Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2151(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0479/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0479/2018

Keskustelut :

PV 16/01/2019 - 27
CRE 16/01/2019 - 27

Äänestykset :

PV 17/01/2019 - 10.4

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0036

Hyväksytyt tekstit
PDF 212kWORD 59k
Torstai 17. tammikuuta 2019 - Strasbourg Väliaikainen painos
Vuosittainen kertomus 2017 Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta
P8_TA-PROV(2019)0036A8-0479/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2019 vuosittaisesta kertomuksesta 2017 EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta (2018/2151(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin (EIP) toimintakertomuksen 2017,

–  ottaa huomioon EIP:n tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2017 ja tilastokertomuksen vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon vuoden 2017 kestävyyskertomuksen, vuoden 2017 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:ssa toteuttamien toimien kolmeen pilariin perustuvasta arvioinnista sekä vuoden 2017 kertomuksen Euroopan investointipankin EU:n ulkopuolella toteuttamien toimien tuloksista,

–  ottaa huomioon tarkastuskomitean vuosikertomukset varainhoitovuodelta 2017,

–  ottaa huomioon kertomuksen EIP:n avoimuuspolitiikan täytäntöönpanosta vuonna 2017 ja hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan raportin vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen antaman päätöksen asiassa 1316/2016/TN, joka koski väitteitä puutteista Euroopan investointipankin avoimuuspolitiikassa(1),

–  ottaa huomioon valitusmekanismin tarkistamisen, joka on seurausta Euroopan oikeusasiamiehen antamasta päätöksestä asiassa 1316/2016/TN, joka koski väitteitä puutteista Euroopan investointipankin avoimuuspolitiikassa,

–  ottaa huomioon säännösten noudattamista valvovan EIP:n toimiston toimintakertomuksen 2017 ja EIP-ryhmän petostenvastaista toimintaa koskevan kertomuksen 2017,

–  ottaa huomioon EIP-ryhmän toimintasuunnitelman vuosiksi 2017–2019,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 ja 9 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 15, 126, 174, 175, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan, siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 28 taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta,

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin työjärjestyksen,

–  ottaa huomioon 27. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta vuonna 2015(2) – vuosikertomus 2015 ja 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta vuonna 2016 – vuosikertomus 2016(3),

–  ottaa huomioon EIP:n ulkoisista valtuuksista vuosiksi 2007–2013 25. lokakuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1080/2011/EU(4) sekä EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU(5),

–  ottaa huomioon Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto – 25. kesäkuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017(6),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) voimassaoloajan pidentämisestä sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemisestä (COM(2016)0597, SWD(2016)0297 ja SWD(2016)0298),

–  ottaa huomioon Ernst & Young -tilintarkastusyrityksen 8. marraskuuta 2016 tekemän asetuksen (EU) 2015/1017 (ESIR-asetus) soveltamista koskevan kertaluonteisen tarkastuksen,

–  ottaa huomioon 28. toukokuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston hallinnoinnista vuonna 2017 (COM(2018) 345 final),

–  ottaa huomioon kesäkuussa 2018 julkaistun EIP:n ESIR-rahaston arviointia koskevien toimien arviointiraportin,

–  ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2018 annetun komission kattavan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) myönnettävän EU:n takauksen käytöstä ja Euroopan strategisten investointien rahaston takuurahaston toiminnasta (COM (2018)0497 final),

–  ottaa huomioon Euroopan komission, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankin syyskuussa 2016 tekemän kolmikantasopimuksen,

–  ottaa huomioon helmikuussa 2018 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen katsauksen EU:n rahoituksen tulevaisuuteen ja EU:n talousarvion toimintatavan uudistamiseen sekä komission heinäkuussa 2018 esittämän ehdotuksen vuosien 2021–2027 monivuotiseksi rahoituskehykseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A8-0479/2018),

A.  ottaa huomioon, että EIP:n tehtävänä on edistää jäsenvaltioiden yhdentymistä, tasapainoista kehitystä sekä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta hankkimalla merkittäviä määriä rahoitusta pääomamarkkinoilta ja lainaamalla näitä varoja edullisin ehdoin hankkeille, joilla edistetään EU:n poliittisia tavoitteita;

B.  ottaa huomioon, että EIP on unionin tasolla talouden elvytystoimien keskiössä ja että sen pääomaa on korotettu kaksi peräkkäistä kertaa ja sillä on keskeinen rooli Euroopan investointiohjelman toteuttamisessa Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) hallinnoinnin kautta;

C.  ottaa huomioon, että EIP:n olisi edistettävä osallistavaa kasvua, kestävää ja laadukasta työllisyyttä sekä eriarvoisuuden vähentämistä;

D.  katsoo, että säännöllinen ja perusteellinen tarvearviointi eri aloilla on keskeistä, jotta voidaan havaita investointivajeita ja -esteitä eri alueilla, mutta myös kartoittaa mahdollisuuksia, joihin sisältyy kasvu- ja työllisyyspotentiaalia, vuoden 2015 Pariisin sopimuksen tavoitteiden edistämiseksi, ja säätää markkinoiden toimintapuutteiden luonnetta ja suuruutta asianmukaisesti nykyisten ulkoisvaikutusten, alakohtaisten ja alueellisten kehitystarpeiden mukaan;

E.  katsoo, että EIP:n rooli julkisten varojen vivuttamisessa on olennainen, jotta unioni voi vastata ja mukautua uusiin talouden ja ympäristöön liittyviin suuntauksiin ja riskeihin ja geopoliittisiin epävarmuustekijöihin ja samalla parantaa ja vahvistaa EIP-ryhmän riskienvalvontaa ja toiminnan vakauden valvontaa;

F.  ottaa huomioon, että EIP-ryhmän liiketoiminnan luonne, määrä, riskiprofiili ja monimutkaisuus on viime vuosina muuttunut merkittävästi Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) puitteissa siten, että suuntaus on kohti yhä suurempaa määrää pienempiä operaatioita, joiden tukena on ESIR-rahastosta annettu EU:n takuu, ja komission puolesta hoidettavien tehtävien määrä ja neuvontapalvelujen tarjoaminen on merkittävästi lisääntynyt;

