimaksun määrää olisi tarkistettava kahden vuoden välein objektiivisten kriteerien perusteella.
(6)  Viisumimaksulla olisi varmistettava riittävät taloudelliset resurssit viisumihakemusten käsittelystä aiheutuvien kulujen kattamiseksi, mukaan lukien asianmukaiset rakenteet ja riittävä henkilöstö, jotta voidaan varmistaa viisumihakemusten käsittelyn laatu, nopeus ja luotettavuus. Viisumimaksun määrää olisi tarkistettava joka toinen vuosi objektiivisten arviointikriteerien perusteella.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
(6 a)   Viisuminhakijoiden vastaanottojärjestelyt olisi toteutettava ihmisarvoa ja perusoikeuksia kunnioittaen sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa yleissopimuksessa. Viisumihakemuksia olisi käsiteltävä ilman syrjintää, ammattimaisesti ja viisuminhakijoita kunnioittaen.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Jotta sellaisten kolmansien maiden kansalaiset, joilta vaaditaan viisumi, voisivat jättää viisumihakemuksensa asuinmaassaan, vaikka mikään jäsenvaltio ei olisi siellä läsnä hakemusten keräämistä varten, ulkoisten palveluntarjoajien pitäisi voida tarjota tähän tarvittavaa palvelua maksusta, jonka määrä ylittää yleisen enimmäistason.
(7)  Jotta sellaisten kolmansien maiden kansalaiset, joilta vaaditaan viisumi, voisivat jättää viisumihakemuksensa mahdollisimman lähellä asuinpaikkaansa, ulkoisten palveluntarjoajien pitäisi voida vastaanottaa hakemuksia maksusta, jonka määrä ylittää yleisen enimmäistason.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Edustusjärjestelyjä olisi yksinkertaistettava ja jäsenvaltioiden välisen edustusjärjestelyistä sopimisen esteitä olisi vältettävä. Edustavan jäsenvaltion olisi vastattava viisumihakemusten koko käsittelystä ilman, että edustettu jäsenvaltio osallistuu siihen.
(8)  Edustusjärjestelyjä olisi yksinkertaistettava ja helpotettava ja jäsenvaltioiden välisen edustusjärjestelyistä sopimisen esteitä olisi vältettävä. Edustavan jäsenvaltion olisi vastattava viisumihakemusten koko käsittelystä ilman, että edustettu jäsenvaltio osallistuu siihen.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Jos tietyt kolmannet maat eivät tee yhteistyötä ottaakseen takaisin kiinni otettuja laittomasti oleskelevia kansalaisiaan eivätkä tee tehokasta yhteistyötä palauttamisprosessissa, tiettyjä asetuksen (EY) N:o 810/2009 säännöksiä olisi sovellettava väliaikaisesti rajoittavasti objektiivisiin kriteereihin perustuvan avoimen mekanismin mukaisesti kolmannen maan yhteistyön lisäämiseksi laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa.
(11)  Jos tietyt kolmannet maat tekevät asianmukaista yhteistyötä tai eivät tee yhteistyötä ottaakseen takaisin kiinni otettuja laittomasti oleskelevia kansalaisiaan eivätkä tee tehokasta yhteistyötä tai tekevät tarkoituksenmukaista yhteistyötä palauttamisprosessissa, tiettyjä asetuksen (EY) N:o 810/2009 säännöksiä olisi sovellettava väliaikaisesti rajoittavasti objektiivisiin kriteereihin perustuvan avoimen mekanismin mukaisesti kolmannen maan yhteistyön lisäämiseksi tai sen jatkamisen kannustamiseksi laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Hakijoilla, joiden viisumihakemus on hylätty, olisi oltava oikeus muutoksenhakuun, johon kuuluvat menettelyn tietyssä vaiheessa oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Hakemuksen hylkäämisestä annettavassa ilmoituksessa olisi annettava tarkemmat tiedot hylkäämisen perusteista ja kielteistä päätöstä koskevasta muutoksenhakumenettelystä.
(12)  Hakijoilla, joiden viisumihakemus on hylätty, olisi oltava oikeus muutoksenhakuun, johon kuuluvat mahdollisimman pian oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Hakemuksen hylkäämisestä annettavassa ilmoituksessa olisi annettava tarkat tiedot hylkäämisen perusteista ja kielteistä päätöstä koskevasta muutoksenhakumenettelystä.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Tässä asetuksessa noudatetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut oikeudet ja periaatteet. Asetuksessa pyritään erityisesti varmistamaan henkilötietojen suojan noudattaminen kaikilta osin, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklassa, ja oikeus yksityis- ja perhe-elämään, oikeus turvapaikkaan ja lapsen oikeudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu kyseisen perusoikeuskirjan 7, 18 ja 24 artiklassa, ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelu.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Olisi säädettävä joustavista säännöistä, jotta jäsenvaltiot voisivat jakaa resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja lisätä konsuliedustuksen kattavuutta. Jäsenvaltioiden (Schengen-viisumikeskusten) keskinäistä yhteistyötä voidaan tehdä missä tahansa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvassa muodossa, jotta voidaan lisätä konsuliedustuksen maantieteellistä kattavuutta, vähentää jäsenvaltioiden kustannuksia, lisätä unionin näkyvyyttä ja parantaa viisuminhakijoille tarjottavaa palvelua.
(16)  Olisi säädettävä joustavista säännöistä, jotta jäsenvaltiot voisivat jakaa resursseja parhaalla mahdollisella tavalla ja lisätä konsuliedustuksen kattavuutta. Jäsenvaltioiden (Schengen-viisumikeskusten) keskinäistä yhteistyötä voidaan tehdä missä tahansa paikallisiin olosuhteisiin soveltuvassa muodossa, jotta voidaan lisätä konsuliedustuksen maantieteellistä kattavuutta, vähentää jäsenvaltioiden kustannuksia, lisätä unionin näkyvyyttä ja parantaa viisuminhakijoille tarjottavaa palvelua. Yhteisen viisumipolitiikan pitäisi osaltaan lisätä kasvua ja olla yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen, kuten ulko-, kauppa-, koulutus-, kulttuuri- ja matkailupolitiikkojen, kanssa.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Jäsenvaltioiden kehittämät sähköiset viisumihakemusjärjestelmät auttavat hakumenettelyjen helpottamisessa hakijoiden ja konsulaattien kannalta. Olisi kehitettävä yhteinen ratkaisu menettelyn digitalisoimiseksi kokonaan hyödyntäen viimeaikaista lainsäädännön ja teknologian kehitystä.
(17)  Jäsenvaltioiden kehittämät sähköiset viisumihakemusjärjestelmät ovat olennaisen tärkeitä, jotta helpotetaan hakumenettelyjä hakijoiden ja konsulaattien kannalta. Olisi kehitettävä yhteinen ratkaisu, jolla varmistetaan menettelyn digitalisoiminen vuoteen 2025 mennessä ja joka perustuu verkkoalustaan ja unionin sähköiseen viisumiin, hyödyntäen täysin viimeaikaista lainsäädännön ja teknologian kehitystä siten, että hakijat voivat hakea viisumia verkossa, jotta vastataan hakijoiden tarpeisiin ja houkutellaan enemmän vierailijoita Schengen-alueelle. Sähköisen viisumihakemusjärjestelmän olisi oltava täysin vammaisten henkilöiden käytettävissä. Olisi vahvistettava takeita yksinkertaisista ja sujuvista menettelyistä, joita olisi sovellettava yhtenevästi.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Jäsenvaltioiden olisi asetusta (EY) N:o 810/2009 soveltaessaan noudatettava kansainvälisen oikeuden ja erityisesti pakolaisten oikeusasemaa koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, lapsen oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten oikeusvälineiden mukaisia velvoitteitaan.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27 a)   On päätettävä toimenpiteistä asetuksen täytäntöönpanemiseksi. Siirretään komissiolle valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteiden tekniseksi muuttamiseksi.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 b kappale (uusi)
(27 b)   Olisi päätettävä tämän asetuksen seurantaa ja arviointia koskevista asiaankuuluvista toimista, jotka koskevat viisumihakemusten käsittelyn yhdenmukaistamista. Seurannan ja valvonnan yhteydessä on myös varmistettava, että jäsenvaltiot noudattavat kaikilta osin perusoikeuksia hakemuksia käsitellessään ja että ne soveltavat syrjimättömyyden periaatetta ja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
1 artikla – 1 kohta
1.  Tällä asetuksella vahvistetaan edellytykset ja menettelyt viisumien myöntämiseksi sellaisia jäsenvaltioiden alueella oleskeluja varten, joiden on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana.
1.  Tällä asetuksella vahvistetaan edellytykset ja menettelyt viisumien myöntämiseksi sellaisia jäsenvaltioiden alueella oleskeluja varten, joiden on tarkoitus kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana, ja urheilun ja kulttuurin ammattilaisten osalta enintään yksi vuosi, josta enintään 90 päivää minkä hyvänsä 180 päivän jakson aikana minkä tahansa yksittäisen jäsenvaltion alueella.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
1 artikla – 3 a kohta (uusi)
1 a)  Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 a. Jäsenvaltioiden on tätä asetusta soveltaessaan toimittava noudattaen täysimääräisesti unionin asiaa koskevaa oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, asian kannalta merkityksellistä kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien pakolaisten oikeusasemaa koskeva Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus, jäljempänä ’Geneven yleissopimus’, kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyviä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja perusoikeuksia. Unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti tämän asetuksen nojalla tehtävät päätökset on tehtävä tapauskohtaisin perustein.”
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 1 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
1 artikla – 3 b kohta (uusi)
1 b)  Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:
”3 b. Komissio esittelee vuoteen 2025 mennessä sähköisen viisumihakemuksen (E-visa).”
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 2 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
2 artikla – 12 a kohta (uusi)
12 a.   Urheilun ja kulttuurin ammattilaiset: Kolmansien maiden kansalaiset, jotka eivät ole perussopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja unionin kansalaisia ja jotka kuuluvat seuraaviin ryhmiin: esiintyvät taiteilijat ja heidän tukihenkilöstönsä, huippu-urheilijat ja heidän tukihenkilöstönsä ja tarvittaessa näihin ryhmiin kuuluvien perheenjäsenet, jotka ovat voineet osoittaa selvästi kohdanneensa hallinnollisia ja logistisia esteitä yli kolme kuukautta kestävän kiertueen tai turnauksen järjestämisessä useassa jäsenvaltiossa Schengen-alueella.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
3 artikla – 5 kohta
3)  Korvataan 3 artiklan 5 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:
3)  Korvataan 3 artiklan 5 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:
”b) kolmansien maiden kansalaiset, joilla on voimassa oleva oleskelulupa, jonka on myöntänyt jokin sellainen jäsenvaltio, joka ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, tai jokin sellainen jäsenvaltio, joka ei vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, tai kolmansien maiden kansalaiset, joilla on jokin liitteessä V mainittu Andorran, Kanadan, Japanin, San Marinon tai Amerikan yhdysvaltojen myöntämä voimassa oleva oleskelulupa, joka takaa haltijalleen rajoittamattoman paluuoikeuden, tai kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa Alankomaiden kuningaskunnan Karibialla sijaitsevia alueita (Aruba, Curaçao, Sint Maarten, Bonaire, Sint Eustatius ja Saba) varten;
c)  kolmansien maiden kansalaiset, joilla on jossakin sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, tai jossakin sellaisessa jäsenvaltiossa, joka ei vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, tai jossakin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevassa maassa tai Kanadassa, Japanissa tai Amerikan yhdysvalloissa voimassa oleva viisumi, tai kolmansien maiden kansalaiset, joilla on Alankomaiden kuningaskunnan Karibialla sijaitsevilla alueilla (Aruba, Curaçao, Sint Maarten, Bonaire, Sint Eustatius ja Saba) voimassa oleva viisumi, kun he matkustavat viisumin myöntäneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan tai kun he palaavat viisumin myöntäneestä maasta käytettyään kyseistä viisumia;”
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
5 artikla – 1 b kohta
b)  jos matka sisältää useamman kuin yhden kohteen tai jos tarkoituksena on matkustaa useita kertoja kahden kuukauden aikana, jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen pääasiallinen kohde päivinä lasketun oleskelun keston osalta; tai.
b)  jos matka sisältää useamman kuin yhden kohteen tai jos tarkoituksena on matkustaa useita kertoja kahden kuukauden aikana, tarvittaessa jäsenvaltio, jossa kutsun esittänyt organisaatio tai yritys sijaitsee, tai jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen pääasiallinen kohde päivinä lasketun oleskelun keston osalta, tai jos pääasiallista kohdetta ei voida määrittää, jäsenvaltio, jonka ulkorajan kautta viisuminhakija aikoo tulla jäsenvaltioiden alueelle;
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
5 artikla – 2 a kohta (uusi)
5 a)  Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 a. Jos 1 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti toimivaltainen jäsenvaltio ei ole läsnä tai edustettuna siinä kolmannessa maassa, jossa hakija 10 artiklan mukaisesti jättää hakemuksen, hakija voi jättää hakemuksen
a)  suunnitellun vierailun jonkin kohdejäsenvaltion konsulaattiin,
b)  sen jäsenvaltion konsulaattiin, johon hakija saapuu ensimmäisenä, jos a alakohtaa ei voida soveltaa,
c)  kaikissa muissa tapauksissa minkä tahansa sellaisen jäsenvaltion konsulaattiin, joka on edustettuna maassa, jossa hakija jättää hakemuksen.
Jos 1 kohdan mukaisesti toimivaltaisen jäsenvaltion konsulaatti tai tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion konsulaatti sijaitsee yli 500 kilometrin etäisyydellä hakijan asuinpaikasta tai jos edestakainen matka julkisilla liikennevälineillä hakijan asuinpaikasta edellyttäisi yöpymistä ja jos toisen jäsenvaltion konsulaatti sijaitsee lähempänä hakijan asuinpaikkaa, hakija voi jättää hakemuksen viimeksi mainitun jäsenvaltion konsulaattiin.”;
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 5 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
5 artikla – 2 b kohta (uusi)
5 b)  Lisätään 5 artiklaan kohta seuraavasti:
”2 b. Jos 1 tai 2 kohdan mukaisesti toimivaltainen jäsenvaltio on 8 artiklan mukaisesti tehnyt toisen jäsenvaltion kanssa edustusjärjestelyn, jonka tarkoituksena on viisumihakemusten käsittely ja viisumin myöntäminen sen puolesta, hakijan on jätettävä hakemuksensa edustavan jäsenvaltion konsulaattiin.”;
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – -a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
8 artikla – 1 kohta
1.  Jäsenvaltio voi sopia, että se edustaa toista jäsenvaltiota, joka on toimivaltainen 5 artiklan mukaisesti, hakemusten käsittelyä ja viisumien myöntämistä varten kyseisen jäsenvaltion puolesta. Jäsenvaltio voi myös edustaa toista jäsenvaltiota rajoitetusti ainoastaan hakemusten keruussa ja biometristen tunnisteiden rekisteröimisessä.
1. Jäsenvaltio voi sopia, että se edustaa toista jäsenvaltiota, joka on toimivaltainen 5 artiklan mukaisesti, hakemusten käsittelyä ja viisumien myöntämistä varten kyseisen jäsenvaltion puolesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista. Jäsenvaltio voi myös edustaa toista jäsenvaltiota rajoitetusti ainoastaan hakemusten keruussa ja biometristen tunnisteiden rekisteröimisessä.”;
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
8 artikla – 6 kohta
b a)   Muutetaan 8 artiklan 6 kohta seuraavasti:
6.  Sen varmistamiseksi, että konsulaattiin pääsy jonkin seudun tai maantieteellisen alueen heikon liikenneinfrastruktuurin tai pitkien välimatkojen vuoksi ei vaadi hakijoilta suhteettomia ponnistuksia, jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia kyseisellä seudulla tai alueella, on pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on konsulaatteja kyseisellä seudulla tai alueella.
6. Sen varmistamiseksi, että konsulaattiin pääsy jonkin seudun tai maantieteellisen alueen heikon liikenneinfrastruktuurin tai pitkien välimatkojen vuoksi ei vaadi hakijoilta suhteettomia ponnistuksia, jäsenvaltioiden, joilla ei ole omaa konsulaattia kyseisellä seudulla tai alueella, on pyrittävä tekemään edustusjärjestelyjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joilla on konsulaatteja kyseisellä seudulla tai alueella, jotta torjutaan eriarvoisuudesta konsulipalvelujen saannissa johtuvaa kolmansien maiden kansalaisten syrjintää.
Tämäntyyppinen sopimus voidaan tehdä myös sellaisen EU:n jäsenvaltion edustuston kanssa, joka sijaitsee kyseisen kolmannen maan naapurivaltiossa, jos se on lähempänä viisuminhakijan asuinpaikkaa.”
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
9 artikla – 1 kohta
”Hakemuksen saa jättää aikaisintaan kuusi kuukautta tai työtehtäviään suorittavien merimiesten osalta aikaisintaan yhdeksän kuukautta ennen suunnitellun vierailun alkua, ja se on yleensä jätettävä viimeistään 15 kalenteripäivää ennen suunnitellun vierailun alkua.”
”Hakemuksen saa jättää aikaisintaan yhdeksän kuukautta ennen suunnitellun vierailun alkua, ja se on yleensä jätettävä viimeistään 15 kalenteripäivää ennen suunnitellun vierailun alkua.” Perustelluissa kiireellisissä yksittäistapauksissa, myös silloin, kun se on tarpeen ammatillisista tai humanitaarisista syistä tai kansallisen edun taikka kansainvälisten velvoitteiden vuoksi, konsulaatti voi jättää noudattamatta viimeksi mainittua määräaikaa.;
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
9 artikla – 3 kohta
a a)   Muutetaan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti:
”Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa konsulaatti voi sallia hakijoiden jättävän hakemuksensa joko ilman tapaamisaikaa tai heille myönnetään tapaamisaika välittömästi.
”Perustelluissa kiireellisissä tapauksissa konsulaatti voi sallia hakijoiden jättävän hakemuksensa joko ilman tapaamisaikaa tai heille myönnetään tapaamisaika välittömästi.
