Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2101(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0424/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0424/2018

Keskustelut :

PV 15/01/2019 - 14
CRE 15/01/2019 - 14

Äänestykset :

PV 16/01/2019 - 21.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0029

Hyväksytyt tekstit
PDF 195kWORD 50k
Keskiviikko 16. tammikuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Euroopan keskuspankin vuosikertomus 2017
P8_TA-PROV(2019)0029A8-0424/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2019 EKP:n vuosikertomuksesta 2017 (2018/2101(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2016(1),

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2017,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 2, 3 ja 7 artiklan, 10 artiklan 2 kohdan, 15 ja 21 artiklan, 32 artiklan 5 kohdan ja 33 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 129 artiklan 3 kohdan, 130 artiklan, 138 artiklan 2 kohdan, 282 artiklan 2 ja 3 kohdan, 283 artiklan 2 kohdan ja 284 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon EKP:n pääjohtajan Mario Draghin Sintrassa 19. kesäkuuta 2018 pitämän puheen,

–  ottaa huomioon EKP:n Economic Bulletin -julkaisun numeron 5/2018,

–  ottaa huomioon euron käyttöönotosta 3. toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 11 artiklan(2),

–  ottaa huomioon SEUT 128 artiklan 1 kohdan, joka koskee euron asemaa laillisena maksuvälineenä,

–  ottaa huomioon palautteen parlamentin päätöslauselmaan EKP:n vuosikertomuksesta 2016,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) vuoden 2017 talouskatsauksen,

–  ottaa huomioon marraskuussa 2016 julkaistun Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) raportin ”Vulnerabilities in the EU residential real estate sector” sekä siihen liittyvät kahdeksalle jäsenvaltioille esitetyt maakohtaiset varoitukset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0424/2018),

A.  toteaa, ettei mikään uhkaa euroa kansainvälisen valuuttajärjestelmän toiseksi tärkeimpänä valuuttana; ottaa huomioon, että euron kannatus kansalaisten keskuudessa oli suuri vuonna 2017, kun lähes kolme neljäsosaa euroalueen vastaajista (73 %) kannatti yhteistä rahaa, mikä oli korkein prosenttimäärä syksyn 2004 jälkeen;

B.  toteaa, että komission kesän 2018 ennusteen mukaan EU:n ja euroalueen BKT kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2017, mikä oli enemmän kuin Yhdysvalloissa; toteaa, että mainitun ennusteen mukaan BKT:n odotetaan kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2018 ja 2,0 prosenttia vuonna 2019;

C.  toteaa, että vuoden 2018 tuoreimmat talousluvut osoittavat kasvun jonkinasteista hidastumista vuoden 2017 korkealta tasolta, mikä johtuu ulkomaankaupan heikentymisestä ja korkeammista öljyn hinnoista;

D.  toteaa, että Eurostatin toukokuun 2018 lukujen mukaan EU:n ja euroalueen työttömyysaste on nyt lähes palannut kriisiä edeltäneelle tasolle ja on 7,0 prosenttia EU:ssa ja 8,4 prosenttia euroalueella; toteaa, että euroalueella työllisten määrä ja työvoimaosuus olivat korkeimmilla tasoillaan sen jälkeen, kun talous- ja rahaliitto alkoi vuonna 1999;

E.  toteaa, että tietystä lähentymisestä huolimatta kasvun ja työttömyyden maantieteellinen jakautuminen on edelleen hyvin epätasaista, mikä uhkaa horjuttaa taloutta ja vaarantaa terveen ja tasapainoisen kehityksen; toteaa, että nuorisotyöttömyysaste on edelleen yli kaksinkertainen keskiarvoon nähden, 16,8 prosenttia EU:ssa ja 18,8 prosenttia euroalueella vuoden 2017 lopussa;

F.  toteaa, että nykyinen laajapohjainen taloudellinen kasvu perustuu pääasiassa vientiin ja kotimaiseen kulutukseen jäsenvaltioissa; toteaa, että viime vuonna investoinnit kasvoivat nopeimpaan tahtiin vuoden 2007 jälkeen ja että maailmanlaajuinen nousukausi sekä Euroopan investointiohjelma olivat tukemassa niitä; korostaa ESIRin roolia Euroopan unionin investointikuilun korjaamisessa ja panee merkille, että se on aktivoinut yhteensä 256,9 miljardin euron kokonaisinvestoinnit ja tarjonnut rahoitusta lähes 550 000:lle Euroopan investointirahaston rahoitusta saavalle pienelle ja keskisuurelle (pk-) yritykselle;