G.  ottaa huomioon, että brexit vaikuttaa EIP:n pääomapohjaan, pääoman riittävyyteen ja tulevaan lainanantokapasiteettiin;

H.  katsoo, että EIP:n olisi tuotava lisäarvoa ylläpitäen erittäin korkeaa tasoa luotettavuuden ja hyvän hallinnon suhteen ja, ottaen erityisesti huomioon oikeusasiamiehen havainnot sen antamassa päätöksessä väitteitä puutteista Euroopan investointipankin avoimuuspolitiikasta koskevassa tapauksessa 1316/2016/TN(7), erittäin korkeaa tasoa avoimuuden ja vastuullisuuden suhteen sekä toimien sovellettavan parhaan pankkikäytännön mukaisesti;

I.  katsoo, että rahanpesun kaikkien muotojen, terrorismin rahoituksen ja haitallisten verokäytäntöjen torjumisen olisi säilyttävä EIP:n pysyvänä prioriteettina;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaina olivat 31. joulukuuta 2017 EIP (58,5 %), unioni, jota edustaa Euroopan komissio (29,7 %), ja 32 rahoituslaitosta (11,8 %); ottaa huomioon, että suurin osa EIR:n toimista rahoitetaan tällä hetkellä kolmansien osapuolten kanssa tehtävien erityisten valtuutussopimusten nojalla;

EIP:n rooli lisäarvoa tuottavien strategisten julkisten investointien varmistamisessa

1.  huomauttaa, että julkiset investoinnit ovat edelleen tarpeen, jotta voidaan kuroa umpeen investointivajeet eri aloilla, joilla investoinnit ovat edelleen kriisiä edeltävää tasoa alempana heikoimmassa asemassa olevissa jäsenvaltioissa ja koheesiomaissa, jotta voidaan jatkaa kriisin vaikutuksista toipumista ja edistää pitkän aikavälin kestävää kasvua, työllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta unionissa;

2.  toteaa, että EIP:n merkitty kokonaispääoma on 243 miljardia euroa; toteaa, että EIP:n osakkaina ovat kaikki jäsenvaltiot ja että maksetun pääoman lisäksi jäsenvaltiot ovat sitoutuneet myöntämään lisäpääomaa pyydettäessä; huomauttaa, että neljä suurinta osakasta ovat Saksa, Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta, joiden kunkin osuus on 39,14 miljardia euroa ja 16,11 prosenttia kokonaismäärästä;

3.  toteaa, että EIP pyrkii toimintastrategiansa mukaan tukemaan Euroopan unionin strategisia tavoitteita, joita ovat esimerkiksi EU:n kilpailukyvyn palauttaminen sekä pitkän aikavälin talouskasvu ja työpaikkojen luominen, helpottamaan pk-yritysten rahoituksen saantia, edistämään ympäristönsuojelua ja energiakäännettä rahoittamalla ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyviä hankkeita, puuttumaan EU:n nuoren sukupolven kohtaamiin työllisyyskriiseihin, tukemaan infrastruktuurihankkeita ja auttamaan muuttoliikkeen syiden lieventämisessä;

4.  katsoo, että EIP:llä on merkittävä taloudellinen rooli, joka voi tuottaa huomattavia tuloksia eriarvoisuuden vähentämisessä unionissa, ja kehottaa EIP:tä keskittymään investointeihin, jotka edistävät vuoden 2015 Pariisin sopimuksen tavoitteita ja joilla parannetaan kilpailukykyä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tuetaan koheesiopolitiikkaa vähemmän kehittyneillä alueilla;

5.  kehottaa EIP:tä jatkamaan toistuvien investointivajeiden pienentämistä ja markkinoiden jatkuvien rakenteellisten toimintapuutteiden vähentämistä suunnittelemalla kokonaisvaltaisia ja keskipitkän aikavälin menoja, helpottamalla yhteisrahoitusta kansallisella tasolla ja investointisuunnitelmia, jotka koskevat muun muassa sellaisia unionin alueita ja kuntia, joilla on alhainen tulotaso ja jotka kohtaavat enemmän investointiesteitä;

6.  korostaa, että EIP:n olisi vuosien 2017–19 toimintaohjelman painopisteissä keskityttävä älykästä ja kestävää kehitystä koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden tehokkaaseen täytäntöönpanoon;

7.  korostaa, että EIP:n lainaehtojen olisi edistettävä unionin syrjäisten alueiden kehitystä tukemalla kasvua ja työllisyyttä; kehottaa EIP:tä vahvistamaan huomattavasti järjestelyjä, joita sovelletaan teknisen avun ja taloudellisen asiantuntija-avun tarjoamiseen paikallis- ja alueviranomaisille ennen hankkeiden hyväksymistä, jotta avun saatavuus paranisi ja sen piiriin saadaan kaikki jäsenvaltiot ja erityisesti ne, jotka ovat onnistuneet huonommin hyväksyttämään hankkeita;

8.  kannustaa EIP:tä luomaan kestäviä rahoitusvaihtoehtoja ja suotuisan investointiympäristön, joka ilmentää unionin yleisiä sitoumuksia ja poliittisia tavoitteita, jotta voidaan edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja innovointia unionissa sekä vahvistaa EIP:n investointien sosiaalista sekä ympäristöön liittyvää ulottuvuutta kuromalla investointivaje umpeen sosiaalisektorilla ja infrastruktuurin turvallisuuden alalla; kehottaa EIP:tä ottamaan laajan mittakaavan infrastruktuurihankkeissa huomioon kaikki niihin liittyvät ympäristöön vaikuttavat riskit ja rahoittamaan ainoastaan sellaisia hankkeita, joista osoitetusti koituu todellista lisäarvoa paikallisväestölle sekä ympäristölle, yhteiskunnalle ja taloudelle; painottaa, että tässä yhteydessä on tärkeää valvoa tiiviisti mahdollisia korruptioon ja petoksiin liittyviä riskejä sekä toteuttaa rahoitettaviin hankkeisiin liittyviä huolellisia ennakko- ja jälkiarviointeja;

9.  kannustaa EIP:tä tiedottamaan sidosryhmille jatkuvasti taloudellisista mahdollisuuksista ja tarjoamaan tarvittaessa asianmukaisia neuvontapalveluja, vaikka EIP:n välineet ovat kysyntälähtöisiä;