Jos sähköisen menettelyn yhteydessä hakemukseen ei vastata sen jättämistä seuraavan kuukauden aikana, on säädetty muutoksenhakukeinosta, jonka nojalla hakemus voidaan joka tapauksessa ottaa käsiteltäväksi.”
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
1 artikla – 4 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  hakijan oikeudelliset edustajat;
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
10 artikla – 1 kohta
”Hakemusta jättäessään hakijoiden on käytävä henkilökohtaisesti jättämässä sormenjälkensä 13 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 7 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Sanotun vaikuttamatta 13, 42, 43 ja 45 artiklan soveltamiseen hakijat voivat jättää hakemuksensa henkilökohtaisesti tai sähköisesti.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 9 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
13 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
9 a)  Lisätään 13 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:
”Ulkoinen palveluntarjoaja ei saa vaatia hakijaa käymään aina henkilökohtaisesti jättämässä hakemuksen biometristen tunnisteiden keräämistä varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista. Jotta ulkoiset palveluntarjoajat voivat varmistaa, että biometriset tunnisteet on kerätty, hakijalle annetaan biometristen tunnisteiden keräämisen jälkeen kuitti.”
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
14 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
”4. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijat esittävät ylläpitositoumusta tai yksityistä majoitussitoumusta tai näitä molempia koskevan selvityksen täyttämällä kunkin jäsenvaltion laatiman lomakkeen. Kyseisessä lomakkeessa on ilmoitettava erityisesti
”4. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että hakijat esittävät ylläpitositoumusta tai yksityistä majoitussitoumusta tai näitä molempia koskevan selvityksen täyttämällä komission laatiman lomakkeen. Kyseisessä lomakkeessa on ilmoitettava erityisesti
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 10 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
14 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Lomake on laadittava jäsenvaltion virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin toimielinten virallisella kielellä. Lomakkeen malli on annettava tiedoksi komissiolle.
Komissio vahvistaa lomakkeen hyväksymällä täytäntöönpanosäädöksiä 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Lomaketta käytetään ylläpitäjänä toimivalle tai kutsun esittäneelle taholle tiedottamiseen niiden henkilötietojen käsittelystä ja sovellettavista säännöistä. Lomake on laadittava jäsenvaltion virallisen kielen tai virallisten kielten lisäksi vähintään yhdellä muulla unionin toimielinten virallisella kielellä.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 11 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
15 artikla
11)  Muutetaan 15 artikla seuraavasti:
Poistetaan 15 artikla.
a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:
Matkasairausvakuutuksen poistaminen
”1. Yhtenäistä viisumia yhtä maahantuloa varten hakevien on osoitettava, että heillä on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, joka kattaa lääketieteellisistä syistä kotimaahan palauttamisesta, hätätilanteessa annettavasta sairaanhoidosta ja hätätilanteessa annettavasta sairaalahoidosta tai kuolemasta suunnitellun jäsenvaltioiden alueella oleskelun aikana mahdollisesti aiheutuvat kulut.”
b)  Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”2. Yhtenäistä viisumia useampaa maahantuloa varten hakevien on osoitettava, että heillä on riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus, joka on voimassa ensimmäisen suunnitellun vierailun ajan.”
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 12 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
16 artikla
Korvataan 16 artikla seuraavasti:
16 artikla
”16 artikla
Viisumimaksu
Viisumimaksu
”1. Hakijan on maksettava 80 euron viisumimaksu.
”1. Hakijan on maksettava 80 euron viisumimaksu.
1 a.  Hakijoiden, joiden tiedot on jo kirjattu / rekisteröity viisumitietojärjestelmään ja joiden biometriset tunnisteet on kerätty 13 artiklan mukaisesti, on maksettava 60 euron viisumimaksu.
2.  Vähintään 6-vuotiaista mutta alle 12-vuotiaista lapsista viisumimaksu on 40 euroa.
2.  Vähintään 12-vuotiaista mutta alle 18-vuotiaista lapsista viisumimaksu on 40 euroa.
2 a.  Hakijat, jotka kuuluvat urheiluun, kulttuuriin tai koulutukseen liittyvässä tarkoituksessa matkustavaan ryhmään, maksavat 60 euron viisumimaksun.”
4.  Viisumimaksua ei peritä hakijoilta, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:
4.  Viisumimaksua ei peritä hakijoilta, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä:
a)  alle 6-vuotiaat lapset;
a)  alle 12-vuotiaat lapset;
b)  koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille;
b)  koululaiset, opiskelijat, jatko-opiskelijat ja heidän saattajinaan toimivat opettajat, jotka osallistuvat opinto- tai koulutustarkoituksessa tehtäville matkoille;
c)  yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi 28 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/761/EY27 mukaisesti tieteellistä tutkimusta varten matkustavat kolmansien maiden tutkijat [21];
c)  neuvoston direktiivin 2005/71/EY27 mukaisesti tieteellistä tutkimusta tai tieteelliseen seminaariin tai konferenssiin osallistumista varten matkustavat kolmansien maiden tutkijat;
d)  voittoa tuottamattomien järjestöjen 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat edustajat, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.
d)  voittoa tuottamattomien järjestöjen 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat edustajat, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.
e)  direktiivin 2004/38/EY 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut Euroopan unionin kansalaisten perheenjäsenet.
5.  Viisumimaksu voidaan jättää perimättä
5.  Viisumimaksu voidaan jättää perimättä
a)  yli 6-vuotiailta mutta alle 12-vuotiailta lapsilta;
a)  yli 12-vuotiailta mutta alle 18-vuotiailta lapsilta;
b)  virka- ja diplomaattipassien haltijoilta;
b)  virka- ja diplomaattipassien haltijoilta;
c)  sellaisilta 25-vuotiailta ja sitä nuoremmilta, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin.
c)  sellaisilta 25-vuotiailta ja sitä nuoremmilta, jotka osallistuvat voittoa tuottamattomien järjestöjen järjestämiin seminaareihin, konferensseihin taikka urheilu-, kulttuuri- tai koulutustapahtumiin;
d)  henkilöiltä, jotka hakevat alueellisesti rajoitettua viisumia, joka myönnetään humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi, sekä unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluvilta henkilöiltä;
e)  alueellisesti rajoitetun viisumin hakijoilta.
6.  Viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua tai ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua taikka humanitaarisista syistä.
6.  Viisumimaksuja voidaan yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, kun tämä palvelee kulttuuriin tai urheiluun liittyvää etua, ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua taikka humanitaarisista syistä tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi.
________________
________________
27 Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten, EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.
27 Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten, EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 13 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
17 artikla
13)  Tehdään 17 artiklaan seuraavat muutokset:
”17 artikla
Palvelumaksu
1.  Jäljempänä 43 artiklassa tarkoitettu ulkoinen palveluntarjoaja voi periä palvelumaksun. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa yhtä tai useampaa 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.
1.  Jäljempänä 43 artiklassa tarkoitettu ulkoinen palveluntarjoaja voi periä palvelumaksun. Palvelumaksun on oltava oikeassa suhteessa kustannuksiin, joita ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuu sen suorittaessa yhtä tai useampaa 43 artiklan kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.
2.  Kyseinen palvelumaksu on yksilöitävä 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä.
2.  Kyseinen palvelumaksu on yksilöitävä 43 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa oikeudellisessa välineessä.
3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa, että hakijalta perittävä palvelumaksu on asianmukaisessa suhteessa ulkoisen palveluntarjoajan tarjoamiin palveluihin ja paikallisiin olosuhteisiin. Lisäksi niiden on pyrittävä yhtenäistämään sovellettava palvelumaksu.
4.  Palvelumaksu saa olla enintään puolet 16 artiklan 1 kohdassa säädetyn viisumin maksun määrästä, riippumatta 16 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdassa määrätyistä mahdollisista alennuksista tai poikkeuksista viisumia koskevaan maksuun.
4.  Palvelumaksu saa olla enintään puolet 16 artiklan 1 kohdassa säädetyn viisumin maksun määrästä, riippumatta 16 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohdassa määrätyistä mahdollisista alennuksista tai poikkeuksista viisumia koskevaan maksuun. Sen on katettava kaikki viisumihakemuksen jättämiseen liittyvät kustannukset, mukaan lukien hakemuksen ja matkustusasiakirjan siirtämisestä ulkoiselta palveluntarjoajalta konsulaattiin ja matkustusasiakirjan palauttamisesta ulkoiselle palveluntarjoajalle aiheutuvat kustannukset.
5.  Asianomaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen tai niiden konsulaatteihin.
5.  Asianomaisen jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden on varattava kaikille hakijoille mahdollisuus jättää hakemuksensa suoraan sen tai niiden konsulaatteihin tai sellaisen jäsenvaltion konsulaattiin, jonka kanssa se on tehnyt/ne ovat tehneet edustusjärjestelyjä koskevan sopimuksen 40 artiklan mukaisesti.
5 a.  Hakijalle annetaan kuitti maksetusta palvelumaksusta.”
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 13 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
19 artikla – 3 kohta
13 a)  19 artikla – 3 kohta
Jos toimivaltainen konsulaatti toteaa, etteivät 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, hakemusta ei oteta tutkittavaksi ja konsulaatin on viipymättä:
”Jos toimivaltainen konsulaatti toteaa, etteivät 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyty, se ilmoittaa tarvittaessa asiasta hakijalle, osoittaa puutteet ja sallii hakijan korjata ne. Jos puutteita ei korjata, hakemusta ei oteta tutkittavaksi ja konsulaatin on viipymättä:
—  palautettava hakemuslomake ja kaikki hakijan toimittamat asiakirjat,
—  palautettava hakemuslomake ja kaikki hakijan toimittamat asiakirjat,
—  hävitettävä kerätyt biometriset tiedot,
—  hävitettävä kerätyt biometriset tiedot,
—  palautettava viisumimaksu, ja
—  palautettava viisumimaksu, ja
—  jätettävä hakemus tutkimatta.
—  jätettävä hakemus tutkimatta.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 13 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
19 artikla – 4 kohta
13 a)  Korvataan 19 artiklan 4 kohta seuraavasti:
4.  Edellä olevasta poiketen hakemus, joka ei täytä 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, voidaan ottaa tutkittavaksi humanitaarisista syistä tai kansallisen edun perusteella.
4. Edellä olevasta poiketen hakemus, joka ei täytä 1 kohdassa asetettuja vaatimuksia, voidaan ottaa tutkittavaksi humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 artikla – 3 kohta – e alakohta
a)  Korvataan 3 kohdan e alakohta seuraavasti:
a)  Poistetaan 3 kohdan e alakohta.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 14 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
21 artikla – 8 kohta
8.  Konsulaatit voivat hakemusta tutkiessaan perustelluissa tapauksissa järjestää hakijan haastattelun ja pyytää lisäasiakirjoja.
8.  Konsulaatit voivat hakemusta tutkiessaan perustelluissa tapauksissa järjestää hakijan haastattelun ja pyytää lisäasiakirjoja. Nämä haastattelut voidaan toteuttaa käyttämällä nykyaikaisia digitaalisia välineitä ja etäviestintävälineitä, kuten ääni- tai videopuheluita internetin kautta. Prosessin aikana on taattava hakijoiden perusoikeudet.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 15 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
22 artikla – 4 kohta
a a)  Korvataan 4 kohta seuraavasti:
4.  Komissio tiedottaa jäsenvaltioille tällaisista ilmoituksista.
4. Komissio julkaisee tällaiset ilmoitukset.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
23 artikla – 1 kohta
Hakemusta koskeva päätös on tehtävä 10 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona 19 artiklan mukaisesti tutkittavaksi otettu hakemus on jätetty.
Hakemusta koskeva päätös on tehtävä 10 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jona 19 artiklan mukaisesti tutkittavaksi otettu hakemus on jätetty tai viiden kalenteripäivän kuluessa sellaisten viisuminhakijoiden kohdalla, joiden tiedot on jo kirjattu viisumitietojärjestelmään ja joiden biometriset tunnisteet on kerätty 13 artiklan mukaisesti.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta – a alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
23 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Tätä määräaikaa voidaan yksittäisissä tapauksissa jatkaa enintään 45 kalenteripäivään, erityisesti jos hakemusta on tarpeen tarkastella lähemmin.
Tätä määräaikaa voidaan yksittäisissä tapauksissa jatkaa enintään 30 kalenteripäivään, erityisesti jos hakemusta on tarpeen tarkastella lähemmin.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 16 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
23 artikla – 2 a kohta (uusi)
a a)  Lisätään kohta seuraavasti:
”2 a. Hakemusta koskeva päätös on tehtävä viipymättä perustelluissa kiireellisissä yksittäistapauksissa, myös silloin, kun se on tarpeen ammatillisista tai humanitaarisista syistä taikka kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi.”
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
24 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Hakijoille, joiden konsulaatit katsovat täyttävän maahantulon edellytykset ja joiden tapauksessa ei ole 32 artiklassa tarkoitettuja epäämisperusteita, on myönnettävä viisumi tämän artiklan mukaisesti.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
24 artikla – 2 kohta – e alakohta
a)  voimassaoloaika yksi vuosi, jos hakija on hankkinut edeltävien kahden vuoden aikana kolme viisumia ja käyttänyt niitä sääntöjenmukaisesti;
a)  voimassaoloaika yksi vuosi, jos hakija on hankkinut edeltävien kahden vuoden aikana kolme viisumia ja käyttänyt niitä sääntöjenmukaisesti, ja tehtäviään hoitavien merenkulkijoiden kohdalla yksi vuosi, jos hakija on hankkinut edeltävien kahden vuoden aikana kaksi viisumia ja käyttänyt niitä sääntöjenmukaisesti;
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
24 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  voimassaoloaika kaksi vuotta, jos hakija on aiemmin hankkinut vuoden voimassa olevan toistuvaisviisumin ja käyttänyt sitä sääntöjenmukaisesti;
b)  voimassaoloaika kaksi vuotta, jos hakija on hankkinut edeltävien kahden vuoden aikana vuoden voimassa olevan toistuvaisviisumin;
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
24 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  voimassaoloaika viisi vuotta, jos hakija on aiemmin hankkinut kaksi vuotta voimassa olevan toistuvaisviisumin ja käyttänyt sitä sääntöjenmukaisesti.”
c)  voimassaoloaika viisi vuotta, jos hakija on hankkinut edeltävien kolmen vuoden aikana kaksi vuotta voimassa olevan toistuvaisviisumin.”
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 17 alakohta – c alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
24 artikla – 2 c kohta
2 c.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, enintään 5 vuotta voimassa oleva toistuvaisviisumi voidaan myöntää hakijoille, jotka todistavat tarpeen tai perustelevat aikomuksen matkustaa usein ja/tai säännöllisesti, jos hakijat todistavat rehellisyytensä ja luotettavuutensa, erityisesti aiempien viisumien sääntöjenmukaisen käytön, taloudellisen tilanteensa lähtömaassa ja vilpittömän aikomuksensa poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen hakemansa viisumin voimassaolon päättymistä.
2 c.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, enintään 5 vuotta voimassa oleva toistuvaisviisumi myönnetään hakijoille, jotka todistavat tarpeen tai perustelevat aikomuksen matkustaa usein ja/tai säännöllisesti, erityisesti ammatillisista tai perhesyistä; kyseeseen tulevat esimerkiksi liiketoiminnan harjoittajat, jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa säännöllisiä virallisia yhteyksiä ylläpitävät virkamiehet, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajat, jotka matkustavat osallistuakseen koulutukseen, seminaareihin tai konferensseihin, unionin kansalaisten perheenjäsenet, jäsenvaltioiden alueella laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäsenet, sekä merenkulkijat, jos hakijat todistavat rehellisyytensä ja luotettavuutensa, erityisesti aiempien viisumien sääntöjenmukaisen käytön, taloudellisen tilanteensa lähtömaassa ja vilpittömän aikomuksensa poistua jäsenvaltioiden alueelta ennen hakemansa viisumin voimassaolon päättymistä.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 18 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
25 aartikla
”25 a artikla
”25 a artikla
Takaisinottoon liittyvä yhteistyö
Takaisinottoon liittyvä yhteistyö
1.  Edellä olevia 14 artiklan 6 kohtaa, 16 artiklan 1 kohtaa ja 5 kohdan b alakohtaa, 23 artiklan 1 kohtaa ja 24 artiklan 2 kohtaa ei sovelleta hakijoihin ja hakijaryhmiin, jotka ovat sellaisen kolmannen maan kansalaisia, jonka katsotaan tämän artiklan mukaisesti merkityksellisten ja objektiivisten kriteerien perusteella tekevän riittämätöntä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa laittomien maahanmuuttajien takaisinottamiseksi. Tämä artikla ei rajoita 24 artiklan 2 d kohdan nojalla komissiolle siirrettyä toimivaltaa.