G.  toteaa, että EU:n jäsenvaltiot, jotka eivät osallistu yhtenäisvaluuttaan ja soveltavat omaan valuuttaansa muuttuvaa vaihtokurssia, ovat saaneet aikaan vaihtelevia taloudellisia tuloksia; toteaa, että yhtenäisvaluutan viimeisten kymmenen vuoden aikana käyttöön ottaneet jäsenvaltiot ovat saaneet aikaan suhteellisesti parempia tuloksia kuin muuttuvia vaihtokursseja käyttävät maat;

H.  ottaa huomioon, että eurojärjestelmän henkilöstön kesäkuun 2018 makrotalousennusteiden mukaan euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuotuisen inflaation ennakoidaan olevan 1,7 prosenttia vuosina 2018, 2019 ja 2020 nousten aiemmista alhaisista lukemista ja lähentyen EKP:n keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta, joka on lähellä 2 prosenttia mutta hieman sen alapuolella; se kuitenkin jäi yhä jälkeen tästä tavoitteesta ja inflaatiotason vaihtelu on suurta euroalueella; toteaa, että kuluttajahintainflaation nousu johtuu pääosin kohonneista energianhinnoista, ja pohjainflaatio kasvoi vuonna 2016 vain vähän, 0,9 prosentista 1,0 prosenttiin, eikä jatkuvasta noususuuntauksesta ollut merkkejä vuonna 2017; toteaa, että tuottavuuden kasvun mukainen palkkojen kasvu on merkittävä edellytys pohjainflaation jatkuvalle kasvulle;

I.  ottaa huomioon, että komission kevään 2018 ennusteen mukaan julkisen talouden yhteenlasketun alijäämän odotetaan euroalueella supistuvan 0,9 prosentista 0,7 prosenttiin BKT:sta vuonna 2018 ja edelleen 0,6 prosenttiin vuonna 2019, kun alijäämän odotetaan olevan 5,9 prosenttia BKT:stä Yhdysvalloissa ja 2,7 prosenttia Japanissa;

J.  ottaa huomioon, että EKP odottaa inflaation kiihtyvän vähitellen keskipitkällä aikavälillä, mitä tukevat nykyisestä rahapolitiikan virityksestä johtuvat vaikutukset, talouden jatkuva laajeneminen, palkkojen nousu ja talouden ylikapasiteetin absorptio;

K.  toteaa, että euroalueen pankit ovat kiihdyttäneet järjestämättömien lainojen määrän vähentämistä ja että niitä oli 8 prosenttia lainojen kokonaismäärästä vuonna 2014 ja 4,9 prosenttia vuoden 2017 neljännellä neljänneksellä; toteaa, että järjestämättömien lainojen kokonaismäärä EU:ssa on edelleen 950 miljardin euron tasolla; katsoo, että järjestämättömiä lainoja on joko myytävä, ne on poistettava (osittain) kirjanpidosta tai ne on rahoitettava asianmukaisesti, jotta voidaan varmistaa rahoitusvakaus ja välttää nykyisille tilinhaltijoille, säästäjille ja sijoittajille aiheutuvat kielteiset seuraukset, toteaa, että järjestämättömien lainojen määrässä on huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä; toteaa, että kahdeksassa jäsenvaltiossa järjestämättömien lainojen osuus on edelleen merkittävästi yli 10 prosenttia ja kahdessa näistä jäsenvaltioista se on yli 40 prosenttia;

L.  katsoo, että järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoita on tarpeen tehostaa, jotta voidaan parantaa markkinoiden likviditeettiä Euroopan tasolla ja välttää markkinoiden mahdollinen läpinäkymättömyys; katsoo, että jälkimarkkinoilla toimivat rahoituslaitokset on velvoitettava ottamaan huomioon kuluttajien edut ja noudattamaan kaikkia asiaankuuluvia kansallisia ja EU:n kuluttajansuojavaatimuksia;

M.  ottaa huomioon, että lokakuussa 2017 pidetyssä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti jatkaa omaisuuserien osto-ohjelman (Asset Purchase Programme, APP) mukaisia netto-ostojaan 30 miljardin euron kuukausivauhdilla syyskuuhun 2018 asti; ottaa huomioon, että kesäkuussa 2018 pidetyssä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti jatkaa ostoja alennetulla 15 miljardin euron kuukausimäärällä vuoden 2018 loppuun saakka ja sen jälkeen lopettaa ostot kokonaan edellyttäen, että uudet tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaationäkymät, ja että se vahvisti tämän päätöksen syyskuussa 2018 pitämässään kokouksessa;

N.  toteaa, että EKP:n neuvosto on vahvistanut odottavansa keskeisten perusrahoitusoperaatioiden koron ja maksuvalmiusluottojen ja talletusmahdollisuuden korkojen pysyvän muuttumattomina vastaavasti 0,00 prosentissa, 0,25 prosentissa ja 0,40 prosentissa ainakin kesäkauden 2019 loppuun saakka ja joka tapauksessa kunnes inflaatio on EKP:n keskipitkän aikavälin tavoitteen kanssa yhdenmukainen kestävällä tavalla;