10.  korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista parhaillaan käytävien neuvottelujen yhteydessä on laadittava yksityiskohtaiset järjestelyt kaikkia EIP:tä koskevia Yhdistyneen kuningaskunnan velvoitteita varten, jotta varmistetaan, ettei ero vaikuta EIP:n kykyyn saavuttaa tavoitteensa;

Investointien ohjaaminen strategisille aloille

11.  toteaa, että EIP:n vuoden 2017 tilinpäätöskertomuksen mukaan pankin lainanantosopimukset olivat vuonna 2017 yhteensä 69,9 miljardia euroa (62,6 miljardia euroa EU:n sisällä ja 7,3 miljardia euroa EU:n ulkopuolella), mikä on vähemmän kuin viimeksi kuluneiden 5 vuoden aikana (2013–2016) ja jää alle 70 miljardin euron, mutta on kuitenkin EIP:n toimintasuunnitelman 10 %: n joustovaran sisällä; panee merkille myös koko lainasalkun vakauden ja laadun; toteaa, että arvoltaan alentuneiden lainasopimusten osuus on 0,3 % eli samantasoinen kuin vuonna 2016;

12.  toteaa, että Euroopan unioni toimii EIP:n takaajana, mikä on normaalia, kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden nimeämät rahoituslaitokset, joiden tarkoitus on auttaa julkisen palvelun tavoitteiden saavuttamisessa; huomauttaa kuitenkin, että tilanne edellyttää kaikkein vastuullisimpia luotonantopolitiikkoja, jotta varat käytetään tehokkaasti koko unionin, sen jäsenvaltioiden sekä yleisen edun hyväksi; kehottaa EIP:tä, joka toimii kehitystä koskevan toimeksiannon puitteissa, varmistamaan paremmin, että sen ympäristö- ja sosiaalipoliittisia tavoitteita sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita noudatetaan, myös yhteisrahoitettavissa hankkeissa ja silloin, kun se maksaa osuuksia sijoitusrahastoihin ja yksityisiin pääomasijoitusrahastoihin;

13.  ilmaisee jälleen huolensa siitä, että puolet jäsenvaltioista sai 80 % EIP:n kokonaisinvestoinneista EU:ssa, kun taas 14 jäsenvaltion osuus näistä investoinneista oli vain 10 %; muistuttaa lisäksi, että kolme jäsenvaltiota sai yksinään vastaavasti 16 %, 15% ja 11%; pyytää EIP:tä sisällyttämään raportointiinsa eriteltyjä tietoja sen investoinneista matalan ja korkean tulotason alueille sen oman investointikyselyn (EIBIS) mukaan sekä mahdollisista vaikutuksista investointivajeiden ja esteiden poistamiseen vähemmän suotuisilla alueilla EU:ssa;

14.  kehottaa EIP:tä tutkimaan uudelleen arvioitaan siitä, miten suuria ovat investoinnit asukasta kohden, sekä jäsenvaltioiden sen mukaista järjestystä, koska päivitetyt luvut näyttävät osoittavan, että yleisesti järjestys vastaa jäsenvaltioiden saamien absoluuttisten summien mukaista järjestystä;

15.  toteaa lisäksi, että EIR:n vuoden 2017 vuosikertomuksen mukaan EIR allekirjoitti vuonna 2017 toimia yhteensä 9,3 miljardin euron arvosta, kun määrä oli 9,45 miljardia euroa vuonna 2016; toteaa, että vipuvaikutuksen ansiosta se toi eurooppalaisten pk‑yritysten ja markkina-arvoltaan keskisuurten yritysten tukemiseen 35,4 miljardia euroa;

16.  panee merkille, että EIP-ryhmän rahoitus EU:n julkisen politiikan tavoitteiden tukemiseksi sekä EU:ssa että sen ulkopuolella vuonna 2017 oli i) 13,8 miljardia euroa innovointiin ja osaamiseen, ii) 18 miljardia euroa infrastruktuuriin, iii) 16,7 miljardia euroa ympäristöön liittyviin hankkeisiin ja iv) 29,6 miljardia euroa pk-yrityksille ja markkina-arvoltaan keskisuurille yrityksille; korostaa, että koska pk-yritykset, uusyritykset, tutkimus, innovointi, digitaalitalous ja energiatehokkuus vaikuttavat merkittävällä tavalla talouksiin sekä paikallisesti että kansallisesti ja ovat niiden kannalta tärkeitä, niihin tehtävät investoinnit ovat keskeisin tekijä EU:n talouden elpymisessä ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen edistämisessä;

17.  toteaa, että unionin sisällä EIP:n lainanannon määrä vuonna 2017 oli 18,24 miljardia euroa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden horisontaalisen tavoitteen osalta ja että EIP saavutti tämän tavoitteen osalta 29,6 % investointiosuuden, kun tavoitteeksi oli asetettu 30%:n osuus;

18.  toteaa, että EIP on sitonut 25 prosenttia kokonaisrahoituksestaan ilmastonmuutokseen liittyviin hankkeisiin ja osuus nousee 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä; huomauttaa, että tätä suuntausta olisi arvioitava myönteisesti ja toteaa, että tuettavien hankkeiden olisi oltava tehokkaita ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi myös taloudellisesta näkökulmasta;

19.  panee merkille, että unionin sisällä kohdennettiin 16,58 miljardia euroa ilmastotoimien horisontaaliseen tavoitteeseen, jonka kautta EIP edisti mukautumista vuoden 2015 Pariisin sopimukseen ja maailmanlaajuista kestävää kehitystä; kannustaa EIP:tä pitämään yllä korkeaa tavoitetasoa tällä alalla;

20.  pitää myönteisenä EIP:n sitoutumista mukauttamaan toimensa vuoden 2015 Pariisin sopimuksen mukaisiksi vuoteen 2020 mennessä; kehottaa IPCC:n uuden raportin vuoksi EIP:tä tarkistamaan ilmastostrategiaansa niin, että se mukautetaan kehityskaareen, jossa ilmasto lämpenee 1,5°C:lla;