1.  Riippuen yhteistyön tasosta, jota kolmannet maat harjoittavat jäsenvaltioiden kanssa laittomien muuttajien takaisinottamiseksi merkityksellisten ja objektiivisten tietojen perusteella, voidaan muuttaa 16 artiklan 1 a kohdan ja 5 kohdan b alakohdan sekä 24 artiklan 2 kohdan soveltamista tiettyjen hakijoiden tai kaikkien hakijoiden osalta, jotka ovat 4 kohdassa määriteltyjä kyseisen kolmannen maan kansalaisia.
Tämä artikla ei rajoita 24 artiklan 2 d kohdan nojalla komissiolle siirrettyä toimivaltaa.
2.  Komissio arvioi säännöllisesti takaisinottoon liittyvää kolmansien maiden yhteistyötä ottaen huomioon erityisesti seuraavat indikaattorit:
2.  Komissio arvioi säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa asiaankuuluvien kolmansien maiden yhteistyötä takaisinottoon liittyvissä kysymyksissä ottaen huomioon erityisesti seuraavat indikaattorit:
a)  jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien, kyseisestä kolmannesta maasta tulleiden henkilöiden palauttamista koskevien päätösten määrä;
a)  niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, joihin sovelletaan hallinnollista tai oikeudellista päätöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY mukaisesti;
b)  palauttamispäätösten kohteena olleiden henkilöiden tosiasiallisesti, mukaan lukien tarvittaessa unionin kanssa tehdyn tai kahdenvälisten palauttamissopimusten perusteella, toteutettujen palautusten määrän suhde prosentteina kyseisen kolmannen maan kansalaisista tehtyjen palauttamispäätösten määrään sekä sen alueen kautta kulkeneiden kolmansien maiden kansalaisten määrään;
c)  kyseisen kolmannen maan hyväksymien takaisinottopyyntöjen määrän suhde prosentteina sille esitettyjen pyyntöjen määrään.
b)  kyseisen kolmannen maan hyväksymien jäsenvaltiokohtaisten takaisinottopyyntöjen määrän suhde prosentteina sille esitettyjen pyyntöjen määrään;
c)  käytännön yhteistyön taso palautuksia koskevassa työssä palauttamismenettelyn eri vaiheissa, esimerkiksi:
i)  oikea-aikainen avustaminen tunnistamismenettelyissä;
ii)  tarvittavien matkustusasiakirjojen toimittaminen ja hyväksyminen.
Komissio raportoi arviointinsa tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle, joiden on keskusteltava asiasta, erityisesti kun on kyse laittomien muuttajien takaisinoton yhteydessä toteutettavasta yhteistyöstä asianomaisen kolmannen maan kanssa.
Erityisesti on tarkasteltava seuraavia seikkoja, jotta voidaan arvioida maan takaisinottoon liittyvää yhteistyötä:
a)  osallistuminen työvoiman muuttoliikettä koskeviin pilottihankkeisiin, joilla vähennetään laittoman muuttoliikkeen houkuttavuutta;
b)  osoitetut toimet palaajien integroimiseksi ja palautusten kestävyyden varmistamiseksi;
c)  osoitetut toimet, joilla torjutaan ihmiskauppaa ja ihmisten salakuljetusta ja niissä mukana oleviin henkilöihin kohdistuvia oikeuksien luokkauksia (osallistuminen valmiuksien kehittämiseen ja koulutustoimintaan, myös hyväksikäytön ja riiston ehkäisemiseksi).
Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille arvioinnin päätelmistä.
3.  Jäsenvaltio voi myös ilmoittaa komissiolle 2 kohdassa lueteltujen indikaattoreiden perusteella, jos sillä on merkittäviä ja jatkuvia käytännön ongelmia laittomien maahanmuuttajien takaisinottoon liittyvässä yhteistyössä jonkin kolmannen maan kanssa.
3.  Jäsenvaltio voi myös ilmoittaa komissiolle, jos se havaitsee 2 kohdassa lueteltujen indikaattoreiden perusteella olennaisia ja jatkuvia ongelmia laittomien muuttajien takaisinottoon liittyvässä yhteistyössä jonkin kolmannen maan kanssa, ja myös, jos yhteistyössä on tapahtunut huomattavaa edistymistä.
4.   Komissio tarkastelee kaikkia 3 kohdan mukaisesti tehtyjä ilmoituksia kuukauden kuluessa.
Komissio tarkastelee kaikkia ilmoituksia 15 päivän kuluessa. Komissio ilmoittaa välittömästi neuvostolle ja Euroopan parlamentille tarkastelunsa tuloksista.
5.  Jos komissio katsoo 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun analyysin perusteella, että jokin maa ei tee riittävästi yhteistyötä ja tämän vuoksi tarvitaan toimenpiteitä, se voi unionin yleiset suhteet kyseiseen kolmanteen maahan huomioon ottaen antaa 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen,
4.   Jos komissio katsoo 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun analyysin perusteella ja ottaen huomioon unionin yleiset suhteet kyseiseen kolmanteen maahan, erityisesti yhteistyön takaisinoton alalla, ja ottaen huomioon 2 artiklassa tarkoitetun arvioinnin ja keskustelut, että jokin maa
a)  jolla keskeytetään tilapäisesti joko 14 artiklan 6 kohdan, 16 artiklan 5 kohdan b alakohdan, 23 artiklan 1 kohdan tai 24 artiklan 2 kohdan tai joidenkin niistä tai niiden kaikkien soveltaminen joko kaikkiin kyseisen kolmannen maan kansalaisiin tai tiettyihin sen kansalaisryhmiin tai
a)   tekee riittävästi yhteistyötä, komissio antaa 52 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen, joka koskee tiettyjä tai kaikkia kyseisen kolmannen maan kansalaisia, jotka hakevat viisumia kyseisen kolmannen maan alueella, ja päättää
i)  alentaa viisumimaksua 16 artiklan 2 a kohdan mukaisesti;
ii)  lyhentää aikaa, jonka kuluessa päätös hakemuksista on tehtävä 23 artiklan 1 a kohdan mukaisesti;
iii)  pidentää toistuvaisviisumien voimassaoloaikaa 24 artiklan 2 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti; ja/tai
iv)  helpottaa osallistumista työperäistä muuttoliikettä koskeviin hankkeisiin;
b)  jolla sovelletaan 16 artiklan 2 a kohdassa vahvistettua viisumimaksua kaikkiin kyseisen kolmannen maan kansalaisiin tai tiettyihin sen kansalaisryhmiin.
b)  ei tee riittävästi yhteistyötä, komissio voi unionin yleiset suhteet kyseiseen kolmanteen maahan huomioon ottaen antaa 52 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen täytäntöönpanosäädöksen,
i)  jolla muutetaan tilapäisesti joko 14 artiklan 6 kohdan tai 23 artiklan 1 kohdan soveltamista tai keskeytetään tilapäisesti 16 artiklan 5 b kohdan, 23 artiklan 1 kohdan tai joidenkin niihin sisältyvien säännösten, tai 24 artiklan 2 kohdan soveltaminen.”
6.  Komissio arvioi jatkuvasti 2 kohdassa vahvistettujen indikaattoreiden pohjalta, voidaanko laittomien maahanmuuttajien takaisinottoa koskevan yhteistyön kolmannen maan kanssa todeta parantuneen merkittävästi, ja se voi ottaen huomioon myös unionin yleiset suhteet kyseiseen kolmanteen maahan päättää kumota 5 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen tai muuttaa sitä.
7.   Komissio raportoi Euroopan parlamentille ja neuvostolle takaisinottoon liittyvän yhteistyön edistymisestä kyseisen kolmannen maan kanssa viimeistään kuusi kuukautta 5 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen voimaantulon jälkeen.”
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta – a a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
32 artikla – 1 kohta – a alakohta – vii alakohta
a a)   Poistetaan 32 artiklan 1 kohdan vii alakohta.
vii)  ei pysty osoittamaan, että hänellä on riittävä matkasairausvakuutus, jos sellainen vaaditaan;
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta – a b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
32 artikla – 2 kohta
a b)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:
2.  Epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI olevalla vakiolomakkeella.
2. Epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI olevalla vakiolomakkeella kielellä, jota hakija ymmärtää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
32 artikla – 3 kohta
3. Hakijoilla, joiden viisumihakemus on hylätty, olisi oltava oikeus muutoksenhakuun, johon kuuluvat menettelyn tietyssä vaiheessa oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti.
3.  Hakijoilla, joiden viisumihakemus on hylätty, olisi oltava oikeus muutoksenhakuun, johon kuuluvat menettelyn tietyssä vaiheessa oikeussuojakeinot tuomioistuimessa. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Muutoksenhaun määräaika on vähintään 30 kalenteripäivää. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille yksityiskohtaiset tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti kielellä, jota hakijat ymmärtävät tai heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
32 artikla – 3 a kohta
3 a.   Liitteessä VI oleva vakiolomake viisumin epäämisen, mitätöimisen tai kumoamisen perusteluista ilmoittamista varten asetetaan saataville vähintään
a)  sen jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä, johon viisumia haetaan; sekä
b)  konsulaatin sijaintimaan virallisella kielellä tai virallisilla kielillä.
Edellä a alakohdassa tarkoitetun kielen tai tarkoitettujen kielten lisäksi lomake voidaan pitää saatavilla millä tahansa yhdellä tai useammalla muulla Euroopan unionin toimielinten virallisella kielellä.
Hakemuslomake on käännettävä edustuston sijaintimaan viralliselle kielelle tai virallisille kielille 48 artiklassa säädetyn Schengen-yhteistyön puitteissa.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
34 artikla – 7 kohta
22 c)   Muutetaan 34 artiklan 7 kohta seuraavasti:
7.  Viisuminhaltijalla, jonka viisumi on mitätöity tai kumottu, on oikeus hakea muutosta, ellei viisumia ole kumottu hänen pyynnöstään 3 kohdan mukaisesti. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka teki mitätöintiä tai kumoamista koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti.
7. Viisuminhaltijalla, jonka viisumi on mitätöity tai kumottu, on oikeus hakea muutosta, ellei viisumia ole kumottu hänen pyynnöstään 3 kohdan mukaisesti. Muutosta on haettava siltä jäsenvaltiolta, joka teki mitätöintiä tai kumoamista koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaun yhteydessä noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti. Jos mitätöidyn viisumin haltija oleskelee jo jonkin jäsenvaltion alueella, hän ei voi olla palauttamispäätöksen kohteena niin kauan kuin muutoksenhaun määräaika ei ole umpeutunut tai muutoksenhakua koskevaa lopullista päätöstä ei ole asianmukaisesti ilmoitettu edunsaajalle.”
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 22 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
35 artikla – 2 kohta
22 b)  Poistetaan 35 artiklan 2 kohta.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 24 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
36 aartikla – 3 kohta
3.  Kyseinen jäsenvaltio perustaa asianmukaiset rakenteet ja sijoittaa rajanylityspaikkaan erikoiskoulutettua henkilöstöä käsittelemään viisumihakemukset ja suorittamaan kaikki tarkastukset ja riskinarvioinnit 21 artiklan mukaisesti.
3.  Kyseinen jäsenvaltio perustaa asianmukaiset rakenteet ja sijoittaa rajanylityspaikkaan erikoiskoulutettua henkilöstöä käsittelemään viisumihakemukset ja suorittamaan kaikki tarkastukset ja riskinarvioinnit 21 artiklan mukaisesti. Henkilöstön on saatava digitaalista tiedostonhallintaa koskevaa koulutusta.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 24 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
37 artikla – 2 kohta
24 b)   Muutetaan 37 artiklan 2 kohta seuraavasti:
2.  Viisumitarrojen säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava asianmukaisia turvatoimia petosten ja katoamisten välttämiseksi. Kunkin konsulaatin on pidettävä kirjaa viisumitarravarastostaan ja kirjattava ylös, miten kukin tarra on käytetty.
2. Viisumitarrojen säilytyksessä ja käsittelyssä on noudatettava asianmukaisia turvatoimia petosten ja katoamisten välttämiseksi. Kunkin konsulaatin on pidettävä kirjaa viisumitarravarastostaan ja kirjattava ylös, miten kukin tarra on käytetty. Kaikista vakavista petoksista ja katoamisista on ilmoitettava komissiolle.”
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 25 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
37 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Hakemusasiakirjakansioita on säilytettävä vähintään vuosi alkaen päivästä, jona 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemusta koskeva päätös tehtiin, tai muutoksenhakumenettelyn loppuun saakka, jos päätökseen haetaan muutosta.”
Hakemusasiakirjakansioita on säilytettävä vähintään kaksi vuotta alkaen päivästä, jona 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hakemusta koskeva päätös tehtiin, tai muutoksenhakumenettelyn loppuun saakka, jos päätökseen haetaan muutosta.”
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
38 artikla – 4 a kohta (uusi)
26 a)  Lisätään 38 artiklaan kohta seuraavasti:
”4 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsulaateilla on käytössä valitusmenettely viisuminhakijoita varten. Konsulaatin ja tarvittaessa ulkoisen palveluntarjoajan on asetettava tätä menettelyä koskevia tietoja saataville verkkosivustollaan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että valituksista pidetään kirjaa.”
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 b alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
39 artikla – 1 kohta
(26b)   Muutetaan 39 artiklan 1 kohta seuraavasti:
1.  Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti.
1. Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti. Viisuminhakijoiden vastaanottojärjestelyissä ja heidän hakemustensa käsittelyssä olisi asianmukaisesti kunnioitettava perusoikeuksia sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevassa yleissopimuksessa. Viisumihakemuksia olisi käsiteltävä ilman syrjintää, ammattimaisesti ja viisuminhakijoita kunnioittaen.”
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 26 c alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
39 artikla – 3 kohta
26 c)  Muutetaan 39 artiklan 3 kohta seuraavasti:
3.  Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.
3. Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään kansalaisuuden, biologisen tai sosiaalisen sukupuolen, perheaseman, alkuperän, todellisen tai oletetun uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 29 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
43 artikla – 9 kohta
”9. Jäsenvaltiot ovat vastuussa henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamisesta, ja niiden on varmistettava, että tietosuojan valvontaviranomaiset valvovat ulkoista palveluntarjoajaa asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
”9. Kyseinen jäsenvaltio tai kyseiset jäsenvaltiot ovat edelleen vastuussa perusoikeuksien kunnioittamista ja erityisesti syrjimättömyyttä ja henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamisesta, ja niiden on varmistettava, että tietosuojan valvontaviranomaiset valvovat ulkoista palveluntarjoajaa asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 33 alakohta – b alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
48 artikla – 1 a kohta – c alakohta
c)  varmistaakseen tarvittaessa yhteisen käännöksen hakemuslomakkeesta;
c)  varmistaakseen tarvittaessa yhteisen käännöksen hakemuslomakkeesta ja vakiolomakkeesta viisumin epäämisen, mitätöimisen tai kumoamisen perusteluista ilmoittamista varten;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 33 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
48 artikla – 3 kohta – b alakohta – vi alakohta
vi)  eväämistapausten suuntauksista;
vi)  eväämistapausten suuntauksista ja syistä;
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 33 alakohta – d alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
48 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  tiedot vakuutusyhtiöistä, jotka tarjoavat asianmukaisia matkasairausvakuutuksia, mukaan lukien vakuutusten kattavuuden tarkistaminen ja mahdollinen ylivakuutus.”
Poistetaan.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 34 a alakohta (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
49 artikla
34 a)   Muutetaan 49 artikla seuraavasti:
49 artikla
49 artikla
Olympia- tai paralympiakisoihin liittyvät järjestelyt
Olympia- tai paralympiakisoihin tai muihin huipputason kansainvälisiin urheilukilpailuihin liittyvät järjestelyt
Olympia- tai paralympiakisojen järjestäjinä toimivien jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä XI säädettyjä erityisiä menettelyjä ja edellytyksiä, joilla helpotetaan viisumien myöntämistä kisojen osanottajille.
Olympia- tai paralympiakisojen ja muiden huipputason kansainvälisten urheilukilpailujen järjestäjinä toimivien jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä XI säädettyjä erityisiä menettelyjä ja edellytyksiä, joilla helpotetaan viisumien myöntämistä kisojen osanottajille.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta – 35 alakohta
Asetus (EY) N:o 810/2009
50 bartikla – 1 kohta
1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.
1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi yhtäaikaisesti ja viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta
1.  Komissio laatii kolmen vuoden kuluttua [tämän asetuksen voimaantulosta] arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta. Tässä yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tämän asetuksen säännösten soveltamista.
1.  Komissio laatii kahden vuoden kuluttua [tämän asetuksen voimaantulosta] arvioinnin tämän asetuksen soveltamisesta. Tässä yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tämän asetuksen säännösten soveltamista.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Komissio laatii viimeistään yhden vuoden kuluttua [tämän asetuksen voimaantulosta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle arvioinnin viisumitarrojen poistamisesta ja digitaalisen viisumin käyttöönotosta, jolloin Schengen-viisumi voidaan myöntää perustuen ainoastaan viisumitietojärjestelmään kirjaamiseen ja hakijalle toimitettuun sähköiseen ilmoitukseen.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
Liite IV a (uusi)
Asetus (EY) N:o 810/2009
Liite XI
ERITYISET MENETTELYT JA EDELLYTYKSET, JOILLA HELPOTETAAN VIISUMIEN MYÖNTÄMISTÄ OLYMPIA- JA PARALYMPIAKISOJEN OSANOTTAJILLE
ERITYISET MENETTELYT JA EDELLYTYKSET, JOILLA HELPOTETAAN VIISUMIEN MYÖNTÄMISTÄ OLYMPIA- JA PARALYMPIAKISOJEN JA HUIPPUTASON KANSAINVÄLISTEN URHEILUKISOJEN OSANOTTAJILLE