O.  toteaa, että uusin kohdennettuja pidempiaikaisia rahoitusoperaatioita (TLTRO) koskeva katsaus vuonna 2017 osoitti kasvavaa kysyntää euroalueen pankkien taholta; toteaa, että kohdennettujen pidempiaikaisten rahoitusoperaatioiden tavoitteena on vauhdittaa pankkien lainanantoa reaalitaloudelle;

P.  ottaa huomioon, että vuoden 2017 lopussa eurojärjestelmän taseen suuruus oli ennätykselliset yli 4,5 biljoonaa euroa, mikä oli 0,8 biljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2016 lopussa ja 41 prosenttia euroalueen koko BKT:stä; katsoo, että EKP on ottanut lainanosto-ohjelmalla huomattavia riskejä taseeseensa;

Q.  toteaa, että vuonna 2017 liikenteessä olevien eurosetelien lukumäärä kasvoi noin 5,9 prosenttia ja arvo 4,0 prosenttia, ja eurokolikoilla vastaava kasvu oli 4,2 prosenttia ja 4,0 prosenttia;

R.  toteaa, että vuonna 2017 EKP:n nettovoitto oli 1 275 miljardia euroa ja vuonna 2016 se oli 1 193 miljardia euroa; toteaa, että tämä kasvu johtuu pääasiassa korkokatteen kasvusta;

S.  toteaa, että EKP:n johtokunnan jäsenet ovat korostaneet johdonmukaisesti, kuinka tärkeää on toteuttaa euroalueella tuottavuutta lisääviä rakenteellisia uudistuksia ja harjoittaa kasvua edistävää finanssipolitiikkaa vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa;

T.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artiklassa ja EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 21 artiklassa kielletään julkisen sektorin keskuspankkirahoitus;

U.  katsoo, että Euroopan keskuspankki ei ole valvontatehtävässään ottanut tähän mennessä aina riittävästi huomioon suhteellisuusperiaatetta;

Yleiskatsaus

1.  pitää myönteisenä, että julkinen tuki eurolle on lisääntynyt 8 prosenttiyksikköä vuonna 2017 vuoteen 2016 nähden, kun lähes kaksi kolmannesta vastaajista (64 prosenttia) katsoi, että yhtenäisvaluutta on hyväksi heidän mailleen;

2.  painottaa, että euro on pikemminkin poliittinen kuin taloudellinen hanke; vahvistaa yhtenäisvaluutan peruuttamattomuuden,

3.  muistuttaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Tanskaa lukuun ottamatta otettava euro käyttöön, kun ne ovat täyttäneet Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerit; katsoo, että osallistumista pankkiunioniin on pidettävä keskeisenä kriteerinä maille, jotka haluavat liittyä euroalueeseen;

4.  korostaa, että EKP:n sääntömääräinen riippumattomuus, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, on olennaisen tärkeä, jotta EKP voi täyttää hintavakautta koskevan tehtävänsä ja jotta koko toimielintä suojellaan poliittiselta vaikuttamiselta;

5.  painottaa, että EKP vastaa koko euroalueen rahapolitiikasta; muistuttaa, että EKP:n säännöissä todetaan, että johtokunnan jäsenet eivät edusta omaa jäsenvaltiotaan, heillä ei ole veto-oikeutta eivätkä he saa ottaa vastaan ohjeita miltään toimielimeltä, hallitukselta tai muulta elimeltä, ja näin ollen johtokunta voi toimia päättäväisesti;

6.  toteaa, että rahapolitiikka on edistänyt yhtenäisvaluutan säilyttämistä ja talous- ja rahaliiton vakautta;

7.  toistaa, että EKP:n riippumattomuus antaa johtokunnan jäsenille vapauden päättää vastuullisesti ja asianmukaista vastuuvelvollisuutta noudattaen osallistumisesta foorumeihin, suurelta yleisöltä suljetut foorumit mukaan lukien, jos ne pitävät sitä tarpeellisena EKP:n rahapolitiikan parhaan mahdollisen hoitamisen kannalta; ottaa huomioon oikeusasiamiehen 5. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon;

8.  pyytää EKP:tä keskittymään ensisijaiseen tavoitteeseensa eli hintavakauteen; muistuttaa, että EKP:n on perussääntönsä 2 artiklan ja SEUT-sopimuksen 127 artiklan sekä sen 282 artiklassa vahvistettujen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti tuettava unionin yleistä talouspolitiikkaa ja edistettävä siten SEU-sopimuksen 3 artiklassa asetettujen unionin tavoitteiden saavuttamista, tinkimättä kuitenkaan ensisijaisesta hintavakauden tavoitteesta;