21.  kannustaa EIP:tä vahvistamaan läsnäoloaan ja toimintaansa Länsi-Balkanin maissa, kun otetaan huomioon, että ne ovat EU:lle strategisesti tärkeitä maita ja että lainananto- ja investointitoimien tehostaminen tällä alueella on erittäin tärkeää;

22.  panee merkille EIP:n energiaan liittyvien lainanantokriteerien meneillään olevan tarkistuksen; odottaa, että tämä tarkistus tehdään vuoden 2015 Pariisin sopimukseen mukautuen; toistaa EIP:lle antamansa kehotuksen asettaa lainanannossaan etusijalle energiatehokkaat, pienen mittakaavan, hajautetut uusiutuvat energialähteet ja esittämään kunnianhimoisen suunnitelman fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien hankkeiden rahoittamisen lopettamiseksi; kehottaa EIP:tä pyrkimään johtoasemaan ilmastotoimissa ja lisäämään investointeja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden alalla sekä pitämään tätä tavoitetta ensisijaisena energiaan liittyvien lainanantokriteeriensä tarkistamisessa;

23.  suhtautuu tässä yhteydessä tyytyväisyydellä EIP:n rooliin ilmastojoukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskussa (4,29 miljardin euron arvosta, kun vastaava määrä vuonna 2016 oli 3,8 miljardia euroa), mikä osoittaa pankin osallistuvan ilmastotoimiin, jotta voidaan lisätä investointeja energiatehokkuuteen ja pienimuotoisiin uusiutuviin energialähteisiin, joilla on suuremmat paikalliset ja alueelliset vaikutukset;

24.  katsoo, että EIP:n olisi vahvistettava edelleen rooliaan kestävän kehityksen edistäjänä ja että ilmastotoimissa olisi keskityttävä pääasiassa puhtaaseen liikenteeseen ja energiantuotantoon, energiankulutuksen (lämmitys, liikenne ja tuotanto) vähentämiseen, puhtaaseen teollisuustuotantoon ja kestävään maatalouteen, vedenkäsittelyyn ja ‑jakeluun sekä ekologiseen siirtymään yleisesti;

25.  muistuttaa, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka, ja kehottaa siksi EIP:tä kompensoimaan niiden luotonsaantimahdollisuuksien puutetta tehostamalla nykyisiä ohjelmia, kuten eurooppalaista Progress-mikrorahoitusjärjestelyä, ja lisäämällä niille kohdennettavia varoja; kehottaa asettamaan EIP:n varoja maksaville välittäjäpankeille aiempaa proaktiivisempia vaatimuksia pk- ja mikroyrityksiä koskevasta toimintapolitiikasta;

26.  huomauttaa, että tukiessaan EU:n yrityksiä ulkomailla EIP:n olisi otettava asianmukaisesti huomioon EU:n kauppastrategia, mukaan lukien nykyiset ja tulevat vapaakauppaa, palveluja ja investointeja koskevat sopimukset; huomauttaa, että tässä yhteydessä EIP:n olisi erityisesti otettava huomioon eurooppalaisten pk-yritysten kansainvälistymisen vaatimukset;

27.  huomauttaa, että osa EIP:n kokonaislainanannosta liittyy unionin ulkopuolella toteutettaviin toimiin; toteaa, että EIP:n ulkoisia lainanantotoimia ja EU:n ulkoista investointiohjelmaa on koordinoitava tiiviisti ja niiden on täydennettävä toisiaan;

28.  panee merkille EIP:n toimet kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi ja muuttoliikkeeseen liittyvien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi muun muassa ottamalla käyttöön kestävyystietoisuusjoukkolainoja Yhdistyneiden kansakuntien 17 kestävän kehityksen tavoitteen rahoittamiseksi;

EIP:n rahoitustoimien tuloksellisuus

29.  panee tyytyväisenä merkille, että tarkastuskomitean mukaan EIP:n hallintoneuvoston hyväksymät tilinpäätöslaskelmat antavat oikean ja riittävän kuvan pankin taloudellisesta asemasta 31. joulukuuta 2017 sekä sen toimien tuloksista ja kassavirroista vuonna 2017 sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti;

30.  esittää kuitenkin jälleen kerran EIP:n vuosikertomusta koskevan vetoomuksensa ja pyytää EIP:tä esittämään kattavamman, yksityiskohtaisemman ja yhdenmukaistetumman vuotuisen toimintakertomuksen ja parantamaan tietojen esittämistä huomattavasti esittämällä yksityiskohtaisella ja luotettavalla tavalla myös asianomaisen vuoden hyväksyttyjen, allekirjoitettujen ja maksettujen investointien jakautumisen, käytetyt rahoituslähteet (omat varat, ESIR, keskitetysti hallinnoidut EU:n ohjelmat jne.) sekä vastaavat tiedot edunsaajien osalta (jäsenvaltiot, julkinen tai yksityinen sektori, välittäjät tai suorat varojen saajat), tuetut alat ja jälkiarviointien tulokset;

31.  ottaa huomioon pankin vuonna 2017 allekirjoittamien uusien erityistoimien määrän, joka vastaa korkeamman riskiprofiilin hankkeita, joiden määrä oli 18,0 miljardia euroa (13,1 miljardia euroa vuonna 2016) ja joista 2,7 miljardia euroa rahoitettiin EIP:n omalla riskillä ja loput 15,3 miljardia euroa katettiin salkun luottoriskin vähentämisellä;

32.  panee merkille EU:n ulkopuolella vuonna 2017 toteutetuista 26:sta päätökseen saadusta hankkeesta raportoidut tulokset, joiden kohdalla ulkoisia toimia koskevan tulosmittauskehyksen (REM) puitteissa suoritettu arviointi mahdollistaa tulosten arvioinnin odotettujen tulosten lisäksi myös saavutettujen tulosten perusteella; panee kuitenkin merkille, että EU:n sisäisten toimien osalta tiedot esitetään yksinomaan vuonna 2017 allekirjoitettujen uusien toimien mahdollisista vaikutuksista ja odotetuista tuloksista kolmen pilarin arviointivälineen (3PA) perusteella; kehottaa jälleen EIP:tä sisällyttämään raportointiinsa tiedot EU:n sisäisten päätökseen saatujen hankkeiden tuloksista ja tarvittaessa mukauttamaan 3PA:n tähän tarkoitukseen;