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0434/2018).


Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä tietyn kynnyksen ylittäviin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin tilapäisesti sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin osalta *
PDF 146kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 11. joulukuuta 2018 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta tietyn kynnyksen ylittäviin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin tilapäisesti sovellettavan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin osalta (COM(2016)0811 – C8-0023/2017 – 2016/0406(CNS))
P8_TA(2018)0496A8-0418/2018

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2016)0811),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0023/2017),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0418/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Jotta voitaisiin rajoittaa sitä riskiä, että petokset siirtyvät jäsenvaltioiden välillä, lupa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttämiseen olisi myönnettävä kaikille niille jäsenvaltioille, jotka täyttävät tietyt petosten, etenkin karusellipetosten, määrää koskevat kriteerit ja jotka voivat osoittaa, etteivät muut valvontatoimenpiteet ole riittäviä kyseisten petosten torjumiseksi.
(4)  Jotta voitaisiin rajoittaa sitä riskiä, että petokset siirtyvät jäsenvaltioiden välillä, lupa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttämiseen olisi myönnettävä kaikille niille jäsenvaltioille, jotka täyttävät tietyt petosten, etenkin karusellipetosten, määrää koskevat kriteerit ja jotka voivat osoittaa, etteivät muut valvontatoimenpiteet ole riittäviä kyseisten petosten torjumiseksi. Lisäksi niitä olisi vaadittava osoittamaan, että ottamalla käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi saadaan verosäännöstön noudattamisesta ja veronkannon paranemisesta enemmän arvioitua hyötyä kuin yrityksille ja verohallinnoille aiheutuu lisärasitusta ja että yrityksille ja verohallinnoille ei koidu kustannuksia, jotka ovat suurempia kuin muista valvontatoimenpiteistä aiheutuisi.
Tarkistus 2
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Samoin myös naapurijäsenvaltioiden, joihin kohdistuu vakava riski petosten siirtymisestä niiden alueelle, koska kyseisen mekanismin soveltamiseen on myönnetty lupa toisessa jäsenvaltiossa, olisi voitava käyttää yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, jos muut valvontatoimet eivät riitä torjumaan petosriskiä.
Poistetaan.
Tarkistus 3
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Jos jäsenvaltiot päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, niiden olisi sovellettava sitä kaikkiin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin, jotka ylittävät tietyn laskukohtaisen kynnysarvon. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamista ei tulisi rajoittaa millekään tietylle alalle.
(6)  Jos jäsenvaltiot päättävät soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, niiden olisi sovellettava sitä kaikkiin rajojen sisäisiin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin, jotka ylittävät tietyn liiketoimikohtaisen kynnysarvon. Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamista ei tulisi rajoittaa millekään tietylle alalle.
Tarkistus 4
Ehdotus direktiiviksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)  Jotta voidaan arvioida, johtaako yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönotto yhdessä jäsenvaltiossa siihen, että petokset siirtyvät muihin jäsenvaltioihin, ja jotta voidaan arvioida mahdollisia häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, on aiheellista säätää erityisestä velvoitteesta vaihtaa tietoja yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia soveltavien jäsenvaltioiden ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Kaikessa tällaisessa tietojenvaihdossa olisi noudatettava henkilötietojen suojaa ja luottamuksellisuutta koskevia sovellettavia säännöksiä. Kyseisissä säännöksissä säädetään poikkeuksista ja rajoituksista jäsenvaltioiden ja unionin etujen turvaamiseksi verotuksen alalla.
Tarkistus 5
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 1 alakohta
Poiketen siitä, mitä 193 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi 30 päivään kesäkuuta 2022 yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismina säätää, että veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät 10 000 euron kynnysarvon laskua kohden.
Poiketen siitä, mitä 193 artiklassa säädetään, jäsenvaltio voi 30 päivään kesäkuuta 2022 yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismina säätää, että veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät 25 000 euron kynnysarvon laskua kohden.
Tarkistus 6
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  jäsenvaltion arvonlisäverovaje on ennakoidusta arvonlisäverokertymästä prosentteina ilmaistuna vähintään 5 prosenttiyksikköä yhteisön arvonlisäverovajeen mediaania suurempi;
a)  jäsenvaltiolla oli komission 23 päivänä elokuuta 2016 julkaisemassa arvonlisäverovajetta koskevassa vuoden 2016 lopullisessa kertomuksessa vahvistettujen menetelmien ja lukujen mukaisesti vuonna 2014 arvonlisäverovaje, joka oli ennakoidusta arvonlisäverokertymästä prosentteina ilmaistuna vähintään 15 prosenttiyksikköä yhteisön arvonlisäverovajeen mediaania suurempi;
Tarkistus 7
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  jäsenvaltiossa tehtävien karusellipetosten osuus on suurempi kuin 25 prosenttia sen arvonlisäverovajeen kokonaismäärästä;
b)  jäsenvaltiossa tehtyjen karusellipetosten osuus oli a alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa käsiteltynä vuonna tätä artiklaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen yhteydessä tehdyn vaikutustenarvioinnin perusteella suurempi kuin 25 prosenttia sen arvonlisäverovajeen kokonaismäärästä; ja
Tarkistus 8
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä karusellipetosten torjumiseksi sen alueella.
c)  jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä karusellipetosten torjumiseksi sen alueella, erityisesti yksilöimällä sovelletut valvontatoimenpiteet ja erityiset syyt niiden tehottomuuteen sekä syyt siihen, miksi hallinnollinen yhteistyö arvonlisäverotuksen alalla on osoittautunut riittämättömäksi; ja
Tarkistus 9
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  jäsenvaltio toteaa, että ottamalla käyttöön yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismi verosäännöstön noudattamisesta ja veronkannosta saataisiin arvioitua hyötyä vähintään 25 prosenttia enemmän kuin yrityksille ja verohallinnoille odotettaisiin aiheutuvan lisärasitusta; ja
Tarkistus 10
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 2 alakohta – c b alakohta (uusi)
c b)  jäsenvaltio toteaa, että yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönoton tuloksena yrityksille ja verohallinnoille ei koidu suurempia kustannuksia kuin muiden valvontatoimenpiteiden soveltamisesta aiheutuvat kustannukset.
Tarkistus 11
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 1 kohta – 3 alakohta
Jäsenvaltion on liitettävä 4 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön arvonlisäverovajetta koskeva laskelma viimeisimmässä komission julkaisemassa arvonlisäverovajetta koskevassa kertomuksessa esitettyjen menetelmien ja lukujen mukaisesti.
Jäsenvaltion on liitettävä 4 kohdassa tarkoitettuun pyyntöön arvonlisäverovajetta koskeva laskelma toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetussa komission julkaisemassa arvonlisäverovajetta koskevassa kertomuksessa esitettyjen menetelmien ja lukujen mukaisesti.
Tarkistus 12
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 2 kohta
2.  Jäsenvaltio voi 30 päivään kesäkuuta 2022 säätää, että veronmaksuvelvollinen on verovelvollinen, joka vastaanottaa sellaisia tavaroiden luovutuksia ja palveluiden suorituksia, jotka ylittävät 10 000 euron kynnysarvon laskua kohden, jos
Poistetaan.
a)  kyseisellä jäsenvaltiolla on yhteinen raja sellaisen jäsenvaltion kanssa, joka on saanut luvan soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia;
b)  jäsenvaltio toteaa, että on olemassa vakava riski petosten siirtymisestä sen alueelle, koska naapurijäsenvaltiolle on myönnetty lupa soveltaa yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia;
c)  jäsenvaltio toteaa, että muut valvontatoimenpiteet eivät ole riittäviä petosten torjumiseksi sen alueella.
Tarkistus 13
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, on otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat sähköiset raportointivelvoitteet, jotka koskevat kaikkia verovelvollisia ja erityisesti sellaisia verovelvollisia, jotka luovuttavat tai vastaanottavat sellaisia tavaroita taikka suorittavat tai vastaanottavat sellaisia palveluja, joihin tätä mekanismia sovelletaan.
3.  Jäsenvaltioiden, jotka soveltavat yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia, on otettava käyttöön asianmukaiset ja tehokkaat sähköiset raportointivelvoitteet, jotka koskevat kaikkia verovelvollisia ja erityisesti sellaisia verovelvollisia, jotka luovuttavat tai vastaanottavat sellaisia tavaroita taikka suorittavat tai vastaanottavat sellaisia palveluja, joihin tätä mekanismia sovelletaan, varmistaakseen yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin tehokkaan toiminnan ja soveltamisen valvonnan.
Tarkistus 14
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 4 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  yksityiskohtaiset perustelut sille, että 1 tai 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät;
a)  yksityiskohtaiset perustelut sille, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät; ja
Tarkistus 15
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 4 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisen alkamispäivä ja kattama ajanjakso;
b)  yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisen alkamispäivä ja kattama ajanjakso; ja
Tarkistus 16
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 4 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  toteutettavat toimet, joilla verovelvollisille tiedotetaan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisen käyttöönotosta;
c)  toteutettavat toimet, joilla verovelvollisille tiedotetaan yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisen käyttöönotosta; ja
Tarkistus 17
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 4 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  yksityiskohtainen kuvaus 3 kohdassa tarkoitetuista liitännäistoimenpiteistä.
d)  yksityiskohtainen kuvaus kohdassa tarkoitetuista liitännäistoimenpiteistä.
Tarkistus 18
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 7 kohta – 1 alakohta
Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia soveltavien jäsenvaltioiden on jätettävä komissiolle välikertomus viimeistään kahden vuoden kuluttua yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisen alkamisesta. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtainen arviointi yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin tehokkuudesta.
Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia soveltavien jäsenvaltioiden on toimitettava sähköisessä muodossa kaikille jäsenvaltioille
a)  niiden henkilöiden nimet, jotka yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamispäivää edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana ovat olleet arvonlisäveropetoksia koskevien rikosoikeudellisten tai hallinnollisten menettelyjen kohteena;
b)  niiden henkilöiden nimet, mukaan lukien oikeushenkilöiden ollessa kyseessä niiden johtajien nimet, joiden arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen kyseisessä jäsenvaltiossa päättyi yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönoton jälkeen; ja
c)  niiden henkilöiden nimet, mukaan lukien oikeushenkilöiden ollessa kyseessä niiden johtajien nimet, jotka ovat jättäneet arvonlisäveroilmoituksen antamatta kahdelta peräkkäiseltä verokaudelta yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönoton jälkeen.
Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönoton jälkeen, ja niitä on sen jälkeen päivitettävä kolmen kuukauden välein. Edellä c alakohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin käyttöönoton jälkeen, ja niitä on sen jälkeen päivitettävä kolmen kuukauden välein.
Yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia soveltavien jäsenvaltioiden on jätettävä komissiolle välikertomus viimeistään yhden vuoden kuluttua yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisen alkamisesta. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtainen arviointi yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin tehokkuudesta.
Tarkistus 19
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 c artikla – 8 kohta – 1 alakohta
Järjestelmää soveltamattomien jäsenvaltioiden on jätettävä komissiolle välikertomus muiden, yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia soveltavien jäsenvaltioiden vaikutuksista sen alueella viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2019, mikäli yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia on sovellettu jossakin jäsenvaltiossa vähintään vuoden ajan kyseiseen päivämäärään mennessä.
Mekanismia soveltamattomien jäsenvaltioiden on jätettävä komissiolle välikertomus vaikutuksista, joita niiden alueella on aiheutunut yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismin soveltamisesta muissa jäsenvaltiossa. Kertomus on toimitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun yleisen käännetyn verovelvollisuuden mekanismia on sovellettu jossakin jäsenvaltiossa vuoden ajan.
Tarkistus 20
Ehdotus direktiiviksi
1 artikla – 1 kohta
Direktiivi 2006/112/EY
199 cartikla – 10 kohta – a alakohta
a)  arvonlisäverovajeen kehitys;
Poistetaan.
Tarkistus 21
Ehdotus direktiiviksi
2 artikla – 2 kohta
Sitä sovelletaan 30 päivään syyskuuta 2022.
Sitä sovelletaan 30 päivään kesäkuuta 2022.

Schengenin säännöstön täysimääräinen soveltaminen Bulgariassa ja Romaniassa
PDF 126kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2018 Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa: tarkastusten poistaminen sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta (2018/2092(INI))
P8_TA(2018)0497A8-0365/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan (11997D/PRO/02),

–  ottaa huomioon vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon 29. syyskuuta 2010 (14142/2010) ja 8. heinäkuuta 2011 (14142/1/2010) annetut esitykset neuvoston päätöksiksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2011 annetun esityksen neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täydellisen soveltamisen puitteista Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (14302/3/11),

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa(1),

–  ottaa huomioon 9. ja 10. kesäkuuta 2011, 22. ja 23. syyskuuta 2011, 25. ja 26. lokakuuta 2012, 7. ja 9. maaliskuuta 2013 sekä 5. ja 6. joulukuuta 2013 annetut oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 13. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman Bulgarian ja Romanian liittymisestä Schengen-alueeseen(2),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon Schengen-alueen toimintaa koskevasta kahdeksannesta puolivuotiskertomuksesta (COM(2015)0675 final),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen toimintaa koskevasta vuosikertomuksesta(3),

–  ottaa huomioon 12. lokakuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/1908 viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa(4),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2018 annetun esityksen neuvoston päätökseksi Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön jäljellä olevien määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (15820/1/2017),

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2018 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön jäljellä olevien määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A8-0365/2018),

A.  ottaa huomioon, että Bulgaria ja Romania hyväksyivät Schengenin säännöstön liittyessään Euroopan unioniin vuonna 2007; toteaa, että Bulgaria antoi vuonna 2008 ilmoituksensa valmiudesta aloittaa Schengen-alueen jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan Schengen-arviointityöryhmän (SCH-EVAL) arvioinnit; toteaa, että Romania antoi vuonna 2007 ja 2008 ilmoituksensa valmiudesta aloittaa Schengen-arviointityöryhmän arvioinnit;

B.  ottaa huomioon, että Schengen-arviointityöryhmän asiantuntijat vahvistivat ja neuvosto vahvisti 9. ja 10. kesäkuuta 2011 antamissaan päätelmissä Bulgarian ja Romanian Schengen-arviointiprosessin loppuun saattamisen ja maiden valmiudet panna täytäntöön kaikki Schengenin säännöstön määräykset; ottaa huomioon, että 8. heinäkuuta 2011 antamassaan esityksessä päätökseksi neuvosto tarkisti, että Schengenin säännöstön soveltamisedellytykset täyttyivät kaikilla aloilla (tietosuoja, ilmarajat, maarajat, poliisiyhteistyö, Schengenin tietojärjestelmä, merirajat ja viisumit); ottaa huomioon, että Euroopan unionin ulkorajojen hallintaa koskevan haasteen lisäksi Schengen-arviointiprosessin päätökseen saattaminen on merkinnyt sitä, että molemmat maat ovat uudistaneet perusteellisesti rajavalvontajärjestelmiään ja investoineet lainvalvontavalmiuksien lisäämiseen; ottaa huomioon, että vuoden 2005 liittymisasiakirjan mukaisesti Schengenin arviointimenettelyjen loppuun saattaminen on ainoa edellytys Schengenin säännöstön täysimääräiselle soveltamiselle sekä tarkastusten poistamiselle sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta; ottaa huomioon, että valtion- ja hallitusten päämiehet ovat todenneet useaan otteeseen neuvostossa samoin kuin komissio viimeksi 27. syyskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ja parlamentti 30. toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa, että Bulgarialla ja Romanialla on valmiudet soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti;

C.  ottaa huomioon, että 29. syyskuuta 2010 antamassaan esityksessä päätökseksi neuvosto ehdotti, että Schengenin säännöstöä sovelletaan Bulgariassa ja Romaniassa täysimääräisesti ja että tarkastukset poistetaan sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta; ottaa huomioon, että 8. kesäkuuta 2011 antamassaan lainsäädäntöpäätöslauselmassa parlamentti hyväksyi tämän päätöksen ja pyysi neuvostoa kuulemaan parlamenttia uudelleen, jos se aikoo tehdä huomattavia muutoksia päätökseen;

D.  ottaa huomioon, että syyskuussa 2011 neuvoston puheenjohtaja esitti Schengenin säännöstön määräysten osittaista täytäntöönpanoa Bulgariassa ja Romaniassa koskevan ehdotuksen, jonka mukaan tarkastukset poistetaan ainoastaan sisäisiltä meri- ja ilmarajoilta ja maarajoista tehdään erillinen päätös myöhemmässä vaiheessa;

E.  ottaa huomioon, että oikeus- ja sisäasioiden neuvosto on toistuvasti vahvistanut päätelmissään olevansa sitoutunut noudattamaan tulevissa päätöksissä lähestymistapaa, jonka mukaan Bulgarian ja Romanian sisärajoilla tehtävät tarkastukset poistetaan kahdessa vaiheessa; toteaa, että oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätöksen tekemistä on toistuvasti lykätty;

F.  ottaa huomioon, että 12. lokakuuta 2017 annetussa neuvoston päätöksessä Bulgarialle ja Romanialle myönnettiin passiivinen pääsy viisumitietojärjestelmään; ottaa huomioon, että 18. huhtikuuta 2018 tehdyssä esityksessä neuvoston päätökseksi neuvosto ehdotti, että kaikkia jäljellä olevia Schengenin tietojärjestelmää koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä sovelletaan täysimääräisesti kummassakin jäsenvaltiossa;

G.  ottaa huomioon, ettei vuoden 2005 liittymisasiakirjassa eikä Schengenin arviointimekanismissa määrätä erillisten määräaikojen asettamisesta tarkastusten poistamiselle sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta; ottaa huomioon, että kaikki aiemmat Schengen-alueen laajentumiset vahvistettiin yhdellä säädöksellä;

H.  ottaa huomioon, että Schengen-alue on ainutlaatuinen järjestely ja yksi Euroopan unionin suurimmista saavutuksista, sillä se mahdollistaa ihmisille vapaan liikkuvuuden Schengenin sisäisten rajojen yli; ottaa huomioon, että tämä on tehty mahdolliseksi useilla korvaavilla toimenpiteillä, joita ovat Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustaminen (lisäämään tiedonvaihtoa) ja arviointimekanismin luominen, jotta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoa voidaan valvoa jäsenvaltioissa ja edistää keskinäistä luottamusta Schengen-alueen toimintaan;

I.  ottaa huomioon, että sisärajatarkastusten säilyttämisellä unionissa tai tällaisten tarkastusten palauttamisella Schengen-alueelle on vakavia vaikutuksia EU:n kansalaisten ja kaikkien niiden elämään, jotka hyötyvät vapaan liikkuvuuden periaatteesta EU:n sisällä, ja se heikentää merkittävästi heidän luottamustaan unionin toimielimiin ja yhdentymiseen; ottaa huomioon, että tämä merkitsee suoria operatiivisia kustannuksia ja investointikustannuksia rajatylittäville työntekijöille, matkailijoille, maanteiden tavaraliikenteelle ja julkishallinnolle ja sillä on lamauttava vaikutus jäsenvaltioiden talouksiin ja sisämarkkinoiden toimintaan EU:ssa; katsoo, että sisärajatarkastusten jatkaminen Bulgariassa ja Romaniassa vaikuttaa kielteisesti kummankin jäsenvaltion vientiin ja tuontiin sekä joidenkin Euroopan suurimpien eteläisten matkustaja- ja rahtisatamien kuljetustoimintoihin, mikä tarkoittaa menetettyjä tuloja ja lisämenoja; ottaa huomioon, että arvioiden mukaan EU:n rajatarkastusten palauttamiseen liittyvät kustannukset ovat 0,05–20 miljardia euroa kertaluonteisina kustannuksina ja 2 miljardia euroa vuotuisina toimintakustannuksina(6);

J.  ottaa huomioon, että sisärajatarkastusten säilyttäminen unionissa tai tällaisten tarkastusten palauttaminen Schengen-alueelle vaikuttaa pikemminkin olevan yhteydessä miellettyihin yleiseen järjestykseen ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin sen sijaan, että olisi vankkaa näyttöä vakavan uhan tosiasiallisesta olemassaolosta; toteaa, että sisärajatarkastusten poistaminen Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen seurauksena siihen aiemmin liittyneissä jäsenvaltioissa ei ole lisännyt rikollisuutta; toteaa, että Schengen-alueen laajentumisen yhteydessä vuonna 2007 omaisuusrikosten määrä pieneni sekä alueeseen liittyneissä maissa että vanhoissa Schengen-jäsenvaltioissa eikä laajentuminen ole aiheuttanut turvattomuuden tunteen lisääntymistä EU:n kansalaisten keskuudessa(7);

1.  muistuttaa, että Bulgaria ja Romania täyttivät vuonna 2011 kaikki tarvittavat Schengenin säännöstön täysimääräisen soveltamisen edellytykset;

2.  pitää valitettavana, että seitsemän vuoden kuluttua siitä neuvosto ei ole tehnyt päätöstä Schengenin säännöstön täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa, vaikka sekä komissio että parlamentti ovat sitä toistuvasti pyytäneet;

3.  katsoo, että esitys jakaa sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistaminen kahteen säädökseen, jotta voidaan asettaa erilliset määräajat maa-, meri- ja ilmarajoilla tehtävien rajatarkastusten poistamiselle, poikkeaa merkittävästi 29. syyskuuta 2010 annetusta esityksestä neuvoston päätökseksi, jonka parlamentti on hyväksynyt;

4.  palauttaa mieliin, että neuvosto voi tehdä päätöksen Schengenin säännöstön määräysten soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa ainoastaan parlamentin kuulemisen jälkeen vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdasta johtuvan velvoitteen mukaisesti; kehottaa uudelleen neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin 8. kesäkuuta 2011 antamassa lainsäädäntöpäätöslauselmassa hyväksymästä sanamuodosta;

5.  on huolissaan siitä, että kaksivaiheisen lähestymistavan soveltaminen voisi haitata Schengen-alueen laajentumista tulevaisuudessa; korostaa, ettei neuvosto ole päässyt yksimielisyyteen, mikä kyseenalaistaa EU:n perussopimusten säännösten yhtenäisen soveltamisen ja EU:n uskottavuuden ja heikentää jatkuvasti kansalaisten tukea EU:n yhteiselle toiminnalle; toteaa, että se osoittaa myös, ettei jäsenvaltioita ja niiden kansalaisia kohdella tasapuolisesti, ja muodostaa unioniin keinotekoisia rajoja; on huolissaan siitä, että tällaiset käytännöt edistävät populismin ja nationalismin nousua koko maanosassa, mikä muodostaa merkittävän haasteen EU:n toiminnalle;

6.  korostaa, että henkilöiden vapaa liikkuvuus sisärajojen yli, joka perustuu Schengenin säännöstön sisällyttämiseen EU:n oikeudelliseen kehykseen, on EU:n merkittävimpiä saavutuksia; korostaa, että muiden EU:n politiikanalojen, kuten yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän, puutteet eivät saisi haitata Schengen-alueen toimintaa ja laajentumista;

7.  suhtautuu myönteisesti 12. lokakuuta 2017 annettuun neuvoston päätökseen, jolla Bulgarialle ja Romanialle myönnettiin passiivinen pääsy viisumitietojärjestelmään, ja neuvoston ehdotukseen kaikkien Schengenin tietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön jäljellä olevien määräysten täysimääräisestä soveltamisesta kummassakin jäsenvaltiossa; pitää valitettavana, ettei näitä päätöksiä tehty heti sen jälkeen, kun Schengenin arviointiprosessi oli onnistuneesti saatettu loppuun vuonna 2011, vaan niiden hyväksyminen aloitettiin tilapäisenä toimenpiteenä sen varmistamiseksi, että rajanylitystietojärjestelmän, jonka on määrä olla toiminnassa vuoteen 2020 mennessä, täytäntöönpanon edellytykset täyttyvät; katsoo, että näillä säädöksillä edistetään tietopuutteiden korjaamista Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavien ja osittain soveltavien jäsenvaltioiden välillä; painottaa, että näiden säädösten hyväksyminen ei saisi viivästyttää entisestään tarkastusten poistamista sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta; panee merkille, että kun nämä päätökset hyväksytään, Bulgarialla ja Romanialla on kaikki Schengen-alueen täysivaltaiseen jäsenyyteen sisältyvät vastuut ja velvollisuudet mutta ei kaikkia siihen sisältyviä etuja;

8.  korostaa, että Schengenin säännöstöllä ei ole tarkoitus antaa tietyille jäsenvaltioille erilaista oikeudellista asemaa; kiinnittää huomiota siihen, että neuvoston pitkittynyt toimimattomuus on luonut tarpeen erottaa tieto- ja rajavalvontajärjestelmiä koskevassa EU:n lainsäädännössä selvästi toisistaan ne jäsenvaltiot, jotka soveltavat Schengenin säännöstöä täysimääräisesti, ja ne jäsenvaltiot, jotka soveltavat sitä osittain; on huolissaan siitä, että näin vahvistetaan oikeudellisesti tosiasiallinen tilanne, jossa on rinnakkain kaksi Schengen-aluetta, joista toisella sovelletaan vapaata liikkuvuutta ja toisella ei, mikä saattaa johtaa puutteisiin tiedonvaihdossa, lainsäädännössä sekä oikeus- ja sisäasioita koskevien järjestelmien yhteydessä;

9.  korostaa, ettei Schengenin säännöstön täysimääräistä soveltamista koskevissa edellytyksissä pitäisi ottaa käyttöön vuoden 2005 liittymisasiakirjassa vahvistettujen edellytysten lisäksi muita kriteerejä eikä yhteyksiä muihin unionin mekanismeihin ja politiikkoihin, kuten yhteistyö- ja tarkistusmekanismiin; toteaa, että tämän ei kuitenkaan pidä rajoittaa mainitun mekanismin soveltamista; kehottaa jäsenvaltioita päättämään Schengen-alueen laajentamisesta yksinomaan sen perusteella, täyttyvätkö asianomaiset kriteerit, joita Schengenin säännöstön soveltaminen edellyttää, sen jälkeen kun Schengenin arviointiprosessi on saatettu päätökseen;

10.  kehottaa neuvostoa esittämään mahdollisimman pian uuden ehdotuksen päätökseksi Schengenin säännöstön määräysten täysimääräisestä soveltamisesta Bulgariassa ja Romaniassa 29. syyskuuta 2010 (14142/2010) annetun päätösesityksen perusteella yhtenä säädöksenä ja päättämään välittömästi tarkastusten poistamisesta sisäisiltä maa-, meri- ja ilmarajoilta;

11.  kehottaa neuvostoa soveltamaan samaa lähestymistapaa Kroatiaan ja vahvistamaan maan täysimääräisen liittymisen Schengen-alueeseen heti kun Kroatia saattaa päätökseen arviointiprosessin ja kun asiaankuuluvat kriteerit on täytetty;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 380 E, 11.12.2012, s. 160.
(2) EUVL C 94 E, 3.4.2013, s. 13.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0228.
(4) EUVL L 269, 19.10.2017, s. 39.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0253.
(6) Wouter van Ballegooij, ’The Cost of Non-Schengen: Civil Liberties, Justice and Home Affairs aspects’, Cost of Non-Europe Report, Euroopan tason lisäarvoyksikkö, 2016, s. 32.
(7) Ibid, s. 28 ja 31.