9.  toteaa, että EU:n talous kasvoi vuonna 2017 nopeimmalla vauhdilla kymmeneen vuoteen ja että kaikkien jäsenvaltioiden taloudet kasvoivat; toteaa, että työttömyys EU:ssa on alimmillaan sitten vuoden 2008, vaikka se edelleen koettelee dramaattisesti nuoria henkilöitä; suhtautuu myönteisesti EKP:n tehtävään rakenneuudistuksissa, joilla pyritään kestävään ja osallistavaan kasvuun ja joita joissakin jäsenvaltioissa toteutetaan osana käynnissä olevaa elpymistä; muistuttaa, että on tärkeää arvioida näiden uudistusten taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia;

10.  varoittaa kuitenkin syntymässä olevista epävarmuustekijöistä, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin: protektionismin lisääntymisen uhka; Brexit-neuvottelut; mahdolliset varallisuuskuplat; kehittyvien markkinoiden kriisi; yksityisen ja julkisen velan historiallinen taso; rahoitusmarkkinoiden yleinen epävakaus, joka liittyy erityisesti joidenkin jäsenvaltioiden poliittisiin riskeihin, jotka heikentävät euroalueen kasvunäkymiä; populismin, eristäytymisen ja etnosentrisyyden lisääntyminen poliittisen kentän kaikissa osissa; globalisaation vastustus ja jäsenvaltioiden välisten näkemyserojen kasvu Euroopan yhdentymisen tulevaisuuden suhteen;

11.  varoittaa, että Kansainvälisen järjestelypankin (BIS) vuoden 2018 talouskatsauksen mukaan on esiintynyt merkkejä rahoitustilanteen epätasapainon kehittymisestä etenkin maissa, jotka ovat suurelta osin säästyneet maailmanlaajuiselta finanssikriisiltä, koska toisin kuin kriisin keskiössä olevissa maissa niissä ei ole tapahtunut mitään yksityissektorin velkaantumisen vähentämistä; toteaa, että epätasapaino on ilmennyt yksityissektorin velan merkittävänä kasvuna;

12.  korostaa, että tässä vaiheessa julkisille ja yksityisille investoinneille suotuisan ympäristön ylläpitämisellä on suuri merkitys; toteaa, että ne eivät ole vieläkään saavuttaneet kriisiä edeltänyttä tasoa; kannustaa EKP:tä toteuttamaan toimeksiantonsa mukaisesti toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi; muistuttaa kuitenkin, että luottovetoinen laajentuminen voi johtaa reaaliresurssien vääränlaiseen kohdentumiseen;

Rakenneuudistukset

13.  toteaa, että pelkällä rahapolitiikalla ei kyetä saavuttamaan kestävää talouden elpymistä; muistuttaa rahapolitiikan suhdanteita tasaavasta vaikutuksesta kriisin jälkeisessä elpymisessä mutta katsoo, että rahapolitiikan rakenteellinen vaikutus kestävään kasvuun on rajallinen; kehottaa näin ollen poliittisia päättäjiä säilyttämään nykyisen taloudellisen kasvun lyhyttä aikaväliä pidemmälle toteuttamalla sosiaalisesti tasapainoisia, kunnianhimoisia ja kasvua edistäviä tuottavuutta lisääviä rakenneuudistuksia sekä finanssipolitiikkaa vakaus- ja kasvusopimuksen, myös sen sisältämien joustavuussäännösten, puitteissa; yhtyy Euroopan finanssipoliittisen komitean puheenjohtajan näkemykseen, jonka hän esitti puhuessaan talous- ja raha-asioiden valiokunnassa 5. marraskuuta 2018 ja jonka mukaan sääntöjen joustavuuden on oltava käytäntö, joka riippuu siitä taloudellisesta tilanteesta, jossa olemme, sekä kesäkuun 2018 raportissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuuden säilyttämiseksi sen joustavuutta koskevia säännöksiä olisi sovellettava symmetrisellä tavalla eikä ainoastaan silloin, kun talous heikkenee tai on heikossa tilassa;

14.  tähdentää, että makrotalouden liialliset epätasapainotilat on korjattava asianmukaisella finanssi- ja talouspolitiikalla sekä tuottavuutta lisäävillä uudistuksilla, jotta voidaan varmistaa rahapolitiikan täysipainoinen vaikuttavuus; korostaa, että EKP:n rahapolitiikalla ei voida korvata kestäviä rakenneuudistuksia, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle;

15.  pitää huolestuttavana, että unionin osuus maailmanlaajuisista suorista ulkomaisista investoinneista on supistunut merkittävästi kriisin käynnistymisestä lähtien;