33.  katsoo, että on tarpeen syventää EIP:n täydentävyyden tasoa koskevia todentamiskriteereitä, jotta EIP:n rahoitusta voidaan suunnata paremmin, jotta vältetään kaksinkertainen kohdentaminen ja pyritään hyödyntämään kaikkia mahdollisia synergiaetuja aina kun se on mahdollista;

34.  kannustaa edistämään EIP:n tuloksellisuuskulttuuria asteittain tapahtuvilla parannuksilla, erityisesti kohdentamalla monialaisia tulosindikaattoreita EIP:n keskeisten toimien vaikutukseen;

35.  kehottaa EIP:tä esittämään säännöllisesti näyttöä tuotosten, vaikutusten ja tulosten kestävyydestä asianmukaisilla ja ajantasaisilla indikaattoreilla; katsoo, että tulostaulun indikaattoreiden tarkoituksenmukaisuuden ja relevanssin parantaminen on tärkeää, jotta voidaan saada käsitys tulosten ja vaikutusten laajuudesta ja jotta voidaan löytää yhä tehokkaampia toimintakeinoja;

36.  katsoo, että tehokkaan investointitason lisäksi on tarpeen pyrkiä kestävyyteen eli siihen, että hankkeella pystytään säilyttämään pitkän aikavälin edut hankkeen päättymisen jälkeen ympäristön kannalta, rahoituksellisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti (suoraan tai ei);

37.  pitää myönteisenä, että EIP hyväksyi poissulkemispolitiikan joulukuussa 2017, ja kehottaa soveltamaan kyseistä välinettä tiukasti, jotta korruptioon tai petoksiin syyllistyneet asiakkaat voidaan sulkea EIP:n rahoituksen ulkopuolelle;

ESIR-rahaston kehittäminen

38.  panee merkille, että vuoden 2017 lopussa EIP-ryhmä (EIP ja EIR) oli allekirjoittanut 606 ESIR-rahaston alaista toimea, joiden kokonaisrahoitus oli 37,4 miljardia euroa, ja että näiden toimien odotetaan kerryttävän 207,3 miljardin euron arvosta investointeja kaikissa 28 jäsenvaltiossa ja kaikkien ESIR-asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden osalta, ja ne jaetaan keskeisille aloille seuraavasti: 30 % pk-yrityksille, 24 % T&K&I‑hankkeille, 21 % energia-alalle, 10 % digitaalialalle, 8 % liikenteeseen, 4 % sosiaaliseen infrastruktuuriin ja 4 % ympäristölle ja resurssitehokkuuteen; kehottaa EIP:tä minimoimaan investointinsa hiili-intensiivisiin aloihin ja hankkeisiin ja lisäämään sellaisten investointien osuutta, jotka parantavat ympäristö- ja resurssitehokkuutta;

39.  toteaa, että 31. joulukuuta 2017 lähtien EIP oli allekirjoittanut infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunassa 278 toimea, joiden kokonaisrahoitus oli 27,4 miljardia euroa ja joiden odotetaan johtavan 131,4 miljardin euron investointeihin 27 jäsenvaltiossa; toteaa myös, että pk-yritysikkunassa EIR oli allekirjoittanut 305 rahoituksen välittäjän kanssa toimia, joiden rahoituksen kokonaismäärä oli lähes 10 miljardia euroa ja joiden odotetaan johtavan yhteensä 76 miljardin euron investointeihin EU:n kaikissa 28 jäsenvaltiossa; panee merkille, että vuoden 2017 loppuun mennessä yhteensä 135 785 yritystä oli jo saanut ESIRin tukemaa rahoitusta pk-yritysikkunassa ja 1,5 miljoonaa työpaikkaa luotiin tai niitä tuettiin;

40.  toistaa, että ESIR-rahaston avulla aikaansaadut todelliset investoinnit voidaan mitata vasta investointikauden lopussa, ja ottaa huomioon, että ESIR-rahaston puitteissa hyväksyttyjen ja allekirjoitettujen 606 toimen arvioitu koko kerrannaisvaikutus vuoden 2017 lopussa on 13,53x, mikä on hieman alle alkuperäisen oletuksen mukaisen ja ESIR‑rahastoa käynnistettäessä asetetun 15x:n tavoitteen; panee merkille, että tiedot siitä, miten kertoimien viitearvot määritettiin, ovat tällä hetkellä hajallaan EIP:n eri yksiköissä, ja suosittelee, että kaikki nämä tiedot kootaan erilliseen asiakirjaan;

41.  panee merkille, ettei ole esitetty mitään unionin talousarvioon kohdistuvia vaatimuksia takauksen perusteella maksuvelvollisuuden laiminlyöntien johdosta;

42.  toteaa, että ESIR-rahaston johtokunnan asettamia maantieteellistä keskittymistä koskevia suuntaa-antavia rajoja, jotka edellyttävät, että investointikauden lopulla infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan osuus (allekirjoitettujen toimien osalta) on missä tahansa kolmessa jäsenvaltiossa yhteensä enintään 45 % ESIR-salkun kokonaismäärästä, ei ole noudatettu ottaen huomioon, että 31. joulukuuta 2017 mennessä niiden kolmen jäsenvaltion, joilla on eniten allekirjoituksia (Ranska, Italia ja Espanja), osuus oli noin 47 % allekirjoitusten kokonaismäärästä; huomauttaa, että on vielä varaa parantaa ESIR-rahaston varojen alueellista jakautumista ja myös laajentaa sen tarjoamien investointimahdollisuuksien levittämistä;

43.  panee merkille ESIR-rahaston arvioinnin ja sen yhteydessä tehdyt havainnot, joiden mukaan ESIR-rahaston ja muilla kuin ESIR-rahaston erityistoimilla on samanlainen riskiprofiili, ja toteaa, että ESIR- ja ERI-rahastojen sekä Verkkojen Eurooppa -välineen avustusten yhdistäminen on edelleen vähäistä ja että on olemassa riski, että ESIR‑rahasto syrjäyttää ERI-rahastojen rahoitusvälineet; odottaa, että ESIR-rahaston arvioinnissa havaitut puutteet ja riskit poistetaan ESIR 2.0:n täytäntöönpanon yhteydessä;