Sotilaallinen liikkuvuus
PDF 142kWORD 50k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2018 sotilaallisesta liikkuvuudesta (2018/2156(INI))
P8_TA(2018)0498A8-0372/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013, 26. kesäkuuta 2015, 15. joulukuuta 2016, 9. maaliskuuta 2017, 22. kesäkuuta 2017, 20. marraskuuta 2017, 14. joulukuuta 2017 ja 28. kesäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2017 ja 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät turvallisuudesta ja puolustuksesta unionin globaalistrategian yhteydessä,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta” (COM(2017)0315),

–  ottaa huomioon 10. marraskuuta 2017 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisen tiedonannon sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta Euroopan unionissa (JOIN(2017)0041),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2018 annetun komission sekä komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan yhteisen tiedonannon sotilaallista liikkuvuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta (JOIN(2018)0005),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta (YUTP) 2017/2315(1),

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen etenemissuunnitelmasta pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) täytäntöönpanoa varten(2),

–  ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2018 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2018/340 PRY-yhteistyössä kehitettävien hankkeiden luettelosta(3),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2016 ja 10. heinäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajien sekä Naton pääsihteerin yhteiset julkilausumat, 6. joulukuuta 2016 ja 5. joulukuuta 2017 annetut EU:n ja Naton neuvostojen tukemat yhteiset ehdotukset yhteisten julkilausumien täytäntöönpanemiseksi sekä 14. kesäkuuta ja 5. joulukuuta 2017 ja 6. kesäkuuta 2018 niiden täytäntöönpanosta annetut edistymiskertomukset, mukaan luettuina asiaa koskevat neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 5. joulukuuta 2017 ja 25. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät yhteisten julkilausumien täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2018 annetun Brysselin julistuksen transatlanttisesta turvallisuudesta ja solidaarisuudesta sekä Naton Brysselin huippukokouksen julistuksen,

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustusunionista(4) ja 13. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Naton välisistä suhteista(5),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanosta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A8-0372/2018),

A.  ottaa huomioon, että perusarvoihin, joiden varaan EU rakentuu – demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate sekä sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä ja Euroopan yhtenäisyys – kohdistuu yhä enemmän haasteita geopoliittisen epävakauden vallitessa ja strategisen ympäristön heiketessä;

B.  ottaa huomioon, että uskottava pelote sekä kriisien johdosta toteutettavien toimien ja Manner-Euroopan puolustuksen suunnittelu riippuvat kyvystä panna joukot nopeasti ja tehokkaasti liikekannalle ja tuoda myös ulkopuolisia liittolaisten joukkoja;

C.  toteaa, että vuoden 1989 jälkeisen ”rauhanosingon” myötä puolustustarpeet vähenivät vaiheittain infrastruktuurin ja joukkojen siirtämisen osalta kaikkialla Euroopassa;

D.  ottaa huomioon, että EU on täysimääräisessä yhteistyössä Naton kanssa globaali turvallisuuden takaaja, joka edistää rauhan ja vakauden ylläpitämistä sekä sisäisesti että ulkoisesti ja takaa kansalaistensa ja alueensa turvallisuuden käytettävissään olevalla ainutlaatuisen laajalla valikoimalla toimintapolitiikkoja, instrumentteja ja välineitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

E.  ottaa huomioon, että globaalistrategian tavoitteiden mukaisesti EU kasvattaa vastuutaan omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan sekä rooliaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kumppanina varsinkin naapurustossaan mutta myös sen ulkopuolella sekä strategista autonomiaansa, joka pohjautuu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanoon;

F.  katsoo, että EU:n on kehitettävä omaa strategista autonomiaansa tehokkaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan välityksellä, jotta ylläpidetään rauhaa, torjutaan konflikteja ja vahvistetaan kansainvälistä turvallisuutta niin, että samalla taataan sen omien kansalaisten ja YTPP-operaatioihin liittyvien henkilöiden turvallisuus, suojataan unionin etuja ja puolustetaan sen perusarvoja edistäen todellista monenvälisyyttä;

G.  katsoo, että EU:n on pystyttävä tekemään päätöksiä ja toteuttamaan toimia kolmansien osapuolten valmiuksista riippumatta, jotta se voi parantaa omaa kestävyyttään ja vahvistaa strategista autonomiaansa puolustuksen, terrorismin torjunnan ja kyberturvallisuuden aloilla;

H.  katsoo, että infrastruktuureihin ja hankintoihin liittyvä standardointi ja yhteentoimivuus ovat keskeisiä edellytyksiä, jotta saavutetaan strateginen autonomia, puolustusunioni ja tehokas sotilaallinen liikkuvuus;

I.  toteaa, että tehokas sotilaallinen liikkuvuus voidaan saavuttaa vain, kun kaikki jäsenvaltiot osallistuvat ja sitoutuvat siihen tehden tehokasta yhteistyötä Naton kanssa ja kun otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion käytettävissä olevat resurssit, tarpeet ja alueelliset erityispiirteet tavalla, joka vastaa asiaan liittyviä unionin tason aloitteita, jotta luodaan tehokas unionin infrastruktuuri turvallisuustarpeiden täyttämiseksi yhdenmukaisten ja täydentävien hankkeiden avulla;

J.  toteaa, että sotilaallinen liikkuvuus on sotilaallisen toiminnan strateginen ja operatiivinen väline, jonka avulla tuetaan unionin strategista autonomiaa ja edistetään unionin jäsenvaltioiden joukkojen sijoittamista, uudelleensijoittamista ja tukemista unionin sotilaallisen tavoitetason saavuttamiseksi;

K.  ottaa huomioon, että Euroopan unioniin kohdistuu hybridihaasteita ja monesta suunnasta tulevia haasteita, joita tulee erityisesti pohjoisimmilta alueilta, idästä, Balkanilta ja etelästä / Välimeren alueelta; katsoo, että näillä akseleilla (pohjoinen–etelä, länsi–itä) varojen ja tavaroiden nopeampi ja sujuvampi käyttöönotto voisi olla ratkaisevassa asemassa, jotta haasteisiin voidaan vastata uskottavasti;

L.  ottaa huomioon, että liittoutuneiden johtajat sopivat Varsovassa vuonna 2016 pidetyssä Naton huippukokouksessa liittoutuman pelotevaikutusta ja puolustusasemaa koskevan selvityksen vahvistamisesta ja että ne ovat lisänneet nopean toiminnan joukkojen valmiutta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen Enhanced Forward Presence- ja Tailored Forward Presence -läsnäolojen alullepanon jälkeen;

M.  ottaa huomioon, että sotilaallinen liikkuvuus on käytännön toimintaa, jolla vastataan unionin omiin turvallisuus- ja puolustustarpeisiin ja joka muodostaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) osan; ottaa huomioon, että unionin jäsenvaltioiden kollektiivinen turvallisuus ja puolustus sekä niiden kyky puuttua ulkomailla ilmeneviin kriiseihin riippuvat pohjimmiltaan kyvystä siirtää joukkoja ja siviilikriisinhallinnan henkilöstöä, kalustoa ja välineitä toistensa alueiden halki ja unionin rajojen ulkopuolella nopeasti ja vapaasti; ottaa huomioon, että 22 unionin jäsenvaltiota on myös Naton jäseniä, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen puolustukseen, ja niillä on yksi yhteinen asevoima- ja kuljetusinfrastruktuuri; ottaa huomioon, että suunnitellut investoinnit liikenneinfrastruktuuriin on sovitettava entistä paremmin turvallisuutta ja puolustusta koskeviin tarpeisiin;

N.  ottaa huomioon, että huomattavan monet fyysiset, oikeudelliset ja sääntelyyn liittyvät esteet vaikeuttavat usein tätä liikkumista aiheuttamalla merkittäviä viivytyksiä, mikä uhkaa vesittää niiden tarkoituksen erityisesti kriisitilanteissa; ottaa huomioon, että eurooppalaisten joukkojen harjoitukset Naton puitteissa ovat viime vuosina osoittaneet, miten valtava merkitys asianmukaisella liikenneinfrastruktuurilla on sotilaallisten tavoitteiden saavuttamiselle;

O.  ottaa huomioon, että unionilla on käytettävissään merkittäviä toimintapolitiikkoja ja välineitä, joilla se voi auttaa jäsenvaltioita täyttämään sotilaallista liikkuvuutta koskevat tarpeensa ja kansainväliset sitoumuksensa;

P.  ottaa huomioon, että komissio ja varapuheenjohtaja / korkea edustaja julkistivat 28. maaliskuuta 2018 sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, jossa esitetään aikataulu toimenpiteille, joita unionin ja sen jäsenvaltioiden on suoritettava; toteaa, että täytäntöönpano on alkanut sillä, että on yksilöity unionin sisäistä ja ulkoista sotilaallista liikkuvuutta koskevat yhteiset sotilaalliset vaatimukset ja esitetty ehdotus sotilaallisen liikkuvuuden rahoittamisesta Verkkojen Eurooppa -välineestä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä siviili- ja sotilaskäyttöön liittyviä liikenneinfrastruktuurin kaksikäyttöhankkeiden rahoittamiseksi;

Q.  ottaa huomioon, että 25. kesäkuuta 2018 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotetaan jäsenvaltioita ryhtymään kansallisen tason toimiin sotilaallisen liikkuvuuden tehostamiseksi ja yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan asiaankuuluvia sääntöjä ja menettelyjä toimintasuunnitelmaan ja sotilaalliseen liikkuvuuteen unionissa ja sen ulkopuolella sovellettavien vaatimusten mukaisesti, jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä noudattaen mahdollisimman nopeasti vuoteen 2024 mennessä;

R.  ottaa huomioon, että on käynnistetty sotilaallista liikkuvuutta koskeva PRY-hanke täydentämään komission ja varapuheenjohtajan / korkean edustajan toimia; katsoo, että tätä olisi täydennettävä uudella PRY-hankkeella, joka koskee Euroopan logistiikkakeskusten verkostoa ja operaatioiden tukemista; toteaa, että infrastruktuurin kaksikäyttöisyyden mahdollistaminen on erittäin tärkeää näiden logististen tarpeiden kannalta; toteaa, että jäsenvaltiot ovat lisäksi antaneet sotilaallista liikkuvuutta koskevia sitoumuksia osana PRY-pöytäkirjassa edellytettyjä velvoittavampia sitoumuksia; toteaa, että PRY-hankkeita olisi kehitettävä koordinoidusti Naton kanssa; ottaa huomioon tarpeen luoda PRY-hanke, jossa tarkastellaan liikkuvuuden haastetta SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdan mukaisten sotilaallisten tehtävien ja erityisesti ilma- ja merikuljetusten yhteydessä;

S.  toteaa, että Verkkojen Eurooppa -väline (CEF) on yhteinen, keskitetysti hallinnoitu rahoitusohjelma, jonka tarkoituksena on edistää suorituskykyisen, kestävän ja yhteenliitetyn Euroopan laajuisen siviilialan verkon (TEN) kehittämistä liikenteen, energian ja digitaalisten palvelujen aloilla ja jolla keskitytään helpottamaan rajat ylittäviä yhteyksiä, poistamaan pullonkauloja ja saamaan aikaan selvää unionin tason lisäarvoa helpottamalla rajat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia; toteaa, että vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen luonnos sisältää sotilaallisen liikkuvuuden tukemiseen tarkoitetut uudet määrärahat Verkkojen Eurooppa -välineen liikenteen alan budjettikohdassa; katsoo, että on erittäin toivottavaa säilyttää Verkkojen Eurooppa -välineen tehokkuus ja parantaa sitä edelleen;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan puolustusvirastolla on meneillään useita hankkeita, jotka koskevat sotilaallista liikkuvuutta, diplomaattisia selvityksiä sekä unionin multimodaalisia kuljetuskeskuksia, sekä äskettäin käynnistettyjä ad hoc -ohjelmia, jotka koskevat rajatylittäville siirroille myönnettäviin lupiin liittyviä menettelyjä sekä tulliin liittyvien sotilaallisten vaatimusten yhdenmukaistamista: ottaa huomioon, että Euroopan puolustusviraston ja komission työtä on koordinoitava selkeästi ja johdonmukaisesti, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa toimintasuunnitelman tiettyjen osien toteutuksessa; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden sotilaalliset tarpeet, painopistealueet ja vaatimukset huomioidaan kuulemisprosessissa;

U.  ottaa huomioon, että sotilaallinen liikkuvuus on äskettäin yksilöity unionin ja Naton yhteistyön painopistealueeksi yhteisen julistuksen täytäntöönpanoa koskevissa yhteisissä ehdotuksissa ja se on vahvistettu painopisteeksi uudessa yhteisessä julistuksessa sekä transatlanttista turvallisuutta ja solidaarisuutta koskevassa Brysselin julistuksessa; ottaa huomioon, että Nato on välittänyt unionille sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät standardinsa, mukaan luettuina kuljetusinfrastruktuuria koskevat Naton yleiset parametrit;

V.  ottaa huomioon, että Nato keskittyy myös parantamaan omia logistiikkavalmiuksiaan Nato-joukkojen Euroopan komentajan vastuualuetta koskevalla suunnitelmalla erityisesti mukauttamalla lainsäädäntöä ja menettelyjä, parantamalla komento- ja valvontajärjestelmää, lisäämällä kuljetusvalmiuksia ja päivittämällä infrastruktuuria; panee tässä yhteydessä merkille, että on perustettu kaksi uutta johtoporrasta, Norfolkin merellinen johtoporras ja Ulmin logistiikkaan keskittyvä johtoporras;

W.  ottaa huomioon, että kolme neljästä kehysvaltiosta, jotka sijoittavat joukkoja Naton Enhanced Presence on the Eastern Flank -hankkeeseen vuodesta 2019 alkaen, on muita kuin EU:n jäsenvaltioita; katsoo, että Yhdysvaltojen, Kanadan ja Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen pysyvä läsnäolo maanosassa ja lisäjoukkojen siirrot näistä maista ovat ratkaisevia Euroopan turvallisuuden kannalta;

X.  ottaa huomioon, että lisäämällä asevoimien logistisia valmiusvarastoja, kuten ammus- ja polttoainevarastoja, autetaan vähentämään joitakin liikkuvuuteen kohdistuvia paineita;

Y.  toteaa, että kaikista näistä institutionaalisista toimenpiteistä huolimatta sotilaallista liikkuvuutta on lisättävä ensisijaisesti unionin jäsenvaltioiden avulla, joiden on mukautettava kansallista infrastruktuuriaan ja sääntely-ympäristöään; katsoo, että tämä edellyttää koko hallinnon laajuista lähestymistapaa, koska ratkaistavat kysymykset ovat laaja-alaisia; toteaa, että nämä yhteiset toimet on toteutettava kunnioittaen täysin unionin jäsenvaltioiden kansallisia päätöksentekomenettelyjä ja perustuslain vaatimuksia ja samalla on otettava huomioon myös EU:n ja Naton välisessä yhteistyössä yksilöidyt sotilaallista liikkuvuutta koskevat vaatimukset;

Z.  ottaa huomioon, että sotilaallista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman ja puheenjohtajavaltio Viron vuonna 2017 aloittaman Euroopan laajuisen liikenneverkon Pohjanmeri–Itämeri-käytävän maita koskevan kokeiluanalyysin mukaan ilmeni, että monien maantiesiltojen suurin alikulkukorkeus ja painotoleranssi eivät riitä sotilasajoneuvoille eikä lastauskapasiteettia ole riittävästi tavallista suurempien puolustustarvikkeiden rautatiekuljetuksia varten;

1.  korostaa, että sotilaallinen liikkuvuus on keskeinen strateginen väline, joka antaa unionille mahdollisuuden valvoa turvallisuus- ja puolustusetujaan tehokkaasti ja täydentävästi muiden organisaatioiden ja esimerkiksi Naton kanssa, eikä sen pitäisi rajoittua ainoastaan fyysisten, oikeudellisten ja infrastruktuuriin liittyvien esteiden poistamiseen; korostaa tarvetta parantaa Naton nopean toiminnan valmiuksien sotilaallista liikkuvuutta, mikä parantaisi kollektiivista turvallisuuttamme ja mahdollisesti lisäisi unionin panosta kansainväliseen turvallisuuteen ja vakauteen; pitää tervetulleena sitä, että kaikki kyseiset toimijat ovat viime aikoina kiinnittäneet merkittävästi huomiota sotilaalliseen liikkuvuuteen; toteaa, että se parantaa unionin valmistautumista ja puolustusta mahdollisten vastustajien ja kriisitilanteiden varalta sekä auttaa samalla saavuttamaan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tavoitetason, mukaan luettuna poliittinen, operationaalinen ja teollinen strateginen autonomia;

2.  korostaa, sotilaallista liikkuvuutta unionissa koskevan toimintasuunnitelman laatiminen on osa liikkuvuuden parantamista EU:ssa koskevaa tärkeää tavoitetta; toteaa, että samalla se vastaa logistiikkaa ja liikkuvuutta koskeviin haasteisiin, jotka vahvistetaan Euroopan unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (YTPP); toteaa, että sen vuoksi on tärkeää yhdenmukaistaa rajatylittäviä ja tulliasioita koskevia normeja ja säännöksiä sekä hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjä; korostaa, että EU:n yhteisyrityksillä on tärkeä rooli hallinto- ja lainsäädäntömenettelyjen yhdenmukaistamisessa sekä Verkkojen Eurooppa -välinettä että sotilaallista liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa varten; toivoo, että kaksikäyttöinen liikkuvuus vaikuttaa myönteisesti Verkkojen Eurooppa -välineen kehittämiseen muun muassa talousarvion osalta ja vastaamalla uusiin ja tuleviin tarpeisiin;

3.  korostaa, että Euroopan puolustusunionin edistämisen ja vahvennetun strategisen autonomian ja itsenäisen selviytymisen ei pitäisi lisätä jännitteitä EU:n suhteissa strategisesti merkityksellisiin alueellisiin toimijoihin;