16.  panee merkille EKP:n lausunnon eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän (EDIS) perustamisesta pankkiunionin kolmanneksi pilariksi; korostaa talletussuojan keskeistä merkitystä luottamuksen lisäämisessä ja kaikkien talletusten turvallisuuden varmistamisessa pankkiunionissa; korostaa, että EDIS-järjestelmä voisi auttaa entisestään parantamaan ja turvaamaan rahoitusvakautta; toteaa, että olisi yhdistettävä sekä riskien jakaminen että niiden pienentäminen;

Omaisuuserien osto-ohjelma

17.  korostaa, että EKP:n epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat auttaneet hillitsemään deflaatioriskejä, joita esiintyi vielä vuoden 2016 alussa, ja käynnistämään elpymistä yksityiselle sektorille suunnatussa luotonannossa, jonka vuotuinen kasvu oli noin 3 prosenttia vuoden 2018 puolivälissä, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 0 prosenttia;

18.  on EKP:n kanssa samaa mieltä siitä, että inflaatiotavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kestävää ja tukevaa finanssipolitiikkaa sekä kilpailukykyä, tuottavuutta ja kasvua parantavia uudistuksia ja palkkojen korottamista tuottavuutta vastaavalla tavalla; kehottaa siksi jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan ”kolmen hyödyllisen toimenpiteen” periaatteiden mukaisesti eli vauhdittamaan investointeja, toteuttamaan kasvua suosivia ja sosiaalisesti tasapainoisia rakenneuudistuksia ja varmistamaan vastuullisen finanssipolitiikan;

19.  on huolissaan nopeasti nousevista kiinteistöhinnoista tietyissä jäsenvaltioissa; kehottaa siksi valppauteen kiinteistökuplien uudelleen syntymisen sekä kotitalouksien ja yksityisen sektorin ylivelkaantumisen riskin varalta tietyissä jäsenvaltioissa;

20.  panee merkille EJRK:n puheenjohtajan Mario Draghin(3) lausunnot, joissa tämä totesi, että tärkein EU:n kiinteistömarkkinoita ylikuumentava haavoittuvuustekijä on kansainvälisten sijoittajien – etupäässä rajat ylittävien rahoitustoimien alan ja muiden kuin pankkien – tuoton tavoittelu ja että poliittisten päättäjien olisi tutkittava, pitäisikö muille kuin pankeille ottaa käyttöön uusia makrovakausvälineitä etenkin suhteessa niiden liikekiinteistöihin liittyviin vastuisiin;

21.  hyväksyy, sanotun kuitenkaan rajoittamatta EKP:n riippumattomuutta, EKP:n päätöksen, jonka mukaan se lopettaa APP-ohjelman kestävällä tavalla edellyttäen, että uudet tiedot vahvistavat sen keskipitkän aikavälin inflaationäkymät, ja katsoo, että tätä välinettä olisi käytettävä vain väliaikaisesti, koska sillä luodaan rahoitusvakautta koskevia uusia riskejä ja vähennetään kannustimia julkisen talouden vakauttamiseksi ja rakenneuudistusten toteuttamiseksi; toteaa, että tukeutuminen rahapolitiikkaan kriisin jälkeisen elpymisen tukemisessa on myös aiheuttanut tahattomia seurauksia;

22.  korostaa erityisesti, että pitkittyneillä epätavanomaisilla toimilla voi olla kielteisiä jakovaikutuksia; kehottaa siksi EKP:tä sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin rahapoliittisten toimiensa sivuvaikutuksista, vakuutus- ja eläkesektorille aiheutuvat mahdolliset riskit mukaan luettuina.

23.  toteaa, että suurin osa APP-ohjelmasta (1,9 biljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa) oli omistettu julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmalle (PSPP); korostaa, että on tärkeää noudattaa liikkeeseenlaskijakohtaista 33 prosentin ostoylärajaa julkisen sektorin velkapapereiden ostoissa;

24.  panee merkille, että kaikista yksityisen sektorin osto-ohjelmista yrityssektorin osto-ohjelman (CSPP-ohjelma) osuus APP-ohjelmasta oli vuonna 2017 suurin ja sen netto-ostojen määrä oli tuolloin 82 miljardia euroa; pitää myönteisenä, että EKP on vuodesta 2017 lähtien julkaissut täydellisen luettelon kaikista sen hallussa olevista CSPP-velkapapereista, mukaan lukien liikkeeseenlaskijoiden nimet sekä näitä velkapapereita koskevat maa-, riski-, luokitus- ja sektorikohtaiset aggregoidut tiedot; kehottaa EKP:ta soveltamaan samanlaista avoimuutta kaikkiin omaisuuserien osto-ohjelmiin, ABSPP ja CBPP3 mukaan luettuina, ja pitää tarpeellisina lisätoimenpiteitä, jotta voidaan julkistaa operatiiviset menettelyt, joita käytetään kansallisten keskuspankkien ostamien arvopapereiden valinnassa; korostaa, ettei CSPP saa johtaa millään tavoin kilpailun vääristymiseen sisämarkkinoilla;