44.  on tyytyväinen avoimuuden parantumiseen ESIR-rahaston investointikomitean päätösten ja johtokunnan hyväksymien asiakirjojen sekä kokouspöytäkirjojen julkaisemisen myötä;

45.  kannustaa parantamaan ESIR-rahaston ja kansallisten kehityspankkien välistä synergiaa, koska koordinointi kansallisten kehityspankkien kanssa on toistuva toimi, joka voisi edistää ESIR-rahaston tehokkuutta;

Ihmisoikeudet

46.  kehottaa EIP:tä laatimaan ihmisoikeusstrategian ja tehostamaan due diligence ‑menettelyjään hanketasolla ihmisoikeuksiin liittyvien riskien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi kaikissa toimissaan ja hankkeidensa koko elinkaaren ajan; kehottaa EIP:tä myös luomaan tehokkaan mekanismin, jonka avulla ihmisoikeuksien puolustajat voisivat varoittaa turvallisesti pankkia toimintaympäristön huononemisesta tai konfliktin ja kostotoimien riskistä;

EIP:n hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää ja toimintaa koskevan avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen

47.  panee merkille seuraavat havainnot, jotka tarkastuskomitea esitti EIP:n valtuustolle laatimassaan varainhoitovuotta 2017 koskevassa vuosikertomuksessa:

   a) on tärkeää varmistaa EIP:n pitkän aikavälin rahoituksellisen vahvuus ja kestävyys ja sen AAA-luokituksen säilyminen ympäristössä, jossa geopoliittinen, talouspoliittinen ja sääntelyn tai makrotalouden kehitys on epävarmaa;
   b) on arvioitava uudelleen ja parannettava EIP-ryhmän sisäistä valvonta- ja riskinhallintaympäristöä ryhmän toiminnan laajuuden muuttumisen ja monimutkaisuuden kehittymisen huomioon ottamiseksi;
   c) on pantava täysimääräisesti täytäntöön parhaat pankkialan käytännöt myös aloilla, joilla esiintyy edelleen kattavia noudattamista koskevia puutteita;
   d) EIP:n on arvioitava perusteellisesti uudelleen ja sen jälkeen uudistettava luottojen hyväksymistä ja siihen liittyvää päätöksentekoa koskevia prosessejaan, sillä lainojen arviointi- ja hyväksymisprosessi ja siihen liittyvä valvontaympäristö ei vaikuta olevan liiketoiminnan nykytarpeiden tasalla ja on havaittavissa merkkejä, että tämä aiheuttaa paineita EIP:n yksiköille;

48.  yhtyy täysin tarkastuskomitean näkemykseen, kun se pitää valitettavana, että EIP ei ole vielä edistynyt kolmena perättäisenä vuotena (2015, 2016 ja 2017) ilmaistun, tiettyjen EIP:n hallituksen jäsenten nykyisten vastuualueiden yhdistelmää koskevan huolenaiheen poistamisessa; kannattaa täysin ja tukee tarkastuskomitean suositusta, jonka mukaan kaikkien EIP:n hallituksen jäsenten olisi voitava toimia puolueettomasti, kriittisesti ja itsenäisesti ja vastuualueiden epäsovinnaisista yhdistelmistä, kuten vastuu niin ensimmäisessä kuin toisessa puolustuslinjassa toteutettujen toimien valvonnasta, olisi luovuttava;

49.  pyytää EIP:tä tässä yhteydessä harkitsemaan vakavasti tätä suositusta ja varmistamaan selkeän vastuualuejaon hallituksessaan; pitää myönteisenä EIP:n hallintorakenteen muuttamista koskevan uudistuksen käynnistämistä;

50.  kehottaa EIP:tä korjaamaan sovellettavassa parhaiden pankkialan käytäntöjen kehyksessä olevat puutteet ja odottaa, että kehys on saavuttanut täyden toimintavalmiutensa vuonna 2018, kun otetaan huomioon, että sen täytäntöönpanoa pidetään EIP:n rahoituksellisen vahvuuden ja vakauden säilymisen edellytyksenä;

51.  pitää huolestuttavana tarkastuskomitean päätelmää, jonka mukaan ESIRin täytäntöönpanoon liittyvien EIP:n toimien ja valmiuksien nopea laajentuminen sekä kolmansien osapuolten puolesta hoidettavien tehtävien määrän lisääntyminen ja neuvontapalvelujen tarjoamisen lisääntyminen ei välttämättä ilmene siten, että liiketoiminnan rakenteita ja prosesseja on mukautettu vastaavasti; panee merkille, että tarkastuskomitea piti vuonna 2017 voimassa viisi vuonna 2015 ja 2016 antamaansa suositusta, jotka liittyvät sisäiseen valvontaan ja riskiympäristöön; kehottaa EIP:tä asettamaan näiden suositusten täytäntöönpanon etusijalle ja varmistamaan, että sisäiset prosessit, kyberturvallisuus ja riskinhallinta vastaavat EIP-ryhmälle asetettuja uusia ja kasvavia vaatimuksia ja haasteita;

52.  katsoo, että EIP:n olisi lisättävä avoimuuttaan Euroopan parlamenttiin ja myös jäsenvaltioiden viranomaisiin nähden; katsoo, että on asianmukaista, että demokraattisilla edustajilla olisi oltava enemmän tietoa EIP:n toiminnasta;

53.  katsoo, että avoimuutta on varaa lisätä niin johtoelinten tasolla kuin operatiivisella tasolla; muistuttaa, että on järjestelmällisesti julkistettava kolmeen pilariin perustuva arviointi ja tulosmittauskehystä koskevat asiakirjat; vaatii julkistamaan myös hallituksen ja valtuuston kokousten pöytäkirjoissa olevat muut kuin luottamukselliset tiedot; panee tyytyväisenä merkille, että EIP ryhtyi vuonna 2017 julkaisemaan EIP:n hallintoneuvoston pöytäkirjoja, pääjohtajan eturistiriitoja koskevia ilmoituksia sekä tiettyjä tietoja hankkeista, erityisesti ympäristövaikutusten arviointeja;