4.  korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden saavuttaminen Euroopassa on hanke, joka perustuu ensi sijassa jäsenvaltioiden osoittamaan sitoutumiseen ja poliittiseen tahtoon, kun taas unionin olisi osallistuttava ohjaamalla tätä prosessia siten, että asetetaan vaatimuskehys, tarjotaan varoja, laaditaan pöytäkirjoja, jotta helpotetaan teknisten laitteiden ja henkilöresurssien tehokasta liikkuvuutta, edistetään yhteistyötä ja tarjotaan foorumeja parhaiden käytäntöjen, tiedon ja kokemusten vaihdolle, johon osallistuvat sekä siviili- että sotilasviranomaiset; korostaa, että tehokas sotilaallinen liikkuvuus hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita parantamalla niiden yhteenliitettävyyttä sekä sotilas- että siviilialoilla; korostaa, että kunkin jäsenvaltion kansallisia päätöksentekomenettelyjä ja perustuslaillisia tehtäviä on kunnioitettava;

5.  korostaa, että on tärkeää edistää jäsenvaltioiden välillä monialaista yhteistyötä (synergioita), jotta voidaan kehittää tehokasta, yhteentoimivaa, turvallista, multimodaalista, älykästä ja kestävää kahtalaista liikkuvuutta, jolla vastataan uusiin haasteisiin liikenteen digitalisoinnin alalla (autoteollisuus ja yhteenliitettävyys), ja jotta EU voi hoitaa asianmukaisesti kahtalaista (siviili- ja puolustustarkoituksessa tapahtuvaa) logistiikkaa koskevat velvollisuutensa maailmanlaajuisena toimijana;

6.  tukee voimakkaasti neuvoston kehotusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on laadittava sotilaallista liikkuvuutta koskevat kansalliset suunnitelmat vuoden 2019 loppuun mennessä ja asetettava niiden täytäntöönpano etusijalle; On tyytyväinen muihin toimenpiteisiin, joista sovittiin neuvoston päätelmissä 25. kesäkuuta 2018 esitetyn EU:n globaalistrategian yhteydessä, ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan siinä asetettuja määräaikoja; korostaa, että onnistuneet pyrkimykset sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseen antaisivat jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa tehokkaasti sekä kansallista että kollektiivista eurooppalaista puolustuksen suunnittelua ja tehokasta osallistumista yhteisiin harjoituksiin, koulutukseen ja YTPP-operaatioihin;

7.  pitää erityisen tärkeänä kriisitilanneliikkuvuutta eli nopeuden ja tehokkuuden tarvetta lähetettäessä voimavaroja operaatioihin ja toimiin, jotta voidaan varmistaa, että unioni säilyttää maineensa luotettavana globaalina turvallisuustekijänä ja rauhantoimijana ja pystyy käsittelemään tehokkaasti luonnonkatastrofeja, humanitaarisia kriisejä ja toteuttamaan SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sotilaallisia tehtäviä, joita havainnollistavat esimerkkiskenaariot, ja panemaan täytäntöön vastavuoroista apua ja yhteisvastuuta koskevia lausekkeita;

8.  katsoo, että tehokkaalla sotilaallisen liikkuvuuden politiikalla vahvistetaan EU:n YTPP‑operaatioita, kun otetaan huomioon niiden kansainvälinen ulottuvuus ja rauhanturvaa koskeva tavoite, lisäämällä puolustustarpeiden välisiä synergiavaikutuksia, ja vahvistetaan EU:n kapasiteettia toimia hätätilanteissa; katsoo, että sotilaallisen liikkuvuuden lisäämisen on tuettava myös humanitaarisia tehtäviä ja toimia luonnonkatastrofien yhteydessä unionissa; panee merkille, että operaatiot, jotka hyötyisivät eniten sotilaallisen liikkuvuuden parantamisesta unionissa ja sen ulkopuolella, liittyvät kollektiiviseen puolustukseen ja kansallisen tai unionin tason kriisinhallintatehtäviin ja -operaatioihin; korostaa tässä yhteydessä, että tällä alalla saavutettava edistys auttaa Natoon kuuluvia jäsenvaltioita myös täyttämään 5 artiklan mukaiset sitoumuksensa; korostaa puolueettomien jäsenvaltioiden erityistä roolia; toteaa kuitenkin, että SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdassa määrätään, että jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on yksiselitteinen velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Nato-sitoumusten mukaisesti;

9.  toteaa, että on tärkeää analysoida perusteellisesti, mitkä EU:n tai jäsenvaltioiden osat ovat eniten sotilaalliseen liikkuvuuteen tehtävien investointien tarpeessa ja alttiimpia ulkoisten turvallisuusuhkien riskille;

10.  panee merkille, että kyseessä on luonteeltaan monimutkainen haaste, johon liittyy muiden seikkojen ohella infrastruktuurien rakentamiseen, yhteisiin normeihin, kuljetussäännöksiin, tulleihin, veroihin ja siirtolupiin liittyviä kysymyksiä ja johon osallistuvat kaikki hallinnon tasot kunnallisesta hallinnosta kansainvälisiin organisaatioihin; vaatii näin ollen kehyksiä, joiden avulla saatetaan yhteen kaikkien tasojen, myös Naton ja Naton kumppanien, sotilas- ja siviilitoimijat keskustelemaan merkityksellisistä kysymyksistä ja turvataan siten lisäarvo sekä tehokas koordinointi ja täytäntöönpano; toteaa, että optimaalisen tuloksen aikaansaamiseksi jäsenvaltioiden on investoitava hallinnollisten ja eri elimissä toimivan henkilöstön yhteiseen koulutukseen; suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan komissio on sitoutunut tarkastelemaan vaihtoehtoja tullimenettelyjen yhtenäistämiseksi ja yksinkertaistamiseksi vuoden 2018 loppuun mennessä; korostaa, että EU:n lainsäädännön yhdenmukaistaminen edellyttää jäsenvaltioiden toimielinten, elinten ja asianomaisten viranomaisten välistä yhteistyötä; korostaa, että on toteutettava erityistä koordinointia ja kokemusten vaihtoa, jos infrastruktuuria käytetään kaksikäyttötarkoituksiin ja myös vaarallisten tavaroiden kuljettamiseen, jotta voidaan ehkäistä onnettomuusriski ja samalla optimoida koko verkon turvallisuus;

11.  panee merkille saatavilla olevan liikkuvan kaluston merkittävän vähenemisen, joka koskee erityisesti niin sanottuja flatbed railcar -vaunuja, joilla voidaan siirtää raskaita laitteita ja ajoneuvoja lyhyellä varoitusajalla;

12.  toteaa, että tällaisessa monimutkaisessa ympäristössä toimiminen aiheuttaa lukuisia vaikeuksia, jotka liittyvät päällekkäisyyksiin ja koordinointiin sekä näihin liittyviin kuluihin ja jotka voisivat pohjimmiltaan uhata koko hanketta, jos niitä ei hallinnoida asianmukaisesti; toteaa, että EU on jo saanut kokemusta tällaisesta liikennealan kahtalaisesta yhteistyöstä esimerkiksi yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevan hankkeen yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota takaamaan yhteistyölle tehokkaat puitteet; korostaa, että sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioiden yhteistyön lisäämistä ja on tarpeen kannustaa siviili- ja sotilasalan väliseen yhteistyöhön; korostaa tarvetta toteuttaa koordinointitoimia sellaisten sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiden kanssa, jotka on valmisteltu pysyvän rakenteellisen yhteistyön kehyksessä, samoin kuin niiden hankkeiden kanssa, jotka pannaan täytäntöön Euroopan puolustusrahaston yhteydessä;

13.  korostaa siksi, että yhteisen strategisen tavoitteen ymmärtäminen, yhteisen suunnitelman kehittäminen ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ovat menestyksen kannalta ehdottoman tärkeitä; korostaa, että johdonmukainen sotilaallinen suunnittelu on ehdottoman tärkeää, jotta taataan tehokas strateginen autonomia, perustuen välineiden ja aseiden standardointiin ja yhteentoimivuuteen sekä strategiseen doktriiniin ja komento- ja valvontaprosesseihin; pitää tässä yhteydessä tervetulleena sotilaallista liikkuvuutta koskevaa toimintasuunnitelmaa, jossa hahmotellaan käytännön toimenpiteitä eri institutionaalisille toimijoille ja unionin jäsenvaltioille ja jossa tunnustetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon strateginen asema; on tyytyväinen jäsenvaltioiden antamiin sitoumuksiin;

14.  pitää valitettavana, että toimintasuunnitelmassa kuvataan pohjimmiltaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, joka sisältää vain rajallisen strategisen näkemyksen konkreettisista puolustustavoitteista, jotka unioni pyrkii saavuttamaan toimintasuunnitelmassa kuvatuilla eri toimilla; pitää tässä mielessä valitettavana, että edelleenkään ei ole julkaistu puolustusta koskevaa EU:n valkoista kirjaa, joka olisi voinut tarjota tämän yleisen päämäärän; uskoo kuitenkin, että nykyisellä lähestymistavalla on huomattavia ansioita ja se palvelee kaikkien unionin jäsenvaltioiden etuja riippumatta siitä, ovatko ne puolueettomia vai Nato-liittolaisia;

15.  korostaa, että sekä unionin toimielinten että jäsenvaltioiden olisi noudatettava toimintasuunnitelman kunnianhimoista aikataulua, jotta varmistetaan, että nykyiset liikkuvuuden aukot paikataan mahdollisimman pian ja että turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tavoitetasot saavutetaan; suhtautuu myönteisesti toimintasuunnitelmassa esitettyihin kehotukseen parantaa sotilaallista liikkuvuutta ottamalla huomioon erityisesti liikenneinfrastruktuuria ja kriittistä infrastruktuuria koskevat hybridiuhat ja kehotukseen parantaa liikenneinfrastruktuurin sietokykyä hybridiuhkiin nähden;

16.  panee merkille, että unionissa ja sen ulkopuolella tapahtuvaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien sotilaallisten vaatimusten kehittämisessä on edistytty erityisesti kaksikäyttöisen infrastruktuurin osalta, ja pitää myönteisenä jäsenvaltioiden tiivistä osallistumista kaikissa prosessin vaiheissa, tapaa, jolla Alankomaat johti PRY-hanketta, sekä Naton antamaa panosta;

17.  pitää myönteisenä komission ehdotusta Verkkojen Eurooppa -hankkeen käytöstä sekä merkittäviä varoja, joita on kaavailtu sotilaallisen liikkuvuuden kaksikäyttöhankkeisiin sen varmistamiseksi, että infrastruktuuria mukautetaan kaksikäyttöisyyteen liittyvät tarpeet huomioon ottaen; katsoo, että infrastruktuurin kaksikäyttöisyys on välttämätön edellytys sille, että siviililiikenneverkko hyötyisi toimintasuunnitelmasta ja sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista; katsoo, että toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ansiosta siviililiikenneverkko voi hyötyä lisääntyneestä verkon kapasiteetista ja multimodaalisia yhteyksiä kehitetään; pitää myönteisinä kehotuksia arvioida ja mukauttaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa niin, että se kattaa yksilöidyt sotilaalliset vaatimukset, joita sovelletaan myös uusiin siviilialan liikennehankkeisiin ja erityisesti lentokenttiin, satamiin, moottoriteihin ja rautateihin keskeisten liikennekäytävien intermodaalisina solmukohtina; muistuttaa siksi tarpeesta laatia yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa luettelo infrastruktuureista ja kansallisista käytävistä ottaen huomioon jäsenvaltioiden sotilaalliset erityispiirteet; toteaa, että kaksikäyttöisten hankkeiden kehittämisen on oltava kestävää ja vastattava ympäristönormeja;

18.  katsoo, että EU:n varojen mahdollisimman tehokas käyttö edellyttää, että kaikkien Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettujen yhteistä etua koskevien liikennehankkeiden suunnitteluvaiheeseen on sisällytettävä tarvittaessa sotilaallisen liikkuvuuden vaatimukset, jotta vältyttäisiin tarpeettomilta infrastruktuurin parannuksilta myöhemmässä vaiheessa ja siten epätaloudelliselta varojen käytöltä; katsoo, että kaikissa Verkkojen Eurooppa -välineen sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoihin perustuvissa rahoitusosuuksissa on mahdollisuuksien mukaan asetettava etusijalle multimodaaliset hankkeet, koska ne luovat eniten mahdollisuuksia kaksikäytölle, sekä rajat ylittävät hankkeet, sillä niiden avulla voidaan vastata puuttuviin yhteyksiin ja pullonkauloihin, jotka ovat suurimmat tämänhetkiset fyysiset esteet sekä siviiliväestön että siirrettävien sotilasjoukkojen ja raskaan sotilaskaluston nopealle ja saumattomalle liikkuvuudelle; korostaa, että Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T-verkko) sotilaallisiin kuljetuksiin soveltuvien osuuksien yksilöimisessä on ehdoitta maksimoitava siviili- ja sotilasalojen välinen synergia ja noudatettava kaksikäytön periaatetta; katsoo, että verkon varrella tehtävät lisäinvestoinnit voisivat tuottaa merkittäviä etuja sotilaalliselle liikkuvuudelle ja niiden avulla voitaisiin saada valmiiksi TEN-T-verkon ydinosuudet vuoteen 2030 mennessä ja kattava verkko vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että rahoitusta olisi voitava käyttää sotilaallisen liikkuvuuden määrärahoista liikenneinfrastruktuurin mukauttamiseen niin TEN-T-verkon ydinosuuksilla kuin kattavilla osuuksilla;

19.  tukee päätöstä asettaa sotilaallisen liikkuvuuden määrärahat Verkkojen Eurooppa ‑välineen keskitetyn hallinnoinnin piiriin kaksikäyttöistä liikkuvuutta koskevaa tavoitetta varten; panee merkille toimintasuunnitelmassa määritellyt alustavat toimet; kehottaa komissiota hyväksymään 31. joulukuuta 2019 mennessä delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään edelleen sotilaallisia vaatimuksia, luetteloidaan TEN‑T‑verkon sotilaskuljetuksiin soveltuvat osat ja ensisijaiset kaksikäyttöiset infrastruktuurihankkeet sekä käynnistämään arviointimenettelyt, jotka koskevat sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvien toimien tukikelpoisuutta ja myöntämisperusteita;

20.  muistuttaa, että monia puolustusalalla käytettyjä teknologioita on onnistuneesti muunnettu siviilialan käyttöön; korostaa, että telemaattisiin sovellusjärjestelmiin, kuten ERTMS:ään ja SESARiin, perustuvien älykkäiden liikennejärjestelmien ja Galileoon/EGNOsiin/GOVSATCOMiin liittyvien teknologioiden käyttöönotto on yksi suurimmista tulevaisuuden haasteista siviililiikenteen alalla; katsoo tämän vuoksi, että toimintasuunnitelman tulevissa tarkastuksissa on viime kädessä selvitettävä, voidaanko siviililiikenteessä hyödyntää sotilasalalla toteutettuja toimia näihin haasteisiin vastaamiseksi esimerkiksi kyberturvallisuuden ja turvallisen viestinnän aloilla; kehottaa toteuttamaan lisätoimia, joilla lisätään yhteistyötä ja luottamusta kyberturvallisuuden ja puolustusalan toimijoiden välillä sekä yhteistyötä osana PRY-hanketta; painottaa tarvetta jatkaa hybridiuhkien torjuntaverkon kehittämistä, jotta varmistetaan sellaisten infrastruktuurien sietokyky, joilla on strateginen merkitys, kun pyritään parantamaan sotilaallista liikkuvuutta EU:ssa; pitää tärkeinä EU:n toimielinten jatkuvia toimia kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevan sääntelyn pitämiseksi ajan tasalla;

21.  pitää tärkeinä mahdollisia ehdotuksia, jotka koskevat vaarallisten tuotteiden sotilaallista käyttöä varten tapahtuvien kuljetusten sääntelyä, unionin tullikoodeksin päivittämistä ja ALV-sääntöjen mukauttamista;

22.  pitää tässä yhteydessä myönteisenä sotilas- ja siviilitoimijoiden tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja korostaa tarvetta tehdä yhteistyötä, jotta voidaan laatia yhteinen perusta vaarallisten tuotteiden sotilaallista käyttöä varten tapahtuvien kuljetusten sääntelylle;

23.  panee merkille, että toimintasuunnitelmassa yksilöidään huomattava määrä tehtäviä, jotka on suoritettava jäsenvaltioiden tasolla, ja Euroopan puolustusviraston ja komission on tarkoitus antaa tähän liittyen tukea ja ohjeistusta nopean ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi; muistuttaa, että tarvitaan tulleja ja verotusta koskeva sääntelykehys etenkin arvonlisäveron yhteydessä; korostaa erityisesti, että on tärkeää saada aikaan yhdenmukaistetut säännöt, jotka koskevat rajat ylittäville siirroille annettavia lupia, koska ne ovat nopean liikkuvuuden merkittävä este; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä maksimoidakseen rajat ylittävän kaksikäyttöisyyden tehokkuus ja vähentääkseen hallinnollisia kustannuksia; tukee tältä osin pyrkimyksiä nopeuttaa rajojen ylittämistä vuoteen 2019 mennessä ja tukee sen vuoksi viiden päivän kuluessa myönnettäviä liikkumiseen maalla, merellä ja ilmassa oikeuttavia diplomaattisia lupia; kehottaa lyhentämään tätä määräaikaa edelleen nopean toiminnan yksiköiden osalta;

24.  tukee pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön osallistuvien jäsenvaltioiden päätöstä sisällyttää sotilaallinen liikkuvuus niiden 17 painopistealan alustavaan luetteloon, joita kehitetään PRY:n kehyksessä; korostaa tässä yhteydessä, että sotilaallista liikkuvuutta koskeva PRY-hanke voisi olla hyödyllinen väline koordinoitaessa toimintasuunnitelmassa hahmoteltuja jäsenvaltioiden ponnisteluja sekä muita toimia, jotka ovat unionin välittömän toimivallan ulkopuolella; uskoo, että tämä työnjako ja siihen liittyvä asianmukainen koordinointi ovat keskeisellä sijalla, jos PRY-hankkeesta on tarkoitus saada lisäarvoa; pitää myönteisenä myös PRY-yhteistyötä koskevassa ilmoituksessa esitettyjä velvoittavampia sitoumuksia, jotka liittyvät rajatylittävien sotilaskuljetusten helpottamiseen; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti sotilaallista liikkuvuutta koskevaan PRY-hankkeeseen;

25.  painottaa, että on tärkeää antaa paikallisyhteisöille asianmukaista tietoa merkittävän sotilaallisen liikkuvuuden infrastruktuurin suunnittelusta ja vaikutuksesta sekä ottaa paikallisyhteisöt mukaan toimintaan;

26.  korostaa, että viime kädessä unioni voi ainoastaan täydentää jäsenvaltioiden toimia; korostaa, että onnistuminen riippuu olennaisesti siitä, että jäsenvaltiot hyväksyvät koko hallinnon laajuisen lähestymistavan asiaa koskevien kysymysten käsittelyssä ja pystyvät panemaan sen täytäntöön; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot sitoutuvat poliittisesti toteuttamaan tehokkaan sotilaallisen liikkuvuuden unionissa ja sen ulkopuolella; painottaa, että sen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja koordinointia kaikkien Naton liittolaisten kanssa;

27.  pitää myönteisenä uutta yhteistä julistusta unionin ja Naton yhteistyöstä sekä Brysselin julistusta transatlanttisesta turvallisuudesta ja solidaarisuudesta sekä sitä, että molemmissa korostetaan sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä; pitää myönteisenä myös Naton uusia aloitteita ja erityisesti Nato-joukkojen Euroopan komentajan vastuualuetta koskevaa suunnitelmaa; suhtautuu myönteisesti Naton toimiin sotilaallisen liikkuvuuden varmistamiseksi tässä yhteydessä ja kehottaa sekä unionia että Natoa estämään toimien tarpeettoman päällekkäisyyden; korostaa satamien merkitystä unionin yhteyspisteinä Nato-liittolaisiinsa ja Euroopan sisäisten yhteyksien ja lyhyiden meriyhteyksien kannalta; painottaa läpinäkyvyyden ja viestinnän merkitystä EU:n puolustusaloitteiden, kuten PRY:n, alalla suhteessa Yhdysvaltoihin ja muihin Naton liittolaisiin, jotta vältetään kaikenlaiset väärinkäsitykset, ja suhtautuu myönteisesti EU:n puolustusaloitteisiin, jotka koskevat eurooppalaisen pilarin vahvistamista Nato-liittouman kehyksessä;

28.  kehottaa siksi sekä unionia että Natoa tehostamaan yhteistyötään ja koordinointiaan muun muassa kohdentamalla varoja yhteisiin hankkeisiin, lisäämällä poliittista joustavuutta, virallistamalla EU:n ja Naton suhteet, laajentamalla yhteistyötä ja jakamaan tietoa laajemmin, kun se on unionin edun mukaista, varmistaakseen synergiavaikutusten aikaansaamisen; toivoo, että saadaan mahdollisimman pian poistettua esteet, jotka rajoittavat salaisiksi luokiteltujen tietojen jakamista näiden kahden elimen välillä tämän tiiviimmän yhteistyön mahdollistamiseksi;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, puolustuksen alalla toimiville EU:n virastoille, Naton pääsihteerille ja sekä EU:n että Naton jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 331, 14.12.2017, s. 57.
(2) EUVL C 88, 8.3.2018, s. 1.
(3) EUVL L 65, 8.3.2018, s. 24.
(4) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 18.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0257.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0492.


Euroopan uusi kulttuuriohjelma
PDF 159kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2018 Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta (2018/2091(INI))
P8_TA(2018)0499A8-0388/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Göteborgissa 17. marraskuuta 2017 pidetyn oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsittelevän sosiaalialan huippukokouksen, koulutusta ja kulttuuria koskevan EU-johtajien asialistan ja 14. joulukuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta, koulutuksesta ja kulttuurista,

–  ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta(1),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman luovien toimialojen ja kulttuurialan edistämisestä talouskasvun ja työpaikkojen luojina(2),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuuriteollisuutta ja luovaa alaa koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(3),

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan kulttuuriteollisuudesta(4),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman taiteilijoiden sosiaalisesta asemasta(5),

–  ottaa huomioon EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuudesta 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon 8. syyskuuta 2015 antamansa päätöslauselman ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(7),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurienvälisen vuoropuhelun, kulttuurisen monimuotoisuuden ja koulutuksen merkityksestä EU:n perusarvojen edistämisessä(8),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(9),

–  ottaa huomioon 10. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta(10),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman kulttuuripalvelujen saatavuuden rakenteellisista ja taloudellisista esteistä(11),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Luova Eurooppa ‑ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 täytäntöönpanosta(12),

–  ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön arvosta yhteiskunnalle (Faron yleissopimus),

–  ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013(13),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2007 annetun neuvoston päätöslauselman Euroopan unionin kulttuuria koskevasta asialistasta(14),

–  ottaa huomioon 23. joulukuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta (2015–2018)(15),

–  ottaa huomioon EU:n kulttuurialan työsuunnitelman vuosiksi 2015–2018,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät kulttuuri- ja luovien alojen vaikutuksesta innovoinnin, talouden kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä(16),

–  ottaa huomioon komission sekä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 8. kesäkuuta 2016 antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia” (JOIN(2016)0029),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta (COM(2010)0390),

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2010 annetun komission vihreän kirjan ”Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön” (COM(2010)0183),

–  ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (COM(2016)0543),

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Kulttuurialalta ja luovilta toimialoilta kasvua ja työpaikkoja EU:lle” (COM(2012)0537),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

–  ottaa huomioon komission 22. heinäkuuta 2014 antaman tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” (COM(2014)0477),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän vuonna 2012 antaman kertomuksen kulttuuripalvelujen saatavuudesta,

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon veroesteiden poistamisesta unionin kansalaisten rajatylittävältä toiminnalta (COM(2010)0769),

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Kaksinkertainen verotus sisämarkkinoilla" (COM(2011)0712),

–  ottaa huomioon komission asiantuntijaryhmän unionissa rajojen yli aktiivisesti toimivien yksilöiden kohtaamien verotusongelmien poistamisesta vuonna 2015 laatiman kertomuksen ”Ways to tackle cross-border tax obstacles facing individuals within the EU”,

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan työryhmän kulttuurienvälisestä vuoropuhelusta avoimen koordinointimenetelmän kehyksessä vuonna 2017 antaman kertomuksen ”How culture and the arts can promote intercultural dialogue in the context of the migratory and refugee crisis”,

–  ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2017 annetun Rooman julistuksen, jossa EU:n 27 jäsenvaltion johtajat ja EU:n toimielimet ilmaisevat haluavansa kunnianhimoisen unionin, joka ”tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja talouskasvuun”, unionin, joka ”säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”,

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2018 annetun Davosin julistuksen ”Towards a high-quality Baukultur for Europe”, jossa Euroopan kulttuuriministerit korostivat, että on kiireesti kehitettävä uusia lähestymistapoja Euroopan rakennetun ympäristön kulttuuriarvojen suojelemiseen ja edistämiseen sekä ”kokonaisvaltainen ja kulttuurikeskeinen lähestymistapa rakennettuun ympäristöön”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8–0388/2018),

A.  suhtautuu myönteisesti uuden kulttuuriohjelman painopistealoihin ja alakohtaiseen lähestymistapaan; katsoo, että alakohtaisiin haasteisiin keskittyvää tasavertaista, räätälöityä tukea olisi myönnettävä kaikille kulttuurialoille ja luoville aloille ja että kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua olisi ylläpidettävä monialaisina painopistealoina; ottaa huomioon, että kulttuuri on julkinen hyödyke, ja katsoo, että uudella kulttuuriohjelmalla olisi pyrittävä säilyttämään, laajentamaan ja levittämään elävää ja monipuolista kulttuuripohjaa, joka takaa pääsyn kaikille ja edistää osallistumista;

B.  katsoo, että uuden kulttuuriohjelman olisi tarjottava joustava kehys kulttuuriekosysteemien muuttamiseksi ja eri alojen välisten synergioiden edistämiseksi;

C.  ottaa huomioon, että EU on elpymässä vakavasta talouskriisistä, jonka aikana kansallisten ja alueellisten määrärahojen leikkaaminen aloitettiin valitettavasti usein kulttuurialan määrärahoista;

D.  ottaa huomioon, että EU:ssa on havaittavissa entistä enemmän yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja nuorisotyöttömyyttä, populismia ja radikalisoitumista ja että sen väestö on entistä monimuotoisempaa; ottaa huomioon, että kulttuuri on siksi tärkeämpää kuin koskaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun aikaansaamisen, kansalaisten vapauden ja mielipiteiden moninaisuuden, viestinnän ja luomisen sekä ihmisten välisten yhteyksien luomisen kannalta;

E.  ottaa huomioon, että EU:n luovat alat ja kulttuuriala ovat sen suurimpia voimavaroja; ottaa huomioon, että niiden osuus on 4,2 prosenttia EU:n bkt:stä, ne ovat luoneet 8,4 miljoonaa työpaikkaa, mikä vastaa 3,7:ää prosenttia EU:n kaikista työpaikoista ja että ne ovat taloudellisesti selviytymiskykyisiä, jopa kriisiaikoina; ottaa huomioon, että näillä aloilla kannustetaan luovuutta, joka ruokkii kaikkia toiminnan aloja, ja että nuorten ja naisten työllisyysaste on korkeampi kuin muilla aloilla;

F.  toteaa, että EU:n musiikkiala on hyvin dynaaminen, se on luonut miljoona työpaikkaa ja sen liikevaihto on 25 miljardia euroa; toteaa, että se on kuitenkin edelleen erittäin alirahoitettu, erityisesti kun otetaan huomioon uudet verkkojakelumallit; ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelmalle myönnetyistä 1,46 miljardin euron suuruisista kokonaisvaroista musiikkihankkeisiin ja lähinnä klassiseen musiikkiin oli osoitettu heinäkuussa 2018 ainoastaan 51 miljoonaa euroa; katsoo, että tämä ei ilmennä Euroopan musiikkialan monimuotoisuutta eikä sen taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista panosta;

G.  toteaa, että kulttuuri on tärkeässä asemassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja integroinnin kannalta ja erityisesti, kun vähemmistöt, heikommassa asemassa olevat ryhmät, syrjäytyneet yhteisöt, muuttajat ja pakolaiset osallistuvat kulttuurielämään ja yhteiskunnalliseen elämään, ja katsoo, että muuttajien kotouttamista koskeva erityinen ehdotuspyyntö Luova Eurooppa -ohjelmassa on osoittautunut tehokkaaksi mutta liian halutuksi ja alirahoitetuksi;

H.  toteaa, että taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset joutuvat usein epävarmoihin ja epävakaisiin tilanteisiin, joissa sosiaaliturva on heikko tai olematon eivätkä tulot ole ennakoitavissa;

I.  ottaa huomioon, että kulttuuritietoisuus ja kulttuurin ilmaisumuodot on tunnustettu EU:ssa elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevassa tarkistetussa suosituksessa; ottaa huomioon, että taiteet ja humanistiset tieteet olisi sisällytettävä täysimääräisesti koulutusjärjestelmiin, jotta voidaan vaikuttaa siihen, että Eurooppa perustuisi yhteistyöhön ja luovuuteen ja sen avulla edistettäisiin kestävää kehitystä, yhdentymistä ja kansalaisten yhteenkuuluvuutta;

J.  ottaa huomioon, että kulttuuriverkostot ovat tehokas väline henkilöiden välisten siteiden ja pitkäkestoisten rauhanomaisten yhteyksien ja vuoropuhelun juurruttamisessa kansallisten rajojen yli ja siten maailmanlaajuisten säännösten ja eurooppalaisen kulttuurialueen syntymisen ytimessä olevien kansainvälisten kulttuurisuhteiden edistämisessä;

Yleisiä huomioita

1.  suhtautuu myönteisesti uuteen kulttuuriohjelmaan ja painottaa, että se on mahtava tilaisuus ottaa Euroopan tasolla käyttöön kattava ja yhdenmukainen kulttuuripolitiikka, jonka unionin kansalaiset tunnustavat ja joka tunnetaan unionin ulkopuolella; korostaa kuitenkin, että se voi onnistua vain, jos sitä tuetaan merkittävästi Luova Eurooppa ‑ohjelman määrärahojen lisäämisellä ja kehittämällä synergioita ja vuorovaikutusta muiden EU:n rahoittamien ohjelmien kanssa kokonaisvaltaisen ja monialaisen kulttuuria koskevan lähestymistavan luomiseksi;

2.  toteaa uudelleen kulttuurin sekä kulttuurialan ja luovien alojen roolin liikkeellepanevana voimana pyrittäessä saavuttamaan koheesiopolitiikan ja sosiaalisen osallisuuden tavoitteita koko unionissa, ja kehottaa ottamaan tämän huomioon rakenne- ja koheesiorahoituksen jakamisessa;

3.  katsoo, että kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 on tilaisuus lisätä tietoisuutta EU:n kulttuurin ja kulttuuriperinnön ainutlaatuisesta vahvuudesta ja monimuotoisuudesta sekä itseisarvosta ja niiden tärkeästä roolista yhteiskunnissa ja talouksissa sikäli, että ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät aktiivista kansalaisuutta ja määrittävät identiteettimme sekä vapauteen, moninaisuuteen, tasavertaisuuteen, solidaarisuuteen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät perusarvot;

4.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen esittää kulttuuriperintöä koskeva toimintasuunnitelma ja korostaa tarvetta keskittyä sekä EU:n kulttuuriperinnön aineellisiin että sen aineettomiin näkökulmiin ja yhteyksiin, joita kulttuuriperinnöllä on nykytaiteen ja luovan alan hankkeisiin ja ilmaisuun; korostaa lisäksi tarvetta käydä jatkuvaa jäsenneltyä vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, jotta voidaan kerätä tietoa, kehittää valmiuksia ja koordinoida Euroopan kulttuuriperinnön edistämistä keinona vahvistaa kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden pitkän aikavälin perintö ja avustaa toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa; korostaa, että jäsennellyn vuoropuhelun olisi katettava kaikki kulttuurialan, luovien alojen ja kulttuuriperinnön alat; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita laatimaan täydentäviä toimintasuunnitelmia kansallisella tasolla ja katsoo, että toimintasuunnitelma tarjoaa tilaisuuden käsitellä kaikkia niitä kysymyksiä, jotka on otettu esiin kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 jälkeisissä kymmenessä unionin aloitteessa, ja tuo esiin kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 yhteydessä annetut suositukset;

5.  kehottaa komissiota varmistamaan, että tarve vastata uusiin ennakoimattomiin tilanteisiin ei estä kulttuurialalla jo sovittujen tavoitteiden saavuttamista; muistuttaa, että uusia aloitteita olisi rahoitettava uusista lähteistä saatavilla uusilla määrärahoilla eikä jakamalla olemassa olevia varoja uudelleen;

6.  kehottaa komissiota perustamaan yhden ainoan kulttuuriperinnölle omistetun EU:n portaalin, johon kootaan yhteen tiedot kaikista EU:n kulttuuriperintöä rahoittavista ohjelmista, ja joka rakentuu seuraavista kolmesta keskeisestä osasta: kulttuuriperinnön rahoitusmahdollisuudet, tietokanta, jossa on esimerkkejä parhaista käytännöistä ja asiantuntemuksesta kulttuuriperinnön alalta sekä asiaankuuluvia viitetietoja, ja uutiset ja linkit, jotka koskevat kulttuuriperintöön liittyvien politiikanalojen kehitystä, toimia ja tapahtumia;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään uusia lähestymistapoja järjestelmälliseen tiedonkeruuseen kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla aloilla ja varmistamaan tehokkaiden tilastokoodien ja laatupainotteisempien indikaattorien käytön, jotta voidaan kuroa umpeen kuilu yhä useammin puutteellisten tietojen varassa olevan julkisen sektorin ja niiden tietovaltaisten digitaalialan toimijoiden välillä, jotka käyttävät näitä tietoja hankkiakseen markkinaosuutta ja horjuttaakseen markkinatoimijoiden toimintaa;

8.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön EU:n tulostauluja, joilla mitataan kulttuurista ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kehittämään indikaattoreita ja seuraamaan taiteellisen ilmaisun vapautta unionin tasolla ja luovien teosten luomisen, jakelun ja tarjonnan monimuotoisuutta;

9.  suhtautuu myönteisesti Musiikki liikuttaa Eurooppaa -hankkeen alullepanoon tärkeänä ensiaskeleena, jolla kannustetaan luovuutta, monimuotoisuutta ja innovointia EU:n musiikkialalla ja musiikkia koskevissa alakohtaisissa toimissa Luova Eurooppa -ohjelmassa; kehottaa komissiota keskittymään taiteilijoiden ja ohjelmiston liikkuvuuteen EU:ssa ja sen ulkopuolella, jakeluun, pk-yrityksille myönnettävään rahoitukseen, digitaalisten alustojen avoimuuteen ja vastuuseen taiteilijoihin nähden, suoratoistopalvelujen monimuotoisuuteen, tiedon saatavuuteen verkossa ja alan kartoittamiseen, kun kehitetään EU:n musiikkialalla toteuttamia toimia;

10.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaisten elokuvien verkkoluettelon luomiseen ja EU:n ensimmäisen elokuvaviikon käynnistämiseen ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita yhteistyössä taiteilijoiden ja luovien alojen kanssa lisäämään eurooppalaisen elokuvan näkyvyyttä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti eritoten parantamalla eurooppalaisten elokuvien saatavuutta ja kehittämällä osaltaan EU:n alustoja, joilla asetetaan saataville lisensoituja eurooppalaisia elokuvia ja samalla varmistetaan taiteilijoiden ja oikeudenhaltijoiden asianmukaiset korvaukset ja kunnioitetaan alueellisuuden periaatetta; korostaa lisäksi LUX-elokuvapalkinnon myönteisiä kokemuksia eurooppalaisten elokuvien edistämisessä ja niiden jakelun helpottamisessa;

11.  kehottaa komissiota tunnustamaan kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman merkityksen ja kannustamaan muiden sidosryhmien ohella jäsenvaltioiden ja kaupunkien välistä yhteistyötä, jotta voidaan edistää kasvua, asuinkelpoisuutta ja innovointia Euroopan kaupungeissa sekä tunnistaa ja torjua menestyksekkäästi sosiaalisia haasteita;

12.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön taideteosten liikkuvuuteen kohdennetun toimen, mahdollisesti kiertueavustuksen muodossa, koska tämä pidentäisi monien Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden elinkaarta;

Kulttuuriulottuvuus ja taiteellinen ulottuvuus

13.  tunnustaa vapaan kulttuuri-ilmaisun sekä taiteellisen ja luovan ilmaisun sekä mahdollisimman laajan kulttuurin yleisen saatavuuden itseisarvon, myös kohdennettujen toimenpiteiden avulla;

14.  kehottaa komissiota varmistamaan, että eurooppalaiset festivaalit saavat tukea, koska ne ovat olennainen osa kansalaisten yhteensaattamista eri puolilla Eurooppaa ja sen ulkopuolella, ja samalla vahvistamaan niiden välisiä yhteyksiä; korostaa, että festivaalit ovat yhdistävä voima, joka vaikuttaa yhteiskuntaan, kansalaisuuteen, talouteen, kulttuuriperintöön ja ulkoiseen kehitykseen;

15.  kehottaa komissiota harkitsemaan, että nimetään vuoden eurooppalainen kulttuuripersoona tapahtumassa, johon sisältyisi joukko eri puolilla Eurooppaa toteutettavia toimia ja hankkeita, joilla kunnioitettaisiin kyseisen henkilön elämää ja työtä ja joilla korostettaisiin hänen vaikutustaan eurooppalaisten arvojen ja identiteetin edistämiseen;

16.  kehottaa käyttämään taiteilijoiden, tekijöiden, kulttuurialan toimijoiden, copywriterien ja audiovisuaalialan toimijoiden ammattitaitoa erittäin tärkeänä tukena eurooppalaisen kulttuuriulottuvuuden, kulttuurien välisen vuoropuhelun, kulttuurisen ja taiteellisen innovoinnin, alueellisen yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisen osallisuuden kehittämisessä;

17.  kehottaa komissiota tunnustamaan kulttuurin ”pehmeäksi voimaksi”, joka antaa kansalaisille mahdollisuuden ja kyvyn johtaa yhteiskuntaa rehellisesti, innostuneesti ja empaattisesti;

18.  kehottaa komissiota mahdollistamaan sen, että Euroopassa on vastuullisia kansalaisia, jotka rakentavat suhteita omien kulttuuriensa ulkopuolelle, kyseenalaistavat ajattelua ja edistävät innovointia, kehittävät muita ja saavat heidät osallistumaan aktiivisesti;

19.  kehottaa komissiota edistämään kulttuurista monimuotoisuutta, muuttajien kotoutumista ja kansalaisuuden laatua;