25.  muistuttaa, että EKP on EU:n toimielimenä velvollinen noudattamaan Pariisin sopimusta; kehottaa EKP:tä, täysin sen toimeksiantoa, riippumattomuutta ja riskinhallintajärjestelmää kunnioittaen, sisällyttämään toimintapolitiikkaansa sitoutumisen Pariisin sopimukseen ja taloudellisiin, sosiaalisiin ja hallinnollisiin periaatteisiin (ESG-periaatteet);

26.  panee tyytyväisenä merkille avoimuuden, jota EKP on noudattanut ennakoivassa viestinnässään; panee merkille EKP:n päätöksen pitää korkoja alhaisina nykyisen globaalin toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi;

27.  korostaa, että epätavanomaisten rahapoliittisten toimien lopettamisen asianmukainen järjestys ja toteutus ovat keskeisellä sijalla markkinahäiriöiden välttämisessä; muistuttaa, että korkoja on mahdollista nostaa samalla, kun ylläpidetään vakaata taseen kokoa eurojärjestelmässä, jos taloudelliset edellytykset sen sallivat;

28.  pitää rahapolitiikan onnistuneen normalisoinnin kannalta tärkeänä viestintää ja ennakoivaa ohjausta;

29.  panee merkille erilaiset vaikutukset, joita rahapolitiikan normalisoinnilla odotetaan olevan jäsenvaltioissa ja jotka riippuvat valtioiden velan tasosta ja erääntymisprofiilista;

30.  korostaa sellaisten sääntelyyn liittyvien ja rakenteellisten muutosten kokoluokkaa, joita on toteutettu edellisen talouskriisin jälkeen, sekä niiden merkitystä monilla rahapolitiikkaan liittyvillä aloilla; pitää tärkeänä tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää paremmin uutta ympäristöä, joka on seurausta viime vuosikymmenten tapahtumista, ja näiden tapahtumien vaikutusta rahapolitiikan harjoittamiseen;

31.  panee merkille pankeille kesäkuusta 2014 alkaen määrätyn negatiivisen talletuskoron vaikutuksen; katsoo, että jatkuessaan tämä toimenpide saattaa vaikuttaa pankkialan kannattavuuteen ja että se olisi lopetettava asteittain, kun rahapolitiikka normalisoituu meneillään olevaa elpymistä vastaavasti;

32.  on tietoinen siitä, että kohdennettuja pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita (TLTRO), jotka tarjoavat pankeille keskipitkän aikavälin rahoitusta houkuttelevin ehdoin edellyttäen, että niitä todella käytetään uuden luoton myöntämiseen reaalitaloudelle, mahdollisesti jatketaan; panee merkille euroalueen pankkien kysynnän kasvun, joka ilmeni viimeisissä kohdennetuissa pidempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa vuonna 2017, mikä voi johtua odotetusta talletuskorkojen nostamisesta ja helppojen voittojen mahdollisuudesta; kehottaa EKP:tä seuraamaan tätä kehitystä tiiviisti sen varmistamiseksi, että kohdennettuja pidempiaikaisia rahoitusoperaatioita todella käytetään stimuloimaan pankkien luotonantoa reaalitaloudelle;

33.  panee merkille TARGET 2 -saldojen kasvun, joka viittaa pääoman jatkuvaan ulosvirtaukseen euroalueen reuna-alueilta; toteaa, että EKP katsoo TARGET-saldojen muutosten heijastavan suurelta osin APP:n yhteydessä syntyviä rahavirtoja eivätkä ne ole oire rahoitusmarkkinoiden uusista häiriöistä; kehottaa EKP:tä selventämään taustalla olevia tekijöitä sekä tästä mahdollisesti aiheutuvaan epätasapainoon liittyviä riskejä;

Muut näkökohdat

34.  pitää myönteisenä, että on hyväksytty hätärahoituksena annettavaa maksuvalmiusapua koskeva sopimus, jolla selvennetään vastuunjakoa, kustannuksia ja riskejä; ottaa huomioon, että tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen viimeistään vuonna 2019; on sitä mieltä, että hätärahoituksena annettavan maksuvalmiusavun myöntämisestä olisi päätettävä unionin tasolla;