54.  muistuttaa, että EU:n toimintapolitiikkojen täytäntöönpanon avoimuus ja niihin sovellettu tiukka due diligence -menettely ja valvonta eivät vain vahvista EIP:n tilivelvollisuutta kaiken kaikkiaan ja sen vastuuta sekä perusteellista due diligence ‑menettelyä ja ”tunne asiakkaasi” -toimintaperiaatetta noudattamalla saadun selkeän kuvan antamista siitä, minkälaisesta rahoituksen välittäjästä tai lopullisesta edunsaajasta on kyse, vaan että se myös lisää rahoitettavien hankkeiden tehokkuutta ja kestävyyttä;

55.  muistuttaa EIP:lle antamastaan kehotuksesta ottaa julkistettujen tietojen piiriin myös välittäjien kautta toteutetut hankkeet sisällyttämällä tietoihin myös lopullisia hankkeita koskevat tiedot, jolloin olisi mahdollista arvioida investointien taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia;

56.  muistuttaa, että hallintoprosessissa olisi otettava paremmin huomioon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa käydyn vuoropuhelun tai niiden kuulemisen tulokset tai paikallisten ja alueellisten toimijoiden erityiset edut ja huolenaiheet, jotta demokraattinen päätöksenteko olisi aiempaa enemmän tietoon perustuvaa ja oikeutetumpaa;

57.  on huolissaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa esitetyistä tuloksista, joiden mukaan Euroopan investointirahastosta on löydetty vakavia puutteita: tilintarkastustuomioistuin huomauttaa sääntelyyn liittyvästä virheellisyydestä, jotka koskee sitä, että jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisten on täytynyt tarkastaa pk-yrityksiä koskevat aloitteet, vaikka niillä ei ole ollut vielä voimassa olevan lainsäädännön mukaan oikeutta suorittaa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia;

58.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen tutkimissa 30 investoinnissa rahoituksen välittäjät olivat hyväksyneet lainoja viidelle edunsaajalle tarkistamatta olivatko ne pk‑yrityksiä; toteaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei pitänyt näitä hankkeita valintakelpoisina ja että edunsaajat ottivat neljä muuta lainaa toimintoihin, jotka ovat joko osittain tai kokonaan lainoihin oikeuttamattomia;

59.  suhtautuu myönteisesti siihen, että tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat ongelmat on teoriassa ratkaistu tarkistetussa varainhoitoasetuksessa; kehottaa EIP:tä käsittelemään sääntelyä koskeviin puutteisiin liittyvät ongelmat seuraavassa vuosikertomuksessaan ja varmistamaan, että tarkistettu varainhoitoasetus tarjoaa jäsenvaltioiden tarkastusviranomaisille mahdollisuuden suorittaa tarkastuksia myös lopullisten edunsaajien tasolla;

60.  suhtautuu myönteisesti siihen, että EIP:n hallintoneuvosto hyväksyi tammikuussa 2017 väliaikaisen menettelytavan, jota on määrä soveltaa heikosti säänneltyjä, läpinäkymättömiä ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevaan EIP:n toimintapolitiikkaan, mutta odottaa, että se johtaa kyseisen toimintapolitiikan tarkistamiseen, jotta EIP:n ulkoisessa lainanannossaan soveltamaa verotukseen liittyvää due diligence -menettelyä voidaan parantaa EIP-ryhmän rahanpesun ja terrorismirahoituksen torjuntaa koskevan tarkistetun kehyksen ohella;

61.  kehottaa EIP:tä tekemään asianmukaisia yrityksiä ja riippumattomuutta koskevia due diligence -tarkastuksia, jotta sen kaikkien asiakkaiden ja toimien sekä lopullisten kohdeyhtiöiden tosiasialliset omistajat ja edunsaajat voidaan määrittää tapauksissa, joissa on kyse EIP:n investoinneista osakerahastoihin; kehottaa EIP:tä julkaisemaan verkkosivustollaan asiakkaidensa tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat tiedot sen toimien näkyvyyden lisäämiseksi sekä korruptio- ja eturistiriitatapausten torjumiseksi;

62.  kehottaa EIP:tä vahvistamaan EIP:n rahoituksen ja hyvän verohallintotavan välistä yhteyttä ja toimimaan tässä suhteessa kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytettävästä hyvää hallintotapaa veroasioissa koskevasta EU:n vakiomääräyksestä 25. toukokuuta 2018 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti; katsoo, että EIP:n olisi tuettava aiempaa selvemmin oikeudenmukaista verotusta koskevien parhaiden käytäntöjen kehittämistä torjumalla veronkiertoa ja veropetoksia; kehottaa EIP:tä ottamaan käyttöön vastuullisen veropolitiikan ja varmistamaan, että se ei rahoita asiakkaita, jotka osallistuvat veronkierto- tai veropetosjärjestelyihin tai jotka toimivat veroparatiisien välityksellä; kehottaa EIP:tä sisällyttämään kaikkiin valittujen rahoituksen välittäjien kanssa tehtäviin sopimuksiinsa hyvää hallintotapaa koskevat vakiomääräykset ja -lausekkeet;

63.  korostaa, että EIP:n tarkistetuissa ulkoisissa lainanantovaltuuksissa tehdään selväksi, että EU:n musta lista sitoo pankkia ja että EIP ei saa toimillaan tukea hankkeita, joilla myötävaikutetaan rahanpesuun, terrorismin rahoitukseen, veronkiertoon, veropetoksiin ja veronvälttelyyn;

64.  panee merkille, että vuoden 2017 lopussa EIP:llä oli tutkinnan kohteena 136 petostapausta, jotka perustuivat pääasiassa kolmeen väitetyyppiin, eli petoksia (53,7 prosenttia), korruptiota (25,5 prosenttia) ja kilpailunvastaista yhteistyötä (10,7 prosenttia) koskeviin väitteisiin;

65.  toteaa, että EIP:n varoja ovat käyttäneet päästöskandaalissa osallisena olleet yritykset, erityisesti Volkswagen, ja että varoja on siksi voitu käyttää rahoittamaan epäeettistä ja laitonta toimintaa;