20.  kehottaa komissiota edistämään kulttuurialan ammattilaisten, opettajien, aktiivisten kansalaisten ja liiketoiminnan ammattilaisten välistä yhteistyötä, jotta edistetään uudelleen herännyttä yleistä kiinnostusta kulttuuria kohtaan;

21.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kulttuuriverkostoja tuetaan kollektiivisena tietona, kokemuksena ja muistina tarjoamalla epävirallista tietojenvaihtoa, edistämällä keskustelua ja kulttuurin kehittymistä liikkuvuuden ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseksi ja integroidun eurooppalaisen kulttuurialueen edistämiseksi;

Sosiaalinen ulottuvuus

22.  suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen sisällyttää erityisesti liikkuvuutta koskevia toimia Luova Eurooppa -ohjelmaan, mutta korostaa, että tämä edellyttää asianmukaista talousarviota ja yksinkertaistettuja hallinnollisia menettelyjä, jotta torjutaan esteitä, kuten erityisesti kolmansien maiden viisumeihin liittyviä esteitä; korostaa, että tarvitaan erityistoimia, jotta voidaan puuttua esteisiin, jotka johtavat taiteilijoiden kohtuuttomaan tai kaksinkertaiseen verotukseen;

23.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön yhtenäisen portaalin, jossa annetaan tietoa kaikista saatavilla olevista residenssiohjelmista ja liikkuvuusmahdollisuuksista;

24.  kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan OECD:n malliverosopimuksen 17 artiklan poistamista EU:n jäsenvaltioiden välisistä kahdenvälisistä verosopimuksista; kehottaa komissiota laatimaan välivaiheen ratkaisuna lähdeverotusta koskevat alakohtaiset käytännesäännöt, joissa esitetään yksityiskohtaisesti vaihtoehdot kustannusten alentamiseksi ja menettelyjen yksinkertaistamiseksi esittelemällä parhaita käytäntöjä ja mahdollisia poikkeuksia;

25.  pyytää, että taataan luovien alan ja taidealan työntekijöiden oikeus oikeudenmukaisiin korvauksiin, sopimusehtoihin ja työoloihin; viittaa kulttuurityöntekijöiden hankeperusteisiin, epävarmoihin ja epätyypillisiin työsuhteisiin Euroopassa; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään tämän vuoksi kattavia toimia, joiden avulla harmaata aluetta pienennetään yhdenmukaistuksella ja parannetaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden sopimusehtoja kaikkialla EU:ssa ja Euroopassa työntekijöiden edustuksen, sosiaaliturvan sekä välittömän ja välillisen verotuksen alalla; kehottaa ottamaan turvajärjestelmissä kaikkialla unionissa huomioon epätyypillisten työllisyysmuotojen erityispiirteet;

26.  korostaa, että kulttuuriperinnöllä ja kulttuuripaikoilla on tärkeä rooli kaupunkien elvyttämisessä ja asukkaiden välisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä; kannustaa tästä syystä komissiota ja sen yhteistä tutkimuskeskusta, jonka työ antaa kaupunkien tarinoille tarkoituksen ja suunnan, kehittämään edelleen kulttuurialan ja luovien alojen toimintaa kaupungeissa mittaavan seurantavälineen kehittämistä ja kehottaa kaupunkeja ja kuntia hyödyntämään sitä paremmin;

27.  toteaa, että naapuruuteen perustuvat kulttuuritoimet tuottavat lisäarvoa tarjoamalla sosiaalisia, taloudellisia ja terveyteen liittyviä hyötyjä erityisesti matalan tulotason ja syrjäytyneille alueille, kuten reuna-alueille ja maaseutualueille; kehottaa siksi jäsenvaltioita, kaupunkeja ja kuntia tukemaan tätä toimintaa konkreettisin toimenpitein, joita ovat esimerkiksi räätälöidyt kaavoitussäännöt, rahoitusaloitteet ja hylättyjen tilojen uudelleenkäyttö;

28.  korostaa, että kulttuurilla on osoitettu olevan vaikutusta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen ja ihmisten elämäänsä tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja että kulttuuri on siksi ratkaisevassa asemassa, kun pyritään vähentämään Euroopan painetta isännöidä yhä kulttuurisesti monimuotoisempaa väestöä; korostaa roolia, joka kulttuurilla ja kulttuurien välisellä vuoropuhelulla voi olla muuttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä ja heidän kotouttamisensa helpottamisessa;

29.  pitää valitettavana, että vuonna 2017 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 36 prosenttia eurooppalaisista ei ollut osallistunut minkäänlaiseen kulttuuritoimintaan edellisvuoden aikana; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan kulttuurin, taiteen, luomisen, koulutuksen, innovoinnin ja taiteen alan tutkimuksen välisiä yhteyksiä; kehottaa niitä lisäksi investoimaan yleisön osallisuuteen, yhteisöjen osallistumiseen ja kulttuurivalmiuksiin ja panemaan täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, joiden avulla taataan, että erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien saatavilla on kulttuuria ja että ne voivat osallistua kulttuurielämään;

30.  kehottaa tiivistämään kulttuurialan ja koulutuksen välistä synergiaa esimerkiksi kannustamalla koulun ulkopuolista toimintaa tai taiteilijoiden osallistumista kouluissa; muistuttaa tässä yhteydessä tarpeesta tarjota riittävästi julkista rahoitustukea taiteilijoille, johtajille, opettajille, edistäjille, sosiaalityöntekijöille ja muille alan ammattilaisille;

31.  painottaa tehokkaiden toimenpiteiden merkitystä lasten älyllisen ja kulttuurisen kehityksen edistämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään toimivaltansa puitteissa riittävästi rahoitusta lapsille tarkoitettujen kulttuurituotantohankkeiden tukemiseen;

32.  painottaa taideaineiden, musiikin ja humanististen aineiden lisäarvoa koulujen opetusohjelmissa, koska ne lisäävät luovuutta ja herättävät kiinnostusta kulttuuria kohtaan ja edistävät kriittistä ajattelua; painottaa, että digitaalisessa toimintaympäristössä tarvitaan entistä enemmän kulttuurisia ja luovia taitoja, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita luopumaan oppiaineiden tiukasta jaosta ja siirtymään STEM-aineista (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) STEAM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideaineet ja matematiikka) sekä virallisessa että epävirallisessa koulutuksessa sekä omaksumaan kulttuurialan, luovien alojen ja audiovisuaalialan toimijoihin elinikäiseen oppimiseen perustuvan lähestymistavan; toteaa, että musiikilla ja taideaineilla on tärkeä rooli koulujen opetusohjelmissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pohtimaan oppikirjan laatimista Euroopan kulttuurihistoriasta;

33.  painottaa, että kulttuurin menestyksen kannalta on olennaista varmistaa turvallinen ja asianmukainen oppimisympäristö opiskelijoille ja opetushenkilöstölle; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita tekemään tehokkaita investointeja julkisten tilojen ja erityisesti koulujen ylläpitämiseen, jotta voidaan parantaa seismistä turvallisuutta ja poistaa arkkitehtoniset esteet;

34.  toteaa, että teknologisten muutosten tahdin vuoksi on välttämätöntä omaksua elinikäisen oppimisen lähestymistapa, joka on kulttuurialan toimijoiden saatavilla, ja vahvistaa kulttuurin ja koulutuksen välistä synergiaa virallisissa ja epävirallisissa aloilla;

35.  panee merkille luovien keskusten potentiaalin kulttuurialan ja luovien alojen ammattilaisten yhteistyöskentelytiloina; korostaa kuitenkin, että alat tarvitsevat ensi sijassa valmiuksien kehittämistä digitaalisten ja johtamistaitojen osalta sen sijaan, että keskitytään pelkästään uusiin digitaalisiin innovaatioihin;

36.  toteaa, että demokratian periaatteet ja eurooppalaiset arvot, kuten ilmaisunvapaus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate, demokratia ja solidaarisuus kohtaavat yhä enemmän haasteita, jotka johtuvat kasvavasta kahtiajaosta sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään strategisen lähestymistavan, jolla suojataan kulttuurisia oikeuksia, taiteellisen ilmaisun vapautta ja tiedotusvälineiden moniarvoisuutta sekä oikeutta osallistua vapaasti kulttuurielämään, myös kehittämällä indikaattoreita ja seurantajärjestelmiä unionin tasolla;

37.  on samaa mieltä siitä, että kulttuurinen osallistuminen ja jokapäiväinen luovuus edistävät suuresti kulttuurien välistä vuoropuhelua ja terveiden yhteiskuntien rakentamista; korostaa kuitenkin tarvetta taata EU:n rahoitusvälineille riittävä liikkumavara, jotta voidaan ottaa huomioon taiteilijoiden työn itseisarvo ja ainutlaatuinen arvo;

38.  toteaa, että on edistettävä naisten pääsyä kaikkiin taiteellisiin, kulttuurisiin ja luoviin ammatteihin, ja kannustaa jäsenvaltioita poistamaan esteet, jotka estävät naisia pääsemästä johtotehtäviin kulttuurilaitoksissa ja -säätiöissä, akatemioissa ja yliopistoissa;

Taloudellinen ulottuvuus

39.  korostaa, että komission ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä kulttuurijärjestöjen kehitystä tarjoamalla vakaata, luotettavaa ja jatkuvaa taloudellista tukea; pitää valitettavana, että kulttuurialan investointeihin liittyvästä EU:n lisäarvosta huolimatta Luova Eurooppa ‑ohjelman osuus on vain 0,15 prosenttia EU:n kokonaistalousarviosta ja että ainoastaan 31 prosenttia on varattu kulttuuria varten; toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman toiminta-alueita laajennetaan; panee merkille uuden monivuotisen rahoituskehyksen ehdotuksen ja suhtautuu myönteisesti määrärahojen ehdotettuun lisäykseen hyvänä ensimmäisenä askeleena, mutta kehottaa kaksinkertaistamaan talousarvion uuden Luova Eurooppa -ohjelman osalta ja lisäämään sen saatavuutta pienemmille järjestöille;

40.  painottaa, että Luova Eurooppa -ohjelman suosio, sen rahoituksen riittämättömyys ja hallinnollinen monimutkaisuus johtivat siihen, että onnistumisaste oli vain 16,2 prosenttia ja että hankerahoituksessa ilmeni merkittävä alueellinen ja maantieteellinen epätasapaino; huomauttaa, että tämä ja hallinnon monimutkaisuus toimivat varoittavana tekijänä saamalla toimijat turhautumaan ohjelmaan ja EU:n kulttuuritoimintaan ja estävät monia kulttuurialan ja luovien alojen toimijoita hakemasta tukea; kehottaa siksi arvioimaan valintaprosessin uudelleen väliarviointikertomuksessa havaittujen puutteiden perusteella;

41.  korostaa, että on tärkeää helpottaa ja virtaviivaistaa pienten kulttuurialan toimijoiden ja pk-yritysten pääsyä Luova Eurooppa -ohjelmaan; korostaa tässä yhteydessä, että näille toimijoille ja yrityksille on otettava käyttöön erityinen toimintalinja erityisesti luonnonkatastrofeista kärsineillä alueilla;

42.  pitää valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskevassa komission ehdotuksessa ei mainita kulttuuria ja taidetta suurimmassa osassa politiikanaloista, joihin ne vaikuttavat, ja kehottaa tämän vuoksi komissiota suunnittelemaan yhteistyössä kulttuurialan ja luovien alojen kanssa kokonaisvaltaisia ja koordinoituja strategioita kulttuurin ja taiteen valtavirtaistamiseksi muilla politiikanaloilla kohdistamalla erityistä huomiota pienempien järjestöjen rahoituksen saantiin;

43.  korostaa kulttuurin monialaista vaikutusta ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita raportoimaan siitä, minkä verran kulttuurille myönnetään rahoitusta kaikissa rahoitusohjelmissa, sekä varmistamaan, että määrä vastaa suuruudeltaan vähintään yhtä prosenttia seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä; kehottaa EU:n alueita määrittämään kulttuurin, kulttuuriperinnön ja kulttuurialan ja luovat alat rakennerahastojen painopistealaksi ja kannustamaan jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuuriulottuvuuden toimenpideohjelmiensa strategisiin tavoitteisiin;

44.  kehottaa komissiota kehittämään keskitettynä asiointipisteenä toimivan portaalin, jossa kaikki EU:n rahoitusvälineet luetellaan käyttäjäystävällisellä, kattavalla, innovatiivisella ja tehokkaalla tavalla ja jossa annetaan selkeät soveltamisohjeet ja tukea;

45.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että EU:n rahoitusvälineistä myönnetään riittävästi varoja taiteellisille ja luoville hankkeille ominaiseen arvoon perustuen;

46.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota sellaisiin kulttuurialoihin, jotka ovat uhanalaisia rahoituksen tai huomion puutteen vuoksi, ja toteaa, että yksi tällainen alue on runous;

47.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään kullekin alalle räätälöidyn lähestymistavan; panee merkille, että avustukset ovat elintärkeitä ajateltaessa kulttuuriekosysteemiä kokonaisuutena, arvostettaessa aineettomat hyödykkeet asianmukaisesti ja tuettaessa innovatiivisia taide- ja kulttuurikäytäntöjä; huomauttaa, että vaikka rahoitusvälineet, kuten takaukset, lainat ja omat varat, soveltuvat voittoa tuottaviin hankkeisiin, avustusten olisi edelleen oltava ensisijainen rahoituslähde erityisesti pienemmille yhteisöille;

48.  kehottaa komissiota esittämään kertomuksen kulttuurialan ja luovien alojen rahoitusvakuusvälineen täytäntöönpanosta; pitää valitettavana sen rajallista maantieteellistä kattavuutta ja ehdottaa, että hyvin pienille toimijoille olisi myönnettävä mikrorahoitusta ottaen huomioon, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden ylivoimainen enemmistö on pk-yrityksiä, joista 95 prosenttia on mikroyrityksiä; painottaa tarvetta varmistaa, että pankit antavat enemmän arvoa tekijänoikeuksille ja aineettomille hyödykkeille;

49.  kannustaa jatkamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevan aloitteen ja kestävän kulttuurimatkailun kehittämistä perintökohteiden nimeämiseksi yhteistyössä kulttuurialojen, yhteisöjen ja kansalaisten sekä Unescon kanssa ja kehittämällä kulttuurireittejä Euroopan neuvoston kanssa; kehottaa edistämään EU:n alueita eurooppalaisina matkailun huippukohteina (EDEN-aloite);

Digital4Culture

50.  toteaa, että digitaalinen vallankumous on mullistanut perinpohjaisesti tapaa, jolla taidetta ja kulttuuria tuotetaan ja jaetaan ja jolla niistä nautitaan, lisäten mahdollisuuksia mutta asettaen samalla suuria haasteita taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden jo ennestään vaikeille työoloille ja uhaten heidän taloudellista toimeentuloaan; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tämän vuoksi edistämään oikeudenmukaisia korvauksia, kunnollisia työolosuhteita ja sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamista kulttuurialaa ja luovia aloja ajatellen sekä tunnustamaan taiteilijoiden aseman;

51.  toteaa, että digitaaliteknologia edesauttaa ja laajentaa myönteisellä tavalla kulttuurin, taiteen sekä luovan ja audiovisuaalisen sisällön säilymistä ja saatavuutta esimerkiksi laajennetun ja virtuaalisen todellisuuden ja käyttöliittymien avulla sekä myös opetuskäyttöön tarkoitettujen ja narratiivisten videopelien tuotantoa ja kulttuuriperintöpilven luomista; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan tältä osin synergian luomista tällä alalla ja erityisesti Digitaalinen Eurooppa- ja Euroopan Horisontti -ohjelmissa;

52.  katsoo, että tekijänoikeuksien suojelu on keskeisessä asemassa kulttuurialan ja luovien alojen tulojen kannalta, ja suhtautuu myönteisesti uuteen ehdotukseen tekijänoikeusdirektiiviksi ja siihen sisältyviin toimenpiteisiin, joilla suojataan uutisia julkaisevia toimijoita, poistetaan luovien alojen ja digitaalisten alustojen välinen arvokuilu, lisätään avoimuutta ja tasapainoa tekijöiden ja esittäjien sopimussuhteissa ja suojaudutaan teollis- ja tekijänoikeuksien anastuksilta; korostaa, että on ensiarvoisen tärkeää luoda oikeudenmukaiset digitaaliset markkinat, joilla tekijöille maksetaan asianmukaisia korvauksia;

53.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että digitaalisilla alustoilla, joilla on aktiivinen rooli tekijänoikeussuojatun sisällön jakelussa, edistämisessä ja rahaksi muuttamisessa, on selkeä velvoite hankkia lisenssi oikeudenhaltijoilta ja maksaa asianmukaisia korvauksia taiteilijoille, tekijöille, uutisia julkaiseville toimijoille, tuottajille, toimittajille ja luovan työn tekijöille heidän työnsä digitaalisesta käytöstä;

54.  korostaa tarvetta säilyttää yhteys Euroopan kulttuuriohjelman ja Euroopan digitaalistrategian välillä, jotta voidaan tehostaa olemassa olevia synergioita;

55.  palauttaa mieliin, että on tärkeää edistää erityisesti alaikäisten kohdalla tietosuojaa sekä digitaalista ja medialukutaitoa, koska tämä on tehokkain ratkaisu puuttua muun muassa verkossa tapahtuvaan manipulointiin ja mikrokohdentamiseen;

56.  painottaa, että on ratkaisevan tärkeää tarjota kulttuurialan työntekijöille asianmukaiset digitaaliset taidot ja osaamista, jotta voidaan edistää kulttuuriperinnön edistämistä ja menestymistä;

Ulkoinen ulottuvuus

57.  pitää valitettavana, että kulttuurin vaalimista ja edistämistä ei asetettu kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteeksi; korostaa, että kulttuuri on kestävän kehityksen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun moottori ja että synergioita voitaisiin hyödyntää Luova Eurooppa -ohjelman naapuruus- ja kansainvälisen ulottuvuuden avulla;

58.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan strategian täytäntöönpanosta ja lisäämään EU:n edustustojen resursseja kulttuuria edistäviin aloitteisiin ja hankkeisiin myös yhteistyössä Euroopan unionin kansallisten kulttuuri-instituuttien (EUNIC) kanssa;

59.  tukee neuvoston aloitetta kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan kattavan lähestymistavan kehittämisestä ja kehottaa perustamaan kulttuurialan yhteyspisteitä kaikkiin EU:n edustustoihin, antamaan virkailijoille asianmukaista koulutusta ja osallistamaan paikalliset ja ruohonjuuritason toimijat, kansalaisyhteiskunnan ja kansainväliset kulttuuriverkostot myös eurooppalaisen kulttuurin talojen valmistelutoimiin; pyytää uudelleen komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa esittämään kahden vuoden välein kertomuksen kansainvälisten kulttuurisuhteiden täytäntöönpanon edistymisestä;

o
o   o

60.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 142.
(2) EUVL C 93, 9.3.2016, s. 95.
(3) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28.
(4) EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 25.
(5) EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 223.
(6) EUVL C 377 E, 7.12.2012, s. 135.
(7) EUVL C 316, 22.9.2017, s. 88.
(8)8 EUVL C 11, 12.1.2018, s. 16.
(9) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57.
(10) EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 32.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0262.
(12) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 19.
(13) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.
(14) EUVL C 287, 29.11.2007, s. 1.
(15) EUVL C 463, 23.12.2014, s. 4.
(16) EUVL C 172, 27.5.2015, s. 13.

Oikeudellinen huomautus