35.  kehottaa EKP:tä ilmoittamaan, kuinka paljon eurojärjestelmä on kokonaisuudessaan tehnyt voittoa nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen (ANFA) ja arvopaperimarkkinaohjelman (SMP) avulla vuodesta 2010 ohjelman täyteen päättymiseen mennessä, ja pyytää esittämään tiedot maittain SMP-ostojen kohteena olevien maiden osalta (Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja, Italia);

36.  pitää myönteisenä EKPJ:n ja EKP:n perussäännön 22 artiklan muuttamista, jolla pyritään tarjoamaan selkeä oikeusperusta, jonka nojalla eurojärjestelmä voi hoitaa tehtäväänsä liikkeeseen laskevana keskuspankkina keskusvastapuolille; toteaa, että näin EKP:lle annetaan valtuudet säännellä selvitysjärjestelmien, myös keskusvastapuolten, toimintaa, jotta voidaan reagoida tehokkaasti kyseisten järjestelmien aiheuttamiin maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa ja yhteisen rahapolitiikan harjoittamista koskeviin riskeihin;

37.  kehottaa EKP:tä noudattamaan Transparency International -järjestön suosituksia, erityisesti siltä osin kuin on kyse sen roolista troikassa;

38.  kehottaa EKP:tä jatkamaan toimiaan sen varmistamiseksi, että pankit ovat hyvin valmistautuneita kaikkiin mahdollisiin brexitiin liittyviin tapahtumiin; kehottaa EKP:tä lisäksi toteuttamaan kaikki tarvittavat valmistelut EU:n rahoitusmarkkinoiden vakauden varmistamiseksi myös siinä tapauksessa, että brexit toteutuu ilman sopimusta;

39.  korostaa, että euroalueen jäsenvaltioiden on noudatettava rahoitusalalla yhteistä sääntelystrategiaa brexitin jälkeen sen sijaan, että ne kävisivät haitallista kilpailua sääntelyn heikentämisessä;

40.  katsoo, että hyvin toimivat, monipuoliset ja yhdennetyt pääomamarkkinat edistävät yhtenäisen rahapolitiikan tulosten välittymistä eteenpäin; kehottaa vauhdittamaan pääomamarkkinaunionia koskevan hankkeen toteuttamista rahoitusalan yhdentymisen syventämiseksi, jotta voidaan auttaa parantamaan kykyä selvitä häiriöistä ja tehdä rahapolitiikan välittymisestä tehokkaampaa kautta koko rahaliiton ja edistää yksityistä riskien jakamista pankkiunionissa sekä koko unionissa; huomauttaa, että CSPP olisi voinut edistää yritysten rahoitusedellytysten helpottamista erityisesti muilla aloilla kuin rahoitusalalla (eli rahoitusalan ulkopuolisissa yrityksissä);

41.  katsoo, että Euroopan entistä syvemmät ja paremmin toisiinsa yhteydessä olevat pääomamarkkinat, jotka ovat seurausta siirtymisestä kohti EU:n pääomamarkkinaunionia sekä pankkiunionin asteittaisesta loppuunsaattamisesta, edistävät euroalueen rahoitusmarkkinoiden syvyyttä ja likviditeettiä tukien samalla euron kansainvälistä asemaa;

42.  kehottaa EKP:tä ottamaan jatkossakin huomioon pk-yritysten lainansaannin etenkin, kun pannaan merkille niiden rahoitustilanteen hidas paraneminen, joka tuodaan esiin kesäkuussa 2018 tehdyssä yritysten rahoituksensaantimahdollisuuksia koskevassa tutkimuksessa (Survey on the access to finance of enterprises, SAFE); korostaa, että täysin toimiva pääomamarkkinaunioni voi pitkällä aikavälillä tarjota pk-yrityksille vaihtoehtoisen rahoituskeinon, joka täydentää pankkialaa;

43.  katsoo, että nopein tapa saada aikaan hyvin toimiva pääomamarkkinaunioni on puuttua kansalliseen sääntelyyn, joka estää hyvin toimivia pääomamarkkinoita vaikuttamasta laajalti koko unionissa, ja vähentää uuden sääntelyn muodostamaa rasitetta;

44.  kehottaa EKP:tä lisäämään hajautetun tilikirjan teknologian kehittämistä ja rahoitusteknologian kasvaneita kyberturvallisuusriskejä koskevaa seurantaansa;

45.  panee merkille, että EKP pitää tärkeänä sen tutkimista, kuinka relevanttia on laskea liikkeeseen keskuspankin digitaalivaluuttaa (tai digitaaliperustaista rahaa) suurelle yleisölle ja millaisia vaikutuksia sillä on; kannustaa EKP:tä tekemään ja julkaisemaan tällaisen tutkimuksen;

46.  korostaa tietoturvan merkitystä rahoitusalalle ja maksujärjestelmälle; kehottaa EKP:tä huomioimaan asian vastaisuudessakin ja tuomaan sen tärkeyttä esiin kansainvälisillä foorumeilla sekä jatkamaan yhteistyötä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa;