66.  panee merkille, että uusien käsiteltäväksi otettujen valitusten määrä lisääntyi vuoden 2016 84 tapauksesta 102 tapaukseen vuonna 2017, eli kaikkien aikojen ennätykseen, ja että vuonna 2017 käsiteltiin 173 valitusta; panee merkille, että kaikista vuonna 2017 vastaanotetuista valituksista 38 koskee kahta EIP:n investointihanketta: Adrianmeren kaasuputki ja Mombasan sataman sisääntulotie Keniassa;

67.  pitää myönteisenä EIP:n valitusmekanismia koskevan toimintapolitiikan tarkistamista sekä sitä, että siihen on sisällytetty Euroopan oikeusasiamiehen esimerkkejä hallinnollisten epäkohtien määrittelystä niin, että ne käsittävät huonon tai epäonnistuneen hallinnon muodot, kuten hallinnolliset väärinkäytökset, laittoman syrjinnän, perusteettoman tietojen antamisesta kieltäytymisen, vallan väärinkäytön sekä tarpeettomat viipeet, mutta on kuitenkin huolissaan tarkistuksen tuloksista muilta osin;

68.  pitää valitettavana, että EIP ei ole ottanut huomioon parlamentin huolta EIP:n valitusmekanismin tarkistamisesta, jonka se on ilmaissut 3. toukokuuta 2018 vuosittaisesta kertomuksesta EIP:n rahoitustoiminnan valvonnasta 2016 antamansa päätöslauselman 86 kohdassa; on erittäin huolestunut siitä, että hyväksytty tarkistettu valitusmekanismi aiheuttaa vakavan riskin sen riippumattomuudelle ja sen tutkimusten ja päätelmien avoimuudelle; kehottaa EIP:tä varmistamaan, että EIP:n valitusmekanismista vastaava johtaja pystyy tekemään kaikki valituksen käsiteltäväksi ottamista ja vaatimustenmukaisuutta koskevat päätökset EIP:n muista yksiköistä riippumatta ja että valitusmekanismista vastaavan johtajan rekrytointimenettelyn avoimuutta parannetaan;

69.  panee merkille Euroopan oikeusasiamiehen 23. toukokuuta 2018 antaman päätöksen asiassa 1316/2016 TN, joka koski väitteitä EIP:n avoimuuspolitiikasta; ja kehottaa pankkia panemaan täytäntöön oikeusasiamiehen esittämät suositukset, jotka koskivat tarkastuksissa, tutkimuksissa ja tilintarkastuksissa kerättyihin ja tuotettuihin asiakirjoihin liittyvän salassapito-olettamuksen poistamista sekä sitä, että pankin olisi muutettava avoimuuspolitiikkansa asianomaisia kohtia, joissa käsitellään välillisiä lainoja ja tietopyyntöjen käsittelemisen määräaikoja;

70.  muistuttaa tarpeesta tiukentaa eturistiriitoja koskevia sääntöjä ja ottaa käyttöön selkeitä, tiukkoja ja avoimia kriteerejä, joilla ehkäistään, että lainojen myöntämismekanismeissa voidaan käyttää minkäänlaista vaikutusvaltaa tai niissä voi esiintyä minkäänlaista objektiivisuuden puutetta; toteaa, että EIP:n on muutettava mahdollisimman pian käytännesääntöjään varmistaakseen, että sen varapääjohtajat eivät vastaa kotijäsenvaltioissaan toteutettavista toimista, koska sellainen tilanne vaarantaa laitoksen riippumattomuuden; kehottaa EIP:tä ottamaan huomioon oikeusasiamiehen suositukset ja tarkistamaan käytännesääntöjään, jotta voidaan paremmin ehkäistä hallintoelimiä koskevia eturistiriitoja ja mahdollisia ”pyöröoviongelmia”;

71.  toivoo, että tällä hetkellä tarkistettavasta EIP:n ilmiantajien suojelua koskevasta politiikasta tehdään kunnianhimoinen ja että siinä asetetaan korkeatasoisia normeja; kehottaa EIP:tä sisällyttämään tarkistukseen sekä sisäiset että ulkoiset ilmiantajat ja kehittämään selkeät ja hyvin määritetyt menettelyt, määräajat ja ohjeet, jotta ilmiantajia voidaan neuvoa paremmin ja jotta heitä voidaan suojella mahdollisilta kostotoimilta;

Euroopan parlamentin valvonta

72.  tukee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kantaa, jonka mukaan sille olisi annettava tehtäväksi tarkastaa kaikki EIP:n toiminnot, myös ne, joissa EIP käyttää EU:n talousarvion ulkopuolisia varoja toimintoihinsa;

73.  kehottaa talousarvion valvontavaliokuntaa järjestämään vuotuisen työpajan/kuulemisen EIP:n hankkeiden toimista ja valvonnasta, jotta parlamentti saisi lisää olennaisia tietoja EIP:n ja sen toimien valvontaa koskevan työnsä tueksi;

Parlamentin suositusten seuranta

74.  kehottaa uudelleen EIP:tä ilmoittamaan parlamentin vuotuisissa päätöslauselmissa antamien aiempien suositusten tilanteesta ja toteutusvaiheesta, erityisesti seuraavien osalta:

   a) sen lainanantotoiminnan vaikutukset ja tulokset;
   b) eturistiriitojen ehkäiseminen erityisesti ESIRin investointikomitean ja EIP:n hallintoneuvoston jäsenten osalta sekä eturistiriitoja koskevien sääntöjen tiukentaminen asianomaisissa käytännesäännöissä ja etenkin hallituksen ja hallintoneuvoston käytännesäännöissä;
   c) välittäjiä ja lopullisia edunsaajia koskevia hankinta- ja alihankintajärjestelmiä koskevien tietojen avoimuus ja julkistaminen veronkierron, petosten ja korruption ehkäisemiseen liittyvien toimien yhteydessä;

75.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/95520
(2) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 80.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0198.
(4) EUVL L 280, 27.10.2011, s. 1.
(5) EUVL L 135, 8.5.2014, s. 1.
(6) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.
(7) https://www.ombudsman.europa.eu/en/decision/en/95520

Päivitetty viimeksi: 18. tammikuuta 2019Oikeudellinen huomautus