Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2161(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0415/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0415/2018

Keskustelut :

PV 16/01/2019 - 26
CRE 16/01/2019 - 26

Äänestykset :

PV 17/01/2019 - 10.13

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0043

Hyväksytyt tekstit
PDF 161kWORD 55k
Torstai 17. tammikuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Vuosikertomus Euroopan investointipankin rahoitustoiminnasta
P8_TA(2019)0043A8-0415/2018

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. tammikuuta 2019 Euroopan investointipankin rahoitustoimintaa koskevasta vuosikertomuksesta (2018/2161(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin (EIP) toimintakertomuksen 2017 ”Impact into the Future”,

–  ottaa huomioon EIP:n tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2017 ja tilastokertomuksen vuodelta 2017,

–  ottaa huomioon EIP:n vuoden 2018 kertomuksen ”EIB operations inside the European Union 2017: Results and Impact”,

–  ottaa huomioon EIP:n vuoden 2018 kertomuksen ”The EIB outside the European Union – 2017: Financing with global impact”,

–  ottaa huomioon EIP-ryhmän vuoden 2017 kestävyyskertomuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 15, 126, 175, 177, 208, 209, 271, 308 ja 309 artiklan sekä siihen liitetyn pöytäkirjan N:o 5 Euroopan investointipankin perussäännöstä,

–  ottaa huomioon 26. marraskuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Euroopan investointiohjelma” (COM(2014)0903),

—  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2010 julkaistun heikosti säänneltyjä, läpinäkymättömiä ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan EIP:n toimintapolitiikan ja siihen 8. huhtikuuta 2014 tehdyn lisäyksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnot (A8-0415/2018),

A.  toteaa, että EIP:n päätarkoituksena on tarjota pitkän aikavälin rahoitusta ja asiantuntemusta hankkeille ja hankkia lisäinvestointeja EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että EIP on ainoa EU:n jäsenvaltioiden omistama ja niiden etuja edustava pankki;

C.  ottaa huomioon, että EIP on EU:n rahoituslaitos ja keskeinen toimielin, joka tukee julkisia ja yksityisiä investointeja EU:ssa, ja toteaa, että sen lainanannosta yli 90 prosenttia tapahtuu unionissa;

D.  ottaa huomioon, että EIP:n lainaustoimintaa rahoitetaan pääosin joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulla kansainvälisillä pääomamarkkinoilla;

E.  ottaa huomioon, että EIP:n vuotuinen rahoitusohjelma on noin 60 miljardia euroa;

F.  ottaa huomioon, että liikkeeseenlasketuista EIP:n joukkovelkakirjoista 33 prosenttia (2017) ja 37 prosenttia (2016) laskettiin liikkeeseen Yhdysvaltain dollareina;

G.  ottaa huomioon, että EIP:n joukkovelkakirjoilla on korkein luottoluokka ja keskeiset luottoluokituslaitokset ovat antaneet EIP:lle AAA-luokituksen muun muassa siksi, että se on jäsenvaltioiden omistama ja sen riskinhallinta on varovaista, minkä vuoksi lainakanta on vakaa ja siinä on vain 0,3 prosenttia järjestämättömiä lainoja;

H.  ottaa huomioon, että rahoitusvälineet ja talousarviotakuut voisivat lisätä EU:n talousarvion vaikutusta;

I.  ottaa huomioon, että EIP on EU:n luonnollinen kumppani rahoitusvälineiden täytäntöönpanossa tiiviissä yhteistyössä kansallisten, alueellisten tai monenvälisten rahoituslaitosten kanssa;

J.  toteaa, että EIP:llä on ulkoisen lainanantotoimintansa ansiosta myös merkittävä rooli EU:n ulkopuolella, sillä se on maailman suurin monenvälinen lainanottaja ja lainanantaja;

K.  toteaa, että EIP jatkaa Euroopan yhdentymisen lujittamista ja sen rooli on korostunut entisestään vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin jälkeen;

L.  toteaa, että EIP:n toimintasuunnitelmassa 2017–2019 asetetuissa prioriteeteissa keskitytään Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin, jotka koskevat älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua energian, liikenteen ja liikkuvuuden, terveyden, maaseudun infrastruktuurin kehittämisen ja elintarviketeollisuuden tuen, pk-yritysten ja mid‑cap‑yritysten sekä ympäristön ja innovoinnin alalla;

M.  toteaa, että EIP-ryhmän olisi säilytettävä korkea luottoluokitus, josta on erittäin paljon hyötyä sen liiketoimintamallille, ja vakaalla pohjalla oleva laadukas sijoitussalkku, joka perustuu kestäviin investointihankkeisiin, joihin Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR-rahaston) ja muiden salkussa olevien rahoitusvälineiden varoja käytetään;

EIP:n saavutukset edellisten 60 vuoden aikana

1.  antaa EIP:lle tunnustuksen 60 vuoden onnistuneesta toiminnasta, minä aikana se on investoinut 1,1 biljoonaa ja rahoittanut 11 800:aa hanketta 160 maassa maailman suurimpana monenvälisenä lainanottajana ja lainanantajana;

2.  pitää myönteisenä, että kaudella 2015–2016 hyväksytyllä EIP-ryhmän lainanannolla tuetaan EU:ssa 544 miljardin investointeja, kasvatetaan bkt:tä 2,3 prosenttia ja luodaan 2,25 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä; kehottaa EIP:tä tehostamaan edelleen toimiaan, joilla edistetään pitkän aikavälin kestävää kasvua;

3.  korostaa EIP:n mahdollisuuksia muokata markkinoita EU:n politiikan tavoitteiden mukaisesti; panee merkille EIP:n valmiudet investoida vastasyklisesti niin, että voidaan puuttua alikehitykseen ja taantumaan, jotka johtuvat rahoituskriisistä ja pk-yritysten ja innovoivien hankkeiden vaikeuksista rahoituksensaannissa;

4.  korostaa EIP:n tärkeää tehtävää EU:n pankkina, joka on ainoa EU:n jäsenvaltioiden kokonaan omistama kansainvälinen rahoituslaitos ja jota ohjaavat täysin EU:n toimintalinjat ja vaatimukset;

5.  kehottaa vahvistamaan EIP:n neuvoa-antavia toimia ja sen vuoksi puuttumaan yhdessä komission, jäsenvaltioiden ja kansallisten virallisten kehitysrahoituslaitosten kanssa järjestelmään kuuluviin puutteisiin, jotka estävät tiettyjä alueita tai maita hyödyntämästä täysimääräisesti EIP:n rahoitustoimintaa;

6.  korostaa, että 700 000 pk-yrityksen odotetaan hyötyvän entistä paremmasta rahoituksensaannista, ja panee merkille, että EIP:n talousosasto ja komission yhteinen tutkimuskeskus arvoivat, että ESIRin toimilla on tuettu jo yli 750 000:ta työpaikkaa, ja luvun odotetaan nousevan 1,4 miljoonaan työpaikkaan vuoteen 2020 mennessä; toteaa, että Junckerin suunnitelma on jo kasvattanut EU:n bkt:tä 0,6 prosenttia ja sen arvioidaan kasvattavan sitä edelleen 1,3 prosenttia vuoteen 2020 mennessä;

7.  suhtautuu myönteisesti EIP:n käynnistämään taloudellisen selviytymiskyvyn kehittämisaloitteeseen, jolla on tarkoitus auttaa Länsi-Balkanin ja EU:n eteläisen naapuruston maita puuttumaan laittoman muuttoliikkeen ja pakkosiirtojen aiheuttamiin haasteisiin; kehottaa lisäämään tämän aloitteen rahoitusta ja tehostamaan EIP:n osallistumista näillä alueilla humanitaaristen avustustoimien, työpaikkojen luomisen, talouskasvun ja infrastruktuurin parantamisen tukemiseksi; pitää tässä yhteydessä myönteisenä Euroopan ulkoisen investointiohjelman (EEIP) ensimmäisten hankkeiden hyväksymistä Afrikassa ja toivoo, että EIP:n roolia vahvistetaan;

8.  toteaa, että pelkästään vuonna 2017 hyväksyttiin ennätykselliset 901 hanketta, joissa osoitettiin yli 78 miljardia euroa innovointiin, ympäristöön, infrastruktuuriin ja pk‑yrityksille;

9.  korostaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi toteutettuja EIP:n toimia, joissa on viimeisten kymmenen vuoden aikana annettu alueille rahoitusta yli 200 miljardia euroa;

Yleisiä huomioita

10.  suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joita EIP on toteuttanut investointiensa vaikutuksen mittaamisen parantamiseksi sen sijaan, että annettaisiin vain rahoituksen määrää koskevia tietoja;

11.  muistuttaa, että EIP on vastannut kriisiin laajentamalla toimintaansa huomattavasti; katsoo, että sillä on ollut myönteinen rooli investointivajeen pienentämisessä; kehottaa EIP:tä kiinnittämään erityistä huomiota vaaraan, että yksityiset investoinnit vähenevät taloustilanteen normalisoituessa;

12.  korostaa, että EIP:n toiminta oli ratkaisevaa kriisin jälkeisessä elpymisessä ja puututtaessa investointien määriin, jotka ovat edelleen eri tasoilla jäsenvaltioiden ja alueiden sekä alojen välillä; kehottaa EIP:tä jatkamaan jäsenvaltioihin investoimista niiden talouden elpymisen edistämiseksi; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rahoitukseen innovointi- ja infrastruktuurisektoreilla, joilla investointivaje on erityisen vakava;

13.  panee merkille, että lähes kolmasosa EIP:n rahoituksesta on dollarimääräistä, mikä altistaa pankin mahdollisille Yhdysvaltain pakotteille; pyytää EIP:tä aloittamaan dollarimääräisen rahoituksen asteittaisen vähentämisen;

14.  panee merkille, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EIP:n vuosittain; panee merkille keskustelun mahdollisuudesta, että tilintarkastustuomioistuin alkaisi valvoa sen lainanantotoimintaa; varoittaa, että sillä voisi olla merkittävä vaikutus EIP:n luonteeseen, toimintaan ja hallintoon;

Innovointi ja taidot

15.  panee merkille, että EIP asettaa etusijalle innovoinnin ja taidot, jotta voidaan edistää kasvua ja taata unionin pitkän aikavälin kilpailukyky; toteaa, että lainojen kokonaissumma vuonna 2017 oli 13,9 miljardia euroa ja niiden avulla toteutetaan esimerkiksi 7,4 miljoonaa erittäin nopeaa digitaalista yhteyttä ja asennetaan 36,8 miljoonaa älykästä mittaria;

Ympäristö ja kestävä kehitys

16.  pitää myönteisenä, että EIP lainasi vuonna 2017 16,6 miljardia euroa hankkeisiin, joilla tuettiin sen ympäristöpolitiikan tavoitteita rahoittamalla hankkeita ympäristönsuojelun, uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, biologisen monimuotoisuuden, puhtaan ilman, puhtaan veden, vesi- ja jätehuollon sekä kestävän liikenteen alalla ja että se on sitoutunut myöntämään ilmastolainoja, joiden osuus on yli 25 prosenttia koko lainanannosta kaikilla sen julkiseen politiikkaan liittyvillä aloilla, mikä ylittää sen alun perin antaman sitoumuksen 3,2 prosenttiyksiköllä;

17.  painottaa, että EU:n toimielinten olisi näytettävä esimerkkiä, kun rahoituksesta pyritään tekemään kestävää; panee merkille EIP:n aseman maailman suurimpana vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana ja toteaa, että nämä ilmastojoukkovelkakirjat tarjoavat sijoittajille avoimen yhteyden uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin hankkeisiin, jotka hyötyvät EIP:n vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuista, koska ne perustuvat EIP:n raportointijärjestelmään hankkeiden ilmastohyödyistä, muun muassa vältettyjen kasvihuonekaasupäästöjen, absoluuttisten päästötasojen, energiankulutuksessa saatavan säästön ja asennetun lisäenergian tuotannon kaltaisiin vaikutusindikaattoreihin;

18.  suhtautuu tämän osalta myönteisesti EIP:n kestävyystietoisuusjoukkolainan ensimmäiseen liikkeeseenlaskuun, jonka määrä oli 500 miljoonaa euroa, joka osoitetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita tukeviin suuren vaikutuksen hankkeisiin siten, että varmistetaan samalla sosiaalisesti vastuullisten sijoittajien luottamus tiukoilla avoimuus- ja markkinavaatimuksilla;

19.  pitää myönteisenä, että EIP saavutti ilmastoon liittyvän 25 prosentin rahoitustavoitteensa; panee huolestuneena merkille, että sen sijaan komissio ei saavuttanut 20 prosentin tavoitetta;

20.  panee tyytyväisenä merkille Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille -aloitteen perustamisen ja toteaa, että aloitteella pyritään tekemään investoinneista asuinrakennusten energiatehokkuushankkeisiin houkuttelevampia yksityisille sijoittajille käyttämällä EU:n avustuksia älykkäästi takuuna; pitää myönteisenä, että EIP on äskettäin alkanut investoida sosiaaliseen asuntotuotantoon;

21.  suosittelee, että EIP hyväksyy energiastrategian, joka on täysin yhteensopiva Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa, ja ottaa huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin tutkimusnäytön ja suositukset, jotka koskevat aiheutuvia vaikutuksia ilmaston lämmetessä yli 1,5 celsiusastetta esiteollisesta tasosta ja siihen liittyvää kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuista kehitystä, jotta voidaan vahvistaa maailmanlaajuisia vastatoimia ilmastonmuutoksen uhkaan samoin kuin kestävää kehitystä ja toimia köyhyyden poistamiseksi;

22.  kehottaa EIP:tä jatkamaan lainanantoaan eurooppalaisen energiapolitiikan tavoitteiden tukemiseksi;

23.  kehottaa EIP:tä tehostamaan entisestään hankkeita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen ja ympäristönsuojeluun, koska EU on yksi Pariisin sopimuksen allekirjoittajista, ja muistuttaa EU:n antamasta sitoumuksesta vähentää päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä;

24.  painottaa EIP:n rahoituksen merkitystä uusiutuvan energian kapasiteetin kehittämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa esimerkiksi teollisuuden ja liikenteen aloilla;

25.  kehottaa EIP:tä tekemään yhteistyötä pienten markkinaosapuolten ja alueellisten osuuskuntien kanssa, jotta pienimuotoiset uusiutuvaa energiaa koskevat hankkeet voitaisiin yhdistää ja jotta ne voisivat näin saada EIP:n tukea;

Infrastruktuuri

26.  korostaa EIP:n tukea turvalliselle ja tehokkaalle infrastruktuurille, joka liittyy energiantoimituksiin, liikenteeseen ja kaupunkialueisiin, kuten sen myöntämiä 18 miljardin euron lainoja, joilla tuetaan sen infrastruktuuripolitiikan tavoitetta, sekä yli 22 miljardin euron lainojen myöntämistä kaupunkikehitykseen vuonna 2017;

27.  kehottaa EIP:tä jatkamaan lainanantoaan eurooppalaisen energiapolitiikan tavoitteiden tukemiseksi;

Pk-yritykset ja mid-cap-yritykset

28.  pitää myönteisenä EIP-ryhmän vahvaa tukea pk-yrityksille ja mid-cap-yrityksille ja yhteensä 29,6 miljardin euron investointeja, joilla on ollut myönteinen vaikutus 287 000 yritykseen, jotka työllistävät 3,9 miljoonaa ihmistä;

29.  muistuttaa, että EIP:n mukaan suuret yritykset ovat kaksi kertaa todennäköisemmin innovoijia kuin pk-yritykset ja että innovatiivisilla nuorilla yrityksillä on 50 prosenttia muita yrityksiä todennäköisemmin lainojen saantiin liittyviä rajoitteita; vaatii EIP:tä tukemaan pienempiä yrityksiä pienemmillä lainoilla, jotta Euroopan taloudessa voidaan saada aikaan entistä suurempi ja entistä laaja-alaisempi vaikutus;

30.  katsoo, että pk-yritysten strategisen aseman vuoksi EIP:n pk-yrityksiä koskevaan strategiaan pitäisi kuulua pankin hallinnollisten ja neuvoa-antavia valmiuksien vahvistaminen, jotta pk-yrityksille voidaan antaa tietoa ja teknistä tukea kehittymisestä ja rahoituksen hakemisesta;

31.  pitää myönteisinä EIP:n ympäristö- ja sosiaalikäytäntöjen käsikirjassa määritettyjä kymmentä standardia, jotka ovat edellytyksenä osallistumiselle EIP:n lainanantoon ja jotka liittyvät esimerkiksi saastumisen estämiseen ja vähentämiseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, ilmastonormeihin, kulttuuriperintöön, vastentahtoiseen uudelleensijoittamiseen, haavoittuvien ryhmien oikeuksiin ja etuihin, työnormeihin, työterveyteen ja kansanterveyteen, turvallisuuteen ja sidosryhmien sitoutumiseen;

Vastuuvelvollisuus, avoimuus ja viestintä

32.  kehottaa EIP:tä ja sen sidosryhmiä suunnittelemaan tarvittavia uudistuksia sen hallinnon demokratisoitumisen varmistamiseksi ja sen toimien avoimuuden ja kestävyyden lisäämiseksi;

33.  kehottaa EIP:tä tehostamaan viestintätoimiaan; pitää keskeisen tärkeänä, että se toimii unionin kansalaisiin nähden toimintalinjojensa tavoitteiden selventämiseksi; katsoo tämän osalta, että olisi käynnistettävä pohdinta, jotta EIP:n rahoitusvalmiuksia voitaisiin vahvistaa, mikä olisi myös keino havainnollistaa konkreettisesti EU:n panos kansalaistensa jokapäiväisessä elämässä;

34.  panee huolestuneena merkille yleisten hallinnollisten kustannusten jatkuvan kasvun, joka johtuu pääasiassa henkilöstöön liittyvien kustannusten kasvusta; varoittaa vaarasta, että EIP:n pääomapohjan kustannusten ja tulojen suhde kasvaa edelleen; pyytää EIP:tä noudattamaan kustannuskuria, pitämään hallintorakenteensa ohuena ja tehokkaana ja varmistamaan, ettei se kehity kohti ylhäältä raskasta hallintorakennetta;

35.  panee merkille EIP:n äskettäiset avoimuuteen liittyneet parannukset, kuten johtokunnan kokouspöytäkirjojen, ESIR-takuusta tuettujen hankkeiden indikaattorien tulostaulun sekä riippumattoman investointikomitean päätösten perustelujen julkaisemisen tarkistetun ESIR-asetuksen mukaisesti; ymmärtää, että pankki ei voi julkaista kaupallisesti arkaluonteista tietoa;

36.  muistuttaa, että EIP-ryhmän avoimuuspolitiikka perustuu julkistamisolettamaan ja että sen asiakirjat ja tiedot ovat kaikkien saatavissa; kehottaa EIP:tä lisäämään edelleen avoimuutta esimerkiksi julkaisemalla yksityiskohtaisia pöytäkirjoja ja antamalla pääsyn tietoihin sekä sisäisesti parlamentille ja muille toimielimille että julkisesti erityisesti hankinta- ja alihankintajärjestelmän, sisäisten tutkimusten tulosten sekä toimien ja ohjelmien valinnan, seurannan ja arvioinnin osalta;

37.  pitää asianmukaista valvontaa keskeisimpänä EIP:n kohtaamista haasteita; katsoo, että pankin aseman ja institutionaalisen rakenteen vuoksi tarvitaan valvontarakennetta;

38.  panee merkille EIP:n valitusmekanismia koskevan politiikan ja menettelyjen tarkastamisen; muistuttaa vuosittaisesta kertomuksesta Euroopan investointipankin rahoitustoiminnan valvonnasta 2016 3. toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa(1) ilmaisemastaan EIP:n valitusmekanismia koskevasta kannasta; kehottaa EIP:tä vahvistamaan valituksia käsittelevän toimiston riippumattomuutta ja tehokkuutta sekä toteuttamaan lisätoimia, jotta voidaan vähentää byrokratiaa, vahvistaa toimiston makrotaloudelliseen analyysiin liittyviä valmiuksia ja parantaa sukupuolijakaumaa johtavissa asemissa;

39.  pitää myönteisenä, että EU:n takuusta katettavia investointihankkeita koskevat tulosmittauskaavakkeet on nyt toimitettava pyynnöstä Euroopan parlamentille;

40.  korostaa, että muiden EIP:n käyttämien rahoituksen välittäjien (erityisesti liikepankit mutta myös mikroluottolaitokset ja osuuskunnat) avoimuuden on oltava erittäin korkealla tasolla, jotta voidaan varmistaa, että välitettyjä lainoja koskevat samat avoimuusvaatimukset kuin muun tyyppisiä lainoja;

41.  pitää myönteisenä talouden kestävyyttä koskevaa EIP:n aloitetta, joka on osa EU:n yhteistä vastausta muuttoliike- ja pakolaiskriisiin ja jolla puututaan erityisesti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin; vaatii tiivistä koordinointia ja täydentävyyttä EU:n ulkoisen investointiohjelman kanssa; toteaa, että tähän mennessä 26 talouden kestävyyttä koskevan hankkeen ja 2,8 miljardin euron investointien odotetaan hyödyttävän yli 1 500:aa pienyritystä ja mid-cap-yritystä ja auttavan säilyttämään yli 100 000 työpaikkaa;

42.  kehottaa EIP:tä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet ESIR-rahastoista saadun kokemuksen perusteella, jotta tulevan InvestEU-ohjelman tulokset voidaan maksimoida, ja kiinnittämään erityistä huomiota alueelliseen ja sosiaaliseen epätasa-arvoon ja talouskriisistä eniten kärsiviin jäsenvaltioihin;

43.  pitää myönteisenä talouden kestävyyttä koskevan aloitteen rahoituksen lisäämistä eteläisessä naapurustossa ja Länsi-Balkanilla 6 miljardilla eurolla lokakuussa 2016 alkaneella viisivuotiskaudella jo myönnettyjen 7,5 miljardin euron lisäksi sekä keskittymistä kestävään ja keskeiseen infrastruktuuriin;

44.  pitää tärkeänä talouden kestävyyden kehittämistä vastaanottavissa maissa ja kauttakulkumaissa tukemalla työpaikkojen luomista ja paikallisväestön sekä siirtymään joutuneen väestön tarvitseman infrastruktuurin rakentamista; pitää myönteisenä, että myös pakolaisyhteisöt voivat hyötyä mahdollisuuksista kehittää itsenäisyyttään ja elää ihmisarvoista elämää; korostaa, että talouden kestävyyteen tehtävillä investoinneilla olisi autettava parantamaan alueiden valmistautuneisuutta tuleviin ulkoisiin häiriöihin ja edistämään haavoittuvien maiden vakautta;

45.  toteaa, että ESIR täyttää nyt kolme vuotta, ja panee merkille sen saavutukset; pitää myönteisenä koko unionissa toteutettuja 335 miljardin euron investointeja sen jälkeen, kun yhteislainsäätäjät hyväksyivät ESIR-asetuksen (asetus (EU) N:o 2015/1017)(2); toteaa, että sen yhteydessä on hyväksytty 898 tointa 28 jäsenvaltioissa ja että kaksi kolmasosaa varoista on kerätty yksityisistä resursseista, mikä ylittää vuonna 2015 asetetun alkuperäisen 315 miljardin euron tavoitteen; kiinnittää huomiota Eurooppa‑neuvoston ja Euroopan parlamentin päätökseen jatkaa ESIRin kestoa ja valmiuksia 500 miljardiin euroon vuoden 2020 loppuun mennessä;

46.  korostaa, että pääomamarkkinaunionin rakentamista on nopeutettava, jotta EIP voi todella keskittyä täyttämään vajeet markkinahäiriöissä ja antamaan rahoitusta erittäin riskialttiille hankkeille;

47.  muistuttaa todenneensa, että on taattava tuen jatkuvuus ESIRin kaltaisissa kysyntävetoisissa mekanismeissa, joilla tuetaan pitkän aikavälin investointeja reaalitalouteen, otetaan käyttöön yksityisiä investointeja ja luodaan huomattavaa makrotaloudellista vaikutusta ja työpaikkoja aloilla, jotka ovat tärkeitä unionin tulevaisuudelle nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen jälkeen;

48.  kannustaa laatimaan kyseisen jatkuvuuden säilyttämiseksi ajoissa vuoden 2020 jälkeistä kautta varten jatkotoimia koskevan aloitteen, jossa olisi hyödynnettävä ESIRistä saatuja kokemuksia ja säilytettävä keskeiset menestystekijät;

49.  katsoo, että EIP-ryhmä on ollut ratkaiseva ESIRin menestymisessä, koska se on ainoa kumppani tuensaajille ja välittäjille ja yksinomainen toteutuskumppani; katsoo, että päällekkäisyyksien välttämiseksi EIP on tulevassa InvestEU-ohjelmassa EU:lle luonnollinen kumppani rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevien pankkialan tehtävien (varainhoito, varallisuudenhoito, riskinarviointi) suorittamisessa;

50.  kehottaa EIP-ryhmää tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä kansallisten kehityspankkien ja kehitysrahoituslaitosten kanssa ja kehottaa EIP:tä vahvistamaan edelleen työtään niiden kanssa, jotta voidaan varmistaa toimintojen laajuus ja kehittää edelleen neuvontapalveluita ja teknistä tukea maantieteellisen tasapainon tukemiseksi pitkällä aikavälillä; panee merkille ESIR-hankkeista saadun laajan kokemuspohjan; tukee ja kannustaa parhaiden käytäntöjen vaihdon jatkamista EIP:n ja jäsenvaltioiden välillä taloudellisen tehokkuuden parantamiseksi;

EU:n ulkopuolinen lainananto

51.  suhtautuu myönteisesti EIP:n tärkeään tehtävään, joka koskee rahoituksen antamista EU:n ulkopuolella sen ulkoisen lainanantotoiminnan avulla; korostaa EIP:n tehokasta ulkoisen lainanantovaltuuden hallinnointia, joka on vahvistettu kesäkuussa 2018 tehdyssä riippumattomassa arvioinnissa, jossa tunnustetaan sen merkitys ja tehokkuus EU:n rahoituksen antamisessa kolmansille maille siten, että unionin talousarvioon tulee mahdollisimman vähän kustannuksia; pyytää Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EIP:n ulkoisen lainanannon tuloksellisuudesta ja sovittamisesta yhteen EU:n politiikkojen kanssa;

52.  katsoo, että EIP:n pitäisi säilyttää johtoasemansa tulevien EU:n rahoitusmekanismien perustamisessa kolmansille maille ja varmistaa samalla, että se on sellaisten paikallisten yrittäjien edun mukaista, jotka haluavat perustaa paikallisia yrityksiä, jotka ovat usein mikro- ja pienyrityksiä, ennen kaikkea paikallisen talouden edistämiseksi, sillä se on EIP:n lainanantopäätöksissä ensisijaista;

53.  katsoo, että EIP:n olisi jatkettava nykyisiä ulkopoliittisia toimiaan myös käyttämällä erilaisia välineitä, kuten kolmansia maita koskevia lainanantovaltuuksia; suhtautuu myönteisesti EIP:n hallintoon AKT-maiden investointivälineessä, josta tuetaan pääasiassa yksityisen sektorin kehitystä edistäviä hankkeita; korostaa tämän osalta, että EIP:n keskeisen aseman EU:n kahdenvälisenä rahoitusalan toimijana pitää näkyä selkeästi unionin ulkopuolista rahoitusta koskevassa vuoden 2020 jälkeisessä rakenteessa;

54.  katsoo, että EIP:n toimia sovellettaessa on noudatettava täysin Euroopan unionin muuta politiikkaa ja toimintaa SEUT-sopimuksen 7 artiklan sekä perusoikeuskirjan mukaisesti;

55.  korostaa siksi, että unionin ulkoisia toimia ohjaavan politiikkojen johdonmukaisuuden periaatteen, YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin ilmastosopimuksen noudattamisen kannalta on tärkeää, että EIP raportoi vuosittain unionin ulkopuolella toteutetuista toimistaan;

56.  muistuttaa, että EIP:n on toimittava johdonmukaisesti ulkoisen lainanantovaltuuden mukaisen kehitystoimeksiantonsa kanssa, jotta voidaan varmistaa, että kehitysmaissa tehtävät investoinnit tuottavat asiaankuuluvat verotulot paikallisille veroviranomaisille;

57.  panee merkille, että puolet kaikista ulkoisen lainanantovaltuuden mukaisista EIP:n lainanantotoimista päätyy paikallisille rahoituksen välittäjille, millä pyritään edistämään mikroluottoja, ja kehottaa EIP:tä antamaan kattavammin ja järjestelmällisemmin tietoa sen rahoituksen välittäjien suorittamasta jälleenlainauksesta;

58.  muistuttaa, että EIP:n on toiminnassaan otettava huomioon unionin sisä- ja ulkopolitiikka; korostaa, että sen lainojen ehdoilla olisi edistettävä näiden poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti unionin syrjäisten alueiden kehitystä kasvua ja työllisyyttä tukemalla; kehottaa EIP:tä vahvistamaan huomattavasti järjestelyjä, joita sovelletaan teknisen avun ja taloudellisen asiantuntija-avun tarjoamiseen paikallis- ja alueviranomaisille ennen hankkeiden hyväksymistä, jotta avun saatavuus paranee ja kaikki jäsenvaltiot, erityisesti ne, jotka ovat onnistuneet huonommin hyväksyttämään hankkeita, saadaan avun piiriin;

59.  kehottaa EIP:tä investoimaan tuntuvasti itäisten naapurimaiden ekologiseen siirtymään;

60.  kehottaa EIP:tä lisäämään pyrkimyksiään myöntää rahoitusta maailmanlaajuisesti monipuolistaakseen investointejaan energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja kiertotalouteen, jotka edellyttävät kansallista tasoa laajempia toimia, ja laajentamaan niiden jakautumista alueiden, hallinnollisten yksiköiden ja pienempien yritysten välillä, ja kehottaa luopumaan sellaisten hankkeiden rahoittamisesta, jotka aiheuttavat vakavia riskejä ympäristölle ja luonnonvaroille;

61.  korostaa EIP:n rahoitustoimien merkitystä itäisissä naapurimaissa; pyytää EIP:tä lisäämään itäisiin naapurimaihin suuntautuvaa lainanantoaan tukeakseen investointeja maissa, joilla on assosiaatiosopimuksia unionin kanssa;

Verosäännösten noudattaminen

62.  suhtautuu myönteisesti EIP:n tammikuussa 2018 hyväksymään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan kehykseen, jossa laaditaan keskeiset periaatteet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnalle ja siihen liittyville rehellisyyttä koskeville näkökulmille EIP-ryhmän toiminnassa;

63.  suhtautuu myönteisesti EIP:n aikaansaamaan edistykseen tiukkojen vaatimusten hyväksymisessä veropetosten, veronkierron, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen sekä verojen välttelyn ja aggressiivisen verosuunnittelun estämiseksi soveltamalla täysimääräisesti EU:n toimintalinjoja ja vaatimuksia ja esimerkiksi EU:n luetteloa veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista; kehottaa EIP:tä näin ollen lopettamaan yhteistyön sellaisten välittäjien, valtioiden ja oikeudenkäyttöalueiden kanssa, jotka sisältyvät tähän luetteloon; korostaa, että EIP:n on ehdottomasti pysyttävä valppaana ja mukautettava toimiaan kyseisiä käytäntöjä koskevan jatkuvasti kehittyvän todellisuuden mukaan;

64.  kannustaa EIP:tä toteuttamaan edelleen edistynyttä asianmukaista huolellisuutta kaikissa toimissa, joissa on määritetty suurempia riskitekijöitä, joita ovat esimerkiksi yhteydet yhteistyöhaluttomaan oikeudenkäyttöalueeseen ja veroriskistä kertovat indikaattorit, ja toimissa, joissa on monimutkaisia monen oikeudenkäyttöalueen rakenteita, riippumatta siitä, onko yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin yhteyksiä;

65.  korostaa, että on tärkeää taata korkealaatuiset tiedot viime käden edunsaajista ja estää tehokkaasti rahasiirrot sellaisten rahoituksen välittäjien ja esimerkiksi liikepankkien ja sijoitusyhtiöiden kanssa, jotka ovat aiemmin toimineet puutteellisesti suhteessa avoimuuteen, petoksiin, korruptioon, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja rahanpesuun;

66.  on tyytyväinen siihen, että EIP ottaa huomioon verotusvaikutukset maissa, joissa investointi on tehty, sekä sen, missä määrin investoinnilla edistetään talouskehitystä, työpaikkojen luomista ja eriarvoisuuden vähentämistä;

67.  kehottaa EIP:tä tehostamaan viestintätoimiaan; pitää keskeisenä, että se toimii unionin kansalaisiin nähden toimintalinjojensa tavoitteiden selventämiseksi ja esittää näin konkreettisesti EU:n panoksen kansalaistensa jokapäiväisessä elämässä;

68.  odottaa EIP:n mukauttavan sisäisiä politiikkojaan heijastamaan äskettäin käyttöönotettua oikeudellista ympäristöä, jotta voidaan torjua veropetosten lisäksi veronkiertoa, kuten 21. maaliskuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n lainsäädännön uudet veronkierron vastaiset vaatimukset erityisesti rahoitus- ja investointitoimissa” C(2018)1756 täsmennetään;

69.  kannustaa EIP:tä tekemään yhteistyötä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja kansallisten viranomaisten kanssa torjuakseen petoksia ja rahanpesua;

Brexit

70.  kehottaa brexit-neuvottelijoita tekemään sopimuksen Yhdistyneen kuningaskunnan asteittaisesta poistamisesta EIP-salkusta, joka on syntynyt Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen myötä, Yhdistyneen kuningaskunnan maksaman pääoman korvaamisesta sekä EIP:lle ja sen Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleville varoille annetun suojan jatkamisesta; korostaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero ei saa vaikuttaa EIP:n AAA-luokitukseen;

71.  kehottaa löytämään EIP:n brittihenkilöstöä koskevan oikeudenmukaisen ratkaisun;

72.  suhtautuu myönteisesti sellaisten alueellisten investointijärjestelyjen kehittämiseen, joilla torjutaan markkinoiden puutteita ja joissa otetaan huomioon maakohtaiset tarpeet;

73.  korostaa jälleen tarvetta vähentää EIP:n rahoituksen maantieteellisen jakauman epätasaisuutta, koska 70 prosenttia siitä myönnettiin kuudelle jäsenvaltiolle vuonna 2017, vaikka yksi pankin tavoitteista on taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus EU:ssa; kehottaa sen sijaan jakamaan hankkeita ja investointeja maantieteellisesti dynaamisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti jäsenvaltioiden kesken ja kiinnittämään erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin;

o
o   o

74.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0198.
(2) EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 12. marraskuuta 2019Oikeudellinen huomautus