47.  on samaa mieltä EKP:n kanssa siitä, että on tärkeää, että käteinen raha pysyy laillisena maksuvälineenä, koska euro on euroalueen ainoa laillinen maksuväline, ja muistuttaa kaikkia euroalueen jäsenvaltioita siitä, että sääntönä olisi oltava se, että vähittäiskaupan maksutapahtumissa hyväksytään eurokolikot ja -setelit, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten jäsenvaltioiden oikeutta ottaa käyttöön käteismaksujen ylärajoja rahanpesun, veropetosten sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden rahoittamisen torjumiseksi;

48.  on johtokunnan jäsenten kanssa samaa mieltä siitä, että on tärkeää kehittää todellisia eurooppalaisia maksujärjestelmiä, jotka ovat immuuneja ulkoisille häiriöille ja esimerkiksi poliittisille häiriöille;

49.  kiinnittää huomiota puheenjohtaja Junckerin unionin tilaa vuonna 2018 käsittelevässä puheessaan esittämään kehotukseen käsitellä euron kansainvälistä roolia ja sitä, että euron on täytettävä täysin tehtävänsä kansainvälisesti;

50.  korostaa, että EKP:n on tärkeää olla vastuuvelvollinen parlamentille; panee tyytyväisenä merkille, että EKP ja Euroopan parlamentti käyvät jatkuvaa vuoropuhelua ja että EKP:n pääjohtaja ja tarvittaessa johtokunnan muut jäsenet nähdään usein talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä täysistunnossa; kannustaa EKP:tä jatkamaan tätä vuoropuhelua; korostaa, että EKP on parantanut viestintäänsä; katsoo, että EKP:n olisi jatkettava toimiaan, joiden avulla sen päätökset asetetaan saataville ja niistä saadaan ymmärrettäviä kaikille kansalaisille; kehottaa sitä myös jatkamaan toimiaan euroalueen hintavakauden ylläpitämiseksi ja näin yhtenäisvaluutan ostovoiman säilyttämiseksi;

51.  antaa EKP:lle tunnustuksen sen tähänastisista toimista avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden parantamiseksi unionin kansalaisiin ja Euroopan parlamenttiin nähden;

52.  pyytää talous- ja raha-asioiden valiokuntaa ryhtymään toimiin EKP:n pääjohtajan kanssa käytävän rahapoliittisen vuoropuhelun parantamiseksi;

53.  pitää myönteisenä entistä parempaa, osiin jaoteltua ja merkittävää palautetta, jota EKP on antanut parlamentin panoksesta EKP:n vuoden 2016 vuosikertomukseen; kehottaa EKP:tä jatkamaan tätä sitoutumista vastuuvelvollisuuteen ja julkaisemaan vastaisuudessakin parlamentin EKP:n vuosikertomuksesta antamaa päätöslauselmaa koskevan kirjallisen palautteensa vuosittain;

54.  muistuttaa, että tulevina kuukausina tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia EKP:n neuvostossa useiden johtokunnan jäsenten, pääjohtaja mukaan luettuna, päättäessä toimikautensa; katsoo, että näitä muutoksia olisi valmisteltava huolellisesti ja täyttä avoimuutta noudattaen yhdessä parlamentin kanssa perussopimusten mukaisesti; kehottaa neuvostoa laatimaan jatkossa kaikkien avoimien virkojen yhteydessä tasapainoisen ja vähintään kolme ehdokasta käsittävän ehdokasluettelon, jolloin parlamentilla voi olla mielekkäämpi neuvoa-antava rooli nimitysmenettelyssä; toistaa kantansa, jonka mukaan sukupuolten tasapuolista edustusta on parannettava sekä johtokunnassa että yleisesti EKP:n henkilöstön keskuudessa; korostaa, että johtokuntaan voidaan nimittää vain henkilöitä, joilla on arvostettu asema ja ammattikokemus rahatalouden tai pankkitoiminnan alalla;

55.  kannattaa pääjohtaja Draghin 13. syyskuuta 2018 esittämää kantaa, jonka mukaan viime kuukausina Italiassa on esitetty aivan liikaa epäselviä lausuntoja, joita ei ole käytännössä seurattu, minkä vuoksi Italian valtion joukkovelkakirjojen tuotto on noussut ja korkoerot ovat kasvaneet, mikä on aiheuttanut kielteisiä vaikutuksia yrityksille ja kotitalouksille;

o
o   o

56.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0025.
(2) EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.
(3) Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa 9. heinäkuuta 2018 Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) kanssa järjestetyssä kuulemistilaisuudessa.

Päivitetty viimeksi: 17. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus